SOVELI. soveltavan liikunnan asiantuntija Mikaela Railo nauttii taas treenaamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOVELI. soveltavan liikunnan asiantuntija 1. 2014. Mikaela Railo nauttii taas treenaamisesta"

Transkriptio

1 SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Mikaela Railo nauttii taas treenaamisesta POIMI JULISTE SoveLI 2014

2 SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Soveli-lehti ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja ja ulkoasu Heidi Hölsömäki Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere Toimitusneuvosto Margit Eerola, Suomen Diabetesliitto ry, projektisuunnittelija Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Eila Niinimäki mursi keväällä olkapäänsä. Se ei liikuntamyönteistä naista hidasta, päinvastoin, liikunta auttaa käden kuntouttamisessa. Motivaatioteema s Liikunta&motivaatio Mari Vehmanen 16 Motivaation lähteillä 16 Eila Niinimäki: Mukava ryhmä saa liikkeelle 18 Pauli Marin: Hyvä olo houkuttaa 19 Juhana Pitkonen: Onnistumisen kokemukset innostavat 20 Anette Palssa: Hyvät kysymykset auttavat liikkeelle vakiot Uutispätkät 4, 5, 21 Lainasanat 26 Tutkittua 27 Koulutukset 5, 40 Minna Hiironen Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: Virpi Pennanen 22 Ikä&motivaatio Mikä liikuttaa Railia? issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: Lehti ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere puh Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Kannen kuva Eeva Anundi henkilö Mari Vehmanen 12 Mikaela ylittää esteet välineitä kehittämiseen Heidi Hölsömäki 9 Apua oppimiseen ja koulujen työrauhaan Saku Rikala 33 Seitsemän kuntaa kehittämisen polulla liikuntapolitiikkaa Minna Paajanen 6 Arviointia laajennetaan kaikkiin ministeriöihin Heidi Hölsömäki 11 SoveLi palkitsi soveltavan liikunnan toimijoita Maarit Varjonen-Toivonen 28 Pirkanmaa käynnisti alueellisen yhteistyön Sampo Lavikka (oik.) osallistui SoveLin ja Epilepsialiiton liikuntakoulutukseen. liite Irrota keskiaukeamalta juliste SoveLin toiminnasta 2014 Janne Ruotsalainen

3 PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu Nyt tarvitaan muutosjohtajuutta! Liikuntakulttuuri, työelämä sekä koko yhteiskuntamme on monien suurten muutosten keskellä, sillä globalisaatio, hyvinvointivaltion rahoitusongelmat, teknologian kehittyminen, työkulttuurin muutos ja työvoiman rakennemuutos haastavat meitä. On selvää, että tulevien vuosien aikana liikuntakulttuurimme tulee muuttumaan voimakkaasti. Nyt tarvitaan aktiivista, ennakoivaa ja osallistavaa muutosjohtajuutta, sillä liikuntajärjestökentän näkökulmasta merkittävimmät muutokset ovat käynnissä. Liikuntalain uudistuksella tulee olemaan huomattava ja kauaskantoinen vaikutus liikuntakulttuurimme kehittymiseen. Sen lisäksi valtionhallinnon liikunnan arviointijärjestelmän kehittämisellä tulee olemaan vähintäänkin yhtä merkittävä rooli. Keskeistä on: 1) miten järjestöjen toimintaa ja tuloksellisuutta tullaan jatkossa arvioimaan ja 2) miten onnistutaan luomaan liikuntajärjestökentälle validit vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarit? Muutosjohtajuutta tarvitaan myös liikuntakulttuurimme polarisoitumisessa, jossa liikunta- ja urheilujärjestökenttä hakee muotoaan. Yhteinen liikunnan ja urheilun visio on olemassa, mutta toimintatapoja yhteiselle tekemiselle vielä etsitään. Entä mitä tapahtuu soveltavan liikunnan kentällä? Me olemme aktiivisesti muutoksessa mukana, ennakoiden, toimien ja osallistaen jäsenkenttäämme. Olemme käynnistäneet strategiamme mukaisesti soveltavan liikunnan toimenpideohjelman työstämisen. Sen kautta tavoittelemme toiminnan kustannustehokkuutta ja luomme yhteisiä arviointimenetelmiä vaikuttavuuden arvioinnin välineeksi. On äärimmäisen tärkeää, että muistamme näiden kaikkien muutoksen keskellä vaalia sekä vapaaehtoistyöntekijöiden, vertaistoimijoiden, kollegoiden että työyhteisöjemme jaksamista. Olemme Teitä varten ja valmiita muutokseen! x Liikuntalain uudistuksella tulee olemaan huomattava ja kauaskantoinen vaikutus liikuntakulttuurimme kehittymiseen. PS Erityisliikunnan päivät kutsuvat Tule 8. Erityisliikunnan päiville Jyväskylään vaikuttamaan, verkostoitumaan, kouluttautumaan ja tekemään soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa! Jyväskylän Agorassa pidettävillä päivillä on tarjolla laaja kattaus soveltavasta liikunnasta. Luennoimassa on mittava joukko alan asiantuntijoita. Luentojen lisäksi on mahdollisuus valita kahdeksasta teemaseminaarista kaksi ja kolmesta työpajasta yksi. SoveLi on järjestämässä teemaseminaaria Öljyä liikuntapalveluketjuun kuntoutuksesta liikuntaan. x Tutustu ohjelmaan: Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 1/2014

4 UUTISPÄTKÄT KOONNEET Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu Esitys liikuntalaista korostaa yhdenvertaisuutta ja yhteistyötä Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti 18. maaliskuuta esityksensä liikuntalain uudistamiseksi kulttuuri- ja urheiluministerille. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Sen keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita. Liikuntalain uudistusta on valmisteltu huolellisesti ja olemme iloisia siitä, että myös SoveLia on kuultu asiantuntijana liikuntalain uudistuksessa. Liikuntalakiesityksessä on nostettu vahvasti esille terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sekä liikunnan yhdenvertaisuden edistäminen, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu toteaa. Esityksessä opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on vastata maan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Valtion liikuntaneuvoston tehtävissä painottuu valtionhallinnon liikunnan toimenpiteiden arviointi. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä paikallistasolla järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Muutos vahvistaisi liikunnan peruspalveluluonnetta. Lakiuudistus tukee järjestöjen valtionavustusten uudelleenarviointia. Valtionavustuksen piiriin hyväksymistä ja valtionavustuksen saamisen perusteita uudistetaan tänä vuonna. x Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Satu Turhala (vas.) ja Aivoliiton järjestösuunnittelija Veijo Kivistö kirjoittivat ajatuksiaan kehittämistyöryhmässä Helsingissä maaliskuussa. Myös SoveLin koulutusprojektista Reumaliiton liikuntasuunnittelijaksi palannut Tinja Saarela (oik.) osallistui työskentelyyn. Kuvat Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan toimenpideohjelmalla edetään kohti yhteistä arviointiperustaa SoveLin soveltavan liikunnan toimenpideohjelman työstö on lähtenyt vuonna 2014 määrätietoisesti liikkeelle. SoveLin hallitus on työstänyt suuntaviivat toimenpideohjelmalle. Työstöä on jatkettu pienryhmissä kolmessa alueellisessa kehittämistyöryhmätapaamisessa Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Työstö etenee tänä vuonna siten, että loppukevään ja syksyn aikana syvennytään yhteisten arvi-ointimittareiden valintaan. Voit osallistua työstöön Soveltavan liikunnan seutufoorumissa sekä VIII Erityisliikunnan päivillä Tervetuloa mukaan luomaan yhteistä arviointityön perustaa. x Lisätietoa: (toimenpideohjelma ja arvioinnin kehittäminen), (kehittämistyöryhmät) Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2014

5 SoveLin koulutuksista vastaava Virpi Pennanen (oik.) keskusteli Epilepsialiiton tilauskoulutuksessa eri puolilta Suomea saapuneiden osallistujien kanssa. Janne Ruotsalainen SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoimintaa 2014 SoveLi on koonnut 18 jäsenjärjestöltään tiiviit esitykset niiden liikuntatoiminnasta. Kaksiosaisesta diaesityksestä saa käytännönläheisen kuvan valtakunnallisten kansanterveys-ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnasta. Järjestöt toteuttavat muiden muassa terveysliikunnan hankkeita, kouluttavat ja tukevat omien paikallisyhdistystensä liikuntatoimintaa, julkaisevat oppaita sekä vaikuttavat liikunnan yhdenvertaisten edellytysten parantamiseen ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liikunnan keinoin. x Kaksiosainen esitys ladattavissa: SoveLin koulutustarjonta laajenee koulutukset kannattaa tilata ajoissa SoveLin kolmevuotinen kouluttajaverkostohanke päättyi vuonna Sen aikana toteutettiin 33 koulutusta, joihin osallistui 550 henkilöä. Kouluttajaverkosto jatkaa toimintaansa osana SoveLin perustoimintaa. Koulutuksia järjestetään tilauskoulutuksina ja valikoimassa on runsaasti käytännönläheistä ja innostavaa koulutusta. Uutena koulutuksena on tarjolla Liikkeelle Liikuntavastaavan käsikirja -koulutus, joka toimii kumppanuuden ja yhteistyön starttikurssina kunnan liikuntapalveluiden, muiden hallintokuntien sekä yhdistysten välillä tai jäsenjärjestöjen ja paikallisyhdistysten välillä. Lisää laatua liikuntaan -koulutus rakentuu tilaajan tarpeita vastaavaksi paikalliseksi kehittämistyökaluksi kuntaan tai jäsenjärjestöön. Tilattavissa on myös soveltavan liikunnan asiantuntija- ja konsultaatiopalveluita, jotka palvelevat hyvin soveltavan liikunnan kehittämistyötä. Nyt on oikea aika varata koulutukset syksylle 2014 ja vuodelle x Lisätiedot: Järjestöt toteuttavat soveltavaa liikuntaa monin tavoin. Kuva on Suomen MS-liiton purjehduskurssilta. Kari Heikkilä Keskustelutilaisuus liikuntalain uudistuksesta Helsingissä SoveLi järjestää jäsenistölleen klo 10 keskustelutilaisuuden liikuntalain uudistuksesta Valo-talolla Helsingissä. Tilaisuutta alustaa opetus-ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Heidi Sulander, joka on toiminut liikuntalakityöryhmän sihteerinä. Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla tarkemmin, miten liikuntalain uudistus vaikuttaa kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan rahoitukseen tulevaisuudessa. Liikuntalakiuudistukseen vaikuttaminen ja soveltavan liikunnan aseman turvaaminen ovat SoveLin tämän vuoden strategisia päätehtäviä. Tule kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot sekä keskustelemaan liikuntalain uudistuksen etenemisestä! x Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Munuais- ja maksaliitto SoveLin jäseneksi SoveLin hallitus hyväksyi Munuais- ja maksaliitto ry:n SoveLin jäseneksi. Munuais- ja maksaliitolla on 20 jäsenyhdistystä, ja niissä on noin jäsentä. Liiton tavoitteena on luoda verkosto liikuntavastaavista, jotka jatkossa toimivat ryhmien vetäjinä ja yhteyshenkilöinä. Liitossa vietetään liikunnan ja kuntoutuksen teemavuotta Liitto on myös Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n jäsen. x Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2014

6 SPARRAAJA TEKSTI Heidi Hölsömäki Ongelmana toiminnan kehittämisessä ja avustusten kohdentamisessa on, ettei ole systemaattista seurantatietoa siitä, mitä avustuksilla saadaan aikaiseksi ja miten eri lajien toiminta kehittyy. Minna Paajanen Heiid Hölsömäki Arviointia laajennetaan kaikkiin ministeriöihin Liikkumattomuuden vähentämiseen tarvitaan kaikkia hallinnonaloja, valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen sanoo. Tänä vuonna arvioidaan liikunnan edistämistä ensi kertaa kaikkien ministeriöiden näkökulmista. Minna Paajanen on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä. Hänen vastuullaan on ollut erityisesti liikunnan tiedolla johtamisen kehittäminen ja liikuntapolitiikan arviointi. Arviointityö on osoittanut, että liikuntapolitiikan tulosten mittaaminen on vasta alkumetreillä. Lisäksi tähän asti on mitattu vain liikuntayksikön toiminnan tuloksia ei koko valtionhallinnon toimenpiteitä, kuten jo nykyinen liikuntalaki edellyttää, Paajanen sanoo. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vastuulla on sovittaa yhteen eri ministeriöiden liikuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Valtion liikuntaneuvosto arvioi tämän tehtävän onnistumista. Viime vuosina aloitettu arviointityö on keskittynyt lähinnä OKM:n liikuntayksikön 150 miljoonan euron budjetilla aikaansaadun toiminnan arvioimiseen. Paajasen mukaan arviointia on haitannut valtakunnallisen liikuntatiedon vähäisyys. Saatavilla olevat tiedot eivät useinkaan kuvaa liikuntapolitiikan aikaansannoksia, vaan koko yhteiskunnan muutosta vähäisen fyysisen aktiivisuuden suuntaan (ks. kuvio). Esimerkiksi terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä, varusmiesten kuntotestitulokset, saati lasten lihavuus ovat liikuntapolitiikan onnistumisen mittaamiseen julmia mittareita, sillä taustalla on laaja yhteiskunnan muutos, jossa fyysinen aktiivisuus on dramaattisesti vähentynyt, Paajanen sanoo. Mitä saatiin 40 lisämiljoonalla? Liikuntaneuvosto julkaisi hiljattain hallituskautta käsittelevän liikuntapolitiikan arviointiraportin. Siinä tarkastellaan, millaisia tuloksia 40 miljoonaa euroa kasvaneella liikuntabudjetilla on saatu aikaan. Veikkauksen Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2014

7 rahoitus liikunnalle ja urheilulle kasvoi, kun kirjastojen valtionosuudet siirtyivät veikkausvaroista valtion budjettiin. Raportissa arvioidaan määrärahojen kasvun tuloksia suhteessa liikuntapoliittisiin tavoitteisiin. Tavoitteita oli viisi: 1) väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 2) liikunnan kansalaistoiminnan vahvistaminen 3) lasten ja nuorten liikunnan edistäminen 4) huippu-urheilun tukeminen ja 5) liikunta-alan osaamisen sekä tiedolla johtamisen vahvistaminen. 40 miljoonan euron lisäyksestä 14 miljoonaa euroa ohjautui kansalaistoimintaan, kuten liikuntajärjestöjen avustuksiin ja seuratukiin. Liikuntapaikkarakentamisen määräraha kasvoi 13 miljoonalla eurolla. Huippu-urheilun suorat tuet kasvoivat jopa 150 prosenttia. Lisäksi hankerahoitus eri tarkoituksiin kasvoi kokonaisuudessaan 60 prosentilla. Yleinen havainto vähän kaikkia osaalueita koskien on se, että avustukset pitäisi saada suoremmin itse toimintaan. Kasvaneilla määrärahoilla käynnistettiin satoja hankkeita, mutta samaan aikaan viesti kertoo, että perustoiminnot seuroissa, kunnissa ja järjestöissä ovat osin vaarantuneet, Paajanen pohtii. Arviointi vahvisti päättäjien käsitystä siitä, että liikuntapoliittiset toimet tavoittavat aktiiviliikkujat suhteellisen hyvin, mutta vähän liikkuvien ihmisten tavoittamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja niin organisoidulta liikunnalta kuin muiltakin toimijoilta. Järjestöavustuksiin selkeyttä OKM ja valtion liikuntaneuvosto kehittävät parhaillaan järjestöavustusten arviointiin mittareita, jotta avustuksia voitaisiin kohdentaa nykyistä tarkemmin. Nykyinen tietopohja liikuntajärjestöjen toiminnasta on päättäjien näkökulmasta heikko. Ongelmana toiminnan kehittämisessä ja avustusten kohdentamisessa on, ettei ole systemaattista seurantatietoa siitä, mitä avustuksilla saadaan aikaiseksi ja miten eri lajien toiminta kehittyy. Monilta lajiliitoilta puuttuvat esimerkiksi perustiedot omista jäsenseuroistaan ja niiden jäsenmääristä, Minna Paajanen kertoo. Yleisesti tavoitteena on Paajasen mukaan se, että avustuskriteerit ovat selkeät ja kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Järjestöt ovat hänen mukaansa toivoneet myös itse kriteerien selkeyttämistä. On tärkeää miettiä erittäin tarkasti, millaisia tavoitteita asetetaan. Silloin kun on selkeä tavoite, myös arviointi on helpompaa. Soveltavan liikunnan arviointia on tarkoitus kehittää muiden rinnalla. Soveltavan liikunnan yhtymäpintoja eri hallinnonalojen toimintaan tarkastellaan kuluvana vuonna konkreettisesti. Pääsihteeri aikoo kutsua mahdollisesti vielä ennen kesää asiantuntijat ja tiedon tuottajat koolle analysoimaan soveltavan liikunnan kokonaisuutta mittareiden ja tiedon valossa. Soveltavan liikunnan eri ulottuvuuksia tunnen liikuntakentässä riittämättömästi, mutta aion perehtyä niihin nyt kunnolla. Haluan myös avata soveltavaa liikuntaa uudella tavalla liikuntaneuvostolle. Se, että erityisryhmien liikunnan jaostossa on alan kovimpia asiantuntijoita, ei yksin riitä. Olennaisinta on integroida asiantuntemus osaksi liikuntapolitiikan kehittämistä, Paajanen toteaa. Arviointiin koko valtionhallinto Valtion liikuntaneuvosto haluaa toimillaan vahvistaa liikunnan asemaa osana valtakunnallista ja kunnallista päätöksentekoa. Tarkoitusta palvelee myös liikuntapolitiikan arvioinnin laajentaminen OKM:n liikuntayksiköstä koko valtionhallintoon. Minna Paajanen näyttää taulukkoa, johon hän on koonnut eri ministeriöiden keskeiset väestön liikkumiseen vaikuttavat toimenpiteet. Se toimii arvioinnin pohjana. Yritämme asemoida liikunnan edistämisen koko yhteiskuntaan. Ei oikeastaan ole ministeriötä, jota liikunnan edistäminen ei koskisi. Paajanen uskoo, että kokonaisarvioinnin kehittäminen palvelee soveltavan liikunnan kehittymistä. Ja toisinpäin: soveltavalla liikunnalla voisi olla paljon annettavaa liikuntapolitiikan kehittämiseksi. Tutkimukset osoittavat, että vähän liikkuvien ihmisten tavoittamiseksi tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä toimenpiteitä. Uskon että soveltavassa liikunnassa tämä ajattelutapa voi olla monessa määrin tuttua ja siitä on opittavaa laajemminkin. Näkökulma kuulijan mukaan Liikuntatoimen onnistumista arvioidaan nykyisin liian yleisillä mittareilla ja puutteellisin tiedoin. Valtion liikuntaneuvosto ja ministeriö kehittävät arviointia niin, että mittarit ja samalla avustuskriteerit tarkentuvat. Kuvio: Minna Paajanen. Liikunnan laaja-alaiset merkitykset ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta liikuntaväen viesti on tavoitta- Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2014

8 nut heikosti muut hallinnonalat. Paajasen mielestä liikunta pitääkin avata eri hallinnonalojen edustajille heidän omasta näkövinkkelistään: liikunta on muutakin kuin pallopelejä ja huippuurheilua. Liikunnan kirjo voi vaihdella halonhakkuusta työmatkapyöräilyyn. Tällöin eri ministeriöt löytävät omalta tontiltaan helpommin toimia, joilla asiaan vaikuttaa. Se, että väestö liikkuisi enemmän, edistäisi monessa tapauksessa myös muiden hallinnonalojen tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi ympäristöministeri Ville Niinistölle (vihr.) voi korostaa, että edistämällä liikuntaa ehkäistään ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Tällaisia yhtymäkohtia pitäisi löytää enemmän, Paajanen sanoo. STM-yhteistyö pisimmällä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa opetus- ja kulttuuriministeriö on tiivistänyt yhteistyötä jo koko 2000-luvun. Konkreettisena esimerkkinä tästä ovat terveysliikunnan hankeavustukset, joiden avulla soveltavaa liikuntaakin on kehitetty. Viime syksynä julkaistu Muutosta liikkeellä -asiakirja on ministeriöiden viimeisin yhteisponnistus. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi nyt on korkea aika saada muutkin toimijat mukaan. Esimerkiksi opetusministerillä on vastuullaan valtavasti toimenpiteitä, joilla vaikuttaa lasten liikkumiseen tai vastaavasti liikkumattomuuteen jopa enemmän kuin kulttuuri- ja urheiluministerillä. Lapset ja nuoret ovat paitsi fyysisesti läsnä kouluissa ja oppilaitoksissa, niin he myös saavat sieltä valmiuksia liikkua ja kasvattaa itselleen liikunnan lukutaitoa. Olen iloinen, että sain työskennellä edellisen liikuntaneuvoston puheenjohtajan, nykyisen työ- ja elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa. Hänellä oli kunnianhimoinen työskentelyote ja näkemys siitä, että jos muutosta koko väestön liikunnan tasossa halutaan, koko valtioneuvosto on saatava laajasti mukaan. Nykytilan muuttaminen vaatii erittäin raakaa ja systemaattista työtä liikunnan puolesta. x Minna Paajanen harrastaa jalkapalloa meriitteinään Palloliiton Helsingin piirin harrastajamestaruus kahdesti joukkueinaan AC FC United ja FC Käsipeli. Minna Paajanen, 35 Valtion liikuntaneuvosto Syntynyt Mikkelissä, asuu nykyisin Helsingissä. Opiskeli Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja liikuntahallintoa, valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tuli 2006 työelämävalmennukseen opetus- ja kulttuuriministeriöön, jossa työskennellyt liikuntaneuvoston tiedejaoston suunnittelijana Valittiin 2011 valtion liikuntaneuvoston pääsihteeriksi (sit.). Harrastaa jalkapalloa. Tiedostamme arvioinnin haastavuuden, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Uskallan toivoa, että arviointi tuo fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät ja toimenpiteet kaikkien näkyville. OKM:n asiantuntijaelin, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi muiden muassa erilaiset yhteiskunnalliset ja poliittiset näkemykset huomioiden. 13 jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Nykyisenä puheenjohtajana toimii kansanedustaja Leena Harkimo (kok). Arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia sekä antaa lausuntoja ja ehdotuksia liikunnan kehittämiseksi. Kolme lakisääteistä jaostoa: liikuntatieteen jaosto, liikuntapolitiikan jaosto ja erityisryhmien liikunnan jaosto. Valtion liikuntaneuvoston kotisivut: Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella on luettavissa liikuntaneuvoston kotisivuilla. Minna Paajasen kotialbumi Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2014

9 TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Antero Aaltonen Apua oppimiseen ja koulujen työrauhaan Järjestöt tekevät laaja-alaista liikunnan edistämistyötä eri sektoreilla. Yksi esimerkki tästä on alakouluille suunattu Innostun liikkumaan -hanke, jota koordinoi Suomen CP-liitto. Innostun liikkumaan -hankkeessa kannustetaan kouluja lisäämään lasten liikunnallista aktiivisuutta, tukemaan lapsia motoriikan oppimisvaikeuksissa ja lisäämään koululaisten hyvinvointia. Tarvetta on, jos lasten fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä halutaan parantaa, sillä tutkimusten mukaan yli puolet lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Pojista erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on viidesosa ja tytöistä neljäsosa. Syynä voivat olla liikuntavammat tai esimerkiksi elintavoista johtuva ylipaino. Kuudella prosentilla lapsista on motoriikan oppimisvaikeuksia, projektipäällikkö Jussi Saarinen kertoo. Varsinaiseen liikunnanopetukseen vaikuttaminen ei kuulu hankkeen tavoitteisiin, vaikka hankeessa kehitettäviä aktivointimenetelmiä voi käyttää myös liikuntatunneilla lisätyökaluina. Tavoitteenamme on ensisijaisesti tarjota välineitä kaikille opettajille, kou- Kottikärrykävely on tehokas ja hauska tapa karkeamotoristen taitojen kehittämiseen ja samalla erinomaista taukoliikuntaa. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2014

10 lupäivän kaikkiin vaiheisiin, Jussi Saarinen sanoo. Liikunnasta apua oppimiseen Kouluille on jatkuvasti tarjolla erilaisia teemaviikkoja perusopetuksen rinnalla. Miten opettajia voi motivoida liikunnan ja liikkumisen lisäämiseen? Olemme keskustelleet yli sadan hankkeesta kiinnostuneen opettajan kanssa. Heitä kiinnostavat liikunnan yhteydet luku- ja laskutaitojen oppimiseen sekä työrauhan parantamiseen ja kouluviihtyvyyteen. Opettajat ottavat mielellään vastaan kaiken, mistä on apua on se sitten liikunta tai jokin muu keino. Tutkittua tietoa liikunnan yhteyksistä oppimiseen on paljon. Esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeudet ovat kolme kertaa yleisempiä niillä lapsilla, joilla on motoriikan oppimisvaikeuksia. Kielellisiin erityisvaikeuksiin liittyy prosentilla motoriikan oppimisvaikeuksia ja tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden ongelmiin prosentilla. Ongelmat voi havaita Suomen CP-liiton aiemmin käynnistyneessä Mukaan liikun, opin, osallistun -hankkeessa on kehitetty välineitä motoriikan oppimisvaikeuksien havaitsemiseen. Tukea tarvitsevat lapset pitäisi löytää nykyistä paremmin. Motoriikan oppimisvaikeudet vaikeuttavat akateemisten taitojen oppimisen lisäksi moniin arjen askareisiin osallistumista, Jussi Saarinen sanoo. Mukaan-hankkeessa tuotetaan motoriikan havainnointilomake, MoHa. Se on havainnointityökalu, jonka avulla opettaja löytää oppilasryhmästään ne lapset, joilla on riski motoriikan oppimisvaikeuksiin ja jotka hyötyisivät erityisesti liikkumisen tukitoimista. MoHa-lomake toimii siten, että opettaja vastaa oppilaan hieno- ja karkeamotoriikkaan liittyviin 18 monivalintakysymykseen. Lomakkeen täyttäminen vie noin kolme minuuttia yhden lapsen kohdalta eikä vaadi erillistä testitilanteen järjestämistä. Innostun liikkumaan -hanke kerää nyt MoHa-työkaluun suomalaisia viitearvoja. Valmis lomake on vapaasti kaikkien halukkaiden käytettävissä syksyn 2014 kuluessa. Sisältöä ja inspiraatiota Innostun liikkumaan -hanke Kun motoriikan pulmat on havaittu, tarvitaan helppoja ja innostavia välineitä liikunnallisuuden lisäämiseen ja motoriikan oppimisvaikeuksien tukemiseen. Tähän tarpeeseen Innostun liikkumaan -hanke haluaa vastata. Tukimateriaalit pilotoidaan valituilla kouluilla tänä keväänä. Kehitettävät aktivointimenetelmät tarjoaa maksuttomia menetelmiä ja tukitoimia sellaisten koululaisten liikuntaan innostamiseksi, joilla on motorisen oppimisen haasteita, liikuntavamma, elintavoista johtuvaa ylipainoa tai liikunta on muusta syystä vastenmielistä tai vaikeaa toimii yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman, Valon, LIKES -tutkimuskeskuksen ja Suomen Sydänliiton kanssa kuuluu RAY:n rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan. Tutustu hankkeeseen: Aina ei tarvita liikuntasalia. Kuperkeikan voi kiepsauttaa vaikka koulun pihamaalla. Jokaisessa koululuokassa on keskimäärin 1 2 lasta, joilla on uusien motoristen taitojen oppimiseen liittyviä vaikeuksia. suunnitellaan sellaisiksi, että ne sopivat koko luokalle mutta erityisen hyvin lapsille, joilla on motoriikan vaikeuksia. Niissä on sisältöä ja inspiraatioita taukojumpista kerhotunteihin ja luokasta välitunnille siirtymisiin, Saarinen kertoo. Tukimateriaalien suunnittelussa, jalkauttamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä hanke tekee yhteistyötä sekä Liikkuva koulu -ohjelman että Valo ry:n kanssa. Suunnittelussa on hyödynnetty myös laajasti opettajia ja muita ammattilaisia. Menetelmien lisäksi hanke tarjoaa koulutuksia koulu-, koti- ja järjestöväelle. Terveydenhoitajat mukaan Yksi hankkeen yhteistyökumppaneista on Suomen Sydänliitto. Se on tuonut hankkeeseen Neuvokas perhe -konseptinsa. Tästä tulee yksi hankkeen päätavoitteesta: koululaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Neuvokas perhe on kouluterveydenhoitajille tarkoitettu työväline, joka saattelee keskustelemaan huoltajan ja oppilaan kanssa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tavoitteenamme on, että opettajien, terveydenhoitajien ja huoltajien yhteistyö lasten motoristen vaikeuksien tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa kasvaisi. Varsinainen paikallitason juurruttamistyö käynnistyy ensi syksynä. Tarkoitus on hyödyntää Liikkuva koulu -ohjelman 500 koulun verkostoa. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu yhteistyö 250 koulun kanssa eri puolilla Suomea, Saarinen kertoo. x Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2014

11 TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Mika Okko Professori Pauli Rintala piti seminaarin juhlapuheen. Palkitut yhteiskuvassa. Kari Koivumäki (vas.), Raija Luona-Helminen, Riitta Samstén, Mikaela Railo ja Pekka Saarenmaa. SoveLi palkitsi soveltavan liikunnan toimijoita SoveLin 20-vuotisjuhlaseminaarissa kuultiin arvokkaita puheita, koettiin hienoja esityksiä ja palkittiin ansioituneita toimijoita sekä liikkujanuori. Säätytalon juhlavaan miljööseen kokoontui viime marraskuussa toistasataa soveltavan liikunnan ystävää, kehittäjää ja yhteistyökumppania. Asiantuntevissa puheissa tuotiin esiin soveltavaa liikuntaa monipuolisesti valtiovallan tervehdyksestä historian, tieteen, terveyden edistämisen sekä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen näkökulmiin SoveLin vaiheita unohtamatta. Puheita rytmittivät Sibelius-lukion kamarikuoron yhtyeen ja Mielenterveyden keskusliiton rivitanssiryhmän esitykset. Istumisen vähentämiseksi aplodit annettiin seisten. Seminaarin lopuksi SoveLi kutsui ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajakseen sosiaalineuvos Pekka Saarenmaan kiitoksena hänen ansioistaan yhdistyksen puheenjohtajana Ansioitunut soveltavan liikunnan kehittäjä ja vaikuttaja -tunnustus myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisliikunnasta vastaavalle suunnittelijalle Kari Koivumäelle. Hän on edistänyt työssään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti erityisliikunnan kehittymistä järjestöissä, kuntien liikuntatoimissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ansioitunut soveltavan liikunnan toimija -tunnustus myönnettiin Riitta Samsténille ja Raija Luona-Helmiselle. He ovat olleet luomassa SoveLin Liikkeelle-koulutuskokonaisuuden perustaa sekä laatineet innovatiivisesti ja liikkujalähtöisesti malleja kansanterveysja vammaisyhdistysten liikuntatoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Suomen MS-liiton erikoissuunnittelija Riitta Samstén työskenteli SoveLin ensimmäisenä liikunnan suunnittelija 2001 ja hän on edistänyt soveltavaa liikuntaa lukuisissa SoveLin luottamustehtävissä. Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Raija Luona-Helminen toimi SoveLin ensimmäisenä toiminnanjohtajana Soveltavan liikunnan tunnustus myönnettiin Mikaela Railolle, joka on tuonut avoimesti esille oman vammautumisensa ja toiminut rohkaisevana esimerkkinä kaikille liikkujille. Mikaelan tarinaan voi tutustua seuraavilla sivuilla. x Seminaaripuheet ja kuvagalleria: Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2014

12 Mikaela ylittää esteet Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2014

13 Vakava onnettomuus ei lannistanut Mikaela Railoa. Cheerleading innostaa häntä nyt uusiin saavutuksiin. TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Eeva Anundi Helsinkiläisen Mikaela Railon, 14, elämä mullistui silmänräpäyksessä helmikuussa 2011, kun hän jäi raitiovaunun alle kotikaupunkinsa rautatieaseman edustalla. Nopeasti tulleesta avusta ja tehokkaasta hoidosta huolimatta Mikaela menetti vasemman jalkansa polven alapuolelta. Innokkaan rytmisen voimistelijan arki muuttui täysin: voimistelutreenit ja kisareissut vaihtuivat jalan hitaaseen kuntouttamiseen ja totutteluun elämiseen proteesin kanssa. Mikaela kertoo, että voimisteluharrastuksen kohtalo tuli onnettomuuden jälkeen mieleen heti ensimmäisten asioiden joukossa. Ajattelin, että ei vitsi, joudunko nyt jättämään koko lajin. Olin juuri ollut voimisteluleirillä, saanut uuden kisaasun ja suunnitellut jo kevään kilpailuihin osallistumista, Mikaela muistelee. Hän kertoo kiinnostuneensa rytmisestä voimistelusta alun perin lajin esteettisyyden vuoksi. Olin kyllä aiemminkin liikkunut: harrastanut yleisurheilua ja sulkapalloa ja hyppinyt trampalla. Mutta kun luokkakaveri sitten näytti videon voimistelukisoista, ihastuin täysin kauniisiin pukuihin ja hienoihin liikkeisiin. Ensimmäisinä kuukausina tapaturman jälkeen paluu voimistelun pariin tuntui hyvin kaukaiselta haaveelta. Notkeat jalat ja selkä olivat nimenomaan olleet minun vahvuuteni voimistelijana. Alkuun en saanut tynkää edes suoristettua, ja käveleminenkin proteesin kanssa oli tosi epävarmaa juoksemisesta tai hyppimisestä puhumattakaan, Mikaela kertoo. Ensimmäiset treenit jännittivät Sinnikäs Mikaela ei kuitenkaan antanut periksi tai antanut epäilevien kommenttien lannistaa itseään. Esimerkiksi psykiatrit varoittelivat kovasti, ettei kannata odottaa liiko- Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2014

14 Meillä on mahtava yhteishenki, kertovat Julia Vedman (vas.), Tuuli Tolsa, Mikaela Railo ja Netta Ikonen. ja ja yrittää väkisin takaisin voimistelemaan. Minä kuitenkin vain sisuunnuin tuollaisista mielipiteistä ja päätin, että näytän vielä. Lopulta lähes vuoden ahkeran kuntouttamisen jälkeen Mikaela tunsi olevansa valmis palaamaan tutun voimisteluryhmän harjoituksiin. Ensimmäiset treenit jännittivät silti kovasti. Valmentaja oli vaihtunut, ja muut olivat tietysti siinä ajassa ehtineet oppia paljon uutta. Minut otettiin kuitenkin vastaan tosi kivasti. Tutut voimistelukaverit suhtautuivat minuun ihan niin kuin ennenkin. Ryhmän uusia pienempiä tyttöjä proteesi ehkä vähän ihmetytti, mutten antanut sen haitata, Mikaela sanoo. Hänen mukaansa tärkeää oli myös valmentajan kannustava asenne. Hän neuvoi ja tuki mutta ei päästänyt minua sen helpommalla kuin muitakaan. Se nosti kovasti itsetuntoani. Viimein Mikaela toteutti tavoitteensa ja palasi uudelleen kisa-areenoille. Olin aina tykännyt nimenomaan kilpailemisesta: siitä mahtavasta fiiliksestä kilpailun jälkeen, vaikka etukäteen olisi jännittänyt kovastikin. Mikaela on tiettävästi ensimmäinen proteesin kanssa yleisiin voimistelukisoihin osallistunut suomalainen. Ensimmäiseen onnettomuuden jälkeiseen kisasuoritukseen huipentuu myös tv-dokumentti Ratikkaa vahvempi tyttö, joka kertoo Mikaelan tarinan. Kohti korkeuksia Rytminen voimistelu sai kuitenkin väistyä. Mikaela tarvitsi vielä korjausleikkauksen, ja toipumisaikana muu ryhmä tuntui karanneen taidoissa turhan kauas. Lisäksi itseäni alkoi häiritä, etten pysty ojentamaan proteesijalan nilkkaa. Vaikka se kyllä otetaan huomioon kisaarvostelussa, Mikaela toteaa. Uusi laji löytyi kavereiden vinkistä viime syksynä. Muutama Mikaelan ystävä oli alkanut harjoitella cheerleadingia ja houkutteli häntäkin kokeilemaan. Tykkäsin lajista heti. Tässä on samaa näyttävyyttä kuin voimistelussa, mutta lisäksi asioita tehdään yhdessä joukkueena. Cheerleadingin parhaita puolia onkin tiivis ryhmähenki. Vaikka myös voimistelua harjoiteltiin yhdessä, varsinaisen suorituksen teki aina yksin, Mikaela pohtii. Mikaelan tehtävänä cheerleadingjoukkueessa on olla yksi niin kutsutuista yläihmisistä, joita toiset nostavat erilaisissa stunteissa korkeuksiin kohti kattoa. Taitojen karttuessa liikkeisiin lisätään heittoja ja voltteja. Ylhäällä on kiva olla. Siellä vaaditaan rohkeutta ja luottamusta porukan muihin jäseniin. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi notkeutta ja tasapainoa, eli voimistelutaustastani on todella paljon hyötyä, Mikaela sanoo. Katse tulevaan Vuodenvaihteessa Mikaela hyväksyttiin koejakson jälkeen cheerleading-kilparyhmään, joka harjoittelee kolmes- Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2014

15 Mikaelalle palkinto kannustavasta esimerkistä: Inspiroiva liikkuja SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu ojensi Mikaela Railolle soveltavan liikunnan tunnustuksen SoveLin 20-vuotisjuhlaseminaarissa viime marraskuussa. Anne Taulu korostaa, että on äärimmäisen tärkeää nostaa esille Mikaelan kaltaisia liikkujia. Tällaiset kannustavat esimerkit osoittavat, että harrastamisesta ja kilpailemisesta on mahdollista nauttia vammautumisen ja sairastumisen jälkeenkin. Liikunnan ilo on tarjolla kaikille toimintakyvyn ja ikäkaaren eri vaiheissa. Anne Taulun mukaan Mikaelan saavutukset kertovat ennen kaikkea rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta sekä motivaation valtavasta voimasta. Toivon Mikaelan tarinan toimivan inspiraation ja motivaation lähteenä kaikille liikkujille. x Mikaelan kuntoutumisen ensimmäistä vuotta seuraava tv-dokumentti Ratikkaa vahvempi tyttö on katsottavissa osoitteessa ti viikossa. Joukkueen suunnitelmissa on aloittaa kilpaileminen tänä vuonna. Haluan kehittyä cheerleadingissa, ja olen valmis satsaamaan lajiin. Ehkä vielä enemmän tavoitteita minulla on kuitenkin musiikin puolella. Haluan päästä musiikkilukioon ja saada jonakin päivänä mahdollisesti ammatin musiikista, Mikaela paljastaa. Onnettomuuttaan hän ei enää vatvo tai jossittele. Hän myös toivoo tulevansa kohdelluksi ihan tavallisena tyttönä. Totta kai asia seuraa minua lopun ikäni. Mutta kannattaa keskittyä kaikkeen siihen, mikä on mahdollista. Ja niin kuin olen jo näyttänyt, liikuntaa ei ainakaan tarvitse lopettaa proteesin vuoksi. Marraskuussa SoveLilta saatu soveltavan liikunnan tunnustus ilahdutti sekä Mikaelaa itseään että hänen perhettään. Palkinto komeilee kunniapaikalla takanreunuksella. Olisi mahtavaa, jos joku saisi rohkeutta minun kokemuksistani, Mikaela sanoo. x Suomalainen cheerleading on hyvin sporttinen laji eikä mitään minihameissa keikistelyä, Mikaela Railo sanoo. Cheerleading Laji on syntynyt Yhdysvalloissa ja tullut Suomeen 1980-luvulla. Joukkueiden ohjelmissa yhdistyvät erilaiset akrobaattiset rakennelmat, kuten stuntit, pyramidit ja heitot sekä kannustushuudot, hypyt, tanssi ja permantoakrobatia. Arvostelussa tärkeitä asioita ovat näyttävyys, vaikeustaso ja suoritusten puhtaus. Suomessa toimii lähes 40 cheerleading-seuraa, joissa on noin jäsentä. x Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2014

16 MOTIVAATIO&liikunta TEKSTIT Mari Vehmanen Motivaation lähteillä Kolme liikkujaa kertoo, mikä heitä innostaa. Yhteistä kaikille on, että liikunnasta on tullut erottamaton osa arkea. Eila Niinimäki, 77 Pauli Marin, 67 Juhana Pitkonen, 34 Mukava ryhmä saa liikkeelle Minua motivoi liikkumaan ennen kaikkea mukava seura. Olen löytänyt hyvän porukan Ähtärin sydän-, diabetes- ja AVH-yhdistysten yhteisestä liikuntaryhmästä. Kokoonnumme joka torstai. Olemme monta kertaa ryhmässä puhuneet, ettei kotona yksin vaan tule jumpattua, vaikka se hyödyllistä olisikin. En myöskään kauheasti välitä lenkkeillä itseksi: minulla on rytmihäiröitä ja sydämentahdistin, joten esimerkiksi pakkasilmassa ulkoilu tuntuu epämukavalta. Jonkun ystävän kanssa lenkkeilykin olisi mukavampaa, mutta sydänoireideni vuoksi en pysyisi nopeammin kävelevän kaverin perässä. Yhdessä liikkuminen hoitaa myös mielenterveyttä. Muiden ryhmäläisten tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen on tällaiselle yksin asuvalle leskelle tosi hauskaa ja se tuo myös mielenkiintoista vaihtelua arkeen. Hyvillä ohjaajilla on niin ikään tärkeä motivoiva merkitys. Meidänkin ryhmämme jäsenillä on jos jonkinlaista kremppaa: sydämessä, lonkassa, polvessa tai missä kenelläkin. Ohjaajat osaavat ottaa sairaudet hyvin huomioon ja neuvoa liikkeiden soveltamisessa. Omat rajansa pitää myös tuntea. Liikkuminen saa ottaa välillä koville, muttei liikaa. Itselleni liikkuminen ja kotoa lähteminen on ihan elinehto. Äkkiähän sitä tulisi mökkihöperöksi, ellei missään kävisi. Kaikille liikunnan aloittamista miettiville sanoisin, että rohkeasti vaan mukaan ja tutustumaan erilaisiin liikuntaryhmiin. Ei kannata liikaa miettiä, kehtaanko ja osaanko. x Eila Niinimäki, 77 Ähtäri Hyvillä ohjaajilla on tärkeä motivoiva merkitys. Meidänkin ryhmämme jäsenillä on jos jonkinlaista kremppaa. Eila Niinimäki Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2014

17 MOTIVAATIO&liikunta Kuvat Minna Hiironen Kolmen yhdistyksen yhteisessä jumpparyhmässä jokainen tekee vointinsa mukaan. Pikkukuvassa Saara Kortteinen ja Lea Sipilä-Äijänaho keskittyvät hartiajumppaan. Eila Niinimäki (oik.) joutuu pitämään liikuntaryhmästä taukoa kaaduttuaan kotona ja murrettuaan olkapäänsä. Liikuntaharrastuksesta on ollut hyvä apu myös murtuneen olkapään kuntoutuksessa, Niinimäki kiittelee. Terveyskeskuksen fysioterapeutti Ira Tiilikainen ohjeistaa häntä sopiviin liikkeisiin. JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2014

18 MOTIVAATIO&liikunta Kuvat Tuija Pitkänen Nyrkkeilysäkin hakkaaminen kuuluu Pauli Marinin kuntosaliohjelmaan. Tämä kehittää lihasvoimaa, mikä on Parkinsonin tautia sairastavalle ykkösjuttu. Lenkille tulee lähdettyä kahdestaan varmemmin kuin yksin, Pauli ja Aili Marin sanovat. Hyvä olo houkuttaa Aloitin Parkinson-diagnoosini jälkeen liikkumisen käytännössä nollasta. Nuorempana olin kyllä saanut hyötyliikuntaa maa- ja metsätöissä, mutta sairauden edetessä nekin hommat olivat jääneet. Aluksi en päässyt kävelemään kuin 50 metriä ja senkin hitaasti. Ajattelin, että eihän tämä loppuelämä näin voi mennä. Aloinkin hissukseen pidentää matkaa. Ilokseni huomasin, että päivä päivältä eteneminen oli helpompaa ja kunto parempi. Pian innostuin jo niin paljon, että piti vähän toppuutella itseä rehkimästä liikaa. Minua siis motivoi ennen kaikkea liikunnan antama hyvä olo. Eikä sitä palkintoa tarvitse onneksi odotella: sekä kroppa että mieli virkistyvät heti, kun on vain saanut itsensä neljän seinän sisältä reippailemaan. Meille parkinson-potilaille liikunta on myös välttämätön osa hoitoa. Jos liikunnan heittää pois, vointi alkaa mennä välittömästi huonommaksi. Nykyään liikun päivittäin, parhaina päivinä parikin kertaa. Käyn kävelemässä, hiihtämässä, kuntosalilla, jumpassa, vesivoimistelussa ja pitkillä marjareissuilla. Vähän itsekuriahan se vaatii aamujäykillä nivelillä patistaa itsensä ulos, mutta aina liikkumisen jälkeen sitä on yhtä tyytyväinen. Vaimo on tärkeä kannustaja, ja tsemppaaminen toimii molempiin suuntiin. Ryhdyin myös yhdistyksemme liikuntavastaavaksi, ja siinä roolissa olen kovasti toitottanut liikunnan merkitystä jäsenillemme. Minun mielestäni liikkumisen kannattaa suhtautua kuin töihin lähtöön: se on itsestäänselvä osa päiväjärjestystä. Omaa vointia pitää tietysti kuunnella, mutta ihan jokainen voi liikkua. Lenkki sujuu rollaattorillakin. Ja vaikkei muu onnistuisi, voi vaikka tehdä kasvoliikkeitä. x Pauli Marin, 67 Iisalmi Vaimo on tärkeä kannustaja, ja tsemppaaminen toimii molempiin suuntiin. Pauli Marin Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2014

19 MOTIVAATIO&liikunta Onnistumisen kokemukset innostavat Minun juttuni ovat joukkuelajit. Tulin aluksi muuten vaan tutustumaan Mielenterveysyhdistys Kello ry:n toimintaan, ja pian olin jo mukana monessa yhdistyksen palloilukerhossa. Tässä yhdistyksessä liikuntatoiminta on tosi aktiivista: tarjontaa on jokaiselle päivälle. Nykyään liikun päivittäin. Pelaan esimerkiksi salibandya ja jalkapalloa. Olen myös käynyt liikuntavastaavien kurssin ja ohjaan osaa yhdistyksemme ryhmistä. Pidän nimenomaan porukassa pelaamisesta. Yksin pimeälle pururadalla lähteminen ei vaan innosta, vaikka tiedän monien tykkäävän siitäkin. Yhdessä liikkuessa tutustuu uusiin ihmisiin ja saa olla tasa-arvoinen osa mukavaa ryhmää. Liikkuminen on tärkeää paitsi fyysiselle myös psyykkiselle kunnolle. Yhteisen pelivuoron ansiosta tulee lähdettyä kotoa. Ja vaikka olisi väsynyt, pelaaminen virkistää aina. Ryhmiä ohjatessani ja muita tsempatessani pyrin siihen, ettei homma menisi liian kilpailulliseksi. Emme esimerkiksi laske maaleja tai mieti voittoja, vaan höntsäilemme ihan vaan yhdessäolon ja liikunnan ilon vuoksi. Ja kun ryhmään tulee uusi jäsen, en koskaan esimerkiksi kysele hänen pelitaustaansa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, vaikkei olisi säbämailaan ikinä ennen koskenutkaan. Uskon, että onnistumisen kokemukset ovat tosi vahva liikkumaan motivoiva voima. Näitä elämyksiä voidaan jakaa ryhmässä tasaisesti esimerkiksi niin, että syötellään myös vähemmän pelanneille. Jokainen mokaa joskus, eikä kömmähdyksiä jäädä märehtimään. Itse asiassa pienet kämmit ovat hauskoja ja nostattavat ryhmähenkeä. Minun viestini liikkumaan haluaville on, että menkää rohkeasti tutustumaan oman paikkakuntanne erilaisiin ryhmiin. Muita voi seurata sivusta vaikka monta kertaa ja mukaan mennä vasta sitten, kun itsestä tuntuu siltä. x Juhana Pitkonen, 34 Jyväskylä Yhteisen pelivuoron ansiosta tulee lähdettyä kotoa. Ja vaikka olisi väsynyt, pelaaminen virkistää aina. Juhana Pitkonen Joukkuelajit ovat vieneet Juhana Pitkosen mukanaan. Salibandyporukassa niin onnistumiset kuin mokatkin saadaan jakaa yhdessä. Kuvat Ilkka Rautiainen Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2014

20 MOTIVAATIO&liikunta TEKSTI Mari Vehmanen Hyvät kysymykset auttavat liikkeelle Motivoiva keskustelu voi muuttaa halun liikkua teoiksi. Terveysuhilla pelottelu sen sijaan ei toimi. Anette Palssa Kuinka voisin innostaa muita ihmisiä liikkeelle? Puhuisinko liikkumattomuuden riskeistä vai esittelisinkö liikuntasuosituksia? Ravitsemusterapeutti Anette Palssa kehottaa tällaisia kysymyksiä pohtivaa tutustumaan motivoivan keskustelun periaatteisiin. Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittelee samoja teemoja. Mutta pitkät teoriaopinnot eivät todellakaan ole välttämättömiä, jotta toisia voisi innostaa onnistuneesti. Motivoivan keskustelun menetelmiä voi kuka hyvänsä soveltaa, Anette Palssa sanoo. Hänen mukaansa kaikessa yksinkertaisuudessa kyse on siitä, että motivoimisen kannalta asioiden esittämistapa on jopa tärkeämpi kuin varsinainen asiasisältö. Tämä pätee hyvin monenlaisiin tilanteisiin oman puolison kanssa juttelemisesta aina pitkäaikaiseen terapiaan. Motivoivaa keskustelua käytetään monenlaiseen ohjaamiseen: esimerkiksi tupakasta vieroittamiseen, painonhallinnan tukena tai uniongelmien ratkomiseen. Itse asiassa liikkumaan motivoiminen on näihin verrattuna helpompaa. Liikkumisen aloittavalle on jo loistosuoritus, että onnistuu kuntoilemaan kolmesti viikossa. Painoa pudottavan sen sijaan pitäisi motivoitua tekemään oikeita valintoja joka päivä monta kertaa, Anette Palssa huomauttaa. Arvoristiriita näkyviin Anette Palssa korostaa, ettei taitavinkaan vuorovaikutus saa liikkeelle täysin halutonta. Sen sijaan orastava kiinnostus liikkua voi muuttua teoiksi oikeanlaisen motivoinnin avulla. Kannattaa esittää hyviä kysymyksiä. Miksi haluaisit liikkua? Miksi se olisi sinulle tärkeää? Näin autetaan ihmistä löytämään juuri omannäköisiään syitä lähteä liikkeelle. Palssan mukaan toista voi myös auttaa varovasti näkemään ristiriita omien arvojen ja tekojen välillä. Ihminen voi mielestään arvostaa terveyttä hyvinkin korkealla, vaikka arjen teot puhuvat aivan toista. Me ammattilaisetkin hyppäämme liian hanakasti suoraan käytännön ratkaisuihin. Sanelemme, että nyt vaan alat käydä uimassa ja salilla niin ja niin monta kertaa viikossa. Monesti tällainen herättää ainoastaan vastarintaa, Anette Palssa toteaa. Hänen mukaansa terveysriskeillä pelottelu ei tavallisesti toimi. Sen sijaan paikallaan on usein korostaa, että pienikin liikunnan lisääminen kannattaa. Viralliset liikuntasuositukset saattavat kokonaan liikkumattomasta tuntua lannistavan suurilta. Positiivinen palaute pienistäkin edistysaskelista on tärkeää. Eikä ihminen voi pidemmän päälle liikkua puolisolleen, vanhemmilleen tai lääkärilleen. Hänen on itse tunnettava, että minä pystyn ja osaan ja että tämä hyväksi minulle. x Lisätietoja aiheesta löydät netistä esimerkiksi hakusanoilla motivoiva keskustelu tai motivoiva haastattelu. Anette Palssa puhuu motivoivasta vuorovaikutuksesta KKI-ohjelman ja UKK-instituutin liikuntaneuvonnan koulutuskiertueella. Vertaisohjaajana Juhana Pitkonen on huomannut positiivisen palautteen voiman. Juttukaverina Hosein Dasthian. Ilkka Rautiainen Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2014

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava Liikunta SoveLin strategia 2013 2015 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan 2 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

LIIKUNTATIEDOTE, ELOKUU 2014. Hyvä liikunnan yhteyshenkilö ja yhdistyksen puheenjohtaja,

LIIKUNTATIEDOTE, ELOKUU 2014. Hyvä liikunnan yhteyshenkilö ja yhdistyksen puheenjohtaja, LIIKUNTATIEDOTE, ELOKUU 2014 Hyvä liikunnan yhteyshenkilö ja yhdistyksen puheenjohtaja, Syyskauden toiminta on alkamassa helteisistä keleistä huolimatta, joten on tullut aika tiedottaa loppuvuoden tapahtumista!

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 4.10.2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Jyväskylän

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot