Museoiden arviointijärjestelmiä ulkomailla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Museoiden arviointijärjestelmiä ulkomailla"

Transkriptio

1 Museovirasto/Ulla Teräs Museoiden arviointijärjestelmiä ulkomailla Eri maissa käytössä olevat museoiden arviointi- ja rekisteröintijärjestelmät ovat hyvin erilaisia ja eritaustaisia. Osaa säätelee viranomaistoiminta ja monet ns. rekisteröinti- ja standardisointijärjestelmistä ovat läheisesti kytköksissä museoiden rahoitukseen. Maissa, joissa museotoimintaa ei säätele museolaki, rekisteröintijärjestelmät ovat keskeisiä ammattimuseoiden statuksen kannalta. Vaikka esim. rekisteröintijärjestelmät eivät suoraan vertaudu työryhmissä kehitteillä olevaan museoiden itsearviointimalliin, on amerikkalainen ja brittiläinen rekisteröintijärjestelmä otettu mukaan siksi, että ne ovat toimineet esikuvina kansainvälisesti laajalle joukolle museoiden arviointi- ja rekisteröintimalleja. Riippumatta järjestelmän käyttötarkoituksesta tai arvioinnin laadusta (itsearviointia tai ulkoista arviointia) mallit sisältävät erilaisia kyselyitä, jotka ovat kiinnostavia museoiden itsearviointimallin kehittämisen kannalta. Kyselyjen rakenteet ja niissä esitetyt kysymykset kuvastavat museotoiminnan painopisteitä ja tavoitetasoa, jotka muodostavat vertailukohdan tekeillä olevalle omalle museoiden arviointimallillemme. Yhteenvedossa on kiinnitetty huomiota järjestelmien käyttötarkoitukseen, taustaan, niiden sisäiseen logiikkaan sekä siihen, mitkä asiat ylipäätään eri järjestelmissä katsotaan arvioinnin tai rekisteröinnin minimivaatimustason täyttämisen kannalta tärkeäksi. I YHDYSVALLAT: 1. Museum Accreditation Program Museum Accreditation Program on AAM:n (American Association of Museums) ylläpitämä museoiden rekisteröintijärjestelmä. Muita AAM:n museoille tarjoamia kehittämisvälineitä ovat Technical Information Service (TIS) ja Museum Assesment Program (MAP), joista MAP on varsinainen museoiden toiminnan arvioimiseen kehitetty arviointiohjelma. Ensimmäiset museot akkreditoitiin 1971 ja järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa kansallisella tasolla merkkinä ammatillisesti korkeatasoisesta, vastuullisesti hoidetusta ja kehittyvästä museosta. Järjestelmä kattaa kulttuuri-, taide- ja luonnonhistorialliset museot ja siinä on mukana eri kokoisia ja eri omistusmuotopohjaisia museoita. Akkreditointijärjestelmän tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää yksittäisten museoiden ja koko museokentän eettisiä ja ammatillisia käytäntöjä, tunnistaa vahvuuksia alalla sekä yksittäisissä museoissa ja toimia alan ensisijaisena laadunvalvonnan ja itsesäätelyn välineenä. Akkreditointiohjelmassa arvioidaan kuinka museo täyttää sille asetetun tehtävän ja tavoitteet, ja miten museon toiminta vertautuu alan yleisiin standardeihin ja parhaisiin käytäntöihin. Järjestelmä perustuu itseopiskeluosuuden (self study) lisäksi vertaisarviointiin (peer review), joka sisältää useita näkökulmia tasavertaisuuden turvaamiseksi arvioitaville museoille. Järjestelmän tavoite on koota yhteen alan kollektiivinen viisaus kaikilta osapuolilta, 1

2 jotka ovat osallistuvat museot, arvioijat (peer reviewers) sekä akkreditointitoimikunta (Accreditation Commission). Akkreditointia tavoitteleva museo hakee ensin itseopiskeluohjelmaan, jonka työstäminen kestää reilun vuoden. Itseopiskeluvaiheen hyväksymisen jälkeen seuraa vierailu museossa, jonka tekee kaksi arvioijaa (Visiting Committee). Lopuksi akkreditointitoimikunta päättää museon akkreditoimisesta itseopiskelumateriaalin ja arvioijien raportin perusteella. Hyväksytyt museot arvioidaan uudelleen 5-10 vuoden kuluttua. Akkreditointitoimikunta on riippumaton, yhdeksänjäseninen elin, jossa yhden jäsenen toimikausi on kuusi vuotta. Jäsenet ovat kokeneita ja ansioituneita museoalan ammattilaisia. Itseopiskelun kyselyn sisältö on rakenteeltaan seuraava (koottu sisällysluettelon pohjalta, koko kysely ei ole saatavissa verkossa): Kokonaisuus: Arvioitavat asiat: I Perustietosivu II Museon profiili III Museon suhde yleisöönsä, luotettavuus (Public Trust & Accountability) IV Museon tehtävä, suunnittelu, arviointien suorittaminen (Mission, Planning, & Assessing Achievement) V Johtaminen ja organisaation rakenne (Leadership & Organizational Structure) VI Kokoelmien hoito (Collections Stewardship) VII Kasvatus / sivistys ja tulkinta (Education & Interpretation) VIII Taloudellinen vakaus (Financial Stability) IX Museon tilat ja riskinhallinta - museon toimitilat - yhteisö - luotettavuus, läpinäkyvyys, saavutettavuus - etiikka - historia - tehtävä - suunnitelmallisuus ja sen mittaaminen - museon perustamisasiakirjat - emo-organisaatiot - hallinto - johtaja - toiminnalliset (operationaaliset) suhteet muihin organisaatioihin - organisatorinen rakenne - kokoelmien kattavuus - kokoelmien kehittäminen ja suunnittelu - kokoelmien hallinta (management) - näyttely ja varastotilat - säilyttämis- ja konservointikäytännöt - säilytysolosuhteiden tarkkailu ja kontrollointi - konservointipolitiikka ja käytännöt - tulkinnallinen filosofia, strategia ja sisältö - yleisöt - välittämisen keinot - tulkinnallisen sisällön kehittäminen (developing interpretative content) - sisältökeskeinen tutkimus? (Original Content Related Research) - markkinointi ja PR - budjetti ja taloudenhoito - kehittäminen 2

3 (Facilities & Risk Management) - turvallisuusriskien hallinta - yleisötilat (palvelut ja mukavuudet) X Yhteenveto (Wrap up) XI Lista liitteinä vaadittavista asiakirjoista (Documentary Evidence: List of Required Attachments) Linkki: 2. Museum Assessment Program Museum Assessment Program (MAP) on AAM:n (American Association of Museums) museoille suunnittelemista ja ylläpitämistä kehittämisohjelmista museoiden varsinaiseen arvioimiseen kehittämä työkalu (vrt. akkreditointiohjelma Accreditation Program) MAP koostuu neljästä eri arvioinnista: Instutional Assessment, Collections Management Assessment, Public Dimension Assessment ja Government Assessment. Museot valitsevat neljästä vaihtoehdosta yhden arvioinnin, eli kerrallaan osallistutaan vain yhteen ohjelmaan. Hakuaika ohjelmiin on kerran vuodessa, mutta halutessaan museo voi ostaa palvelun myös maksullisena, jolloin aloittamisaika on vapaa. MAP on työväline sekä strategiseen suunnitteluun että toiminnan itsearviointiin ja arviointiin. Ohjelman kokonaiskesto on noin kaksi vuotta ja koostuu kolmesta vaiheesta: 1. itsearviointiosuus (Self Study Workbook) 2. vertaisarviointi (Peer Review, ulkopuolisen arvioijan suorittama) 3. soveltaminen käytäntöön (Implementing) Ajallisesti suurimman osan arviointia vie ensimmäinen itsearviointivaihe, joka tehdään museoissa omasta henkilökunnasta koostuvan mahdollisimman laajapohjaisen arviointitiimin (Assessment team) kesken käyttäen apuna Self-Study Workbookia, joka auttaa museota arvioimaan omaa toimintaansa systemaattisesti. Seuraavassa vaiheessa museoon tutustuu ulkopuolinen arvioija, joka käyttää työkirjaa työnsä apuna. Ulkopuolinen arvioija on kehittämiseen erikoistunut museoalan ammattilainen. Hän tekee arvioistaan loppuraportin parannusehdotuksin. Kaksi ensimmäistä vaihetta on tarkoitus suorittaa kahdessa vuodessa, jonka jälkeen tulosten toimeenpanojakso kestää kahdesta kolmeen vuotta. Tulosten toimeenpanovaiheessa muodostetaan arvioinnin pohjalta tavoitteita ja strategioita museon kehittämistä varten. Koko prosessin jälkeen museolta pyydetään evaluaatio ja palaute ohjelmasta, jonka pohjalta ohjelmaa kehitetään edelleen. Viimeisen 23 vuoden aikana MAP:iin on osallistunut yli museota. Esimerkkejä MAP:n ohjelmien sisällöistä (työkirja ei ole kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuilla, vaan vaatisi osallistumista ohjelmaan): 3

4 Institutional Assessment (IMAP) yleiskatsaus museon johtamiseen ja toimintoihin kokonaisuudessaan esimerkkejä työkirjasta: - Onko organisaatiossa kirjallinen tehtävänmäärittely(mission statement)? (kyllä/ei) Jos on, niin milloin se on tehty ja milloin tarkastettu viimeksi. Kopio liitteeksi. Jos ei ole, kuvaile museon tarkoitusta ja tehtäviä sekä sitä, miten museo palvelee. - Onko museon tehtävä muuttunut sen perustamisen jälkeen? (kyllä/ei) Jos on, kuvaile miten. - Kuvaile museon tehtävän ja identiteetin erityispiirteitä. Selitä miten museon tehtävä ja tavoitteet erottavat sen muista vastaavanlaisista kulttuuri- ja sivistyslaitoksista yhteiskunnassa. Collections Management (CMAP) keskittyy kokoelmapolitiikkaan; suunnittelu, saavutettavuus, dokumentointi ja kokoelmien hoito museon kokonaisuuden kontekstissa. esimerkkejä työkirjasta: - Kuinka museo hyödyntää kokoelmiaan tehtävänsä/tarkoituksensa eteenpäin viemisessä? - Kuvaile miten muuten kuin näyttelyiden avulla kokoelmia käytetään museon toiminnoissa. - Onko museolla tarjota seuraavia palveluita yleisölle? (rasti ruutuun) Varastokierroksia, Henkilökunnan (tutkijat, kokoelmahlökunta) puheita tai luentoja, Kokoelmien kartuttamiseen liittyviä kenttämatkoja/ekskursioita, Yleisön materiaalin tunnistamista, Konservointia tai kokoelmien säilytyksen neuvontaa. Public Dimension Assessment (PDA) arvioi sitä, kuinka museo palvelee, kommunikoi ja tekee yhteistyötä yleisönsä ja yhteisönsä kanssa. esimerkkejä työkirjasta: - Kuvaile lyhyesti yhteisöä, jossa museo sijaitsee (demografiset tiedot, koulutustaso, etniset taustat, ilmasto, turismi jne.) Mitkä ovat museon suurimmat kilpailijat vapaa-ajan sektorilla? - Kuvaile museon nykyiset yleisöt. - Onko museolla kohdeyleisöjä näyttelyiden markkinoinnissa, ohjelmissa tai muissa yleisöpalveluissa? (kyllä/ei) Jos on, niin mitä toimenpiteitä on tehty kohdeyleisöjen identifioimiseksi? Governance Assessment (GMAP) auttaa museon hallintoa ja johtavaa tahoa (johtokunta, hallitus jne.) tarkastelemaan roolejaan ja vastuitaan tavoitteenaan kehittää hallinnon kykyä edesauttaa ja tehostaa museon perustehtäviä. Työkirja rakentuu 5 osasta (sections). 1 osassa identifioidaan museon hallintoon vaikuttavat sidosryhmät. 2 Governance review, 3 Strategic Questions, 4 Activities (sisäisiä harjoituksia, jotka tähtäävät hallinnon tehostamiseen ja yhteistyön parantamiseen esim.henkilökunnan, hallinnon ja toimivan johdon välillä), 5 Governance snapshot. 4

5 Huomioita: Vaikka ohjelmassa on selkeä itsearvioinnillinen osuus (self study), analyysi perustuu kuitenkin vertaisarvioinnille, jossa arvioitsijan/arvioitsijoiden rooli on hyvin keskeinen. Arviot ja suunnitelmat sen perusteella tehdään ikään kuin mittatilaustyönä kullekin museolle. Työkirjoissa olevat kysymykset (MAP:n verkkosivuilla olevien näytteiden perusteella) ovat kuvailevia (kuvaile, kerro, perustele), eivät varsinaisia mittareita, joskin ne heijastavat museon toiminnan tavoitetasoa. Osa yleisistä kysymyksistä (museon tehtävää ja organisaation rakennetta kartoittavat kysymykset) ovat samoja eri ohjelmissa. MAP:in ohjelman perusteella ei tuoteta julkista tilastotietoa ohjelmaan osallistuneista museoista, museo saa palautteen yksityisesti. Työkirjat eivät ole kokonaisuudessaan saatavissa verkossa, kirjat kuuluvat osana maksulliseen ohjelmaan. MAP:ia enemmän museoiden yleisen tason vertailuun perustuu AAM:n Accreditation Program akkreditointijärjestelmä. Lähimpänä yleistä, museon kokonaisuutta arvioivaa mallia on MAPin neljästä ohjelmavaihtoehdosta Institutional Assessment vaihtoehto. Mallin rakenne heijastaa museoiden hallinnon erilaisuutta pohjoismaihin verrattuna (vrt. Governance Assessment ohjelma.) Linkki: II ISO-BRITANNIA The Accreditation Scheme for Museums The Museums, Libraries and Archives Council (MLA) on kansallinen kehittämis- ja yhteistyötoimielin, joka toimii museoiden, kirjastojen ja arkistojen toimialalla. MLA:n hallinnoiman rekisteröintijärjestelmän tarkoitus on asettaa kansalliset museoita koskevat standardit. Rekisteröityäkseen museon on täytettävä tietyt perusvaatimukset koskien kokoelmien hoitoa ja dokumentointia, museoiden johtamista ja hallinnointia sekä museon käyttäjilleen tarjoamia palveluja. Järjestelmä perustettiin 1988 (The Museum Registration Scheme) ja sen jälkeen järjestelmään on osallistunut kaikkiaan museota eri puolilta maata. Vuonna 2004 malli uudistettiin ja nimettiin uudestaan The Accreditation Scheme:ksi kuvaamaan paremmin järjestelmän tehtävää auttaa museoita keskittymään olennaiseen ja auttaa niitä paikantamaan kehitettäviä alueita toiminnassaan. Lisäksi tällä haluttiin kohottaa akkreditoitujen museoiden statusta. Yhtenä iäkkäimmistä malleista rekisteröintijärjestelmä on ollut suunnannäyttäjä maansa museoiden tason kohottamiselle ja ollut esikuvana kansainvälisestikin monille muille vastaavantapaisille malleille ja järjestelmille. Akkreditointihakemuksessa vaaditaan museolta seuraavia asioita: 5

6 Osa: 1. Hallinto ja museon johtaminen (Governance and Museum Management) 2. Palvelut käyttäjille (User Services) 3. Tilat (Visitor Facilities) Vaadittavat asiat akkreditoinnin täyttämiseksi, jotka kuvastavat tavoitetasoa: - hyväksyttävä hallintomuoto - museon johtamisen järjestäminen - tyydyttävät järjestelyt kokoelmien omistuksen suhteen - kiinteistön hallinnan järjestelyt - museon toiminnan kestävä taloudellinen pohja - toimintasuunnitelma, joka sisältää tiedot museon tarkoituksesta, päätavoitteista, erityistavoitteista sekä rahankäyttö suunnitelman - turvallisuussuunnittelu - määrällisesti ja kokemuksellisesti sopiva henkilökunta täyttämään museolle asetetut velvollisuudet (sis. myös vapaaehtoiset) - rekrytointi ja johtaminen on järjestetty noudattaen yleisiä menettelytapoja - riittävä museoammatillinen osaaminen (tutkinnot, museoammatillinen koulutus) - museoammatillisilla työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa/osallistua museon päätöksentekoon ja poliittisiin linjauksiin - museon sijainnista, avoinna oloajoista ja palveluista tiedotetaan julkisesti (esitteet, opaskirjat, julisteet, verkkosivut) Ei minimi-vaatimusta aukiolon määrälle. - museo palveluineen on suunnattu erilaisille kohderyhmille (fyysisen saavutettavuuden lisäksi eri ikä- ja sos. ryhmät) - yhteistyö/kommunikointi käyttäjien kanssa tarjottujen palveluiden suhteen (vieraskirjat, kyselyt, konsultaatio ystäväyhdistyksen kanssa jne.) - museon omien kokoelmien ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuus käyttäjille - kokoelmien tulkinta käyttäjien oppimista ja elämystä tukevalla tavalla erityisvaatimuksena ei-valtiollisesti rahoitetuille kansallinen -sanaa tai vastaavaa nimessään käyttäville museoille: näytteilleasettamispolitiikan tulee kuvastaa museon koko kokoelmaa, museon tulee tarjota alansa ammatillista asiantuntemusta ja neuvontaa yleisölle ja muille museoille sekä museon palvelujen tulee vastata kansalliselle museolle asetettua vaatimustasoa. - riittävä valikoima kävijöille tarkoitettuja palveluja ja informaatiota ( yleiset palvelut kuten wc, kahvila, parkkipaikka jne. - opasteet, sekä ulkoiset että museon sisäiset - asiakaspalvelun järjestäminen siten, että kävijät ja muut museon käyttäjät (esim. puhelintiedustelut) saavat hyvän palvelun - asiakastilojen ylläpito ja siisteys 6

7 4. Kokoelmien hallinta (Collections Management) erityisvaatimuksena kansallisille museoille: näyttöä siitä, palvelujen laatu täyttää asiakkaiden tarpeet - kokoelmapolitiikka, joka sisältää kartutus- ja poistoperiaatteet ja joka on museon hallitsevan tahon hyväksymä - kokoelmien dokumentoinnin toimintatapaohje - kokoelmien hallintaan (hankinta, varastokirjanpito, lainaustoiminta, poistot) liittyvien toimenpiteiden kirjaaminen tietyllä minimitasolla - kirjallinen dokumentointisuunnitelma sisältäen aiotut toimenpiteet/suunnitelmat ja aikataulun mahdollisen ruuhkautuneen dokumentoinnin purkamiseksi - toimenpiteet, jotka tähtäävät kokoelmien tuhoutumisen ja vahingoittumisen estämiseen - turvallisuusjärjestelyt, jotka kattavat yleisön, henkilökunnan sekä kokoelmien turvallisuuden ja jotka tarkistetaan vähintään 5 vuoden välein - erityisvaatimukset kansallisille museoille: museolla on jo oltava sisällöltään huomattava kokoelma joka vastaa sen tarkoitusta - museon tarkoitus ja tehtävä on kerätä toimialansa kannalta merkittäviä esineitä ja niihin liittyvää tietoa (kartuttamisen aktiivisuus ja suunnitelmallisuus?) - museon kokoelmien hoidosta ja säilymisestä on vastattavat riittävällä tasolla ja resursseilla Huomioita: Accreditation Scheme on mielenkiintoinen ikänsä ja esikuvallisen roolinsa takia. Mallin uudistuksessa muutettu nimi kuvaa mallin sisältöä, jonka monet kysymykset on muotoiltu tavoitteen muotoon. Malli painottaa melko vahvasti museon ulospäin suuntautuvaa roolia ja museon tarjoamia palveluita yleisölle (kokonaisuudet 2. ja 3.) Tutkimusta ei painoteta omana toimintanaan, vaan se on ilmeisesti sisäänrakennettuna välittämiseen, tulkintaan ja ulospäin suunnattujen tietopalveluiden kysymysalueissa. Linkki: III NORJA Mål og mening i museumshverdagen. Sjølevalueringsopplegg for plan- og utviklingsarbeid i museer Norjan mallista vastaa Norsk museumsutvikling, joka on osa ABM-utvikling nimistä valtion laitosta (museot, kirjastot, arkistot). Norjalainen itsearviointimalli on laadittu vuosina 7

8 ja pohjautuu suoraan amerikkalaiseen AAM:n Museum Assessment Programiin (MAP). Malli työstettiin yhteistyössä kolmen museon kanssa, jotka kävivät läpi MAP:in. Tämän pohjalta malli työstettiin Norjalaisille museoille sopivaksi. Mål og mening i museumshverdagen julkaistiin Norjan arviointimalli on luonteeltaan vapaaehtoisuuteen perustuva itsearviointimalli, varsinaista ulkoista arviointia ei Norsk Museumsutviklingin taholta suoriteta. Mallin käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja on tarkoitettu museoiden toiminnan laadun kehittämistyön pysyväksi työkaluksi. Mallin lähtökohtana ovat museoiden joka vuosi Norjan museotilastoa varten tuottamat tiedot. Mallia käyttävät kulttuuri- taide- sekä luonnonhistorialliset museot. Mallin arviointiosuus rakentuu kolmeen kysymyskokonaisuuteen ja lopuksi seuraa yhteenveto. Mallin kysymykset ovat MAP-esikuvan mukaisesti kuvaile ja selosta -tyyppisiä kysymyksiä, joihin liittyy tilastollisia (esim. erilaisten näyttelyiden lukumäärät) sekä jonkin verran myös arvioivia kysymyksiä (esim. kiinteistöjen kunto: hyvä, tyydyttävä tai huono). Museotoiminta on arviointimallissa jaettu kolmeen näkökulmaan; museoon toimintaan laitoksena ja organisaationa sekä museon perustehtäviin yhteiskunnan muistina sekä kohtauspaikkana. Arviointialueiden sisältö on seuraava: Näkökulma Arviointialue Museo laitoksena ja organisaationa - museon tavoitteenasettelu - johtaminen ja organisointi - henkilökunta - talous - kiinteistöt - suunnitelmat (kokoelmapolitiikka, tutkimussuunnitelma, näyttely- markkinointi jne. suunnitelmat, ovatko erillisenä suunnitelmana vai sisältyvätkö toimintatai pitkäaikaissuunnitelmiin) Yhteiskunnan muisti (Samfunnsminnet) - tutkimus ja kerääminen - kokoelmat (sis. koostumus, kartuttaminen, dokumentointi) - ylläpito ja konservointi Kohtaamispaikka (Møtestedet) - näyttelyt - pedagoginen toiminta, oheistoiminta ja julkaisut - laitoksen muut toiminnot (kahvila, museokauppa jne.) - yleisö ja markkinointi - muut kontaktit yhteiskuntaan (yhteistyöorganisaatiot, -yhteisöt ja sidosryhmät) Yhteenveto (Sammendrag) yhteenveto-osuudessa määritellään kaikilta kolmelle edellä kuvatulta arviointialueelta museon vahvuudet sekä toisaalta muutostarpeet ja kehittämistoimenpiteet ja -osaalueet. 8

9 Huomioita: Norjan malli on ulkomaisista vertailumalleista puhtaimmin itsearviointimalli, varsinaista ulkoista arviointia ei suoriteta, vaikka organisaatiotasolla ulkopuolinen rahoittajataho saattaa arvioida museota vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. malli on hyvin laaja ja vaatii museolta paneutumista: yllä referoitujen kolmen näkökulman alaiset pääkysymykset sisältävät kymmeniä arviointialuetta kuvaavia alakysymyksiä ja yhteensä erityyppisiä kysymyksiä on kaikkiaan 144. malli jakaantuu kolmeen yllä kuvattuun kysymyskokonaisuuteen, joista ensimmäinen; museon toiminta laitoksena ja organisaationa vastaa pitkälti meidän mallimme välittävien mekanismien ja tukiprosessien arviointialuetta. Yhteiskunnan muisti -näkökulmaan sisältyvät kokoelmien kartuttamisen ja dokumentoinnin sekä kokoelmien hallinnan ja konservoinnin työryhmien aihealueet. Tiedon ja osaamisen välittäminen -työryhmän aihealuetta vastaa museo kohtaamispaikkana kokonaisuuden kysymykset, jotka tosin sisältävät myös markkinointiin, museokauppaan ja kahvilaan jne. liittyviä kysymyksiä. Linkki: IV TANSKA Kvalitetsvurdering af museer Museoiden arvioinnista on vastannut vuodesta 2002 lähtien Kulturarvstyrelse (KUAS), jonka tehtäviin kuuluu kehittää standardeja museoiden toiminnassa keskeisille osa-alueille sekä toiminnoille, joihin liittyy museolaissa mainittuja velvoitteita tai tavoitteita. Tanskan uusi museolaki astui voimaan 2002 ja jo se sinällään sisältää runsaasti vaatimuksia ja ehtoja museoille valtion rahoituksen saamiseksi ja säilyttämiseksi. Laatuarviointi alkoi Tanskassa vuosina museon pilottiarvioinnilla Statens Museumsnaevnin (KUASin edeltäjä) toimesta. Museoiden joukossa oli kulttuuri- taide ja luonnonhistoriallisia museoita. Pilottiprojektin jälkeen 10 museota on arvioitu kulttuuriministeriön, kuntien tai museoiden toivomuksesta. Vuosina arvioidaan 15 museota vuosittain. Arviointiprosessissa keskeinen on museoille lähetettävä kysely, joka toimii pohjana ulkoiselle arvioinnille. Lisäksi KUASiin toimitetaan museon tuottamat julkaisut viiden viimeisen vuoden ajalta, jotka toimivat museon tutkimuksen arvioinnin lähdemateriaalina. Kunkin museon ulkoisen arvioinnin suorittaa erikseen nimetty arviointitoimikunta, johon kuuluu kaksi jäsentä museoyksiköstä, yksi jäsen arkeologian ja yksi dokumentointiyksiköstä. Lisäksi tutkimuksen arviointiin julkaisujen pohjalta osallistuu kulttuuriministeriön tutkimusvaliokunnan edustaja, sekä joidenkin erityisalojen osalta (esim. konservointi) myös muita asiantuntijoita. 9

10 Arviointitoimikunta vierailee museossa ja museon täyttämän kyselyn ja muun materiaalin pohjalta käydään keskustelu, johon museosta osallistuu johtaja ja mahdollisesti myös osastonjohtajat ja hallituksen puheenjohtaja. Arviointikonsultti tekee arvioinnista raportin, jota museolla ja arviointitoimikunnalla on mahdollisuus kommentoida. Arvioijien arviointiin ja raportointiin käyttämä työaika on noin 90 tunti/arviointi. Lopuksi museo informoi KUAS:ia siitä, miten raportin suosituksia aiotaan seurata tulevaisuudessa. Arvioitava museo saa KUAS:ilta suoraan viimeisen version kyselykaavakkeesta, joka täytetään ja palautetaan sähköisesti. Kysymykset ovat vapaamuotoisia, kuvaile tyyppisiä kysymyksiä, joihin liittyy määrällistä tietoa sisältäviä kysymyksiä. Verkossa on orientoitumista varten luettavissa perusmalli kyselystä, jonka sisältö on pääpiirteissään seuraava: 1. Museon organisaatiomuoto ja tehtävä (Museets arbejdsgrundlag og formål) 2. Kokoelmat, arkistot, kirjasto (Samlinger, arkiver, bibliotek) 3. Kerääminen, hankinta, selvitykset ja tutkimukset (Indsamling, erhvervelser, undersøgelser og forskning) 4. Konservointi ja säilyttäminen (Konserverings- og bevaringsarbejde) - museon perustiedot - museon tehtävä, vastuualue tai -ala - yhteistyösopimukset - jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa ja yhdistyksissä (sekä museoalan, viranomais- ym. osallisuudet) - yleinen kuvaus kokoelmista - kokoelmien kirjaamisen ja rekisteröintijärjestelmän menetelmien ja käytäntöjen kuvaus (mm. numerointijärjestelmä, käytössä olevat digitointijärjestelmät/tietokannat jne., kokoelmien dokumentointiaste prosenttiluvuittain) - lainaukset ja deponoinnit museolle ja museolta - museon arkistojen kuvaus - museon kirjaston kuvaus - museon tehtäväalueen tutkimus- selvitys- ja keräämisperiaatteiden selvitys (tutkimuskohteet, tutkimuksen laji- ja alueet, kokoelma- ja hankintapolitiikka) - kokoelmien edustavuus suhteessa museon tehtävään - toteutetut tutkimusprojektit neljältä viime vuodelta - museon kokoelmahankinnat - museon kokoelmien hyödyntäminen tutkimuksessa tai tutkimusten yhteydessä - neuvontapalvelut ja osallistuminen viranomaistyöhön (esim. lausunnot, kulttuuriympäristö, suojelu jne.) - osallistuminen konferensseihin ja kokouksiin - osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoihin - konservoinnin yleinen tila museossa; valmiudet, mahdolliset puutteet, työtilat jne. - konservointihenkilökunta, konservointisuunnitelma omille kokoelmille 10

11 5. Välittäminen (Formidling) 6. Rakennukset ja ulkoalueet (Bygninger og udendørsarealer) 7. Kalusto ja materiaali (Inventar og materiel) 8. Museon organisaatio ja hallinto (Museets organisation og administration) 9. Museon johto ja henkilökunta (Museets ledelse og personale) 10. Museon talous (Museets økonomi) - mahd. ulkopuolisten töiden konservointi - museon tavoitteet ja strategiat välittämisen alueella - näyttelyt (perus- ja muut näyttelyt) - muu välittämistoiminta (opastukset, opetus, esitelmät, ekskursiot jne.) - opetus (erit. yhteistyö koulujen kanssa) - julkaisut (luettelo 5 viimeisen vuoden julkaisuista sis. AV, Cd-rom, video- ja verkkojulkaisut) - välittäminen internetissä (museon toiminta verkossa, kohderyhmät ja tavoitteet) - erityistoiminta yhdistyksille tms. - pr-toiminta - museokauppa, kahvilapalvelut - aukioloajat ja kävijämäärät (esim. vuosittaiset ja päivittäiset aukioloajat tunneissa) - rakennusten yleinen kuvailu - tilojen neliömäärät ja tietyissä tiloissa ilmastoon ja valoon liittyvien vaatimusten täyttäminen, liikuntarajoitteisten huomioiminen, varastotilojen hyödynnysaste, siivous ym. - ulkoalueiden kuvaus (koko, käyttö) - omistussuhteet - museon tehtäväalueen kannalta oleelliset varusteet, kalusto ja materiaali (?) - hallinto ja päätöksenteko - kirjanpito- ja arkistointijärjestelmät - taloushallinto (tilikirjanpito) - palkka- ja henkilöstöhallinto - yhdistykset (kuten museon ystäväyhdistys, tukiyhdistys, museoklubi, taideyhdistys jne.) - vakuutukset - atk-palvelut museolle (päivitykset, millainen ammattitaidon taso jne.) - museon hallitus/johtokunta - museon johtaminen - vakinainen henkilökunta - muu henkilökunta (osa- ja määräaikainen hlökunta) - muut (kuten vapaaehtoistyövoima) - yleistä henkilöstöasioihin liittyvää (henkilöstöpolitiikka) - täydennyskoulutus ja -kurssit - museon määrärahojen tähänastinen kehitys - määrärahat jatkossa - tukirahastot ym. - museon oma liikevaihto 11

12 Huomiota: Tanskan arviointimalli ja siihen liittyvä kysely arvioitavalle museolle on tehty ulkoisen arvioinnin tarpeisiin, sen taustamateriaaliksi. Kysymykset ovat museon toimintaa ja sen tasoa kartoittamaan pyrkiviä ja kuvailevia, eivätkä aihepiirien kysymykset ole suoraan arvioivia. Jokaisen aihealueen viimeinen kysymys sen sijaan pyytää museota kuvailemaan toimintansa heikkouksia ja vahvuuksia ottaen huomioon toimintaan käytetyn ajan ja taloudellisuuden (tehokkuus) suhteessa museon resursseihin (henkilöstö, talous) ja museon vastuualueeseen liittyviin tavoitteisiin ja strategiaan. Verrattuna esim. Norjan malliin, Tanskan malli painottaa selvemmin museoissa tehtävän tutkimuksen osuutta, jota arvioidaan eri näkökulmista kohdassa 3. Malli vertautuu meidän hankkeemme tutkimus, dokumentointi ja inventointi työryhmän tehtäväalueeseen. Tanskan mallin tutkimusta arvioivasta kysymyksenasettelusta korostuu tutkimuksen merkityksen korostaminen museon tehtävänasettelun painopisteiden, kokoelmien kartuttamisen ja hankintojen sekä museon asiantuntijaroolin perustana. Aihealueidensa puolesta Tanskan malli on lähinnä meidän malliamme, sillä museoiden perustoimintoja kuvaavien arviointialueiden tehtävärajaukset noudattavat hyvin pitkälle hankkeemme neljän ydintoimintoja käsittelevän työryhmän aiherajauksia. Meidän mallimme välittävien mekanismien ja tukitoimintojen arviointialueen sisältämät asiat sisältyvät Tanskan mallissa kohtiin 1 sekä Linkki: Muita museoiden arviointi- ja rekisteröintijärjestelmiä sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia: Alankomaat: - The Netherlands Museum Register Australia: - Museum Accreditation and Grants Program Iso-Britannia: - Valuing Museums. Impact and innovation among national museums. Tutkimus kansallisten kokoelmien taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista Itävalta: - Museumsgütesiegel 12

13 Kanada: - Canadian Heritage Museum Assistance Program (MAP), (rahoitusohjelma) - Museum Excellence Program (Alberta Museums Association) From Australia to Zanzibar. Museum Standards Schemes Overseas. A research project for Resource: The Council for Museums, Archives and Libraries 2002 (Timothy Mason ja Jane Weeks) Kokoava selvitys eri maiden museoissa käytössä olevista standardointi, arviointi ja rekisteröintijärjestelmistä. Tutkimus on vuonna 2002 tehty brittiläisen rekisteröintijärjestelmän uudistamisen taustatyönä. 13

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Kesäkuu 2015 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on vuonna 1927 perustettu osakeyhtiömuotoinen KHT-yhteisö. Yhtiön

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Vertaisarvioijien hakulomake

Vertaisarvioijien hakulomake - kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi Henkilötiedot Titteli Etunimi Valokuva: Sukunimi Sukupuoli: Nainen Mies Syntymäaika: Kansallisuus: Osoite: Puhelinnumero: E-mail: Vertaisarvioinnin kannalta

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti

Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti Eurooppalaisen vertaisarvioinnin itsearviointiraportti (Ohjauspisteen nimi) [Vuosi] Laatija: Toimitettu: [Päivämäärä, versionumero/lopullinen versio] EUROPEERGUID Tool-box 09, muokattu -materiaalista Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tässä johtosäännössä säädetään hallintokeskuksen organisaatiosta ja tehtävistä.

Tässä johtosäännössä säädetään hallintokeskuksen organisaatiosta ja tehtävistä. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 2.12.1993 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 9.9.2004 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 25.1.2007 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 10.12.2012 HALLINTOKESKUKSEN

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET. Ammatillinen koulutus OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ ARVIOINNIN KEHITTÄMISHAASTEET Ammatillinen koulutus Opetusneuvos 7.11.2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen

Lisätiedot

JIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE MITTARI VASTUUTAHO

JIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE MITTARI VASTUUTAHO JIK-RTG STRATEGIA 2013-2014 TULOSKORTTI 30.5.2013 ASIAKAS PALVELUIDEN LAATU JA SAATAVUUS kuvausten järjestäminen poikkeustilanteissa; käytäntö, sijaisen hankkiminen lähipalvelu tutkimuksiin ajanvarauksella

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT Oppimistulosten arvioinnin kannalta Opetusneuvos Anu Räisänen 24.9.2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ARVIOINTI TEHTÄVÄ, LUONNE JA VAATIMUKSET Tulkinnallinen

Lisätiedot

Musan Salama. strategia

Musan Salama. strategia Musan Salama strategia 2016-2018 STRATEGIAN TAUSTAA Musan Salaman strategia on rakennettu seuran toimihenkilöille tehdyn kyselyn sekä johtokunnan ja Palloliiton määrittämien tavoitteiden pohjalta. Lähtökohtana

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän tiedon tallentamisen ja saavutettavuuden edistäminen 2. Kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen Alueellisen

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista

liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista liikekumppanuustukea ja neuvontapalveluja tuonnin lisäämiseksi kehitysmaista 20. elokuuta 2007 Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma.

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2010-D-531-fi-5 Alkup.: FR Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa koulujen johtokunnan 14. 16. huhtikuuta 2010

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot