YLÄ-LEVIN ASEMAKAAVA Korttelit sekä virkistys-, liikenne-, katu-, pysäköinti- ja metsätalousalueet.
|
|
- Kalevi Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM KITTILÄN KUNTA YLÄ-LEVIN ASEMAKAAVA Korttelit sekä virkistys-, liikenne-, katu-, pysäköinti- ja metsätalousalueet Laatija Eriksson Arkkitehdit Oy Arja Sippola, arkkitehti SAFA, YKS-256 Ulla Engman, arkkitehti SAFA Meritullinkatu 11 C, Helsinki Puh: Vireille tulo Kunnanhallitus Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä
2 Kittilän kunta Ylä-Levin asemakaava PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 (25) Ks. kansilehti. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kittilän kunnassa, Sirkan kylässä sijaitsevassa Levin keskustassa. Suunnittelualue on Levin ydinkeskustan itäpuolella ja rajoittuu pohjoisessa Rakkavaarantiehen ja etelässä Levin rinnealueisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 28 ha. Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Kittilän Ylä-Levin asemakaava Päätarkoitus: korkeatasoinen matkailukeskustan ydinalue Kaava-alueen pinta-ala: n. 28 ha Kaavaselostus koskee: päivättyä asemakaavakarttaa
3 Ylä-Levin asemakaava (25) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Historia Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön erityisarvot Väestö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Maankäyttösuunnitelman kuvaus...16
4 Ylä-Levin asemakaava (25) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Yleiset määräykset Muut alueet Muut merkinnät Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys Kaavan suhde voimassa olevaan yleiskaavaan ja asetettuihin tavoitteisiin ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta, 1: Havainnekuva, 1: Pysäköintikaavio, 1: Ma-alueet kaavassa kaavio, 1: Kaksi näkymäkuvaa 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna Faunatica Oy, Espoo Ylä-Levin asemakaava-alueen maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy, Ylälevin asemakaava, Kittilä. Erillisselvitys kaavoitusta varten. Maaperä, kunnallistekniikka ja liikenne. A-Insinöörit, luonnos Levin liikennetarkastelut. FCG Planeko Oy,
5 Ylä-Levin asemakaava (25) 5. Levi: Palvelurakenneselvitys. Tuomas Santasalo Ky luonnos Levin keskustan liikenneyhteydet ja pysäköinti. Vaihtoehtotarkasteluja. Suunnittelukeskus Oy/ P. Hartikainen. Rovaniemi, elokuu Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys. Uusitalo, Marja, Sarala, Pertti & Tuulentie, Seija (toim.). Metlan työraportteja, Tunturi-Lapin kiinteät muinaisjäännökset, Lapin liitto TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kittilän kunta valmisteli Ylä-levin asemakaavoitusta keväällä 2008 laatimalla alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit Oy. Kunnanhallitus päätti laatia asemakaavan Sirkan kylän Ylä-Levin alueelle. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin kunnan ilmoitustaululla, Kittilä Lehdessä ja kirjeitse kaavoitettavan alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajille. Osallisille varattiin mahdollisuus tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka asetettiin nähtäville Kittilän kunnan tekniselle osastolle sekä internetsivulle osoitteeseen Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. 2.2 Asemakaava Asemakaavoituksella pyritään toteuttamaan tiivis ja korkeatasoinen matkailukeskustan ydinalue rakennusten, ympäristörakentamisen ja kävelykeskustan osalta. Suunnitteilla oleville alueille on osoitettu majoitustoimintaan liittyviä hotelli- ja huoneistohotellien tiloja sekä liike- ja palvelutiloja. Rakennusoikeutta on muodostettu noin kerrosalaneliömetriä. Pysäköintitilat toteutetaan pääosin maanalaisina. Alueen suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon lumetetun latureitin yhteyden turvaaminen, liikennejärjestelyjen toimivat ratkaisut sekä maanalaisen pysäköinnin ja reittien sijoittumiset, tiivis kävelykeskusta sekä keskustan ja rinteen väliset yhteydet ski-in ski-out -periaatteella. Alue on mahdollista toteuttaa vaiheittain. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kunnallistekniikka ja muu ympäristörakentaminen toteutuu liike- ja lomaasuntorakentamisen edistymisen mukaan.
6 Ylä-Levin asemakaava (25) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Levin alue sijaitsee Kittilän kunnan keskiosassa, 18 kilometriä Kittilän keskustasta pohjoiseen. Alueen ytimeen kuuluvat kaksi tunturia, rakennettu laskettelukeskus Levi ja erämaamainen Kätkä.. Asemakaavan muutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Levin ydinkeskustan itäpuolella. Pohjoisessa rajana on Rakkavaarantie ja etelässä Levin rinnealueet. Nykytilassa suunnittelualue on lähes rakentamatonta metsäaluetta, jossa kulkee ulkoilureittiverkostoa. Pohjoisosassa on lomarakennusaluetta. Eteläosassa sijaitsee tällä hetkellä Lastenmaa alue, joka tulee siirtymään pois nykyiseltä paikaltaan Historia Sirkan laakson asutushistoria yltää noin 3500 vuoden taakse. Laakso oli muinaisten saamelaisten jumalille pyhittämä laakso. Se kuuluu metsäsaamelaiskulttuurin vyöhykkeeseen. Suomalaisasutus saapui alueelle 1600-luvulla ja asettui tunturilaakson pohjois- ja itäpuolelle Levi- ja Sirkkajärvien sekä Ounasjoen rannoille. Kylien rakennuskanta on pääosin luvuilta ja ne edustavat perinteisiä lappilaisia järvi- ja joenrantakyliä luvun sekä sotien jälkeinen uudisasutus lisäsi Kittilän väestöä ja toi uusia piirteitä rakennusperinteeseen. Sekatalous oli pitkään vallinnut elinkeino. Poronhoito, metsästys ja kalastus liitettiin karjanhoitoon sekä maa- ja metsätalouteen. Merkkejä perinteisistä elinkeinoista on edelleen nähtävillä niittyinä, peltoina, kesäkenttinä, tervahautoina sekä huoltoreitteinä. Matkailun historia juurtaa juurensa 1930-luvulle. Rinnetoiminta alkoi aktivoitua luvuilla, jolloin alueelle rakennettiin ensimmäisiä matkailumajoja. Kehitys voimistui 1980-luvulla rakennetun kylpylähotellin myötä Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Levi kuuluu samaan itä-länsisuuntaiseen tunturijaksoon kuin Akanvalkko, Kätkätunturi, Pyhätunturi ja Aakenusvaara. Lounaassa ja lännessä ovat noin 15 kilometrin päässä Aakenustunturi, Kesänki, Ylläs sekä Äkäskero. Ympäröivä maasto on suhteellisen tasaista. Seudulla tyypillisesti suot peittävät yli 50 % maapinta-alasta. Ounasjoki virtaa Levin itäpuolelta. Levija Kätkätunturin välissä sijaitsevat mm. Immellompola ja Immeljärvi. Levijoki laskee Sirkkajärveen Sirkan kylän pohjoispuolella ja edelleen Levijärven kautta Ounasjokeen.
7 Ylä-Levin asemakaava (25) Levitunturi hallitsee seudun maisemakuvaa yhdessä Kätkätunturin kanssa. Alue muodostaa maisemallisen solmukohdan, jossa joet, ojat sekä tunturit risteävät. Tunturipari näkyy suurmaisemassa laajalle alueelle ja on merkittävä kiinnekohta maisemakuvassa. Levitunturin rinne hallitsee maisemakuvaa. Asemakaava-alue sijaitsee Levitunturin pohjoispuolella, valtaosaltaan loivan alarinteen alueella. Levin rinteen kasvillisuus on pääasiassa tuoretta havupuuvaltaista sekametsää. Alueella risteilee valaistuja ja talvella lumetettuja ulkoilureittejä, joiden varrella on laavuja, kuntoiluvälineitä sekä kotia. Alueen luoteisosaan jää maisemahäiriönä pysäköintialue, joka välillä toimii rakennustarvikkeiden varastoalueena. Rinteen edustalla laajat pysäköintikentät hallitsevat maisemakuvaa. Rinteen yläosassa on maastossa tasanne ennen kuin rinne alkaa kohota jyrkemmin kohti Levin lakialuetta. Tasanteella sijaitsee pienialaisia suopainaumia. Tasanteelta avautuu avoimen laskettelurinteen läheisyydessä puuston lomasta näkymiä kaukomaisemaan sekä alempaa rinteestä myös Sirkan kylään. Luonnonolot Tunturialueen kallioperä muodostuu länsi-itäsuuntaisesta kvartsiittikonglomeraattijaksosta, joka Levitunturin päällä muodostaa laajan rakkakivikon. Rinteillä kallioperän päälle on muodostunut moreenipeite, joka on pinnasta huuhtoutunutta. Alarinteillä maaperä on hiekkamoreenia. Seutu sijaitsee pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä. Vuoden keskilämpötila on nollan alapuolella ja kesäkuun alussa lämpötila on 5-15,6 C. Alueella on pysyvä lumipeite lokakuun lopulta toukokuun puoliväliin. Vuoden mittaan auringon säteilyn määrä vaihtelee huomattavasti. Kaamoksen aika kestää muutamia viikkoja, mutta keskikesällä valoisaa on yhtäjaksoisesti lähes kaksi kuukautta.
8 Ylä-Levin asemakaava (25) Tuulella on merkittävä osuus ilmasto-oloissa. Se kuivattaa maaperää ja kinostaa lunta tunturien lakiosilla. Tavallisin tuulen suunta on etelä. Puurajan yläpuolella tuulen nopeus on 7,5-9,5 m/s ja tuntureilla jopa yli 30 m/s. Levitunturin kasvillisuutta Alue kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka on luonteeltaan karua, metsien puusto harvaa ja matalampaa kuin etelässä. Levitunturin rinteen kasvillisuus on pääasiassa kohtalaisesti kulutusta kestävää tuoretta havupuuvaltista sekametsää. Valtapuuna kasvaa matalaa männikköä, jonka seassa on koivuja. Kasvillisuutta on kuvattu tarkemmin erillisessä luontoselvityksessä (Faunatica Oy, 2008). Arvokkaat luontokohteet Asemakaavoitusta varten alueelle on tehty luontoselvitys (Faunatica Oy, 2008). Asemakaava-alueella on neljä metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä lampi lähiympäristöineen (kaava-alueen pohjoisosassa, Länsirakkakadun päässä) kaksi vähäpuustoista suota (kaava-alueen eteläosassa, tasanteella tunturin rinteessä) tuore lehtolaikku (kaava-alueen eteläosassa, tunturin rinteessä). Alueella ei esiinny luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia luontotyyppejä.
9 Ylä-Levin asemakaava (25) Tuore lehtolaikku vaikuttaa sopivan myös lehtomaisen tunturikoivikon määritelmään, joka on arvioitu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Kaikilla näillä kohteilla on merkittävät luontoarvot. Selvitysalueen muut osat ovat tavanomaista kangasmetsää. Vesistöt ja vesitalous Levitunturin etelärinteellä sijaitsee II luokan pohjavesialueita ja Kätkätunturin pohjoisrinteellä I-luokan pohjavesialue. Tunturien moreenimaat toimivat pohjaveden muodostumisalueina sekä päävedenjakajina. Alueella vedenjakajana toimii Levitunturi. Asemakaava-alue kuuluu Levijoen valuma-alueen itäisiin osiin. Selvitysalueella on muutamia kosteita suopainanteita. Osa pintavesistä laskee viereisen laskettelurinteen alaosassa olevaan Tunturijärveen Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Kittilän kunnan yhdyskuntarakenne muodostuu useista kylistä, jotka sijaitsevat Tunturi-Lapin luonnonmaisemassa. Levikeskus on Sirkan kylään rakennettu tiivis laskettelukeskus oheispalveluineen. Levikeskuksen rakennettu ympäristö ulottuu asemakaava-alueen luoteisosan läheisyyteen. Levikeskus on tiivis ja määrätietoisesti rakennettu kaupunkimainen ympäristö. Rakennukset ovat pääosin muutaman kerroksen korkuisia majoitus- ja palvelurakennuksia, joissa on jyrkkä harjakatto. Julkisivuissa on käytetty puuta ja luonnonkiveä. Asemakaava-alueen pohjoisosassa Rakkavaarantien lähellä on matalaa loma-asutusta. Alueen länsiosassa on tällä hetkellä toiminnassa oleva lastenrinne sekä kaksi mökkiä. Palvelut Kittilän keskusta 18 kilometrin päässä on kunnan keskus, joka palvelee pääosin paikallisia asukkaita. Kittilässä on mm. koulu, päiväkoti, terveyskeskus ja kirjasto. Keskustan kaupallisten palvelujen rakenne on monipuolinen, ja keskustasta löytyy useiden erikoiskaupan toimialojen liikkeitä sekä palveluyrityksiä. Sirkan kylässä on kirkko, alakoulu ja päiväkoti. Välittömästi suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Levin keskustan palvelurakenne on painottunut matkailuun, erityisesti hotelli- ja ravintolatoimintaan. Keskustassa on paljon sisustus-, lahjatavara- ja urheilukauppoja. Keskustassa on myös kaksi päivittäistavarakauppaa ja jonkin verran muita kaupallisia palveluita. Levillä on kaupallisia palveluita myös Levin alueen eteläosissa, Kittilään menevän tien varrella.
10 Ylä-Levin asemakaava (25) Ulkoilu ja virkistys Levillä on runsaasti ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Laskettelukeskuksessa on yli 40 rinnettä ja kunnossapidettäviä hiihtoreittejä 230 km. Muita talviaktiviteetteja ovat mm. moottorikelkka-, poro- ja huskysafarit, ratsastus ja lumikenkäily. Kesäisin Levillä voi mm. golfata, patikoida ja maastopyöräillä. Asemakaava-alue sivuaa laskettelurinnettä ja sen läpi kulkee parikin ulkoilureittiä. Levillä on monipuolinen ulkoilureittiverkosto. Kunnallistekniikka Alueen länsipuolella kulkee pohjois-etelä suunnassa kantatie 79. Liikenne kantatieltä Levin rinteille ja keskustaan kulkee Hissitien kautta. Levin alueen vesihuollosta vastaa Levin Vesihuolto Oy. Alueen välittömässä läheisyydessä Levin keskustan alueella on kaukolämpö. Sähkön jakelusta alueella huolehtii tällä hetkellä Rovakaira Oy. Alueen jätehuollosta vastaa Lapeco eli Lapin Jätehuolto kuntayhtymä. Lapeco on yhdeksän Lapin kunnan; Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän, muodostama kuntayhtymä, jonka velvollisuutena on hoitaa näiden kuntien jätehuolto.
11 Ylä-Levin asemakaava (25) Rakennetun ympäristön erityisarvot Väestö Arvokkaat rakennukset ja muinaismuistot Maanomistus Alueella ei ole rakennuksia, joilla olisi erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Alueelta ei ole löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kittilän kunnan asukasmäärä on 5967 henkilöä (2007). Vuosien 1980 ja 2002 välillä asukasluku vähentyi 6404:stä 5797:ään asukkaaseen. Tämän jälkeen väkiluku on jatkuvasti vähitellen kasvanut. Levin alueella on myös runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Kunnan tärkein elinkeino on palveluntuotanto, joka muodostaa 81 % (2005) kunnan työpaikoista. Kaavoitettavat alueet ovat kunnan ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kittilän kunta tekee tarpeellisilta osin maanomistajien kanssa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maankäyttösopimukset. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella ei ole voimassa olevaa maakuntakaavaa. Alueen maakäyttöä tullaan tulevaisuudessa ohjaamaantunturi-lapin maakuntakaavalla, jonka laatimistyö on parhaillaan käynnissä. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä Tavoitteena on, kaava hyväksyttäisiin vuoden 2009 loppuun mennessä. Maakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu pääosin keskustatoimintojen alueeksi. Reuna-alueet on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi. Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta.
12 Ylä-Levin asemakaava (25) Seutukaava Alue kuuluu Tunturi Lapin seutukaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Seutukaavassa alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi (RM). Seutukaava tullaan tulevaisuudessa korvaamaan Tunturi-Lapin maakuntakaavalla. Yleiskaava Asemakaava on Levin ympäristön osayleiskaava-alueella, jonka lääninhallitus on vahvistanut Osayleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu loma-asuntojen ja matkailupalveluiden aluetta (R), retkeily- ja ulkoilualueita (VR) sekä tieliikenteen alueita (LM). Alueen läpi on osoitettu kulkevaksi ulkoilureittejä. Levin ympäristön uusi yleiskaava on laadittu ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan mutta yleiskaava ei ole valitusten vuoksi lainvoimainen. Kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa suunnittelualueesta valtaosa oli osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alueen pohjoisosaan on osoitettu lisäksi matkailupalvelujen aluetta (RM) ja urheilu- ja virkistysaluetta (VU). Otteet voimassa olevasta sekä kunnanvaltuuston hyväksymästä yleiskaavasta.
13 Ylä-Levin asemakaava (25) Asemakaava Pääosa suunnittelualueesta sijaitsee Kittilän kunnan Levin matkailukeskuksen asemakaava-alueella. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vanhimman ollessa vuodelta 1979 ja uusin vuodelta Osa alueesta on asemakaavoittamatonta aluetta (kuvassa valkoinen alue). Voimassa olevat asema- ja rakennuskaavat on vahvistettu seuraavina ajankohtina: - Sirkka, Levikeskus, Rakka, Kätkä, Kouta, Immel asemakaava (kuvassa A) -Rakan asemakaava (kuvassa B) - Sirkan rakennuskaavan muutos (kuvassa C) - Levikeskuksen asemakaava (kuvassa D) Vasemmalla: ote Levin ajantasakaavasta ja tarkastelualueen rajaus. Oikealla: ajantasaasemakaavan muodostuminen. Rakennusjärjestys Kittilän kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Kittilän kunta on uudistanut Levin alueen pohjakartan vuonna Ympäristöselvitykset -Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys. Uusitalo, Marja, Sarala, Pertti & Tuulentie, Seija (toim.). Metlan työraportteja, Ylä-Levin asemakaava-alueen maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy, Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna Faunatica Oy, Espoo 2008.
14 Ylä-Levin asemakaava (25) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen suunnittelu on käynnistetty kunnan ja maanomistajien aloitteesta. Tavoitteena on jatkaa Levin hiihtokeskusalueen aktiivista kehittämistä. Päämääränä on mahdollistaa alueen matkailijoiden määrän kasvu tavalla, joka on sopusoinnussa ympäristöarvojen ja paikallisten asukkaisen tarpeiden kanssa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kittilän kunta valmisteli Ylä-Levin asemakaavoitusta keväällä 2008 laatimalla alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit Oy. Kunnanhallitus päätti laatia asemakaavan Sirkan kylän Ylä-Levin alueelle. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin kunnan ilmoitustaululla, Kittilä Lehdessä ja kirjeitse kaavoitettavan alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajille. Osallisille varattiin mahdollisuus tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka asetettiin nähtäville Kittilän kunnan tekniselle osastolle sekä internetsivulle osoitteeseen Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyö on järjestetty siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta kaavan laadinnan eri vaiheissa. Luettelo osallisista sekä osallisten mahdollisuudet osallistua kaavan laadintaan sekä alustava aikataulu on kuvattu kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aikana järjestetään viranomaisneuvottelut ja pyydetään lausunnot Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavaluonnoksesta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
15 Ylä-Levin asemakaava (25) 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa korkeatasoinen matkailukeskustan ydinalue etenkin rakennusten, ympäristörakentamisen ja kävelykeskustan osalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun osalta erityistavoitteena on mm: Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikkatai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaaajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilynverkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen osalta tavoitteena on: Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Seutukaavan asettamat tavoitteet Seutukaavassa alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi. Yleiskaavan asettamat tavoitteet Osayleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu loma-asuntojen ja
16 Kittilän kunta Ylä-Levin asemakaava (25) matkailupalveluiden aluetta, retkeily- ja ulkoilualueita sekä tieliikenteen alueita. Alueen läpi on osoitettu kulkevaksi ulkoilureittejä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Maankäyttösuunnitelman kuvaus Ennen asemakaavoitusta alueelle on laadittu maankäyttösuunnitelmia, joilla on tutkittu vaihtoehtoisia toimintojen ja rakentamisen sijoitusmahdollisuuksia. Maankäyttövaihtoehdossa A rakennetun alueen jakaa laskettelurinne, jonka länsipuolella on chalet-asuntoja ja itäpuolella loivasti kaartuva, rinnettä nouseva kävelykatu. Kävelykadun länsipuolella on U-kirjaimen muotoiset hotellikorttelit ja itäpuolella chalet-asuntoja. Kävelykadun alaosan reunoilla on sisäpuisto ja kauppakuja. Vaihtoehdossa B kadut päättyvät alemmaksi rinteeseen. Mallissa rakenne muodostuu useasta umpikorttelissa, joiden väliin jää kävelykatujen verkosto. Kaareva toisiinsa kiinni rakennettujen talojen rivi rajaa keskustaa koillisen suunnasta. Alueen eteläosassa, laskettelurinteen reunassa on chaletasuntoja. Vaihtoehdossa C on rinnettä loivasti mutkitellen nouseva kävelykatu ja sen itäpuolella tiiviisti rakennetut poikkikadut. Kävelykadun länsipuolella on Ukirjaimen muotoiset hotellikorttelit ja ylimpänä chalet-alue. Kävelykatu päätyy kompaktiin näköalahotelliin ja rinteen puoleiseen chalet-alueeseen. Maankäyttövaihtoehdot A ja B.
17 Ylä-Levin asemakaava (25) Maankäyttövaihtoehto C ja asemakaavaluonnoksen lopullinen maankäyttö. Vaihtoehdoista on valittu eteenpäin työstettäväksi vaihtoehto C, jonka pohjalta asemakaava on laadittu. Alueen runkona on rinnettä ylös nouseva kävelykatu, jonka varteen rakentuu tiiviisti palvelu- ja majoitusrakennuksia. Katu rakennetaan Hissitien jatkeeksi ja se yhdistää Levin nykyisen keskuksen ja Ylä-Levin kokonaisuudeksi. Kävelykadusta muodostuu pienimittakaavainen ja virikkeinen jalankulkuympäristö, jota rytmittävät toriaukiot. Rakennukset rakennetaan katuun kiinni ja pohjakerroksiin tulee kadulle avautuvia liiketiloja. Suurimmat rakennukset, kuten hotellit, sijoittuvat kävelykadun varrelle. Loma-asuntojen korttelialueet sijoittuvat rinteen suuntaisille, kävelykatuun tukeutuville poikkikaduille. Kortteleiden väliin jää rinteiden suuntaiset vihervyöhykkeet, jotka edistävät rakentamisen sopeutumista maisemaan. Loma-asuntojen alueelle on varattu mahdollisuus rakentaa pohjakerroksiin tarvittaessa liiketiloja. Asemakaava-alueen pohjoisosassa Länsi-Rakan ja Piirakan varren korttelit säilyvät ennallaan väljinä loma-asuntoalueina. Myös laskettelurinteen ja kävelykadun väliin on sijoitettu loma-asuntojen korttelialueita, joilla ei ole liiketilamahdollisuutta, koska ne sijoittuvat kävelykadusta erillään. Asemakaava-alueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa viihde-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintoja. Kortteliin rakentuu ns. sisäpuisto, jossa voi olla esimerkiksi elokuvateatteri, ravintolamaailma, japanilainen puutarha, kiipeilyseinä ja skeittipuisto. Kortteli, jonka urheilutoiminnot saattavat vaatia hallimaista rakentamista, on sijoitettu alavalle, hyvin saavutettavalle, maisemallisesti vähemmän herkälle paikalle. Pysäköinti järjestetään pääasiassa maanalaisena. Autoilijat saapuvat alueelle itäpuolelta uutta katua pitkin. Rinteensuuntaisilta poikkikaduilta on järjestetty ajoluiskat pysäköintihalleihin. Jalankulku- ja ajoneuvoliikenne on
18 Ylä-Levin asemakaava (25) erotettu toisistaan. Alueella on hyvä ulkoilureittiverkosto. Itä-länsi suuntaiset reitit kulkevat lähivirkistys- ja maa- ja metsätalousalueita pitkin. Laskettelurinteen ja kaupunkimaisen rakennetun ympäristön välisiä yhteyksiä on kehitetty tarjoamalla mahdollisuuksia saapua kävelykadulle tai majoituskomplekseihin myös suoraan rinteestä hiihtäen ja lasketellen.
19 Ylä-Levin asemakaava (25) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Olemassa olevat ja uudet korttelit ja niiden rakennusoikeus yhteenlaskettuna on seuraava: Käyttötarkoitus rakennusoikeus (k- m²) KL KL RA 4954 RA Yhteensä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelle on jätetty viheralueita viihtyisyyden parantamiseksi. Rakennusten sijoittelua tonteille on tutkittu havainnekuvan ja massoittelun avulla jo ennen alueen kaavoitusta. Alueelle laaditaan erilliset rakennustapaohjeet. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue (KL-2) Alueelle saa sijoittaa myös asuin- ja majoitustiloja. KL-2-kortteleilla on osoitettu rakennusoikeudet kerrosalaneliömetrinä. Korttelialueita on osoitettu yhdeksän. Suurin sallittu kerrosluku on uusilla tonteilla IV-VI. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa viihde-, urheilu- ja vapaaajan toimintoja (KL-3) KL-3-kortteleilla on osoitettu rakennusoikeudet kerrosalaneliömetrinä. Korttelialueita on osoitettu yksi. Loma-asuntojen korttelialue (RA) RA-kortteleilla on osoitettu rakennusoikeudet tehokkuusluvuilla tai kerrosalaneliömetreinä. Korttelialueita on osoitettu viisi. Suurin sallittu kerrosluku on III u 1/2. Loma-asuntojen korttelialue (RA-1) Alueelle saa sijoittaa myös liiketiloja. RA-1 -kortteleilla on osoitettu rakennusoikeudet kerrosalaneliömetreinä. Korttelialueita on osoitettu seitsemän. Suurin sallittu kerrosluku on III u 1/2.
20 Ylä-Levin asemakaava (25) Yleiset määräykset Asemakaavakarttaa ja siihen liittyviä määräyksiä ja merkintöjä täydentää rakennustapaohje. Rakennus tulee rakentaa vähintään 2 metrin etäisyydelle tonttien välisestä rajasta. Rakentamisessa tulee noudattaa palomääräyksiä. Autopaikkoja on rakennettava tontille vähintään - 1 ap/ 80 liike- ja asuinkerrosala-m2, kuitenkin vähintään 1 ap/ asuinhuoneisto - 0,5 ap/ hotellin vierashuone - KL-3 -korttelissa 1 ap/ 100 kerrosala-m2 Milloin tontilla ei ole erikseen osoitettu pysäköintiin käytettävää aluetta, autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin pysäköintitiloihin. KL-2 -, RA- ja RA-1 -alueilla jokaiseen huoneistoon on rakennettava parveke tai muu asuntokohtainen ulkotila. Kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi saa kortteleiden 54, 57, 61 ja 62 KL-2 -alueilla sekä RA-1 -korttelialueilla lukuunottamatta Maisemantoriin rajautuvaa RA-1-korttelialuetta rakentaa seuraavasti: naapurien yhteisellä sopimuksella kahden päärakennuksen väliin saa rakentaa yksikerroksisen rakennuksen tai rakennuksen osan. Ko. rakennuksen kerrosala saa olla max. 80 k-m2 ja se tulee sijoittaa kiinni katuun ja päärakennuksiin. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla puu ja lasi. Mikäli pysäköintiratkaisut sallivat, kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen, jota ei lasketa rakennusoikeuteen. Ensisijaisesti on kuitenkin huolehdittava pysäköintiratkaisujen toimivuudesta. Kellarikerroksessa saa olla vastaava määrä liiketiloja kuin alimmassa kerroksessa. Kellarikerroksessa voi olla alimman kerroksen asuintiloja palvelevia aputiloja, joihin on oltava käynti alimmasta kerroksesta. Aputiloiksi luetaan esimerkiksi sauna-, takka- ja kuntotilat. Kellarikerrokseen ei saa sijoittaa asuin- tai majoitustiloja. Mikäli rakennuksessa on kellarikerros, väestönsuoja on sijoitettava sinne. Mikäli väestönsuoja sijoitetaan alimpaan kerrokseen, sitä ei saa sijoittaa kadun puolelle. Mikäli kellarikerrokseen rakennetaan sellaisia toimintoja, jotka edellyttävät viemäröintiä, ja jätevesiä ei ole mahdollista johtaa suoraan yleiseen viemäriverkkoon, tulee kiinteistön omistajan huolehtia jätevesien pumppauksesta. Lukuunottamatta KL-3 korttelialuetta rakennuksessa tulee olla harjakatto. Harjakaton kaltevuuden tulee olla 1:2. Pohjakerrosta ylempien kerrosten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla puu. Levinkuve-katuun ja toreihin rajoittuvien rakennusten alimman kerroksen kerroskorkeus tulee olla vähintään 4,0 m ja kerroksen julkisivumateriaalina tulee olla muurattu luonnonkivi ja lasi.
21 Ylä-Levin asemakaava (25) Muut alueet Mikäli tontilla on rakennettava katualueeseen kiinni, voidaan katualueesta tilapäisesti käyttää enintään 1,5 m leveää vyöhykettä rakennuksen toteuttamisen mahdollistamiseksi. Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää suunnitelma katualueen käyttämisestä ja kadun rakennusaikaisesta tukemisesta. Rakentamisen jälkeen kadun rakenteet on palautettava ennalleen kunnan määräämän aikataulun mukaan. Kun rakennuksessa ei ole maanalaista pysäköintilaitosta, perustamissyvyyden tulee olla vähintään 2,0 m lattiakorkeuksien alapuolella ja sokkeli on toteutettava yhtenäisenä seinänä 2,0 m syvyyteen saakka. Poistettava ja säilytettävä puusto ja pinnoitettavat alueet on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä erillisessä pihasuunnitelmassa. Lähivirkistysalueet (VL) RA- ja KL-kortteleiden välissä sijaitsevat alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi. Alueet pyritään säilyttämään luonnontilassa ja nykyistä puustoa on suojeltava rakentamisen aikana. Alueille on osoitettu ulkoilureittejä, joiden tarkempi sijoitus maastoon tutkitaan toteutuksen yhteydessä. Rakkavaarantien eteläpuoleiselle VL-alueelle on osoitettu jalankululle varattu alueen osa. Maa- metsätalousalueet (MU) Asema-kaava-alueen eteläosa ja itäreuna on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Katu- ja liikennealueet Alueen pohjoisreunassa kulkee tällä hetkellä Rakkavaarantie ja siihen tukeutuvat Länsirakka ja Piirakka. Hissitie ulottuu liki suunnittelualueen länsikulmaan saakka. Hissitietä on tarkoitus jatkaa suunnittelualueella kävelykatuna. Alueen runkona toimiva Levinkuve-katu on varattu jalankululle. Alueelle on osoitettu myös muita jalankululle ja pyöräilylle varattuja teitä sekä ohjeellisia ulkoilureittejä. Ajoneuvoliikenteen syöttökaduksi suunnitellun Ylä-Levin tien varteen tehdään kevyen liikenteen reitti. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. Pintavedet ohjataan pääsääntöisesti maisemarakentamisen keinoin käsitellyissä painanateissa Muut merkinnät Suojeltava alueen osa (s-1) Alue on osoitettu luontoselvityksen mukaisesti. Määräyksen mukaan: alueella ei saa suorittaa sen luonnonoloja tai vesitaloutta muuttavia
22 Ylä-Levin asemakaava (25) toimenpiteitä. Puustoa ei saa hakata, eikä maaperää käsitellä millään tavoin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) Alueet on osoitettu luontoselvityksen mukaisesti. Määräyksen mukaan: alueella ei saa suorittaa sen luonnonoloja tai vesitaloutta muuttavia toimenpiteitä. 5.4 Kaavan vaikutukset Ylä-Levin asemakaavalla on välittömiä vaikutuksia suunnittelualueen ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Kaavoituksella on välillisiä vaikutuksia lähialueisiin, lähinnä palvelurakenteen kehittymisen ja lomaasukasmäärän kasvun myötä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan vaikutus on yhdyskuntarakennetta täydentävä ja eheyttävä. Majoituskapasiteetin lisääntyminen ja kaupallisen vetovoiman vahvistuminen edistävät Levin matkailullista kehittymistä ja sitä kautta asukkaiden työllisyyttä. Liikenneverkko rakennetaan olevien liikenneyhteyksien kiinteäksi jatkeeksi. Samoin kunnallistekniikka toteutetaan välittömästi olemassaolevan tekniikan jatkoksi. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Pysyvien asukkaiden määrä muuttuu välillisesti kaavan kautta. Uusien työpaikkojen myötä kaavan toteutuminen mahdollistaa asukasluvun kasvun. Kaava lisää alueen loma-asukkaiden määrää. Taajamakuva ja asuminen sekä rakennettu ympäristö Asemakaava-alueen metsäinen ympäristö muuttuu rakennetuksi keskustaalueeksi. Rakenne tukeutuu Hissitiehen, jonka jatkoksi tunturinrinnettä kiipeävä kävelykatu rakentuu. Kävelykadun varrelle sijoittuvat hotellit ja palvelut. Katu muodostaa keskeisen toiminnallisen ytimen. Rinteen suuntaisten sivukatujen varteen sijoittuvat rauhallisemmat lomaasuntokorttelit. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavan toteuttaminen lisää palvelutarjontaa ja uusien työpaikkojen määrää. Palveluiden keskittäminen tukee elinkeinotoimintaa ja sen verkottumista sekä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita. Virkistys Loma-asuinalueiden toteutuminen lisää virkistyspalveluiden kysyntää ja etenkin lähialueen käyttöä ulkoiluun. Alueen pohjoisosan laaksopainanne
23 Ylä-Levin asemakaava (25) säilyy keskuspuistona, jolla kulkee virkistysreitti Levin keskustasta itäpuolen metsäalueille. Alueella on varaus myös itä-länsi suuntaiselle ladulle, siirtymärinteelle ja kävelykadun päästä, ylärinteeseen lähtevälle virkistysreitille. Asemakaava-alueen reuna-alueet säilyvät rakentamattomina, joko lähivirkistys- tai maa- ja metsätalousalueina. Liikenne Kaava-alueen toteuttaminen tukeutuu olemassa olevaan tiestöön ja sen verkoston jatkamiseen. Alueella on mahdollisuus liikkua kevyen liikenteen ulkoilureitistöä pitkin ja syöttöliikenne hoteilleille loma-asunnoille on erotettu kävelykadusta. Nämä ratkaisut lisäävät liikenneturvallisuutta kevyen liikenteen kannalta. Kaavan vaikutuksena liikenteen määrä kaava-alueella ja sen läheisyydessä kasvaa. Liikenteen kasvu lisää turvallisuusriskejä, melua ja pölyä. Katujen ja kevyen liikenteen yhteyksien huolellisella jatkosuunnittelulla voidaan riskejä pienentää. Tekninen huolto Alue liitetään vesi- ja viemäriverkostoon sekä keskustan kaukolämpöverkkoon. Jätevedet johdetaan rinteen suuntaisilta poikkikaduilta länteen ja kävelykatua alas Hissitien kulmaukseen. Vesijohto kulkee rengasmaisesti alueen ympäri viemärikaivannoissa ja siihen rakennetaan vähintään kaksi liityntäpistettä Levin verkostoon. Teknisissä ratkaisuissa rohkaistaan kortteli- ja tonttikohtaisiin ekolämpö- ja - sähköratkaisuihin Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Maisema Koska rakentaminen sijoittuu pääasiassa aiemmin rakentamattomalle metsäalueelle laskettelurinteen itäpuolelle, se tulee muuttamaan maisemaa. Ympäristön mäet ja niillä säilyvä puusto tulevat kuitenkin suojaamaan kaukomaisemanäkymiä pohjoisen-idän sekä lännen -suuntiin ja vähentämään alarinteellä rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Suurin muutos kohdistuu luoteeseen avautuviin näkymiin, jossa maaston muodot eivät ole näkymien suojana. Puuston säilyttäminen alueen länsireunan viheralueilla pehmentää vaikutelmaa. Rinteillä on säilytetty myös poikittaisia vihervyöhykkeitä, jotta niiden takana olevat rakennukset sopeutuisivat paremmin maisemaan. Pienemmässä mittakaavassa tarkasteltaessa Ylä-Levin alue jatkaa Levin keskustan tiivistä kaupunkimaisemaa. Luonto Kaavan mukainen maankäyttö (VL, MU) säilyttää lammen, kosteikkojen ja tuoreen lehtolaikut luontoarvot.
24 Ylä-Levin asemakaava (25) Suunnittelualueen keskeltä kulkeva laaksopainanne toimii alueella keskuspuistona. Painanteen alueelta on jätetty viheryhteyksiä pohjoisen suuntaan, suoalueille ja metsiin. Virkistyskäytön lisääntyminen aiheuttaa metsäalueiden kulumista. Kulutusta tulee ohjata rakennettaville ulkoilureiteille, jotka sijoitetaan maastossa parhaiten niille soveltuville kohdille Taloudelliset vaikutukset Taajamarakenteen ja olemassa olevan kunnallistekniikan laajentaminen olevan rakentamisen lähelle ja palveluiden keskittäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Kaavan toteuttamisen myötä kunnalle syntyy kuluja kunnallistekniikan rakentamisesta. Keskustamiljöön onnistunut toteuttaminen edellyttää katujen ja torien rakentamista. Tuloja tulee tontinluovutuksesta ja liittymismaksuista. Matkailua tukevat palvelut lisäävät turistien määrää ja matkailutuloja alueella Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Suunnittelualueelle ei tule merkittävää pysyvää asumista, vaan alue on liiketoiminnallisen majoitustoiminnan piirissä. Keskeiset sosiaaliset vaikutukset liittyvät sesonkiluonteisen matkailun tarpeiden ja toimintojen yhteensovittamiseen. Alueiden kehittäminen matkailuteollisuuden tarpeista lähtien tuottaa paikallisille välillisesti etua matkailun tuomien työmahdollisuuksien ja tulojen kautta. Palvelujen lisääntyminen elävöittää ja tuo vireyttä sekä paikallisten että matkailijoiden väliseen kanssakäymiseen. Toisaalta paikalliset saattavat kokea voimakkaan matkailurakentamisen heikentävän omiksi koettuja, esimerkiksi luontoon tai elämäntapaan liittyviä arvoja. Sinänsä tiivis rakennettu ympäristö on kestävän kehityksen periaatteen mukaista rakentamista, mutta viihtyisän ympäristön turvaamiseksi tulee erityisesti panna painoa julkisten ulkotilojen ja asuinympäristön viihtyisyyteen sekä rakennusten ulkoarkkitehtuurin suunnitteluun, julkisivujen käsittelytapaan Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys Nykyisten alueen asukkaiden elinoloja muuttavat sekä uudisrakentaminen ja rakentamisen aikainen muu häiriö että lisääntyvä liikenne. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa päästöjä: pakokaasut ja kesäisin pöly ja melu lisääntyvät. Lisäksi lähialueen virkistyspalvelut ja -alueet saavat uusia käyttäjiä, jolloin luontoalueiden kulutus kasvaa.
25 Ylä-Levin asemakaava (25) 5.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, voimassa olevaan yleiskaavaan ja muihin kunnan asettamiin tavoitteisiin Osayleiskaavassa liikennealueeksi (LM) osoitettu alue on suunnitelmassa osoitettu liike- ja loma-asuntorakentamiselle. LM-alue saattaisi olla ympäristöä hyvinkin voimakkaasti muokkaavaa, kuten pysäköinti- ja tieympäristöä. Asemakaavassa osoitettu rakennettu ympäristö ei muokkaa luonnonympäristöä yleiskaavassa oletettua enempää. Kaava vastaa tavoitteita kunnan sille asettamien toiveiden, seutukaavan sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Ennen toteuttamista alueelle laaditaan tonttijako, katusuunnitelmat ja rakentamistapaohjeet. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta. Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Arja Sippola varatoimitusjohtaja arkkitehti SAFA, YKS-256 Ulla Engman arkkitehti SAFA
Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)
KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
LisätiedotLEVIN ASEMAKAAVAMUUTOS, KORTTELIT 1154 JA 1156/1 YLÄ-LEVIN ASEMAKAAVA OSA 1
KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI LEVIN ASEMAKAAVAMUUTOS, KORTTELIT 1154 JA 1156/1 YLÄ-LEVIN ASEMAKAAVA OSA 1 Korttelit 1154 ja 1156/ tontti 1 sekä katu- ja kevyen liikenteen alueet 15.1.2010 Laatija
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1, 2. kunnanosa, Sirkka Lounaisrinteen korttelin 965 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotLevin keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos, Ylä-Levin asemakaava
KITTILÄN KUNTA Puh. 0400 356 500, Fax 016-642259 TEKNINEN OSASTO 15.1.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Levi Levin keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos, Ylä-Levin asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotUtsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos
KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2009 Ilmakuva ja suunnittelualueen rajaus 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 32/1,2,4 ja 36/2-3)
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 32/1,2,4 ja 36/2-3) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.1.2012 Ilmakuva suunnittelualueesta (2006)
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299)
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2009 Ilmakuva Leviltä
LisätiedotKORTTELI 27 UTAJÄRVI
KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta
LisätiedotUtsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-
Lisätiedot1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)
Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
Lisätiedot107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotIlmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334
Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien
LisätiedotKortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.
ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA
LisätiedotNILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI
Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen
LisätiedotYLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)
SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS 01.09.2015
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 334, tiloja 214-406-2-117 ja 214-406-2-542 sekä puistoaluetta koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos. 214005182 YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotSIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotLevin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä kortteli 299 (ns. Hissitie osa 2)
1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä kortteli 299 (ns. Hissitie osa 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.2.2015 Ilmakuva Leviltä (Maanmittauslaitos
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLevin keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos, Ylä-Levin asemakaava
KITTILÄN KUNTA Puh. 0400 356 500, Fax 016-642259 TEKNINEN OSASTO 1.7.2013 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Levi Levin keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos, Ylä-Levin asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLevin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)
KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotLevin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)
1, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2012 Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka
, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavan muutos (Rakkavaara 9 ja kortteli 420) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ilmakuva suunnittelualueelta (2006) ja suunnittelualueen rajaus 1 2 1.
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.
EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
(Drno 20/2016) RUKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 140, 141 JA 142, YLEISELLÄ PYSÄKÖINTIALUEELLA JA NIIHIN LIITTYVILLÄ KATU-, URHEILU-, JA VIRKISTYS-, VESI- SEKÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUEILLA
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat
LisätiedotVESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA
NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014
ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotKORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian
LisätiedotSÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011
SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotAkanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)
KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 1.11.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit 1000 1035 sekä Ounasjoentien länsipuoli) Osallistumis-
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI 8054 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 KAAVASELOSTUS Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen
LisätiedotMÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti
2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER
ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5
1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT
LisätiedotVIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.
asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006
LisätiedotNIINNIEMEN ASEMAKAAVA
KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet
LisätiedotKEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012
V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.
LisätiedotOloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotNaantalin kaupunki Saaristomännyn akm. Asemakaavaselostus 21.1.2015
Naantalin kaupunki Saaristomännyn akm Asemakaavaselostus 21.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI
FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin korttelin 27 tontin 1 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.4.2018 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2017 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.
691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan
LisätiedotAsikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.
Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotAsikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013
Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,
LisätiedotPYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti
Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...
LisätiedotSUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA. Kumpulan asemakaava SELOSTUS
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA SELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19737 SELOSTUS 1 (13) Seppänen Pekka 17.12.2012 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot...
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien
LisätiedotKOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.
0 KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.2012) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2012 1 Äkäslompolon asemakaavan
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotLepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015
30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
LisätiedotINARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE
INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 16.4.2018 Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Inarin kunta
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 11 14 sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2019 Seitap Oy
LisätiedotASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 16.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit , ja 1068) II- vaihe
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus (korttelit 1000 1038, 1041 1046 ja 1068) II- vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos
Lisätiedot