JOENSUU Reijolan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUU Reijolan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys"

Transkriptio

1 JOENSUU Reijolan osayleiskaava Kulttuuriympäristöselvitys Raportti Teija Ahola Selvitystyö Ahola Mikkeli Tilaaja Joensuun kaupunki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kohdealue Lähtötiedot kaavoista ja kulttuuriympäristön suojelutavoitteista Rakennusinventoinnit ja kulttuuriympäristöselvitykset Työnmenetelmät Luonnonympäristö kyläasutuksen lähtökohtana Aikapaaluja tarkastelualueen historiassa Arviointi Alue- ja kohdekuvaukset Osa-alue 1: MULON KYLÄ Osa-alue 2: REIJOLAN TAAJAMA Osa-alue 3: MULONVÄYLÄN (ent. VT 6) YMPÄRISTÖ Osa-alue 4: MULONSALO Osa-alue 5: NIITTYLAHTI VEHKAPURO - LAITAKANGAS Osa-alue 6: KARJALAN RADAN PYSÄKKISEUDUT LÄHTEET Liitteet 2

3 1 Johdanto Kulttuuriympäristöselvitys tehtiin yleiskaavoituksen lähtöaineistoksi keväällä Tehtävänä oli päivittää aikaisempaa, vuoden 2005 kulttuuriympäristöselvitystä Joensuun kaupungin Reijolan alueen osayleiskaavaan lähtöaineistoksi yleiskaavan tavoitteiden tarkkuuden mukaisesti. Raportin tulosten pohjalta voidaan arvioida suunnitelmien ja rakentamisen vaikutuksia suunnittelualueen rakennettuun kulttuuriympäristöön, sen historiallisiin ja kyläkuvallisiin tunnuspiirteisiin ja arvoihin. Lisäksi voidaan arvioida yksittäisten rakennuskohteiden rakennushistoriallista ja maisemallista merkittävyyttä. Osayleiskaavan suunnittelussa selvityksen tulokset ovat sovellettavissa lähtötietona selostuksessa, kaavakartan sisällössä ja esitystavassa, kaavamääräyksissä, vaikutusten arvioinnissa ja vuoropuhelussa. Työn tilasi Joensuun kaupunki, Teknisen viraston kaavoitus. Selvityksen tutkimusosuudesta, rakennusinventoinnista, kohteiden arvottamisesta, kaavoitukseen liittyvistä osuuksista ja karttatuotannosta vastasi FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta. 3

4 1.1 Kohdealue Tarkastelualueena on Joensuun kaupungin Reijolan taajama ja sen maa- ja metsätalousvaltainen ympäristö. Maa-alueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi Mulon maarekisterikylässä, eteläisin alue kuuluu Hammaslahden maarekisterikylään. Tarkastelualueen pinta-ala on noin 42 km 2 ja sillä asuu noin 4000 asukasta. Tarkastelualue rajautuu lännessä Pyhäselkään, idässä alueen halki virtaa kapea Haapajoki. Alueen halki kulkee sekä rata että vt 6:n uusi ja vanha linja. Reijolan taajama jää radan ja valtatie 6:n väliselle alueelle. Pyhäselän rannan ja radan välille jää Mulon vanhaa kyläasutusta. Valtatien itäpuolella on Mulonsalon metsävaltaista maatalousaluetta. Etelässä tarkastelualue rajautuu Hammaslahden Salonkylän maaseutualueeseen. Kartta: Tarkastelualue. Joensuun kaupunki. Reijolan osayleiskaavan OAS

5 1.2 Lähtötiedot kaavoista ja kulttuuriympäristön suojelutavoitteista Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaiheen maakuntakaavan Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Maakuntakaavat ja kulttuuriympäristö 1. vaiheen maakuntakaavakartassa on aluemerkinnöin osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Ks. luku 1.3 ja karttaliite vaiheen maakuntakaavakartassa on kohdemerkinnöillä osoitettu muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Ks. luku vaiheen maakuntakaavassa tarkastellaan rakennusperintöä, jota varten laadittu selvitys julkaistaan vuonna Luonnoksessa ei ole yksittäisiä rakennuskohteita tarkastelualueelta, paitsi jo 1. vaiheen maakuntakaavaan merkitty Niittylahden pysäkki. (S. Räisänen, tiedonanto ) Kuva: Karttaote Pohjois-Karjalan 1. vaiheen vahvistetusta maakuntakaavasta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Mulon kulttuurimaisema-alue on merkitty kaavassa vaaleansinisellä vaakaviivoituksella. - Kuvaan on lisätty sinisellä tarkastelualue rajaus. 5

6 Asemakaavat Asemakaavoitettuja alueita on Reijolassa ja Niittylahdessa. Reijolan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin lääninhallituksessa vuonna Sen jälkeen alueelle on tehty useita uusia asemakaavoja sekä asemakaavan muutoksia. Nykyään asemakaavoitettu alue ulottuu Pitkämäkeen saakka, vanhimmalta kaava-alueelta n. 2,8 km etelään. Reijolan taajaman asemakaavoissa on yksi suojeltavaksi osoitettu (sr) kohde: Rouvalan päärakennus. Niittylahdenrannan alueelle laadittiin ensimmäinen asemakaava vuonna 1996 (ayk ), suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy. Alueelta on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr-2) entisen Niittylahden tilan päärakennus. Saman tilan maille varattu matkailupalvelujen alue on osoitettu alueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (RM/s-1). Niittylahden pysäkille laaditussa asemakaavassa (ayk ) on vanha pysäkkirakennus osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Yleiskaavat Tarkastelualueelle on laadittu seuraavat osayleiskaavat: Niittylahden-Vehkapuron osayleiskaava (lh 1994) Reijolan taajama-alueen osayleiskaava (KHO 2000) Reijolan taajama-alueen osayleiskaavan muutos (kv 2001) Karhunmäen osayleiskaava (kv 2008) Joensuun seudun yleiskaava 2020 (YM 2009) Niittylahden-Vehkapuron osayleiskaavassa ei ole osoitettu suojeltavia kulttuuriympäristökohteita. Kaavaselostukseen on liitetty kartta, johon on merkitty erityishuomiota vaativia kohteita ilman varsinaista suojelumääräystä: Niittylahden opiston alue ja päärakennus, Niittylahden tila, Hopealahden tila, Vehkapuron tila ja sitä ympäröivät peltoalueet, Temppelisaari, Vehkapuron koulu ja Suhmurantien miljöö. Reijolan osayleiskaavassa on osoitettu Rantalan tila SR-merkinnällä kulttuurija rakennushistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi, joka on tarkoitettu suojeltavaksi. Lisäksi on aluemerkinnällä osoitettu maatilakeskuksia, joiden alueella on huomioitava, että ympäristökuva säilyy tai korjaantuu. Kaavaselostuksessa maatilakeskuksina mainitaan Rantalan lisäksi Kuusela (Mörkölä), Tyynelä, Kokkola, Untola (Rajala), Tössilä, Ollila ja Kettula Mulon kulttuurimaisema-alueelta sekä Honkala Kummuntieltä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 22 :ään perustuen päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on tarkistettu ja se on tullut voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. 6

7 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Päätös perustui maisema-aluetyöryhmän mietintöön vuodelta 1992: Osa I Maisemanhoito ja Osa II Arvokkaat maisema-alueet (AM). Tarkastelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Museoviraston päivittämä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen inventointi (Rakennettu kulttuuriympäristö RKY) on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Tarkastelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Erityislait Tarkastelualueella ei ole rakennussuojelulailla (1985/60) suojeltuja kohteita eikä rakennuksia, jotka olisi suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Alueella ei myöskään ole kirkollisia rakennuksia. Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin on tallennettu tiedot Joensuun tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä, jotka ovat muinaismuistolain (1963/295) nojalla rauhoitettuja. Muinaismuistolain 4 mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille. Jos muinaisjäännöksen rajoja suojaalueineen ei ole määrätty kiinteistötoimituksessa tai lunastettu, siten kuin lain 5 :ssä on sanottu, katsotaan rajojen kulkevan siten, että suoja-alueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista. Pyhäselän kunnan arkeologinen perusinventointi on vuodelta 2003, inventoijana arkeologi Petro Pesonen Pohjois-Karjalan museosta. Reijolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi tehtiin vuonna 2011, inventoijana Timo Jussila Mikroliitti Oy:stä. Inventointi päivitti tunnettujen kolmen kiinteän muinaisjäännöksen nykytilan. Uusia esihistoriallisia kohteita ei löytynyt. Historiallisen ajan muinaisjäännösten kartoitus keskittyi mahdollisiin asutusarkeologista arvoa omaaviin kohteisiin, joita ei kuitenkaan löytynyt. Raportissa esiteltiin muutama kulttuurihistoriallinen kivi- ja maarakenne (kuoppia, tilan rauniot, kiviaita), jotka kuitenkin pääteltiin suhteellisen nuoriksi (mahd. torppia) eikä niitä katsottu muinaisjäännöksiksi. Tiedot vuoden 2003 perusinventoinnissa löytyneistä kohteista on viety Museoviraston Muinaisjäännösrekisteriin: Haapajoki: kivikautinen asuinpaikkalöytö. Rlk 2 Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahdessa, Särkivaaraan johtavan tien eteläpuolella, Tuomaalan talosta 200 metriä lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on kerätty pellolta, joka on joen pohjoispuolella Mattila 1: kivikautinen asuinpaikkalöytö. Rlk 2 Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahden itärannalla, pellolla Mattilan talosta metriä lounaaseen. 7

8 Mattila 2: kivikautinen asuinpaikkalöytö. Rlk 2 Asuinpaikka sijaitsee Pyhäselkään laskevan Haapajoen laaksossa, muinaisen Saimaan lahden itärannalla, pellolla Mattilan talosta 300 metriä lounaaseen. Lähde: Muinaisjäännösrekisteristä ( ). 1.3 Rakennusinventoinnit ja kulttuuriympäristöselvitykset Mulon ja Hammaslahden kylien vanhemmasta rakennuskannasta on olemassa ns. kuntatason perusinventointiaineistoja 1980-luvulta ja 2000-luvun alusta. Inventoiduista kohteista on laadittu tietolomakkeet Pohjois-Karjalan inventointitietokantaan vuonna 2003 (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, nykyinen ELY). Tarkastelualueelta on inventoitu 37 kohdetta. Ne kaikki esitellään tämän raportin luvussa 6 (liitekartta 2). Inventoiduista kohteista on purettu Huvimäen kivinavetta nro ja Vehkapuron vanha päärakennus nro Pohjois-Karjalan seutukaavaliiton ensimmäinen kulttuuriympäristöselvitys on laadittu 1970-luvulla. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristö. II painos. Pohjois- Karjalan seutukaavaliitto, Joensuu Tarkastelualueelta on mainittu seuraavat kohteet/alueet: Nro Nimi 3 Niittylahti, Mulonkylä 4 Mulonkylä, Rantalan tila ja vanha kyläkeskus 5 Vehkapuro, Mulonkylä 14 Niittylahden kansanopisto ja sen alue 15 Valtiopäivämies Pekka Leppäsen koti, Mulo [Kuusela] Vuonna 2004 julkaistiin Pohjois-Karjalan liiton teettämä maakunnallinen kulttuuriympäristöselvitys: Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Mika Ahonen. Pohjois-Karjalan liitto. Maakunta on luokiteltu maisemallisin perustein osaalueisiin, ja aluekuvauksiin sisältyy luettelo alueen luonnetta hyvin edustavista kohteista. Selvityksessä luokitellaan arvokkaat kulttuuriympäristökokonaisuudet valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin. Tarkastelualueelta on selvityksessä mukana Mulon kylämaisema, joka edustaa Pyhäselän-Höytiäisen viljelytasankoaluetta. Mulon kylämaisemaa luonnehditaan avoimeksi maisematilaksi, jossa tilakeskukset ovat asettuneet matalille kumpareille. Kulttuuriympäristön arvotekijöinä mainitaan muutamat erinomaisesti säilyneet pihapiirit, rakennuskanta ja kumpareasutuksen historiallinen jatkuvuus sekä varsinaisen aluekokonaisuuden ulkopuolella sijaitseva Niittylahden opiston alue. Vanhemmasta rakennuskannasta mainitaan tilat: Pekkala, Tannila, Tössilä, Rajala, Tyynelä, Kokkola ja Ollila sekä Rantala (liitekartta 1). Rautateiden kohteisiin lukeutuu Niittylahden rautatieasema, jota luonnehditaan kansallisromanttiselta tyyliltään muista rataosan rakennuksista poikkeavaksi rakennukseksi. Pieni pysäkkirakennus on rakennettu B. Granholmin (1902) mallipiirustuksien mukaan. 8

9 Vuonna 2006 valmistui kulttuuriympäristöselvitys Joensuun seudun yleiskaavan 2020 lähtöaineistoksi: Kulttuuriympäristöselvitys. Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä. Joensuun seudun yleiskaava Outi Suoranta. Joensuun kaupunki, Tekninen virasto. Selvityksessä arvotettiin aikaisemmin inventoidut rakennuskohteet seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin. Tarkastelualueelta on arvotettu 21 kohdetta seudullisesti merkittäväksi (liitekartta 1). Paikallisesti merkittäviksi kohteiksi on luokiteltu Niittylahdesta inventoitu Kirnukallio (104) sekä inventoimaton kohde osoitteessa Niittylahdentie 232. Vehkapurosta Vehkapurontien varrelta inventoitu Lampela (30) sekä inventoimattomina kohteina Vehkapurontien varrella sijaitsevat pientalot: Vehkapurontie 78, 79 ja 281. Mulon kylältä ne kumparekylän kulttuurimaisema-alueella sijaitsevat tilat, joissa rakennuskanta on pitkälti uusiutunutta: Rauhala (9), Kivikko (17), Ollila (6), Leminiemi (20), Pasu (21), Louhela (27) ja Kumpula (14) sekä inventoimaton Laitila Mulonväylän varressa, vastapäätä Yrjölää ja Mansikkaahontien risteystä. (kuvaliite 1) 2 Työnmenetelmät Tehtävänä oli laatia selvitys tarkastelualueen rakennettujen kulttuuriympäristöjen tunnuspiirteistä ja nykytilasta sekä osoittaa historiallisia, maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaavat alueet ja kohteet. Selvityksen lähtöaineistona oli 2006 laadittu kulttuuriympäristöselvitys sekä Pohjois-Karjalan inventointitietokanta vuodelta Työssä tarkasteltiin edellä mainittujen selvitysten yhteydessä inventoitujen kohteiden nykytilaa ja arvoja yleiskaavoituksen lähtökohdista. maasto- ja kirjallisuusselvityksen pohjalta tietopohjaa alueen rakennettujen kulttuuriympäristöjen nykytilasta. Työmenetelminä käytettiin maastokäyntejä, valokuvadokumentointia, rakennusinventointia, karttahistoriallista ja kirjallisuusselvitystä. Eri menetelmin kerättyjen tietojen pohjalta määriteltiin rakennetun kulttuuriympäristön kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia tunnuspiirteitä ja kulttuuriympäristön arvotekijöitä. Raportissa kuvataan pääpiirteet alueen maankäytön ja rakennetun ympäristön historiasta. Isojako- ja pitäjänkarttojen pohjalta laadittu karttakuva alueen asutuksesta 1800-luvun alkupuolella on ollut lähtötietona asutushistoriallisten kohteiden arvottamisessa. Osa-alueiden luonteen hahmottamiseksi tehtiin yleispiirteinen karttakuva alueen kulttuuriympäristöjen alueellisista ominaispiirteistä. Rakennettujen kyläalueiden nykytilan arviointi perustuu paikan päällä tehtyihin havaintoihin. Tammikuussa sekä huhtikuussa tehtyjen maastokäyntien yhteydessä tarkasteltiin rakennetussa ympäristössä näkyvien eri aikavaiheiden tunnistettavuutta (säilyneisyyttä), alueellista eheyttä ja erityisiä tunnusmerkkejä, kuten arkkitehtonisia ja ympäristöllisiä erityispiirteitä. Kartoituksen tuloksia esitellään osa-alueittain luvun 6 yleis-, alue- ja kohdekuvauksissa. Erillisiä tietolomakkeita inventoinnin menetelmillä kartoitetuista kohteista ei tehty. Monet aikaisemmin inventoiduista kohteista olivat säilyttäneet kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvopiirteensä. Uusina kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja omaavina yksittäisinä kohteina nostetaan esille Yrjölän 1920-luvun päärakennus ja Ritoniemen kaksikerroksinen 1930-luvun päärakennus sekä Reijolan ja Niittylahden nykyiset koulutalot, jälkimmäiset ennen kaikkea niiden edustaman 9

10 rakennustyypin puolesta; rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen tarkempi arviointi on hyvä tehdä asemakaavoituksen yhteydessä. Yksittäisten kohteiden sijaan painotettiin alueellista tarkastelua, jolloin avattiin jo inventoitujen kohteiden mahdollista merkitystä aluekokonaisuuden osana. Yleiskaavalliseen tarkasteluun nostettiin aluekokonaisuuksia, kuten Niittylahti, Petrinlahti- Hopealahti, Savikontie ja Suhmuran harjun alue, joissa rakennuskanta ja ympäristö ilmensivät hyvin alueen ympäristöllistä ja historiallista luonnetta tai eri aikakausien rakentamisen perinteitä. Lisäksi tarkasteltiin Reijolan taajaman ydinkeskustan luonnetta, mutta sen osalta tarkempi arviointi on ajankohtaisempaa tehdä asemakaavamuutosten yhteydessä. Selvitys päivittää aikaisempaa 2006 laadittua Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitystä Reijolan osayleiskaavan suunnittelualueen osalta. Työssä keskityttiin rakennettuun kulttuuriympäristöön, koska kulttuurimaisemia oli tarkastelu jo vuonna 2009 osayleiskaavaa varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä (Ramboll Oy). Kuitenkin alueen kulttuuriympäristön ja asutuksen sijoittumisen taustoittamiseksi tuotiin luvussa 3 esille myös alueen maisemarakenteen luonnetta. Raportti sisältää johtopäätökset siitä, mitä historiallisia ja ympäristöllisiä arvoja kulttuuriympäristöt sisältävät ja mikä on arvotekijöiden tämän hetkinen tila. Työ sisältää myös taulukkomuotoisen tiivistelmän kulttuuriympäristön arvotekijöistä kaavoituksen yhteydessä tehtävää vaikutusten arviointia varten Tilaajalle luovutettiin raportti, joka muodostuu tekstiosiosta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä sekä rakennusinventointikorteista. Tekstitiedosto, digitaaliset valokuvat, paikkatietoaineistot toimitettiin tallennuslevykkeellä. Valokuvia otettiin n. 450 kpl. 10

11 3 Luonnonympäristö kyläasutuksen lähtökohtana Pohjois-etelän suuntainen Pyhäselkä muodostaa tarkastelualueen länsipuolelle yhden Itä-Suomen suurimmista vähäsaarisista järvenselistä. Se on tarkastelualueella suurmaiseman elementeistä vaikuttavin. Vesistö on olennainen osa etenkin Niittylahden opiston ja varhaisen huvila-asutuksen kulttuuriympäristöä. Mulon kantakyläasutuksen ja järven välillä on metsävyöhyke, mutta pelloksi raivatun Heinäsuon kohdalla, Rantalan edustalla, järvi siintää peltomaiseman taustalla ja näkyy myös paikoitellen idässä peltoaukeaa rajaavalle selänteelle. Tarkastelualueella maisematilojen tai mäenselänteiden suuntautuneisuus ei ole pohjois-etelän suuntainen kuten järvialtaan vaan kääntyy enemmänkin kaakon-luoteen suuntaan, mikä näkyy mm. Pyhäselkään laskevissa virtavesiuomissa sekä niitä ympäröivien peltomaiden muodoissa sekä aluetta halkovien pääliikenneväylien eli radan ja valtatien linjauksissa. Tarkastelualueen eteläosassa, Laitakankaalla, vahva maankäyttöön vaikuttanut ympäristötekijä on Suhmuran kapea harjuselänne, joka on palvellut maareittinä sekä keskittänyt pienviljelyksiä selänteen reunoilta löytyvien viljelyskelpoisten maa-alueiden luokse. Pyhäselkä ja sen kanssa lähes samansuuntaiset liikenneväylät jakavat Mulon kylän kaistaleisiin: rannan ja radan välisellä alueella on vanha kumparekylä avarine peltomaisemineen sekä loma-asutuksen varaama rantavyöhyke, rautatien ja valtatien välille jää etelään nauhamaisesti laajentuva Reijolan taajama ja valtatien itäpuolella on Haapajoen peltoaukeat sekä laaja harvaasutettu metsäympäristö pirstaleisin peltomaisemin ja paikoitellen pientaloasutuksen valtaamin tieympäristöin. Kuva: Mulon kylän peltoaukeaa. Kuusela on kuvan vasemmassa reunalla, taustalla näkyy Pyhäselkä ja Rantala. Tarkastelualue kuuluu Pohjois-Karjalan alavimpiin seutuihin. Alue on korkokuvaltaan kauttaaltaan loivapiirteinen, joskin paikoitellen on pienipiirteistä mäkisyyttä, joka perustuu idässä ja kaakossa kumpareiseen 11

12 moreenimaastoon, etelässä Suhmuran harjun selänteeseen. Tarkastelualueen harvat jyrkemmät kallio- ja moreenimäet keskittyvät idän selännealueelle tai ovat lännen alavia laaksoja reunustavien loivien selännemaiden keskeltä nousevia kallionyppylöitä, kuten Pitkämäen seudulla. Mulon vanhan kumparekylän asutus Pyhäselän alavalla rantamaalla on Muinais-Saimaan korkeimman rantatörmän (86-87 m mpy) tuntumassa, mutta kuitenkin pääsääntöisesti vähintään korkeustasolla 85 m mpy samalla korkotasolla näyttää pysyvän pääpiirteissään myös Reijolan taajama laajentuvine asuntoalueineen, sen sijaan Niittylahdessa asutus yleensä ja myös 1990-luvulla perustettu asuntoalue ovat tätä alavammalla maalla ja 1800-luvun alkupuolella perustetut talonpaikat asettuivat harvakseltaan hieman pelloiksi raivattujen peltojen yläpuolelle kohoaville mäenkumpareille, korkotasolle m mpy. Rakennuspaikoiksi on valittu moreeni- ja kalliokumpareita. Alueen yleisin maalaji on moreeni, minkä lisäksi on lajittuneen maa-aineksen eli hiedan, hiekan ja hienon soran alueita, usein näitä lajittuneita aineksia on myös moreenin seassa. Mulon vanhaa kumparekylää ympäröivät hienojakoiset hiesu- ja saviesiintymät, jotka sijaitsevat muinaisen Saimaan aikaisissa lahdissa ja salmissa luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella tehtyjen jokien ja purojen perkauksilla sekä luhtaniittyjen ojituksilla kylän peltoalat laajenivat vähitellen nykyisiin mittoihin. Kuva: Kuveniemen kesämökkialuetta. Järvimaisemiltaan vaikuttavan Pyhäselän itäranta on lähes koko matkaltaan loma-asutuksen valtaamaa. Vähäiset maanviljelyksen käytössä olevat rannat keskittyvät Mulon kantakylälle eli Rantalanlahteen sekä Rajakanpuron ja Mustapuron suulle. Pyhäselän itärannan rantaviiva on jatkuvaa pienten niemien ja lahdelmien nauhaa. Tarkastelualueella on muutamia 1800-luvun jälkipuolella rakennettuja huvilamaatiloja, mutta varsinainen loma-asutus on alkanut vasta viime sotien jälkeen. Ensimmäinen tiiviisti rakentunut mökkialue syntyi 1950-luvulla Kuveniemeen, ml. sen edustalla olevat pari pientä saarta. Samaan aikaan Niittylahden Rantatien suunnalla rannoilta myytiin yksittäisiä mökkipalstoja. Seuraavalla vuosikymmenellä loma-asutus valtasi rantaviivaa Haapaniemessä ja toi lisää mökkiasutusta Rantatien suunnalle. Lähes kaikkialla mökkejä rakennettiin lisää luvuilla. Viime vuodet ovat 12

13 tuoneet rannoilla myös ympärivuotista asutusta, viimeksi Mulonniemeen. Vanhimmat vaatimattomat viikonloppumajat ovat alkaneet korvautua isommilla ja tavallisesti myös talviasuttavilla loma-asunnoilla. Erityisesti vanhimmissa mökkiyhdyskunnissa poikkeaminen aikaisemmasta rakentamisen mittakaavasta ja pihamuodostustavasta muuttaa pienimittakaavaisia maastoon mukautuvia mökkimiljöitä, joita vielä löytää esimerkiksi Kuveniemestä. Itä-Suomessa maaperän kivisyys vaikutti kansanomaiseen rakentamisen tapaan. Luonnonkiviä käytettiin jo varhain talousrakennusten rakennusmateriaalina. Kivirakentamisessa paikallisia eroja syntyy mm. käytettävissä olleista kivilajeista. Mulon seutu sijaitsee Pohjois-Karjalan liuskealueella. Tarkastelualueella kallioperä on suurimmaksi osaksi kiilleliusketta, joka koostuu kvartsista ja kiilteistä. Paikallinen kivimateriaali on lohjennut helposti paksuina, levymäisinä kappaleina. Ominaisuus, joka on vaikuttanut myös seinien ja perustusten muuraustapaan sekä innostanut luomaan kivikkoasetelmia puutarhojen kaunistukseksi. Kuvat (vas.): Niittylahden tilan navetan vanhaa kiviseinämuurausta. Yhteen seinäkiveen on kaiverrettu navetan rakennusvuosi ja rakennuttajan nimi. Kuva (oik.): Levymäisistä kivistä muurattua tallin seinää Ritoniemen tilalla. Kuva: Puutarhan kivirakennelma Niittylahdessa. 13

14 4 Aikapaaluja tarkastelualueen historiassa 1323 Pähkinänsaarenrauha, Pohjois-Karjala jäi osaksi Venäjää 1500-l Tohmajärven Mulon kylässä pysyvää asutusta 1617 Stolbovan rauha, Karjala liitettiin Ruotsiin 1631 Mulon kylästä ensimmäinen asiakirjamaininta; kylässä oli seitsemän taloa, asutus ortodoksista 1650 Tohmajärven pitäjä itsenäistyi Kiteen pitäjästä ns. ruptuurisodan jälkeen alueelle muutti savolaisia 1696 Kylässä oli 9 taloa, kruununtiloja 1721 Uudenkaupungin rauha, Pohjois-Karjala liitettiin Venäjään 1761 Kirkkotie Kiihtelysvaaran kirkolle valmistui Mulon ja Hammaslahden osalta 1780 ns. Karjalan emätie (vt 6) valmistui 1809 Pohjois-Karjalan muun Suomen mukana liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjään 1831 Isonjaon päätyttyä kylässä oli 31 kantataloa 1857 Kiihtelysvaarasta oma kirkkoherra- ja käräjäkunta 1873 Ensimmäinen maakauppa avattiin Mulon kylälle 1894 Karjalan rata valmistui Joensuuhun saakka, Mulo sai pysäkin 1896 Mulon Ollilassa aloitti yhtiö- tai tilameijeri 1898 Mulon kansakoulu aloitti toimintansa 1899 Pohjois-Karjalan kansanopisto siirtyi Mulon Niittylahteen 1899 Puutarhakoulu aloitti toimintansa Niittylahdessa 1900 Mulon kylän kansakoulutalo valmistui Niittylahteen 1900 Mulon nuorisoseura perustettiin 1902 Niittylahti sai pysäkin 1905 Mulon työväenyhdistys perustettiin 1922 Niittylahden/Vehkapuron koulu perustettiin 1923 Pyhäselän seurakunta itsenäistyi 1925 Pyhäselän kunta itsenäistyi Kiihtelysvaaran kunnasta 1928 Pohjois-Karjalan kansanopiston kivirakennus valmistui 1928 Seurojentalo Majakallio rakennettiin Niittylahteen 1932 Niittylahden nuorisoseura perustettiin Niittylahden opistossa oli Karjalan armeijan esikunta ja sotilassairaala 1956 Reijolaan valmistui koulurakennus (Mulon koulu) 1969 Niittylahteen valmistui uusi koulurakennus 1970 Reijolan asutusalueen 1. asemakaava vahvistettiin 1980 Reijolan koulun laajennus valmistui 1987 Mulon ja Niittylahden liikennepaikat lakkautettiin 1993 Niittylahden koulun laajennus valmistui 1994 Niittylahti-Vehkapuron osayleiskaava vahvistettiin 2000 Reijolan taajama-alueen osayleiskaava vahvistettiin 2001 Niittylahteen valmistui päiväkotirakennus 2007 Uusi vt 6 linja Pitkämäen ja Reijolan välille 2009 Pyhäselän kunta ja Joensuun kaupunki tekivät kuntaliitoksen 2011 Reijolaan valmistui uusi päiväkotirakennus Lähteet: Juvonen, Jaana, Vanhan Tohmajärven historia; Jokinen, Liisa, Rantalan tilan vaiheita vuodesta 1800; Tuominen, Vesa, Pyhäselän partailta. 14

15 5 Arviointi Kohteet valittiin tutkimusosion ja lähdeaineistojen perusteella. Kohteiksi valittiin ne, joilla selvityksen perusteella on erityisiä kulttuurihistoriallisia ja/tai ympäristöllisiä arvoja ja joiden säilyminen kyläkuvassa ylläpitää alueen historiallista ja ajallista kerroksisuutta sekä rakennetun ympäristön monipuolisuutta. Hyvä elinympäristö tarvitsee muutosten rinnalla jatkuvuutta. Pysyvyydellä on myös identiteettimerkitystä. Selvityksessä ei oteta kantaa arvojen merkittävyyteen. Työn tavoitteena oli paikallisten erityispiirteiden määrittely ja arvottaminen. Yleiskaavoituksessa huomioon otettava valtakunnallinen intressi määritellään valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja maakunnalliset intressit maakuntakaavoituksen yhteydessä. Luokittelu Valittujen kohteiden ja aluekokonaisuuksien kohdalla käytettiin kolmijakoista arvoluokitusta. H Historialliset arvot (asutus-, talous-, sivistys-, aate- ja/tai sosiaalihistoriallista painoarvoa) M Maisemalliset arvot (kylätaajama- ja maisemakuva) R Rakennushistorialliset ja arkkitehtoniset arvot Arvokuvaukset ovat avuksi arvioitaessa kohteen muutoskestävyyttä/herkkyyttä ja sen pohjalta mahdollisia kaavamääräyksiä. Kohteiden luokittelussa painotettiin seuraavia perusteita: 1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus) 2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys) 3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus) 4) alkuperäistä tai sitä vastaavan maankäytön, rakennuksen käyttötarkoituksen, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys) 5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus) tai 6) näkyvissä olevat eri aikakausien maisematilat, rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät maankäytön, rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus). Suositukset Selvityksessä arvoluokiteltujen kulttuuriympäristökohteiden kaavallista tarkastelua varten esitetään toimenpidesuosituksia. Suositukset voivat toimia lähtökohtana kaavan laadinnan aikana käytävälle keskustelulle kulttuuriympäristön arvoista, alueen paikallisesta luonteesta ja tunnuspiirteistä sekä niiden säilyttämiseen ohjaavista kaavoituksen keinoista. 15

16 K I Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde [punainen neliö] Suojelumääräyksillä turvataan kohteen ja sen rakennushistoriallisten arvojen säilyminen. Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL ). Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Korjausrakentamisessa ja muissa toimenpiteissä tulee säästää rakennuksen mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja yksityiskohtiin perustuvat tunnuspiirteet. K II Kulttuurihistoriallisia arvoja omaava kohde [oranssi pallo] Tavoitteena on yleiskaavamääräyksillä tukea rakennetun kulttuuriympäristön ja/tai historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaan alueen kannalta tärkeän rakennuksen säilymistä. Rakennusten purkaminen voidaan saattaa yleiskaavamääräyksellä luvanvaraiseksi (MRL 127). Purkamislupaa harkittaessa on hyvä arvioida suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia kyläkuvalle tai ympäröivän kulttuurimaiseman arvoille. A I Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue [sininen alue] Suojelu-, suunnittelu- ja/tai rakentamismääräyksin turvataan rakennetun kulttuuriympäristön ja/tai kulttuurimaiseman arvojen säilyminen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kohdetta koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Rakentaminen tai muut toimenpiteet tulee sopeuttaa rakennetun ympäristön luonteeseen ja kulttuurihistoriallisiin tunnuspiirteisiin. On huolehdittava, että rakentaminen on sijainniltaan, mittasuhteiltaan, muodoltaan ja julkisivumateriaaleiltaan maisemaan ja kyläkuvaan sopeutuvaa. Maisemahistoriallisesti arvokkailla peltoalueilla ei tule rakentaa muita kuin maataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja palvelevia rakennuksia tai olemassa olevaan tilakeskukseen liittyvää asuntorakentamista. A II Kyläkuvallisia (k) ja/tai maisemallisia (m) arvoja omaava alue [tummanvihreä ja vaaleanvihreä] k = Tavoitteena on yleiskaavamääräyksillä tukea alueen rakennuskantaan sekä muihin ympäristötekijöihin, esim. puutarhat, kivirakennelmat, puukujat, vanha tiestö tai korttelirakenne, perustuvien kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Tarkempi arvojen määrittely voidaan tehdä asemakaavatyön yhteydessä. m = Tavoitteena on yleiskaavamääräyksillä tukea alueella pitkään jatkuneen maankäytön synnyttämän maisemakuvan ja elinkeinotoimintaan liittyvän rakennusperinnön (ja rakennelmien) säilymistä. Alueet kestävät muutoksia, mutta uudisrakentamisen tulee rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeutua olemassa olevan rakennetun ympäristön ja/tai kulttuurimaiseman luonteeseen. 16

17 6 Alue- ja kohdekuvaukset Seuraavaksi käydään osa-alueittain läpi alueelta kohteiksi valittuja rakennettuja kulttuuriympäristöjä sekä inventoidut kohteet. Alueet ja kohteet on tyypitelty eli määritelty aihealue, johon kohde taustaltaan kuuluu ja mikä on ollut osaksi myös kohteen inventointiperuste. Kustakin kohteesta määritellään myös arvotekijät sekä esitetään suositukset yleiskaavallista tarkastelua varten. Kohteiden nimen perään on merkitty kylä ja kiinteistötunnus sekä kohdetunnus, mikäli kohde sisältyy Pohjois-Karjalan inventointitietokantaan (Pohjois-Karjalan inventointitietokanta Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, ). Kohdetunnuksen perässä on kirjaintunnus sk, mikäli kohde on luokiteltu Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvityksessä seudullisesti merkittäväksi (Kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seutu. Outi Suoranta. 2006). Kyseistä selvitystä käytetään valmisteilla olevassa 3. vaiheen maakuntakaavatyössä yhtenä lähtöaineistona. Kartta: Osa-alueet 1 Mulon kylä 4 Mulonsalo 2 Reijolan taajama 5 Niittylahti-Vehkapuro-Laitakangas 3 Mulonväylä 6 Karjalan radan pysäkkiseudut 17

18 Osa-alue 1: MULON KYLÄ Yleiskuvaus Mulon vanhaa kyläasutusta voi luonnehtia kumpareille levinneeksi lakiasutukseksi. Ensimmäiset pellot oli raivattu hiekkamoreenimaille, alavia eloperäisiä maa-alueita hyödynnettiin ensin niittyinä ja raivattiin pelloiksi 1800-luvun lopulta alkaen. Mulon kylällä on edelleen maanviljelystä ja karjataloutta harjoittavia tiloja. Kuva: Näkymä Pekkalan pellon keskellä säilyneen pajarakennuksen ohi Mulon kantakylän suuntaan. Mulon kylässä arvioidaan olleen asutusta jo 1500-luvulla. Väestö oli alun perin ortodoksista. Vuonna 1637 oli kylässä yhdeksän taloa. Ruptuurisodan jälkeen ( ) Mulon väestö vaihtui kokonaisuudessaan. Alueelle tuli uudisasukkaita Savosta. Ennen 1800-luvun alkupuolelle ajoittuvan isojakotoimituksen valmistumista oli Mulossa kolme uusinta taloa saanut vanhan numeroinnin mukaiset kantatalonumerot: Löttölä nro 16, Jaakkola nro 17 ja Ahlbacka (Rantala) nro 18. Numerointi paljastaa, että kantatalojen määrä oli kaksinkertaistunut 1800-luvun alkuun mennessä, samaan aikaan kylän asuttu piiri oli laajentunut. Isonjaon jälkeen kylässä oli 31 kantataloa; myöhemmin niitä on muodostettu lisää. Mulon ja Hammaslahden kylissä, kuten pohjoiskarjalassa yleensäkin, kaikki talot olivat kruununtiloja. Vuoden 1789 myönnettiin kruununtalonpojille oikeus lunastaa tilansa perinnölliseksi. Mulossa ensimmäisenä tätä oikeutta käytti Pekkala nro 5 (vanha numerointi, myöh. 7). Yleisemmin alueen tilojen itsenäistyminen vauhdittui vasta luvun puolivälin jälkeen. Mulon kantakylä sekä jo ennen isojakoa perustetut yksittäistalot ovat pysyneet pääasiassa asuttuina. Reijolan kohdalla olleet vanhat tilakeskukset ovat jääneet taajamarakentamisen alle. Kantakyläksi on tässä selvityksessä nimetty alue, jossa vielä isonjaon aikaan 1800-luvun alussa oli asutusrykelmä ja laajimmat rintapellot. Kyläalue sijaitsee kumpareisella harjanteella radan länsipuolella, kylän peltoaukean reunalla, korkeustasolla m mpy. Tällä pitkänomaisella alueella on nykyään Kettula, Ollila, Kuusela, Kukkola, Tannila, Tössilä ja Untola sekä Leminniemen suunnalla vierekkäin sijaitsevat Pasu ja Leminiemi sekä Heinäsuon peltoaukean pohjoisreunalla sijaitseva Rantala. 18

19 Samaan maisemakokonaisuuteen kuuluu Heinäsuon peltoaukean ja radan idänpuoleisella harjanteella sijaitsevat Pekkala ja Louhela sekä Huvimäki. Ollila, Pekkala, Louhela, Kukkola ja Tannila on esitelty jäljempänä kohdekuvauksissa. Tössilän (inv.nro 10) pihapiiri on kylämäen korkeimmalla kohdalla. Asuintalo on 1970-luvulta ja navetta 1950-luvulta. Tielle näkyy pieni hirsiaitta. Vanha asuintalo on purettu vuonna 1988 tehdyn inventoinnin jälkeen. Pihatien varteen on rakennettu uusi asuntotontti, jonne on pystytetty puutalo ja autotalli. Seuraavat tienvarren talot - Untola, Kokkola sekä Tyynelä - jäävät nykyään kyläaukean laidalle. Untolan (inv.nro 11) ja Tyynelän (inv.nro 12) rakennukset ovat pääasiassa 1900-luvun puolivälistä tai jälkipuolelta. Pasun (inv.nro 21) sekä Leminiemen (inv. nro 20) kohdilla on ollut ennen isoajakoa Löttölän kantatalo, joka isossajaossa siirtyi Mulonsaloon. Talojen rakennuskanta on pääasiassa ja 50-luvuilta. Pasun pihapiirin kuuluu muutama vanhempi hirsirakennus. Mulon kylämaisemiin suuresti vaikuttaneet liikenneväylät ovat valtaväyliä, joista maantie eli vanha Karjalan emätie otettiin käyttöön 1780 ja Karjalan rata vuonna Valtatie rakennettiin osittain mulolaisten kirkkotien pohjalle. Kuopiosta Joensuun ja Honkavaaran kautta Tohmajärvelle kulkiessaan emätie noudatti suunnilleen nykyistä Mulonväylän linjausta. Mulon kestikievari on toiminut pääasiassa Ollilassa ja Hirvolassa (myöh. Rouvala). Kylällä on toiminut myös yksi Kiihtelysvaaran kunnan kolmesta ensimmäisestä postitalosta. Rautatien liikennepaikkoja on ollut Mulon kylän kohdalla, Niittylahdessa ja Suhmurassa sekä myöhemmin myös seisakkeet Haapakko, Vehkapuro ja Haapaniemi. Kuva: Pisaran talo vanhan kylätien varrella. Mulonpysäkintie Pekkalan kohdalla sekä Tössilästä länteen on pitkälti vanhalla linjallaan, myös Kuuselan kohdalla on säilynyt vanhaa tiestöä. Kyläasutusta ja valtateitä yhdistäneet kylätiet ovat osa kulttuuriympäristöjen historiallista monipuolisuutta ja saattavat tarjota edelleen viehättäviä kävelyreittejä. Hyvästä esimerkistä käy kevyenliikenteen väylänä säilynyt kulkureitti Reijolasta Mulon kylälle. Tämä jo 1800-luvun kartoissa näkyvä kylätie haarautui Reijolan kohdilla vanhasta maantiestä. Nykyään se erkanee Reijolan ensimmäiseen kaava-alueeseen kuuluvasta Koivutiestä ja kulkee vanhaa uraa myöden Louhelan ja Koivikon ohi Mulon seisakkeelle. Tieosuudella, joka jää maakunnallisesti arvokkaan maisema-aluerajauksen sisään, on säilynyt myös 19

20 kylävaiheen pihapiirejä, mm. Louhela sekä sitä nuoremmat Pisara ja Kivikko, jotka ovat myös inventoituja kohteita (nro:t 18 ja 17). Pisaran talo on rakennettu Louhelan entisestä tuvasta 1920-luvun lopulla, rakennusta on jatkettu myöhemmin kamarilla ja uudistettu myös ulkoasullisesti. Rakennuksessa on toiminut puoti. Kivikon pientalo on rakennettu 1940-luvulle tuolloin muodostetulle tontille. Säilyessään pienimittakaavaiset pihapiirit pitävät yllä rakennetun ympäristön monipuolisuutta ja kertovat asuntoalueeksi muuttuvassa ympäristössä sen aikaisemmasta luonteesta. Mulon kylää ympäröivät pellot ulottuvat Rantalan luona lähelle rantaa. Lännessä rannan ja peltojen välillä on metsävaltainen alue, jonka halki kulkee kapeita kyläteitä Pyhäselän Kuveniemeen, tiiviisti rakennetuille mökkialueille. Seuraava laajempi peltoaukea on Pyhäselkään laskevan Rajakanpuron ympärillä, entisillä niittymailla. Peltoalueen ympärillä on harvakseltaan entisiä pienviljelyspaikkoja, joista Itikka-aho, Ahola ja Niittylä ovat vanhoja inventointikohteita (inv.nro 22, 15, 5). Pihapiireissä on yleensä edelleen pieni harjakattoinen asuintalo, sauna ja pieni karjasuoja tai muu ulkorakennus. Rakennukset ovat pääasiassa luvuilta, joukossa sekä hyvin säilyneitä että korjauksissa uudistuneita, lisäksi on uudisrakennuksia, kuten Itikka-ahossa 1980-luvun pyöröhirsimökki. Pientilojen pihapiirit eivät ole rakennushistoriallisilta arvoiltaan erityisiä. Ne hajallaan metsäympäristöön ja eri teiden varsille sijoittuvina eivät myöskään muodosta aluekokonaisuuksia. Kuva: Mulon kylän ja rannan välisellä metsävyöhykkeellä sijaitsee yksittäisiä pienviljelyspaikkoja, jotka ovat jääneet asunto- tai vapaa-aikakäyttöön. Kuvissa Niittylä ja Itikka-aho. / Valokuvat: Pohjois-Karjalan inventointitietokanta, Kuva: Kivikon pihapiiri Mulon peltoaukean suuntaan avautuvassa rinteessä, radan takana. 20

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Joensuu Reijolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Joensuu Reijolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Joensuu Reijolan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Joensuun kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat... 4

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot 2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: 3.3.2015 Kaavaehdotus: 22.9.2015 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: SAMMI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee liikennealuetta sekä matkailupalvelujen aluetta ja metsätalousaluetta SELOSTUS Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos:

Lisätiedot

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht.

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht. P 876:2:0 0 1 km 3:59 2:61 7:60 878:5:0 13:5 10:169 7:80 9:106 1:52 1:19 50:0 7:166 7:167 7:165 7:169 10:170 7:174 10:171 7:168 7:170 10:172 7:171 10:175 10:173 10:176 7:175 10:178 10:177 10:174 46:0 10:155

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot