VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Maailman kasvumarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Maailman kasvumarkkinat"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Maailman kasvumarkkinat Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2004

2

3 Maailman kasvumarkkinat Ulkoasiainministeriö, kauppapoliittinen osasto Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2004

4 ISBN ISSN Painotyö: Edita Oyj, Helsinki 2004 Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijä: Ulkoasiainministeriö kauppapoliittinen osasto Julkaisun laji: Raportti Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Julkaisun nimi: Maailman kasvumarkkinat Julkaisun osat: Tiivistelmä: Selvitys on osa Valtioneuvoston kanslian Suomi maailmantaloudessa -hanketta. Selvityksessä esitetään maakohtaiset katsaukset keskeisistä EU:n ulkopuolisista markkina-alueista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Taloudellisten tunnuslukujen ohella esitetään noudatettavista politiikkalinjauksista esimerkiksi lainsäädännön ja taloudellisen sääntelyn osalta. Tätä pohjalta pohditaan, millaisin toimenpitein voitaisiin vaikuttaa suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kannalta tärkeisiin tekijöihin. Lopuksi tarkastellaan vienninedistämisen ja kauppapolitiikan keinovalikoimaa ja sen käyttökelposuutta yritysten markkinoille pääsyn ja siellä toimimisen edistämisessä. Avainsanat: kauppapolitiikka, kansainvälistyminen, liiketoiminta, kansainväliset markkinat Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2004 Kokonaissivumäärä: Kieli: 290 Fi Jakaja: Valtioneuvoston kanslia ISSN: ISBN: Hinta: Luottamuksellisuus: julkinen Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia

6

7 Sisällys 1 ESIPUHE JOHDANTO Liiketoiminnan kansainvälistyminen kiihtyy Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistyminen Eurooppalaista keskustelua Suomesta aidosti avoin talous ja yhteiskunta Talouden kansainvälistyminen Suomessa kiihtyy myös Innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka keskeinen kilpailukykytekijä Päämarkkinat edelleen Euroopassa Maakatsaukset; mitä selvitettiin MAA-ARVIOT Yhdysvallat Kanada Meksiko Brasilia Chile Kiina Japani Etelä-Korea Indonesia Thaimaa Malesia Intia Australia Venäjä Turkki Marokko Etelä-Afrikka VIENNINEDISTÄMIS- JA KANSAINVÄLISTYMISPALVELUT Julkisesti tuetut vienninedistämis- ja kansainvälistymispalvelut (VKE-palvelut) Ulkoasiainministeriön ja edustustojen tarjoamat VKE-palvelut KAUPPAPOLIITTISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIHIN VAIKUTTAMINEN OTSIKOT LÄHDE- JA TAUSTA-AINEISTOA LAATIKOT Laatikko 1. Britannian telepalveluyritykset...19 Laatikko 2. Global Insightin tutkimuksen keskeiset tulokset...20 Laatikko 3. WTO:n tilasto maailmankaupan johtavat viejät ja tuojat vuonna Laatikko 4. Aasian alueellinen kauppa ja kulutuskysyntä ovat voimakkaassa kasvussa...123

8

9 1 ESIPUHE Osana pääministeri Matti Vanhasen aloitteesta käynnistettyä Suomi maailmantaloudessa -hanketta valtioneuvoston kanslia pyysi huhtikuussa 2004 ulkoasiainministeriön kauppapoliittista osastoa kartoittamaan suomalaisyritysten kannalta tärkeimmät Euroopan ulkopuoliset markkina-alueet, tarkastelemaan niillä olevia liiketoimintamahdollisuuksia ja arvioimaan markkinoiden kehitysnäkymiä. Toimeksiantoon kuului lisäksi yritysten kansainvälistä toimintaa tukevien toimintojen, erityisesti kansainvälistymisen edistämisen ja kauppapolitiikan tarkastelu sen varmistamiseksi, että viranomaistoiminnalla pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla tukemaan suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälistymispyrkimyksiä tärkeimmillä kasvumarkkinoilla. Selvityksessä keskitytään seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 1. Arvioidaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä sekä sen asettamia haasteita ja mahdollisuuksia ja tarkastellaan aiheesta muualla Euroopassa käytävää keskustelua. 2. Esitetään maakohtaiset katsaukset keskeisistä EU:n ulkopuolisista markkinaalueista ja selvitetään niiden taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Vertailukelpoisen tiedon tarjoamiseksi katsauksissa pyritään ajankohtaisuuteen ja yhdenmukaiseen esitystapaan. Talouden tunnuslukujen ohella esitetään arvioita tarkasteltavilla markkina-alueilla noudatettavista politiikkalinjauksista esimerkiksi lainsäädännön kehityksen ja taloudellisen sääntelyn osalta. 3. Edellisen perusteella arvioidaan yritysten markkinakohtaisia toimintaedellytyksiä ja markkinoiden houkuttelevuutta ja pohditaan, millaisin toimenpitein voitaisiin vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka parantavat tai heikentävät suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Kunkin maakatsauksen alussa on näitä havaintoja korostava erillinen tiivistelmä. 4. Lopuksi tarkastellaan, miten yhteiskunta voi vienninedistämisen ja kauppapolitiikan keinovalikoimin edesauttaa yrityksiä pääsemään ja toimimaan kiinnostavaksi nähdyillä markkinoilla. Varsinkin uusilla kasvavilla markkinoilla hallitusten toimenpiteillä yritysten markkinoillepääsyn helpottamiseksi on edelleenkin huomattavaa merkitystä. Kauppapolitiikan käsite on viime vuosien kehityksen myötä tullut yhä vaikeammaksi määritellä ja keinovalikoimakin on sekä muuttanut muotoaan että laajentunut. Kauppapolitiikkaa koskevassa luvussa käsitellään ensiksi sääntelyn purkamisen, kehittämisen ja yhdenmukaistamisen kannalta keskeisiä yhteistyön 7

10 muotoja. Toiseksi käydään läpi eräitä WTO:hon perustuvan monenkeskisen kauppasäännöstön sekä kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Kolmanneksi huomiota kiinnitetään yksityisen sektorin aloitteiden ja itsesääntelyn kasvavaan merkitykseen kansainvälisen kaupan hallintamekanismina. Selvityksen tavoitteena ei ole antaa aukotonta kuvaa kansainvälisillä markkinoilla toimimisen mahdollisuuksista tai vaihtoehdoista, sillä tällaisten arvioiden tekeminen on viimekädessä riippuvainen sektori- ja yritystason tavoitteista. Sen sijaan tämän selvityksen odotetaan ruokkivan yritys- ja viranomaissektorin välistä vuoropuhelua kansainvälistymisen suuntaviivoista. Tämän toivotaan antavan aineksia yritysten omille kansainvälistymistrategioille ja viranomaistoiminnan kehittämiselle sekä erityisesti näiden kahden toimintatason entistä paremmalle yhteensovittamiselle. x x x Ulkoasiainministeriö luonnollisesti vastaa kaikesta siitä, mitä tässä julkaisussa esitetään. Lukuisat virkamiehet ministeriön kauppapoliittisella osastolla, alueosastoilla ja erityisesti ulkomaanedustustoissa ovat muiden töidensä ohessa osallistuneet tämän varsin nopeassa aikataulussa läpiviedyn hankkeen toteuttamiseen. Ministeriöstä toimitettujen kysymysten pohjalta ulkomaanedustustoissa laadittiin maa-arviot. Alueosastojen yksiköt viimeistelivät arviot ja laativat maittaiset tiivistelmät. Matti Pullisen työpanos tämän vaiheen toteuttamisessa oli merkittävä. Tuomas Tapion systemaattisen ajattelutavan ansiosta maa-arviot onnistuttiin muokkaamaan varsin yhdenmukaisiksi ja jopa keskenään vertailukelpoisiksi. Tuomas Tapio myös kirjoitti kauppapoliittista toimintaympäristöä koskevan osion. Elina Poikonen, Aleksi Vakkuri ja Sanna Mertimo puolestaan tekivät suuren työn toimittaessaan tekstin ja tilastoaineiston mahdollisimman luettavaan muotoon. Antti Kuosmasen viileän analyyttinen ohjaus on pitänyt projektin käynnissä ja oikeissa uomissa. Yhteistyö Finpron ja sen vientikeskusten kanssa on paikoin ollut hyvinkin tiivistä ja lopputuloksen kannalta tavattoman tärkeää. Tekstiä ovat eri vaiheissa kommentoineet myös VNK:n globalisaatiohankkeen ohjausryhmän jäsenet, Teollisuus ja Työnantajat ry:n kauppapolitiikan sektori sekä eräät kansainvälistyneet ja markkinansa hyvin tuntevat suomalaisyritykset. Näille kaikille tahoille lämmin kiitos. Apulaisosastopäällikkö Jari Gustafsson Ulkoasiainministeriö Kauppapoliittinen osasto 8

11 2 JOHDANTO 2.1 Liiketoiminnan kansainvälistyminen kiihtyy Globaalitalouden suuri haaste hallituksille on huolehtia jatkuvasti pienenevän kansallisen keinovalikoiman turvin toisaalta siitä, miten maan houkuttelevuutta kotimaisten ja ulkomaisten yritysten silmissä voidaan lisätä, sekä toisaalta edistää oman maan yritysten toimeliaisuutta kansainvälisillä markkinoilla. Hallituksilla on tämän kehityksen hallinnassa merkittävä rooli ja velvollisuudet. Ne koostuvat aktiivisista toimista toimintaympäristön kehittämiseksi sekä kattavasta seurannasta, jotta mitkään viranomaisen toimet eivät tarpeettomasti rasittaisi yritystoiminnan edellytyksiä. Jos toimintaympäristössä on heikkouksia, kotimaiset yritykset saattavat siirtää toimintojaan ulkomaille, eivätkä ulkomaiset yritykset myöskään saavu, investoi ja luo maahan uusia työpaikkoja. Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisyritykset ovat voimakkaasti kansainvälistyneet ja laajentuneet ulkomaille, mikä on osoitus siitä, että yritystasolla maailmantalouden muutoksiin on kyetty reagoimaan onnistuneesti. Menestyvimmät yritykset liikkuvat sujuvasti kansainvälisillä markkinoilla, ovat luonteeltaan reagointiherkkiä ja liiketoiminnoissaan uudistuvia, uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia parhaiten hyödyntäviä yrityksiä. Yritysten olisi luonnollista toimia siellä, missä toimintaympäristö vastaa parhaiten niiden odotuksia, ja missä yrityksillä on yleensäkin mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa kilpailukykyään. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu Suomen ja muiden vanhojen EU-maiden hitaan taloudellisen kasvun ja matalan inflaation oloissa edellyttää yrityksiltä jatkuvaa valppautta tehokkuuden ja tuottavuuden suhteen. Matalan kustannustason ja korkean laadun ansiosta ulkomaisen valmistuksen ja hankintojen valikoitu hyödyntäminen on yritystaloudellisesti järkevää. Yritysten on oltava lähellä markkinoita, tuotantokustannuksissa on säästettävä, ja yhä voimakkaammin korostuva piirre on, että pääasiakkaat pakottavat yritykset lähtemään joko tuotanto-, logistiikka- tai teknologiasyistä. Nykyään vain harvat yritykset tuottavat tuotteensa itse alusta loppuun. Ainakin osa tuotannosta ja siihen liittyvistä palveluista ostetaan alihankkijoilta. Verkottuneessa tuotantojärjestelmässä yritysten menestys riippuu pitkälti niiden kumppaneiden vahvuuksista omilla erikoisosaamisalueillaan ja kokonaisuuden hyvästä yhteispelistä. Selvää on myös, että menestyminen edellyttää uudenlaista liiketoimintaosaamista ja yhteistyötaitoja perinteisen teknisen osaamisen rinnalla. Kustannussäästöjen ohella maailmanlaajuinen läsnäolo tarjoaa muitakin etuja. Näitä ovat mm. mahdollisuus ympärivuorokautiseen tuotantoon, tuotannon räätälöiminen vastaamaan paikallisten markkinoiden tarpeita sekä työntekijöiden ja 9

12 tuotantolaitosten maantieteellisen sijainnin optimointi suhteessa eri puolilla maailmaa sijaitseviin markkina-alueisiin. Silti monet yritykset eivät lähde ulkomaille. Kotimaan toimintaympäristö on kunnossa ja erilaiset tuotannolliset pidäkkeet edellyttävät läsnäoloa, mutta lähtemisen kynnys voi olla muista syistä korkealla. Yrityksille, niiden johdolle ja omistajille kansainvälistymisen paine asettaa kovia vaatimuksia paitsi henkilökohtaisesti, myös liiketoimintaosaamisen näkökulmasta. Yritysten toiminnan muuttuessa verkostomaiseksi myös maiden välisiä kauppavirtoja on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Vienti- ja tuontiluvut eivät enää ole yksiselitteisesti tulkittavissa ja varsinkin johtopäätösten tekemisessä on syytä olla varovainen. Vientiluvut saattavat laskea, kun yritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille. Näin tapahtuu varsinkin tilanteissa, joissa yritykset siirtävät saman tuotantoprosessien vaiheita ulkomaille, jolloin paikallinen tuotanto korvaa viennin. Kehittyviin maihin siirrettyä työvoimavaltaista tuotantoa käytetään välituotteena yrityksen muulle tuotannolle, jolloin ulkomaantoiminta tukee kotimaassa tapahtuvaa tuotantoa. Merkittävä osa ulkomaankaupasta on yritysten sisäistä kauppaa, tai kauppa sisältää vientiä tukevaa tuontia. OECD:n mukaan yritysten sisäisen kaupan osuus valmistusta harjoittavien ulkomaisten tytäryhtiöiden viennistä on %. Yhdysvaltalaisten emoyhtiöiden ja niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden välinen kauppa kattaa neljänneksen maan kokonaisviennistä ja 15 % kokonaistuonnista. Joidenkin maiden kohdalla vienti riippuu pitkälti tuonnista. Vahvasti vientiin suuntautuneella teollisuudenalalla voi siis olla korkea tuontiaste. Esimerkiksi Hollannissa tuonnin osuus viennistä ylittää 40 %. Vuosina viennin riippuvuus edeltävästä tuonnista kasvoi Australiassa, Kanadassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa ja väheni Hollannissa, Japanissa, Ranskassa ja Tanskassa. Suomen tuotantotoiminnalle yritysten kansainvälinen keskinäisriippuvuus on normaalia suurempi kysymys, koska nimenomaan korkean teknologian teollisuus on globaalitasolla erityisen integroitunutta. Suomen hintataso on viimeiset vuodet pysytellyt sinnikkäästi EU-tasoa korkeammalla. Valtiovarainministeriön (VM/Kasvupolitiikan haasteet, 1/2004) mukaan markkinoiden pienuus on omiaan luomaan alueellisia luonnollisia monopoleja ja helpottamaan yrittäjien välistä hintayhteistyötä. Hyödykeryhmien väliset hintatasoerot (suhteessa muihin EU-maihin) osoittavat ministeriön mukaan, että hintaongelma on peräisin markkinarakenteista ja markkinoiden toimivuudessa esiintyvissä heikkouksissa. Ulkomaisten hankintalähteiden tehokas ja kustannustietoinen käyttäminen ei siksi ole tärkeää vain vientiyrityksille, vaan yhtä lailla kotimarkkinoilla pysytteleville yrityksille. 10

13 Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden taloudelliset vaikutukset vaihtelevat maittain. Teollisuustuotannossa ulkomaisessa omistuksessa syntyneen liikevaihdon osuus vaihtelee OECD:n mukaan Irlannin ja Unkarin 70 %:sta Japanin muutamaan prosenttiin. Vuosina ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus teollisuustuotannon liikevaihdosta kasvoi. Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus on yli puolet teollisen tuotannon alan työpaikoista Irlannissa, Luxemburgissa ja Unkarissa. Teollisen tuotannon alalla toimivien tytäryhtiöiden vienti- ja tuontiasteet ovat myös yleensä korkeat. Palvelualalla ulkomaisessa omistuksessa syntyvän liikevaihdon osuus on alhaisempi: noin viidennes Belgiassa, Italiassa, Puolassa ja Unkarissa. Ulkomaiset investoinnit ja ulkomaalaisomistus kasvavat avoimilla markkinoilla. Talouksilta edellytetään tänä päivänä aivan toisenlaista avoimuutta markkinoillepääsyn ja markkinoilla toimimisen suhteen. Suljetut ja tiukasti säännellyt markkinat joutuvat globaalitaloudessa auttamatta sivuutetuiksi ja haitat näiden yhteiskuntien maksettaviksi. Mikäli hallitukset asettavat yritysten kansainvälistymiselle esteitä, koskivat ne maahan tulemista tai maasta lähtemistä, koskivat ne hyödykkeitä, pääomia tai ihmisiä, tehdään suuri karhunpalvelus yrityksille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Protektionistiset politiikkatoimet tulee torjua, esitettiin niitä missä päin maailmaa tahansa. Samat neuvot, joita OECD on tarjonnut Suomelle markkinoiden avaamisesta, julkisen sektorin tehostamisesta ja markkinoilletulon esteiden purkamisesta, ovat suomalaisyritysten näkökulmasta yhtä tarpeellisia myös niiden muiden maiden hallituksille, joissa suomalaista liiketoimintaa laajamittaisemmin esiintyy. Sääntelykehikon uudistamisprosessin jatkuvuus on keskeinen tekijä, kun koti- ja ulkomaiset yritykset miettivät tulevia sijaintipaikkapäätöksiään. Suunnan ja vauhdin muutokset näiltä osin antavat aina aiheen huolestua. Hallituksella on säädöskehityksen seurannassa oma selkeä vastuunsa Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistyminen Yritysten kansainvälistyminen ei merkitse ainoastaan viime aikoina Suomessakin nähdyn työvoimavaltaisen tuotantotoiminnan osien siirtymistä ulkomaille, vaan yhtä lailla yritykset joutuvat tarkkaan arvioimaan tutkimus- ja kehitystoimintojensa sijaintipaikkakysymystä. Vaikka yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on kasvanut Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti, kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä on seurannut, että uusi tieto ja osaaminen perustuvat enenevässä määrin ulkomailla tehtyyn tutkimukseen. Suomi on pieni tutkimus- ja kehitysyksikkö, osuutemme maail- 11

14 massa on alle prosentin. Pieni maa on suhteellisesti enemmän riippuvainen niin ulkomaankaupasta kuin kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. T&k-toiminnan kansainvälistymisen taustalle Valtion tiede- ja teknologianeuvosto löytää ainakin kaksi tekijää. Ensinnäkin monikansallisten yritysten ulkomaisten tutkimusyksikköjen määrä on kasvanut, kun toimintoja on hajautettu eri maihin. Toiseksi, tämä on puolestaan lisännyt yritysten sisäisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistymistä. OECD:n mukaan Irlannissa ja Unkarissa ulkomaisomisteisten yhtiöiden t&kpanostukset ovat huomattavasti kotimaisia yrityksiä suuremmat, peräti yli 70 % kokonaispanostuksesta. Yli 30 %:n osuus saavutetaan Australiassa, Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa, Kanadassa, Ruotsissa, Portugalissa ja Slovakiassa luvun jälkipuoliskolla keskimäärin 14 % kaikista OECD-maissa tehdyistä keksinnöistä tehtiin ulkomaisessa omistuksessa tai yhteisomistuksessa olevissa yrityksissä. Tiede- ja teknologia-alan kansainvälisessä yhteistyössä suuret OECD-maat ovat edelläkävijöitä. Yhdysvalloilla on johtava rooli, muita merkittäviä maita ovat Britannia, Ranska ja Saksa. Tutkimuksen kansainvälisyysaste on korkein pienissä eurooppalaisissa maissa. Jos lukuun ei oteta EU-alueen sisäistä tutkimusyhteistyötä, voidaan todeta, että eurooppalaiset tutkijat ovat yhdysvaltalaisia vähemmän halukkaita kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Japanissa tiede- ja teknologia-alan kansainvälinen yhteistyö on hyvin vähäistä. 2.2 Eurooppalaista keskustelua Viime aikoina on usein viitattu Britannian kauppa- ja teollisuusministerin Patricia Hewittin toteamukseen, ettei ole oikein ajatella maan tarvitsevan ulkomaisia investointeja eli uutta pääomaa, uutta tuotantoa ja uusia työpaikkoja ja samalla pyrkiä estämään yritysten sijoittautumista ulkomaille. Itse asiassa tässä ei kuitenkaan ole kyse oikeasta tai väärästä, kuten ministeri esittää, vaan välttämättömyydestä. Globaalitalous toimii molempiin suuntiin. Ministeri Hewittille on tärkeintä varmistaa, että maailmantalouden murros ei johda protektionismiin ja merkantilistisen ideologian nousuun. Tällä Hewitt tarkoittaa vanhakantaista ajattelua, jolla kansallisvaltiot pyrkivät maksimoimaan ulkomaille suuntautuvan viennin ja ulkomailta tulevat investoinnit sekä samalla minimoimaan ulkomaista tuontia ja investointien virtaa ulos. Hewitt on toistuvasti korostanut, että Intiaan syntyvät uudet työpaikat eivät välttämättä merkitse työpaikkojen katoamista teollistuneissa maissa. Britanniassakin on edelleen huomattava määrä teollista tuotantoa, joka on joutunut sopeutumaan kansain- 12

15 väliseen kilpailuun vuosikymmenten ajan. Palveluelinkeinoissa nämä muutokset saattavat näkyä selvemmin, mistä hyvä esimerkki on Britannian puhelinpalvelusektorilla tapahtuneet varsin mittavat muutokset (laatikko 1). Myös Ruotsin elinkeino- ja ulkomaankauppaministeri Leif Pagrotsky korostaa, että ulkomaiset investoinnit Ruotsiin ja ruotsalaisyritysten investoinnit ulkomaille vahvistavat Ruotsin kilpailukykyä. Ruotsi kilpailee korkean arvonlisän tietointensiivisillä aloilla. Ruotsalaisyritysten toiminnan laajenemisesta matalan palkkatason maihin täytyy seurata kotimaassa toimivien yritysten siirtyminen arvoketjussa ylöspäin. Teolliset työpaikat eivät ole ainoa vaihtoehto, vaan palvelusektori painottuu vahvasti jatkossa. Ratkaisevaa on, että Ruotsi viennistä riippuvaisena taloutena saa vientituloja jatkossakin ja vaihtotase pysyy positiivisena. Ruotsissa kansainvälinen työnjaon muutos otetaan pitkälti tapahtuneena tosiasiana. Uskotaan, että Ruotsi itse on hyötynyt kansainvälistymisestä. Kyse on jatkuvasta muutoksesta ja nyt on sopeuduttava tähän uuteen vaiheeseen. Kilpailukyvyn haasteita pidetään jatkuvana prosessina, eikä niissä sinänsä ole mitään uutta. Ruotsi on tottunut sopeuttamaan elinkeinoelämänsä kulloiseenkin kansainväliseen kilpailutilanteeseen, mikä tapahtuu mahdollisimman avoimen ja monipuolisen kanssakäymisen kautta markkinavoimien sanelemana. Ruotsista löytyy useita esimerkkejä yritysten tuotannon tai palvelujen siirtymisestä halvempien työvoimakustannusten perässä Intiaan, Itä-Eurooppaan ja Kiinaan. Exportrådetin selvityksen mukaan joka neljäs ruotsalainen vientiyritys suunnittelee siirtävänsä tuotantoaan ulos Ruotsista tulevan kahden vuoden aikana. Perusvire kuitenkin on, että uudet nopeasti kasvavat taloudet ovat Ruotsille enemmän mahdollisuus kuin uhka. Ruotsissa yritysten ja omistuksen kansainvälistyminen ei aiheuta levottomuutta. Kansainvälistyminen on kokemuksen mukaan nimenomaan ollut avain ruotsalaisen elinkeinoelämän menestykseen. ABB, Electrolux, Ericsson, Hennes&Mauritz, IKEA, Securitas, Volvo ja monet muut ruotsalaisen elinkeinoelämän lippulaivat ovat jo varhaisessa vaiheessa käyttäneet hyväkseen globaalin talouden mahdollisuuksia: ulkoistaneet tuotantoa matalapalkkamaihin, sijoittaneet tuotantoa ulkomaille, laajentuneet ostamalla ulkomaisia yrityksiä tai sulautuneet ulkomaisiin yrityksiin. Tanskassa on havaittu, että työpaikkojen siirtyminen myötävaikuttaa Tanskan teollisuuden nopeampaan uudistumiseen ja innovaatiotason lisäämiseen. Eräät tutkimukset osoittavat myös, että globalisaatio on tähän mennessä luonut huomattavan määrän uusia työpaikkoja Tanskaan. 13

16 Ranskassa on viime aikoina keskusteltu laajasti maan uuden valtionvarainministeri Nicolas Sarkozyn keväällä julkaisemasta toimenpideohjelmasta, jolla pyritään pysäyttämään työpaikkojen valuminen ulos maasta. Keinoina on väläytelty 80- lukulaisen teollisuuspolitiikan koko arsenaalia eli valtiontukia, kilpailusääntöjen löyhempää tulkintaa ja valtion tiukempaa yritystoiminnan ohjausta. Johtavat ranskalaiset talousasiantuntijat ovat jo nostaneet varoittavan sormensa pystyyn. Ohjelmaa kuvataan taisteluksi tuulimyllyjä vastaan: ulkoistaminen ja halvoista työvoimakustannuksista riippuvan teollisuuden alasajo on väistämätön prosessi. Maat jotka yrittävät tätä kehitystä estää, joutuvat lopulta itse maksumiehiksi. Jos Ranskan ongelmana on "de-industrialisaatio", kyse on pikemminkin siitä, että se ei tapahdu tarpeeksi nopeasti, jotta maan vanhanaikainen tuotannollinen rakenne uudistuisi. Ranskassa tuotantotoiminnan osuus taloudesta on 20 % kun se esimerkiksi uusissa EU:n jäsenmaissa on keskimäärin 14 %. Tämä on hidastanut työpaikkojen syntymistä jalostusketjun korkeammassa päässä, työpaikkojen jotka eivät kilpaile tuotannossa olevien työpaikkojen kanssa, vaan täydentävät niitä. Arvostelijoiden mukaan on hyvin ranskalaista suojella olemassa olevia työpaikkoja ja sivuuttaa se seikka, että samalla estetään uudenlaisen tuotannon ja uusien työpaikkojen syntymistä. Saksassa yleinen suhtautuminen yritysten lisääntyneeseen kansainvälistymiseen jakautuu tutusti elinkeinoelämän myönteiseen ja ay-liikkeen epäileväisempään siipeen. Saksan teollisuuden arvio Aasian ja erityisesti Kiinan mahdollisuuksista on erittäin positiivinen, ja Kiina on vuodesta 2003 ollut Saksan viennin toiseksi tärkein kohdemaa Euroopan ulkopuolella. Hallinnon näkökulmasta globalisaatio on tosiasia, josta on pyrittävä hyötymään. EU-näkökulmasta ensisijainen väline on Lissabonin strategia jonka tehokas täytäntöönpano on keskeinen haaste. Uudistusten läpiviennin poliittiset ongelmat kuitenkin tunnustetaan. Saksan kansallinen panos Lissabonin strategiaan, "Agenda 2010", lanseerattiin maaliskuussa Myös muutamat EU:n uusista jäsenvaltioista ovat olleet kiinnostuneita yhteistyöstä Saksan kanssa Kiinan markkinoilla. EU:n uudet jäsenvaltiot eivät markkina-alueena kilpaile Kiinan kanssa, sillä niissä on toimittu jo pitkään. Pk-sektorille Aasia on uusi aluevaltaus. Hallitus katsookin, että saksalaisyritysten menestyminen Kiinassa vahvistaa niiden kilpailukykyä ja edesauttaa työpaikkojen säilymistä myös Saksassa. Investointeja ulkomaille ei tule hillitä, mutta on huolehdittava siitä että myös Saksa säilyy kiinnostavana investointikohteena. 14

17 2.3 Suomesta aidosti avoin talous ja yhteiskunta Talouden kansainvälistyminen Suomessa kiihtyy myös Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmässä kilpailukykyraportissa (KTM 6/2003) todetaan, että talouden avoimuuteen vaikuttavat markkinoiden koko, elinkeinorakenne ja maantiede. Pienet maat ovat yleensä avoimempia kuin suuret. Suomessa on perinteisesti korostettu Suomen riippuvuutta ulkomaankaupasta. Tämän takia on erittäin huolestuttavaa, että vertailtaessa viennin ja tuonnin osuutta BKT:sta Suomi sijoittuu pienistä EU-maista viimeiseksi. Viime vuosien kehitys Suomessa ei myöskään ole ollut EU-maita nopeampaa, vaan viennin BKT-osuus on itse asiassa laskenut 2 3 prosenttiyksiköllä 2000-luvulla. Kun tarkastellaan Suomen vastaanottamia suoria sijoituksia, jotka ilmentävät talouden avoimuuden lisäksi maan houkuttelevuutta liiketoimintaympäristönä, näissä tilastoissa Suomi pitää pienistä EU-maista niin ikään perää yhdessä Itävallan ja Tanskan kanssa. Suuri muutos on tapahtunut suomalaisissa suorissa sijoituksissa ulkomaille. Näissä vertailuissa Suomi on viime vuosikymmenen loppupuolella pysynyt OECDmaiden kärkiryhmässä. Suomen kansainvälistyminen tapahtuu siis ennen kaikkea suomalaisten yritysten tuotannollisina investointeina ulos. "Kiina-ilmiössä" on tässä mielessä perää, vaikka ulkomaisten investointien kokonaismäärä on tosiasiassa paljon suurempi muualla kuin Kiinassa. Aivan viime vuosina Kiinan osuus suomalaisten yritysten vuosittaisista ulkomaisista investoinneista on kylläkin ollut erittäin suuri. Kun Suomessa puhutaan Kiina-ilmiöstä, useimmiten siihen liittyy negatiivinen perusvire. Tämä herättää epäilyksen siitä, että yritysten investointeihin ulkomaille saatettaisiin suhtautua siinä määrin karsaasti, että yritysten rohkeus kansainvälistyä heikentyisi. Näin nakerretaan niiden tahtoa yrittää kansainvälisillä markkinoilla ja ehkä vähintäänkin välillisesti saatetaan murtaa yritysten kilpailukykyä. Kuitenkin suomalaisten suorien sijoitusten lisääntyminen ulkomaille on se nimenomainen seikka, joka on kansainvälistänyt suomalaista yritystoimintaa. Sen seurauksena liike-elämä on pysynyt avoimen valppaana ja reagointiherkkänä erilaisten muutosten edessä ja toistaiseksi säilyttänyt oman kilpailukykynsä ja ehkä kehittänytkin sitä. Yrityksiä tulisi houkutella kansainvälistymään molempiin suuntiin siten, että Suomessa toimintojaan ylläpitävät yritykset toimisivat yhtä lailla globaaleilla markkinoilla kuin ne yritykset, jotka sijoittavat toimintojaan eri maihin. 15

18 Verkottuminen, kansainvälisten alihankintaketjujen rakentaminen ja investointihyödykkeiden hankkiminen sieltä, missä se on edullisinta sekä osaavan työvoiman saaminen Suomeen, ovat kotimaassakin toimivien yritysten keskeisiä menestystekijöitä. Tuotannon siirtäminen ja erityisesti uuden tuotannon käynnistäminen jossain muualla kuin kotimaassa on monelle yritykselle keskeinen menestystekijä kansainvälisessä kilpailussa. Molemmissa tapauksissa onnistuminen näkyy Suomessa lisääntyvinä työpaikkoina ja kasvavana hyvinvointina. Nobel-palkittu taloustieteilijä Lawrence Klein on viimeaikaisissa tutkimuksissaan päätynyt siihen, että työpaikkojen siirtyminen ulkomaille kasvattaa kotimaassa enemmän työpaikkoja kuin mitä ulkomaille menetetään. Tunnettu amerikkalainen tutkimuslaitos Global Insight on Yhdysvaltojen informaatioteknologiayhdistyksen (ITAA) toimeksiannosta tehnyt IT-alan ulkomaille sijoittautumisesta kattavan analyysin, joka hyödyntää eri tutkimuslaitosten sekä alan toimijoiden näkemyksiä. Tulokset osoittavat selkeästi sen, mistä yritysten kansainvälistymisestä tänä päivänä on perimmältään kysymys (laatikko 2). Kun suomalainen teollisuus työllistää Kiinassa kiinalaista, oikea kysymys arvioitavaksi ei ole, kuinka monelta suomalaiselta se on pois, vaan kuinka monta vanhaa työpaikka kyetään tämän johdosta säilyttämään ja kuinka monta uutta työpaikkaa tämän johdosta Suomeen syntyy. Yritysten uudelleenjärjestelyt merkitsevät usein ongelmia yksilötasolla tai alueellisesti, varsinkin silloin, kun paikkakunta on riippuvainen tietystä suuresta työllistäjästä. Tämä on nähty konkreettisesti myös tänä vuonna, kun eräät työvoimavaltaiset yritykset ovat ilmoittaneet tuotantonsa siirtymisestä kustannustasoltaan halvempiin maihin. Julkisen vallan toimijoilta edellytetään tällaisissa tilanteissa päättäväistä puuttumista näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Suomalaisessa keskustelussa on hyvä kuitenkin muistaa, että myös meillä teollisuuden osuus kansantaloudesta on yli kehittyneiden maiden keskiarvon. Siksi "de-industrialisaatio" on Suomessakin edessä, ja siihen liittyvät ongelmat samankaltaisia kuin esimerkiksi Ranskassa. Suomen elinkeinorakenteen ongelmat ovat muuttumassa paljon näkyvämmiksi erityisesti tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden vientihintojen viime aikojen nopean alenemisen myötä. Tietotekniikka-ala pois lukien suomalainen työ perustuu edelleen aivan liikaa vanhaan ja hitaan kasvun tuotantoon. Suomeen on syntynyt uutta tietopohjaista tuotantoa ja palvelutoimintaa kansainvälisesti ottaen hälyttävän vähän. Varsinkin palvelualat ovat kehittyneet Suomessa kansainvälisten vertailujen mukaan huomattavan hitaasti aikana, jolloin palvelujen merkitys maailmantaloudessa muuten on kovaa vauhtia kasvanut ja palvelukaupan ja -investointien kasvu on ollut nopeampaa kuin tavarakaupan. Palvelujen vientipotentiaalin hyödyntä- 16

19 minen ja palvelujen viennin lisääminen on yksi ratkaiseva tekijä, jonka avulla Suomen elinkeinorakennetta voitaisiin monipuolistaa Innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen Pysyäkseen kilpailukykyisenä elinkeinoelämän on kyettävä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaamisella. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan suomalaisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistyminen ja ulkomaisten investointien lisääntyminen eivät ole yleensä johtaneet toiminnan supistumiseen Suomessa. Päinvastoin: kansainvälisesti menestyvät yritykset kasvattavat usein toimintojaan myös kotimaassaan. Ulkomaisten tutkimusinvestointien ohella myös kansainväliset yritysostot, fuusiot ja strategiset allianssit ovat lisääntyneet ja kohdistuvat entistä laajempaan toimialakenttään. Viime vuosien laskusuhdanteesta huolimatta yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset näyttävät jatkavan kasvuaan varsinkin ulkomaille suuntautuneet tutkimusinvestoinnit ovat kasvaneet. Valtaosa suomalaisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään silti edelleen kotimaassa. Yritysten ulkomailla tapahtuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimakas kasvu on osoitus sekä yritysten kasvusta ja kansainvälistymisestä että mahdollisesti kotimaan kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien rajallisuudesta. Innovaatio- ja osaamiskeskukset käyvät globaalia keskinäistä kilpailua parhaista osaajista ja yrityksistä. Suuri kysymys myös suomalaisille yrityksille on, mihin omat panoksensa kannattaa sijoittaa. Suuryritykset voivat olla läsnä useissa paikoissa yhtäaikaisesti, seurata kehitystä ja trendejä perustamalla uusia yksiköitä kulloinkin vetovoimaisiin keskuksiin ja olla lakkauttamatta vanhoja yksiköitä. Pienemmät ja kasvuvaiheessa olevat yritykset eivät näin voi menetellä, vaan valinta on tehtävä eri keskusten ja alueiden välillä. Mutta miten varmistaa, että tekee oikean sijaintipaikkapäätöksen, ja kuinka kauan kestää jonkun tietyn alueen intellektuaalinen johtoasema? Ja yhtä lailla kuin t&k-toiminnan perusteella jokin innovaatiokeskus on toista houkuttelevampi, niin allianssien rakentamisen, tuotteistamisen tai markkinoillelähdön näkökulmasta jokin toinen innovaatiokeskus saattaa kuitenkin olla parempi. Kannattaako esimerkiksi Kiinaan mennä suoraan yksin vai saksalaisten tai amerikkalaisten kanssa? Jos tähtäin on esimerkiksi Amerikan markkinoilla, osaamiskeskuksen valinta saattaa päätyä yhtä lailla Yhdysvaltojen itä- kuin länsirannikolle. Mutta jos tähtäin on vaikkapa Kiinassa, niin itärannikko ei ehkä ole oikea vaihtoehto, koska silta Kiinaan kulkee nykyisin San Diegon kautta. 17

20 Laajalti levinnyt käsitys on, että uudessa maailmantaloudessa Suomen mahdollinen menestyminen tulee rakentumaan suurelta osin hyvän innovaatioympäristön varaan. Varsinkin viime aikoina on ollut nähtävissä, että Suomi on teknologian hyödyntämisvauhdissa kuitenkin jäämässä selvästi jälkeen parhaimmista teollisuusmaista. Viranomaispuolen digitalisointihankkeet olisi pitänyt toteuttaa paljon nopeammassa tahdissa, mutta osasyyn vauhdin taantumisesta saavat kantaa myös investointeja tekemättä jättäneet yritykset. Liian monet yritykset eivät osaa nähdä, miten uusia tieto- ja viestintäteknologioita voitaisiin parhaiten hyväksikäyttää avaintoiminnoissa. Ja vaikka strateginen näkemys olisikin löytynyt, eivät yritykset välttämättä osaa sovittaa liiketoimintakonseptejaan ja organisaatioitaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Vauhdista putoaminen teknologioiden hyväksikäytössä merkitsee poikkeuksetta myös vauhdista putoamista kansainvälisillä markkinoilla Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka keskeinen kilpailukykytekijä Suomen talouden kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia rakennetaan voimakkaasti osaamisen varaan. Kilpailukykynsä, hyvinvointirakenteensa ja kehittyvän tietoyhteiskunnan ominaispiirteensä säilyttääkseen Suomen on turvattava inhimillisten voimavarojen saatavuus myös tulevaisuudessa. Investointien ohella Suomen onkin kyettävä houkuttelemaan maahan osaavaa työvoimaa sekä täydentämään kotimaista liikkeenjohdon ja yrittämisen osaamista että korvaamaan kotimaista työvoimaa työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne maat, jotka onnistuvat vetämään puoleensa ja sitouttamaan lahjakkaita ja luovia ihmisiä. Eri kulttuurien kohtaaminen katalysoi luovuutta ja innovaatioita. Osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaa myös yritysten sijoittumiseen sekä sisäiseen kehitykseen; joillakin aloilla yritykset jo nyt seuraavat huippuosaajia. Investointien houkuttelu Suomeen edellyttää viranomaisilta aivan toisenlaista valmiutta ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamiseen. Amerikkalaisten Richard Floridan ja Irene Tinaglin helmikuussa 2004 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen luova kilpailukyky on erityisen laaja-alaista ja nopeasti kehittyvää. Suomi houkuttelee lahjakkuuksia panostamalla teknologiaan, tutkimukseen ja koulutukseen. Tässä suhteessa Suomella on juuri ne ominaisuudet joita tulevaisuuden talouskilpailussa tarvitaan. Myös kattavat koulutus-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut sekä turvallisuus ja ympäristön puhtaus ovat valttejamme. Ongelmaksi muodostuu tiukka maahanmuuttopolitiikka, joka rajoittaa mahdollisuuksia saada ulkomaista osaavaa työvoimaa Suomeen. Myös suvaitsematon ilmapiiri, johon esimerkiksi Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI on kiinnittänyt huomiota, voi heikentää muuttohaluja. 18

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot