Tilinpäätös Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 TILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 Kaupunginjohtajan katsaus toimintavuoteen Kunnan hallinto... 6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan k ehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus - Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätös (186)

3 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot palvelukeskuksittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Poistojen ja investointien vastaavuudet Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutokset TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien sijoitukset Omistukset muissa yhteisöissä Saamiset tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset Vastuut kuntien takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Korkojohdannaiset HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Konsernituloslaskelman liitetiedot Konsernitaseen liitetiedot Vakuuksia ja vakuussitoumuksia koskevat konsernin liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat n toteutumisvertailu Toimintakertomus Liitetiedot Liikelaitoksen vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TILINPÄÄTÖS - VESIHUOLTOLAITOS Tuloslaskelma Taselaskelma ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tilinpäätös (186)

4 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2014 Mennyt vuosi oli monella tavalla selvitysten vuosi. Selvitimme kuntaliitoksen mahdollisuutta Juuan, Valtimon ja Nurmeksen kanssa. Lokakuussa 2014 Lieksan valtuusto ainoa kuntana hyväksyi yhdist y- missopimuksen, josta Juuka oli irtautunut aiemmin. Lisäksi selvitimme ja selvitämme edelleen sosia a- li- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, eli sote-uudistusta yhdessä maakunnan kuntien kanssa. Uudistuksen tarkoituksena on ollut taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitystyö on vielä meneillään ja sisältää kuntalaisten kannalta sekä uhkia että mahdollisuuksia. Lieksan kaupunki on viime vuonna uusitun strategian mukaisesti alueensa monipuolinen keskus. Tämä asema edellyttää talouden pitämistä kunnossa. Uusi valtuusto ja muut toimielimet sekä kaupungin henkilöstö ovat suoriutuneet viime vuoden vaativissa olosuhteissa kohtuullisen hyvin. Vuoden 2014 tulos ennen investointivarausta ja poistoeron muutosta on euroa. Mennyt vuosi osoittaa, että meillä kaupunkina on valmiuksia kehittää toimintaamme ja rakentaa tul e- vaisuuttamme. Elinkeinoelämän osalta mennyt vuosi vaati yrityksiltä poikkeuksellisen paljon ponnisteluja pitää as e- mansa Suomen ja erityisesti Euroopan talouden heikoissa suhdanteissa eli huonon kysynnän oloissa. Lieksan yritykset ansaitsevat erityisen kiitosmaininnan toimeliaisuudestaan. Lieksan Teollisuuskylä Oy on ottanut ja uudistanut selvästi paikkaansa monipuolisena kehittäjäyhtiönä ja rahoituksen järjest ä- misen avustajana. Yhtiön asiakaskunta muodostuu yhtiön viiden yritysalueiden olemassa olevista to i- mijoista (erilaisista yrityksistä tms.) tai uusista sijoittuvista toimijoista. Yhtiöllä ei ole pysyvää proje k- tihenkilöstöä pääsääntöisesti. Asiantuntijapalvelut ostetaan sen mukaan, mitä yritysten ja muiden osapuolten rahoittamat hankkeet edellyttävät. Seutukaupunkiverkoston yhteyksistä ministeriöihin on otettava kaikki irti. Tilivuonna 2014 rahoitimme yhtiötä eurolla ja lisäksi olimme mukana er i- laisissa takaus- ja muissa järjestelyissä, isoimpana Joptek Oy:n takausajan jatkaminen. Pikes Oy:n (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy) tehtäviin kuuluvat kuntien yhteistyöhön liittyvät neuvonta- ja yrityspalvelutoiminnot sekä projektit yms. Lieksan huolena on ollut saada maksamastaan osuudesta (noin euroa per vuosi) riittävästi näkyviä tuloksia. Viime vuosina lieksalaisiin kohdistuva palvelu on tilastojen mukaan parantunut. Maakuntamme, seutumme ja myös kuntamme panostavat yrittäjyyteen, haluun saada siitä elinvoimaa palveluiden ja työpaikkojen turvaamiseen. Lieksalla on mahdollisuus tehdä paikallisten palveluiden käyttämisen eteen entistä enemmän omia panostuksia, ostoja. Voisimmeko ostaa enemmän ja us e- ammanlaisia palveluita ja tuotteita? Osaavalla hankinnalla siihen pystymme. Tätä on alettu tilivuonna 2014 käydä läpi ja siihen kouluttautua. Erityisesti investointeja harkittaessa meidän on otettava huomioon epävarmat olosuhteet ja riskit. Avoinna olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sote-järjestelyt, valtionosuuksien lasku jne. Voisimmeko välttää riski-investointeja korvaamalla omaa tuotantoa osin ostopalveluilla tai käyttämällä viisaasti vuokratiloja? Lieksan ulkomaalaisväestön määrä on jonkin verran vähentynyt. Edelleen tavoitteemme on, että maahanmuuttotyö, kotouttaminen sekä erilaisten palveluiden järjestämisen tulee olla osa henkilöku n- tamme tavanomaista tehtäväkenttää. Samanlaista suhtautumista toivomme myös kuntalaisilta. Maakuntakirjailija Heikki Turunen sai arvolleen sopivan reliefin ja hänen mukaansa nimetyn aukion kulttuurikeskuksemme edustalle. Lieksalle myönnettiin valtion rahoitusta kirjaston 2014 aloitettuun peruskorjaamiseen ja kuntalaisilta on jo tullut kyselyitä koska pääsisi uuteen kirjastoon. Näyttää siltä, että kirjastosta on tulossa kul t- tuurikaupunkimme uusin helmi ja toivottavista mahdollisimman monen viihtyisä oleilu- ja sivistymispaikka. Tilinpäätös (186)

5 Lopuksi haluan kiittää kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilökuntaamme kaupungin ja kaupunk i- laisten eteen tekemästänne työstä. Erityisen iloinen olen siitä, että saan ansiostanne lopettaa pitkän virkaurani kaupungin palveluksessa näkymillä, jotka tuovat kuntalaisille uskoa selviytymisestä muuttuvassa ja paljon vaativassa maailmassa. Esko Lehto kaupunginjohtaja P.s. Ollako kuningas vai Döbeln? Ruotsissa luotsilaitos kuului Kuninkaalliseen luotsilaitokseen. Vuonna 1808 kenraali Yrjö Kaarle von Döbeln komennettiin Ahvenanmaalle järjestämään saarten puolustusta. Jää oli vahvaa. Döbeln k o- mensi kaikki saatavilla olevan väen linnoitustyöhön. Luotsit kieltäytyivät. Kuningas Kustaa IV Adolf lähetti purevan kirjeen von Döbelnille muistuttaen, että Ahvenanmaan luotsihenkilökunta ei suinkaan kuulunut sotavoimiin. Kirjailija Frans Bengtsson on toimittanut lakonismejä koskevan kokoelmateo k- sen. Siihen on otettu von Döbelnin vastaus: "Suurivaltaisin Kaikkein Armollisin Kuningas. Kun meri on jäässä, ei tarvita luotseja. Geog Karl von Döbeln." Eiköhän olla döbelnejä ja mennään yhdessä eteenpäin! Tilinpäätös (186)

6 KUNNAN HALLINTO KAUPUNGINVALTUUSTON VALITSEMAT TOIMIELIMET Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto (valittu vaalilla) Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta Tekninen lautakunta (Lieksan ja Nurmeksen yhteislautakunta) Rakennus- ja ympäristölautakunta (Lieksan ja Nurmeksen yhteislautakunta) Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINVALTUUSTO 2014 Valtuustopaikat, kaikkiaan 35 jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 12 Suomen Keskusta 10 Perussuomalaiset 8 Kansallinen Kokoomus 3 Sitoutumattomat 1 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 35 Tilinpäätös (186)

7 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat v puheenjohtaja Marjeta Ari SDP perhekotiyrittäjä, pastori I varapuheenjohtaja Kiiskinen Seppo Kesk. metsätalousinsinööri II varapuheenjohtaja Räty Esa PS asentaja Kaupunginvaltuustoon ovat v kuuluneet seuraavat kunnallisvaaleissa valitut henkilöt: Eskelinen Sulo metsätalousinsinööri, eläkeläinen Kesk. Heikura Martti kaivinkoneenkuljettaja Kesk. Hilkkonen Mika teollisuustyöntekijä PS Hollström Sini opiskelija SDP Härkönen Eija sairaanhoitaja, vastaava ohjaaja Kesk. Kaverinen Maija yrittäjä SDP Keronen Niko rajavartija PS Kiiskinen Arja myyjä SDP Kiiskinen Seppo T hankintaesimies Kesk. Kiiskinen Tero asiakasneuvoja Kesk. Kortelainen Reijo rajavartija evp Kok. Kuivalainen Ville maanviljelijä, insinööri Kesk. Kärkkäinen Eero työnjohtaja SDP Kärkkäinen Osmo yrittäjä Kesk. Laatikainen Martti maanviljelijä, evp.yrittäjä PS Lehikoinen Taisto yrittäjä Kok. Lehtinen Pirkko myyjä Kesk. Marjeta Ari perhekotiyrittäjä, pastori SDP Matikainen Seija liiketalouden merkonomi PS Muhonen Paavo eläkeläinen PS Nykänen Irma lehtori Vas. Orava Raimo vahtimestari, eläkeläinen SDP Oravalahti-Pehkonen Lea erityisopettaja Kesk. Riikonen Maija myyjä Kesk. Ryynänen Timo maatalousyrittäjä PS Räty Esa asentaja PS Saarelainen Seija sairaanhoitaja, eläkeläinen Sit. Saastamoinen Esko sähköasentaja PS Säppi Päivi työterveyshoitaja SDP Tossavainen Seppo linja-autonkuljettaja SDP Turunen Pertti teollisuustyöntekijä SDP Törnqvist Solja opettaja SDP Vattulainen Risto autonasentaja SDP Ylönen Heikki psykiatri, ylilääkäri SDP Öystilä Kaija perushoitaja Kok. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden 2014 aikana 9 kertaa ja käsitteli 74. Tilinpäätös (186)

8 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen puheenjohtajat v puheenjohtaja Oravalahti-Pehkonen Kesk. erityisopettaja I varapuheenjohtaja Saastamoinen Esko PS sähköasentaja II varapuheenjohtaja Arja Kiiskinen SDP myyjä/autonasentaja Kaupunginhallituksen muut jäsenet: Eskelinen Sulo metsätalousinsinööri, eläkeläinen Kesk. Hilkkonen Mika teollisuustyöntekijä PS Orava Raimo eläkeläinen SDP Riikonen Maija myyjä Kesk. Turunen Pertti teollisuustyöntekijä SDP Öystilä Kaija perushoitaja Kok. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 25 kertaa ja käsitteli 340. Kaupunginhallituksen esittelijöinä ovat toimineet: Esko Lehto kaupunginjohtaja Matti Taponen kaupunginsihteeri Johanna Tähkiö kaupunginkamreeri Tilinpäätös (186)

9 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kansainvälisen talouden kehittyminen on kaksijakoista; kasvussa ovat lähinnä Yhdysvallat ja Iso Britannia. Kiinan talouskasvu hidastuu, mutta näkymät ovat edelleen hyvät. Venäjän talouden tilanne heikkenee edelleen. Euroalueella kehitys jatkuu vaisuna, alueen eri maiden välillä on merkittäviä kasvueroja. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä sekä Kreikan uuden hallituksen politiikka aiheuttavat epävarmuutta, joka hidastaa erityisesti investointien elpymistä Euroopassa. Suomen vuoden 2014 talouskehitys oli melko tasaista. Koska bruttokansantuote kuitenkin supistui ennakkotietojen mukaan hieman (-0,1 %) ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, oli viime vuosi jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (Tilastokeskus) Vuonna 2014 kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 0,7 prosenttia. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin investointien ja viennin supistuminen. Tavaroiden ja palveluiden tase, eli viennin ja tuonnin erotus oli viime vuonna 846 miljoonaa euroa alijäämäinen. Viennin volyymi supistui vuonna ,4 % ja tuonnin 1,4 prosenttia; tavaroiden tuonnissa ja viennissä oli kasvua, mutta palvelujen vienti supistui 4 % ja tuonti 7 %. Talouskasvun odottelu ja kysynnän heikkous ovat kestäneet pitkään ja siksi investointitarpeet ovat vähäiset. Kaikki investointierät supistuvat edelleen, investointien volyymi laski viisi prosenttia. Kuluttajahintojen nousu oli maltillista; vuoden 2014 keskimääräinen inflaatio oli 1,0 prosenttia. Julkinen talous oli vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Valtiovarainministeriö ennustaa alijäämän pienenevän vuonna 2015 sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Julkisen talouden epätasapaino lisääntyi edelleen, eikä heikko talouskasvu riitä korjaamaan sitä. Tilinpäätös (186)

10 Julkisyhteisöjen tulot ja menot, liukuva vuosisumma, miljardia euroa Julkisyhteisöjen velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een (%) Kuntatalous pysyy kireänä. Veropohjien vaimea kehitys sekä valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia myös vuonna Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan. Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan paikallishallintosektorin alijäämää. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 miljardia euroa positiivinen. Ilman EU-direktiivistä johtunutta kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisiä, joiden vaikutus tulokseen on noin 1,4 miljardia euroa, tulos olisi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kasvoivat kunnallisverotulot vain 1,3 %. Yhteisöveron kokonaistuotto laski veroprosentin laskusta johtuen, kunnille tilitetty osuus yhteisöve- Tilinpäätös (186)

11 rosta kuitenkin kasvoi 11,5 prosenttia. Kiinteistöveroperusteisiin tehdyt muutokset nostivat myös kii n- teistöveron tuottoa, joka kasvoi 10,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Hallituskaudella kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu 1,4 miljardilla eurolla. Yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkausten kanssa kuntien valtionosuuksia on v ä- hennetty yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2015 tasossa. Ilman vuosille ajoittuvia valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt kokonaisuudessaan tasapainossa. Tätä havainnollistaa oheinen kaavio; ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina tasapainossa; vuosikate suhteessa poistoihin olisi keskimäärin 113 %. lähde: Kuntaliitto, Kuntatalouden selviytymisen eväät Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna Lainakanta on seitsemän prosenttia korkeampi kuin vuoden 2013 lopussa; asukasta kohti se on keskimäärin euroa (2.553 euroa vuonna 2013). Pohjois-Karjalassa lainakanta kasvoi koko maan tasoa enemmän, 12 prosenttia. Maakunnan kuntien lainakanta asukasta kohti on kuitenkin edelleen keskiarvoa alhaisempi, euroa. Kuntien lainakanta ja rahavarat , mrd. Kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lainakannan kasvua. Tulevia investointeja suunniteltaessa kuntien on asetettava etusijalle sellaiset investoinnit, joilla on potentiaalia lisätä kunnan tuloja, pienentää kustannuksia, parantaa tehokkuutta tai kohentaa paikallista elinvoimaa. Tilinpäätös (186)

12 Suomessa työllisyystilanne ei kääntynyt parempaan suuntaan Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 12,4 ( ,3). Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti. Joulukuussa 2014 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kaikkiaan yli Pohjois-Karjalan keskimääräinen työttömyys kasvoi vuoden 2014 aikana kuitenkin vain 0,1 prosenttiyksikköä, 15,7 prosenttiin edellisen vuoden 15,6 prosentista. Pielisen Karjalassa työttömyys kehittyi päinvastaiseen suuntaan; työttömien osuus työvoimasta laski 0,8 prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna, 17,7:stä 16,9:ään. Selvästi eniten työttömyys pieneni Lieksassa. Työttömiä oli kaupungissa vuonna 2014 keskimäärin 925, kun vuoden 2013 keskiarvo oli Keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2014 laski 18,7 prosenttiin (v ,0 %). Lieksa on totuttu näkemään maakunnan työttömyystilastojen kärjessä; joulukuussa 2014 maakunnan kunnista peräti neljässä työttömyys oli korkeampi kuin Lieksassa. Lieksan työttömyysaste oli vuoden lopussa 19,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 20,9 %. Työttömiä oli joulukuun 2014 lopussa 977 (1055 v. 2013). Miehiä oli vuoden lopussa työttömänä 600 (652) ja naisia 377 (401). Lieksan, Pohjois-Karjalan ja koko maan työttömyysasteet kuukausittain vuosina 2013 ja 2014 Työttömien osuus työvoimasta (%) keskimäärin Pohjois-Karjalan kunnissa vuonna 2014 Tilinpäätös (186)

13 Pohjois-Karjalan väestö Pohjois-Karjalan asukasluku laski vuonna 2014 ennakkotietojen mukaan 141 hengellä. Maakunnassa kuoli vuoden aikana 378 ihmistä enemmän kuin syntyi. Maan sisäinen muuttoliike pienensi maakunnan asukasmäärää 211:lla. Maakuntaan muutti ulkomailta 448 ihmistä enemmän kuin maakunnasta muutti ulkomaille. Lieksan asukasluku vuoden 2014 lopussa on mukaan , eli 186 asukasta (1,5 %) vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Pohjois-Karjalan, Pielisen Karjalan ja Lieksan väestönmuutos prosentteina vuosina Uusia lieksalaisia syntyi vuonna 2014 ennakkotietojen mukaan 88, kuolleiden määrä oli 209. Kuntaan muutti muista kunnista 320 henkilöä ja kunnasta pois 448. Maahanmuuttajia oli 87 ja ulkomaille muuttaneita 12. Lieksan väestönmuutos ja sen osatekijät vuosina Tilinpäätös (186)

14 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuoden 2014 aikana vietiin loppuun Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys. Juuka irtautui selvityksestä toukokuussa, muiden kuntien valtuustot äänestivät valmiin yhdistymissopimuksen hyväksymisestä lokakuun 27. päivänä. Kuntaliitos kaatui Nurmeksen ja Valtimon valtuustojen kielteiseen kantaan. Vuoden 2013 aikana laadittu kaupungin uusi strategia hyväksyttiin valtuustossa tammikuussa Visiossaan kaupunki on alueensa kehittyvä kaupallinen, teollinen ja hallinnollinen osaamis- ja palvelukeskus. Talouden pitäminen tasapainossa on tavoitteiden ja toiminnan perusta. Vuoden 2014 aikana laajapohjainen työryhmä on valmistellut kaupungin maaseutustrategiaa. Painopistealueina nostettiin esiin elinvoima ja toimeentulo, yhteisöt ja verkostot sekä asuminen ja ympäristö. Strategia oli valmis lausuntokierrokselle vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 aikana organisoitiin myös Lieksan kaupungin ja vapaa-ajan asukkaiden välinen yhteistoiminta perustamalla vapaa-ajan asukastoimikunta. Vuoden 2014 aikana kaupungin alueelle on rakennettu nopeaa valokuituverkkoa. Kaupunki osallistuu hajaasutusalueiden laajakaistan rakentamisen kustannuksiin laajakaistalain mukaisella kuntaosuudella. Kaupunki on myös myöntänyt laajakaistaa rakentavalle Pielisen Tietoverkko-osuuskunnalle lainaa hankkeen rahoitusaikaiseen rakentamiseen. Lokakuussa valtuusto hyväksyi valtuustokauden käsittävän hyvinvointikertomuksen, joka toimii pohjana vuosittaiselle raportoinnille kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Kuluvalle valtuustokaudelle on valittu kehittämiskohteiksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen; mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja hoito sekä ikäihmisten asuminen, elinympäristö ja osallisuus. Talouden tervehdyttämistoimenpiteitä jatkettiin. Kaupungin asianhallintatoimintojen keskittäminen Pielisentie 3:n asiakaspalvelupisteen (Aspa) yhteyteen aloitettiin keväällä ja koko asianhallintatiimin henkilöstö saatiin samoihin tiloihin marraskuussa. Tiimi on aloittanut kaupungin kirjaamiseen, kokoushallintaan, arkistointiin ja muuhun asianhallintaan liittyvien prosessien yhtenäistämisen ja tehostamisen. Rakenteellisia muutoksia ja aiemmin sovittujen säästöohjelmien toimenpiteitä on vuoden aikana viety suunnitelmallisesti eteenpäin myös sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa. Näistä esimerkkeinä ovat terveyskeskuksessa arkiyöpäivystyksen siirto yhteispäivystykseen Joensuuhun, arki-iltojen päivystyksen siirtäminen omaksi toiminnaksi ja hyvä vastaanotto -mallin mukaisen toiminnan käynnistäminen. Vuoden 2014 lopussa suljettiin Ruunaan metsätyömieskoti aiempien linjausten mukaisesti. Hoivapalveluissa päivitettiin asiakasmaksut ja palvelusetelit. Vammaispalveluiden tulosyksikkö siirtyy vuoden 2015 alussa sosiaalipalveluista hoivapalveluihin, samalla palvelualueen nimi on muutettu vanhus- ja vammaispalveluiksi. Maaliskuussa valtuusto teki kouluverkkoselvityksen pohjalta linjauspäätöksen, jonka mukaan Merilän koulu lakkautetaan syksyllä Muiden kyläkoulujen osalta päätöksiä tehdään, jos oppilasmäärä laskee alle sovittujen määrien tai jos koulurakennusten kunnossapitämiseen eivät riitä normaalit vuosikorjaukset. Vuoden 2014 aikana yhdistettiin lukion rehtorin tehtävät yläkoulun rehtorin tehtäviin. Samalla lukion rehtorin virka muutettiin apulaisrehtorin viraksi. Koulukuljetusten kilpailuttamisella ja älykorttijärjestelmään siirtymisellä (vuoroliikennelinja-autot) saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä. Päivähoidossa valmisteltiin eteläisen alueen rakennemuutosta. Mähkön päiväkodin ja useiden ryhmäperhepäivähoitoyksiköiden toiminta lakkautettiin vuoden 2015 alussa, kun toimintansa aloitti päiväkoti Orava. Rakennemuutoksen seurauksena varhaiskasvatuksesta voitiin vähentää kolme vakanssia. Loppuvuonna käytiin yhteistoimintaneuvottelut, joissa etsittiin säästöjä tuleville vuosille lähinnä rakenteellisista muutoksista. Sovittujen toimenpiteiden vaikutukseksi vuoden 2015 toimintakatteeseen laskettiin 1,65 miljoonaa euroa, josta 0,9 miljoonaa on sisällytetty vuoden 2015 talousarvioon, muut toimenpiteet huomioidaan talousarviomuutoksina vuoden aikana. Vuoden 2014 alussa aloitettiin Pielisen Karjalan tilitoimiston uusien talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen käyttö. Näissä toiminnoissa siirryttiin maakunnallisiin ohjelmistoihin. Muutos hankaloitti jonkun verran Tilinpäätös (186)

15 talouden seurantaa, kun edellisen vuoden toteumaluvut puuttuivat raporteilta. Erityisesti henkilöstöhallinnon prosesseihin tuli uusien ohjelmien myötä muutoksia koko kaupungin organisaatiossa. Ohjelmistojen vaihto aiheuttaa aina omat kipuilunsa, eikä kaikki muutu paremmaksi. Muutoksen myötä on kuitenkin päästy lähemmäs prosessien sähköistämisen, yhtenäistämisen ja järkeistämisen tavoitteita. Samaan aikaan muiden järjestelmien uusimisen kanssa otettiin käyttöön uusi kassajärjestelmä. Se on mahdollistanut laskutuksen automatisoinnin uimahallissa ja ruokahuollon Partalanmäen palvelukodin keittiössä, josta toimitetaan mm. kotihoidon ateriat. Uimahallissa otettiin samassa yhteydessä käyttöön asiakaskortit. Rakennemuutosten vuoksi tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä on pyritty realisoimaan. Pielisjärven sairaala, Pankakosken puukoulu, Pankakosken kivikoulu, Pankakosken päiväkoti on myyty vv Samoin Kuhmonkatu 29:n asuinhuoneisto. Surpeenvaaran koulu on jätetty kylmilleen. Rantalantie 7 ja Yrjöläntien omakotitalo ovat myynnissä. Vuoden aikana vietiin läpi koko henkilökunnan 1-2 viikon mittaiset lomautukset. Koska lomautusten syy ei ole palvelujen tarpeen väheneminen vaan kustannusten säästäminen, ei täysin voida välttyä negatiivisilta vaikutuksilta palvelutasoon ja henkilökunnan kuormitukseen. Varsinaiset raportoidut lomautusten aiheuttamat kustannusten lisäykset tai tulojen menetykset jäivät kuitenkin muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Lomautuksilla saatiin noin 0,7 miljoonan euron säästöt henkilöstökuluissa. Taloudellinen tilanne Sekä kaupungin omien, että myös palveluntarjoajien toteuttamien muutosten ja säästötoimenpiteiden avulla kaupungin toteutunut toimintakate muodostui 1,9 miljoonaa euroa paremmaksi kuin vuonna Toimintakulut laskivat 2,7 prosenttia (2,4 miljoonaa euroa), kun ne vuonna 2013 kasvoivat 2 % ja ,4 %. Toimintakuluihin sisältyy 0,27 milj. euron pakollisen varauksen muutos, jolla varaudutaan mahdolliseen perustoimeentulotuen takaisinperintään vuosilta Varaus nostaa mielenterveys- ja päihdeyksikön asumispalveluiden sekä yksityisten hoitokotien kustannuksia. Kunnallisveroprosenttia nostettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin. Tästä saatiin noin 1,6 miljoonan euron verotulon lisäys. Sekä kunnallis- että yhteisöveron tuoton kasvu oli odotettua suurempaa, ja erityisesti sen ansiosta vuosikate kasvoi enemmän kuin toimintakate, ja on 6,4 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vaikka valtionosuudet ovat euromääräisesti kasvaneet vuosittain - vuonna ,7 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta - ovat maan hallituksen tekemät valtionosuusleikkaukset pienentäneet kaupungin valtionosuustuloja miljoonilla euroilla. Vuonna valtionosuusleikkausten vaikutus kaupungin tuloihin oli ,5 miljoonaa euroa, vuonna ,7 miljoonaa euroa ja vuonna ,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 leikkaus on Lieksan osalta 3,2 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän uudistus pienentää kaupungin saamia valtionosuuksia vuonna 2015 vielä lisäksi noin 0,6 miljoonaa euroa ja vuonna ,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätös (186)

16 Kaupungin tulosta heikentää osakeomistuksiin tehty arvonalennuskirjaus. Viime vuosina Lieksan Teollisuuskylä Oy:n tuloskehityksessä on ollut nähtävissä mahdollisuuksia positiiviseen kehitykseen ja tästä syystä kaupunki ja yhtiö ovat esimerkiksi sopineet yhtiön toiminta-avustuksen pudottamisesta asteittain vuoden eurosta nollaan euroon vuonna Yhtiön vuoden 2014 tulos on kuitenkin selvästi tappiollinen. Yhtiön oma pääoma taseessa laskee 1,1 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeiden arvosta kaupungin taseessa on käyty keskustelua yhtiön ja kaupungin tilintarkastajan kanssa, ja kaupunki on päätynyt alentamaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti yhtiön osakkeiden arvoa 1,5 miljoonalla eurolla. Arvonalennuksen jälkeen osakkeiden arvo on 2,5 miljoonaa euroa. Jatkossa kaupungin tulee päättää toimenpiteistä, joilla Lieksan Teollisuuskylä Oy:n osakkeiden tasearvo saadaan edelleen lähemmäksi yhtiön oman pääoman arvoa. Kaupungin tulos kääntyy kuitenkin kahden tappiollisen vuoden jälkeen selvästi positiiviseksi. Erityisesti toimintakulujen lasku ja toimintakatteen paraneminen kertovat siitä, että kaupunki on omilla toimenpiteillään saanut aikaan käänteen. Koko henkilökunta on osallistunut talkoisiin, paitsi olemalla lomautettuna, myös kehittämällä rakenteita ja toimintaa oikeaan suuntaan. Lomautuksesta saatu kustannussäästö on kertaluontoinen, mutta rakenteisiin ja toimintatapoihin tehdyt ja tehtävät muutokset keventävät kaupungin kustannusrakennetta myös jatkossa. Kaupungilla on edessään suuria investointeja, joihin on varauduttava. Kaupungilla on toimitiloja, joissa korjausvelka on päässyt kasvamaan suureksi. Jatkossa entistä suurempi osuus investoinneista on kaupungin oman rahoituksen varassa, kun valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa luovuttiin valtion peruskoulun ja kirjastojen perustamishankejärjestelmästä. Näihin kohteisiin ei enää myönnetä uusia valtionavustuksia. Lieksan terveyskeskus on rakennettu 35 vuotta sitten. Peruskorjauksia on siirretty kiireellisempien investointien tieltä, viime vuosina myös sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistuksen tuoman epävarmuuden vuoksi. On kuitenkin selvää, että lähivuosina on välttämätöntä päivittää terveyskeskus uudeksi hyvinvointikeskukseksi, joka tarjoaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Olipa näiden palvelujen järjestäjä mikä organisaatio tahansa, on todennäköistä, että tarvittavat rakennukset ovat kuntien omistuksessa. Tulevaan investointiin esitetään varauduttavan vuoden 2014 tilinpäätöksessä tekemällä kolmen miljoonan euron investointivaraus tähän tarkoitukseen. Investointivarauksen tekemisen jälkeen kaupungin ylijäämäksi jää 0,8 miljoonaa euroa. Tilikauden yli-/alijäämä ja taseen kertynyt yli-/alijäämä Tulosyksikkörakenne Vuoden 2014 alusta alkaen ympäristöterveydenhuolto on siirretty sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta ja palo- ja pelastustoimi teknisestä palvelukeskuksesta hallintopalvelukeskukseen. Investoinnit Moisionkadun koulun vanhan osan peruskorjaushanke valmistui syyslukukauden 2014 alkuun. Kirjasto muutti kesäkuun alussa väliaikaisiin tiloihin Rauhalan entiselle koululle, kun pääkirjaston peruskorjaus alkoi. Remontti valmistuu syksyllä Tilinpäätös (186)

17 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Lieksan kaupunki on tehnyt vuodelta 2014 erillisen henkilöstökertomuksen, joka kuvaa kaupungin henkilöstövoimavarojen määrää, laatua, kustannuksia ja kaupungin henkilöstöstrategian toteutumista. Kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2014 lopussa oli 982; 21 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaista henkilöstöä oli tilastointihetkellä 25 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärä sisältää myös sivutoimiset, yhteensä 61 henkilöä. Henkilöstöstä 826 teki kokopäiväistä työtä, osa-aikaisia oli 156. Henkilöstön määrä vuoden lopussa Palkat ja palkkiot tilivuonna olivat yhteensä 27,9 miljoonaa euroa (28,9 milj. vuonna 2013, 30,3 milj. vuonna 2012). ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Kaupungin tulot pienenevät maan hallituksen jo päättämien, ja vielä mahdollisesti tulossa olevien uusien valtionosuusleikkausten myötä. Lieksan valtionosuudet pienenevät myös valtionosuusjärje s- telmän muutoksessa. Talouden tervehdyttämisen näyttäisi lähteneen käyntiin, mutta myös jatkossa onnistuminen ja kulujen sopeuttaminen tuloihin on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii poliittista sitout u- mista vaikeisiinkin päätöksiin. Keskeneräinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus aiheuttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa pitkäjänteistä investointien suunnittelua. Uudistus tulee vaikuttamaan myös muuhun henkilöstöön, erityisesti tukipalveluissa. Riskinä on, että henkilöstömäärää ei saada sopeutettua muuttuneeseen tilanteeseen riittävän nopeasti. Sopeuttamisessa prosessien suunnittelu ja toimintatapojen muuttaminen ovat e n- siarvoisen tärkeitä. Uusien toimintatapojen omaksuminen ja vanhoista tavoista pois oppiminen vaativat muutosjohtamista ja henkilöstöltä tilanteen ymmärtämistä ja muutoshalukkuutta. Toiminnan muuttuminen ja kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii rakenteisiin muutoksia, jotka vaikuttavat rakennusten käyttötarpeisiin. Kaupungilla on vanhaa rakennuskantaa, jossa on korjau s- velkaa. Suurien peruskorjausten tai uusinvestointien tekeminen epävarmassa tilanteessa on suuri riski, kun rakennusten käyttöikää ei voida ennustaa. Näihin investointeihin on kuitenkin varauduttava. Lieksan kaupungin väestörakenteen muutos aiheuttaa riskejä taloudelle, kun kustannukset nousevat palvelutarpeen kasvaessa ja verotulot pienenevät työikäisten asukkaiden määrän pienentyessä. Ka u- pungin henkilöstön ikääntyminen ja kiihtyvä eläköityminen tuovat haasteita myös rekrytointiin. Jos asiantuntijavakansseja ei saada täytettyä, joudutaan palveluita hankkimaan yhä enemmän ostopalveluina suuremmista kaupungeista. Avainhenkilöiden menettäminen on selvä riski erityisesti siellä, mi s- sä osaaminen on yhden henkilön varassa. Tilinpäätös (186)

18 Lähinnä maahanmuutosta johtuva päivähoidon ja perusopetuksen piiriin kuuluvien lasten määrän ennustamisen hankaluus voi aiheuttaa riskin näiden palvelujen järjestämiselle. Kaupunki pitää tärkeänä vanhojen rakennusten, esimerkiksi Moisionkadun koulun puurakennus, Kaar i- silta, Pielisentien arvorakennukset, säilyttämistä kohtuullisessa kunnossa. Riskinä on, että kustannukset kaatuvat kunnan tai yksityisten tahojen kannettavaksi, vaikka kyseessä ovat jopa kansallisvarall i- suudeksi katsottavat rakennukset, joiden kunnossapitoon tulisi ehdottomasti saada ulkopuol ista rahoitusta. Taloudellisia riskejä ovat elinkeinoelämän kehittämiseen ja ylläpitämiseen tehdyt sijoitukset ja takaukset, jotka ovat kohdistuneet Lieksan kaupungin omistamaan Lieksan Teollisuuskylä Oy:öön. Toisaa l- ta on selvää, että ilman näitä toimia Lieksan elinkeinoelämä olisi jäänyt paljolti kehittymättä. Toinen kaupunkikonserniin liittyvä riski liittyy Lieksan Vuokratalot Oy:öön, jossa haasteena on saada käyttöaste pysymään hyvänä. Maahanmuuttajien määrän vähentyessä vuosina erittäin korkealla pysynyt täyttöaste on taas lähtenyt laskuun. Vuonna 2014 kaupungin takausriski on kasvanut myös kaupunkikonsernin ulkopuolella; kaupunki myönsi 1,9 miljoonan euron takauksen suuria vientitilauksia saaneen Joptek Oy Composites n lainalle. Kaupunki on myös myöntänyt lainaa Pielisen Tietoverkko-osuuskunnalle, joka rakentaa laajakaistalain mukaista tuettua kuituverkkoa Lieksan kaupungin alueelle. Myönnettyjen lainojen yhteissumma on 6,67 miljoonaa euroa, josta euroa pääomalainaa. Vuoden 2014 lopussa lainasta oli nostettu 4,78 miljoonaa euroa. YMPÄRISTÖTEKIJÄT Pielinen on Suomen viidenneksi suurin järvi. Vakinaisen asumisen, vapaa-ajan asumisen ja virkistys-käytön merkitys on kasvava. Pelkästään Lieksassa on 2600 kesäasuntoa, joista yli puolella on kunnan ulkopuolella asuva omistaja. Pielisen rannat ovat alavia ja suuret vedenkorkeuden vaihtelut aiheuttavat merkittävää haittaa virkistyskäytölle. Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkosto saatiin valmiiksi Vuonislahteen saakka. Keskitetty viemäröinti vähentää haja-asutuksesta aiheutuvaa jätevesikuormitusta. Lieksalla on toimiva ympäristövalvonta ja seuranta. Ympäristöluvanvaraiset laitokset toimivat pääsääntöisesti lupien mukaisesti. Yhtenä ympäristön riskitekijänä ovat kiinteistöjen vanhat öljysäiliöt. Ympäristönsuojelun toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen löytyvät tämän kirjan luvusta T a- lousarvion toteutuminen, Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto, tulosyksikön 5110, Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu, alta. Jätehuollon palvelutehtävät on annettu kunnallisen jätehuoltoyhtiön, Jätekukko Oy:n hoidettaviksi. Jätehuollon viranomaistehtävät on siirretty vuoden 2011 alusta alkaen Jätekukon toimialueen osakas-kuntien yhteiselle jätelautakunnalle. Savo-Pielisen jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan mm. jätteen keräyspaikasta, jätehuoltomääräyksistä poikkeamisista, jätetaksan hyväksymisestä ja jätemaksua koskevien muistutusten käsittelystä sekä jätehuollon palvelutasosta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu edelleenkin jätehuollon valvonta. Tilinpäätös (186)

19 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Ohjeissa on huomioitu kuntalain voimaan tulleet muutokset, joissa on määrätty ri s- kienhallinnasta kunnissa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan hallituksen ja lautakuntien, johtavien viranhaltijoiden tai es i- miesasemassa olevien henkilöiden erilaisia toimenpiteitä, joilla ohjataan henkilöstöä ja toimintaa t a- voitteiden ja hyväksyttyjen toimintatapojen mukaiseksi. Ohjauksen tulee kohdistua johtamisen, pä ä- töksenteon, hallinnon ja taloudenhoidon asianmukaisuuteen, toiminnan laatuun, t avoitteiden saavuttamiseen ja riskienhallinnan toimivuuteen. Valtuustolla on kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Se vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kaupunkikonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapa i- nosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannasta. Valtuuston tehtäviin kuuluu päättää kunnan ja ku n- takonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta. Sen vastuulla on myös sisäisen valvonnan ja riskienhallintaprosessin asianmukaisuus, mistä se antaa vuosittain selonteon tili n- päätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt a- vat ovat osa tavanomaisia prosesseja, joten hallituksen tehtävänä on varmistaa, että toimintaprosesseissa on huomioitu riskinäkökulma. Kaupunginjohtaja vastaa yhteistyössä palvelukeskusten johtajien kanssa tehtävien häiriöttömästä, vaikuttavasta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Hänellä on asemansa perusteella vastuu sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä osaksi johtamista, päätökse n- tekoa, toiminnan ja talouden suunnittelua, seurantaa ja arviointia sekä em. menettelyiden toimivu u- den raportoinnista hallitukselle. Johtavien viranhaltijoiden ja muiden esimiesten tehtävinä on johtaa henkilöstöä ja kehittää toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riitt ä- vyydestä ja toimivuudesta vastuullaan olevassa yksikössä ja toiminnassa. Heidän vastuullaan on yhteisesti noudatettavien toimintatapojen ohjeistaminen ja niihin sisältyvät vaikutusten, riskien arvioi n- nin ja hallinnan sekä valvonnan ja prosessien arvioinnin menettelytavat. Kaupunginjohtaja, johtavat viranhaltijat ja muut esimiehet valvovat asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä toiminnan häiriöttömyyttä ja taloudellisuutta päätöksenteon ja taloudenhoidon toimintatapojen asian- ja lainmukaisuutta tietojärjestelmien käytön ja hallinnon asianmukaisuutta henkilöstön riittävyyttä, ammatillisen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymistä omaisuuden, tilojen ja laitteiden asianmukaista käyttöä ja hallintaa riskien kartoitusten ja arviointien suorittamista sekä päätettyjen riskienhallinnan menettelyiden systemaattista toteutusta ja vaikuttavuutta. Kaupungin talouden ja toiminnan tavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa kaupungin strategian ja siitä johdettujen palvelukeskusten toimintasuunnitelmien pohjalta. Tavoitteiden toteutumista seur a- taan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Toiminnalliset tavoitteet kirjataan tasapainotettujen tuloskorttien muotoon, jolloin asiakas-, talous-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmat tulevat otettua huomioon tavoitteiden asettelussa. Talouden seurannan osalta on päästy varsin hyviin tuloksiin, mikä ilmenee parhaiten määrärahojen entistä parempana noudattamisena ja talousarvioon nähden parempana tuloksena. Vuoden 2014 aikana kaupunki oli mukana kuntarakenneselvityksessä, jossa osaltaan arvioitiin tulevia riskejä ja ni i- den hallintaa. Systemaattinen riskien arviointi, priorisointi ja hallinta eivät vielä ole riittävällä tasolla. Kaupunginhallitus ei ole havainnut sellaisia oleellisia puutteita tai virheitä, joista olisi erikseen tehtävä selkoa tai korjausesityksiä kaupunginvaltuustolle. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tulee kuitenkin kehittää uudistetun ohjeen mukaisesti. Tilinpäätös (186)

20 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoiset erät, sis. tilitoimisto Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -1-9 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAOSAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,0 18,2 Vuosikate/Poistot % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelma kuvaa tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettujen menojen kattamiseen. Toimintakate: Kaupungin toimintatuotot pienenivät edelliseen vuoteen nähden 0,585 milj. eurolla (3,6 %). Tuet ja avustukset laskivat 0,8 miljoonaa euroa (25 %), minkä aiheutti perustoimeentulotuen valtionosuuden pieneneminen (0,8 milj. euroa) kun mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksut on kirjattu Valtiontalouden tarkastusviraston ja AVI:n linjausten mukaisesti. Tämä näkyy aikuissosiaalityön tuottojen ja kulujen pienentymisenä ja vastaavasti kulujen kasvuna mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä palvelukodit ja palveluasuminen tulosyksiköissä. Myyntituotot kasvoivat yhden prosentin ja Maksutuotot 3,9 prosenttia. Toimintakulut laskivat 2,4 miljoonaa euroa (2,7 %) edellisestä vuodesta Henkilöstökulut laskivat 1,4 milj. euroa (3,5 %). Palkat ja palkkiot laskivat 3,1 %, ja eläkekulut 5,2 %. Henkilöstökulujen laskusta lomautukset selittävät vain noin puolet. Eniten henkilö s- Tilinpäätös (186)

21 tökulut laskivat euromääräisesti sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa (0,8 milj. euroa) ja prosentuaalisesti teknisessä palvelukeskuksessa (9,4 %). Palvelujen ostot kasvoivat 1,1 miljoonalla eurolla (3,3 %) vuodesta Suuren osan kasvusta selittää mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksujen siirtyminen AVI:n linjauksen mukaisesti perustoimeentulotuesta ostopalvelu i- hin. Myös kirjauskäytännön muutos lastensuojelun kustannuksissa on lisännyt ostopalvelujen summaa ja pienentänyt avustuksia. Avustusten summa laski 1,8 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Perustoimeentulotukea maksettiin 1,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Lastensuojelussa kirjattiin vuonna 2014 kirjauskäytännön muutoksesta johtuen avustuksiin 0,5 miljoonaa euroa vähe m- män kuin edellisenä vuonna. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuotot olivat vuonna ,0 % toimintakuluista (18,2 2013). Toiminnasta jäi verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi toimintakatteena 71,5 miljoonaa euroa, mikä on 2,5 % vähemmän kuin vuonna Vuosikate: Verotulot olivat vuonna ,8 miljoonaa euroa (7,4 %) suuremmat kuin edellisenä vuonna. Lieksan kaupunki sai valtionosuuksina 1,7 milj. euroa (4,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoituserien nettotuotto on 0,4 miljoonaa, 83 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhe n- nyksiin. Vuosikate 2014 oli 8,7 miljoonaa euroa, 6,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Vuosikatteella pystyttiin kattamaan sekä poistot että arvonalennukset, jotka olivat yhteensä 4,9 miljoonaa euroa. Vuosikate vuonna 2014 oli 175,3 % poistoista. Edellisenä vuonna vuosikate oli 63,4 % poistoista. Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate asukasta kohden nousi vuoden eurosta 715 euroon. Vuosikate euroa / asukas = vuosikate / asukasluku Tilikauden tulos: Tilikauden tulos, eli tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus oli 3,7 miljoonaa euroa (-1,3 miljoonaa euroa vuonna 2013). Tilikauden ylijäämä: Tilikauden tulokseen, ,42 euroa, lisätään poistoeron vähennys ja siitä vähennetään investointivarauksen lisäys. Tilikauden ylijäämäksi jää ,69 euroa. Tilinpäätös (186)

22 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen, sis.tilitoimisto Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 38 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 181,5 73,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 114,7 38,3 Lainanhoitokate 3,0 0,8 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tilinpäätös (186)

23 Vuonna 2014 kaupungin investointien omahankintameno oli 4,8 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus oli 181,5 %. Tulorahoitus-% -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Tilinpäätös (186)

24 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen, sis. tilitoimisto Vastaavaa Vastattavaa A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet A OMA PÄÄOMA Aineettomat oikeudet I Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 7. Muut velat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 4 5. Saadut ennakot II Saamiset Ostovelat Pitkäaikaiset saamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset 63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT 2. Sij.rahoitusmarkkinaintrum Omavaraisuusaste% 61,6 61,4 IV Rahat ja pankkisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus,% 31,3 30,0 VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan rahoituksen rakennetta: omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuus Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Tilinpäätös (186)

25 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. Kaupungin omavaraisuusaste on 61,5 % (61,4 v. 2013). Koko maan kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan oli 60,5 %. Velkaantuneisuus Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lieksan suhteellinen velkaantuneisuus nousi hieman vuoden %:sta 31,3 %:iin vuonna Koko maan kuntien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan oli 50,7 %. Kertynyt yli-/alijäämä Lieksan kaupungin kertynyt ylijäämä vuoden 2014 lopussa on 9,6 miljoonaa euroa. Asukasta kohti ylijäämää oli 794 euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Asukaskohtainen asukasmäärä saadaan jakamalla kertynyt ylijäämä tilivuoden lopun asukasluvulla Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Lainat Kaupungin korollinen vieras pääoma oli vuoden 2014 lopussa 18,2 miljoonaa euroa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana suunnitelman mukaan, 2,7 miljoonaa euroa, uutta lainaa nostettiin 5 miljoonaa euroa.. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Tilinpäätös (186)

26 KOKONAISTULOT JA -MENOT LIEKSAN KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2014 Ulkoiset erät, sis. tilitoimisto TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön -174 Valtionosuudet Korkokulut 282 Korkotuotot 96 Muut rahoituskulut 1 Muut rahoitustuotot 580 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien -23 +/- Pakollisten varausten muutos 329 hyödykkeiden luovutusvoitot -Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -13 Rahoitusosuudet investointimenoihin 393 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 54 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 75 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Tilinpäätös (186)

27 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Lieksan kaupungin lisäksi kaksi tytäryhtiötä ja neljä kuntayht y- mää, joissa kaupunki on jäsenenä. Tilinpäätös (186)

28 Kaupungilla on yksi yhteisyhteisö ja kuusi osakkuusyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty yhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä yhteisön voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman mu u- toksesta. Osakkuusyhteisöistä Pielisen Karjalan Ajoharjoitteluratasäätiötä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kaupunginvaltuusto on kaupunkikonsernin toiminnan ylin valvoja, ja se hyväksyy kunnan konsernijohtamista koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia määrittelee omistajapolitiikan perusteet. Omistajapolitiikan tarkoituksena ja tavoitteena on riittävän tuoton saaminen kaupungin pääomasijoitukselle ja/tai laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottaminen kaupungille ja kaupunkilaisille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Kaupungin edustajien tulee toimia siten, että valtuuston asettamat tavoitteet saavutetaan. Kaupunginhallitus ohjaa Lieksa-konsernia. Kaupunginhallituksen vastuuseen kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sisältyy myös koko Lieksa-konsernin talouden ja toiminnan koordinointi. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeet kaupungin edustajille kuntayhtymien yhtymäkokouksissa sekä tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhteisökokouksissa käsiteltävänä oleviin asioihin ja nimeää kaupungin edustajat yhteisöjen hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Lieksan Teollisuuskylä Oy Lieksan Teollisuuskylä Oy Lieksa Development Agency Ltd ( on yli 99 %:sti Lieksan kaupungin omistama elinkeinoyhtiö. Vuonna 2014 yhtiö jatkoi suunnitelmallisesti toimintansa vahvistamisohjelman toteutusta. Yleinen taloudellinen ja ennen kaikkea pk-sektorin tilanne toi erittäin kovia haasteita asiakaskunnan osalta. Nämä näkyvät myös yhtiön tuloksessa. Vuoteen voidaan olla tyytyväisiä siltä osin että Lieksa selvisi vuodesta kohtuullisen hyvin eikä teollisuuskylän yrityskentässä tapahtunut yrityspoistumia. Asiakaskunnan haasteet onnistuttiin ratkaisemaan yhteistyökumppanien kanssa lopulta myönteisesti vuosi 2015 käynnistyy tältä osin paremmalta, mutta edelleen hyvin haasteelliselta perustalta. ja Kevätniemen yritysalueen vahvistaminen eteni alkujaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Investointisuunnitelmat ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistuivat, samoin alueen kaava. YVA-lausunto saatiin vuoden 2015 alussa Pohjois-Karjalan Ely-keskukselta, ja tämän jälkeen Lieksan Teollisuuskylä Oy jätti ympäristölupahakemuksen vuoden 2015 alussa. Vuoden 2014 aikana käynnistyivät konkreettisesti myös TEM/ seutukaupunkipilotit, joilla on edetessään konkreettinen myönteinen vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kahden pilotin osalta yhtiö sai Lieksaosioon Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta myös rahoituksen. Vuoden aikana toteutettiin Lieksan Yrityskeskuksen vaiheet I ja II. Kolmannen vaiheen toteutus siirtyi vuoden 2015 puolelle. Vuoden aikana käynnistyi A & R Sveholm Oy:n gluteenittoman tuotannon investointi ja lisäksi useampi hanke tuli selvitys- ja valmisteluvaiheeseen. Samoin olemassa olevan teollisuuden (mm. Amcor Flexibles ja Lieksa Timber Oy) suorat investoinnit toteutuivat ja etenivät. Puun käytön laaja-alaistaminen -hanke päättyi vuoden aikana. Konkreettisia tuloksia hankkeen myötävaikutuksella saatiin kolmeen lieksalaiseen yritykseen. Kolme teollisuuskylän yritystä oli mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tekesin IEC (International Entrepreneurship Challenge) -ohjelmassa kun valtakunnasta mukana olijoita oli 12. Lisäksi selviteltiin ja selvitellään EU:n erityisrahoituksen käyttöä yrityskohtaisesti. Toimitilojen realisointi ei edennyt markkinatilanteesta ja ostajaehdokkaiden tilanteesta johtuen suunnitellusti. Vuoden 2015 tavoitteena on saada ainakin kahden tilan osalta ratkaisut. Tilinpäätös (186)

29 Kaupungin maksaman vastikkeen leikkausta jatkettiin suunnitelman mukaisesti ja se poistuu kokonaan vuoden 2015 jälkeen. Kehittämishankkeiden omarahoituksen yhtiö maksoi itse. Kiinteistö oy Lieksan Vuokratalot Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalot on kokonaan Lieksan kaupungin omistama pääosin aravavuokrakiinteistöjä omistava kiinteistöyhtiö ( Yhtiö kuuluu tytäryhteisönä Lieksa konserniin. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2014 lopussa vuokrauskäytössä 40 taloa. Asuinhuoneistoja vuokrauskäytössä yhtiöllä oli yhteensä 764 kpl joiden huoneistoala oli yhteensä ,6 m². Pokrontie 2:n kiinteistö on ollut poissa käytöstä koko vuoden. Kisapolku 2:n kiinteistö on myyty maaliskuussa Kiinteistössä oli kymmenen asuinhuoneistoa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli euroa ja taseen loppusumma euroa. Yhtiön korolliset lainat vähenivät tilikauden aikana eurolla. Tyhjien ja osittain vuokrattujen asuinhuoneistojen vuokrien menetys tilikauden aikana oli euroa (edellisenä vuonna euroa). Summaan eivät sisälly kokonaan tyhjillään olleiden talojen asunnot. Vuokra-asuntojen korkea kysyntä heikkeni loppuvuodesta ja vapaiden asuntojen määrä kasvoi. Asuntojen käyttöaste oli vuoden lopussa 95,2 %, jota on pidettävä kunnalliselle vuokrataloyhtiölle hyvänä. Lieksan kanta-kaupungin alueella tällä hetkellä asuntojen vuokraustilanne on kohtuullinen. Aktiivisia myyntitoimenpiteitä ei toistaiseksi tehdä. Jos vuokraustilanne muuttuu merkittävästi huonommaksi, niin siihen reagoidaan nopeasti ja kiinteistöjen myynti harkitaan tilanteen mukaan. Kiinteistöjen myyntiä tullaan harkitsemaan ensisijaisesti kyläkeskusten kiinteistöjen osalta, sillä niiden käyttöasteet ovat alhaisimpia. Yhtiön liikevaihto pitää yllä yhtiön maksuvalmiutta ja mahdollistaa kiireellisimpien korjausten tekemisen. Nykyisellä liikevaihdolla yhtiöllä ei ole mahdollisuutta peruskorjauksiin ilman ulkopuolista rahoitusta. Kohtuullisen käyttöasteen, alhaisten lainakorkojen sekä tiukan kustannuskurin ansiosta tilivuoden 2014 voitto ennen tilinpäätössiirtoja on euroa. Vapaaehtoisten varausten jälkeen tilikauden tulos on 6,35 euroa. Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy PIKES Pikes Oy ( on Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien ja Valtimon kunnan omistama elinkeinoyhtiö. Yhtiön strategia uudistettiin toimintavuoden aikana. Strategiaprosessin aikana määriteltiin yhtiölle uusi missio, visio ja arvot. Lisäksi yhtiön laatuohjeistusta päivitettiin siten, että keskeistä toiminnan ohjeistusta koottiin toimintakäsikirjaan ja toimintaa kuvaavat prosessikuvaukset uudistettiin. Johtamisjärjestelmää selkeytettiin siten, että johtoryhmälle laadittiin toimintatapakuvaus ja vuosikello, joka linkittyy hallituksen työskentelyrytmiin. Lisäksi hallituksen työskentelyä rytmittämään laadittiin vuosiohjelma. Vuoden aikana yhtiössä tehtiin yhteensä 14,6 henkilötyövuoden verran työtä ja yhtiön palveluksessa työskenteli yhteensä 24 eri henkilöä. PIKESin palveluksessa oli vuonna 2014 seitsemän eri vakituista henkilöä (yht. 5,6 htv) ja 17 määräaikaista työntekijää. Osa-aikaisia kaikista työntekijöistä oli 2 henkilöä ja kokoaikaisia 22 henkilöä. Lieksassa toimisto muutti yhteisiin toimitiloihin Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n kanssa maaliskuun alussa (Lieksan yrityskeskus). PIKES palveli toimintavuoden aikana 281 asiakasta. Perustettuja yrityksiä oli 36 kpl ja omistajanvaihdoksia vietiin läpi 9 kpl. Uusia työpaikkoja PIKESin asiakasyrityksiin syntyi 56 kpl. Suurimmat lukumääräiset volyymit olivat kehittämis- ja perustamisneuvonnassa. PIKES jatkoi starttirahalausuntojen antamista Pielisen Karjalan alueella. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin asiakkaille loppuvuonna ja PIKESin tarjoaman palvelun kokonaisarvosanaksi tuli 4,11 (asteikko 1-5). Kehittämishanketoiminnassa korostui tänä vuonna uusien hankkeiden suunnittelu, koska uusi EUrakennerahastokausi käynnistyi vuoden alussa. Hankkeiden suunnittelua ohjasi uusi elinkeinostrategia, jonka yksi keskeisistä painopisteistä on vihreän teollisuuden ohjelma sisältäen energia- ja materiaalitehokkuuden edistämisen ja metsäbiotalouden verkosto- ja innovaatiotoiminnan. Vuonna 2014 PIKESin hankerahoitusta ohjattiin yhdeksään itse hallinnoituun hankkeeseen, seitsemään osatoteutushankkeeseen ja kolmeen muiden toteuttamaan hankkeeseen. PIKESin hankerahasta käytettiin ,00 euroa Leader-hankkeiden rahoitukseen Vaara-Karjalan Leader ry:n kautta. Tilinpäätös (186)

30 Uuden ohjelmakauden hitaan käynnistymisen vuoksi kehittämishanketoimintatoiminta ei toteutunut täysin suunnitellun mukaisesti. Vuoden 2014 aikana järjestettiin kaksi hankehakua (kesä- ja lokakuussa), joihin PIKES jätti omia hankehakemuksia yhteensä 6 kpl ja oli mukana osatoteuttajana tai rahoittajana kuudessa eri hankehakemuksessa. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Karelia Expert Matkailupalvelu Oy ( on Pohjois-Karjalan matkailun alueorganisaatio, joka vastaa alueen yhteisestä matkailumarkkinoinnista, tuotekehityksestä, kokous - ja kongressipalvelujen tuottamisesta, matkailupalvelujen myynnistä sekä matkailuneuvonnasta. Vuonna 2005 Lieksan Matkailu Oy ja Ilomantsin Matkailu Oy fuusioituvat Karelia Expertin kanssa. Yhtiön toimistot sijaitsevat Joensuussa, Ilomantsissa, Lieksassa, Kolilla, Ja Nurmeksessa. Lieksan kaupungin omistusosuus yhtiössä on 29 %. Vuoden 2014 aikana yhtiö aloitti yhtiörakenteen muutokset. Uuden myyntiyhtiön perustamistoimenpiteet aloitettiin vuoden 2014 aikana. Matkailuvuosi 2014 oli hyvin haasteellinen leudon talven ja kylmän alkukesän vuoksi. Rekisteröityjen majoitusyöpymisten mukaan Lieksan seudulla vuonna 2014 saavutettiin kuitenkin hienoista kasvua. Kolin kansallispuiston kävijämääriin huonoilla sääoloilla oli vaikutusta - matkailijoita oli (vuonna 2013: ). Koko alueen kävijämäärä lienee vuositasolla noin Metsähallituksen luontopalvelujen julkaisema selvitys vuoden 2014 kansallispuistokäynneistä ja niiden paikallistaloudellisista vaikutuksista nosti Kolin neljänneksi vaikuttavimmaksi kansallispuistoksi paikallistaloudellisilta vaikutuksiltaan (14,3 milj. ). Kolin matkailuneuvonnassa vieraili noin asiakasta, joista lähes puolet oli ulkomaalaisia. Kolin kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2014 maakunnassa yhteisesti sovittujen Kolin arvo-ohjeiden mukaisesti. Yöpymiset lisääntyivät Lieksassa vuoden 2014 aikana 2,6 %; kotimaiset yöpymiset vähentyivät -2,3 % ja ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 26,2 %. ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Konserniyhtiöihin kohdistuvat taantuman mukanaan tuomat taloudelliset paineet. Tytäryhtiöt Lieksan Teollisuuskylä Oy ja Asunto Oy Lieksan Vuokratalot ovat toteuttaneet suunnitelmiaan talouden vahvistamiseksi. Talouden tervehdyttämistyö jatkuu. Paitsi kunnan, myös Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaali- palvelujen kuntayhtymän tulevaisuuteen on merkittävä vaikutus tulevalla sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksella. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto seuraa kunkin tytäryhteisön toimintaa sen vuotuisen tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen liitetietojen kautta sekä pidättää itselleen oikeuden saada tarvittavia lisäselvityksiä tytäryhteisönsä tilinpäätöksistä niin harkitessaan. Kaupunginhallitus seuraa yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia yhteisön hallitukselle havaitsemiensa epäkohtien hoitamiseksi. Lautakunnat seuraavat toimialaansa kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista kaupunginhallitukselle. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada kaupungin tytäryhteisöjen toiminnasta ja tilinpäätöksestä selvityksiä niin harkitessaan, ja sen lisäksi tarkastuslautakunnalla on oikeus käydä tutustumassa tytäryhteisön toimintaan ja tavoiteasetantaan ja saada näin varmuus siitä, että valtuuston asettamat tavoitteet tullaan tytäryhteisössä saavuttamaan. Kaupunginjohtaja vastaa Lieksa-konsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Kaupunginjohtajalla on oikeus sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseen tytäryhteisöissä. Yhteisöt ovat velvollisia antamaan tarkastustoiminnan edellyttämät tiedot. Tytäryhteisöjen on raportoitava toimintansa ja taloutensa kerran vuodessa kaupunginjohtajalle. Palvelukeskusten johtajat toimialajaon mukaan ja kaupunginsihteeri ja kaupunginkamreeri avustavat kaupunginjohtajaa seurannassa. Lieksa-konsernin toiminnan ja tuloksen seurantaraportit ja tilinpäätökset tulee aina toimittaa kaupunginkamreerille. Tilinpäätös (186)

31 Tytäryhteisöjen toimivan johdon on etukäteen neuvoteltava ennen yhteisönsä päättävien elinten päätöksentekoa kaupungin konsernin operatiivisen johdon kanssa asioista, jotka koskevat toimialamuutoksia toiminnan laajennuksia tai supistuksia merkittäviä omaisuuden luovutuksia merkittäviä investointeja taloudellisen kantokyvyn kannalta merkittäviä lainan ottamiseen tai lainanantoon liittyviä kysymyksiä omaisuuden kiinnittämistä tai vakuuden antamista yhteisön vakuutuspolitiikkaa sekä muuta yhteisön toimintaedellytyksiin ja palvelukykyyn olennaisesti vaikuttavaa toimintaa. Lieksan Teollisuuskylä Oy:n ja Lieksan Vuokrataloyhtiöt Oy:n, kuten myös Pikes Oy:n ja Karelia Expertin toimitusjohtajat antavat katsauksia kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tarpeen mukaan. Tarvittaessa heidät kutsutaan kuultaviksi yhtiöitä koskevia asioita käsiteltäessä. Käytäntönä on ollut, että kaupungin nimeämät konserniyhteisöjen hallituksen jäsenet tuovat niissä käsiteltäviä merkittäviä linjauksia kaupunginhallituksen tietoon ja mahdollista ohjausta varten. Käytäntö on toiminut kohtuullisen hyvin. Tilinpäätös (186)

32 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 1 6 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -1-5 Varausten ja rahastojen muutos 100 Tilikauden ylijäämä(alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 35,7 35,0 Vuosikate/Poistot, % 205,4 91,4 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tilinpäätös (186)

33 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 1-6 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 150,1 94,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 80,0 45,4 Lainanhoitokate 1,7 1,0 Kassan riittävyys (pv) 37,6 32,1 Tilinpäätös (186)

34 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osuus kuntayhtymien oman pääoman Muut pitkävaikutteiset menot lisäyksistä Ennakkomaksut 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilikausien yliljäämä(alijäämä) Maa-ja vesialueet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja kesken VARAUKSET eräiset hankinnat Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainsaamiset Muut palkolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Saamiset Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste,% 45,6 44,1 Suhteellinen velkaantuneisuus,% 54,5 53,8 Kertynyt ylijäämä(alijäämä) milj Kertynyt ylijäämä(alijäämä) /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta ,milj Konsernin lainasaamiset, milj Kunnan asukasmäärä Tilinpäätös (186)

35 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallituksen on kuntalain 69 3 momentin mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Lieksan kaupungin tilikauden 2014 tulos on ,41 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,27 euroa tehdään euron investointivaraus terveyskeskuksen rakentamista/peruskorjausta varten. siirretään tilikauden ylijäämä ,68 euroa taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä (alijäämä) -tilille. Lieksan kaupungilla on taseessa aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää ,58 euroa. Tilikauden 2014 ylijäämä nostaa taseeseen kertyneen ylijäämän yhteensä ,26 euroon. Tilinpäätös (186)

36 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 1110 Vaalit 1210 Tarkastustoimi 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 Kaupunginhallitus 1420 Alueellinen yhteistyö 1430 Keskushallinto 1440 Keskitetyt toiminnot 1450 Ruokahuolto Hallintopalvelukeskus avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa päätöksenteossa ja johtamisessa. Palvelukeskus vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja ruokahuollosta PALVELUKESKUKSEN KOMMENTIT TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2013 HUOMIOIHIN: Tarkastuskertomuksen huomio Tarkastuslautakunta edellyttää kaikkien palvelukeskusten tehostavan sisäisen valvonnan käytänteitä Taloustietoutta on pyrittävä viemään yksiköissä mahdollisimman laajalle ja mahdollisimman laajan ryhmän tietoon, että talousarvioon suhtauduttaisiin sitä noudattamalla. Kaikkien palvelukeskusten päälliköiden ja yksiköiden esimiesten tulisi kiinnittää asiaan huomiota. Tietotekniikan tuomia etuja ei vielä riittävässä määrin käytetä hyväksi, tietotekniikan hyödyntämistä tulisi tehostaa laajemminkin. Kaupunginhallitus ottaa kriittisen, tiukan, pitkäjänteisen ja johdonmukaisen otteen päätöksissään talousarvion toteutumiseen. Aspan tunnettavuus kaupunkilaisten keskuudessa saisi olla parempi. Huomiota tulisi kiinnittää markkinointiin ja näkyvyyteen Olennaisten myyntisaamisten ja ostovelkojen puuttuminen tuotti sekä tarkastuslautakunnalle että muille suuria ongelmia. Kuukausiraportit antoivat väärää informaatiota taloudellisesta tilanteesta. Tilanne 2014, tulevat toimenpiteet Sisäisen valvonnan merkitystä on otettu esiin johtoryhmissä ja esimiestunnilla Työtä taloustietouden lisäämiseksi tehdään jatkuvasti mm. esimiestunneilla. Henkilöstölle annettu atk-koulutusta 2013 ja 2014, koulutusta jatketaan. Uudet talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot antavat paremmat mahdollisuudet asioiden paperittomaan käsittelyyn. Aspan ja uuden tiedonohjausjärjestelmän rakentamisen myötä tietotekniikan hyväksikäyttöä lisätään palveluprosesseissa. Kaupunginhallituksen taloustyöryhmä on seurannut, ohjeistanut ja hankkinut tietoa talouden kehittymisestä Aspaa tuotu esille tiedotusvälineissä. Kaupungin kotisivuilla tietoa ja Sekä laskutus että ostolaskujen käsittely pyritään tekemään mahdollisimman ajantasaisesti. Asiaan kiinnitetään huomiota säännöllisin väliajoin. Joidenkin laskuttajien laskujen tarkastus ja hyväksyntä on keskitetty käsittelyn nopeuttamiseksi (KH ) Kaupunki ei kuitenkaan pyri jaksottamaan kustannuksia kirjanpidossa kuukausittain. Osa toimittajista laskuttaa pidemmissä kuin kuukauden jaksoissa. Samoin osa toimittajista laskuttaa viiveellä. Tästä syystä kustannusten kertymistä ei voi ennustaa mekaanisella prosenttilaskennalla, vaan koko vuoden tuloarvioiden ja määrärahojen toteutumisen arviointi on kustannuspaikka- ja tulosyksikkövastaavien tehtävä VAALIT Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1110 Vaalit Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus EU-vaalit organisoidaan Prosessit ja rakenteet Toteutui tavanomaisesti ilman ongelmia. Tilinpäätös (186)

37 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Sähköinen äänestäjärekisteri otetaan käyttöön Sähköinen äänestäjärekisteri käytössä ennakkoäänestyksessä ja yhdessä äänestyspaikassa varsinaisena äänestyspäivänä. Järjestelmä toimi hyvin. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate Poistot 0 Netto Europarlamenttivaalit toimitettiin kaikissa EU:n jäsenvaltiossa Suomessa vaalipäivä oli sunnuntai 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa oli toukokuuta. Kunnat ovat velvollisia huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kertakorvauksena ministeriön vahvi s- taman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Vaalit pystyttiin järjestämään niin, että valtiolta saatu korvaus kattoi kustannukset TARKASTUSTOIMI Tulosyksikkövastaava: Johanna Tähkiö 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Hallinnon ja talouden tarkastamisen seuranta. Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteen sovittaminen. Riskienhallinnan ja konsernivalvonnan seuranta. Taloudelliset resurssit Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kpl/vuosi. Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kaupunginvaltuuston hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan. Prosessit ja rakenteet Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi Raportointi hallintokunnittain kokouksissa. Tytäryhtiöiden kuuleminen kerran vuodessa; vuonna 2014 painopisteenä riskienhallinta. Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit riittävässä laajuudessa Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivien määrä 10 kpl, toteutumisen seuranta. Laaditun arviointisuunnitelman ja vuosityöohjelman mukaisesti. Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa määrin koulutukseen kehittääkseen tarkas- yhteen koulutustilaisuuteen vuodessa. Kaikki jäsenet osallistuvat vähintään tus-lautakunnan toimintaa ja toiminnan Arviointisuunnitelman kehittäminen. vaikuttavuutta. raportoinnin ja seurannan kehittäminen. Tarkastuslautakunta on kutsunut kuultavaksi eri palvelukeskusten taloudesta ja toiminnasta vastaavia. Tarkastuslautakunta on kuullut eri henkilöstöjärjestöjen edustajia. Tytäryhtiöiden kuuleminen vuoden 2014 ei toteutunut. Arviointikäyntejä ei suoritettu vuoden 2014 aikana. Kokouksia pidettiin 10 kpl. Tarkastuspäivät toteutuivat suunnitelman mukaan. Raportointia tarkastuslautakunnalle kehitettiin. Toteutui osittain, lukuun ottamatta tytäryhteisöjen kuulemista ja arviointikäyntejä. Arviointikertomus vuodelta 2013 valmistunut Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 aikana kuullut johtavia viranhaltijoita ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaa talouden tasapainottamisen toteutumisesta. Kaikki osallistuivat Kuopiossa Aluekehityssäätiön järjestämään koulutukseen Tilinpäätös (186)

38 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1310 Kaupunginvaltuusto Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaupungin virka- ja luottamushenkilöorganisaatioiden tehtäväjaon ja toimintatapojen selkiyttäminen. Talous v % Valtuuston talousseminaarit, johtoryhmän, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston yhteistyön tiivistäminen. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , KAUPUNGINHALLITUS Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1410 Kaupunginhallitus 1411 Nuorten kesätyöt 1420 Avustukset 1430 Elinkeinotoimi 1450 EU- ym. projektit Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Sähköisten palvelujen merkittävä lisääminen sekä organisaation omassa toiminnassa että kuntalaisille tarjottavissa palveluissa Taloudelliset resurssit Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen ja valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja palvelukeskusten sitouttaminen Prosessit ja rakenteet Kaupungin palveluprosessien uudistaminen, ASPA-mallin kehittäminen edel- Koko kaupungin keskitetyt kirjaamo- ja asianhallintatoiminnot siirretään aspaan Kaupungin verkkosivut on uudistettu. PTTK:n sähköisten palveluiden hanke viivästynyt. Maakunnallinen sähköisen arkistoinnin hanke päättyi, mutta kehitystyö jatkuu kunnissa ja kuntien yhteistyönä. Käytössä olevat sähköiset palvelut ovat monelta osin onnistuneet (esim. erilaiset ilmoittautumiset, Medinet) ja niitä tulee lisätä. Strategian jalkauttaminen, valtuuston talousseminaarit. Esimiestunnit. Koko henkilökunnan lomautukset viety läpi vuonna Yt-neuvottelut loppuvuodesta. Asianhallintatiimi on aloittanut työnsä. Rakenne on muotoutunut. Tilinpäätös (186)

39 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa leen ja yhteispalvelukeskuksen luominen mennessä. Kaupunki lähdössä mukaan Kunnan asiakaspalvelu -verkostoon. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstölähtöisen kehittämisen juurruttaminen kaupungin toimintaan LATUhankkeen päättymisen jälkeen Talous v Henkilöstölähtöinen kehittäminen mukana strategiassa, talousarviossa ja vuosikelloissa. Kehittämisideoiden käsittelyn vakiinnuttaminen. Palvelukeskusten LATU-vastaavien toiminnan aloittaminen Sisäisten uudistajien toiminnan määrittely % Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu vaikeina aikoina. LATU-vastaavien toiminta ei ole lähtenyt vielä käyntiin. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Kaupunginhallituksen avustuksiin käytettiin euroa. Hissiavustuksia ei haettu, joten osavuosiraportin yhteydessä jo alennetusta avustusmäärärahasta jäi käyttämättä euroa. Omalle kustannuspaikalleen oli varattu elinkeinotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset ja y h- teistoimintaosuudet: Muutos Pikes Oy ,3 % Karelia-Expert Oy ,0 % Teollisuuskylä Oy ,3 % Vaskiviikon kannatusyhdistys ry ,0 % Kolin matkailuyhdistys ry ,0 % Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry ,0 % Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy ,0 % Muu matkailun edistäminen ,7 % Yhteensä ,0 % Pikesin vuoden 2013 tilinpäätöstä muutettiin kaupungin tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen niin, että kuntien avustuksia pienennettiin. Palautus on ( euroa) kirjattiin vuoden 2014 tuloksi. T u- loa ei huomioitu talousarviossa. EU-projektien kustannuspaikalle kirjattiin tuloja yli tuloarvion. Pikesin kanssa yhteistyössä toteutettu LuontoKolin kasvusysäys hanke saatiin päätökseen. Hankkeen Lieksan osatoteutukseen käytettiin kolmen vuoden aikana euroa, josta kaupungin omavastuuosuus oli 20 prosenttia. Hankkeen loppuraportti on luettavissa Pikesin kotisivuilla ( Poistojen rivillä näkyy Lieksan Teollisuuskylä Oy:n osakkeiden arvonalennuskirjaus, 1,5 miljoonaa euroa ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1460 Palo- ja pelastustoimi 1470 Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori 1475 Joukkoliikenteen tukeminen 1480 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet 1490 Maaseutuhallinto 1495 Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimesta vastaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, joka toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Tilinpäätös (186)

40 Pielisen karjalan kyytikoordinaattori on Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon yhteinen pilotti, jota on sovittu jatkettavan vuoden 2015 loppuun. Lieksan kaupunki on palkannut kyytikoordinaattorin ja laskuttaa muilta kunnilta niiden osuudet sopimuksen mukaan (KH ) Joukkoliikenteen tukeminen kustannuspaikalla käsitellään maakuntaliput sekä Kolin kimppakyyti. Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet kustannuspaikalle kirjataan kaupungin osuus verotuskustannuksista, maakuntaliiton ja kuntaliiton maksuosuudet sekä joitakin muita pienempiä jäsenmaksuja. Maaseutuhallinto hoidetaan seudullisesti ja sitä hallinnoi Nurmeksen kaupunki. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueella vastaa Joensuun kaupunki. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ympäristöterveydenhuollon arkiston päättäminen (oma toiminta loppunut helmikuun lopussa 2013) Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Vertailussa edelliseen vuoteen on otettava huomioon, että palo- ja pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto on siirretty hallintopalvelukeskukseen vuoden 2014 alussa. Palo- ja pelastustoimen budjetoidut toimintakulut 2014 ovat euroa ja ympäristöterveydenhuollon euroa; toteutuneet vastaavasti ja KESKUSHALLINTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1500 Kanslia 1510 Rahatoimisto 1520 Henkilöstöhallinto 1530 Sähköinen kokouskäytäntö 1535 ICT-palvelut Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaupungin ja yritysten yhteisrekrytointi Opetushenkilöstön TVA Prosessit ja rakenteet Sähköinen arkistointi Kuntien yhteinen tehtäväluokitus käyttöön 1.3. Sähköinen arkistointi käytössä vuoden 2014 aikana Pöytäkirjojen tekeminen kokouksissa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstövoimavarojen arviointi KT:n uusi suositus henkilöstöraportoinnista otetaan käyttöön vuoden 2013 raportoinnissa Dynasty: valmistelijoiden koulutus (asianhallinta, kokoushallinta, sopimushallinta, sähköinen arkistointi) Koulutusten koordinointi yli palvelukeskusrajojen, yhteiset koulutukset Suunnitteilla TVA hyväksytty Maakunnallinen hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Kunnat jatkavat yhteistyötä v sähköisen arkistonnin käyttöön saamiseksi Vakiintumassa käytännöksi Henkilöstökertomus tehty aikaisemman suosituksen mallin mukaisesti. Uusi malli käyttöön vuoden 2014 raportoinnissa. Koulutuspäivät kesäkuussa ja syksyllä Työryhmä tekee esityksen kolmen päivän koulutukseen liittyvistä järjestelyistä. Koulutussuunnitelma tehty ja koulu- Tilinpäätös (186)

41 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa tuskorvaukset vuodelta 2014 haettu. Organisaation ja oman työn kehittämisen valmiuksien lisääminen, työnantajan roolin esille ottaminen Esimiesten säännölliset puolen päivän teemakoulutukset (4-6 koulutusta/v). Mukaan otetaan ammattijärjestöjen edustajia. Kerran kuukaudessa pidettävä esimiestunti on hyödyllinen ja vakiintunut. Esimiestuntien vuorovaikutteisuutta ja koulutuksellisuutta on tarkoitus lisätä. Teemakoulutuksia ei ole pidetty. Maaseutustrategia työ tehty ja strategia tulee valtuuston hyväksyttäväksi maaliskuussa Vapaa-ajanasukastoimikunta valittu ja työ käynnistymässä. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , KESKITETYT TOIMINNOT Tulosyksikkövastaava: Riikka Boren 1540 Asiakaspalvelukeskus Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus E-palveluiden tarjonnan lisääminen Ainakin yksi uusi palvelu käyttöön 2014 Uusia sähköisiä ilmoittautumisia toteutettiin ja kuntalaisaloite sähköistettiin Uuden kotisivualustan ja sosiaalisen median käyttöönotto Liferay-alustan käyttöönotto vuoden 2014 aikana maakunnalliselle easiointi-alustalle. Liferay kotisivujen käyttöönotto tapahtui , tällöin saadaan sosiaalisen median työkalut osaksi kotisivuja ja muut tahot pystyvät linkittämään Lieksan kaupungin tiedotteita, ajankohtaisia asioita ja sivuja helposti omille sivuilleen tai sosiaaliseen mediaan avautui Pikesin hallinnoima Pielisen immeiset, jossa sisällöntuotannossa mukana myös alueen kuntaorganisaatiot. Hallinnon omia sote- Viranomaispalvelujen tarjonta lisääntyy Yksi uusi viranomaispalvelu Ei toteutunut vuonna 2014 Palveluiden laadun seuranta Asiakastyytyväisyysmittaus Suoritettiin asiakastyytyväisyysmittaus ja käytiin läpi saadut palautteet. Palvelutarpeiden kartoitus Palvelukeskusten yhteisen asianhallintatiimin perustaminen Taloudelliset resurssit Skannauksen ja tulostuksen uudelleenjärjestely Asiakaspalvelupisteeseen siirretyt palvelut tuotetaan tehokkaasti Palvelukeskusten johtoryhmien tapaamiset, 1 uusi palvelu/palvelukeskus Palvelukeskuksista siirtyy 1-2 henkilöä asiahallintatiimiin. Tiimi antaa asianhallintaan liittyviä palveluja kaikille palvelukeskuksille yhdestä työpisteestä. Käyttötarpeen selvittäminen, vanhojen laitteiden kartoitus ja korvaaminen yhdellä monitoimilaitteella ½-1 hlötyövuoden vähennys/palvelukeskus Soten palvelutarpeita kartoitettiin pitkin vuotta. Uusia asiakaspalvelussa annettavia palveluja on esim. eräiden vammaispalveluasioiden kirjaaminen Proconsonaan, ajanvarauksen ja asiakaspalvelunpuhelinnumeron sijaistaminen entistä paremmin. Halpan ja sivpan kartoitusta jatketaan. Tevin palvelutarjonnassa ei muutoksia. Tiimi aloitti toiminnan Tiimi täydentyi syksyllä 2014 ja vuoden vaihteessa Uusi monitoimilaite hankittiin asiankaspalvelutiimiin ja kierrätetty monitoimilaite asianhallintatiimiin. Luovuttiin useasta työasematulostimesta. Suuremmat tulostukset siirrettiin kopiointiin Ohjausryhmä ohjasi toimintaa kokoontumalla 3 kertaa, lisäksi järjestettiin 2 asianhallinnan kehittämisiltapäivää Tilinpäätös (186)

42 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa ohjausryhmälle ja kaikille palvelukeskusten hallinnoissa työskenteleville henkilöille. Tilaratkaisut (tilojen käytön tiivistäminen) Prosessit ja rakenteet QF-laatukäsikirjan ja prosessiportaalin hyödyntäminen Aspan tunnettavuuden kasvu (sisäinen ja ulkoinen) Tilavarausten tehokas hallinta Palveluprosessit ja työohjeet ylläpidetään ja käytetään sähköisesti Avoimet ovet tapahtuma nimenannon yhteydessä, ollaan esillä tapahtumissa, lehdistötiedotteet uusien palvelujen käyttöönotoista Maakunnallisen tilavarausjärjestelmän (Timmi) käyttöönotto ja tilavaraustiedon tuottaminen Liferaysta infotv:n selvitetään, Outlook kalentereiden tehokkaampi hyödyntäminen Palveluneuvojien TVA Palveluneuvojien TVA suoritetaan sivistystoimen TVA.n yhteydessä tai otetaan käyttöön valtiovarainministeriön asiakaspalvelu2014 hankkeen tuotoksena tehty TVA. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Palveluja annetaan 12kk/5pv/9-15 Jokainen työntekijä osaa sijaistaa kahta palvelukokonaisuutta ja tuottaa QF työohjeet omasta palvelukokonaisuudesta Tietotaidon kasvu Jokainen työntekijä osallistuu 3 koulutuspäivään Muutosvaiheen parempi hallinta Talous v työpaikkakokoukset viikoittain, kehityskeskustelun 2x/v, yhteiset virkistyspäivät, Asiakaspalvelu työryhmätyöskentelytilan hyödyntäminen % Asianhallintatiimille järjestettiin tilat teknisen viraston 2. kerroksesta. Tiloihin siirtyminen toteutui vuonna Asiakaspalvelupisteeseen saatiin lisätiloja mm. kuntalaisen etäasiointia eri valtion viranomaisten kanssa. Sähköisen viestinnän ohje, Liferay sisällöntuottajan ohjeistukset siirrettiin laatukäsikirjaan. Asiakaspalvelutiimin ohjeistusta kerättiin sinne. Asianhallintiimin työprosessien laadinta saatiin alkuun prosessiportaalissa. Saatiin 2x lehtijuttua asiakaspalvelupisteestä ja tehtiin yksi lehdistötiedote. Avoimet ovet toteutettiin joulunavauksen yhteydessä. Asiakaspalvelupisteelle ei annettu nimeä. Outlook kalenterin hyödyntämistä erityistilojen pukutilan vuokraamisessa selvitettiin=>ei käyttöön. PTTK järjesti Timmiohjelmiston esittely. Timmin käyttöönotto ei edennyt. Outlookkalenterikoulutusta annettiin vierihoitona ja järjestettiin yksi Outlook-koulutus. Siirryttiin asiakaspalvelun henkilökohtaisen neuvonnan tekemiin outlookkalenterivarauksiin eräille soten viranhaltijoille ja työntekijöille. Ei ole toteutunut Sijaistaminen toteutui asiakaspalvelutiimissä. Lisää työohjeita tehtiin esim. kassapankkiohjelma ja soten postin ja kirjaamisen ohje Taloushallinnon uusien ohjelmien ja soten koulutuksiin osallistuttiin. Osallistuja on jakanut tietoa muille tiimiläisille. Asianhallintatiimiläiset kävivät tutustumassa Hollolan keskitettyihin asianhallintapalveluihin. Viikoittaiset työpaikkakokoukset toteutuivat. Syksyllä lomautuksen hankaloittivat työpaikkakokouksien toteuttamista. Kehityskeskustelu jokaiselle työntekijälle pidettiin. Asiakaspalvelutiimin työryhmätyöskentelytila käytetään päivittäin. Asianhallintatiimin työtila perustettiin ja sen käyttöä harjoiteltiin syksyllä. Asianhallintatiimin työnohjauksen aloittamiseen saatiin lupa ohjausryhmältä. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot 0 Netto , Tilinpäätös (186)

43 Asiakaspalvelupisteen ja asianhallinnan kustannukset jaetaan osittain muille palvelukeskuksille ja hallintopalvelukeskuksessa keskushallinnolle RUOKAHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Riitta Turunen 1600 Ruokahuolto Ruokapalvelun asiakkaina ovat päiväkoti, koulut, vanhustenhoito ja laitoshoito sekä ulkoiset asiakkaat. Kustannukset veloitetaan asiakkailta täysimääräisinä suoritteiden perusteella. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Vastataan kysyntään laadukkain palveluin ja kilpailukykyisin hinnoin. Laatua ja toimintaa seurataan asiakastyytyväisyyskyselyin. Taloudelliset resurssit Raaka-aine hankinnat hankintasopimuksen mukaisesti, valitaan mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia raaka-aineita n noudattaminen. Tavoiteltavat kustannussäästöt 4 henkilötyövuotta keskuskeittiöhankkeen toteutuksella Prosessit ja rakenteet Ruokatuotannossa laadun varmistaminen tuotantoprosessien ja omavalvontaohjeistuksen mukaan Toimitaan palvelusopimuksen mukaisesti ja tuotetaan ateriat huomioiden eri ikäkausiryhmät (päivähoito, koulut, laitosasiakkaat) Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Asiakas palautteet käsitellään, raportoidaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet Asiakastyytyväisyyskyselyt on pidetty maaliskuussa ja marraskuussa. Syksyn ruokalistojen päivitys on tehty. Ruokalistoissa on otettu huomioon uudet ravitsemissuositukset ja asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset. Tulokset on raportoitu tilaajille ja tiedotettu asiakkaille. Marraskuussa pidetyn asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella ruokahuollossa päätettiin kevään aikana panostaa salaatteihin ja niiden esille laittoon. Ruokalistaan tehtiin vain pieniä muutoksia. Uusia ruokia tuodaan tarjolle lähinnä teemapäivinä, jolloin lähiruokaa ja järvikalaa pyritään saamaan listalle. Toimittajien raportit ja ostojen seuranta Raaka-ainehankinnat on suoritettu sopimusten mukaisesti. Omasta maakunnasta on hankittu perunaa, juureksia, marjoja, kananmunia, leipää ja Rauhalan tuotantokeittiöön on saatu jonkun verran paikallista kalaa. Syksyn aikana on osallistuttu hankintarenkaan yrittäjäyhteistyöhön. Kustannusten seuranta ja raportointi kuukausittain johtotiimissä sekä osavuosiraportit Elintarviketutkimukset hygieniaohjeistuksen mukaan Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ruokapalveluhenkilöstön ammatillisen Yhteiset koulutuspäivät, yhteistyössä eri osaamisen kehittäminen toimijoiden kanssa Työkierto eri toimipisteissä Työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen Yhteistyö Amo:n kanssa Tavoitteena lyhytaikaisten sijaisuuksien hoitaminen Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Työssäoppimisjaksoille otetaan kokkiopiskelijoita keittiötyöhön osaksi yhteistä toimintaa. Keskuskeittiöhankkeen viivästymisen takia vuoden 2014 aikana eläkkeelle jäävien (5) tilalle, jouduttiin palkkaamaan työntekijöitä Oiva-tarkastuksia tehty alkuvuodesta 3 keittiössä ja toiminta on todettu hyvin suoritetuksi; oivalliseksi 2 ja hyväksi 1. Oiva tarkastukset on tehty kaikissa yksiköissä syksyn aikana. Ravitsemussuositukset on käyty läpi ravitsemisterapeutin kanssa.syksyllä osallistui 5 henkeä anniskelupassikoulutukseen ja sama määrä sai ensiapukoulutuksen. Työnkierto etenkin kouluilla toimii jatkuvasti ja myös laitoksista on siirtynyt 1 henkilö koululle Työterveyshuollon kanssa on suoritettu työpaikkakäyntejä ja työpaikkaselvitysraportit on annettu: Rantalan koulun, Partalanmäen palvelukodin, Rauhalan koulun, Keskuskoulun ja lukion keittiöistä. Työpaikkapalavereja työterveyshuollon kanssa on pidetty1 kpl ja yksilöpalavereja 2 kpl Opiskelijoita on ollut keittiöissä työssäoppimisjaksoilla 2. Syksyn aikana opiskelijoita oli tuotanto keittiöissä työssäoppimis jaksoilla. Kaupungin henkilöstö- Tilinpäätös (186)

44 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa juhlien tarjoilu järjestettiin yhteistyössä ammatioppilaitoksenopiskelijoiden ja opettajien kanssa. Tunnusluvut Mittari Suorite Ruokahuollon suoritteiden määrä Terveyskeskus Partalanmäen palvelukoti Koulut Ruokahuollon suoritteiden hinta Terveyskeskus 5,03 4,67 4,60 Partalanmäen palvelukoti 4,51/4,17 4,67 4,50/ Koulut 3,17 3,30 3,08 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Keskuskeittiöhankkeen viivästymisestä johtuen keittiöiden koneita ja laitteita on uusittu. HALLINTOPALVELUKESKUS YHTEENSÄ v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tilinpäätös (186)

45 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TOIMINTA JA ORGANISAATIO Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata sosiaalihuollon-, terveydenhuollon- sekä hoivapalveluiden järjestämisestä. Palvelujen toteuttaminen ja kehittäminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja viranomaisohjeistuksiin. Lieksan kaupungin strategia määrittelee suuntaviivat SOTE strategialle, kehittämistyölle ja tavoitteille. SOTE strategia painopistealueet vuosille ovat: Suunnitelmallinen ehkäisevä toiminta Ihmisläheiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman ja hyvinvointikertomuksen laatiminen seuraavaksi valtuustokaudeksi yhteistyössä eri palvelukeskusten kanssa Henkilöstöresursseista huolehtiminen Alueellisen yhteistyön kehittäminen Päihde- ja mielenterveystyön uudelleen organisointi Huostaanottojen vähentäminen (kodin ulkopuolelle sijoitettujen palvelurakennemuutos) Tavoitteiden määrittelyssä on huomioitu toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Tulosalueita ja kustannuspaikkoja pyritään muokkaamaan tarvelähtöisesti ja ehkäisevän työn painotus huomioiden. Tulosaluejaon pohjalta on mahdollista seurata paremmin ehkäisevän työn toteutumista ja jatkossa integroida toimintoja palvelukeskuksen sisällä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Menossa olevat toiminnan kehittämishankkeet: Hallitusohjelman mukainen työllistämiskokeilu, Ikääosaavat palvelut IMMO , kotihoidon pienkotien kehittämishanke Terveempi Itä-Suomi (TERVIS), Neurologisten sairauksien ryhmäkuntoutushanke, uusi (rahoitus auki) Palvelualueet: - sosiaalipalvelut - terveyspalvelut - hoivapalvelut Tulosyksiköt 2110 Soten hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalipalvelut vastuualue 2120 Ehkäisevä lapsiperhetyö 2130 Lasten ja perheiden sosiaalityö 2140 Vammaispalvelut 2150 Aikuissosiaalityö 2160 Työllisyyspalvelut 2170 Maahanmuuttajapalvelut Terveyspalvelut vastuualue 2210 Erikoissairaanhoito 2220 Työterveydenhuolto 2230 Hammashuolto 2240 Ehkäisevä perusterveydenhuolto 2250 Perusterveydenhuolto 2260 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hoivapalvelut vastuualue 2310 Ehkäisevä työ 2320 Kotihoito 2340 Palvelukodit ja palveluasuminen PALVELUKESKUKSEN KOMMENTIT TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2013 HUOMIOIHIN: Tarkastuskertomuksen huomio Tarkastuslautakunta edellyttää kaikkien palvelukeskusten tehostavan sisäisen valvonnan käytänteitä Taloustietoutta on pyrittävä viemään yksiköissä mahdollisimman laajalle ja mahdollisimman laajan ryhmän tietoon, että talousarvioon suhtauduttaisiin sitä noudattamalla. Kaikkien palvelukeskusten päälliköiden ja yksiköiden esimiesten tulisi kiinnittää asiaan huomiota. Tilanne 2014, tulevat toimenpiteet Päivitetty sisäisen valvonnan ohje on käyty läpi johtoryhmässä ja ohjeistettu käymään läpi työpaikkakokouksissa. Palvelukeskuksen sisäisissä ohjeissa on korostettu talousasioiden (esim. talousarvion ja osavuosiraporttien) läpikäyntiä työpaikkakokouksissa. Talous on vakioasiana sekä johtoryhmässä että sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Palvelukeskus tarkensi vuoden aikana talousarviota hakemalla talousarviomuutoksia kolmesti. Palvelukeskuksen toimintakate muuttui vain ensimmäisen osavuosiraportin yhteydessä. Kahdessa jälkimmäisessä tuloarvioita ja määrärahoja tarkennettiin palvelukeskuksen sisällä. Tilinpäätös (186)

46 Tarkastuskertomuksen huomio Tietotekniikan tuomia etuja ei vielä riittävässä määrin käytetä hyväksi, tietotekniikan hyödyntämistä tulisi tehostaa laajemminkin. Kyselyt ovat palvelutuotannon kehittämisen väline. Kyselyiden heikko vertailtavuus aikaisempiin kyselyihin ei anna todellista kuvaa tulosten toteutumisesta. Kyselyiden tulokset tulee julkistaa toimintakertomuksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa omaishoitajien saaman tuen riittävyydestä ja tarpeesta saada omaishoidon tukijono purettua äkillisen lisäyksen välttämiseksi Lieksan kaupungin ikärakenne-ennuste huomioiden. Tarkastuslautakunnan mielestä tietotekniikan hyväksikäyttö on suositeltavaa ja sitä tulisi laajentaa kaikkia terveyspalvelujen osa-alueita koskevaksi. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota erikoissairaanhoidon jonotuspäivien suureen nousuun vuoden 2013 aikana. Tarkastuslautakunta kehottaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin jonotuspäivien vähentämiseksi. Tarkastuslautakunnan mielestä lasten ja nuorten puheongelmien korjaamiseen tulee edelleen panostaa riittävästi. Tarkastuslautakunta korostaa, että ennaltaehkäisevään toimintaan tulee edelleen panostaa riittävästi pitkäaikaistyöttömien osalta. Tilanne 2014, tulevat toimenpiteet Mediatrin, Populuksen, uusien taloushallinnon ohjelmien ym. tietojärjestelmien hyödyntäminen on tehostanut toimintaa. Sähköpostin ja sähköisen kalenterin aktiivinen käyttäminen ovat edistäneet tiedonkulkua. Palvelukeskuksen toimisto- ja hallintohenkilöstö on ottanut enenevissä määrin käyttöön Lync video- ja pikaviestijärjestelmän. Osassa yksiköistä on toteutettu asiakastyytyväisyyskysely ja niistä raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä. Omaishoidon tuen jonoa ei ole ollut enää vuoden 2014 helmikuun jälkeen, jolloin jono saatiin purettua määrärahojen korotuksen ansiosta. Medinettiin on Lieksassa avattu yli tuhat tiliä. Sähköinen ajanvaraus on käytössä useassa terveyspalveluiden yksiköissä. Etävastaanotto on käytössä ihotaudeissa ja aloitettu puheterapiassa. Lieksassa on tällä hetkellä enemmän tehostettua palveluasumista tarvitsevia kuin hoitopaikkoja. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla on jatkuvasti sekä tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa että hoidon tarpeen kartoituspaikkaa odottavia. Lisäksi vuodeosastojen ja kotihoidon lomautukset ovat kasvattaneet erikoissairaanhoidon jonotuspäiviä. Palveluseteleihin tehostetun palveluasumisen ostamiseen yksityisistä hoitokodeista ei myönnetty lisärahoitusta loppuvuodesta. ESH:n jonotuspäivät: 2014: 93 pv, 2013: 129 pv, 2012: 9 pv Puheterapiassa on tällä hetkellä kaksi ostopalvelusopimusta ja kolmas toimija etäyhteydellä. Ostopalveluja ei ole ollut saatavilla tähän asti kuin rajoitetusti. Toukokuun 2015 alusta alkaen saadaan ostosopimuksella puheterapiapalveluja Lieksaan paikallisesti kaksi päivää viikossa. Aktivointiaste on Pohjois-Karjalan toiseksi korkein. Terveystarkastukset toteutuvat suunnitellusti. Eläkeselvittelyjä on tehty vuonna PALVELUKESKUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Palvelukeskuksen päällikkö: Tero Oinonen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Suuntautuminen ehkäisevään työhön ja Työn alla kuntouttavaan työotteeseen. Kuntalaisten omatoimisen selviytymisen tukeminen ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen Asiakaskyselyt, palveluista tiedottaminen kuntalaisille, esim. keskustelutilaisuudet Taloudelliset resurssit Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen Ehkäisevän toiminnan prosessien avaaminen ja kehittäminen Seurantatapa: Prosessikuvaukset valmiit vuoden 2015 lopussa. Mt- ja päihdepalveluiden ja lastensuojelun avopalveluiden osalta 2014 aikana Vanhusneuvoston toiminnan käynnistäminen, ryhmämuotoisen toiminnan edistäminen Medinetin ja sähköisen toimeentulotuen hakumenettelyn käytön edistäminen Tilaisuuksien järjestäminen kuntalaisille Lomautusten ja muiden säästökeinojen toteuttaminen Mieleterveys- ja päihdepalvelujen osalta prosessikuvaukset ovat valmiita. Lastensuojelun avopalveluiden osalta ne ovat edelleen työn alla. Vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt Medinet jo laajasti käytössä. Sähköisessä toimeentulotuen hakemisessa kehitettävää edelleen. Tilaisuuksia on järjestetty. Toteutettu suunnitellusti. Aiheuttanut runsaasti ongelmia erityisesti hoito- ja hoivapalveluissa. Kustannustehokas toiminta Organisaatiorakenne tukee osaltaan Jatkuvaa toimintaa. Tilinpäätös (186)

47 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Resurssien suuntaaminen palvelujen saamiseen, saatavuudesta joudutaan tinkimään Taloustilanteen systemaattinen analysointi Vammaispalvelujen, erityisesti henkilökohtaisen avun, tilanteen selvittäminen suhteessa naapurikuntiin Prosessit ja rakenteet Toimintasäännön vastuiden vakiinnuttaminen ja selkiyttäminen esimiesten kokonaisvastuuta taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja henkilöstöstä. Tulosalueille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Päälliköt ja toimielimet ovat velvollisia ohjaamaan ja valvomaan taloutta ja ryhtymään ajoissa toimenpiteisiin poikkeamien korjaamiseksi. Seurantatapa: Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien tukeminen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuvaa toimintaa Kuntamaisematietojen kerääminen ja hyödyntäminen Kustannusten laskeminen lähemmäs vertailukuntien tasoa. Toimintakäytäntöjen luominen ja kirjaaminen Ikäpoliittisen strategian toteuttaminen Ikäihmisten asumisen ja osallisuuden kehittäminen Mielenterveys- ja päihdestrategian Strategian toteuttamisen arviointi 2014 toteuttaminen n vuosikello Käytössä 2014 alkaen Käytössä. Hyvinvointikertomuksen tekemiseen/toteuttamiseen osallistuminen mioiminen Jatkuvaa toimintaa. Tavoitteiden huo- toimintasuunnitelmista Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työolosuhteiden ja ilmapiirin parantaminenmaattinen käsittely yksiköissä ja ilme- LATU työilmapiirimittauksen systeneviin epäkohtiin puututaan. Esimiesten ja henkilöstön kehittäminen Tietoturva ja -suoja-asioiden lainmukaisuus Esimiestunneille osallistuminen Tulosyksikkö- ja kustannuspaikkavastaavien hallinnollinen koulutus Kehityskeskustelujen toteutumista seurataan vuosittain. Seurantatapa: Kaikki ovat käyneet kehityskeskustelun vuosittain. Keskushallinnon luomien perehdytyskäytäntöjen ja -materiaalien käyttö, materiaalin läpikäynti esimiestunnilla Tietoturvasuunnitelman ohjeet, seuran ta, sanktiot ja koulutus. Seurantatapa: Kaikilla työntekijöille vaitiolovelvollisuussitoumus allekirjoitettuna Vastuuhenkilöt nimetty talousarvion yhteydessä ja talouskatsaus vakioasiana sekä johtoryhmässä että lautakunnassa. Vuoden 2013 maisemaraportti käyty läpi kesäkuun lautakunnassa. Vuosien maisemaraportteja hyödynnetty valmistelun ja päätöksenteon tukena. Selvittäminen aloitettu. Vastuita on käyty läpi ja päivittämistarpeita havaittu. Toimintasäännön päivitys hyväksytty lautakunnassa lokakuussa Vanhusneuvoston toiminta on lähtenyt käyntiin. Toimintasuunnitelmaa toteutetaan. Laaja hyvinvointikertomus vuosille hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa SOTE-JORY:n esityslistalla säännöllisesti. On osallistuttu. Asianhallintajärjestelmään liittyvää koulutusta järjestetty kesäkuussa Osa uusista esimiehistä suorittanut KVTES-koulutuksia. Seurattu vuosittain. Ei ole toteutunut täysin. Käytössä. Toteutuu. LATU-käytännöt Jatkuu pysyvänä toimintakäytäntönä Käytössä. Johdon katselmukset kaikille soten Vuonna 2014 Toteutunut terveyspalveluissa. tulosyksiköille 2110 SOTEN HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Pellervo Hämäläinen 2110 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2120 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallinto 2130 Soten hankkeet 2140 Soten avustukset 2150 Soten tukipalvelut Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Palvelukeskuksen perustehtävää tukevat hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisen jatkaminen Kehitetty omaa toimintaa ja osallistuttu aktiivisesti aspan ja asianhallintatiimin kehittämiseen. Tilinpäätös (186)

48 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Seurantatapa: saatu palaute Vuoden 2014 aikana kaksi toimistopalveluiden kanslistia on siirtynyt asianhallintatiimiin. Tukipalveluiden uudelleenorganisointi Taloudelliset resurssit Toimivat ja ajanmukaiset työvälineet ja työtilat Huolto- ja vahtimestaripalveluiden keskittäminen ja toiminnan tehostaminen. Tehokkaan työskentelyn vaatimien välineiden varmistaminen, toimitilojen osalta yhteistyö tekniikan kanssa Yksi yt-neuvottelujen hyväksytyistä toimenpiteistä. Toimeenpano vuonna Työvälineet ok, yhteinen toimitila puuttuu (toimistohenkilöstö kolmessa paikassa). Resurssien käyttö Prosessit ja rakenteet Toimistopalveluiden kehittäminen Prosessien kuvaaminen Toimistopalveluiden ja muiden työyksiköiden työtehtävien tarkasteleminen etenkin rajapinnoilla Resurssien tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö Seurantatapa: Toiminnan itsearviointi Käytäntöjen yhtenäistämisen jatkaminen Yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen Sopivien ja tarkoituksenmukaisten toimintatapojen etsiminen ja vakiinnuttaminen ottaen huomioon kolmen erillisen toimipisteen tuomat ongelmat Prosessien kuvaamisen aloittaminen hankalimmista/tärkeimmistä Työtehtävät ja vastuut selvitetty ja sovittu rajapinnoilla Loppuvuodesta suunniteltu toimistopalveluiden keskittäminen kahteen toimipisteeseen. Toteutus alkuvuodesta Resursseja kohdistettu uudelleen töitä organisoimalla. Asianhallintatiimiin siirtyneiden kanslistien tilalle ei ole palkattu työntekijöitä, vaan palvelukeskukseen jääneet tehtävät on jaettu. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmien vaihdos on hyödynnetty työtapojen yhtenäistämisessä ja tehostamisessa. Tiedonkulku on parantunut saadun sisäisen palautteen perusteella. Videoneuvottelujärjestelmän (Lync) on otettu varsin laajasti käyttöön toimistopalveluissa. Prosesseja on käyty läpi ja uusia toimintaohjeita laadittu yksitellen. Eteneminen hidasta johtuen mm. keväällä toteutetuista lomautuksista. Osittain vielä kesken. Rajapintoja on tarkasteltu etenkin kahden kanslistin aspa-siirron ja yhden toimistohenkilön eläköitymisen yhteydessä. Toimistopalveluille kuuluvien tehtävien listaaminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen Pyritään mitoittamaan tehtävät ja henkilöstö oikein. Pyritään löytämään uusia aikaa säästäviä toimintatapoja. Huolehditaan työajoista ja pyritään pitämään mahdolliset kertyneet tunnit nopeasti pois Kesken Kevään aikana toteutetut lomautukset johtivat lisätuntien kertymiseen. Työkuormien tasaaminen Riittävä koulutus ja perehdytys uusiin ohjelmiin ja työtehtäviin Kehityskeskustelut 1 x vuosi Seurantatapa: Henkilöstöpalaute Vuosittainen toteuman arviointi Työparitoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen Tehtävien osittainen uudelleenorganisointi Seurantatapa: Itsearviointi Toimistopalveluiden osalta kehityskeskustelut on käyty syksyllä Hyödynnetty mahdollisuuksien rajoissa. Työnkierrolla saatu vähennettyä haavoittuvia kohtia (tehtäviä, joita vain yksi osaa tehdä) Tehtäviä on uudelleenorganisoitu henkilövaihdosten yhteydessä. Henkilöstön määrän vähentyessä työkuorma on kasvanut. Tilinpäätös (186)

49 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Muutetun talousarvion alittuminen selittyy pääosin säästöillä henkilöstökuluissa. SOSIAALIPALVELUT SOSIAALITOIMEN YHTEISET TAVOITTEET Vastuualueen päällikkö: Soile Syrjäläinen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Suuntautuminen vammaispalveluissa, lapsiperhetyössä, lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä ja työllistämispalveluissa ehkäisevään työhön ja kuntouttavaan työotteeseen. Taloudelliset resurssit Palveluiden järjestäminen taloudellisesti ja vaikuttavasti. Palveluiden saatavuudesta joudutaan tinkimään. Prosessit ja rakenteet Sosiaalipalveluiden eri vastuualueiden prosessien avaaminen ja kehittäminen ja arviointi. Työkäytäntöjen uudistaminen ja ehkäisevän työn prosessien kehittäminen. Sosiaalipalveluiden muutettu organisaatiorakenne tukee osaltaan esimiesten kokonaisvastuuta taloudesta ja toiminnan kehittämisestä. Seurantatapa: talousraporttien hyödyntämisen kehittäminen mm. siten, että esimiehet seuraavat taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja vastaavat osavuosikatsauksen laadinnasta omalta vastuualueeltaan. Seuranta: sosiaalipalveluiden yhteistyöryhmässä toteutumiskatsaus kerran kuukaudessa. Ensimmäisessä vaiheessa painopistealueena on toimeentulotuen asiakaslähtöisen palveluprosessin kehittäminen aspa yhteistyön puitteissa. Arviointityössä apuna toimii Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu avainkumppanuussopimuksen puitteissa. Seuranta: asiakaskyselyt, palveluista tiedottaminen ym. Työkäytäntöjen uudistaminen aloitettu. Ehkäisevän työn prosessien kehittäminen nähdään jatkuvana toimintana. Rakennetta muokataan edelleen. Muutosten vaikutusten arviointi on kesken. Raportoinnissa ja niiden hyödyntämisessä on edetty. Talousasioita käyty läpi sosiaalipalveluiden yhteistyöryhmässä. Kehittämistyö aloitettu. Prosesseja käyty läpi. Ns. etäyhteyden käyttöönotto vireillä aikuissosiaalityön palveluissa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota Työtehtävien priorisointi ja rajaaminen. pitämällä työn kuormittavuuskohtuullisella tasolla. Lisä- ja ylityöt tasataan mahdollisim- Työaikaseuranta säännöllisin väliajoin. man pian. Työnohjaus mahdollistetaan kaikilla palvelualueilla. Säännölliset työpaikkakokoukset kerran kuussa. Kehityskeskustelut vähintäänkerran vuodessa uusitun organisaatiomallin mukaisesti. Seuranta: toteutumiskatsaus sosiaalipalvelujen yhteistyöryhmässä kerran kuukaudessa. Riskien arviointi Läheltä piti tilanteet dokumentoidaan ja säilytetään palveluyksiköiden työsuojelukansiossa. Dokumentit lähetetään Toteutunut osittain. Työ jatkuu. Toteutunut. Toteutunut osittain. Tilinpäätös (186)

50 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa työterveyshuoltoon. Kertyneen materiaalin pohjalta ryhdytään vaadittaviin turvatoimiin ja tehdään uusia ohjeistuksia, hankitaan lisäkoulutusta ja tarvittavia välineitä. Seuranta: toteutumiskatsaus sosiaalipalveluiden yhteistyöryhmässä kerran kuukaudessa. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä tehdään esitykset eteenpäin EHKÄISEVÄ LAPSIPERHETYÖ Tulosyksikkövastaava: Virpi Hämäläinen saakka / Soile Syrjäläinen alkaen 2160 Perheneuvola Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Keskeisin yhteinen painotus: ehkäisevä työ ja tarkoituksenmukainen kuntoutus Kohtuullinen odotusaika Arkielämän aikuisten tuettu vastuuttaminen: perheneuvolasta ohjaus, jonka avulla vanhemmat/koulu/päivähoito voivat toteuttaa kuntoutusta / hoitoa /uusia toimintamalleja Lääkärikonsultaatioiden turvaaminen jatkossakin, vältetään osa PKSSK:n palveluiden tarpeesta Konsultaatioita (psykologit, toimintaterapeutti) aiempaa enemmän päivähoitoon, kouluille tarpeenmukaisesti Toimintaterapiassa palvelun saantikriteerien määrittely, ryhmätoimintamuotojen kehittäminen/järkeistäminen Koulukuraattorityössä ehkäisevän työn kehittäminen: pienryhmä- ja luokkamuotoinen työ, alustukset ja vanhempainillat Taloudelliset resurssit Työmuodon valinnan perusteena odotettu vaikuttavuus suhteessa työmäärään/kustannuksiin Lasten terapia-/kuntoutuspalvelujen ostojen keskittyminen aiempaa enemmän perheneuvolan alle: käytäntöjen kehittäminen Mahdollisimman paljon omana työnä Prosessit ja rakenteet Joustavat työmuodot tarpeenmukaisesti ja näistä tiedottaminen yhteistyökumppaneille Perheneuvola entistä moniammatillisempi: työprosessien kehittäminen Ehkäisevään työhön käytetyn ajan seuranta. Kuntoutuksen järjestyminen yksilöllisen tarpeen mukaan. Kiireelliset asiat 1-2 vkon sisällä, Ps./tt.:n ei-kiireell. arvio 3-6 kk sisällä, Kuntoutus ja hoito kiireellisyyden mukaan Apukeinojen / harjoitustenmateriaalien säännöllinen tarjonta ja riittävä ohjaus niiden toteuttamiseksi. Konsultaatiopäivien toteutuminen suunnitellusti n. 1 pvä/kk/lääkäri Toteutuneet konsultaatiokäynnit: kattaako eri yksiköt, onko säännöllistä Kriteerit sovittu tiimissä, tiedossa keskeisillä yhteistyökumppaneilla. Ryhmätoiminta vastaa kunkin lapsen yksilölliseen tarpeeseen. Toteutuminen säännöllisesti Jatkuva arviointi, esim. lapsen oma pitkä terapia vs. sama aika vanhemman ohjaamiseen kasvatustehtävässä Keskeisillä yhteistyökumppaneilla käytännöt ja kriteerit tiedossa Ostoissa keskeisenä perusteena kuntoutuksen tarpeen lisäksi se, voidaanko ostoilla ehkäistä raskaampia tukitoimia myöhemmin. Tilannearvio säännöllisesti työkokouksissa Tilannearvio säännöllisesti työkokouksissa: kunkin ydinosaaminen käytössä, päällekkäistä työtä ei tehdä ja yhteis- Ehkäisevä työ painottunut konsultaatiokäynteihin + ADHD-ilta. Kuntoutuksissa jouduttu käyttämään tarkkaa harkintaa. Kiireelliset toteutuneet aikarajoissa. Ei kiireellisissä asioissa odotusajat osin venyneet. Harjoitusmateriaalien tekeminen aloitettu, vanhempainohjausta ei pystytty lisäämään toivotusti. Toteutunut nuorisopsykiatrin osalta. Lastenpsykiatria ei saatu (jouduttu lähettämään poliklinikalle Joensuuhun) Päivähoitoon toteutunut keväällä suunnitellusti, toimintatapa ei vakiintunut. Kriteereitä ei kirjallisesti määritelty, linjaus Jns:ta seuraten. Tarpeita paljon resurssiin nähden. Ryhmätoimintaa järkeistetty (aiempaa pienempi kertamäärä). Toteutunut suunnitellusti. Jatkuva arviointi yksikön sisällä, vaatii yhä kehittämistä, jottei päällekkäistä työtä muiden yksiköiden kanssa. Ostojen suhteen selkeät sopimukset tehty. Tarpeen arviointi työryhmässä, käytännöistä tiedotettu. Muutokset työntekijäresurssissa rajoittaneet kuntoutusten/terapioiden toteuttamista omana työnä. Toteutunut pääsääntöisesti, myös yli yksikkörajojen. Perheneuvolan työparityötä (sos.tt.-psykologi) jouduttu työtilanteen vuoksi vähentämään. Yhteistyökäytännöt kehittyneet, uusia työmuotoja kokeillaan (esim. psykologin ja tt:n yhteisarviot). Tilinpäätös (186)

51 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa työkäytännöt selkeät Psykologityön turvaaminen eläköitymisen myötä Palvelun toteutuminen vähintään lain vaatimusten mukaisesti Vajaus näkynyt mm. jonotusajan pitkittymisenä. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Tarpeenmukainen koulutus ja työnohjaus, koulutussuunnittelu Koulutusmahdollisuudet tasapuoliset ja vastaavat lähivuosien tarpeita Suunnitelmaa tehty. Sitouduttu perhekeskeisen työskentelyn koulutukseen. Hyvän työilmapiirin ylläpitäminen Toisten kannustaminen ja ongelmien ottaminen esille varhain Toteutunut. Tunnusluvut Mittari Suorite 2012 Asiakasmäärä perheneuvola Käyntimäärä perheneuvola Perheneuvolatyön asiakasmäärä 1 käynti = 1 asiakas 45 min. käynnillä Asiakasmäärä kuraattorit Koulukuraattorien asiakasmäärä Asiakasmäärä toimintaterapia Käyntimäärä toimintaterapia Toimintaterapeutin asiakasmäärä 1 käynti = 1 asiakas 45 min. * käynnillä *toimintaterapeutin osalta ennuste vasta vuodelle 2015 (toiminta vasta muotoutumassa) Tilastointitapaa on muutettu alkaen siten, että yhdestä käynnistä kirjautuu yksi suorite, vaikka käyntiin osallistuu lapsen sisaruksia tai vanhempia. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , LASTEN JA PERHEIDEN SOSIAALITYÖ Tulosyksikkövastaava: Sonja Hartikainen 2170 Lastensuojelun sosiaalityö 2180 Lastensuojelun avohuolto 2190 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 2200 Lastensuojelun jälkihuolto Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ehkäisevä työ/kuntoutus Lastensuojeluilmoitusten tarkistaminen sekä lastensuojelutarpeiden arviointi lainsäädännön vaatimassa ajassa. Ehkäisevään / kuntouttavaan työhön käytetyn ajan seuranta. Lastensuojelutiimiin kuuluvan psykiatrisen sairaanhoitajan toimi on päätetty siirtää perheneuvolaan vuoden 2015 alusta alkaen. Toimi on muutettu sosionimipohjaiseksi. Lastensuojelutiimi on aloittanut loppuvuoden 2014 aikaan tapaamiset keskeisten yhteistyötahojen kanssa ennaltaehkäisevien/tehokkaampien työkäytäntöjen kehittämiseksi, yhteistyötapaamiset jatkuvat. Lastensuojeluilmoitukset on pääosin pystytty tarkistamaan määräajassa ja akuuttiapu ja akuuttikonsultointi priorisoidaan tehtävissä aina. Sen sijaan lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ehditä laatia aina sovitussa määräajassa. Taloudelliset resurssit Korvaus- ja perimiskäytän- Tukiperhetoiminnan/perhehoidon hoito- Tavoitteissa ei ole voitu konkreettisesti Tilinpäätös (186)

52 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa töjen selkeyttäminen palkkioiden sekä kulukorvausten sovellusohjeen laatiminen. Lastensuojelun sijaishuollon perintämenettelyn tehostaminen. / Perintäpäätösten seuranta. edetä siten, että sovellusohjeita olisi laadittu. Sosiaalityön niukka resurssi on ohjattu asiakastyöhön Lastensuojelun laitoshoidosta maksettavien hoitopäivämaksujen seuranta ja ostopalvelujen laadun varmistaminen. Talouden seuranta Prosessit ja rakenteet Lastensuojelun henkilöstön ammattiosaamisen tehokas kohdentaminen Lastensuojelulain mukaisiin sijoituksiin liittyvien ostopalvelujen kilpailuttaminen. Seurantaraportti kuukausittain. Sosiaalityön sekä perhetyön resurssien suunnitelmallisempi kohdentaminen, asiakasmäärän kohtuullistaminen mm. muiden palvelukeskusten kanssa yhteistyötä suunnitellen, päällekkäisen työn karsiminen. Ostopalvelujen kilpailuttamiseen ei ole ollut henkilöstöresurssia. Kustannusten seuranta on kuitenkin tehokkaampaa, koska laskujen hyväksyntä keskittyy lastensuojelun johtavalle sosiaalityöntekijälle. Lastensuojelutiimin työntekijät pyrkivät itse aktiivisesti sekä viikoittaisissa palavereissa suunnittelemaan työtä siten, ettei päällekkäisyyksiä kertyisi. Syyskuussa 2014 on alkanut perhekeskeisen työotteen prosessikoulutus, johon osallistuvat mielenterveys- ja päihdetyön yksikön, perheneuvolan ja lastensuojelun henkilöstön edustajat. Koulutus on avannut reitin tarkastella yhteistyökäytäntöjä Perhehoidon saatavuuden varmistaminen Säännöllinen perhehoitajien rekrytointi. Perhehoidon tukirakenteiden kehittäminen. / Säännöllinen yhteydenpito sosiaalitoimen ja sijaishuoltopaikkojen välillä, perhehoidon toteutumisen seuranta. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Lastensuojeluun sijoittuvan, Lastensuojelun virkojen ja toimien täyttäminen ammatillisesti pätevällä henki- ammatillisesti pätevän henkilöstön saatavuus ja sitouttaminen löstöllä, työntekijöiden pysyvyys sekä kohtuullisen työmäärän ja asiakasmäärän saavuttaminen/työntekijä. / Säännölliset tiimipalaverit, työnohjaus sekä asiakas- ja työmäärän seuranta /reagointi liialliseen työmäärään. Uusia perhehoitajia ei ole pystytty rekrytoimaan, yksittäisiä yhteydenottoja tulee suoraan perhehoitajiksi haluavilta/jo koulutetuilta perhehoitajilta. Yhteydenpitoa perhehoitajiin on pyritty säännöllistämään, perhetyö on tukenut sosiaalityötä yhteydenpitäjän roolissa sosiaalityöntekijävajeen vuoksi. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkoihin/vuorotteluvapaan ajaksi ei ole saatu muodollisesti pätevää sosiaalityöntekijää, sosiaalityöntekijän vuorotteluvapaan sijainen sijoittui perhetyöhön. Sen sijaan muihin lastensuojelutiimin toimiin, mm. lastensuojelun perhetyöntekijöiksi on saatu henkilöitä, joilla on tehtäviä vastaava koulutus sekä lastensuojelutyötä tukevia lisäkoulutuksia. Lastensuojeluun sijoittuva henkilöstö on pysynyt samana vuoden 2014 aikana. Asiakasmäärä / sosiaalityöntekijä on edelleen merkittävästi liian suuri suhteessa suosituksiin. Sosiaalityöntekijävaje aiheuttaa töiden ruuhkautumista. Lisäksi aikuissosiaalityön henkilöstövaje näkyi hetkittäin lastensuojelun sosiaalityön konsultointitarpeena ja ajoittain lastensuojelun sosiaalityö avustaa aikuissosiaalityön kriisiluonteisissa tehtävissä. Lastensuojelutiimin sisäisillä työjärjestelyillä pyritään paikkaamaan sosiaalityön vajetta, mutta tämä tarkoittaa esim. perhetyöntekijöiden työskentelyä perustehtävänsä ulkopuolella. Tiimipalaverit ovat toteutuneet säännöllisesti työn ruuhkautumisesta huolimatta. Tämä on lisännyt työn suunnitelmallisuutta ja vähentänyt yksittäisen työntekijän kuormitusta työtehtävissä. Lastensuojelutiimin sisäinen työskentely on sujuvaa ja tiimin jäsenet hoitavat työtehtäviä monipuolisesti. Tilinpäätös (186)

53 Tunnusluvut Mittari Suorite Asiakasmäärä (lapsi/nuori) Lastensuojelun avohuollon asiakkaat Asiakasmäärä (lapsi/nuori) Kodin ulkopuolelle sijoitetut / perhehoito Asiakasmäärä (lapsi/nuori) Kodin ulkopuolelle sijoitetut/ ammatilliset perhekodit & lastensuojelulaitokset Asiakasmäärä (lapsi/nuori) Jälkihuolto Lastensuojelun asiakasmäärissä on toteuma katsottu edelleen tilanteen , ei aikavälillä asiakkaiden yhteismäärän mukaisesti. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevat nuoret ovat tarvinneet edelleen huomattavan määrän ostopalveluina toteutuvia tukitoimia (tukiasuminen, psykososiaalisen tuen osto ammatillisilta tukitahoilta), mikä näkyy jälkihuollon kustannusten painottumisena vuoden 2014 aikana. Lastensuojelun laitosyksiköiltä jouduttiin tekemään viimeisellä tarkkailujaksolla enemmän ostoja, kuin aiemmilla tarkastelujaksoilla loppuvuodelle ennustettiin VAMMAISPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Kaija Männistö saakka / Soile Syrjäläinen alkaen 2210 PKSSK:n kehitysvammahuolto 2220 Vammaisten avopalvelut 2230 Vammaisten kodin ulkopuolinen asuminen 2240 Toukolantien päivätoiminta ja asuminen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus 2210Vammaispalvelut 2210 PKSSK:n kehitysvammahuolto -kehitysvammalaitos -perhehoito -kehitysvammaisten asuntola -neuvolapalvelut -päivätoiminta Laitosasumisen ja autetun asumisen määrää pyritään vähentämään. Palvelutarpeen arviointia tehostetaan ja etsitään paikallisia uusia ratkaisuja vastata myös raskaampiin palveluhaasteisiin. Honkalammen asukasluettelot määräajoin ja pidetään tarvittavat kokoukset mahdollisissa muutostilanteissa. Kehitysvammaisten asumista ei ole pystytty vähentämään Honkalammella, koska asiakkaat niin haasteellisia ja tarvitsevat ammatillista hoivaa ja huolenpitoa jota ei voi järjestää omaan kunnan alueella, koska tarvittavia palveluja ei ole. Näille asumismuodoille on tarvetta. Selvitykset käynnissä Vammaisten avopalvelut -vammaisten sosiaalityö -henkilökohtaiset avustajat -välineet, koneet laitteet -muu henkilökohtainen suoriutuminen -vammaisten asumispalvelut vammaisten asuntojen muutostyöt vammaisten omaishoidontuki -kimppakyyti Vpl:n mukaiset yksittäiskuljetukset Palvelusuunnitelmien päivittäminen Henkilökohtaisen avun tuntimäärien vähentäminen Uusien asumispalveluratkaisujen suunnittelu Kevyet asunnon muutostyöt tehdään kunnan omana työnä Omaishoidontukeen panostetaan resurssia nykyistä enemmän Selvitetään ja ryhdytään mahdollisiin toimenpiteisiin taksien kilpailuttamiseksi. Palvelusuunnitelmien päivittäminen on aloitettu. Henkilökohtaisen avun kulurakenteen yksityiskohtainen tarkastelu aloitettu. Asuntojen pienmuotoiset muutostyöt toteutuneet tavoitteen mukaisina. Uusien asumisratkaisujen suunnittelu on aloitettu. Honkalampisäätiö on saanut Aralta myönteisen rahoituspäätöksen. Kimppakyytikuljetukset kilpailutettu. Vpl:n mukaisten taksikyytien osalta kilpailuttaminen ei ole toteutunut. Tilinpäätös (186)

54 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa 2230 Kodin ulkopuolinen asuminen -perhehoito -vammaisten asumispalvelut invalidien asumispalvelut 2240 Toukolantie :Tarjoamme asumispalvelua kehitysvammaisille. Asumisessa Toukolantien tukiasukkaiden että muualla tukiasunnoissa asuvien suoritteet asetettu samaan kohtaan vuoden 2014 tavoitteissa( enne oli eritelty tuettu asuminen että ohjattu) 2240 Toukolantie :Tarjoamme päivätoimintaa kehitysvammaisille eri muodoissa. Päivätoimintaa, työtoimintaa ja avotyötoimintaa 2240 Toukolantie :Varaamme kuntouttavan työtoiminnan paikkoja Taloudelliset resurssit Talouden seuranta Toukolantie: Noudatetaan kaupungin ostosääntöjä ja maltillista talouden käyttöä Perhehoidon lisääminen. Perhehoidosta järjestetään paikallisesti yksi info tilaisuus. Seurataan kuukausittain ja neljännesvuosittain palvelujen ja talouden toteutumista 2240 seurantaraportti kk ja neljännes vuosittain Sopivia perhehoidon paikkoja ei ole löydetty. Suoritetaso ylitetty. Iäkkäiden vanhempien luona asuvien asumisjaksot lisääntyneet ja samalla asiakkaita asumisen tilapäisjaksolle tullut lisää. Kuormitusta asumisessa. Päivätoiminnoissa suoritteissa päästy tavoitteisiin, asiakkaalle tullut lisää päivätoiminta päiviä, tilapäisjaksojen myötä. 3 toimintapaikkaa joulukuun lopulla Haastavasti käyttäytyvien asiakkaitten sijoittaminen hankalaa/ haastavaa omaan kuntaan. Näitä sijoituksia tullut Honkalammelle loppuvuodesta useampi, mikä näkyy kehitysvammaisten asuntolan kasvaneina suoritteina ja tämän kautta lisääntyvänä kustannuksena talousarvion toteumassa. Lisämäärärahaa haettu vuoden aikana. toteutunut muutetun talousarvion mukaisena. Taloudessa pysytty budjetissa (toteuma 99,9 %) Prosessit ja rakenteet Palveluprosessien selkiinnyttäminen. Palvelujen selkeyttämiseen ei vielä tartuttu, jäävät vuodelle Toukolantie Laatukäsikirja käyttöön talolle, kaikille työntekijöille QF ohjelma takaa säännölliset tarkastukset ohjeisiin. Koko henkilöstö sitoutetaan sisäistämän laatukäsikirja Toukolantie Säännölliset palaverit henkilöstölle viikko/ kuukausikokoukset Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön rakenteellisen muutoksen toteuttaminen. Kehityskeskustelut. Virkistys- ja kehittämispäivä Toukolantie Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan Toukolantie Pidämme huolta toisten jaksamisesta työyhteisössä Tavoitteena henkilöstömäärän mitoittaminen asiakkaiden hoitoisuuden ja asumistarpeen mukaan Siirrymme tarvittaessa joustavasti talon sisällä ryhmästä toiseen 2240 Riittävä täydennyskoulutus ( koulutusvelvoite) 2240 Kehityskeskustelut 1x vuodessa 2240 työyhteisön virkistys ja kehittämispäivä 2240 työajoista huolehtiminen Laatukäsikirja käyty läpi henkilöstön kanssa kehittämispäivänä tammikuulla. säännölliset palaverit viikoittain/ kuukausittain Toteutunut osittain. Koulutusvelvoite ei kaikkien osalta täyttynyt. Kehityskeskustelut pidettiin loppu vuodesta. Virkistyspäivä syksyllä ja kehittämispäivä tammikuussa. Titania työohjelmaan listat tehty ja huolehdittu työajoista Tunnusluvut Mittari Suorite PKKSK:n kehitysvammahuolto 2220 Vammaisten avopalvelut Kehitysvammalaitos/til.p.hoit 2920/ /169 Perhehoito/tilap.hoito 1095/ /30 Kehitysvammaisten asuntola Neuvolapalvelut/suoritteet Päivätoiminta Tilinpäätös (186)

55 Tunnusluvut Mittari Suorite Kodin ulkopuolinen asuminen Henkilökohtaiset avustajat /3 74 Vammaisten asumispalvelut 270 Vammaisten omaishoidon tuki/asiakkaat Kimppak/suorit/yhd.s.matka VpL:n mukaiset yksittäiskulj./asiakkaat Perhehoito Vammaisten asumispalvelut/asiakkaat /24 Invalidien asumispalvelut/asiakkaat / Toukolantie Toukolantie yhteensä Päivätoiminta Asuminen( yhdistetty suoritteet ohjattu ja tuettu asuminen vuodelle yht ) 2240 Kuntouttava työtoiminta PKKSK:n asuntolan arvioidut suoritteet ylittyivät selvästi asiakasmäärän kasvun myötä. Suoritteiden kohdistamista on pyritty parantamaan vuoden 2014 alusta uusitun kustannuspaikkarakenteen myötä. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , AIKUISSOSIAALITYÖ Tulosyksikkövastaava: Tarja Lehto 2260 Aikuissosiaalityö Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ehkäisevä työ / kuntoutus Asiakas pääsee palvelutakuun piirissä olevaan palveluun oikea-aikaisesti Asiakkaan osallistaminen Taloudelliset resurssit Menot hallinnassa. Seurataan ehkäisevän työn ja kuntoutuksen osuutta kokonaistyöajasta toteuttamalla työajanseurantaa kaksi kertaa vuodessa viikon jakso. Asiakassuunnitelman sisällön tarkistaminen. Asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntäminen. Panostetaan asiakasprosesseissa vuorovaikutuksellisuuteen ja dialogisuuteen. Seuranta: Asiakaspalaute kerätään systemaattisesti kerran vuodessa. Itsearviointi. Talousseuranta. Perintätoimien tehostaminen. Toteutunut osittain. Esim. lakisääteinen palvelutakuu on toteutunut vain osittain. Sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan vastaanotolle asiakas ei ole päässyt säädetyssä ajassa. Työkäytäntöjä on muutettu siten, että elatus-isyys-huolto-ja tapaamisasioissa lastenvalvojalle (johtava sosiaalityöntekijä) voi varata aikoja keskiviikkoisin ja perjantaisin (aikoja näille asiakkaille on vielä vapaana). Muut ajat viikolla ovat muille asiakkaille. Toimeentulotuen lakisääteisiä käsittelyaikoja on kyetty noudattamaan tyydyttävästi. Toteutunut osittain. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kustannukset siirretty. Sama koskee vanhusten asumispalvelumaksuja alkuvuoden osalta. Tilinpäätös (186)

56 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Toimeentulotuen harkintapalaveri kerran viikossa. Seurantatapa: palaverimuistiot. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on vähentynyt edellisvuodesta. Kotitaloutta kohden myönnettävien avustusten määrä on kasvanut. Tilanne myötäilee kansallista kehitystä. Toimeentulotuesta on tullut monelle kansalaispalkkaan verrattava etuus. Tuen myöntämiskäytäntöjen yhtenäistämistä ovat auttaneet harkintapalaverit, joita on pidetty kerran viikossa. Prosessit ja rakenteet Toimeentulotuen kirjaamisen kehittäminen. Aikuissosiaalityön palveluprosessien toteutumisen seuranta ja arviointi. Tutkimuksellinen kehittäminen yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Päätösten ja asiakirjatekstien nykyistä selkeämpi kirjaaminen. Seurantatapa: Kirjallisen dokumentoinnin arviointi yhteistyössä sosiaaliasiamiehen kanssa. Palveluprosessien seuranta asiakaspalvelupisteessä. Pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäisy tukemalla kuntalaisten itsenäisen suoriutumisen toiminataedellytyksiä. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön hyvinvoinnista ja koulutuksesta huolehtiminen. lisä- ja ylitöitä. Huolehditaan työajoista välttämällä Huolehditaan tarpeellisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Paikallisten koulutustilaisuuksien ja oman sisäisen koulutuksen järjestäminen. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen aikuissosiaalityön verkostotilaisuuksiin osallistuminen. Työssä jaksamisen tukeminen ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen. Seurantatapa:virkistyspäivät, pyritään ottamaan uusi työntekijä jo hyvissä ajoin ennen työntekijän eläketapahtumaa. Työpaikkakokoukset joka kk:n ens. tiistai. Kehityskeskustelut kerran vuodessa. Toteutunut osittain. Toteutunut osittain. Toteutunut osittain. Toteutunut osittain. Lisä- ja ylitöitä on jouduttu tekemään, koska asiakasmäärä/ sosiaalityöntekijä on liian suuri suhteessa laatusuosituksiin. Toteutunut osittain. Virkistyspäivä pidetty. Työpaikkakokoukset pidetty joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Toteutunut osittain. Tunnusluvut Mittari Suorite Viranomaispäätösten määrä Palvelujen saajien määrä Toimeentulotuen kotitaloudet (perus-, täydentävä, ja ehkäisevä tuki) Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , muutoksia on haettu perustoimeentulotuen osalta. Vuoden 2014 aikana mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksut on kohdistettu aluehallintoviraston linjausten mukaisiksi. Tämä näkyy aikuissosiaalityön tuottojen ja kulujen pienentymisenä ja vastaavasti kulujen kasvuna mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä palvelukodit ja palveluasuminen tulosyksiköissä. Tilinpäätös (186)

57 2160 TYÖLLISYYSPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Riikka Räty-Ignatius 2270 Työllisyyspalvelut 2271 Kuntouttava työtoiminta 2272 Tukityöllistetyt Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Työllistymistä tukevien palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan laadullinen kehittäminen. Työvalmentajatoiminnan vakiinnuttaminen. Asetetaan määrälliset tavoitteet työvalmentajille. Erityisesti yhteiskuntatakuun piirissä olevien nuorten saaminen työhön, työkokeiluun, oppisopimuskoulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai koulutukseen. Toiminnallisen yhteistyön lisääminen kaupungin eri hallinnonalojen ja Tetoimiston kanssa. Panostetaan yksilölliseen palveluohjaukseen esim. jalkautumalla toimistosta nuorten vailla koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten pariin. Kaupungin sisäiseen koulutukseen panostaminen työllistämisen näkökulmasta. Työvalmentajatoimintaa ei ole vielä saatu vakiinnutettua. Määrällisiä tavoitteita ohjaa kuntouttavan työtoiminnan määrä. Työllistämisyksikkö aloitti toimintansa Tiimissä panostettu nuorten yhteiskuntatakuun piirissä oleviin asiakkaisiin nimeämällä heille oma sosiaaliohjaaja, joka tekee tiivistä verkostoyhteistyötä eri viranomaisten kesken nuorten asioissa. Yli 30-vuotiaiden asiakkaiden aktivoinnissa yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien, TE-toimiston ja välityömarkkinatoimijoiden kanssa on lisätty, työllistämisvastaava tekee asiakastyötä yhdessä tiimin työvalmentajan kanssa. Yksilöllistä palveluohjausta kehitetään yhdessä kuntakokeilu-hankkeen kanssa. Taloudelliset resurssit Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen euroa nykytasosta. Ely-keskuksen tarjoaman mahdollisen erityisrahoituksen hyödyntäminen. Prosessit ja rakenteet Asiakaslähtöisten työprosessien ja toiminnallisten rakenteiden kehittäminen. Seuranta: toiminnan määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisen säännöllinen arviointi tilannekatsausten ja sisäisen tilastomateriaalin avulla. Kuntouttavassa työtoiminnassa vähintään 130 henkilöä kuukaudessa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta jaetaan eri palvelukeskusten vastuulle. Kokonaisvaltaiseen palvelusuunnitteluun panostaminen erityisesti yhteiskuntatakuun piirissä olevien nuorten kohdalla. Uusien työ- ja toimintamallien käynnistäminen mm. autopajatoiminta. Seuranta: tilanneyhteenveto 3 kertaa vuodessa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön hyvinvoinnista ja koulutuksesta huolehtiminen. alan verkostotapaamisiin. Koulutus, työnohjaus. Osallistuminen Seuranta: koulutuskortti. Toteutetut koulutukset. Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämiseksi ja kuntouttavan työtoiminnan tehostamiseksi aloitettu 04/14 sosiaalista osallisuutta tukevat kuntouttavan työtoiminnan ryhmät, joissa mukana 46 henkilöä. Voimassa olevia kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia oli yhteensä 143. Työmarkkinatuen kuntaosuutta pyritään jakamaan alkaen niin, että hallintokuntia velvoitetaan ottamaan kuntouttavaan toimintaan työll.yksikön arvion mukaan sopivia henkilöitä. Lieksan kaupunki on lisäksi hakemassa ELYkeskukselta rahoitusta aikuisten työpajatoiminnan käynnistämiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan prosessimalli on laadittu. Työpajatoiminnalle onhaettu rahoitusta ELY:stä. Työvalmennusta kehitetään yhdessä kuntakokeiluhankkeen kanssa. Moniammatillinen työryhmä on perustettu kehittämään tiimityötä Lieksassa ja luomaan toimintakäytännöt tiimityölle työllisyysja työkykyisyysasioissa. Osallistuminen alan verkostotapaamisiin toteutunut. Koulutuksiin osallistuminen toteutunut. Tiimipalaveri noin 2 viikon välein, jossa koulutustietoa jaetaan. Tilinpäätös (186)

58 Tunnusluvut Mittari Suorite asiakasmäärä kuntouttava työtoiminta asiakasmäärä velvoitetyöllistäminen asiakasmäärä palkkatuella työllistäminen Lomautusten takia uusia palkkatukipäätöksiä ei ole voitu tehdä Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattiin alkuperäisessä talousarviossa Alkuvuoden 2014 perusteella toteumaennuste oli jo yli miljoona euroa, mutta kuukausittainen sakkomaksu pieneni asteittain aktivointiasteen kasvun myötä ja lopullinen toteuma jäi n euroon. Korkea työttömyysaste ja työttömyysjaksojen pitkittyminen ovat vaikuttaneet siihen, että velvoitteen piiriin tulee joka kuukausi uusia henkilöitä MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Soile Syrjäläinen 2280 Pakolaisten toimeentuloturva 2290 Pakolaistyö Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Maahanmuuttajien kotoutumisen edellytysten turvaaminen. Taloudelliset resurssit Ely-keskuksen maksamien korvausten hakeminen mahdollisimman pian ja erityiskorvauksiin oikeuttavien hakuprosessien käynnistäminen määräaikojen puitteissa (yleensä 2 vuotta maahanmuutosta). Koto-toimiston resurssien turvaaminen. Panostetaan alkukartoitukseen ja kotosuunnitelmaan asiakkuuden alkuvaiheessa. Suomen kielen käytännölliseen opetukseen pääseminen mahdollisimman pian kuntaan muuton jälkeen. Peruskoulutusta vailla olevien maahanmuuttajien tukeminen suorittamaan peruskoulun oppimäärä. Ammatilliseen koulutukseen rohkaiseminen yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Työkokeilupaikkojen tarjoaminen mm. vanhusten hoivatyössä mahdollisuuksien mukaan. Seuranta: tarkistetaan neljännesvuosittain kotoutumistukea saavien alkukartoitukset. Koto-toimiston resurssointi turvataan niissä rajoissa, johon valtion maksamat laskennalliset korvaukset antavat mahdollisuuden. Huomioidaan sivistyspalvelukeskukselle tehtävä euron sisäinen siirto päivähoidon tarpeisiin. Seuranta: kulujen ja Elyn- päätösten yhteisseuranta. Toteutunut osittain. Alukartoituksia ja koto-suunnitelmia tehty myös ostopalveluna. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Projektirahalla ja laskennallisilla korvauksilla on tarjottu lyhytaikaista työtä kymmenille nuorille. Hankkeen avulla on järjestetty useita arjen liikunnallispainotteisia kohtaamisia kantaväestön ja maahanmuuttajien välille. Toteutunut osittain. Taloudellisten resurssien ennustettavuuteen vaikuttaa se, kuinka monelle maahanmuuttajataustaiselle henkilöille Maahanmuuttovirasto myöntää Suomen kansalaisuuden. Perheiden yhdistämisprosessien kautta on tullut loppuvuodesta muutamia pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Samaan aikaan n. 60 henkilöä on muuttanut Lieksasta pois. Muuttovirta näyttäisi jatkuvan Lieksasta poispäin. Prosessit ja rakenteet Yhteistyön syventäminen maahanmuut- Säännölliset yhteiset palaverit kerran Toteutunut osittain. Tilinpäätös (186)

59 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa totyötä tekevien kesken. kuukaudessa. Mukana mm. koulutuksen, terveydenhuollon ja sivistysviraston edustus. Seuranta: yhteisten palaverien toteutuminen tavoitteiden mukaisesti. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työn rajaaminen ja palvelujen kohdentaminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tiimin kokoukset kerran viikossa. Osallistutaan koulutukseen tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Toimitaan ajanvarauksen puitteissa. Toteutunut osittain Tunnusluvut Mittari Suorite asiakasmäärä pakolaisten toimeentuloturva asiakasmäärä koto-toimiston palvelut Maahanmuuttajia oli laskennallisen korvauksen piirissä henkilöä ja maahanmuuttajien toimeentuloturvan piirissä 82 henkilöä. Pakolaisten toimeentuloturvan piirissä oli vuoden aikana kaikkiaan 147 eri henkilöä. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , SOSIAALIPALVELUT YHTEENSÄ Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot 0 Netto , TERVEYSPALVELUT TERVEYSTOIMEN YHTEISET TAVOITTEET Vastuualueen päällikkö: Erkki Tiainen / Ilpo Olsonen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Sähköisten palveluiden kehittäminen earkistoon liittyminen 2014 Medinet aktiivisuuden lisääminen. Seurantatapa tilien lkm Etäkonsultaatioiden lisääminen Toinen erikoisala konsultaation piiriin 2014 Päivystystoiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen sairaalaan Arkiyöpäivystyksen siirtäminen keskus- Mielenterveys- ja päihdetyön edelleen Strategian toteutuminen kehittäminen Kesken, toteutuu täysin 2015 Kardiologin käynnit alkaneet Neurologian,kirurgian,sisätautien el. vo Toteutunut. Toteutunut Tilinpäätös (186)

60 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa earkiston käyttöönotto Osittain vuonna 2014 Kesken, Toteutuu 2015 loppuun mennessä Taloudelliset resurssit Resursseja joudutaan suuntaamaan palvelujen saamisen varmistamiseen ja tinkimään saavutettavuudesta Prosessit ja rakenteet Vastaanoton kehittäminen ja resursointi: Hyvä vastaanotto Lääkäripäivystyksen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas järjestäminen Toiminnassa alkaen. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky LATU- ja ROHTO-työskentelymallien Luodaan käyttökelpoisia käytänteitä edelleen hyödyntäminen 4 arkiyönä lääkäripäivystys Joensuussa alkaen alkaen kaikki yöt (päivystysasetus velvoittaa) Hyvä vastaanottohanke toiminnassa, Ajoittainen lääkärivajaus aiheuttaa vaikeuksia ja asiakkaiden tyytymättömyyttä. Mallit työn alla. Tavoitteena hyvien käytänteiden jalkauttaminen 2210 ERIKOISSAIRAANHOITO Tulosyksikkövastaava: Erkki Tiainen 2300 Erikoissairaanhoito Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Terveydenhuoltolain toteuttaminen erikoissairaanhoidossa Terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen Yhteisesti sovittu politiikka palvelu- ja hoitoketjussa Erikoisalojen kanssa sovittu hoidon porrastus Taloudelliset resurssit Jonotuspäivät. Vuositasolla vähemmän kappalemääräisesti kuin edellisenä kalenterivuotena. Seurantatapa: Mitataan vuosittain. Jonotuspäivät Lieksaan päin tavoite nolla päivää. Erikoissairaanhoito pysyy hoitotakuun piirissä. Ainakin yhden erikoisalan lääkäreiden vastaanotto Lieksaan vuonna Prosessit ja rakenteet Noudatetaan erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain ja kansanterveyslain velvoitteita. Ensihoidon yhteistyön kehittäminen Päivystyskäyntien ja ilman lähetettä kävijöiden määrän väheneminen edelliseen vuoteen verrattuna. Jonotuspäivät Lieksaan päin tavoite nolla päivää. Erikoissairaanhoito pysyy hoitotakuun piirissä. Leikkausta yli 6 kk odottavien määrä alhaisempi kuin edellisenä vuotena Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät /1000 asukasta samaan kuin koko maan keskiarvo Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta samaan kuin koko maan keskiarvo Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/1000 asukasta pysyminen koko maan keskiarvossa Erikoissairaanhoidon nettokustannusten saaminen samaan suuruusluokkaan kuin koko maan keskiarvo Seurantatapa: Sotka-net mittarit seurataan vuosittain. Prosessit ja rakenteet ovat kaikilta osin lakien ja asetusten mukaisia. Toiminnasta ei saa tulla huomautuksia tai sanktioita. Kokonaiskäyntimäärä kasvanut ja ilman lähetettä kävijöiden määrä vähentynyt. Jonotuspäiviä 93 kpl. Vuosi sitten 129 Hoitotakuu toteutunut. 0 kpl. Seurataan vuositasolla. Seurataan vuositasolla. Seurataan vuositasolla. Seurataan vuositasolla. PKSSK:n yleiskirurgi ja kardiologi loppuvuodesta,aloittanut satelliittivastaanoton Lieksassa. Toteutunut. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky RAMPE-hankenkeessa luotujen Tavoitteena on lisätä työn vetovoimaisuutta käytäntöjen juurruttaminen ja palvelukykyä sekä potilaan Luoda kattava valtakunnallinen osallisuutta hoitoprosessissa ja turvata pitkäkäaikais-sairauksien hoito- ja ehkäisymallvuus pätevien lääkäreiden ja hoitajien saata- ja pysyvyys perusterveydenhuol- Mediatrijärjestelmän tiedon siirron toimivuutta lossa ja päivystyksessä. kehitetään edelleen eri rekislossa terinpitäjien välillä Henkilöstöresurssit parantuneet pikkuhiljaa. Mediatrin yhteisrekisterikäytettävyys parantunut edelleen. Tunnusluvut Mittari Suorite Erikoissairaanhoito Lähetteet Avohoitokäynnit Tilinpäätös (186)

61 Tunnusluvut Mittari Suorite Hoitopäivät Jonotuspäivät terveyskeskukseen 9* Operatiivista toimenpidettä yli 6 kk jonottanet 0 1 *) Jonotuspäivät Paiholasta asumispalveluyksikköön toukokuussa. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Alkuperäisessä talousarviossa erikoissairaanhoidon tulosyksikköön varattiin määrärahaa 1 % (= ) PKSSK:n sopimusehdotusta vähemmän. Vuoden aikana PKSSK:n laskutuksen ennustettiin toteutuvan huomattavasti arvioitua pienempänä, minkä vuoksi tulosyksikön määrärahoja leikattiin osavuosiraporttien yhteydessä vielä eurolla. Lopullinen toteuma jäi n euroa sopimusehdotusta pienemmäksi. PKSSK:n sopimusehdotukseen verrattuna suurimmat euromääräiset alitukset tulivat sisätaudeissa, tehohoidossa ja neurologiassa. Merkittävin alakohtainen ylitys tuli aikuispsykiatriassa. Myös erityistason laskutus jäi selvästi sopimuksessa arvioitua pienemmäksi. Useilla erikoisaloilla, erityisesti tehohoidossa, suuretkin vuosivaihtelut ovat normaaleja. Erikoissairaanhoidon määrärahojen alituksen taustalla vaikuttavat Lieksan osalta sekä suoritemäärien (käynnit & hoitopäivät) väheneminen useilla erikoisaloilla että PKSSK:n vuoden aikana toteuttamat toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi. PKSSK laski tuotehintojaan alkaen keskimäärin 2,8 % ja päätti lisäksi tammikuussa 2015 tehdä 3,5 miljoonaa euron palautuksen jäsenkunnille vuoden 2014 tuotelaskutuksesta. Lieksan osuus palautuksesta oli n euroa. Suoritemäärään alentavasti vaikuttavia tekijöitä voivat toiminnallisesti olla esimerkiksi akuuttipotilaiden hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla ja oma neurologi TYÖTERVEYDENHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Riitta Pehkonen 2310 Työterveydenhuolto Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Työterveyshuolto yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen Taloudelliset resurssit n laatiminen säästötavoitteet huomioon ottaen ja talousarvion noudattaminen Työterveyshuollon palvelujen hinnoittelu Prosessit ja rakenteet Resurssien turvaaminen kaikkien ammattiryhmien kohdalla. Painopiste työyhteisöllisessä toiminnassa. / Yksilöön kohdistuvan toiminnan väheneminen ja työyhteisötyön lisääntyminen. Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemissa. / eläketapahtumien määrä ja laatu. Asiakaslaskutuksen sujuva toteutuminen. n/ toteuman tiivis seuraaminen. Ostopalvelujen hintatason seuraaminen ja nopea reagointi. Ammattihenkilöiden, asiantuntijoiden ja avustavan henkilöstön toimien täyttäminen; lääkäri ja terveydenhoitajatilanne akuutein. Toteutunut käytettävissä olleiden resurssien mukaan Osatyökykyisyyteen liittyvissä asioissa työterveysyhteistyön määrä on lisääntynyt. Eläketapahtumista tiedot KE- VA:lta saadaan myöhemmin. Laskutus sujuu pääsääntöisesti hyvin ja sovitussa aikataulussa. Osavuosiraportit on tehty, muuta seurantaväliä tihennetty. Hinnasto on päivitetty 10/2014. Asiakashintoja harmonisoitiin SOTEyhteistyöhön liittyen. Terveydenhoitajaresurssien turvaamiseen on pitänyt käyttää aikaa tavanomaista enemmän. Terveydenhoitajapulaa on ollut koko toimintavuoden ajan. Lääkärityöpanoksesta on ollut edelleen pulaa. Lomautusten takia työyksikkö on ollut kiinni 2 viikon ajan. Tilinpäätös (186)

62 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Työterveyshuoltotoiminnan vahvistaminen ja vaikuttavuuden arviointi Yhteistyötoiminnan monipuolistaminen ja tehtävänjaon selkeyttäminen työterveyshuollon prosesseissa./ Asiakastyytyväisyyskyselyt ja auditointi Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Osaamisesta huolehtiminen säästöpaineissa. Työhyvinvoinnin vahvistaminen tuksenmukainen täydennyskoulutus, / Kohtuullinen henkilöstömitoitus, Tarkoi- vähenevien resurssien kohdatessa, Koulutuspäivien seuranta työssä jaksamisesta huolehtiminen. Työpaikkakokoukset viikoittain / toteuman seuranta Kehityskeskustelut x1 / vuosi /toteuman seuranta Työnohjaus/tarpeen arviointi/ toteuman seuranta Johdon katselmus x1 / vuosi / toteuma Auditointi on toteutunut, Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 12/ 2014 suunnaten kysely sekä henkilöasiakkaille, että työnantaja-asiakkaille. Tuloksista on luettavissa tyytyväisyys yhteistyön sujumiseen työkyky- ja osatyökykyisten asioiden selvittämiseen. Resursseja työterveyshuoltoon kipeästi asiakkaat toivovat lisää, niin lääkäri kuin hoitajaresurssiakin. Maakunnallisen SOTE:n rakentamisessa mukanaolo on toteutunut. Paikallisesti potilastietojärjestelmään ja Kanta:an liittyvään videokoulutukseen on osallistuttu. Lakisääteiset täydennyskoulutukset ovat toteutuneet. Työpaikkakokoukset ovat toteutuneet. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet. Toteutunut koko vuoden ajan. Toteutunut Tunnusluvut Mittari Suorite 2012 Työterveyshuollon palvelujen käyttö Yksilöön kohdistuvat toimenpiteet/vastaanotolla käynnit -lääkäri työterveyshoitaja fysioterapeutti psykologi Työpaikkakäynnit Työyhteisötyö/kertaa Työpaikkaan kohdistuvan tunteina laskutettavan työn määrä on ollut yhteensä 397 h. Tähän ei sisälly työpaikkaselvityksiin ja tilakäynteihin käytetty aika (232h). Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Työterveyshoitajaresurssia on ollut poissaolojen takia suunniteltua vähemmän käytettävissä. Osaaja-/ ammattihenkilöpulan takia sijaisia ei ole ollut käytettävissä poissaoloja paikkaamaan. Tämäkin vaikuttaa osaltaan tuottojen talousarviossa arvioitua pienempään kertymään HAMMASHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Anna-Liisa Rummukainen 2320 Hammashuolto Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Suu- ja hammassairauksien ehkäiseminen ja suun terveyden edistäminen Asiakkaat osaavat huolehtia suunsa ja hampaittensa hyvästä kotihoidosta ja tekevät valintoja, jotka edistävät ja ylläpitävät suun terveyttä. Panostetaan akuuttihoidosta aikuisten kokonaishoitoon. Ei ole toteutunut Tilinpäätös (186)

63 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Asetuksenmukaiset lasten ja koululaisten Kariesindeksit ikäryhmissä paremmat Katsotaan vuosiraportissa suun terveystarkastukset kuin ed. mittauksissa Taloudelliset resurssit Turvataan laadukkaat ja taloudelliset suun terveydenhuollon palvelut n seuranta ja toteutuma työpaikkakokouksessa kuukausittain Seurataan kuukausittain Prosessit ja rakenteet Hammaslääkäriresurssit Hammaslääkärivirkojen täyttäminen Virkaan ei hakijoita. 1 vuokrahammaslääkäri Suun terveydenhuollon uusi potilastietojärjestelmä Medioral Käyttöön Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin Täydennyskoulutus ylläpitäminen ja parantaminen. Hyvän työilmapiirin edistäminen Kehityskeskustelu 1xvuosi Työpaikkakokous 1x kk Johdon katselmus 1xvuosi Otettu käyttöön Alussa hankaluuksia, edelleen häiriöitä. Lakisääteinen säteilysuojelukoulutus koko henkilökunnalle 5/14. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus suoritettu v 2014 Meneillään, osa syksyllä Pidetty 1 x kk 5/14 pidetty Tunnusluvut Mittari Suorite Käynnit Hammashuollon oma toiminta hammaslääkäri suuhygienisti hammashoitaja Ostetut hammashuoltopalvelut Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Elli Hyttinen 2330 Terveysneuvonta 2340 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ehkäisevät terveydenhuoltopalvelut Terveystarkastusten säännöllinen toteuttaminen THL:n soveltamisohjeiden mukaan Yhdenmukainen kirjaaminen Moniammatillinen yhteistyö Asiakaskyselyn toteuttaminen x 1 Seurantatapa; Käyntimäärät Rokotuskattavuus; lapset, nuoret 100%, kausi-influenssa rokotukset 75% Toteutuneet Lene-tutkimukset 100% Toimintasuunnitelmaa on päivitetty soveltamisohjeiden mukaan. Uusia ohjeita kirjaamiseen tulee koko ajan, yritetään toimia niiden mukaisesti (AvoHilmo) Toimii Osallistuttiin valtakunnalliseen asiakastyytyväisyyskyselyyn äitys-ja lastenneuvolatoiminnasta. HPV-rokotukset toteutettu suositusten mukaan. Neuvolaikäisten rokotukset toteutuvat 97%. Influenssarokotusten peittävyys riskiryhmään kuuluvien aikuisten osalta 75 %. Lasten osalta huomattavasti alhaisempi. Irtosoluseulontojen kattavuus 85% Irtosoluseulonnat osallistumisprosentti 69,6 Tilinpäätös (186)

64 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Lieksan kaupungin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelman mukainen toiminta Kansansairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta sekä itsehoitoon kannustaminen moniammatillisesti Ehkäisevään työhön painottuvat erityistyöntekijöiden palvelut. Taloudelliset resurssit Taloudellisesti tuotetut palvelut, huomioiden kaupungin taloudellinen tilanne Prosessit ja rakenteet Hoitoprosessien avaaminen, työjärjestelmien tarkastelu. Tulosalueen toiminnan kehittäminen vaikuttavuutta lisäämällä taloudellisten Valtakunnallinen kouluterveyskysely Asiakaskyselyn seuranta Aluehallintoviraston (AVI) seuranta asetuksen mukaisesti toteutuneista terveystarkastuksista. Riskiperheiden tunnistaminen, terveyserojen ja huostaanottojen vähentäminen (etsivä työ), Tavoitteena huostaanottojen vähentyminen Mielenterveys- ja päihdetyön toteuttaminen strategian mukaisesti TERVIS ( Terveempi Itä-Suomi- hanke) Seurantakäynnit terveyshyötymallia hyödyntäen Pitkäaikaissairaiden hoito terveyshyötymallin mukaisesti Kohdennetut terveystarkastukset (Pitkäaikaistyöttömät, 67-v, seulontatutkimukset, maahanmuuttajat, jne) CPAP-hoidon seuranta siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoo , yhdyshenkilönä toimii ravitsemusterapeutti. Ryhmäohjaus Seurantatapa; Käyntimäärät, ryhmät Koko väestölle tarkoitetut yksilölliset palvelut painottuen lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin. Mahdollisimman kattavat palvelut perusterveydenhuollossa vähentävät erikoissairaanhoidon kustannuksia. Palvelujen kohdentuminen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Seurantatapa; Selkeät prosessit ja hoitopolut käytössä, päällekkäisten toimintojen välttäminen. Työtehtävien jakautuminen tasaisesti henkilökunnan kesken. Riittävät lääkäripalvelut Moniammatillisuus, yhteistyön hyödyn- Seuraava kysely 2015 Kyselyihin vastattu Riskiperheiden tunnistaminen/löytäminen on toteutunut olemassa olevien resurssien puitteissa. Yhteistyö mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden kanssa toimii hyvin. Hanketyöntekijä aloittanut hankkeeseen liittyvän työajan käytön jatkuen vuoden loppuun. Toteutunut 67-vuotiaiden tarkastuksia aloitettu tekemään alkaen ja tarkastukset jatkuneet 2015 vuoden alkupuolelle (työntekijävaje). Joukkopapat on otettu 1.12 mennessä. Perheiden yhdistämisen kautta tulleet maahanmuuttajat on tarkastettu ja ohjattu normaalisti julkisten palveluiden käyttäjäksi. Pitkäaikaistyöttömien tarkastusten sisältöä on päivitetty, työntekijä vaihtunut. Välineiden (maskit, letkut jne) vaihtoa aloiteltu 12/2014 Yksi Tulppa-kontrolliryhmä kokoontunut. Painonhallintaryhmiä pidetty. Psykologin palveluja on riittävästi. Neuvolaryhmä toimii ja konsultaatio psykologilta onnistuu. Ravitsemusterapeutti on suorittanut ohjauskäyntejä, perheen ruokavalioon liittyen,1v 6kk ikäisten lasten vanhemmille (Neuvokas perhe-kortti jaettu). Puheterapia toteutunut ostopalveluna kahdelta puheterapeutilta Joensuussa, lisäksi loppuvuodesta on ollut mahdollisuus etäpuheterapiaan. Lomautus vaikuttanut palvelutarjontaan. Hoitopolkujen päivittämistä on tehty. Prosessien avaaminen on kesken. Lomautukset aiheuttaneet jonojen pidentymistä ja paineita töissä olevalle henkilökunnalle sekä neuvolassa että kouluja opiskeluterveydenhuollossa. Lääkäripalveluja hyvin kesällä lastenneuvolassa, syksyä kohti tilanne huo- Tilinpäätös (186)

65 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa resurssien puitteissa täminen nontunut. Koulu-ja opiskeluth saatiin loppuvuodesta lisää lääkärin työpanosta. Vastuulääkäriä koko neuvolatoimintaa ajatellen kaivataan. Toimivat työtilat ja työvälineet Toimitilojen järjestelmällinen käyttö, asianmukaiset työvälineet Seurantatapa;Käyntimäärät, ssa pysyminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilökunnan hyvä ammattitaito ja Hyvä henkilöstömitoitus työhyvinvointi Koulutus ja henkilöstön saatavuus Kohdennettu, tasaisesti jakautuva koulutus. Taloudellinen toteutus, osallistutaan harkitusti ja koulutuksen anti jaetaan koko työyhteisölle Tilat tarkkaan käytössä. Työvälineitä on osin uusittu. Koulutusta on ollut, mutta se ei ole jakautunut ihan tasaisesti osin tarjonnastakin johtuen. Työnohjaus tarvittaessa, kehityskeskustelut Toimintakertomuksen seuranta/teko (osavuosiraportit) Työkokoukset viikottain ja kerran vuodessa koko tulosaluetta koskeva työkokous Johdon katselmus/ Auditointi Seurantatapa; Kokousmuistiot Koulutuskerrat työntekijää kohti Työnohjausta saatu ryhmäohjauksena kome kertaa ja lisäksi jokainen työntekijä haastateltu yksittäin. Toteutunut Toteutunut Toteutunut Tunnusluvut Mittari Suorite Käyntimäärät 2330 Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola Irtosoluseurannat Mammografiat Varhaiskasvatusneuvola Ryhmät Perhetyöntekijä Aikuisvastaanotto Pitkäaikaistyöttömät Psykologin asiakaskäynnit yht Psykologin ryhmäkäynnit Ravitsemusterapeutin asiakask Ravitsemusterapeutin ryhmäk Muut käynnit Käyntimäärät 2340 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto yhteensä -lääkäri terveydenhoitaja Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Tilinpäätös (186)

66 2250 PERUSTERVEYDENHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Elena Olsonen 2350 Poliklinikka 2360 Vuodeosastot Laboratorio- ja röntgenpalvelut 2380 Fysioterapia 2390 Perusterveydenhuollon tukipalvelut Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Lääkärien vastaanottopalvelu 2350 Käyntien jakauma: ajanvarauskäynnit 70% ja päivystyskäynnit 30% Alkuvuodesta pääosa lääkärikäynneistä päivystyskäyntejä, lääkäritilanne ollut huono. Kesäkuun alusta lähtien lääkäritilanne ollut hyvä. Hyvä vastaanottotoiminta aloitettu Kesäelokuussa: ajanvarauskäynnit 42-44% ja päivystyskäynnit 56-58% sekä jonotusaika ei-kiireelliselle lääkärin vastaanotolle alle viikko. Viimeisellä kolmanneksella lomautukset huononsivat tilannetta, päivystyskäyntien osuus oli noin 70% ja ajanvarauskäyntien osuus 30%. Jonotusaika ei kiireelliselle lääkärin vastaanotolle oli noin kaksi viikkoa. Erikoislääkärien aikoja tarjolla. Videokonsultaatiot PKSSK/ Lieksan tk 1-2x/kk Arkiöiden lääkäripäivystys vuoden 2014 aikana Joensuuhun Sairaanhoitajien vastaanotot 2350 Runsaasti palveluja käyttäville oma vastuuhoitaja Neurologin aikoja ollut tarjolla. Lisäksi PKSSK:n kirurgin vastaanotot 1x/kk alkaneet maaliskuussa. PKSSK:n kardiologin vastaanottokäynnit alkaneet lokakuussa. Toteutuneet Siirtynyt Joensuuhun alkaen. Kartoitus tehty, sovittu potilaiden ohjaukset nimetyille hoitajille. Toteutuu. Ehkäistään sairauksien 2350 paheneminen ja kannustetaan itsehoitoon Ajoissa hoitoon pääsyn 2350 jatkuvuuden parantaminen Akuuttiosastohoidon palvelujen 2360 tuottaminen Sh:n lääkkeenmääräämistoiminta käynnissä. Itsehoito-ohjausryhmiä. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden diabetesseulonta. Päivitetty diabeteshoidon yhteistyömalli. Seurantatapa: Asiakaspalaute, Käyntikerrat Potilas ohjataan hoidon tarpeen arvion mukaisesti. Lääkärin ajanvarausaikoja lisätään. Sairaanhoitajan vastaanottoaikoja tarvetta vastaavasti. Seurantatapa: Asiakaspalaute, käyntikerrat/ ajanvarauskäynnit Tulohaastattelun pohjalta jokaiselle potilaalle yksilöllinen hoito- ja kotiutussuunnitelma. Seurantatapa: Hoitopäivät alle 75v Hoitopäivät yli 75v Hoitojaksot Käynnissä Kaksi ryhmää kokoontunut viisi kertaa /ryhmä. Hoitajat saaneet koulutusta toimintaan. Kotihoidon kanssa tarkistettu yhteistyön toimintamalli. Poliklinikalla toteutettu asiakaspalautekysely , jossa palaute diabetesvastaanoton toiminnasta erittäin positiivinen Sairaanhoitaja tekemässä hoidon tarpeen arvioita potilastoimistossa sekä puhelimessa koko päivän. Toteutunut alkaen Toteutunut Asiakaspalautekysely toteutettu Lääkärissä käynnit / 4698 Tulohaastattelupohjaa Mediatriin työstetty. Yksilölliset hoitosuunnitelmat tehty. Kotihoidon kanssa kehitetty kotiuttamista. Hoitopäivät alle 75v: 4442 Hoitopäivät yli 75v: 8116 Hoitojaksot: 1445 Tilinpäätös (186)

67 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Kuormitusprosentti Keskimääräinen hoitoaika Asiakaspalaute 1x/ vuosi Kuormitusprosentti 102,19 Keskimääräinen hoitoaika 8,6 päivää Tehty viikoilla 47-48, kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Ei tullut kehittämisehdotuksia. Jonotuspäivät erikoissairaanhoidosta Jonotuspäivät erikoissairaanhoidosta: 93. Jonotuspäiviä kertyi oman sekä kotihoidon lomautusten aikana ja jatkohoitopaikkojen vähyyden vuoksi. Pitkäaikaispalvelujen tuottaminen 2360 Lyhytaikaishoidon ja 2360 vuorohoitopalvelujen tuottaminen Laboratoriopalvelujen tilaaminen 2370 lieksalaisille Röntgenpalvelujen tilaaminen 2370 lieksalaisille Kuntoutusta tarvitsevien 2380 toimintakyvyn parantaminen Jonotuspäivät kartoitukseen ja tehostettuun palveluasumiseen Hoitotyö yksilöllisten hoitosuunnitelmien mukaan. Esitetään muutettavaksi neljä pitkäaikaishoitopaikkaa jatkokuntoutuspaikoiksi. Seurantatapa: Asiakas-/omaispalaute 1x/vuosi Kuormitusprosentti RAVA keskiarvo Jonotuspäivät kartoitukseen ja tehostettuun palveluasumiseen Riittävät lyhytaikaishoito- ja vuorohoitopalvelut. Yksilölliset kuntoutussuunnitelmat jokaisella potilaalla. Seurantatapa: Keskimääräinen jonotusaika lyhytaikaisja vuorohoitopaikoille Hoitopäivät alle 75v Hoitopäivät yli 75v Asiakaspalaute Kuormitusprosentti Ostetaan laadukkaat laboratoriopalvelut ISLAB:lta Ostetaan laadukkaat röntgenpalvelut Röntgenliikelaitokselta. Järjestetään ryhmäkuntoutusta. Tuetaan vertaisohjaajien järjestämää ryhmätoimintaa. Järjestetään vertaisohjaajien koulutus. Seurantatapa: Ryhmät (kokoontumiskerrat) Ei tarkkoja lukuja, kirjanpito kehitteillä. Osastoilla (1-2) yhteensä jonottajia jatkuvasti noin 10. Toteutettu Soten yhteinen työryhmä perustettu suunnittelemaan hoitopaikkojen tarvetta ja luonnetta jatkossa. Tehty viikoilla Hoitoon oltiin tyytyväisiä mutta henkilökuntaa ja päivätoimintaa toivottiin lisää. Osaston tilojen saneeraamista toivottiin. Kuormitusprosentti 116,56 (osasto 2) RAVA keskiarvo pitkäaikaispotilailla 3,5, tehty Ei tarkkoja lukuja, kirjanpito kehitteillä. Osastoilla (1-2) yhteensä jonottajia jatkuvasti noin 10. Keskimäärin yhden viikon mittaisia lyhytaikaishoitojaksoja ollut 119. Vuorohoidossa käy 27 henkilöä, joista vuonna 2014 vaihtui 14. Lyhytaikais- ja vuorohoitoon on paikka järjestynyt kohtuullisessa ajassa. Toukokuussa lomautusten aikana jokaiselta vuorohoitolaiselta jäi toteutumatta yksi hoitoviikko. Toteutettu RAVA keskiarvo 2,99, tehty Seuranta SAS-ryhmässä Hoitopäivät alle 75v: 1966 Hoitopäivät yli 75v: 8600 Tehty kysely viikoilla Kuormitusprosentti: 116,56 (osasto2) Palvelut toteutettu hyvin. Palvelut toteutettu hyvin. 24 ryhmää kokoontunut säännöllisesti. Lomautusten aikana touko- ja syyskuussa ei ryhmiä. Tuettu ryhmien tilajärjestelyjä sekä annettu liikeohjausta. Uusia vertaisohjaajia saatu mukaan. Ohjausta annettu, varsinainen koulutus siirretty vuodelle Ryhmien kokoontumiskertoja 819 Tilinpäätös (186)

68 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Ryhmissä käyntimäärät (yhteensä) Ryhmäkäyntejä Neurologista sairautta 2380 Osallistutaan Kaik yhessä portti osallisuuteen Hanke ei alkanut. sairastavien arjessa selviytymisen ja hyvinvointiin hankkeeseen parantaminen Apuvälinepalveluiden ja 2380 kodinmuutostöiden suunnittelu moniammatillisesti Palvelukeskuksen perustehtävää 2390 tukevat tukipalvelut Järjestetään ensitietopäivät parkinsonja dystoniapotilaille sekä heidän läheisille Seurantatapa: ensitietopäiville osallistuneiden lukumäärä. Tarkistetaan yhteiset käytännöt. Riittävän ja oikean tekstiilimäärän varaaminen potilaille ja henkilökunnalle. Seurantatapa: tekstiilimäärät Ensitietopäivä pidetty parkinsonpotilaille ja heidän läheisille. Dystoniapotilaiden ensitietopäivät keväällä Ensitietopäiville osallistuneita 20 Aloitettu Toteutunut Taloudelliset resurssit Turvataan laadukkaat ja 2350 taloudelliset perusterveydenhuollon palvelut Instrumenttien puhtaustaso vaaditulla tasolla. Seurantatapa: säännölliset testaukset päivittäin, viikoittain ja puolivuosittain Kuukausittain talouskatsaus osastokokouksessa. Neurologisia erikoistoimenpiteitä tehdään terveyskeskuksessa. Toteutunut Toteutettu Taloustietoisuutta pidetty yllä Toteutuu Seurantatapa: n toteuma Tutkimusmäärät 2360 Ei erikoissairaanhoidon jonotuspäiviä. Kuukausittain talouskatsaus osastokokouksessa. n poikkeamiin reagointi Seurantatapa: Jonotuspäivät/ n toteuma/poikkeamat 2380 Kuukausittain talouskatsaus osastokokouksessa. Hoitopäiviä ostettu Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon ky:ltä 124 pv. Säännöllinen tiedottaminen toteutettu. ssa pysytty hyvin PKSSK: 93pv / eur, Nurmes-Valtimo: 124pv/ eur Hoitotarvikekustannukset ylittyneet suuren potilasmäärän takia. Taloustietoisuutta pidetty yllä. n poikkeamiin reagointi Tarvittava kuntoutus annetaan ryhmässä aina kun mahdollista. Resurssien käyttö 2390 Tehokas instrumenttien kierto, jotta toimenpiteet yksiköissä voidaan toteuttaa suunnitellusti. Seurantatapa: Palaute työpisteistä Prosessit ja rakenteet Lääkärien vastaanoton resurssit 2350 Sairaanhoitaja/lähihoitaja suorittaa hoidon tarpeen arvioinnin Sähköisen asioinnin mahdollisuudet toiminnassa. Sähköinen ilmoittautuminen käyttöön. Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämistoiminta käynnissä. Toteutunut Toteutunut riittävänä Sairaanhoitaja tekemässä hoidon tarpeen arvioita potilastoimistossa sekä puhelimessa koko päivän. Medinet toiminnassa. Pttk pohtii maakunnallista ratkaisua. Käynnissä Hoidonporrastuksen toimivuus 2360 ja hoitopaikkojen riittävyys. Seurantatapa: Asiakaspalaute Medinet-tilit Esitetään muutettavaksi neljä pitkäaikaishoitopaikkaa jatkokuntoutuspai- Lieksassa 1019 Medinet-tiliä Soten yhteinen työryhmä perustettu suunnittelemaan hoitopaikkojen tarvet- Tilinpäätös (186)

69 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Osasto 1:llä 37 akuuttihoitopaikkaa Osasto 2:lla 10 pitkäaikaispaikkaa, 4 jatkokuntoutuspaikkaa sekä 14 vuoroja lyhytaikaishoitopaikkaa koiksi. Henkilöstömitoitus on vähintään tasolla ta ja luonnetta jatkossa. Ei aina toteudu, kuormitusprosentti yli 100%, eikä sijaista aina tarvittaessa ole saatu. Suunnitteluun: osastojen tilojen muutos vastaamaan hoitoympäristön laatuvaatimuksia. Toimitettu alustava tilatarvesuunnitelma tekniseen palvelukeskukseen. Seurantatapa: Keskimääräinen jonotusaika lyhytaikaisja vuorohoitopaikoille PAS-päätökset Erikoissairaanhoidon jonotuspäivät Ei tarkkoja lukuja, seuranta SASryhmässä. PAS-päätökset: 12 Jonotuspäivät erikoissairaanhoidosta: 93 Palliatiivisen- ja saattohoidon 2350 maakunnallinen malli 2360 Ennaltaehkäisevä toiminta Henkilökuntamitoitus osavuosiraporttien yhteydessä Osallistutaan Paletti-hankkeeseen. HaiPron työtapaturmaosio käytössä Potilasturvallisuussuunnitelman mukainen toiminta: Perehdytyksen tarkistuslista käytössä. Toimet saatu täytettyä koulutetulla henkilökunnalla. Saattohoidon maakunnallinen malli saatu Ei mahdollista vielä. Käytössä Potilaiden ja omaisten mahdollisuus HaiPro-ilmoituksiin käytössä Seurantatapa: HaiPro Sähköiset palvelut 2380 Opiskelijoille ja koululaisille mahdollisuus web-ajanvaraukseen. Fysioterapeutilla mahdollisuus laittaa VILMA:n kautta tietoa koululaisen kuntoutuskäynnistä. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen Hyvän työilmapiirin edistäminen työyhteisössä. Varhaisen puuttumisen malli aktiivisessa käytössä. Täydennyskoulutus toiminnoista tulevien tarpeiden mukaista. EKG-passi sairaanhoitajilla suoritettuna (2350, 2360) LOVE-koulutukset ajan tasalla (2350, 2360) Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus suoritettuna 50%:lla Käytössä, ilmoitusmahdollisuus kaupungin nettisivuilla. Ei ole, koska aikoja niukasti vajaan henkilöstöresurssin takia. Terveydenhoitajat pystyvät tekemään varauksen fysioterapeutille opiskelijan/ koululaisen puolesta. Ei toteudu. Toteutuu Henkilökuntaa on ollut koulutuksissa. Kesken Toimii Ei toteutunut Seurantatapa: Koulutuskortti Työnohjaus tarvittaessa Kehityskeskustelut 1x/ vuosi Seurantatapa: Vuosittainen toteuman arviointi Varahenkilöstöä käytössä Opiskelijaohjauksessa myönteinen ja kannustava ilmapiiri, haluttu opiskelupaikka Seurantatapa: Työnohjausta käytetty työpisteissä Pääsääntöisesti toteutettu Osastoilla toteutettu pienryhmissä, erittäin myönteinen kokeilu. Ei uutta varahenkilöstötoimintaa, entiset varahenkilöt (1,5) vuosilomissa Opiskelijoita ollut, Jobstep-ohjelma otettu käyttöön amk- opiskelupaikkojen varaamisessa Kerätään, ohjaukseen ja opetukseen Tilinpäätös (186)

70 Toiminnallinen tavoite KP Tavoitetaso/seurantatapa Opiskelijapalaute oltu tyytyväisiä Sairauspoissaolopäivät/työntekijä Säännölliset työpaikkakokoukset. Johdon katselmus työyksiköissä 1x/vuosi helmi-toukokuussa Seurantatapa: Vuosikatselmuspöytäkirja joka yksikköön Kerran vuodessa koko henkilökunnan työkokous. Työkierron monipuolistaminen. Seurataan Toteutuvat Vuosikatselmukset tehty Muistiot työyksiköihin laitettu Ei toteutunut Monipuolistaminen ei toteutunut. Säännöllinen työkierto osastojen välillä toimii. Tunnusluvut Mittari Suorite Poliklinikka Käynnit /lääkäripalvelut Käynnit/hoitajapalvelut Käynnit/diabeteshoitajat Vuodeosasto Akuuttiosaston hoitopäivät Pitkäaikais-, lyhytaikais- ja vuorohoidon hoitopäiväpäivät Akuuttiosaston kuormitusprosentti 94,49 105,96 95,00 102,19 Pitkäaikais-, lyhytaikais- ja 95,27 116,59 97,00 116,56 vuorohoito-osaston kuormitusprosentti Laboratorio- ja röntgenpalvelut Laboratoriotutkimukset Röntgentutkimukset Ultraäänitutkimukset Fysioterapia Käynnit Ryhmät (kokoontumiskerrat) Ryhmissä käyntimäärät Apuvälinekäynnit Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Kuluneen vuoden aikana saatiin vakituiset lääkärin virat täytettyä ja pystyttiin vähentämään lääkäripalvelujen ostoa firmoilta. Tämä näkyy selvänä säästönä ostopalveluissa poliklinikan tilinpäätöksessä. Lääkekustannukset poliklinikalla olivat myös huomattavasti alhaisemmat kuin edellisenä vuotena. Poliklinikan sairaanhoitajien vastaanotoilla kävijämäärät kasvoivat erityisesti viimeisellä vuosineljänneksellä, lisäys oli noin 30 %. Fysioterapia kärsi koko vuoden 2014 merkittävästä henkilökuntavajeesta, mikä näkyy talousarvion alituksena. Lomautusten ja jatkohoitopaikkojen puutteen takia jouduttiin ostamaan hoitopäiviä lieksalaisille Nurmes- Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymältä 124 ja lisäksi ylimääräisiä jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen kertyi 93. Vuodeosastojen keskimääräiset kuormitusprosentit vuonna 2014 olivat osasto 1: 102,19% ja osasto 2: 116,56. Tilinpäätös (186)

71 2260 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Tulosyksikkövastaava: Teija Pyykkö 2400 Päivätoiminta 2410 Asumispalvelut 2420 Päihdepalvelut 2430 Mielenterveyspalvelut Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämien selkeillä ja toimivilla palveluprosesseilla painottaen perus- ja avopalveluja. Laadukasta ja yksilöllistä hoitoa joustavasti ja oikea-aikaisesti matalan kynnyksen periaatteella Asiakas- ja omaistyytyväisyyskysely vuosittain. Erikoissairaanhoidon ja päihdehoitolaitosten kustannusten väheneminen. Yksikköön laadittu huhtikuussa 2014 asiakas- ja omaistyytyväisyyskysely, jota toteutetaan hoitosuhteiden päättyessä sekä syyskuussa kaikille hoitosuhteessa oleville, tulosten yhteenveto ja tarkastelu alkuvuodesta Ryhmätoimintoja aloitettu tavoitteena asiakkaiden sairauden hallintakeinojen vahvistaminen ja hyvän hoitotasapainon löytäminen (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä omaisryhmä kevään 2014 aikaan). Ryhmätoiminnoilla odotetaan olevan pidemmällä aikavälillä alentavaa vaikutusta mm eshkustannuksiin. Keväällä 2014 toteutunut depressioryhmä, kaksisuuntaisten hallintaryhmä, omaisten ryhmä. Syksyllä 2014 toteutunut depressioryhmä, uniryhmä ja omaistenryhmä sekä nuorille stressinhallintaryhmä yhteistyössä ammattiopiston kanssa. Palvelutarpeen arviointi Kiltatalon tavoitteena on tukea asiakkaan itsenäistä asumista ja mahdollisimman omatoimista selviytymistä arkielämän eri tilanteissa Päivätoiminnan kehittäminen Kaikkien henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat päivitetään kerran vuodessa. 2 koulutuspäivää mielenterveys- ja päihdeasioista v lieksalaisille Mielenterveys- ja päihdestrategian toteutumisen arviointi 2014 loppuun mennessä ja raportointi päättäjille Oma PTA-ryhmä Kävijämäärän kasvattamien vuositasolla Asiakas- ja omaistyytyväisyyskysely Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yhteistyössä hänen kanssaan hoitosuunnitelma, joka jokaisen käynnin yhteydessä päivittyy. Koulutuspäivä lieksalaisille; kevään osalta koulutuspäivästä luovuttu lomautusten takia, mutta koulutuspäivä toteutui mielenterveysviikolla yhteistyössä Lieksan Tukipisteen kanssa Hyvän Mielen päivänä. Järjestelyissä mukana myös Omaiset mielenterveystyön tukena ry. Osallistujia Miekkarin luento-osuuteen oli noin 35 henkilöä. Strategiahan onkin voimassa v 2015 saakka, arvioinnit siirtyy v Palvelutarpeen arviointia tehty yksikössä (siihen osallistuneet sosiaalityöntekijä, palvelupäällikkö, lähihoitaja sekä tarv. hoitava työntekijä). Kävijämäärä on vähentynyt; toukokuulla henkilökunnan pakkolomat, heinäkuulla vuosilomat ilman sijaisia, yhden työntekijän osittainen vajaus resurssista heinäkuusta lähtien loppuvuoden (yksi ohjaajista ollut vain 3 pv:nä viikossa) Myös tilastointimenetelmää muutettu ; asukkaat poistettu päiväkävijätiloista. Yksikön yhteinen kyselylomake työstetty, toteutetaan hoitosuhteiden päättyessä ja syyskuussa kaikille, tulosten yht.veto ja arviointi v 2015 alussa. Päivätoimintoja Kilta-talolta käsin kehitetty kevään 2014 ajan toiminut ryhmä Kaskenkadun rivitalon asukkaille (päihdekuntoutujille) ja jatkunut myös syksyllä 2014.Elokuun alusta lähtien päivätoiminnan sisältöä monipuolistettu; Tilinpäätös (186)

72 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa mm. taide- ja ruuanlaittoryhmä aloittanut. Taloudelliset resurssit Päällekkäisten toimintojen karsimisella saadaan panos-tuotos suhdetta paremmaksi Nuoria toimintaan enemmän. Vuosikustannusten seuranta Nuorille suunnattuja palveluja viety mm ammattiopistolle msh:n vastaanotto, Nuorten pajalle ohjaajan vo. Syksyllä 2014 stressin hallintakurssi (ennalta ehkäisevää työtä) nuorille toteutunut yhteistyönä ammattiopiston kanssa. Budjettia noudatettu ja kustannuksia tiiviisti seurattu yksikössä, Mielenterveys- ja päihdekuntoutumisen asumisen kustannuksiin tullut odotettu lisäys (asumisenkustannukset poistuvat toimeentulotuesta ja tulevat mielenterveys- ja päihdeyksikön budjettiin; kunnan lakisääteinen velvollisuus järjestää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelu ja tehostettupalvelu asuminen). Prosessit ja rakenteet Hoitoketjujen kehittäminen Kuvattuna 2014 aikana Hoitoketjun kuvaus on tehty. Huomioidaan perhekeskeisyys Kuvattu hoitoketjujen osana 2014 Perhekeskeisyydestä alkanut vuoden mittainen koulutus syksyllä, jonka tavoitteena on perhekeskeisen työotteen lujittaminen. Kuvaus hoitoketjujen osana toteutunut. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Koko henkilöstön osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen Riittävät resurssit Turvallinen työpaikka Työnohjaus 1 x kk:ssa Työpaikkakokoukset vähintään kerran kk:ssa Toteutunut. Toteutunut (huhtikuulla tihennetty työpaikkakokouksia, toteutunut noin kahden viikon välein) Kehityskeskustelut kerran vuodessa Johdon katselmus kerran vuodessa Virkistysiltapäivät kaksi kertaa vuodessa Riittävä täydennyskoulutus Työtyytyväisyyden mittaaminen Hälytysjärjestelmä toiminnassa Kehityskeskustelut toteutuneet. Toteutunut huhtikuulla. Ensimmäinen virkistysiltapäivä vietetty huhtikuussa (yksikön oma), syksyllä ollut terveyspalvelukeskuksen yhteinen. Paikallisiin ja videovälitteisiin koulutuksiin työyksiköstä osallistuttu hyvin. Perhekeskeinen koulutus syksyllä 2014 alkanut. Latu mittaus ollut v Hälytysjärjestelmä ei ole toteutunut. Tieto välitetty johdolle sekä työsuojeluun. Tunnusluvut Mittari Suorite Lääkärikäynti Hoitokäynti Psykologikäynnit Sosiaalityötekijän asiakaskäynnit Kotikäynnit Päiväkäynnit Kilta-talon asuntojen käyttöaste 90% 87.5% Kiltatalon hoitokäynnit Päihdekuntoutuksen lyhytaikaiset laitoshoitopäivät Kilta-talon hoitokäyntien suuri määrä selittyy syksyllä 2013 aloitetuilla asumisen tukikäyntien määrällä (ohjaajat tehneet näitä). Näin on pystytty turvaamaan enemmän tukea tarvitsevien kuntoutujien asuminen. Ohjaajat ovat tehneet Kiltatalolla kotikäyntejä yhteensä 574. Myös Kilta-talolla olevan lähihoitajan vastaanotto ja kotikäynnit on tilastoitu Kilta-talon hoitokäynteihin. Kilta-talon päiväkäynnit ovat vähentyneet mm tilastointiin liittyvän muutoksen vuoksi (Kilta-talon asukkaat poistettu päiväkävijälistoista), mutta myös henkilöstöresurssiin liittyen (ohjaaja ollut elokuusta lähtien vain 3 päivä- Tilinpäätös (186)

73 nä viikossa entisen 5pv/vko sijaan). Ryhmiin liittyvää tilastointia ei tässä taulukossa ole, mutta ryhmät vaikuttavat luonnollisesti jonkin verran työntekijöiden yksilövastaanottokäyntien määrän vähenemiseen. Lisäksi syksyllä 2014 Miekkarista on järjestetty terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle kaksi samansisältöistä luentoa päihdeasioista; osallistujia osastoilta yhteensä 25. Työpaikan turvallisuuteen liittyen hälytysjärjestelmä ei ole toteutunut ja sisäilmaongelmat aiheuttaneet oirehdintaa; joulukuulla 2014 järjestetty palaveri työterveyshuollon ja tekniikan kanssa; sisäilmatutkimuksia tulossa pakkaskaudella. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot 0 0 Netto , Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelumaksut on siirretty kokonaan aikuissosiaalityön alta mielenterveys- ja päihdepalveluihin vuoden 2014 alusta aluehallintoviraston linjauksen mukaisesti. Tilinpäätökseen on lisäksi sisällytetty varaus mahdolliseen perustoimeentulotuen takaisinperintään vuosilta Noin euron varauksesta euroa on kirjattu mielenterveys- ja päihdeyksikön asumispalveluiden kustannuspaikalle. Tilinpäätösvaraus selittää suuren osan mielenterveys- ja päihdepalveluiden määrärahaylityksestä. TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , HOIVAPALVELUT Vastuualueen päällikkö: Virpi Nevalainen HOIVAPALVELUIDEN YHTEISET TAVOITTEET Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kokonaistavoitteet tulevat seudullisesta ikäpoliittisesta strategiasta Hoidettavien sijoittuminen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan Tavoitteena on viimeistään vuonna 2014, että 75 vuotta täyttäneistä - 90% asuu kotona. 10% asuu tehostetussa palveluasumisessa Palvelutuotannosta 70% on kunnan omaa tuotantoa ja 30% ostopalvelua. Yksityisen tehostetun palveluasumisen palvelupalveluseteleihin varattu 10 asiakkaalle määräraha (entisten 62 lisäksi) vuodelle 2014 (Sosterla 85) Hoidon piirissä olevat asiakkaat ja heidän toimintakykynsä (RAVA-indeksi) RAVATTARET tehdään kaikista hoidon piirissä olevista lokakuussa. n. 10 % 75-v täyttäneistä asuu tehostetussa palveluasumisessa Kunnan paikkojen osuus 99 paikkaa, yksityisen osuus 64 paikkaa tehostettua palveluasumista ja 17 tuettua kotihoitoa (omatuotanto 55 %, yksityinen 45%) Palvelusetelin muutos alkaen (Sosterltk ). Palveluseteliin käytetty n. 1,7 milj euroa. Ravattaret tehty oman palvelun piirissä oleville vk 15 ja 16 ja yksityisen palvelun piirissä 8/2014 Tilinpäätös (186)

74 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Vanhustyönjohtaja tekee niistä työpisteiden yhteenvedot, sekä koko kaupungin vertailun. Asiakkaiden sijoitukset pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisia rava-indeksien perusteella Taloudelliset resurssit Taloudelliset palvelut vanhuksille, mielenterveys- ja päihdeasiakkaille talousarviossa pysyen Prosessit ja rakenteet Ihmislähtöiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla. Tehostettua palveluasumista lisää, että esim. tukikeskus ja vuorohoito pääsevät tekemään perustehtäväänsä. Laadukkaat ja taloudelliset palvelut Työpisteiden palvelujen kuvausta jatketaan kaaviomallilla vuonna 2014 Asiakasprosesseja avataan yli hallintokuntien Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kehittämiskeskustelut kaikissa yksiköissä Kehittämiskeskustelut joka toinen vuosi. Yhteenveto käsitellään työpaikkakokouksessa Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön uudistuminen Tiimien toimivuus Työyksiköiden ja henkilökunnan uudistuminen Jokainen työntekijä saa tavoitteen mukaan täydennyskoulutusta noin 3 pv/ Tavoitteena on, että 10% työntekijöistä on työkierrossa. Tiimien itsearviointi kerran vuodessa Tiimien itsearviointi tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa Yhteenvedot vanhustyönjohtajalle Työyksikkö osallistuu ainakin yhden kehittämishankkeen toimintaan. Osallistuminen kirjataan Yrjönhovin tukikeskuksessa on tehostetun palveluasumisen odottajia, joten kuntoutus, kartoitus ja arviointi eivät toimi toivotulla tavalla. Odotusaika kartoitukseen jopa 3 kk Taloudellisuutta pyritty lisäämään mm. sijaisten käytön vähentämisellä. Palvelunlaatua pyritty pitämään kaikesta huolimatta yllä. Ei ole toteutunut muun kuin asiakkaaksitulo -prosessin osalta Keskusteluja pidetty eri yksiköissä vaihtelevasti resurssien mukaan, pääsääntöisesti ryhmäkeskusteluja. Kaikilla halukkailla kuitenkin mahdollisuus kehityskeskusteluun vuosittain. Lakisääteistä täydennyskoulutusta saanut: 1 pv => 111 henkilö 2 pv => 24 henkilöä 3pv => 10 henkilöä Lähes 10%. Työkiertoja ei tehdä työkierron vuoksi, vaan aina näihin siirtoihin on perusteita ja tarpeita olemassa Tiimikokoukset ovat toimineet vain osittain vuoden aikana, syynä lomautukset sekä vastaavien hoitajien puuttuminen Latu-hankkeessa aloitetut toiminnot jatkuneet vaihtelevasti. Lääkeosaamisen kehittäminen (LOVE) suoritettu lähes 100%. Atk-ohjelmissa tapahtunut isoja muutoksia ja niiden käyttöönotto ollut iso haaste EHKÄISEVÄ TYÖ Tulosyksikkövastaava: Virpi Nevalainen 2500 Päiväkeskus Karpalo Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Hoidon saatavuus Tavoitteena on viimeistään vuonna 2014, että 4%:lle 75 vuotta täyttäneistä on varattu paikka kuntouttavaan päivätoimintaan. Asiakkaalle tarjotaan päivätoimintaa x 1 viikossa, heti kun palvelu tarve on todettu Päiväkeskustoimintaa on pystytty tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville 1krt/viikossa. Päivätoiminta kiinni työntekijöiden lomien aikana, sijaisia ei ole käytetty. Lisäksi ylimääräinen katko lomautuksen aikana. Hoidon saatavuus Tavoitteena on viimeistään vuonna %:lle 75 vuotta täyttäneistä on paikka arviointiin ja kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon Seurantatapa: Sotka indikaattori tiedot STM verkkosivuilta Asiakkaalle tarjottava päivätoimintaa vähintään 1 pv/vk heti kun Yrjönhovin kartoituspaikoista iso osa ollut ns. odotuspaikkoja tehostetun palveluasumista odottaville =>arviointia ja kartoitusta ei ole pystytty toteuttamaan täysin toivotulla tavalla, odotusaika jopa 3 kk toteutuu Tilinpäätös (186)

75 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa palveluntarve on todettu. Seurantatapa: Kävijämäärät kts. taulukko Hoidon riittävyys ja laatu Asiakas- ja omaiskyselyt joka toinen vuosi, kolmen kehittämisalueen kirjaaminen toimintakäsikirjaan. Ei ole tehty Palvelut on kirjattu asiakaslähtöisesti Ehkäisevä työ Vertaisarvioinnilla tarkistetaan viisi hoito - ja palvelusuunnitelmaa joka työyksiköstä vuosittain viikolla 44 (huomioidaan omaiset, kuntouttava hoitotyö, yksilöllisyys, omatoimisuus, turvallisuus) Päiväkeskus Karpalon kävijämäärät. 70 vuotta täyttäville, Toteutetaan syksyllä. Vertaisparina Iltarusko. Kohteena 2-3 hoito- ja palvelusuunnitelmaa. ks. taulukko Ei palveluiden piirissä oleville HEHKOpäivät tai yksilökäynnit. Ryhmäpäivä pidetty Taloudelliset resurssit Palvelun asiakkaalle ja kunnalle taloudellisuus Prosessit ja rakenteet Työyksiköiden ja henkilökunnan uudistuminen Muistihoitajan toiminta ja Fysioterapeutin palvelujen käyttö. Karpalon kävijämäärät Päiväkäynnin hinta Seurantatapa Lasketaan vuoden lopussa Ainakin yhdessä hankkeessa ollaan mukana. Mahdollisuus-hanke, Karpalo LATU-hanke Seurantatapa:Hankkeen eteneminen kts. taulukko Asiakasmaksuun tarkistus alkaen Ei menossa olevia. Yhteistyö Tukipisteen Mahdollisuusprojektin kanssa (ohjausryhmässä edustus) Kilta-talo terveyspuolen alaiseksi Siirtynyt 2014 Siirtynyt syksyllä 2013 Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kehittämiskeskustelut Henkilökohtaiset kehittämiskeskustelut joka toinen vuosi. Ryhmäkeskustelut välivuosina. Henkilökohtaisia kehityskeskusteluja ei ole pidetty. Kehityskeskustelut pidetään alkuvuodesta 2015 Seurantatapa:Yhteenvedot käsitellään työpaikkakokouksissa. Täydennyskoulutus Jokainen työntekijä saa tavoitteen mukaan täydennyskoulutusta n. 3 pv/v Seurantatapa: Vanhustyönjohtaja tarkistaa koulutuskortit viikolla 2. toteutunut osittain Henkilöstön uudistuminen Tavoitteena on, että 10 % työntekijöistä on työkierrossa. Seurantatapa:Vanhustyönjohtaja tarkistaa ja laskee työkierrossa olevat työntekijät viikolla 50. Ei ole tarkoituksenmukaista tässä yksikössä Tunnusluvut Mittari Suorite Päiväkeskuksen käyntimäärät Päiväkeskus Karpalo käynti Päiväkeskuksen asiakasmäärät Päiväkeskus Karpalo asiakas Asiakaskäynnit HEHKO- päivät (ryhmäkäynti) vuotiaat) Asiakaskäynnit PTA käynti 75 vuotta täyttäville (terveydenhoitaja tekee) Käyntimäärät 80 vuotta täyttävien 111* ryhmäkäynti (terveydenhoitaja tekee) - 80 Käyntimäärät Muistihoitajan käyntimäärät ** Asiakaskäynnit Muistihoitajan asiakas Muistihoitajan ja neurologin Neurologi ja muistihoitajan käyntimäärät yhteisvastaanotto käyntimäärät 624 *Ikääntyvien terveystarkastuksiin kutsutaan 67 vuotta täyttäneet, ei jo palveluiden piirissä olevat. Kutsuttuja oli 196. Tarkastukseen halukkaita 153, joista 43 tehdään tarkastus 1/2015. ** Sisältää kaikki asiakaskäynnit sekä puhelin- ym. kontaktit (muistihoitajan ja neurologin käynnit eivät ole vertailukelpoiset aikaisempien vuosien käynteihin tilastoinnin vuoksi) Tilinpäätös (186)

76 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , KOTIHOITO Tulosyksikkövastaava: Suvi Vepsäläinen 2510 Kotihoito 2511 Tukipalvelut 2520 Ikäihmisten perhehoito 2530 Pienkodit 2540 Omaishoidontuki 2545 Ruunaan metsätyömieskoti Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Säännöllistä kotihoitoa on 2,5 % 65 prosentit toteutuvat 74-vuotiaille ja 18 % vuotiaille sekä 27 % yli 85-vuotiaille. Sotkaindikaattoritiedot STM:n verkkosivuilta. Mediatrin tiedot. Hoidon saatavuus Akuutissa palvelutarpeessa oleva pääsee palvelujen piiriin jopa samana päivänä. Asiakkaan pääseminen hoidon piiriin; 3- Toteutui normaaliaikana, ei toteutunut lomautuksen aikana alla mainituissa hoidon saatavuuskohdissa 5 pv. (ei-lakisääteinen). Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin 10 pv. (vaatii aikaa laitteiden ja SIM-korttien tilaamiseen) Kelan erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy palvelutarpeen arvioinnin piiriin palvelutarpeen ilmaisemisesta 7 pv (lakisääteinen). Tarkistetaan ja seurataan palvelutarpeen arviointityöryhmässä viikoittain (jatkossa PTA) Hoidon riittävyys ja laatu Asiakas- ja omaiskyselyt parillisina Tehdään vuonna 2015 vuosina, kolmen kehittämisalueen nostaminen ja kirjaaminen toimintakäsikirjaan. Hoitoilmoitusten tekeminen Hoitoilmoitus=HILMO sisältää tietoja Tehty 11/2014 palvelujen käytöstä. Hilmot tehdään säännöllisen kotihoidon palvelujen tai hoito- ja palvelusuunnitelman omaavista asiakkaista asiakastilanteen mukaan. Tulokset saadaan seuraavan vuoden helmikuussa. Palvelut on kirjattu asiakaslähtöisesti Vertaisarvioinnilla tarkistetaan viisi Ei ole toteutunut. hoito- ja palvelusuunnitelmaa viikolla 44; huomioidaan omaiset, kuntouttava hoitotyö, yksilöllisyys, omatoimisuus ja turvallisuus. Kehitetään edelleen asiakkaan päivittäisten tietojen kirjaamista sekä tietosuojakäytänteitä. Hoidon saatavuus Tavoitteena, että vuonna 2014 ikäihmisten perhehoitajia on 2, joissa molemmissa on 2 hoidettavaa, vaihtoehtoisesti 1 perhehoitaja joka hoitaa omaishoitajien vapaapäivät Ei ole toteutunut. Perhehoitajia ei ole. Kokonaistavoitteet tulevat seudullisesta ikäpoliittisesta strategiasta Tavoitteena on viimeistään 2014, että 75 vuotta täyttäneistä 90 % asuu kotona ja 10 % asuu tehostetussa palveluasumisessa Palvelutuotannosta 70 % on kunnan kts hoivapalveluiden yhteiset tavoitteet Tilinpäätös (186)

77 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa omaa tuotantoa ja 30 % ostopalvelua Omaishoitotukiprosessin selkiyttäminen Myöntämisperusteiden yhtenäistäminen=> palveluseteleiden käytön taloudellinen ohjaaminen. Omaishoidon tuen saajien lisääminen (STM- suositus 5-6 % yli 75 vuotiaista, 2013 alle 3 % Lieksassa) Toteutuu Tuen saajien määrä 69. Marraskuun lopulla ja joulukuussa tulleet hakemukset käsitellään tammikuussa 2015, kun uudet myöntämiskriteerit hyväksytty Omaishoitajien vapaapäivien kehittäminen ja omaishoitajaperheiden tukeminen Omaishoidon tuesta tiedottaminen Taloudelliset resurssit Taloudelliset kotihoidon palvelut lieksalaisille Kotihoidon palvelusetelin käyttöönotto Palvelun taloudellisuus asiakkaalle ja kunnalle Omaishoitajilla olisi mahdollisuus käyttää lakisääteiset vapaapäivät. Perhehoito omaishoidon vapaapäivien tuottajaksi? Kunnallisen sijaishoitajapalvelun jatkaminen. Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa. Tarvittaviin tukipalveluihin ohjaaminen. Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Tarvittaessa omaishoitajien informointi. Palveluseteliyrittäjille selkeä opastus. Oikea palvelu oikeaan aikaan. Laadukkaat ja taloudelliset palvelut. Aikakriittiset käynnit. Kotihoidon kriteerit käytössä, arvioiden. Seurantatapa; talousarvion seuranta 1xkk. Palveluseteli avuksi purkamaan ruuhkahuippuja eli kotihoitopalveluiden ostamista yksityissektorilta. Kriteeristön luominen ja palveluntarjoajien hyväksymismenettely. Valvontakäytännön suunnittelu. Kotikäynnin hinta Toiminnanohjausjärjestelmän ja optimoinnin käyttöönoton mahdollisuuksien selvittäminen (mm. koulutus- ja laiteresursointi) Lähihoitajan toimi perustettu omaishoitoon (KHall ) Toteutuu Siirtyy v Omaisia ja yrittäjiä tiedotetaan jatkuvasti Kotihoidon myöntämisperusteet vahvistettu sosterltk; , käytössä alkaen Suunnittelussa. Toteutus siirtyy v Seurataan kuntamaisemassa Toiminnanohjausjärjestelmä jätetään tässä vaiheessa toteuttamatta. Mobiilikirjaamisen suunnittelu ja toteutus korvaavat tämän. Kotihoidon aikaperusteiseen laskutusjärjestelmään siirtyminen Omaishoidon vapaapäivä- ja rintamaveteraanien avopalvelusetelien vieminen sähköiseen järjestelmään Prosessit ja rakenteet Ihmisläheiset työprosessit vähemmillä rajapinnoilla Prosessien kuvaaminen Prosessien jalkauttaminen Perhehoidon aloittaminen Toimintasuunnitelmien tavoitteiden yhtenäistyminen Sotessa ja muokkaaminen hyvinvointisuunnitelman muotoon v Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kuntamaiseman käyttö Maksujärjestelmän luominen, sähköistäminen ja käyttöönotto. Smartumin hyödyntäminen. Ikäihmisten hyvinvoinnin suunnittelua eri hallintokuntien kesken Seurantatapa; PTA:ssa ja sote- johtoryhmässä hyvinvoinnin mittarin laatiminen Toimintakäsikirjaan kuvataan jo aiempien lisäksi seuraavat v.2014: Kotiutusprosessi ja apuvälineasiat Perehdyttäminen ja pienkotiasuminen. Asiakasprosesseja (mm. kotiuttaminen) käydään läpi yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena saada 2 perhettä perhehoitajiksi, osaksi palveluprosesseja. Järjestetään infotilaisuuksia ja koulutusta tarpeen mukaan. Seurantatapa: Vanhustyönjohtajan valvontakäynnit 1 x vuodessa. Ikäihmisten hyvinvoinnin suunnittelua eri hallintokuntien kesken Seurantatapa; PTA:ssa ja sotejohtoryhmässä hyvinvoinnin mittarin laatiminen Kuntamaisema käytössä Kotihoidon aikaperusteinen laskutus hyväksytty sosterltk , käytössä alkaen Toteutuu Toteutunut jonkin verran Siirtyy vuodelle 2015 Ok Ei ole toteutunut Toteutunut jonkin verran Tilinpäätös (186)

78 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Henkilöstön kehittäminen Työyksikkö osallistuu kehittämishankkeisiin ja juurruttaa tulokset käytäntöön, mm. LATU- ja IMMO- hankkeen Sisäiset uudistajat käytäntö jäi elämään IMMO loppunut HaiPro- ohjelman käyttö koulutuksiin osallistuminen. Henkilöstön osaaminen Henkilöstölle tehdään 2014 osaamiskartoitukset. Siirto v.2015 Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön työhyvinvointi Kehityskeskustelut Perehdyttäminen ja rekrytointi Henkilöstön uudistuminen Esimiesresurssin täydentäminen Jokaisella työntekijällä on sähköinen koulutuskortti, jonka pitää itse ajan tasalla. Esimies käy ne läpi kehityskeskusteluiden yhteydessä. Tehostetaan sisäistä koulutusta kunkin vastuualueen mukaan, lisätään henkilöstön koulutusmahdollisuuksia ajantasaisen tietotaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi (mm. LOVE-koulutus POPULUSkäyttöönottokoulutus) Työhyvinvointisuunnitelma ja Riski-arvit parittomina vuosina. Tiimien kehittämisiltapäivät vuosittain sekä yhtenäiset käytänteet tiimeissä (hyvän työilmapiirin edistäminen. TYKYtoiminta, varmistetaan työtilojen asianmukaisuus. Henkilöstön kehityskeskustelut parillisina vuosina. Niistä tehdään yhteenveto, johtopäätökset ja kehittämissuunnitelma, jotka käydään läpi tiimipalaverissa. Yhteenveto lähetetään vanhuspalvelujohtajalle. Uuden perehdytysmateriaalin testaaminen, käyttö ja arviointi. Luodaan tiimeittäin pieni perehdytysopas. Tehokas rekrytointi ja sijaisten sekä opiskelijoiden hyvä perehdyttäminen. Henkilöstöä on 5 % työkierrossa Seurantatapa: Vanhustyönjohtaja laskee viikolla 50 työkierrossa olevat Täyttää avoimet vastaavan hoitajan virat Tunnusluvut Mittari Suorite 2012 Toteutuu, jokainen työntekijä merkitsee täydennyskoulutukset suoraan Populusohjelmaan LOVE- tentit suoritettu. Populus käytössä. Työhyvinvointisuunnitelma on päivitetty. Riski-arvit v.2015 kehittämisiltapäivät ok Työtilat suht. ok Tehty kyselymuodossa tiimeissä, yhteenvedot tehty ja lähetetty vanhuspalvelujohtajalle. Tekeillä Toteutuu Sijaiset on, mutta pysyvä täyttö puuttuu Käyntimäärä Kotihoito Säännöllisen kotihoidon Kotihoito asiakkaat Tilapäisen kotihoidon asiakkaat Kotihoito Palvelusetelien määrä Siivoussetelit Setelien saajien määrä Siivoussetelit Tukipalveluiden määrä Tukipalvelut Asiakaspäivät Pienkodit Asiakaspäivät Perhehoito Tuen piirissä olevat Omaishoidontuki Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Omaishoidontukeen varattiin määrärahaa euroa enemmän kun vuonna Jono purettiin kokonaan. Uutena lisäkustannuksia on aiheutunut lääkejakelukustannuksista alkaen, tiukan korvauskriteeristön jälkeenkin. Tukipalveluluvuissa ei ole otettu gsm-sovitinasiakkuutta huomioon, koska ao. henkilöllä on turvapalveluasiakkuus jo olemassa, siksi pienempi luku kuin aiemmin. Siivousseteliasiakkaiden määrä on laskenut tuntuvasti, hakemuksia tulee Tilinpäätös (186)

79 vähän (tuloraja vaikuttaa). Tukipalveluasiakkaiden määrä on noussut, säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä melko ennallaan (asiakkaiden hoitoisuus on kuitenkin lisääntynyt). Muutetun talousarvion alittuminen selittyy pääosin henkilöstökustannusten alittumisella. Ruunaan metsätyömieskodin toiminta päättyi PALVELUKODIT JA PALVELUASUMINEN Tulosyksikkövastaava: Virpi Nevalainen 2550 Yrjönhovin palvelukoti 2560 Yrjönhovin tukikeskus 2570 Partalanmäen palvelukoti 2580 Yksityiset hoitokodit Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kokonaistavoitteet tulevat seudullisesta ikäpoliittisesta strategiasta Tehostettu palveluasuminen Arviointi ja kuntoutus Tehostettu palveluasuminen: Tavoitteena vuonna 2014, että 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 10% asuu tehostetussa palveluasumisessa. Palvelutuotannosta 70 % on kunnan omaa tuotantoa ja 30 % ostopalvelua. Seuranta: Sotka-indikaattoritiedot STM:n verkkosivuilta kts hoivapalveluiden yhteiset tavoitteet Hoidon saatavuus Hoidon riittävyys ja laatu Laatukäsikirja Yrjönhovin tukikeskus: KELAN erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta; 7 pv ( lakisääteinen ) Seuranta: Moniammatillinen palvelutarpeen arviointiryhmä arvioi x1/vk:ssa palvelujen piiriin tulevat asiakkaat jatkopaikan/paikkojen turvaamiseksi ( kartoitus-, -kuntoutus jne )Asiakas sijoittuu arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Yrjönhovi: Pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta 7 päivää/ Palvelutarpeen arviointiryhmä. Odotusaika Yrjönhovin kartoitukseen tai odottamaan sijoitusta muualle keskimäärin 14 päivää Tehostettu palvelusasuminen: Kelan ylintä hoitotukea saavien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta; 7 pv (lakisääteinen) Seurantatapa: Tarkistetaan ja seurataan PTA:ssa (palvelujentarpeen arviointiryhmä), on moniammatillinen ryhmä joka käy läpi kerran viikossa kaikki asiakkaat, jotka ovat tulossa palveluiden piiriin, sekä jonossa olevat asiakkaat ja etsivät heidän tarpeilleen jatkopaikan palvelukoteihin tai kartoituspaikalle ja vuorohoitoon, sekä päivätoiminnan piiriin. Yrjönhovin tukikeskus ja palvelukoti (palveluasuminen) Asiakas ja omaiskyselyt 2014 (joka toinen vuosi). Kolmen kehittämisalueen kirjaaminen toimintakäsikirjaan ja sen päivittäminen / laatukäsikirja, omavalvontasuunnitelma. Seuranta: Tukikeskuksen ja palvelukodin työpaikkakokoukset + kehittämisiltapäivä (marras- Palvelutarpeenarviointiryhmä kokoontuu säännöllisesti viikoittain=> asiakkaat sijoitetaan tarkoituksen mukaisiin paikkoihin Yrjönhovin tukikeskuksen tekemän arvioinnin ja kartoituksen pohjalta Palvelutarpeenarviointiryhmä arvioi palvelutarvepyynnöt x 1 viikossa. Odotusajat Yrjönhovin tukikeskukseen ollut jopa yli 90 vrk. Toteutuu Tällä hetkellä odotusaika tehostettuun palveluasumiseen on keskimäärin 4-5 kk. Asumispalveluja tarvittaisiin eri tarpeisiin, kuten muistisairaat liikkuvat, nuoret dementoituneet jne. Asiakas ja omaiskyselyt siirtyvät vuodelle 2015 Kehittämisalueet: Tukikeskus=>Hyvän ilmapiirin ylläpitäminen, (ammatillinen avoimuus ja sairaanhoitajien ja esimiesten työn arvos- Tilinpäätös (186)

80 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa kuu). taminen) lääkehoidon- ja kuntoutuksen kehittäminen toteutuneet Hoitoilmoitusten tekeminen Hoidettavien sijoittuminen kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan Palvelujen kirjaaminen asiakaslähtöisesti Taloudelliset resurssit Asiakasmaksujen tarkastaminen Palvelujen taloudellisuus asiakkaille ja Lieksan kaupungille Tukikeskuksen ja palvelukodin käytön tehokkuus Palvelukotien kehittämisryhmä toimii. Partalanmäki palveluasuminen: Asiakas- ja omaiskyselyt joka toinen vuosi(2014), kolmen kehittämisalueen kirjaaminen toimintakäsikirjaan. Yksityinen palveluasuminen: Vanhuspalvelujohtaja tekee valvontakäynnin kerran vuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Sosiaalityöntekijä käy kerran vuodessa, jolloin käydään läpi asukkaiden palvelusuunnitelmat, tarkistetaan Kelan etuudet ym. Partalanmäen ja Yrjönhovin palveluasuminen: Hoitoilmoitus sisältää tietoja palvelujen käytöstä. Hilmo - luokitus hoidossa olevista asiakkaista. Seuranta: Tilastoyhteenvedot Hilmo- järjestelmästä ( tehdään vuoden vaihteessa, tulokset saadaan seur. vuoden helmikuussa ) Tehostettu palveluasuminen: Hoidon piirissä olevat asiakkaat ja heidän toimintakykynsä (RAVA indeksi) Seurantatapa: RAVATTARET tehdään kaikista hoidon piirissä olevista lokakuussa. Vanhustyönjohtaja tekee niistä työpisteiden yhteenvedot, sekä koko kaupungin vertailun. Partalanmäen ja Yrjönhovi ( tukikeskus ja palvelukoti ) palveluasuminen: Vertaisarvioinneilla tarkistetaan viisi hoito- ja palvelusuunnitelmaa joka yksikössä vuosittain viikolla 44 (huomioidaan omaiset, kuntouttava hoitotyö, yksilöllisyys, omatoimisuus ja turvallisuus ) Käydään läpi hoivapalveluista perittävät asiakasmaksut ja verrataan niiden tasoa maakunnan muihin kuntiin. Tarkastetaan maksuja kevään 2014 aikana. Partalanmäen ja Yrjönhovin (tukikeskus ja palvelukoti) palveluasuminen: Laadukkaat ja taloudelliset palvelut Hoitopäivän hinta Seurantatapa: Lasketaan vuoden lopussa Kuntamaiseman käyttö Yksityinen palveluasuminen: Asiakaspäivän hinta kaupungille sama kuin omissa palveluissa. Seurantatapa: Lasketaan vuoden lopussa Partalanmäen ja Yrjönhovin (tukikeskus ja palvelukoti) palveluasuminen: Käyttöaste 100 % tukikeskus ja palvelukoti Mediatrin tilastot x 1 kk Palvelukodit =>Palauteasiat, Toistensa tukeminen ja jaksaminen, Asukkaiden suunhoito. Kehittämisryhmä ei ole toiminut. Valvontakäynnit tehty 6-7/2014 Sosiaalityöntekijä käy tarvittaessa. Tehty Seudullinen RAVA-poikkileikkaus tehty 4/2014 Yksityiset palvelukodit 8/2014 Ei ole tehty Maksut tarkistettu alkaen (Sosterltk ). Kaikkien palvelukodissa asuvien maksut tarkistettu keväällä Hoitopäivän hinta ollut v. 2013: Partalanmäki 94 Yrjönhovinpalvelukoti 81 Yrjönhovin tukikeskus 129 (Hinnat nähtävissä kuntamaisemassa, vuoden 2014 hinnat keväällä 2015) Palvelusetelin arvo tarkistettu (Sosterltk ). Periaatteena ollut, että palvelusetelillä hankitun palvelun hinta on kaupungille sama kuin oman palvelun. POIKKEUK- SENA tilanne, kun palveluseteliä joudutaan korottamaan. Tukikeskuksen ja palvelukotien käyttöaste ollut yli 100 % Palveluseteleitä on myönnetty yksityisiin palvelukoteihin alkuvuodesta aina kun paikka on vapautunut. Tilinpäätös (186)

81 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Yksityinen palveluasuminen: Moniammatillisen työryhmän päätöksellä asiakkaat sijoittuvat heille sopivaan yksit. palveluasumiseen alkaen palveluseteleitä ei enää ole myönnetty. Syynä: 1)määrärahojen loppuminen 2) ikäpoliittinen strategia (suhde oman ja yksityisen palvelutuotannon välillä) 3) palveluseteliasiakkaan valinnanvapauden toteutuminen Prosessit ja rakenteet Yrjönhovi: Työprosessit ajantasalle Partalanmäki: Toimintasuunnitelmien tavoitteiden yhtenäistäminen Sotessa ja muokkaaminen hyvinvointisuunnitelman muotoon v Yrjönhovi: Tukikeskuksen ja palvelukodin palvelujen kuvausprosessia jatketaan 2014 kaaviomallilla. Sairaan- ja lähihoitajien perustehtävän tekeminen mahdollistuu kohdistamalla se hoiva- ja hoitotyöhön. ( talonmies, siivous ja ruoka- ja roskakuljetukset siirretään niille joiden tehtäviin se kuuluu ). Viikonlopputyö selkeytetään ja resurssoidaan nyt olevilla voimavaroilla. Partalanmäki palveluasuminen: Jatketaan työpisteiden palveluiden kuvausta kaaviomallilla vuonna 2014 Ikäihmisten hyvinvoinnin suunnittelua eri hallintokuntien kesken Palveluprosessien kuvaus jatkuu erittäin hitaasti / lomautukset, sairauslomat, avoimet tehtävät, joita ei ole täytetty yms. työ jatkuu edelleen. Talonmiehen tehtäviä on jouduttu hoitamaan hoitohenkilöstön avulla. Työllistämisvaroin palkattu henkilö aloittanut joten asiaan on tullut parannusta. Viikonlopuissa Yrjönhovissa on lisätyövoimana ns. hyppäri, joka kulkee molempien kerrosten väliä auttamassa + talonmiehen tehtäviä tekevä kunt. työtoiminnasta. Työpisteiden palveluiden kuvausten tekeminen ei ole edennyt Palvelusetelin uudistaminen/arvon korottaminen Sähköisen palvelusetelin käyttöönotto vuonna 2014 Toimintaprosessin selkeyttäminen Kaupungin oman ikäihmisten asumisyksikön suunnittelu Seurantatapa: SAS-ryhmässä ja sosiaali-ja terveydenhuollon johtoryhmässä hyvinvoinnin mittarin laatiminen Yksityisen hoidon osto ikäihmisille. Tehostetun palveluasumisen palveluseteliä uudistetaan ja arvoa korotetaan vuonna Seurantatapa: Smartum-seurantaraportit Palveluseteliuudistuksen jälkeen avataan yksityiseen tehostettuun palveluasumiseen hakeutumisen prosessi Nimetään kaupungin oman ikäihmisten asumisyksikön suunnitteluryhmä, jonka tavoitteena on luovuttaa suunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä kaupunginhallitukselle Ei ole laadittu Sosterltk Smartumia ei ole otettu käyttöön asumispalveluissa. Ei oleellista hyötyä tässä vaiheessa. Smartum toimii kotihoidon tukipalveluissa, omaishoidon tuessa ja veteraanien avopalveluissa Ei ole toteutunut. Siirtyy v Kaupunginhallituksen nimeämä työryhmäryhmä, joka selvittää senioritalon rakentamistarvetta, toteuttamisvaihtoehtoja jne. on saanut valmiiksi lausunnon kaupunginhallitukselle Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kehittämiskeskustelut Yrjönhovi: Joka toinen vuosi henkilökohtaiset kehittämiskeskustelut yhteenveto käsitellään kehittämisiltapäivässä. Seuranta: Yhteenvedot vanhustyönjohtajalle. Ryhmäkehittämiskeskustelut välivuosina. Seuranta: Yhteenveto vanhustyönjohtajalle. Mahdollisesti uuden omana toimintana järjestettävän palvelukodin palvelujen suunnittelutyöryhmä (hoiva- ja terveyspalvelut) kokoontunut 2 kertaa => suunnitelma uudesta tehostetun palveluasumisen yksiköstä on valmis Kehityskeskustelut siirtyvät syksylle 2015 Tilinpäätös (186)

82 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Partalanmäki palveluasuminen: Henkilökohtaiset kehittämiskeskustelut 2014 Seurantatapa: Yhteenveto käsitellään työpaikkakokouksessa. Kehityskeskustelut siirtyvät vuodelle 2015 Ryhmäkehittämiskeskustelut välivuosina Seurantatapa: Yhteenveto vanhustyönjohtajalle Henkilöstön täydennyskoulutus LATU-hanke Yrjönhovi: Jokainen työntekijä saa täydennyskoulutusta 3 päivää vuodessa. LOVE- lääke ja POPULUS-koulutus ja käyttöönotto Seuranta: Vanhustyönjohtaja tarkistaa koulutuskortit vk:lla 2. Erityisesti mielenterveys- ja päihdeosaamista hankitaan kouluttautumalla. Partalanmäki palveluasuminen: Jokainen työntekijä saa tavoitteen mukaan täydennyskoulutusta n. 3 pv /vuosi. LOVE-lääkityskoulutus ja POPU- LUS-koulutus sekä käyttöönotto Seurantatapa: Vanhustyönjohtaja tarkistaa koulutuskortistot viikolla kaksi. Kehittämistyö ollut vähäistä Populus jo käytössä, LOVElääkekoulutukset menossa, kaikki käyneet tammikuu 2015 Koulutuskortit ei enää käytössä vaan tiedot tulevat Populuksen kautta. Populus jo käytössä, LOVElääkekoulutukset menossa Koulutuskortit ei enää käytössä vaan tiedot tulevat Populuksen kautta. Henkilöstön uudistuminen Yksityinen palveluasuminen: Varmistus tarkastuskäyntien yhteydessä. Yrjönhovi: Tavoitteena, että 10 % työntekijöistä on työkierrossa. Seuranta: Vanhustyönjohtaja laskee työkierrossa olevat viikolla 50. Täydennyskoulutukset toteutuneet vaihtelevasti On pääosin toteutunut tavoitteellisesti. Tiimien toimivuus LATU hanke jatkuu ja uudistuu: Kehittämiskohteena hyvä työilmapiiri, joka kaiken perusta. Hoiva- ja hoitotyön selkeyttäminen ja keskittyminen omaan perustehtävään. Yrjönhovin takapihan muuttaminen aidatuksi ulkoilualueeksi. Koko vanhustyön yhteinen kehittämiskohde: Esimiesten ja sairaanhoitajien työn arvostaminen. Partalanmäki palveluasuminen: Tavoitteena on, että 10 % työntekijöistä on työkierrossa. Seurantatapa: Vanhustyönjohtaja tarkistaa ja laskee työkierrossa olevat työntekijät viikolla 50 LATU hanke jatkuu ja uudistuu: Kerros 1:n kehittämiskohteena yhteiset pelisäännöt, tiimien yhteistyö ja energian säästäminen. Kerros 2:n kehittämiskohteena tiedon kulku ja palauteasiat ( esimiestyö ). Kerros 3:n kehittämiskohteena tiimien eriyttäminen. Koko vanhustyön yhteinen kehittämiskohde: Esimiesten ja sairaanhoitajien työn arvostaminen. Yksityinen palveluasuminen: Varmistus tarkastuskäyntien yhteydessä Partalanmäen ja Yrjönhovin palveluasuminen: Tiimien itsearviointi x1/v. Tulokset LATU-hankkeen asioita käyty läpi tiimipalavereissa ja kehittämisiltapäivänä viimeksi Perehdytystä uudistettu, josta hyvää palautetta. Perustehtäviä / hoiva- ja hoitotyötä selkeytetty vähitellen käymällä prosesseja läpi. Työkiertoa järjestetty tarpeen mukaan perustellusti. Kehittämistyö ollut vähäistä Keskinäisiä keskusteluja käyty, myös johdon kanssa. Ei ole toteutunut Tilinpäätös (186)

83 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa käsitellään työpaikkakokouksessa. Seuranta: Yhteenvedot vanhustyönjohtajalle. Henkilöstön hyvinvointi Yrjönhovin tukikeskus ja palvelukoti: Riskiarvit ja työhyvinvointisuunnitelma parittomina vuosina, varhaisen puuttumisen malli käytössä, virkistys- iltapäivät x 2/v., Kehittämis-iltapäivä marraskuussa, TYÖILMAPIIRI jatk. kehittämisen kohteena, Perehtymisen tukija jokaiselle uudelle työntekijälle, Monitoimisalin käyttö joka maanantai henkilöstölle. Asianmukaiset toimitilat ja välineet. Kehityskeskustelut jkt vuosi Partalanmäen palvelukoti: Riskiarvit ja työhyvinvointisuunnitelma, Varhaisen puuttumisen malli käytössä, virkistysiltapäivät x2/v. Asianmukaiset toimitilat ja välineet, kehityskeskustelut jkt vuosi, LATU-kehittämiskohteet, varhaisen puuttumisen malli käytössä jatkuvasti Virkistys-/kehitt.iltap. pidetty Yrjönhovissa Perehtymisen tukija nimetty, josta saatu erittäin hyvää palautetta. Maanantaisin monitoimisalin käyttömahdollisuus kaikilla. Hyvinvointiin ja välineistön hankintaan kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Kts. ed. Riskiarveja ei ole tehty. Varhaisen puuttumisen malli käytössä Yksi virkistysiltapäivä pidetty. Työntekijäresurssit Yksityinen palveluasuminen: Varmistus tarkastuskäyntien yhteydessä Yrjönhovi: Sairaanhoitajan tehtävä saatu 2013 muuttamalla palvelukodista eläköityvän lähihoitajan tehtävä sairaanhoitajan tehtäväksi>>> 2014 tehtävään haetaan mieluiten päihde- ja mielenterveystyöhön perehtynyttä sairaanhoitajaa tukikeskukseen. Tukikeskuksesta 1 perus- /lähihoitaja siirtyy palvelukotiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta keskusteltu tarkistuskäynnin yhteydessä Suunnitelma Yrjönhovin tukikeskuksen sairaanhoidon resurssin vahvistaminen>> on edennyt hakuvaiheeseen. Partalanmäki palveluasuminen: Vastaavan hoitajan paikka PMPK 3.lla saadaan täytettyä ammattitaitoisella henkilöllä. Yksityinen palveluasuminen:varmistus tarkastuskäyntien yhteydessä. Vastaavan hoitajan paikat täytetty Tarkistettu Tunnusluvut Mittari Suorite Hoitopäivät Yrjönhovin tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät Yrjönhovin tukikeskus Hoitopäivät Partalanmäen tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät Yksityiset hoitokodit * 5674** *tehostettu palveluasuminen **tuettu kotihoito Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tehostetun palveluasumisen asumispalvelumaksut on siirretty kokonaan aikuissosiaalityön alta yksityisten hoitokotien kustannuspaikalle voimaantulleen palvelusetelin arvon korotuksen myötä. Alkuvuosi korjattiin myös aluehallin- Tilinpäätös (186)

84 toviraston linjauksen mukaiseksi tilivuoden aikana. Tilinpäätökseen on lisäksi sisällytetty varaus mahdolliseen perustoimeentulotuen takaisinperintään vuosilta Noin euron varauksesta euroa on kirjattu yksityisten hoitokotien kustannuspaikalle. Tilinpäätösvaraus selittää suurelta osin tulosyksikön määrärahojen ylityksen. HOIVAPALVELUT YHTEENSÄ v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tilinpäätös (186)

85 SIVISTYSPALVELUKESKUS TOIMINTA JA ORGANISAATIO Tulosyksiköt Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 4110 Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto 4120 Perusopetus 4130 Päivähoito ja varhaiskasvatus 4140 Lieksan lukio 4150 Kansalaisopisto 4160 Musiikkiopisto 4170 Hallinto ja Lieksan toimipiste yht Kirjasto Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 4210 Kulttuuritoiminta 4220 Pielisen museo 4230 Liikunta ja ulkoilu 4240 Nuorisotyö PALVELUKESKUKSEN KOMMENTIT TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2013 HUOMIOIHIN: Tarkastuskertomuksen huomio Tarkastuslautakunta edellyttää kaikkien palvelukeskusten tehostavan sisäisen valvonnan käytänteitä Taloustietoutta on pyrittävä viemään yksiköissä mahdollisimman laajalle ja mahdollisimman laajan ryhmän tietoon, että talousarvioon suhtauduttaisiin sitä noudattamalla. Kaikkien palvelukeskusten päälliköiden ja yksiköiden esimiesten tulisi kiinnittää asiaan huomiota. Tietotekniikan tuomia etuja ei vielä riittävässä määrin käytetä hyväksi, tietotekniikan hyödyntämistä tulisi tehostaa laajemminkin. Kyselyt ovat palvelutuotannon kehittämisen väline. Kyselyiden heikko vertailtavuus aikaisempiin kyselyihin ei anna todellista kuvaa tulosten toteutumisesta. Kyselyiden tulokset tulee julkistaa toimintakertomuksen yhteydessä. Tilanne 2014, tulevat toimenpiteet Sisäisen valvonnan käytänteet tulee päivittää ja tarkentaa siten, että kaikissa hallintokunnissa menetellään samalla tavalla. Sisäisen valvonnan käytänteet käydään läpi sivistystoimen johtoryhmissä. Talouden toteutumista seurataan säännöllisesti vuoden aikana palvelukeskuksen johtoryhmissä. ta noudatetaan. Tietotekniikan hyödyntämistä kehitetään täsmäkoulutuksen avulla. Kokouksiin osallistumisessa hyödynnetään etäyhteyksiä. Asiakaskyselyt laaditaan jokaiselle tulosalueelle maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Suoritettujen kyselyiden tulokset käydään läpi ao. lautakunnassa. VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 4110 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN HALLINTO Tulosyksikkövastaava: Arto Sihvonen 4110 Opetus- ja kultt.toim. hallint Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Sähköisten palveluiden kehittäminen Kuntarekryn sijaisrekryn käyttöönotto. Esiopetukseen ilmoittautuminen esim. webropolia hyödyntäen Sijaisrekry ei vielä käytössä. Esiopetuksessa on käytössä sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä. Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien kuvaaminen Prosessien kuvaamista ei ole aloitettu. Taloudelliset resurssit Toimialaan liittyvien, toiminnallisesti perusteltujen hankkeiden kartoittaminen ja hankehakemusten tekeminen. Etäyhteyksien hyödyntäminen kokouksissa ja neuvotteluissa. Hankehakemuksia on jätetty ja rahoituspäätöksiä saatu lähinnä koulutoimen hankkeisiin (mm. koulutuksellisen tasaarvon parantaminen ja opetusryhmien pienentäminen). Etäyhteyksiä hyödynnetään kokouksissa aina kun se on mahdollista. Prosessit ja rakenteet Vapaa-aikatoimen kanslistin tehtävien Tehtävät jaetaan sivistyspalvelukeskuksen Tehtävien jakaminen on suoritettu. hoitaminen henkilökunnalle Tehtävänkuvausten selkeyttäminen Päällekkäisten tehtävien poissulkeminen Päällekkäisiä tehtäviä on karsittu. Laadun hallinnan kehittäminen Asiakaspalautejärjestelmän laatiminen Asiakaspalautejärjestelmän laatiminen on meneillään. Tilinpäätös (186)

86 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Osaava ja motivoitunut henkilöstö Täydennyskoulutus, vähintään 1 koulutuspvä/hlö/vuosi Etäyhteyksien hyödyntäminen koulutuksissa Sisäisen osaamisen siirtäminen Henkilöstön hyvinvoinnin ja työilma- Työpaikkakokouskäytänteiden kehittäminen piirin edistäminen Työergonomian tarkastaminen/korjaaminen Taukoliikunta työpaikalla Talous v % Täydennyskoulutustarpeet käydään läpi kehityskeskusteluissa touko- ja kesäkuun aikana. Työpaikkakokoukset pidetään kahden viikon välein. Työfysioterapeutti on tarkastanut jokaisen työpisteen. Ohjattua taukoliikuntaa järjestetään 2 kertaa/vko. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot ,0 100 Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , PERUSOPETUS Tulosyksikkövastaava: Juha Ryynänen 4120 Pohjoiset alakoulut 4130 Esiopetus - pohjoiset alakoulut 4140 Eteläiset alakoulut 4150 Esiopetus - eteläiset alakoulut 4160 Yläkoulu 4170 Peruskoulun hankkeet Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Opetussisältöjen laatu ja monipuolisuus Taloudelliset resurssit ATK- järjestelmien toimivuuden varmistaminen. OPS-uudistukseen liittyvän prosessin käynnistäminen Hanketoiminnan kehittäminen ja olemassa olevien hankkeiden jatkaminen. Windows- verrokkiluokka on toiminnassa Lieksan lukion tiloissa kevätlukukauden loppuun. Kokemusten pohjalta tehdään päätös käyttöjärjestelmän valinnasta. Linux-järjestelmän toiminta on parantunut uusien laitehankintojen myötä. Käyttöjärjestelmäpäätös on tehty marraskuussa. Sähköisiä oppimisympäristöjä on kehitetty ipad-laitehankinnoilla. Etäopetusyhteydet saatiin toimimaan paremmin lukuvuoden aikana. Ohjausryhmä on aloittanut toimintansa ja käynyt koulutuksissa. OPS-vastaavat on nimetty kaikille kouluille. Kunnallinen OPS on päivitetty vastaamaan uutta oppilashuoltolakia. Huoltajakyselyt on tehty. Lomautusten takia koulujen opetusjärjestelyt ovat vaikeutuneet. Oppisisällöistä on jouduttu tinkimään ja erityisopetuksen tarjonta on heikentynyt. Ryhmäkoot ovat olleet suuria ja henkilökunnan väsymistä on selvästi havaittavissa. Avustuksia on saatu seuraaviin hankkeisiin. Kerhotoiminnan kehittämishan- Tilinpäätös (186)

87 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Prosessit ja rakenteet Palvelujen tuottavuus ja laatu Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön osaaminen ja koulutus Opetushallitukselle esitetään perustettavaksi opiskelumotivaation parantamiseen liittyvä hanke. Kustannustehokas palvelurakenne. Kotouttamisen onnistuminen. Työnjaon selkeyttäminen opetuksen järjestäjän ja KOTO-toimiston kanssa Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen edelleen. OHR toiminnan kehittäminen päivähoidon esiopetuksessa. Aluejohtokuntiin siirtyminen valtuustokauden aikana Kouluverkkoselvitys tehdään maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Koulukuljetusten kilpailutus/option käyttö Primuksen ja wilman pääkäyttäjän nimeäminen ja koulutus Perusopetuksen Laatu-hanke Uusiin atk-ohjelmiin perehdyttäminen ja koulutus VES-koulutus: Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ke , erityisavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja valtion erityisavustus perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseksi , sekä lisäavustus Hankesuunnitelmat ovat toteutuneet hyvin. Kolin koulu oli mukana ilmiöpohjaisen opetuksen hankkeessa, jonka koordinoijana oli KULKURIverkkokoulu. MMT-oppilaiden määrän kasvaessa opetusjärjestelyjä on pyritty muokkaamaan, sekä järjestämään opiskelun ja opetuksen tukea. Rantalan koulussa haasteena olivat suuret ryhmäkoot. Yhteistyötä on kehitetty ja työnjako on selkeytynyt. Yhteistyötä maahanmuuttajaperheiden kanssa tekevä perhetyöntekijä on aloittanut toimintansa, joka on osoittautunut tarpeelliseksi ja toimivaksi malliksi. Päivähoidon esiopetus on mukana OHRtoiminnassa. Aluejohtokuntiin siirtyminen ei ole toteutunut Kouluverkkoselvitys on tehty annetussa aikataulussa. KV päätöksen mukaisesti Merilän koulun toiminta lakkaa alkaen. Koulukuljetuskilpailutus on tehty ja uudet sopimukset ovat astuneet voimaan alkaen. Sopimuksessa on 1+1 optiovuotta. Keskuskoulun yläkoulu on aloittanut uusituissa tiloissa. Uudet remontoidut tilat ovat toimineet hyvin. Uusi kalustus ja tietotekniset laitteet ovat saaneet hyvän vastaanoton. Laatukortit hyväksytty VarKoulassa Kortit otetaan käyttöön asteittain Laatuvastaavat jatkavat toimintaansa. Lomautukset ovat karsineet kevään VES-päiviä. Lukuvuoden avajaiset Opettajille on annettu ipad-koulutusta ja uusia ipadeja on hankittu hankerahalla. Tunnusluvut Mittari Suorite Oppilasmäärä Opetustunnit Perusopetus (sisältää valmistavan opetuksen) Esiopetus Opetuksen tuntimäärä (sisältää esiopetuksen ja valmistavan opetuksen ja hankkeet) Opetustunnit/oppilas (sisältää esiopetuksen ja valmistavan opetuksen ja hankkeet) ,12 2,14 2,22 Tilinpäätös (186)

88 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS Tulosyksikkövastaava: Juha Ryynänen 4200 Päivähoito, alue Esiopetus, alue Päivähoito, alue Esiopetus, alue Kotihoidon tuki Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Riittävä ja monipuolinen päivähoidon tarjonta 340 lapselle. Vuonna 2013 syntyvyysennuste lasta. Hoitopaikkojen tarjoaminen kysyntää vastaavasti. Vuorohoito keskitetysti Partalanmäen päiväkodilla. Päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä oli yht. 351 lasta. Tiitiäisten ryhmäperhepäiväkoti oli toiminnassa toukokuun loppuun saakka. Kuhmonkadun koululle perustettu kokopäivähoitoa tarjoava Partalanmäen päiväkodin esiopetusryhmä. Myös Mähkön päiväkodin Perhoset ryhmässä on 5 esioppilasta. Päivähoitotoiminta loppui Mähkön päiväkodissa, Lammin, Reunatien, Rantalan ja Taaperot ryhmäperhepäiväkodeissa. Laadukas päivähoito Perhepäivähoidon varahoitojärjestelyjen turvaaminen ja kehittäminen edelleen tiimeissä, päiväkotiryhmissä ja ryhmäperhepäiväkodeissa. Kattava päivähoitopalveluiden tarjonta koko kaupungin alueella. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Isossa päiväkotiryhmässä 2 lto / 1lh. Asiakaskyselyn toteuttaminen keväällä Laaditaan henkilöstölle kysely perustuen henkilöstölähtöiseen työn kehittämiseen. Päivähoitohenkilöstön lomautukset toteutettiin kesä- elokuun aikana. Kesäpäivystys keskitettiin pääsääntöisesti Partalanmäen päiväkotiin, jossa oli paljon lasten ja henkilöstön vaihtuvuutta ja lasten lukumäärän kasvua. Henkilöstön lomautuksista johtuen vuosilomia on jäänyt runsaasti jäljelle, keskimäärin 14 lomapäivää/työntekijä. Lomautusajalta lasten poissaolot on hyvitetty perheille. Perhepäivähoidon varahoitoa on järjestetty päiväkotiryhmissä, ryhmäperhepäivähoidossa ja perhepäivähoitotiimeissä. Haasteellista on ollut äkillisen varahoidon järjestäminen, koska hoitoryhmät päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa ovat olleet täynnä. Tämä johtuu siitä, että päivähoidossa ei ole varsinaista varahoitoyksikköä. Elokuun alusta alkaen vain esiopetusryhmissä on kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja ja muissa päiväkotiryhmissä yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Asiakaskysely toteutettu keväällä Henkilöstökysely ei ole toteutunut. Tilinpäätös (186)

89 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Yhteistyö Erityispäivähoidon tarpeiden huomioiminen Taloudelliset resurssit Kustannustehokas päivähoito Prosessit ja rakenteet Päivähoidon rakenteelliset muutostarpeet Laaditaan jokaiselle lapselle lapsen oma varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma. Toimivat tietokoneyhteydet kaikissa päivähoidon yksiköissä. Toimiva tiedonsiirto lapsen siirtyessä päivähoitopaikasta toiseen, päivähoidosta esiopetukseen tai esiopetuksesta kouluun. Oppilashuoltoryhmän (OHR) toiminnan kehittäminen päivähoidon esiopetuksessa. Kotouttamisen onnistuminen yhteistyössä maahanmuuttajaperheiden ja koto-toimiston kanssa. Yhteistyön kehittäminen edelleen perheneuvolan, musiikkiopiston, kirjaston ja nuorisotoimen kanssa. Jatkuvan henkilöstölähtöisen kehittämisen turvaaminen. Erityislastentarhanopettajan resurssin kohdentaminen koko päivähoitoon. Integroidun ryhmän tarpeen arviointi ja erityislasten määrän seuranta. Huolen puheeksi ottamisen lomake käytössä. Kustannusten seuraaminen henkilöstölähtöisesti ja säännöllisesti. Budjetissa pysyminen. Uuden päiväkodin rakentamistarpeen arviointi, kartoitus ja määrittely. Koulukiinteistöjen tehokas käyttö. Päivähoidon rakenneselvityksen tekeminen. Lapsille on tehty varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelmat. Suunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Sivukylien ja joissakin Rantalan alueen ryhmäperhepäiväkodeissa ei ollut vuoden loppuun mennessä vielä toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Partalanmäen päiväkodissa on tehty kaavake tiedonsiirtoon. Lakkautettavien päivähoitoyksiköiden hoitolasten huoltajille on järjestetty kuulemistilaisuus Päivähoidon esiopetus on mukana toiminnassa. Säännöllinen yhteistyö on toteutunut varhaiskasvatuksen ja koto-toimiston kanssa. Perhetyöntekijä on ollut suoraan yhteydessä maahanmuuttajaperheisiin. Nuorisotoimen kanssa toteutuneet kulttuuritapahtumat. Musiikkileikkikouluryhmät toteutettiin yhdessä musiikkiopiston kanssa. Kirjastoauton palveluja hyödynnettiin ahkerasti. Perhepäivähoitajien ammattitutkintoon johtava koulutus alkoi Lieksassa tammikuussa Yhteistyötä on tehty lakkautuvien yksiköiden henkilöstön kanssa, liittyen päiväkoti Oravan toiminnan aloittamiseen syyskaudella kuukausittain. Erityisryhmien kesähoitoa toteutettu kesäkuussa Taaperot-ryhmässä. Elokuussa 2014 musiikkiterapiassa on ollut 14 lasta, erityisen tuen tarpeessa on ollut 30 lasta. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palveluita ei ollut käytettävissä marras- joulukuussa. Yhteistyötä toteutettu varhaiskuntoutustyöryhmän kanssa mm. järjestämällä henkilöstölle koulutusta. Oravatien päiväkotiin päätetty perustaa integroitu erityisryhmä. Erityisryhmä aloittaa toimintansa Lomaketta käytetty vähäisessä määrin. Kustannusten kehittymistä on arvioitu päivähoidon yhteisissä illoissa ja tiimipalavereissa. Oravatien päiväkodin vuokrasopimus Oravatie 1:n on tehty 10:ksi vuodeksi (Varkoula ). Päiväkoti Orava aloittaa toimintansa Iljankadun yksityisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyi Iljankadulla ja toiminta käynnistyi osoitteessa Reunatie 1. Tilinpäätös (186)

90 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Täydennyskoulutus Osaava-hankkeeseen osallistuminen vuoden 2014 alusta. Koulutuskalenterin laatiminen. Hyvien käytänteiden ja osaamisen jakaminen päivähoidon henkilöstön kesken. Työvuorojärjestelyt Yksityinen perhepäivähoitokoti Vauhtiviikarit aloitti toimintansa Musiikkikoulutus Pikku-kuplat Koulutukset ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Pohjoisella päivähoitoalueella pidetty henkilöstön kasvatusilta kielenkehityksen tukemisesta. Työvuorojärjestelyissä on pyritty huomioimaan henkilöstön toiveita. Tunnusluvut Mittari Suorite /2014 Hoitopäivät Läsnäolopäivät päiväkodeissa Läsnäolopäivät perhepäivähoidossa Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , LIEKSAN LUKIO Tulosyksikkövastaava: Reetta-Leena Hiltunen (vs. rehtori) 4300 Lieksan lukio Lieksan lukio on korkeatasoista opetusta antava, aikaansa seuraava oppilaitos. Lukion tehtävänä on antaa yleissivistävää, jatko-opintoihin valmentavaa ja ylioppilastutkintoon johtavaa koulutusta. Tavoitteena on kehittää opetustarjontaa myös aikuislukiolle sopivaksi sekä hyödyntää uusia opetusmenetelmiä ja uutta teknologiaa mahdollisuuksien mukaan. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Lukiolla on monipuolinen, yleissivistävä opetustarjonta, johon sisältyy runsas valikoima luonnontieteitä Lukiolla on monipuolinen vieraiden kielten opetustarjonta, myös S2- kielessä Lukiolla on vetovoimainen, omaperäinen, monipuolista opetusta ja musiikin tekemistä tarjoava musiikkilinja. Lisäksi Opetussuunnitelman pitäminen ajan tasalla, yhteistyö ja verkostoituminen muiden lukioiden ja yliopiston kanssa Säilyttää vieraiden kielten valikoimassa ranska, saksa ja venäjä ja vakiinnuttaa S2-kielen opetusjärjestelyt. Yhteistyö kansalaisopiston kanssa ja ISOverstaan oppilaitosten kanssa sekä omien kurssien tuottaminen ISOverstaan valikoimiin ja etäopetuksen tehostaminen Yhteistyön lisääminen ja monipuolistaminen Pielisen Karjalan musiikkiopiston kanssa. Musiikkilinjan opiskelijamäärän OPSia päivitetään vastaamaan uutta opiskelijahuoltolakia. Olemme mukana paikallisessa opetussuunnitelmatyössä, yhteistyötä muiden lukioiden ja yliopiston kanssa tehdään mm. ISO-verstaan ja LOVE2-hankkeen parissa. Lukion ja kansalaisopiston ranskan ja S2-kielen yhteisryhmät toteutuivat. Suunniteltu yhteinen venäjän ryhmä ei ole toteutunut. Musiikkilinjalla on 14 opiskelijaa. Äänitysprojekti toteutui tammikuu-helmikuu ja Suomi Rock konsertti (ylä- Tilinpäätös (186)

91 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa lukion oman musiikkitarjonnan kehittäminen Jääkiekkolinjan vakiinnuttaminen osaksi lukion kurssivalikoimaa Lukio ylläpitää ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä Lukion opinto-ohjauksen tehostaminen ja monipuolistaminen Kaksoistutkinnon suorittamisen mahdollistaminen ja yhteisen opetustarjonnan kehittäminen Lukion valmiutta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden opetukseen ja tukeen kehitetään Opiskelijahuollon, tukitoimien ja muotojen kehittäminen ja monipuolistaminen Taloudelliset resurssit Talous pidetään tasapainossa Hanketoiminta Yhteistyön lisääminen lukion opettajien opetusvelvollisuuksien varmistamiseksi ja kustannustehokkaan kurssivalikoiman luominen yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa säilyttäminen 20 opiskelijassa. Lukion musiikkiesitykset, konsertit, yhteistyö muiden lieksalaisten toimijoiden kanssa Pilottihankkeena alkaneen jääkiekkolinjan markkinointi ja siitä tiedottaminen, yhteistyön lisääminen Lieksan ja Nurmeksen lukioiden ja ammattiopistojen kanssa Kehitetään ystävyyskoulujen yhteistyötä ja haetaan aktiivisesti tilaisuuksia osallistua kansainväliseen toimintaan ja hankkeisiin. Pyritään saamaan kansainvälisiä vieraita lukiolle Opinto-ohjaushankkeen aikana saatujen ja itse kehitettyjen toimintamallien ja käytänteiden vakiinnuttaminen ja lisääminen Jatketaan yhteistyötä ammattiopiston kanssa kaksoistutkinnon mahdollistamiseksi. Tavoitteena saada määrä nousemaan ja vakiintumaan vähintään 10 opiskelijaan. Yhteistyöllä Lieksan Kristillisen Opiston, Kansalaisopiston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa luodaan toimiva järjestelmä lukiopolun luomiseksi ja tukimuotojen kehittäminen. Aikuisille tarkoitetun lukion opetussuunnitelman päivittäminen ja kehittäminen. Opiskelijahuollon edelleen kehittäminen ja varsinkin erityisen tuen saamisen varmistaminen (lukiseulat ja lukilausunnot, erityisopetus) yhteistyössä ammattiopiston kanssa Resurssien riittävyydestä huolehtiminen ja niiden kohdentaminen tavoitteiden mukaan sekö budjetin tarkka laadinta ja seuranta Haetaan aktiivisesti rahoitusta eri toimijoilta Yhteisiä opettajuuksia eri oppilaitosten kanssa, sopeutuminen vähenevään opiskelijamäärään, rekrytointivaiheessa tarkka suunnitelma opettavista aineista lukio/peruskoulu, peruskoulu/lukio. Selvitetään mahdollisuuksia yhteisiin opettajuuksiin myös kansalaisopiston ja ammattiopiston kanssa (erit. liikunta ja koulu ja lukio). Syyslukukaudella toteutettiin musiikkilinjan Abba-konsertti. Jääkiekkolinjan järjestelyt ovat toimineet hyvin ja toiminta jatkuu viime vuoden tapaan. Emme ole ehtineet pitää yhteyttä ystävyyskouluihin. Euroscola- matka Strasbourgiin toteutettiin On jatkettu kehittämistä ja uusien hyvin käytänteiden vakiinnuttamista. Työnjakoa tuen ja ohjauksen osalta on selkeytetty. Kaksoistutkinnon suorittajien määrä on vain 4 ja he ovat 3.vuosikurssilla. Määrä on romahtanut, vaikka nivelvaiheen ohjausta on tehostettu. Syksyllä kaksoistutkinnon aloitti 3 opiskelijaa. Toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Hankerahaa ei saatu. Lieksan Kristillisen Opiston kanssa on yhteistyötä jatkettu (opiskelijoita tutustumassa lukioopiskeluun, opinto-ohjaajan info), kolmannen sektorin kanssa saatu maahanmuuttajille tukea ja tukiopetusta (matematiikka, kielet). Lukiossa on tällä hetkellä 3 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, mutta määrän arvioidaan lisääntyvän tulevina vuosina (yläkoulun maahanmuuttajien määrä on kasvussa). Jatkettu kehittämistä, lukiseulat on tehty ja lukilausunnot erityisjärjestelyjen hakemiseksi syksyn ylioppilaskirjoituksia varten on koottu ja lähetetty Ylioppilaslautakuntaan. Keväällä toteutetaan lukiseulat ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Uusi opiskelijahuoltolaki tuli voimaan alkaen. Resursseja on kohdennettu tavoitteiden mukaan ja kulujen tarkka seuranta jatkuu. Sopivaa hankerahoitusta ei ole ollut tarjolla. TVT- hankkeen loppuraportti laadittiin TVT- hankkeen aikana hankittuja ipadeja on hyödynnetty lukion lisäksi yläkoululla, Kristillisellä opistolla, musiikkiopistolla ja kansalaisopiston ryhmissä. Hankerahoitusta jouduttiin palauttamaan 2766 euroa. Yhteistyö yläkoulun ja kansalaisopiston kanssa jatkuu. Tilinpäätös (186)

92 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Prosessit ja rakenteet Oppimisympäristöjen ajanmukaisuuden ja toimivuuden varmistaminen, valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon kielet) Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Koulutuksen saatavuuden varmistaminen ja sen sisällön kohdistaminen koulutustarpeita vastaavaksi Työhyvin voinnista huolehtiminen Viestintä ja markkinointi Lukion laadunarviointijärjestelmän systematisointi ja kehittäminen Lukion tilojen, koneiden ja laitteiden hankinta, käyttö ja huolto selkeää ja toimivaa. Tietotekniikan käytön monipuolistaminen, etäopetuksen mahdollistaminen sekä koneiden toimivuuden varmistaminen, tarvittaessa koneita uusimalla LOVE2 koulutuskokonaisuus ja muu tietotekniikan koulutus, VESO-päivät, ISO-verstaan ja ainejärjestöjen koulutukset ja OPS- koulutukset Kehityskeskustelut (100%), yhteistyö työterveyshuollon kanssa, henkilöstön virkistystapahtumat, tiedottamisen tehostaminen Palveluista ja toiminnasta tiedottaminen eri viestintävälineissä, oman sähköisen tiedottamisen (kotisivut, Wilma) tehostaminen Vakiinnutetaan lukion arviointijärjestelmä ja kehitetään toimintaa saadun palautteen perusteella. Luodaan helppo ja toimiva sähköinen kyselymalli (Wilma) Luokan 105 Windows-testikoneet ovat käytössä. Suunnitelmat sähköisen yotutkinnon suorittamiseen ovat käynnistyneet. LOVE2 koulutukset jatkuvat, samoin isoverstas ja ainejärjestöjen koulutukset. Kehityskeskustelut pidetty, tiedottamista pyritty tehostamaan Huoltajaillat kaikille vuosiluokille. Wilman käyttöä tehostettu ja monipuolistettu. Keväällä otettiin käyttöön lukion facebook-sivut. Wilma kyselyt. 1.lk, 3.lk ja tasaarvokysely tehty ja tulokset lähetetty tiedoksi VARKOULAan. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , KANSALAISOPISTO Tulosyksikkövastaava: Asko Saarelainen 4310 Kansalaisopiston toiminta Kansalaisopisto tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita vapaan sivistystyön koulutuspalveluja. Opiston tehtävänä on luoda asiakkaille edellytyksiä tehdä valintoja laajan arvopohjan varassa ja toimia haluttuna yhteistyökumppanina opetus- ja kulttuuritoimen parissa. Toiminnassaan opistolla on vahva kulttuurinen, aikuiskoulutuksellinen ja yhteisöllinen tehtävä Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kansalaisopisto tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjänä. Opiston kurssitarjonta kaupungin vireyttä ja elinvoimaa, ilmapiirin positiivisuutta sekä elinkeino- ja koulutusrakenteen monipuolisuutta edistävänä oppi- Kevään kurssitarjonta toteutui suunnitellusti. Oppilasmäärien vähäisyyden takia opetussuunnitelmasta peruuntui viisi kurssia, joista kaksi oli lasten ja nuorten taideopetusryhmiä. Opetusohjelmaan lisättiin kuusi kurssia (espanjan keskustelu, Viekin kylänäyttelijät, Lieksan teatteri, juoksukoulu, kesäzumba ja Kirsikodin mosaiikkikurssi). Tilinpäätös (186)

93 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa laitoksena. Syksyn toimintasuunnitelma julkaistiin Korennossa 1.9. Toimintasuunnitelmassa oli 147 kurssia (150/2013). Opetuksen alkaessa kursseista oli täynnä 23 (25/2013) ja lisäksi 19:llä (10) kurssilla oli vain muutama (1-3) opiskelijapaikka vapaana. Eli ryhmistä täysiä tai lähes täysiä oli 29 % (23 %), mikä ylittää edellisvuosien tason ja toimintatavoitteen. Opetuksen alkaessa 29:ssä (21) ryhmässä on opiskelijoita 20 tai enemmän. Opetuksen alkuun mennessä varattiin (1 380) opiskelijapaikkaa. Syksyn opetustarjontaan lisättiin 8 kurssia. Syksyn opetustarjonnasta peruuntui 13 (11/2013) kurssia (peruuntumisprosentti 8,8 % (7,3/2013) ylittää tavoitetason max 5 %. Peruuntumisia oli erityisesti käytännön taitojen ryhmissä. Syksyn ryhmissä opiskeli (1 469/2013) eri henkilöä. Edistetään uusia innovaatioita eri toimialojen ja oppilaitosten rajapintojen yhdistämisessä, erityisesti kulttuuri- ja elämystalouden yhteistoiminnassa. Lieksan imagoon, positiiviseen viestintään sekä luonto- ja kulttuurimatkailun yhteistoiminnan edistämiseen liittyvät yleisöluennot. Yleisöluentojen teemana mm. raja, Venäjä ja petokysymys. Tilkkutyöryhmän näyttely, jossa mukana öljyväritöitä, hopea- ja emalitöitä ja posliinimaalauksia Kulttuurikeskuksessa Lasten ja Nuorten Taidekoulun kevätnäyttely Tuli Kulttuurikeskuksessa Opiston kevätjuhla Kulttuurikeskuksessa 8.4. Yleisöluennot Lieksan alueen kallioperä ja kansannäytetoiminta 1.4. yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa ja Valokuituverkkoilta 7.4. Syksyn yleisöluennot Maaseutu muutoksessa yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa, Lieksa ja raja , Petoilta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois- Karjalan Biosfäärialueen kanssa ja Venäläiset asiakkaina Karjalassa yhteistyössä Karelia AMK:n ja PIKES Oy:n kanssa. Yleisöluennoilla hyvä yleisömenestys. Lieksan neljäs Kulttuuriseminaari tammi helmikuussa. Onko Lieksa Euroopassa Kulttuurikeskustelua Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lieksan Saksa-suhteista. Lieksan neljäs kulttuuriseminaari yhteistyössä kulttuuritoimen ja Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston kanssa. Kolin kuvataideleirit yhteistyössä Break Sokos Hotel Kolin kanssa. Akvarelleja kansallismaisemassa ohjaajana taidemaalari Seppo Väänänen peruuntui osallistujien vähyyden takia. Ruskan henki ohjaajina taidegraafikko Kuutti Lavonen ja taidemaalari Eero Mikkonen toteutui (13 osallistujaa). Kurssilla tehtiin asiakastyytyväisyyskysely. Tilinpäätös (186)

94 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Lisätään opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia laadukkaan kielitarjonnan avulla. Oppilaitosyhteistyö Järjestetään eri oppilaitosten opiskelijoita yhteisesti palvelevia kursseja, joita opiskelijat voivat lukea hyväkseen omissa opinnoissaan. Selvitetään mobiiliteknologiaan perustuvan yhteistyöhankkeen käynnistämisen yhteistyössä Karelia Amk:n, Pielisen museon ja Lieksan Rajaperinnetalon kanssa. Monipuolinen kielitarjonta, jota oppilaitokset ja yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Seurannassa yhteisille kursseille eri oppilaitoksista tulevien opiskelijoiden osallistuminen. Seurataan kieliryhmiä, joissa on opiskelemassa eri kansalaisuuksia. Selvitetään oppilaitosten yhteisten kurssien tarve lähivuosina erityisesti kaupungin omien oppilaitosten kesken. Yhteiset kurssit vähintään nykyisellä tasolla. Oppilaitosyhteistyötä arvioidaan erityisesti sisältöjen näkökulmasta. Asia ei ole toistaiseksi edennyt. Kielitarjonta tavoitteiden mukainen. Muista oppilaitoksista muutamia opiskelijoita opiston kevään kieliryhmissä. Suomea ulkomaalaisille ryhmien lisäksi vain muutamassa kieliryhmässä on eri kansallisuuksia. Syksyn yhteisryhmissä (6) 2 lukiolaista, 9 ammattiopiston opiskelijaa ja 61 aikuisopiskelijaa (muista oppilaitoksista tulevien osuus 18 %). Oppilaitosten yhteiskurssit on esitelty Korennossa. Kansalaisopiston ja perusopetuksen kurssiyhteistyö kielissä ja taideaineissa Kolilla. Yhteisiä kursseja perusopetuksen kanssa Kolilla ei keväällä ollut. Syksyllä yhteisryhminä tablettikurssi (osall. 5 perusopetuksen/4 aikuisopiskelijaa) ja kuvataideryhmä (osall. 5 perusopetuksen ja 6 aikuisopiskelijaa). Ryhmiin osallistui hyvin sekä perusopetuksen että aikuisopiskelijoita. Lukion, perusopetuksen ja kansalaisopiston opettajien yhteistoiminta ja yhteiset kurssit erityisesti kielissä sekä yhteiskunnallisissa ja humanistisissa aineissa. Lukion kanssa yhteiskurssina keväällä Suomen ulkomaalaisille jatkoryhmä ja ranskan alkeet (jossa 7 lukiolaista ja 6 aikuisopiskelijaa). Syksyllä yhteistyössä lukion ja ammattiopiston kanssa Suomen jatko A (2 lukion, 3 ammattiopiston ja 5 aikuisopiskelijaa), Suomen jatko B (4 ammattiopiston ja 9 aikuisopiskelijaa) ja venäjän alkeet (2 ammattiopiston ja 14 aikuisopiskelijaa). Lukion opiskelijoita yhteiskursseilla vähän. Lukiolaiset osallistuivat Kulttuuriseminaariin. Kirjailijavierailut yhteistyössä pääkirjaston kanssa. Kirjailijavieraina Matti Kettunen ja Marjo Heiskanen 5.2. Kirjailijavieraina syksyllä Tauno Oksanen 29.9., taiteilijaprofessori Esko- Pekka Tiitinen ja erikoistutkija Ismo Björn Sirkuskoulun ryhmät (8) yhteistyössä nuorisotoimen kanssa (n. 70 opiskelijaa). Kurssiyhteistyö ja opettajavaihto lähikuntien kansalaisopistojen kesken. Ylä-Karjalan kansalaisopiston kanssa yhteisryhminä keväällä Saksa II (etäopetus), ikoninmaalauksen viikonloppukurssi ja ensiapu II. Muutamia opiskelijoita molemmista opistoista saksan ja ensiapukurssilla. Tilinpäätös (186)

95 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Syksyllä yhteisryhmiä ei ollut. Kurssiyhteistyö Ammattiopiston Lieksan kanssa erityisesti kielissä. Yhteiskursseina keväällä Suomea ulkomaalaisille II ja jatkoryhmä sekä italian alkeet. Muutamia ammattiopiston opiskelijoista. Syksyllä yhteiskursseja 6, lukioyhteistyön lisäksi englannin virkistyskurssi, espanjan alkeet ja Italia II, joissa ei kuitenkaan ollut ammattiopiston opiskelijoita. Tarjotaan kielissä ja mahdollisesti yhteiskunnallisissa aineissa ammattikorkeakoulututkintoon valmistavia kursseja ja opintokokonaisuuksia Lieksassa. Kursseja ei keväällä ollut. Matkailupalveluiden turvallisuuskurssi (3 op) yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun Luovan keskuksen kanssa ei käynnistynyt osanottajien vähyyden takia. Liikeelämän englanti (1 op verkkoopetuksena) ei käynnistynyt osanottajien vähyyden takia. Venäläiset asiakkaina Karjalassa seminaari toteutui ja seillä oli runsaasti AMK:n restonomi-opiskelijoita. Tuetaan korkeakoulu ja yliopistotasoisten opetuskokonaisuuksien tarjoamista paikkakunnalla yhteistyöverkoston avulla. Sosiaalityön perusopinnot (25 op) maakuntakorkeakoulun ja kesäyliopiston organisoimina etä- ja monimuotoopintoina (Kuopio, Joensuu, Lieksa, Nurmes). Lieksan etäryhmässä 8 opiskelijaa. Sosiaalityön aineopintojen ryhmä ei käynnistynyt syksyllä osallistujien vähyyden takia. Maakuntakorkeakoulu ja koordinointi Edistetään paikallista, seudullista, maakunnallista ja tarvittaessa laajempaakin koulutus-, kehittämis- ja innovointiyhteistyötä Asiantuntijayhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kanssa (yleisöluennot, kulttuuriseminaari, ryhmävierailut ja paikalliset tutkimuskohteet). Erityisesti paikallisten ja seudullisten koulutus-, muiden viranomais-, yritysymv. toimijoiden yhteistyön ylläpito ja koordinointi koulutuksellisen edunvalvonnan ja opiskeluohjauksen mielessä. Osallistuminen vuorovaikutteisesti maakunnallisen tason yhteistoimintaan ja varautuminen tarpeen mukaan ratkaisuihin myös kauempana sijaitsevien koulutuksenjärjestäjien kanssa erityisesti monimuoto- ja etäopetusmahdollisuuksien kehittämisessä. Lieksan neljäs kulttuuriseminaari ja Petoilta. Eri toimijoiden yhteistyötä ylläpidetty ja organisoitu sekä lieksalaisten koulutustoimijoiden piirissä että maakuntakorkeakoulun paikallisen työryhmän ja Pielisen Karjalan seudullisen ohjausryhmän puitteissa (koulutustoimijoita, muita viranomaisia, yritysedustajia). Koottu sekä paikallinen että seudullinen koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma Oppilaan- tai opiskelijanohjauksen tehostamisen tukeminen: opintopolkujen taitekohdat, kuten siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle, toiselta asteelta korkeakoulutasolle ja maahanmuuttajilla yleensä suomalaiseen koulutusjärjestelmään; aikuisväestön täydennys-, muunto- ja uuskouluttautuminen sekä elinikäinen oppiminen; opin, harrasteiden ja sosiaalisten yhteyksien saaminen vapaan sivistystyön, erityisesti kansalaisopiston piirissä. Opinto-ohjaus- ja neuvontatoimintaan sisältynyt yleistä tiedotusta, tuutorointia ja opiskelun ryhmäohjausta sosiaalityön perusopinnoissa sekä valmius henkilökohtaiseen ohjaukseen esimerkiksi opintoihin hakeuduttaessa. Maakuntakorkeakoulun paikallinen ohjaus- ja neuvontatoiminta on organisoitu vallitsevan tarpeen mukaisesti uudelleen. Lieksan Yhteispalvelut LYP on lopettanut toimintansa. Tilinpäätös (186)

96 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Maakuntakorkeakoulu- ja opiskeluohjausalueilla on kansalaisopiston rooli Lieksassa merkittävä (puolet toisen suunnittelijaopettajan työajasta). Suunnittelijaopettaja Pasi Karonen opintovapaalla Sijaisena maakuntakorkeakouluasioissa Lieksan lukion opinto-ohjaaja Lauri Lehikoinen (4 h/viikko). Kulttuuritoiminta Hanketoiminta Taloudelliset resurssit Kustannustehokkaan talouden ja toiminnan seuranta. Viestinnän ilmapiirin positiivisuus Maakuntakorkeakoulun paikallisen ohjaus- ja neuvontatoiminnan organisoinnin ja käytännön toteutuksen uudelleenarviointi ottaen erityisesti huomioon Lieksan Yhteispalvelujen LYP:n mahdollinen uudelleensijoittuminen tai - muotoutuminen. Teatteri- ja musiikkiryhmien esitykset. Lieksan Teatterin ensi-ilta ja Viekin Kylänäyttelijöiden kesäteatteriesitys. Selvitetään pedagogisen Osaavahankkeen jatkaminen yhteistyössä verkoston jäsenien kanssa: Pielisen Karjalan kuntien perusopetus, lukiot ja kansalaisopistot, Ilomantsin kansalaisopisto sekä Pielisen Karjalan, Keski- Karjalan ja Kuhmon musiikkiopistot ja Joensuun konservatorio. Mahdollinen hankkeen hallinnointi ja toteuttaminen. on perustuvan kurssi- ja opetustuntimäärän seuranta taulukossa. Kurssien opiskelijamäärän seuranta kokoontumiskerroittain;tiedoksi lautakunnalle kaksi kertaa vuodessa. Peruuntuneiden kurssien määrän seuranta (max. 5 % kurssitarjonnasta/syksy). Toiminnan laadun seuranta asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia analysoimalla. Maakuntakorkeakoulutoimintaan suunnattava henkilöresurssi olisi mitoitettava jatkossa toimintaa vastaavaksi. Musiikkiryhmien kevätkonsertit (Pielisen Laulu, Korvattomat Guitar&String Orchestra, Lieksan Mieslaulajat). Senioripuhallinorkesterin esiintyminen veteraanipäivän juhlassa. Viekin Kylänäyttelijöiden esittämän näytelmän Parisuhdeleiri (kirj. Heikki Lund) esitykset heinäkuussa Loukun kesäteatterissa yhteistyössä Loukun Seurojentalon kanssa. Lieksan teatterin esittämän näytelmän Kätkäläisen jättipotti (kir,. Simo Hämäläinen) esitykset marras-joulukuussa Brahe-salissa. Lieksan kansalaisopisto verkoston yhteistyökumppanina Joensuun konservatorion hallinnoimassa Yhteisöllisyyttä ja osaamista oppilaitostyönä Osaavahankkeessa. Hankkeessa ei kansalaisopiston opettajille kohdistuneita koulutuksia. Ks. taulukko. Syyskauden opiskelijamäärät ja syksyn 2014 tuntiopetuksen resurssointisuunnitelma lautakunnassa 5.2. Syksyn 2015 opiskelijamäärät ja syksyn 2015 resursointisuunnitelma lautakunnassa Peruuntuneet kurssit ks. kohta palvelut ja niiden vaikuttavuus. Yhteenveto syksyn 2013 Korennossa. Prosessit ja rakenteet Korennon toimittaminen. Internetsivujen sisällön kehittäminen. Selvitetään sosiaalisen median mahdollisuudet opiston markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Opetusohjelma kevään ja syksyn Korennoissa. Kaupungin verkkosivuston uudistamishanke. Kansalaisopiston ja maakuntakorkeakoulun perusmuotoiset verkkosivut valmiina. Kansalaisopiston on mukana myös Facebookissa. Suunnittelijaopettajat osallistuneet opiston sosiaalisen median ja blogien kurssille. Tilinpäätös (186)

97 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Sähköinen asiointi Oppilaitosten ja tehtäväalueiden yhteistoiminta Pyritään lisäämään asiakkaiden ilmoittautumista verkossa mm. kehittämällä ilmoittautumista kirjastoautossa. Yhteistyö kursseissa ja opintoohjauksen tehostaminen; ks. oppilaitosyhteistyö. Kevään uusien kurssien osalta ilmoittautuminen toteutui sähköisen kurssienhallintajärjestelmän kautta noin 95 %:sti. Syksyn kursseille varattiin ensimmäinen viikonvaihteen aikana opiskelijapaikkaa, joista Internetin kautta 96 %. Perusopetuksen, lukion ja kansalaisopiston yhteisen liikunnan ja terveystiedon lehtorin vakinainen täyttö. Selvitetään mahdollisuudet muihin yhdistelmävirkoihin. Käytetään tehokkaasti yhteisiä toimitiloja ja laitteita. Yhteistyö Ammattiopisto Lieksan kanssa liikunnan opetuksessa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Pedagoginen kehittäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus Työhyvinvointi Opettajien pedagoginen koulutus. Kehitetään opettajien etäopetusvalmiuksia ja asiakaspalvelu- ja viestintätaitoja. Oppilaitosturvallisuus. Tavoitteena opettajien 40 %:n osallistumisaste koulutustilaisuuksissa. Arvioidaan henkilökohtaisten täydennyskoulutussuunnitelmien toteuttamisen mahdollisuudet. Kehityskeskustelut. Virkaan valittiin 1.8. alkaen liikuntatieteiden maisteri Pirjo Rämänen. Yhteisten toimitilojen käyttö tehokasta perusopetuksen ja lukion osalta. Yhteistyö liikunnan opetuksessa ei ole toistaiseksi toteutunut. Keväällä ei opettajille suunnattua yhteistä koulutusta. Muutamat opettajat ovat osallistuneet täydennyskoulutuksena alansa kursseille. Syksyn opettajainkokous Timitran linnassa (25 osallistujaa), opettajien tapaaminen Kätkäläisen Jättipotti esityksessä (15 osallistujaa) ja opettajien joululounas (25 osallistujaa). Suunnittelijaopettaja Inna Turpeinen osallistui Vapaan sivistystyön päiville Varkaudessa ja Suomen kielenopettajien liiton syyspäiville Joensuussa. Vakinaisen henkilökunnan kanssa lokakuussa. Tuntiopettajien kanssa syksyn kurssien sopimisen yhteydessä kevään ja elokuun aikana. Henkilökunnan yhteiset virkistystilaisuudet. Tutkitaan mahdollisuuksia edistää työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden vaikutusta opettajien rekrytointiin. Ks. pedagoginen kehittäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus. Tunnusluvut Mittari Suorite Opetustunnit (vakinainen henkilökunta ja tuntiopetus Opetustuntien määrä Tilauskoulutus Opetustuntien määrä Teatteritoiminta Opetustuntien määrä Lasten ja Nuorten taideopetus Opetustuntien määrä Valtionosuuden vahvistettu opetustuntimäärä Opiskelijamäärä Opetustuntien määrä Opiskelijat (henkilömäärä) /osuus kunnan väkiluvusta (15,6 %) (15,3%) Ryhmien määrä kpl Opettajien määrä Opettajia Käyttötalous netto/ asukas(ei sisällä valtionosuutta) /asukas Tilinpäätös (186)

98 Tunnusluvut Mittari Suorite 2012 Käyttötalous netto /opiskelija(ei sisällä valtionosuutta) Käyttötalous netto /oppitunti (ei sisällä valtionosuutta) /opiskelija /oppitunti Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Kansalaisopiston kuel-eläkemenoperusteiset eläkemaksut (4101) ylittivät talousarviotason (25 950) noin Vastaavasti vakinaisten palkkoihin ((4002) tuli toisen suunnittelijaopettajan virkavapauden takia n euron säästö, mikä kattoi sivukuluineen eläkemaksujen ylityksen. muutoksena tuntipalkkoihin (4012) tehtiin euron säästö. Tuntipalkkojen jääminen talousarviotasosta johtuu suurelta osin syksyn peruuntuneista kursseista. Matkustuspalvelujen ero johtuu tuntiopettajien matkojen verollisuudesta vuoden 2014 alusta MUSIIKKIOPISTO Tulosyksikkövastaava: Minna Kajander 4400 Musiikkiopiston hallinto 4410 Musiikkiopiston toimipisteet Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Opetusta tarjotaan nykyisellä alueella. Taloudelliset resurssit Tilavuokrien ja oppilasmaksujen tarkistus Prosessit ja rakenteet Pianonsoiton opettajan viran muuttaminen Musiikkileikkikoulunopettajan viraksi. Virkaan sisältyy vararehtorius. Musiikkileikkikoulun tuntiopettajan viran lakkauttaminen. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Hanketoiminta Oppilasmäärä >420, josta musiikkileikkikoululaisten määrä > 120 Lieksan lukion musiikkilinjan oppilasmäärä >20 Maksuja korotetaan 5% Rekrytoinnissa onnistuttu, mikäli virkaan saadaan kelpoisuuden omaava henkilö ja sen jälkeen tuntiopettajan viran lakkauttaminen. Joensuun konservatorion hallinnoima Osaava-hanke Oppilasmäärä 363, musiikkileikkikoulu 110. Lieksan lukion musiikkilinja 19. Maksut korotettiin. Vapaaoppilaspaikkojen myöntäminen säilytettiin, mutta käytäntöjä edellytetään muutettavan kuluvan lukuvuoden aikana. Virkaan valittu määräaikainen viranhaltija lukuvuodeksi Virkaa ei ole lakkautettu. Osaava 3 -hanke päättyi. Tilinpäätös (186)

99 Tunnusluvut Mittari Suorite Oppilasmäärä > Varsinaisten opiskelijoiden ja musiikkileikkikoulun oppilaiden jakauma Konserttien määrä Musiikkiopiston kulut/asukasmäärä Musiikkiopiston kulut/ varsinaiset opiskelijat Talous musiikkileikkikoululaiset/ koko oppilasmäärä Musiikkiopiston konsertit Kulttuuritoimen konsertit /asukas (tp2014/tilastokeskus väkiluku Lieksa, Juuka, Ilomantsi, Valtimo, Nurmes) 29,9 % 32,5% >28,5 30, tieto puuttuu /oppilaspaikka tieto puuttuu v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , KIRJASTO Tulosyksikkövastaava: Lea Tserni-Puittinen 4500 Kirjasto Kirjasto on tiedon, elämysten ja ihmisten aktiivinen kohtaamispaikka. Kirjastoa käytetään ja sitä arvostetaan. Tuemme lieksalaisten arkea, hyvinvointia ja elämänlaatua. Edistämme lukemista, sivistystä ja tietoyhteiskuntataitoja tarjoamalla monipuolisen ja asiakaskunnan tarpeita vastaavan aineistokokoelman, tehokkaat tiedonhakujärjestelmät ja henkilökunnan ammattitaitoisen palvelun sekä viihtyisät tilat. Arvostamme asiakaslähtöisyyttä ja osaamista Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kirjastopalvelut takaavat tasa-arvoisen tiedon ja kulttuurin saannin. Lieksalaisten tiedontarpeisiin vastaaminen, tiedollisen ja kulttuurisen tasa-arvon lisääminen, syrjäytymisen ehkäiseminen. Riittävä palvelutaso ja aukioloajat Varaudutaan pääkirjaston kiinnioloon muuton takia. Toimipisteet: pääkirjasto, kirjastoauto, Kolin siirtokokoelma Kirjastoauton pysäkkien kohdentaminen pääkirjaston peruskorjauksen ajaksi. Kirjallisuuspalvelut: kokoelmat, näyttelyt, kirjavinkkaus, esittelyt, lukupiiri Tieto- ja musiikkipalvelut Panostetaan lasten ja nuorten kirjastopalveluihin - tapahtumapäivät yhteistyössä koulujen, nuorisotoimen ja 4H:n kanssa. Nuorisobussireitit yhdessä nuorisotoimen kanssa 6 krt./v. Edistetään ikäihmisten lukemisharrastusta ja kirjastonkäyttöä: Kotiinkuljetuspalvelun jatkaminen 11/v. - max. 18 asiakasta. Mittarit: Pääkirjasto on kiinni muuton ja lomautusten vuoksi. Kolin siirtokokoelma kiinni lomautuksen vuoksi Kirjastoauton ei ajanut (lomautus), (lomat), (lomat). Kirjastoauton uusi reitistö voimaan alkaen. Kotisivut uusittu ja vaihdettu Liferayalustalle Nuorisobussi 6 krt 28.1.Satu- ja askartelutuokiot, 9 osall Satu- ja askartelutuokiot, Hiihtoloman askartelutuokio, Syyslomaviikon askartelua Jouluaskartelua Pohjoismainen kirjastoviikko Tilinpäätös (186)

100 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Kirjaston käytön ja lainauksen seuraaminen, kirjastoa käyttää 50 % kuntalaisista. Aukioloajat: 3200 tuntia/v. Siirtokokoelmien vienti palvelutaloihin ja kouluille, 10 kokoelmaa. Lainat/as.: 23 Käynnit/as/v.: 11 Tilaratkaisut Taloudelliset resurssit Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Pääkirjaston remontin aloittaminen ja muutto Rauhalan koulun tiloihin Lehtilukusali saaminen kaupunkikeskustaan remontin ajaksi Uuden kirjastoauton suunnittelu ja kilpailutus Taloudelliset ja tuottavat kirjastopalvelut Mittarit: Kirjastomenot/as. Lainan hinta Lukukoira Humppa luetutti lapsia 9 kertaa / 34 lukijaa Kotipalvelussa 16 liikuntaesteistä. Yht lainaa. Siirtokokoelmat viety 8 hoitokotiin/laitokseen ja Keskuskoululle, Moisionkadun koululle sekä Kuhmonkadun koululle. Yht lainaa. Muutto Rauhalaan Kirjastoautolle vuokrattu autotalli Teollisuuskylä Oy:ltä. Lehtilukusalille ei vuokrattu tiloja keskustasta henkilöstötilanteen ja säästötarpeiden vuoksi. Lomautukset toteutuneet aikataulun mukaan. Käyttökulut (netto) 63,18 /as. Lainan hinta 3,12 (Koko maa: 59,01 /3,43) Alueen kirjastojen yhteistyö Aineisto- ja palvelukilpailutukset Tulorahoituksen lisääminen Prosessit ja rakenteet Hyvä aineistokokoelma ja laadukas aineiston luettelointityö Osallistuminen Pohjois-Karjalan kirjastojen yhteisen kirjastojärjestelmän tekemiseen ja verkkosivujen uudistamiseen. Evergreenkirjastojärjestelmän käyttöönotto marraskuu Pohjois-Karjalan kirjastojen yhteishankinta (lehdet, kirjat, muovit). Maksujen tarkistaminen. Avustushakemukset ELY/OKM. Mittarit: Hankehakemusten määrä. Riittävä aineistomääräraha. MARC21-luettelointiformaatin käyttöotto uuden kirjastojärjestelmän myötä Kokoelman kiertonopeus Mittarit: Uutuusluetteloitujen määrä. Poistojen määrä väh. 8 % kokoelmasta Osallistuttu Pohjois-Karjalan kirjastojen yhteisen KOHA-kirjastojärjestelmän kehittämiseen ja VAARA -kirjastojen yhteisen nettikirjaston suunnitteluun: Luettelointityöryhmä Leena Välijoki Verkkokirjastotyöryhmä Lea Tserni- Puittinen Lainauspalvelujen työryhmä Leena Tervo Sopimus yleisten kirjastojen konsortion liittymisestä. (VARKOULA ) Käynnissä olevat hankkeet: Kontakti kirjailijaan. Myötävirtaan Saatu avustusta AVIlta: Tabletin aika Hankittu 6 taulutietokonetta: 4 asiakkaiden ja 2 henkilökunnan koneiksi kirjastoautolle ja pääkirjastolle Pysäkki panostusta uuteen kirjastoautoon Toteutettu kirjastoauton asiakaskysely ja selvitetty monipalveluauton tarvetta. Kirjastojärjestelmän vaihto siirtyi uutuutta luetteloitu 8619 nidettä poistettu Avoimet palvelut: tilat, laitteet, näyttelyt, tapahtumat Järjestetään tapahtumia kohderyhmille Lainan päivä Lukuviikko Runon ja suven ilta Osall. Kreivin perjantaihin ja Hämärän kaupan iltaan Mielikirjapäivä Pohjoismainen kirjastoviikko Kirjailijavierailut yhteistyössä Nurmeksen ja Valtimon kirjastojen sekä kansalaisopiston ja lukion kanssa. Näyttelyt Palveluista tiedotetaan aktiivisesti kir- Tapahtumat: 8.2. Lainan päivän tapahtuma 242 kävijää. Vuoden 2014 kirjaston ystäväksi valittiin Juha Savolainen 8.2. Moninainen,ihana nainen, lausuja- Elsi Komu 40 osall Luontoviikon tapahtuma, Matti Hirvonen kertoi Lieksan Karhunpolusta Venäläisen kirjallisuuden iltapäivä vieraita Sortavalan kirjastosta. Yleisöä 80 henkeä Kirjastoauto Mahdollisuuksien Torilla Tilinpäätös (186)

101 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa jaston käyttämiseen innostaen. Kirjastoauto Iltatorilla (4 krt.) Pohjoismainen kirjastoviikko Kirjailijavieraat: Matti Kettunen, 5.2. Marjo Heiskanen, Arvi Perttu Tauno Oksanen Esko-Pekka Tiitinen Raija Lakio kirjastoautossa Reino Oinonen Rauno Suhonen Nelli Hietala Ismo Björn Arvi Perttu, Pentti Stranius Näyttelyt: Kätevät kädet - käsityönäyttely Värien lähteellä - Riitta Ruokolaisen maalauksia Mukiinmenevä Inka-Kivi- Straniuksen maalauksia Rantalan varastoalue -Jouko Martiskaisen valokuvia Jani Sormusen valokuvia Tarja Turusen kääpänäyttely Lieksan Luova Helvi Ahvenainen - mielikirjat Pääkirjaston lukupiiri kokoontui 7 krt. Kolin lukupiiri kokoontui 8 kertaa koulun ja kirjaston yhteistyö Koulukirjastopalvelut kirjastoauton avulla Annetaan kattavasti opetussuunnitelman mukaista opetusta kirjastonkäytöstä ja tiedonhankinnasta perusopetuksen luokille 1., 3., 5., 7. Tuetaan koulujen työtä oheislukemistoilla Lukudiplomit ja kilpailut Kirjaston käytön ja tiedonhankinnan opetusta: 22 ryhmää /405 osall. Kirjavinkkausta: 9 ryhmää / 175 osall. Ammattiopiston tiedonhaun opetus 10 tuntia Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Motivoitunut ja osaava henkilökunta Kehityskeskustelut 100 %. Täydennyskoulutuspäiviä 5/htv. Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilökunta Työhyvinvoinnista huolehtiminen Säännölliset työpaikkakokoukset 11 / v. Koko henkilökunnan yhteinen työpaikkakokous 1 /v. Yhteiset koulutukset /opintokäynti (koko henkilökunta) 1/v. SIVPA:n yhteinen virkistyspäivä ½ /v. Kirjaston oma virkistyspäivä ½ / v. Tunnusluvut Mittari Suorite ,5 koulutuspäivää mm. Verkkoviestintä-, Moodle- ja Liferay-koulutusta. Osallistuttu Titania/Populus koulutukseen, Populusinfoon, Kuntamaisema koulutukseen ja raportoinnin käyttäjäkoulutukseen. 11 työpaikkakokousta ½ kirjaston virkistyspäivä Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit Verkkokirjastokäynnit Lainat Lainat/as. 23,7 22, ,2 Aukiolotunnit Uutuushankinta Tilinpäätös (186)

102 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , muutoksena musiikkiosastonjohtajan sijaisuus ja ½ kirjastovirkailijan sijaisuus jätetty täyttämättä ajalla KULTTUURI- JA VAPAA-AJANLAUTAKUNTA 4210 KULTTUURITOIMINTA Tulosyksikkövastaava: Asko Saarelainen 4600 Kulttuuritoiminta Kulttuuritoimen tavoitteena on tuoda virikkeitä paikalliseen kulttuuritarjontaan järjestämällä taiteen ammattilaisten näyttely- ja teatteriesityksiä Kulttuurikeskuksessa, tukea kotiseututyötä ja paikallista kulttuuriperinnettä sekä ammattitaiteilijoiden toteuttamia ja alueellista vaikuttavuutta lisääviä kulttuuritapahtumia. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kulttuuritapahtumista tiedottaminen kaupungin internet-sivulla. Taiteen ammattilaisten näyttely- ja teatteritoiminta Kulttuurikeskuksessa ja verkostoituminen alueella. Kotiseututyön ja paikallista kulttuuriperinnettä edistävän toiminnan tukeminen. Tiedotetaan tapahtumailmoitusten keskittämisestä kaupungin Internet-sivuilla julkaistavaan tapahtumakalenteriin. Kulttuuritoimi tuottaa Kulttuurikeskukseen kaksi taidenäyttelyä ja järjestää kaksi teatteriesitystä. Yhteistyö Taiteilijatalo Hupelin kanssa residenssitaiteilijoiden verkostoitumiseksi paikkakunnalla. Pielisen museon ja Lieksan Rajaperinnetalon yhteistyöryhmän toiminta. Rajaperinnetalon opastus Vaskiviikolla yhteistyössä Lieksan Rajakillan kanssa sekä Rajasoitto. Asiasta tiedotettiin kevään ja syksyn Korennossa. Kulttuurikeskuksen kesänäyttelynä Kaiku ja tähti Kuutti Lavosen taidegrafiikkaa Näyttelyssä kävi katsojaa ja kiinnostuneita oli kautta maan. Syys-lokakuussa Kulttuurikeskuksessa oli esillä teoksia Lieksan kaupungin kokoelmasta. Kuutti Lavosen taidegrafiikkasarjan Creuset tuottaminen Taiteilijatalo Hupelin toiminnan tukemiseksi. Teatteritoiminnassa vierailuesityksiä ei ole ollut sivistysviraston työvoimatilanteen takia. Lieksan kaupungin kokoelmaan hankittiin teokset: Kuutti Lavonen Largo ritardo 2009 ja Harri Turunen Aurinko Toimikunnan kokoukset 1.4., 20.5., 26.8, ja Opastus Vaskiviikolla yhteistyössä Lieksan Rajakillan kanssa. Rajasoitto Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri. Yläkoululaisten tutustuminen Rajavartiolaitokseen ja Rajaperinnetaloon. Vierailut toteutuivat Pieliseen museon ja Paaterin yhteistyöryhmän toiminta; Paaterin taiteellisen perinnön tulevaisuus. Kokoukset 23.1., 21.3., 20.5., ja Tilinpäätös (186)

103 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Sotiemme Veteraanit yhteistyötoimikunnan kokoukset 9.4. ja Kotiseututyöhön sekä luonto- ja kulttuurimatkailun edistämiseen liittyvän tapahtuman järjestäminen. Pohjois-Karjalan maakuntaviestin palkintojenjako 9.2. Kulttuurikeskuksessa yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. HOPS!-yhtyeen kyläkiertue Lieksassa ja Kolilla yhteistyössä Vuonislahden Taiteilijatalon ja Kolin Ipatin kanssa. Lieksan neljäs kulttuuriseminaari tammi helmikuussa. Onko Lieksa Euroopassa Kulttuurikeskustelua Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lieksan Saksa-suhteista. Lieksan neljäs kulttuuriseminaari yhteistyössä kansalaisopiston ja Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston kanssa. Taloudelliset resurssit Ensisijaisesti ammattitaitelijoiden toteuttamien ja alueellista vaikuttavuutta edistävien kulttuuritapahtumien sekä Lieksassa säännöllistä toimintaa harjoittavien kulttuurijärjestöjen toiminnan tukeminen avustuksin. Prosessit ja rakenteet Kulttuuritoimen tehtävien hoitaminen yhteistyössä nuorisotoimen ja musiikkiopiston kanssa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Kulttuuritoimijoiden verkostoitumiseen ja kulttuuri- ja luontomatkailun edistämiseen liittyvät koulutukset ja yhteistyötilaisuudet. Kaupungin itsenäisyyspäivän ja veteraanipäivän juhlien järjestäminen. Toiminta-avustukset kulttuurijärjestöille ja tapahtuma-avustukset kulttuuritapahtumien järjestäjille. Yhteiset tilaisuudet ja toimintojen suunnittelu. Kansalaisopiston rehtorin osallistuminen ko. koulutuksiin ja kokouksiin. Veteraanipäivän juhla ja seppeleenlaskutilaisuudet Kaatuneitten muistopäivä seppeleenlaskutilaisuudet Itsenäisyyspäivän juhla ja seppeleenlaskutilaisuudet. Matka- ja tapahtuma-avustukset lautakunnassa Toiminta-avustukset lautakunnassa Lieksan kaupungin taidepalkinto myönnettiin sirkustaiteilija Karoliina Turkalle sirkuksen tuomisesta kaupunkiin ja uuden taiteenalan opetuksesta lieksalaisille lapsille ja nuorille. Yhteistyö Veteraanipäivän juhlan ja itsenäisyyspäivän juhlan järjestämisessä. P-K:n kulttuuriyhteyshenkilöiden tapaaminen 7.4. (Asko Saarelainen) ja (Minna Kajander) Taiteen edistämiskeskuksen Joensuun sivutoimenpisteessä. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tulojen toteuman ylitys talousarviotasosta johtui Kulttuurikeskuksen Brahe-salin maksullisuudesta kaikkien käyttäjien osalta. muutoksena kulttuuritoimen osalta tehtiin euron säästö PIELISEN MUSEO Tulosyksikkövastaava: Liisa Eskelinen 4610 Pielisen museo 4620 Paateri Tilinpäätös (186)

104 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Museon ja Paaterin käyttöasteen lisääminen ja toiminnan monipuolistaminen Museon ja Paaterin aukioloaikojen säilyttäminen entisellä tasolla Paaterin avoinnapidon jatkaminen yhteistyössä Toiminimi Pirkko Kärkkäisen kanssa Riittävä henkilöstömäärä museon ja Paaterin aukipidossa sekä opastuksessa Museon kävijämäärätavoite Paaterin kävijämäärätavoite Näyttelyiden, tapahtumien, työnäytösten, musiikkiesitysten ja esitelmien järjestäminen Mobiilipeli LieksaMystin käytön lisääminen Museon ja Paaterin yhteisten palvelujen kehittäminen Opastustoiminnan kehittäminen Pielisen museossa ja Paaterissa Määräaikaisopastukset museossa Ryhmäopastukset Näyttelyhalli ja ulkomuseo ovat olleet avoinna 1622 tuntia, suljettu lomautuksen aikana Museo oli avoinna lauantaina ja Paateri oli avoinna tuntia, tuntia. Sopimus Paaterin aukipidosta vuonna 2015 on allekirjoitettu yrittäjä Pirkko Kärkkäisen kanssa. Museon lippukassalle saatiin työntekijä kuntouttavan työtoiminnan kautta 18.3., myös syyskaudella lippukassalla työskenteli työntekijä kuntouttavan työtoiminnan kautta. Kuvlan päätös Pielisen museon ja Paaterin määräaikaisten kesätyöpaikkojen täyttöluvista Museonjohtajan päätökset museon ja Paaterin kesätyöntekijöistä 1 ja Kävijämäärä Kävijämäärä Vaihtuvat näyttelyt: Ateljee Hännätön Kissa Kirsikodin taiteilijoiden teoksia. Toivo Jaskanen, Kohtaamisia Taapelissa. Tuomo Saali, Paluu. Uuteen alkuun. Sodanjälkeiset vuodet Lieksassa ja Pielisjärvellä Työnäytöspäiviä 10, musiikkituokioita neljä, Vaskiviikon pihasoitto 30.7., Kreivin perjantai-tapahtumailta 6.6., Lastenpäivä 16.7., Jätkän lauantai 9.8., Eero Koposen esitelmä 4.6., Liisa Karjalaisen runoesitys 4.6., ohjelmallinen pääsymaksuton päivä Paaterissa musiikkituokiot kuutena kesäsunnuntaina. Käyttäjiä 270, käyttö on lisääntynyt edellisestä vuodesta. Pielisen museon ja Paaterin yhteistyöryhmän kokous 21.3., aiheena markkinointi, mukana Karelia Expert Oy:n toimitusjohtaja, kesän suunnittelukokous 20.5., kokoukset ja Myynnissä museon ja Paaterin yhteislippu. Pielisen museo on mukana Esittävän taiteen tila ry:n hallinnoimassa hankkeessa Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen, jonka tavoitteena on tuottaa draamaopastus museon Savotarantaan, savotan kympin ja kämppäemännän monologien ensiesitykset 9.8. Jätkän lauantaina. Määräaikaisopastuksia 27. Ryhmäopastuksia museossa 67, joista Matkailuoppaat ry:n opastuksia 9. Opastuksia Paaterissa 572. Kokoelmanhallinnan kehittäminen ja Sähköisten palvelujen kehittäminen Osallistuminen Kantapuu-konsortion Tilinpäätös (186)

105 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa saavutettavuuden lisääminen Yhteistyö Taloudelliset resurssit Valtionosuus Tulorahoituksen lisääminen Prosessit ja rakenteet Ulkomuseon korjausten ja kunnossapidon jatkaminen yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa Markkinointi ja viestintä Esine- ja kuvakokoelmien digitointi Kantapuu-tietokantaan Kuvatoimitukset sähköisesti Kantapuu-aineisto KDK:ssa ja Europeanassa Oppilaitosyhteistyö ja oppilasvierailut, museoalue oppimisympäristönä Kantapuu-konsortion tietokanta- ja ohjelmistoyhteistyö Yhteisnäyttelyt ja -tapahtumat eri toimijoiden kanssa Seikkailuteknologiahankkeen jatkaminen Itä-Suomen yliopiston kanssa Rajaperinneyhteistyö Pohjois-Karjalan rajavartioston ja Lieksan Rajaperinnetalon kanssa Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kumppanuustoiminta Konserttiyhteistoiminta Paaterissa Pielinen Soi -festivaalin kanssa Valtionosuuden vaatiman museoammatillisen henkilöstömäärän varmistaminen Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämishankkeisiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä säätiöiltä Maksujen tarkistaminen Korjauksiin haetaan ulkopuolista rahoitusta Päivitetyn viestintäsuunnitelman noudattaminen: tiedotteet, ilmoitukset, esitteet, julisteet Venäjänkielisen esitemateriaalin painattaminen Internet-sivujen ja sosiaalisen median käyttäminen Markkinointiyhteistyön kehittäminen eri tahojen, erityisesti Karelia Expertin kokoukseen Lustossa Digitoitu 93 valokuvaa ja 21 esinettä. Kuvatoimituksia 11 kpl. Kantapuuhun digitoitu aineisto on nähtävissä Finna-sivustolla, palautteita 17. Koululaisvierailuilla museossa 796 oppilasta Lieksasta ja lähikunnista, Paaterissa 47. Kehittämistyö jatkuu Luston johdolla. Kesänäyttely toteutettu yhdessä Kirsikodin kanssa, työnäytös- ja tapahtumayhteistyötä yksityisten henkilöiden ja yhdistysten kanssa, Kreivin perjantaitapahtumaillan järjestely yhdessä Lieksan sivistyspalvelukeskuksen eri toimialojen kanssa. Ubium Oy päivitti LieksaMystin toiminnot toukokuussa. Pidetty kokoukset 1.4., 20.5., ja Kumppanuussopimus on voimassa. Konserttisarja Paaterin kirkossa kesän aikana, konsertit 16.6., 24.6., 25.6., 3.7., ja Museoamanuenssi Eva Sirénin työsuhde päättyi ja FM Katri Tolonen aloitti museoamanuenssin virassa 1.3. Museossa työskentelee valtionosuuden edellyttämä määrä museoammattilaisia. Lokakuussa on haettu OKM:stä apuraha Paaterin aineiston digitoinnin aloittamista varten, samoin lokakuussa on haettu Museoviraston apurahaa LieksaMystin päivittämistä varten. Kuvla 66 ja Pielisen museon ja Paaterin pääsymaksut sekä Pielisen museon maksut ja korvaukset. Eu-rahoitteinen ulkomuseon kunnostamishanke on aloitettu maaliskuussa. ELY:n rahoituspäätös , kustannusarvio yhteensä , josta kaupungin omavastuu 25 %. Hanketta hallinnoi tekninen palvelukeskus. Ilmoitukset Lieksan Lehdessä, Pohjois- Karjala-esitteessä, Talligalleriaesitteessä, KesäLieksa -lehdessä, Pohjois-Karjalan museoiden yhteisesitteessä, Lieksan Lehden Kesälehdessä. Ei toteutunut. Museoamanuenssi on laatinut kevään aikana museon uudet kotisivut, jotka avautuivat Amanuenssi päivittää kotisivuja. Kuvlan jäsen Sini Hollström päivittää museon tietoja Facebookissa. Keskustelu kehittämistoimista Karelia Expertin toimitusjohtajan kanssa 21.3., Tilinpäätös (186)

106 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Museon kokoelmien kartuttaminen ja hoito Eva ja Paavo Ryynäsen taiteellisesta perinnöstä huolehtiminen kanssa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työhyvinvoinnin kehittäminen Täydennyskoulutus Live-markkinointi messuilla ja tapahtumissa Esineistön, valokuvien ja arkistomateriaalin tallentaminen Valtakunnallinen TAKO-yhteistyö tallentamisessa ja nykyajan dokumentoinnissa Museoaineiston säilyttäminen asianmukaisissa tiloissa Konservointipalvelujen hankinta Nurmeksen museosta Paaterin aineiston inventoinnin jatkaminen ja digitoinnin aloittaminen Paaterin kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen teosluettelon laatiminen Pielisen museon ja Paaterin yhteistyöryhmän toiminnan jatkaminen Säännölliset työpaikkakokoukset Kehityskeskustelut Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Kaupungin järjestämään koulutukseen osallistuminen Museoalan täydennyskoulutus Museum Hypertext ENPI-hankkeeseen osallistuminen associate-jäsenenä, tavoitteena matkailureittien suunnittelu Suomen ja Venäjän Karjalaan. Museonjohtaja osallistui hankkeen symposiumiin Joensuussa. Amanuenssi ja opas osallistuivat Pielisen messuille Nurmeksessa Museonjohtaja ja amanuenssi osallistuivat Hämärän kaupan iltaan sivistyspalvelukeskuksen osastolla Otettu vastaan 32 museoaineistolahjoitusta. Verkkonäyttely Varustautuneena luontoon julkaistiin tammikuussa, on/fi/ Uusi verkkonäyttely Ihan pihalla! Lasten ja nuorten luontosuhteen tallennushankkeen aineiston hankinta toukokuussa. Amanuenssi osallistui TAKOkokouksiin ja Helsingissä. Järjestelyapulainen-siivooja tarkkailee säilytysolosuhteita ulkomuseoalueella ja varastotiloissa. Ei toteutunut. Inventointi kesken, inventointiin käytetty viisi henkilötyöpäivää. Ohjelman laatiminen kesken. Teosluettelon laatiminen kesken, aineistoa kerätään koko ajan. Kokoukset pidetty 23.1., 21.3., 20.5., ja Työpaikkakokouksia on pidetty talvella tarpeen mukaan, kesällä kerran viikossa. Kehityskeskustelut on pidetty vakituiselle henkilökunnalle. Henkilökunnan virkistysiltapäivät on pidetty ja Pelastuslaitoksen järjestämä alkusammutusharjoitus oli koko henkilökunnalle 11.6., museon henkilökuntaa osallistui Titania-, Populus-, laskutus- ja Kuntamaisema-koulutuksiin. Museonjohtaja osallistui valtakunnallisille museopäiville ja Suomen museoliiton vuosikokoukseen Savonlinnassa sekä Museo- ja matkailualan verkostoseminaariin Joensuussa Amanuenssi ja museonjohtaja osallistuivat uuden luettelointiohjelman koulutukseen Joensuussa Tunnusluvut Mittari Suorite Museon kävijämäärä Asiakaskäynti Paaterin kävijämäärä Asiakaskäynti Luetteloidut esineet museossa Kpl Tilinpäätös (186)

107 Tunnusluvut Mittari Suorite Digitoidut valokuvat museossa Kpl Inventoitu aineisto Paaterissa Kpl Vaihtuvat näyttelyt Lukumäärä Yleisötilaisuudet museossa Lukumäärä Yleisötilaisuudet Paaterissa Lukumäärä Museon avoinnaolo Tunnit Paaterin avoinnaolo Tunnit Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , LIIKUNTA JA ULKOILU Tulosyksikkövastaava: Jarmo Honkanen 4630 Liikunta ja ulkoilu 4640 Erityisryhmien liikunta 4650 Liikunta- ja ulkoiluavustukset Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Omaehtoisen liikunta- ja ulkoiluharrastuksen tukeminen Liikuntapaikkojen pitäminen käyttökunnossa. Kylien hiihtolatujen, luistelukenttien ja muiden liikuntapaikkojen hoidon sekä kunnossapidon tukeminen. Kunnossapitoavustusten määrän ylläpitäminen 2013 tasolla. Lasten ja nuorten, ikääntyneiden ja erityisryhmien omaehtoisen liikunnan tukeminen osallistumalla liikuntatapahtumien järjestämiseen. Uimahallin kävijämäärän vakiinnuttaminen kävijää / vuosi. Kuntosalitoiminnan järjestäminen toistaiseksi Rauhalassa. Hiihtolatujen ja jääkenttien hoito oli tänä talvena hyvin haasteellista vaikeiden olosuhteiden takia. Riittävää määrää lunta ja pakkasta ei talvella ollut. Parhaiden ladut olivat hiihdettävässä kunnossa Timitran Hiihtokeskuksessa, jossa on parhaiden pohjatut ladut. Lieksassa järjestettiin vuoden 2014 Maakuntaviesti , jonka järjestelyt onnistuivat hyvin. Lieksa voitti A- ja B- sarjan. Jääkentät saatiin Jäähallin takakentälle ja Heikkilään. Jäähalli meni kiinni Jäähalli aukesi uudestaan Kuntosali toiminnan järjestäminen liikunnan omana työnä loppui ja laitteet myytiin yksityiselle yrittäjälle. Erityisryhmien liikunnan järjestäminen Seurojen ja yhdistysten toimintaedellytysten tukeminen Kilpaurheilun tukeminen Liikuntatoimi järjestää erityisryhmien liikunnanohjausta 20 h / vko. Erityisliikunta-avustusten tason pitäminen 2013 tasolla. Seura-avustusten myöntäminen vuoden 2013 tasolla. Jäähallin käyttömahdollisuuksien maksimoiminen. Liikuntahallin suunnittelun jatkaminen Kansainvälisesti tai kansallisesti hyvin menestyneiden urheilijoiden ja urheilu- Liikuntatoimi järjesti erityisryhmien liikunnanohjausta 20 h/vko. Erityisryhmien liikunnan kohdeavustuksia jaettiin Seura-avustuksia leikattiin viime vuodesta hiukan. Jaettiin toimitila-avustuksia Jaettiin seurojen toiminta-avustuksia Jaettiin seurojen kohdeavustuksia Palkittu merkittävästi menestyneet urheilijat ja seurat stipendein yhteensä Tilinpäätös (186)

108 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Yhteistyö Taloudelliset resurssit Resurssien kustannustehokas kohdentaminen Prosessit ja rakenteet Liikuntapalveluiden tuottaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintana seurojen palkitseminen ja tukeminen stipendein. Painopiste nuorten urheilijoiden tukemisessa. Yhteistyön jatkaminen urheiluseurojen kanssa liikuntatapahtumien järjestämisessä. Terveys- ja erityisliikunnan toteuttamisen jatkaminen yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Koululaistapahtumien ja kampanjoiden jatkaminen yhdessä koulutoimen kanssa. Nuoriso- ja perhetapahtumien järjestäminen yhdessä nuorisotoimen kanssa. Maahanmuuttajien kotouttamistoiminnan jatkaminen. Harjoituspäiväkirja- ja vuorotilastoseurannat avustusten myöntämisessä ja toiminnan ohjaamisessa. Taloutta seurataan säännöllisesti. Maksut ja vuokrat tarkistetaan vuosittain. Yhteistoimintamahdollisuuksien selvittäminen liikuntapalvelujen järjestämisessä. Työkohteiden etsiminen pitkäaikaistyöttömille esim. hiihtokeskukselta ja muilta liikuntapaikoilta. Uimahallin markkinointi venäläisturisteille yhdessä kaupunkikeskusyhdistyksen kanssa. Uimahalli auki Waskiviikoilla osan Waskiviikon markkinointia euroa. On avustettu kaupunginmestaruuskilpailuja järjestäviä seuroja. Avustukset yhteensä euroa. Heikkojen talviolosuhteiden takia hiihtolajien kilpailujen järjestäminen ei onnistunut ja avustukset näiltä osin jäivät jakamatta. Osallistuttiin järjestäjänä Ui kesäksi kuntoon kampanjaan. Järjestettiin yhdessä nuorisotoimen kanssa yhdessä laskettelu- ja luistelutapahtuma Ice Skating Tour 2014, johon osallistui n. 420 henkeä. Osallistuttiin Karelia-Soutu 30-v. juhlasoudun järjestelyihin. Harjoitusvuorojen käyttöä seurattiin ohjauspäiväkirjojen avulla. taloutta seurataan raporttien avulla. Hinnat ja vuokrat tarkastettiin kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan 2014 ensimmäisessä kokouksessa. Hinnat pysyivät viime kauden tasolla. Lieksan Hiihtoseuran kanssa jatkettiin yhteistyötä liikuntapaikkojen hoidossa etsimällä työkohteita kaupungin liikuntapaikoilta. Työllistettyjä oli mm. hiihtokeskuksessa, Heikkilän kentällä, hyppyrimäillä, jäähallilla ja kesäkentillä. Uimahallilla on ollut kohtuullinen alkuvuosi kävijämäärä kävijää. Alkuvuoden hyvään lukuun syynä oli varmaankin haastavat ulkoiluolosuhteet. Kesän pitkä kiinniolo n. 7 viikkoa on näkynyt kävijämäärissä ja saavutetuissa uimahallin tuloissa negatiivisesti. Uimahalli ei ollut Waskiviikoilla auki lomautusten takia. Kokonaisvaltainen vastuu liikuntapaikoista liikuntatoimelle Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Riittävä henkilöstömäärä Henkilöstön täydennyskoulutus Liikuntapaikkojen huoltohenkilöstö siirtynyt teknisestä toimesta liikuntatoimeen. Liikuntapaikkojen hoitohenkilöstön määrän turvaaminen riittävälle tasolle. Turvattava työnjohdollinen osaaminen. Uimahallin henkilöstön sijaisjärjestelyjen turvaaminen. Täydentävää koulutusta koko henkilöstölle osaamisen ja taitotason turvaamiseksi. Kehityskeskustelu vuosittain. Liikuntapaikkojen hoito on liikuntatoimen alaisuudessa. Liikuntapaikkojen henkilöstö minimitasolla. Ilman työllistettyjä ei kaikkia tehtäviä olisi keritty tekemään. Kaikkia vakituisia koskeva kahden viikon lomautus vaikeutti tehtävien hoitoa. mm. tenniskenttien huolto heikompaa kuin aiemmin, samoin jalkapallokenttien huolto ja piha-alueiden siistiminen jäi vähemmälle huomiolle kuin aiemmin. Koulutus on ollut minimitasolla. Uimahallilla järjestettiin hätäensiapukoulutus. Kehityskeskustelut suoritetaan vuosittain. Tilinpäätös (186)

109 Tunnusluvut Mittari Suorite Kävijämäärä Uimahalli Käyttövuorokaudet Jäähalli Kävijämäärä Erityisryhmien liikunta Kävijämäärä Muut liikuntapaikat Tapahtumien määrä Tapahtumat Käytetty rahamäärä ( ) Avustukset yhteensä Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Vapaa-aikakanslistin toimi jätetty täyttämättä, työtehtävät jakaantuvat Aspaan ja viraston muille työntekijöille ml. liikuntasihteeri 4240 NUORISOTYÖ Tulosyksikkövastaava: Paula Timonen 4660 Nuorisotyö Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat alle 29 vuotiaiden nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastemahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Työtä toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyössä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Kulttuurikeskuksen toiminta kuuluu nuorisotoimen alaisuuteen. Nuorisotoimen henkilökuntaan kuuluvat nuorisosihteeri, nuoriso-ohjaaja ja kaksi vahtimestari-laitteistonhoitajaa Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Liikunnallisen, kulttuurisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukeminen ja järjestäminen lasten ja nuorten vapaa-ajalla sekä koulu-/hoitopäivän aikana pitkien välimatkojen vuoksi Lasten ja nuorten elokuvat 8 krt, Koulukino 3 4 esitystä, tanssitunnit 5 ryhmää/vk, sirkusryhmät 8/vk, tekniikkakerho 1 krt/vk, nuorisobussi 6 krt, kulttuuritapahtumat 10 krt (mm. teatteriesitykset, Konsertti joka kouluun konsertit), toimintapäivät kouluilla 6 krt, leiri, retket 3 krt, kurssit 5 krt, perhetapahtumat ja vanhempainillat 3 krt, Nuokkari avoinna 4 iltaa/viikko, Kesänuokkari, yökahvilaillat 9 krt, K17- illat Nuokkarilla, nuorisotiedotuspisteen kehittäminen Nuokkarilla, Nuorten nurkka kesätorilla. Lasten ja nuorten elokuvat 8 krt, Koulukino ala-ja yläkoululaisille 4 krt, alennuslippu elokuviin 6 krt, tanssitunnit 5 ryhmää/vk ja niiden tanssishowt toukoja joulukuussa, sirkusryhmät 8/vk, mopo-/tekniikkokerho 1 krt/vk, nuorisobussi 6 krt, kulttuuritapahtumat 18 krt (teatteri Mukamas alakoululaisille kuljetuksineen, Joensuun kaupunginteatteri: keneen voi rakastua esitys lukiolaisille, kevään tanssishow, räppäri Asteen konsertti Kulmalla, Oscar Merikanto konsertit peruskoululaisillek uljetuksineen, Taika-Petterin esitykset kuljetuksineen, Jouluyö nukketeatteriesitykset päivähoitolapsille kuljetuksineen), toimintapäivät kouluilla 6 krt, Vuokatin lasketturetki 1 krt, Ices- Tilinpäätös (186)

110 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Nuorten työpajatoiminnan järjestäminen ostopalveluna Honkalampisäätiöltä, pajapaikkoja kuntouttavassa työtoiminnassa. Etsivän nuorisotyön toteuttaminen sisältyy työpajan sopimukseen. Nuorisosihteeri toimii rekisterinpitäjänä. Vertaistukiverkosto aloittaa toimintansa. Päihderastien järjestäminen 7 luokkalaisille sekä muun terveyskasvatuksen järjestäminen yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Nuoriso-ohjaaja työskentelee Jopoluokassa 12 h/vk. Monialaista yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten perustettu nuorten ohjaus- ja palveluverkosto - työryhmä kokoontuu. kating tourin koululaisluistelut päivällä ja koko perheen iltatapahtuma, disco 2 krt Vuoniskylien koululla, Kesäpestuu tapahtuma Kulttuurikeskuksella, osallistuminen Mahdollisuuksien torille ja Kreivin perjantaihin Pielisen Museolla, kesätori-isännyys, retki Nurmekseen Titi-nallen konserttiin, lasten taikapäivä, askartelut kesäkerhossa, sirkusryhmien esiintymismatka Joen yöhön. Nuokkari avoinna 4 iltaa/vk, yökahvilailtoja 9 krt. Professori Vesa Puuronen kumppaneineen oli esittelemässä tutkimusta nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja nuorten arvot lukiolla. Kesäleiriä ei järjestetty työntekijätilanteesta johtuen. Nuorten nurkasta kesätorilla tiedotettiin. Hämärän kaupan illassa Taikuri Tapio Salomaan esitykset, joulukadun avajaisissa Tulikeijun esitys, jouluaskartelut 2 krt Tapahtumia, tilaisuuksia ja kerhokertoja yht. 410, joissa osallistujia Nuorten työpajatoiminnan ensimmäinen optiovuosi: pajalla on ollut 34 nuorta (17 tyttöä ja 17 poikaa), joista 14 jatkoi pajalla, 4 opiskelemaan,3 tet-jaksolla, 4 kuntouttavaan työtoimintaan muualle, 3 muuttanut muualle, 3 sairaslomalle, ja 3 jäänyt työttömäksi. Etsivään työhön on tullut 25 ilmoitusta, joista 7 tavoittelu on kesken. Tavoitetuista 2 on ilmoittanut, ettei tarvitse palvelua ja 2 on ohjautunut nuorten työpajalle. Lopuilla (14) on ollut jo asiakkuus olemassa, kun heidät on tavoitettu. Työpajan ohjausryhmä kokoontui 3 kertaa. Duutsonit esiintyivät ja luennoivat 6 9 luokkalaisille. Päihdeinfo 7-luokkalaisille Hubu-menetelmällä. Nuorisotoimen esittelyt 4 krt. Nuoriso-ohjaaja on työskennellyt Jopoluokassa 12 h/vk. Jopon leirikoulumatka Helsinkiin järjestettiin ja Kolille Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kokoontui 2 krt. Monialainen yhteistyö Nuorisoyhdistysten, nuorten toimintaryhmien ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukeminen Yhteistyökumppaneina ovat mm: päivähoito, oppilaitokset, nuoriso- ja muut yhdistykset, nuorten toimintaryhmät, nuorisovaltuusto, kansalaisopisto, kirjasto, liikuntatoimi, musiikkiopisto, kulttuuritoimi, sosiaali- ja terveystoimi, seurakunnat, poliisi, Koto-toimisto, seutukunnan muut nuorisotoimet. Avustukset ja tiloja em. ryhmille sekä tiedottaminen niiden toiminnasta (mm. Lieksan vapaa-aika ja kesätoiminnot esite) Elli Heino valittiin Lieksan esimerkilliseksi nuoreksi. Useat tapahtumat ja tilaisuudet on järjestetty yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Lasten kesäkerhotoimintapalaveri pidetty yhdessä sosiaalitoimen ja eri järjestöjen kanssa. Ev.lut.seurakunnan ja Lieksan 4H:n kanssa on pidetty yhteistyöneuvottelu ja toimintapäiväpalaverit. Tervis-hankkeen kokouksia on ollut 3 krt. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta jakoi päätoimisen nuorisotyöntekijän ohjauspalkkioavustuksen, nuorisoyhdistysten vuosiavustukset ja kohdeavustuksia Tilinpäätös (186)

111 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Taloudelliset resurssit Talous tasapainossa Prosessit ja rakenteet Vahtimestaripalvelujen hoitaminen tiimityönä (kulttuurikeskus, musiikkiopisto, keskuskoulu) Nuorten kuuleminen: Nuorisovaltuusto toimii ja sen edustajat ovat edustettuina lautakunnissa. Toimintaraha nuvalle 4 830,00. Kyselyt nuorten toiveista/asiakaskyselyt tapahtumien yhteydessä/nuokkarilla 2 krt. Taloutta seurataan säännöllisesti. Tilavuokrat ym. maksut tarkastetaan. Vahtimestaritiimi toimii. kokouksissaan yht ,00. Järjestöilta jäähallilla Tuhat hankkeen kanssa. Nuorisovaltuusto on toiminut ja sen edustajat ovat lautakunnissa. Toimintaraha on 5 000,00. Toimittu suunnitelman mukaan. Valtionavustus 3.000,00 kerhotoimintaan. TA-muutokset: ,00. Tiimin lisäpalveluja on tarvittu lähinnä kulttuurikeskuksella. Toinen vahtimestari-laitteistonhoitaja on ollut poissa töistä alkuvuoden ja työlomalla 1.3. alkaen. Hän on ollut sinä aikana työssään Kevan työkokeilussa. Tätä toimea ei ole täytetty kokoaikaisesti, vaan sitä ovat tehneet musiikkiopiston ja keskuskoulun vahtimestarit ja palkattu tuntityöntekijä. Näin on voitu menetellä tilapäisesti, mutta järjestely ei ole pidemmän päälle järkevää. Toisen vahtimestari-laitteistonhoitajan työloma jatkuu saakka. Sijaisuuteen on saatu täyttölupa. Nuorisotyön opiskelija Selma Osmalan työssäoppimisjaksot ja Vahtimestari-laitteistonhoitajien lomautukset toteutettiin kesän ja alkusyksyksyn aikana, jolloin kulttuurikeskuksen varauksissa oli hiljaisempaa sekä varuksia hieman rajoitettiin ja näin ollen ne eivät näkyneet niinkään asiakaspalvelussa, mutta huolto- ja kunnostustöitä on jäänyt tekemättä. Nuoriso-ohjaaja jäi 8.5. alkaen työlomalle. Kesäkaudeksi ei palkattu sijaista. Lisäksi nuoriso-ohjaajan sijainen on palkattomalla työlomalla 5 päivää. Selma Osmala nuoriso-ohjaajan sijaisena alkaen. Topi Sottinen työssäoppimisjaksolla alkaen. Kulttuurikeskuksen tilavaraukset Hoidetaan aspa:ssa. Toimittu suunnitelman mukaan. Nuokkarin kahvion hoito Kaupungin ruokahuolto hoitaa myyntitoiminnan Toimittu suunnitelman mukaan. entiseen tapaan. Mahdollisen tappion peittämisestä vastaa nuorisotoimi. Kahvion työntekijä toimii tarvittaessa nuorisotilan valvojana. Vapaa-aikatoimen kanslistin tehtävät Toimi jätetty täyttämättä, työtehtävät Toimittu suunnitelman mukaan. jakaantuvat aspaan ja viraston muille työntekijöille, ml. nuorisosihteeri. Tilat ja välineet Kulttuurikeskus ja sen välineistö ovat Mikrofoonien päivitys on saatettu lop- Tilinpäätös (186)

112 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa ajanmukaiset, jotta tilojen varaajat voivat järjestää yhteistyössä henkilökunnan kanssa onnistuneita tilaisuuksia. Sähköinen tilavarausohjelma on käytössä. puun. Tekninen toimi on hoitanut Brahe-salin ja näyttämön lattian huollon, ilmastointikanavien puhdistuksen ja viemäriputkistojen kunnostusta. Kulttuuritoimen tehtävien hoitaminen yhteistyössä kulttuuritoimen ja musiikkiopiston kanssa Toimintojen suunnittelu ja yhteisten tilaisuuksien järjestäminen (mm. veteraani- ja itsenäisyyspäivä). Yhteistyössä mukana Kulttuuriseminaarissa , Joensuun kaupungin orkesterin konsertissa 12.3., Kansallisen veteraanipäivän juhlassa ja itsenäisyysjuhlassa. Viestintä Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Koulutus Työhyvinvointi Toiminnasta tiedotetaan ajankohtaisesti ilmoituksin ja tiedottein (lehdet, nettisivut, Korento, seinäilmoitukset ja Nuokkarin facebook). Osallistutaan ajankohtaiseen koulutukseen. Työntekijöiden opintokäynti. Latukehittämistä jatketaan. Kulttuurikeskuksen työpaikkakokoukset joka 3. viikko. Tykypäivät 1 2/krt. Kehityskeskustelut. Toimittu suunnitelman mukaan. Kevään Korento ilmestyi tammikuussa ja toinen syksyllä. Lasten ja nuorten toiminnoista koottiin kesäesite, jota jaettiin mm. kouluissa. Osallistuttu Titania/Populus koulutukseen, Populusinfoon, Kuntamaisema-, raportoinnin käyttäjä- ja Dynasty koulutukseen, AVIn nuorisotyöntekijöiden työkokous Kuopio, Nuorisotakuun tueksi koulutus Joensuu Esimiestunneille osallistuminen. Työpaikkakokoukset on järjestetty joka 3. viikko. Kulttuurikeskuksen sisäilmasta on pidetty palaverit 2 krt työterveyshuollon, työsuojelun ja tekpan kanssa. Tunnusluvut Mittari Suorite neliömäärä nuorisotilat käytetty rahamäärä nuorisoavustukset, sis, nuorisovaltuuston toimintarahan 5000,00 käytetty rahamäärä terveys- ja raittiuskasvatus: ostopalvelut ja tapahtumakorvaukset kävijämäärä Nuorisokahvila Nuokkari kävijämäärä Brahe-sali tapahtumien määrä Brahe-salin tapahtumat/ näyttelyt 360/ /7 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , muutokset ovat seuraavissa menokohdissa. Erilliskorvaukset (4005) -2000, rakennusten rakentamis ja kunnossapito (4390) -3000, matkustuspalvelut (4420) -4000, kalusto, luetteloitava (4580) -3000, avustukset yhteisöille (4720) -7000, yhteensä Tilinpäätös (186)

113 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tilinpäätös (186)

114 TEKNINEN PALVELUKESKUS - LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO Tulosyksiköt Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta-, maisematyölupa-, maa-aineslupa- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Päättää suunnitteluratkaisupäätöksistä ja kunnan toimivaltaan kuuluvista poikkeamisluvista sekä antaa kunnan lausunnot ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvista poikkeamislupa-asioista. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä sekä huolehtii yleisen edun huomioonottamisesta. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta huolehtii yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, yleisistä alueista ja kunnallisteknisistä verkostoista yksityisteiden hallinnosta, vesi- ja viemärilaitostoiminnoista ja koko kunnan vesihuollon kehittämisestä ja alueellisesta vesihuollon yleissuunnittelusta, rakennusten ja toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden rakentamisesta ja ylläpidosta ja kaupungille kuuluvalta osalta pelastustoimesta (Nurmes) ja öljyvahinkojen torjunnasta sekä jätehuollosta. Hallinto Toimitilat Kuntatekniikka Maankäyttö Kadut ja yleiset alueet Vesihuolto PALVELUKESKUKSEN KOMMENTIT TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2013 HUOMIOIHIN: Tarkastuskertomuksen huomio Tarkastuslautakunta edellyttää kaikkien palvelukeskusten tehostavan sisäisen valvonnan käytänteitä Taloustietoutta on pyrittävä viemään yksiköissä mahdollisimman laajalle ja mahdollisimman laajan ryhmän tietoon, että talousarvioon suhtauduttaisiin sitä noudattamalla. Kaikkien palvelukeskusten päälliköiden ja yksiköiden esimiesten tulisi kiinnittää asiaan huomiota. Tietotekniikan tuomia etuja ei vielä riittävässä määrin käytetä hyväksi, tietotekniikan hyödyntämistä tulisi tehostaa laajemminkin. Kyselyt ovat palvelutuotannon kehittämisen väline. Kyselyiden heikko vertailtavuus aikaisempiin kyselyihin ei anna todellista kuvaa tulosten toteutumisesta. Kyselyiden tulokset tulee julkistaa toimintakertomuksen yhteydessä. Tarkastuslautakunnan havaintojen perusteella teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelutaitojen kehittämiseen on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota 2012 arviointikertomuksessa, ettei ympäristölupien valvontasuunnitelmaa ole laadittu. Valvontasuunnitelmaa ei ole laadittu vuoden 2013 aikanakaan. Välttämättömien huolto- ja ylläpitotoimien priorisointi Tilanne 2014, tulevat toimenpiteet Asiaan liittyen v ei ole tehty erityisiä toimenpiteitä. V taloushallinnon ohjelmistomuutoksen johdosta määrärahojen seuranta on mahdollistunut mm. työnjohdolle. Tietotekniikan koulutuksia ja sähköisen asioinnin käyttöä on lisätty. Kyselyitä ei ole tehty. Asiakaspalvelutaitojen kohentaminen on otettu viraston toiminnalliseksi tavoitteeksi v voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain mukaan valvontasuunnitelmat on tehtävä mennessä. Valvontasuunnitelman tekoa on siirretty, että siinä voidaan huomioida uuden YSL:n vaatimukset. Tehty resurssien puitteissa. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 5110 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖ Vastuualueen päällikkö: Pirjo Hilonen 5110 Rakennusvalvonta 5120 Ympäristönsuojelu RAKENNUSVALVONTA Tulosyksikkövastaava: Pirjo Hilonen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus 1. Lupahakemusten käsittely aika sekä lupien käsittelyn asiakaslähtöisyys. 1. Lupien käsittelyaika max. 3 viikkoa/ järjestelmästä käsittelyaikojen aktiivinen seuraaminen Lieksassa lupakäsittelyaika oli 21 tp ja Nurmeksessa 35 tp. Tilinpäätös (186)

115 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Lupapäätökset oikeita ja päätökset pysyviä /valitusten määrä Lieksassa käsiteltyjen lupien määrä oli 279 ja Nurmeksessa 195 kpl. Lieksassa myönnettyihin maisematyölupiin kohdistui 2 valitusta. 2. Kiinteistöjen kunnossapidon valvonta 3. Korjausneuvontapalveluiden järjestäminen Taloudelliset resurssit Taloudelliset resurssit turvataan ATK-ohjelmistojen kehittäminen Prosessit ja rakenteet Palvelutason mukaan mitoitettu henkilöstön määrä ja osaaminen. mm. kokoaikaisen lvi-tarkastajan palkkaaminen. Mahdollistetaan järjestelmien kehittäminen. 2. Rakennetun ympäristön säilyttäminen viihtyisänä. Tehdään vähintään 1-2 katselmuskierrospäivää/kaupunki 3. Avustuspäätökset oikeita ja käsittely viivytyksettä / valitusten määrä Rakennuspalvelun resurssit turvataan mahdollistamalla järjestelmien kehittäminen sekä riittävällä henkilöstömäärällä. Arkistomateriaalin sähköistäminen ohjelma Määritetyssä työajassa suoriudutaan lakisääteisten ja muiden määritettyjen tehtävien hoidosta/työajan seuranta Selvitetään asiakaspalvelun parantamista valtakunnallisesti rakennusvalvontojen yhteisen sähköisen palvelujen avulla. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. osallistuminen vähintään 1-5 pv Koulutukseen sekä alan seminaareihin per.henkilö/ Koulutuskalenteri Ammattikirjallisuuden hankkiminen. Yhteisten virkistyspäivien järjestäminen ja hyvän työilmapiirin ylläpito. Talous v Pyritään järjestämään 2 kertaa /vuodessa % Rakennetun ympäristön katselmukset pidettiin 21.5 Nurmeksessa ja 22.5.Lieksassa. Korjauspalvelu neuvontaa annettu ja tehtyihin avustuspäätöksiin ei ole kohdistunut valituksia Rakennusvalvonnan osalla henkilöstön poissaolot aiheutti runsaasti ylikuormitusta ja tarkastustoiminnan viivästymistä. Odottaa toistaiseksi. Taloudellisesti suuri sijoitus. Tehty sopimus sähköisestä lupakäsittelystä. Lvi-tarkastusten osalla joudutaan tarkastuksia jättämään pois puuttuvan lvitarkastajan vuoksi. Selvitetty lupapalvelut.fi järjestelmää. Otetaan käyttöön 2015 alusta. Toteutunut suunnitelmallisesti noin ka. 4 pv/henkilö. Osallistuttu teknisen toimen virkistäytymispäivään. Rava kokouksia1 kpl. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot 0 Netto , YMPÄRISTÖNSUOJELU Tulosyksikkövastaava: Ismo Ryynänen, sijaisena saakka Riitta Laatikainen Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus 1. Hoidetaan ensisijaisesti ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät tehtävät. 2. Lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely. 1.Ympäristöhaittoja pystytään estämään ja vahinkojen jälkihoidosta aiheutuvia kustannuksia voidaan minimoida. 2. Hakemukset ja ilmoitukset on käsitelty viivytyksettä. Käsittelyajat. 1. Nurmeksessa on ollut öljyvahinkojen jälkitorjuntaan liittyviä tapauksia, jotka on hoidettu nopeasti kiireellisten toimenpiteiden osalta. Jälkihoidon pitkän aikavälin kustannuksia on pystytty vähentämään oikealla toiminnalla. Tapausten jälkiselvittely on kesken muissa viranomaisissa. 2. Luvat saatu käsitelty tavoiteajassa n. 3 kk ja ilmoitukset viivytyksettä. 3. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman tekeminen. 3. Suunnitelma on tehty / ei tehty. 3. Suunnitelman teko aloitettu, on vielä keskeneräinen. Tilinpäätös (186)

116 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa 4. Ympäristö- ja maa-aineslupien valvonta. 5. Vesihuoltolain ja jätevesiasetuksen mukaiset tehtävät. 4. Kohteiden säännöllinen ja suunnitelmallinen valvonta. Tarkastusten lkm. 5. Vesihuoltolaitosten verkostoihin liittymättömät kiinteistöt tiedossa. VHL:n mukaisten päätösten lkm. Jätevesiselvitysten lkm. Selvityksiin annettujen vastausten lkm 4. Ympäristölupien valvonta tapahtunut lähinnä vuosiraportointeja seuraamalla. Yksittäisiä ympäristöluvitettuja toimintoja on tarkastettu. Maa-ainesten ottamisalueiden tarkastukset Nurmes 80 % ja Lieksa 76 % luvitetuista kohteista. 5. Vesihuoltolaki: Selvitystyö kesken. Lieksassa tehty vesihuoltolain mukaisia päätöksiä 43 ja Nurmeksessa 2. Jätevesiasetus: Lieksassa ympäristönsuojeluviranomaiselle on tullut kaikkiaan 1689 jätevesiselvitystä, joista on käsitelty 1537 (91%), Nurmeksessa 716 (100%) selvitystä. Työ on kesken. 6. Jätelain ja jätehuoltomääräysten valvonta. 7. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimeenpano. 6. Jätehuollosta aiheutuvat ympäristöhaitat vähenevät. Valitusten lkm. Tarkastusten lkm. 7.Suunnitelmaa toteutettu / ei toteutettu. 6. Selvitetty pääosa saapuneista jätevalituksista. 7. Lieksan ja Nurmeksen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toteutumista seuraava seurantaryhmä kokoontui maaliskuussa. Joitain yksittäisiä toimenpiteitä on tehty ja yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty. Taloudelliset resurssit Taloudelliset resurssit turvataan Ympäristösuojelun resurssit turvataan. Ollaan palkattu ma. ympäristönsuojelutarkastaja 3 kk ajaksi sijaismäärärahoilla. Tämä on mahdollistanut pitkittyneiden asioiden käsittelyn. Prosessit ja rakenteet ATK-ohjelmistojen oikea hyödyntäminen Ympäristönsuojelu: Ma. ympäristötarkastajan palkkaaminen hoitamaan vesihuoltolain ja jätevesiasetuksen mukaisia tehtäviä. Ympäristösuojelun ohjelmistojen tarkempi selvittäminen ja läpikäynti v hankintoja varten Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminenlisen ammattikirjallisuuden hankkimi- Koulutukseen osallistuminen ja tarpeelnen. Omat järjestelmät käyty läpi. Uusi ympäristönsuojelulaki velvoittaa kuntia käyttämään valtionhallinnon ympäristönsuojelun tietojärjestelmää mennessä, joten oman järjestelmän hankkiminen ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Maakunnallisessa sähköisen asioinnin kehittämishankkeessa ollaan mukana. Ma. ympäristönsuojelutarkastaja oli palkattuna 3 kk. Pääasiallisena tehtävänä oli vesihuoltolain ja jätevesiasetuksen mukaiset tehtävät. Näitä saatiin vietyä hyvin eteenpäin. Koulutukseen osallistuttu keskimäärin 3 työpäivänä/hlö. Tarpeellista ammattikirjallisuutta hankittu. Hyvän työilmapiirin ylläpito Osallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin. Osallistuttu työpaikkakokoukseen (1 kpl) ja Lieksan teknisen viraston virkistyspäivään. TEKNINEN LAUTAKUNTA 5210 TEKNISEN VIRASTON HALLINTO Vastuualueen päällikkö / Tekninen johtaja Tuomo Kotilainen 5210 Teknisen viraston hallinto Vastuualueen alle on kirjattu koko virastoa tai useampaa vastuuyksikköä koskevat tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Uuden elinkeinoalueen vaatimien edellytysten varmistaminen (maanhankinta, Oikea-aikainen suunnittelu ja toteutus elinkeinohankkeisiin liittyen Kevätniemi: maanhankinta (Teollisuuskylä Oy), kaavoitus ja YVA loppusuoral- Tilinpäätös (186)

117 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa kaavoitus, kadut, vesihuolto) la, Känkkäälä, maanhankinta ja kaavoitus tehty, kadut ja vesihuolto käynnissä. Taloudelliset resurssit Henkilöstötarpeen analysointi / henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen virastotasolla Riittävä henkilöstömitoitus eri sektoreilla Henkilöstömitoitusta kiristetty Lieksan säästöpäätöksistä johtuen. Prosessit ja rakenteet Yhteistyön tiivistäminen Pielisen Karjalan kuntien välillä (kaavoitus, maankäyttö, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu) Hallinnon toiminnan tehostaminen Riittävä tiedonkulku ja erityisosaamisen tehokas hyödyntäminen ao. toimihenkilöiden välillä Määrärahojen hyväksymiskäytäntöjen muuttaminen Henkilöstön palkkausjärjestelmän selvittäminen Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön ikärakenteen huomioiminen Harkitut rekrytoinnit. Työkuormituksen nykyisissä työtehtävissä ja tulevissa oikea taso. rekrytoinneissa Talous v % Virkamiestason tapaamisia yhteistyön tiivistämisen merkeissä on tehty. Hyväksymiskäytäntö on uudistettu vuoden alusta. Toimii hyvin. Tuntipalkkojen muutos kuukausipalkaksi ei onnistunut. Tuntipalkkojen tallentaminen sähköisesti palkkaohjelmaan toiminnassa Lieksassa, Nurmeksessa sähköinen tallennus alkamassa. Rekrytointeja vähennetty kuntien säästöpäätöksistä johtuen. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , TOIMITILAT Vastuualueen päällikkö/tulosyksikkövastaava: Pirjo Torvinen 5230 Suunnittelu ja rakentaminen 5240 Rakennusten kunnossapito 5250 Kiinteistönhoito 5260 Puhtauspalvelut Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Taloudelliset resurssit Kiinteistöjen realisointiohjelman entistä tehokkaampi käynnistäminen (Lieksa) Riittävien henkilöstöresurssien varmistaminen esimiestasolla (Lieksa ja Nurmes) Prosessit ja rakenteet Toimitilojen tilankäytön tehostaminen (Lieksa ja Nurmes) Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöresurssien oikea kohdentaminen Nurmeksen Vuokratalojen kiinteistönhoidosta luopuminen työntekijätasolla Toimitila-asiamiehen palvelujen ostosta luopuminen (Nurmes) Lieksan reaalisointiohjelma edennyt (Pankakosken kivikoulu, Pankakosken päiväkoti). Mähkön päiväkoti, Lammikyläntie 3:n päiväkoti, Ruunaan metsätyömieskoti, Merilän koulu, Jospantie 3 laitettu myyntiin.). Nurmeksen reaalisointiohjelma ei ole edennyt (Keskustan ja Lehtovaaran koulut) Talorakennusinsinöörin ja sähköteknikon toimet täytetty vakinaisesti (Lieksa) Lieksa Surpeenvaaran koulu kylmilleen,. Nurmes: Kirkkokadun pajarakennus myyty. Toteutunut v alusta Tilinpäätös (186)

118 Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , KUNTATEKNIIKKA Vastuualueen päällikkö: Tuomo Kotilainen 5230 MAANKÄYTTÖ Tulosyksikkövastaava: Martti Piironen 5270 Kaavoitus 5280 Paikkatiedot 5290 Maapankki 5300 Metsätalous Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaavoituksen, kaupunkimittauksen ja kiinteistönmuodostuksen sujuvuus. Maapolitiikan tasokkuus. Metsien tehokas käyttö. Tärkeimmät kaavoitustoimenpiteet, kaupunkimittaukset ja kiinteistönmuodostukset suoritetaan viivytyksettömästi. Selvitetään uuden houkuttelevan omakotialueen tarve Nurmeksessa Maapoliittisen ohjelman päivittäminen ajan tasalle ja sen noudattaminen (Lieksa ja Nurmes) Metsäsuunnitelman toteuttaminen ja metsienhoitopalveluja valvotaan tehokkaasti. Molemmissa kaupungeissa kaikki tärkeimmät kaavoitustyöt on tehty, lisäksi lukuisa määrä kaavoitusohjelman ulkopuolelta tulleita kiireellisiä töitä on tehty tai ne ovat valmistelussa. Kaupunkimittaukset ja kiinteistönmuodostukset on kaikki tehty. Nurmekseen 4U-Nurmes - hankkeena on yksi AO -alue kaavoitustyön alla ja yksi RA -alue on jo valmis. Työ tehty kiinteistöinsinöörin toimesta molempien kaupunkien osalta ja sitä on noudatettu, mutta se vaatisi vielä joiltakin osin päivittämistä. Metsäsuunnitelman toteutumista on seurattu aika-ajoin satunnaisotannalla ja MHY:n kanssa on pidetty neuvottelutuokioita. Taloudelliset resurssit Taloudelliset resurssit turvataan. Kaavoituksen resurssit turvataan. Työ on kesken, kun Nurmeksen kartoittajan virkaa ei ole saatu vakinaistaa. Prosessit ja rakenteet Varahenkilöjärjestelmän selkeyttäminen. Varahenkilöt nimetään. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Ajan tasalla pysyminen, kouluttautumalla. pv/v/hlö, ja sairauspoissaolojen vähe- Koulutuksen oikea kohdistaminen 1-4 neminen keskimäärin 3 pv/v/hlö. Talous v % Selvitystyö on hyvin vaikea tehdä, koska kaikkien osalta sen toteuttamisessa on omat ongelmansa tehtävien sektoritoistuneisuuden ja henkilöstön vähyyden vuoksi. Ei kaikilta osin riitä osaamista varahenkilöille. Koulutus on kohdennettu oikein ja sairauspoissaoloissa on pysytty tavoitteessa eli 3 pv/v/hlö sekä latu-projektissa on oltu mukana resurssien puitteissa. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tilinpäätös (186)

119 Maa- ja vesialueet/myynnit ta-9002 on toteutunut vain 50,8 %:sti. on oli arvioitu yläkanttiin kun biojalostamon kauppa ei ole toteutunut. Ei voi myydä jos ei kukaan osta KADUT JA YLEISET ALUEET Tulosyksikkövastaava: Ilkka Puumalainen 5310 Liikenneväylät 5320 Yksityistiet 5330 Yleiset alueet 5340 Puistot ja leikkipaikat 5360 Satamatoiminta 5370 Jätehuolto 5380 Konevarikko ja varastot Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Katujen, yleisten alueiden, leikkipaikkojen, puistojen ja viheralueiden hoito, kunnossapito ja investoinnit Kunnossapitolain /669 sekä teknisen lautakunnan päätösten mukainen hoitotaso palaute Toteutunut Normaali talven palaute Toritapahtumat palaute positiivinen palaute Taloudelliset resurssit n noudattaminen Talousseuranta, osavuosiraportointi Lieksa ok, Nurmes 7,1% yli Kustannustehokas oma toiminta Vertailu muihin kunnossa Prosessit ja rakenteet Liikenneturvallisuus työryhmän perustaminen yhteistyö ELY:n kanssa Nurmes toteutettu Pielisen-Karjalan työryhmä perustettu Lieksa/ Nurmes yhteistyö kustannussäästöjä Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Työilmapiiri palaute vähäistä palautetta Riittävät resurssit ennakoiminen sijaisia palkattu (osa-aikaeläkeläisille ym.) Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , VESIHUOLTO 5400 Vesilaitos 5410 Viemärilaitos Tulosyksikkövastaava: Kari Kananen Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Laitosten menestyksekäs toiminnallinen hoito, ja kuluttajien elämän sujuvuus. Käyttöveden ja puhdistetun jäteveden laatu määräysten mukaiset. Vedenjakelun keskeytykset. Käyttöveden laadun, eikä puhdistetun jäteveden osalta ei huomautettavaa. Ennätyksellisen vähän. Taloudelliset resurssit Taksarakenteet VVY:n suosituksen mukaiset. Investointien oikea kohdennus. Tulot katettava menot. Taksat valtakunnan keskitasoa. Käyttövarmuuden nosto. Nolla tulos. Tilinpäätös. Prosessit ja rakenteet Lieksan ja Nurmeksen Veden hankintojen, koulutuksen jne. Kustannussäästöt. mahdollinen tiivistäminen. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Taksat kohtuulliset Investoinnit toteutettu, Lieksan joitakin kadunrakennus kohteita lukuun ottamatta. Laitokset tekivät voitollisen tilinpäätöksen. Verkostosaneeraukseen liittyvät hankinnat (tarjouspyynnöt) tehty yhdessä. Tilinpäätös (186)

120 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Hyvän työilmapiirin ylläpito. Koulutus. Henkilöstöä kouluttautunut työn ohessa. Mauri Koukkunen suorittanut työn ohessa vesihuollon ammattitutkinnon. Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , TEKNINEN PALVELUKESKUS YHTEENSÄ Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Tilinpäätös (186)

121 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Valtuuston hyväksymä käyttötalousosa sitoo kaupunginhallitusta ja lautakuntia sekä tulo- että menoarvioiden osalta bruttotasolla tulosyksikkötasolla (Kuntalain tarkoittama määräraha ja tuloarvio) HALLINTOPALVELUKESKUS Käyttötalous tulosyksiköittäin 2014 Ta-muutos Ta + muutos Tilinpäätös 2014 Ta - tot. v Tot % 1110 Vaalit Tuotot ,00 616,00 97,1 Kulut , ,00 88,9 Netto , ,00 ***** 1210 Tarkastustoimi Tuotot ,00 0,00 0,0 Kulut , ,00 71,2 Netto , ,00 71, Kaupunginvaltuusto Tuotot ,00 0,00 0,0 Kulut , ,00 104,1 Netto , ,00 104, Kaupunginhallitus Tuotot , ,00 166,1 Kulut , ,00 98,8 Netto , ,00 92, Alueellinen yhteistyö Tuotot , ,00 91,1 Kulut , ,00 97,5 Netto , ,00 97, Keskushallinto Tuotot , ,00 123,7 Kulut , ,00 103,8 Netto , ,00 99, Keskitetyt toiminnot Tuotot , ,00 102,3 Kulut , ,00 101,9 Netto , ,00 101, Ruokahuolto Tuotot , ,00 103,0 Kulut , ,00 102,7 Netto , ,00 114,5 HALLINTOPALVELUKESKUS YHTEENSÄ Tuotot , ,00 107,3 Kulut , ,00 100,3 Netto , ,00 96,3 Tilinpäätös (186)

122 Tilinpäätös (186)

123 Hallintopalvelukeskus-käyttötalous, tuloslaskelma Ta + muutos v Muutos % Tilinpäätös v.2014 Ta - tot. V Tot % Tilinpäätös v Toimintatuotot , ,00 107, ,67 3,0 Myyntituotot , ,00 101, ,93 1,7 Tuet ja avustukset , ,00 125, ,83 12,7 Muut toimintatuotot , ,00 ***** ,91 0,9 Valmistus omaan käyttöön 0 516,02-516,00 ***** 0,00 Toimintakulut , ,00 100, ,14 17,9 Henkilöstökulut , ,00 101, ,98 4,8 Palkat ja palkkiot , ,00 100, ,08-1,5 Henkilösivukulut , ,00 102, ,90 23,5 Eläkekulut , ,00 101, ,50 27,3 Muut henkilösivukulut , ,00 107, ,40 3,1 Palvelujen ostot , ,00 101, ,23 40,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,00 109, ,02 4,1 Avustukset , ,00 86, ,72-5,1 Muut toimintakulut , ,00 91, ,19 10,8 Toimintakate , ,00 96, ,47 30,1 Rahoitustuotot ja -kulut 0-645,54 646,00 ***** 0,00 Muut rahoituskulut 0-645,54 646,00 ***** 0,00 Vuosikate , ,00 96, ,47 30,1 Poistot ja arvonalentumiset , ,00 106, ,80 45,8 Suunnitelman muk. poistot , ,00 106, ,80 45,8 Tilikauden tulos , ,00 97, ,27 31,2 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,00 97, ,27 31,2 Tilinpäätös (186)

124 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Käyttötalous tulosyksiköittäin v Tamuutos Ta + muutos Tilinpäätös v.2014 Ta - tot. v Tot % 2110 Sosten hallinto Tuotot , ,00 112,3 Kulut , ,00 96,0 Netto , ,00 94, Ehkäisevä lapsiperhetyö Tuotot , ,00 696,8 Kulut , ,00 97,9 Netto , ,00 96, Lasten ja perheiden sos.työ Tuotot , ,00 78,6 Kulut , ,00 97,5 Netto , ,00 101, Vammaispalvelut Tuotot , ,00 141,6 Kulut , ,00 98,4 Netto , ,00 97, Aikuissosiaalityö Tuotot , ,00 79,5 Kulut , ,00 85,6 Netto , ,00 88, Työllisyyspalvelut Tuotot , ,00 133,9 Kulut , ,00 95,6 Netto , ,00 90, Maahanmuuttajapalvelut Tuotot , ,00 118,7 Kulut , ,00 120,0 Netto , ,00 88, Erikoissairaanhoito Tuotot , ,00 ***** Kulut , ,00 98,3 Netto , ,00 98, Työterveydenhuolto Tuotot , ,00 92,5 Kulut , ,00 97,7 Netto , ,00 146, Hammashuolto Tuotot , ,00 101,9 Kulut , ,00 102,9 Netto , ,00 103, Ehkäisevä terveydenhuolto Tuotot , ,00 118,9 Kulut , ,00 95,0 Netto , ,00 94,0 Tilinpäätös (186)

125 Käyttötalous tulosyksiköittäin v Tamuutos Ta + muutos Tilinpäätös v.2014 Ta - tot. v Tot % 2250 Perusterveydenhuolto Tuotot , ,00 102,0 Kulut , ,00 98,6 Netto , ,00 98, Mielenterv.- ja päihdepalvelut Tuotot , ,00 97,6 Kulut , ,00 106,7 Netto , ,00 107, Vanhuspalvelujen ehkäisevä työ Tuotot , ,00 88,8 Kulut , ,00 98,6 Netto ,37-468,00 99, Kotihoito Tuotot , ,00 96,7 Kulut , ,00 95,3 Netto , ,00 95, Palvelukodit & palveluasuminen Tuotot , ,00 102,9 Kulut , ,00 103,1 Netto , ,00 103,1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ Tuotot , ,00 101,6 Kulut , ,00 98,8 Netto , ,00 98,3 Tilinpäätös (186)

126 Tilinpäätös (186)

127 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus-käyttötalous, tuloslaskelma Muutos Ta + muutos Tilinpäätös Ta - tot. Tot % Tilinpäätös % v v.2014 V v Toimintatuotot , ,00 101, ,22-10,4 Myyntituotot , ,00 112, ,66-7,3 Maksutuotot , ,00 101, ,93 7,2 Tuet ja avustukset , , ,82-35,0 Muut toimintatuotot , ,00 95, ,81-2,6 Toimintakulut , ,00 98, ,05-2,2 Henkilöstökulut , ,00 98, ,38-3,9 Palkat ja palkkiot , ,00 97, ,61-2,5 Henkilösivukulut , ,00 99, ,77-7,5 Eläkekulut , ,00 99, ,41-9,1 Muut henkilösivukulut , ,00 104, ,36 2,7 Palvelujen ostot , ,00 99, ,40 4,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,00 95, ,76-5,0 Avustukset , ,00 98, ,67-18,4 Muut toimintakulut , ,00 98, ,84 7,2 Toimintakate , ,00 98, ,83-0,7 Rahoitustuotot ja -kulut 0-278,18 278,00 ***** 0,00 Muut rahoitustuotot 0-40,00 40,00 ***** 0,00 Muut rahoituskulut 0-238,18 238,00 ***** 0,00 Vuosikate , ,00 98, ,83-0,7 Poistot ja arvonalentumiset , , ,27-9,1 Suunnitelman muk. poistot , , ,27-9,1 Tilikauden tulos , ,00 98, ,10-0,7 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,00 98, ,10-0,7 Tilinpäätös (186)

128 SIVISTYSPALVELUKESKUS Käyttötalous tulosyksiköittäin v Tamuutos Ta + muutos Tilinpäätös v Ta - tot. v Tot % 4110 Opetus-ja kultt.toim.hallinto Tuotot , , Kulut , ,00 102,8 Netto , ,00 102, Perusopetus Tuotot , ,00 164,8 Kulut , ,00 101,3 Netto , ,00 99, Päivähoito ja varhaiskasvatus Tuotot , ,00 104,9 Kulut , ,00 101,8 Netto , ,00 101, Lieksan lukio Tuotot , ,00 285,8 Kulut , ,00 94,2 Netto , ,00 92, Kansalaisopisto Tuotot , ,00 103,6 Kulut , ,00 92 Netto , ,00 89, Musiikkiopisto Tuotot , ,00 96,4 Kulut , ,00 98,3 Netto , ,00 98, Kirjasto Tuotot , ,00 120,2 Kulut , ,00 99 Netto , ,00 98, Kulttuuritoiminta Tuotot , ,00 132,9 Kulut , ,00 98,8 Netto , ,00 96, Pielisen museo Tuotot , ,00 58,2 Kulut , ,00 83,7 Netto , ,00 90, Liikunta ja ulkoilu Tuotot , ,00 102,6 Kulut , ,00 99,5 Netto , ,00 98, Nuorisotyö Tuotot ,66 453,00 95,5 Kulut , ,00 95 Netto , ,00 95 Tilinpäätös (186)

129 Käyttötalous tulosyksiköittäin v Tamuutos Ta + muutos Tilinpäätös v Ta - tot. v Tot % SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ Tuotot , , Kulut , ,00 99,8 Netto , ,00 98,6 Tilinpäätös (186)

130 Sivistyspalvelukeskus - käyttötalous, tuloslaskelma Ta + muutos Tilinpäätös Ta - tot. Tot % Tilinpäätös Muutos v v.2014 V v % Toimintatuotot , ,00 113, ,74 5,2 Myyntituotot , ,00 106, ,18 10,9 Maksutuotot , ,00 96, ,57-1,7 Tuet ja avustukset , ,00 174, ,10 28,7 Muut toimintatuotot , ,00 133, ,89-2,3 Valmistus omaan käyttöön 0 69,76-70,00 ***** 0,00 Toimintakulut , ,00 99, ,48-2,0 Henkilöstökulut , , ,54-2,2 Palkat ja palkkiot , ,00 102, ,64-2,5 Henkilösivukulut , ,00 97, ,90-1,4 Eläkekulut , ,00 95, ,12-2,0 Muut henkilösivukulut , , ,78 1,4 Palvelujen ostot , ,00 96, ,74-3,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,00 82, ,87-8,0 Avustukset , ,00 100, ,96 2,4 Muut toimintakulut , ,00 100, ,37 0,4 Toimintakate , ,00 98, ,74-2,7 Rahoitustuotot ja -kulut 0-59,87 60,00 ***** 0,00 Muut rahoitustuotot 0-15,68 16,00 ***** 0,00 Muut rahoituskulut 0-44,19 44,00 ***** 0,00 Vuosikate , ,00 98, ,74-2,7 Poistot ja arvonalentumiset , ,00 56, ,67-34,9 Suunnitelman muk. poistot , ,00 56, ,67-34,9 Tilikauden tulos , ,00 98, ,41-2,9 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,00 98, ,41-2,9 Tilinpäätös (186)

131 LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO Käyttötalous tulosyksiköittäin v Tamuutos Ta + muutos Tilinpäätös v Ta - tot. v Tot % 5110 Rakennusvalvonta ja ympäristö Tuotot , ,00 107,0 Kulut , ,00 91,8 Netto , ,00 79, Hallinto Tuotot , ,00 106,2 Kulut , ,00 98,0 Netto , ,00 96, Toimitilat Tuotot , ,00 100,4 Kulut , ,00 90,6 Netto , ,00 138, Maankäyttö Tuotot , ,00 103,4 Kulut , ,00 106,8 Netto ,00 718,00 99, Kadut ja yleiset alueet Tuotot , ,00 88,1 Kulut , ,00 92,1 Netto , ,00 94, Vesihuolto Tuotot , ,00 96,8 Kulut , ,00 94,2 Netto , ,00 100,2 TEKNINEN PALVELUKESKUS YHTEENSÄ Tuotot , ,00 99,3 Kulut , ,00 92,9 Netto , ,00 204,7 Tilinpäätös (186)

132 Tilinpäätös (186)