Opetusharjoittelijan opas

Transkriptio

1 Opetusharjoittelijan opas Aineenopettajakoulutus

2 Tervetuloa opetusharjoitteluun Tampereen yliopiston normaalikouluun Tuleva opettaja, olet valitsemassa mielenkiintoisen ja haastava uran opettajuus on eräs innostavimpia elämäntehtäviä, ei pelkästään ammatti vaan mahdollisuus, joka tarjoaa joka päivälle uutta ja kiinnostavaa. Tampereen yliopiston normaalikoulu on valmis auttamaan sinua valitsemallasi tiellä. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tieteenalayksikkö ja Tampereen yliopiston normaalikoulu työskentelevät tiiviissä yhteistyössä voidakseen taata mahdollisimman täysipainoisen ja mielenkiintoisen harjoitteluajan tuleville opettajille. Opettajankoulutuksen antamaa teoreettista ja kasvatustieteellistä tietoa sovelletaan normaalikoulun opetustyössä. Parhaimmillaan opiskelija saa nivottua teorian ja käytännön myös opinnäytetöidensä kiinteäksi osaksi. Opetusharjoittelun opetussuunnitelmassa lähdetään siitä, että harjoittelun eri osat, aineopinnot sekä kasvatustieteellinen tieto täydentyvät ja tukevat toisiaan. Opintojaksot asettuvat toistensa lomaan ja tieto täydentyy ja vahvistuu opintojen alusta lähtien käytännön ja teorian vuorovaikutuksessa. Hyvän opettajan tunnistaa siitä, että hän osaa asettua oppijan asemaan, on asiansa osaava, innostunut ja innostava. Hän osaa ja haluaa tehdä yhteistyötä, on rohkea riskinottaja, ei varman päälle toimija. Vuoden 2003 alusta lukien tuli voimaan laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Lain voimaantultua rikosrekisteristä voidaan antaa laissa tarkoitettu erityinen rekisteriote: rikostaustaote. Vuoden 2012 alusta rikostaustaote vaaditaan myös opiskelijalta lasten kanssa tapahtuvaa harjoittelua varten, jolloin ote on maksuton. Kasvatustieteiden yksikössä rikosrekisteriotteen tarkastaminen koskee elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen, luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen koulutuksia sekä aineenopettajan pedagogisia opintoja, joihin sisältyy alaikäisten parissa tehtävää harjoittelua/opetusharjoittelua. Kasvatustieteiden yksikön aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa toimitaan asiassa siten, että opiskelija pyytää laissa tarkoitetun rikosrekisteriotteen ennen opetusharjoittelun alkua. Rikosrekisteriotteen voivat kasvatustieteiden yksikössä tarkastaa opintopäällikkö Arja Tahvola, opintokoordinaattori Liisa Ikkala - Toiviainen ja opintokoordinaattori Leena Pohjasmäki. Opiskelijoille annetaan kasvatustieteiden yksiköstä erillinen ohje rikosrekisteriotteen toimittamisesta. Tämän oppaan tehtävänä on auttaa sinua käytännön asioissa, joita kohtaat harjoittelusi aikana. Olemme koonneet joukon arjen asioita, jotka helpottavat matkaasi. Kotisivuillamme on lisää ja yksityiskohtaisempaa tietoa monesta asiasta. Opettajaksi ei valmistu vuodessa, kasvaminen kestää koko elämän. Iloa, intoa ja oivalluksien onnea Tampereen yliopiston normaalikoulussa Vesa Toivonen, johtava rehtori

3 Opettajaopiskelijat Normaalikoulussa Äidinkieli ja kirjallisuus 14 Englannin kieli 15 Ruotsin kieli 8 Saksan kieli 4 Ranskan kieli 3 Venäjän kieli 3 Matematiikka (TTY) 21 Matematiikka (Tay) 11 Yhteiskunnalliset aineet, filosofia ja psykologia 12 Historia ja yhteiskuntaoppi 11 Terveystieto 1 Yhteensä 103 Yleistä opetusharjoittelusta Opettajan työ on yhteiskunnallisesti tärkeää ja vaativaa. Laadukas peruskoulutus ja sen jälkeinen työssä oppiminen ja kouluttautuminen ovat menestyksellisen kasvatus- ja opetustyön tärkeitä edellytyksiä. Opettajuus kehittyy ja muuttuu koulutuksen ja työn mukana. Siksi opettajan on tärkeää jo koulutuksen aikana asennoitua itseensä elinikäisenä oppijana ja työyhteisönsä kehittäjänä. Aineenopettajan koulutusta ohjaa näkemys opettajasta kasvatustieteen ja oman opetusalansa asiantuntijana. Opettajan ammatillisen kasvun ytimenä on teoreettisen tietämyksen ja käytännön kokemusten yhteys. Koulutusta ohjaavat tutkimuksellinen ote, yhteisöllinen toimijuus ja opettajan oman ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksen tiedostaminen ja kehittäminen. Tietouttaan, valmiuksiaan ja osaamistaan kehittävä opettaja ottaa huomioon työyhteisönsä ja erilaisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeet sekä yhteiskunnan muutosten luomat vaatimukset. Hän osaa myös toimia kasvatuksen asiantuntijana eri yhteistyöverkostoissa. Opettajankoulutus lähtee siitä, että tuleva opettaja suhtautuu itseensä, työhönsä ja työyhteisöönsä tutkivasti. Aineenopettajan pedagogiset opinnot niin ainedidaktiset opinnot kuin opetusharjoittelu korostavat ajatusta opettajasta oman työnsä tutkijana ja kehittäjänä. Ainedidaktiikassa tutkitaan aineen opettamisen ja oppimisen problematiikkaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Ilman tutkimuksellista otetta on vaikea ymmärtää kasvatuksen monimuotoisuutta ja vastata koulun muutokseen. Koulutuksen toteuttamisen tärkeimpiä periaatteita on dialogisuus. Sen ytimenä on opettajien ja opiskelijoiden välinen avoin vuorovaikutus. Tutkivan dialogin syntyminen edellyttää osallistujien erilaisuuden ja heidän erilaisten näkemystensä kunnioittamista sekä dialogiin sitoutumista. Avoin dialogi auttaa jäsentämään opettajan toiminnan perusteita ja erilaisia kasvatuskäytänteitä monikulttuurisessa yhteiskunnallisessa sekä historiallisesta että nykyajan näkökulmasta. Kasvatustieteen perusopinnot, ainedidaktiikan opinnot, käytännön opetustyössä saatu kokemustieto ja niitä arvioiva pohdinta palvelevat opiskelijan didaktisen näkemyksen muotoutumista. Opiskeluun kuuluu olennaisena osana ohjattu opetusharjoittelu, jossa opettajaksi opiskelevat perehtyvät eri-ikäisten ja erilaisten opiskelijoiden oppimiseen ja opettamiseen ja reflektoivat toimintansa didaktisen käyttöteoriansa kehittämiseksi.

4 KASP4 Opetus, ohjaus, oppiminen 5 op Yleiskuvaus Tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille pakollinen opintojakso. Osaamistavoitteet Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat - tuntevat erilaisia opetus-, ohjaus- ja oppimisteoreettisia suuntauksia ja pystyvät pohtimaan ja selkiyttämään omia oppimis- ja opetuskäsityksiään - pystyvät kehittämään valmiuksiaan opetuksen, ohjauksen ja oppimisen analysoimisessa ja dokumentoimisessa - hankkivat työskentelynsä avulla valmiuksia oman pedagogisen ajattelunsa rakentamiselle, arvioinnille ja kehittämiselle Sisältö Opintojaksolla perehdytään erilaisiin opetus-, ohjaus ja oppimisteoreettisiin suuntauksiin sekä opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin monenlaiset oppijat huomioiden. Opetuksen, ohjauksen ja oppimisen kysymyksiä tarkastellaan yhteiskunnallisista, kulttuurisista, kasvatusfilosofisista, kasvatuspsykologisista sekä opetussuunnitelmallisista ja didaktisista näkökulmista. 1. Opintojakson tiedetausta: Kasvatuspsykologia, didaktiikka. 2. Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat osallistuvat luento-opetuksen lisäksi pienryhmäopetukseen (max12 h) hakukohteittain omissa ryhmissään. 3. Aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi opiskelevilla opintojaksosta on ohjattua harjoittelua 2 op Toteutus normaalikoulussa Yleiskuvaus Tutustumisjakson tavoitteena on tutustua monipuolisesti aineenopettajan työn kokonaisuuteen sekä kouluun työyhteisönä. Tarkoitus on perehtyä kouluun fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä ja muodostaa yleiskuva oppilaan/opiskelijan ja opettajan työpäivästä perusopetuksessa ja lukiossa. Havainnoimalla ja tulkitsemalla koulun arkea on mahdollista selkiyttää käsityksiä opettajan työstä. Tehtävänäsi on havainnoida koulun arkea (= opettajan työtä, eri oppiaineita, eri opetusryhmiä, kouluyhteisöä ja sen toimintaa sekä koulun tiloja) yhteensä 25 tuntia. Orientaatioharjoittelu koostuu yleisestä osasta 1op. ja oppiainekohtaisesta osasta 1op. Yleinen osa 1op Rehtoreiden tervehdys ja Tampereen yliopiston normaalikoulun yleinen esittely (1h) Ohjeet oppituntien seurantaan ja koulun tiloihin ja käytänteisiin tutustuminen (2h) Oppijoiden ja opettajien koulutyön seuranta (15h) Itsenäinen työ (6h) Seurannan reflektointi (3h) Oppiainekohtainen osa 1op Johdatus oppiaineen erityispiirteisiin (2h) Tutustuminen opetussuunnitelman ainekohtaiseen osioon (2h) Oman oppiaineen opetusmateriaaleihin ja käytänteisiin tutustuminen (3h) Oman opetusaineen opetustuokioiden ohjattu seuranta (10h) Itsenäinen työ (10h)

5 Ennakkotehtävä Tutustu Tampereen yliopiston normaalikoulun kotisivuihin ja lue Tampereen yliopiston normaalikoulun toimintasuunnitelma ja arvopohja ( Aikataulut ja tutustumispäivän ohjelma löytyvät kotisivuilta: PEDA4 Perusharjoittelu 5 op Yleiskuvaus Perusharjoittelun tavoitteena on luoda valmiuksia opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ja ohjata yhteistyöhön. Osaamistavoitteet Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat - tiedostavat omia käsityksiään ihmisestä, tiedosta, oppimisesta ja opetuksesta ja ymmärtävät niiden vaikutuksen opetukseen - ymmärtävät, että opetussuunnitelma on opetuksen lähtökohtana - osaavat suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetusta - osaavat käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja oppimateriaaleja opetuksessa - osaavat havainnoida heterogeenisia opetusryhmiä ja ymmärtävät, että heterogeenisuus vaikuttaa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen - osaavat arvioida omaa ja toisten opetusta sekä osaavat antaa ja hyödyntää palautetta - osaavat toimia rakentavasti yhteistyössä Sisältö Opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhteistyössä ohjaavan opettajan sekä muiden opetusharjoittelijoiden kanssa. Opiskelijat tutustuvat erilaisiin aineenopettajan työhön kuuluviin tehtäviin ohjatusti. Toteutustavat Opetusharjoittelu: Opiskelija havainnoi ohjatusti oppitunteja ja pitää ohjattuja harjoitustunteja sekä osallistuu palautekeskusteluihin ja ryhmänohjauksiin. Harjoitustunnit 15 t, opetuksen seuranta 30 t, ryhmänohjaukset 15 t sekä muut tehtävät ja itsenäinen työskentely 75 t. Toteutus Tampereen yliopiston normaalikoulussa harjoitustunnit (9 x 75 min harjoitustuntia) opetuksen seuranta (18 x 75 min oppituntia) ryhmänohjaukset ja oppiainekohtainen toiminta o kouluun ja käytänteisiin tutustuminen o laboratoriomestarin tuokio o oppiainesidonnaiset ryhmänohjaukset o opintojakson lopputapaaminen valmisteluineen muut tehtävät ja itsenäinen työskentely o harjoitustuntien suunnittelu, ohjaukset ja palautteet o kollegiaalinen oppiminen osallistuminen yhteisiin suunnittelu- ja/tai palautekeskusteluihin omien opetus- ja oppimiskokemusten analysointi vertaisryhmässä

6 o muuta aineryhmässä sovittua ohjattua toimintaa Harjoittelun osioiden laajuuksista sekä oppiainekohtaisista erityispiirteistä ja käytänteistä lisätietoa ainekohtaisissa ryhmissä. Rehtoria avustavat opettajat tiedottavat käytänteistä opintojakson alussa. PEDA5 Syventävä harjoittelu 5 op Yleiskuvaus Syventävän harjoittelun tavoitteena on syventää opiskelijan valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida laajoja opetuskokonaisuuksia sekä antaa valmiuksia oman käyttöteorian kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena on antaa kokonaiskuva aineenopettajan työstä ja vastuusta. Osaamistavoitteet Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat - osaavat yhdistää teorian ja käytännön toteuttaessaan opetusta - osaavat suunnitella laajan opetuskokonaisuuden - osaavat käyttää monipuolisesti valmiita opetusmateriaaleja sekä tuottaa omia opetusmateriaaleja - osaavat käyttää työtapoja tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti - osaavat ottaa huomioon oppilaiden ja opetusryhmien yksilöllisyyden opetusta toteuttaessaan - osaavat arvioida omaa ja toisten opetusta sekä osaavat antaa ja hyödyntää palautetta - osaavat toimia rakentavasti yhteistyössä - hahmottavat aineenopettajan työn kokonaiskuvan - ymmärtävät aineenopettajan työn vastuullisuuden - ymmärtävät moniammatillisen tuen merkityksen opetus- ja kasvatustyössä Sisältö Opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta yhteistyössä ohjaavan opettajan ja muiden opetusharjoittelijoiden kanssa sekä kehittävät omaa käyttöteoriaansa. Opiskelijat perehtyvät laaja-alaisesti erilaisiin aineenopettajan työhön kuuluviin tehtäviin. Toteutustavat Opetusharjoittelu: Opiskelija havainnoi oppitunteja ohjatusti. Lisäksi hän suunnittelee laajoja kokonaisuuksia ja toteuttaa opetusta ohjatusti. Opiskelija osallistuu palautekeskusteluihin ja ryhmänohjauksiin. Harjoitustunnit 12 t, Opetuksen seuranta 20 t, Ryhmänohjaukset 33 t sekä Muut tehtävät ja itsenäinen työskentely 70 t. Toteutus Tampereen yliopiston normaalikoulussa harjoitustunnit (7 x 75 min harjoitustuntia) opetuksen seuranta (12 x 75 min oppituntia) ryhmänohjaukset ja oppiainekohtainen toiminta o opntojakson ainekohtainen ohjeistus o oppiainesidonnaiset ryhmänohjaukset o oppiainekohtaisia erityiskysymyksiä o opintojakson lopputapaaminen valmisteluineen muut tehtävät ja itsenäinen työskentely o harjoitustuntien suunnittelu, ohjaukset ja palautteet laajojen kokonaisuuksien suunnittelu

7 o o o omien opetusmateriaalien tuottaminen kollegiaalinen oppiminen osallistuminen yhteisiin suunnittelu- ja/tai palautekeskusteluihin omien opetus- ja oppimiskokemusten analysointi vertaisryhmässä erilainen oppija muuta aineryhmässä sovittua ohjattua toimintaa Harjoittelun osioiden laajuuksista sekä oppiainekohtaisista erityispiirteistä ja käytänteistä lisätietoa aineryhmissä. Rehtoria avustavat opettajat tiedottavat käytänteistä opintojakson alussa. Syventävän harjoittelun opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on tutkivan ja tutkimuksellisen otteen omaksuminen opettajan työssä. Tavoitteen toteutumiseksi tätä toteutusrunkoa voidaan soveltaa opiskelijan henkilökohtaisten tutkimuksellisten tarpeiden mukaan. Opintojakson toteutus nivoutuu tiiviisti yhteen opintojakson PEDA7 Tutkiva opettaja kanssa. PEDA6 Laajentava harjoittelu 5 op Yleiskuvaus Opintojakso laajentaa opiskelijoiden kuvaa opettajan työstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi jakso antaa kuvan koulutusjärjestelmästä, sen eri tasoista sekä tasojen merkityksestä yhteiskunnassa. Jakso sisältää opettajuuteen yleisesti liittyviä aiheita. Se koostuu mm. koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä, oppimisen tuesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Lisäksi jaksossa käsitellään opettajan viestintä- ja ihmissuhdetaitoja sekä opetus- ja koulutushallintoa eli opettajan oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita. Laajentava harjoittelu antaa myös valmiuksia ymmärtää eri oppilaitostyyppejä ja oppilaitoksia oppivina organisaatioina. Opintojakso tutustuttaa ja harjaannuttaa opetustyöhön eri oppilaitostyypeissä tai eri tasoilla opettajan tulevaa mahdollista toimintakenttää. Osaamistavoitteet Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat - ymmärtävät oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opetusryhmien yksilöllisiä oppimis- ja kasvuprosesseja sekä kykenevät kehittämään omaa pedagogista ajattelua - kykenevät huomioimaan maahanmuuttajataustaisten opetukseen liittyviä erityiskysymyksiä - tietävät, miten oppilas- ja opiskelijahuolto toimii ja miten oppimista voidaan tukea, ja saavat valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön - kykenevät hyödyntämään oppilaitoksen, kodin ja paikallisyhteisöjen keskinäistä yhteistyötä - tunnistavat verkostoitumisen mahdollisuudet sekä ymmärtävät kollegiaalisen tuen merkityksen - tuntevat opettajan yleiset oikeudet, velvollisuudet ja vastuut - hallitsevat työssään tarvittavat ja työyhteisön edellyttämät vuorovaikutustaidot - kykenevät laajentamaan osaamistaan monipuolisesti opettajan ja koko koulujärjestelmän erilaisiin opetus- ja kasvatustehtäviin - osaavat arvioida oppilaiden, opiskelijoiden ja myös aikuisväestön yksilöllisiä oppimispolkuja ja yksilöllisiä koulutustarpeita ja tukea heitä - osaavat havainnoida oppilaitosta moniulotteisena oppimisympäristönä - hahmottavat koulun toiminnan ja kasvatustyön eettisen ja yhteiskunnallisen viitekehyksen - ymmärtävät ja erottavat omassa ja toisten toiminnassa myös subjektiiviset perusteet Sisältö - opettajan viestintätaitojen perusteet - opetus- ja koulutushallinnon perusteet: opettajan yleiset oikeudet, velvollisuudet ja vastuut - koulunpidolliset tehtävät

8 - harjoittelun, opettajuuden sekä opettajakokemusten syventäminen ja monipuolistaminen henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti: opetuksen ohjattua seurantaa ja opetustyön harjoittelua - perehtyminen johonkin / joihinkin seuraavista henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti: yhtenäinen perusopetus, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, kansalais-, kansan- ja työväenopisto, kansainvälinen koulu tai jokin muu koulutuksen järjestäjä - henkilökohtainen opetussuunnitelma voi sisältää myös perehtymistä koulutuksen ja kasvatuksen kehittämistoimintaan, muihin erityistehtäviin tai kansainväliseen yhteistyöhön Toteutustavat Opetusharjoittelu: Osallistuminen opetukseen. Ohjattua tutustumista oppilaitoksen toimintaan ja oppilaitoksen erityistehtäviin. Opetuksen ohjattua seurantaa ja analysointia sekä opetustyön harjoittelua. Toteutus osaksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti suoritettavana ohjattuna työskentelynä. Opetuksen seuranta 15 t, ryhmänohjaukset 20 t sekä muut tehtävät ja itsenäinen työskentely 100 t. Tarkemmat sisällöt kuvattu harjoittelusuunnitelmassa. Toteutus normaalikoulussa Koulunpidolliset tehtävät ja vastuut sekä opetusviestintä 35 h Luennot (10 h) o Opetusviestinnän yleiset periaatteet o Koulun oppilas-/opiskelijahuolto ja oppimisen tuki käytännössä o Erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitsevat opiskelijat ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat koulun arjessa o LO- ja RO-tehtävät, koulun kasvatusvastuu, kodin ja koulun yhteistyö o Valvontavastuu yo-tutkinnon toimeenpanossa Aiheisiin liittyvät oheistehtävät (10 h) o Kodin ja koulun välinen yhteistyö: osallistuminen vanhempainiltaan 2 h o Tutustuminen opettajan vastuuseen valvontatehtävissä, välituntivalvontoja 3 kpl (sisä-, ulkoja ruokalavalvonta) valvojan opettajan kanssa 1 h o Tutustuminen valvontatehtävään yo-tutkinnon toimeenpanossa 1-2 h o Tutustuminen opettajan kasvatustyöhön, päivänavauksen tekeminen 1 h o Tutustuminen ja toimiminen erityisopetuksessa tai läksyparkissa 2 h o Havainnot, reflektointi sekä sovittujen aiheiden käsittely kollegiaalisesti oppiainekohtaisen ohjeen mukaan 2-3 h Opetuksen ohjattu seuranta (15 h) o Seurantatehtävä 1: Viestintä ja vuorovaikutus Suoritetaan syksyllä 2013, tehtävänanto erillisenä. o Seurantatehtävä 2: Erilainen oppija yläkoulussa Suoritetaan keväällä 2014, tehtävänanto erillisenä. o Seurantatehtävä 3: Erilainen oppija alakoulussa Suoritetaan keväällä 2014, tehtävänanto erillisenä o Tehtävien analysointi ja käsittely ainekohtaisen ohjeen mukaisesti (ks Opettajuuden laajentaminen osio). Opetus- ja koulutushallinnon perusteet, 20 h Luennot yhteensä 10 h, kirjallisuuteen perehtyminen, tentti

9 Opettajuuden laajentaminen, 80 h Yhteinen osuus 15 h o Ammatillinen 2. asteen koulutus 2 h o Perusopetus o Seurantatehtävien analysointi ja käsittely o HOPSin mukaisen tehtävän ohjeistus 2 h o Seminaarityöskentely 3 h 5 h 3 h Henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukainen osuus 65 h Harjoittelija valitsee yhden seuraavista vaihtoehdoista: A. Muut oppilaitokset A.1. Ammattiopisto Harjoittelija tutustuu ammatilliseen opetukseen lähinnä oman aineensa näkökulmasta ja pitää mahdollisuuksien mukaan oman aineensa oppitunteja. A.2. Ammattikorkeakoulu Harjoittelija tutustuu ammattikorkeakoulun opetukseen lähinnä oman aineensa näkökulmasta ja pitää mahdollisuuksien mukaan oman aineensa oppitunteja. A.3. Kielikeskus Harjoittelija voi tutustua opettamansa aineen opetukseen Tampereen yliopiston Kielikeskuksessa. A.4. Esiopetus, alakoulu, kansainvälinen koulu Harjoittelija tutustuu esiopetuksen ja/tai alakoulun ja/tai kansainvälisen koulun arkeen opettajana, kollegana, ohjaajana ja aikuisena. Tilaisuuden tullen hän osallistuu koulun ja kodin yhteistyöhön. A.5. Erikoislukio Harjoittelija tutustuu IB-linjan tai Steiner koulun lukio-opetukseen ja pitää mahdollisuuksien mukaan oman aineensa oppitunteja. B. Erityisopetus B.1. Yleinen ja tehostettu tuki Harjoittelija osallistuu koulun yleisen ja tehostetun tuen työmuotoihin, esim. laaja-alaiseen erityisopetukseen, oppilaan tukemiseen luokkatilanteessa ja muuhun tukitoimintaan. B.2. Erityiskoulut ja erityisluokat Harjoittelija tutustuu jonkin erityiskoulun tai erityisluokan toimintaan. B.3. Lisäopetus Harjoittelija perehtyy esimerkiksi Tampereen kaupungin tarjoamaan lisäopetukseen peruskoulunsa käyneille oppilaille. C. Luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan tai oppilaanohjaajan tehtävät

10 C.1 Luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan tehtävät Harjoittelija perehtyy peruskoulun luokanvalvojan ja/tai lukion ryhmänohjaajan toimenkuvaan, järjestää opetustuokioita yhdessä ohjaajan kanssa sekä tutustuu KIVA-koulutoimintaan. Mahdollisuuksien mukaan hän osallistuu oppilashuollon toimintaan. C.2. Oppilaanohjaajan tehtävät Harjoittelija perehtyy lukion ja/tai peruskoulun opinto-ohjaajan toimenkuvaan ja mahdollisuuksien mukaan osallistuu oppilaanohjaukseen. D. Hallinnon asiantuntijuus Harjoittelija perehtyy rehtorin ja muiden hallinnossa työskentelevien toimenkuvaan ja yhteistyökumppaneihin. Hän tutustuu tarvittaviin tietokoneohjelmiin ja mahdollisesti toteuttaa jonkin työkokonaisuuden hallinnon parissa. E. Muut yhteistyömuodot E.1. Koulun juhlaperinne Harjoittelija perehtyy koulun juhlaperinteisiin, opettajien vastuuseen tilaisuuksien järjestämisessä. Harjoittelija osallistuu mahdollisuuksien mukaan jonkin juhlan suunnitteluun ja järjestämiseen. E.2. Monikulttuurisuus Harjoittelija perehtyy arkeen oppilaitoksessa, jossa työskentelee useita kansallisuuksia ja maahanmuuttajia. Hän tutustuu esimerkiksi maahanmuuttajien kotikielen ja suomen kielen opetukseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. E.3. Verkostoituminen alueellisen, valtakunnallisen tai kansainvälisen yhteistyötahon kanssa Harjoittelija perehtyy oppiainelähtöisesti yhteistyöhön alueellisen, valtakunnallisen tai kansainvälisen tahon kanssa. Hän toimii vastuullisena toimijana opetuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. E.4. Oppilaskuntatoiminta Harjoittelija perehtyy koulun oppilaskuntien toimintaan ja oppilaskuntien paikallisiin ja valtakunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Hän perehtyy oppilaskunnan ohjaavan opettajan työhön ja osallistuu oppilaskunnan ohjaamiseen. E.5. Opettaja kansalaisvaikuttajana Harjoittelija perehtyy eri tapoihin, miten aineenopettaja voi aktiivisesti toimia ja vaikuttaa paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Hän osallistuu omaan oppiaineeseen, koululaitokseen tai kasvatustyöhön liittyvään julkiseen keskusteluun. E.6 Opettaja täydennyskouluttajana Harjoittelija tutustuu erilaisten täydennyskoulutuksien järjestämiseen ja opettajan rooliin täydennyskouluttajana. Harjoittelija tarjoaa kollegiaalista tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä ja järjestää tähän liittyen koulutuksia muille harjoittelijoille. F. Omavalintainen oppimisympäristö Harjoittelija voi sopimuksen mukaan hankkia harjoittelupaikan itse jostakin muusta oppilaitoksesta kuin yläkoulusta tai lukiosta.

11 Opettajuuden laajentaminen -osion toteutus Opiskelijat perehtyvät valitsemaansa profiiliin ( A-F) liittyvään toimintaan seuraten, toimien ja osallistuen ja laativat oman raportin harjoittelustaan. Päättöseminaareihin harjoittelijat valmistavat ryhmittäin yhteisen esityksen, joissa kokemukset ja näkökulmat jaetaan muiden opiskelijoiden kanssa. Opintojakso aloitetaan yhteisellä kokoontumisella syyskuussa, jolloin opiskelijat saavat tarkempaa informaatiota eri profiilien sisällöistä. Harjoittelijat ilmoittautuvat elomakkeella valiten kolme heitä kiinnostavaa osiota. Seminaarit pidetään neljännen periodin aikana. PEDA7 Tutkiva opettaja 5 op Yleiskuvaus Opintojakso on opettajantyön tutkivaa otetta korostava kokonaisuus, jolla tuetaan aineenopettajan identiteettityötä sekä perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumon hahmottamista. Opintojakso sisältää seminaarityöskentelyä (2 op) ja siihen kytkeytyvää kehittämis- ja kokeilutoimintaan painottuvaa harjoittelua (3 op). Tutkitaan, kehitetään ja harjoitellaan. Toteutetaan käytännön opetuskokeilu tai kehittämishanke. Näin saadaan valmiuksia kehittyä opettajana ja kehittää opetusta ja koulutyötä. Osaamistavoitteet Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat - omaavat valmiudet opettajuutensa kehittämiseen ja osaavat toimia työtään tutkivana ja kehittävänä opettajana - näkevät oppilaitoksen oppivana ja kehittyvänä organisaationa ja omaavat perusvalmiudet osallistua sen opetussuunnitelman kehittämiseen ja yhteisiin kehittämishankkeisiin - osaavat tutkimuksellisella otteella suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen opetuskokeilun tai kehittämishankkeen, raportoida saadut tulokset sekä arvioida johtopäätösten pätevyyttä - oppivat erittelemään ja ymmärtämään teorian ja käytännön vuorovaikutusta opetus- ja kasvatustyössä - kykenevät suunnittelemaan ja toteuttamaan kasvuprosessia tukevaa opetusta - näkevät oppijoiden erilaisuuden ja yksilöllisyyden voimavarana opetuksessa ja kasvatuksessa, ja heidän taitonsa eriyttää opetusta vahvistuvat - kykenevät kollegiaalisen tuen jakamiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön - ymmärtävät perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumona asiantuntijuuden kasvussa ja tuntevat opetusalan täydennyskouluttautumisen mahdollisuuksia - tottuvat seuraamaan ajankohtaista kasvatuskeskustelua ja arvioivat omaa sekä yhteisönsä toimintaa suhteessa tähän Sisältö Seminaarimuotoinen työskentely. Ohjattu opetuskokeilu ja sen raportointi. Toteutustavat Opintojakso sisältää seminaarityöskentelyä (2 op) ja siihen kytkeytyvää kehittämiseen ja kokeiluun painottuvaa harjoittelua (3 op). Seminaarityöskentely 20 t, harjoitustunnit 3 t, opetuksen seuranta 5 t, sekä muut tehtävät ja itsenäinen työskentely 104 t. Tarkemmat sisällöt kuvattu harjoittelusuunnitelmassa Toteutus normaalikoulussa Opettaja oman työnsä tutkijana 3 op

12 Harjoitustunnit suunnitteluineen, ohjauksineen ja palautteineen, kokeileva opetustyö (vähintään 2 x 75 min) Opetussuunnitelmatyö o Opetussuunnitelman kehittäminen o Oma kokeilu ja opetussuunnitelma Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta o TutKoKe-paneeli o TutKoKe-toiminta Normaalikoulun ainepooleissa o Pedagogisten opintojen messut Opetuksen seuranta Kokeilun suunnittelu, toteutus ja arviointi o Sisältää mm. kokeiluun soveltuvien opetusmenetelmien kartoittamisen ja teorian avulla perustellun menetelmän valitsemisen, sekä ohjaavan opettajan kanssa sovitulla tavalla tarvittavan materiaalin laatimista, välineistöihin tutustumista, oppiaine- ja kokeilukohtaisiin erityiskysymyksiin perehtymistä ja toimintaa vertaisryhmässä sekä valmistautumista pedagogisten opintojen messuihin. Lisäksi opiskelija arvioi ja raportoi oman työnsä. Yleisiä ohjeita opetusharjoittelusta Harjoittelun käytännön toteutuksesta huolehtivat koordinaattorit, ravustajat ja ohjaavat opettajat. He antavat harjoittelua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ja aikataulut. Yleiset ohjeistukset löytyvät koulun kotisivulta. Harjoittelijan on tärkeää varmistaa ajat ja paikat aina uuden jakson alussa, sillä muutokset ovat mahdollisia. Kasvatustieteiden yksikön aineenopettajakoulutus ja harjoittelukoulu tekevät tiivistä yhteistyötä. Työjärjestyksen laadinnassa ei voida kuitenkaan kaikkia päällekkäisyyksiä, vaikka siihen luonnollisesti pyritään. Lukuvuoden ravustajat ja koordinaattorit Ravustajat Englanti ja ranska Fysiikka ja Kemia Historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto Matematiikka ja ATK Ruotsi Saksa ja venäjä Yhteiskunnalliset aineet Äidinkieli ja kirjallisuus Koordinaattorit Kasop 4 Laajentava Harjoittelu Laajentava Harjoittelu (HOPS) Tutkiva opettaja Emilia Lamu ja Riitta Tuukkanen Terhi Fihlman Marjo Leskinen Jere Lepola Pekka Alho Heidi Äijälä Tuovi Pääkkönen Harri Mustonen Christa Hiisivuori ja Sami Vartiainen Jukka Favorin Tuija Alatalo, Sirpa Eriksson Jukka Männistö Harjoitus- ja kuuntelutunnit Harjoittelun ohjausta antavat ohjaavat opettajat ja didaktiikan lehtorit.

13 Opettajaharjoittelijalla on velvollisuus valmistautua huolellisesti ja vastuuntuntoisesti harjoitustunneilleen yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. Yksityiskohtainen tuntisuunnitelma tulee esittää ohjaajalle hyvissä ajoin ennen oppituntia. Tunneille saavutaan ajoissa sekä normaalikoulussa että muissa mahdollisissa yhteistyökouluissa. Ohjaavat opettajat sopivat opettajaharjoittelijoiden kanssa harjoitustunneista. Harjoitustunnin menestyksellinen toteuttaminen edellyttää mm., että tunnin pitäjä tutustuu riittävän hyvin luokkaan ja sen ilmapiiriin sekä seuraa luokassa opetusta. Oman työn onnistumisen kannalta tulee kuunnella ns. pohjatunti, jotta osaa sovittaa oman opetuksensa oikein. Itsearvioinnin suorittamiseksi on paikallaan myös olla mukana harjoitustuntia seuraavalla oppitunnilla ja saada näin palautetta harjoitustuntinsa onnistumisesta. Ennen harjoitustuntia on syytä myös selvittää luokan istumajärjestys ja perehtyä luokan opetusvälineisiin niin, että niiden tarkoituksenmukainen käyttö sujuu kitkatta itse harjoitustunnilla. Ainekohtaisissa harjoittelusuunnitelmissa on opetusharjoitteluun liittyviä tarkentavia ohjeita. Harjoitustunneille ja kaikille muillekin oppitunneille voidaan ottaa kohtuullinen määrä harjoittelijoita seuraamaan opetusta. Omien ohjaajien ja oman aineen harjoittelijoiden pitämien tuntien lisäksi seurataan myös muiden aineiden oppitunteja, joista voi löytää hyödyllisiä ja käyttökelpoisia virikkeitä omankin aineen opetuksellisia ratkaisuja haettaessa ja suunniteltaessa. On myös tärkeää tutustua taito- ja taideaineiden opetukseen (kuvataide, musiikki, liikunta, tekninen työ, tekstiilityö, kotitalous). Opetusharjoittelussa on tavoitteena antaa harjoittelijalle kokonaiskuva koulun toiminnasta. Opetusharjoittelijat seuraavat aina koko oppitunnin. Myöhästyneenä ei mennä tunnille eikä sieltä lähdetä pois kesken tuntia ilman ohjaajan lupaa. Muutenkaan oppituntien seuraamisesta ei saa aiheutua minkäänlaista häiriötä tunnin kululle. Ohjeita opetuksen seurantaan Seuratessaan tunteja opetusharjoittelijan tulee havainnoida monipuolisesti opetus- ja oppimistilannetta. Mm. seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota: 1) luokan sosiaaliset suhteet ja oppilaiden käyttäytyminen opetustilanteessa 2) oppitunnin tavoitteet, rakenne ja sisältö 3) työtapojen käyttö 4) käytetyt oheismateriaalit 5) aktivointi- ja motivointikeinot 6) interaktiivisuus Havainnoista ja kokemuksista on hyödyllistä tehdä muistiinpanoja, esim. omaan portfolioon. Varsinkin harjoitustuntien seuraajien on syytä olla aktiivisesti mukana myös tuntia seuraavassa palautekeskustelussa. Hedelmällistä on myös aina pohtia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, koska samaan tavoitteeseen on aina useita mahdollisuuksia. Opetuksessa on monenlaisia toteutustapoja, jotka johtavat hyvään lopputulokseen. Harjoittelevan opettajan hyvä ohjenuora on se, että osaa perustella toimintansa luokassa. Työrauhasta Perusopetuslain 35 :n 2 momentin ja lukiolain 25 :n 2 momentin mukaan peruskoulun oppilaan ja lukion opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Viime kädessä kunkin luokan ja ryhmän oma opettaja vastaa kaikissa opetusharjoitteluun liittyvissä tilanteissa luokan riittävästä työrauhasta. Opetusharjoittelun tärkeä tehtävä on kuitenkin opastaa oppilasryhmän hyvään hallintaan ja harjoittelijan kurinpidollisen vastuun tulee kehittyä harjoittelun edetessä.

14 Vaitiolovelvollinen Opettajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Se merkitsee, että hän ei saa kertoa eikä keskustella saamistaan oppilasta tai opiskelijaa koskevista asioista. Tämä koskee myös opetusharjoittelijaa. Käytännössä se merkitsee sitä, että esim. koulun ulkopuolella ei keskustella nimillä oppilaista tai heidän edesottamuksistaan edes toisen opettajan kanssa. Oppilaan perheoloja, terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia asioita, joita harjoittelija saattaa työssään saada tietoonsa, ei pidä käsitellä tarpeettomasti edes koulun henkilökunnalle tai harjoittelijoille tarkoitetuissa tiloissa. Opettajat ja yhteystiedot Uskonto, psykologia ja filosofia PÄÄ Pääkkönen Tuovi (rehtoria avustava opettaja) TÖR Törrönen Minna / Sorva Mari Äidinkieli AHO Ahonen Kaarina EER Eerola Anu ERI Eriksson Sirpa LAU Lausti Marjut MUS Mustonen Harri (rehtoria avustava opettaja) Historia LES Leskinen Marjo (rehtoria avustava opettaja) MÄK Mäkinen Janne NIS Niskanen Eija PII Piilola Lauri Biologia, maantieto HII Hiisivuori Christa KUI Kuisma Merja NUN van Nunen Minna VAR Vartiainen Sami Matemaattiset aineet ALA Alatalo Tuija Fih, Jär, Kyl,Nie, FAV Favorin Jukka Lep, Luo, Oks FIH Fihlman Terhi (rehtoria avustava opettaja, ke, fy) Ala, Fav JÄR Järvinen Juha Kos, Män KOS Korenius-Toikka Iida-Maria KYL Kylmälä Tuula LEP Lepola Jere (rehtoria avustava opettaja, ma, atk) LUO Luodeslampi Tero MÄN Männistö Jukka NIE Nieminen Kari OKS Oksman Tuula Ruotsi ALE Alenius Raija ALH Alho Pekka (rehtoria avustava opettaja, ru) KAL Kallio Marko

15 Englanti HII Hiitti Antti LAM Lamu Emilia rehtoria avustava opettaja en+ra) TUU Tuukkanen Riitta (rehtoria avustava opettaja en+ra) VAN Varttinen Suvi Saksa KII Aaltonen-Kiianmies Kirsi SIH / TUA Sihvo Seija, sij. Tuuna-Kyllönen Tanja ÄIJ Äijälä Heidi (rehtoria avustava opettaja, sa+ve) Ranska AAR Aarnio Jari RAH Rahunen Anni Liikunta ISO Iso-Möttönen Martti LEN Lehtonen Raija MUN Vuorenmaa Sari Kuvataide KOR Korte-Suonpää Marja-Leena PIT / SZÁ Pitkänen Johanna, sij. Szánti Hanna Musiikki KAN Kankkunen Olli-Taavetti TUL Tulikari Aki Käsityö LEH Lehti Hannu TAL Talviala Paula Kotitalous VIR Virnes Maarit WIK Wiklund Tiina Opinto-ohjaus MEL Melkas Eevaleena VUO Vuorinen Jukka Erityisopetus JUU Juutilainen Tiina POI Poikajärvi Pekka Psykologi SIS Sisso-Hakonen Elina Rehtorit ja muu henkilökunta Johtava rehtori Vesa Toivonen Lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen Peruskoulun rehtori Kakko Irma (yläkoulu) Apulaisrehtori Tuula Laine (alakoulu) Osastosihteeri Friman Arja Osastosihteeri Putto Eeva Hallintosihteeri Voimio Teija Osastosihteeri Talla Mervi (alakoulu) Telefax Henkilökunnan huone Kirjasto Littunen Markku

16 ATK-suunnittelija Karppinen Pertti Koulukuraattori Viita Sanni Koulupsykologi Sisso-Hakonen Elina Laboratoriomestari Nousiainen Aki Vahtimestari Mäkelä Reijo Laitosmestari (ilta) Terveydenhoitaja Lehmus Päivi Keittiö Opetussuunnitelma, tuntijako ja toimintasuunnitelma Opetussuunnitelma ja työsuunnitelma ovat asiakirjoja, joihin kaikki työ koulussa pohjautuu. Tuntijako kertoo, mitkä aineet ja kurssit ovat opiskelijalle yhteisiä ja valinnaisia. Tuntijakoa noudattavat kaikki koulut Suomessa. Sillä taataan lähtökohtaisesti sama taso kaikille oppijoille. Se toimii myös opetussuunnitelman runkona. Opetussuunnitelma, samoin kuin opetusharjoittelun suunnitelma muodostavat sen rungon, jonka päälle rakennetaan käytännön toimintaa. Näiden asiakirjojen tunteminen on opettajan työn peruslähtökohta. Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan tavallisesti lukuvuoden työn perusasiakirjaa, jossa kerrotaan, miten käytännön järjestelyt koulussa on hoidettu. Se laaditaan vuosittain ja sen taustalla voi olla koulukohtaisesti erilaisia strategisia asiakirjoja, joiden avulla linjataan koulutyötä pidemmällä aikavälillä ja katsotaan tulevaisuuteen. Näin meidänkin koulussamme on prosessina etenevä kehittämissuunnitelma, johon tehdään vuosittain joitakin tarkentavia muutoksia ja jonka kautta voidaan peilata mennyttä ja tulevaa. Nämä asiakirjat löytyvät koulumme kotisivuilta. Koulun aikataulu Oppituntien pituus 75 minuuttia, päivänavaus pidetään joka päivä toisen oppitunnin alussa (5 min). Ryhmänohjaajan tuokio on tiistaisin klo Sujuvuuden takia ruokailu on porrastettu siten, että lukion 1. vuosikurssi ruokailee klo ja vuosikurssi klo Kellot eivät soi, joten jokaisen on itse huolehdittava siitä, että ehtii ruokailun ja välituntien jälkeen ajoissa tunneille. Oppitunti Aika Lukio vsk Lukio 1. vsk luokat 7.luokat Ruokailu Ruokailu Ruokailu Ruokailu

17 Vanhempainillat ja muita tapahtumia Työ-ja loma-ajat Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Talviloma Jaksot , la työpäivä Vanhempainillat Yläkoulu to klo luokat ke klo luokat, jatko-opintoilta to klo luokat ti klo luokat, valinnaisaineinfo ti klo luokat, yhteishakuinfo to klo luokat, perusopetusinfo to klo luokat, vanhempainilta Lukio ti klo vuosikurssi ke klo vuosikurssi ti klo esittelyilta pe klo vuosikurssi to klo vuosikurssi Lukio 1. vuosikurssi ryhmäyttämispäivä to , toinen vaihe Luokan- ja ryhmäohjaajat sekä kotiluokat A Ida Korenius-Toikka H207 7B Minna van Nunen B2 7C Jere Lepola A2 7D Marko Kallio B1 7E Antti Hiitti B7 8A Marjut Lausti B4 8B Tuula Kylmälä B3 8C Anu Eerola C4 8D Heidi Äijälä G24 8E Kari Nieminen G20 9A Emilia Lamu G10 9B Marja-Leena Korte-Suonpää / Hannu Lehti KUV

18 9C Terhi Fihlman A6 9D Tero Luodeslampi A9 13A Tuula Oksman A8 13B Jukka Männistö H205 13C Janne Mäkinen C5 12A Sirpa Eriksson / Riita Tuukkanen C10 12B Christa Hiisivuori B8 12C Eija Niskanen C2 11A Jukka Favorin H208 11B Harri Mustonen C9 11C Tuija Alatalo H210 09A Jukka Vuorinen B7 Päivänavaukset Voimassa olevien säädösten mukaan peruskoulun ja lukion päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. Päivänavaus pidetään Se lähetetään keskusradion kautta vahtimestarin työpisteestä. Päivänavaus voidaan lähettää luokkiin suorana taikka nauhoituksena. Päivänavauksen lähetystekniikasta vastaa vahtimestari Reijo Mäkelä. Opettajaharjoittelijoiden päivänavausten vuorolistan laatii hallintosihteeri Teija Voimio ja se on nähtävänä opettajaharjoittelijoiden ilmoitustaululla sekä sähköpostissa. Lukujärjestykset Lukujärjestykset löytyvät opettajaharjoittelijoiden huoneessa olevasta kansiosta. Kanslia Kanslia on avoinna klo Kirjasto Tampereen normaalikoulun kirjasto on pääsääntöisesti avoinna päivittäin Kirjastossa on käytössä PrettyLib-kirjastojärjestelmä. Kirjastosta on myös yhteys yliopiston pääkirjaston kokoelmiin. Kirjastonkäyttöön liittyvissä kysymyksissä opastaa kirjastonhoitaja Markku Littunen. ATK-laitteet Opettajaharjoittelijoiden oleskelutilaan sijoitetut tietokoneet ovat opettajaharjoittelijoiden käytössä. Talossa toimivat utapac ja eduroam langattomat verkot, jolloin oman koneen käyttäminen on mahdollista eri puolilla taloa. Muissa tiloissa olevia tietokoneita opettajaharjoittelijat eivät voi käyttää. Harjoittelukoulun tietokoneet ja laitteet on tarkoitettu ainoastaan sellaiseen käyttöön, joka palvelee opetusharjoittelua. Tietokonelaitteiden käyttöön liittyvissä asioissa voi tarvittaessa kääntyä ATK-suunnittelija Pertti Karppisen puoleen (Huone E 2.6). Kopiointi Opettajaharjoittelijoilla on harjoitustunteja varten mahdollisuus ottaa kopioita koulun kopiointihuoneessa saatuaan tähän luvan ohjaavalta opettajalta. Muihin tarkoituksiin kopiointi on kielletty. Kopiointiasioissa opastaa laboratoriomestari Aki Nousiainen (Huone G4.2). Kopiointihuone on avoinna opettajaharjoittelijoille maanantaista perjantaihin kello ja klo

19 Normaalikoululla on Kopiostosta hankittu digilupa opetuskäyttöön. Luvalla koulun henkilökunta ja opiskelijat voivat skannata painettuja julkaisuja sekä kopioida tekstiä ja kuvia avoimilta verkkosivuilta. Lupa koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia aineistoja. Näitä aineistoja voi käyttää opetuksessa, tutkimuksessa sekä opinnäyteja harjoitustöissä. Lupaehdot löytyvät kopiointihuoneen ilmoitustaululta. Ruokailu Opettajaharjoittelijoilla on mahdollisuus päivittäin ruokailla kouluruokalassa kello Opetusharjoittelijat ruokailevat ruokasalin keittiön puoleisessa päässä. Kela tukee korkeakouluopiskelijoiden ruokailua 1,94 eurolla/ateria/päivä. Tuetun korkeakouluopiskelijan aterian hinta on Ruokalippuja saa ostaa ruokalassa olevan kahvilan kassalta. Opiskelija saa ateriatuen ostamaansa ateriaan esittämällä voimassa olevan opiskelijakortin. Kahvila Kahvila on avoinna ruokalassa ma pe klo Ovien aukioloajat Koulun ovet avataan kello Kello 17:n jälkeen on avoinna D-siiven ulko-ovi kello asti. Tämän jälkeen koulun tiloissa ei hälytysjärjestelmän päälle kytkeytymisen takia voi liikkua. Mainittujen aikojen ulkopuolella aiheutettu hälytys aiheuttaa vartiointiyrityksen laskun mukaisen kustannuksen hälytyksen aiheuttajalle. Viikonloppuisin Normaalikoulu on suljettu. Ovet ovat suljettuina myös oppituntien aikana. Oppituntien aikana koulun ovet ovat lukossa lukuunottamatta pääovea, joka on auki Tupakointi ja tupakkatuotteet Tupakointi on kielletty oppilaitosten sisätiloissa ja koulun ulkoalueilla. Myös muiden tupakkatuotteiden, kuten nuuskan, käyttö on kielletty koulussa. Pukeutumiskoodi Opettaja toimii ammatissa, joka välittää arvoja ja on esimerkkinä nuorille. Näin on myös harjoitteleva opettaja. Työaikana pukeutumisen ja ulkoisen olemuksemme kautta viestimme myös ammatillisuuttamme. Pukeutumisessa siisteys ja asiallisuus viestivät aikuisuudesta. Avonaiset tai paljastavat vaatteet eivät sovi kouluun. Moottoriajoneuvojen pysäköinti Moottoriajoneuvojen liikennemerkillä merkitty pysäköintialue on Kuokkamaantien varrella Mustanmetsän pohjoisreunalla. Pysäköinti on myös luonnollisesti mahdollista Kuokkamaantien ja Mäntyhaantien varrella, mikäli sitä ei ole liikennemerkeillä kielletty taikka rajoitettu. Koulun piha-alueilla pysäköinti henkilökuntaa lukuun ottamatta on kielletty. Tiedottaminen Opetusharjoittelijoiden on syytä huolellisesti seurata harjoittelijoiden tiloissa olevaa ilmoitustaulua, koulun infojärjestelmää, kuulutuksia sekä sähköpostiaan sekä koulun kotisivujen tiedotuksia. Tarvittaessa opettajaharjoittelijoille järjestettävistä tiedotus- ym. tilaisuuksista tiedotetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulun muu toiminta Opettajaharjoitteluun kuuluu opetusharjoittelun lisäksi monipuolinen ja syvällinen perehtyminen koulun muuhunkin toimintaan, esimerkiksi opettajien ja aineiden väliseen yhteistyöhön, koulun projekteihin, juhliin,

20 vanhempainiltoihin, valvontoihin, näyttelyjen suunnitteluun ja toteuttamiseen, opintoretkiin, teemoihin, erityisopetusjärjestelyihin, koulusosiaaliseen toimintaan, luokanvalvontaan ja ryhmänohjaukseen liittyviin tehtäviin, koulun hallintoon, koulun ja kodin yhteistyöhön jne. Mikäli opettaja on virkavapaana ja opettajaharjoittelija toimii sijaisena, maksetaan hänelle aina sijaistunneista palkka. Tällöin hän vastaa myös oppituntiin liittyvistä vastuukysymyksistä kuten työrauhasta.