Kun olisi yksi paikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun olisi yksi paikka"

Transkriptio

1 JULKAISUJA II Kun olisi yksi paikka Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina Minna Hallikainen (toim.) Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen kehittämistyön kuvauksia

2

3 JULKAISUJA II Kun olisi yksi paikka Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina Minna Hallikainen (toim.)

4 Kun olisi yksi paikka Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän toiminnan kehittämistä Etelä-Savossa vuosina JULKAISUJA II TOIMITUS: Minna Hallikainen JULKAISIJA: Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa ISBN (nid.) ISBN (PDF) JULKAISUN SÄHKÖINEN OSOITE: docs/julkaisuja_2 GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: Mainostoimisto Groteski VALOKUVAT: Minna Hallikainen, Tiia Neuvonen, ingimage.com KANNEN KUVA: Ingimage.com 4 PAINO: Grano Oy, Mikkeli 2014 Tämä julkaisu on tulostettu 100% kierrätetylle CyclusPrint-paperille.

5 Lukijalle Hyvä arki, koulutusmahdollisuudet, työtä ja toimeentuloa. Näitä toivovat myös Etelä-Savossa asuvat lähes 4000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta. Pointti-hanke tuki kuuden vuoden aikana yli 2000 eri maahanmuuttajan kotoutumista maakuntaan. Työvälineitä olivat oppaat, henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, ammatillisen koulutuksen tukitoimet sekä työllistymisen palvelut. Pointissa tuettiin myös viranomaisten kotouttamisosaamisen kasvua järjestämällä koulutuksia ja työpajoja sekä tuottamalla työtä tukevia materiaaleja. Tämä julkaisu on kuvaus vuosina toteutetun Pointti-hankkeen kotoutumista edistäneestä työstä ja kokeiluista. Kehittämistyön lähtökohtien, tavoitteiden, toimenpiteiden, kehittämiskokeilujen, onnistumisten ja epäonnistumisten, innostuksen ja välillä koittaneen epätoivon, toimintaympäristön muutosten, oivallusten, palautteiden ja johtopäätösten dokumentointi lukijaystävällisellä tavalla on ollut haastava tehtävä. Tekstejä ovat kirjoittaneet useat hankkeen työntekijät. Hankkeen muiden työntekijöiden työsuhteet päättyivät kesäkuuhun 2014 mennessä, ja julkaisun toimitustyö jäi projektipäällikön tehtäväksi. Kiitos toimitustyön aikana saadusta rakentavasta palautteesta Marianne Hyttinen-Liljalle ja Marjo Pihlmanille. Esitämme kokemuksiemme pohjalta syntyneitä suosituksia eli tärkeitä pointteja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Julkaisun tekstit ja suositukset ovat tarkoitettu erityisesti Etelä-Savoon. Toivomme, että pointteja luetaan, pohditaan ja sovelletaan sekä viranomaisten että muiden kotoutumista edistävien toimijoiden työssä. Pointti-hankkeen ansiosta minä-kuvani on vahvistunut ja tullut Suomessa sellaiseksi, kuin se oli omassa kotimaassa. Hankkeen kautta olen saanut koulutuksen, työssäoppimista ja viimein työpaikan. (Puolisona muuttanut nainen, viisi vuotta Suomessa) 5

6 6 Kotoutumisen sanastoa, käsitteitä ja taustatietoja

7 7

8 Kotoutumisen sanastoa ja käsitteitä 8 Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kotoutumislain mukainen kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet. Kartoituksesta vastaavat kunta tai TE-toimisto. Pohjautuu kotoutumislakiin. Alkuvaiheen palvelut Uudelle maahanmuuttajalle kuuluvat kotoutumislain mukaiset palvelut. Alkuvaiheen palvelut sisältävät perustiedon, ohjauksen ja neuvonnan, alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman. Kiintiöpakolainen YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa. Kotouttaminen Kotoutumisen monialainen edistäminen ja tukeminen. Tähän pyritään viranomaisten ja muiden tahojen tarjoamien toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Kotoutuminen Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja omaksuu yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Samalla kun hän tutustuu uuden asuin maansa kielelliseen ja kulttuuriseen ympäristöön, tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Vastavuoroisesti vastaanottava yhteiskunta saa uusia vaikutteita ja monimuotoistuu, jolloin puhutaan kahdensuuntaisesta kotoutumisesta. Kotoutumisen edistäminen Maahanmuuttajan kotoutumisprosessin tukeminen viranomaisten tai muiden toimijoiden toimenpiteillä. Kotouttamisohjelma Kunnan tai kuntien yhdessä laatima, kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnanvaltuustossa hyväksyttävä ohjelma. Ohjelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sen laadintaan, toteutukseen ja seurantaan osallistuvat alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä muut keskeiset toimijat. Kulttuuritietoisuus Viranomainen osaa huomioida mm. viestinnässä ja asiakaskontaktissa kulttuurin vaikutuksen sekä asiakkaassa että itsessään. Laki kotoutumisen edistämisestä, kotoutumislaki 1386/2010, voimaantulo Maahanmuuttaja Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.

9 Monialainen yhteistyö Eri toimialojen viranomaisten ja muiden tahojen tekemä yhteistyö. Monimuotoisuus Tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka organisaatiossa tai yhteiskunnassa erottavat ihmiset toisistaan. Erottavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, etninen tausta, kulttuuri, uskonto, koulutus, siviilisääty, seksuaalinen suuntaus, asenteet ja arvot, persoonallisuus sekä poliittinen ja taloudellinen asema. Tässä julkaisussa painotetaan etenkin etniseen ja kulttuuriseen taustaan liittyvää monimuotoisuutta. Monimuotoisuusosaaminen Ajattelu- ja toimintatapoja sekä käytäntöjä, jotka perustuvat toisen henkilön kunnioittamiseen ja arvostamiseen riippumatta hänen taustastaan tai asemastaan. Keskeistä on osata tunnistaa ja tunnustaa toisen henkilön yleisinhimilliset, mutta myös esimerkiksi kulttuurisesta erilaisuudesta tai vähemmistöasemasta nousevat tarpeet. Yleisenä tavoitteena on parantaa vähemmistöryhmiin kuuluvien asemaa. Muunkielinen Suomessa asuva henkilö, jonka äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ks. myös vieraskielinen. Ohjaus ja neuvonta Kunnan, TE-toimiston ja muiden viranomaisten antamaa opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä. Osallisuus Tunne kuulumisesta suurempaan yhteiskunnalliseen kokonaisuuteen. Halu osallistua sen toimintaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja/tai poliittisesti. Peruspalvelut Kaikki erityislainsäädäntöön perustuvat kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevat palvelut, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen lakisääteiset valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvat palvelut. Perustieto Oleskeluluvan myöntämisen tai viimeistään kotikunta- ja väestörekisteröinnin yhteydessä annettava perustieto oikeuksista, velvollisuuksista yhteiskunnassa ja työelämässä sekä tieto mahdollisuuksista kotoutumista edistäviin palveluihin. Positiivinen erityiskohtelu Erityistoimenpiteet, jotka edistävät syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita. Tavoitteena on turvata tosiasiallista yhdenvertaisuutta esimerkiksi viranomaispalveluissa, eikä kuitenkaan muodostua toisia syrjiviksi. Esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisen helpottamiseksi järjestettävä kieli- tai muu koulutus on katsottava hyväksytyksi positiiviseksi erityiskohteluksi. 9

10 Vieraskielinen Suomessa asuva henkilö, joka on rekisteröinyt äidinkielekseen jonkin muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen. Ks. myös muunkielinen. Välillinen syrjintä Tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä peruste. Esimerkiksi sosiaalipalvelutoimiston tai terveyskeskuksen työntekijä saattaa jättää neuvomatta maahanmuuttajaa, vammaista tai iäkästä henkilöä viranomaislomakkeen täyttämisessä, vaikka huomaa, ettei asiakas ymmärrä lomakkeen sisältöjä. Asiakas saa tällöin samanlaista palvelua kuin kaikki muutkin, vaikka tarvitsisi erityistä neuvontaa. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.) Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuslaki /21, voimaantulo Lähteet: Välitön syrjintä Henkilöä kohdellaan eriarvoisesti verrattuna siihen, miten jotakuta muuta kohdellaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Eriarvoinen kohtelu tarkoittaa kohtelua, joka aiheuttaa henkilölle haittaa, kuten esimerkiksi saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota tai valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Esimerkiksi omankielisten palveluiden ulkopuolelle jääminen on välitöntä syrjintää. (Yhdenvertaisuus 2. Sisäministeriö 2014.) 10

11 Taustatietoa maahantulon perusteista EU/ETA-maista Suomeen muuttava ei tarvitse erillistä oleskelulupaa EU/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavat voivat saada oleskeluluvan seuraavilla perusteilla: Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa. Opiskelija hankkii ensin opiskelupaikan ja sen jälkeen jättää lupahakemuksensa Suomen ulkomaan edustustoon tai poikkeustapauksessa paikallispoliisille Suomessa. Opiskelijan oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen ja se myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudeltaan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen. Työntekijän oleskelulupaa voi hakea, kun on ensin hankkinut työpaikan Suomesta. Elinkeinonharjoittajan hakemukseen on liitettävä mm. liiketoimintasuunnitelma. Lupaa on haettava yleensä ennen Suomeen tuloa. Työntekijän hakemukseen tekee ensin osapäätöksen TE-toimisto. Yrittäjän kohdalla osapäätös tehdään ELY-keskuksessa. Sen jälkeen Maahanmuuttovirasto tutkii, täyttyvätkö muut oleskeluluvan edellytykset ja tekee lopullisen päätöksen. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Lähde: 11

12 12

13 Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Maahanmuuttajan oikeus saada yhteiskunnan tarjoamia palveluita määräytyy sen mukaan, myönnetäänkö henkilölle oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä kotikunta Suomesta. Pointti-hankkeessa tehtiin viranomaistyön tueksi koosteet, joihin kerättiin oleskeluun ja palveluihin liittyvää tietoa yhteen. Koosteissa käydään läpi oleskelun lisäksi maistraatin, Kelan, verotuksen, TE-palvelujen ja julkisten peruspalvelujen määräytymisen periaatteita. Tietoa löytyy liitteenä 1 olevista (s ) taulukoista: 1. Työntekijän (EU:n kansalainen) muutto Suomeen EU-alueelta 2. Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta 3. Työntekijän muutto (ei EU-kansalainen) Suomeen kolmansista maista 4. Työntekijän perheenjäsenen (ei EU-kansalainen) muutto Suomeen kolmansista maista B Tilapäinen oleskelulupa Tarkoituksena ei ole jäädä pysyvästi Suomeen A Jatkuva oleskelulupa Tarkoituksena on pysyvä asuminen Suomessa P Pysyvä oleskelulupa Myönnetään, jos henkilö on asunut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla 4 vuotta Kuva 1. Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville. 13

14 Sisältö 14 Lukijalle...5 Kotoutumisen sanastoa, käsitteitä ja taustatietoa...8 Aluksi Maahanmuuton moninaisuus ja Etelä-Savo Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Etelä-Savossa vakituisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö Etelä-Savossa tilapäisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö Etelä-Savon maahanmuuttajat ja työmarkkinat Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kotoutumisen tueksi Pointin tehtävä ja tavoitteet Kehittämistyön taustalla Työtä ohjanneet lainsäädäntö, ohjelmat ja strategiat Yhteistyö ALPO-hankkeiden kanssa Kehittämistoimintaa kolmella tasolla Kokonaisvaltaista tukea kotoutumiselle Arkielämä, koulutus ja työllistyminen Asiakastyön toiminnan periaatteet Pointti-hankkeen työmenetelmät keskiössä ohjauksellinen työote Alkuvaihe ja arkielämä Suomessa Kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä Maahanmuuttajat huomioiva viestintä tukee ja nopeuttaa kotoutumista Pointti-hankkeessa tuotettuja materiaaleja Maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste Yleisneuvonnalle on tarvetta Palvelukohtaista neuvontaa palveluntuottajalta Neuvontapiste tukee maahanmuuttajien kotoutumista Neuvonnan tarve näkyväksi ALPO-rekisterin avulla...55

15 Millaisia asiakkaita Pointin neuvonta- ja ohjauspiste tavoitti? Mitä asiakkaat kysyivät? Yhteistyö viranomaisten kanssa Tarvelähtöistä neuvontaa ja ohjausta Omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus Suosituksia maahanmuuttajien alkuvaiheen ja arkielämän tukemiseen Ammatillisen koulutuksen tukipalvelut Maahanmuuttajien palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen nivelvaihe Nivelvaiheen kehittäminen Ammattialapajat nivelvaiheessa Suosituksia ammatilliseen koulutukseen Työllistymisen palvelut Taustatietoja TE-palvelujen tunnettavuus maahanmuuttajien keskuudessa Työnhakemiseen ja työhön liittyvää neuvontaa ja ohjausta Uraneuvonta ja -ohjaus Mitä uraneuvonta ja -ohjaus ovat ja mitä ne vaativat? Miksi uraohjausta pitää tarjota maahanmuuttajille? Miten uraohjausprosessi etenee? Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa Työelämän tiedot ja taidot Valmiudet työelämään vaihtelevat Maahanmuuttajien työnhakutaitojen kehittäminen Suosituksia työllistymisen palvelujen kehittämiseen Kotoutumisen edistäminen viranomaispalveluissa Taustaa kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen Viranomaistyöhön kohdistuvia haasteita Bikva-tutkimus maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina

16 Sisältö 7.2 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiselle Viranomaispalautetta kehittämistyöstä Pointissa laadittu kunnan kotoutumisen edistämisen mittari arvioinnin ja kehittämisen välineenä Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa Kunnan kotouttamisohjelma ja poikkihallinnollinen yhteistyö Kotouttamisosaaminen viranomaistyössä Kotouttamisosaamisen perustiedot ja -taidot jokaiselle työntekijälle Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen Ehdotuksia kotouttamisosaamisen kasvun tukemiseksi Suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen Pointti-hankkeen ulkoinen arviointi: tuloksia ja vaikutuksia Arvioinnin lähtökohtia Keskeisiä tuloksia Hankkeen vaikuttavuus Lopuksi Lähteet LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Viranomaispalvelut muuttosyyn mukaan Kuvausmallit Pointti-hankkeen asiakastyön tilastoja KUVAT 16 Kuva 1 Oleskeluluvan tunnukset EU:n ulkopuolelta muuttaville...13 Kuva 2 Pointti-hankkeen tuloksia v Kuva 3 Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa v Kuva 4 Pointin kehittämistyön kohderyhmät...32

17 Kuva 5 Pointti-hankkeen tehtävät ja toiminnan tasot...35 Kuva 6 Pointin kehittämistyön kuvausmallit...37 Kuva 7 Pointti-hankkeen työmenetelmät...40 Kuva 8 Suomeen muuttajan muistilista...53 Kuva 9 Neuvonta- ja ohjauspiste kotoutumisen tukena...54 Kuva 10 Pointti-hankkeen neuvonta- ja ohjauspalveluissa kysyttyjen asioiden TOP Kuva 11 Tarvelähtöinen neuvonta ja ohjaus kotoutujan eri elämäntilanteissa...61 Kuva 12 Ammattialapaja...75 Kuva 13 Työnhakemiseen ja työntekemiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen sisältöjä Pointissa...80 Kuva 14 Pointti-hankkeen pitkäkestoisten asiakkaiden (244 hlöä) työmarkkinatilanteet Kuva 15 Maahanmuuttajan ohjaus työharjoittelussa...87 Kuva 16 Mistä minä saan työpaikan? -työnhakuvalmennus...91 Kuva 17 Viranomaispalveluihin asiointitilanteessa kohdistuvia haasteita eri tutkimusten mukaan...96 Kuva 18 Tuki kotoutumista edistävien viranomaispalvelujen kehittämiseen Etelä-Savossa v Kuva 19 Viranomaispalautetta Pointti-hankkeen vaikutuksesta omaan työhön Kuva 20 Kunnan kotoutumisen edistämisen tasot Kuva 21 Kotoutumisen edistämisen kehittämisen kolme tasoa Kuva 22 Tiedostettu asiakaslähtöinen kotouttamisosaaminen viranomaistyössä Kuva 23 Kotouttamisosaamisen kasvun tukeminen viranomaisorganisaatiossa Kuva 24 Hankkeen toimintalogiikka TAULUKOT Taulukko 1 Etelä-Savon väestö v ja Taulukko 2 Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö v Taulukko 3 Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat taustamaanosien mukaan v Taulukko 4 Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan kansalaiset v Taulukko 5 Ulkomaalaiset työnhakijat Etelä-Savossa seutukunnittain

18 Aluksi Olemme koonneet tähän julkaisuun reilun kuuden vuoden työn maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi Etelä-Savossa. 18 Julkaisun alussa on kotoutumisen sanastoa ja käsitteitä, jotka esiintyvät tekstissä tai ovat muuten tärkeitä kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Alusta löytyy myös taustatietoa oleskeluluvista ja maahanmuuttajan oikeudesta palveluihin muuttosyyn mukaan. Tarkemmat Pointin kokoamat taulukot aiheesta löytyvät liitteestä 1. Luvussa 1 esitelemme maahanmuuttoa Etelä-Savossa tilastojen avulla. Pointin toimintavuosien aikana otimme tiedottavaa roolia kokoamalla tilastotietoa maakunnan alueen maahanmuutosta ja levittämällä sitä eri toimijoille. Teemme sen vielä kerran tässä julkaisussa. Tilastot osoittavat maahanmuuton noususuunnan ja antavat pohjaa kehittämistyön tarpeellisuudelle. Luvussa 2 kerromme Pointin tehtävistä ja tavoitteista. Pointissa toimittiin käytännön työn, yhteistyön ja rakenteellisen kehittämisen tasoilla. Luvussa esittelemme lyhyesti kehittämistyön taustalta lainsäädäntöä, ohjelmia ja strategioita. Pointin työhön vaikutti myös yhteistyö valtakunnallisen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman ALPO-hankkeen ja verkostoon kuuluneiden 51 vastaavan alueellisen hankkeen kanssa. Luvussa 3 esittelemme asiakastyön periaatteita ja työmenetelmiä. Niillä oli tärkeä osuus siinä, millaiseksi hankkeessa tarjottu neuvonta-, ohjaus- ja palveluohjaustoiminta muodostuivat ja millaisena hanke näyttäytyi asiakkaille. Luvuissa 4 6 kuvaamme Pointin käytännön kehittämistyötä kolmen eri kokonaisuuden ja kahdeksan toiminnon kautta. Luku 4 keskittyy teemaan maahanmuuton alkuvaihe ja arkielämä Suomessa. Siinä esitellään kulttuuritietoinen tiedottaminen ja viestintä kotoutumisen tukena, maahanmuuttajien kotoutumista tukeva neuvonta- ja ohjauspiste sekä omakielinen työelämä- ja kotoutumisvalmennus. Luku 5 kertoo ammatillisen koulutuksen tukipalveluista ja siinä esitellään maahanmuuttajataustaisen opiskelijan palveluohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa sekä kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheen kehittäminen. Luku 6 on työllistymisen palvelut, ja se koostuu kokonaisuuksista maahanmuuttajien uraneuvonta ja ohjaus, maahanmuuttajan työharjoittelun ohjaaminen sekä työelämän tiedot ja taidot. Jokaisesta kahdeksasta toiminnosta on teh-

19 ty erillinen tiivis kuvausmalli, ja ne löytyvät liitteestä 2. Esitämme lukujen 4, 5 ja 6 lopuissa suosituksia eli pointteja, joita eri toimijat voivat hyödyntää omassa työssään. Luvussa 7 siirrymme pohtimaan, mitä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen tehtävä merkitsee viranomaistyön kannalta. Luvussa 7.1 kokoamme eri tutkimusten esille nostamia haasteita viranomaistyölle ja esittelemme Mikkelissä toteutetun Bikva-haastattelun tuloksia maahanmuuttajien kokemuksista palvelujärjestelmän asiakkaina. Luvussa 7.2 kokoamme yhteen Pointissa toteutettuja toimenpiteitä viranomaispalvelujen tukemiseksi kotoutumisen edistämisessä ja viranomaisten siitä antamaa palautetta. Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari on yksi konkreettinen lopputulos Pointin työstä, ja sitä kohtaan nousi kiinnostusta myös ALPO-hankkeen kautta. Kotomittari julkaistaan valtakunnallisesti alkuvuodesta 2015 osana Kotouttamisen osaamiskeskuksen sivuja. Olemme tästä erityisen iloisia! Luvussa 7.3 esitämme, että laadullisesti hyvään kotoutumisen edistämisen kehittämiseen tarvitaan mukaan koko organisaatio. Luvussa 7.4 kurkistamme kunnan kotouttamisohjelmaan ja kerromme esimerkin poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisestä Mikkelissä. Luvussa 7.5 pohdimme vielä, millaista kotouttamisosaamista jokaisella viranomaisella on tärkeää olla ja miten tuota osaamista voidaan kasvattaa. Luvun päätteeksi esitämme vielä suosituksia viranomaispalvelujen kehittämiseen. Pointti-hankkeelle tehtiin ulkoinen arviointi vuonna Arvioinnin teki Ramboll Consulting. Arviointi tuo näkyväksi hanketyön kompleksisuuden, keskeiset tulokset ja vaikutuksia. Luku 8 on tiivistelmä arviointiraportista, joka löytyy kokonaisena hankkeen kotisivuilta 19

20 Pointti-hankkeen tuloksia Kuva 2. Pointti-hankkeen tuloksia v Polkuja työelämään opas, painosmäärä 700 kpl Neuvontaa ja ohjausta kahdella paikkakunnalla liittyen arkeen, koulutukseen hakeutumiseen, työn hakemiseen ja työelämään, Omakielisen kotoutumisvalmennuksen pilotit Monikielinen esite maahanmuuton alkuvaiheesta ja oman asuinalueen palveluista 6 KUNNAN ALUEELLA (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva, Joroinen ja Mäntyharju) Etelä-Savo verkkopalvelussa yli 2000 osallistujaa MONIKIELISET OPPAAT: Tervetuloa Mikkeliin ja Savonlinnaan! PAINOSMÄÄRÄ N kpl KOULUTUS- KOKEILUJA Palveluohjaus ammatillisissa opinnoissa, kielikartoitusta, ammattialapajat, työssäoppimisen tehostettua ohjausta 20 Työpaikkaohjaajakoulutuksia, yli 250 osallistujaa ULKOMAALAISEN TYÖNTEKIJÄN REKRYTOINTI esite yhdessä EURES-palvelun kanssa Työperusteisen maahanmuuttajan kotoutuminen Suomeen opas Ulkomaalainen työvoima Etelä-Savossa ajankohtaispäivä YHTEISTYÖTÄ esimerkiksi maatalousyrittäjien kanssa Juttusarja Etelä-Savon Yrittäjien lehdessä Työelämälle

21 Tuotteita valtakunnalliseen käyttöön yhteistyössä TEM:n ALPO-tukirakennehankkeen kanssa SÄHKÖINEN -rekisteri ALPO neuvontapalvelujen asiakasmäärien seurantaan Kunnan kotoutumisen edistämisen mittari, joka julkaistaan KOTOUTTAMINEN.FI -sivuilla Koulutuksia, työpajoja ja seminaareja, yli 900 osallistujaa MIKKELIN KOTOUTUMISTA EDISTÄVÄN VIRANOMAIS- YHTEISTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Maakunnallisen viranomaisia tukevan maahanmuuttajatyön asiantuntijaverkoston perustaminen Tiedotteita tilastoja& Etelä-Savon maahanmuuttoselvitys 2013 BIKVA-TUTKIMUS maahanmuuttajien kokemuksista palvelujen käyttäjinä MATERIAALEJA TYÖN TUEKSI VÄLTÄ VÄÄRIN- KÄSITYKSIÄ, KÄYTÄ TULKKIA opas Viranomaisille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille 21

22 22 Maahanmuuton moninaisuus ja Etelä-Savo

23 1. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomeen muutti yhteensä ulkomaan kansalaista. Määrä on suurin luku itsenäisyyden jälkeen. Muuttajista puolet saapui EU-maista. Pohjoismaista ja EU/ETA-maista Suomeen muuttavat ulkomaan kansalaiset eivät tarvitse erillistä oleskelulupaa, mutta heidän tulee rekisteröidä oleskelunsa Suomessa kolmen kuukauden jälkeen. EU:n ulkopuolelta muuttavat tarvitsevat oleskeluluvan. Yleisimmät maahanmuuton syyt Suomeen ovat perheside, paluumuutto, työnteko ja elinkeinon harjoittaminen, pakolaisuus sekä opiskelu. Maahanmuuttoa tapahtuu sekä tilapäisesti että tarkoituksena muuttaa pysyvästi asumaan Suomeen. Tilapäisiä muuttajia ovat usein opiskelijat ja työhön saapuvat. 1.1 Maahanmuutto tuo asukkaita Etelä-Savoon Etelä-Savon väestö on ikääntyvää ja vähentyvää. Maakuntamme väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2012 korkein koko Suomessa (63,2). Kuntien välinen nettomuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat olleet tappiollisia vuodesta Vaikka maahanmuutto on ollut varsin maltillista Etelä-Savossa, se on ollut maakunnan keskeinen väestönkehityksen positiivinen osatekijä vuodesta 1989 saakka. Pelkästään Pointin toiminta-aikana maakunnan väestö väheni lähes 5000 asukkaalla ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi yli tuhannella asukkaalla. ETELÄ-SAVON VÄESTÖ MUUTOS Koko väestö joista äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi Taulukko 1. Etelä-Savon väestö 2008 ja Tilastokeskus

24 Etelä-Savon kaikissa kunnissa asuu maahanmuuttajia. Vuosina Etelä-Savoon muutti yhteensä 8484 ulkomaan kansalaista. Heistä Mikkelin seutukuntaan muutti 4461 henkilöä, Pieksämäen seutukuntaan 1267 henkilöä ja Savonlinnan seutukuntaan 2755 henkilöä Vastaanotetut kiintiöpakolaiset Etelä-Savoon on vastaanotettu vuosien aikana yhteensä 787 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaiset ovat mm. sudanilaisia, burmalaisia, kongolaisia ja afgaaneja. Vuonna 2013 pakolaisia saapui maakuntaan yhteensä 60 henkilöä, mikä on 14 % kaikista maakuntaan kyseisenä vuotena muuttaneista ulkomaalaisista. Vuonna 2014 pakolaisten vastaanottoa suunnitellaan myös Juvalla ja Pertunmaalla Etelä-Savossa vakituisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö Äidinkieli, ulkomaan kansalaisuus, syntymämaa Maahanmuuttajia tilastoidaan äidinkielen, ulkomaan kansalaisuuden ja syntymämaan mukaan. Taulukossa 2 on esitelty näitä tilastoja kunnit- tain ja seutukunnittain vuonna Äidinkie- leltään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia asui Etelä-Savossa yhteensä 3818 henkilöä. Ulkomaan kansalaisia maakunnassa asui Taulukossa on lisäksi esitetty ulkomailta Etelä- Savoon suuntautunut muutto, joka toi vuonna 2013 maakuntaan yhteensä 448 uutta asukasta Mikkeli Savonlinna Hirvensalmi Mäntyharju Kuva 3. Kuntiin vastaanotetut pakolaiset Etelä-Savossa v Etelä-Savon ELY-keskus

25 ETELÄ-SAVON ULKOMAALAISTAUSTAINEN VÄESTÖ 2013 Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto (Tilastokeskus 2014) Seutu, kunta Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi Ulkomaan kansalaiset Maahanmuutto MIKKELIN SEUTU Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala PIEKSÄMÄEN SEUTU Joroinen Juva Pieksämäki SAVONLINNAN SEUTU Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava YHTEENSÄ Taulukko 2. Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö Muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto. Tilastokeskus

26 Ulkomailla syntyneet Syntymämaan perusteella tilastoituna Etelä-Savossa asui vuonna 2013 yhteensä yli 4000 ulkomailla syntynyttä asukasta. Heistä suuri enemmistö on syntynyt Euroopassa. Suurin ryhmä ovat Venäjällä tai Neuvostoliitossa syntyneet. EU28-maissa syntyneistä Etelä-Savossa asuu eniten Virossa, Ruotsissa ja Saksassa syntyneitä. Viime vuosina Aasian valtioissa syntyneiden määrät ovat olleet pienessä kasvussa. Etelä-Savoon päätyneiden suurin ryhmä on syntynyt Thaimaassa ja toiseksi suurin Myanmarissa. ETELÄ-SAVON ULKOMAILLA SYNTYNEET ASUKKAAT 2013 (Tilastokeskus 2014) Henkilöitä %-osuus Etelä-Savon ulkomailla syntyneistä Eurooppa ,3 joista EU28-maista ,7 muu Eurooppa ,6 Aasia ,3 Afrikka 163 4,0 Amerikka 112 2,8 Oseania 11 0,2 Tuntematon 58 1,4 YHTEENSÄ % 26 Taulukko 3. Etelä-Savon ulkomailla syntyneet asukkaat taustamaanosien mukaan v Tilastokeskus 2014.

27 1.1.3 Etelä-Savossa tilapäisesti asuva ulkomaalaistaustainen väestö Edellä kuvattujen Etelä-Savossa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien lisäksi maakunnassa asuu oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineitä henkilöitä. He voivat olla joko EU/ETA-maiden kansalaisia tai EU:n ulkopuolelta muuttaneita. Tyypillisesti oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ovat opiskelijoita tai tilapäisesti työhön tulleita, joilla ei ole tarkoituksena asettua asumaan vakituisesti Suomeen. Kotoutumislain mukaan myös oleskelunsa tilapäisesti rekisteröineet ulkomaalaiset ovat oikeutettuja kotoutumista edistäviin palveluihin. Taulukko 4 kuvaa Etelä-Savossa tilapäisesti asuneiden ulkomaan kansalaisten määriä vuoden 2012 lopussa. ETELÄ-SAVOSSA TILAPÄISESTI ASUVAT ULKOMAAN KANSALAISET 2012 (Tilastokeskus 2014) MIKKELIN SEUTU 361 Hirvensalmi 4 Kangasniemi 22 Mikkeli 317 Mäntyharju 11 Pertunmaa 2 Puumala 5 PIEKSÄMÄEN SEUTU 146 Joroinen 18 Juva 14 Pieksämäki 114 SAVONLINNAN SEUTU 97 Enonkoski 2 Heinävesi 14 Rantasalmi 8 Savonlinna 65 Sulkava 8 YHTEENSÄ 604 Taulukko 4. Etelä-Savossa tilapäisesti asuvat ulkomaan kansalaiset Tilastokeskus

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen Opin ovi Etelä-Savossa 20.11.2013 Maarit Heinikainen Etelä-Savon elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän ja nuorisotakuun neuvottelukunnan yhteinen kokoontuminen 2 AIKUISKOULUTUKSEN OHJAUSPALVELUHANKE

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011 Kuntanäkökulma 1 Käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Irma Valtonen Juulia Lätti Mikkeli 22.05.2014 TE-ASIAKASPALVELUKESKUS Tietoa, neuvontaa ja ohjausta puhelimen,

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot