Puolueneuvoston puheenjohtajaksi, I ja II varapuheenjohtajaksi sekä puolueneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolueneuvoston puheenjohtajaksi, I ja II varapuheenjohtajaksi sekä puolueneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi"

Transkriptio

1 Avohoidon kehitys on hyvä asia, mutta siinä on pidettävä järki ja tunne mukana ja otettava huomioon sekä omaiset että ne yksilöt, jotka ovat avohoidon kohteena. Haluaisin yhtyä niihin ajatuksiin, joita Luhtanen täällä esitti siitä, että terveyspalvelujen käsitteen on tässä paperissa jäänyt vähälle huomiolle. Yhdyn myös niihin ajatuksiin, että puoluetoimikuntaan ja puolueen valtaelimiin tulisi valita riittävä määrä naisia ja miehiä aivan tasa-arvoisesti ajatellen. Puheenjohtaja: Nyt keskeytämme hetkeksi kohdan 12 käsittelyn. 13. ASETETAAN EHDOKKAAT Puolueneuvoston puheenjohtajaksi, I ja II varapuheenjohtajaksi sekä puolueneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi Puoluetoimikunnan puheenjohtajaksi, puoluesihteeriksi ja puoluetoimikunnan varapuheenjohtajiksi sekä puoluetoimikunnan muiksi jäseniksi Puheenjohtaja: Siirrymme kohtaan 13. Kello mennessä on esitetty vielä seuraavat ehdokkaat: Tuula Haatainen Helsingistä puoluetoimikunnan varapuheenjohtajaksi ja Arja Puurula Uudeltamaalta puoluetoimikunnan jäseneksi. Voitaneen todeta nämä ehdotukset. Todetaan. Toistetaan, että Kaj Bärlundia on esitetty puoluetoimikunnan jäseneksi. Voitaneen hyväksyä. Hyväksytään. 12. POLIITTINEN TILANNE Puheenjohtaja: Palataan kohtaan 12. Seuraava puheenvuoro on Tuula Rosasilla, Ruotsalainen Työväenliitto, ja valmistautuu Alpo Rantala, Uudenmaan piiri. Rosas, Tuula (Ruotsalainen Työväenliitto): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Suomen Ruotsalainen Työväenliitto on tehnyt monia aloitteita tälle puoluekokoukselle. Aloitteiden ajatukset toivottavasti heijastuvat käytännön toimintaan. Mm. Sosialidemokratia ja Pohjola -asiakirjan tavoitteiden toteutuminen tulee entistä tärkeämmäksi Euroopan yhdentyessä. Käytän tämän puheenvuoron aloitteesta n:o 3, joka on sivuilla Olemme huolestuneina seuranneet asemäärärahojemme kasvamista. Kahdeksan 87

2 prosentin kasvu on liian suuri. Erityisen kielteisesti suhtaudumme hävittäjälentokoneiden hankinta-aikeisiin, hinta 10 miljardia markkaa. Meitä on pyritty pelottelemaan uhkakuvilla Euroopan levottomista oloista. Näiden uhkakuvien avulla väitetään, että Suomen on parannettava ilmapuolustustaan. Todellinen uhka turvallisuudellemme tulee kuitenkin ilmansaasteiden muodossa. Näin turvallisuuttamme ei lisätä aseistusta lisäämällä, vaan kaikki liikenevät varat on satsattava ympäristöteknologian ja ympäristösuojelun kehittämiseen. Tuntuu varsin irvokkaalta, mikäli puolueemme kaikkien juhlapuheiden jälkeen ympäristönsuojelun lisäämisestä ja aseidenriisunnan voimistamisesta suhtautuu myönteisesti kyseisiin hankintoihin, varsinkin kun viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että lentokoneiden saasteet ovat pahimpia ilmansaastuttajia. Tässä kohtaa voin yhtyä Matti Ahteen aloitteeseen, että ympäristöasioiden pitäisi olla aina etusijalla, kun päätetään politiikan linjoista. Matti, sinä kyllä unohdit maanpuolustuksen muuten kattavasta luettelostasi, mutta sanoisin, että tämä on yksi tärkeimpiä siinä luettelossa. Esitän, että puoluetoimikunnan lausuntoon lisätään lause: "Suomen Sosialidemokraattinen Puolue suhtautuu kielteisesti hävittäjälentokonehankintoihin" Toinen esitykseni on, että viidettä ydinvoimalaa Suomeen ei rakenneta ilman puoluekokouksen päätöstä, joten kannatan tässä Jukka Mikkolan esitystä, hänhän tämän asian jo esitti aikaisemmin. Vielä lopuksi haluaisin todeta, että olisi erittäin tärkeää, että puolueemme tosiaan vakavasti kävisi keskustelua kansalaispalkkajärjestelmään siirtymisestä. Suomessa on erittäin suuri joukko köyhiä ihmisiä, joihin täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa viitattu, jotka nöyryyttävästi joutuvat eri viranomaiselta toiselle juosten kerjäämään toimeentuloaan. Väitän, että tämän byrokratian ylläpitäminen maksaa jo enemmän kuin kansalaispalkan toteuttaminen. Kiitoksia. Puheenjohtaja: Seuraavana on Alpo Rantala, Uusimaa, ja valmistautuu Anneli Karsio, Etelä-Häme. Rantala, Alpo (Uudenmaan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Täällä on jo useammassa puheenvuorossa kosketeltu asuntotuotantoa, asumista ja maapolitiikkaa. Se meilläkin on Uudellamaalla ollut kovasti tapetilla ja yritän tässä kosketella vain niitä kohtia, jotka vielä eivät ole tulleet esille, mutta jotka ovat tämän asian kohdalla mielestämme tärkeitä. Puheenjohtaja Paasio toi esille sen, mitkä ovat ne keinot, millä voidaan vaikut- 88

3 taa asuntojen hintoihin. Meidän mielestämme asuntojen hinnat tulevat oikealle kohtuulliselle tasolle vasta silloin, kun meillä on riittävästi tarjolla vuokraasuntoja niin, että se on selvä valintavaihtoehto. Tämä asia ei meidän mielestämme tule kuntoon, ennen kuin se tulee lakisääteiseksi. Näin oli myöskin lasten päivähoitokysymyksessä ja näin se on nähtävästi tässäkin. Hyvällä tahdolla ja vapaaehtoisuusperiaatteella asuntoasiat eivät tule kuntoon. Vastuuta ei pitäisi, toisin kuin lasten päivähoidossa, asettaa yksin kunnille, vaan kunnille ja valtiolle ja niin, että siinä olisivat mukana myös urakoitsijat ja rakennuttajat niin, että ne yhteistoiminnassa hoitaisivat vuokra-asuntotuotannon. Siksi me esitämmekin, että tavoiteosaan tulisi, ei yksin perusoikeus, vaan että valtio ja kunnat on lakisääteisesti velvoitettava toimimaan niin, että tavoite toteutuu, siis perusoikeus asuntoon. Asuntotuotanto pitäisi kohdentaa alueellisesti kysyntää vastaavasti. Korkovähennysoikeutta pitäisi erityisesti lisätä lapsiperheiden kohdalla ja ensiasuntoa hankkiville. Esille tuli myös se, että kiinteistöverotusta valmisteltaessa on huolehdittava siitä, etteivät asumiskustannukset nykyisestään nouse. Nämä olivat sellaisia asioita, joita me halusimme korostaa ja jotka pitäisi ottaa huomioon tavoiteosassa. Kiitoksia. Puheenjohtaja: Paljon kiitoksia. Seuraavana Anneli Karsio, Etelä-Häme, ja valmistautuu Risto Sänkiaho, Pohjois-Häme. Karsio, Anneli (Etelä-Hämeen piiri): Hyvät toverit! Ensin terveisiä puoluesalin edustalta tavalliselta jalankulkijalta, keski-ikäiseltä naiselta, joka tuossa väliajalla tuli luokseni ja kysyi, että tekös olette nyt näitä sosialidemokraatteja, jotka tänne sankoin joukoin kokoonnutte tekemään päätöksiä tärkeistä asioista. Kun hän kuuli, että näin todella on, hän sanoi: "Älkää hyvät ihmiset unohtako tavallista ihmistä. Tiedättekö, kuinka kalliita elintarvikkeet ovat, kuinka kallista ruoka on, älkääkä alkako maksaa äidinrakkaudesta palkkaa". Tämä oli tavallisen jalankulkijan kannanotto meidän tavoitekeskusteluumme. Aivan lyhyesti Etelä-Hämeen puoluekokousedustajien kanta esitettyyn tavoiteohjelmaan. Me olemme hyvin vahvasti selkeän ja konkreettisen asioitten tärkeysjärjestykseen nojaavan tavoiteohjelman takana. Kaikkea hyvää vain kaikille -periaatteen tilalle on mielestämme otettava vain muutama selvä tavoite, joihin todella sitoudutaan. Meillä ykkösasiana ovat ympäristökysymykset niin, että mielestämme SDP:n tulisi sitoutua siihen, että luonnontalouden tasapainon ja ympäristönsuojelun on oltava kaikkea päätöksentekoa, myös taloudellista päätöksentekoa ohjaava periaate. Energiapolitiikassa on kyllä mielestämme I ehdottomasti sitouduttava säästölin-

4 jaan. Oikein mieluusti me etelähämäläiset näkisimme SDP:n tavoitteiden joukossa asumisoikeusasunnon kaikille alle 25-vuotiaille. Hyvät toverit, tehkäämme hyviä päätöksiä! Puheenjohtaja: Kiitoksia. Sitten on vuorossa Risto Sänkiaho, Pohjois-Häme ja hänen jälkeensä Simo Paassilta, Varsinais-Suomi. Sänkiaho, Risto (Pohjois-Hämeen piiri): Hyvät toverit! Koska tämä on yleispoliittinen kohta, tässä pitäisi tietyllä tavalla tarkastella myös menneisyyttä, eli käytyä kolmen vuoden puoluekokouskautta. Kausihan alkoi sillä tavalla, että puheenjohtaja esitti tavoitteeksi, että SDP:n kannatus pitää vakiinnuttaa 30 prosenttiin. Koska tunnen toisenkin demarin, jonka vaaliprognoosit ovat menneet pieleen, en vaadi puheenjohtajan päätä vadille tässä kysymyksessä. Kuitenkin sikäli, että jos verrataan puoluetoimintaa vaikkapa suomalaiseen joukkueurheiluun, niin siinä on hyvin paljon samoja piirteitä, eli aina kun menee huonosti, niin valmentaja saa kenkää. Sama koskee myös puoluetoimintaa. Hyvin hanakasti vaaditaan juuri päätä vadille. Kuitenkin ehkä ihan samoin kuin sportissa, ehkä olisi parempi ostaa isot peilit jäsenkunnalle ja jäsenkunta voisi katsoa siitä, että missä vika on. Aamulla katsoin peiliin lähtiessäni puoluekokoukseen. Katsoin sieltä, kun taas hehkutettiin täällä, että alas lyökää koko vanha maailma, että paljonko peilistä näkyy vallankumouksellisuutta, niin kyllä sieltä näkyi enemmän vallanhimoa kuin vallankumouksellisuutta. No, tästä seuraa tietysti kysymys, että tarvitaanko tällaista puoluetta enää. Tietenkään tällaista puoluetta ei tarvita, jos tämä on yksinomaan valtakone ja pyrkii välineelliseen valtaan. Mutta jos se on tahtokone, jolla on tietyt tavoitteet käyttää valtaa välineenä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, niin silloin puoluetta tarvitaan. Kuten Tuomiojan Ekikin sanoi täällä, että tämä on jo kääntynyt tietyllä tavalla menschevikien suuntaan, niin se pitää paikkansa nyt Euroopassa. Itä-Euroopan heilahtelu hyvin voimakkaasti oikealle on tietynlainen kausivaihtelu, joka on osittain ymmärrettävissä. Mutta siitä on selvät seuraukset, että markkinoiden siunaus ei ole yksinomaan tietynlaista maanpäällistä paratiisia, vaan sieltä tulee niin suuret sosiaaliset ongelmat ja myöskin se, että yhteiskunta siellä ei ole valmentautunut näiden ongelmien hoitoon millään tavalla, joten voidaan asettaa prognoosi, että silläkin puolella Eurooppaa tarvitaan sosialidemokratiaa. Vastaavasti myöskin Euroopassa, ehkä Saksan Liittotasavallassa ja Englannissa työväenpuolueet pääsevät valtaan, jolloin myös sosialidemokratian merkitys ko- 90

5 ko Euroopassa ja tämän kautta koko maailmassa tulee uuteen valoon. Jos ajatellaan nyt kotimaista tilannetta, niin myöskin seuraavien vaalien jälkeen, seuraavassa hallituksessa voidaan tarvita sosialidemokraatteja. Eli tämä iskulause, jota täällä on lanseerattu näinä päivinä puoluekokouksen tietynlaiseksi merkiksi, pitää kyllä paikkansa myös tulevaisuudessa. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Simo Paassilta, Varsinais-Suomi, ja valmistautuu Markku J. Jääskeläinen, Uusimaa. Paassilta, Simo (Varsinais-Suomen piiri): Arvoisa puheenjohtaja! Puolueemme lähihistoria on osoittanut, että me sosialidemokraatit puolueena olemme eläneet liian lähellä valtiollista valtaa. Olemme kasvaneet kiinni valtioon niin, että valtiollisen politiikan hierarkkiset käytännöt ja poliittiset tavoitteet ovat heijastuneet puolueemmekin sisälle. Puolueen ohjelmia ja politiikkaa on ollut vaikea erottaa kulloisenkin hallituksen politiikasta. Puolueen päällystössä taistelutahto näyttää vielä olevan jäljellä, mutta arvioni mukaan etulinjassa taistelevat rivinaiset ja -miehet ovat väsyneet. Taistelua tosin jatketaan, mutta tietynlainen apatia on voittamassa alaa. Kenttä on väsynyt jatkuvaan rintamavastuuseen. SDP:n pitäisi päästä pois etulinjasta. Meidän tulisi ympäristöpoliittisin tavoittein hinnoitella itsemme oppositioon. Täten me voisimme saada itsellemme aikaa sisäiseen kehitykseen ja uudenlaisen poliittisen kulttuurin löytämiseen. Puhumme tänään puoluetoiminnan muutoksen puolesta. Mutta miten se tapahtuu? Niinkö, että huomenna heräämme, olemme kaikki uusia. Meillä on uusi imago. Meillä on uudet tavat. Kaikki on muuttunut. Vedämme kansaa puoleemme. Ei. Näin se ei tapahdu. Muutos syntyy hitaasti, vaikeasti, moninkertaisella työllä. Sen työn tekijöitä me olemme kaikki, jokainen puolueen jäsen, jokainen enemmän ja vähemmän aktiivinen jäsen. Sanotaan, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita politiikasta. Mutta vastaako se sitä, mitä me näemme ja kuulemme, kun keskustelemme ihmisten kanssa kaduilla, toreilla, ystäväpiirissä. Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita yhteisistä asioista. He ovat täynnä aloitteita ja ajatuksia siitä, miten asioita tulisi hoitaa, miten voitaisiin parantaa heidän yhteisesti kokemiaan ongelmia. Ei voi olla totta, että ihmiset eivät tuntisi kiinnostusta politiikkaan. Mutta heidän vetonsa sen muotoiseen politiikkaan, joksi he kokevat puoluetoiminnan tänään, on ongelma. 91

6 Kysymys kuuluu: millä lailla me herätämme sen todellisen vireen, joka ihmisten välisissä keskusteluissa on? Mielestäni puoluetoiminnan uuden kulttuurin ytimenä täytyy olla näkemys muutoksen tarpeesta, suunnasta, ratkaisuista, joita ihmiset kaipaavat. Muutoksen on ammennettava voimansa ihmisten arkipäivästä, arkielämän kokemuksesta, viisaudesta. Se on prosessi, joka tapahtuu monen keskustelun kautta, monien erimielisyyksien kautta; se edellyttää rohkeutta, jokaisen rohkeutta esittää omat mielipiteensä, rohkeutta olla erimielinen ja rohkeutta olla yksimielinen. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Täsmälleen ajassa. Seuraavana on Markku J. Jääskeläinen, Uusimaa, ja valmistautuu Mikko Sedig, Varsinais-Suomi. Jääskeläinen, Markku J. (Uudenmaan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Täällä on käyty erittäin hyvää keskustelua politiikasta ja nämä asiat, jotka ovat nousseet esille, ovat tulleet erittäin sopivalla tavalla. Minua henkilökohtaisesti jonkin verran häiritsee se, että kokouksen alla on sidottu nämä henkilökysymykset ja asiakysymykset toisiinsa sillä tavalla, että on ikään kuin ensin keksitty ehdokkaat ja sen jälkeen pyritty löytämään niitten ympärille tämmöinen uskonnollinen viitekehys aivan samalla tavalla kuin ristiretkelle lähdettäessä. Ensin keksitään se, mitä alueita halutaan valloittaa ja sen jälkeen keksitään, minkä jumalan nimiin. Olen löytänyt hyviä ajatuksia ja erinomaisia esityksiä niin tovereitten Lipponen kuin Tuomiojakin täällä esitetyistä puheenvuoroista ja luonnollisesti myöskin tästä puoluetoimikunnan esityksestä. Se osoittaa sen, että näitä asioita ei ole sidottu siihen esittäjätahoon, vaan että ylipäätään sitä keskustelua käydään ja erilaisia ajatuksia annetaan esille tulla. Olen kuullut, että tätä kokousta varten on erilaisia vaihtoehtoisiakin ohjelmaluonnoksia. Olen lehdistä saanut lukea, että on olemassa jotakin punaviherohjelmaa ja sitten Lipposellakin on omansa, jonka olen jopa saanut täällä käsiinikin, joten esittäisin sellaisen kainon toivomuksen, että jos se on teknisesti suinkin mahdollista, niin ihan tavalliselle kokousedustajallekin jaettaisiin nämä vaihtoehtoisetkin ohjelmat, jotta voisi niihin tutustua ja niistä parhaimmat hedelmät poimia. Tämä puoluekokous on erittäin hyvä aika pohtia sitä, millä tavalla mennyt hallituskausi on sujunut, ei ainoastaan tämä puoluekokouskausi, vaan nyt meneillään oleva hallitustyöskentely ja yhteistoiminta Kokoomuksen kanssa. Täällä on aikaisemmin todettu, että hyviä tuloksia on saavutettu työllisyyden hoidon suhteen, työelämän uudistuksen suhteen, ympäristön suhteen. Päivähoitouudistus on mielestäni viety aika mallikkaasti läpi. Mutta se sektori, jossa nyt kaikkein 92

7 eniten tuloksia toivotaan, on asuntopolitiikka. Sen osalta tilanne näyttää tällä hetkellä varsin lohduttomalta tavallisen ihmisen kannalta. Tietysti voimme osoittaa, että jotakin käännettä on tapahtumassa, joitakin sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, asuntorahasto jne., mutta tavallisen ihmisen kannalta tilanne näyttää ainakin pääkaupunkiseudulla siltä, että vuokrat ovat nousseet, jonot vuokraasuntoihin ovat pidentyneet, hintataso omistusasunnoissa on noussut, lainojen korot ovat nousseet ja asuntojen ostomahdollisuus on karannut nuorilta entistä kauemmaksi. Kun tässä tavoiteohjelmassa nyt kirjataan tavoitteeksi, että pitäisi saada asuntoa, se on kunnianhimoinen tavoite, mutta meidän pitää pystyä sanomaan, miten se saavutetaan, koska jo tähän saakka nämä meidän tavoitteemme ovat olleet riittäviä, mutta ainoastaan keinot ovat jonkin verran puutteelliset. Puheenjohtajaksi siirtyi Reijo Laitinen. Puheenjohtaja: Kiitoksia Markku J. Jääskeläinen. Seuraavana Mikko Sedig, Varsinais-Suomi, ja valmistautuu Raimo Jakonen, Keski-Suomi. Sedig, Mikko (Varsinais-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Haluaisin puuttua tässä puheenvuorossa vain yhteen asiaan: nuorten asuntokysymykseen. Toivon, että kun ohjelmavaliokunta I iltamyöhällä kokoontuu, se käsittelisi myös nuorten asuntokysymystä sen takia, että tavoiteohjelmassa kohdassa 5 "Asunto on perusoikeus" asiasta ei jostakin syystä sanota yhtään mitään. Voidaan tietysti ajatella niin, että nuorten asunto-ongelmien ratkaiseminen ei vaadi erityistoimenpiteitä, vaan sen tulee tapahtua osana ns. yleistä asuntopolitiikkaa. Tämä voisi tietysti pitää paikkansakin, mutta vain sillä olettamuksella, että yleinen asuntopolitiikka toimii. Viime vuosien kehityksen valossa ei kylläkään näytä siltä, että yleisessä asuntopolitiikassa olisi onnistuttu erityisen hyvin. Syy ei kyllä ole yksin demarien. Sen me hyvin tiedämme. Esimerkiksi viime vuosien rahapolitiikka on vaikuttanut enemmän suomalaiseen asuntopolitiikkaan kuin hallituksen tekemät asuntopoliittiset toimenpiteet. Tämä kaikki tapahtuu markkinatalouden nimissä ja kaiken lisäksi, kun markkinatalous toimii näin, eri puolella Eurooppaa valtio toisensa jälkeen pyrkii markkinatalouteen. Mutta se onkin jo toinen asia. Vuosittain asuntomarkkinoille pyrkii noin nuorta. Ainakin 2/3 heistä on sellaisia, joiden on tultava toimeen omillaan ilman perintöä tai vanhempien huomattavaa tukea. Tosiasia on, että suuressa osassa Suomea asuntokysymys on hallitsematon. Sen takia tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Nuorten asunto-ongelmien ratkaiseminen vaatii erityistoimia. Muuten rakennetaan suomalaiseen yh- 93

8 teiskuntaan sellaista aikapommia, että pohdinnat siitä, aiheuttaako erityisesti nuorille rakennettavat asunnot slummiutumista tai sosiaalisia ongelmia, vai ei, vaikuttaa lähinnä akateemiselta aivovoimistelulta. Asuntopolitiikassa on vihdoinkin kuultava, ei ainoastaan vahvojen ääntä, vaan myös asunto-ongelmien kanssa painiskelevien ihmisten ja monessa tapauksessa nuorten ääntä. Puheenjohtaja: Kiitoksia Mikko Sedig. Seuraavana Raimo Jakonen Keskisuomesta. Jakonen ei ole paikalla. Seuraavana Raimo Huovinen Pohjois-Hämeestä, ja valmistautuu Sinikka Mönkäre, eduskuntaryhmä. Huovinen, Raimo (Pohjois-Häme): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluekokousedustajat! Olemme Pohjois-Hämeessä pitäneet ryhmäkokouksia ennen tätä kokousta, kun se vielä on sallittua liikkeessämme. Olemme käsitelleet asiakirjaa eri puolilta tuntikausia hyvin perusteellisesti. Valtaosaltaan olemme kuitenkin tulleet puoluetoimikunnan tekemän ehdotuksen kannalle, mikäli ei siihen tule merkittäviä muutoksia tässä valiokuntakäsittelyssä. Teemme kuitenkin selkeän muutosesityksen kohtaan 6: "On saatava oppia ja osallistua", alakohta 2. teksti: "Ammatillisten oppilaitosten ja lukion toimintaa on kehitettävä siten, että nuorisoasteen koulutus antaa mahdollisuuden monipuolisiin valintoihin ja opintojen saumattomaan etenemiseen!' Omaksi kohdakseen siitä jatkaen "Nuoria on kannustettava tekemään omien taipumustensa mukaisia valintoja, eikä esimerkiksi sukupuoliroolien odotusten mukaisia päätöksiä". Näin ollen kohtien numerointi muuttuu. Kohta 4 poistettaisiin ja tilalle tulisi teksti: "Korkeakoulujen määrärahoja lisätään lakiin perustuen erityisesti tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen läpi 1990-luvun". Kohdasta 5 ehdotamme poistettavaksi loppuosan "sekä sisällöllisesti että taloudellisesti" ja kohdan 7 ehdotamme poistettavaksi, koska se sisältyy edellä mainittuihin teksteihin. Toveri puheenjohtaja! Tässä meidän esityksemme. Puheenjohtaja: Toveri Huovinen. Saanko esitykset kirjallisina?. Seuraavana Sinikka Mönkäre, eduskuntaryhmä, ja valmistautuu Raimo Jakonen, Keski- Suomi. Mönkäre, Sinikka (eduskuntaryhmä): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Elämme suhteessa luontoon ja ympäristöömme kuluttajina. Kuluttaminen käyttää luonnonvaroja, kuluttaa energiaa ja kasvattaa jätevuoria. Markkinatalous on 94

9 myötätuulessa. Olemme siirtymässä maailmanlaajuiseen markkinatalousjärjestelmään, joka tarkoittaa myös maailmanlaajuista kuluttamista. Suomen kulutustasolla maailmanlaajuinen kuluttaminen ei ole mahdollista. Olemme oppineet ympäristöongelmien kansainvälisen luonteen. Sen seurauksena olemme kääntäneet syyttävän sormemme itärajan ja Itämeren tuolle puolen. On totta, että valtaosa laskeumistamme tulee kaukokulkeumina muualta. Tärkeää on, että toimimme kansainvälisessä ympäristössä aktiivisesti ympäristönsuojelua edistäen. Mutta aivan yhtä tärkeää on katsoa itse rehellisesti peiliin ja korjata omat tuhoisat kulutustottumuksemme. Meidän toimenpiteillämme on merkitystä. Teollistuneitten maitten on kannettava vastuu kehitysmaitten luonnosta. Ylikansallinen jätevienti on lopetettava. Kehitysmaita ja valtameriä ei saa käyttää maapallon jätetunkioina. On opittava elämään tasapainossa suhteessa luontoon. Kohtuuttoman paljon käytettävissä olevista varoistamme kuluu perusasioihimme, ruokaan ja asumiseen. Suomalaisen yhteiskunnan vahva agraariperinne on johtanut siihen, ettei maataloudesta ole meillä saanut koskaan puhua. Ruoan hinnasta keskusteltaessa täytyy muistaa kaikki ruokaketjuun vaikuttavat tekijät: alkutuotanto, jalostusporras, kauppa, tuontisäädökset ja liikevaihtoverojärjestelmä. Suljetun Suomen tiukat tuontisäännökset tekevät meistä eristäytyneen umpion, jossa kilpailu ei ole sallittua ja monopolit ja kartellit jylläävät. Suomalainen kuluttaja odottaa kansainvälistymisprosessilta vapaampia markkinoita, avointa kilpailua ja halvempia hintoja. Lopuksi, hyvät toverit, yhteiset palvelut, verovaroin ylläpidetyt peruspalvelut ovat yhteisvastuullisen yhteiskuntamme perusta. Suomi ei käytä kohtuuttomasti varoja julkiseen palvelujärjestelmään. Julkinen palvelujärjestelmä voi toimia ja toimii tehokkaasti, kun sitä kehitetään. Sen on osoittanut väestövastuujärjestelmän menestys terveydenhuollossa. Meidän ei pidä antaa periksi, kun kehitämme julkista palvelujärjestelmää kilpailukykyiseksi. Yksityinen, joka Suomessa ei ole yksityistä, vaan mitä suurimmassa määrin verovaroin ylläpidettyä, asettuu omiin uomiinsa. Vain yhteisin palveluin pidetään huolta tasavertaisesti myös yhteiskuntamme vähäosaisista. Hyvät toverit, uskallusta ja rohkeutta! Puheenjohtaja: Kiitoksia toveri Mönkäre. Seuraavana Raimo Jakonen, Keskisuomi, ja valmistautuu Heikki Näätä, Varsinais-Suomi. Jakonen, Raimo (Keski-Suomen piiri): Arvoisa puoluekokousväki, hyvät toverit! Kun mietin tätä puheenvuoroani ja sen sisältöä, päädyin toteamaan, että ympäristöasiat ovat hyvin keskeinen ja tulevaisuutta ajatellen elintärkeä asia, mutta samalla tavattoman laaja ja vaikeasti hallittava alue. Ajattelin, että jututan aiheesta erilaisia ihmisiä ja yritän sitä kautta löytää näkökulman asiaan. Perhee- 95

10 näiti löysi asiaan ihmisläheisen, naisen sekä luonnonystävän näkökulman. Siinä oli ensimmäisenä huoli, miten saamme ihmiset ymmärtämään, miten tärkeää on ympäristön suojelu yksittäisen ihmisen käytännön toiminnassa. Suomi on tuhansien järvien maa, mutta mitä iloa siitä on mökkiläiselle, jos vesi on saastunutta. Ei voi uida eikä kalastaa, kun kalat on kyllästetty säteilyllä ja elohopealla. Kuinka voimme virkistäytyä sellaisessa luonnossa, jonka tuhoamme? Entäpä pohjavetemme, mitä juomme, jos olemme sen saastuttaneet? Entäpä maatalous! Tänä päivänä toiminta tapahtuu kemiallisen teollisuuden ehdoilla. Ehkäpä olisi syytä koulutuksella ja tutkimuksella osoittaa, kuinka paljon lannoitteita ja myrkkyjä todella tarvitaan. Ja sitten, tarvitsemmeko todella ydinvoimaa energianlähteenä? Ehkäpä se olisi myös asia, josta kansanäänestys olisi paikallaan. Kaatopaikkojen kuormitukset olisi vähennettävissä, jos hyötyjätteille tulisi riittävän paljon keräilypisteitä kerros- ja omakotitalojen läheisyyteen. Kauppaostosten pakkauksissa voisimme olla kohtuullisempia. Se olisi myös yksi muoto ympäristöystävällisyyteen ja näkyisi varmaan ostosten hinnassakin. Kaupunkimme ympäristösihteerin näkökulma oli aluksi maailmaa syleilevän teoreettinen, mutta sekin antoi minulle paljon ajattelemisen aihetta. Hänen mielestään suurimmat uhat ovat: 1) liikakansoituksen ongelma yhdistettynä jatkuvan kulutuksen kasvuun, 2) suuret ilmastomuutokset, kasvihuoneilmiö ja otsonikato, 3) maakamaran ja vesistöjen muuttuminen ja köyhtyminen. Hyvä kokousväki! Elämme Suomessa voimakasta yhteiskunnallisen muutoksen ja kehityksen aikaa. Samanaikaisesti kun monet Euroopan valtiot kamppailevat köyhyyden rajamailla, on elintasomme kansainvälisen mittapuun mukaan maailman parhaitten maitten joukossa. Jatkossa joudummekin miettimään, millä ehdoilla hyvinvointiamme rakennamme, kasvatammeko sitä määrällisesti vai laadullisesti. Ympäristöön kohdistuvat paineet ovat viime vuosina puhuttaneet paljon eivätkä turhaan. Ympäristön saastumisen uhka ei ole juurikaan helpottanut meillä eikä maailmanlaajuisesti. Myönnettävä kuitenkin on, että kansainvälisessä vertailussa Suomen ympäristöasiat on hyvin hoidettu. Omaamme paljon sekä tietoa että taitoa ympäristöasioissa. Samalla kun hoidamme oman maamme ympäristöä, tulee meidän myös antaa kansainvälisille ympäristökysymyksille kokemuksemme. Olisi toivottavaa, että nuorisomme, joka on hyvin koulutettua ja avarakatseista, saataisiin tähän sosialidemokraattiseen liikkeeseen vaikkapa ympäristöasioitten kautta mukaan taikka mahdollisesti muilla heitä kiinnostavilla asioilla. Vaikka ympäristön hoito vaatii kustannuksia kansantalouteemme, ovat ne niin tärkeitä, että ne on saatava tulevaan hallitusohjelmaan, missä sosialidemokraatit ovat mukana. 96

11 Lopuksi kantani: naisia kohdeltava tasapuolisesti ja Sosialidemokraatti on hyvä lehti. Kiitos. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Näätä Heikki, Varsinais-Suomi, valmistautuu Eino Kivelä, Lappi. Näätä, Heikki (Varsinais-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Minulle henkilökohtaisesti Sosialidemokraattinen Puolue on rakas asia. Minulla on myös se käsitys, että tässä puolueessa löytyy arvosteltavaa, ja minä olen sitä mieltä, että puoluekokous on se foorumi, jossa sitä tulee suorittaa, jos siihen on tarvetta. Viime vappuna yhdyin muutamiin käsityksiin siinä, että tiettyjä hyviä puolia oli siinä asiassa, että puolueessa demokraattiseen tapaan esitettiin haaste istuvalle puheenjohtajalle. Mutta minusta siihen keskusteluun on kyllä sisältynyt senkaltaisia elimiä, jota minä en ole oikein hyvällä mielellä voinut kuunnella, kun vastuunalaisessa asemassa, puolueen johdossa oleva ihminen kertoo kansalle televisiossa, että tässä puolueessa olisi semmoinen johto, joka löisi kaikkia sen kanssa eri mieltä olevia ihmisiä puukolla selkään. Minä en ole Ulpun enkä Pertin aseina näitä puukkoja koskaan nähnyt, joten tämänkaltaiset lausunnot televisiossa ovat mielestäni menneet alle arvostelun. Se siitä. Pari asiaa, jotka tavallaan liittyvät paremmin tähän 90-luvun ohjelmaan. Asuntopolitiikkaan liittyen asia, josta keskustelun avanneen Ulf Sundqvistin kanssa kävin lehtien palstoillakin keskustelua, mutta jossa Ulf sitten sen jälkeen laajassa artikkelissaan esitti vähän samankaltaisia näkemyksiä kuin allekirjoittanut siinä ehkä hieman tuohtuneessa tekstissä. Nimittäin tämä on kyllä aika pitkälle semmoinen etuoikeutettujen ihmisten yhteiskunta. Jos meidän johtohenkilöistä joku marssii STS:ään tai marssii johonkin pankkiin, niin katsotaan asialliseksi tarjota asuntolainan korkoa sellaisen 9 10 prosentin tasoon. Minullakin on sen verran kontaktia, että minä saan alle ll:n, mutta sitten kun se piika, joka meille tuolla kapakassa Sammon tai jonkun muun tarjoamaa kahvia kaataa, menee pyytämään asuntolainaa, hän joutuu maksamaan 15 prosenttia, ja hänen pitäisi meitä äänestää. Minä toivon, että asuntorahasto, jota ollaan perustamassa, tuo tähän asiaan oikeudenmukaisuutta. Minusta on todella järkyttävä vääryys, että ne ihmiset, joilla on suurempi maksukyky, joilla on paremmat kontaktit, saavat lainansa lähes puolet halvemmalla kuin se tavallinen kuluttaja, jonka meitä pitäisi kannattaa. Toinen asia, joka minun sydäntäni on lähellä: Sosialidemokraattisen Puolueen ansiosta tässä maassa on kehitetty sosiaaliturvaa, kuten täällä Lindeman veteraanien puolesta puhuessaan kertoi. Meidän toimestamme on kehitetty sen kaltainen sosiaaliturva, että kaikilla ihmisillä olisi kaikille lapsille ja nuorille mah- 8 pöytäkirja 97

12 dollisuus tarjota ihmisarvoinen elämä. Mutta siihen meillä ei ole oikein eväitä, kun ongelmaperheissä isä ja äiti lähtevät kapakkaan sen jälkeen, kun lapsilisät tulevat pankkitilille ja lapset jäävät heitteille. Minä en osaa siihen ratkaisua löytää, mutta se on minusta huutava vääryys. Kiitoksia. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana toveri Eino Kivelä, Lapin piiri, valmistautuu Sai Väyrynen, Uudenmaan piiri. Kivelä, Eino (Lapin piiri): Toveri puheenjohtaja, arvoisa kokousväki! Tornionjoki lännessä, Kuolan niemimaa idässä, siinä välissä elämää Suomen Lapissa. Lohi Tornionjoessa samoin kuin norppa Saimaassa on kohta harvinaisuus, ellei Tornionjoen lohikantaa ratkaista lohen kannalta, ei ihmisen kannalta. Petsamon Nikkelin Inarin kohdalla ja Montsagorskin Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken kohdalla aiheuttamat ilmansaasteet on viipymättä saatava loppumaan. On löydettävä keinot yhdessä Suomen valtion ja itäisen naapurin kanssa saasteongelman ratkaisemiseksi viivyttelemättä. Tiedottamisen ja puheiden sijasta on siirryttävä käytännön toimiin mahdollisimman pian. Hyvät toverit! Sekä uhkat että mahdollisuudet Lapissakin ovat meille yhteisiä. Esitän, että puolueemme suhtautuu suurella vakavuudella ja aloitteellisuudella esittämieni ongelmien ratkaisemiseksi. Uhkat voimme muuttaa mahdollisuuksiksi, ja mahdollisuudet ovat haaste elämälle. Jatkakaamme sitä! Kaikki ihmisen ja luonnon elämää tukeva kansainvälinen aloitteellinen käytännön yhteistyö takaa sen, että onnistumme jättämään tulevillekin polville elävän Pohjolan, niinkuin se nytkin parhaimmillaan on. Kiitos. Puheenjohtaja: Kiitoksia Eino. Seuraavana Sai Väyrynen, Uusimaa, valmistautuu Antti Kalliomäki, eduskuntaryhmä. Väyrynen, Sai (Uudenmaan piiri): Hyvät toverit! Maailma muuttuu, me ihmiset muutamme sitä maailmaa. Ajattelutavat muuttuvat ja ihmisten vaatimukset muuttuvat. Sosialidemokraattien olisi havaittava nämä muutokset ja rakennettava sellaista yhteiskuntaa, jossa ihminen voi elää hyvin, ihminen voi toimia luonnollisen, oman vapaan minänsä mukaisesti ja toteuttaa sitä elämänsä tarkoitusta, minkä kukin ihminen on itselleen ajatellut. Tämä meidän kotoinen Suomemme ei ole kuitenkaan vielä pystynyt osoittamaan, että jokainen ihminen on tärkeä, eivätkä siihen ole pystyneet sosialidemokraatitkaan. Yhteiskunnassamme on yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat täysin syrjäytyneitä kaikesta yhteiskunnallisesta ja jopa henkilökohtaisestakin elämästä. Nämä ihmiset ovat syystä tai toisesta yksin jääneitä vanhuksia. Ne ihmiset ovat mielenterveysongelmista kärsiviä. Ne ihmiset ovat pultsareita, narkkareita tai päämäärät- 98

13 tömiä, elämänhalunsa kadottaneita nuoria. Tällaisia ihmisiä on vielä paljon muitakin. Yhä edelleen Suomen lainsäädäntö kohtelee epäoikeudenmukaisesti kansalaisiaan. Ihmisen henkilökohtainen seksuaalinen suuntautuneisuus määrää, miten ihminen saa asiat elämässään järjestää. Jos sinä olet homo tai lesbo, et saa samoja oikeuksia kuin jos olisit mukamas normaali. Tai kun ajattelet mukamas väärin etkä halua puolustaa maatasi ase kädessä kuviteltua vihollista vastaan, joudut tekemään ilmaista työtä lähes puolentoista vuoden ajan. Tai jos vastustat koko epäoikeudenmukaista systeemiä, sinut teljetään vankilaan vakaumuksen vakuudeksi. Tästä on viime päivinä ollut paljon puhetta. Meidän on valitettavasti yhä edelleen muistutettava itsellemme, että suomalaisen yhteiskunnan rakenteet synnyttävät ja ylläpitävät eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta vieläkin vuosituhannen loppua lähestyttäessä, ja näitä esimerkkejä epäoikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta löydämme jokapäiväisestä elämästä. Tasa-arvo ei ole pelkästään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Todellinen tasaarvo syntyy suvaitsevaisuudesta ja jokaisen ihmisen elämisen arvostamisesta. Tasa-arvo syntyy suvaitsevaisuudesta niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ehkä pärjää yhtä hyvin kuin me keskimääräisesti hyvin toimeen tulevat ja keskimääräisesti normien mukaan käyttäytyvät puoluekokousedustajat. Tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden lisääminen olkoon 90-luvun henkinen haasteemme! Puheenjohtaja: Kiitos, Sai. Siinä meille kaikille ajattelemisen aihetta. Seuraavana Antti Kalliomäki eduskuntaryhmästä, valmistautuu Jouko Skinnari, eduskuntaryhmä. Kalliomäki, Antti (eduskuntaryhmä): Puheenjohtaja, hyvät toverit! Monet poliittiset murjaisut, sellaiset kuin räntäsateinen Merihaka ilmentämässä SDP:n tilaa tai Paavo Väyrysen taannoinen viittaus SDP:n ja mätäpaiseen samankaltaisuuteen saavat näinä aikoina auliisti tilaa tiedotusvälineissä, niin omissa kuin vieraissakin. Meillä puolueemme politiikan tulkeilla on paha tapa sivuuttaa nuo inhottavat kommentit lähinnä olankohautuksella. Ajattelemme, että kyllä valistunut Suomen kansa kaivaa totuuden typeryyksien takaa. Mutta, hyvät ystävät, ei ihminen, ei edes suomalainen ole alkusyntyinen nero, jonka aivoissa automaattisesti asuu ymmärrys oikeasta ja väärästä tiedosta. Jokainen meistä muodostaa maailmankuvansa paitsi kokemuksen kautta myös ympäristöään seuraamalla. Ja kasvavassa määrin sen seuraaminen tapahtuu - kuinka ollakaan - tiedotusvälineiden välityksellä. Siksi väärät todistukset on julkisesti oikaistava ja todeksi tietä- 99

14 määmme, vaikka kuinkakin mielestämme itsestäänselvää perusasiaa on kerran toisensa jälkeen toistettava. Meneillään olevan muutoksen ja myllerryksen keskellä on siis enemmän kuin tärkeätä, että kerromme sanoin ja teoin totuuden suomalaisesta sosialidemokratiasta ja sen käytännön toteuttajasta, Sosialidemokraattisesta Puolueesta. Tuo totuus ei tietenkään ole yksiselitteisesti innostava. Arvosteltavaa ja korjattavaa löytyy, mutta luontaisen vaatimattomuutemme ei soisi estävän sen perustotuuden osoittamista, että sosialidemokratia on yhteiskunnallisen vapauden ja tasaarvon liike, joka ei karsinoi kansalaisia vaan kaataa raja-aitoja heidän tieltään, että se on vastuunsa tiedostavan yksilön vapauden liike, ei velvoitteita kasaava vaan mahdollisuuksia luova ja että se on suvaitsevainen ja vapaa kansanliike, joka ei vain salli erilaisuutta vaan myös kannustaa siihen. Hyvät toverit! Ei ainakaan minua hengästytä lausua tämän kaltaisia totuuksia, sillä sellaiseen sosialidemokratiaan olen lähtenyt mukaan ja sellaisessa aion vastakin toimia. Mutta, kuten sanottu, arvosteltavaa ja korjattavaakin löytyy, ja mm. sen vuoksi on olemassa puoluekokouksia, joissa tehdään valintoja ja päätöksiä paremman huomisen hyväksi. Puolueen 90-luvun tavoiteohjelmassa on konkretisoitava kehitys, jolla taataan luonnon ja ihmisen yhteinen etu, tasapaino ja hyvinvointi. Sellainen konkretisointi ei voi tapahtua kepun vihreään tapaan ympäristöystävällisen yleishymistelyn merkeissä tai vihreän puolueen tiernapoikafilosofian mukaisesti lanttiin ja kynttilänpätkään luottaen. Eikä edes siinä ole kyllin, että Vasemmistoliiton hengessä peesataan pelkästään Brundtlandin komission esityksiä ja huutokaupataan kestävän kehityksen periaatetta eniten ääniä tarjoaville. Puoluekokous on paikka, jossa on tehtävä tarvittavat, vaikka kivuliaatkin, linjaukset. Siltä osin tekemisen ja tietämisen tuska on teidän harteillanne, arvoisat puoluekokousedustajat. En kadehdi, mutta luotan. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Jouko Skinnari, eduskuntaryhmä, valmistautuu Helga Timonen, Varsinais-Suomi. Skinnari, Jouko (Eduskuntaryhmä): Puheenjohtaja! Ensinnäkin näiden henkilövalintojen osalta kiinnittäisin ainakin tulevaisuuden osalta huomiota siihen, että mielestäni piireillä kannattaisi olla useampia vaihtoehtoja, ovat ne sitten nuoria, naisia tai myös meitä miehiä, jotta ei jouduttaisi lukkiutuneisiin tilanteisiin, niin kuin esimerkiksi näiden virallisten ehdotusten osalta näyttää käyvän. Ympäristönsuojelun osalta ajan lyhyyden vuoksi viittaan vain niihin muutostarpeisiin, joita täällä mm. Tarja Filatovin puheenvuorossa tuotiin esille. 100

15 Tärkein sanoma minulla tälle puoluekokoukselle on huoli siitä, miten valtiontalouden ja kunnallistalouden tulee käymään. Olemme nyt yhdessä kokoomuksen kanssa olleet hallituksessa, ja verouudistuksen tämän viimeisen vaiheen osalta olemme tulleet tähän kaikista vaikeimpaan tilanteeseen. Jos tämä kokoomuksen vaatimus noin viiden prosentin inflaatiotarkistuksesta, neljän prosenttiyksikön tarkistuksesta kautta taulukkojen toteutetaan, kysymys on noin 10 miljardista markasta. Jotta saadaan kuva suuruudesta, mitä muuta voitaisiin kymmenellä miljardilla saada kuin suurituloisille verohelpotuksia - ja tietysti samalla muillekin. Sillä voitaisiin esimerkiksi alentaa kunnallisveroäyrejä keskimäärin runsaalla kolmella pennillä. Kuntien valtionosuuksia voitaisiin kasvattaa keskimäärin neljänneksellä, siis vaihtoehtona, tai vuokra-asuntotuotanto voitaisiin kolminkertaistaa, eli saada lisää lähes uutta asuntoa, tai lapsilisiä voitaisiin nostaa yli kolminkertaisiksi, runsaaseen tuhanteen markkaan kuukaudessa tai että jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle taattaisiin runsaan markan henkilökohtainen tulo kuukaudessa. Tällä viimeksi mainitulla asialla mm. ihmisen hoivaamisen, kotityön arvostus ja opiskelun rahoittaminen saisivat ratkaisunsa, johon tähän 90- luvun ohjelmassa viitataan. Opiskelijoiden, sairaitten, eläkeläisten ja muiden pienituloisten toimeentulon nostaminen noin markkaan kuukaudessa maksaisi noin neljä miljardia markkaa, mutta tähän ei ole ollut varaa, vai eikö ole? Jos kokoomuksen ajama verolinja toteutettaisiin, se merkitsisi suurituloisille yhtä suurta verohelpotusta kuukaudessa nettona kuin tällä hetkellä pienituloisimmat ihmiset saavat nettona käteen. Tämä ei voi olla tasavertaista eikä oikeudenmukaista yhteiskuntapolitiikkaa. SDP:n kannattajakunta tekee hullun lailla töitä isänmaan ja yksityisten firmojen hyväksi. Ja nyt verouudistuksen eräänä tavoitteena on ollut työn verotuksen hillitseminen, mutta kyllä näitä johtajia saadaan töihin ilman tämän tyyppisiä veroalennuksiakin, joten tämä nykyinen köyhyys ja uusköyhyys on meidän suuria haasteita 90-luvulla. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Helga Timonen, Varsinais-Suomesta, ja valmistautuu Markku Simula Oulusta. I Timonen, Helga (Varsinais-Suomen piiri): Ajat muuttuvat. Koskaan aikaisemmin Suomessa ei ole ollut yhtä hyvä työllisyystilanne kuin nyt. On jo mahdollista puhua työpaikkaviihtyvyydestä. Meillä on olemassa erilaisia rakennelmia, kuten työsuojelu ja työpaikkademokratia, joissa toimimalla voidaan vaikuttaa työyhteisöön. Tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa, taitoa ja rohkeutta toimia.

16 Työpaikkademokratian en ole kuullut missään toimivan hyvin! Jopa työpaikkakokouksen pidossa on ongelmia. Koko homma tarvitsee piristysruiskeen. Eikä riitä, että saadaan yksi työntekijän edustaja työnantajan hallintoelimiin. On tarkoin mietittävä, kuka. Hänellä on oltava selkärankaa, ettei samaistu päättäjiin. Mielestäni luottamusmies on sopiva edustamaan työntekijöitä. Työajan lyhentämisestä ja sapattivapaasta puhutaan tässä ohjelmassa. Mielestäni se kuulostaa naivilta, sillä on olemassa paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, niin miehiä kuin naisiakin, jotka joutuvat vuosia hankkimaan lisäansioita selvitäkseen arkipäivän elinkustannuksista. Heillä ei ole aikaa eikä voimia saada ääntään kuuluville, he ovat syrjäytyneitä. Rikkaalta Suomelta tulee löytyä solidaarisuutta pienipalkkaisten asioitten hoitoon. Palkankorotukset eivät yksin riitä, tarvitaan tulonsiirtoja ja vieläkin niitä verohelpotuksia. Toimeentulotukea nämä ihmiset eivät hevin hae, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Tasa-arvo ja solidaarisuus ovat meidän perusarvojamme. 90-luvulla tasaarvoasia on vihdoinkin saatava kuntoon. Me nelikymppiset naiset alamme väsyä odottamiseen. Solidaarisuutta on löydettävä palkkaratkaisuihin. Puheenjohtaja: Kiitoksia. Seuraavana Markku Simula Oulusta, valmistautuu Juhani Surakka, Keski-Suomi. Juhani Surakan puheenvuoro on tänään viimeinen. Asiakirjan käsittely jatkuu huomenaamulla kello 8. Simula, Markku (Oulun piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Muutamia frakmentteja tuolta Kainuusta Oulun piiristä. Ensin aluepolitiikan tuloksista. Sitä ennen: törkein sisäpoliittinen tapahtuma, mitä minä muistan tässä kolmivuotiskaudella on - ja siitä ei ole puhuttu mitään sosialidemokraattien kokouksissa, mitä pidän suurena virheenä - on ehdottomasti se, että vastoin meidän kantaamme ja melko hiljaisin vastalausein pankit ovat rohmuten asettaneet likaisen kouransa suoraan asuntosäästäjien taskuun, ja me olemme sen hyväksyneet. Hyi meitä! Noudatettu aluepolitiikka on kainuulaisestakin vinkkelistä onnistunut erittäin hyvin. Jopa rökälehtivät kepulaiset ovat antaneet tunnustusta, että valitettavasti asiat eivät ole koskaan olleet näin hyvin. Siitä huolimatta meillä on edelleen Kainuussa Pohjois-Suomessa 5 10 prosentin työttömyyttä, mitä ei tule unohtaa täällä etelän rintamaillakaan. Eräs upeimmista kolmivuotiskauden ja sosialidemokratian saavutuksista on ehdottomasti työllisyyslaki, jolla on poistettu apatiaa nuorilta työtä haluavilta ihmisiltä, tehty luottamusta työhön, kuntoutettu työhön, annettu toivoa, estetty 102

17 osaltaan itsemurhia. Ei voi sanoa mitään muuta kuin että se on ollut upea ihmiskasvoinen teko. Hyvä demarit! Hyvä kansanliike! Hyvä, toveri Rinne! Kuola on Pohjois-Suomen kannalta tänä päivänä erittäin vaarallinen tekijä. Monessa puheenvuorossa on huomautettu tämän merkityksestä, ja alleviivaan, että meillä pohjoisessa ja Lapissa luonto uudistuu hyvin huonosti. Tällä hetkellä sinne tupruaa naapurin puolelta sellainen määrä myrkkyä, että se edellyttää teiltä, hyvät toverit hallituksessa, toimenpiteitä. Ehdotan, että seuraavaan hallitusohjelmaan otetaan selkeä Kuolan päästöihin vaikuttava ohjelmakohta. Lappi ja pohjoinen on suuressa vaarassa, ja teidän on kuultava meidän ääntämme, vaikka ette ole pitkään aikaan suoneet meille sitä arvonantoa, että Keski- ja Pohjois-Suomesta, puhumattakaan Lapista, olisi valtioneuvostoon päässyt joku ministeriksi. Pohjoisen ihmiset, Kainuun ihmiset, eivät ole kukistettuja. Sosialidemokraatteina me lähdemme uudistamaan tätä suomalaista yhteiskuntaa edelleenkin kiivaasti varmoina siitä, että kannattaa tehdä työtä. Pois kaikenlainen nöyrtyminen. Puheenjohtaja: Kiitoksia, toveri Simula. Seuraavana Juhani Surakka, Keskisuomi. Surakka, Juhani (Keski-Suomen piiri): Hyvät toverit! Seuraavaa puoluekokousta järjestettäessä voisi ottaa huomioon kainon toivomuksen, että varataan enempi aikaa asioiden käsittelylle, vähempi aikaa juhlille, seminaareille ja erilaisille risteilyille. On hyvin ymmärrettävää, että kun väki tulee tänne hyvin valmistautuneena, niin se haluaa myös asiansa esittää. Tavoiteohjelmatavoitteet 90-luvulle itse asiassa pitää sisällään monia tärkeitä asioita, ja se eittämättä on parantunut täällä käydyn keskustelun pohjalta. Tämä ön varsin löysä, ja vaikka siinä on hyvin laajasti perusteltu tiettyjä asioita, todettu asioitten tämän hetkinen tila, siinä kuitenkin yksityiskohtainen esitys siitä, mitä pitäisi tehdä, on hyvin väljä ja epäselvä. Puutun oikeastaan ainoastaan kahteen seikkaan, jotka esityksestä puuttuvat. Toivon, että täällä käyty keskustelu otettaisiin valiokuntatyössä hyvin tarkasti huomioon sekä tiivistettäisiin ja kiteytettäisiin tuon tekstin sanonta. Kun SDP puhuu tavoitteista 1990-luvulle, eikä puhu talouspolitiikasta tai maan taloudellisesta kehityksestä yhtään mitään, sitä jää ihmetyksen sormi hämmästyksen suussa katselemaan. Taloudesta me kuitenkin rakennamme suomalaisen yhteiskunnan myös 1990-luvulla. Kaikki asiat on otettava huomioon eikä vain, 103

18 kuten Ahde puhui, että kaikki pitäisi rakentaa ainoastaan ympäristöpolitiikan ympärille. Niin voi puhua vain hyvätuloinen Veikkauksen toimitusjohtaja, ei jätkäpoika, joka hankkii työstä leipänsä ja toimeentulonsa, ja se meidän on syytä muistaa. Täällä on kehuttu, kuinka ennätyksellisen hyvä työllisyystilanteemme on. Myös ohjelmassa puhutaan, että on vältetty massatyöttömyys. Meillä on viimeisen virallisen tilastotiedon mukaan maaliskuussa 1990 ollut työtöntä. Ensimmäistä kertaa aikoihin työttömien määrä on alentunut alle Joka sanoo, että työllisyystilanne on hyvä, hän valehtelee. Tämä kuvastaa sitä synkkää asennemuutosta, joka keskuudessamme on tapahtunut. Aikoinaan 1970-luvun puolivälissä muodostettiin hätätilahallitus, kun oli työtöntä. Tässä ei puhuta mitään hintakehityksestä, joka on meillä huomattavasti korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin, ei puhuta mitään vaihtotaseen vajeen korjaamisesta, joka on ehdoton edellytys. Ei puhuta mitään siitä, kuinka tuotantoa pitäisi enemmän jalostaa ja tutkimusta kehittää, jotta tuotannon ja kaupan rakenteen kautta päästäisiin myös vaihtotaseen vajeen perusongelmien korjaamiseen. Puheenjohtaja: Kohdan 12. käsittely keskeytetään. Asiakirjan osalta loput puheenvuorot käytetään huomenna aamulla kello 8.00 alkaen. Kohdan käsittely keskeytetään. Ilmoitusasioita Puheenjohtaja: Muutama ilmoitusasia. Järjestävä valiokunta kokoontuu kello 7.45 valiokuntahuoneessa. Hotelli Karelia-Parkiin lähtee linja-auto hotellin linja-autotasanteelta välittömästi, kun kokous on päättynyt. Paluu takaisin hotelli Karelia-Parkista kello Huomenna aamulla linja-auto lähtee kello Hyvät toverit! Kuten aikaisemmin on ilmoitettu, kaupungin vastaanotto alkaa tänään kello tässä samassa talossa. Kokous keskeytetään. Kokous keskeytettiin klo

19 TOINEN KOKOUSPÄIVÄ 7. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1990 KLO 9.00 Puheenjohtajana toimi Teuvo Kinnunen. Puheenjohtaja: Huomenta, toverit! Kokous jatkuu. Eilen kesken jäänyt keskustelu poliittisesta tilanteesta jatkuu tänä aamuna, ja painotan edelleen sitä, että puheenvuoroja on tällä hetkellä käyttämättä tästä asiasta 27. Uskaltaisin ehdottaa kokoukselle, että rajoittaisimme puheenvuorojen määrän pyydettyihin. Jos joku vielä nyt haluaa tähän asiaan puheenvuoron, ne otetaan vielä huomioon. Keskustelu puheenjohtajan ehdotuksesta alkaa. Kaikki ovat ilmeisesti samaa mieltä, että puheenvuorot voidaan rajoittaa. Voidaanko näin menetellä? Keskustelu päättyy. Puheenvuorot tähän asiakohtaan rajataan nyt pyydettyihin. Rajataan. Ilmoitusasia Puheenjohtaja: Ilmoitusasiana myös se, että käytettyjen puheenvuorojen osalta noin viiden sentin nippu on tarkastamattomia. Jos olette sitä mieltä, että ette halua niitä tarkistaa, ne viedään sellaisenaan pöytäkirjaan. Jos joku tuntee vielä tarvetta katsoa, mitä on tullut eilen sanotuksi, ne ovat tuolla tarkistettavina. Mennään asiassa eteenpäin. 12. POLIITTINEN TILANNE Puheenjohtaja: Ensimmäisen puheenvuoron tänä aamuna pitää Tapio Karjalainen Oulusta, valmistautuu Pentti Kalliola Satakunnasta, ole hyvä! Karjalainen, Tapio (Oulun piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Puolueen tavoitteet 1990-luvulla on tämän kokouksen tärkeimpiä asioita, vaikka henkilöasiat puhuttavatkin. Tavoitekeskusteluun on meille tarjolla taustamateriaaliksi puoluetoimikunnan esityksen rinnalle tai kilpaileviksi muitakin esityksiä. Voin sanoa, että myönteistä niissä on se, että ne osoittivat yllättävän yksimielisesti sen, mihin pitää kiinnittää huomiota, oikeastaan aluepolitiikka on ainoa mikä tuossa hiukan poikkeaa linjasta. On välttämätöntä päästä irti juhlapuheitten hymisevästä pyöreydestä sellaisissa ongelma-asioissa kuin ympäristö-, energia- ja asunto-ongelmat. Harvat ovat ne 105

20 poliittiset esiintymiset, missä ei näistä olisi huolestumista esitetty ja yhtä harvat ne, joissa on tehty konkreettisia toimenpiteitä. Viitaten eiliseen keskusteluun, mielestäni ei riitä se, että ne ovat jatkuvia haasteita, tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Toivon osaltani, että tässä kokouksessa todetaan, että ympäristömme ja tulevaisuutemme kannalta energian huomattava säästäminen on ainoa vaihtoehto. On aika lopettaa piilosillaolo ja todeta, että ydinenergian lisääminen on säästämisen jälkeen seuraava todellinen vaihtoehto, mielestäni pelottava vaihtoehto. Pelkkä ydinvoiman vastustaminen älköön enää rauhoittako kenenkään rasvoittunutta omaatuntoa. Muut korvaavat energian käyttömuodot ovat kokonaisvaikutuksiltaan vielä vaarallisempia, vielä pelottavampia, niiden osuutta ei voi lisätä, niitä pitää vähentää. Asian kiertäminen millään tekosyyllä ei voi olla enää mahdollista. Energian hintaa ja joiltakin osin yleensä kulutuksen hintaa on nostettava. Ei edes tulonjako ja toimeentulo saa olla tässä estävinä asioina. On hyvä, jos saamme hinnankorotuksen kohdennetuksi, ellei, tulonjakotaistelua on jatkettava pontevammin muilla keinoilla. Huoli ympäristöstä on ensisijainen, kaikille yhteinen. Jos ongelmat kärjistyvät, niistä kärsivät eniten, ja lopulta maksavatkin eniten, yhteiskunnan heikompiosaiset. Ympäristöratkaisujen edellytyksenä ei voi olla taloudellinen kasvu, niin kuin puoluetoimikunnan esitys antaa ymmärtää. SDP:n tehtävänä on edelleen olla pieni- ja keski- tuloisten puolestapuhujana, ne tarvitsevat SDP:tä ja SDP tarvitsee näitä ryhmiä. Kaikille ei voi olla mieliksi, yritys on tuomittu epäonnistumaan. Verouudistuksen tämän hetken tilanne on siitä varottava esimerkki. Kannaltamme tärkeät oikeudenmukaisuusvaatimukset muiden kuin palkkatulojen verottamisesta ovat suurelta osin täyttymättä ja koko uudistus on latistumassa epäsolidaariseksi palkansaajien keskinäiseksi uusjaoksi. Toivon parempaa jatkoa. Kiitoksia. Puheenjohtaja: Vielä sen verran puheenvuorojen käytöstä, että tuo valo tarkoittaa sitä, että kun keltainen valo syttyy, silloin on puoli minuuttia aikaa valmistautua puheenvuoron päättämiseen. Kun punainen valo syttyy, silloin on aika päättynyt. Jatketaan, seuraavana Pentti Kalliola, ja valmistautuu Tuula Paavilainen Keskisuomesta. Kalliola, Pentti (Satakunnan piiri): Toveri puheenjohtaja, arvoisat kokousedustajat! Veropolitiikka, oikeudenmukainen tulonjako, hallituksen ohjelma vero- 106

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät

PUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot