Varsinais-Suomen Viro-keskus ry. Kunniakonsulaatti

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti 1/2010

2 Varsinais-Suomen Viro-keskus ry - Perustettu Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä keväällä 2008 yli Edistämme Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisäämme Viro-tietoutta ja Viron kielen tuntemusta sekä tuemme jäsentemme keskinäistä yhteistyötä. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Toiminnanjohtaja: Satu Rautuma Tiedotussihteeri: Aila Grönholm Os. Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan piharakennus, 2. krs.) P sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Kunniakonsulaatti Varsinais-Suomen Viro-keskus ry tekee yhteistyötä Turun Viron kunniakonsulaatin kanssa. Kunniakonsulin, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen toimistossa luovutetaan Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit. Kunniakonsuli toimii Turun yliopiston päärakennuksessa p (sihteeri Eeva Salminen) p (Kunniakonsuli Keijo Virtanen) rehtori@utu.fi Toimitusneuvosto Virk 1/10: Armas Lahoniitty, puheenjohtaja Aila Grönholm Johanna Aaltonen Jussi Nurmi Satu Rautuma Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Kannen kuva: Tiina Linkama Ulkoasu ja toteutus: Konturo

3 Yhteistyötä molemminpuolin Suomenlahtea Arvoisat lukijat! Vaikka me sekä virolaiset että suomalaiset käpristelemme ns. finanssilaman kourissa ja työttömyyden pelätään vielä lisääntyvän, älkäämme antako tämän lamauttaa suhteidemme kehittämistä. Meillä on paljon vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia sekä kulttuurisen että taloudellisen kanssakäymisen lisäämiseksi. Me tarvitsemme vain rohkeita ja luovia kansalaisia kummallakin puolen Suomenlahtea tarttumaan asioihin. Me Suomessa tiedämme, että Virossa on suunnaton määrä erilaisia tapahtumia messuista konsertteihin eri puolilla maata. Erityisesti kesäaika on vilkasta kulttuuritapahtumien aikaa. Siispä hyvät varsinaissuomalaiset, hypätkää joko auton rattiin tai bussin kyytiin ja nokka kohti Viroa. Viro on edelleen suomalaiselle edullinen maa ja paljon uusia elämyksiä ja kokemuksia on saatavissa. Kun me viemme nyt euromme Viroon emmekä esimerkiksi vain eteläisiin kaukomaihin, vahvistamme samalla oman taloutemme kasvupohjaa. Ei kannata jäädä odottamaan ensi vuotta, vaikka se onkin Turun ja Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuosi, vaan pannaan vauhtia jo tämän vuoden toimintaan. Varsinais-Suomen Virokeskus odottaa innostuneesti teidän kaikkien ehdotuksia ja toimenpiteitä uusien hankkeiden toteuttamiseksi. Innostavaa yhteistyön vuotta toivottaen Armas Lahoniitty puheenjohtaja 3

4 Otepäästä on moneen Otepää on eläväinen runsaan kahden tuhannen ihmisen kaupunki Etelä-Virossa, Valgamaalla. Virolaisittain kaupunki on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä se on vahvasti profiloitunut matkailuun. Otepää on matkailijan kannalta monipuolinen kaupunki, joka elää neljä vuodenaikaa läpi. Kesällä on kesän riemut, on Pyhäjärvi ja sen hoidettu uimaranta, on upeat polkupyörä- ja kävelyreitit, on hauskat pienet kahvilat ja niiden terassit. Syksy ja kevät ovat myös matkaajalle mielenkiintoiset, luonnon herääminen keväällä, ja syksyllä taas lintujen muutot ja upeat ruskan värittämät mäkimaisemat. Unohtaa ei pidä monia kulttuurinähtävyyksiä kaupungissa ja sen ympäristössä, puhumattakaan Tarton yliopistokaupungin ja kaksoiskaupunki Valga/Valkan läheisyyttä, molemmat vain n. 40 km päässä Otepäältä. Jokainen vuodenaika ansaitsisi oman juttunsa, mutta koska tila on rajattu, keskityn tässä vain Otepään talveen, joka on nyt käsillä. Viron Talvipääkaupunki Otepää sykkii elämää ja liikettä koko talvikauden tarjoten monipuolista tekemistä niin aktiiviurheilijoille, lapsiperheille kuin luontomatkailijoille. Montako 2000 ihmisen kaupunkia Virossa tiedätte, jolla on tarjottavinaan mm. kaksi yökerhoa, runsas joukko ravintoloita, majataloja, kahviloita, keilarata, golfkenttä, uimahalli, kuntosalit? Puhumattakaan Viron kuuluisimmasta hiihtostadionista Tehvandista, jossa hiihdetään joka vuosi Suomessakin tunnettu hiihdon maailmancupin osakilpailu. Otepään sijainti ja maasto ovat kuin luodut liikkumiselle. Kaupungin keskellä sijaitsevan Linnavuoren huipulta, Otepään vanhan linnan raunioilta, aukeaa kumpuileva mäkimaisema, joka jatkuu silmänkantamattomiin. Linnavuoren ohella kannattaa kiivetä myös Hobusemäelle ja Harimäelle, joista jälkimmäisen huipulla on näköalatorni. Maisemat mäenhuipuilta ovat palkitsevat. Muita näköalatorneja löytyy Väike Munamäeltä, pari kilometriä kaupungin keskustasta Valgan suuntaan. Kaikkein uusin torni on Tehvandin urheilupuistossa sijaitseva 90-metrinen hyppyrimäki, jonka huipulla on näköalatasanne. Viimeiseen vie jopa hissi. Hiihtäminen on Otepään ykkösharrasteita talvella, eikä suotta. Hiihtoreittejä on kaiken pituisia ja tasoisia alkaen Tehvandin hiihtostadionin hoidetuista ja valaistuista laduista päätyen tasaisiin ja idyllisiin latuihin Pyhäjärven jäällä. Otepään lähistöllä, Käärikun urheilukeskuksessa on myös hyvät hoidetut ladustot, kuuluisimpana Kekkosen latu, 15 km pitkä lenkki, jonka UKK hiihti vierailullaan Virossa vuonna

5 Hyppyrimäen näköalatasanteelta saa yleiskuvan Otepään kumpuilevasta mäkimaisemasta. Lähdetäänkö mäkeen? Lasketteluun ja lumilautailuun on Otepäällä tarjolla kaksikin mäkeä: Väike Munamäen lyhyt mutta jyrkkä mäki ja Kuutsemäen pitkä ja loiva mäki, joka on oivallinen lapsiperheille ja laskettelua vasta aloittaville. Mäkiliput ovat Suomen hintoihin nähden edulliset. Suksi- ja lumilautavuokraamoja on kaupungissa useita. Pulkkamäkiä on kaikkialla, ainoa mitä tarvitsee tehdä on kiivetä sopivaksi katsomalleen kukkulalle ja viilettää alas. Pulkankin voi hankkia paikan päältä. Toinen vaihtoehto on hankkia lippu tubing-mäkeen, joita on kaupungissa kaksi, toinen kaupungin keskustassa, toinen Ansomäellä. Tubing-mäissä lasketellaan auton sisäkumia muistuttavilla pyöreillä donitseilla, jotka pyörittävät laskijaa mielin määrin. Mäestä ylös tullaan hissillä. Kuutsemäen laskettelurinteessä on tilaa hioa omia taitojaan 5

6 Kauniit kävelyreitit Kävelyn harrastajille ja patikoitsijoille talvinen Otepää tarjoaa runsaasti luonnonkauniita reittejä. Kaupungin keskustasta, Spordihoonen eli urheiluhallin kyljestä, lähtee Apteekkarin kävelyreitti, n. 3 km:n pituinen ohjattu luontopolku, joka vie vanhoille aktiivikäytöstä poistetuille hyppyrimäille, joissa vielä nykyisinkin Viron tulevat mäkitoivot omatoimisesti harjoittelevat. Apteekkarin kävelyreitti on omia suosikkejani. Sen poimuilevilla polustoilla olen koirien kanssa ulkoillut useasti. Toinen suosittu kävely- ja polkupyöräreitti on Pyhäjärveä kiertävä 14 km pitkä Pyhäjärven reitti, jonka voi kiertää joko kokonaisuudessaan tai josta voi valita vain osan, kuten 3 km pitkän Murrumetsän reitin, sekin omia suosikkejani. Tai mikäpä estää vaeltamasta omia polkujaan, vaikka Pyhäjärven jäällä. Otepään talvinen liikuntatarjonta on siis todella monipuolista. Kun listaan lisätään vielä moottorikelkka- ja mönkijäsafarit sekä tunnelmalliset rekiretket, löytyy vauhdin hurmaa varmasti jokaiseen makuun. Suomalainen majatalo Otepäällä Itse saavuimme Otepäälle keväällä Puolen vuoden kuluttua siitä avasimme kaupungin keskustan tuntumaan, Otepään luonnonpuistoon oman perhehotellimme Villa Ottilian. Neljä vuotta olemme nyt majataloamme pyörittäneet ja sinä aikana hämmästyneet sitä miten monipuolinen on koko Etelä-Viro, miten paljon sillä on tarjottavanaan jopa meille, innostuneille paikallisille, jotka kierrämme mielellämme lähiseutuja ja tutustumme uusiin paikkoihin turistien tavoin. Tiina Linkama on pitänyt jo runsaat neljä vuotta Villa Ottilia-nimistä majataloa Otepäällä 6

7 Useimmiten näiltä retkiltä jää muistoksi tukullinen valokuvia. Majatalon pitämisen ohella valokuvauksesta onkin tullut toinen elinkeinoni, joka on samalla oma intohimoni. Miksi Otepäästä ei tiedetä Suomessa? Asia, joka minua on yhtä lailla hämmentänyt, on se miten vähän suomalaiset tietävät Otepäästä. Virolaisille Otepään on tunnettu kansallisen ylpeyden aihe. Mutta suomalaiset matkailijat sattuvat luoksemme enemmänkin sattumalta kuin harkitusti. Usein Otepää valitaan siksi, että se sijoittuu kartalla mukavasti Tallinnan ja Riian väliin. Jopa matkatoimistoilla on usein puutteelliset tai suorastaan olemattomat tiedot Otepäästä ja sen tarjonnasta. Yleisin toteamus suomalaisilla Villa Ottiliassa pysähtyneillä matkaajilla onkin: Miksi kukaan ei ole kertonut tästä paikasta? Miksi tätä paikkaa ei mainosteta Suomessa! Toinen mitä kuulemme usein on: Voi olisinpa tajunnut varata enemmän aikaa täällä oloon! Itse olen pyrkinyt levittämään tietoa Otepäästä ja koko Etelä-Virosta Villa Ottilian kotisivuilla, joissa esitellään laajasti sitä mitä täällä voi tehdä eri vuodenaikoina. Toinen infoamisen paikka on ollut blogini: Suomalaisena Virossa, jossa kerron elämästäni Virossa, majatalonpitämisestä ja kaikesta siitä mikä tässä maassa pistää suomalaisen silmään niin hyvässä kuin pahassakin. Tähän mennessä blogissa on käynyt runsaat lukijaa eli noin 120 lukijaa per päivä ja luku kasvaa, mikä tarkoittaa, että virolaisuus kiinnostaa suomalaisia lukijoita. Otepäätä valokuvin Kolmas infokanavani on ollut Ottilia Visions kuvagalleria, jossa olen esitellyt Otepäätä ja koko Viroa yli 300 kuvan voimin. Galleria toimii samalla sähköisenä myyntikanavana valokuvataiteesta kiinnostuneille. Vuoden sisällä olen pitänyt myös kaksi valokuvanäyttelyä, joista toinen Tartossa ja toinen Turussa, Turun Viro-keskuksessa. Myös ne ovat omalta osaltaan lisänneet tilkan Otepää-tietoutta. Lisäksi olen kirjoittanut useita artikkeleita Virosta, Etelä- Virosta ja Otepäästä suomalaisiin lehtiin. Viroksi on sanonta: Oma silmä on kuningas. Joten jätän Otepään ylistämisen tähän ja totean lopuksi vain: tulkaa itse katsomaan ja ihastumaan tähän pieneen kaupunkiin, josta on niin moneen. teksti ja kuvat: Tiina Linkama Suomalainen majatalo Villa Ottilia löytyy osoitteesta: Oru 4, Otepää, puh: Katso myös Villa Ottilian kotisivut: Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: Suomalaisena Virossa blogia voi lukea osoitteessa: Ottilia Visions valokuvagalleriaan pääsee osoitteesta: 7

8 Tallinna 2011 kutsuu maailmaa kuulemaan sen merta ja ihmisiä Tallinnasta tulee 43. Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna Tämä titteli ei ole ainoastaan kunnianosoitus EU:n komissiolta, vaan tilaisuus Euroopan pienille kaupungeille esitellä niiden kulttuuria ja kertoa tarinoita kaupungista ja koko kansasta. Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuosi sopii hyvin aiempien suurtapahtumien, Moskovan olympialaisten 1980 ja vuonna 2002 järjestettyjen Euroviisujen joukkoon. Kulttuuripääkaupunki antaa oivan tilaisuuden virolaisille tutustua paremmin pääkaupunkinsa menneisyyteen ja nykyisyyteen. Tallinna, muinainen kaupankäynnin keskus, on nykyään sekoitus uutta ja vanhaa. Vuonna 2011 kaupunki suuntaa katseensa takaisin taas merelle. Tallinna aloittaa historiansa laajimman tarinankerronnan. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Virossa on aistittavissa eurooppalaista merenrantakulttuuria. Kuten aikaisemmat kulttuuripääkaupungit Itävallan Linz 2009 ja Saksan Ruhr 2010 ovat kirkastaneet teollista kaupunkikuvaansa kulttuuriystävällisemmäksi, myös Tallinna haluaa näyttää, kuinka autioituneet merenrannat herätetään eloon uudelleen. Tallinna on jo aloittanut nämä rantakemut. Muutama vuosi sitten kaupunki ryhtyi elävöittämään kaupungin merenranta-alueita järjestämällä meripäivät. Vuodesta toiseen tämä tapahtuma on laajentunut ja uusia, tutkimattomia merenlahtia on tuotu tapahtumaan mukaan ja osallistujia on tuhansia. 8 Merellisinä houkuttimina toimivat vanhat purjelaivat, jotka saapuvat Tallinnaan ulkomailta, rannalta toiselle seilaavat huvialukset, vanha sukellusvene Lembitu ja rikkaat kalamarkkinat. Näiden toivotaan tuovan kokonaisia perheitä nauttimaan merenrannan antimista. Vuoteen 2011 mennessä Tallinnan meripäivistä on tarkoitus kasvaa yhdeksi kesäajan suurimmista tapahtumista, lasten ja nuorten laulu- ja tanssijuhlien rinnalle. Teatterin ystävien kannattaa pitää korvat ja silmät auki, koska yksi Tallinnan erikoisimmista teatteriryhmistä, NO99, suunnittelee rakentavansa jotain ennenkuulumatonta: oljista rakennetun teatterin. Urheilusta kiinnostuneiden kannattaa valmistautua maratoniin, joka juostaan Tallinnan merenrantaviivaa pitkin. Musiikin ystäviä hemmotellaan laulu - ja tanssijuhlilla, Birgitta-festivaaleilla ja Tallinnan musiikkiviikolla, jossa esitellään uusinta virolaista musiikkia ja kuullaan virolaisen säveltäjän Erkki-Sven Tüürin uusi mestariteos, joka on omistettu kulttuuripääkaupungille. Tallinnassa järjestetään jo joulukuussa 2010 Euroopan elokuva akatemian vuotuinen palkintogaala. Tallinnassa on runsaasti vuonna 2011 elokuva-alan tapahtumia, mukaan lukien dokumenttielokuvafestivaali DocPoint. Kukaan ei voi myöskään kulkea Tallinnassa törmäämättä uniikkiin arkkitehtuuriin ja esimerkiksi Tallinnan vanhakaupunki on osa UNESCON maa-

9 ilmanperintöluetteloa. Monikulttuurinen Lasnamäki tarjoaa ilmaisia performanssiesityksiä, näyttelyitä ja muinaistulien yö -tapahtuman elokuussa. Valmistellessaan tätä ohjelmaa ja tehdessään valintoja vuodelle 2011, järjestäjätiimi toivoo, että kulttuuripääkaupunkivuosi olisi jokaiselle mukava ja mielenkiintoinen. Siksi kaikki löytävät jotakin itseään miellyttävää, lapsista aikuisiin, unohtamatta vähemmistöryhmiä. Euroopan toinen kulttuuripääkaupunki vuonna 2011 on Turku, joka sijaitsee ainoastaan 177 kilometrin päässä Tallinnasta. Yksi isoimmista yhteistyöhankkeista Turun kanssa on Bordering Memories, joka käsittelee virolaisten, suomalaisten ja venäläisten keskinäisiä suhteita. Tallinnan kulttuuripääkaupunkiohjelma on valmis kokonaisuudessaan noin puolivuotta ennen suurta avajaistapahtumaa, joka järjestetään keskiyöllä. Tulkaa siis vierailulle kaupunkiimme, koska vuonna 2011 Euroopan parhaat tarinat kerrotaan Tallinnassa! Andri Maimets, viestintäpäällikkö Tallinna (Suom. Satu Rautuma ja Olga Kroon, tekstiä on lyhennetty alkuperäisestä) 9

10 Sirje Kiin väitteli Marie Underista Varsinais-Suomen Viro-keskuksen perustajiin kuuluva kirjallisuudentutkija Sirje Kiin on kaksikymmentä vuotta valmistellut tohtorinväitöskirjaa runoilija Marie Underista. Tammikuun 16. päivänä valmis työ esitettiin Turun yliopistossa. Yli 860 sivua sisältävä järkälemäinen teos on vironkielinen ja julkaistu Virossa myös kaiken kansan luettavaksi. Kirja on siellä myös herättänyt jopa iltapäivälehden lööpin pääuutiseksi johtaneen keskustelun. Sirje Kiin oli tärkeä henkilö Viron tasavallan palauttamiseen johtaneessa taistelussa. Hän oli keskeinen toimija kerättäessä kulttuurivaikuttajien nimiä ns. Neljänkymmenen kirjeeseen ja kirjeen tekstiä laadittaessa 1980-luvulla. Hän on myös yksi tämän kirjeen synnystä ja vaikutuksesta kirjoitetun kirjan kolmesta tekijästä. Hän vaikutti keskeisesti myös siihen, että erittäin salainen Viron venäläistämisohjelma saatettiin julkisuuteen. Se herätti Viron älymystön huomaamaan, että oli ryhdyttävä aktiivisiin toimiin, jos kansa ja kulttuuri haluttiin pelastaa. Yhdessä puolisonsa Juhan Kristjan Talven kanssa Sirje Kiin hoiti Turusta käsin Viron itsenäistymiskehityksestä tiedottamista 1990-luvun alussa. Tasavallan poliittisen elämän järjestäytyessä hän oli parlamentissa, riigikogussa Isamaa-hallituspuolueen lehdistöpäällikkönä. 10

11 Runoilija Marie Under kuuluu Viron kansallisen kulttuurin keskeisiin henkilöihin. Hän syntyi Tallinnassa 1883, oli Noor Eesti-kirjailijaryhmän tärkeimpiä jäseniä 1920-luvulla ja sitten kansallinen ikoni kuolemaansa saakka. Vuonna 1944 hän pakeni Ruotsiin, jossa kuoli 96-vuotiaana Kohun väitöskirjasta nostatti keskustapuolueen kansanedustaja, joka lehtiuutisen perusteella syytti Sirje Kiiniä Marie Underin yksityisyyden loukkaamisesta, koska kirjassa käsitellään myös hänen sukupuolielämäänsä. Tosiasiassa kyse on parista päiväkirjan rivistä 860 sivuisessa kirjassa, ja kohua on pidettävä ennen muuta kyseisen kansanedustajan yrityksenä päästä julkisuuteen. Marie Underilla oli varsin laaja kirjeenvaihto eri puolille maailmaa ajautuneiden kirjailijaystäviensä kanssa. Juhan Kristjan Talven kuoleman jälkeen Sirje Kiin ryhtyi tarmokkaasti etsimään kirjeitä arkistoista, joista monet ovat Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tämän työn kestäessä hän tutustui paremmin ennestään tuntemaansa yliopistomieheen ja kirjailijaan Jack Waltersiin, jonka kanssa solmi avioliiton. Pariskunta asuu nyt Madisonissa Yhdysvalloissa, mutta kiinteät yhteydet sekä Viroon että Turkuun ovat säilyneet. Harri Raitis 11

12 Tekijä: Päivi Rutanen 12

13 Tapahtumakalenteri klo 18 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Turun pääkirjasto, Studio (Linnankatu 2) FLORAMANIA- NÄYTTELY TURUN TAIDEMUSEOSSA ASTI Turun taidemuseo puhkeaa kukkaan, kun virolaisten museokokoelmien kukkaja kasviaiheiset teokset valtaavat museon alakerran. Floromania- näyttely tarkastelee taiteilijoiden potemaa kukkakuumetta temaattisesti aina barokista nykyaikaan. Kukkien salaisuuksia ratkotaan yli sadan taideteoksen ja taideteollisuusesineen voimin. Lisätiedot Turun taidemuseon sivuilta: Osoite: Aurakatu 26, Turku Bussimatka Tarton värikkäille Hansapäiville (4 pv) Tarttoon ajetaan Pohjois- ja Itä-Viron kautta, yövytään Narvassa ja matka jatkuu Peipsijärven vanauskoisten kylien kautta Tarttoon, jossa mielenkiintoista ohjelmaa jokaiselle! Hotellit: Inger*** Narvassa Dorpat*** Tartossa Hinta: 289 (SVYL:n jäsenille 10 alennus) Hintaan sisältyy bussikuljetukset Turusta alkaen, laivamatkat, majoitus 2 hengen huoneissa aamiaisella. Insinööritoimisto TURUN RAKENNUSSUUNNITTELU OY rakennuttamistehtävät kustannusarviot Randell-Yhtiöt Oy Tiedustelut toimisto@viro-keskus.fi, puh matkatori@matkatori.com, Ota yhteyttä ja pyydä ohjelma! Turun Matkatori Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs, Turku (Kestilänkulma) Puh. (02) , Fax. (02) , suunnittelutyöt rak.luvat ja valvonta Metsäkyläntie 66 puh. (02) Turku fax (02) esko.randell@randell-yhtiot.fi GSM Metsäkyläntie 66, TURKU puh. (02)

14 Virtuaaliseikkailua talvisessa Virossa Lunta ja vielä enemmän lunta Miltä Virossa mahtaa näyttää talvella? Osoitteessa voi webbikameran avulla käydä eri puolilla Viroa ja tarkistaa, millainen on paikallinen sää- ja lumitilanne. Klikkaamalla etusivulla olevaa Viron Weather now -karttaa, voi muun muassa katsoa, miltä eri paikkakunnat näyttävät lumiasussa juuri sillä hetkellä lunta vaikuttaa olevan joka puolella - ja lisääkin sataa. Virtuaalikartan tiedot ovat Eesti Meteoroloogia ja Hüdroloogia Instituutin (EMHI) eli Viron meteorologisen ja hydrologisen laitoksen tietoihin perustuvia. EMHI:n kotisivuilta voikin sitten seuraavaksi tarkistaa, kuinka paljon sitä lunta itse asiassa onkaan. Se onnistuu osoitteessa Klikkaamalla Lumekaart -valikkoa saa esille Viron lumikartan eniten lunta on aivan eteläisimmässä Virossa lähellä Latvian vastaista rajaa, 46 senttiä. Vähiten lunta on Saarenmaan eteläkärjessä, 18 senttiä. Villisikoja ja hylkeitä Weather.ee-sivuston etusivun Weather now -kartalla saattaa näkyä myös villisikojen ja hylkeiden kuvia. Villisian tai hylkeen kuvaa klikkaamalla niitä pääsee katselemaan samaten webbikameroiden välityksellä. Kuvat linkittyvät sellaiseen Kuva: Tiina Linkama Yli 300 vuotta vanha tammi Pyhäjärven kartanonpuistossa on tunnettu maamerkki Otepäällä. 14

15 sivustoon kuin Tällä sivustolla voi katsoa useaa webbikameraa ja yrittää nähdä villisikojen ja harmaahylkeiden lisäksi myös esimerkiksi merikotkan. Valitsemalla Otsetriim saa näytölle reaaliaikaista kuvaa Viron luonnosta, ja jos hyvin käy, myös sen asukeista myöhään illalla Metsäkamera 2:ssa näkyi tasan 30 ruokailevaa villisikaa. Kannattaa laittaa myös tietokoneen äänet päälle ainakin tammikuisessa kymmenisen asteen pakkasyössä kuului aikamoinen maiskutus! Villisikojen ruokintapaikat ovat pimeällä myös valaistuja. Ennätystalvi? EMHI:n havainnointeja esitetään myös osoitteessa Valikosta EMHI vaatlused eli EMHI:n havainnot voi valita, miltä ajalta haluaa saada ennätyssäätietoja, tunneittain, päivittäin, kuittain tai vuosittain, sekä saa tietää, millä sääasemalta havainto on tehty. Valitsemalla valikosta esimerkiksi Kuude rekordid saa tietää muun muassa kuukausien keskilämpötiloja sekä lämpötilaennätyksiä. Vuonna 2008 tammikuussa keskilämpötila oli astetta ja kylmintä Korelan sääasemalla eli astetta. Vuonna 2009 tammikuussa keskilämpötila oli astetta ja kylmintä Elvan sääasemalla eli astetta. Tämän vuoden 2010 tammikuussa keskilämpötila on tähän saakka ( ) ollut astetta ja kylmintä Jõgevan sääasemalla eli astetta. Tarkempaa ajankohtaista säätietoa Viron sääasemilta saa myös osoitteessa Etusivulta kohdista Hetkeilm ja Vali kodule lähim ilmajaam voi valita haluamansa sääaseman, jolta paikallissään haluaa tietää. Viron kaikkien aikojen lumipeitteen paksuusennätystä ei ainakaan virallisesti ole vielä tänä talvena rikottu, vaikka paikallisia virallisia ennätyksiä on tullutkin muun muassa Tallinnassa (62 senttiä), Sõrvessä (41 senttiä) ja Ruhnussa (35 senttiä). Viron ennätys on 97 senttiä lunta ja mitattu Pagarin kylässä Virumaalla vuoden 1924 maaliskuussa. ( ja Johanna Aaltonen Hyvää palvelua ei saa sattumalta. Sitä saa ihmiseltä. 15

16 Hyvä yöpyminen ja makoisat herkut Holiday Inn Turku Brasserie Armada Eerikinkatu 28, Turku puh. (02) repro-seppo Kaikki painotyöt suunnittelusta toteutukseen! Uudenmaankatu Turku Työntekijän oikeudet ja työelämän pelisäännöt klo 18 Varsinais-Suomen Viro-keskus järjestää infotilaisuuden virolaisille työntekijöille yhteistyössä Metalliliiton kanssa Viro-keskuksen toimistossa (Vanha Suurtori 3, 2.krs). Tilaisuudessa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä. Info pidetään sekä suomeksi että viroksi. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan Viro-keskuksen toimistoon viimeistään 6.5. joko sähköpostilla tai p Töötegijate õigused ja tööelu mängureeglid kell Päris-Soome Eesti-keskus korraldab koostöös Metalliliiduga Soomes töötavatele eestlastele infopäeva Eesti-keskuse kontoris (Vanha Suurtori 3, 2.korrus) Võmalus esitada küsimusi! Nii soome kui eesti keeles. Serveerimise tõttu palume oma tulekust teada anda hiljemalt Eesti-keskuse kontorisse tel või Seminaarit järjestetään Turun Aikuiskoulutuskeskuksen MOMA - monikulttuurisuus on mahdollisuus hankerahoituksella.