Museoiden arviointijärjestelmiä ulkomailla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Museoiden arviointijärjestelmiä ulkomailla"

Transkriptio

1 Museovirasto/Ulla Teräs Museoiden arviointijärjestelmiä ulkomailla Eri maissa käytössä olevat museoiden arviointi- ja rekisteröintijärjestelmät ovat hyvin erilaisia ja eritaustaisia. Osaa säätelee viranomaistoiminta ja monet ns. rekisteröinti- ja standardisointijärjestelmistä ovat läheisesti kytköksissä museoiden rahoitukseen. Maissa, joissa museotoimintaa ei säätele museolaki, rekisteröintijärjestelmät ovat keskeisiä ammattimuseoiden statuksen kannalta. Vaikka esim. rekisteröintijärjestelmät eivät suoraan vertaudu työryhmissä kehitteillä olevaan museoiden itsearviointimalliin, on amerikkalainen ja brittiläinen rekisteröintijärjestelmä otettu mukaan siksi, että ne ovat toimineet esikuvina kansainvälisesti laajalle joukolle museoiden arviointi- ja rekisteröintimalleja. Riippumatta järjestelmän käyttötarkoituksesta tai arvioinnin laadusta (itsearviointia tai ulkoista arviointia) mallit sisältävät erilaisia kyselyitä, jotka ovat kiinnostavia museoiden itsearviointimallin kehittämisen kannalta. Kyselyjen rakenteet ja niissä esitetyt kysymykset kuvastavat museotoiminnan painopisteitä ja tavoitetasoa, jotka muodostavat vertailukohdan tekeillä olevalle omalle museoiden arviointimallillemme. Yhteenvedossa on kiinnitetty huomiota järjestelmien käyttötarkoitukseen, taustaan, niiden sisäiseen logiikkaan sekä siihen, mitkä asiat ylipäätään eri järjestelmissä katsotaan arvioinnin tai rekisteröinnin minimivaatimustason täyttämisen kannalta tärkeäksi. I YHDYSVALLAT: 1. Museum Accreditation Program Museum Accreditation Program on AAM:n (American Association of Museums) ylläpitämä museoiden rekisteröintijärjestelmä. Muita AAM:n museoille tarjoamia kehittämisvälineitä ovat Technical Information Service (TIS) ja Museum Assesment Program (MAP), joista MAP on varsinainen museoiden toiminnan arvioimiseen kehitetty arviointiohjelma. Ensimmäiset museot akkreditoitiin 1971 ja järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa kansallisella tasolla merkkinä ammatillisesti korkeatasoisesta, vastuullisesti hoidetusta ja kehittyvästä museosta. Järjestelmä kattaa kulttuuri-, taide- ja luonnonhistorialliset museot ja siinä on mukana eri kokoisia ja eri omistusmuotopohjaisia museoita. Akkreditointijärjestelmän tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää yksittäisten museoiden ja koko museokentän eettisiä ja ammatillisia käytäntöjä, tunnistaa vahvuuksia alalla sekä yksittäisissä museoissa ja toimia alan ensisijaisena laadunvalvonnan ja itsesäätelyn välineenä. Akkreditointiohjelmassa arvioidaan kuinka museo täyttää sille asetetun tehtävän ja tavoitteet, ja miten museon toiminta vertautuu alan yleisiin standardeihin ja parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä perustuu itseopiskeluosuuden (self study) lisäksi vertaisarviointiin (peer review), joka sisältää useita näkökulmia tasavertaisuuden turvaamiseksi arvioitaville museoille. Järjestelmän tavoite on koota yhteen alan kollektiivinen viisaus kaikilta osapuolilta, 1

2 jotka ovat osallistuvat museot, arvioijat (peer reviewers) sekä akkreditointitoimikunta (Accreditation Commission). Akkreditointia tavoitteleva museo hakee ensin itseopiskeluohjelmaan, jonka työstäminen kestää reilun vuoden. Itseopiskeluvaiheen hyväksymisen jälkeen seuraa vierailu museossa, jonka tekee kaksi arvioijaa (Visiting Committee). Lopuksi akkreditointitoimikunta päättää museon akkreditoimisesta itseopiskelumateriaalin ja arvioijien raportin perusteella. Hyväksytyt museot arvioidaan uudelleen 5-10 vuoden kuluttua. Akkreditointitoimikunta on riippumaton, yhdeksänjäseninen elin, jossa yhden jäsenen toimikausi on kuusi vuotta. Jäsenet ovat kokeneita ja ansioituneita museoalan ammattilaisia. Itseopiskelun kyselyn sisältö on rakenteeltaan seuraava (koottu sisällysluettelon pohjalta, koko kysely ei ole saatavissa verkossa): Kokonaisuus: Arvioitavat asiat: I Perustietosivu II Museon profiili III Museon suhde yleisöönsä, luotettavuus (Public Trust & Accountability) IV Museon tehtävä, suunnittelu, arviointien suorittaminen (Mission, Planning, & Assessing Achievement) V Johtaminen ja organisaation rakenne (Leadership & Organizational Structure) VI Kokoelmien hoito (Collections Stewardship) VII Kasvatus / sivistys ja tulkinta (Education & Interpretation) VIII Taloudellinen vakaus (Financial Stability) IX Museon tilat ja riskinhallinta - museon toimitilat - yhteisö - luotettavuus, läpinäkyvyys, saavutettavuus - etiikka - historia - tehtävä - suunnitelmallisuus ja sen mittaaminen - museon perustamisasiakirjat - emo-organisaatiot - hallinto - johtaja - toiminnalliset (operationaaliset) suhteet muihin organisaatioihin - organisatorinen rakenne - kokoelmien kattavuus - kokoelmien kehittäminen ja suunnittelu - kokoelmien hallinta (management) - näyttely ja varastotilat - säilyttämis- ja konservointikäytännöt - säilytysolosuhteiden tarkkailu ja kontrollointi - konservointipolitiikka ja käytännöt - tulkinnallinen filosofia, strategia ja sisältö - yleisöt - välittämisen keinot - tulkinnallisen sisällön kehittäminen (developing interpretative content) - sisältökeskeinen tutkimus? (Original Content Related Research) - markkinointi ja PR - budjetti ja taloudenhoito - kehittäminen 2

3 (Facilities & Risk Management) - turvallisuusriskien hallinta - yleisötilat (palvelut ja mukavuudet) X Yhteenveto (Wrap up) XI Lista liitteinä vaadittavista asiakirjoista (Documentary Evidence: List of Required Attachments) Linkki: 2. Museum Assessment Program Museum Assessment Program (MAP) on AAM:n (American Association of Museums) museoille suunnittelemista ja ylläpitämistä kehittämisohjelmista museoiden varsinaiseen arvioimiseen kehittämä työkalu (vrt. akkreditointiohjelma Accreditation Program) MAP koostuu neljästä eri arvioinnista: Instutional Assessment, Collections Management Assessment, Public Dimension Assessment ja Government Assessment. Museot valitsevat neljästä vaihtoehdosta yhden arvioinnin, eli kerrallaan osallistutaan vain yhteen ohjelmaan. Hakuaika ohjelmiin on kerran vuodessa, mutta halutessaan museo voi ostaa palvelun myös maksullisena, jolloin aloittamisaika on vapaa. MAP on työväline sekä strategiseen suunnitteluun että toiminnan itsearviointiin ja arviointiin. Ohjelman kokonaiskesto on noin kaksi vuotta ja koostuu kolmesta vaiheesta: 1. itsearviointiosuus (Self Study Workbook) 2. vertaisarviointi (Peer Review, ulkopuolisen arvioijan suorittama) 3. soveltaminen käytäntöön (Implementing) Ajallisesti suurimman osan arviointia vie ensimmäinen itsearviointivaihe, joka tehdään museoissa omasta henkilökunnasta koostuvan mahdollisimman laajapohjaisen arviointitiimin (Assessment team) kesken käyttäen apuna Self-Study Workbookia, joka auttaa museota arvioimaan omaa toimintaansa systemaattisesti. Seuraavassa vaiheessa museoon tutustuu ulkopuolinen arvioija, joka käyttää työkirjaa työnsä apuna. Ulkopuolinen arvioija on kehittämiseen erikoistunut museoalan ammattilainen. Hän tekee arvioistaan loppuraportin parannusehdotuksin. Kaksi ensimmäistä vaihetta on tarkoitus suorittaa kahdessa vuodessa, jonka jälkeen tulosten toimeenpanojakso kestää kahdesta kolmeen vuotta. Tulosten toimeenpanovaiheessa muodostetaan arvioinnin pohjalta tavoitteita ja strategioita museon kehittämistä varten. Koko prosessin jälkeen museolta pyydetään evaluaatio ja palaute ohjelmasta, jonka pohjalta ohjelmaa kehitetään edelleen. Viimeisen 23 vuoden aikana MAP:iin on osallistunut yli museota. Esimerkkejä MAP:n ohjelmien sisällöistä (työkirja ei ole kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuilla, vaan vaatisi osallistumista ohjelmaan): 3

4 Institutional Assessment (IMAP) yleiskatsaus museon johtamiseen ja toimintoihin kokonaisuudessaan esimerkkejä työkirjasta: - Onko organisaatiossa kirjallinen tehtävänmäärittely(mission statement)? (kyllä/ei) Jos on, niin milloin se on tehty ja milloin tarkastettu viimeksi. Kopio liitteeksi. Jos ei ole, kuvaile museon tarkoitusta ja tehtäviä sekä sitä, miten museo palvelee. - Onko museon tehtävä muuttunut sen perustamisen jälkeen? (kyllä/ei) Jos on, kuvaile miten. - Kuvaile museon tehtävän ja identiteetin erityispiirteitä. Selitä miten museon tehtävä ja tavoitteet erottavat sen muista vastaavanlaisista kulttuuri- ja sivistyslaitoksista yhteiskunnassa. Collections Management (CMAP) keskittyy kokoelmapolitiikkaan; suunnittelu, saavutettavuus, dokumentointi ja kokoelmien hoito museon kokonaisuuden kontekstissa. esimerkkejä työkirjasta: - Kuinka museo hyödyntää kokoelmiaan tehtävänsä/tarkoituksensa eteenpäin viemisessä? - Kuvaile miten muuten kuin näyttelyiden avulla kokoelmia käytetään museon toiminnoissa. - Onko museolla tarjota seuraavia palveluita yleisölle? (rasti ruutuun) Varastokierroksia, Henkilökunnan (tutkijat, kokoelmahlökunta) puheita tai luentoja, Kokoelmien kartuttamiseen liittyviä kenttämatkoja/ekskursioita, Yleisön materiaalin tunnistamista, Konservointia tai kokoelmien säilytyksen neuvontaa. Public Dimension Assessment (PDA) arvioi sitä, kuinka museo palvelee, kommunikoi ja tekee yhteistyötä yleisönsä ja yhteisönsä kanssa. esimerkkejä työkirjasta: - Kuvaile lyhyesti yhteisöä, jossa museo sijaitsee (demografiset tiedot, koulutustaso, etniset taustat, ilmasto, turismi jne.) Mitkä ovat museon suurimmat kilpailijat vapaa-ajan sektorilla? - Kuvaile museon nykyiset yleisöt. - Onko museolla kohdeyleisöjä näyttelyiden markkinoinnissa, ohjelmissa tai muissa yleisöpalveluissa? (kyllä/ei) Jos on, niin mitä toimenpiteitä on tehty kohdeyleisöjen identifioimiseksi? Governance Assessment (GMAP) auttaa museon hallintoa ja johtavaa tahoa (johtokunta, hallitus jne.) tarkastelemaan roolejaan ja vastuitaan tavoitteenaan kehittää hallinnon kykyä edesauttaa ja tehostaa museon perustehtäviä. Työkirja rakentuu 5 osasta (sections). 1 osassa identifioidaan museon hallintoon vaikuttavat sidosryhmät. 2 Governance review, 3 Strategic Questions, 4 Activities (sisäisiä harjoituksia, jotka tähtäävät hallinnon tehostamiseen ja yhteistyön parantamiseen esim.henkilökunnan, hallinnon ja toimivan johdon välillä), 5 Governance snapshot. 4

5 Huomioita: Vaikka ohjelmassa on selkeä itsearvioinnillinen osuus (self study), analyysi perustuu kuitenkin vertaisarvioinnille, jossa arvioitsijan/arvioitsijoiden rooli on hyvin keskeinen. Arviot ja suunnitelmat sen perusteella tehdään ikään kuin mittatilaustyönä kullekin museolle. Työkirjoissa olevat kysymykset (MAP:n verkkosivuilla olevien näytteiden perusteella) ovat kuvailevia (kuvaile, kerro, perustele), eivät varsinaisia mittareita, joskin ne heijastavat museon toiminnan tavoitetasoa. Osa yleisistä kysymyksistä (museon tehtävää ja organisaation rakennetta kartoittavat kysymykset) ovat samoja eri ohjelmissa. MAP:in ohjelman perusteella ei tuoteta julkista tilastotietoa ohjelmaan osallistuneista museoista, museo saa palautteen yksityisesti. Työkirjat eivät ole kokonaisuudessaan saatavissa verkossa, kirjat kuuluvat osana maksulliseen ohjelmaan. MAP:ia enemmän museoiden yleisen tason vertailuun perustuu AAM:n Accreditation Program akkreditointijärjestelmä. Lähimpänä yleistä, museon kokonaisuutta arvioivaa mallia on MAPin neljästä ohjelmavaihtoehdosta Institutional Assessment vaihtoehto. Mallin rakenne heijastaa museoiden hallinnon erilaisuutta pohjoismaihin verrattuna (vrt. Governance Assessment ohjelma.) Linkki: II ISO-BRITANNIA The Accreditation Scheme for Museums The Museums, Libraries and Archives Council (MLA) on kansallinen kehittämis- ja yhteistyötoimielin, joka toimii museoiden, kirjastojen ja arkistojen toimialalla. MLA:n hallinnoiman rekisteröintijärjestelmän tarkoitus on asettaa kansalliset museoita koskevat standardit. Rekisteröityäkseen museon on täytettävä tietyt perusvaatimukset koskien kokoelmien hoitoa ja dokumentointia, museoiden johtamista ja hallinnointia sekä museon käyttäjilleen tarjoamia palveluja. Järjestelmä perustettiin 1988 (The Museum Registration Scheme) ja sen jälkeen järjestelmään on osallistunut kaikkiaan museota eri puolilta maata. Vuonna 2004 malli uudistettiin ja nimettiin uudestaan The Accreditation Scheme:ksi kuvaamaan paremmin järjestelmän tehtävää auttaa museoita keskittymään olennaiseen ja auttaa niitä paikantamaan kehitettäviä alueita toiminnassaan. Lisäksi tällä haluttiin kohottaa akkreditoitujen museoiden statusta. Yhtenä iäkkäimmistä malleista rekisteröintijärjestelmä on ollut suunnannäyttäjä maansa museoiden tason kohottamiselle ja ollut esikuvana kansainvälisestikin monille muille vastaavantapaisille malleille ja järjestelmille. Akkreditointihakemuksessa vaaditaan museolta seuraavia asioita: 5

6 Osa: 1. Hallinto ja museon johtaminen (Governance and Museum Management) 2. Palvelut käyttäjille (User Services) 3. Tilat (Visitor Facilities) Vaadittavat asiat akkreditoinnin täyttämiseksi, jotka kuvastavat tavoitetasoa: - hyväksyttävä hallintomuoto - museon johtamisen järjestäminen - tyydyttävät järjestelyt kokoelmien omistuksen suhteen - kiinteistön hallinnan järjestelyt - museon toiminnan kestävä taloudellinen pohja - toimintasuunnitelma, joka sisältää tiedot museon tarkoituksesta, päätavoitteista, erityistavoitteista sekä rahankäyttö suunnitelman - turvallisuussuunnittelu - määrällisesti ja kokemuksellisesti sopiva henkilökunta täyttämään museolle asetetut velvollisuudet (sis. myös vapaaehtoiset) - rekrytointi ja johtaminen on järjestetty noudattaen yleisiä menettelytapoja - riittävä museoammatillinen osaaminen (tutkinnot, museoammatillinen koulutus) - museoammatillisilla työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa/osallistua museon päätöksentekoon ja poliittisiin linjauksiin - museon sijainnista, avoinna oloajoista ja palveluista tiedotetaan julkisesti (esitteet, opaskirjat, julisteet, verkkosivut) Ei minimi-vaatimusta aukiolon määrälle. - museo palveluineen on suunnattu erilaisille kohderyhmille (fyysisen saavutettavuuden lisäksi eri ikä- ja sos. ryhmät) - yhteistyö/kommunikointi käyttäjien kanssa tarjottujen palveluiden suhteen (vieraskirjat, kyselyt, konsultaatio ystäväyhdistyksen kanssa jne.) - museon omien kokoelmien ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuus käyttäjille - kokoelmien tulkinta käyttäjien oppimista ja elämystä tukevalla tavalla erityisvaatimuksena ei-valtiollisesti rahoitetuille kansallinen -sanaa tai vastaavaa nimessään käyttäville museoille: näytteilleasettamispolitiikan tulee kuvastaa museon koko kokoelmaa, museon tulee tarjota alansa ammatillista asiantuntemusta ja neuvontaa yleisölle ja muille museoille sekä museon palvelujen tulee vastata kansalliselle museolle asetettua vaatimustasoa. - riittävä valikoima kävijöille tarkoitettuja palveluja ja informaatiota ( yleiset palvelut kuten wc, kahvila, parkkipaikka jne. - opasteet, sekä ulkoiset että museon sisäiset - asiakaspalvelun järjestäminen siten, että kävijät ja muut museon käyttäjät (esim. puhelintiedustelut) saavat hyvän palvelun - asiakastilojen ylläpito ja siisteys 6

7 4. Kokoelmien hallinta (Collections Management) erityisvaatimuksena kansallisille museoille: näyttöä siitä, palvelujen laatu täyttää asiakkaiden tarpeet - kokoelmapolitiikka, joka sisältää kartutus- ja poistoperiaatteet ja joka on museon hallitsevan tahon hyväksymä - kokoelmien dokumentoinnin toimintatapaohje - kokoelmien hallintaan (hankinta, varastokirjanpito, lainaustoiminta, poistot) liittyvien toimenpiteiden kirjaaminen tietyllä minimitasolla - kirjallinen dokumentointisuunnitelma sisältäen aiotut toimenpiteet/suunnitelmat ja aikataulun mahdollisen ruuhkautuneen dokumentoinnin purkamiseksi - toimenpiteet, jotka tähtäävät kokoelmien tuhoutumisen ja vahingoittumisen estämiseen - turvallisuusjärjestelyt, jotka kattavat yleisön, henkilökunnan sekä kokoelmien turvallisuuden ja jotka tarkistetaan vähintään 5 vuoden välein - erityisvaatimukset kansallisille museoille: museolla on jo oltava sisällöltään huomattava kokoelma joka vastaa sen tarkoitusta - museon tarkoitus ja tehtävä on kerätä toimialansa kannalta merkittäviä esineitä ja niihin liittyvää tietoa (kartuttamisen aktiivisuus ja suunnitelmallisuus?) - museon kokoelmien hoidosta ja säilymisestä on vastattavat riittävällä tasolla ja resursseilla Huomioita: Accreditation Scheme on mielenkiintoinen ikänsä ja esikuvallisen roolinsa takia. Mallin uudistuksessa muutettu nimi kuvaa mallin sisältöä, jonka monet kysymykset on muotoiltu tavoitteen muotoon. Malli painottaa melko vahvasti museon ulospäin suuntautuvaa roolia ja museon tarjoamia palveluita yleisölle (kokonaisuudet 2. ja 3.) Tutkimusta ei painoteta omana toimintanaan, vaan se on ilmeisesti sisäänrakennettuna välittämiseen, tulkintaan ja ulospäin suunnattujen tietopalveluiden kysymysalueissa. Linkki: III NORJA Mål og mening i museumshverdagen. Sjølevalueringsopplegg for plan- og utviklingsarbeid i museer Norjan mallista vastaa Norsk museumsutvikling, joka on osa ABM-utvikling nimistä valtion laitosta (museot, kirjastot, arkistot). Norjalainen itsearviointimalli on laadittu vuosina 7

8 ja pohjautuu suoraan amerikkalaiseen AAM:n Museum Assessment Programiin (MAP). Malli työstettiin yhteistyössä kolmen museon kanssa, jotka kävivät läpi MAP:in. Tämän pohjalta malli työstettiin Norjalaisille museoille sopivaksi. Mål og mening i museumshverdagen julkaistiin Norjan arviointimalli on luonteeltaan vapaaehtoisuuteen perustuva itsearviointimalli, varsinaista ulkoista arviointia ei Norsk Museumsutviklingin taholta suoriteta. Mallin käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja on tarkoitettu museoiden toiminnan laadun kehittämistyön pysyväksi työkaluksi. Mallin lähtökohtana ovat museoiden joka vuosi Norjan museotilastoa varten tuottamat tiedot. Mallia käyttävät kulttuuri- taide- sekä luonnonhistorialliset museot. Mallin arviointiosuus rakentuu kolmeen kysymyskokonaisuuteen ja lopuksi seuraa yhteenveto. Mallin kysymykset ovat MAP-esikuvan mukaisesti kuvaile ja selosta -tyyppisiä kysymyksiä, joihin liittyy tilastollisia (esim. erilaisten näyttelyiden lukumäärät) sekä jonkin verran myös arvioivia kysymyksiä (esim. kiinteistöjen kunto: hyvä, tyydyttävä tai huono). Museotoiminta on arviointimallissa jaettu kolmeen näkökulmaan; museoon toimintaan laitoksena ja organisaationa sekä museon perustehtäviin yhteiskunnan muistina sekä kohtauspaikkana. Arviointialueiden sisältö on seuraava: Näkökulma Arviointialue Museo laitoksena ja organisaationa - museon tavoitteenasettelu - johtaminen ja organisointi - henkilökunta - talous - kiinteistöt - suunnitelmat (kokoelmapolitiikka, tutkimussuunnitelma, näyttely- markkinointi jne. suunnitelmat, ovatko erillisenä suunnitelmana vai sisältyvätkö toimintatai pitkäaikaissuunnitelmiin) Yhteiskunnan muisti (Samfunnsminnet) - tutkimus ja kerääminen - kokoelmat (sis. koostumus, kartuttaminen, dokumentointi) - ylläpito ja konservointi Kohtaamispaikka (Møtestedet) - näyttelyt - pedagoginen toiminta, oheistoiminta ja julkaisut - laitoksen muut toiminnot (kahvila, museokauppa jne.) - yleisö ja markkinointi - muut kontaktit yhteiskuntaan (yhteistyöorganisaatiot, -yhteisöt ja sidosryhmät) Yhteenveto (Sammendrag) yhteenveto-osuudessa määritellään kaikilta kolmelle edellä kuvatulta arviointialueelta museon vahvuudet sekä toisaalta muutostarpeet ja kehittämistoimenpiteet ja -osaalueet. 8

9 Huomioita: Norjan malli on ulkomaisista vertailumalleista puhtaimmin itsearviointimalli, varsinaista ulkoista arviointia ei suoriteta, vaikka organisaatiotasolla ulkopuolinen rahoittajataho saattaa arvioida museota vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. malli on hyvin laaja ja vaatii museolta paneutumista: yllä referoitujen kolmen näkökulman alaiset pääkysymykset sisältävät kymmeniä arviointialuetta kuvaavia alakysymyksiä ja yhteensä erityyppisiä kysymyksiä on kaikkiaan 144. malli jakaantuu kolmeen yllä kuvattuun kysymyskokonaisuuteen, joista ensimmäinen; museon toiminta laitoksena ja organisaationa vastaa pitkälti meidän mallimme välittävien mekanismien ja tukiprosessien arviointialuetta. Yhteiskunnan muisti -näkökulmaan sisältyvät kokoelmien kartuttamisen ja dokumentoinnin sekä kokoelmien hallinnan ja konservoinnin työryhmien aihealueet. Tiedon ja osaamisen välittäminen -työryhmän aihealuetta vastaa museo kohtaamispaikkana kokonaisuuden kysymykset, jotka tosin sisältävät myös markkinointiin, museokauppaan ja kahvilaan jne. liittyviä kysymyksiä. Linkki: IV TANSKA Kvalitetsvurdering af museer Museoiden arvioinnista on vastannut vuodesta 2002 lähtien Kulturarvstyrelse (KUAS), jonka tehtäviin kuuluu kehittää standardeja museoiden toiminnassa keskeisille osa-alueille sekä toiminnoille, joihin liittyy museolaissa mainittuja velvoitteita tai tavoitteita. Tanskan uusi museolaki astui voimaan 2002 ja jo se sinällään sisältää runsaasti vaatimuksia ja ehtoja museoille valtion rahoituksen saamiseksi ja säilyttämiseksi. Laatuarviointi alkoi Tanskassa vuosina museon pilottiarvioinnilla Statens Museumsnaevnin (KUASin edeltäjä) toimesta. Museoiden joukossa oli kulttuuri- taide ja luonnonhistoriallisia museoita. Pilottiprojektin jälkeen 10 museota on arvioitu kulttuuriministeriön, kuntien tai museoiden toivomuksesta. Vuosina arvioidaan 15 museota vuosittain. Arviointiprosessissa keskeinen on museoille lähetettävä kysely, joka toimii pohjana ulkoiselle arvioinnille. Lisäksi KUASiin toimitetaan museon tuottamat julkaisut viiden viimeisen vuoden ajalta, jotka toimivat museon tutkimuksen arvioinnin lähdemateriaalina. Kunkin museon ulkoisen arvioinnin suorittaa erikseen nimetty arviointitoimikunta, johon kuuluu kaksi jäsentä museoyksiköstä, yksi jäsen arkeologian ja yksi dokumentointiyksiköstä. Lisäksi tutkimuksen arviointiin julkaisujen pohjalta osallistuu kulttuuriministeriön tutkimusvaliokunnan edustaja, sekä joidenkin erityisalojen osalta (esim. konservointi) myös muita asiantuntijoita. 9

10 Arviointitoimikunta vierailee museossa ja museon täyttämän kyselyn ja muun materiaalin pohjalta käydään keskustelu, johon museosta osallistuu johtaja ja mahdollisesti myös osastonjohtajat ja hallituksen puheenjohtaja. Arviointikonsultti tekee arvioinnista raportin, jota museolla ja arviointitoimikunnalla on mahdollisuus kommentoida. Arvioijien arviointiin ja raportointiin käyttämä työaika on noin 90 tunti/arviointi. Lopuksi museo informoi KUAS:ia siitä, miten raportin suosituksia aiotaan seurata tulevaisuudessa. Arvioitava museo saa KUAS:ilta suoraan viimeisen version kyselykaavakkeesta, joka täytetään ja palautetaan sähköisesti. Kysymykset ovat vapaamuotoisia, kuvaile tyyppisiä kysymyksiä, joihin liittyy määrällistä tietoa sisältäviä kysymyksiä. Verkossa on orientoitumista varten luettavissa perusmalli kyselystä, jonka sisältö on pääpiirteissään seuraava: 1. Museon organisaatiomuoto ja tehtävä (Museets arbejdsgrundlag og formål) 2. Kokoelmat, arkistot, kirjasto (Samlinger, arkiver, bibliotek) 3. Kerääminen, hankinta, selvitykset ja tutkimukset (Indsamling, erhvervelser, undersøgelser og forskning) 4. Konservointi ja säilyttäminen (Konserverings- og bevaringsarbejde) - museon perustiedot - museon tehtävä, vastuualue tai -ala - yhteistyösopimukset - jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa ja yhdistyksissä (sekä museoalan, viranomais- ym. osallisuudet) - yleinen kuvaus kokoelmista - kokoelmien kirjaamisen ja rekisteröintijärjestelmän menetelmien ja käytäntöjen kuvaus (mm. numerointijärjestelmä, käytössä olevat digitointijärjestelmät/tietokannat jne., kokoelmien dokumentointiaste prosenttiluvuittain) - lainaukset ja deponoinnit museolle ja museolta - museon arkistojen kuvaus - museon kirjaston kuvaus - museon tehtäväalueen tutkimus- selvitys- ja keräämisperiaatteiden selvitys (tutkimuskohteet, tutkimuksen laji- ja alueet, kokoelma- ja hankintapolitiikka) - kokoelmien edustavuus suhteessa museon tehtävään - toteutetut tutkimusprojektit neljältä viime vuodelta - museon kokoelmahankinnat - museon kokoelmien hyödyntäminen tutkimuksessa tai tutkimusten yhteydessä - neuvontapalvelut ja osallistuminen viranomaistyöhön (esim. lausunnot, kulttuuriympäristö, suojelu jne.) - osallistuminen konferensseihin ja kokouksiin - osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin - konservoinnin yleinen tila museossa; valmiudet, mahdolliset puutteet, työtilat jne. - konservointihenkilökunta, konservointisuunnitelma omille kokoelmille 10

11 5. Välittäminen (Formidling) 6. Rakennukset ja ulkoalueet (Bygninger og udendørsarealer) 7. Kalusto ja materiaali (Inventar og materiel) 8. Museon organisaatio ja hallinto (Museets organisation og administration) 9. Museon johto ja henkilökunta (Museets ledelse og personale) 10. Museon talous (Museets økonomi) - mahd. ulkopuolisten töiden konservointi - museon tavoitteet ja strategiat välittämisen alueella - näyttelyt (perus- ja muut näyttelyt) - muu välittämistoiminta (opastukset, opetus, esitelmät, ekskursiot jne.) - opetus (erit. yhteistyö koulujen kanssa) - julkaisut (luettelo 5 viimeisen vuoden julkaisuista sis. AV, Cd-rom, video- ja verkkojulkaisut) - välittäminen internetissä (museon toiminta verkossa, kohderyhmät ja tavoitteet) - erityistoiminta yhdistyksille tms. - pr-toiminta - museokauppa, kahvilapalvelut - aukioloajat ja kävijämäärät (esim. vuosittaiset ja päivittäiset aukioloajat tunneissa) - rakennusten yleinen kuvailu - tilojen neliömäärät ja tietyissä tiloissa ilmastoon ja valoon liittyvien vaatimusten täyttäminen, liikuntarajoitteisten huomioiminen, varastotilojen hyödynnysaste, siivous ym. - ulkoalueiden kuvaus (koko, käyttö) - omistussuhteet - museon tehtäväalueen kannalta oleelliset varusteet, kalusto ja materiaali (?) - hallinto ja päätöksenteko - kirjanpito- ja arkistointijärjestelmät - taloushallinto (tilikirjanpito) - palkka- ja henkilöstöhallinto - yhdistykset (kuten museon ystäväyhdistys, tukiyhdistys, museoklubi, taideyhdistys jne.) - vakuutukset - atk-palvelut museolle (päivitykset, millainen ammattitaidon taso jne.) - museon hallitus/johtokunta - museon johtaminen - vakinainen henkilökunta - muu henkilökunta (osa- ja määräaikainen hlökunta) - muut (kuten vapaaehtoistyövoima) - yleistä henkilöstöasioihin liittyvää (henkilöstöpolitiikka) - täydennyskoulutus ja -kurssit - museon määrärahojen tähänastinen kehitys - määrärahat jatkossa - tukirahastot ym. - museon oma liikevaihto 11

12 Huomiota: Tanskan arviointimalli ja siihen liittyvä kysely arvioitavalle museolle on tehty ulkoisen arvioinnin tarpeisiin, sen taustamateriaaliksi. Kysymykset ovat museon toimintaa ja sen tasoa kartoittamaan pyrkiviä ja kuvailevia, eivätkä aihepiirien kysymykset ole suoraan arvioivia. Jokaisen aihealueen viimeinen kysymys sen sijaan pyytää museota kuvailemaan toimintansa heikkouksia ja vahvuuksia ottaen huomioon toimintaan käytetyn ajan ja taloudellisuuden (tehokkuus) suhteessa museon resursseihin (henkilöstö, talous) ja museon vastuualueeseen liittyviin tavoitteisiin ja strategiaan. Verrattuna esim. Norjan malliin, Tanskan malli painottaa selvemmin museoissa tehtävän tutkimuksen osuutta, jota arvioidaan eri näkökulmista kohdassa 3. Malli vertautuu meidän hankkeemme tutkimus, dokumentointi ja inventointi työryhmän tehtäväalueeseen. Tanskan mallin tutkimusta arvioivasta kysymyksenasettelusta korostuu tutkimuksen merkityksen korostaminen museon tehtävänasettelun painopisteiden, kokoelmien kartuttamisen ja hankintojen sekä museon asiantuntijaroolin perustana. Aihealueidensa puolesta Tanskan malli on lähinnä meidän malliamme, sillä museoiden perustoimintoja kuvaavien arviointialueiden tehtävärajaukset noudattavat hyvin pitkälle hankkeemme neljän ydintoimintoja käsittelevän työryhmän aiherajauksia. Meidän mallimme välittävien mekanismien ja tukitoimintojen arviointialueen sisältämät asiat sisältyvät Tanskan mallissa kohtiin 1 sekä Linkki: Muita museoiden arviointi- ja rekisteröintijärjestelmiä sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia: Alankomaat: - The Netherlands Museum Register Australia: - Museum Accreditation and Grants Program Iso-Britannia: - Valuing Museums. Impact and innovation among national museums. Tutkimus kansallisten kokoelmien taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista Itävalta: - Museumsgütesiegel 12

13 Kanada: - Canadian Heritage Museum Assistance Program (MAP), (rahoitusohjelma) - Museum Excellence Program (Alberta Museums Association) From Australia to Zanzibar. Museum Standards Schemes Overseas. A research project for Resource: The Council for Museums, Archives and Libraries 2002 (Timothy Mason ja Jane Weeks) Kokoava selvitys eri maiden museoissa käytössä olevista standardointi, arviointi ja rekisteröintijärjestelmistä. Tutkimus on vuonna 2002 tehty brittiläisen rekisteröintijärjestelmän uudistamisen taustatyönä. 13

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yksilöllistä mutta yhdenvertaista! Laadukasta nuorten tieto- ja neuvontatyötä Pohjanmaiden alueella

Yksilöllistä mutta yhdenvertaista! Laadukasta nuorten tieto- ja neuvontatyötä Pohjanmaiden alueella Yksilöllistä mutta yhdenvertaista! Laadukasta nuorten tieto- ja neuvontatyötä Pohjanmaiden alueella Anne-Mari Ikola, Ilmajoki 31.1.2017 Nuorten tieto- ja neuvontatyö Lähde: Fedotoff, Leppäkari & Timonen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Vertaisarviointiraportti

Vertaisarviointiraportti Ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ammatillisen oppilaitoksen nimi Vuosi Vertaisarvioijien nimet Laatija: Toimitettu: Päivämäärä, versionumero Sisällysluettelo Päivittäkää sisällysluettelo! 1. Yleistiedot...

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki. Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen Pettu-Eerikin Hovi 4.11.2014 Tom Källroos LAATUTONNI LYHYESTI Laatutonni on Visit Finlandin omistama ja Haaga-Perhon yksinoikeudella operoima, matkailu-

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Kesäkuu 2015 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on vuonna 1927 perustettu osakeyhtiömuotoinen KHT-yhteisö. Yhtiön

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila

Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö. Elina Anttila Museo 2015 tavoitteet, organisointi ja museoyhteistyö Elina Anttila 14.2.2012 Elina Anttila museo 2015 Mitä museo 2015 on? Museoiden yhteishanke, jossa kartoitetaan museoiden kokoelmahallinnan prosesseja,

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI

AMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATTIKOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Opetusneuvos 14.2.2011 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti

Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti (Ohjauspisteen nimi) [Vuosi] Laatija: Toimitettu: [Päivämäärä, versionumero/lopullinen versio] EUROPEERGUID Tool-box 09, muokattu -materiaalista Sisällysluettelo

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset 3.12.2007 Tunnustetaanko osaaminen -seminaari Ryhmä 1.2 Oppimistulokset ja niiden arviointi Keskusteluista koosti Riitta Hakulinen Ryhmän työskentelytapa ja tulokset Keskustelun taustalla olivat juuri

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Vertaisarvioijien hakulomake

Vertaisarvioijien hakulomake - kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi Henkilötiedot Titteli Etunimi Valokuva: Sukunimi Sukupuoli: Nainen Mies Syntymäaika: Kansallisuus: Osoite: Puhelinnumero: E-mail: Vertaisarvioinnin kannalta

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot