LAPPAJÄRVEN LUKIO

Transkriptio

1 LAPPAJÄRVEN LUKIO

2 Lappajärven lukio aloitti toimintansa Lappajärven yhteiskoulussa syksyllä Yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1969, jolloin keskikoulusta tuli kunnallinen keskikoulu ja lukiosta Lappajärven yhteislukio. Kun Lappajärven kunta siirtyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1974 (yläaste), yhteislukion nimi muuttui Lappajärven lukioksi.

3 LUKUVUOSI LAPPAJÄRVEN LUKIO Hyytisentie LAPPAJÄRVI Rehtori: , Kanslisti: Opettajainhuone: Opinto-ohjaaja: Keittiö: Fax: Sähköposti: lrehtori@lappajarvi.fi Kotisivut: Kansi: Vuosikertomuksen kansi vuodelta Ensimmäinen kansi, jossa oli kuva. Kannen on suunnitellut Erkki Ahvenniemi.

4 YLEISKATSAUS SILLOIN JA NYT Lappajärven lukiosta lakitettiin ensimmäiset ylioppilaat tasan 50 vuotta sitten. Tämän kunniaksi vuosikertomukseen on otettu tapahtumia ja tunnelmia 50 vuoden takaa. Moni asia on muuttunut se mikä on pysynyt, on halu kouluttaa nuoria omalla paikkakunnalla. Lukio-opiskelua vuosina Ja lukuvuonna OPETUS Lukio-opetus alkoi syksyllä Aluksi aloitti vain matemaattinen linja. Englantia ei aloitettu ollenkaan, koska opiskelijoita ei riittänyt saksa oli valtakieli. Muita oppiaineita olivat mm. sielutiede ja kasvioppi. Liikunta oli tuolloin voimistelu, urheilu ja terveysoppi. Lukio-opetus on edennyt totutun kuusjaksojärjestelmän mukaan. Lukio on ollut lukuvuoden aikana useammassa hankkeessa, mm. Comenius, Oppimisympäristöjen sähköistäminen ja Cern-tiedeleiri. Kaikille alkaville on ollut pakollisena atk; alkavat suorittivat hygieniakurssin ja passit. TALOUTTA Koulun taloudellinen tila on edelleenkin säilynyt kohtalaisen hyvänä, joten lukukausimaksuja ei ole tarvinnut huomattavammin korottaa. Kunta myönsi koululle v mk oppilaiden matkakorvauksiin ja mk koulun tarpeisiin. Tohtori ja terveyssisar tekivät vuodesta toiseen lääkärintarkastukset maksutta. Kouluruokailun osti noin puolet oppilaista, hinta oli syksyllä 30 p ja keväällä 35 p; ruoka on ollut hyvin monipuolistaja maittavaa. OPETTAJAT Opettajatilanne on viime vuosina parantunut, koska opettajat saivat vanhemman lehtorin pätevyyksiä. Opettajakunnan vakinaistuminen on antanut koulutyöllä varmuutta ja rauhallisuuden leiman. Lv opettajia oli yhteensä 23 koko yhteiskoulussa; toimihenkilöitä ja palveluskuntaa oli seitsemän. Ylitarkastaja suoritti koulussa tarkastuksen Lukiokoulutus syö hiukan enemmän Lappajärvellä kuin sille syötetään. Valtion yksikköhinta esimerkiksi vuonna 2013 oli ja kustannus oli / opiskelija. Lisäksi kunnan panostuksella on hankittu kannettavia tietokoneita ja valmistauduttu sähköisiin ylioppilaskokeisiin ( ). Opiskeluterveydenhuollon järjestää kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Ruoka on ollut kautta aikojen hyvää ja niin se on edelleenkin. Nykyään yhden annoksen raaka-aineisiin käytetään 0,94. JA OPETUS Lukiossa on opettanut tänä vuonna 9 opettajaa; yhdessä yläluokkien kanssa koko koulukeskuksessa on ollut 18 opettajaa. Yläluokat aloittivat yhdessä alaluokkien ja esikoulun kanssa Lappajärven yhteiskouluna, josta opettajia tuli lisää 10 opettajaa. Koulunkäynninohjaajia koulukeskuksessa on 6. Koko koululla on lisäksi yhteiset kanslisti ja talonmies. Keittiö- ja siivoushenkilökuntaa on seitsemän.

5 OPISKELIJAT Lukion eli 6. luokan aloitti 27 opiskelijaa, joista lakitettiin v ylioppilasta. Koulu alkoi syyskuun alussa ja päättyi toukokuun lopussa. MUUTA Koulun ompeluseura keräsi varoja koululle. Lukiolla toimi teinikunta, jossa toimi mm. teinimestari. Teinikunta keräsi rahaa mm. jätepaperin keräyksellä ja jäidenlähtö-veikkauksella yhdessä Lions Clubin kanssa. Teinikunta järjesti hiihtoretkiä, illanviettoja (uusien teinien vastaanottojuhla ja lukuvuoden päättäjäisillanvietto) sekä yleisöjuhlia näytelmineen. Teinikunnan oli mukana kerhoissa, mm. kamera-, tyttöjen lentopallo ja keskustelukerho. Päättäviä opiskelijoita eli abiturienttia oli tänä lukuvuonna 25. Lakin sai xx ylioppilasta. Enimmillään abiturientteja on ollut yli 40. Työaika oli tänä lukuvuonna TOIMINTAA Oppilaskunnan hallitus vaihtui jälleen vuodenvaihteessa; hallitus on ollut erityisesti kevään 2015 aktiivinen. Lukion erikoispäivät ja ohjelmat näkyvät erilliseltä listalta jäljempänä. Perinteisiä lukion tapahtumia ovat joka vuosi liikuntapäivät ja Wanhojen tanssit. Leirikoulu on vakiinnuttanut asemansa jo 1980-luvun lopulta. Koululiikuntaliiton kilpailuihin on osallistuttu kautta aikojen hyvällä menestyksellä. Lukuvuoden yleiskatsauksessa todetaan, että koulu tulee tuskin koskaan valmiiksi. Näin voi todeta tänäkin vuotena ja pitääkin todeta. Lukiokoulutuksen täytyy koko ajan kokeilla uusia ratkaisuja ja opetustapoja, jotka valmistavat ja ohjaavat opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla jatko-opintojen ja tulevaisuuteen. Numerot ja arvosanat eivät ole niitä tärkeimpiä; nuorten tulee saada realistinen kuva itsestään ja osaamisestaan. Tavoitteita ja unelmia pitää tietenkin aina olla. Tänä vuonna meillä on stipendien joukossa ns. Riemustipendi, joka on lahjoitus riemuylioppilailta: he haluavat myöntää sen ylioppilaalle, joka on yllättynyt positiivisesti, jaksanut yrittää, ollut tukena. Numeroilla ei väliä asenteella sitäkin enemmän. Rehtori Tarja Puro

6 LUKION MERKITTÄVIMMÄT TYÖJÄRJESTYSPOIKKEAMAT Syyslukukausi Elokuu Lukiolaisten liiton vierailu Kannabis, lääkkeet ja alkoholi teemapäivä Jamilla klo Syyskuu 3.9. ruskaretki Lokakuu Marraskuu Joulukuu alkavien vanhempainilta jatkavien opintoretki Vaasaan (yliopisto ja AMK) lauantaikoulupäivä (korvaa lauantaikoulupäivän ) abien opintoretki Kokkolan AMK:hon abien vanhempainilta joulukauden avaus klo 9-10 (oppilaskunnan hallitus järjesti) yo- ja itsenäisyyspäiväjuhla klo improvisaatioteatterin esitys Mokako? retki Seinäjoelle, kohteena Duudson Activity Park Kevätlukukausi Helmikuu Maaliskuu penkkarit, abiruokailu, näytelmä vanhojen päivä tansseineen liikuntapäivänä lentopalloa, pizzantekoa ja mäenlaskua jatkavien vanhempainilta leirikouluun lähteville vaalipaneeli & nuorisovaalit Huhtikuu jatkavien leirikoulu Barcelonaan alkavien hygieniapassikoulutus Toukokuu 5.5. Romeo ja Julia näytelmä Seinäjoen teatterissa 8.5. Lempee & Lovee konsertti kalastuspäivä lakkiaiset, kutsuttuna riemuylioppilaat

7 OPINTO-OHJAUS On vain yksi menestyksen tie: pystyä elämään omilla ehdoillaan -Christopher Morley- Morley ohjeistaa, että mentäessä kohti menestystä, tulisi jokaisen tehdä sellaisia valintoja ja päätöksiä, jotka tukevat omaa arvomaailmaa ja niitä periaatteita, jotka ovat itselle tärkeitä. Ulkopuolelta tulee paljon ohjeita ja neuvoja päätöksenteon tueksi, mutta loppujenlopuksi jokaisen tulisi kyetä tekemään itselleen sopivimmat valinnat ja rakentaa mielekäs elämä näiden ympärille. Oman polun ja elämän suunnitteleminen sekä päätöksien tekeminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, ohjauksesta ja neuvoista huolimatta. Opinto-ohjauksen tehtävänä onkin tukea opiskelijoita opinnoissa lukioaikana sekä tarjota sellaisia tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat siirtyessään uudenlaiseen elämänvaiheeseen. Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja henkilökohtainen ohjaus tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden saada ne perustiedot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja, pohtia ammatillista suuntautumista sekä valmistautua itsenäiseen elämään. Lukion ohjauksen ja oppituntien aikana oppilaille kertyy paljon erilaista tietoa osa tärkeää ja osa ehkä vähemmän tärkeää. Tärkeintä ei kuitenkaan ole jaettu tieto tai sen määrä, vaan se millaisia päätöksiä tulette tekemään sen avulla ja kuinka osaatte tietoa käyttää. Yleiseksi ohjeeksi voisi antaa, että tehkää hyviä päätöksiä sillä perusteella mitä itse tahdotte, ei sen perusteella mitä toiset teiltä odottavat. On kuitenkin huomioitava, että pelkästään päätöksen tekeminen ei ehkä riitä tuottamaan sitä toivottua lopputulosta. Tällöin on hyvä muistaa, että aina on mahdollista yrittää uudelleen, lujemmin tai toista kautta. Tehkää vastoinkäymisistä voimaa, kuten Elastinen laulaa! Muutoinkin Elastinen on hyvä esimerkki siitä, kuinka positiivisuus vie elämässä eteenpäin. Hän on hyvä esimerkki meille kaikille siitä, kuinka hyvä mieli tarttuu lähellä oleviin ja antaa myös toisille energiaa. Hymy ei maksa mitään, mutta sillä saattaa saada paljon aikaan. Tämä muistuttaakin meitä kaikkia myös siitä, että elämä ei ole pelkkää opiskelua, päätöksentekoa, työtä tai odotuksiin vastaamista se on myös itse elämästä nauttimista! Eläkää päivä kerrallaan, murehtikaa huomisen murheita huomenna ja nauttikaa opiskelijaelämästä, sen tuomista haasteista ja hauskoista hetkistä. Onnea tuleviin opintoihin ja aurinkoista kesää! Opinto-ohjaaja Piia Kivinen

8 OPETTAJAT JA OPETUS LUKUVUONNA Puro Tarja Lappajärvi, lukion rehtori, kunnan sivistysjohtaja Kivinen Marko Lappajärvi, lukion vararehtori, 14A ro, lukion lehtori, pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa Andersson Arja Lappajärvi, lukion lehtori, 12A ro, englannin ja ranskan kieltä Juho Fränti Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteisen opinto-ohjaajan sijainen asti, kaksoistutkinnon ro Heikkilä Pirkko Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteinen tuntiopettaja, 12B ro kuvataidetta ja terveystietoa. Jaakkola Tarja Lappajärvi, keskikoulun lehtori, saksan kieltä Juss Avo Lappajärvi, tuntiopettaja, liikuntaa Kivinen Piia Lappajärvi, keskikoulun ja lukion yhteinen opinto-ohjaaja, kaksoistutkinnon ro, vv asti Kujanpää Lasse Alajärvi, keskikoulun ja lukion lehtori, kemiaa, fysiikkaa ja lyhyttä matematiikkaa Lehto Anna Lapua, Lappajärven ja Evijärven yhteinen lukion lehtori, äidinkieltä Luomajoki Anne Seinäjoki, lukion ja keskikoulun yhteinen lehtori, 14B, oppilaskunnan ohjaava opettaja, ruotsin kieltä ja filosofiaa Rajaniemi Iiris Lappajärvi, lukion lehtori, 13A ro, historiaa ja yhteiskuntaoppia Rauma Annaleena Lappajärvi, lukion ja keskikoulun yhteinen lehtori, 13B ro, biologiaa, maantietoa ja musiikkia Savola Ulla Lappajärvi, Evijärven ja Lappajärven yhteisen tuntiopettajan sijainen, psykologiaa ja uskontoa Takala Matti Lappajärvi, Järviseudun koulutuskuntayhtymän Lappajärven toimipisteen lehtori ja lukion tuntiopettaja, liikuntaa Takala Susanna Lappajärvi, Evijärven ja Lappajärven yhteinen tuntiopettaja, psykologiaa ja uskontoa KOULUN MUU HENKILÖKUNTA Lahti Kaija, ruokapalvelutyöntekijä Nyyssölä Kaija, keittäjä Oksa Hannu, talonmies Paalanen Sinikka, ruokapalvelutyöntekijä Pohjoisaho Arja, emäntä Purola Leena, koulusihteeri Sissala Kaarina, ruokapalvelutyöntekijä Övermark Sari, siivooja

9 alarivi vasemmalta: Mikko Kivinen, Juho Fränti, perusopetuksen rehtori Matti Mäkelä, Marko Kivinen, Antti Turpeinen keskirivi vasemmalta: Arja Andersson, Minna Takala, Iiris Rajaniemi, Anna Lehto, Anne Luomajoki, Avo Juss ylärivi vasemmalta: Aila Rantakangas, Annaleena Rauma, Pirkko Heikkilä (kuvasta puuttuu rehtori Tarja Puro) LAPPAJÄRVEN LUKION JA YHTEISKOULUN OPETTAJIA lukiossa opettavat lihavoitu

10 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut Lappajärven lukiossa. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ollut parantaa lukiolaisten hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä lukiolaisten terveyttä ja opiskelukykyä ja järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja lukiolaisille. Terveydenhoitaja on ollut koululla maanantaista perjantaihin. Vastaanottoaika ilman ajanvarausta on ollut klo 8:00 8:30 ja 11: Terveydenhoitaja on antanut ensiapua myös muina aikoina. Opiskeluterveydenhuollon lääkäri Tuomo Orava on ottanut vastaan terveysasemalla ajanvarauksella. Myös hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotot ovat tapahtuneet terveysasemalla. Lukuvuonna terveydenhoitaja on tavannut kaikki lukion aloittavat opiskelijat. Terveystapaamisissa on keskusteltu terveystottumuksista, kuten ruokailuista, liikunnasta, nukkumisesta ja rentoutumisesta sekä päihteidenkäytöstä. Lisäksi on kartoitettu lukio-opiskelun aloittaneiden nuorten terveydentilaa: lääkärin toteamat sairaudet, lääkitykset ja erilaisten oireiden kokeminen. Terveydenhoitaja on keskustellut opiskelijoiden kanssa mielialasta, ihmissuhteista, perhesuhteista, koetuista kriisestä ja mahdollisista väkivallan kokemuksista. Lisäksi on keskusteltu seksuaaliterveydestä ja opiskelun sujumisesta. Kaikilta opiskelijoilta on tutkittu paino, pituus ja verenpaine. Lukion 2. vuoden opiskelijoille on tehty terveystarkastus, jonka ovat suorittaneet terveydenhoitaja ja tarvittaessa lääkäri. Terveystarkastukseen ovat sisältyneet terveydenhoitajan tekemät tutkimukset kuten pituus, paino, verenpaine, Hb, näkö ja kuulo. Terveystarkastuksissa on lisäksi keskusteltu terveystottumuksista, tupakoinnista ja muiden päihteiden käytöstä, mielialasta, koulustressistä ja seksuaaliterveysasioista kunkin opiskelijan kohdalla hänen henkilökohtaisen tarpeensa mukaisesti. Lääkärintarkastus on pojille ollut ns. kutsuntatarkastus. Terveydenhoitaja on vastannut leirikoululaisten ensiapulaukusta ja mahdollisista rokotuksista. Terveydenhoitaja Ruut Härkönen

11 Lappajärven kiertävällä englannin opettaja Pia Autiolla on ollut koko uransa ajan tapana kirjoituttaa 5. tai 6. luokalla oppilailla kirje oppilaasta itsestään. Hän säilyttää nuo kirjeet ja antaa ne sitten entisille oppilailleen ylioppilaskeväänä muistona vuosien takaa. Kirjeet ovat herättäneet varmaan monta nostalgista tunnetta, ja ne ovat hauska tapa muistaa uusia ylioppilaita. Tähän vuosikertomukseen olemme saaneet yhden tuollaisen kirjeen menneisyydestä niin Pia Aution kuin kirjeen kirjoittaneen Johanna Kujalan luvalla. Johannan kirje on kirjoitettu keväällä Nauttikaa muutkin ylioppilaat kirjeistänne!

12 LAPPAJÄRVEN LUKION OPPILASLUETTELOT RYHMITTÄIN A ryhmänohjaaja Marko Kivinen Aho Konsta Heinonen Karita Klemola Lauri Aho Sanna Hernesniemi Jatta Korri Jukka Alalantela Riku Hernesniemi Sonja Kujala Juho Heijari Erika Jokitalo Joona Luoma Theresa 12 14B ryhmänohjaaja Anne Luomajoki Olli Laura Rauhala Viia Vesanen Jyri Puro Otso Sulkakoski Susanna Vähäsöyrinki Seliina Rantakangas Eetu Timo Susanna Väkeväinen Lotta Rantakangas Väinö Toivanen Jani 11 13A ryhmänohjaaja Iiris Rajaniemi Ahvenniemi Juho Kangastie Jeremias Mäkelä Mira Hernesniemi Anniina Kiviaho Anni Peltokangas Kosti Jaakkola Kaisa Lamminen Emma Pessinen Riika Kangastie Essi 10 13B ryhmänohjaaja Annaleena Rauma Rannila Nelli-Noora Savola Martta Turpeinen Aleksi Rantala Antti Takala Eero-Ilari Viinamäki Emilia Salo Minna-Maria Tuomela Heidi Vinkka Oskari 9 12A ryhmänohjaaja Arja Andersson Hanhisalo Ruut Kangastie Topias Luoma Daniel Heijari Juho Koskipuisto Emilia Luoma Jesse Hernesniemi Eeli Kujala Johanna Lätti Alisa Hernesniemi Eetu Kuoppala Jenni Pölönen Jenna 12

13 12B ryhmänohjaaja Pirkko Heikkilä Rauhala Emmi-Lotta Toivonen Sami Viitala Essi Saariaho Jussi Vesanen Janika Väkeväinen Juho Salonpää Annika Veteläsuo Teemu Ylipelkola Kirsi Savola Juulia Viita-aho Miko Övermark Joachim Savola Mikael Viita-aho Roni 14 Lappajärven lukion oppilastilasto Oppilaita lukuvuoden alussa 68 Eronneita 0 Uusia oppilaita syyslukukaudella 0 Uusia oppilaita kevätlukukaudella 0 Oppilaita lukukauden päättyessä 68 Päättötodistuksen saaneita syksyllä 0 Päättötodistuksen saaneita keväällä 24 Lappajärven lukion oppilasmäärä Yhteensä Luokka A B A B A B Tyttöjä Poikia Yhteensä LUKIOSSA OPISKELEVAT JÄRVISEUDUN KOULULUTUSKUNTAYHTYMÄN LAPPAJÄRVEN TOIMIPISTEEN OPPILAAT JA SEDUN OPPILAAT Keränen Jenna Rannisto Rene Kiviaho Pekka Savola Jussi Kujala Emma-Lotta Sironen Janne 6

14 LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS Syksy 2014: Daniel Luoma Puheenjohtaja Jesse Luoma Jäsen Johanna Kujala Sihteeri Miko Viita-aho Rahastonhoitaja Eeli Hernesniemi ATK-vastaava Kosti Peltokangas Resurssienhallintavastaava Aleksi Turpeinen Varajäsen OPPILASKUNNAN HALLITUS SYKSY 2014 ylärivi (vas.): Miko Viita-aho ja Kosti Peltokangas alarivi: Daniel Luoma, Jesse Luoma ja Eeli Hernesniemi Vuodenvaihteessa Lappajärven lukion opiskelijakunta äänesti itselleen vaaleissa uuden hallituksen korvaaman vanhan. Valituiksi tulivat Aleksi Turpeinen, Konsta Aho, Sanna Aho, Seliina Vähäsöyrinki, Theresa Luoma ja Otso Puro. Uusi hallitus järjestäytyi vuoden 2015 alussa. Hallituksen ensimmäinen päätös oli avustaa jatkavia vanhojen tanssi kustannuksissa. Hallitus järjesti myös lukion virkistyspäivän, jossa pelattiin lentopalloa opettajia vastaan, vaikka rehtorista on epäreilua, että opiskelijat pysyvät samanikäisinä, mutta opettajat vanhenevat. Niin tai näin opettajat voittivat (pienillä vahvistuksilla). Virkistyspäivässä myös leivottiin pitsaa ja käytiin laskemassa pulkkamäessä.

15 Kevät 2015 Aleksi Turpeinen Puheenjohtaja Theresa Luoma Sihteeri Konsta Aho Resurssienhallintavastaava Otso Puro ATK-vastaava Sanna Aho Tiedotusvastaava Seliina Vähäsöyrinki Rahastonhoitaja OPPILASKUNNAN HALLITUS KEVÄT 2015 ylärivi (vas.): Sanna Aho, Konsta Aho ja Theresa Luoma alarivi: Aleksi Turpeinen, Seliina Vähäsöyrinki ja Otso Puro Hallitus järjesti yhdessä yhteiskuntaopin opettaja Iiris Rajaniemen kanssa vaalipaneelin, johon osallistui seitsemän kansanedustajaehdokasta lähiseudulta. Aleksi Turpeinen ja Otso Puro toimivat vaalipaneelin vetäjinä. Vaalipaneelin jälkeen olivat nuorisovaalit ennen varsinaisia eduskuntavaaleja. Nuorisovaaleissa saivat äänestää 9. luokkalaiset ja lukiolaiset, jotka eivät olleet täyttäneet 18 vuotta. Vaalien tulos lähetettiin Allianssi ry:hyn. Toukokuussa hallitus järjesti yllätystunnin lukiolaisille. Yllätystunnilla järjestettiin selfie-kuvakilpailu, johon opiskelijat osallistuivat hyvin. Voittajat Viia Rauhala, Karita Heinonen ja Sonja Hernesniemi palkittiin suklaapatukoilla. Hallitus on myös saanut vaikuttaa lukuvuoden työpäiviin ja seuraavan lukuvuoden kurssitarjottimeen. Opiskelijakunnan hallitus

16 LEIRIKOULU ROOMAAN Vuonna 2014 Lappajärven lukion jatkavien oli tarkoitus suunnata leirikouluun Maltan St. Juliansiin, mutta viime metreillä matkaan tuli pieni mutka - lentoyhtiö Lufthansan lentäjät julistivat kolmen päivän lakon alkaen päivästä, jona meidän oli tarkoitus lentää. Vuoden ajan suunnittelemamme matka oli vaarassa peruuntua, mutta kiitos opettajien Annaleena Rauman, Pirkko Heikkilän sekä matkatoimisto Kilroyn, yksi lukiovuotemme kohokohdista toteutui sittenkin. Finnair lennätti meidät 2.4. Italian Roomaan! Matkamme alkoi keskiviikkoaamuna 23 opiskelijan ja kahden opettajan voimin. Lentomme lähti Helsinki-Vantaalta 16:20, ja noin kolmen ja puoli tuntia myöhemmin olimmekin jo perillä Italiassa. Vaikka hotellimme ei parhaimmasta päästä ollutkaan, oli sijainti sen sijaan erittäin hyvä. Sekä metro- että juna-asema olivat kävelymatkan päässä, eikä ruokaakaan tarvinnut nälän yllättäessä lähteä etsimään toiselta puolelta Roomaa. 2,7 miljoonan asukkaan kaupungissa riitti lappajärveläiselle paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Torstaiaamuna lähdimme metrolla kohti Vatikaanivaltiota ja Pietarinkirkkoa. Ihastelimme kirkkoa ensin vain ulkoapäin, mutta heti seuraavana päivänä pääsimme opastetulle kierrokselle kirkon sisälle. Pietarinkirkosta löytyy mm. Michelangelon kädenjälki, johon oli hienoa päästä tutustumaan.

17 Seuraavaksi saimme kokea historian tunneilta tutuksi tulleen Colosseumin, jota olisi voinut jäädä ihmettelemään pidempäänkin. Lukiolaisen silmin tuntui hurjalta seistä niinkin merkittävän rakennuksen juurella monta tuhatta vuotta gladiaattorien jälkeen. Hyvin nukutun yön jälkeen suuntasimme Spagnaan viettämään vapaapäivää, joka kului shoppailun sekä Espanjalaisten portaiden ja Borghesen puutarhan parissa. Onneksemme ehdimme vielä matkan lopussa pysähtymään Santa Marinellan rannalla, jonne olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa nauttimaan Italian auringosta. Tiistaina hyppäsimme sightseeing-bussin kyytiin, jonka aikana ehdimme vielä näkemään viikon aikana tutuksi tulleet kadut sekä huikeat nähtävyydet. Viimeisestä illasta täydellisen teki kuitenkin yhdessä vietetty illallinen menneen viikon ikimuistoisille hetkille naureskellen. Alun vaikeuksista huolimatta leirikoulumatka oli aivan mahtava kokemus, jota muistelemme varmasti vielä monta kymmentä vuotta eteenpäin! Viikon jälkeen oli tottakai mukava päästä nukkumaan omaan sänkyyn, mutta toivottavasti Trevin suihkulähteeseen heitetty kolikko vie meidät vielä joskus takaisin Roomaan. Kevään ylioppilas Jenni Kuoppala

18 Comenius leiri Englannissa Comenius on EU:n tukema hanke, jonka tarkoituksena on edistää koulujen välistä kansainvälistä yhteistyötä urheiluleirien kautta. Leirit ovat hyvä mahdollisuus kehittää kielitaitoa sekä tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Lappajärven lukion kanssa samaan Comenius -projektiin osallistui oppilaita Saksasta, Itävallasta, Puolasta sekä Englannista. Lappajärveltä Englantiin lähdimme kahdeksan oppilaan ja kahden opettajan voimin. Ensimmäisen päivän vietimme Lontoossa kulttuuriin tutustuen ja ostoksia tehden. Illalla suuntasimme kohti Bostonin kaupunkia, jossa vietimme loppuleirin. Leiriohjelmassa oli henkistä valmennusta, jonka teemana oli keskittyminen. Pelkän luennoinnin lisäksi valmennuksessa tehtiin erilaisia ryhmätehtäviä kansainvälisissä ryhmissä. Leirin urheilulajeina olivat englantilainen rugby ja tennis. Muuta ohjelmaa olivat esimerkiksi leikkihetki Playtowers'issa ja päivä aktiviteettipuisto PGL'ssä, jossa pääsimme kokeilemaan mm. jousiammuntaa ja kiipeilytehtäviä. Leirillä pääsimme kehittämään kielitaitoamme ja luennoilla opittuja asioita pystymme hyödyntämään tulevaisuuden keskittymistä vaativien tilanteiden yhteydessä. Uusi kulttuuri ja uudet tilanteet antoivat hyvän tilaisuuden kokeilla rajojaan ja oppia lisää itsestään. Muodostimme uusia läheisiä ystävyyssuhteita, jotka täydensivät unohtumattoman reissun. Johanna Kujala ja Martta Savola Porukka tiiviin rugbyharjoituksen jälkeen. Suomesta matkalle lähtivät Essi Kangastie, Johanna Kujala, Emmi-Lotta Rauhala, Martta Savola, Heidi Tuomela, Aleksi Turpeinen, Essi Viitala ja Kirsi Ylipelkola, sekä opettajat Arja Andersson ja Iiris Rajaniemi Comenius-projektin tietoja, kuvia ja videoita

19 VAARAN VIEHÄTYKSEN JÄLJILLÄ Kaikki alkoi yli vuosi sitten: entisen ylioppilaamme Pekka Lehtiniemen sisko otti minuun yhteyttä asianaan Pekan kirjoittama ylioppilasaine viidenkymmenen vuoden takaa. Sisko oli saanut kuulla, että Pekan aine on aikoinaan julkaistu ssa Valioaineita kevään 1965 ylioppilaskirjoitusten satoa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1965). Hän ei ollut itse löytänyt a ja pyysi lukion apua n jäljittämisessä. Kirja itsessään löytyi ston kaukolainan kautta Turusta. Mutta sitten onni loppuikin ja salapoliisin työ alkoi. Pekan aineesta tiesimme sen verran, että sen otsikkona on Vaaran viehätys. Otsikko löytyikin ylioppilasaineiden joukosta, mutta niin löytyi kaksi muutakin. Mikä näistä valioaineista oli Pekan kirjoittama? Pekka ei enää itse viime voimillaan ennen menehtymistään alkuvuonna 2015 muistanut, mikä aine oli hänen kirjoittamansa eivätkä hänen kanssaan yhtä aikaa lakitetut ylioppilaat tunnistaneet varmuudella Pekan kirjoitusta. Entiset rehtorit eivät olleet tietoisia asiasta sitä heiltä tiedustellessani. Myöskään 1960-luvun lopulla tai 1970-luvun taitteessa työskennelleet opettajat eivät osanneet auttaa minua. Soitin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, josta luvattiin tutkia arkistoja. Mutta voi harmitus ja epäonnekas sattuma: Seuran toimittamista Valioaineista löytyivät täydelliset toimitustiedot aineiden otsikkoine ja ylioppilaiden nimineen, mutta vuosien toimitustiedot puuttuivat. Mistä sitten kysyä? Ylioppilastutkintolautakunta oli seuraava vaihtoehto: voisivatko he penkoa arkistoaan, onko heillä tällaisia tietoja yleensä edes tallessa. Kävi ilmi, että ylioppilasaineista säästetään noin 1 % ja ennen vuotta 1970 kirjoitetut aineet on siirretty Kansallisarkistoon samalla vähentäen säilytettävien aineiden määrää. Mikä mahdollisuus olisi, että Pekan aine löytyisi Kansallisarkiston kokoelmista? Hyvin, hyvin ja häviävän pieni. Luettuani kaikki kolme Vaaran viehätys -ainetta uudelleen ja uudelleen läpi tein ratkaisuni: Pekan aineen täytyy olla niistä ensimmäinen. Kolmas on selvästi meren rannalla todennäköisesti kaupungissa asuneen kirjoittama ja toisen aineen kirjoittajaksi epäilen naispuolista kirjoittajaa. Näin päätinkin sitten, että julkaisemme vuosikertomuksessamme 50 vuotta sitten lakitettujen kunniaksi ylioppilasaineen otsikolla Vaaran viehätys, kirjoittaja ehkä lukiomme ylioppilas Pekka Lehtiniemi (arvosana laudatur). Ainehan oli jo julkaistu ja siskolta sain luvan ratkaisuuni. Miksi kaikki tämä vaiva? Miksi julkaista 50 vuotta sitten kirjoitettu ylioppilasaine? Siksi, että se on hyvä aine n nimen mukaan valioaine. Siksi, että aihe on edelleen ajankohtainen. Siksi, että hyvä kirjoitus ja kielenkäyttö kestävät hyvin yli vuosikymmenten. Siksi, että Lappajärven lukio voi ylpeänä esittää ylioppilaidensa tuotoksia 50 vuoden takaa. Olkaa hyvä: ylioppilasaine viidenkymmenen vuoden takaa. Rehtori Tarja Puro

20 Vaaran viehätys Yhteiskuntamme on täynnä turvallisuutta. Ainakin teoriassa meidät on kääritty monimutkaisen turvallisuuslainsäädännön upottavaan pumpuliin, jota jatkuvasti pöyhitään entistä pehmeämmäksi. Tarkoituksena on eliminoida ympäriltämme vaara niin tyystin kuin mahdollista kukapa ei myöntäisi pyrkimyksen ihanteellisuutta. Mutta kultivoidun kuoremme alla elää omituisen sitkeä primitiivinen ydin. Sisäinen alkuminämme tuntee viehtymystä raakaan mereen, polttavaan tuleen ja vaaraan. Seikkaluhenki ilmenee ehkä selvimpänä poikalapsen olemuksessa, mutta vaaran kaipuuta ei vielä synnytä primitiivisyys, vaan utelias elohopeainen luonne. Lapsi pistorasia-asetelma on oikeastaan järkyttävän luonnollinen: uteliaat pienet aivot antavat käskyn, toimintatarmo aloitteen ja äidin kielto lisää jännitystä tilanteeseen. Meidän lienee mahdotonta karkottaa itsepäisyyttä omista ominaisuuksistamme; tuntuu siis luonnottomalta vaatia lapselta ehdotonta säyseyttä. Ihmisen on aina ollut työlästä oppia toisten kokemuksista. Tosin hän saattaa pudistaa järkyttyneenä päätään lukiessaan sanomalehden selostusta jostain kaukaisesta katastrofista tai kiihkeän innokkaana silmäillä kuvia viimeisimmästä avaruuslennosta, mutta sittenkin hän itse jää syrjästäkatsojaksi, oma itsekeskeisyys ei saa tarvitsemaansa ravintoa. Vähäinenkin alemmuuskompleksi luo hedelmällsitä maaperää seikkalunhalulle, ja vanhastaan "riskin ottaminen" on tunnettu erinomaisena lääkkeenä itseluottamuksen puutetta potevalle. On parodoksaalista, että pyrimme alituiseen peitäämään sisäsitä minäämme tuomalla ulkoista minää esille niin näkyvästi ja kuuluvasti kuin mahdollista. Jos emme löydä elämästä riittävästi kaipaamiamma pieniä vaaratilanteita, lavastamme niitä itse; pääasia on, että saamme ihastuneen yleisön keskellä hymyillä suuren henkilön raukeaa, vaatimatonta hymyä. Tekosankaruus on herttainen, koominen ja anteeksi annettavan inhimillinen pahe, mutta aidot esikuvat ovat sillekin elintärkeitä. Kaikki eivät suinkaan kuulu aplodeja kaipaavien kategoriaan, todellisia sankareita elää yhä. Sankari-käsite voitaneen ulottaa sotaveteraanien ja hengenpelastusmitallien ohi myös aivan tavalliseen ihmisyksilöön, jolle vaara on tullut miltei nautinnoksi tai suorastaan elinehdoksi. Tällainen ihminen ei nouse sirkuksen huojuville trapetseille, ei astu kilpa-autoon tai antaudu vuoristokiipeilyyn vain tullakseen kukitetuksi tai saadakseen nimensä lehtien etusivulle. Hänet saa toimimaan sisäinen tarve, viehtymys vaativaan ja paljon antavaan maailmaan, missä ei ole kysymys millimetreistä eikä sekunneista, vaan niiden murto-osista. Hän ei halveksi elämää, mutta saa tyydytystä katsellessaan sen vaarallista piiloleikkiä kuoleman kanssa. Tukeva maaperä tuntuu liian joustamattomalta hänen epäsovinnaisuudelleen; hän haluaa saada omat kykynsä ylittämään mahdollisuuden rajat tanssimalla ohuen petollisen vaijerin päällä, joka puolihuolimattomasti on kiinitetty kahteen koukkuun: elämään ja kuolemaan. Hän on nykyajan epikurolainen filosofi tavoitellessaan hengen ja ruumiin täydellistä tyytyväisyyttä, mutta samalla tuon filosofian kiihkeä vastustaja palvoessaan superlatiiveja ja tarjotessaan elämäänsä uhriksi Äärimmäisyydelle. Useimmat meistä eivät ole sankareita teennäisesti eivätkä aidosti. Kuljemme suuren massan mukana eteenpäin yhteiskunnan uksitoikkoisen valtimonsykkeen työntämänä. Päivä ja yö rytmittävät laiskanlaisesti elämäämme, ja arjen tasaisenharmaat kulissit työntävät meidät suppealle alalle.

21 Primitiivinen alkuminämme protestoi. Se vaatii seikkailua, vaihtelua, jännitystä, vaaraa, mutta huonona agitaattorina se useinkin saa meidät vain epämääräisen tyytymättömiksi. Oikeastaan meidän tulisi kunnioitaa sitä biologisena itsesäilytysvaistona, sillä ikuinen väritön arki saattaisi piankin samentaa mielikuvituksemme värit. Arki-ihmisen varovaisuus ja hienoinen pessimismi estävät vaaran kaipuun kasvamasta liian suureksi; hän ei ryhdy kovin konkreettisiin eikä itseään sivuaviin toimenpiteisiin. Hän etsii sopivan etäistä vaaran tunnetta television jännitysfilmistä, lähtee elokuviin tietoisena Villin Lännen sisällöttömyydesttttä tai jopa pelaa kohtuullisessa määrin uhkapeliä omaan taitoonsa luottamatta tärkeintähän on, että arjen suoraviivainen polku unohtuu hetkeksi tai saa muutaman piristävän mutkan. Vaaran viehätys on ilmeisesti kuolematon, abstraktinen käsite, joka pystyy laajentumaan universaaliseksi ja supistumaan henkilökohtaiseksi. Se on parasta hyväksyä selvävä faktumina analysoimatta pikkutarkasti sen etuja ja haittoja. Huoleti voimme siis hymyillä tekosankarille, ihailla vilpittömästi aitoa sankaria ja kääntää itse uuden lehden Agatha Christien uusimmasta salapoliisiromaanista. (julkaistu kokoelmassa Valioaineita kevään 1965 ylioppilaskirjoitusten satoa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1965) VUODEN 2012 ALKAVAT ARMY-DAYN ALOITUKSESSA SYKSYLLÄ 2012