JOENSUU Reijolan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUU Reijolan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys"

Transkriptio

1 JOENSUU Reijolan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys Raportti Teija Ahola Selvitystyö Ahola Mikkeli Tilaaja Joensuun kaupunki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kohdealue Lähtötiedot kaavoista ja kulttuuriympäristön suojelutavoitteista Rakennusinventoinnit ja kulttuuriympäristöselvitykset Työnmenetelmät Luonnonympäristö kyläasutuksen lähtökohtana Aikapaaluja tarkastelualueen historiassa Arviointi Alue- ja kohdekuvaukset Osa-alue 1: MULON KYLÄ Osa-alue 2: REIJOLAN TAAJAMA Osa-alue 3: MULONVÄYLÄN (ent. VT 6) YMPÄRISTÖ Osa-alue 4: MULONSALO Osa-alue 5: NIITTYLAHTI VEHKAPURO - LAITAKANGAS Osa-alue 6: KARJALAN RADAN PYSÄKKISEUDUT LÄHTEET Liitteet 2

3 1 Johdanto Kulttuuriympäristöselvitys tehtiin yleiskaavoituksen lähtöaineistoksi keväällä Tehtävänä oli päivittää aikaisempaa, vuoden 2005 kulttuuriympäristöselvitystä Joensuun kaupungin Reijolan alueen osayleiskaavaan lähtöaineistoksi yleiskaavan tavoitteiden tarkkuuden mukaisesti. Raportin tulosten pohjalta voidaan arvioida suunnitelmien ja rakentamisen vaikutuksia suunnittelualueen rakennettuun kulttuuriympäristöön, sen historiallisiin ja kyläkuvallisiin tunnuspiirteisiin ja arvoihin. Lisäksi voidaan arvioida yksittäisten rakennuskohteiden rakennushistoriallista ja maisemallista merkittävyyttä. Osayleiskaavan suunnittelussa selvityksen tulokset ovat sovellettavissa lähtötietona selostuksessa, kaavakartan sisällössä ja esitystavassa, kaavamääräyksissä, vaikutusten arvioinnissa ja vuoropuhelussa. Työn tilasi Joensuun kaupunki, Teknisen viraston kaavoitus. Selvityksen tutkimusosuudesta, rakennusinventoinnista, kohteiden arvottamisesta, kaavoitukseen liittyvistä osuuksista ja karttatuotannosta vastasi FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta. 3

4 1.1 Kohdealue Tarkastelualueena on Joensuun kaupungin Reijolan taajama ja sen maa- ja metsätalousvaltainen ympäristö. Maa-alueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi Mulon maarekisterikylässä, eteläisin alue kuuluu Hammaslahden maarekisterikylään. Tarkastelualueen pinta-ala on noin 42 km 2 ja sillä asuu noin 4000 asukasta. Tarkastelualue rajautuu lännessä Pyhäselkään, idässä alueen halki virtaa kapea Haapajoki. Alueen halki kulkee sekä rata että vt 6:n uusi ja vanha linja. Reijolan taajama jää radan ja valtatie 6:n väliselle alueelle. Pyhäselän rannan ja radan välille jää Mulon vanhaa kyläasutusta. Valtatien itäpuolella on Mulonsalon metsävaltaista maatalousaluetta. Etelässä tarkastelualue rajautuu Hammaslahden Salonkylän maaseutualueeseen. Kartta: Tarkastelualue. Joensuun kaupunki. Reijolan osayleiskaavan OAS

5 1.2 Lähtötiedot kaavoista ja kulttuuriympäristön suojelutavoitteista Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaiheen maakuntakaavan Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Maakuntakaavat ja kulttuuriympäristö 1. vaiheen maakuntakaavakartassa on aluemerkinnöin osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Ks. luku 1.3 ja karttaliite vaiheen maakuntakaavakartassa on kohdemerkinnöillä osoitettu muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Ks. luku vaiheen maakuntakaavassa tarkastellaan rakennusperintöä, jota varten laadittu selvitys julkaistaan vuonna Luonnoksessa ei ole yksittäisiä rakennuskohteita tarkastelualueelta, paitsi jo 1. vaiheen maakuntakaavaan merkitty Niittylahden pysäkki. (S. Räisänen, tiedonanto ) Kuva: Karttaote Pohjois-Karjalan 1. vaiheen vahvistetusta maakuntakaavasta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Mulon kulttuurimaisema-alue on merkitty kaavassa vaaleansinisellä vaakaviivoituksella. - Kuvaan on lisätty sinisellä tarkastelualue rajaus. 5

6 Asemakaavat Asemakaavoitettuja alueita on Reijolassa ja Niittylahdessa. Reijolan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin lääninhallituksessa vuonna Sen jälkeen alueelle on tehty useita uusia asemakaavoja sekä asemakaavan muutoksia. Nykyään asemakaavoitettu alue ulottuu Pitkämäkeen saakka, vanhimmalta kaava-alueelta n. 2,8 km etelään. Reijolan taajaman asemakaavoissa on yksi suojeltavaksi osoitettu (sr) kohde: Rouvalan päärakennus. Niittylahdenrannan alueelle laadittiin ensimmäinen asemakaava vuonna 1996 (ayk ), suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy. Alueelta on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr-2) entisen Niittylahden tilan päärakennus. Saman tilan maille varattu matkailupalvelujen alue on osoitettu alueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (RM/s-1). Niittylahden pysäkille laaditussa asemakaavassa (ayk ) on vanha pysäkkirakennus osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Yleiskaavat Tarkastelualueelle on laadittu seuraavat osayleiskaavat: Niittylahden-Vehkapuron osayleiskaava (lh 1994) Reijolan taajama-alueen osayleiskaava (KHO 2000) Reijolan taajama-alueen osayleiskaavan muutos (kv 2001) Karhunmäen osayleiskaava (kv 2008) Joensuun seudun yleiskaava 2020 (YM 2009) Niittylahden-Vehkapuron osayleiskaavassa ei ole osoitettu suojeltavia kulttuuriympäristökohteita. Kaavaselostukseen on liitetty kartta, johon on merkitty erityishuomiota vaativia kohteita ilman varsinaista suojelumääräystä: Niittylahden opiston alue ja päärakennus, Niittylahden tila, Hopealahden tila, Vehkapuron tila ja sitä ympäröivät peltoalueet, Temppelisaari, Vehkapuron koulu ja Suhmurantien miljöö. Reijolan osayleiskaavassa on osoitettu Rantalan tila SR-merkinnällä kulttuurija rakennushistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi, joka on tarkoitettu suojeltavaksi. Lisäksi on aluemerkinnällä osoitettu maatilakeskuksia, joiden alueella on huomioitava, että ympäristökuva säilyy tai korjaantuu. Kaavaselostuksessa maatilakeskuksina mainitaan Rantalan lisäksi Kuusela (Mörkölä), Tyynelä, Kokkola, Untola (Rajala), Tössilä, Ollila ja Kettula Mulon kulttuurimaisema-alueelta sekä Honkala Kummuntieltä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 :ään perustuen päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on tarkistettu ja se on tullut voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. 6

7 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Päätös perustui maisema-aluetyöryhmän mietintöön vuodelta 1992: Osa I Maisemanhoito ja Osa II Arvokkaat maisema-alueet (AM). Tarkastelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Museoviraston päivittämä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointi (Rakennettu kulttuuriympäristö RKY) on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Tarkastelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Erityislait Tarkastelualueella ei ole rakennussuojelulailla (1985/60) suojeltuja kohteita eikä rakennuksia, jotka olisi suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Alueella ei myöskään ole kirkollisia rakennuksia. Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin on tallennettu tiedot Joensuun tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä, jotka ovat muinaismuistolain (1963/295) nojalla rauhoitettuja. Muinaismuistolain 4 mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille. Jos muinaisjäännöksen rajoja suojaalueineen ei ole määrätty kiinteistötoimituksessa tai lunastettu, siten kuin lain 5 :ssä on sanottu, katsotaan rajojen kulkevan siten, että suoja-alueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista. Pyhäselän kunnan arkeologinen perusinventointi on vuodelta 2003, inventoijana arkeologi Petro Pesonen Pohjois-Karjalan museosta. Reijolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi tehtiin vuonna 2011, inventoijana Timo Jussila Mikroliitti Oy:stä. Inventointi päivitti tunnettujen kolmen kiinteän muinaisjäännöksen nykytilan. Uusia esihistoriallisia kohteita ei löytynyt. Historiallisen ajan muinaisjäännösten kartoitus keskittyi mahdollisiin asutusarkeologista arvoa omaaviin kohteisiin, joita ei kuitenkaan löytynyt. Raportissa esiteltiin muutama kulttuurihistoriallinen kivi- ja maarakenne (kuoppia, tilan rauniot, kiviaita), jotka kuitenkin pääteltiin suhteellisen nuoriksi (mahd. torppia) eikä niitä katsottu muinaisjäännöksiksi. Tiedot vuoden 2003 perusinventoinnissa löytyneistä kohteista on viety Museoviraston Muinaisjäännösrekisteriin: Haapajoki: kivikautinen asuinpaikkalöytö. Rlk 2 Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahdessa, Särkivaaraan johtavan tien eteläpuolella, Tuomaalan talosta 200 metriä lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on kerätty pellolta, joka on joen pohjoispuolella Mattila 1: kivikautinen asuinpaikkalöytö. Rlk 2 Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahden itärannalla, pellolla Mattilan talosta metriä lounaaseen. 7

8 Mattila 2: kivikautinen asuinpaikkalöytö. Rlk 2 Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahden itärannalla, pellolla Mattilan talosta 300 metriä lounaaseen. Lähde: Muinaisjäännösrekisteristä ( ). 1.3 Rakennusinventoinnit ja kulttuuriympäristöselvitykset Mulon ja Hammaslahden kylien vanhemmasta rakennuskannasta on olemassa ns. kuntatason perusinventointiaineistoja 1980-luvulta ja 2000-luvun alusta. Inventoiduista kohteista on laadittu tietolomakkeet Pohjois-Karjalan inventointitietokantaan vuonna 2003 (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, nykyinen ELY). Tarkastelualueelta on inventoitu 37 kohdetta. Ne kaikki esitellään tämän raportin luvussa 6 (liitekartta 2). Inventoiduista kohteista on purettu Huvimäen kivinavetta nro ja Vehkapuron vanha päärakennus nro Pohjois-Karjalan seutukaavaliiton ensimmäinen kulttuuriympäristöselvitys on laadittu 1970-luvulla. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristö. II painos. Pohjois- Karjalan seutukaavaliitto, Joensuu Tarkastelualueelta on mainittu seuraavat kohteet/alueet: Nro Nimi 3 Niittylahti, Mulonkylä 4 Mulonkylä, Rantalan tila ja vanha kyläkeskus 5 Vehkapuro, Mulonkylä 14 Niittylahden kansanopisto ja sen alue 15 Valtiopäivämies Pekka Leppäsen koti, Mulo [Kuusela] Vuonna 2004 julkaistiin Pohjois-Karjalan liiton teettämä maakunnallinen kulttuuriympäristöselvitys: Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Mika Ahonen. Pohjois-Karjalan liitto. Maakunta on luokiteltu maisemallisin perustein osaalueisiin, ja aluekuvauksiin sisältyy luettelo alueen luonnetta hyvin edustavista kohteista. Selvityksessä luokitellaan arvokkaat kulttuuriympäristökokonaisuudet valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin. Tarkastelualueelta on selvityksessä mukana Mulon kylämaisema, joka edustaa Pyhäselän-Höytiäisen viljelytasankoaluetta. Mulon kylämaisemaa luonnehditaan avoimeksi maisematilaksi, jossa tilakeskukset ovat asettuneet matalille kumpareille. Kulttuuriympäristön arvotekijöinä mainitaan muutamat erinomaisesti säilyneet pihapiirit, rakennuskanta ja kumpareasutuksen historiallinen jatkuvuus sekä varsinaisen aluekokonaisuuden ulkopuolella sijaitseva Niittylahden opiston alue. Vanhemmasta rakennuskannasta mainitaan tilat: Pekkala, Tannila, Tössilä, Rajala, Tyynelä, Kokkola ja Ollila sekä Rantala (liitekartta 1). Rautateiden kohteisiin lukeutuu Niittylahden rautatieasema, jota luonnehditaan kansallisromanttiselta tyyliltään muista rataosan rakennuksista poikkeavaksi rakennukseksi. Pieni pysäkkirakennus on rakennettu B. Granholmin (1902) mallipiirustuksien mukaan. 8

9 Vuonna 2006 valmistui kulttuuriympäristöselvitys Joensuun seudun yleiskaavan 2020 lähtöaineistoksi: Kulttuuriympäristöselvitys. Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä. Joensuun seudun yleiskaava Outi Suoranta. Joensuun kaupunki, Tekninen virasto. Selvityksessä arvotettiin aikaisemmin inventoidut rakennuskohteet seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin. Tarkastelualueelta on arvotettu 21 kohdetta seudullisesti merkittäväksi (liitekartta 1). Paikallisesti merkittäviksi kohteiksi on luokiteltu Niittylahdesta inventoitu Kirnukallio (104) sekä inventoimaton kohde osoitteessa Niittylahdentie 232. Vehkapurosta Vehkapurontien varrelta inventoitu Lampela (30) sekä inventoimattomina kohteina Vehkapurontien varrella sijaitsevat pientalot: Vehkapurontie 78, 79 ja 281. Mulon kylältä ne kumparekylän kulttuurimaisema-alueella sijaitsevat tilat, joissa rakennuskanta on pitkälti uusiutunutta: Rauhala (9), Kivikko (17), Ollila (6), Leminiemi (20), Pasu (21), Louhela (27) ja Kumpula (14) sekä inventoimaton Laitila Mulonväylän varressa, vastapäätä Yrjölää ja Mansikkaahontien risteystä. (kuvaliite 1) 2 Työnmenetelmät Tehtävänä oli laatia selvitys tarkastelualueen rakennettujen kulttuuriympäristöjen tunnuspiirteistä ja nykytilasta sekä osoittaa historiallisia, maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaavat alueet ja kohteet. Selvityksen lähtöaineistona oli 2006 laadittu kulttuuriympäristöselvitys sekä Pohjois-Karjalan inventointitietokanta vuodelta Työssä tarkasteltiin edellä mainittujen selvitysten yhteydessä inventoitujen kohteiden nykytilaa ja arvoja yleiskaavoituksen lähtökohdista. maasto- ja kirjallisuusselvityksen pohjalta tietopohjaa alueen rakennettujen kulttuuriympäristöjen nykytilasta. Työmenetelminä käytettiin maastokäyntejä, valokuvadokumentointia, rakennusinventointia, karttahistoriallista ja kirjallisuusselvitystä. Eri menetelmin kerättyjen tietojen pohjalta määriteltiin rakennetun kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia tunnuspiirteitä ja kulttuuriympäristön arvotekijöitä. Raportissa kuvataan pääpiirteet alueen maankäytön ja rakennetun ympäristön historiasta. Isojako- ja pitäjänkarttojen pohjalta laadittu karttakuva alueen asutuksesta 1800-luvun alkupuolella on ollut lähtötietona asutushistoriallisten kohteiden arvottamisessa. Osa-alueiden luonteen hahmottamiseksi tehtiin yleispiirteinen karttakuva alueen kulttuuriympäristöjen alueellisista ominaispiirteistä. Rakennettujen kyläalueiden nykytilan arviointi perustuu paikan päällä tehtyihin havaintoihin. Tammikuussa sekä huhtikuussa tehtyjen maastokäyntien yhteydessä tarkasteltiin rakennetussa ympäristössä näkyvien eri aikavaiheiden tunnistettavuutta (säilyneisyyttä), alueellista eheyttä ja erityisiä tunnusmerkkejä, kuten arkkitehtonisia ja ympäristöllisiä erityispiirteitä. Kartoituksen tuloksia esitellään osa-alueittain luvun 6 yleis-, alue- ja kohdekuvauksissa. Erillisiä tietolomakkeita inventoinnin menetelmillä kartoitetuista kohteista ei tehty. Monet aikaisemmin inventoiduista kohteista olivat säilyttäneet kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvopiirteensä. Uusina kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja omaavina yksittäisinä kohteina nostetaan esille Yrjölän 1920-luvun päärakennus ja Ritoniemen kaksikerroksinen 1930-luvun päärakennus sekä Reijolan ja Niittylahden nykyiset koulutalot, jälkimmäiset ennen kaikkea niiden edustaman 9

10 rakennustyypin puolesta; rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen tarkempi arviointi on hyvä tehdä asemakaavoituksen yhteydessä. Yksittäisten kohteiden sijaan painotettiin alueellista tarkastelua, jolloin avattiin jo inventoitujen kohteiden mahdollista merkitystä aluekokonaisuuden osana. Yleiskaavalliseen tarkasteluun nostettiin aluekokonaisuuksia, kuten Niittylahti, Petrinlahti- Hopealahti, Savikontie ja Suhmuran harjun alue, joissa rakennuskanta ja ympäristö ilmensivät hyvin alueen ympäristöllistä ja historiallista luonnetta tai eri aikakausien rakentamisen perinteitä. Lisäksi tarkasteltiin Reijolan taajaman ydinkeskustan luonnetta, mutta sen osalta tarkempi arviointi on ajankohtaisempaa tehdä asemakaavamuutosten yhteydessä. Selvitys päivittää aikaisempaa 2006 laadittua Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitystä Reijolan osayleiskaavan suunnittelualueen osalta. Työssä keskityttiin rakennettuun kulttuuriympäristöön, koska kulttuurimaisemia oli tarkastelu jo vuonna 2009 osayleiskaavaa varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä (Ramboll Oy). Kuitenkin alueen kulttuuriympäristön ja asutuksen sijoittumisen taustoittamiseksi tuotiin luvussa 3 esille myös alueen maisemarakenteen luonnetta. Raportti sisältää johtopäätökset siitä, mitä historiallisia ja ympäristöllisiä arvoja kulttuuriympäristöt sisältävät ja mikä on arvotekijöiden tämän hetkinen tila. Työ sisältää myös taulukkomuotoisen tiivistelmän kulttuuriympäristön arvotekijöistä kaavoituksen yhteydessä tehtävää vaikutusten arviointia varten Tilaajalle luovutettiin raportti, joka muodostuu tekstiosiosta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä sekä rakennusinventointikorteista. Tekstitiedosto, digitaaliset valokuvat, paikkatietoaineistot toimitettiin tallennuslevykkeellä. Valokuvia otettiin n. 450 kpl. 10

11 3 Luonnonympäristö kyläasutuksen lähtökohtana Pohjois-etelän suuntainen Pyhäselkä muodostaa tarkastelualueen länsipuolelle yhden Itä-Suomen suurimmista vähäsaarisista järvenselistä. Se on tarkastelualueella suurmaiseman elementeistä vaikuttavin. Vesistö on olennainen osa etenkin Niittylahden opiston ja varhaisen huvila-asutuksen kulttuuriympäristöä. Mulon kantakyläasutuksen ja järven välillä on metsävyöhyke, mutta pelloksi raivatun Heinäsuon kohdalla, Rantalan edustalla, järvi siintää peltomaiseman taustalla ja näkyy myös paikoitellen idässä peltoaukeaa rajaavalle selänteelle. Tarkastelualueella maisematilojen tai mäenselänteiden suuntautuneisuus ei ole pohjois-etelän suuntainen kuten järvialtaan vaan kääntyy enemmänkin kaakon-luoteen suuntaan, mikä näkyy mm. Pyhäselkään laskevissa virtavesiuomissa sekä niitä ympäröivien peltomaiden muodoissa sekä aluetta halkovien pääliikenneväylien eli radan ja valtatien linjauksissa. Tarkastelualueen eteläosassa, Laitakankaalla, vahva maankäyttöön vaikuttanut ympäristötekijä on Suhmuran kapea harjuselänne, joka on palvellut maareittinä sekä keskittänyt pienviljelyksiä selänteen reunoilta löytyvien viljelyskelpoisten maa-alueiden luokse. Pyhäselkä ja sen kanssa lähes samansuuntaiset liikenneväylät jakavat Mulon kylän kaistaleisiin: rannan ja radan välisellä alueella on vanha kumparekylä avarine peltomaisemineen sekä loma-asutuksen varaama rantavyöhyke, rautatien ja valtatien välille jää etelään nauhamaisesti laajentuva Reijolan taajama ja valtatien itäpuolella on Haapajoen peltoaukeat sekä laaja harvaasutettu metsäympäristö pirstaleisin peltomaisemin ja paikoitellen pientaloasutuksen valtaamin tieympäristöin. Kuva: Mulon kylän peltoaukeaa. Kuusela on kuvan vasemmassa reunalla, taustalla näkyy Pyhäselkä ja Rantala. Tarkastelualue kuuluu Pohjois-Karjalan alavimpiin seutuihin. Alue on korkokuvaltaan kauttaaltaan loivapiirteinen, joskin paikoitellen on pienipiirteistä mäkisyyttä, joka perustuu idässä ja kaakossa kumpareiseen 11

12 moreenimaastoon, etelässä Suhmuran harjun selänteeseen. Tarkastelualueen harvat jyrkemmät kallio- ja moreenimäet keskittyvät idän selännealueelle tai ovat lännen alavia laaksoja reunustavien loivien selännemaiden keskeltä nousevia kallionyppylöitä, kuten Pitkämäen seudulla. Mulon vanhan kumparekylän asutus Pyhäselän alavalla rantamaalla on Muinais-Saimaan korkeimman rantatörmän (86-87 m mpy) tuntumassa, mutta kuitenkin pääsääntöisesti vähintään korkeustasolla 85 m mpy samalla korkotasolla näyttää pysyvän pääpiirteissään myös Reijolan taajama laajentuvine asuntoalueineen, sen sijaan Niittylahdessa asutus yleensä ja myös 1990-luvulla perustettu asuntoalue ovat tätä alavammalla maalla ja 1800-luvun alkupuolella perustetut talonpaikat asettuivat harvakseltaan hieman pelloiksi raivattujen peltojen yläpuolelle kohoaville mäenkumpareille, korkotasolle m mpy. Rakennuspaikoiksi on valittu moreeni- ja kalliokumpareita. Alueen yleisin maalaji on moreeni, minkä lisäksi on lajittuneen maa-aineksen eli hiedan, hiekan ja hienon soran alueita, usein näitä lajittuneita aineksia on myös moreenin seassa. Mulon vanhaa kumparekylää ympäröivät hienojakoiset hiesu- ja saviesiintymät, jotka sijaitsevat muinaisen Saimaan aikaisissa lahdissa ja salmissa luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella tehtyjen jokien ja purojen perkauksilla sekä luhtaniittyjen ojituksilla kylän peltoalat laajenivat vähitellen nykyisiin mittoihin. Kuva: Kuveniemen kesämökkialuetta. Järvimaisemiltaan vaikuttavan Pyhäselän itäranta on lähes koko matkaltaan loma-asutuksen valtaamaa. Vähäiset maanviljelyksen käytössä olevat rannat keskittyvät Mulon kantakylälle eli Rantalanlahteen sekä Rajakanpuron ja Mustapuron suulle. Pyhäselän itärannan rantaviiva on jatkuvaa pienten niemien ja lahdelmien nauhaa. Tarkastelualueella on muutamia 1800-luvun jälkipuolella rakennettuja huvilamaatiloja, mutta varsinainen loma-asutus on alkanut vasta viime sotien jälkeen. Ensimmäinen tiiviisti rakentunut mökkialue syntyi 1950-luvulla Kuveniemeen, ml. sen edustalla olevat pari pientä saarta. Samaan aikaan Niittylahden Rantatien suunnalla rannoilta myytiin yksittäisiä mökkipalstoja. Seuraavalla vuosikymmenellä loma-asutus valtasi rantaviivaa Haapaniemessä ja toi lisää mökkiasutusta Rantatien suunnalle. Lähes kaikkialla mökkejä rakennettiin lisää luvuilla. Viime vuodet ovat 12

13 tuoneet rannoilla myös ympärivuotista asutusta, viimeksi Mulonniemeen. Vanhimmat vaatimattomat viikonloppumajat ovat alkaneet korvautua isommilla ja tavallisesti myös talviasuttavilla loma-asunnoilla. Erityisesti vanhimmissa mökkiyhdyskunnissa poikkeaminen aikaisemmasta rakentamisen mittakaavasta ja pihamuodostustavasta muuttaa pienimittakaavaisia maastoon mukautuvia mökkimiljöitä, joita vielä löytää esimerkiksi Kuveniemestä. Itä-Suomessa maaperän kivisyys vaikutti kansanomaiseen rakentamisen tapaan. Luonnonkiviä käytettiin jo varhain talousrakennusten rakennusmateriaalina. Kivirakentamisessa paikallisia eroja syntyy mm. käytettävissä olleista kivilajeista. Mulon seutu sijaitsee Pohjois-Karjalan liuskealueella. Tarkastelualueella kallioperä on suurimmaksi osaksi kiilleliusketta, joka koostuu kvartsista ja kiilteistä. Paikallinen kivimateriaali on lohjennut helposti paksuina, levymäisinä kappaleina. Ominaisuus, joka on vaikuttanut myös seinien ja perustusten muuraustapaan sekä innostanut luomaan kivikkoasetelmia puutarhojen kaunistukseksi. Kuvat (vas.): Niittylahden tilan navetan vanhaa kiviseinämuurausta. Yhteen seinäkiveen on kaiverrettu navetan rakennusvuosi ja rakennuttajan nimi. Kuva (oik.): Levymäisistä kivistä muurattua tallin seinää Ritoniemen tilalla. Kuva: Puutarhan kivirakennelma Niittylahdessa. 13

14 4 Aikapaaluja tarkastelualueen historiassa 1323 Pähkinänsaarenrauha, Pohjois-Karjala jäi osaksi Venäjää 1500-l Tohmajärven Mulon kylässä pysyvää asutusta 1617 Stolbovan rauha, Karjala liitettiin Ruotsiin 1631 Mulon kylästä ensimmäinen asiakirjamaininta; kylässä oli seitsemän taloa, asutus ortodoksista 1650 Tohmajärven pitäjä itsenäistyi Kiteen pitäjästä ns. ruptuurisodan jälkeen alueelle muutti savolaisia 1696 Kylässä oli 9 taloa, kruununtiloja 1721 Uudenkaupungin rauha, Pohjois-Karjala liitettiin Venäjään 1761 Kirkkotie Kiihtelysvaaran kirkolle valmistui Mulon ja Hammaslahden osalta 1780 ns. Karjalan emätie (vt 6) valmistui 1809 Pohjois-Karjalan muun Suomen mukana liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjään 1831 Isonjaon päätyttyä kylässä oli 31 kantataloa 1857 Kiihtelysvaarasta oma kirkkoherra- ja käräjäkunta 1873 Ensimmäinen maakauppa avattiin Mulon kylälle 1894 Karjalan rata valmistui Joensuuhun saakka, Mulo sai pysäkin 1896 Mulon Ollilassa aloitti yhtiö- tai tilameijeri 1898 Mulon kansakoulu aloitti toimintansa 1899 Pohjois-Karjalan kansanopisto siirtyi Mulon Niittylahteen 1899 Puutarhakoulu aloitti toimintansa Niittylahdessa 1900 Mulon kylän kansakoulutalo valmistui Niittylahteen 1900 Mulon nuorisoseura perustettiin 1902 Niittylahti sai pysäkin 1905 Mulon työväenyhdistys perustettiin 1922 Niittylahden/Vehkapuron koulu perustettiin 1923 Pyhäselän seurakunta itsenäistyi 1925 Pyhäselän kunta itsenäistyi Kiihtelysvaaran kunnasta 1928 Pohjois-Karjalan kansanopiston kivirakennus valmistui 1928 Seurojentalo Majakallio rakennettiin Niittylahteen 1932 Niittylahden nuorisoseura perustettiin Niittylahden opistossa oli Karjalan armeijan esikunta ja sotilassairaala 1956 Reijolaan valmistui koulurakennus (Mulon koulu) 1969 Niittylahteen valmistui uusi koulurakennus 1970 Reijolan asutusalueen 1. asemakaava vahvistettiin 1980 Reijolan koulun laajennus valmistui 1987 Mulon ja Niittylahden liikennepaikat lakkautettiin 1993 Niittylahden koulun laajennus valmistui 1994 Niittylahti-Vehkapuron osayleiskaava vahvistettiin 2000 Reijolan taajama-alueen osayleiskaava vahvistettiin 2001 Niittylahteen valmistui päiväkotirakennus 2007 Uusi vt 6 linja Pitkämäen ja Reijolan välille 2009 Pyhäselän kunta ja Joensuun kaupunki tekivät kuntaliitoksen 2011 Reijolaan valmistui uusi päiväkotirakennus Lähteet: Juvonen, Jaana, Vanhan Tohmajärven historia; Jokinen, Liisa, Rantalan tilan vaiheita vuodesta 1800; Tuominen, Vesa, Pyhäselän partailta. 14

15 5 Arviointi Kohteet valittiin tutkimusosion ja lähdeaineistojen perusteella. Kohteiksi valittiin ne, joilla selvityksen perusteella on erityisiä kulttuurihistoriallisia ja/tai ympäristöllisiä arvoja ja joiden säilyminen kyläkuvassa ylläpitää alueen historiallista ja ajallista kerroksisuutta sekä rakennetun ympäristön monipuolisuutta. Hyvä elinympäristö tarvitsee muutosten rinnalla jatkuvuutta. Pysyvyydellä on myös identiteettimerkitystä. Selvityksessä ei oteta kantaa arvojen merkittävyyteen. Työn tavoitteena oli paikallisten erityispiirteiden määrittely ja arvottaminen. Yleiskaavoituksessa huomioon otettava valtakunnallinen intressi määritellään valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja maakunnalliset intressit maakuntakaavoituksen yhteydessä. Luokittelu Valittujen kohteiden ja aluekokonaisuuksien kohdalla käytettiin kolmijakoista arvoluokitusta. H Historialliset arvot (asutus-, talous-, sivistys-, aate- ja/tai sosiaalihistoriallista painoarvoa) M Maisemalliset arvot (kylätaajama- ja maisemakuva) R Rakennushistorialliset ja arkkitehtoniset arvot Arvokuvaukset ovat avuksi arvioitaessa kohteen muutoskestävyyttä/herkkyyttä ja sen pohjalta mahdollisia kaavamääräyksiä. Kohteiden luokittelussa painotettiin seuraavia perusteita: 1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus) 2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys) 3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus) 4) alkuperäistä tai sitä vastaavan maankäytön, rakennuksen käyttötarkoituksen, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys) 5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus) tai 6) näkyvissä olevat eri aikakausien maisematilat, rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät maankäytön, rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus). Suositukset Selvityksessä arvoluokiteltujen kulttuuriympäristökohteiden kaavallista tarkastelua varten esitetään toimenpidesuosituksia. Suositukset voivat toimia lähtökohtana kaavan laadinnan aikana käytävälle keskustelulle kulttuuriympäristön arvoista, alueen paikallisesta luonteesta ja tunnuspiirteistä sekä niiden säilyttämiseen ohjaavista kaavoituksen keinoista. 15

16 K I Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde [punainen neliö] Suojelumääräyksillä turvataan kohteen ja sen rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL ). Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Korjausrakentamisessa ja muissa toimenpiteissä tulee säästää rakennuksen mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja yksityiskohtiin perustuvat tunnuspiirteet. K II Kulttuurihistoriallisia arvoja omaava kohde [oranssi pallo] Tavoitteena on yleiskaavamääräyksillä tukea rakennetun kulttuuriympäristön ja/tai historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen kannalta tärkeän rakennuksen säilymistä. Rakennusten purkaminen voidaan saattaa yleiskaavamääräyksellä luvanvaraiseksi (MRL 127). Purkamislupaa harkittaessa on hyvä arvioida suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia kyläkuvalle tai ympäröivän kulttuurimaiseman arvoille. A I Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue [sininen alue] Suojelu-, suunnittelu- ja/tai rakentamismääräyksin turvataan rakennetun kulttuuriympäristön ja/tai kulttuurimaiseman arvojen säilyminen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohdetta koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Rakentaminen tai muut toimenpiteet tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön luonteeseen ja kulttuurihistoriallisiin tunnuspiirteisiin. On huolehdittava, että rakentaminen on sijainniltaan, mittasuhteiltaan, muodoltaan ja julkisivumateriaaleiltaan maisemaan ja kyläkuvaan sopeutuvaa. Maisemahistoriallisesti arvokkailla peltoalueilla ei tule rakentaa muita kuin maataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja palvelevia rakennuksia tai olemassa olevaan tilakeskukseen liittyvää asuntorakentamista. A II Kyläkuvallisia (k) ja/tai maisemallisia (m) arvoja omaava alue [tummanvihreä ja vaaleanvihreä] k = Tavoitteena on yleiskaavamääräyksillä tukea alueen rakennuskantaan sekä muihin ympäristötekijöihin, esim. puutarhat, kivirakennelmat, puukujat, vanha tiestö tai korttelirakenne, perustuvien kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Tarkempi arvojen määrittely voidaan tehdä asemakaavatyön yhteydessä. m = Tavoitteena on yleiskaavamääräyksillä tukea alueella pitkään jatkuneen maankäytön synnyttämän maisemakuvan ja elinkeinotoimintaan liittyvän rakennusperinnön (ja rakennelmien) säilymistä. Alueet kestävät muutoksia, mutta uudisrakentamisen tulee rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeutua olemassa olevan rakennetun ympäristön ja/tai kulttuurimaiseman luonteeseen. 16

17 6 Alue- ja kohdekuvaukset Seuraavaksi käydään osa-alueittain läpi alueelta kohteiksi valittuja rakennettuja kulttuuriympäristöjä sekä inventoidut kohteet. Alueet ja kohteet on tyypitelty eli määritelty aihealue, johon kohde taustaltaan kuuluu ja mikä on ollut osaksi myös kohteen inventointiperuste. Kustakin kohteesta määritellään myös arvotekijät sekä esitetään suositukset yleiskaavallista tarkastelua varten. Kohteiden nimen perään on merkitty kylä ja kiinteistötunnus sekä kohdetunnus, mikäli kohde sisältyy Pohjois-Karjalan inventointitietokantaan (Pohjois-Karjalan inventointitietokanta Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, ). Kohdetunnuksen perässä on kirjaintunnus sk, mikäli kohde on luokiteltu Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvityksessä seudullisesti merkittäväksi (Kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seutu. Outi Suoranta. 2006). Kyseistä selvitystä käytetään valmisteilla olevassa 3. vaiheen maakuntakaavatyössä yhtenä lähtöaineistona. Kartta: Osa-alueet 1 Mulon kylä 4 Mulonsalo 2 Reijolan taajama 5 Niittylahti-Vehkapuro-Laitakangas 3 Mulonväylä 6 Karjalan radan pysäkkiseudut 17

18 Osa-alue 1: MULON KYLÄ Yleiskuvaus Mulon vanhaa kyläasutusta voi luonnehtia kumpareille levinneeksi lakiasutukseksi. Ensimmäiset pellot oli raivattu hiekkamoreenimaille, alavia eloperäisiä maa-alueita hyödynnettiin ensin niittyinä ja raivattiin pelloiksi 1800-luvun lopulta alkaen. Mulon kylällä on edelleen maanviljelystä ja karjataloutta harjoittavia tiloja. Kuva: Näkymä Pekkalan pellon keskellä säilyneen pajarakennuksen ohi Mulon kantakylän suuntaan. Mulon kylässä arvioidaan olleen asutusta jo 1500-luvulla. Väestö oli alun perin ortodoksista. Vuonna 1637 oli kylässä yhdeksän taloa. Ruptuurisodan jälkeen ( ) Mulon väestö vaihtui kokonaisuudessaan. Alueelle tuli uudisasukkaita Savosta. Ennen 1800-luvun alkupuolelle ajoittuvan isojakotoimituksen valmistumista oli Mulossa kolme uusinta taloa saanut vanhan numeroinnin mukaiset kantatalonumerot: Löttölä nro 16, Jaakkola nro 17 ja Ahlbacka (Rantala) nro 18. Numerointi paljastaa, että kantatalojen määrä oli kaksinkertaistunut 1800-luvun alkuun mennessä, samaan aikaan kylän asuttu piiri oli laajentunut. Isonjaon jälkeen kylässä oli 31 kantataloa; myöhemmin niitä on muodostettu lisää. Mulon ja Hammaslahden kylissä, kuten pohjoiskarjalassa yleensäkin, kaikki talot olivat kruununtiloja. Vuoden 1789 myönnettiin kruununtalonpojille oikeus lunastaa tilansa perinnölliseksi. Mulossa ensimmäisenä tätä oikeutta käytti Pekkala nro 5 (vanha numerointi, myöh. 7). Yleisemmin alueen tilojen itsenäistyminen vauhdittui vasta luvun puolivälin jälkeen. Mulon kantakylä sekä jo ennen isojakoa perustetut yksittäistalot ovat pysyneet pääasiassa asuttuina. Reijolan kohdalla olleet vanhat tilakeskukset ovat jääneet taajamarakentamisen alle. Kantakyläksi on tässä selvityksessä nimetty alue, jossa vielä isonjaon aikaan 1800-luvun alussa oli asutusrykelmä ja laajimmat rintapellot. Kyläalue sijaitsee kumpareisella harjanteella radan länsipuolella, kylän peltoaukean reunalla, korkeustasolla m mpy. Tällä pitkänomaisella alueella on nykyään Kettula, Ollila, Kuusela, Kukkola, Tannila, Tössilä ja Untola sekä Leminniemen suunnalla vierekkäin sijaitsevat Pasu ja Leminiemi sekä Heinäsuon peltoaukean pohjoisreunalla sijaitseva Rantala. 18

19 Samaan maisemakokonaisuuteen kuuluu Heinäsuon peltoaukean ja radan idänpuoleisella harjanteella sijaitsevat Pekkala ja Louhela sekä Huvimäki. Ollila, Pekkala, Louhela, Kukkola ja Tannila on esitelty jäljempänä kohdekuvauksissa. Tössilän (inv.nro 10) pihapiiri on kylämäen korkeimmalla kohdalla. Asuintalo on 1970-luvulta ja navetta 1950-luvulta. Tielle näkyy pieni hirsiaitta. Vanha asuintalo on purettu vuonna 1988 tehdyn inventoinnin jälkeen. Pihatien varteen on rakennettu uusi asuntotontti, jonne on pystytetty puutalo ja autotalli. Seuraavat tienvarren talot - Untola, Kokkola sekä Tyynelä - jäävät nykyään kyläaukean laidalle. Untolan (inv.nro 11) ja Tyynelän (inv.nro 12) rakennukset ovat pääasiassa 1900-luvun puolivälistä tai jälkipuolelta. Pasun (inv.nro 21) sekä Leminiemen (inv. nro 20) kohdilla on ollut ennen isoajakoa Löttölän kantatalo, joka isossajaossa siirtyi Mulonsaloon. Talojen rakennuskanta on pääasiassa ja 50-luvuilta. Pasun pihapiirin kuuluu muutama vanhempi hirsirakennus. Mulon kylämaisemiin suuresti vaikuttaneet liikenneväylät ovat valtaväyliä, joista maantie eli vanha Karjalan emätie otettiin käyttöön 1780 ja Karjalan rata vuonna Valtatie rakennettiin osittain mulolaisten kirkkotien pohjalle. Kuopiosta Joensuun ja Honkavaaran kautta Tohmajärvelle kulkiessaan emätie noudatti suunnilleen nykyistä Mulonväylän linjausta. Mulon kestikievari on toiminut pääasiassa Ollilassa ja Hirvolassa (myöh. Rouvala). Kylällä on toiminut myös yksi Kiihtelysvaaran kunnan kolmesta ensimmäisestä postitalosta. Rautatien liikennepaikkoja on ollut Mulon kylän kohdalla, Niittylahdessa ja Suhmurassa sekä myöhemmin myös seisakkeet Haapakko, Vehkapuro ja Haapaniemi. Kuva: Pisaran talo vanhan kylätien varrella. Mulonpysäkintie Pekkalan kohdalla sekä Tössilästä länteen on pitkälti vanhalla linjallaan, myös Kuuselan kohdalla on säilynyt vanhaa tiestöä. Kyläasutusta ja valtateitä yhdistäneet kylätiet ovat osa kulttuuriympäristöjen historiallista monipuolisuutta ja saattavat tarjota edelleen viehättäviä kävelyreittejä. Hyvästä esimerkistä käy kevyenliikenteen väylänä säilynyt kulkureitti Reijolasta Mulon kylälle. Tämä jo 1800-luvun kartoissa näkyvä kylätie haarautui Reijolan kohdilla vanhasta maantiestä. Nykyään se erkanee Reijolan ensimmäiseen kaava-alueeseen kuuluvasta Koivutiestä ja kulkee vanhaa uraa myöden Louhelan ja Koivikon ohi Mulon seisakkeelle. Tieosuudella, joka jää maakunnallisesti arvokkaan maisema-aluerajauksen sisään, on säilynyt myös 19

20 kylävaiheen pihapiirejä, mm. Louhela sekä sitä nuoremmat Pisara ja Kivikko, jotka ovat myös inventoituja kohteita (nro:t 18 ja 17). Pisaran talo on rakennettu Louhelan entisestä tuvasta 1920-luvun lopulla, rakennusta on jatkettu myöhemmin kamarilla ja uudistettu myös ulkoasullisesti. Rakennuksessa on toiminut puoti. Kivikon pientalo on rakennettu 1940-luvulle tuolloin muodostetulle tontille. Säilyessään pienimittakaavaiset pihapiirit pitävät yllä rakennetun ympäristön monipuolisuutta ja kertovat asuntoalueeksi muuttuvassa ympäristössä sen aikaisemmasta luonteesta. Mulon kylää ympäröivät pellot ulottuvat Rantalan luona lähelle rantaa. Lännessä rannan ja peltojen välillä on metsävaltainen alue, jonka halki kulkee kapeita kyläteitä Pyhäselän Kuveniemeen, tiiviisti rakennetuille mökkialueille. Seuraava laajempi peltoaukea on Pyhäselkään laskevan Rajakanpuron ympärillä, entisillä niittymailla. Peltoalueen ympärillä on harvakseltaan entisiä pienviljelyspaikkoja, joista Itikka-aho, Ahola ja Niittylä ovat vanhoja inventointikohteita (inv.nro 22, 15, 5). Pihapiireissä on yleensä edelleen pieni harjakattoinen asuintalo, sauna ja pieni karjasuoja tai muu ulkorakennus. Rakennukset ovat pääasiassa luvuilta, joukossa sekä hyvin säilyneitä että korjauksissa uudistuneita, lisäksi on uudisrakennuksia, kuten Itikka-ahossa 1980-luvun pyöröhirsimökki. Pientilojen pihapiirit eivät ole rakennushistoriallisilta arvoiltaan erityisiä. Ne hajallaan metsäympäristöön ja eri teiden varsille sijoittuvina eivät myöskään muodosta aluekokonaisuuksia. Kuva: Mulon kylän ja rannan välisellä metsävyöhykkeellä sijaitsee yksittäisiä pienviljelyspaikkoja, jotka ovat jääneet asunto- tai vapaa-aikakäyttöön. Kuvissa Niittylä ja Itikka-aho. / Valokuvat: Pohjois-Karjalan inventointitietokanta, Kuva: Kivikon pihapiiri Mulon peltoaukean suuntaan avautuvassa rinteessä, radan takana. 20

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015/3.6.2016 KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine LIITE 7 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12.5.2016 P23496 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (6) Nro: 1 Valmistelu:

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot