Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Sote-studio. Ensimmäinen lähetys. Annika Korpela

Transkriptio

1 Sote-studio Ensimmäinen lähetys Annika Korpela

2 Sote-studion ohjelma Tervetuloa seuraamaan Sote-studiota Johtaja sosiaali- ja terveysasiat Tarja Myllärinen Ajankohtaista sotesta Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Asiakasmaksulainsäädännön uudistaminen- tausta, tilanne ja keskeiset ehdotukset Johtava lakimies Sami Uotinen Henkilökuljetukset Erityisasiantuntija Jaana Viemerö

3 Ajankohtaista sotesta Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio

4 Tällä hetkellä tapetilla 1. Eduskuntakäsittely kello käy, riittäkö aika? 2. Onko hallitus korjannut perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämät puutteet? Aikataulu Maakuntien perusrahoituksen riittävyys EU-notifikaation tarve Tietosuojaongelmat

5 Kuntaliiton korjaussarja maakunta- ja soteuudistukseen Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio

6 1. Kaavamaisesta palveluiden järjestäjän ja tuottajan erottamisesta luovutaan. 2. Toteutetaan valinnanvapausmalli, mutta lisätään olennaisesti maakuntien päätösvaltaa palvelujen markkinoille viennin laajuudesta ja aikataulusta. 3. Lisätään palveluiden monituottajuutta maakunnan päätöksiin perustuen asiakassetelien, henkilökohtaisen budjetin ja julkisten hankintojen avulla

7 4. Poistetaan lainsäädännöstä, erityisesti ns. järjestämislaista, valtion toimivalta puuttua maakunnan päätöksiin. 5. Ei kielletä kunnilta mahdollisuutta osallistua palvelujen tuottamiseen. 6. Maakuntien talouden ohjausta koskevaa sääntelyä tulee keventää ja valtion maakuntien talouteen kohdistamista ohjaustoimenpiteistä tulee päättää lainsäädäntöön perustuen vuosittain julkisen talouden suunnitelman yhteydessä

8 7. Poistetaan lainsäädännöstä valtakunnallisten tukipalveluyhtiöiden (toimitila ja ICT) käyttövelvoitteet lähtökohtaisesti. 8. Säädetään menettelystä, jolla kunnille kompensoidaan taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat kuntien omaisuuden siirrosta maakunnille. 9. Säädetään kunnille mahdollisuus järjestää ja tuottaa kasvupalveluita kuntien ja maakuntien välisiin sopimuksiin perustuen. 10. Uudistuksen toteutuksen alueellista ja aikataulullista vaiheistusta lisätään

9 Asiakasmaksulainsäädännön uudistaminen -tausta, tilanne ja keskeiset ehdotukset Johtava lakimies Sami Uotinen

10 Taustaa Asiakasmaksulainsäädäntö on vanhentunutta Asetuksessa säännöksiä, jotka tulisi olla lain tasolla Laissa ei ole huomioitu uusia palvelumuotoja ja digitaalisia ratkaisuja Asumispalvelujen maksuista ei ole nimenomaisia säännöksiä Lainsäädäntöä on uudistettava myös soteratkaisujen myötä 10

11 Valmistelu Kokonaisuudistusta varten asetettiin työryhmä ( )» valmistelua jatkettu virkatyönä keväällä 2018» työryhmä kokoontui viimeisen kerran huhtikuun loppupuolella HE lausunnolle kesällä 2018, lausuntoaika päättyi Eduskuntaan joulukuussa

12 Maakunta- ja sote-ratkaisut Asiakasmaksulaki koskisi maakunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja Maakunta perisi asiakasmaksut. Vain sakkomaksun (= maksu käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta) perisi palveluntuottaja Asiakas maksaisi saman maksun kaikista maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista 12

13 Lain rakenne ja keskeiset periaatteet Asiakasmaksuista säädettäisiin jatkossa kokonaisuudessaan lain tasolla Maksun saisi periä vain niistä palveluista, joista on erikseen säädetty laissa. Aiemmin tilanne oli käänteinen Maakunta voisi periä laissa säädettyä pienemmän maksun tai jättää maksun kokonaan perimättä -> maakunnan liikkumavara 13

14 Lain rakenne ja keskeiset periaatteet Joidenkin maksujen osalta ei säädettäisi enimmäiseuromääriä lakiin eli maakunnat voisivat jatkossakin periä näistä palveluista itse määrittämänsä kohtuullisen maksun (mm. tukipalvelut) Maksu voisi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen; yleissäännös koskisi kaikkia maksuja ja vastaa nykysäännöksiä Maksujen rakenne: jatkossakin maksut jaettaisiin tasasuuruisiin (= tuloista riippumattomiin) ja tulosidonnaisiin asiakasmaksuihin Lisäksi säädettäisiin mm. maksuttomista palveluista sekä maksukattoa koskevista säännöksistä 14

15 Maksukatto Maksukattoon liittyviä säännöksiä tarkistettaisiin Maksukaton seurantavelvollisuus säädettäisiin asiakkaan sijaan maakunnalle Maksukattoa kerryttäisivät jatkossa myös» suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut,» tilapäinen kotisairaanhoito ja kotisairaala,» lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut sekä» toimeentulotuesta maksetut maksut 15

16 Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen Velvollisuus alentaa tai jättää perimättä maksu koskee nykyisin kaikkia sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja (=pitkäaikainen laitoshoito ja kotisairaanhoito)» Jatkossa velvollisuus koskisi kaikkia sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon maksuista tulosidonnaisia maksuja ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja» Laajenisi terveydenhuollon lyhytaikaiseen laitoshoitoon eli koskisi myös lyhytaikaisia sairaala/osastojaksoja Maakunnan tulisi alentaa tai jättää perimättä maksu silloin, kun maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytykset Maakunta voisi päättää alentamisesta laajemminkin Laissa ja toimeenpanon yhteydessä tiedotusta velvoittavuudesta parannetaan 16

17 Keskeisiä ehdotuksia Alaikäisten terveyspalvelut säädettäisiin kokonaan maksuttomiksi: laajentaisi maksuttomuuden koskemaan myös terveydenhuollon laitoshoitoa ja erikoissairaanhoitoa Lääkäri- ja hoitajakäynneistä voisi periä jatkossakin maksun; lääkärikäyntien vuosimaksu ja 3 käyntikerran välikatto poistettaisiin, käyntimaksun voisi periä jokaiselta käyntikerralta -> asiakasmaksujen maksukatto turvaisi kohtuuttomilta kustannuksilta Etäpalveluista saisi periä saman maksun kuin perinteisestä palvelusta Sakkomaksun (= maksu käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta) soveltamisalaa laajennettaisiin. 17

18 Tulosidonnaiset maksut Nykytilanne Pitkäaikaisen laitoshoidon maksusta säädetty asiakasmaksulaissa Kotona annettavien palveluiden maksuperusteet ja enimmäisprosentti asetuksessa» suuret kuntakohtaiset vaihtelut Palveluasumisen maksuperusteista ei säännöksiä» kunnat soveltavat erilaisia maksuperusteita,» suuret kuntakohtaiset vaihtelut Muutosehdotukset Maksuperusteet lain tasolle Kotiin annettavat palvelut ja palveluasuntoon annettavat palvelut rinnastettaisiin Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito rinnastettaisiin 18

19 Pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen maksut Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksu olisi edelleen 85 % asiakkaan nettokuukausituloista Vähimmäiskäyttövara 108 euroa Tehostetussa palveluasumisessa maksu olisi 85 % nettokuukausituloista Asiakkaan käyttöön jäisi vähimmäiskäyttövara, joka olisi 160 euroa Hoidon ja huolenpidon tarve asiakkailla tehostetussa palveluasumisessa on suuri ja tarve on ympärivuorokautista -> selkeä ero ns. tavalliseen palveluasumiseen tai kotihoitoon 19

20 Koulutusvinkkejä syksyyn: Sosiaalihuollon asiakasmaksut Helsinki + striimi Terveydenhuollon uudistuvat asiakasmaksut Helsinki + striimi Lisää koulutustarjontaamme osoitteessa

21 Henkilökuljetukset Erityisasiantuntija Jaana Viemerö Suomen Kuntaliitto

22 Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Perusopetuksen koululaiskuljetukset (perusopetuslaki). Vammaisten liikkumiseen liittyvät tehtävät Vammaispalvelulaki 8 2 mom Kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, A vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 4 Kuljetuspalvelut, 5 Kuljetuspalvelujen järjestäminen ja 6 Kuljetuspalvelujen laajuus

23 Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolain (SHL 14 ja 23 ) mukaisia yksilöllisiä liikkumista tukevia kuljetuspalveluita järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään kutsuperiaatteella toimivaa palveluliikennettä tai muuta julkista liikennevälinettä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka eivät ole vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla vaikeavammaisia. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat tarveharkintaisia ja määrärahasidonnaisia

24 Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kehitysvammaisten erityishuolto Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta 3 : Erityishuoltopiirin kuntainliitto tai erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset Avoin joukkoliikenne ei ole lakisääteiden tehtävä Lähes kaikki kunnat ovat kuitenkin jollakin tapaa osallistuneet joukkoliikenteen järjestämiseen ja tukemiseen,

25 Sote-ja maakuntauudistus muuttaa toimijakenttää, tehtäviä ja yhteistyötarpeita Maakuntauudistuksessa vammaispalvelulain, kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetustehtävät siirtyvät maakuntaan Kunnat järjestävät edelleen koulukuljetukset ja joukkoliikennettä. Kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten tehtävät säilyvät

26 Taksiliikenteen keskeiset muutokset Taksikiintiöt ja taksa-asetus sekä asemapaikka,- päivystys- ja ajovelvoite poistuivat. Mainittuja velvoitteita ei jatkossa ole, vaikka taksiliikenteen harjoittamiseen oikeuttava lupa olisi myönnetty ennen taksiliikennettä saa harjoittaa henkilöauton lisäksi kuorma-autolla, pakettiautolla, kevyellä ja raskaalla nelipyörällä sekä kolmipyörällä

27 Taksiliikenteessä käytettävät esteettömät ajoneuvot Esteettömiä takseja on jatkossa kaksi kokoluokkaa, pieni ja suuri. Pienen esteettömän ajoneuvon pyörätuolipaikan tila on hieman nykyisen esteettömän taksin pyörätuolipaikkaa suurempi. Suuri esteetön ajoneuvo vastaa puolestaan pyörätuolipaikan koon osalta nykyistä invataksia

28 Päivi Nurmi-Koikkalainen Sosiaalihuollon ja vammaislainsäädännön perusteella myönnetyt matka Tukipalveluja vuoden aikana saaneista kuljetuspalveluja saaneet, Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden aikana yhteensä

29 Päivi Nurmi-Koikkalainen

30 Kuntaliiton kysely kunnille henkilökuljetusten järjestämisestä, haasteista ja kehittämisestä Kuntien lakisääteisenä tehtävänä on vastata perusopetuslain mukaisista koululaiskuljetuksista, vammaisten liikkumiseen liittyvistä tehtävistä sekä sosiaalihuoltolain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain kuljetussäädöksien tehtävistä. Näiden tehtävien hoitamisen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Liikennepalvelulain myötä mm. taksiliikenne vapautuu Maakuntauudistus on siirtämässä sote-kuljetuksia maakuntien tehtäväksi. Koulukuljetukset ovat jatkossakin kuntien tehtävä niiden vastatessa sivistystoimesta. Pyydämme kuntaanne vastaamaan oheiseen kyselyyn, jotta voisimme muodostaa kattavan kuvan siitä, miten kunnat hoitavat lakisääteisiä henkilökuljetustehtäviään ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia niiden kehittämisessä nähdään

31 Kyselyn alustavia tuloksia Kyselyn suoritti Opetus- ja kulttuuriyksikön tutkija Mikko Svartsjö Kysely suoritettiin toukokuussa 2018 Selvitys valmistuu syksyllä 2018 Kysely osoitettiin kunnille ja kuntayhtymille

32 Henkilökuljetusten kilpailutustilanne Onko kunnan/kuntayhtymän/yhteistoiminta-alueen järjestämät henkilökuljetukset kilpailutettu? 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Koulukuljetukset Muut kuljetukset kuten terveyspuolen kiireettömät potilaskuljetukset tai vanhusten päivätoimintakuljetukset Osittain Kokonaan Ei kilpailutettu

33 Kuljetussopimusten kesto Ulottuvatko kunnan/kuntayhtymän/yhteistoiminta-alueen solmimat kuljetussopimukset (maakuntauudistus) yli? Sivistystoimi 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset Sote Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Kunta Koulukuljetukset Yhteensä Kuntayhtymä Muut kuljetukset kuten terveyspuolen kiireettömät potilaskuljetukset tai vanhusten päivätoimintakuljetukset Yhteensä

34 Varautuminen liikennepalvelulain voimaantuloon 100,0 90,0 80,0 70,0 Miten kuntanne/kuntayhtymä/yhteistoiminta-alue on varautunut liikennepalvelulain voimaantuloon ? 60,0 50,0 40,0 30,0 En osaa sanoa Olemme varautuneet Emme ole varautuneet 20,0 10,0 0,0 Sivistystoimi Sote Kunta Yhteensä Kuntayhtymä

35 Miten henkilökuljetusten kustannustehokkuutta on pyritty lisäämään, 3 tärkeintä Lisäämällä kuljetusten Muu, miten? koordinointiin 3 % henkilöstöresursseja 3 % Kuljetussääntöjen tarkistaminen ja valvonta 14 % Eri hallintokuntien järjestämien henkilökuljetusten koordinointi ja yhdistely mahdollisuuksien mukaan 17 % Yhteistyö toisten kuntien kanssa 6 % Etuuksien myöntökriteerien tarkentaminen 11 % Kaluston koon ja kapasiteetin hyödyntäminen 12 % Joukkoliikenteen hyödyntäminen 8 % Kuljetusten ja palvelujen aikataulujen yhteensovittaminen 11 % Hankintojen ja kilpailutuksen kehittäminen kuten markkinavuoropuhelun käyminen 15 %

36 Kuntien omat kuljetuspalvelut Tuottaako kuntanne/kuntayhtymä/yhteistoiminta-alue itse jotain säännöllisiä henkilökuljetuspalveluita omalla kalustolla ja henkilöstöllä? 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Sivistystoimi Sote Kunta Yhteensä Kuntayhtymä Ei Kyllä

37 Näkemykset markkinoiden toimivuudesta 100,0 Onko kunnan/kuntayhtymän/yhteistoiminta-alueen alueella mielestänne toimivat markkinat taksien kilpailuttamiseen? 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 25,8 35,7 39,6 35,9 36,4 74,2 64,3 60,4 64,1 63,6 Sivistystoimi Sote Kunta Yhteensä Kuntayhtymä Kyllä Ei

38 Seuraava lähetys on klo 13. Tervetuloa mukaan!

39 Taloustorstai ja työllisyystiistai Taloustorstain seuraavat lähetykset /2018 (tarkempi päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin) Työllisyystiistain seuraavat lähetykset

40 Koulutusvinkkejä syksyyn: Sosiaalihuollon henkilökuljetukset webinaari Sote-henkilöstöjohtaminen NYT! Helsinki Sairaalapäivät Helsinki Sosiaalihuollon asiakasmaksut Helsinki + striimi Terveydenhuollon uudistuvat asiakasmaksut Helsinki + striimi Sosiaali- ja terveydenhuollon laatupäivät Helsinki Lisää koulutustarjontaamme osoitteessa Page 40