VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Maailman kasvumarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Maailman kasvumarkkinat"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Maailman kasvumarkkinat Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2004

2

3 Maailman kasvumarkkinat Ulkoasiainministeriö, kauppapoliittinen osasto Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2004

4 ISBN ISSN Painotyö: Edita Oyj, Helsinki 2004 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijä: Ulkoasiainministeriö kauppapoliittinen osasto Julkaisun laji: Raportti Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Julkaisun nimi: Maailman kasvumarkkinat Julkaisun osat: Tiivistelmä: Selvitys on osa Valtioneuvoston kanslian Suomi maailmantaloudessa -hanketta. Selvityksessä esitetään maakohtaiset katsaukset keskeisistä EU:n ulkopuolisista markkina-alueista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Taloudellisten tunnuslukujen ohella esitetään noudatettavista politiikkalinjauksista esimerkiksi lainsäädännön ja taloudellisen sääntelyn osalta. Tätä pohjalta pohditaan, millaisin toimenpitein voitaisiin vaikuttaa suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kannalta tärkeisiin tekijöihin. Lopuksi tarkastellaan vienninedistämisen ja kauppapolitiikan keinovalikoimaa ja sen käyttökelposuutta yritysten markkinoille pääsyn ja siellä toimimisen edistämisessä. Avainsanat: kauppapolitiikka, kansainvälistyminen, liiketoiminta, kansainväliset markkinat Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2004 Kokonaissivumäärä: Kieli: 290 Fi Jakaja: Valtioneuvoston kanslia ISSN: ISBN: Hinta: Luottamuksellisuus: julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

6

7 Sisällys 1 ESIPUHE JOHDANTO Liiketoiminnan kansainvälistyminen kiihtyy Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistyminen Eurooppalaista keskustelua Suomesta aidosti avoin talous ja yhteiskunta Talouden kansainvälistyminen Suomessa kiihtyy myös Innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka keskeinen kilpailukykytekijä Päämarkkinat edelleen Euroopassa Maakatsaukset; mitä selvitettiin MAA-ARVIOT Yhdysvallat Kanada Meksiko Brasilia Chile Kiina Japani Etelä-Korea Indonesia Thaimaa Malesia Intia Australia Venäjä Turkki Marokko Etelä-Afrikka VIENNINEDISTÄMIS- JA KANSAINVÄLISTYMISPALVELUT Julkisesti tuetut vienninedistämis- ja kansainvälistymispalvelut (VKE-palvelut) Ulkoasiainministeriön ja edustustojen tarjoamat VKE-palvelut KAUPPAPOLIITTISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIHIN VAIKUTTAMINEN OTSIKOT LÄHDE- JA TAUSTA-AINEISTOA LAATIKOT Laatikko 1. Britannian telepalveluyritykset...19 Laatikko 2. Global Insightin tutkimuksen keskeiset tulokset...20 Laatikko 3. WTO:n tilasto maailmankaupan johtavat viejät ja tuojat vuonna Laatikko 4. Aasian alueellinen kauppa ja kulutuskysyntä ovat voimakkaassa kasvussa...123

8

9 1 ESIPUHE Osana pääministeri Matti Vanhasen aloitteesta käynnistettyä Suomi maailmantaloudessa -hanketta valtioneuvoston kanslia pyysi huhtikuussa 2004 ulkoasiainministeriön kauppapoliittista osastoa kartoittamaan suomalaisyritysten kannalta tärkeimmät Euroopan ulkopuoliset markkina-alueet, tarkastelemaan niillä olevia liiketoimintamahdollisuuksia ja arvioimaan markkinoiden kehitysnäkymiä. Toimeksiantoon kuului lisäksi yritysten kansainvälistä toimintaa tukevien toimintojen, erityisesti kansainvälistymisen edistämisen ja kauppapolitiikan tarkastelu sen varmistamiseksi, että viranomaistoiminnalla pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla tukemaan suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälistymispyrkimyksiä tärkeimmillä kasvumarkkinoilla. Selvityksessä keskitytään seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 1. Arvioidaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä sekä sen asettamia haasteita ja mahdollisuuksia ja tarkastellaan aiheesta muualla Euroopassa käytävää keskustelua. 2. Esitetään maakohtaiset katsaukset keskeisistä EU:n ulkopuolisista markkinaalueista ja selvitetään niiden taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Vertailukelpoisen tiedon tarjoamiseksi katsauksissa pyritään ajankohtaisuuteen ja yhdenmukaiseen esitystapaan. Talouden tunnuslukujen ohella esitetään arvioita tarkasteltavilla markkina-alueilla noudatettavista politiikkalinjauksista esimerkiksi lainsäädännön kehityksen ja taloudellisen sääntelyn osalta. 3. Edellisen perusteella arvioidaan yritysten markkinakohtaisia toimintaedellytyksiä ja markkinoiden houkuttelevuutta ja pohditaan, millaisin toimenpitein voitaisiin vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka parantavat tai heikentävät suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Kunkin maakatsauksen alussa on näitä havaintoja korostava erillinen tiivistelmä. 4. Lopuksi tarkastellaan, miten yhteiskunta voi vienninedistämisen ja kauppapolitiikan keinovalikoimin edesauttaa yrityksiä pääsemään ja toimimaan kiinnostavaksi nähdyillä markkinoilla. Varsinkin uusilla kasvavilla markkinoilla hallitusten toimenpiteillä yritysten markkinoillepääsyn helpottamiseksi on edelleenkin huomattavaa merkitystä. Kauppapolitiikan käsite on viime vuosien kehityksen myötä tullut yhä vaikeammaksi määritellä ja keinovalikoimakin on sekä muuttanut muotoaan että laajentunut. Kauppapolitiikkaa koskevassa luvussa käsitellään ensiksi sääntelyn purkamisen, kehittämisen ja yhdenmukaistamisen kannalta keskeisiä yhteistyön 7

10 muotoja. Toiseksi käydään läpi eräitä WTO:hon perustuvan monenkeskisen kauppasäännöstön sekä kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Kolmanneksi huomiota kiinnitetään yksityisen sektorin aloitteiden ja itsesääntelyn kasvavaan merkitykseen kansainvälisen kaupan hallintamekanismina. Selvityksen tavoitteena ei ole antaa aukotonta kuvaa kansainvälisillä markkinoilla toimimisen mahdollisuuksista tai vaihtoehdoista, sillä tällaisten arvioiden tekeminen on viimekädessä riippuvainen sektori- ja yritystason tavoitteista. Sen sijaan tämän selvityksen odotetaan ruokkivan yritys- ja viranomaissektorin välistä vuoropuhelua kansainvälistymisen suuntaviivoista. Tämän toivotaan antavan aineksia yritysten omille kansainvälistymistrategioille ja viranomaistoiminnan kehittämiselle sekä erityisesti näiden kahden toimintatason entistä paremmalle yhteensovittamiselle. x x x Ulkoasiainministeriö luonnollisesti vastaa kaikesta siitä, mitä tässä julkaisussa esitetään. Lukuisat virkamiehet ministeriön kauppapoliittisella osastolla, alueosastoilla ja erityisesti ulkomaanedustustoissa ovat muiden töidensä ohessa osallistuneet tämän varsin nopeassa aikataulussa läpiviedyn hankkeen toteuttamiseen. Ministeriöstä toimitettujen kysymysten pohjalta ulkomaanedustustoissa laadittiin maa-arviot. Alueosastojen yksiköt viimeistelivät arviot ja laativat maittaiset tiivistelmät. Matti Pullisen työpanos tämän vaiheen toteuttamisessa oli merkittävä. Tuomas Tapion systemaattisen ajattelutavan ansiosta maa-arviot onnistuttiin muokkaamaan varsin yhdenmukaisiksi ja jopa keskenään vertailukelpoisiksi. Tuomas Tapio myös kirjoitti kauppapoliittista toimintaympäristöä koskevan osion. Elina Poikonen, Aleksi Vakkuri ja Sanna Mertimo puolestaan tekivät suuren työn toimittaessaan tekstin ja tilastoaineiston mahdollisimman luettavaan muotoon. Antti Kuosmasen viileän analyyttinen ohjaus on pitänyt projektin käynnissä ja oikeissa uomissa. Yhteistyö Finpron ja sen vientikeskusten kanssa on paikoin ollut hyvinkin tiivistä ja lopputuloksen kannalta tavattoman tärkeää. Tekstiä ovat eri vaiheissa kommentoineet myös VNK:n globalisaatiohankkeen ohjausryhmän jäsenet, Teollisuus ja Työnantajat ry:n kauppapolitiikan sektori sekä eräät kansainvälistyneet ja markkinansa hyvin tuntevat suomalaisyritykset. Näille kaikille tahoille lämmin kiitos. Apulaisosastopäällikkö Jari Gustafsson Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osasto 8

11 2 JOHDANTO 2.1 Liiketoiminnan kansainvälistyminen kiihtyy Globaalitalouden suuri haaste hallituksille on huolehtia jatkuvasti pienenevän kansallisen keinovalikoiman turvin toisaalta siitä, miten maan houkuttelevuutta kotimaisten ja ulkomaisten yritysten silmissä voidaan lisätä, sekä toisaalta edistää oman maan yritysten toimeliaisuutta kansainvälisillä markkinoilla. Hallituksilla on tämän kehityksen hallinnassa merkittävä rooli ja velvollisuudet. Ne koostuvat aktiivisista toimista toimintaympäristön kehittämiseksi sekä kattavasta seurannasta, jotta mitkään viranomaisen toimet eivät tarpeettomasti rasittaisi yritystoiminnan edellytyksiä. Jos toimintaympäristössä on heikkouksia, kotimaiset yritykset saattavat siirtää toimintojaan ulkomaille, eivätkä ulkomaiset yritykset myöskään saavu, investoi ja luo maahan uusia työpaikkoja. Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisyritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja laajentuneet ulkomaille, mikä on osoitus siitä, että yritystasolla maailmantalouden muutoksiin on kyetty reagoimaan onnistuneesti. Menestyvimmät yritykset liikkuvat sujuvasti kansainvälisillä markkinoilla, ovat luonteeltaan reagointiherkkiä ja liiketoiminnoissaan uudistuvia, uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia parhaiten hyödyntäviä yrityksiä. Yritysten olisi luonnollista toimia siellä, missä toimintaympäristö vastaa parhaiten niiden odotuksia, ja missä yrityksillä on yleensäkin mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa kilpailukykyään. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu Suomen ja muiden vanhojen EU-maiden hitaan taloudellisen kasvun ja matalan inflaation oloissa edellyttää yrityksiltä jatkuvaa valppautta tehokkuuden ja tuottavuuden suhteen. Matalan kustannustason ja korkean laadun ansiosta ulkomaisen valmistuksen ja hankintojen valikoitu hyödyntäminen on yritystaloudellisesti järkevää. Yritysten on oltava lähellä markkinoita, tuotantokustannuksissa on säästettävä, ja yhä voimakkaammin korostuva piirre on, että pääasiakkaat pakottavat yritykset lähtemään joko tuotanto-, logistiikka- tai teknologiasyistä. Nykyään vain harvat yritykset tuottavat tuotteensa itse alusta loppuun. Ainakin osa tuotannosta ja siihen liittyvistä palveluista ostetaan alihankkijoilta. Verkottuneessa tuotantojärjestelmässä yritysten menestys riippuu pitkälti niiden kumppaneiden vahvuuksista omilla erikoisosaamisalueillaan ja kokonaisuuden hyvästä yhteispelistä. Selvää on myös, että menestyminen edellyttää uudenlaista liiketoimintaosaamista ja yhteistyötaitoja perinteisen teknisen osaamisen rinnalla. Kustannussäästöjen ohella maailmanlaajuinen läsnäolo tarjoaa muitakin etuja. Näitä ovat mm. mahdollisuus ympärivuorokautiseen tuotantoon, tuotannon räätälöiminen vastaamaan paikallisten markkinoiden tarpeita sekä työntekijöiden ja 9

12 tuotantolaitosten maantieteellisen sijainnin optimointi suhteessa eri puolilla maailmaa sijaitseviin markkina-alueisiin. Silti monet yritykset eivät lähde ulkomaille. Kotimaan toimintaympäristö on kunnossa ja erilaiset tuotannolliset pidäkkeet edellyttävät läsnäoloa, mutta lähtemisen kynnys voi olla muista syistä korkealla. Yrityksille, niiden johdolle ja omistajille kansainvälistymisen paine asettaa kovia vaatimuksia paitsi henkilökohtaisesti, myös liiketoimintaosaamisen näkökulmasta. Yritysten toiminnan muuttuessa verkostomaiseksi myös maiden välisiä kauppavirtoja on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Vienti- ja tuontiluvut eivät enää ole yksiselitteisesti tulkittavissa ja varsinkin johtopäätösten tekemisessä on syytä olla varovainen. Vientiluvut saattavat laskea, kun yritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille. Näin tapahtuu varsinkin tilanteissa, joissa yritykset siirtävät saman tuotantoprosessien vaiheita ulkomaille, jolloin paikallinen tuotanto korvaa viennin. Kehittyviin maihin siirrettyä työvoimavaltaista tuotantoa käytetään välituotteena yrityksen muulle tuotannolle, jolloin ulkomaantoiminta tukee kotimaassa tapahtuvaa tuotantoa. Merkittävä osa ulkomaankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa, tai kauppa sisältää vientiä tukevaa tuontia. OECD:n mukaan yritysten sisäisen kaupan osuus valmistusta harjoittavien ulkomaisten tytäryhtiöiden viennistä on %. Yhdysvaltalaisten emoyhtiöiden ja niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden välinen kauppa kattaa neljänneksen maan kokonaisviennistä ja 15 % kokonaistuonnista. Joidenkin maiden kohdalla vienti riippuu pitkälti tuonnista. Vahvasti vientiin suuntautuneella teollisuudenalalla voi siis olla korkea tuontiaste. Esimerkiksi Hollannissa tuonnin osuus viennistä ylittää 40 %. Vuosina viennin riippuvuus edeltävästä tuonnista kasvoi Australiassa, Kanadassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa ja väheni Hollannissa, Japanissa, Ranskassa ja Tanskassa. Suomen tuotantotoiminnalle yritysten kansainvälinen keskinäisriippuvuus on normaalia suurempi kysymys, koska nimenomaan korkean teknologian teollisuus on globaalitasolla erityisen integroitunutta. Suomen hintataso on viimeiset vuodet pysytellyt sinnikkäästi EU-tasoa korkeammalla. Valtiovarainministeriön (VM/Kasvupolitiikan haasteet, 1/2004) mukaan markkinoiden pienuus on omiaan luomaan alueellisia luonnollisia monopoleja ja helpottamaan yrittäjien välistä hintayhteistyötä. Hyödykeryhmien väliset hintatasoerot (suhteessa muihin EU-maihin) osoittavat ministeriön mukaan, että hintaongelma on peräisin markkinarakenteista ja markkinoiden toimivuudessa esiintyvissä heikkouksissa. Ulkomaisten hankintalähteiden tehokas ja kustannustietoinen käyttäminen ei siksi ole tärkeää vain vientiyrityksille, vaan yhtä lailla kotimarkkinoilla pysytteleville yrityksille. 10

13 Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden taloudelliset vaikutukset vaihtelevat maittain. Teollisuustuotannossa ulkomaisessa omistuksessa syntyneen liikevaihdon osuus vaihtelee OECD:n mukaan Irlannin ja Unkarin 70 %:sta Japanin muutamaan prosenttiin. Vuosina ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus teollisuustuotannon liikevaihdosta kasvoi. Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus on yli puolet teollisen tuotannon alan työpaikoista Irlannissa, Luxemburgissa ja Unkarissa. Teollisen tuotannon alalla toimivien tytäryhtiöiden vienti- ja tuontiasteet ovat myös yleensä korkeat. Palvelualalla ulkomaisessa omistuksessa syntyvän liikevaihdon osuus on alhaisempi: noin viidennes Belgiassa, Italiassa, Puolassa ja Unkarissa. Ulkomaiset investoinnit ja ulkomaalaisomistus kasvavat avoimilla markkinoilla. Talouksilta edellytetään tänä päivänä aivan toisenlaista avoimuutta markkinoillepääsyn ja markkinoilla toimimisen suhteen. Suljetut ja tiukasti säännellyt markkinat joutuvat globaalitaloudessa auttamatta sivuutetuiksi ja haitat näiden yhteiskuntien maksettaviksi. Mikäli hallitukset asettavat yritysten kansainvälistymiselle esteitä, koskivat ne maahan tulemista tai maasta lähtemistä, koskivat ne hyödykkeitä, pääomia tai ihmisiä, tehdään suuri karhunpalvelus yrityksille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Protektionistiset politiikkatoimet tulee torjua, esitettiin niitä missä päin maailmaa tahansa. Samat neuvot, joita OECD on tarjonnut Suomelle markkinoiden avaamisesta, julkisen sektorin tehostamisesta ja markkinoilletulon esteiden purkamisesta, ovat suomalaisyritysten näkökulmasta yhtä tarpeellisia myös niiden muiden maiden hallituksille, joissa suomalaista liiketoimintaa laajamittaisemmin esiintyy. Sääntelykehikon uudistamisprosessin jatkuvuus on keskeinen tekijä, kun koti- ja ulkomaiset yritykset miettivät tulevia sijaintipaikkapäätöksiään. Suunnan ja vauhdin muutokset näiltä osin antavat aina aiheen huolestua. Hallituksella on säädöskehityksen seurannassa oma selkeä vastuunsa Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistyminen Yritysten kansainvälistyminen ei merkitse ainoastaan viime aikoina Suomessakin nähdyn työvoimavaltaisen tuotantotoiminnan osien siirtymistä ulkomaille, vaan yhtä lailla yritykset joutuvat tarkkaan arvioimaan tutkimus- ja kehitystoimintojensa sijaintipaikkakysymystä. Vaikka yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on kasvanut Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti, kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä on seurannut, että uusi tieto ja osaaminen perustuvat enenevässä määrin ulkomailla tehtyyn tutkimukseen. Suomi on pieni tutkimus- ja kehitysyksikkö, osuutemme maail- 11

14 massa on alle prosentin. Pieni maa on suhteellisesti enemmän riippuvainen niin ulkomaankaupasta kuin kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. T&k-toiminnan kansainvälistymisen taustalle Valtion tiede- ja teknologianeuvosto löytää ainakin kaksi tekijää. Ensinnäkin monikansallisten yritysten ulkomaisten tutkimusyksikköjen määrä on kasvanut, kun toimintoja on hajautettu eri maihin. Toiseksi, tämä on puolestaan lisännyt yritysten sisäisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistymistä. OECD:n mukaan Irlannissa ja Unkarissa ulkomaisomisteisten yhtiöiden t&kpanostukset ovat huomattavasti kotimaisia yrityksiä suuremmat, peräti yli 70 % kokonaispanostuksesta. Yli 30 %:n osuus saavutetaan Australiassa, Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa, Kanadassa, Ruotsissa, Portugalissa ja Slovakiassa luvun jälkipuoliskolla keskimäärin 14 % kaikista OECD-maissa tehdyistä keksinnöistä tehtiin ulkomaisessa omistuksessa tai yhteisomistuksessa olevissa yrityksissä. Tiede- ja teknologia-alan kansainvälisessä yhteistyössä suuret OECD-maat ovat edelläkävijöitä. Yhdysvalloilla on johtava rooli, muita merkittäviä maita ovat Britannia, Ranska ja Saksa. Tutkimuksen kansainvälisyysaste on korkein pienissä eurooppalaisissa maissa. Jos lukuun ei oteta EU-alueen sisäistä tutkimusyhteistyötä, voidaan todeta, että eurooppalaiset tutkijat ovat yhdysvaltalaisia vähemmän halukkaita kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Japanissa tiede- ja teknologia-alan kansainvälinen yhteistyö on hyvin vähäistä. 2.2 Eurooppalaista keskustelua Viime aikoina on usein viitattu Britannian kauppa- ja teollisuusministerin Patricia Hewittin toteamukseen, ettei ole oikein ajatella maan tarvitsevan ulkomaisia investointeja eli uutta pääomaa, uutta tuotantoa ja uusia työpaikkoja ja samalla pyrkiä estämään yritysten sijoittautumista ulkomaille. Itse asiassa tässä ei kuitenkaan ole kyse oikeasta tai väärästä, kuten ministeri esittää, vaan välttämättömyydestä. Globaalitalous toimii molempiin suuntiin. Ministeri Hewittille on tärkeintä varmistaa, että maailmantalouden murros ei johda protektionismiin ja merkantilistisen ideologian nousuun. Tällä Hewitt tarkoittaa vanhakantaista ajattelua, jolla kansallisvaltiot pyrkivät maksimoimaan ulkomaille suuntautuvan viennin ja ulkomailta tulevat investoinnit sekä samalla minimoimaan ulkomaista tuontia ja investointien virtaa ulos. Hewitt on toistuvasti korostanut, että Intiaan syntyvät uudet työpaikat eivät välttämättä merkitse työpaikkojen katoamista teollistuneissa maissa. Britanniassakin on edelleen huomattava määrä teollista tuotantoa, joka on joutunut sopeutumaan kansain- 12

15 väliseen kilpailuun vuosikymmenten ajan. Palveluelinkeinoissa nämä muutokset saattavat näkyä selvemmin, mistä hyvä esimerkki on Britannian puhelinpalvelusektorilla tapahtuneet varsin mittavat muutokset (laatikko 1). Myös Ruotsin elinkeino- ja ulkomaankauppaministeri Leif Pagrotsky korostaa, että ulkomaiset investoinnit Ruotsiin ja ruotsalaisyritysten investoinnit ulkomaille vahvistavat Ruotsin kilpailukykyä. Ruotsi kilpailee korkean arvonlisän tietointensiivisillä aloilla. Ruotsalaisyritysten toiminnan laajenemisesta matalan palkkatason maihin täytyy seurata kotimaassa toimivien yritysten siirtyminen arvoketjussa ylöspäin. Teolliset työpaikat eivät ole ainoa vaihtoehto, vaan palvelusektori painottuu vahvasti jatkossa. Ratkaisevaa on, että Ruotsi viennistä riippuvaisena taloutena saa vientituloja jatkossakin ja vaihtotase pysyy positiivisena. Ruotsissa kansainvälinen työnjaon muutos otetaan pitkälti tapahtuneena tosiasiana. Uskotaan, että Ruotsi itse on hyötynyt kansainvälistymisestä. Kyse on jatkuvasta muutoksesta ja nyt on sopeuduttava tähän uuteen vaiheeseen. Kilpailukyvyn haasteita pidetään jatkuvana prosessina, eikä niissä sinänsä ole mitään uutta. Ruotsi on tottunut sopeuttamaan elinkeinoelämänsä kulloiseenkin kansainväliseen kilpailutilanteeseen, mikä tapahtuu mahdollisimman avoimen ja monipuolisen kanssakäymisen kautta markkinavoimien sanelemana. Ruotsista löytyy useita esimerkkejä yritysten tuotannon tai palvelujen siirtymisestä halvempien työvoimakustannusten perässä Intiaan, Itä-Eurooppaan ja Kiinaan. Exportrådetin selvityksen mukaan joka neljäs ruotsalainen vientiyritys suunnittelee siirtävänsä tuotantoaan ulos Ruotsista tulevan kahden vuoden aikana. Perusvire kuitenkin on, että uudet nopeasti kasvavat taloudet ovat Ruotsille enemmän mahdollisuus kuin uhka. Ruotsissa yritysten ja omistuksen kansainvälistyminen ei aiheuta levottomuutta. Kansainvälistyminen on kokemuksen mukaan nimenomaan ollut avain ruotsalaisen elinkeinoelämän menestykseen. ABB, Electrolux, Ericsson, Hennes&Mauritz, IKEA, Securitas, Volvo ja monet muut ruotsalaisen elinkeinoelämän lippulaivat ovat jo varhaisessa vaiheessa käyttäneet hyväkseen globaalin talouden mahdollisuuksia: ulkoistaneet tuotantoa matalapalkkamaihin, sijoittaneet tuotantoa ulkomaille, laajentuneet ostamalla ulkomaisia yrityksiä tai sulautuneet ulkomaisiin yrityksiin. Tanskassa on havaittu, että työpaikkojen siirtyminen myötävaikuttaa Tanskan teollisuuden nopeampaan uudistumiseen ja innovaatiotason lisäämiseen. Eräät tutkimukset osoittavat myös, että globalisaatio on tähän mennessä luonut huomattavan määrän uusia työpaikkoja Tanskaan. 13

16 Ranskassa on viime aikoina keskusteltu laajasti maan uuden valtionvarainministeri Nicolas Sarkozyn keväällä julkaisemasta toimenpideohjelmasta, jolla pyritään pysäyttämään työpaikkojen valuminen ulos maasta. Keinoina on väläytelty 80- lukulaisen teollisuuspolitiikan koko arsenaalia eli valtiontukia, kilpailusääntöjen löyhempää tulkintaa ja valtion tiukempaa yritystoiminnan ohjausta. Johtavat ranskalaiset talousasiantuntijat ovat jo nostaneet varoittavan sormensa pystyyn. Ohjelmaa kuvataan taisteluksi tuulimyllyjä vastaan: ulkoistaminen ja halvoista työvoimakustannuksista riippuvan teollisuuden alasajo on väistämätön prosessi. Maat jotka yrittävät tätä kehitystä estää, joutuvat lopulta itse maksumiehiksi. Jos Ranskan ongelmana on "de-industrialisaatio", kyse on pikemminkin siitä, että se ei tapahdu tarpeeksi nopeasti, jotta maan vanhanaikainen tuotannollinen rakenne uudistuisi. Ranskassa tuotantotoiminnan osuus taloudesta on 20 % kun se esimerkiksi uusissa EU:n jäsenmaissa on keskimäärin 14 %. Tämä on hidastanut työpaikkojen syntymistä jalostusketjun korkeammassa päässä, työpaikkojen jotka eivät kilpaile tuotannossa olevien työpaikkojen kanssa, vaan täydentävät niitä. Arvostelijoiden mukaan on hyvin ranskalaista suojella olemassa olevia työpaikkoja ja sivuuttaa se seikka, että samalla estetään uudenlaisen tuotannon ja uusien työpaikkojen syntymistä. Saksassa yleinen suhtautuminen yritysten lisääntyneeseen kansainvälistymiseen jakautuu tutusti elinkeinoelämän myönteiseen ja ay-liikkeen epäileväisempään siipeen. Saksan teollisuuden arvio Aasian ja erityisesti Kiinan mahdollisuuksista on erittäin positiivinen, ja Kiina on vuodesta 2003 ollut Saksan viennin toiseksi tärkein kohdemaa Euroopan ulkopuolella. Hallinnon näkökulmasta globalisaatio on tosiasia, josta on pyrittävä hyötymään. EU-näkökulmasta ensisijainen väline on Lissabonin strategia jonka tehokas täytäntöönpano on keskeinen haaste. Uudistusten läpiviennin poliittiset ongelmat kuitenkin tunnustetaan. Saksan kansallinen panos Lissabonin strategiaan, "Agenda 2010", lanseerattiin maaliskuussa Myös muutamat EU:n uusista jäsenvaltioista ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä Saksan kanssa Kiinan markkinoilla. EU:n uudet jäsenvaltiot eivät markkina-alueena kilpaile Kiinan kanssa, sillä niissä on toimittu jo pitkään. Pk-sektorille Aasia on uusi aluevaltaus. Hallitus katsookin, että saksalaisyritysten menestyminen Kiinassa vahvistaa niiden kilpailukykyä ja edesauttaa työpaikkojen säilymistä myös Saksassa. Investointeja ulkomaille ei tule hillitä, mutta on huolehdittava siitä että myös Saksa säilyy kiinnostavana investointikohteena. 14

17 2.3 Suomesta aidosti avoin talous ja yhteiskunta Talouden kansainvälistyminen Suomessa kiihtyy myös Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmässä kilpailukykyraportissa (KTM 6/2003) todetaan, että talouden avoimuuteen vaikuttavat markkinoiden koko, elinkeinorakenne ja maantiede. Pienet maat ovat yleensä avoimempia kuin suuret. Suomessa on perinteisesti korostettu Suomen riippuvuutta ulkomaankaupasta. Tämän takia on erittäin huolestuttavaa, että vertailtaessa viennin ja tuonnin osuutta BKT:sta Suomi sijoittuu pienistä EU-maista viimeiseksi. Viime vuosien kehitys Suomessa ei myöskään ole ollut EU-maita nopeampaa, vaan viennin BKT-osuus on itse asiassa laskenut 2 3 prosenttiyksiköllä 2000-luvulla. Kun tarkastellaan Suomen vastaanottamia suoria sijoituksia, jotka ilmentävät talouden avoimuuden lisäksi maan houkuttelevuutta liiketoimintaympäristönä, näissä tilastoissa Suomi pitää pienistä EU-maista niin ikään perää yhdessä Itävallan ja Tanskan kanssa. Suuri muutos on tapahtunut suomalaisissa suorissa sijoituksissa ulkomaille. Näissä vertailuissa Suomi on viime vuosikymmenen loppupuolella pysynyt OECDmaiden kärkiryhmässä. Suomen kansainvälistyminen tapahtuu siis ennen kaikkea suomalaisten yritysten tuotannollisina investointeina ulos. "Kiina-ilmiössä" on tässä mielessä perää, vaikka ulkomaisten investointien kokonaismäärä on tosiasiassa paljon suurempi muualla kuin Kiinassa. Aivan viime vuosina Kiinan osuus suomalaisten yritysten vuosittaisista ulkomaisista investoinneista on kylläkin ollut erittäin suuri. Kun Suomessa puhutaan Kiina-ilmiöstä, useimmiten siihen liittyy negatiivinen perusvire. Tämä herättää epäilyksen siitä, että yritysten investointeihin ulkomaille saatettaisiin suhtautua siinä määrin karsaasti, että yritysten rohkeus kansainvälistyä heikentyisi. Näin nakerretaan niiden tahtoa yrittää kansainvälisillä markkinoilla ja ehkä vähintäänkin välillisesti saatetaan murtaa yritysten kilpailukykyä. Kuitenkin suomalaisten suorien sijoitusten lisääntyminen ulkomaille on se nimenomainen seikka, joka on kansainvälistänyt suomalaista yritystoimintaa. Sen seurauksena liike-elämä on pysynyt avoimen valppaana ja reagointiherkkänä erilaisten muutosten edessä ja toistaiseksi säilyttänyt oman kilpailukykynsä ja ehkä kehittänytkin sitä. Yrityksiä tulisi houkutella kansainvälistymään molempiin suuntiin siten, että Suomessa toimintojaan ylläpitävät yritykset toimisivat yhtä lailla globaaleilla markkinoilla kuin ne yritykset, jotka sijoittavat toimintojaan eri maihin. 15

18 Verkottuminen, kansainvälisten alihankintaketjujen rakentaminen ja investointihyödykkeiden hankkiminen sieltä, missä se on edullisinta sekä osaavan työvoiman saaminen Suomeen, ovat kotimaassakin toimivien yritysten keskeisiä menestystekijöitä. Tuotannon siirtäminen ja erityisesti uuden tuotannon käynnistäminen jossain muualla kuin kotimaassa on monelle yritykselle keskeinen menestystekijä kansainvälisessä kilpailussa. Molemmissa tapauksissa onnistuminen näkyy Suomessa lisääntyvinä työpaikkoina ja kasvavana hyvinvointina. Nobel-palkittu taloustieteilijä Lawrence Klein on viimeaikaisissa tutkimuksissaan päätynyt siihen, että työpaikkojen siirtyminen ulkomaille kasvattaa kotimaassa enemmän työpaikkoja kuin mitä ulkomaille menetetään. Tunnettu amerikkalainen tutkimuslaitos Global Insight on Yhdysvaltojen informaatioteknologiayhdistyksen (ITAA) toimeksiannosta tehnyt IT-alan ulkomaille sijoittautumisesta kattavan analyysin, joka hyödyntää eri tutkimuslaitosten sekä alan toimijoiden näkemyksiä. Tulokset osoittavat selkeästi sen, mistä yritysten kansainvälistymisestä tänä päivänä on perimmältään kysymys (laatikko 2). Kun suomalainen teollisuus työllistää Kiinassa kiinalaista, oikea kysymys arvioitavaksi ei ole, kuinka monelta suomalaiselta se on pois, vaan kuinka monta vanhaa työpaikka kyetään tämän johdosta säilyttämään ja kuinka monta uutta työpaikkaa tämän johdosta Suomeen syntyy. Yritysten uudelleenjärjestelyt merkitsevät usein ongelmia yksilötasolla tai alueellisesti, varsinkin silloin, kun paikkakunta on riippuvainen tietystä suuresta työllistäjästä. Tämä on nähty konkreettisesti myös tänä vuonna, kun eräät työvoimavaltaiset yritykset ovat ilmoittaneet tuotantonsa siirtymisestä kustannustasoltaan halvempiin maihin. Julkisen vallan toimijoilta edellytetään tällaisissa tilanteissa päättäväistä puuttumista näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Suomalaisessa keskustelussa on hyvä kuitenkin muistaa, että myös meillä teollisuuden osuus kansantaloudesta on yli kehittyneiden maiden keskiarvon. Siksi "de-industrialisaatio" on Suomessakin edessä, ja siihen liittyvät ongelmat samankaltaisia kuin esimerkiksi Ranskassa. Suomen elinkeinorakenteen ongelmat ovat muuttumassa paljon näkyvämmiksi erityisesti tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden vientihintojen viime aikojen nopean alenemisen myötä. Tietotekniikka-ala pois lukien suomalainen työ perustuu edelleen aivan liikaa vanhaan ja hitaan kasvun tuotantoon. Suomeen on syntynyt uutta tietopohjaista tuotantoa ja palvelutoimintaa kansainvälisesti ottaen hälyttävän vähän. Varsinkin palvelualat ovat kehittyneet Suomessa kansainvälisten vertailujen mukaan huomattavan hitaasti aikana, jolloin palvelujen merkitys maailmantaloudessa muuten on kovaa vauhtia kasvanut ja palvelukaupan ja -investointien kasvu on ollut nopeampaa kuin tavarakaupan. Palvelujen vientipotentiaalin hyödyntä- 16

19 minen ja palvelujen viennin lisääminen on yksi ratkaiseva tekijä, jonka avulla Suomen elinkeinorakennetta voitaisiin monipuolistaa Innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen Pysyäkseen kilpailukykyisenä elinkeinoelämän on kyettävä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaamisella. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan suomalaisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistyminen ja ulkomaisten investointien lisääntyminen eivät ole yleensä johtaneet toiminnan supistumiseen Suomessa. Päinvastoin: kansainvälisesti menestyvät yritykset kasvattavat usein toimintojaan myös kotimaassaan. Ulkomaisten tutkimusinvestointien ohella myös kansainväliset yritysostot, fuusiot ja strategiset allianssit ovat lisääntyneet ja kohdistuvat entistä laajempaan toimialakenttään. Viime vuosien laskusuhdanteesta huolimatta yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset näyttävät jatkavan kasvuaan varsinkin ulkomaille suuntautuneet tutkimusinvestoinnit ovat kasvaneet. Valtaosa suomalaisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään silti edelleen kotimaassa. Yritysten ulkomailla tapahtuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimakas kasvu on osoitus sekä yritysten kasvusta ja kansainvälistymisestä että mahdollisesti kotimaan kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien rajallisuudesta. Innovaatio- ja osaamiskeskukset käyvät globaalia keskinäistä kilpailua parhaista osaajista ja yrityksistä. Suuri kysymys myös suomalaisille yrityksille on, mihin omat panoksensa kannattaa sijoittaa. Suuryritykset voivat olla läsnä useissa paikoissa yhtäaikaisesti, seurata kehitystä ja trendejä perustamalla uusia yksiköitä kulloinkin vetovoimaisiin keskuksiin ja olla lakkauttamatta vanhoja yksiköitä. Pienemmät ja kasvuvaiheessa olevat yritykset eivät näin voi menetellä, vaan valinta on tehtävä eri keskusten ja alueiden välillä. Mutta miten varmistaa, että tekee oikean sijaintipaikkapäätöksen, ja kuinka kauan kestää jonkun tietyn alueen intellektuaalinen johtoasema? Ja yhtä lailla kuin t&k-toiminnan perusteella jokin innovaatiokeskus on toista houkuttelevampi, niin allianssien rakentamisen, tuotteistamisen tai markkinoillelähdön näkökulmasta jokin toinen innovaatiokeskus saattaa kuitenkin olla parempi. Kannattaako esimerkiksi Kiinaan mennä suoraan yksin vai saksalaisten tai amerikkalaisten kanssa? Jos tähtäin on esimerkiksi Amerikan markkinoilla, osaamiskeskuksen valinta saattaa päätyä yhtä lailla Yhdysvaltojen itä- kuin länsirannikolle. Mutta jos tähtäin on vaikkapa Kiinassa, niin itärannikko ei ehkä ole oikea vaihtoehto, koska silta Kiinaan kulkee nykyisin San Diegon kautta. 17

20 Laajalti levinnyt käsitys on, että uudessa maailmantaloudessa Suomen mahdollinen menestyminen tulee rakentumaan suurelta osin hyvän innovaatioympäristön varaan. Varsinkin viime aikoina on ollut nähtävissä, että Suomi on teknologian hyödyntämisvauhdissa kuitenkin jäämässä selvästi jälkeen parhaimmista teollisuusmaista. Viranomaispuolen digitalisointihankkeet olisi pitänyt toteuttaa paljon nopeammassa tahdissa, mutta osasyyn vauhdin taantumisesta saavat kantaa myös investointeja tekemättä jättäneet yritykset. Liian monet yritykset eivät osaa nähdä, miten uusia tieto- ja viestintäteknologioita voitaisiin parhaiten hyväksikäyttää avaintoiminnoissa. Ja vaikka strateginen näkemys olisikin löytynyt, eivät yritykset välttämättä osaa sovittaa liiketoimintakonseptejaan ja organisaatioitaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Vauhdista putoaminen teknologioiden hyväksikäytössä merkitsee poikkeuksetta myös vauhdista putoamista kansainvälisillä markkinoilla Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka keskeinen kilpailukykytekijä Suomen talouden kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia rakennetaan voimakkaasti osaamisen varaan. Kilpailukykynsä, hyvinvointirakenteensa ja kehittyvän tietoyhteiskunnan ominaispiirteensä säilyttääkseen Suomen on turvattava inhimillisten voimavarojen saatavuus myös tulevaisuudessa. Investointien ohella Suomen onkin kyettävä houkuttelemaan maahan osaavaa työvoimaa sekä täydentämään kotimaista liikkeenjohdon ja yrittämisen osaamista että korvaamaan kotimaista työvoimaa työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne maat, jotka onnistuvat vetämään puoleensa ja sitouttamaan lahjakkaita ja luovia ihmisiä. Eri kulttuurien kohtaaminen katalysoi luovuutta ja innovaatioita. Osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaa myös yritysten sijoittumiseen sekä sisäiseen kehitykseen; joillakin aloilla yritykset jo nyt seuraavat huippuosaajia. Investointien houkuttelu Suomeen edellyttää viranomaisilta aivan toisenlaista valmiutta ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamiseen. Amerikkalaisten Richard Floridan ja Irene Tinaglin helmikuussa 2004 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen luova kilpailukyky on erityisen laaja-alaista ja nopeasti kehittyvää. Suomi houkuttelee lahjakkuuksia panostamalla teknologiaan, tutkimukseen ja koulutukseen. Tässä suhteessa Suomella on juuri ne ominaisuudet joita tulevaisuuden talouskilpailussa tarvitaan. Myös kattavat koulutus-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut sekä turvallisuus ja ympäristön puhtaus ovat valttejamme. Ongelmaksi muodostuu tiukka maahanmuuttopolitiikka, joka rajoittaa mahdollisuuksia saada ulkomaista osaavaa työvoimaa Suomeen. Myös suvaitsematon ilmapiiri, johon esimerkiksi Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI on kiinnittänyt huomiota, voi heikentää muuttohaluja. 18

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras Talousnäkymät Ohutlevypäivät 16.3.2017 Ekonomisti Petteri Rautaporras 14.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki, Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa 2016 Terveysteknologian kauppa 2016 1 Suomen terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa vuonna 2016 Tuotteiden vienti kasvoi lähes 10% Tuotekaupan ylijäämä oli 1,0 miljardia

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Taloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Taloudellinen katsaus 2009 1. maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö 1. KONEen kilpailukyvyn kehittäminen 2. Taloudellinen kehitys 3. Markkinakehitys 4. Kehitysohjelmat 5. Markkinanäkymät

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot