Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen"

Transkriptio

1 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen Raportti perhepalveluverkoston design-prosessista asukkaiden oman elämänhallinnan vahvistamiseksi Sastamalassa Paavo Salli TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ

2 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva: Matala kynnys ja perusluottamus. On puolin ja toisin helppo avata keskustelua. Ojansuun päiväkodin arkea. Kuvaaja: Anja Männistö Taitto: Lili Scarpellini Painos: 400 kpl Paino: Grano Oy Tampere

3 Tiivistelmä Tämä Pirkanmaan liiton kuntainnovaatioiden hankekokonaisuuteen kuuluva raportti sisältää kuvauksen kaupungin strategian ja talousarvion 2014 mukaisen perhepalveluverkoston design-prosessin alkuvaiheista Sastamalassa. Monessa kohdassa viitataan elämänhallintaan, jota kunta ja sen kumppanit pyrkivät toimillaan vahvistamaan. Konseptiprofiilien avulla tehdään näkyviksi kaupungin organisaation verkostomaisia toimintatapoja, niiden kehittämistä ja verkostorakennetta ulkoisten kumppaneiden kanssa. Design-työssä pyritään luomaan toimintaan lisäarvoista uutta. Esillä on hyvin laajalti moninaisia aineksia, josta kartoittava tutkimus nostaa esille ne aiheet, joihin toimijat haluavat kohdistaa voimavarojaan. Design-työn ja raporttijulkaisun siitä on tehnyt mahdolliseksi sastamalalaisten toimijoiden merkittävä panos oman verkostonsa kehittämiseksi vuorovaikutuksessa tutkijan kanssa. tietosuojaan ja tiedon hallintaan liittyvät kysymykset sekä parhaista kokemuksista oppiminen. Kaupungin ja ulkoisten kumppaneiden verkoston rakenne on hahmottunut kokonaisuudeksi, jossa yhden ytimen muodostavat kaupungin verkostomaiset toimintatavat ja osaverkostojen yhteydet siihen. Erilaisia elämänhallintaa vahvistavia tukiverkostoja on nykyisin Sastamalassa paljon. Yksi toimijoiden yhteinen intressi koskee tapahtumien suunnittelukalenteria osana perhepalveluverkoston sähköistä toimintaympäristöä. Järjestöjen rooli on tärkeä sosiaalisen pääoman luomisessa. Siitä toiselle syklille avautuu aiheeksi, kuinka ohjata muutoin syrjään jääviä vuorovaikutuksen piiriin. Koska Sastamalassa eletään useiden kuntaliitosten ja muiden rakennemuutosten jälkeistä vaihetta, on designprosessi ollut toimijoita innostava. Osallistujille on syntynyt monia mahdollisuuksia tutustua henkilökohtaisesti ja saada uutta tietoa toisilta. Silloin yhteinen tietämys on kasvanut. Verkostoiltapäivissä on avattu mahdollisuuksia uusien ideoiden etsimiseen ja toteuttamiseen erilaisten organisaatiorajojen yli. On löydetty design-tehtäviä jatkoa varten. Kaupungin verkostomaista toimintatapaa ilmentävät SOT- KA-ryhmä (sosiaali, terveys, kasvatus) ja sen valmisteluryhmä. SOTKA-ryhmään ovat kuuluneet kasvatusjohtaja (pj), kaupunginjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava rehtori, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, johtava hoitaja, kulttuurijohtaja, nuorisotyön päällikkö, päivähoidon aluejohtaja ja päivähoitopäällikkö. Valmisteluryhmän jäseniä ovat kasvatusjohtaja (pj), johtava rehtori, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, johtava hoitaja ja nuorisotyön päällikkö. Opiskelijahuolto ja nuorisopalveluverkosto kuuluvat perhepalveluverkoston lakisääteiseen sekä verkostopalaverit käytännön taustaan. Aloitusiltapäivän pohjalta nousseina peruskonsepteina ovat olleet matala kynnys, vanhemmuuden tukeminen sekä kopin otto, kokonaisvastuu ja konsultaatio. Viimeksi mainittua konseptia testataan käytännössä syksyllä Pilottiyksikköinä ovat Nuorisotalo Pilvi, Vammalan neuvola, Ojansuun päiväkoti ja Varilan koulu. Suunnitelmataulukot sisältyvät tähän raporttiin. Pilotoinnin tulokset jäävät myöhempiä design-prosessin syklejä koskevaan raportointiin. Julkisissa palveluorganisaatioissa opettajia, terveydenhoitajia, päivähoitohenkilöstöä, nuorisotyöntekijöitä sekä monia muita ammattiryhmiä yhdistää huolten koko kirjon käsittely elämänhallinnan ongelmien äärellä. Yhden lähtökohdan toiselle syklille muodostavat koko kirjon käsittelijöiden tärkeinä pitämät yhteistyöalueet, mm. kiusaamisen esiin saaminen, perheohjaajien rooli verkostossa,

4 Esipuhe Pirkanmaan liiton toteuttama Pirkanmaan kuntakehityshanke tarkastelee kuntatoimintojen uudistamista sisällöllisestä näkökulmasta. Hankkeen alkupuolella toteutettiin tutkimusosio, jossa pirkanmaalaisten kuntatoimijoiden kanssa järjestetyissä neljässä työpajassa nousi esiin neljä keskeistä kehittämisideaa. Aktiivisen kuntalaisen kehittämisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen ajatuksissa haluttiin hyödyntää kuntalaisia ja heidän toimijaryhmiään kunnan eri toimintojen suunnittelijoina ja toteuttajina sekä myös osarahoittajina. Työpajoihin osallistuneet kuntatoimijat näkivät, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Sillä myös kasvatetaan kuntalaisia pelkistä vastaanottajista aktiivisiksi toimijoiksi. Aktiivisen kuntalaisen kehittämisessä ja samalla yhdessä tekemisen keinona ovat mm. kuntalaisten kannustinvälineet. Näistä on sinänsä Pirkanmaallakin esimerkkejä vaikkapa kylien omatoimisuusrahan käytössä. Osuvampia palveluja, parempaa ymmärrystä julkisen rahan käytöstä sekä kuntalaisen sitouttamista ja aktivointia saavutetaan hankkeessa esiin nostetun osallistuvan budjetoinnin kautta. Tätä on lähdetty Tampereen Tesomalla myös käytännössä toteuttamaan suunniteltaessa yhdessä asukkaiden kanssa Tesomajärven uimarannan sekä järven ympäristön maisemallista ja toiminnallista uudistamista. kohtaavat ja muodostavat avointa hallintoa läpinäkyvyyden, osallistumisen ja yhteistoiminnan kautta. Näitä hankkeen tutkimusosion keskeisiä kehittämisideoita ja - aihioita on jossain määrin konkretisoitu eri puolilla Pirkanmaata toteutetuissa pienissä pilottihankkeissa. Sastamalan perhepalveluverkoston luominen vastaa mitä parhaimmalla tavalla useampaankin edellä kerrotuista ajatuksista. Siinä otetaan kuntalaiset ja heidän järjestönsä osallisiksi, lisätään kuntalaisten aktiivisuutta ja aktiivisten kuntalaisten määrää, luodaan lisää yhteisöllisyyttä ja kehitetään kaupungin palveluprosesseja. Pirkanmaan liitossa voimme ilolla todeta, että Sastamalan pilotti on onnistunut, uutta luova hanke. Saatuja kokemuksia ja toimintatapoja voidaan soveltaa myös muissa kunnissa. Pilotissa aikaan saatuja tuloksia ei Sastamalassakaan sovi jättää nykyiselleen, vaan niiden kehittämiseen on panostettava jatkossakin. Tulokset tulevat näkymään sekä kuntalaisten että kaupungin työntekijöiden tyytyväisyyden kasvuna. Tulosten on mahdollisuus näkyä positiivisella tavalla myös kaupungin taloudessa. Toisena keskeisenä kehittämisajatuskokonaisuutena nostettiin esille palveluprosessien uudistaminen. Palvelujen tarjonnan lisääminen, monipuolistaminen ja joustavoittaminen koettiin mahdolliseksi kokoamalla ja organisoimalla eri palveluja erilliselle asiakkaiden ja palveluntuottajien välissä olevalle toimijalle. Toisaalta palveluprosessien kehittämisessä suoraviivaistaminen nähtiin toimintojen uudenlaisen johtamisen kautta mahdolliseksi. Kuntakehittäjät halusivat hankkeen tutkimusosiossa myös pohdittavan kuntien oman innovaatiotoiminnan organisointia. Yhtenä ratkaistavana asiana nähtiin ajankohtaisesta työttömyydestä huolimatta kuntasektorin työvoimapulan ja tuottavuusvajeen ratkaisemisen, mikä vaatii toimintojen uudenlaista toteutusta. Tutkittavaksi jäi, voisivatko yhteiskunnalliset yritykset olla kuntapalvelujenkin täydentäjinä. Joka tapauksessa tässä kohdin korostettiin myös paremman seurantatiedon ja julkisen datan hyödyntämistä. Neljäs, edellisistä keskeisistä kehittämisajatuksista hieman poikkeavana sisältönä pirkanmaalaiset kuntatoimijat pitivät tärkeänä asiana maakunnallista yhteistoimintaa. Tällä saavutetaan nykyistä selkeämpää työnjakoa ja mittakaavaetuja. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan kuntakehityshankkeessa on nähty tarve hakea uusia työkaluja uuteen tilanteeseen, jossa avoin data, avoimet palvelut ja avoimet päätökset 4 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

5 Sisällys Tiivistelmä Esipuhe Johdanto Perhepalveluverkosto elämänhallinnan vahvistamiseksi Sastamalassa Sastamalan strategia ja talousarvio Lasten, nuorten ja perheiden palveluverkosto Sastamalan tietoverkossa Asukkaiden oman elämänhallinta Elämänhallinta käsitteenä Elämänhallinnan vahvistaminen kunnallisena tehtävänä Elämänhallinnan ongelmat Sastamalassa Design-tehtävän asettaminen Sastamalan kaupungin perhepalvelujen verkoston design-prosessi Viitekehys Design-neliö Aloitusiltapäivä Konsepti-iltapäivä Innovaatioiltapäivä ja konseptien spesifiointi Reflektio ja kysymys koordinaatiosta Kumppanuuksiin perustuvat konseptit Sastamalan perhepalveluverkostossa Yleiset syyt etsiä kumppanuuksia Perhepalveluverkostoon liittyvät syyt etsiä kumppanuuksia Kolmatta sektoria ja kumppaneita koskeva kartoittamisen suunnitelma Konsepti-tieto-malli perhepalveluverkoston omatoimisen laajentamisen työkaluna Ensimmäiset kartoittamisen kokemukset Terhokerho, esimerkki yhteistyöinnovaatiosta 3. sektorilla Yhteenveto ensimmäisistä kumppanitapaamisista Näkemyksiä Sastamalan kaupungin talousarvion toteutumisesta Tapahtumien suunnittelukalenteri hyvän yhteistoiminnan ominaisuuksien esimerkkinä Lopuksi: Elämänhallinnan vahvistamisen ydinajatus Design-prosessin soveltamismahdollisuudet toisessa kunnassa Hankkeesta tieteelliseksi tutkimukseksi Lähteet Yksityiskohtainen sisällysluettelo Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 5

6 1. Johdanto Tutkimus on lähtenyt liikkeelle käytännön kunnallishallinnossa yleisestä rahoitusmahdollisuuksien riittämättömyyden ongelmasta kasvavien palvelutarpeiden edessä. Ikärakenteen muutos lisää palvelujen kysyntää ja hidastaa verotulojen kasvua, koska työpanos supistuu. Kansainvälisten markkinoiden paineessa vientiteollisuuden työpaikkojen väheneminen vaikeuttaa osaltaan kuntien taloudellista asemaa. Vaatimusten ja mahdollisuuksien yhteensovittamattomuus on johtanut kohdistamaan huomiota merkittäviin kustannuksiin, jotka aiheutuvat kansalaisten pahoinvoinnista. Sytykkeenä elämänhallintaa koskevalle tutkimukselle ovat olleet Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistön päätössanat kuntajohtajapäivillä kesällä 2010 Jyväskylässä. Kaupunki oli arvioinut pahoinvoinnista aiheutuviksi vuosikustannuksiksi noin 130 miljoonan euroa. Pahoinvointi ilmenee esimerkiksi epäterveellisistä elämäntavoista johtuvana II-tyypin diabeteksena, tuki- ja liikuntaelinsairauksina, verenpainetautina sekä sydänsairauksina, alkoholin, huumeiden ja tupakan haitallisina terveysvaikutuksina, perheiden rikkoutumisena sekä lasten huostaanottoina. Tähän taustaan liittyvät myös monet mielenterveyden ongelmat. Ajatus tarpeesta estää pahoinvointia johti Kiikoisten ja Punkalaitumen kuntien sekä Sastamalan kaupungin muodostamalla yhteistoiminta-alueella pohtimaan, millä tavalla kunnat voisivat vahvistaa asukkaidensa oman elämän hallintaa ja välttyä pahoinvoinnin henkilökohtaisilta ongelmilta. Se keventäisi kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Vuosina toteutettiin valtiovarainministeriön rahoitustuella Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa hanke Elämänhallinta kuntayhteisöissä kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Raportti julkaistiin 2013 Suomen kuntaliiton Acta-sarjassa. Tavoitteena oli löytää niitä tapoja ja toimenpiteitä, joilla kunnat voivat vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Toisena tavoitteena oli kehittää uusia toimintamuotoja, hyviä käytäntöjä, henkilöstön osaamista ja uudenlaista johtamista kuntalaisten terveyden edistämiseksi. (Majoinen 2013, 3) Kokonaisarviona lapsiin ja nuoriin kohdistuneesta hankkeesta, johon itsekin silloisena kaupunginjohtajana osallistuin, on että kuntien perustehtävän ja olemuksen ytimeen kuuluva ja hyvin laaja-alainen asukkaiden oman elämänhallinnan vahvistamistyö kaipaa tuekseen systemaattista jäsentämistä sekä läheisempää kytkemistä johtamisjärjestelmään kunnan organisaation eri osissa. Hankkeen keskeiset ajatukset jäivät elämään ja näkyvät Sastamalan kaupungin syksyllä 2013 hyväksytyn strategian ja vuoden 2014 talousarvion keskeisissä osissa. Nyt julkaistava Pirkanmaan liiton raportti on toimintatutkimuksen ensimmäiseen sykliin kuuluva osajulkaisu pitempään jatkuvassa Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakulussa tarkastettavaksi esitettävässä, tohtorin tutkintoon tähtäävässä tutkimuksessa: Design-perusteinen tutkimus asukkaiden oman elämän hallinnan vahvistamisesta Sastamalassa. Pirkanmaan liiton kuntakehityshanke koostuu useasta osahankkeesta. Yhtenä on pilottihanke Kuntien tehtävät kuntalaisen elämänhallinnan vahvistamisessa kestänyttä hanketta rahoitti myös Sastamalan kaupunki. Pirkanmaan liitto palkkasi viranhaltijapäätöksellä tämän raportin kirjoittajan tutkijaksi. Sastamalan kaupunginhallitus päätti , 332, hyväksyä Sastamalan kaupungin osallistumisen Pirkanmaan liiton hallinnoimaan pilottihankkeeseen. Kuntarahoitusosuudeksi hyväksyttiin euroa. Alun perin ajatuksena oli selvittää asiaa Sastamalan ohella myös jossain toisessa pirkanmaalaisessa kunnassa. Monesta mm. henkilöstöresursseihin ja meneillään oleviin muihin kehittämishankkeisiin liittyvistä syistä valmiutta lähteä mukaan tähän selvitystyöhön ei kuitenkaan ollut. Toisaalta todettiin myös se, että selvitystyö on laaja jo pelkästään yhden kunnan kohdalla. Niinpä hanke toteutettiin case-tutkimuksena Sastamalan kaupungista. Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg on , 18, myöntänyt tutkimusluvan niin, että Pirkanmaan liiton hanke on olennainen osa tutkimusprosessia. Kaupunginhallituksen päätös tarkoittaa jäljempänä erikseen selostettavalla tavalla vuoden 2013 aikana laaditun Sastamalan kaupungin strategian ja vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpanoa. Työ alkoi syksyllä 2013 perhepalveluverkoston valmistelua varten perustetun sosiaali-, terveys, ja kasvatustoimialoja sekä kaupungin johtoryhmää edustavan työryhmän (Jäljempänä SOTKA-ryhmä) kanssa. Pirkanmaan liitossa tämän osahankkeen sisältö kuvataan seuraavalla tekstillä: Yhteistyö asukkaiden elämänhallinnan vahvistamiseksi kunnassa, kohdealueena Sastamala (kokonaiskustannusarvio ). Hankkeen lähtökohta: Terveyden edistäminen on kunnan hallinnonalojen välisiä rajoja ylittävä tehtävä. Mihin tulisi kohdentaa resursseja nyt, jotta ihmiset voisivat paremmin ja yhteiskunnan kustannustaakka olisi mahdollista kantaa? Hanketyössä edistetään uusia innovaatioita ja osaamisalueiden välistä ideoiden ristiin pölyttämistä sekä kootaan erilaisia näkemyksiä mm. muodostamalla teemakohtaisia työryhmiä. Tuloksena kunnalle ovat yhteistyöinnovaatiot ja uudet käytännön toiminnot kestävän terveyden ja elämänhallinnan edistämiseksi. Hankkeesta julkaistaan raportti, joka on kaikkien kuntien käytettävissä. Pilottihankkeen tehtävä on eksploratiivinen, eli tutkiva ja kartoittava: Mihin tulisi kohdentaa resursseja nyt, jotta ihmiset voisivat paremmin ja yhteiskunnan kustannustaakka olisi mahdollista kantaa? Kuntakehityshankkeella tavoi- 6 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

7 tellaan toteutettavia yhteistyöinnovaatioita, uusia käytännön toimintoja. Sovellettavuutta toisissa kunnissa voidaan edistää esittämällä kehittämisen kytkennät teoriaan. Siksi tähän raportista käytetään jatkossa termiä: tutkimus. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 7

8 2. Perhepalveluverkosto elämänhallinnan vahvistamiseksi Sastamalassa 2.1. Sastamalan strategia ja talousarvio 2014 Keskeinen design-lähtökohta on toimijan vahva tahto, intentionaalisuus sekä samanaikaisesti konkreettisten tavoitteiden päättämättömyys. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 150) Sastamalan kaupungin tahto ilmenee strategiasta sekä eri yhteyksissä ilmenevässä otteessa strategian toimeenpanemiseksi. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia sisältää kaksi tähän tutkimukseen liittyvää strategista tavoitetta (Sastamalan kaupunki, Talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille , 4; myöhemmin viitteissä: Talousarvio 2014 ). Talousarviossa esiintyvä perhepalvelukeskuksen käsite on muuttunut perhepalveluverkostoksi, koska se vastaa paremmin vuorovaikutteista yhteistyötä itsenäisesti toimivien kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Verkosto kuvaa myös organisaatioiden välisten rajojen ylittämistä julkisten palveluorganisaatioiden yhteystyössä. Verkostoperusteisilla toimintatavoilla tavoitellaan pohjaa yhteistyölle tulevaisuudessa mahdollisten sosiaali- ja terveystoimen uusien organisaatioiden kanssa. Tätä kirjoitettaessa valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelu on kesken. On mahdollista, että sote-alueesta tulee kaupungin omaan organisaatioon kuuluvan toimialan sijasta verkostoon kuuluva tärkeä kumppani. Elämänhallintaa koskevat tekstit ovat Sastamalan kaupungin strategiassa seuraavat: Elämänhallinnan edistäminen -- Meillä on hyvät peruspalvelut, joissa hyödynnämme uutta tekniikkaa, parhaita oivalluksia ja liikkuvia palveluja. -- Vahvistamme asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. -- Teemme vahvaa vuorovaikutteista yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Turvallinen kasvun ja opin polku -- Laadukkaat kasvatus- ja opetuspalvelut lisäävät lasten ja nuorten hyvän elämän eväitä. -- Uudella perhepalvelukeskuksella lisäämme perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. -- Varmistamme turvallisen kasvuympäristön onnistuneella maankäytön ja ympäristön suunnittelulla Keskeisenä valtuuston yksimielisesti hyväksymänä tuottavuustoimenpiteenä ja kehittämiskohteena suunnitelmakaudella on seuraavasti ilmaistu perhepalvelukeskuksen perustaminen. (Talousarvio 2014, 5): Kasvu ja kulttuuri -ydinprosessin sekä Sotesin yhteiset toimenpiteet a. Perhepalvelukeskus; perheille suunnatussa ennaltaehkäisevässä työssä uudelleen organisointi ja tehostaminen. -- Toimintamalli valmistellaan vuoden 2014 aikana ja toteutetaan porrastettuna vuodesta 2014 lukien. -- Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan keväällä Lopullinen päätös toiminnan vakiinnuttamisesta tehdään arviointitulosten pohjalta. Valmisteluvastuu: Kasvun ja kulttuurin sekä Sotesin ydinprosessit, valmistelutyöryhmä. (Talousarvio 2014, 5) Sastamalan kaupungin voidaan tulkita odottavan parhaiden ideoiden valitsemista toteutettaviksi innovaatioiksi, sosiaalisen pääoman vahvistumista osallisuuden ja yhteisöllisyyden avulla, vuorovaikutteisen hallinnan rakentamista perinteisen hallinnon ja uuden julkisen johtamisen rinnalle uutena hallinnan ulottuvuutena. Niiden avulla tavoitellaan hyvän elämän eväiden lisäämistä asukkaiden elämänhallinnan sisällöksi sekä silmukoivaa kehittämisprosessia perhepalveluverkoston toiminnan vakiinnuttamiseksi. Nämä ainekset ja lähtökohdat avaavat useita laajoja teorian ja tutkimuksen alueita. Samalla ne kuitenkin ilmentävät kaupungin pyrkimystä koota laaja-alaisuutta jänteväksi ja käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Instrumentteina kaupungilla on oma ammatillisesti erikoistunut palveluorganisaationsa ja monimuotoinen vuorovaikutus yhteistyökumppaneidensa sekä ympäröivän laajemman yhteiskunnallisen kontekstin kanssa. Tämä johtaa kysymään, millainen tutkimusstrategia voisi olla hyödyllinen sekä Sastamalan kaupungin että mahdollisesti muidenkin kuntien kannalta. Sastamalan kaupunki odottaa organisaationsa suunnittelevan laaja-alaisesti elämänhallintaa vahvistavaa käyttöön otettavaa uutta. Perhepalvelukeskuksen toimintamallin käyttöönottaminen mainitaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, elämänlaatupalvelujen sekä sosiaalija terveyspalvelujen kohdalla. (Talousarvio 2014, 37-42) Elämänhallinnan vahvistaminen ilmenee lisäksi elämänlaadun kohdalla ennalta ehkäisevien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen tarjoamisena sekä uusien palvelukonseptien kehittämisenä. (Talousarvio 2014, 42) Muita elämänhallintaa edistäviä valtuustotasolla sitovia tavoitteita ovat: 8 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

9 -- lastensuojelun asiakassuunnitelmien ajantasaisuus, -- perheneuvontatyön vaikuttavuutta parantava palvelujen järjestämisen oikea-aikaisuus ja tarpeenmukaisuus, -- toimeentulotukiasiakkaiden sekä kehitysvammahuollon asiakkaiden itsenäisen selviytymisen tukeminen, -- pitkäaikaistyöttömien sekä työvoiman palvelukeskuksen muiden asiakkaiden työllistymisedellytysten parantaminen, -- välittömään asiakastyöhön kohdentuvan työajan lisääminen, -- kotona asumista tukevien palvelujen oikea-aikainen kohdentaminen, -- ikäihmisten ennakoiva palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, -- asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu, potilaiden hoitosuunnitelmat oikea-aikaisten ja tarpeen mukaisten palvelujen järjestämiseksi sekä -- elinympäristöstä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy. (Talousarvio 2014, 43-65) Sastamalan kaupungin vuoden 2014 talousarviossa on esitetty, kuinka strategiaa asukkaiden elämänhallinnan vahvistamiseksi koko organisaatiossa toteutetaan. Valmistelu on etenemässä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kasvatuksen ydinprosessien sisältämillä toimialoilla. Valmistelua johtaa viranhaltijoista koostuva SOTKA-ryhmä. Sen useisiin kokouksiin osallistuneena voin todeta Sastamalan kaupungilla vallitsevan vahvan tahdon tukea asukkaidensa oman elämän hallintaa. Toisena lähtötilanteen ominaisuutena on elämänhallinnan vahvistamista koskevien tavoitteiden määrittämättömyys. On tuntemattomia aspekteja siinä, mitä pitäisi saada konkreettisesti ilmaistuna aikaan. Tähän liittyvänä osoituksena on ensinnäkin talousarviosta monin tavoin ilmi käyvä tavoite määritellä perhepalvelukeskukselle toimintamalli, kehittää sitä ja arvioida sekä sitten päättää mallin vakiinnuttamisesta. Toimintamalli sisältää tuntemattomia aspekteja. Raportin loppuluvuissa selostetaan myöhemmin, kuinka tämä konsepti muuttuu. Toisena evidenssinä on Sastamalan kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa käytetty puheenvuoro, jonka mukaan perhepalvelukeskuksen osalta oli jo odotettu selkiytyneempiä ja konkreettisempia tavoitteita, mitä talousarvioasiakirjaan oli merkitty. Tämä puheenvuoro koski strategisten päätavoitteiden asettamista ydinprosessitasolla Tekstissä todetaan yhtäpitävästi sekä kasvun ja kulttuurin että sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla, että keskeisenä tavoitteena on Perhepalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen, tavoitteiden määrittely ja toimintatapojen muotoutuminen (mm. verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa, kaupungin sisäinen palveluprosessi ja toimijoiden yhteistyö). Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla ilmaisu sisältää lisäksi sanat: yhteistyössä Kasvu ja kulttuuri ydinprosessin kanssa. Kolmantena evidenssinä on tutkijan osallistuva havainnointi perhepalveluverkoston toimintaa ja SOTKA:n asioita valmistelevassa ryhmässä. Tutkimusstrategisia valintoja suuntaavana johtopäätöksenä on, että elämänhallinnan vahvistamisen perusajatus sisältää Sastamalassa intentionaalisuutta ja tavoitteiden määrittämättömyyttä sekä tuntemattomia aspekteja siitä, mitä pitäisi saada suunnitelluksi toteuttamista varten (designed). Tämä on selvästi design-teorian mukainen keskeneräinen design-tehtävä. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 150) 2.2. Lasten, nuorten ja perheiden palveluverkosto Sastamalan tietoverkossa Ensimmäinen idea perhepalveluverkostosta on Sastamalassa syntynyt rakennettaessa neuropsykiatrisen lapsipotilaan hoitopolkua. Tavoitteena oli, että näiden lasten kanssa toimivat asiantuntijat saisivat käsityksen ja tiedon toisistaan sekä toistensa tarjoamista palveluista voidakseen ohjata tarvitsijoita eteenpäin eri palvelujen piiriin. Sitten kuvaaminen laajeni koko verkostoa kattavaksi, kun todettiin, että oli tarve sisällyttää muidenkin polkujen kuvaus yhdenmukaista formaattia noudattaen. Kaaviossa alleviivatut sanat ovat tietoverkkolinkkejä, joista avautuvat lyhyet ja tiivistetyt kuvaukset, mitä, kenelle ja miten sekä yhteystiedot. Tiedosto on tarkoitettu ammattilaisten keskinäiseen käyttöön. Avoimessa verkossa ei tietoja voitu julkaista, koska asiakkaat olisivat pitäneet kuvauksia palvelulupauksina ja rajallisten palvelujen suorat puhelinnumerot olisivat johtaneet ruuhkautumiseen. Ongelmaksi tuli myös organisaatioiden välinen tiedon siirto kaupungin, sairaanhoitopiirin, silloin toimineen Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Suojattu ja ammattilaisten käytössä oleva sijainti rakennettiin kaupungin extranettiin, joka hankalan käytettävyytensä ansiosta on jäänyt käyttämättömäksi. Jos se olisi eri organisaatioiden sisäisissä tietoverkoissa, ongelmana olisi päivitysten ajan tasalla pitäminen. Edellä kuvattuun verkkotiedostoon sisältyvä informaatio saatetaan syksyllä 2014 kaupungin toimesta ajan tasalle. Siitä on mahdollista rakentaa myös julkinen asiakkaille suunnattua informaatiota sisältävä versio. Silloin kuitenkin käytettävyys ammattilaisten työkaluna heikkenee. Tätä kysymystä selvitetään osana kaupungin verkkosivujen kokonaisuudistusta. Samalla rakennetaan myös perhepalveluverkoston käyttäjiä palvelevat sivut. Tavoitteena on, että elämänhallintaa vahvistavat palvelut ja informaatio ovat helposti saatavilla. Silloin esimerkiksi vanhemmuuden tukemisen palveluyksiköt ja palvelut tulisivat löydetyiksi, eikä kaikki olisi sen varassa, että yksiköiden tarvitsisi löytää kaikki palvelujen tarpeessa olevat oli Vinkin liikuntakeskuksessa eräiden seurojen kanssa esillä Sastamalan liikuntapolku, joka perhepalveluverkoston verkkosivuilla voisi olla kohdassa: Muut yhteistyötahot. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 9

10 10 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

11 3. Asukkaiden oman elämänhallinta 3.1. Elämänhallinta käsitteenä Elämänhallinnassa pääosa sisällöstä on ihmiselle henkilökohtaista ja yksilöllistä. Tämä henkilökohtainen ei kuitenkaan synny ja muodostu kaikesta irrallisena, vaan elämänhallinta liittyy ihmisen ulkoisen ympäristön ominaisuuksiin ja rakentuu ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. Forss, ym. (2013, 6) ovat määritelleet elämänhallinnan tarkoittavan itsetuntemukseen perustuvaa kykyä asettaa tavoitteita ja saavuttaa niitä. Elämänhallinta on keskeinen resurssi, joka auttaa ihmisiä valitsemaan toimintavalmiuksistaan asioita, joita haluavat tehdä, sekä onnistumaan niiden saavuttamisessa. (Forss, ym. 2013, 15-17) Sosiaalinen tuki on ainoa empiirisessä analyysissä tutkijoiden löytämä tekijä, joka edistää elämänhallintaa. (Forss, ym. 2013, 25-27) Tämä puoltaa sosiaalisen pääoman ottamista yhdeksi näkökulmaksi Sastamalan design-prosessissa. Rossin ja Mirowskyn mukaan (2013, 379) henkilökohtaisen hallinnan tunteen (sense of personal control) olennaisia rakennuspuita ovat opiskelu ja työ, joiden avulla mahdollistuu moni muu hallinnan tunteen syntymiselle tärkeä asia. Henkilökohtaisen hallinnan tunne on uskomus kyvystä hallita, säädellä ja muotouttaa omaa elämäänsä sekä muuttaa ympäristöään. Koulutus mahdollistaa paremmin palkatun työn, mikä puolestaan edesauttaa muiden elämäntavoitteiden saavuttamista. Hallintaa vahvistavan työn ominaisuuksia ovat puolestaan itseohjautuvuutta edellyttävä monimutkaisuus, itsenäisyys, mahdollisuus ongelmanratkaisuun ja luovuus. (Ross ja Mirowsky 2013, ) Useissa suomalaista elämänhallintaa ja terveyttä koskevissa tutkimuksissa elämänhallinnan määrittely on perustunut Antonovskyn teoriaan koherenssin tunteesta (sense of coherence). Sen suomenkielisenä vastineena on käytetty elämänhallinnan, yhtenäisyyden tunteen, eheyden tunteen, koherenssin tunteen, johdonmukaisuuden ja mielekkyyden kokemuksen käsitteitä. Koherenssin tunne on määritelty myös henkilökohtaisena maailmankatsomuksena, tapana hahmottaa ja kokea ympäröivä maailma ja itsensä. (Pietilä 1994, 19) Hallinnan tunne on tärkeä siksi, että se lukuisten tutkimustulosten todentamalla tavalla selittää, miksi ihmiset pysyvät terveinä. Laajalti kansainvälisessä monien tieteenalojen tutkimuksessa tunnettua elämänhallinnan teoriaa on lääketieteen sosiologian piirissä kehittänyt Aaron Antonovsky. Lukuisissa maissa tehdyissä empiirisissä tutkimuksissa on todettu, että ihmisten kokema hyvä terveydentila voidaan selittää sillä, että heillä on hyvä tunne eheydestä ja elämänsä kokonaisuuden hallinnasta. Tämä tunne on kestävä ja sisältää joustavana muutoksia. Ihminen luottaa voimavaroihinsa elämänsä vaatimusten kohtaamisessa ja ottaa ne haasteina. Energian ja ajan kohdistaminen haasteiden ratkaisemiseen on sitoutumisen arvoista. Eheyden ja kokonaisuuden hallinnan tunne syntyy ajan myötä elämänkokemuksista haasteellisten jännitteiden laukaisemiseksi. Jos ihminen ei löydä elämäntilanteisiinsa ratkaisuja, jännitteet jäävät nakertamaan muutenkin riittämättömiä voimavaroja ja hallinnan tunne jää syntymättä. Voi alkaa kierre, joka sitten näkyy eri tavoin terveyden murtumisena. (Antonovsky 1982; Antonovsky 1988) Elämänhallinnassa on olennaista sosiaalinen ulottuvuus. Ihmisen elämismaailma rakentuu ympäröivästä maailmasta tehtyjen havaintojen ja mieltämisen perusteella. Kun toistensa kanssa toimivat ihmiset pyrkivät muodostamaan keskenään yksimielisiä käsityksiä yhteisöllisen toimintansa tavoitteista ja pelisäännöistä toimintansa päämäärien saavuttamiseksi, syntyy elämänhallinta kulttuurisena suorituskykynä. Sosiaalinen kompetenssi ilmentää toimintaa sosiaalisten rakenteiden ja historiallisen kulttuurikehityksen puitteissa. Nuori ihminen sosiaalistuu yhteiskuntaan normatiivisten, moraalisten ja eettisten, toimintaan sitoutuvien ja kulttuurisia merkitysrakenteita välittävien sosiaalisten suhteiden kautta. (Ulvinen 1997, 12-13) Sosiaalinen tuki ja sosiaalinen pääoma syntyvät vuorovaikutuksessa ympäröivään maailmaan kuuluvien toisten kanssa. Eheyden ja kokonaisuuden hallinnan tunne edellyttävät jonkin asteista ennustettavuutta, joka on mahdollista useiden ihmisten limittäisten ja yhteisten elämismaailmoiden ansiosta. Sosiaalinen pääoma muodostaa tärkeän elämänhallinnan ulottuvuuden. Sosiaalinen pääoma selittää tutkitusti alueellista menestystä, yrityksen strategisten liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja laajasti ymmärrettyä terveyttä. Sosiaalinen pääoma on yhdistetty parantuneeseen lasten kehittymiseen, nuorten hyvinvointiin, vahvistuneeseen mielenterveyteen, vähäisempään nuorisorikollisuuteen, alentuneeseen kuolleisuusasteeseen, vähäisempään pitkäkestoiseen humalahakuisuuteen, vähäisempään depressioon ja yksinäisyyteen, kestävään osallistumiseen tupakoinnin vastustamisohjelmiin sekä parempaan käsitykseen omasta hyvinvoinnista ja itse arvioidusta terveydestä. (Gillies 1998, 100, 102) Näistä syistä on tärkeää tunnistaa sosiaalisen pääoman merkitys keinona vahvistaa asukkaiden elämänhallintaa. Sosiaalinen pääoma koostuu sosiaalisista verkostoista ja toisiinsa liittyvistä vastavuoroisuuden ja luottamuksenarvoisuuden normeista. Luottamus ja vastavuoroisuuden normit ilmenevät ja syntyvät jossakin tekemisen sekä toiminnan ympäristössä. (Putnam, Leonardi ja Nanetti 1993 ja Putnam 1995) Paikkaan perustuvassa yhteisössä sosiaalinen pääoma on korkea, kun yhteisössä on suuri määrä verkostoja, kansalaisten kytkeytyminen ja osallistuminen verkostojen toimintaan on vahvaa sekä jäsenten välillä vallitsevat Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 11

12 yleistyneet luottamuksen, vastavuoroisen avun ja tuen normit riippumatta siitä tuntevatko ihmiset toisensa vai eivät. Luottamuksen ja vastavuoroisuuden yleistynyt taso tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei nyt minun antamani tuki toiselle näy heti samanarvoisena tukena toisen taholta, vaan tämä vaihtosuhde on jatkuva. Se sisältää molemminpuoliset odotukset, että nyt annettu hyöty pitäisi tulla takaisinmaksetuksi tulevaisuudessa. Tässä on minun ja toisen välillä vallitsevan sosiaalisen pääoman sisältö. Sen varallisuuserät, luottamus, normit ja verkostot, ovat luonteeltaan itseään vahvistavia ja kumulatiivisia. (Putnam, Leonardi ja Nanetti 1993,177) Sosiaalinen pääoma ei ole erillinen ihmisten yhteistoiminnan ulottuvuus, vaan toiminta jossakin asiassa synnyttää sosiaalista pääomaa tärkeänä toimintaan liittyvänä ominaisuutena. Elämänhallinnan vahvistamisessa kiinnostuksen kohteena ovat nämä liitännäisominaisuudet, joita ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman varsinaista toimintaa, esimerkiksi musiikkia, lentopalloa, luontoharrastusta tai vapaaehtoista auttamista yhteisenä kiinnostuksen kohteena. Tässä tutkimuksessa elämänhallinta määritellään ihmisen subjektiiviseksi, yksilölliseksi elämänkokemuksista kasvavaksi tunteeksi kyvystä säädellä omaa elämäänsä ja tulevaisuuttansa vuorovaikutuksessa toisten kanssa yhteisessä kulttuurisessa elämisen ympäristössä Elämänhallinnan vahvistaminen kunnallisena tehtävänä Lähes kaikkien kunnan palvelujen tarkoituksena on rakentaa asukkailleen edellytyksiä elämänhallintaan. Antonovskyn mukaan hallinnan tunne syntyy elämänkokemuksista, kun vastustamisvoimavaroja käytetään jännitteiden laukaisemiseen. Ihmisen elämänkulussa tulee jatkuvasti eteen jännitteisyydeltään erilaisia tilanteita, jotka on joka tapauksessa jollakin tavalla ratkaistava. Ihmisellä on vastustamisvoimavaroja, joiden avulla yksilö kykenee vastustamaan jännitteisten tilanteiden laukaisemaa stressiä. Se johtaa murtumiseen, jos voimavarat eivät riitä. Vastustamisvoimavara voi olla yksilöllä henkilökohtaisesti. Se voi olla myös ryhmällä tai kollektiivilla yhteisenä luonteenpiirteenä. Voimavara voi olla myös ympäristöllä tai tilanne voi tarjota stressin aiheuttajan hallintavoimavaran. (Antonovsky 1988, 1996) Mittakaava on suomalaisella kunnalla, elämänhallinnan ongelmistolla Sastamalassa ja vastustamisvoimavaroilla Antonovskyn teoriassa sama: erittäin laaja. 12 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

13 Terveyspalvelut liittyvät ihmisten fyysisten ja biokemiallisten voimavarojen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Pääosaa Sastamalan elämänhallinnassa ilmenevistä ongelmista käsitellään koko ajan terveydenhoidon ammattilaisten työssä neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja terveystarkastuksissa. Esimerkiksi terveydenhoitajat perehtyvät koulutuksessaan Antonovskyn koherenssiteoriaan. Kasvatuksen piirissä oppiminen mahdollistaa tiedot ja taidot artifaktuaalis-materiaalisten voimavarojen hankkimiseksi. Koulutus luo edellytykset työhön ja toimeentuloon. Elinkeinopolitiikka ja yhdyskuntatekniikka luovat puolestaan edellytyksiä yrityksille, jotta ihmisillä olisi työtä. Kasvatus rakentaa minäidentiteettiä ja monin tavoin arvoja, asenteita sekä henkilöiden välisiä suhteita. Kodin ja koulun yhteistyö, opiskelijahuolto sekä oppilaitosten pyrkimykset tukea opiskelijoiden suoriutumista nostavat henkilöstön käsiteltäviksi Sastamalassa ilmenevien elämänhallinnan ongelmien koko kirjon. Ihmiset elävät Sastamalassa kansainvälisessä, suomalaisessa ja paikallisen kaupunkiyhteisön makrososiokulttuurisessa ympäristössä, joka on tärkeä voimavarojen lähde. Makrososiokulttuurinen ympäristö sisältää myös monia elämänhallinnan haasteita ja riskejä. Nettiriippuvuus voi sumentaa ajankäytön hallinnan, joka voi näkyä oppimistuloksia haittaavina jatkuvina poissaoloina kouluissa. Peliriippuvuus voi johtaa talouden ja rahankäytön hallinnan ongelmiin. Sosiaaliset kansainväliset verkostot voivat johdatella nuoren omaksumaan arvoja ja asenteita, jotka puutteellisen syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämisen takia johtavat nuoren elämänhallinnan menettämiseen. Huolimatta siitä että kunnat, kuten Sastamalan kaupunkikin, tekevät työtä asukkaidensa elämänhallinnan vahvistamiseksi, on tarve etsiä uusia näkökulmia ja kehittämiskohteita, koska ihmisille kohtalokkaita ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia synnyttäviä elämänhallinnan ongelmia jatkuvasti ilmenee. Tämä johtaa kysymään, millä tavalla lisäarvoa synnyttävää uutta on elämänhallinnan vahvistamiseksi mahdollista löytää. Mikä on design- tehtävä? 3.3. Elämänhallinnan ongelmat Sastamalassa Kuinka elämänhallinnan merkitys sitten ymmärretään käytännössä? Johtava rehtori sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja kokosivat sähköpostilla syksyllä 2013 informaatiota elämänhallinnan ongelmien ilmenemisestä palveluyksiköissä. Ongelmia kartoitettiin, jotta voidaan design-työtä varten tunnistaa ilmiöitä, jotka kaipaavat elämänhallintaa vahvistavia aktiviteetteja. Vastaukset sisälsivät 110 lueteltua ja kuvattua ongelmaa. Luettelossa on päällekkäisyyttä siksi, että samoja ongelmia esiintyy eri yksiköissä. Samojen huoltajien toisistaan poikkeavat ongelmat tulevat esiin monilapsisissa perheissä useissa palveluyksiköissä. Jotta saadaan jäsennys informaation tiivistämiseksi, sijoitetaan palveluyksiköt ihmisen elämänkaarelle. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 13

14 Kunnallisten palveluyksiköiden asiakaskuntana on koko väestö neuvolassa ja peruskoulussa. Varhaiskasvatuksen ikäluokista osa on kotona esikoulun alkamiseen saakka. Tärkeä nivelvaihe elämänkaarella on peruskoulun päättyessä. Ratkaisevaa elämänhallinnan yksilökohtaiselle vahvistumisen tielle on siirtyminen toisen asteen koulutukseen, tielle kohti henkilökohtaisen hallinnan tunteen tärkeänä perustana olevaa työtä. Ihmisen vastuun ja vanhemmuuden kasvukaari alkaa nousta peruskoulussa. Kysymys omasta roolista aikuisena ja vanhempana alkaa tulla ajankohtaiseksi toisen asteen koulutukseen siirryttäessä. Sen jälkeen on varsin nopeasti kysymys vanhemmuuden omakohtaisesta kokemuksesta ja esikuvan antamisesta omille lapsille. Elämänhallinnan vahvistamisen haasteita kuvaavat kaaviossa muutosvaiheet x ja y. Ammattihenkilöstö on havainnut vanhempien ja lasten välisessä suhteessa tapahtuvan silloin muutoksia. Palveluyksiköiden ongelmana on elämänhallintaa koskevan informaation kulku organisaatiorajojen yli, mitä yksilön kannalta puolestaan tärkeää tietosuojaa koskeva lainsäädäntö vielä vahvistaa. Seuraavan yhteenvetokaavioon on tiivistetty informaatio elämänhallinnan ongelmien ilmenemismuodoista Sastamalan ammatillisen palveluhenkilöstön kokemana. 14 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

15 Yhteenvedosta käy selvästi ilmi perhepalveluverkoston avulla tavoiteltavien vaikutusten kohteena olevien ilmiöiden monimutkaisuus, kuntien henkilöstöltä vaadittava monitaitoisuus, organisaatioiden toiminnan moniammatillisuus sekä ilmiöitä koskevan tutkimuksen monitieteisyys. Palveluhenkilöstö kohtaa työssään yksilöllisten ongelmien kirjon. Kuviossa esitetyt elämänhallinnan haasteet eivät ole toisistaan riippumattomia. Esimerkiksi päihdeongelmat, rahankäytön, arjen ja talouden hallinta, vastuun ja velvollisuudentunnon puute sekä vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen ongelmat voivat niveltyä perheessä toisiaan vahvistavaksi kierteeksi. Joskus perheessä voi nousta esiin sinnikkyys, jolloin kiltti lapsi ottaa kuormittavan huolenkantajan roolin. Millainen silloin on huolenkantajan oman elämänhallinnan kehittyminen, opiskeluun ja työelämään valmentautuminen? Kunnan tehtävälle on luonteenomaista vastata kokonaisuudesta, kaikille asukkaille järjestettävistä palveluista. Tieteelliselle tutkimukselle on puolestaan luonteenomaista tunnistaa aukko jossakin osassa tieteenalan tietämystä ja pyrkiä tutkimuksen avulla löytämään tämä puuttuva tieto. Esimerkkeinä lastenpsykiatrian, kasvatustieteen, psykologian piiriin kuuluvat tutkimukset. Kunnan henkilöstön ammatillinen pätevyys perustuu opintoihin mm. näillä tieteenaloilla. Kunta vastaa kokonaisuudesta ammatillisesti pätevän henkilöstönsä avulla. Ammatillisesti erikoistuneen henkilöstön ja vapaaehtoistoimijoiden kautta mukana on monitieteinen tausta. Sastamalan design-prosesseissa lähtökohtana ovat toimijoilla saatavilla olevat tiedot. Otsikko Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen kuvaa toisiinsa kytkeytyviä isoja kokonaisuuksia. Perhepalveluverkosto on uusi Sastamalan kaupungin konsepti. Designprosessin tehtävänä on määrittää millainen konsepti on ja mitä uusia ominaisuuksia se tuo Sastamalan kaupungille sen pyrkiessä vastaamaan kokonaisuudesta, joka tässä tarkoittaa asukkaiden oman elämänsä hallinnan vahvistamista. Kuntia koskevassa tutkimuksessa on aukko siinä, millä tavalla uusien konseptien design voi edistää tuon kokonaisvastuun täyttämistä Design-tehtävän asettaminen Design-tehtävän täsmentämiseksi on muodostettava kokonaiskuva, johon tutkimustehtävä on mahdollista asemoida. Asukkaiden oman elämän hallinnan vahvistaminen on eri tavoin tavoitteena hyvin monissa kaupunkiyhteisön organisaatioissa. Kaupungin toimialojen palvelut liittyvät laaja-alaisesti koherenssin tunteen syntymiselle tärkeiden yksilökohtaisten vastustamisvoimavarojen luomiseen ja vahvistamiseen. Kaupungin kumppaneiden ja kolmannen sektorin organisaatioiden toiminta voi omalla alallaan liittyä välittömästi elämänhallinnan vahvistamiseen huolenpitona ja erilaisina tukitoimina. Erityisesti kolmannella sektorilla toiminnan valtavirta perustuu asukkaiden vapaaehtoiseen osallistumiseen kiinnostavan harrastuksen parissa. Harrastaminen saa samalla rinnakkaisvaikutuksena aikaan suuren osan kaupunkiyhteisön mosaiikkisesta sosiaalisesta pääomasta. Vahvistamisen käsite sisältää intention, tarkoituksen ja halun, saada aikaan muutos parempaan heikkona pidettyyn nykytilanteeseen verrattuna. Pelkkä intentio ei riitä, tarvitaan käytännön toimeenpano, aktiviteetti, joka saa aikaan vahvistavan vaikutuksen. Kaupunkiyhteisössä moninaisten organisaatioiden aktiviteettien virta rakentaa koko ajan asukkaiden elämänhallintaa. Vahvistaminen merkitsee sitä, että tarvitaan uusi aktiviteetti tai nykyiseen aktiviteettien virtaan uusia piirteitä. Silloin tutkimisen ja kartoittamisen kohteena ovat sekä organisaatioiden omat että yhteiset innovaatiot. Sastamalan kaupungin valmistelijat ovat kuvanneet perhepalveluverkoston syksyllä 2013 kehinä, jossa ytimen muodostavat julkiset palvelut, jotka universaalipalveluina kohdistuvat koko väestöön. Toisella kehällä ovat erityispalvelut, esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamat lasten ja nuorten psykiatrian palvelut. Kolmannella kehällä ovat yritykset ja kumppanit 3. sektorilla. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 15

16 Sastamalan kaupungilla hahmotetaan palvelujen kokonaisuutta suppilomallilla. Siinä periaatteena on järjestää ja tuottaa yleiset, universaalipalvelut ennalta ehkäisevät vaikutukset sisältävinä niin, että kohti kallista suppilon alaosaa kulkevien asiakkaiden määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Elämänhallinnan vahvistamisen tarkoituksena on palauttaa asiakas, mikäli mahdollista, yleisten palvelujen piiriin. Elämänhallinnan vahvistamisessa voidaan nähdä seuraava typologia. Monet käytännöt sisältävät eri tyyppeihin kuuluvia ominaisuuksia. Tyypittely ilmentää sisältöä ja tarkoitusta, joka elämänhallinnan vahvistamisella erilaisissa asiakastilanteissa on. 16 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

17 Perhepalveluverkoston rakentamisessa voidaan hahmottaa kaksi design-tehtävää. Ensimmäisenä on julkisten palvelujen ytimeen kohdistuva kaupungin perhepalvelujen verkoston rakentaminen ja toisena kumppanuuksiin perustuvat konseptit luvun kuntaliitosten rinnalla eteni kansallisen terveyshankkeen mukainen vanhuspalvelujen sekä terveyspalvelujen yhdistäminen Sastamalan perusturvakuntayhtymäksi Siinä yhdistettiin Mouhijärven oman terveyskeskuksen sekä Vammalan ja Äetsän kansanterveystyön ja Kiikoisten, Suodenniemen ja Lavian kansanterveystyön kuntayhtymien palvelutuotanto. Kuntarakenneuudistuksessa Sastamalan perusturvakuntayhtymä Kaupungin perhepalveluverkoston design-työssä on kuitenkin pidetty yhteyttä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvaan Vammalan aluesairaalaan sekä Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Ne ovat julkisia palveluja tuottavia kumppaneita. Perhepalveluverkostossa lukumääräisesti suurinta kumppaneiden joukkoa edustaa kolmas sektori. Design-työlle olennainen taustatilanne on syntynyt toistuvista kuntaliitoksista sekä samanaikaisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaiheittaisesta yhdistämisestä osaksi Sastamalan kaupungin organisaatiota. Myös kolmannen sektorin toimijoille uusi kaupunki merkitsee uutta laajempaa yhteisöllistä kokonaisuutta. Sastamalan kaupunki on toimintansa aloittanut uusi kunta, johon Kiikoisten kunta yhdistyi Sastamalan muodostivat Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kunnat. Vammalaan olivat Karkun ja Tyrvään kunnat liittyneet jo ja Suodenniemen kunta Äetsä oli muodostettu Keikyän ja Kiikan kunnista purettiin ja Sastamalan kaupunkiin muodostettiin kuntayhtymän lakatessa taseyksiköksi yhteistoiminta-alue Sotesi alkaen. Kiikoisten palvelut yhdistettiin Sastamalan kaupungin palvelutuotantoon vuoden 2013 alusta, jolloin myös yhteistoiminta-alueeseen kumppaniksi jäänyt Punkalaidun siirsi kaikki sosiaalipalvelut Sotesin järjestettäviksi. Rakennemuutosten historian tuloksena syntyi samaan organisaatioon hyvä pohja kasvu ja kulttuuri -ydinprosessin sekä Sotesin yhteiselle perhepalveluverkoston designtyölle. Elämänlaatupalvelut (kaaviossa El) kuuluvat kulttuuriulottuvuuteen ydinprosessissa. Viimeiset 10 vuotta on Sastamalassa suunniteltu tai toteutettu rakennemuutoksia. Niiden tuloksena on ennen vireillä olevaa sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuudistusta mahdollista nyt kohdistaa voimavaroja yhteistyöhön elämänhallintaa vahvistavan perhepalveluverkoston rakentamiseksi. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 17

18 Kokonaiskuvassa kaikilla organisaatioilla on joku vaikutus kansalaisten omaan elämänhallintaan. Kunnan keskushallinnon asemaa ja roolia verkostossa ilmentää vastuun ja vallan delegointi toimialoille, Sastamalassa ydinprosesseille. Kaupungin oman perhepalveluverkoston rakentaminen perustuu organisaatiorajat ylittävään designtyöhön. Yhteydet kumppaniorganisaatioihin jäsentyvät pääosin kaupungin eri prosesseissa toimivien johtajien sekä kumppaniorganisaatioiden johdon vuorovaikutuksen ja sopimusten perusteella. Oikeudet ja velvollisuudet sopimusten tekemiseen on osoitettu kaupungin hallintosäännöllä. Tärkeä perhepalveluverkostoon liittyvä ulottuvuus on esitetty kokonaiskuvassa pelkistetysti yhdellä vuorovaikutusnuolella kahden kolmannen sektorin toimijan välillä. Perhepalveluverkoston design prosessissa etsitään myös kaupungin lisäksi muiden organisaatioiden yhteistyöinnovaatioita, jotka synnyttävät elämänhallintavaikutuksia. Kaupungin näkökulmasta on tärkeätä, että niitä syntyy, mutta kaupungilla ei ole perinteisen hierarkkisen hallinnon mukaista auktoriteettiin perustuvaa roolia itsenäisten ja riippumattomien järjestöjen toimintaa koskevassa koordinaatiossa. Design-prosessi etenee molempien tehtävien osalta organisaatioissa johtamisvastuussa olevien henkilöiden ja tutkijan välisen vuorovaikutuksen kautta. Perusteluna tälle on tutkijan käytännön kokemuksiin ankkuroituva näkemys, ettei resursseja tai energian uutta kohdentamista edellyttävää ja pysyvää innovatiivista elämänhallintaa vahvistavaa aktiviteettia synny, ellei se ole kunkin organisaatioyksikön johtamisjärjestelmän piirissä. Kokonaisuutta voidaan hahmottaa myös systeemisyyttä kuvaavan kokonaismallin avulla. Seuraavasta kaaviosta käy ilmi, kuinka tässä tutkimuksessa etsitään yhteistyöinnovaatioita, uusia yhteistyökonsepteja paikallisella tasolla Sastamalan perhepalveluverkostossa. Siitä käytetään kirjallisuudessa niche-tason, oman paikan, käsitettä. Samanaikaisesti on Sastamalassa vastattava regiimitason innovaatioiden paikallisesta toteuttamisesta. Julkisia palveluja koskevana velvoittavana esimerkkinä on uusi, kesällä 2014 voimaan tulevan opiskelijahuoltoa koskevan lainsäädännön paikallinen täytäntöönpano. Kolmannen sektorin esimerkkinä on Terhokerho, joka paikallisesti toteuttaa SPR:n ja MLL:n keskusjärjestötasolla kehittämää Koko Suomi leikkii -projektia. Sastamalassa Sastamalassa Terhokerho kokoaa lapsia ja ikäihmisiä yhteen Sastamalan seudun museossa. Sitä ja Suomalaisen kirjan museota, Pukstaavia, ylläpitää Suomen kirjainstituutin säätiö. 18 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

19 Sastamalan seudun museo toteuttaa uutta paikallismuseokonseptia, jossa osallistavan yhteistyön konsepti on olennaisena sisältönä. Sastamalan perhepalveluverkoston design-prosessissa tutkitaan ja kartoitetaan paikallisen tason konsepteja. Tavoitteena on saada syntymään lukuisia erilaisia uusia lisäarvoa tuottavia toimintoja. Ne voisivat joiltakin osin vahvistaa asukkaita oman elämänsä hallinnassa. Sastamalassa kehitettävät innovaatiot voivat yhdistyä muihin vastaavan suuntaisiin paikallisiin innovaatioihin. Silloin voi syntyä systeemisen ajattelun mukaisesti vahva mahdollisuuksien ikkuna laajemman uuden toimintamallin syntymiseen. Tämä tapaustutkimus kohdistuu paikalliseen tasoon. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 19

20 4. Sastamalan kaupungin perhepalvelujen verkoston designprosessi Jotta Sastamalan case olisi mahdollista toteuttaa toisessa kunnassa tai jossakin muussa kontekstissa, prosessi raportoidaan melko yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti. Laadullisessa tapaustutkimuksessa ideana on, että tekstin perusteella muu toimija voi soveltaa Sastamalassa toteutettua omassa tilanteessaan. Silloin vaatimukset kohdistuvat raportointiin tässä tarkoituksessa Viitekehys Sekä viitekehyksenä että metodina Sastamalan designprosessissa käytetään C-K- designteoriaa. Siinä C (concept) tarkoittaa konsepteja, joiden kehittäminen on tavoitteena. K (knowledge) tarkoittaa tietoja, jotka laajasti ymmärrettyinä sisältävät myös taidot ja osaamisen. Tässä tutkimuksessa teoriaan viitataan alkuperäisiä ilmaisuja vastaavilla sanoilla C-K design teoria tai suomenkielisellä ilmaisulla konsepti-tieto teoria. Tälle teorialle on ominaista riippumattomuus soveltamis- tai kohdealueesta. Design-työllä on kohde, objekti. Yleisesti ymmärrettynä design viittaa esineen muotoiluun, mutta teoria näkee asian laajemmin. Kohteena voi olla myös rakenne, siis esimerkiksi perhepalveluverkosto, tai toiminta todellisessa tilanteessa. (Herrington ja Reeves 2011, 598) Perhepalvelujen verkoston kehittämisessä on kaksi erilaista toisiinsa limittyvää vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa ratkaisuja kehitetään kaupungin omien yksiköiden konseptien avulla. Tämän vaiheen valmistelu on alkanut syksyllä 2013 ja design-prosessin aloitusiltapäivä pidettiin noin 150 osallistujalle Toinen vaihe, organisaatioiden välinen design-prosessi, käynnistyi neuvottelulla Sastamalan ev. lut. seurakunnan kanssa Vuoden 2014 ensimmäiselle puolivuotiskaudelle ajoittui yhteistyöinnovaatioita tavoitteleva design kuuden kumppanin kanssa. Molemmissa design-prosesseissa ratkaisuja kehitetään C-K- design teorian periaatteiden avulla. Sastamalan kaupungin osalta viitekehyksenä on laajemmin prosessia hahmottava design-neliö ja kumppanuuksien kartoittamisessa kumppanikohtainen tieto-konsepti-profiilien hyväksi käyttäminen. Seuraavassa kaaviossa esitetään kokonaiskuva viitekehyksestä. Kun sitä sovelletaan johonkin design-tehtävään, tutkija raportoi, mitä vaiheita design-päättelyssä on ollut ja mitä sen tuloksena on saatu aikaan. Kirjallisuudessa kuviota käytetään artefaktina, jonka tehtävänä on helpottaa teorian ymmärtämistä. Mannerheimin lastensuojeluliiton Tyrvään-Vammalan yhdistyksen hallitus käytti tätä artefaktia käytännöllisen selostuksen perusteella jäljempänä raportoitavalla tavalla suoraan. 20 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

21 Päättelyn lähtökohtana ovat design-työhön osallistuvien saatavilla tai muistissa olevat tiedot, K1, riippumatta tiedon luonteesta. Tieto voi olla hiljaista tai artefaktina, esimerkiksi kuvana tai lakitekstinä näkyvää. Myös osaaminen kuuluu tässä tarkoitettuihin tietoihin. (Kazakçi 2013, 131; Gillier, Kazakçi ja Piat 2012, 376) Tietäminen on toimintaa. Tämä tieto ei kuitenkaan riitä, koska yllätykset ja umpikujat vaativat ammattilaisten astuvan rutiiniensa ulkopuolelle. (Kazakçi 2013, 129) Tietotila, K, koostuu erillisistä tiedon saarekkeista ja lähteistä. Mitä saarekkeita, K2 ja K3, tarvitaan, riippuu konseptin kehittämisestä. Konseptitilassa rakenne on puumainen. Konseptitilassa tapahtuu haluttujen objektien luominen. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 152) Konseptilla tarkoitetaan jotakin, mitä ei vielä ole todellisuudessa olemassa, mutta joka voidaan muotoilla konseptiksi eli irrottaa saatavilla olevan tiedon perusteella. (Elmquist ja Segrestin 2007, 109) Koska konseptit ovat suhteessa tietoon, erilaisen tietämystilan omaavat designerit saattavat luoda erilaisia konsepteja. (Kazakçi 2013, 131) Design alkaa peruskonseptista, alkusysäyksestä (C0). Design-prosessin osallistujat eivät voi olla varmoja, onko peruskonsepti mahdollista toteuttaa. (Gillier, Kazakçi ja Piat 2012, 376; Kazakçi 2013, 131) Design-tiimi voi vallitsevan tiedon perusteella hahmottaa, luoda tai yhteisessä keskustelussa keksiä jonkun konseptin, idean jostakin uudesta yhteisestä toiminnasta. Kiinnostava, motivoiva ja inspiroiva konsepti voi olla varsin epätavallinen ja outo sekä tässä vaiheessa täysin keskeneräinen. Jokaisella design-prosessiin kytkeytyneellä on jostakin näkökulmasta oma ja ainutlaatuinen asiantuntemuksensa suhteessa design-työn kohteeseen, tässä tapauksessa Sastamalan perhepalveluverkoston rakenteeseen tai toimintaan. Yksilöiden asiantuntemuksen integrointi kokonaisvaltaiseen design-prosessiin merkitsee sitä, että designit, aikaansaannokset, ovat yhteistyön tuloksia. (Kazakçi 2013, 128) Irrottaminen ei ole peruuttamaton tapahtuma, vaan design-prosessin tarkoituksena on muuntaa ja kehittää peruskonsepti toteuttamiskelpoiseen muotoon. Design-prosessin aikana voi avautua uusi peruskonsepti, joka avaa oman arvon johtamisen piiriin sisältyvän innovaatiokenttänsä. Arvon johtamista on harkinta siitä, mitä innovaatiokenttiä avataan ja kuinka design-prosessi kentillä etenee. Innovaatiokenttä muodostuu saatavilla olevista tiedoista ja alkusysäyksestä, peruskonseptista. Alkusysäyksen liikkeelle panemassa design-työssä on olennaista lohkominen tai osittaminen. Periaatteena on kehittää, muuntaa ja tarkentaa ominaisuuksia lisäämällä sekä lisätietoja hankkimalla konsepti toteuttamiskelpoiseksi. Keskeneräisestä konseptista nuoli kohti K2:ta ilmentää, että konsepti osoittaa, mitä lisätietoa tarvitaan. Design voi käyttää hyväkseen kaiken tyyppistä tietoa. Kun K2, siis lisätiedot, on hankittu, nuoli kohti konseptiluonnoksia, C- kirjainten perhettä, osoittaa, kuinka konseptit lisätiedon perusteella kehittyvät. Tietojen hyväksikäyttöä kuvataan kaaviossa nuolella K-C. Nuoli C-K merkitsee sitä, että konseptin sisältö osoittaa sen kehittämisessä ja varmistamisessa tarvittavat lisätiedot, K3. Kuviossa konseptivaihtoehtoa C 2 ei kannattanut enää jatkaa, mutta vaihtoehtoa C 1 on päästy viemään eteenpäin. Yhdistäminen tietojen ja tosiasioiden joukkoon (Ki) tapahtuu, kun konsepti tulee täsmennetyksi valmiiksi (C12). Yhdistäminen voi myös tarkoittaa innovaatiota. (Kazakci, Gillier ja Piat 2008, 3) Design-polku kulkee alkuperäisestä konseptista ensimmäiseen yhdistämiseen. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 153) Design kuvataan ensimmäisen konseptin muuntamisena toisiksi konsepteiksi. Kun konsepti on uusi, sen mukainen toiminta sisältää uutta osaamista ja perustuu uuteen tietoon. Innovaatio on olemassa ja se yhdistyy osaksi tietämystilaa (Ki). Design tehtävä tulee suoritetuksi. (Ks. Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 152) Design- tehtävän suorittamisessa yhteinen ymmärtäminen on tärkeätä. Kazakçin mukaan se, mitä voidaan määritellä, riippuu siitä, mitä voidaan käsittää. (Kazakçi 2013, 130) 4.2. Design-neliö Mallin mukainen eteneminen voidaan esittää myös design-neliönä. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 153) Käytän tässä Teinidisko -esimerkkiä havainnollistamaan, mistä näissä käsitteissä on kysymys. Corsi on käyttänyt (2013, 60) seuraavaa kaaviota innovatiivisten tulevaisuuksien design-prosessissa. K-C sisältää design-työn kohteeksi irrotettavien peruskonseptien asettamisen ja auttaa täsmentämään konsepteja esimerkiksi lisäämällä ominaisuuksia. Corsin matematiikasta peräisin oleva operaattorin käsite voidaan tässä raportissa konkretisoida operaatioksi, jonka design- työn tekijä suorittaa. C-C tarkoittaa puumaisen rakenteen muodostamista lohkomalla konseptia niin, että sen merkitys saa vaihtoehtoisia laajentamisen muotoja. Sastamalan perhepalveluverkoston rakentajat ovat löytäneet monenlaisia omaan toimintaansa liittyviä uusia ominaisuuksia alkuperäisen kehittämiskonseptinsa laajentamisen muotoina. Laajentamisella on vaikuttavan esille ottamisen sisältö. C-K voi aktivoida uuden tiedon hankkimista tai panee liikkeelle kokeilua uuden tiedon tuottamiseksi. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen hallituksen design tuloksen, Teinidiskon kohdalla lisätietojen hankkimista siitä, onko tällaisella kysyntää. Konseptien pätevöittäminen muuttaa konseptin tiedoksi, syntyy innovaatio, joka on olemassa olevaa todellisuutta. Design tuottaa yhdistettävän tiedon silloin, kun Teinidisko on järjestetty. K-K tarkoittaa uuden tiedon luomista ja saatavilla olevan tiedon laajentamista. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 21

22 Ensimmäisenä design-tehtävänä olevan Sastamalan kaupungin omien yksiköiden välisen design-prosessin askelmerkit suunniteltiin design-neliön mukaisesti seuraavassa kaaviossa esitetyllä tavalla. Kokemuksena kevään 2014 ohjelmasta kuitenkin oli, että valmistelussa tarvitaan vaiheita enemmän. Tavoitteena oli luoda informaatiota tehokkaasti välittävä ja kokoava, innostava ja motivoiva prosessi. Kestoltaan onnistuneeksi osoittautui iltapäivä konsepti, etukäteen suunniteltu työskentelytapa, jossa sovellettiin erilaisia luovuustekniikoita, joita osallistujat eivät siinä muodossa ja sillä kokoonpanolla olleet aikaisemmin soveltaneet. Tilaisuuksien kulku ja informaation tallentaminen suunniteltiin yksityiskohtaisesti, jolloin suuren joukon, n henkilön osallistuminen ja aktiivinen kehittämispanos oli mahdollista. Informaatiota tallennettiin luovuustekniikoissa käytettävien artefaktien avulla ja iltapäivien yhteiset osiot videoitiin tutkimustarkoitusta varten. Osallistujat hyväksyivät allekirjoituksellaan ja kannanoton sisältävällä rastilla tallentamisen tutkimuseettisten vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta aloitusiltapäivän kolmea osallistujaa, jotka ilmoittivat, ettei heidän henkilökohtaista panostaan saa käyttää. Heidän henkilökohtainen panoksensa ei tule esille missään tutkijan toimesta. Aloitusiltapäivän artefakteista ja ryhmätöistä ei henkilökohtainen panos ole ilman erityistä selvittämistä tutkijankaan yksilöitävissä. Videoitu osa aloitusiltapäivän ohjelmaa ei sisältänyt keskustelua. Osallistujat olivat kunnallisen organisaation palveluksessa olevia henkilöitä, joiden panosta kaupunki luonnollisesti käyttää toimintansa kehittämisessä. 22 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

23 Aloitusiltapäivän tarkoituksena oli koota asiantuntijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa informaatiota perhepalveluverkoston peruskonseptien asettamiseksi ja irrottamiseksi saatavilla olevan tiedon perusteella. Toisena tarkoituksena oli lisätä työntekijöiden keskinäistä henkilökohtaista toistensa tuntemista kuntaliitosten ja muiden rakennemuutosten jälkeen toimivassa uudessa organisaatiossa. Konsepti-iltapäivän lähtökohtana olivat design-prosessissa määritetyt perhepalveluverkoston peruskonseptit: A) Konsepti-iltapäivän aikana käynnistyvät -- kokonaisvastuu ja konsultaatiot -- matala kynnys -- vanhemmuuden tukeminen B) Myöhemmin käynnistyvät -- hyvät tukiverkostot -- vastuullisuutta rakentamassa -- sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun periaatteen mukainen työllistäminen Innovaatioiltapäivän aikana keskityttiin konseptiluonnosten esittelyyn ja työstämiseen toimeenpanoa varten. Innovaatioiltapäivän tulokset osoittivat, että on vielä tarpeen järjestää verkostopäivä, jossa valmistelu kohdennettiin Nuorisotalo Pilveen, Ojansuun päiväkotiin, Vammalan neuvolaan ja Varilan kouluun. Syksyllä 2014 tapahtuu yhdistäminen, konseptin mukaiset uudet toiminnot alkavat. Perhepalveluverkoston isot iltapäivät ovat tehokkaita informaation välittämisessä, ideoiden ristiin pölyttämisessä luovuustekniikoita soveltamalla ja ideoiden kokoamisessa. Toimeenpano kuitenkin edellyttää paljon valmistelua erilaisissa henkilöstöstä muodostetuissa ryhmissä, virkatehtävissä sekä vuorovaikutuksessa tutkijan ja käytännön edustajien kesken Aloitusiltapäivä Johdanto Aloitusiltapäivän tavoitteena oli avata design-prosessissa käsiteltävien asioiden ja ulottuvuuksien kokonaisuutta, kun design-tehtävänä on asukkaiden oman elämänsä hallintaan vaikuttavan perhepalveluverkoston rakentaminen. Avaamiselle on ominaista divergenssi, hajautuminen mahdollisuuksien saalistamiseksi ja ongelmakentän koko laajuuden tunnetuksi tekemiseksi. (Gray, Brown ja Macanufo 2010, 10-11; Herrington ja Reeves 2011, 597) Tärkeimmät kiintopisteet olivat kiinnittyminen kaupungin johtamisjärjestelmään, tarkka tilaisuuden kulun suunnittelu, artefaktien käyttö, noin 200 asiantuntijan ja päätöksentekijän kutsuminen iltapäivään ja mahdollisuus kaikkien panokseen perhepalveluverkoston rakentamisessa. Kiinnittyminen kaupungin johtamisjärjestelmään ilmeni määrätietoisuutena ja omistautumisena valmisteluryhmän työssä. Alustusosiossa klo aikataulutetut ja kehittämiseen innostavat puheenvuorot käyttivät kasvatusjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja (aloitusiltapäivän kutsujen allekirjoittajat), johtava rehtori sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja. Tutkijan rooliin kuului koota perusteet iltapäivän menetelmien soveltamiseksi sekä yhteistyö valmisteluryhmässä ja osallistuva havainnointi aloitusiltapäivässä. Design-prosessin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tilaisuus oli täysin kaupungin toimijoiden käsissä. Tämä viesti välittyi myös noin 150:lle saapuvilla olleelle Artefaktit Artefaktit ovat design työn kohteen ominaisuuksia, rakennetta tai rajoitteita ilmentäviä kuvauksia tai esittämistapoja (McCrickard ym. 2010, ; Joseph 2004, 236) Artefaktit voivat design-perusteisessa tutkimuksessa olla design-työn ja kartoittamisen kohteita (The Design-Based Research Collective 2003, 5-6), inspiraation ja havainnollistamisen vaikuttavia välineitä tai monimutkaisuuden hallinnassa auttavia työkaluja. Niitä voidaan käyttää design prosessin, päätösten, pohdinnan ja reflektion johtamisessa sekä apuvälineinä ideoinnissa. (McCrickard ym. 2010, ) Artefaktien avulla tavoitellaan luovuutta virkistävää inspiraation ja motivaation vahvistamista. (Joseph 2004, 236) Artefakteja ovat luonnokset, organisaatiokaaviot, mallit, ruudukot, valokuvat, luonnokset, videot, ryhmiteltyinä informaatiota sisältävät liimalaput tai kortit. (McCrickard ym. 2010, 4447; Gray, Brown ja Macanufo 2010, 17, 22) Tietotyössä artefakti on mikä tahansa kosketeltava ja siirrettävissä oleva objekti, joka sisältää merkityksiä välittävää informaatiota käsiteltävänä olevan kertomuksen kannalta. Mitä enemmän informaatiota voidaan varastoida artefakteihin, sitä enemmän osallistujien mieli vapautuu kohti käsiteltävää asiaa. (Gray, Brown ja Macanufo 2010, 17-18) Näistä syistä sekä osallistujien ja mahdollisesti myös lukijoiden ajankäyttömahdollisuuksien rajallisuuden takia tässä tutkimuksessa esitetään paljon kuvioita. Ensimmäinen valmisteluryhmässä kiinnostusta herättänyt artefakti oli draama. Siitä vastasi sisältöä etukäteen tutkijallekaan paljastamatta kaupungin henkilöstöstä muodostunut ryhmä. Aloitusiltapäivän ohjelman aloitti lavalle asteleva yksinhuoltajaäiti Aina Väski-Kohola kolmen monella tavalla palveluja tarvitsevan lapsensa kanssa. Ote käsikirjoitushahmotelmasta: Matilda 14v, Amanda 11v ja Miksu 6v. Matilda ois kasi luokalla. Koulu menis vähän heikosti, olis pikkusen pinnailua, pipon käyttöä, tupakointia, kiroilua yms. Amanda taas oli 5 lk. Tunnollisuuden huippu. Kaikki kymppejä. Hiljainen. Vetäytyvä. Kova jännitys ja pingotus. Tic-oireita, univaikeuksia, laihtumista. Miksu, eskari. Kielellistä vaikeutta, ylivilkas ja paksu. Aina kävi läpi lastensa ongelmat ja pyysi nimeltä mainiten perhet- Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 23

24 tään kuvitteellisesti auttaneita viranhaltijoita nousemaan salissa ylös kiittääkseen heitä, draaman lopuksi vielä kaikkia yhdessä. Havahduttavuus on yksi design-perusteisen tutkimuksen pätevyyden kriteereistä. (Heikkinen ja Syrjälä 2010, 161) Tämä täyttyi heti avausvaiheessa, kun noin kolmannes 150 läsnä olevasta nousi seisomaan. Kaikille tuli selväksi, mistä perhepalveluverkostossa on kysymys. Draamasta muodostui osallistujille informaatiota tallentava muistijälki, symboli. Aina Väski-Koholaa onkin yleisesti käytetty aloitusiltapäivän jälkeen esimerkkinä ja asiakkaan käsitteen konkretisoijana keskusteluissa ja pohdinnoissa. Toisen artefaktiryhmän muodostivat fläppitaulut ja liimalaput. Viimeksi mainittuja pidetään eräinä hyödyllisimmistä työkaluista tietotyössä. (Gray, Brown ja Macanufo 2010, 33) Niitä täytettiin ja kiinnitettiin avausiltapäivän aikana Sylvään yläkoulun ruokalassa 31 fokusryhmäpöydässä 82 fläppitauluun kpl. Tähän ryhmään kuuluvat myös innovaatioiltapäivässä käytetyt learning cafén pöytäliinat, joihin kirjoitettiin tussilla muistiinpanot. Tarkka tilaisuuden suunnittelu mahdollisti suuren joukon tehokkaan osallistumisen iltapäivän aikana. Design-neliön mukaisesti aloitusiltapäivän aikana oli käytettävissä laaja ja ammatillisesti monialainen saatavilla oleva tieto. Saapuvilla oli opettajia, erityisluokanopettajia, päiväkotien ja koulujen johtajia, kiertäviä lastentarhanopettajia, koulun ja sosiaalipalvelukeskuksen sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä, lääkäreitä, psykologeja, terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisia, nuorisotyöntekijöitä, eri toimialojen substanssijohtajia, musiikkiopiston rehtori, kirjastonjohtaja, kansalaisopiston rehtori, liikuntapäällikkö, kulttuurijohtaja, hallinnon ammattilaisia sekä luottamushenkilöitä valtuustosta, kaupunginhallituksesta ja lautakunnista. Ratkaisuna oli työ rinnakkaisissa fokusryhmissä, joiden vetäjille järjestettiin etukäteen kaksi valmennustilaisuutta. Fokusryhmien aiheet määritettiin etukäteen. Kirjallisena jaettu ryhmäjako ja pöytäkartta johdattivat osallistujat ammatilliselta taustaltaan heterogeenisiin fokusryhmiin. Tilaisuuden päätteeksi eräs fokusryhmän vetäjä tiivisti palautteen: näin sen pitääkin mennä, ei niin, että jossakin muualla keksitään toimintamalli joka tuodaan sitten vaan muille, vaan että pistetään ihmiset oikeasti itse tuottamaan Fokusryhmät Tutkimuksessa fokusryhmä tarkoittaa tutkijan valitsemaa henkilöryhmää, joka keskustelee ja kommentoi henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella tutkimuksen kohteena olevaa aihetta. Fokuksen käsite merkitsee aiheeseen keskittyvää ryhmän keskustelua ja vuorovaikutusta. Siinä osallistujat puhuvat toisilleen ja vastaavat enemmän toistensa kysymyksiin kuin tutkijan esittämiin. Tarkoituksena voivat Erikssonin ja Kovalaisen mukaan (2011, 175) olla mm. uusien kysymysten ja ideoiden generoiminen tai syvällisen kuvan rakentaminen mielenkiinnon kohteesta sitä koskevan kyselyn tulosten tultua analysoiduiksi. Aloitusiltapäivässä fokusryhmien avulla tavoitellaan uusien ideoiden generointia ja monipuolisen kuvan rakentamista perhepalveluverkostosta elämänhallinnan vahvistajana. Syvälliseen substanssiin ei aloitusiltapäivässä pyritä, koska tulosten perusteella on tarkoitus irrottaa saatavilla olevasta tiedosta perhepalveluverkoston peruskonseptit jatkokehittämistä varten. Artefaktit tallettavat fokusryhmissä saatavilla olevaa, monialaisesti ammatillista tietoa. Design-teorian mukaan peruskonsepteille on ominaista epätäydellisyys. Siksi aloitusiltapäivän fokusryhmillä ei tavoiteltu kattavaa ja perusteltua kuvausta laajasta ongelmakentästä, vaan saatavilla olevaan, laajaan tiedon käsitteeseen perustuvaa aineistoa design prosessia varten. Peruskonseptien asettaminen ei ole peruuttamaton toimenpide. Design-työlle ominaisen silmukoivan luonteen takia aloitusiltapäivän informaatioon palataan syksyllä 2014, jolloin arvioidaan tarvetta uusien peruskonseptien avaamiseen. Silloin määritetään lähtökohdat toisen silmukan avaamiselle. Uusissa fokusryhmissä voi sitten olla tavoitteena syvällisempi kuva ensimmäisen neliössä kuvatun design-kierroksen tulosten ja kokemusten perusteella kohdennetuista perhepalveluverkoston toiminnoista. Fokusryhmän kokoonpanoon kuuluu yleisimmin vetäjä tai pikemminkin keskustelun mahdollistaja, 2-10 osallistujaa, määrätty aihe, etukäteen valmisteltu manuaali, joissa voidaan käyttää erilaisia luovan ajattelun tekniikoita. (Eriksson ja Kovalainen 2011, 179, 185) Rinnakkaisten fokusryhmien vetäjien kahdessa koulutustilaisuudessa jaettiin työtä varten valmiiksi piirretyt ja Sylvään koulun ruokasalin pöydille valmiiksi asetettavat fläppitaulut tutustumista varten ja esiteltiin muut tarvikkeet. Valmennustilaisuuksissa käytettiin esimerkkeinä Sastamalassa aikaisemmin kehitettyjä uusia konsepteja, joita olivat nopeasti tuloksia aikaansaavat erityisopettajan ja mielenterveyshoitajan vetämät tukiluokat Kaukolan alakoulussa sekä lääkäreiden antamat liikuntareseptit ja liikuntaneuvola. Vetäjille lähetettyyn sähköpostiin sisältyi ohjeiden konkreettisuutta: 1. Aloitus: Vetäjä kirjoittaa esittäytymiskierroksen aikana fläppiin, keitä ryhmässä on saapuvilla ja jakaa kaikille tarralappuja ja kynät. Joissakin ryhmissä on väreillä tärkeä merkitys. Siksi vetäjän pitää hallita jakaessaan värit. 2. Työskentely: Tärkeää on ilmapiiri: Avoin, aina olennaiseen tarttuva, ei jätetä vaikeita asioita sivuun. Tavoitteena on kaikkien osallistuminen ja panos ryhmässä. Yhteistyöhakuinen ilmapiiri. Jos ja kun tulee esiin vastakkaisuuksia, on tässä vaiheessa tärkeää tarkastella erilaisia vaihtoehtoja, kritiikin ja arvostelun paikka tulee myöhemmin. Fokusryhmien työ edellyttää valintoja, mutta niiden tarkoituksena ei ole luovuutta tappava kritiikki. 3. Lopetus: On tärkeää, että vetäjä löytää ryhmän työstä tärkeimmän uuden ajatuksen, tiivistää sen lopuksi isolle 24 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

25 tarralapulle, kiinnittää sen fokusryhmän fläppiin, kiittää osallistujia ja päättää työn Fokusryhmien manuaalit Valmisteluryhmä määritteli fokusryhmille aiheet. Tutkijan tehtävänä oli valmistella ja koota luovuustekniikoita sisältävät manuaalit jokaiselle 31 aiheelle. Manuaalit jaettiin sähköpostilla vetäjille diasarjana ja ne käytiin yksityiskohtaisesti läpi vetäjien valmennustilaisuuksissa. Käytettyjä luovuustekniikoita olivat: -- 5 x miksi? -- kuinka- alkuisten lauseiden täydentäminen -- mind map karttojen laatiminen -- syy- ja seuraus- taulukot -- voimakenttäanalyysi, puoleensa vetävät ja luovaan työntävät voimat -- konseptikartan laatiminen (kokeilu design teorian mukaisen konseptitilan jäsentämiseksi fokusryhmässä) -- provokaatio ja liike -- mustekala (aihe, siitä kumpuavat kysymykset, vastaukset kysymyksiin, uudet kysymykset, liimalappujen sijoittaminen mustekalan lonkeroiksi fläppitaululle) -- SWOT-analyysi -- informaation kokoaminen kiinnittämällä liimalappuja keskustelun kuluessa fläppiin valmiiksi piirretyn jäsennyksen mukaisesti Seuraavaksi kuvataan yksityiskohtaisesti useiden fokusryhmien käyttämät tekniikat, 5 x miksi sekä kuinka- lausetekniikka. Kokeilu tekniikasta provokaatio ja liike selostetaan harvoin esillä olevien ominaisuuksiensa takia. Kaikkien tekniikoiden ja artefaktien käyttö eri toimialojen edustajista koostuvissa fokusryhmissä sisälsi normaaliin arkityöhön verrattuna uutta ja tutustutti osallistujia toisiinsa. Esimerkkinä ovat diat 5 x miksi tekniikan mukaisesta fokusryhmän manuaalista, jossa toimi vetäjänä varhaiskasvatuksen aluejohtaja. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 25

26 Kuinka-lausetekniikalla tavoiteltiin moninaisten näkökulmien avaamista divergenssiperiaatteen mukaisesti ongelmien määrittelyyn. (Ks. Harisalo 2011, 82) Tässä fokusryhmässä vetäjänä oli johtava hoitaja. Vetäjien valmennus perustui henkilökohtaisesti täsmennettyihin manuaaleihin. 26 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

27 Vaikuttavalla tavalla toimivan verkoston ohjaus ei perustu auktoriteettiin kunnallishallinnolle ominaisessa hierarkkisessa organisaatiomallissa, jossa valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Provokaatio ja liike tekniikalla tavoiteltiin ajattelutapojen laajentamista. Silverstein, Samuel ja De- Carlo tavoittelevat (2009, 127) tällä tekniikalla ajattelun tiesulkujen ylittämistä. Tässä fokusryhmässä vetäjänä oli kaupunginvaltuuston ja - hallituksen jäsen. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 27

28 Provokaation muotoja ovat kieltäminen, kääntäminen, liioittelu ja unelma. Konseptien esiin pusertamiseksi ohjeena oli: Määritä se konsepti, joka on provokatiivisen ajatuksen taustalla. Käytä sitä uusien ideoiden generoinnissa. Millaisia ohjausperiaatteita tarvittaisiin sitten näiden konseptien ja ideoiden toteuttamisessa? Eroavuuksiin keskittyminen puolestaan määritettiin ohjeissa seuraavasti: Tehkää lapuille merkitsemällä lista eroista vallitsevan todellisuuden ja provokatiivisen ajatuksen mukaisen todellisuuden välillä Tavoitteena on, että yksi tai useampi eroavuus johtaa fokusryhmän ajattelemaan perhepalveluverkoston kumppanuuksia kokonaan uudella tavalla. Uudenlainen kumppanuus tarvitsee sitten uudenlaisen sisällön ohjausperiaatteille 3. sektorin kanssa. Vaiheiden ketju liittyi unelmien provokaatioon seuraavin ohjein: Unelma sisältää mielikuvitusmaailman siitä, kuinka vallitseva todellisuus voisi olla erilainen, jos vain saumaton uusi yhteistyö poistaisi pääosan elämänhallintaongelmista Pyrkikää visualisoimaan lappujen ketjulla ja tarvittaessa piirtämällä fläppiin, mitä tapahtuisi, jos unelma olisi pantu täytäntöön. Mitä ensin, mitä sitten jne. Lapuilla. Millaisia olisivat ohjausperiaatteet unelman toteutuessa? Taas liimalappuja. Fokusryhmän työn nopeuttamiseksi oli pohjadiaan kirjoitettu esimerkkejä, jotka olivat ryhmän niin halutessa ilmaistavissa toisin Fokusryhmien aiheet Valmisteluryhmän määrittelemät fokusryhmien aiheet olivat seuraavat: 1. Miksi arjen ja ajan hallinta katoaa (nuoret, vanhemmat, perhe kokonaisuutena)? Kuinka voisimme parantaa arjen ja ajan hallintaa? 2. Miten voisimme antaa nuorille/tuoreille vanhemmille välineitä arjen rakentamiseen? Kuka, mitä, missä? Kenellä tarvittavaa tietoa ja osaamista? Kuinka voi puuttua perheen elämään? 3. Miksi talouden ja rahankäytönhallinta katoaa? Kuinka voisimme auttaa heikentyneen talouden ja rahankäytön hallinnassa? 4. Kuinka (kuka voi) voisimme tukea vanhempien vuorovaikutustaitojen kehittymistä vanhemmuuden eri vaiheissa; pikkulapsi koululainen murrosikäinen? 5. Kuinka voisimme tukea vanhempia rajojen asettamisessa? 6. Miksi vanhemmuus on hukassa? Miksi vanhemmuus on vaikeaa? 28 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

29 7. Millaiset elämänkokemukset vaikuttavat vastuun ja velvollisuudentunnon muodostumiseen? 8. Miksi vastuullinen ote tulevaisuuteen puuttuu? Miten tunne tai olotila syntyy? a. Kuinka voisimme parantaa/lieventää näitä syitä? 9. Miten nuoria voi tukea näkemään ja ymmärtämään keskeiset syy- ja seuraussuhteet? Mitä ne ovat? 10. Miten nuoria voidaan motivoida itsenäiseen elämänsä hallintaan? 11. Miten nuoria voidaan tukea elämän kulun kokonaisuuksien hahmottamisessa? 12. Kuinka voisimme edistää, esim. lähipiirin puuttuessa, ihmisten tukiverkostojen syntymistä niin, että aikuiset ja lapset selviytyvät ja sopeutuvat muutoksissa? 13. Kulttuurilla ja liikunnalla voisi olla uusia konsepteja, jotta ihmiset selviytyvät vaikeista perhetilanteen muutoksista. a. Kuvatkaa uusia mahdollisia tapoja 14. Millaisia laajempia, eri toimijoiden yhteisiä konsepteja tai toimintatapoja voisi olla, joilla voidaan tukea ihmisiä vaikeissa perhetilanteen muutoksissa? 15. Miksi nuori alkaa käyttää alkoholia ja huumeita? Mitä tietoja, suunnitelmia ja osaamista meillä on em. syihin puuttumiseksi? a. Tähän löytyvien vastausvaihtoehtojen kohdalla kysytään uudestaan, miksi syy ilmenee ja etsitään sille vastauksia. 16. Kuinka voisimme tehostaa ja vahvistaa nuorten kykyä vastustaa houkutusta ja sosiaalisia paineita käyttää huumeita, tupakkaa ja alkoholia? 17. Kuinka voisimme lisätä ihmisten osallisuutta ja tukiverkkoja? Kuinka voisimme toimia turvataksemme sastamalalaisille tarvittavat tukiverkot? Kuinka voisimme rakentaa tukiverkkoja niiden yhteyksien avulla, joita luottamushenkilöillä, työntekijöillä ja esim. nuorilla on järjestöihin, yhdistyksiin ja yhteisöihin? 18. Mitkä uudet verkostot ja yhteisöt ovat korvanneet tai täydentäneet aiempia yhteisöllisyyden tukiverkkoja? Kuinka voisimme saada niistä kumppaneita kaupungin perhepalveluverkostolle? (Perinteisesti kirkko, perhe, suku ja naapurusto ovat olleet yhteisöllisyyden ja tukiverkoston turvaajia. Nyt on ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään sosiaaliseen verkostoon.) 19. Kolmannen sektorin toimijoiden ohjaamiseksi löytyy parempiakin periaatteita, kuin käskyttäminen 20. Demokratia Sastamalassa ja yhteistyö 3. sektorin kanssa, kunnallispolitiikan uusi mahdollisuus 21. Perhepalveluverkoston peruskonseptin kuvaaminen a. Tarvitaanko jokin konkreettinen, fyysinen muutos? Organisaatiorakenne? b. Perhepalveluverkoston johtaminen ja päätöksenteko? Mitkä toimielimet ja niiden tehtävät? 22. Kuinka voisimme keksiä/löytää uusia konsteja/toimintatapoja vahvistaa lasten ja nuorten kykyä elämänhallintaan, kun heistä on tulossa muutamassa vuodessa vanhempia? (Kuinka voisimme vuotiaita valmentaa vanhemmuuteen?) 23. Millä perhepalveluverkoston uusilla yhteistoiminnan malleilla voisimme estää elämänhallinnan ongelmia? 24. Millä perhepalveluverkoston uusilla yhteistoiminnan malleilla voisimme korjata elämänhallinnan ongelmia? 25. Millaisilla toimintatavoilla kulttuuri ja liikunta voisivat olla yhteistyössä perhepalveluverkostossa? (Kuinka voisimme hyödyntää kulttuurin ja liikunnan palveluja elämänhallinnan vahvistamisessa?) 26. Mitä perhepalveluverkosto tarkoittaa? Mitä sen pitäisi olla? Miksi? 27. Mitkä ovat yhteiset tavoitteemme perhepalveluverkostossa? 28. Mitkä ovat keskeisimmät edellytykset, jotta perhepalveluverkosto toimii? 29. Millaista asennetta perhepalveluverkoston toiminta edellyttää meiltä työntekijöiltä? 30. Mitkä aikamme kulttuurin yleiset piirteet ovat kohtalokkaita lasten ja nuorten elämänhallinnan kannalta? a. Kun esille tulee jokin piirre, sen erittely vastaamalla kysymykseen: Miksi? 31. Kuinka voisimme Sastamalassa auttaa lapsia, nuoria ja vanhempia hallitsemaan globaalin kulttuurin virtausten vaikutusvoimaa? a. Mediaosaamisen ja netin hallinta Tutkija kirjoitti ryhmien tallentaman informaation tekstiksi. Suora 81-sivuinen raportti tallennettiin lukumuodossa perhepalveluverkoston nettisivuille kaupungin henkilös- Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 29

30 tön saataville. Tarkoitus on, että design-työtä jatkettaessa tätä äärimmäisen moniaineksista materiaalia käytetään lähteenä monessa yhteydessä. Joillekin fokusryhmille ajattelutavat olivat uusia ja outoja, mikä vaikeutti tehtävän suorittamista. Perhepalveluverkoston design-prosessissa ei kuitenkaan analysoida ja arvioida enemmälti fokusryhmätyöskentelyä. Kaikki ryhmät saivat aikaan tallennettua informaatiota, mitä käytetään hyväksi tämän raportin muissa luvuissa. Seuraavana tehtävänä oli design-neliön mukaisesti valmistella konsepti-iltapäivää varten luonnos peruskonsepteista. Tutkija ryhtyi hahmottamaan niitä valmisteluryhmän käsiteltäväksi. tavoitteiden päättämättömyyttä. Se, kuinka etäälle vallitsevasta käytännöstä alkusysäys asetetaan, vaikuttaa siihen, kuinka paljon nykyisestä poikkeavaa uutta jalostaminen saa lopulta aikaan. Outo lähtökohta johtaisi torjuntaan. Kuitenkin peruskonseptin tulisi käynnistää eteneminen kohti nykytilanteeseen verrattuna uuden tai uudistuneen ja pätevyydeltään paremman toiminnan alkamista. Design-työssä todettiin sekä valmistelu- että SOTKAryhmässä tärkeäksi pitäytyä niin pitkälle, kuin mahdollista, suomenkielisissä sanoissa. Kehittäminen perustuu saatavilla olevaan tietoon ja sellainen, mitä ei ole ymmärretty, ei ole saatavilla. Lyhenteiden välttäminen kuuluu myös tähän valmistelun periaatteeseen Konsepti-iltapäivä Peruskonseptien asettaminen aloitusiltapäivän tulosten perusteella Konsepti-iltapäivän lähtökohta sisälsi peruskonseptit, jotka irrotettiin työstämällä aloitusiltapäivän tuottamaa informaatiota. Tutkija kokeili aineiston luokittelun ja koodaamisen malleja, mutta totesi ne monisäikeisten, keskinäisten ja ristikkäisten riippuvuuksien takia soveltumattomiksi peruskonseptien määrittämiselle. Peruskonseptit todettiin parhaaksi asettaa substanssiasiantuntijoiden kokonaisnäkemyksen perusteella valmisteluryhmässä sekä SOTKAryhmässä. Suunnitelmana oli, että konsepti-iltapäivässä tehdään design-työtä, jolloin tavoitteena on luoda ja rakentaa konseptille puumaista rakennetta ja todeta, mitä lisätietoa on tarpeen hankkia. Joku konsepti voi spesifioitua perhepalveluverkostossa aloitettavaksi toiminnaksi, jota kokeillaan. Silloin kysymyksessä on konseptin pätevöittäminen hankkimalla uutta tietoa siitä, vaikuttaako toiminta elämänhallintaa vahvistavalla tavalla. Tämä suunnitelma arvioitiin vaiheistukseltaan aivan liian nopeaksi toteuttaa yhden iltapäivän aikana kaikilta osiltaan valmiiksi. Elämänhallinnan laajuuden takia tavoitellaan useita design päättelyprosesseja, jotka toimivat rinnakkain ja jotka muodostavat kokonaisuuden. Käytettävissä olevien aikaresurssien rajallisuuden takia todettiin välttämättömäksi valita harvalukuinen joukko peruskonsepteja. Valmisteluja designvastuuta delegoitaisiin asettamalla konsepti-iltapäivän aikana design-tiimit. Rinnakkainen design-päättely käynnistyisi iltapäivän aikana. Peruskonseptin asettamisen tulisi täyttää monenlaisia kriteereitä. Design työllä tulisi olla mahdollisimman suuri vaikutus asukkaiden kykyyn hallita omaa elämäänsä. Peruskonseptien tulisi koota eri organisaatioiden osaamisresursseja yhteistyöhön vahvaksi saatavilla olevan tiedon perustaksi. Peruskonseptin tulisi olla tärkeä ja haluttu, mutta sen tulisi samalla sisältää design työhön motivoivaa Ensimmäiset peruskonseptiluonnokset Tutkija laati eri tapaamisissa käytyjen alustavien keskustelujen pohjalta luonnokset peruskonseptien aihepiireiksi sekä jatkotoimenpiteiksi. Niitä käsiteltiin SOT- KA-ryhmässä Luoda ja vahvistaa vastuullista sitoutumista parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä lapsen/nuoren kasvattamiseen terveeksi ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Kun elämänhallinta määritellään kulttuurisena suorituskykynä, kysymyksenä on, voidaanko vaikuttaa siihen, mikä eettinen, moraalinen ja normatiivinen sisältö ihmisten merkitysrakenteilla on. Mikä on oikeaa ja väärää? Aloitusiltapäivän tallennetussa informaatiossa arjen ja ajan hallinnan katoamisen syynä pidetiin heikentynyttä vastuuta ja vähäistä sitoutumista perheessä. Sillä tarkoitetaan sitoutumista parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä lapsen ja nuoren kasvattamiseen terveeksi ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Tarkennettuna ongelman määrityksenä esitettiin, kuinka saada vanhemmat kantamaan vastuuta lapsistaan. Arvot liittyvät siihen, mitä ihminen pitää oikeana ja vääränä. Avio- tai avoliitto voivat purkautua helposti. Taustalla vaikuttavana syynä on, että arvot ovat muuttuneet. Kuinka löytää perheen arvot olemassa olon perustaksi ja kuinka estää avioerot, esitettiin vaihtoehtoisina ongelmanmäärityksinä. Nyky-yhteiskunnan heikko moraalitaso voidaan yhden fokusryhmän mukaan nähdä perussyynä moneen ilmiöön. Kysyttiin myös, kuinka vaikuttaa perheen yksilöllisiin ratkaisuihin, arvoihin ja toimintatapoihin? Tässä kunnan toimintaan liittyvässä peruskonseptiaihiossa on valittu painopisteeksi moniarvoisessa ja erilaisuutta hyväksyvässä yhteiskunnassa elämänhallinnan vahvistamisen kannalta tärkeä ja monien henkilökohtaisten arvojen kanssa yhteensopiva normatiivinen näkemys. Sen mukaan on yhteiskunnallisesti oikeutettua pyrkiä vahvis- 30 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

31 tamaan sellaista moraalin ja etiikan sisältöä, joka sisältää vastuun lapsista. 2. Vanhemmuuden kasvukaari Elämänkaaridynamiikka nostaa esiin vaikuttamisen nykyisten vanhempien toimintaan perheissä sekä vaikuttamisen nykyisten lasten ja nuorten kasvamiseen melko lähellä olevassa tulevaisuudessa vanhemmiksi. Kasvukaari tarkoittaa ihmisen elämänkaarella vanhemmuuteen kasvamista vaiheittain osana muuta kasvua. Vanhemmuuden kasvukaari liittää perhepalveluverkostoon kuuluvia toimijoita toisiinsa tämän konseptin edellyttämän yhteistyömallin mukaisesti. Fokusryhmissä korostettiin mallia olla vanhempi, olla johdonmukainen kaikessa toiminnassa. Vanhempien arvot, jotka näkyvät heidän toiminnassaan, ovat malli lapselle. Vanhemmuuteen kuuluu turvallisten rajojen asettaminen. Vanhemmuuteen kuuluu myös myöntää epäkohta perheen vuorovaikutuksessa, jolloin perhepalveluverkostolle tulee paremmin mahdolliseksi tukea vuorovaikutuksen kehittymistä. Konseptin jatkokehittämistä koskevia ehdotuksia löytyy aloitusiltapäivän raportista usean fokusryhmän kohdalta. 3. Vastuun kasvukaari Vastuu liittyy parisuhteeseen sitoutumisen ja vanhemmuuteen kasvamisen lisäksi laajasti ihmisen elämänhallintaan. Vastuullakin on kasvukaarensa, jossa elämänkokemukset eri elämänkaaren vaiheissa rakentavat hallinnan tunnetta. Näissä kokemuksissa on olennaista johdonmukaisuus, osallistuminen lopputuloksen muotouttamiseen, yli- ja alikuorman hallinta sekä motivaatiota synnyttävä ja energiaa suuntaava merkityksellisyys. Fokusryhmien materiaaleissa näihin asioihin viitataan pitämällä perhepalveluverkoston yksiköissä tärkeänä työ- ja ajattelutapaa, jonka mukaan nuorelle rakennetaan vahvuuksien varaan ja oikein mitoitetuin tavoittein opastettua omaan tulevaisuuteen suuntautumista ja vastuuseen kasvamista. Omien tavoitteiden asettaminen, kyky haaveilla ja unelmoida tulevat esiin fokusryhmien materiaaleissa. Tämä ilmentää elämänhallinnan vahvistamista tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen kykynä. Vastuuseen kasvamiseen liittyy myös syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen. Tähän kohdistuisi myös konseptin rakentamista. Fokusryhmämuistiinpanoista tätä koskevat identiteetti, itsenäistyminen, vastuunotto omista valinnoista, oman itsensä löytäminen ja aikuisuuteen siirtyminen. Minäpystyvyys osana elämänhallinnan voimavaroja ilmenee erään fokusryhmän tiivistyksessä uskona omiin mahdollisuuksiin sekä itseluottamuksena. 4. Kaveripiirin valinta Elämänhallinnassa olennainen osa koskee sosiaalisia suhteita. Sitoutuminen parisuhteeseen ja vanhemmuuteen luo suuren osan perheenjäsenten keskinäisistä sosiaalisista suhteista. Kaveripiirin valinta koskee lapsen ja nuoren ympärille rakentuvia omaa perhettä laajemmalle ulottuvia sosiaalisia suhteita. Fokusryhmien nostot koskevat hyvien kavereiden ja ystävien löytämisen tärkeyttä tukiverkon syntymisen näkökulmasta. Kuinka estää nuorta joutumasta huonoon kaveripiiriin ja estää siihen jouduttuaan huonon kaveripiirin vaikutukset elämänhallintaan? Kuinka päästä eroon huonosta kaveripiiristä? Kaveripiirin lisäksi elämänhallintaan vaikuttaa seurustelusuhteiden hallinta. Lapsen ja nuoren sosiaalisen pääoman luomiseen voitaisiin osaltaan vaikuttaa tämän konseptin jalostamisen avulla. 5. Tukiverkoston rakentaminen lähipiirin puuttuessa tai vaikeissa perhetilanteiden muutoksissa Kuinka rekrytoida ja kouluttaa henkilöitä ja luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia toiminnalle? Tämän konseptin kehittämisessä voisi sisältönä olla, kuinka määritetään näiden verkostojen tarve ja kuinka saadaan esimerkiksi yhteistyössä 3. sektorin kanssa rakennetuksi tarpeen vaatima verkosto? Tämän konseptin rakentamiseen tarvitaan yhteyshenkilöt sekä kaupungilla että kumppaniorganisaatiossa. Kulttuurilla ja liikunnalla voisi olla mahdollisuuksia aktiviteetteihin, joihin yhteinen osallistuminen merkitsisi tukiverkkovaikutuksen aikaansaamista. 6. Päihde- ja huumeongelma Aloitusiltapäivä ei sisällä riittävää aineistoa käsitellä päihde- ja huumeongelmia. Ne koskettavat kuitenkin elämänhallinnan perustekijöitä. Niiden vaikutus säteilee moneen muuhun asiaan, esimerkiksi rikollisuuteen ja edelleen toimintaympäristön turvallisuuteen. Sosiaalisen pääoman avulla voidaan vaikuttaa näihin ongelmiin. Kaksi konseptin aihiota irtoaisi aloitusiltapäivän perusteella: Sinä nuori, miten pärjäät kavereiden sosiaalisen paineen kohteena? Sinä nuori, millainen Sinä olet kaverina muille, mistä Sinä kannat vastuuta, jos toiset seuraavat esimerkkiäsi? Mitä painetta olet luomassa? Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 31

32 7. Kokonaisvastuu ja konsultaatiot Kokonaisvastuu ja konsultaatiot ilmentävät yhtä perhepalveluverkoston toimintatapaa. a. Toimintatavat ovat erilaisia riippuen siitä, onko kysymys ennalta ehkäisevästä, hoitavasta tai vakauttavasta työstä. Kopin ottaminen saattaa ennalta ehkäisevässä työssä olla vaikeata, kun periaatteessa yleisissä, universaaleissa palveluissa kohteena ovat kaikki osallistujat, esimerkiksi oppilasryhmä tai jonkun osa-alueen nuoret jne. b. Mitä tapahtuu verkoston eri osissa tapahtuvan kopin ottamisen jälkeen? Työkaluna voisi olla prosessikuvausten laatiminen. Silloin selkiytettäisiin rajapintojen ylittäminen sekä eri osapuolten vastuut. Tämä kuuluu kokonaisvastuu ja konsultaatiot- peruskonseptin kehittämiseen innovaatioksi. Millaisten huolen aiheiden käsittelystä ja asiakkaan vaiheista olisi mahdollista laatia prosessikuvaukset? c. Jotta rajapintoja ylittävä työ on ajankäytön kannalta tehokasta, tarvitaan selkeät yhteisesti sovitut ja rakennetut pelisäännöt sekä huolellisesti suunnitellut, toimivat tietojärjestelmät. Tietosuoja on syytä muistaa. Lupa asiakkaalta on perhepalveluverkoston yhteisen toiminnan edellytys ja lähtökohta. d. Prosessikuvaukset saavat aikaan toiminnan yhdenmukaisuutta, päällekkäisyyksien karsiutumista, aukkojen osoittamista, yhteistä arviointia ja läpinäkyvyyttä asiakkaalle. e. Henkinen yhden luukun periaate mainittiin myös fokusryhmätallenteissa. 8. Matala kynnys Matalan kynnyksen ajatus sisältyy monin tavoin fokusryhmien ehdotuksiin. Kuinka mahdollistuu matalan kynnyksen palvelu? Perheen kanssa on helppo aloittaa vuorovaikutus esim. varhaisen ja oikea-aikaisen puuttumisen tilanteessa. Palvelut matalan kynnyksen taakse tiedottamalla palveluista. Lapsi pääsee matalalla kynnyksellä keskustelemaan huolistaan. Milloin pitää puuttua? Matalalla kynnyksellä puuttuminen, esim. oppilaan ongelmiin koulussa. Kuinka päästä mahdollisimman helposti, matala kynnys, sijainti. Kuinka kokeilla matala kynnys, kannustaminen, rohkaisu. Matalan kynnyksen paikka, josta haet apua ilman leimautumisen pelkoa. Nopea matalan kynnyksen kotikäynti, ohjaus huolen herätessä, perheohjaaja kotiin. Matalan kynnyksen harrasteryhmiä. Matala kynnys hakea tukea (vanhemmat + työntekijät). kynnys on tärkeä varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisevien vaikutusten takia. 9. Perustehtävä ja strategia Toimintafilosofian rakennuspuita aloitusiltapäivän moniammatillisen fokusryhmän mukaan: Todella moniammatillista yhteistyötä Yhteinen kaikilla toimijoilla Luotettavuutta asiakkaille Eettisesti kestävä pohja toiminnalle Matalan kynnyksen palvelut Työtapa, ajattelutapa: Tulevaisuuden ohjattu suunnittelu. Rohkeus, puheeksi otto. Rajojen yli toimiminen Yli oman mukavuusalueen Yli oman työnpiirin Rohkeus, uskaltaa ottaa yhteyttä eri tahoihin 10. Opetussuunnitelma 2016 perusteellinen elämänhallinnan vahvistamisen näkökulmasta elämänhallintataidot koulun arki yhteisöllisemmäksi itsenäisiä projekteja 11. Some, media ja netti, perhepalveluverkoston uusi ajattelutapa Tämä aihe kytkeytyy vanhemmuuden, arjen hallinnan, kaveripiirien, ja vastuullisuuden problematiikkaan. Tämä esitetään kuitenkin omana aihionaan, koska uuden informaatioteknologian mukanaan tuomat muutokset synnyttävät monin tavoin uusia haasteita perhepalveluverkostolle sen pyrkimyksissä vahvistaa elämänhallintaa. Ajattelutavassa on tärkeätä oppiminen, sopeutuminen ja yhdessä tekeminen. Nämä virtaukset nostavat esiin rajojen asettamisen uudet haasteet, kuinka rakentaa kriittisyyttä ja varovaisuutta oman identiteetin suojaamisessa. Mistä lapsi ja nuori rakentaa itselleen arvot, kun kaveripiirit saattavat olla globaaleja? Sosiaalisen median taidot eivät välttämättä ole vanhemmilla ja opettajilla ajantasaisia. Myös oppimisympäristöt, joissa uudet mediat otetaan huomioon, saattaisivat kiinnostaa nuoria. Matalan kynnyksen konseptiin liittyy myös työkalujen kehittäminen. Hyvän työkalun avulla voi perheeseen tutustuttaessa ja vuorovaikutuksen alkaessa avata mahdollisuuksia ja rakentaa matalan kynnyksen ilmapiiriä. Matala 32 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

33 Reflektiota peruskonseptien asettamiseksi Aloitusiltapäivän informaation moninaisuus sekä erilaisten asukkaiden ja perheiden oman elämänsä hallintaan vaikuttamisen haasteellisuus johtivat reflektiivisiin keskusteluihin. Pyrittiin selvittämään konsepteille asetettavia tavoitteita ja tutkijan työhön kohdistuvia odotuksia. Tutkija toivoi reflektiota. Tavoitteita koskeva pohdinta päätyi suunnitelmaan, että syksyllä 2014 toteutettaisiin peruskonsepteja, jotka sisältävät: 1. Sotesin perheitä palvelevan yhteistyön kasvatuksen ja kulttuurin toimialojen kanssa. 2. Yhteistoimintamalleja, jotta voidaan käsitellä tehokkaasti yksiköiden yhteisten asiakkaiden tarpeita. 3. Yhteistoimintamalleja, joissa voidaan hyötyä eri alojen substanssiosaamisen yhdistämisestä. 4. Uusia tehtäviä uusien ennalta estävien, hoitavien ja vakauttavien vaikutusten aikaansaamiseksi. 5. Uusia yhteistyömalleja ulkoisten kumppanien kanssa. Konsepti-iltapäivän jälkeen kävi varsin pian ilmi, ettei laajaalaisia konsepteja kyetä käytettävissä olevilla resursseilla näin lyhyessä ajassa jalostamaan sarjaksi käynnistettäviä uusia toimintamuotoja. Tätä raporttia kirjoitettaessa voidaan todeta, että laajan aiheen äärellä tulisi tavoitella niitä konsepteja, jotka halutaan ottaa työstettäviksi ja joihin halutaan kohdentaa käytettävissä olevia voimavaroja. Keskittyminen, fokusointi, on silloin tulos arvon johtamiseen kuuluvien valintojen tekemisestä. Siinä on olennaista päättää, mitä design-tehtäviä avataan laajojen peruskonseptien sisällä. Nykyisiä lakisääteisiä verkostomaisen toiminnan muotoja ovat nuorisopalveluverkosto ja toimialarajoja ylittävät, uudistuneen lainsäädännön mukaiset oppilashuollon työryhmät. Perhepalveluverkostolla tavoitellaan niiden lisäksi uudenlaista lisäarvoista yhteistyötä. Vaikka paljon puhutaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiosta sekä yhteistyöstä sosiaalipalvelujen kanssa, monien kaupungin toimijoiden mielestä tärkein rajapinta on sosiaalipalvelujen ja kasvatuksen välillä. Uudistusten edessä huolen aiheena on lapsiperheiden palvelun kokonaisuus. SOTKA-ryhmän keskustelussa nousivat esille jatkotyössä kehitettäviksi vanhemmuuden ja vastuun kasvukaaret, jotka puheenjohtaja kristallisoi sanoilla vanhemmuuden tukeminen. Vastuullisuus on siinä yksi osatekijä. Matala kynnys todettiin peruskonseptina tärkeäksi ja moniulotteiseksi. Kokonaisvastuu ja konsultaatio voisi avata ratkaisuja ongelmiin, joita aloitusiltapäivän draama nosti keskusteltaviksi. Kuinka eri toimijoiden välinen ongelmanratkaisuprosessi saataisiin prosessikarttojen avulla nykyistä tehokkaammaksi? Perhepalveluverkoston tehtävä tiivistettiin ilmaisuun ettei ongelmia tulisi niin paljon ja jos tulee, miten ongelma ratkaistaan tehokkaasti. Kokonaisvastuu ja konsultaatio- peruskonseptin kehittämisellä voisi olla osansa siinä. Perhepalveluverkoston perustehtävää ja strategiaa olisi myös vietävä eteenpäin. Eri yhteyksissä alkoi korostua vaatimus nopeasta konkretiasta. Kysyttiin, mitä tästä saadaan arkeen. Miten saa asiakkaan kulkemaan mahdollisimman hyvin siellä meidän systeemissä. Aina pitää vetää ajatus takaisin asiakkaaseen. Puheenjohtajan tiivistys sisälsi kolme ulottuvuutta: Ongelmanratkaisu, ennalta ehkäisevä työ, konkretia. SOTKA-ryhmän reflektiopuheenvuorojen kierros sisälsi seuraavia ajatuksia: Tutkijan tehtävänä on suomentaa ja saada aikaan konkretiaa, mitä tulee meille. Teoria vaatii pinnistelyä, vie aikaa, toisaalta kyllä sitten tuokin. Konkretia pitäisi pitää mielessä. Tätä raporttia kirjoittaessaan tutkija on pyrkinyt selkeyttämään käsitteitä ja käyttämään niitä johdonmukaisesti ymmärrettävän kokonaisuuden muodostavalla tavalla. Tutkijan tehtävänä on saattaa suurissa monikansallisissa organisaatioissa innovaatioiden kehittämisen sekä yhteistyöverkostojen johtamisessa käytäntönä oleva ja sen perusteella kehitetty yleinen tieto-konseptidesign teoria nyt käytännölliseksi toisessa ympäristössä, suomalaisen Sastamalan kaupunkiyhteisön voimavaroihin perustuvan perhepalveluverkoston rakentamisessa. Tämä siksi, että elämänhallinnan ongelmat nostavat esiin innovaatioiden tarpeen kaupunkiyhteisössä. Suomen kielen perussanakirjan mukaan (2001, 526) konkreettinen tarkoittaa aistein havaittavaa, esineellistä, aineellista, havainnollista, kouraantuntuvaa, selvää tai todellista. Design- tehtävän suorittamisessa yhteinen ymmärtäminen on tärkeätä. Kazakçin mukaan se, mitä voidaan määritellä, riippuu siitä, mitä voidaan käsittää. (Kazakçi 2013, 130) Konkretian voidaan Sastamalan perhepalveluverkoston design-prosessissa tulkita tarkoittavan havainnollista, selvää ja todellista, mikä ymmärretään yhteisesti. Kun tavoitteena on luoda uusia, yli oman mukavuusalueen ja oman työnpiirin ulottuvia konsepteja, on olennaista löytää matalalle kynnykselle, vanhemmuuden tukemiselle sekä kokonaisvastuulle ja konsultaatiolle haluttuja nykyisestä poikkeavia uusia ominaisuuksia tarvittaessa lisätietoa hankkimalla. Ominaisuuksien tulee olla havainnollistavia, mahdollisimman selkeitä ja niillä tulee olla merkitystä toimijoiden työssä. Halutun ominaisuuden tulee olla ymmärretty ja tärkeää on, että osallistujat itse löytävät sen. Tutkija ryhtyi tavoittelemaan konkretiaa yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi artefaktien, piirrettyjen tieto-konseptiprofiilien avulla. Aineiston hankinta on tapahtunut osallistuvan havainnoinnin avulla todellisen design-prosessin kokouksissa. Niistä on kongressimikrofonin avulla koottu äänitallenteet. Tutkija on ne litteroinut, jotta konsepti-tietoprofiilit voivat perustua osallistujien lausumiin. Kokouksia on hankkeen aikana ollut useita kymmeniä. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 33

34 Perhepalveluverkoston ominaisuudet Edellä esitellyt peruskonseptiluonnokset ovat koko perhepalveluverkoston tasolla keskeisiä ominaisuuksia. Niitä voi hyvin olla muitakin, mutta Sastamalassa lähdettiin etenemään valitsemalla nämä. Ominaisuudet ovat design-tiimeille ominaisuuksien puumaisessa rakenteessa seuraavan tason alkusysäyksiä, peruskonsepteja kehitettäviksi. Perhepalveluverkosto on koko design prosessissa peruskonsepti, joka on suoraan irrotettavissa kaupungin strategiasta ja vuoden 2014 talousarviosta. Aloitusseminaari, SOTKA-ryhmän kokous ja valmisteluryhmän työ sekä muut keskustelut toivat esille seuraavassa kuvaavassa ilmenevät ominaisuudet. Valmisteluryhmässä päädyttiin jatkamaan työtä vanhemmuuden tukemisen, matalan kynnyksen sekä kokonaisvastuun ja konsultaation osalta. Hyvät tukiverkostot ja vastuullisuutta rakentamassa ovat teemoja, joita ei avata konsepti-iltapäivässä ja niitä tarkastellaan myöhemmin. Toimintafilosofiaa, miten verkosto toimii, mikä on sen strategia ja perustehtävä, rakennetaan samalla, kun löytyy verkostolle toiminnallista, hallinnan kohteena olevaa sisältöä. 34 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

35 Ajatus sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun periaatteen mukaiseksi työllistämiseksi nousi esille valmisteluryhmän jälkeen käydyissä keskusteluissa. Esimerkiksi nuoresta perheestä, jossa molemmat huoltajat ovat vailla työtä, pitäisi tulla joku signaali työllistämispalveluun, Sastamalassa Työteekkiin. Ainakin toiselle huoltajalle pyrittäisiin kaikin keinoin löytämään työpaikka. Se tukisi vahvasti koko perhettä. Vaikka olisi huonokin koulutus, olisi tärkeää löytää joku työ, joka sitten voisi johtaa koulutuksen täydentymiseen esim. oppisopimuskoulutuksella. Perhepalveluverkoston aktiviteettina olisi silloin kohdennettu työllistäminen. Konseptin jatkokehittäminen saattaa edellyttää välittävien rakenteiden muodostamista, koska työsuhde yritykseen saattaisi olla vaikeasti avattavissa. Tämän konseptin design-työ siirrettiin syksyyn 2014, jotta kaupungin työllistämisorganisaatiolle, Työteekille saadaan rekrytoiduksi avoimeen johtajan virkaan uusi henkilö. Tähän aiheeseen liittyy Sastamalan koulutuskuntayhtymän konseptirakenteessa esiintyvä nuorten oman työpajan perustaminen. Työllistäminen on perusteltua nostaa keskeisten ominaisuuksien joukkoon siksi, että koulutus ja työ ovat henkilökohtaisen hallinnan tunteen syntymisen olennaisimmat edellytykset. Perhepalveluverkoston rakentaminen on pitkäjänteinen tehtävä. Ensimmäisen design-vaiheen työ todennäköisesti tuottaa uusia aiheita, joihin voidaan tarttua toisen syklin syksyllä 2014 alkaessa käytettävissä olevien resurssien mukaisella tavalla. Uusia kumppanuuksia verkostossa rakentamalla tavoitellaan resurssien yhdistämistä, jotta voimavarat riittäisivät paremmin. Osallistujat voivat saatavilla tiedon ja osaamisen perusteella irrottaa uuden, tässä esitettyjä oudomman peruskonseptin erikseen kehitettäväksi. Siinä tilanteessa reflektio koskee tasapainoa ainakin kahden ulottuvuuden kesken. Kuinka luova, kritiikistä vapaa ja vallitsevasta poikkeava alkusysäys voi olla? Siihen liittyy puolestaan realismi siitä, millainen aihe on kiireisille toimijoille niin merkityksellinen, että he kohdentavat siihen pitkäjänteisesti energiansa. Outo alkusysäys sisältää mahdollisuuden todella radikaaleihin innovaatioihin, mutta sisältää torjunnan ja hylkäämisen riskin. Tuttu alkusysäys voi tuntua turvalliselta ja sen mukainen design-työ helpolta, mutta vallitsevasta poikkeavia innovaatioita on vaikea saavuttaa. Ratkaisun tähän tarjoaa arvon johtaminen kaupungin organisaatiossa Arvon johtaminen konsepti-iltapäivässä Konsepti-iltapäivän rakentaminen perustui viitekehykseen, jota sovelletaan arvon johtamiseen perhepalveluverkostossa. Siinä käytetään innovaatiokentän käsitettä niin, että ominaisuus on alkusysäys, peruskäsite, ja saatavilla olevia tietoja edustavat eri toimialojen osallistujat designtiimeissä. Arvon johtamista on harkinta siitä, mitä avataan innovaatiokentiksi. Arvon johtaminen etenee avaamalla uusia toisiaan seuraavia design-tiloja. Tässä raportissa selostetaan ensimmäisen syklin design-tilojen avaamista myöhempien vaiheiden jäädessä pääosin seuraaviin sykleihin. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 35

36 Konsepti-iltapäivän alkuosassa informoitiin aloitusiltapäivän fokusryhmien vetäjiä työn etenemisestä ja loppuosassa design-tiimit aloittivat työnsä avatuilla kolmella innovaatiokentällä: vanhemmuuden tukeminen, matala kynnys sekä kokonaisvastuu ja konsultaatiot. Nämä design-tilat muodostettiin kollektiivisiksi sotesin sekä kasvun ja kulttuurin kesken valitsemalla design-tiimien jäsenet näiltä toimialoilta. Kolmannen sektorin kanssa kollektiivisia designtiloja päätettiin avata myöhemmin. Johtamisen kohteena on, mitä arvoja design-päättely tuottaa. Siksi design-neliössä on innovaatioiltapäivä, jossa välitetään informaatiota design-tiimien työstä sekä tiimeissä tapahtuneesta päättelystä. Asetetun kolmen design-tiimin vetäjät ovat valmisteluryhmän jäseniä ja toimialojensa substanssijohtajia, mikä luonnostaan helpottaa informaation kulkua ja johtamisen koordinaatiotehtävän suorittamista. Konsepti-iltapäivä oli perhepalveluverkoston arvon johtamisen tärkeä vaihe, koska siinä määritettiin kolme aihetta ja tehtävää. Design-tilat avattiin samanaikaisesti rinnakkain toimiviksi. Arvon johtamisen mallissa edellä kuvattua perättäistä vaiheistusta ja uusien design-tilojen avaamista harkitaan syksyllä 2014 saatujen tulosten perusteella. 36 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

37 Konsepti-iltapäivässä asetettiin design-tiimit. Päätösvallan delegoinnin ja itsenäisen työskentelyn periaatteen mukaisesti otettiin käyttöön muuttuvien design-tiimien periaate. Tiimit voivat jakautua, muuttaa kokoonpanoaan ja asettaa uusia tiimejä. Vanhemmuuden tukemisen tiimi jatkoi työtään muodostamatta alatiimejä ja täydensi kokoonpanoaan asiakasedustajalla, kokemusasiantuntijalla, jonka neuvola esitti nimettäväksi. Kumppanuuksien rakentamisen kannalta syntyi sattumalta mielenkiintoinen tilanne, kun nuorena äitinä tuli valituksi kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Tiimin tehtävä koski konseptin laajentamista uusilla halutuilla ominaisuuksilla, mahdollisuuksia eri palveluissa ja yhteistyötä perhepalveluverkostossa. Kaavailtiin, että prosessikartta, käytössä olevien työkalujen selvittäminen sekä uusien työkalujen suunnittelu ja testaus kuuluisivat myös tehtäviin. Kokemukset osoittivat varsin nopeasti nämä tehtävät mahdottomiksi suorittaa käytettävissä olevan ajan rajoitteissa. Matalan kynnyksen tiimi muodosti konsepti-iltapäivän aikana design-tilat ja -ryhmät: Matala kynnys, perusopetus, Matala kynnys, varhaiskasvatus ja Matala kynnys, neuvola ja perheohjaus. Tehtävä koski matalan kynnyksen idean jalostamista täsmentämällä konseptia. Sen ominaisuuksia ovat alustavasti perusluottamuksen rakentaminen asiakkaiden kanssa, toimintatapa, puheeksi ottaminen ja palvelun käytettävyys. Lisäksi tehtävään sisältyi toteuttamisen valmistelua käytännössä ja olemassa olevien lisäksi työkalujen kehittämistä. Koulutuksen suunnittelun aiheita ovat perusluottamuksen syntyminen ja matalan kynnyksen toimintatavan rakentaminen. Kokonaisvastuu ja konsultaatiot-tiimin kokoonpano on myös organisaatiorajat ylittävä. Jäsenistö koostuu aluesairaalan hallinnon (prosessien kehittämisen asiantuntemus), lastenpsykiatrian, erityisopetuksen, perusopetuksen, lukion, perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja perheiden sosiaalityön edustajista. Tiimi jakautui ja muodostui kolme alaryhmää omine design-tiloineen: Kopin otto, Konsultaatio ja Kokonaisvastuu. Syksyllä 2014 tämän konseptin nimi muutettiin niin, että se sisältää nämä kolme roolia. Design- tiimin tehtäväksi määritettiin perhepalveluverkoston kuvaus ja toimintamalli, mitä uusia ominaisuuksia haluamme nykytilanteeseen? Tietojärjestelmä, prosessikuvaus, tehtäväkuvauksiin tarvittavat muutokset ja koulutus koko verkostolle kuuluvat tämän tiimin tehtäviin. Design-tiimeille lähetetyissä kirjeessä design määriteltiin seuraavasti: Design-työssä konsepteja laajennetaan liittämällä niihin ominaisuuksia. Siinä havaitaan, ettei päästä eteenpäin ilman lisätietoja. Päätetään, kuinka lisätiedot hankitaan. Sitten, kun tietopohja on laajentunut, palataan taas rakentamaan konsepteja. Design-tiimi löytää uuden tiedon perusteella uuden ja paremman konseptin, jonka mukaisesti voisi ryhtyä toimimaan. Kartan rakentaminen etenee. Tarvittaessa voidaan korjata karttaan ennen tietojen hankkimista merkittyjä ominaisuuksia. Design tapahtuu konseptien laajentamisen ja tietojen lisäämisen vuorovaikutuksessa. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 153) Design-päättelyn todettiin tarkoittavan harkintaa näissä vaiheissa. Seuraava lainausmerkeissä esitetty teksti sisältyi lähetteeseen: Design-päättely loppuu, kun konsepti on täysin selkeästi määritelty ominaisuuksien perättäisen liittämisen avulla ja hyväksytty päteväksi. (Elmquist ja Segrestin 2007, ) Peruskonsepti on perhepalveluverkostolle annettu ominaisuus, ehdotus tai väite, joka puhuu toiminnasta, joka on haluttu. Sitä toimintaa ei kuitenkaan voida suoraan aloittaa, vaan sitä on ensin tarkemmin selvitettävä, määriteltävä ja suunniteltava. Peruskonseptissa on jotakin tuntematonta. Siinä työssä, siis design-päättelyssä, tarvitaan jotakin uutta tietoa, joka ei heti ole valmiina toimijoilla saatavilla. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 151) Design-tiimissä jäsenten eri alojen osaaminen auttaa paljon yhteisen tietopohjan kartuttamisessa. Design-työn aikaansaannokset syntyvät tiimissä kollektiivisesti ja ovat siten yhteisesti rakennettuja. (Kazakçi 2013, 128) Design-tiimeille annettiin mahdollisuus esittää peruskonseptin tarkistamista. Näitä esityksiä ei työn aikana tehty. Konsepti-iltapäivässä asetettu aikataulu toteuttamiskelpoisuudesta alkaen sekä esittämisvalmiudesta innovaatioiltapäivässä osoittautui käytettävissä oleviin aikaresursseihin nähden riittämättömäksi. Innovaatioiltapäivälle avautui design-prosessin aikana uusi sisältö Innovaatioiltapäivä ja konseptien spesifiointi Innovaatioiltapäivän toteuttaminen Perhepalveluverkoston valmistelua design-tiimeissä ja alatiimeissä tarkastellaan seuraavaksi konsepti-tietoprofiileja käyttäen. Ne ovat konseptien kehittämistä havainnollistavia artefakteja. Profiileja käytetään designtyössä ensinnäkin työkaluina ja vaiheittain täydentyvinä luonnoksina. Toiseksi profiilit ovat tiedon tiivistämisen ja analysoinnin välineitä kohteena muulla tavalla tapahtunut kehittäminen. Profiilien piirtäminen on ollut pääosin tutkijan tehtävänä. Sisällön tutkija on saanut osallistuvalla havainnoinnilla, iltapäivien aikana laadittuihin artefakteihin tallentuneesta informaatiosta, design-tiimien ja alatiimien laatimista muistioista ja diasarjoista sekä video- ja äänitallenteista. Olennaista on perhepalveluverkoston konseptien kehittäminen sastamalalaisten omaa toimintaa varten. Sisältöä ei ole tuotettu eikä ole ollut tarkoituskaan tuottaa yksinomaan toimijoiden omasta käytännöstä erillisiin tutkimustarkoituksiin. Design-perusteinen syklinen toimintatutkimus on sastamalalaisten ja tutkijan yhteistyöhön Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 37

38 perustuva design-prosessi. Sisältö, jota tässä raportissa tarkastellaan, syntyy asiantuntijoiden ja toimintaan osallistuvien osaamisen ja tietämyksen perusteella. Innovaatioiltapäivä toteutettiin learning café-periaatteella. Sen määrittäminen oli vahvasti valmisteluryhmässä kaupungin edustajien käsissä. Innovaatioiltapäivään kutsuttiin kaikki aloitusiltapäivään kutsutut. Saapuvilla oli 103 osallistujaa. Ammatillisen osaamisen monialaisuus ja työ asukkaiden elämänhallinnan vahvistamiseksi ilmenee tehtävänimekkeistä. Esimerkkejä ovat rehtori, vastaava nuorisotyöntekijä, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen aluejohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, kasvatusjohtaja, johtava rehtori, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, erityisopettaja, johtava ylilääkäri, nuorisotyön päällikkö, terveydenhoitaja, koulutusohjaaja, lääkäri, oppilaanohjaaja, erikoislääkäri, sairaanhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, verkostolukion rehtori, kaupunginjohtaja, kehittämisjohtaja, hallintojohtaja, etsivä nuorisotyöntekijä, laatukoordinaattori, lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö, kehitysvammaisten palveluohjaaja, perheohjaaja. Saapuvilla oli myös palvelujen käyttäjä, vanhemmuuden tukemisen design-tiimin asiakasedustaja sekä kaupungin luottamustoimielinten jäseniä. Kaikki design-tiimien, alatiimien sekä lukion ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaskuntien hallitusten jäsenet kutsuttiin iltapäivään. Opiskelijoiden edustus oli saapuvilla. Tavoitteena oli välittää informaatiota yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi työn etenemisestä. Café on tarkoitettu aihioiden työstämiseksi eteenpäin niin, että jokainen pöytäkunta kiersi neljä design-tiimien ja alatiimien emännöimää pöytää. Emännöintitehtävä sisälsi aiheen esittelyn ja pöytävieraiden kommenttien kirjoittamisen pöytäliinaan. 11 pöytää olivat kaupungin ja yksi pöytä Sastamalan koulutuskuntayhtymän emännöimiä. Tästä roolista vastaavia isäntiä oli myös kahvilassa. Emännän ohjeet: Laadi tiivis ja ytimekäs esittely omasta aiheesta Mitä haluat omasta aiheestasi esitellä? Mitä haluat kysyä? Mihin odotat osallistujilta vastauksia? Ohjeista käy ilmi, kuinka design-työ on sastamalalaisten toimijoiden hallussa. Viimeiseksi ryhmät palasivat aloituspöytäänsä ja keskustelivat kierroksen lopputuloksesta. Kahvilakierrosten jälkeen 12 pöytäemäntää tai -isäntää esitteli tuotokset auditoriossa. 38 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

39 Tässä tekstissä ei raportoida jokaista konseptin kehittämisen vaihetta, luonnosta ja keskustelua yksityiskohtaisen tarkasti. Seuraavat alaluvut sisältävät informaation siitä, mihin saakka design-prosessi on edennyt ja kuinka sitä jatketaan syksyllä Raportti palvelee myös kaupungin ja kumppanien välistä tiedottamista sekä rakentaa yhteistä perustaa perhepalveluverkostolle. Innovaatioiltapäivän jälkeen järjestettiin verkostopäivä kokonaisvastuu ja konsultaatiot- konseptin konkretisoimiseksi todellisissa, pilotoivissa palveluyksiköissä. Niitä ovat Nuorisotalo Pilvi, Ojansuun päiväkoti, Vammalan neuvola ja Varilan koulu. Saapuvilla olivat valmisteluryhmä ja yksiköiden edustajat. Rinnakkaisiin työryhmiin jakautuen työstettiin kopin ottamisen, kokonaisvastuun ja konsultaatioiden yksityiskohtaisten suunnitelmien ensimmäiset luonnokset erilaisten huolityyppien osalta. Sitten käsittely siirtyi pilottiyksiköihin, jotta koko henkilöstön oli mahdollista osallistua Design-työ vanhemmuuden tukemisessa Vanhemmuuden tukemisen tiimissä käytettiin konseptitietoprofiileja artefakteina. Ensimmäisen profiilin laati tutkija aloitusiltapäivän aineiston perusteella. Tässä oli tarkoituksena laatia havainnollistava piirtämistekninen esimerkki siitä, kuinka tieto-konseptiprofiilia voitaisiin käyttää vanhemmuuden tukemisen design-työssä. Artefaktiin liittyi myös teksti, joka oli koottu aloitusiltapäivän raporttiin tallennetusta materiaalista. Nämä olivat design-tiimin käytössä. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 39

40 Seuraavassa kuviossa esitetään design-tiimin ensimmäisessä kokoontumisessaan konsepti-iltapäivän aikana tallentama informaatio. Vanhemmuuden tukemisen halutut ominaisuudet muuttuivat siitä, mitä tutkija havainnollistamistarkoituksessa esitti. Tutkijan pyrkimyksenä oli hahmottaa aloitusiltapäivän aineistosta tärkeimmät ominaisuudet. Design-tiimissä jäsenet merkitsivät vastauksensa liimalapuille hänen esittämäänsä seuraavaan kysymykseen: Mitkä ovat ne työkalut ja välineet, joilla mennään eteenpäin? Esille nousi erilaisia ja uusia näkökulmia, jotka on tarkastelun pohjana olevaan piirrokseen merkitty punaisella. 40 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

41 Seuraavassa kuviossa esitetään design-tiimin jatkotyötä varten kehitetty profiili. Moni tiimin esille nostama asia liittyy perhepalveluverkoston muihin ominaisuuksiin, joita valmistellaan omissa tiimeissään. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 41

42 Vanhemmuuden tukeminen siellä, missä lapset ovat Design-työssä on Hatchuelin, Weilin ja Le Massonin mukaan (2013, 154) olennaista konseptien ominaisuuksien laajentaminen (ekspansio), jotta löydetään ja luodaan innovatiivista uutta. Vanhemmuuden tukemisen peruskonsepti, design-tiimin kehittämiskärki ja alkusysäys, laajeni samalla spesifioituen merkitykseltään, kun tiimi lisäsi siihen ominaisuuden: Palvelut viedään ja järjestetään sinne, missä lapset ovat ja kohdataan vanhemmat siellä. Design-teorian mukaan silloin tulevat objektien määritelmät tarkistetuiksi ja luodaan uusia objekteja. Vanhemmuuden tukemisessa määritelmien tarkistaminen voisi merkitä sitä, että vallitsevat käsitykset palvelujen järjestämisestä saavat uutta sisältöä. Uusien objektien luominen tarkoittaa sitä, että tarkemmin suunnitellaan ja toteutetaan uusi tapa kohdata vanhemmat siellä, missä lapset ovat. Konsepti-tieto-teorian teorian mukaista generatiivista voimaa ilmentää välineiden etsiminen, jotta päästään etenemään kohti tarkoituksellisia innovaatioita. Hatchuelin, Weilin ja Le Massonin mukaan (2013, 154) objektien määritelmien tarkistaminen mahdollistaa uusien potentiaalisten objektien tai ainakin konseptien syntymisen. Se ei kuitenkaan riitä takaamaan objektien olemassaoloa. Siksi konseptia on tarkennettava toteuttamiskelpoiseksi innovaatioksi, jolloin toiminta on otettu käyttöön. Vanhemmuuden tukemisessa lasten luo viemisen konseptin laajentamista tarkoittavat seuraavat tehtävät: a) Mikä palvelu neuvolan synnytysvalmennuksesta, TAYS:n synnytysosastolta, lastenneuvolasta, varhaiskasvatuksesta, peruskoulutuksesta, toisen asteen koulutuksesta sekä muista oppilaitoksista ja nuorisotyöstä halutaan sinne, missä lapset ovat? b) Millaisia nämä palvelut ovat yksiköissä nyt ja millaista uutta halutaan? c) Mitkä ovat vanhempien kohtaamisen muodot ja sisältö nyt? d) Mitä uutta muotoa ja/tai sisältöä perhepalveluverkoston halutaan tuovan? e) Millaisia verkoston yhteisiä ominaisuuksia työkaluille verkostossa halutaan? Perheohjaus ja perheiden henkilökohtainen ohjeistaminen sekä tukeminen toteuttavat viemisen konseptia. Innovaatioiltapäivässä palvelujen tämän osakonseptin kehittämistä koskevia kysymyksiä sekä niihin löytyneitä vastauksia olivat: Lapset ja nuoret ovat kotona, perhepäivähoidossa, päivähoidossa, ala- ja yläkoulussa nuorisotilassa, huoltoasemalla, kirjastossa, kentillä ja kaduilla, kauppakeskuksissa sekä netissä. Kuinka palvelut näihin paikkoihin viedään? Kopinoton, kokonaisvastuun ja konsultaation konseptiin liittyvänä muistiinpanona oli työntekijöille tieto palveluista, jotta osaavat välittää oikeata tietoa! Koteihin vanhemmuuden tukeminen viedään työntekijöiden kotikäynneillä ja aktiivisuudella siinä. Matalasta kynnyksestä on kysymys palveluiden arkipäiväistymisessä. Voisi käydä koululla tai päiväkodissa olemassa läsnä, aikaa varaamatta vanhemmat voisivat jutella. Esiin nousi ajatus työparityöskentelystä: Työparit yli sektorirajojen tarvittaessa, perheen tarpeiden mukaan yksilöidysti. Työparimenetelmä voisi laajemminkin soveltua kopinoton ja kokonaisvastuun toimintatavaksi perhepalveluverkostossa. Tämä aihe nosti esille palveluiden järkeistämisen: Onko järkevää järjestää muutamalle lapselle kunnallinen hoito pienellä paikkakunnalla, kun vanhemmat kuitenkin käyvät töissä keskusta-alueella? Avoin päiväkoti sekä lapsiperheiden kotipalvelut sekä kysymys palveluiden tarjoajista nousivat esille tässäkin yhteydessä. Uusia ajatuksia ja ideoita tarvitaan siihen, miten perheille voitaisiin järjestää konkreettista apua kotiin, kun kodinhoitajia ei enää ole. 2. Miten perheet löytävät palvelut? Learning café: Tietoa palveluista sinne, missä lapset ja perheet käyvät (harrastukset, kaupan ilmoitustaulu jne) Verkkosivuihin kohdistettiin toive: Apuanappi nettiin, kysymyksiä ja vastauksia nettiin, tietopalvelu (linkkejä, paperiversioita). Kolmannen sektorin palveluiden hyödyntämisessä on mahdollisuuksia esimerkkeinä tukitalo ja tukipuhelimet. Löydetyksi tulemisen konsepti Tietoverkkosivuihin liittyy vanhemmuuden tukemisen design-tiimin toinen tärkeä tässä raportissa selostettava laajennus. Tiimin vetäjän mukaan design-tiimin kokous aloitettiin seuraavaan dian sinisillä ominaisuuksilla pyrkimällä ohjaamaan keskustelua vanhemmuuden määrittelemiseen. Laaja ja käsitteellinen ei ottanut keskustelussa tuulta, mutta osallistujat perehtyivät uuden kommunikaatioteknologian käyttöä koskevaan lehtiartikkeliin. Siitä keskustelu lähti liikkeelle. 1. Missä palveluiden pitäisi olla? 42 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

43 Vallitsevaa ajattelua kyseenalaistava oivallus, tarvitseeko meidän löytää vai tulla löydetyksi, nosti esiin löydetyksi tulemisen konseptin. Se merkitsee vanhemmuuden tukemista niin, ettei vanhemmuuden tukemista tavoittelevan tarvitse tunnistaa kohteena olevaa henkilöä. Osa tukemisen tarpeen tiedostavista asiakkaista voi etsiytyä Sastamalan kaupungin kotisivuille ja löytää sekä ihanan logon että perhepalveluverkoston. Sen jälkeen löytäjälle on helppoa löytää haluamansa asiat. Uudet verkoston nettisivut ja niihin liittyvä sosiaalinen media on tärkeä saada vastuullisesti ylläpidetyksi. Löydetyksi tulemista voidaan tukea muilla toiminnan ominaisuuksilla. Yksi muoto voisi olla neuvolan tai seurakunnan tai jonkun muun tahon kaikille yleisesti esimerkiksi kaksivuotiaan tai 12 vuotiaan vanhemmille lähettämä posti, jossa tuetaan perhepalveluverkoston löytämiseen tarkoitettuja verkkosivuja ja muuta mediaa. SOME on nykyajan kohtaamispaikka! Ylläpitäminen- verkoston edustajien läsnäolo/seuranta. On tarpeen määritellä, kuinka asiakkaat voivat ottaa yhteyttä. Verkoston www-sivuilla tarvittaisiin postilaatikko kysymyksille tai yhteydenottopyynnöille, avoin kysymyspalsta, ja tieto henkilöstä, jolle voi soittaa. Innovaatioiltapäivässä tähän viitatiin koordinaattorin tehtävänimekkeellä. Vanhemmista voisi löytyä tai rekrytoida vapaaehtoisia vertaistukihenkilöitä, joilta voi kysyä tai joiden kanssa keskustella. Tässä on yksi palvelukoordinaattorin tehtävä. Löydetyksi tulemisen konsepti voisi osaltaan keventää huolten havaitsemisen, kopinoton ja asiakkaiden verkostokäsittelyyn kohdistuvia paineita sekä resurssivaatimuksia. Design-tiimi pohti vanhemmuuden olevan ytimillään sitä, että perustarpeista huolehditaan ja arki sujuu vastuuta kantavalla tavalla. Kuitenkin on perheitä, joissa ulkoisesti tarkasteltuna arki sujuu. Samalla kuitenkin hoivan ja henkisen huolehtiminen alueella on puutteita. Voi olla esimerkiksi mielenterveydellisiä ongelmia ja oma pahoinvointi niin suurta, ettei pysty huolenpitoa jakamaan. Innovaatioiltapäivässä yksi café-pöytä piti tärkeänä vanhempien kuuntelemista. Vanhemmat pitäisi kohdata samalla tasolla, neutraalilla maaperällä niin, että heille syntyisi tunne samassa veneessä ja rinnalla olemisesta yhteisen pöydän ääressä. Tämä konsepti eroaa ja täydentää periaatetta palvelujen viemisestä sinne, missä lapset ja nuoret ovat. Vanhempien kohtaamisessa on tärkeätä vahvistaa vanhemmuusitsetuntoa ja kunnioittaa vanhempien asemaa ja asiantuntijuutta omien lastensa asioissa. Kohtaamisen periaatteista olisi tehtävä yhteinen linjaus, jonka tavoite ja päämäärä selvennetään. Vanhempien on tärkeä tuntea ja tietää lasten ja nuorten sosiaaliset suhteet. Silloin avautuu mahdollisuus kantaa yhteistä vastuuta. Vanhemmista voi rakentua myös vertaistuen yhteisö. Kolmatta sektoria tarvitaan luonnollisten, vapaamuotoisten kohtaamisten järjestämiseksi. Syksyn 2014 pohdinta sisältää vanhemmuuden tukemisen konseptien jatkovalmistelutehtävien täsmentämisen. Yhden verkostoiltapäivän aiheena voisivat olla perhepalveluverkoston työkalut. Innovaatioiltapäivässä yksi pöytä käsitteli työkaluja, keinoja, toimintamalleja vanhempien kohtaamiseen ja heidän vanhemmuuden tukemiseensa. Otsikon Uusia työkaluja, toimintatapoja ja malleja alle on koottu seuraavat tässä tiivistetysti esitetyt ideat: Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 43

44 -- uusien kohtaamispaikkojen perustaminen, esim. kirjastoon olohuone -- palautteen saamiseksi kysely vanhemmille: Miksi tuki onnistui? Kyselykaavakkeet voivat suunnata ja herättää ajatuksia kartoittamisen lisäksi (esim. peliaika, perheen säännöt, kasvatusvastuu, sos. suhteet) -- vanhempainiltojen kehittäminen ohjelmallisiksi -- vertaistukiryhmät ja toiminta, 3. sektori mukana avoin toiminta (kerhot yms.), jossa lapset ja vanhemmat voivat toimia yhdessä media, netti uusina aihesisältöinä. Vanhemmuuden tukemisen design-tiimin aiheita koskeva kehittämistyö jatkuu prosessin toisella syklillä. Jo ensimmäinenkin sykli itse asiassa sisälsi silmukointia, joka eteni tutkijan alkuversiosta moniammatillisen tiimin esittämiin ominaisuuksiin, jotka laajensivat ja syvensivät konseptia halutuiksi tietoverkko-ominaisuuksiksi Matalan kynnyksen design-työ Matala kynnys on koko perhepalveluverkostolle yhteinen ominaisuus ja design-tiimille lähtökohtana oleva peruskonsepti, jota laajennetaan lisäämällä siihen ominaisuuksia. Aloitusiltapäivän työryhmämateriaalien perusteella tutkija laati informaatiota tiivistävän esimerkkiprofiilin lisäämällä siihen seuraavat ominaisuudet: Millaiset edellytykset konseptin syntymiselle on? Edellytysominaisuudet. Mitä konsepti mahdollistaa? Mahdollistavat ominaisuudet. Konseptin piiriin kuuluvat yksiköt. Konseptin kattavuus. näkökulmasta vuorovaikutuksella on matala kynnys. Myös hän voi etsiä tukea esimerkiksi vanhemmuutta ja kasvatusta koskevaan huolen aiheeseensa. Tiedotus Aloitusiltapäivän fokusryhmästä 4 tallennettuna ajatuksena oli: Palvelut matalan kynnyksen taakse tiedottamalla palveluista. Ryhmä 5: Tiedon jakaminen median kautta. Artikkeleita paikallisiin lehtiin: Asiantuntija kertoo. Nettisivut. Samalla myös verkosto tutuksi. Ryhmä 24 aktivoisi mainonnan: Perhepalveluverkoston mainostaminen, jotta tulisi tutuksi ja jokapäiväiseksi Verkkosivuilla on merkitystä myös matalan kynnyksen näkökulmasta. Vanhemmuuden tukemisen design tiimi oivalsi löydetyksi tulemisen konseptin. Silloin kynnys vuorovaikutukseen voi olla siinä, avaako sen tietokoneensa tai älypuhelimensa kautta. Ominaisuutena on anonyymisyys informaation ja palvelun hankkimisessa. Koulutus Konseptikartan tähän kohtaan koulutus on nostettu päättelemällä, että perhepalveluverkoston piiriin kuuluvien yksiköiden henkilöstö on ratkaisevassa asemassa perusluottamuksen rakentamisessa. Kun perhepalveluverkoston yksiköt sijoitetaan elämänkaarelle, voidaan tunnistaa perusluottamuksen katkeaminen ja uudelleen rakentaminen lapsen siirtyessä vanhempiensa kanssa neuvolasta varhaiskasvatukseen, sieltä edelleen peruskouluun ja sen jälkeen toiselle asteelle. Tästä voisi avautua uusi kysymys: Kuinka voidaan rakentaa perusluottamus, joka ei katkea elämänkulun edetessä? Edellytyksiksi on tunnistettu aloitusiltapäivän aineistosta perusluottamus, tiedotus ja koulutus. Nämä esitetään ensimmäisessä matalan kynnyksen konsepti-tieto-profiilissa. Tarkoitus on täydentää, muuttaa ja rakentaa uudelleen ominaisuuksia sellaisiksi, mitä design-tiimi haluaa. Perusluottamus Aloitusiltapäivästä tallennettuun informaatioon sisältyi näkemys: Kaikki lähtee hyvästä vuorovaikutuksesta, jolla luodaan perusluottamus ja tullaan tutuiksi perheen kanssa. Ollaan arvostavia ja otetaan todesta vanhempien asiantuntemus omista lapsistaan. Panostetaan toimintakauden alussa positiivisen palautteen antamiseen huomioiden tietysti silti realismi. Perusluottamuksen vallitessa huolen aiheen puheeksi ottaminen ja asiakkaan kohtaaminen on helpompaa ja erilaisten työkalujen käyttö luontevaa. Kohtaamisissa on tärkeätä säilyttää kerran rakennettu luottamus. Asiakkaan 44 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

45 Matalalla kynnyksellä on perhepalveluverkoston ominaisuutena kyky avata mahdollisuuksia. Sitä tukee edellytysten täyttyminen. Avausiltapäivän aineistosta on ensimmäiseen profiiliin otettu havaitseminen, puheeksi ottaminen, varhainen tuki sekä työkalujen vaikuttavuus. Konseptin kehittämiseksi on tarpeen hankkia lisää tietoa käytössä olevista työkaluista ja niistä saaduista kokemuksista. Havaitseminen Perusluottamus sisältää avoimuuden periaatteen. Matalan kynnyksen vallitessa se mahdollistaa keskustelun, jossa sekä huoltaja että henkilöstöön kuuluva voi yhdessä tai erikseen havaita varhain syntymässä olevan huolen aiheen. Luottamus sisältää myös luottamuksenvaraisuutta, eli asiakas voi tuntea luottavansa siihen, ettei häntä tai hänen perhettään koskevaa asiaa käytetä toisten toimesta vaikeuttamaan heidän tilannettaan. Havaitseminen ja tunnistaminen ovat kiinteästi perusluottamuksen säilymiseen liittyviä asioita. Havaitsemisessa on tietojärjestelmäperusteisesti edetty joissakin kunnissa pitkälle. Helsingin Sanomat uutisoi ( , A8) Mikkelissä käytössä olevasta liputusjärjestelmästä, jossa huolen havaitsijoina voivat olla kaupungin ja valtion toimijoiden lisäksi myös seurakunnan edustajat. Kun kaksi tahoa liputtaa huoltajalta tai nuorelta luvan saatuaan nuoren, nuorisotyöntekijä ottaa yhteyttä ja käynnistää yhteiset keskustelut nuoren auttamiseksi. Tätä menettelyä voidaan pitää tärkeänä perusluottamuksen säilyttämiseksi havaitsemisen yhteydessä. Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahasto, SITRA ja Espoon kaupunki ovat mukana Rotterdamissa 1998 käyttöön otetun tietojärjestelmän soveltamiseksi Suomessa. Sastamalassa selvitetään muualla kehitetyn konseptin käyttöönottoa. Puheeksi ottaminen Elämänhallinnan vahvistamiselle on ominaista eri yhteyksissä tämän hankkeen aikana tullut ongelmien koko kirjon kattava puheeksi ottaminen. Perusluottamus tukee onnistumista tässäkin matalan kynnyksen ominaisuudessa. Matalan kynnyksen vallitessa sekä henkilöstö että asiakas voi ottaa huolen aiheen helposti puheeksi. Perusluottamuksen vallitessa puheeksi ottaminen ei johda niin helposti konfliktiin. Henkilöstön keskuudessa ei synny pelkoa asioiden esille ottamisen seurauksista, jotka helposti estävät puheeksi ottamisen ja ongelmat saavat rauhassa pahentua. Aloitusiltapäivän tähän liittyvää tallennettua informaatiota oli: Matalalla kynnyksellä puuttuminen, esim. oppilaan ongelmiin koulussa. Kuinka kokeilla matalaa kynnystä, kannustamista ja rohkaisua. Nopea matalan kynnyksen kotikäynti, ohjaus huolen herätessä, perheohjaaja kotiin. Matalan kynnyksen harrasteryhmiä. Matala kynnys hakea tukea (vanhemmat + työntekijät). Uskallus ottaa asia puheeksi, jokaisen toimijan velvollisuus. Varhainen tuki Matalan kynnyksen paikassa perheen on helppo aloittaa vuorovaikutus esim. varhaisen tuen tilanteessa. Apua voi hakea ilman leimautumisen pelkoa. Varhaisen puuttumisen käsitettä ei Sastamalassa käytetä, koska se viestii auktoriteetista, jolla on oikeus puuttua perheen asioihin. Puuttuminen auktoriteetin nojalla on lainmukaista, kiista- Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 45

46 tonta ja oikeutettua esimerkiksi lastensuojelun vaikeissa tilanteessa. Varhaisen tuen käsite soveltuu paremmin verkoston toimintafilosofiaan, jossa tarvittaessa tuettava asiakas on verkostonsa keskipiste, ei hallinnon hierarkkinen auktoriteetti. Työkalujen vaikuttavuus Matalan kynnyksen konseptiin liittyy myös työkalujen kehittäminen. Hyvän työkalun avulla voi perheeseen tutustuttaessa ja vuorovaikutuksen alkaessa avata mahdollisuuksia ja rakentaa matalan kynnyksen ilmapiiriä. Voidaanko työkaluihin rakentaa perhepalveluverkoston perusluottamusta palveluyksiköiden vaihdon yli? Voidaan päätellä, että johdonmukaisuus perhepalveluverkostossa voisi olla yksi toimintafilosofiaan kuuluva ominaisuus. Työkalut olisivat hyödyllisiä hyvien tukiverkostojen rakentamisessa ja käyttämisessä yhteistyössä kumppanien kanssa. Myöhemmin tarkastellaan, mitä uutta organisaatioiden välistä yhteistyötä voitaisiin konseptoida ja mitä työkaluja voitaisiin niissä sopia käytettäväksi? Perhepalveluverkoston käyttövoimana on myös kumppaneiden kanssa toimittaessa tutuksi tuleminen ja perusluottamus. Kuten asiakastilanteissa, perusluottamus mahdollistaa silloinkin avointa ja suoraa vuorovaikutusta sekä yhteisten työkalujen käyttöä. Työkalujen kehittäminen nostaa esiin myös mittarit. Kuinka seurata ja arvioida tukiverkostojen toimintaa ja vastuullisuuden rakentumista. Työkalujen käyttö voi tuoda sisältöä mittareille. Käytettävyys Matalan kynnyksen yksiköiden ominaisuutena on käytettävyys. Sijainti, aukioloajat, maksut, sisällön lakisääteisyys ja kiinnostavuus sekä henkilöstön pysyvyys ja ammattitaito kuuluvat ominaisuuksiin, joiden perusteella asiakas ratkaisee toimintansa ja suhtautumisensa yksikköön. 46 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

47 Konsepti-iltapäivänä työnsä aloittanut design-tiimi jakautui neljään alatiimiin aiheinaan matala kynnys perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, neuvolassa ja perheohjauksessa ja nuorisotyössä. Tehtäväksi designtiimi antoi: Varhaisen tuen puuttumisen toimintamallin kuvaaminen /luominen / muokkaaminen Olemassa olevien, matalan kynnyksen tuen työkalujen selvittäminen Uusien työkalujen kehittäminen matalan kynnyksen puheeksi ottoon ja työhön Miten perusluottamus saadaan säilymään? Perhepalveluverkoston ominaisuutena matala kynnys on helposti ymmärrettävä. Edellä esitetyistä konsepti-tietoprofiileista on alatiimeissä edetty nopeasti kohti käytännön uusia ominaisuuden mukaisten toimintojen täsmentämistä. Matala kynnys perusopetuksessa Kodin ja koulun välinen yhteistyö rakentaa matalaa kynnystä perusopetuksessa. Siinä on olennaista rakentaa luottamus, joka on kaiken muun lähtökohta. Yhteistyön sisältönä ovat vanhempainvartit, vanhempainillat, Wilma, reissuvihot, (puhelin), neuvottelut, nivelvaiheiden siirtopalaverit, yms. Wilma on oppilaitoksen hallintaohjelman www-liittymä. Sitä käytetään oppilaan, kodin ja koulun välisessä vuorovaikutteisessa viestinnässä. Design-tiimi ehdottaa opetussuunnitelmaan 2016 velvoitetta vanhempainvarttien järjestämiseksi. Wilmaan tarvittaisiin kaikille kouluille minimitiedot (esim. perheen yhteystiedot) ja koulun sosiaalityöntekijöille, psykologeille ja kouluterveydenhoitajille tunnukset niiltä osin kuin ne puuttuvat. Niitä ihmisiä, joita on tavannut, on helpompi lähestyä. Tämä design-tiimin esille nostama periaate vastaa henkilökohtaista tuntemista luottamuksen syntymisen edellytyksenä. Yhteistyö sisältää myös vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta vanhempainyhdistyksessä, perhekahvilassa, facebook-ryhmässä tai muun muotoisessa vertaistapaamisessa. Matala kynnys merkitsee koulussa huolen puheeksi ottamista perheen, kollegoiden ja erityisopettajan kanssa. Perusteena tulee olla oikea tieto. Työkaluna ja menetelminä ovat huoliseulat, terveystarkastukset tarvittavien toimijoiden, mm. perheohjaajien verkostopalaverit lapsen/perheen asioissa. Konsultaatiotahoja ovat terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulun sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, neuropsykiatria, koululääkäri, perheneuvola ja lastenpsykiatrian poliklinikka. Kun huoli herää, niin huolten määrää kerätään, kunnes on aika puhua tai toimia. Tämä edellyttää rohkeutta kohtaamisessa. Varhaiskasvatuksessa tähän viitataan huolten vyöhykkeen käsitteellä. Positiivinen palaute on yhteistyön perusta. Design tiimi ehdottaa vanhempien lähestymistä esimerkiksi kysymysten avulla. Kehittämisen kohteita ovat perheneuvolan saavutettavuus ja yhteistyön tehostaminen koulun ja kouluikäisten perheiden kanssa silloin, kun haasteet liittyvät perheen tilanteeseen. Samoin olisi työnjakoa ja yhteistyötä tarpeen selkeyttää koulupsykologien kanssa. Koulupsykologien ja koulun sosiaalityöntekijöiden tarvitsisi näkyä enemmän jos heitä olisi enemmän, tämä mahdollistuisi. Koulupsykologille ohjaamisen yhteydessä viimeistään hyvä konsultoida ja pohtia, miten koulupsykologi voi auttaa ja milloin tutkimukset ovat tarpeen. Design alatiimin aineistossa todetaan, että perusopetuksen opettajien käsitys sosiaalitoimen toimenkuvasta on puutteellinen ja toisinpäin. Näiden toimijoiden välillä on harmaa-alue, jossa toimiminen vaikeaa. Tarvitaan konkreettisia keinoja (esim. perheohjaajat). Tämän kannanoton jälkeen perheohjaajat on sijoitettu terveydenhuoltoon neuvolapalvelujen yhteyteen. Kuitenkin perhepalveluverkoston rakentamisessa konseptien yhteinen kehittäminen poistaa puutteellisia käsityksiä ja harmaata aluetta toimialojen väliltä. Matalan kynnyksen ominaisuudet kuuluvat oppilashuoltoon ylipäätään ja oppilashuoltoryhmän työhön. Mahdollisten muiden ryhmien työn sisältönä kouluilla olisivat oppilaiden toiminnanohjaus, sosioemotionaaliset taidot, moto-kerho, ilmaisu ja kutsukerhot. Pohdittava olisi myös ryhmiä, joissa myös vanhemmilla olisi osuutensa. Perheohjauksen kynnyksen madaltaminen ja saatavuuden paraneminen ovat kehittämistehtäviä. Matalaa kynnystä toteuttavat lapsen koulupäivän aikainen tuki (ruoka, kaverit, kerhot) sekä lapselle annettavat tunnetaito-materiaalit, esimerkiksi Askeleittain ja Kiva koulu. Oppilaan osallistamisessa ja toisista välittämisen kulttuuriin kasvattajana toimivat oppilaskunnat, tukioppilastoiminta, ryhmäyttämispäivät, liikuntahankkeet sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Matala kynnys perusopetuksessa- design alatiimi on tuonut esille paljon matalan kynnyksen toimintaa ja kohdistanut kehittämisen huomion lisäarvoisiin ominaisuuksiin ja organisaatioiden välisten rajojen ylittämiseen toiminnassaan. Näitä koskevat peruskonseptin piirteet täsmennetään ja informaatiota tiivistetään design-prosessin toisella syklillä. Matala kynnys varhaiskasvatuksessa Matalan kynnyksen palveluun on helppo ottaa yhteyttä (ei lähetettä), palvelu on saavutettavissa. Mielenkiintoinen kysymys kynnyksen mataluuden kannalta on: Ihminen vai automaatti? Varhaista tunnistamista varten tarvitaan uusia työkaluja. Jos huolta ei ole tunnistettu, toteutuu emotionaalinen yksinjääminen yleisimpänä laiminlyönnin muotona. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 47

48 Huolenaiheiden tunnistaminen ja aktiviteetit päivähoidossa design-alatiimin mukaan: Tunnistettavat huolet, esimerkkejä: Lapsi tuodaan usein myöhässä Lapsi haetaan liian myöhään Lapsella ei ole säänmukainen vaatetus Lapsella on usein likaiset / rikkinäiset vaatteet Lapsi on epätavallisen nälkäinen Lapsi on hyvin väsynyt Fyysistä sairautta ei hoideta Lapsessa näkyy ruumiillisen kurituksen jälkiä (esim. mustelmat) Lapsi vaikuttaa pelokkaalta, saattaa kavahtaa kosketusta Lapsi on ylikiltti Lapsi on ylisesti levoton Vanhempi vaikuttaa lasta tuodessa/hakiessa sekavalta Vanhempi tuoksahtaa alkoholilta lasta tuodessa / hakiessa Vanhempi on päihtynyt lasta tuodessa/hakiessa Lapsi kertoo esim. vanhemman päihteidenkäytöstä vanhempien välisestä väkivallasta lapseen kohdistuneesta väkivallasta tai hyväksikäytöstä vanhempien huolestuttavasta poissaolosta (esim. pieni lapsi yöllä yksin kotona) perheen sisäisestä henkisestä väkivallasta (esim. lasta alistetaan, isä ei anna äidin käyttää sähköä yms. ) muusta epänormaalista käytöksestä Lapsen käytöksessä tapahtuu selkeä muutos Lapsi taantuu Vanhemman puhe lapsesta on pääosin negatiivista Vanhemman on vaikea rajata lasta Puuttuminen Milloin? -- Huolen vahvuuden vyöhykkeet Miten? -- Välitön puuttuminen -- Oma seuranta -- Konsultaatiot -- Puheeksiotto -- Muut työkalut Mitä puuttumisesta seuraa -- Sovitaanko jotain Yhteys perheohjaajaan Yhteys kiertävään erityislastentarhanopettajaan Yhteys neuvolaan -- Seuranta ja tarvittaessa uudelleen puuttuminen Jatkotyöstöön Tutustuminen ja lapsen vastaanottaminen Huolen / lapsen havainnointi ja kirjaamiskäytännöt Perusluottamuksen rakentaminen käynnistyy päivähoitosuhteen alkaessa. Tähän vaiheeseen panostaminen näkyy sovittuina ja kirjattuina käytäntöinä perheen ja lapsen vastaanottamisessa ja tutustumisesta siinä. Tärkeä työväline on varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen sekä toteutumisen seuranta. Uusia välineitä on tarpeen kehittää lapsihavainnointiin. Kasvun ja oppimisen tuen ikäkausilomakkeiden päivitys on tullut ajankohtaiseksi. Tavoitteena on oikea-aikainen ja oikein mitoitettu tuki. Päivähoidossa ja esiopetuksessa toimivan lapsihuoltotyöryhmän kokoontumistiheys ja menettelytavat olisi saatettava ajantasaisiksi. Varhainen tuki edellyttää neuvolan ja päivähoidon yhteistyökäytäntöjen kehittämistä. Tiimin mukaan esimerkkeinä työkaluista ovat 3-vuotiaan hali-arvio, 5-vuotiaan kehuarvio perhepäivähoidossa sekä 4-vuotiaan ikäkausipalaute. On tärkeä varmistaa yhteisesti sovittu toteutuminen. Hali-arvio ja kehu-arvio ovat Nokian kaupungin kehittämiä lapsen kehityksen arviointimenetelmiä. Sastamala suunnittelee hali-arvion käyttöönottoa, jotta huolen aiheet havaittaisiin varhaisemmassa vaiheessa. Ikäkausipalaute on esimerkki neuvolan ja varhaiskasvatuksen verkostomaisen vuorovaikutuksen käytössä olevasta vakiintuneesta toimintatavasta. Toimialarajan ylittävä lastensuojelutiimi (aluejohtajat, lastensuojelun sosiaalityöntekijät) kokoontuu n. 6 viikon välein (perhepäivähoitoasiakkaat). Perheneuvolan puheterapeutit, toimintaterapeutti ja keltot (kiertävät erityislastentarhanopettajat) kokoontuvat n. kerran kuukaudessa käsittelemään yhteisiä asiakkaita koskevia asioita. Maahanmuuttajaperheiden palvelu ja S-2-opetus (suomi kakkoskielenä) varhaiskasvatusvaiheessa ovat selvittämisen kohteina. Matalan kynnyksen lisäarvoisten ominaisuuksien designtyö jatkuu syksyllä Matala kynnys neuvolassa ja perheohjauksessa Tämä teksti on laadittu design-alatiimin antamasta aineistosta. Perheohjauksen toimintamalli on muokattu kaikenikäisten lasten ja nuorten perheille (0-16v.) Palvelua annetaan ensisijassa arjenläheisesti kotiin, kun perheellä huolia, joihin omat voimavarat eivät riitä. Yhteydenotto voi tulla vanhemmilta, nuorelta tai perheen luvalla viranomaiselta. 48 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

49 Perheohjaajilla on käytössään käsikirja sekä työkalupakki. Perheohjauksen tavoite on olla ennalta ehkäisevä palvelu, joten yhteyttä tulisi ottaa varhaisessa vaiheessa. Perheohjauksen pitää olla matalan kynnyksen helposti lähestyttävä paikka. Palvelun pitää olla nopeasti saatavilla (viikon sisään) ja palvelun on myös tarkoitus olla lyhyt kestoista. Tilastointi antaa mahdollisuuden vaikuttavuuden mittaamiseen. Perheohjaustyöstä kerätään seuraavat tiedot: -- perheohjauksen tarpeen syy, miksi yhteydenotto on ollut -- kohdentuuko ennalta ehkäisyyn -- milloin on tullut jonoon -- milloin ensimmäinen käynti, koska viimeinen käynti, yhteydenpitokertojen lukumäärä -- onko saatavuus ollut nopea ja palvelu lyhytaikainen -- palveluun ohjautumisen taho ja mahdollisen jatkoohjauksen tarve -- syy perheohjauksen päättymiseen -- ikäryhmä Yhteydenottojen lukumäärä osoittaa palveluiden tarpeellisuuden. Viimeisen käynnin jälkeen kysytään puhelimitse kuulumiset: onko asiakkaan mielestä palvelusta ollut hyötyä, ja miten perheellä nyt menee. Näin saadaan kokemustietoa vaikuttavuudesta. Kirjauskäytännöt ja arkistointi toteutetaan niin, että perhetyöntekijä pitää omaan tarpeeseensa muistivihkoa, asiakaskohtaisia kirjauksia ei potilasjärjestelmiin tehdä. Tilastointi käyntimääristä tehdään anonyyminä, ei asiakkaan nimellä. Arkistointia koskevia ohjeita tämän uuden toiminnan osalta selvitetään. Perheohjaus sijoittuu neuvolaan. Perheohjaajat työskentelevät yhdessä tiiminä. Selvitettävänä on, ovatko kaikki Vammalan neuvolassa, vai yksi esim. Mouhijärven neuvolassa. Esimiestehtävät tulevat kuulumaan olemassa olevan viranhaltijan tehtäviin. Varhaisen tuen (puuttumisen) malli koskee perhepalveluverkostossa useiden yksiköiden toimijoita. Siksi siitä rakennetaan koottuun tilastotietoon ja kokemuksiin perustuen kuvattu prosessi, johon kuuluu myös perheohjaus. Olemassa olevat matalan kynnyksen tuen työkalut otetaan neuvolassa selvitettäviksi. Perhepalveluverkoston organisaatiorajoja ylittävään toimintatapaan kuuluu työkalujen käyttäminen asiakkaiden ohjaamiseksi mukaan kolmannen sektorin toimintaan. Tässä design-prosessin alkuvaihetta koskevassa raportissa esitetään suora lainaus aloitusiltapäivän annista aiheen nro 18 kohdalla. Tämä kuvaa lähettävän organisaation näkemystä ja odotuksia. Kolmannen sektorin organisaatiot ovat vastaanottajina ja niiden osuutta perhepalveluverkoston design-prosessissa käsitellään rakennettaessa konseptia toisella design syklillä. Aihe 18. Mitkä uudet verkostot ja yhteisöt ovat korvanneet tai täydentäneet aiempia yhteisöllisyyden tukiverkkoja? Kuinka voisimme saada niistä kumppaneita kaupungin perhepalveluverkostolle? (Perinteisesti kirkko, perhe, suku ja naapurusto ovat olleet yhteisöllisyyden ja tukiverkoston turvaajia. Nyt on ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään sosiaaliseen verkostoon.) Tiivistys: Yhteistyökumppaneita on paljon, tarve ja tarjonta kohtaamaan! Kiinnostavaa tekemistä, sivutuotteena sosiaalisen rakenteen ja yhteisön muodostuminen VPK SRK Partio Kansalaisopisto Metsästysyhdistykset Kalastuskerhot Luontoyhdistys Motocross-kerho Shakkikerho MLL Mannerheimin lastensuojeluliitto Pelastakaa Lapset r.y. Marttatoiminta 4 h-yhdistys Musiikkikoulu, -opisto Lauluopetus Bändikerhot Räp-yhtyeet Mummu,vaari-toiminta päiväkodeissa ja kouluissa Koira, kissa-ystävätoiminta Urheiluseurat Kylä- ja asukasyhdistykset Kulttuuri Potilasjärjestöt V (V tarkoittaa vakauttavaa, H hoitavaa ja E ennalta ehkäisevää elämänhallinnan vahvistamista.) Toimintatapa: Yhteyshenkilöt ko. toiminnasta ilmoittavat tietonsa perhepalveluverkoston yhteyshenkilölle Kaupungin tiedottaminen ko. toimijoille palvelutarpeesta Kaupungilta rahallinen tuki yksilölle, mahdollistaa osallistumisen. Varalla olevat verkot, jotka käynnistyvät tilanteen vaatiessa Eläkeläisten käyttämättömät voimavarat -> lapsiperheiden tueksi E V H Tukiperhetoiminta Kaveri, isä - toiminta NMKY tukihenkilöt Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 49

50 Vammaisjärjestöt MLL lastenhoitopalvelu V H Toimintatapa: Kaupunki tarjoaa koulutusta ja mentorointia Kaupunginhallitus päättää antaa tiloja, koulutusta, henkilöstöresurssia tutoriksi/mentoriksi Verkot, joiden toiminnan sisältönä on joku elämänhallinnan vahvistamisen muoto Yksityinenkin voi perustaa: Kulttuuri Taide, tanssi, valokuvaus, savi, luonto (polut, retket, puunhalaus), näytelmäkerho V H Autopajatoiminta Martat, käytännön opit, partio, SRK-mopokerhot E V H Toimintatapa: Kaupunki tarjoaa toimintaan tiloja ilmaiseksi. Molemminpuolinen hyöty: mummut ja vaarit käyttöön ajankulu tarpeellisuuden tunne seuroille ja järjestöille jäseniä Muu, mikä? SOME facebook, blogit, twitterit Perhepalveluverkoston nettisivut Virkistää vanha käytäntö: Koko kylä kasvattaa Naapuriapu kotitalkkari/aviomiespalvelu Lapsiperheet tukemaan toisiaan, esim. vuorotellen lastenhoitoapua Lions club, tms. yhteistyöhön lapsiperheiden tueksi esim. työtön työnhakija lapsiperheille lastenhoitoavuksi ja leijonat, tai joku taho, maksavat viulut, ei kustannuksia perheelle. Toimintatapa: Tempaukset: Haastetaan mukaan Liikuntahaaste Talvitapahtumat Siivoustalkoot Yhteisöllisyys Matalan kynnyksen paikka, josta haet apua ilman leimautumisen pelkoa Vertaisryhmät Toimintatapa: Tiedottaminen Lehtiset ja esitteet Kauppa Apteekki Terveysasema Neuvola Edellisissä sitaateissa olevasta aloitusiltapäivän annista on tarpeen ottaa esille ja kehittää yksi lähtökohta vuorovaikutukseen kolmannen sektorin kanssa. Peruskonseptiksi syksyn 2014 design-prosessiin sopii fokusryhmän 18 esittämä tiivistys: Yhteistyökumppaneita on paljon, tarve ja tarjonta kohtaamaan! Koska elämänhallinnan vahvistamiseen tähtäävä varhainen tuki sisältää käytännössä jotakin asiakasperheen asioihin puuttumista, nousee esille kysymys, miten perusluottamus saadaan siinä säilymään. Design-alatiimi pitää tärkeänä korostaa vapaaehtoisuutta ja lupaa yhteistyöhön. Asiakkaan tietoon saatetaan, ettei potilasjärjestelmään tehdä kirjauksia ja muistiinpanot tulevat vain perheohjaajien käyttöön. Arkistointi tapahtuu anonyymisti. Design- alatiimi on haastatellut kahta asiakasta siitä, mitä he odottavat perheohjaajalta. Asiakkaiden vastaukset ovat seuraavat: Asiakas A: Nuorille perheille ohjausta ja neuvontaa arkisiin asioihin, kuten lapsen nukkumaan laittaminen, siivous, ruuanlaitto, uhmakohtauksiin ja itkupotkuraivareihin reagointi kodinhoito Asiakas B: Millaisia tavaroita tarvitaan, mistä voi luopua ja mitä säilytetään, tavarapaljouden hallinta? Miten tiukasti lasta saa ojentaa, missä kulkee raja, miten rajat oikeasti laitetaan? Mikä on normaalia käytöstä? Mikä on normaalia itkua, milloin pitää hakea apua? Äidin hyvinvointilupa hoitaa myös itseään, äidin oma hyvinvointi, liikunta ym. 50 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

51 Innovaatioiltapäivän ajatuksia: Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon aliprosessi on hyvä sijainti organisaatiossa. Huomioitava on sos. puolen tuki ja työnohjaus perheohjaajille terveydenhuoltopainotteisessa työyhteisössä. Tärkeää on näkyvyys kaikille, myös nuorille. Helposti lähestyttävyys. Tuttuus kouluilla. Hyvä olla niin tuttu, että voi käydä kahvilla esim. kouluilla ja tavata nuoria, lapsia ja opettajia helposti. Kiikoisten ABC. Tulisi antaa kasvot toiminnalle. Toimintatavassa on tärkeää välttää kaikenlaista kangistumista ja tiukkaa lokerointia esimerkiksi alueiden mukaan. Toimitaan joustavasti jakautuen ikäryhmien mukaan. Palautteen kysyminen on tärkeää! Kysytään: Miksi perhe kokee/ei koe saaneensa apua perheohjauksesta Jos perheessä on useampi lapsi, tehdään työtä koko perheen kanssa eikä selkeästi vain yhden lapsen kanssa. Kaikki lapset pitää tilastoida erikseen. Voisi kehittää kaupungin nettisivuille sivun, jossa olisi tavallisia ohjeita arkeen vanhemmille. Hyvää yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa vaalittava: neuvola, perheneuvola, kaikki koulut, sosiaalitoimi, koulupsykologit, nuorisotyö yms. yms. Innovaatioiltapäivän moniammatillisuuteen perustuvat, pöytäliinoihin kirjoitetut learning café- tallenteet ovat neuvolassa käytössä perheohjauksen kehittämisessä. Matala kynnys nuorisotyössä Nuorisotyössä kaikki toiminta järjestetään matalan kynnyksen periaatteella, koska tavoitteena on, että kuka tahansa nuori saapuu vapaaehtoisesti osallistumaan talojen toimintaan. Nuorisotiloilla työskentelevät ammattilaiset kasvattajat, joilla on taito huomioida ja havaita mahdolliset nuoren ongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Yhteistyö eri ikäluokkien kanssa kouluissa tehtävässä yhteistyössä tekee nuorisotyöntekijät tutuiksi nuorille ja heidän on aina helpompi tulla viettämään vapaa-aikaa nuorisotiloille ja muuhun toimintaan mukaan. Matala kynnys etsivässä nuorisotyössä (15 v-) merkitsee sitä, että on helppo tulla palveluiden piiriin. Nuori tietää mistä saa apua. Puuttuminen nuorisopalveluissa perustuu joitakin tilanteita koskevaan ohjeistukseen mm. päihteiden käytöstä, tupakoinnista ja tupakkavälineistä. Nuorisotyöntekijöiden ja sosiaalipalveluhenkilöstön kesken on designprosessin aikana löydetty paremmin yhteys ja käydään yhteisiä keskusteluja asiakastapauksista nimettöminä. Olemassa olevat matalan kynnyksen työkalut ja aktiviteetit: Nuorten nivelvaihetyö, ryhmäytykset koulu+ nuorisopalvelut (7. luokat) Otamuksen seikkailupäivät (5. luokat) Otamus on virkistysalue Sastamalassa Mouhijärvellä. Päihde- ja asennekasvatus (6. luokat) Päihteisiin liittyvät ohjeistukset Tupakointiin liittyvät ohjeistukset Nuorisopalveluiden kerhotoiminta Työleirit (kutsuleiri) Kutsukerhot, teemapäivä ongelmatilanteissa Rästipajat ammatillisessa koulutuksessa, yhteys kotiin matalalla kynnyksellä Kerhotoimintaa on uutena toimintamuotona järjestetty ammatillisessa koulutuksessa (mm. kokkikerho, kuntosaliohjausta jne.) Perhetyössä räätälöidään työkalut tilanteen mukaan, herkästi otetaan yhteyttä ja tasoitetaan kynnyksiä Te tapäivät ja Tärpin toimitilat etsivässä nuorisotyössä Huoli-> lastensuojeluilmoitus Puutteet toimintamalleissa ja työkaluissa: Nuorisopalvelut: pienen huolen kohdalla ei ole työkalua, lastensuojeluilmoitus ainoa ja melko raju työkalu Ei ole ryhmää olemassa, mikä keräisi päihteiden käytöstä tietoa ja reagoisi toimenpitein tarvittaessa Oppilashuoltoryhmissä ei enää nuorisotyöntekijä Lastensuojeluilmoitus, mikä ei aiheuta muita toimenpiteitä kuin kirjeen lähettämisen perheeseen. Kirjeessä tarjotaan apua. Kuinka moni vanhempi oikeasti tarttuu lastensuojelun tarjoukseen? Tarvittavat uudet työkalut Liputusjärjestelmän luominen Mikkelin ja Espoon tapaan. Tämä vaatii työaika- ja työntekijäresurssia! Nuorisotyöntekijä koulussa esim. pidennetyn välitunnin säännöllisesti esim. kerran kahdessa viikossa tms. Oppilaskuntien kokouksiin vierailemaan nuorisotyöntekijä, nuvassa (nuorisovaltuusto) edustus oppilaskunnista Päihdetyöryhmään pitäisi nimetä henkilöt jotka oikeasti ovat tekemisissä päihdeasioiden kanssa ja joilla on mahdollisuus reagoida kentältä Nuoret aikuiset -kahvila Tärpissä syksystä 2014 alkaen tarvitaan teinien vanhempainkahvila (3. sektori?) Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 51

52 Perusluottamuksen säilyminen? Perusluottamus asiakkaan kanssa muodostuu pitkän aikavälin tuloksena. Nuorten kanssa ei rakenneta kaverisuhdetta vaan aikuinen-nuori- suhdetta, missä nuori kokee olonsa turvalliseksi. Turvallisuutta tuo nuorelle myös rajojen asettaminen ja hänestä huolehtiminen, kun se tapahtuu nuorta kunnioittaen. Nuorisotyössä on asiakkaan oman elämänhallinnan vahvistamisen kannalta olennaista, että nuori pysyy toimintojen piirissä, vaikka häntä koskeva huolen aihe otetaan käsiteltäväksi Kopinoton, kokonaisvastuun ja konsultaation konseptin kehittäminen Tällä konseptilla tavoitellaan huolten ja niiden aiheiden varhaista tunnistamista, jotta tarvittava tuki ja apu saadaan vaikutuksen tehokkuuden takia aikaisessa vaiheessa. Toisena tavoitteena on vastata sellaisten perheiden elämänhallinnan vahvistamisesta, joissa tarvittava jää ilman ulkopuolisen vastuuta tekemättä. Design-prosessin yhteisöllisenä tavoitteena toistensa henkilökohtainen tunteminen, jotta monimuotoinen vuorovaikutus olisi tehokasta sekä informaatio eri toimijoiden tarjoamista mahdollisuuksista yhteistä. Design-tiimi jakautui kolmeen alatiimiin. Kopin ottamisen tiimiin tulivat mukaan neuvolan, verkostolukion, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen edustajat. Kokonaisvastuun tiimiin kuuluivat terveydenhoidon, etsivän nuorisotyön, varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, perusopetuksen sekä perheiden sosiaalityön viranhaltijat. Konsultaatiotiimiin osallistuivat aluesairaalan prosessikehittämisen asiantuntija ja lastenpsykiatri sekä perusterveydenhuollon ja erityisopetuksen edustajat. Tietojärjestelmiin liittyviä kysymyksiä ryhtyi selvittämään kasvatuskeskuksen tieto- ja viestintätekninen asiantuntija. esimiesasemassa yksikössä olevalle viranhaltijalle. Kokonaisvastuullisen kopin otto voi johtaa suoraan puheeksi ottamiseen, koska hän vastaa reagoinneista yksikkönsä asiakkaita koskeviin erilaisiin huolen aiheisiin. Kolmas toimintatapa tulee kysymykseen silloin, kun huolen havaitsija omaa eritysasiantuntemusta ja voi suoraan aloittaa toimenpiteet omaan erityisalaansa kuuluvan huolen kohdalla. Poikkeustilanteissa, jotka edustavat 80/20 säännön avulla ilmaistuna suppeaa 20 %:n osaa tapauksista, asiakasperhe ei syystä tai toisesta kykene kokonaisvastuuta kantamaan. Hän voi kyetä siihen saadessaan tukea kokonaisvastuulliselta. Tästä on esimerkkinä aloitusiltapäivän draaman yksinhuoltajaäiti Aina Väski-Kohola, jonka oli kovasta yrittämisestä huolimatta vaikea hallita kolmen eri tavalla ongelmaisen lapsensa elämänhallintaa ja terveyttä vahvistavien palvelujen järjestämistä. Organisaatiorajat ylittävä kokonaisvastuullisuus tulee silloin kaupungin palveluksessa olevan viranhaltijan tehtäväksi. Tämä on yksi konseptin tarkemmin määriteltävä ja toimijoiden kesken sovittava ominaisuus. Roolien täsmentämistä testataan yksikkökohtaisten kopin ottamisen ja kokonaisvastuun suunnitelmien avulla. Yksiköiden väliseksi verkostomaisen toiminnan valmisteluksi suunnitelmien laatiminen tulee, kun on valittava, kuka on monilapsisten ja eri yksiköiden asiakkuuksien tilanteessa kokonaisvastuullinen. Tätä kysymystä selvitetään designprosessin toisella syklillä alkaen syksystä Tietosuojaa ja opiskelijahuoltoa koskevien lakien säännökset edellyttävät, että tämän konseptin mukainen toiminta edellyttää asiakkaan kirjallista suostumusta. Roolit ja viranhaltijoiden tehtäväkuvat Normaalitilanteessa perhepalvelujen lähtökohtana on, että asiakasperheellä on kokonaisvastuu jäsentensä palvelutarpeiden ja elämän hallinnasta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa havaitaan lapsen puhehäiriö, joka on myös perheessä havaittu ja puheterapian palvelujen hankkiminen sujuu perheen vastuulla. Huolen havaitessaan viranhaltijan tai työntekijän tehtävänä on vastata siitä, että huolen aiheeseen reagoidaan. Hän ottaa Sastamalan perhepalveluverkoston designprosessissa omaksutun käsitteen mukaisesti kopin. Hän astuu kopin ottajan rooliin. Kopin ottamisessa on kolme päävaihtoehtoa riippuen siitä, missä asemassa ottaja on. Jos puheeksi ottaminen ei hänelle kuulu, hänen tulee siirtää huolenaiheen enempi käsittely oman yksikkönsä kokonaisvastuulliselle, usein 52 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

53 Elämänhallinta on yksilöllistä, henkilökohtaista ja jokaisen käytettävissä olevista voimavaroista riippuvaa. Silloin eri perheitä koskevat huolenaiheet ovat myös moninaiset. Tärkeä osa henkilöstön ammattitaitoa ja vastuuta on havaita nämä huolet varhain. Silloin tilannetta voidaan korjata helpommin toimenpitein perheen kannalta ja alhaisemmin kustannuksin kaupungin kannalta. Puheeksi ottaminen on tärkeä tehtävä ja, jos asiakkuudessa vallitsee perusluottamus, on kynnys myös matala löytää huolen aiheen poistava ratkaisu. Puheeksi otettavien asioiden nuolikirjo on kuviossa esitetty huolenaiheiden moninaisuutta vastaavalla tavalla. Aktivoituminen tarkoittaa perhepalveluverkoston toimintaa elämänhallintavaikutuksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi Sastamalan koulutuskuntayhtymässä perustehtävänä on opiskelijan valmistuminen ammattiin, jolloin yhdessä huoltajien kanssa otetaan puheeksi mikä tahansa opintojen edistymistä vaikeuttava, tässä raportissa aikaisemmin kuvattu elämänhallinnan ongelma sellaisen ratkaisun löytämiseksi, että opiskelija saa tutkintonsa valmiiksi. Tässä kohdassa usein tuetaan samalla vanhemmuutta nuoren murrosikäisen kasvatukseen liittyvissä asioissa juuri silloin, kun asia on koskettava ja ajankohtainen. Tutkinto mahdollistaa työn ja työ on hallinnan tunteen rakentumisen olennaisimpia lähtökohtia. Kun keskustelu ei riitä, kokonaisvastuullinen harkitsee muiden lisätoimenpiteiden tarpeellisuutta. Verkostomainen toimintatapa ilmenee seuraavasta valmisteluryhmän jäsenen puheenvuorosta: Toimija on vastuussa siitä, että tekee, mitä on sovittu, kun on pidetty vaikka ensimmäinen verkostopalaveri. Siinä on kartoitettu asiakkaan tilanne. Esimerkiksi puheterapeutti pitää huolta siitä, että asiakas käy terapiassa. Jos terapian aikana ilmenee muitakin huolen aiheita, terapeutti kutsuu verkoston koolle, keille huolen käsittely kuuluu. Verkosto sopii siitä mitä ryhdytään tekemään Verkosto voi sopia, milloin tilannetta seurataan ja mitä sillä välillä tapahtuu. Asiakasta ei unohdeta. Tähän liittyy sovittu seuranta seuraavassa asiakasta koskevassa yhteispalaverissa. Uutta tässä on se, että kopinoton, kokonaisvastuun ja konsultaation konsepti jäsentää ja systematisoi niitä vaiheita, jotka edeltävät nykyisen verkostomaisen toimintatavan alkamista ja kokonaisvastuullisen sitä koskevaa hallintaa. Konsepti vastuuttaa henkilöstöä ja tehtäväkuvat täsmentyvät. Esimerkiksi nuorisotyössä olisi saatava tarkaksi ja selkeäksi, kuinka nuorisotyöntekijät ilmaisevat huolen nuoresta niin, ettei kontaktia nuoreen menetetä. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 53

54 Kopin ottamisen design Kopin ottajan toimintatapaan ja viestikapulan kuljettamiseen liittyy nivelvaihe, jota alatiimin aineiston perusteella kuvataan seuraavassa kaaviossa. 54 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

55 Verkostopäivässä oli pohjaesityksenä seuraava nivelvaiheen spesifiointi: Kokonaisvastuun design Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 55

56 Kopin ottamisessa ja kokonaisvastuussa olennainen ominaisuus koskee haluttua asennetta työhön. Se tarkoittaa design-alatiimin mukaan henkilöstön vastuullisuutta ja elämänhallinnan vahvistamistehtävän omaksi ottamista. Haluttu asenne ei sisällä arkuutta ja välinpitämättömyyttä. Innovaatioiltapäivän kahvilapöydästä tuli viesti: Henkilökunnan sitoutuminen ja tapa tehdä työtä, on erittäin keskeinen asia! Asiakkaan tiedon käyttäminen on myös tärkeätä kolmen k:n konseptia toteutettaessa. Halutun asenteen sisällön osalta design-tiimi viittaa aloitusiltapäivänä tallennettuun informaatioon, jota siteerataan seuraavaksi. Asenne aloitusiltapäivän fokusryhmän mukaan Aloitusiltapäivässä fokusryhmällä 29 oli aiheena, millaista asennetta perhepalveluverkoston toiminta edellyttää meiltä työntekijöiltä. Ryhmä esitti tiivistyksen: Avoimuutta, rohkeutta, yhteistyöhalua ja halua ylittää oman mukavuusalueen rajat kaikkia osapuolia kunnioittavasti (asiakkaat, verkosto) Ennalta ehkäisevässä (E), hoitavassa (H) ja vakauttavassa (V) elämänhallinnan vahvistamisessa halutut asenteen ominaisuudet esitetään lainausmerkeissä muuttamattomina: Asenne ennalta ehkäisevässä: Yhteistyöhalu Rohkeus Uskaltaa ottaa asian esille Huolen puheeksi ottaminen Luottamus Verkostot Oma ammattitaito Taito / halu jakaa tietoa Ammattitaito Eri tekijöillä on paljon tietoa omasta toimialasta tai näkökulmasta Avoimuus Kunnioittava Asiakas Työtoveri Asiakaslähtöinen asenne Käytännönläheisyys E H V ruohonjuuritasolla toimiminen työkalupakki Positiivisuus E H V Asenne vakauttavassa Tasavertaisuus, kaikilla oikeus ja mahdollisuus samoihin palveluihin Luovuus, keksiä menetelmiä ja keinoja saavuttaa apu Joustavuus, verkostotyöskentelyssä ja asiakastyössä Kannustavuus, ohjata palveluiden, harrastusten ja opiskelun piiriin Sinnikkyys Innokkuus, motivointi Asenne hoitavassa Pitkäjänteisyys, haetaan eri keinoja ja menetelmiä Usko tulevaisuuteen toivon ylläpitäminen ongelman ratkaiseminen kannustus Yhteistyöhalu esim. yhteydenotto, neuvotteleva ote verkosto, perhe Tavoitteellisuus työskentelyssä Ongelman pilkkominen Oman osan hoitaminen, jotta tavoitteeseen päästään Suunnitelmallisuus, aikataulutus Sitoutuminen työskentelyyn Vastuullisuus, jokainen hoitaa sovitut asiat aikataulun mukaan Rajojen ylittäminen Toimiminen yli oman mukavuusalueen ja samalla oman työnpiirin Rohkeus, uskaltaa ottaa yhteyttä eri tahoihin. Mikä uusi toiminta tarpeen? Säännöllisesti esim. kuukausittain verkostopalaverit Yhteistä koulutusta, käsitteet tutuiksi, yhteisiä nimiä asioille Toiminnan strukturoiminen ja selkiyttäminen Asioiden hoitaminen ei saa olla henkilöstä kiinni. Aloitusiltapäivä ja design-prosessi ovat nostaneet esille halutut asenneilmaston ominaisuudet. Palveluyksiköiden ohjauksesta ja työyhteisöjen vuorovaikutuksesta vastaavien tavoitteena on saada halutut ominaisuudet käytännössä vallitseviksi. Konsultaation design Konsultin roolissa toimii henkilö tai taho, jolla on erikoisosaamista. Jos kokonaisvastuullinen toteaa huolen aiheen, jota hän omalla toiminnallaan ei saa poistetuksi, hän hankkii asiaan konsultaation. Suomen kielen perussanakirjan mukaan sana konsultoida tarkoittaa neuvotella, kysyä neuvoa. Kokonaisvastuullinen voi hankkia lisätietoa ja asiantuntemusta sekä kysyä neuvoa siirtämättä asiakkuutta. Jos se ei riitä, kokonaisvastuullinen siirtää asiakkuuden konsultoivalle taholle. Asiakkaan elämänhallinnan vahvistamisen osavastuu siirtyy nykyisin vallitsevien periaatteiden mukaisesti sovituksi ajaksi ja asiakkuus palautuu kokonaisvastuulliselle ajan päätyttyä. Terveydenhuollossa 56 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

57 hoitovastuu ei konsultaatiossa siirry. Perhepalveluverkostossa kokonaisvastuullinen siirtää asiakkuuden erityisosaajalle, myös siihen osaamiseen liittyvän vastuun. Erityisosaajalla on muiden huolien osalta puolestaan kopin ottajan rooli. Terveydenhuollossa konsultaation pyytäjänä on terveydenhuollon ammattilainen, useimmiten lääkäri. Päiväkodista tai koululta tie erikoissairaanhoidon konsultaatioihin kulkee perusterveydenhuollon lääkärin kautta. Perhepalveluverkoston kumppanuuksia kartoittavassa design-työssä rakennetaan osana toista sykliä konseptia, kuinka ohjata asiakkaita osallistumaan kolmannen sektorin tarjoamaan toimintaan hallinnan tunnetta kasvattavien elämänkokemusten saamiseksi ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi. Tässä ei ole kysymys konsultaatiosta eikä asiakkuudesta, vaan kokonaisvastuullisen puheeksi ottamisen muodosta, jotta elämänhallinta vaikutus saataisiin syntymään jäsenyyden tai osallistumisen kautta. Design-prosessilla tavoitellaan kokonaisvastuullisen ja kumppanin välisiin suhteisiin uusia muotoja ja sisältöjä. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 57

58 Seuraavassa taulukossa on design-alatiimin laatima taulukko konsultaatioiden keinoista ja tuottajista. Kopin ottaja, kokonaisvastuullinen tai konsultti tukevat vanhemmuutta joko suoraan tai muuhun aktiviteettiin liittyen. Esiin nousee myös kysymys vanhemmuuden tukemisesta ennen kuin huolen aihe kasvaa niin havaittavaksi, että se aktivoi kopin ottajan. Vanhemmuuden tukemisen design-työn yhteydessä esille nousi nopean tuen tarve äkillisissä kriiseissä. Design-työtä tulisi jatkaa, jotta olisi kehitetty toimintamalli, miten autetaan ja tuetaan perhettä eri elämänkriiseissä. Kuka ottaa kopin ja miten edetään? Pilottiyksiköiden suunnitelmat Jotta konsepti saadaan selkeäksi ja täsmälliseksi, ryhdyttiin laatimaan kolmen k:n suunnitelmataulukoita pilottiyksiköille. Ne ovat Nuorisotalo Pilvi, Vammalan neuvola, Ojansuun päiväkoti ja Varilan koulu. Ennen yksikkökohtaista selvittämistä kopinotto, kokonaisvastuu ja konsultointi eivät olleet päätettävissä olevia, siis toimeenpantaviksi valmiita konsepteja. Jotta voitaisiin edetä päätettävyyden suuntaan, valmisteluryhmässä katsottiin tarpeelliseksi täydentää saatavilla olevia tietoja pilottitestaamisen avulla. Tämä työ aloitettiin verkostopäivässä kesäkuussa laatimalla pohjaversiot kolmen k:n suunnitelmista yksiköille. Lisätietojen, näkemysten ja kokemusten hankkiminen jää tämän raportin kirjoittamisen jälkeen etenemään, kuten edellä todettiin, pilottiyksiköissä henkilöstön kanssa. Suunnitelmien laatiminen sisältää vaiheita, joissa eri toimialojen edustajat ovat samanaikaisesti saapuvilla, mikä auttaa tutustuttamaan käsitteisiin ja osallistujat löytävät yhteisiä nimiä asioille. Pilottiyksiköiden suunnitelmataulukoiden tarkoituksena on osoittaa, mitkä ovat eri ammattiryhmiin kuuluvien henkilöiden tehtävät ja kuinka erilaisten huolten esiin noustessa asian käsittely etenee. Taulukot kuvaavat paljon vallitsevia toimintatapoja mm. opiskelijahuollossa. Samalla ne systematisoivat huolten havaitsemista ja toimenpiteitä sen jälkeen. Taulukossa on esitetty ammattinimekkeiden kohdalla henkilömäärät. Nuorisotalo Pilvi on laatinut ainoastaan kopin ottamisen suunnitelman. Muissa yksiköissä on valmisteltu myös kokonaisvastuun suunnitelma. Siinä osa A koskee yksikön sisäistä toimintaa ja osa B yksiköiden välistä, verkostomaista toimintaa. 58 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

59 Yksikkö Asiakkaan osallistuminen Nuorisotalo Pilvi Kopin ottajat Nuorisotyöntekijät (5hlöä) Huolet, joista kopin ottaja huolehtii itse Lapsi viettää aikaansa nuorisotalolla aina kun talo auki, kukaan ei kaipaa Huolet, joissa kopin ottaja siirtää asiakkuuden Henkilöt tai teho, jolle vastuu huolesta siirtyy Huoltajat Koulu Nuori Huoltajat Huono hygienia: (likainen, likaiset vaatteet, jatkuvaa) Huoltaja Kouluth Nuorisott seuraa Nuori Huoltajat Kiusaaminen Huoltajat Nuori Huoltajat Tupakointi Huoltajat Ntt ohjaa tupakastavieroitushoitajalle Nuori Huoltajat Käytöshäiriöt Huoltajat Nuori Huoltajat Ihmissuhdeasiat (Huoltajat) Nuori (Huoltajat) Päihteiden käyttö Huoltajat Kouluth Sosiaalityöntekijä Laajempi verkosto Mielenterveysongelmat Itsetuhoinen käytös (esim. viiltely) Yliaktiivinen seksuaalinen huolestuttava käytös. Ikätasosta poikkeava. Suojaikärajat Rikokset, väkivaltatilanteet Huoltajat Kouluth Huoltajat Kouluth Sosiaalityöntekijä Huoltajat Kouluth (Sosiaalityöntekijä) (Poliisi) Huoltajat Sosiaalityöntekijä (Poliisi) Huoltajat Poliisi Sosiaalityöntekijä Elämän kriisit Elämän kriisit Huoltajat Kouluth Kriisityöntekijä (Riippuu tilanteesta.) Nuori Huoltajat Nuori Huoltajat Nuori Huoltajat Nuori Huoltajat Nuori Huoltajat Nuori Huoltajat Nuori Huoltajat Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 59

60 Yksikkö Kopin ottajat Huolet, joista kopin ottaja huolehtii itse Huolet, joissa kopin ottaja siirtää asiakkuuden Henkilöt tai teho, jolle vastuu huolesta siirtyy Asiakkaan osallistuminen Ojansuun pk Pk:n johtaja LTO, 8 LH, 6 Avustaja 1 Arjen huolet, vastaa asian eteenpäin viemisestä omassa lapsiryhmässä, tarvittaessa muissa ryhmissä Arjen huolet, vastaa asian eteenpäin viemisestä Pienet arkiset asiat hoitaa itse Pienet arkiset asiat hoitaa itse Tilanteet, joissa ei vaadita johtajaa Kokonaisvastuullinen, kunnes toisin sovitaan esim. lastensuojeluasiakkuuden alkaessa Arjen huolet tuodaan työtiimiin Arjen huolet tuodaan työtiimiin lapsen ryhmän lto LTO LTO Keskustelu vanhempien kanssa Keskustelu vanhempien kanssa Keskustelu vanhempien kanssa Keskustelu vanhempien kanssa 60 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

61 Yksikkö Kokonaisvastuulliset henkilöt, joille vastuu huolesta siirtyy Siirtynyt huoli Konsultaatio, jota kokonaisvastuullinen hankkii Mikä on konsultoiva taho? Asiakkaan osallistuminen Maksava taho LTO Käytöshäiriöt Kelto pene lapsihtr Ojansuun päiväkoti Verkostopalaverit Kaupunki Perhe-ohjaaja Lastensuojelu Lapsihtr Puutteet lapsen huolenpidossa Verkostopalaverit Kaupunki Perheisiin ja vanhempiin liittyvät huolet Perhe-ohjaaja Lastensuojelu Lapsihtr Pene Verkostopalaverit Kaupunki Lapsen kehitykseen liittyvät huolet Kelto pene Vammaispalvelut Neuvola Lapsihtr Verkostopalaverit Kaupunki Lapsen tunneelämän häiriöt Kelto pene Neuvola Lapsihtr Verkostopalaverit Kaupunki Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 61

62 Yksikkö Kopin ottajat Huolet, joista kopin ottaja huolehtii itse Huolet, joissa kopin ottaja siirtää asiakkuuden Henkilöt tai taho, jolle vastuu huolesta siirtyy Asiakkaan osallistuminen Vammalan neuvola Lähihoitaja Kaikki Koko ajan mukana, lupa, verkostopalaverit, keitä asiakas niihin haluaa Terveydenhoitajat 6, Sairaanhoitaja 1, Lääkärit 4, Perheohjaajat 3 henkilöä Fyysinen terveydentila esim. motoriset taidot Psyykkinen terveydentila, Huolen vaikeusasteen mukaan Lapsen/aikuisen psyykkinen oireilu esim. elämän kriisitilanteet, psyykkinen sairaus vaikeusasteen mukaan, lasten käyttäytymishäiriöt Sotesin asiantuntijat, ESH Sotesi ESH Sosiaalinen terveydentila Lasten käyttäytymishäiriöt Vuorovaikutus, parisuhde, käyttäytyminen tarvittaessa Terveysaseman hoitajat, lääkärit, A- klinikka Päivähoito 62 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

63 Yksikkö Kokonaisvastuulliset henkilöt, joille vastuu huolesta siirtyy Siirtynyt huoli Konsultaatio, jota kokonaisvastuullinen hankkii Mikä on konsultoiva taho? Asiakkaan osallistuminen Maksava taho A) Vammalan neuvola B1) Päivähoito kunnallinen tai yksityinen B2) Kolmas sektori: Erilaiset kerhot Terveydenhoitajat 6, Sairaanhoitaja 1, Lääkärit 4, Perheohjaajat 3 henkilöä A-klinikka, Sotesin psykiatri/ sh, Lastensuojelu Päivähoitohenkilöstö Kerhon pitäjät Terveydentila Arki kotona Äitiys, vanhemmuus Päihdeongelmat Huume, alkoholi Arjen sujuminen Terveydentila Huoli normaalista kehittymisestä Lapsen kohdistuvat huolet, jotka vaikuttavat lapsen normaaliin kehitykseen B3) ESH Huoli asiakkaan/perheen tilanteesta Synnytys, keskonen, asiakas/ perhe ei ole siirtynyt neuvolaan. Sairas lapsi, hoitovastuu ei siirtynyt Kotipalvelu, palv.seteli, perheohjaus yksilön tarpeen mukaan Aikaisemmat terveystiedot asiakkaan luvalla Esim. hoidon järjestyminen perusterveyden huollossa Ali-/ylipaino, Sairauden tuomat haasteet, Erityisruokavalio Ravitsemusterapeutti, PSHP/ Servi Oy, Sotesin lrit ESH Lapsiperh. sosiaalipalvelut, neuvoloiden perheohjaus Perheohjaus, Lastensuojelu/ Ensikoti Vammalan neuvola Vammalan neuvola Vammalan neuvola Vammalan neuvola Vammalan neuvola Koko ajan mukana Sotesi Sotesi Sotesi Vammalan neuvola Päivähoidon ikäkausilomakkeet Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 63

64 Yksikkö Kopin ottajat Huolet, joista kopin ottaja huolehtii itse Huolet, joissa kopin ottaja siirtää asiakkuuden Henkilöt tai taho, jolle vastuu huolesta siirtyy Asiakkaan osallistuminen Varilan koulu Luokanop. 14/ Erityisluokanopettaja 2 Erityisopettaja 1 Koulunkäyntiavustaja 8 Kouluterveydenhoitaja 1 ja lääkäri määräaikaistarkastuksissa Muu henkilöstö 5 Aip-ohjaaja Koulun kerhoohjaaja Muu kuin oma luokanopettaja tai -ohjaaja Rehtori/ koulunjohtaja Lievät oppimisvaikeudet Poissaolot Lievät käytöshäiriöt Väsymys Levottomuus Unohdukset Laiminlyönnit Pu-lu-ki vaikeudet Opiskelutaitojen ohjaaminen Käytöshäiriöt Testeissä nousseet huolet Huolen havainnointi Oppilaan kuunteleminen Pattitilanteiden ohjaaminen Terveydentila Itsestä huolehtiminen Puuttuminen epäterveelliseen elämäntapaan Huolen havainnointi Huolen havainnointi Oppilaan kuunteleminen Pattitilanteiden ohjaaminen havainnointi Oppilaan kuunteleminen Pattitilanteiden ohjaaminen Lievät oppimisvaikeudet Poissaolot Lievät käytöshäiriöt Väsymys Levottomuus Unohdukset Laiminlyönnit Jos huolet jatkuvat, kasvavat tai vaikeutuvat Huolet, joihin erityisopettajan tukitoimet eivät ole riittäviä tai tarvitaan moniammatillista yhteistyötä Aina huolen havaittuaan Huolet, joihin terveydenhoitajan tukitoimet eivät ole riittävät tai tarvitaan moni-ammatillista yhteistyötä tai muuta työntekijää Aina huolen havaittuaan Aina huolen havaittuaan Siirtää tiedon Yleisen tuen asiat sisäisenä konsultaationa Vahvempaa tukea koordinoi oppilashuoltotyöryhmä Luokan-opettajalle tai -ohjaajalle Kodin ja koulun yhteistyö vapaamuotoisena. Tehostetun ja erityisen tuen lakisääteiset asiakirjat. 64 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

65 Yksikkö Kokonaisvastuulliset henkilöt, joille vastuu huolesta siirtyy Siirtynyt huoli Konsultaatio, jota kokonaisvastuullinen hankkii Mikä on konsultoiva taho? Asiakkaan osallistuminen Maksava taho A)Yksikön sisäinen kokonaisvastuu Luokanopettaja yleisen ja tehostetun tuen tasolla Kokonaisvastuu oman luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyvien asioiden hoidossa Tapauskohtaista Erityisopettaja Kouluth. Koulun sos.tt. Perheohjaaja Erityisopettaja erityisen tuen tasolla Oppimisvaikeudet Käyttäytymisen ongelmat Kouluth Perheohjaaja Koulun sos.tt. Koulu-psykologi ESH erikoispsyk. Lastenlääkäri/ lääkäri Pene Toiminta-terapeutti Puheterapeutti OHR Tarvittavien palvelujen arivointi, järjestäminen ja koordinointi. Poissaolot Laiminlyönnit Vakavat puutteet opiskelussa Kouluth Perheohjaaja Koulun sos.tt. Koulu-psykologi ESH erikoispsyk. Lastenlääkäri/ lääkäri Pene Toiminta-terapeutti Puheterapeutti Nuorisopalvelut Rehtori Koulun työrauhaan, olosuhteisiin, oppilaiden väliseen kiusaamisen selvittämiseen liittyvien asioiden johtaminen ja koordinointi. OH-asiat Sosiaalitoimi Poliisi Nuorisotoimi Koulutoimisto Opetushallinto Kouluth. Syömishäiriöt Heikentynyt terveydentila, tms. Koulun sos.tt. Koulu-psykologi ESH erikoispsyk. Lastenlääkäri/ lääkäri Pene Toiminta-terapeutti Puheterapeutti Liikuntatoimi Tupakasta vier. Hoitaja B) Yksiköiden välinen kokonaisvastuu Koulun sos.tt. Huoli lapsen/ perheen tilanteesta Päihde-ongelmat OHR Huoli lapsen/perheen tilanteesta Päihdeongelmat Vakavat käyttäytymisongelmat Hoitoketjukonsultaatio, esim. nepsylapsi Erityisopettaja Huoli lapsen/ perheen tilanteesta Päihdeongelmat Rehtori Huoli lapsen/perheen tilanteesta Päihdeongelmat Vakavat käyttäytymisongelmat Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 65

66 Pilottikokous ja työn jatkaminen Pilottiyksiköiden edustajat kutsuttiin suunnitelmien valmisteluaikana koolle Ojansuun päiväkodille, jotta voitaisiin yhdessä käsitellä saatuja kokemuksia ja esiin tulleita ongelmia. Sastamalan kaupungin perhepalvelujen verkostomaisten toimintojen design-prosessin kuvaus päättyy tältä osin pilottikokoukseen. Siihen osallistuneiden ammattinimekkeitä ovat rehtori, erityisopettaja, johtava rehtori, kasvatusjohtaja, päiväkodin johtaja, päivähoidon aluejohtaja, päivähoitopäällikkö, osastonhoitaja, johtava hoitaja, kaksi nuorisotyöntekijää, nuorisotyön päällikkö sekä lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö. Nimekkeet ilmentävät moniammatillisuutta ja ideoiden ristiin pölyttämisen kasvualustaa. Design-prosessille on ominaista liikkeelle lähteminen keskeneräisestä alkusysäyksestä. Siitä sekä aikaresursseista johtuen tämän raportin seuraavat diat ovat tarkoituksellisesti keskeneräisiä ja ajatuksia herättäviä. Yksiköiden välisten aiheiden käsittely lähti liikkeelle päivähoidon huolen aiheista, koska niitä oli eritelty muita yksiköitä tarkemmalla tasolla. Kuvion nuolet tarkoittavat koko huolten kirjon käsittelyn periaatetta henkilöstön työssä. Verkostomaista toimintaa on lasten, vanhempien ja perheiden johdonmukainen käsittely asiakkuuksien siirtyessä lasten elämänkaarella yksiköstä toiseen. Kokouksen tarkoituksena oli luoda osallistujille kokonaiskuva perhepalveluverkoston rakentamisesta, käynnistää taulukkoluonnosten käsittely pilottiyksiköiden henkilöstön kanssa sekä löytää ja määritellä aiheet yksiköiden välisyydelle perhepalveluverkoston rakentamisessa. Perhepalveluverkosto tarkoittaa periaatteessa sitä, että eri toimialoille kuuluvilla yksiköillä jotakin organisaatiorajat ylittävää yhteistä. Verkostossa on olennaista osapuolten kesken joku yhteinen tavoite. Huolenaiheet päivähoidossa, entä elämänkaari ennen ja jälkeen päivähoidon? 66 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

67 Moni neuvolan aktiviteetti saa vanhemmuuden raiteilleen niin, ettei päivähoitovaiheessa enää näy huolenaiheita. Sitten on asiakasperheitä, joissa huolenaiheet eivät poistu, vaan näkyvät vielä kouluunkin siirryttäessä. Huolen aiheet mahdollisesti muuntuvat lapsen kasvun myötä. Elämänhallintaan on eri syistä joskus vaikea saada pysyvää vaikutusta. Siirtyvätkö asiakkuudet huolineen edelleen kouluihin ja lopulta nuorisotyöhön? Onko näiden asiakasperheiden johdonmukaisen kohtelun ja pysyvämmän elämänhallinnan vaikutuksen aikaansaamiseksi mahdollista löytää yksiköiden välisiä yhteisiä aiheita? Millä tavalla kaupungin tuen aktiviteetit muuttuvat lapsen ja nuoren ikäkehityksen myötä? Miten varhaiskasvatuksen ja koulun sekä peruskoulun ja toisen asteen kasvatukselliset ja muutostilanteita synnyttävät kehitysvaiheet liittyvät näihin yhteisiin aiheisiin? Näitä kysymysten käsittelyä arvioidaan design-prosessin toisella syklillä. Pilottikokouksessa konseptia käsiteltiin seuraavan dian pohjalta. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 67

68 Sekä kopin ottaja että kokonaisvastuullinen käsittelevät elämänhallinnan ongelmien ja huolten koko kirjoa. Olisiko yksiköiden kesken hyvä tuntea nykyistä paremmin toistensa kokonaisvastuun kantamisen tasot? Tutkija hahmotteli niitä seuraavaan diaan. Voi olla muitakin vaikuttavia toimenpidemuotoja kuin puheeksi ottaminen, esimerkiksi kuuntelu. Voiko muilla toimenpiteillä ja työkaluilla luoda edellytyksiä ja vahvistaa puheeksi ottamisen vaikutustehoa kestävän elämänhallintavaikutuksen aikaansaamiseksi ja asiakasperheen saattamiseksi omavastuiselle tasolle? 68 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

69 Kevään 2014 aineiston perusteella oli mahdollista tunnistaa uusi yleisesti erilaisia ammattiryhmiä yhdistävä ominaisuus. He käsittelevät huolten koko kirjoa riippuen siitä, mitä asiakkaan kohdalla yksilöllisesti esille ja havaittavaksi tulee. Tämä merkitsi mahdollisuutta laajentaa kolmen k:n konseptia ja ryhtyä etsimään ominaisuuksia, joita tätä työtä tekevät yhdessä haluavat. Konsepti-tieto-teorian mukaisessa design-työssä on olennaista saattaa konseptien laajentaminen ja lisätietojen hankkiminen vuorovaikutukseen keskenään. Pilottikokous tuotti tästä esimerkin. Lisätietoja hankittiin siitä, mitä ominaisuuksia asiakkaiden huolten koko kirjoa käsittelevät ammattilaiset haluavat. Ne voisivat osoittaa pilottiyksiköille uusia toimintatapoja. Ne voisivat ylittää sektorirajoja ja johtaa uusiin hyödyllisiin verkostomaisiin toimintatapoihin kaupungin organisaation sisällä. Uusi tieto siitä, mitä nämä pilottiyksiköiden toimijat haluavat, saatiin esille tuplatiimin avulla. Pilottikokouksen osallistujat miettivät ensin omakohtaisesti viisi vaihtoehtoista vastausta kysymykseen: Mitä aiheita halutaan yksiköiden välisyydelle perhepalveluverkoston rakentamisessa, kun henkilöstö toimii kopin ottajina, kokonaisvastuullisina ja konsultteina sekä käsittelee asiakkaiden koko huolten kirjoa? Pareittain tehtyjen yhteisten viiden vastauksen äänestyksen tulokset voidaan havainnollistaa kuvioksi konsepti-tieto-profiilia artefaktina käyttäen. Tuplatiimin käyttö osoittautui pilottikokouksessa tehokkaaksi menetelmäksi löytää osittamalla konseptille uusia ominaisuuksia. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 69

70 Perheohjauksen aseman määrittely verkostossa, käyttäytymisen alueella ilmenevien pulmien yhteinen selvittäminen, tietoon ja tiedon kulkuun liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksien määrittäminen sekä toiminnan parastaminen ovat uusia syksyn 2014 luovan työn ja konseptin edelleen kehittämisen aiheita. Palvelussa on olennaista asiakkaan ja hänen huoltajiensa perusluottamuksen rakentaminen. Koetuksella tämä ominaisuus on, kun huolen aiheen johdosta kokonaisvastuullinen aktivoituu ja puuttuu asiakasperhettä koskeviin asioihin esimerkiksi ottamalla asian puheeksi. Parastaminen tarkoittaa parhaan käytännön omaksumista ja tässä halutaan kokemusperäistä informaatiota perusluottamuksen säilyttävistä puheeksi ottamisen ominaisuuksista. Siinä on yksi uusi lisätietojen hankkimiseen liittyvä tehtävä. Kiusaamiseen puuttumisen menettelytapoja käsiteltiin valmisteluryhmässä ja SOTKA-ryhmässä Kun Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen hallitus oli saanut hyviä tuloksia käyttämällä formaalin tieto-konsepti-mallin peruskaaviota suoraan artefaktina, tutkija laati vastaavalla tavalla syksyn designprosessin jatkamista varten seuraavassa kaaviossa esitetyn artefaktin. Kiusaamiseen puuttumisessa on kaupungin yksiköissä käytössä monenlaisia työkaluja ja menetelmiä. Kuitenkin on eri tavoin saatu informaatiota siitä, että kaikesta huolimatta kiusaamista esiintyy ja sen aiheuttamilla kokemuksilla on haitallisia, yksittäistapauksissa hyvin vakaviakin seurauksia. Kokouskeskustelujen perusteella voidaan saatavilla olevasta tiedosta irrottaa peruskonseptiksi kiusaamisen esiin saaminen. Seuraava dia sisältää design-prosessin työsuunnitelman, jonka eri vaiheissa tarvitaan yhteistyötä ja luovuutta, jotta käytettävissä olevilla resursseilla saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön otettava konsepti tai useita konsepteja kiusaamisen esiin saamiseksi. Pilottiyksiköiden kannalta kiinnostava kysymys on, millä tavalla yksiköiden välisestä perhepalveluverkoston yhteistyöstä löytyisi tähän uusia hyödyllisiä ominaisuuksia. Yhtenä viitteenä siitä on, että nuorisotyön edustajan oli kutsuntojen haastattelussa helppo päästä luottamukselliseen vuoropuheluun kiusaamisen kokemuksista. 70 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

71 Matala kynnys, vanhemmuuden tukeminen ja kolmen k:n konsepti muodostavat kokonaisuuden, jota spesifioidaan kolmen k:n suunnitelmien tekemisestä saatavien kokemusten perusteella. Elämänhallinnan vahvistamisen työkalut kuuluvat design-työn objekteihin prosessia jatkettaessa. Tässä kohdassa voidaan palata aikaisemmin esitettyyn kokonaiskuvaan design-tehtävän määrittämiseksi. Kaupungin omien toimialojen keskinäistä vuorovaikutusta koskeva verkoston osa on saanut sisällökseen halutut yhteistyön aihealueet. Eteneminen design-työssä niillä vahvistaa huolten koko kirjon käsittelijöiden onnistumista työssään pysyvän elämänhallintavaikutuksen aikaansaamiseksi. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 71

72 Julkisen palveluorganisaation ja substanssin johtaminen on saanut konsepti tieto profiilissa kuvatulla tavalla horisontaalisen, verkostoperiaatteella toimivan ja punaisella renkaalla kuvatun sisällön. Se ei luonnollisesti ole nyt valmis ja kaiken kattava, vaan konseptien sisältöä muokataan ja laajennetaan perhepalveluverkosta edelleen rakennettaessa. Piirros nostaa esiin kysymyksen elämänlaatupalvelujen liittämisestä tähän konseptiin. Reflektion jälkeen design-prosessia selostetaan kaupungin ja ulkoisten tahojen välisten suhteiden osalta Reflektio ja kysymys koordinaatiosta Koordinaatio on yksi design-prosessissa toistuvasti esiin nousevista reflektion eli pohdinnan aiheista. Luottamustoimielinten ja viranhaltijajohtamisen normaalin toiminnan rinnalle on syntynyt design-organisaatio, joka rakentaa perhepalveluverkostoa ja kartoittaa sen aktiviteetteja. Tavoitteena on löytää nykyistä, pääosin toimialakohtaista palvelujen tuottamista täydentäviä aktiviteetteja, joilla on lisäarvoa toimialojen kyvyssä vahvistaa sastamalalaisten oman elämänsä hallintaa. Ensimmäisessä vaiheessa design-organisaatio on koottu kaupungin toimialoilta SOTKA-ryhmään, valmisteluryhmään, design-tiimeihin ja design-alatiimeihin. Toimialarajojen ylittävä design-työ on osoittautunut innostavaksi ja osallistujat ovat oppineet toisiltaan uutta onnistuakseen paremmin omassa tehtävässään. Toisessa vaiheessa design-organisaatio voi ulottua myös kolmannelle sektorille. Tätä koskeva design-prosessi on avattu kaupungin ja kumppaniorganisaation johdon välisillä tapaamisilla. Tätä raporttia kirjoitettaessa ei erityisiä design-tiimejä ole asetettu, mutta kaupungin toimialojen ja kumppaneiden yhteinen valmistelu on lähtenyt liikkeelle. Elämänhallinnan vahvistaminen kuuluu useiden erilaisten kumppaneiden intresseihin. Yhteistyön mahdollisuus avautuu kumppanien intressien leikkauspinnoista. Design- prosessilla tavoitellaan konkreettisen uuden yhteistyön löytämistä. Seuraavassa kaaviossa kuvataan innovaatioiltapäivän yksi pöytäliina. Kaavion avulla pyrittiin ymmärtämään design-prosessin esille nostamaa koordinaation ongelmaa. Nykyisiä verkostomaisen toiminnan muotoja ovat lakisääteiset nuorisopalveluverkosto ja koulujen oppilashuoltotyöryhmät. Normaalisti kunnassa toimii erilaisia projekteja, yhteistä koulutusta järjestetään ja pidetään verkostopalavereja. Asukkaiden kasvava, mm. lastensuojelun palvelujen tarpeissa ilmenevä pahoinvointi nostaa esiin tarpeen ja vaatimuksen löytää uutta. Talouden ahtaissa raameissa on välttämätöntä etsiä resurssien parempaa yhteistä hyödyntämistä, joka kasvattaisi kansalaisten kykyä selviytyä oman elämänsä hallinnasta paremmin. Se helpottaisi kaupungin kustannuspaineita. 72 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

73 Kysymys perhepalveluverkoston koordinaatiosta nousi esille myös SOTKA-ryhmässä Sastamalan kaupungin talousarvion 2015 valmistelu nosti esille tarpeen määrittää perhepalveluverkostoa koskevat valtuuston käsiteltävät tavoitteet. Valtuuston hyväksyttävä hyvinvointikertomus sisältää tunnusluvut, jotka kuvaavat sastamalalaisten hyvinvointia ja perheiden tilaa monien indikaattoreiden avulla. Perhepalveluverkoston suorituskyvyn pitäisi ilmetä vaikutuksena hyvinvointikertomuksen tunnusluvuissa. Niitä voidaan käyttää talousarvion tavoitteiden asettamiseen toimiala- tai osaprosessikohtaisesti. Ne muodostavat osan perhepalveluverkoston tavoitteista. Hyvinvointikertomus voi siten palvella kehyksiä antavana ja innovaatioita kokoavana koordinaatiovälineenä päätöksenteossa ja johtamisessa. Kehyspäätöksillä voidaan osoittaa toimialarajoja ylittäville design-elimille painopisteet ja toimintavapauden rajat. Sastamalan kaupungin talousarviossa on määritettävä tavoitteiden toteuttamisesta vastaava luottamustoimielin. Ehdotusta vuoden 2015 talousarvioksi on kaupungilla lähdetty valmistelemaan niin, että lautakuntien toimintaa koordinoiva elin, kaupunginhallitus, vahvistetaan valtuuston päätöksellä perhepalveluverkostosta vastaavaksi toimielimeksi. Jos talousarviotavoite koskee innovatiivista uutta yhteistyökonseptia, tulee innovaatioiden seuranta osaksi kaupungin toimintakertomusta ja tarkastuslautakunnan työtä. Yksi koordinaatiotehtävä on silloin kaupunginhallituksella. Perhepalveluverkoston aktiviteettien design on jatkuva tehtävä asukkaiden toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa. Perhepalveluverkostossa on kaksi ulottuvuutta, kaupungin omien organisaatioyksiköiden yhteistyö sekä yhteistyö kumppaneiden kanssa. Molemmat ovat kunnassa pysyviä. Kun elämänhallinnassa tarvittavien voimavarojen aikaansaaminen on laajalti toimialojen tehtävänä, keskittää perhepalveluverkosto huomion yhteistyöhön, jonka avulla toimialat ja itsenäiset kumppanit yhdessä onnistuvat erillistä toimintaa paremmin elämän eväiden rakentamisessa sastamalalaisille perheille. Designin avulla tavoitellaan siinä verkostossa yhteistyöinnovaatioita. Perhepalveluverkoston koordinaatiossa on vallan ja ohjauksen keskittämistä olennaisesti tärkeämpää tiedon tehokas kulku, jotta itsenäiset toimijat voivat saada aikaiseksi yhteen sointuvan kokonaisuuden. Kaupungin yksiköillä on delegoinnin ja toimialojen lainsäädännön johdosta pitkälle itsenäinen asema toiminnan substanssissa. Kolmannen sektorin toiminta perustuu laajalti vapaaehtoistyöhön itsenäisissä organisaatioissa. Niillä on toimintansa edellyttämät yhteistyösuhteet kaupungin kanssa. Silloin kaupunginhallituksen vastuulla on huolehtia verkoston toimivuudesta ja elämänhallintaan vaikuttamisen kyvystä, mikä puolestaan edellyttää uuden kehittämistä. hallintosäännön ja muiden ohjausnormien mukaisesti lautakunnille ja yksiköille. Sopimusten hyväksymisoikeudet muodostavat kunnassa koordinoidun ja yksiselitteisen kokonaisuuden. Toinen reflektion aihe koski johtavien viranhaltijoiden design-prosessin käytettävissä olevan ajan riittämättömyyttä. Ratkaisumahdollisuuksia ovat delegointi, designalatiimien muodostaminen, tutkijan työhön kohdistuva vaatimus tuottaa nopeasti konkreettisia tuloksia sekä virinneen innostuksen ylläpito. Näissäkin asioissa pohdinta kääntyi kohti vaatimusta konkretiasta, substanssiasiantuntijan työssä hyödyllisistä tuloksista. Tutkijan haasteena on esittää design-prosessin edetessä kytkennät teoriaan ymmärrettävästi aiheuttamatta kaupungin toimijoille energiaa kuluttavaa pinnistelyä. Konkretiaa vaativat myös kolmannen sektorin kumppanit. Käytännön ratkaisuihin etenemisessä on kuitenkin tärkeää pitää kiinni alkuperäisen teorian ja käsitteiden sisältämistä merkityksistä, koska muutoin on vaarana menettää uuden päättelytavan hyödyllinen vaikutus. Design-perusteisuudessa on olennaista vuorovaikutus, koska perhepalveluverkostoa voi rakentaa vain niin, että asianomaiset johtajat ovat edustamassa yksiköitään konseptien kehittämisessä. Heitä ohittamalla ei verkosto tule toimeenpannuksi. Myös tutkijan tehtävänä on tavoitella design-perusteisen tutkimuksen vaatimusten mukaisesti käytännössä hyödyllisiä ja yhteisöllisiä tuloksia sekä osallistujien kesken yhteisen ymmärryksen aikaansaamista. Yhtenä tämän tutkimuksen tuloksena on, että artefaktien käyttö helpottaa ja nopeuttaa yhteistä ymmärtämistä samalla, kun ne tarjoavat välineen design-työlle. Draama ja diat ovat tässä tarkoituksessa olleet hyödyllisiä. Jos vastuutoimielimenä on kaupunginhallitus, delegoituvat perhepalveluverkoston kumppanuuksien substanssiasiat, esimerkiksi sopimukset kolmannen sektorin kanssa Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 73

74 5. Kumppanuuksiin perustuvat konseptit Sastamalan perhepalveluverkostossa Kumppanuuksiin perustuvien konseptien kartoittaminen aloitettiin neuvotteluilla kumppaniorganisaation johdon kanssa. Tutkija laati neuvotteluja varten asialistan ja taustamateriaaliksi tarkoitetun tekstin. Periaatteena jokaisessa neuvottelussa oli, että tutkijan kanssa saapuvilla on joku kaupungin viranhaltija. Perheiden kannalta erittäin tärkeitä organisaatioita ovat järjestöt, seurakunnat, kylätoimikunnat sekä erilaiset vapaaehtoistyön ryhmät. Hyvän perhepalveluverkoston aikaansaamiseksi kaupunki ja tutkija ehdottivat tapaamista, jossa kartoitetaan, millaista yhteistä uutta olisi mahdollista löytää perheiden asiaa ajateltaessa. Tärkeitä elämänhallintaa koskevasta teoriasta johdettuja osa-alueita ovat hallinnan tunnetta rakentavat elämänkokemukset harrastetoiminnassa sekä siitä lisäarvona rakentuva sosiaalinen pääoma. Taloudellisista syistä on kunnissa ryhdytty etsimään toiminnan muotoja, joiden vaikutuksena ihmisten oma-aloitteisuus, itsenäisyys ja oma vastuunkantokyky ja vastuuntunto vahvistuisivat. Silloin painetta hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin voitaisiin hillitä. Pahoinvoinnin lisääntyvät ilmiöt ovat ihmisille kohtalokkaita ja syrjäytymiskierrettä vahvistavia. Pahoinvointi tuntuu kunnan jatkuvasti kasvavissa lastensuojelun, päihdehuollon sekä väärästä ravinnosta ja liikunnan puutteesta johtuvien kansansairauksien kustannuksissa. Sastamalassakin on esimerkki tähän ryhmään kuuluvien menojen 15%:n budjetoimattomasta euron kasvusta vuonna Yleiset syyt etsiä kumppanuuksia Kumppaneille etukäteen lähetetyn tausta-asiakirjan alussa esitettiin yleisellä tasolla syitä etsiä kumppanuuksia. Organisaatiot tekevät yhteistyötä jakaakseen riskejä ja kustannuksia, vaihtaakseen informaatiota, nopeuttaakseen uuden toiminnan aloittamista, löytääkseen toisiaan täydentäviä pätevyyksiä ja resursseja sekä kasvattaakseen taitojaan ja tietämystään. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, 374, 375) Yleisesti on tunnettua, että kumppanuudet ja liittoutumat mahdollistavat osallistujille lisäarvoa luovien uusien strategioiden rakentamisen. (Levillain ja Segrestin 2013, 1) Kumppanuudet mahdollistavat osapuolille enemmän arvoa verrattuna toimintaan yksinään ja erikseen. Kun organisaatiossa vallitsee samanaikaisesti innovoinnin ja kustannustehokkuuden paine, tutkimuksella ja tuotekehityksellä on haasteena kehittää uutta organisoitumista innovaatioprosessin usein epäselvään ja kaoottiseen alkupäähän. Kyky luoda uusia konsepteja on tullut olennaiseksi eloonjäämiselle pitkällä aikavälillä. Kun innovaation aikaisissa vaiheissa on paljon epävarmuutta. on johdon keskeinen tehtävä tuoda järjestystä kaaokseen. Myöhemmissä vaiheissa hallitsevan designin ollessa päätetty johdon tehtävä on estää radikaalien innovaatioiden kyvyn menettäminen. (Elmquist ja Segrestin 2007, ) Design-päättelyn avulla voidaan tuoda järjestystä ja jäsentää ideoiden generointia ja luovuutta pyrkien samanaikaisesti tehokkuuteen. Epävarmuutta pyritään vähentämään ja saavuttamaan menestymisen suuri todennäköisyys minimikustannuksin. (Elmquist ja Segrestin 2007, 109) Vahva, jatkuva innovointipaine pakottaa organisaatiot jatkuvaan sopeuttamisprosessiin ja työntää organisaatioita etsimään uusia kumppanuuksia. Tarkoituksena on tutkia arvon luomisen mahdollisuuksia sekä päästä käyttämään ulkoisia resursseja ja pätevyyksiä. Kazakcin, Gillierin ja Piatin mukaan uusia kartoittamistyön kumppanuuksia rakennetaan käytännön organisaatioissa ennen kuin varsinainen kohde ja yhteistyön ehdot on määritetty. Motiivina on päästä yhteiseen arvon luomiseen ja yhteistyöinnovaatioiden aikaansaamiseen mahdollisimman nopeasti. (Kazakci, Gillier ja Piat 2008,1) Yhteistyö kumppanien, asiakkaiden, käyttäjien, kilpailijoiden ja hankkijoiden kanssa ja heiltä oppiminen on tunnistettu tärkeiksi yritysten suorituskykyä ja innovatiivisuutta lisääviksi tekijöiksi. Menestyvän yhteistyön tärkeimmäksi eteenpäin vieväksi voimaksi on tunnistettu osapuolten yhteisen tarkoituksen löytäminen. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, , 385) Kumppanuudet mahdollistavat uusien strategioiden rakentamisen. Se luo osapuolille enemmän arvoa verrattuna toimintaan ilman kumppanuuksia. Osapuolet yhdistävät resurssejaan toteuttaakseen määritetyt strategiat ja jakaakseen odotetun lisäarvon. Levillain ja Segrestin (2013) katsovat, että osapuolten yhteen kokoamat toisiaan täydentävät resurssit itse asiassa luovat potentiaalin yhteiseksi perustaksi uusien strategioiden design-työlle. Silloin strategiat luovat odottamatonta arvoa ja lisäävät kaikkien osapuolien potentiaalia tulevaisuuden design-syklejä varten. Tavoitteena ovat eksploratiiviset (uutta kartoittavat) kumppanuudet, joissa saavutetaan arvoa, joka ylittää kumppanuuden muotouttamishetkellä odotettavissa olevan. (Levillain ja Segrestin 2013) Ekspolratiivinen kumppanuus on uusi ja avautuva innovaatiokumppanuuden muoto. (Gillier ym. 2010, 883) Eksploraatiossa osapuolet eivät tarkasti tiedä, mitä heidän yhteinen designinsa voisi sisältää.on mahdollisuus tutkia uusia ja haluttavia tulevaisuuksia yhdessä. Yhteistä tarkoitustakaan ei voida täydellisesti ilmaista alussa, vaan sitä harkitaan yhteistyön kehittyessä. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, 373) Yhteinen kartoittaminen ja tutkiminen voi avata sellaista uutta, jota on vaikea etukäteen sanoa. Useat tutkijat katsovat talouden pakottavan vahvaan uusien toimintatapojen kehittämiseen julkiselle sektoril- 74 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

75 le. Keskeisesti huomiota kohdistetaan organisaatiorajat ylittävään uusien toimintatapojen luomiseen. (Bommert 2010, 15; Sörensen ja Torfing 2011, 847; Eggers ja Singh 2009, 2; O Toole 1997, 115) Yrityksiä koskevat tutkimukset osoittavat, että vahvimmin yhteistyötä tekevät yritykset ovat myös vahvimpia taloudellisessa suorituskyvyssä. (Lawrence, Goldwasser, Choate ja Blitz 2008, 39) Julkisen sektorin yhteistyöinnovaatioille on asetettu kirjallisuudessa laajat tavoitteet: Kaikki innovatiivisten ideoiden lähteet, organisaation sisäiset toimijat, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä kansalaiset tulee kytkeä innovaatioiden kehittämiseen aikaisimmasta vaiheesta lähtien. (Bommert 2010, 16; Eggers ja Singh 2009, 6) 5.2. Perhepalveluverkostoon liittyvät syyt etsiä kumppanuuksia Sastamalan perhepalveluverkostossa etsitään kumppanuuksia, joiden avulla voidaan saattaa asukkaita, vanhempia ja lapsia, entistä paremmin sosiaalista tukea ja sosiaalista pääomaa synnyttävän vuorovaikutuksen piiriin. Elämänhallinnan ytimenä oleva eheyden ja hallinnan tunne edellyttää jonkin asteista ennustettavuutta. Se on mahdollista limittäisten ja yhteisten elämismaailmoiden ansiosta. Kun asukkaat osallistuvat kumppaniorganisaatioiden toimintaan, he saavat elämänkokemuksia jännitteisten tilanteiden voimavarojensa mukaisesta ratkaisemisesta ja hallinnan tunne syntyy. Tämä ulottuvuus on tärkeä esimerkiksi pohdittaessa kiusaamisen taustalla vaikuttavia syitä. Hallinnan tunne yhdistettynä sosiaaliseen pääomaan sekä oikeaan eettis-moraaliseen sydämen sisäistettyyn viisauteen ei sisällä sisäistä motivaatiota kiusaamiseen. Sosiaalinen pääoma muodostaa tärkeän elämänhallinnan ulottuvuuden. Sosiaalinen pääoma selittää tutkitusti alueellista menestystä, yrityksen strategisten liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja laajasti ymmärrettyä terveyttä. Sosiaalinen pääoma on yhdistetty parantuneeseen lasten kehittymiseen, nuorten hyvinvointiin, vahvistuneeseen mielenterveyteen, vähäisempään nuorisorikollisuuteen, alentuneeseen kuolleisuusasteeseen, vähäisempään pitkäkestoiseen humalahakuisuuteen, vähäisempään depressioon ja yksinäisyyteen, kestävään osallistumiseen tupakoinnin vastustamisohjelmiin sekä parempaan käsitykseen omasta hyvinvoinnista ja itse arvioidusta terveydestä. (Gillies 1998, 100, 102) Näistä syistä on tärkeää tunnistaa sosiaalisen pääoman merkitys keinona vahvistaa asukkaiden elämänhallintaa. Esitetyistä syistä etsitään design-prosessissa vallitsevien yhteistyösuhteiden lisäksi uusia, elämänhallinnan vahvistamisen kannalta lisäarvoa tuottavia kumppanuuksia. Niiden sisältönä ovat uudet yhteisesti kehitetyt konseptit, jotka toteutettaisiin yhteistyöinnovaatioina. Kun tehtävänä on rakentaa perhepalveluverkostoa myös kolmannen sektorin organisaatioita koskevaksi, on uusien yhteisten toimintamuotojen luomiseksi tarpeen selvittää ja vertailla kaupungin sekä kumppanien elämänhallinnan vahvistamiseen liittyviä intressejä. Onko mahdollista löytää elämänhallinnan vahvistamisen yhteisiä viittauskohtia, joihin olisi mahdollista fokusoida kehittämisenergiaa ja yhteistä design työtä? 5.3. Kolmatta sektoria ja kumppaneita koskeva kartoittamisen suunnitelma Perheille julkisia palveluja tuottavassa verkoston osassa ovat neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisopalvelut, lapsiperheiden sosiaalipalvelut sekä lukio ja ammatillinen koulutus. Niihin niveltyvät elämänlaatupalvelut (kulttuuri ja liikunta), päihdepalvelut, lasten ja nuorten psykiatria sekä etsivä nuorisotyö. Verkoston laaja ulottuvuuteen kuuluvat järjestöt, erilaiset muut vapaaehtoistyötä tekevät ryhmät, seurakunnat ja yritykset. Kumppaneita lähestytään uusia mahdollisuuksia kartoittavan ja tutkivan yhteistyön näkökulmasta. Löytyykö valmiita yhteensopivuuksia? Sen lisäksi tarkoituksena on selvittää, onko yhteensopivuuksia mahdollista rakentaa yhteisen design-työn avulla Sastamalan kaupungin intressit Sastamalan kaupunki on koonnut syksyllä 2013 haastattelemalla ja sähköpostikyselyn avulla informaatiota siitä, millä tavalla elämänhallinnan puutteet palveluyksiköissä ilmenevät. Seuraavat elämänhallintapäämäärät on saatu kääntämällä puutteet positiivisiksi vastakohdikseen: Vanhemmat Arki ja talous sekä ajan ja rahan käyttö on hallittua Perheessä vallitsee vanhempien ja lasten hyvä vuorovaikutus Vanhemmat ymmärtävät, mitä vanhemmuus on Ihmiset tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa On ote tulevaisuuteen Ihmiset selviytyvät perhetilanteiden muutoksista Sairauksista ja mielenterveyden ongelmista parannutaan ja kroonikot kykenevät selviytymään Päihteisiin ja huumeisiin ei sorruta Perheillä ja ihmisillä on sosiaalista pääomaa Lapset Sairauksien, vammojen ja kehityshäiriöisen ongelmista parannutaan ja kroonikot kykenevät selviytymään Lapset kykenevät lieventämään oppimisvaikeuksiaan Lapsella on rajat perheessä Lapsi oppii välttämään käyttäytymisen häiriöt ja kiusaamisen Nuoret Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 75

76 Arki ja talous sekä ajan ja rahan käyttö on hallittua Päihteisiin ja huumeisiin ei sorruta Nuori ymmärtää tärkeimmät syy- ja seuraussuhteet elämässä Nuori toimii ystävien ja kavereiden kanssa oikein Nuori kykenee hallitsemaan tunteensa ja käsittelemään niitä Joku on sinnikäs ja kiltti huolenkantaja, vaikka vanhempien elämänhallinta horjuu Yhteisten konseptien kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa siitä, millaiset järjestökentän toimijoiden intressit ovat. Buerklerin mukaan (2013, 18) yhteisen innovaation kriittiset menestystekijät ovat virtaviivaiset, samansuuntaiset intressit, riittävää luottamus, toisiaan täydentävät ja riittävät resurssit sekä innovaatioon keskittyvä järjestelmällinen käyttäytyminen. Sastamalassa perhepalveluverkoston design prosessissa tavoitellaan näiden menestystekijöiden täyttämistä. Näihin päämääriin kaupungin yksiköt pyrkivät perhepalveluverkostossa konsepteilla, joita tiimit valmistelevat. Kehittämistä voidaan luonnehtia design-työksi, jossa luovuudella ja uuden kehittämisellä on keskeinen rooli Kolmannen sektorin intressien kartoittaminen Sastamalassa Menestyvän yhteistyön tärkeimmäksi eteenpäin vieväksi voimaksi on tunnistettu osapuolten yhteisen tarkoituksen löytäminen. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, , 385) Tarkoituksena on tutkia ja kartoittaa, mitä intressejä kumppaneilla on omassa toiminnassaan ja sitten verrata niitä kaupungin intresseihin. Suomalaista kolmatta sektoria koskevan tutkimuksen perusteella voidaan odottaa, että järjestökentästä löytyy kestäviä ja pitkäjänteisiä intressejä, jotka liittyvät suoraan joidenkin asukasryhmien tukemiseen eri tilanteissa. Toiset intressit kohdistuvat jäsenistöä kiinnostavan lajin harrastamiseen kulttuurin, liikunnan tai jonkun muun elämänalueen piirissä. Harrastamiseen on sisäänrakennettu ihmisten yhteinen toiminta, joka synnyttää sosiaalista pääomaa. (Pihlaja 2010, 71-72) Järjestökentästä saattaa nousta kartoituksen yhteydessä esiin intressejä, jotka jollakin muulla tavalla liittyvät elämänhallinnan otteeseen tai kaupungin konsepteihin. Pihlajan tutkimuksen teemahaastatteluissa nousi vahvasti esille järjestöjen toiminnan arvoina ihmisläheisyys, inhimillisyys, toisista ihmisistä välittäminen ja vastuun kantaminen. Järjestöjen ylläpitämiä paikkoja pidetään matalan kynnyksen paikkoina, jonne eri ikäiset haluavat ja uskaltavat kokoontua. Yhteisöllisyys syntyy toisten huomioimisesta, kuuntelemisesta, hyvästä keskustelusta ja tavasta ottaa toiminnassa huomioon kaikkien jäsenten näkökulmat. Järjestöillä on merkitystä ihmisten välisen sosiaalisen kanssakäymisen, sosiaalisen verkon ja yhteisöllisen vastuun vahvistajina. Yhteisöllisyyteen läheisesti liittyvällä sosiaalisella pääomalla on suuri vaikutus talouskehitykseen, ihmisten ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Sosiaalisen pääoman vallitessa yhteisön jäsenillä on kyky toimia keskenään, luottaa toisiinsa ja toimia yhteiseksi hyväksi. Sosiaalinen pääoma helpottaa henkilöiden välistä kanssakäymistä, tehostaa sekä yhteisön että yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa. (Pihlaja 2010, 76-77, 80-86) Vuorovaikutus kumppanin kanssa alkaa neuvotteluilla järjestön tai muun kumppaniorganisaation johdon kanssa intressien selvittämiseksi. Onko samansuuntaisuutta valmiina tai voidaanko samansuuntaiset intressit löytää ja rakentaa yhteisen design prosessin avulla? Onko mahdollista saada alulle yhteinen eksploraatio, kartoittaminen ja tutkiminen, koska se voi avata sellaista uutta, jota on vaikea etukäteen sanoa. Perhepalveluverkoston luomisessa luottamuksen rakentaminen on olennaisen tärkeätä ensimmäisestä neuvottelusta lähtien. Luottamusta rakentavia elementtejä ovat järjestön oman toimintavapauden kunnioittaminen, avoimuuden ilmapiirin rakentaminen, käsiteltyjä asioita koskevan informaation julkisuuden ja luottamuksellisuuden määrittäminen sekä tutkimuseettisten normien noudattaminen. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että järjestöjen edustajat tietävät, millaista tutkimusta varten informaatiota kootaan, millä tavalla tutkimusta varten koottua aineistoa säilytetään, että tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja tutkimusteksti, joka sisältää järjestön tai henkilöiden tiedot tai muun yksilöinnin mahdollisuuden, saatetaan asianomaisten tahojen tarkistettavaksi ja kommentoitavaksi. Perhepalveluverkostossa on olennaista kaupungin ja järjestöjen resurssien erilaisuus ja toisiaan täydentävyys. Yksilöitävää verkoston toimintamuotoa koskevat tavoitteet tulee mitoittaa ja määrittää niin, että resurssit niihin riittävät. Moni nykyinen toiminnan laji on tärkeä perheiden palvelussa ja jatkuu tulevaisuudessakin. Perhepalveluverkostolla tavoitellaan elämänhallintaan vaikuttavia uusia toiminnan muotoja, jotka ovat saatavilla olevien resurssien mukaisia. Innovaatioon keskittyminen ja systemaattinen eteneminen siinä tarkoittavat nyt alkavassa yhteistyössä kehittämisen kärjen, uuden yhteisen peruskonseptin etsimistä tieto-konsepti-viitekehyksen mukaisesti etenemällä. Lähtökohta löytyy yhteisistä intresseistä ja elämänhallinnan vahvistamisen yhteisestä viitekohdasta. 76 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

77 Design-päättely kumppanuuksien rakentamisessa Eteneminen tarkoittaa päättelyä. Seuraava kuvio sisältää yhden organisaation konsepti tieto mallin perusosat. Alkutilanteessa ovat erilaisten tietosaarekkeiden taustan omaavat asiantuntijat oivaltaneet ja sanoiksi pukeneet jonkun uuden kehittämiskärjen tai peruskonseptin. Uudessa aiheessa voi olla jollekin jotakin yllättävää ja uutta, mutta aihe ei ole valmis. Tässä uudessa on jotakin erilaista verrattuna siihen, mitä nykyisin on. käyttää niitä konseptien jalostamisessa. Olennainen lähtökohta alussa on tieto ja osaaminen, joka osallistujilla on muistissaan ja saatavilla. Kaupungilla on konsepti-tietokarttoja laadittu runsaasti käynnistyneen kolmen kehittämiskärjen ympärille. Karttojen tekeminen jatkuu perhepalveluverkostoa kehitettäessä. Lisätietoja hankitaan mm. mahdollisista uusista tietojärjestelmistä, joita on jo tarjolla. Sen kehittämiseksi tarvitsee aihetta jakaa pienempiin osiin ominaisuuksien avulla. Jos ominaisuudet ovat erilaisia, syntyy vaihtoehtoisia yksityiskohtaisempia konsepteja. Voi löytyä yksi lupaava ja suppeneva valmistelu, joka saa konseptin valmiiksi ja toiminta voidaan aloittaa. Matkan varrella saattaa olla tarve hankkia jostakin lisätietoja ja Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 77

78 Kumppaneiden yhteinen design-päättely tarkoittaa konsepti-tieto-teoriassa sitä, että profiilikartat on laadittu seuraavassa kaaviossa esitetyllä tavalla kumppaneille A ja B. (Le Masson, Weil ja Hatchuel 2010, 233) Kumppaneita voi saman aiheen ympärillä olla useampiakin. Sastamalassa on tarkoitus sopia tarvittavien tietojen kokoamisesta ja tutkijan tehtävänä on piirtää saamansa aineiston perusteella sovittavalla tavalla karttakuvaus. Tavoitteena on vertailla, missä kohdissa kumppaneiden konseptit, kehittämistä koskevat ajatukset ja saatavilla olevat tai hankitut tiedot voisivat tukea toisiaan. Voidaan sopia yhteisesti hankittavista uusista tiedoista. Monta kertaa toisen, A:n, tiedot ovat samaan viitekohtaan liittyvinä toiselle, B:lle, uusia ja siten auttavat uuden kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan, mikä on perhepalveluverkoston kehittämisen kannalta sopiva tapa esittää kumppaneiden asioita profiileissa. 78 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

79 Punaisen ympyrän kohdalla on löytynyt kumppaneille yhteinen kehittämisen aihe, kun konseptien alueet ovat limittäisiä. Design päättelyä on tuon yhteisen uuden konseptin löytäminen, hankittavien tietojen määrittäminen sekä millaisilla vaihtoehtoisilla ominaisuuksilla konseptia niiden perusteella kumppanit yhdessä haluavat kehittää. Yhteisen päättelyn perusteella voidaan konsepti muuttaa todeksi, kun aloitetaan uusi toiminta. (Gillier, ym. 2010, 888; Hatchuel ja Weil 2007, 3) Sen seuraaminen sitten osoittaa, onko se pätevä parantamaan valitusta näkökulmasta ihmisten elämänhallintaa ja otetta omassa elämässään onnistumiseksi. Yhteinen design-polku tarkoittaa luovuutta ja uutta tuovaa yhteistyötä, jotta konseptista saadaan kelvollinen käyttöönotettavaksi. Tämän mallin mukaisessa design-työssä erilaisen taustan omaavien ihmisten yhteinen pohdinta auttaa oivaltamaan, mitkä ovat lähtökohtaa, yhteistä uutta konseptia, laajentavat vaihtoehtoiset ominaisuudet. Ellei vaihtoehtoja ole, niin mikä yksi ominaisuus olisi sellainen. Laajentava ominaisuus muuttaa jollakin tavalla sen konseptin identiteettiä, yleistä käsitystä, vallitsevaa toimintatapaa tai tunnettua määritelmää. Esitetyt konsepti-tieto-profiilit ovat pelkistettyjä ja viitekehykseksi tarkoitettuja perusmalleja. Ne voivat olla rakenteeltaan erinäköisiä aiheesta ja asiasta riippuen. Sastamalan perhepalveluverkoston design-työssä on tehtävänä kartoittaa ja tutkia järjestöjen sekä kaupungin intressejä ja niiden yhteensopivuutta perustaksi sekä yhteisen tarkoituksen etsimiselle että uusille, asukkaiden elämänhallintaa vahvistaville sekä yhteisesti kehitettäville konsepteille. Tämän työn on tarkoitus saada alulle uusia toimintamuotoja. Tutkimustulokset osoittavat, että kun on kysymys tärkeästä intressistä ja mielenkiinnon kohteesta, yhteinen tarkoitus voi generoitua sellaisen uuden ja innovatiivisen konseptin ympärille, jota kukaan kumppaneista ei ole alun perin harkinnut. Tutut konseptit liittyivät liian spesifisinä helposti vain yhteen osapuoleen. Yhteisiä leikkauspintoja konsepteissa ja tiedoissa eivät tutkijat näissä tapauksissa löytäneet. Mutta kun osapuolet tutustuivat jokaisen kumppanin toimintaan ja kokosivat informaatiota kunkin osapuolen toiminnan ympäristöstä, taidoista, pätevyyksistä ja resursseista, uuden luomisen strategioista, tärkeimmistä huolenaiheista sekä tiedoissa olevista puutteista, odotuksista yhteistyölle jne. heille avautui tärkeä mahdollisuus laajentaa konseptejaan ja tietämystään ja arvioida niitä. C-K-profiilien yhteisiksi tekeminen virkisti kumppanien innovaatioprosesseja antaen heille mahdollisuuden aktivoida aikaisempaa tietoaan uudelleen tai arvioida uudelleen lepääviä tai hylättyjä konsepteja. Oli mahdollista nostaa etusijalle konsepteja, joita he yhdessä haluavat tutkia ja kartoittaa. Tämä vaihe johti kumppanit syvällisesti katsomaan omia asioitaan ja muodosti siten tärkeän vaiheen prosessissa. Jokainen kehitteli kartoituksen tuloksena löytynyttä uutta alustavalla tavalla lausuttua ideaa. Millä tavalla uusi, alustavalla tavalla lausuttu yhteinen idea olisi hyödyllinen heidän omalle toiminnalleen. Vaiheittain he yrittivät kuvitella abstraktisemman ja yleisemmän tason käsitteen, joka kiinnostaisi heitä kaikkia. (Kazakci, Gillier ja Piat 2008,8; Gillier, Kazacki ja Piat 2012, 381) Yhteisen tarkoituksen jalostaminen ja yhteistyön vahvistuminen alkoi yhteisten konseptien design-työn kautta. Esimerkissä osapuolet olivat löytäneet abstraktisella tasolla yhteisen tarkoituksen, mutta eivät tienneet, kuinka viedä yhteistä konseptia eteenpäin. Konseptia laajentava osittaminen perustui ominaisuuksiin, jotka tulivat joko suoraan yhteisistä pyrkimyksistä tai kumppanin aloitteesta sille erityisen arvokkaista ominaisuuksista. Yhteiseen konseptiin lisätyn jokaisen ominaisuuden sisältö neuvoteltiin osapuolten intressien mukaisesti. (Gillier, Kazacki ja Piat 2012, 381) Kuvaamalla jokainen yhteistyöorganisaatio omalla konsepti- ja tietoprofiilillaan tutkijat esittävät osapuolten yhteistyön niiden profiilien välisenä vuorovaikutuksena. Tutkijat korostavat kahden tärkeän keinon roolia: yhteensovittamista tunnistamalla vallitsevat yhteiset konseptien ja tietojen alueet. Toisena keinona he korostavat rakentamista, jossa kumppaneiden konsepteja ja tietoja laajennetaan ja/tai uudelleenorganisoidaan uutta yhteistä konseptia koskevaksi. Tutkitussa esimerkissä osapuolet kykenivät luomaan uuden menestystuotteen ja palvelun, joka yhdisti sekä yksityisiä että julkisesti rahoitettuja organisaatioita. (Gillier, Kazacki ja Piat 2012, 386) Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 79

80 Yhteensopivuus ja rakentaminen Yhteensopivuus ja rakentaminen ovat kaksi yhteisen tarkoituksen löytämisen ydinprosesseja tai strategioita. Intressien yhteensopivuus mahdollistaa suoraan etenemisen yhteisen peruskonseptin asettamiseen. Yhteisen tarkoituksen synnyttämiseksi etsitään ja luodaan saman sisältöisiä tai toisiaan täydentäviä osapuolten konsepteissa ja tietämyksessä. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, 378) Yhteensovittamisen ja rakentamisen avulla pyritään vähentämään etäisyyttä osapuolten kesken konsepteissa ja tiedoissa. (Gillier ym. 2010, 894; Kazakci, Gillier ja Piat 2008,6) Mahdolliset yhteensopivat intressit identifioidaan etsimällä yhteiset alueet osapuolten konsepteissa, valmiuksissa, resursseissa, tiedoissa ja osaamisessa. Yhteistyötä voidaan avata ja kehittää samaa konseptia kehittämällä, osapuolet voivat yhteisesti pyrkiä hankkimaan uutta tietoa tai yksi kumppaneista voi muuttaa omaa konseptiaan toisen tietämyksen avulla. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, 378) Osapuolet voivat löytää lähtökohtiin verrattuna kokonaan uuden konseptin ja ryhtyä sitä kehittämään yhdessä. (Kazakci, Gillier ja Piat 2008,8) Yhteensopivuudet mahdollistavat yhteistyölle hyödyntämisen luonteen. Silloin osapuolet tuntevat hyvin yhteistyölle asetettavat tavoitteet. Ei ole tarvetta dynaamiseen vuorovaikutukseen osapuolten design-päättelyjen kesken. Yhteistyö perustuu konseptien ja tietämyksen vaihtamiseen. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, 386) Joskus yhteistä tarkoitusta ei etukäteen ole, vaan se on design-työn tulos. (Gillier ym. 2010, 894) Jos intressien yhteensopivuutta ei ole identifioitu, voi yhteisen tarkoituksen rakentaminen joissakin tapauksissa olla mahdollista ja osapuolten kannalta hyödyllisiä. Vaikka osapuolet eivät ole tunnistaneet yhteisiä konsepteja tai niiden leikkauspintoja, eivätkä yhteisiä tai toisiaan täydentäviä tietojen alueita, kumppaniorganisaatiot voivat katsoa yhteistyön strategioitaan hyödyttäväksi. Rakentaminen tarkoittaa yhteisten konseptien tai tietojen leikkauspintojen aikaansaamista. Rakentamiseen tarvitaan yhteinen konsepti, joka antaa viitekohdan tarvittavien uusien tietojen yhteiseen ja sovittuun hankkimiseen. Silloin osapuolille tulee jotakin uutta konseptien ja tietojen alueelle samalla tavalla kuin yhteensopivuuksien etsinnässä. Design-työssä olennainen konseptien ja tietojen vuorovaikutteinen laajeneminen voi tällaisessa tilanteessa tapahtua toisen osapuolen konsepti-tieto-rakenteen perusteella. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, 378) Kartoittaminen ja tutkiminen nostaa esiin uusia kumppanuuden muotoja. Niiden löytyminen riippuu osapuolten kapasiteetista laajentaa ja järjestää uudelleen omaa design-päättelyään. Tämä kapasiteetti selittää ennalta aavistamattoman yhteisen tarkoituksen löytymisen lähtötilanteessa täysin erillisillä, toisistaan riippumattomilta alueilta tulevien kumppaneiden kesken. Kun osapuolet pyrkivät kumppanuudessa ymmärtämään, mitä järkeä ja merkitystä toimintaympäristössä heidän kannaltaan on, he samanaikaisesti suunnittelevat yhteisen tarkoituksen muuntaessaan konseptiensa osittamista omien ominaisuuksiensa avulla ja modifioidessaan mielessään omien konsepti-tieto-profiiliensa jäsentämistä ja laajentamista. (Gillier, Kazakci ja Piat 2012, ) Kun kolmannen sektorin roolia perhepalveluverkostossa ryhdytään selvittämään, otetaan lähtökohdaksi kartoittavan ja tutkivan uutta etsivän kumppanuuden malli. Silloin Sastamalan perhepalveluverkostoon tavoitellaan lisäarvoa tuloksena yhteisestä kartoittamisesta. Tavoitteena on identifioida mahdollisuudet uuden arvon luomiseen kaupunkiyhteisön erilaisten voimavarojen yhdistämisen avulla. Koheesio ja koordinaatio Yhteistyössä on kaksi tärkeätä näkökulmaa, ensinnäkin organisaatioiden välisisä suhteita jäsentävät sopimusoikeudelliset koheesiokysymykset ja toiseksi käytännön toimintaan liittyvät koordinaatiokysymykset. (Gillier ym. 2010, 883) Koheesiossa on olennaista luoda olosuhteet ryhmien ja yhteisten intressien kollektiivista toimintaa varten. Keskeisenä kysymyksenä on, kuinka yksilöitä voidaan rohkaista jakamaan yhteinen tarkoitus? Koheesio tarkoittaa koossa pitäviä, myös oikeudellisia perusteita yhteistä toimintaa varten. Lähtökohtana on yhteinen tarkoitus. Koheesio tarkoittaa asioita, jotka tekevät yhteisen toiminnan mahdolliseksi. (Le Masson, Weil ja Hatchuel 2010, 315) Sastamalan perhepalveluverkoston rakentamisessa selviää, avautuuko kartoituksen myötä kollektiivinen, osapuolten yhteinen konsepti, kuinka se uusien ominaisuuksien avulla osittamalla laajenee, ja nostaako syntyvä tilanne esiin yhteensopivia vai ristiriitaisia intressejä. Asiakkaiden tietosuojaa koskevien normien täyttäminen on huolellisesti suunniteltava ja menettelytavoista organisaatioiden välillä sovittava tarkasti. Sopimusten suunnittelua edeltävät kuitenkin yhteistoiminnan olennaiset kysymykset, onko osapuolilla yhteisiä intressejä, tavoitteita ja luottamusta, jotka tekevät kollektiivisen toiminnan mahdolliseksi. Koordinaatio koskee kollektiivisen toiminnan objektia, konsepteja ja ongelmia ja niihin liittyviä tehokkuuskriteereitä (efficiency), organisaatioon liittyvää työnjakoa ja kollektiivisia oppimisprosesseja. Koordinaatioon kuuluu objektien ja kapasiteettien rakentaminen toimintaa varten. (Le Masson, Weil ja Hatchuel 2010, 315) Monenlaisia asioita on sovitettava johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi uutta toimintaa valmisteltaessa. Työnjako, vastuut, valmistelutehtävät, jne, on sovitettava toisiinsa ja aikataulutettava. Selvitettäviä asioita ovat resurssien tarve ja niiden saamisen mahdollisuudet, tarvittavat tietojärjestelmät sekä osallistujien valmentaminen ja perehdyttäminen. Intressien moninaisuus edellyttää kykyä yhdensuuntaistaa intressit ja varmistaa koheesio sekä koordinaatio osapuolten kesken. Toisena hallittavana riskinä on resurssien ja taitojen hajautuminen moninaisiin ja huonosti määriteltyihin 80 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

81 projekteihin. (Gillier ym. 2010, 883) Eksploratiivisen kumppanuuden design-prosessin aikana osapuolet eivät voi olla varmoja projektien onnistumisesta. Silloin on kysymys koordinaatioon liittyvästä epävarmuudesta. Koheesioepävarmuus koskee epävarmuutta siitä, voivatko kumppanit sopia keskenään valittavista projekteista ja niiden johtamisesta. Koheesion puuttuessa osapuolten yhteiset pyrkimykset laimenevat ja ne keskittyvät omiin projekteihinsa. (Gillier ym. 2010, 885) Gillierin ym. kuvaamia projekteihin liittyviä riskejä voidaan havaita myös perhepalveluverkoston konseptien kehittämisen design-prosesseissa. Silloin on käytettävä enemmän aikaa yhteisen ymmärryksen ja sen edellytyksenä olevan selkeyden aikaansaamiseen kaikkien osallistuvien tahojen kesken. Innovatiivisessa design-prosessissa yhteistyön kohteet ovat huonosti määriteltyjä, eikä koordinaatiota ole heti alussa olemassa, eikä koheesion edellyttämästä yhteistyön intressistä ole varmuutta. (Le Masson, Weil ja Hatchuel 2010, 316) Design-työn tarkoituksena on saada aikaan kohteita koskeva selkeys ja yhteinen ymmärrys, jotta voidaan päästä lisäarvoa tuottavaan toteuttamiseen. Sastamalassa käytetään hyväksi design-prosessien perusominaisuuksia, joita ovat ajan kuluessa suoritettu päättelyprosessi, rakennettavuus, tiedon epätäydellisyys sekä ennustamattomien objektien, toimintamallien, konstruointi. (Kazakçi 2013, 128) Sastamalan perhepalveluverkoston kannalta tärkeitä ovat uudet asiakasarvoa lisäävät kumppaneiden yhteistoimintaan perustuvat toimintamuodot. Tutkivan ja kartoittavan vaiheen koheesioon ja koordinaatioon liittyvien kysymysten johtaminen ja hallinta aloitetaan neuvottelulla kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tutkivasta ja kartoittavasta työstä ei suunnitella laadittavaksi erillistä sopimusta, vaan neuvottelussa sovittavat asiat tallennetaan tutkimusinformaationa ja kirjataan tarvittaessa lisäksi muistioon. Sitten, kun yhteinen kartoittaminen johtaa johonkin yhteiseen toimintamuotoon, siitä laaditaan tarvittavat sopimukset ja muut asiakirjat. Pihlajan mukaan (2010, 75) kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuus jää varsin usein epäselväksi, koska osapuolten tehtäviä ja vastuita ei määritellä riittävän tarkasti. Haasteen aiheuttaa kolmannen sektorin ja julkisen sektorin erilaisuus. Vaikka perimmäiset tavoitteet ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi voittoa tavoittelematta olisivatkin yhteneväiset, kolmas sektori koostuu hyvin erilaisista toimijoista. Niiden lähtökohdat, tavoitteet ja valmiudet poikkeavat toisistaan ja toimintatavat, toimintakulttuuri sekä resurssit ovat toisenlaiset kuin kunnilla ja muilla julkisilla toimijoilla. Joidenkin järjestöjen toiminta perustuu vahvasti arvoihin ja aatteeseen, toiset ovat valtakunnallisia ja toiset paikallisia. Eroja voi syntyä mukana olevien ihmisten erilaisista valmiuksista, motivaatiosta ja mahdollisuuksista käyttää aikaa järjestön toimintaan. (Pihlaja 2010, 75, 92) Intressien ja yhteisen tarkoituksen määrittäminen luovat edellytykset yhteisten konseptien toimivuudelle ja jatkuvuudelle. Intressi käsitteenä Sastamalassa Intressin käsitteellä tarkoitetaan Sastamalassa toimijan omaa, pitkäjänteistä ja suhteellisen pysyvää toimintaa ohjaavaa perussuuntaa. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä siksi, että kumppanuuksia rakennettaessa motivaatio yhteisen toiminnan ylläpitämiseen kestäisi alkuinnostusta pitempään. Intressin ja motivaation vallitessa kyetään ylittämään ja ratkaisemaan uuteen toimintaan varsin usein liittyvät ennakoimattomat ongelmat. Design-prosessissa identifioidaan järjestökentän toimijoiden vapauteen ja riippumattomuuteen perustuvia omia intressejä. On kuitenkin mahdollista, että sekä kaupungin että järjestökentän toimijat löytävät kartoituksen yhteydessä uusia intressejä tai kumppanien vallitsevat intressit kehittyvät ja muuntuvat. Muutoksia voi tapahtua myös toimintaympäristöön liittyvistä syistä. Intressien kartoittaminen ja tutkiminen antaa perustan arvioida, onko mahdollista löytää jo valmis uutta toimintaa koskeva yhteinen tarkoitus. Tarkoitus on joku yhteistyötä rajatusti koskeva, intressiä suppeampi, määritelty ja tiedostettu asia, joka kytkee osapuolten intressit siinä määrin toisiinsa, että uutta ja yhteistä voidaan etsiä ja löytämisen jälkeen toteuttaa. Jos tarkoitusta ei etukäteen löydy, niin seuraavaksi kysytään, voidaanko kartoittamista ja tutkimista jatkaa kehittämällä konseptia. Löydetty uusi lähempänä konkreettista toimintaa oleva konsepti voi avata yhteisen uuden tarkoituksen. Tämä on mahdollista, vaikka intressit olisivat luonteeltaan erilliset. Edellä olevassa alaluvussa on esitetty design-teorian soveltamisen lähtökohta kattavasti lähteiden mukaisena. Tätä laajuutta tarvitaan, kun jatkossa edetään design-prosessin toiselle syklille. Ensimmäisen design-syklin aikana keväällä 2014 oli mahdollista edetä suoraviivaisemmin, koska intressien yhdensuuntaisuus oli helposti todettavissa. Toisella, tämän raportin kirjoittamisen jälkeen avautuvalla syklillä uudet ajatukset saattavat nostaa esille intressien kannalta haasteellisempia, mutta kuitenkin tärkeitä ominaisuuksia. Silloin tarvitaan edellä esitelty laajempi lähtökohta Design-prosessin aloittaminen kumppaneiden kanssa Sastamalassa Kolmatta sektoria ja kumppaneita koskeva kartoittamisen suunnitelma koskee design-prosessin kokonaisuutta. Henkilökohtaiset tapaamiset kumppaniorganisaatioiden johdon kanssa järjestettiin alkaen Tapaamisia edelsi asialistan ja tausta-asiakirjan lähettäminen kumppaneille etukäteen. Tutkijan lisäksi jokaiseen tapaamiseen osallistui kaupungin edustaja. Tämä raportti koskee yhteistyöhanketta Pirkanmaan liiton ja Sastamalan kaupungin kesken ja siksi sisältää ainoastaan prosessin aloittamisen. Joiltakin osin informaatiota on täy- Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 81

82 dennetty hankkeen päättymisen jälkeen ajoittuneista design- prosessin vaiheista. Verkostoa koskevien periaatteiden mukaisesti jokaisessa tapaamisessa valittiin puheenjohtajaksi kumppaniorganisaation edustaja. Fokusryhmäperiaatteen mukaisesti tavoitteena oli epävirallinen ja avoin vuoropuhelu. Kaikissa tapaamisissa hyväksyttiin informaation tallentaminen äänitiedostojen muotoon myös tutkimustarkoituksiin. Tutkija on saattanut tekstin järjestön tai kumppanin edustajien kommentoitavaksi johtopäätösten ja tulkintojen oikeellisuuden sekä tutkimuseettisten normien noudattamisen varmistamiseksi. Keskusteluissa selvitettiin osapuolten intressit ja niiden liittyminen perhepalveluverkostoon. Käsittely koski kumppanin perustehtävää, erityisesti jäseniä motivoivia asioita, ydinosaamista, tavoitteita, strategioita ja suunnitelmia. Esille nostettiin perhepalveluverkostoon liittyvien intressien näkökulma ja intressien samansuuntaisuuden arviointi. Ensimmäisissä neuvotteluissa pohdittiin, löytyisikö heti yhteisten innovaatioiden aiheita. Asialistalla oli myös konsepti-tieto-profiilien laatiminen tutkijan toimesta järjestölle tai kumppanille viitekohtana elämänhallinnan vahvistaminen. Sovittiin myös yhteishenkilöistä täydentävän aineiston hankkimista varten. Tapaamisessa hahmoteltiin myös toivomuksia perhepalveluverkoston toimintatavaksi sekä tieto-konsepti-profiilien yhteiseksi käsittelemiseksi. Ne ovat tutkimusraporttiin sisältyviä, julkistettavia tekstejä ja kuvioita. Myös tästä johtuen tutkija hankki kumppaniorganisaatioiden edustajien palautekommentit. Ensimmäisissä tapaamisissa oli vain yksi aihe, jonka todettiin olevan luottamuksellinen. Siitä ei ole mitään raportointia. Kumppaneille lähetetyssä tausta-asiakirjassa varauduttiin laajaan perusselvitysten tekemiseen tutkijan toimesta. Varsin nopeasti oli kuitenkin todettavissa, että intressien perussuunnat ovat yhteensopivia kaupungin ja kumppaneiden kesken. Silloin yhteisten konseptien etsimiseen ja rakentamiseen voidaan edetä suunniteltua suoraviivaisemmin. Design-prosessin jatkovaiheissa tämän tekstin laatimisen jälkeen voidaan tarvittaessa täydentää informaatiota kumppaneiden konsepteista ja saatavilla olevia tiedoista sekä käytettävissä olevista resursseista. Syksyyn 2014 mennessä tapaamisissa on saatu alulle yhteistä uusien konseptien luovaa suunnittelua ja lisätietojen hankkimista. Design-työn jatkon aikataulu riippuu käytettävissä olevista henkilöresursseista Konsepti-tieto-malli perhepalveluverkoston omatoimisen laajentamisen työkaluna Mannerheimin lastensuojeluliiton Tyrvään-Vammalan yhdistys Mannerheimin lastensuojeluliitolla on kolmitasoinen toimintamalli: paikallisyhdistys, piirit ja keskusjärjestö. Lastenhoitajien välitys on siirtynyt paikallisyhdistyksiltä piirille. Se hoitaa koulutuksen ja välityksen. Keskusjärjestöllä on nettiresursseina nuorten netti ja vanhempain netti. Keskusjärjestöllä on myös vanhempain puhelin. MLL piireillä on tukiperhetoimintaa, paikallisyhdistyksellä ei. Valmisteluryhmä on todennut nettiresurssit tasokkaiksi. Koko huolten kirjon käsittelijät voivat käyttää niitä ja ohjata asiakkaita perehtymään niihin. Neuvola voisi aktivoida asiakkaitaan näiden nettiresurssien käyttöön. Osa voisi löytää havaitsemaansa ongelmaan itse ratkaisun netti-informaation avulla. Perhepalveluverkostossa vanhemmuuden tukemisessa on todettu järkeväksi käyttää julkaistuja aineistoja, kaikkeen ei ole tarpeen rakentaa konsepteja itse. Tämä näkökulma vaikuttaa siihen, minkä konseptikokonaisuuden design-prosessi tuo raportoitavaksi. Paikallisyhdistyksen toiminnan ydintä on kohtauspaikkojen järjestäminen. Vapaaehtoispohjalta on järjestetty lapsille, nuorille ja lapsiperheille sellaisia kohtauspaikkoja, mitä tarvitaan ja mikä on kivaa. Vapaaehtoistyöhön motivoitumista kuvaa seuraava lause: Nyt kun nuorin on eskarissa, eihän minulla olisi mitään muuta tekemistä. Toiminta on uskonnollisista suuntautumisista riippumatonta, mutta seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä ja osallistutaan seurakunnan tilaisuuksiin. Yhdistyksen toiminnan on tarkoitus olla kaikille avointa. Halutaan järjestää kaikille ilmaiseksi ohjelmaa, jossa kaikki voivat olla osallisia, jotta kaikki pääsisivät ja perheet olisivat tasa-arvoisia. Meidän ideologia on se, että tuettaisiin ja edistettäisiin lapsiperheiden hyvinvointia. Pieni yhdistys painottaa toimintansa tällaiseen pieneen toimintaan. Yhteisenä konseptiaihiona voisivat olla perhepalveluverkoston nettisivut. Tapahtumien järjestämistä helpottaisi olennaisesti suunnittelukalenteri, josta tietäisi, mitä muut ovat tekemässä. Perhepalveluverkostoon kohdistuvana intressinä on: Pitäisi olla tiiviimpää yhteistyötä muiden kanssa. Ensimmäisessä tapaamisessa päätettiin toteuttaa yhdistyksen hallituksen omassa piirissä fokusryhmäkeskustelu, jossa vetäjinä toimivat kaksi tavattua hallituksen jäsentä. Tutkija laati manuaalin, johon perehdyttiin yhdessä ennen hallituksen tilaisuutta. Peruskonseptiaihioksi tuli Nuorten juttu, joku yläkouluikäisille nuorille suunnattu tapahtuma. Tämä aihe oli sopiva siksi, että siihen liittyi yhdistyksessä pitkään esillä ollut intentio, mutta Nuorten juttu oli tavoitteiltaan päättämätön. Aihio esitetään seuraavassa kaaviossa. 82 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

83 Design-prosessin etenemistä koskeva tutkimuksellinen kysymys oli, voidaanko design-päättelyä jäsentävä konsepti (c)- tieto (k) -teorian formaali kuvaamistapa ymmärtää suoraan artefaktina, joka jäsentää hallituksen työskentelyn. Sama kaavio on kirjallisuudessa toistuvasti esitetty artefaktina siinä tarkoituksessa, että se havainnollistaa lukijalle teorian tekstissä tarkemmin selostettavan ytimen. Design-prosessin alkuvaiheissa tekstin ja mallin laajempi ymmärtäminen on ollut haasteellista. Jos suora soveltaminen olisi mahdollista ja onnistuisi, jatkokysymykseksi hahmottui: Voisiko artefaktista ja sen käyttöohjeista syntyä työkalu, jonka avulla perhepalveluverkosto voisi järjestökentässä laajentua omin voimin ilman kaupungin edustajan, tutkijan tai muun asiantuntijan läsnäoloa? Tutkija kävi MLL:n edustajien kanssa läpi seuraavan ohjeen. Siinä on hyvin pelkistetysti esitetty, mistä formaalissa mallissa on kysymys. Tällä pohjalla MLL:n hallitus ryhtyi omatoimisesti luovaan konseptin kehittämistyöhön. MLL:n edustajilla oli tausta-aineistonaan käytettävissä myös haluamaansa tämän tutkimuksen luonnosvaiheiden teoreettista materiaalia, jossa esitetyt ajatukset sisältyvät nyt julkaistavaan Pirkanmaan liiton raporttiin. Sitä voidaan siis jatkossa käyttää taustamateriaalina toisessa yhteydessä. Teksti esitetään suorana lainauksena siksi, että lukijat voivat harkita soveltamista omissa yhteyksissään ja tilanteissaan. Design Design-työssä konsepteja laajennetaan liittämällä niihin ominaisuuksia. Siinä havaitaan, ettei päästä eteenpäin ilman lisätietoja. Päätetään, kuinka lisätiedot hankitaan. Sitten, kun tietopohja on laajentunut, palataan taas rakentamaan konsepteja. Design-tiimi löytää uuden tiedon perusteella uuden ja paremman konseptin, jonka mukaisesti voisi ryhtyä toimimaan. Kartan rakentaminen etenee. Tarvittaessa voidaan korjata karttaan ennen tietojen hankkimista merkittyjä ominaisuuksia. Design tapahtuu konseptien laajentamisen ja tietojen lisäämisen vuorovaikutuksessa. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 153) Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 83

84 Design-päättely Design-työssä on olennaista päättely. Design-päättelyn ytimessä ovat luovat vaiheet. (Kazakçi 2013, 129) Lähtökohta: Saatavilla olevat tiedot ( K1) Tähän kohtaan fläppiä kukin kirjoittaa tarralapuilla MLL:llä olevat tärkeimmät tiedot, osaamisen ja taidot, joiden perusteella lähdetään nuorten juttua luomaan. Ensimmäiseksi: Mikä on peruskonsepti? (C0) Tässä vaiheessa voisi olla aivoriihi ja hallituksen porukka tuottaisi runsaasti vaihtoehtoisia, nuorten juttua parempia peruskonsepteja. Kirjoittamalla fläppitaululle ja rasteilla äänestämällä voisi sitten valita sen, mitä aletaan työstää. Toiseksi: Mitä ominaisuuksia siihen liitetään, jotta konseptin sisältö laajenisi? Ja paranisi ja täsmentyisi? (C1, C11, C12, C2) Tätä tarkoittaa lohkominen. Luovuutta ja kekseliäisyyttä MLL:n hallitukselta varmasti löytyy tähän. Kolmanneksi: Mitä lisätietoja tarvitaan? K2 on tietosaareke, joka käydään noutamassa. Olisiko jollakin kumppanilla tällainen tieto tai resurssi? Jossakin vaiheessa on mahdollista, että jostakin konseptin haarasta johtuu, että luodaan joku uusi tieto, esim. kokemusten ja pilottien perusteella. Ihan kivaa jos tällaisia K 3 saarekkeita tulee luoduksi. Neljänneksi: Mitä uusia lisätietoihin perustuvia ominaisuuksia konseptiin liitetään? Saarekkeesta K2 on tällainen tulossa parantamaan konseptin tekemistä (K ----C) Viidenneksi: Onko konsepti jo valmis ja pätevä toteutettavaksi? Jos nuorten juttu on toteuttamisvalmis, niin se voidaan sitten aloittaa ja nuorten juttu siirtyy tietojen ja osaamisten alueelle. Näitä ominaisuuksia voisi kirjoittaa tarralapuille ja laittaa sitten niitä järjestykseen puumaisesti fläpille, 84 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

85 Design-päättely loppuu, kun konsepti on täysin selkeästi määritelty ominaisuuksien perättäisen liittämisen avulla ja hyväksytty päteväksi. (Elmquist ja Segrestin 2007, ) Design-päättelyn avulla hallitus voi päästä käsiksi arvokkaisiin löytöihin MLL:n uusiksi toimintamuodoiksi. Design-päättely eri alojen asiantuntemusta edustavissa design-tiimeissä saa sen aikaan. Periaatteena on tämän voimavaran täysimääräinen hyödyntäminen. (Hatchuel, Weil ja Le Masson 2013, 149) MLL:n hallitus kokoontui kesällä 2014 kehittämään itsenäisenä fokusryhmänä konseptiaihiota Nuorten juttu. Tulokset esitetään seuraavassa tieto-konsepti-profiilissa. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 85

86 Kokemuksia ja mallin arviointia Malli edellyttää tilannetta, jossa käyttäjillä on todellinen ja sydäntä lähellä oleva aikomus luoda uusi konsepti. Aikomus liittyy toimijan perustehtävään, tavoitteisiin ja intresseihin. Nuorten juttu sai aivoriihessä lukuisia parempia ilmaisuja. Rastiäänestyksellä ja sen jälkeen harkinnan tuloksena valittu Teinidisko merkitsi ekspansiota, laajenemista tarkentuneeseen suuntaan. Eniten sai ääniä murkkukerho (4). Mutta kun se saattaa olla idea, jota yksi jäsenistä alkaa järjestää työnsä puolesta, emme sitten valinneet sitä. Profiilin laatimisprosessin eri vaiheissa voidaan soveltaa monenlaisia luovuustekniikoita, tässä käytössä oli liimalapuilla toteutettu aivoriihi ja fokuksen valinta rastiäänestyksen avulla. Lopulliseen valintaan vaikutti harkinta saatavilla olevan tiedon perusteella. MLL:n edustajien mukaan kokemuksena oli, että ilman tätä ei teinidisko olisi tullut mieleenkään. Kun designtyön kohteena on tapahtuma, joka aiotaan toteuttaa, Teinidiskolle halutaan antaa samanaikaisesti monenlaisia ominaisuuksia. Pää ei pystynyt siihen, että olisi saatu nämä sillä tavalla puumaisesti. Että olisi ollut yksi joka olisi jaettu, tai kaksi tai kolme juttua, jotka olisi jaettu. Koska nämä ominaisuudet jotenkin sivusivat niin paljon toisiansa. Esimerkiksi: Mistä ilmapiiri muodostuu? Johtopäätöksenä mallin soveltamisesta on, ettei aktiviteetin design-prosessissa voida pyrkiä tilanteeseen, jossa design-polku muodostuu valitsemalla vain yksi ominaisuus jatkokehittämistä varten. Useita, kokonaisuuden muodostavia ominaisuuksia on samanaikaisesti vietävä eteenpäin. Ominaisuuksien taustalla on saatavilla oleva tietämys K1. Fokusryhmän design-tilanteessa saatavilla olevan tiedon kokonaismäärä riippuu ryhmän koostumuksesta. Vapaaehtoistyötä tekevässä järjestössä toiminnasta saatuihin kokemuksiin liittyy taustatieto työelämän erilaisista ammateista. MLL:n hallituksessa edustettuina olevia ammattiryhmiä ovat opettaja, terveydenhoitaja, lääkäri, ravintolapäällikkö, lähihoitaja, seurakunnan kerhotyön osaaja ja markkinointisihteeri. Seuraava vaihe on lisätietojen K2 hankkiminen konseptin jalostamista varten. Tarvittavalla ja hankittavalla lisätiedolla voi olla monenlaista merkitystä. Tarvitaan tietoa, saadaanko juontajia, vanhempia ja talkooväkeä. Toiseksi tietoa tarvitaan siitä, onko tällaiselle kysyntää. Teinidisko on innovaatio, uusi aktiviteetti Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistykselle. Teinidiskoja on maailmalla kyllä järjestetty, joten asia sinänsä ei ole uusi. MLL haluaa Teinidiskolle kuitenkin omaan perustehtäväänsä kiinnittyviä ominaisuuksia ja palvelee siten perhepalveluverkostossa elämänhallinnan vahvistamista. Disko tarjoaa osallistujille sosiaalisen vuorovaikutuksen kasvualustan ja kaupungin toimijoille turvallisen kohteen, jonne ohjata osallistumisesta syrjään vetäytyviä nuoria. MLL:ssä haluttaisiin aktivoida nuoria meidänkin toimintaan. Se on kaikille avointa, mukaan sopii tulla. On kerhoja suunnattuna aika selkeästi kohderyhmälle. Disko ja musiikki olisivat laajempi, kaikille sopiva teema. Ohjelmaan voidaan liittää vanhemmuuden tukemisen ominaisuuksia. Tässä saattaisi olla ulottuvuus, joka sisältää jonkun toisen organisaation kanssa yhteisen konseptin ominaisuuksia. Ohjelma voisi muodostua yhdistäväksi intressiksi. Teinidisko sisältää eettis-moraalisen arvovalinnan, diskotanssin hyväksymisen. Tällä konseptilla on mahdollisuus kasvattaa nuorta oman elämänsä hallintaan maailman diskoissa kulkiessaan. Kaupungin Teinidiskon onnistumista tukeva rooli perhepalveluverkostossa ilmenee nuorisotyön, koulun ja MLL:n yhteistyössä. Toimijat arvioivat yhdessä kaupungin suorittaman nuorisokyselyn perusteella, onko diskolla kysyntää. Yhteistyötä on samassa asiassa myös yläkoulun oppilaskunnan suuntaan. Todennäköisesti disko toteutetaan jossakin kaupungin omistamassa tilassa Konsepti-tieto -malli kulttuuriyhdistysten omatoimisena työkaluna Tämän raportin kirjoittamisen jälkeen jatketaan perhepalveluverkoston design-prosessia elämänhallintaa vahvistavien konseptien kartoittamiseksi kulttuuriyhdistysten kanssa. Tämä sykli poikkeaa kevään kahdenkeskisistä neuvotteluista siinä, että design-kokouksessa on samanaikaisesti saapuvilla kymmenien tahojen edustajia. Tällä tavoitellaan tehokkuutta ja kattavuutta design-prosessissa. Toimintatutkimukselle ominainen silmukka syntyy siitä, kun MLL:n paikallisyhdistyksen kokemukset otetaan huomioon design prosessia kulttuurin piirissä sovellettaessa. Yhtenä haasteena design-kokouksessa on saada osittaminen alkuun. Teoria sisältää myös paluun alhaalta ylös, ominaisuuksien vähentämisen. Silloin konseptin kehittäminen jatkuu toista, erilaista haaraa rakentaen ensimmäistä koskevan arvioinnin ja lisätietojen perusteella. Tämä mahdollisuus nousisi esiin siinä tapauksessa, ettei diskolla arvioitaisi olevan kysyntää nuorten keskuudessa. Osittaminen jollakin tavalla ei siten sulje etenemistä design- työssä toisella tavalla. Kulttuuri on perinteisesti luovuuden tyyssija. Konsepti-tieto -profiilin mukaisessa design-työssä luovuutta tarvitaan ensinnäkin siinä, että löytyy kiinnostava aihe, jonka toteuttamista toimijat haluavat. Koolle kutsuttavien design tiimien kokoonpanolla on suuri merkitys, koska se määrittää etsimään kokoontuvassa tiimissä saatavilla olevan tiedon. Sastamalassa kulttuuritoimi on jakanut järjestöt ryhmiin design-prosessia varten. Ensimmäisessä tapaamisessa on tehtävänä löytää ja valita aiheita sekä sopia, mitkä design-ryhmät kutsutaan 86 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

87 jatkamaan. Asiantuntemukseen yhdistyvää luovuutta tarvitaan siinä, että aihe ilmaistaan kiinnostavana peruskonseptina niin, että se avaa uusia ajatuksia ominaisuuksista. Peruskonseptin asettaminen ei ole peruuttamaton vaihe, vaan siihen voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia ja jatkaa konseptin kehittämistä sitten. Luovuus ilmenee myös siinä, että keksitään ominaisuuksia, jotka täsmentävät ja laajentavat aihetta. Tavoitteena on löytää ja luoda ominaisuuksia, joita konseptille halutaan toteutettaviksi. Yhteistyöinnovaatioita tavoiteltaessa on tärkeätä tunnistaa, millä kumppaneilla on ominaisuuksiin liittyviä täydentäviä resursseja ja/tai lisätietoa, jota kannattaa ryhtyä hankkimaan. Julkisia voimavaroja on mahdollista täydentää henkilö-, tieto-, talous-, osaamis- tai yhteysresurssien mukaan tuovia kumppanuuksia rakentamalla. Verkosto syntyy kumppanuuksista Ensimmäiset kartoittamisen kokemukset Johdanto Ensimmäiset tapaamiset nostivat esille erilaisia näkökulmia ja design-työn sisältöjä. Nopeasti oli todettavissa intressien yhteensopivuus. Jotkut kumppanit ovat palvelujen tuottajia erityislainsäädännön pohjalta, toiset taas täysin vapaaehtoistoimijoiden varassa olevia. Kaikille kumppaneille yhteisenä ominaisuutena on valtakunnallinen, usein alueellisen tason sisältävä taustaorganisaatio. Perhepalveluverkoston tarkoittamaa yhteistoimintaa on paljon, erityisesti niiden organisaatioiden kesken, joilla on päätoimista henkilöstöä Partiolippukunnat: Kiikan Leiripeikot r.y. ja Tyrvään Metsänpojat r.y. ja Vammalan Nuotiosiskot r.y. Lippukuntien ensimmäiseen tapaamiseen partiolaiset halusivat kokoontua kolme lippukuntaa yhdessä. Sastamalassa järjestetään myös koko alueen kattavia tapahtumia ja kokouksia. Partiojärjestö on valtakunnallisesti muuttunut nuorisojärjestöstä kasvatusjärjestöksi. Partion päämääränä on kasvattaa partiolaisista persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteisöjen jäseniä. Tämän päämäärän mukainen toiminta paikallisella tasolla on intresseiltään vahvasti yhteensopiva kaupungin intressien kanssa. Kaupungin intressejä ohjaa mm. perusopetusta koskeva lainsäädäntö, jonka arvokasvatusta koskeva sisältö on yhteensopiva partion arvopohjan kanssa. Perhepalveluverkoston rakentamistehtävän kannalta ei erillisiä profiileita ole tarpeen ryhtyä partiolle laatimaan, vaan voidaan edetä suoraan yhteisten konseptiaihioiden pohtimiseen. Partiossa kasvatuksellinen rakenne koskee suhdetta itseen, toisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suhde itseen tarkoittaa henkilökohtaista kasvamista, tukemista ja auttamista siinä. Yksilöllisen elämänhallinnan vahvistamisen periaate on siinä sisällä ja kaupungin intressissä on saattaa lapsia ja nuoria osallisiksi tästä toiminnasta. Alkuaikana partiolainen oppii ryhmähenkeen ja menee siitä eteenpäin pikku hiljaa ratkaisten asteittain vaikeampia ja vaikeampia haasteita. Juuri nämä elämänkokemukset lisäävät tunnetta siitä, että asiat ovat hallittavia, kuormitukseltaan sopivia ja niillä on merkitystä. Partio on myös johtamisoppilaitos. Selkeänä linjana on oppia johtamaan pienestä pitäen tehtävää, ryhmää, aina haastavampia ja haastavampia kokonaisuuksia, esim. suuressa tapahtumassa pyörittää kahviota. Kuuluminen joukkoon syntyy, kun yhdessä opetellaan perustaitoja yhteishenkeä edellyttävällä tavalla. Toiminnassa on periaatteena löytää lapsen maailma ensin tässä lähellä. Partiojohtamisen toisena koulutuksen ääripäänä ovat ulkomaiset jatkokurssit. Partioyhteisölle on tunnusmerkillistä sama arvomaailma, porukka on samanhenkistä, puhutaan samaa kieltä, ajetaan samaa asiaa, on samat arvot, suhtaudutaan samalla tavalla. Ollaan rehellisiä, kunnioitetaan toista pyrkien tekemään aina parhaansa. Opiskelun alkaessa tai kansainvälisiin tehtäviin siirryttäessä partiolainen etsii lippukunnan ja on siellä kuin kotonaan. Yksi yhteinen konseptiaihioiden alue löytyy siitä, että partiolippukuntien intressissä on saada lapsia, nuoria ja heidän perheitään sekä muita aikuisia mukaan toimintaan. Eteneminen elämänkaarella merkitsee harrastusten muuttumista, siirryttäessä yläkouluun, toiselle asteelle ja opiskelemaan. Jäsenistö on siksi jatkuvassa muutoksessa. Osasta jäseniä on tullut elämäntapapartiolaisia, jotka asuinpaikan vaihtuessa eivät osaa olla ilman, vaan hakeutuvat ulkomaillakin mukaan toimintaan. Aina on tarve ohjaajista ja aikuisesta vastaamassa ryhmän toiminnasta. Siksi perhepartiota on pohdittu uutena mahdollisena osallistumisen muotona. Kaupungilla on tarve löytää yhteistyön malleja, joiden avulla lapset, nuoret ja perheet löytäisivät paikkansa partiotoiminnassa ja pääsisivät onnistumisen kasvattaviin kokemuksiin sekä sosiaaliseen pääomaan mukaan. Seuraavassa kaaviossa on yhteiseksi konseptiaihioksi otettu ensimmäisessä neuvottelussa esitetyt sanat: Puhalletaan perhe ja partio liekkeihin. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 87

88 Partio on ohjattujen vastaanottajana avoin. Minkä ikäisiä vaan voi tulla mukaan. Jos yhteyttä ottaa, otetaan mukaan. Kaikki otetaan, jäävät pois, jos partio ei sovi. On kokemuksia, jossa nuori on päässyt partion kautta elämän kiinni, ja olisi muuten tuuliajolla On ollut yksittäistapauksia, jolloin ujo ja arka ei sovi ryhmään tai joku pyrkii väkivallan keinoin pääsemään esille. Silloin otetaan partiolainen puhutteluun ja hän joutuu joko muuttamaan tapojaan tai luopumaan. Jos yksi on sellainen että toiset harkitsevat luopumista tai että yhteen keskittyminen vaatii ohjaajan koko ajan pois ryhmältä, mukana olon raja kulkee siinä. Ryhmä on tärkein meille. Ryhmä kasvattaa yksilön ryhmään, ilon ja tekemisen. Vanhempien tai huoltajien rooli on ohjauksen onnistumiseksi tärkeä. Erityislapsen tai -nuoren apuna ja tukena partiossa voi olla mukana henkilökohtainen avustaja, vanhempi, isovanhempi tai vaikkapa kummi." Partiolippukunta joutuu hankalaan tilanteeseen, jos vanhemmat eivät kerro riittävästi lapsen asioista, esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta, adhd- ongelmista tai muista vaikeuksia aiheuttavista riskeistä. Partioryhmien vetäjillä ei ole näissä asioissa ammatillista osaamista. Silloin partiota kohti ohjaavan tahon on tärkeää valmentaa vanhemmat antamaan tarpeelliset tiedot ja toimintaohjeet kotoa vastaanottavalle taholle ja siten tukemaan ohjattavan onnistumista. Vanhempienkin kannalta olisi turvallisempaa kun tarpeelliset tiedot olisivat käytettävissä. Ohjausmekanismit voivat olla monenlaisia. Perhepartion periaatteella järjestetty joulukuusen hakuretki metsästä voisi tutustuttaa samalla partion toimintaan. Retkestä partiolaiset saisivat korvauksen, mikä sisältäisi makkarat ja nokipannukahvit. Tärkeää on herättää tulijalle halu tulla mukaan toimintaan. Toinen muoto voisi olla partion järjestämä retki, jonne etsivä nuorisotyö kutsuisi joitakin sellaisia perheitä tai nuorten ryhmiä, jotka eivät ole partiossa. Tavoitteena olisi sitä kautta päästä mukaan toimintaan. Vasta muuttaneille tai jollekin muulle kohderyhmälle voisi partio järjestää muutaman tunnin tapahtuman, yhteistoimintaa erilaisissa kohteissa. Koulun kannalta hyvin kiinnostava yhteistyömuoto voisi olla kevätretki, jossa partio olisi vetämässä jotakin juttua. Mieliala silloin positiivinen, kun ei joudu olemaan siellä luokassa. Vastaanottavaisuus voisi olla korkealla. Kaupungin intressissä on pystyä kehittämään pitkäkestoista yhteistyötä ja löytää sille molempia osapuolia kiinnostava sisältö. Kaikilla ei suinkaan ole mitään osallistumista haittaavaa ominaisuutta, mutta ei vaan löydy sitä porukkaa. Monien tilaisuuksien järjestämisen kokemuksen perusteella ujuttautuminen johonkin olemassa olevaan on tehokkaampaa osallistujien saamisen kannalta kuin järjestää jotakin uutta. Tärkeä periaate on, että molemmilla tahoilla on yhteinen kohderyhmä. 88 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

89 Partiolippukunnat nostavat esiin perhepalveluverkoston yhteisen tapahtumien suunnittelukalenterin päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kulttuuripolku on tässä kaaviossa esimerkkinä menetelmässä, jossa lapsi ja nuori voi osallistua monenlaiseen toimintaan ja sitä kautta löytää oman harrastuksensa ja yhteisönsä. Otamuksen elämyspäivä mainitaan tässä konseptina, jossa useat tahot kutsuvat oppilaat paikalle. Tätä on Häijään Otamussillan maastossa järjestetty koulun viidesluokkalaisille joka vuosi. Partion suurin kansainvälisen menestyksen salaisuus, on se, että sillä ei ole mitään uskontoa, jokainen uskoo siihen omaan uskontoonsa. Jokainen etsii elämän totuutta. Jokainen voi ottaa sen uskonnollisuuden siitä omasta kirkostansa. Se ei ota kantaa mihin uskot. Usko siihen mihin itse uskot. Arvojen muodostuminen lähtee perheestä, kaveriporukka vaikuttaa ja psykologia opettaa, että lisäksi ympäristöllä ja sattumallakin on merkitystä. Keskusjärjestö ja kirkko ovat tehneet yhteistyösopimuksen yhteisen tasavertaisen sopimusmallin, jonka pohjalta on sovittu, että seurakunta on Sastamalassa partion taustayhteisönä tarjoten mm. tiloja. Partiossa ei anneta uskonnonkasvatusta. Me emme opeta uskontoa. Partioon kuuluvat iltahartaudet, jotka voivat olla uskonnollisia tai ei uskonnollisia. Päivän lopuksi mennään sisaruspiiriin ja se alkaa Hyvää yötä Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä. Laajan ohjelman päätöstapahtumana voi olla partiomessu. Tähän tutkimukseen uskonnollisuutta ja arvoja koskevia asioita on nostettu esille, koska niillä asioilla on merkitystä oman elämänhallinnan rakentumisessa. Riihisen mukaan (1996, 29) ulkoiseen elämänhallintaan sopii parhaiten aineellisten päämäärien toteutuminen. Sen sijaan henkisten, eettisten ja uskonnollisten päämäärien toteutumisessa lienee kysymys lähinnä sisäisestä elämänhallinnasta. Ihmisen elämänhallinta on hänen ulkoisen ja sisäisen rakenteensa välistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen ja hengellinen terveys muodostavat osaltaan elämänhallinnan kantavaa perustaa. Onko nuorella omat arvonsa ohjaamassa tekemisiä, vai ohjaavatko sitä muut, eikä nuorella ole hallintaa siitä, mitä on tekemässä? Kaupunkiyhteisön perhepalveluverkoston näkökulma on laajempi, kuin kaupungin lakisääteisen toiminnan näkökulma. Silloin kysymyksenä on, mikä verkosto on tarkoitus tehdä näkyväksi ja uusia konsepteja sisältäväksi: kaupungin vaiko kaupunkiyhteisön. Viimeksi mainitussa näkökulmassa verkosto sisältää itsenäisten toimijoiden yhteistyöinnovaatioita, joista kumppanit vastaavat itse ja jotka eivät ole kunnan toimintaa säätelevän lainsäädännön piirissä. Tätä kysymystä pohditaan Sastamalan seurakuntaa koskevaa kumppanuutta tarkasteltaessa. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 89

90 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sastamalan koulutuskuntayhtymässä on keskeisenä elämänhallinnan vahvistamiseen liittyvänä intressinä saada opiskelijat suorittamaan opiskelunsa loppuun tutkintoon saakka sekä onnistumaan nivelvaiheessa työelämään osaavaksi henkilöstöksi. Tämä intressi on elämänhallinnan ytimessä ja samansuuntainen kaupungin intressien kanssa. Sastamalan koulutuskuntayhtymä odottaa perhepalveluverkostolta yhteistyötä, joka toisi lisävahvuutta elämänhallintaan. Sen ominaisuudet kuvataan seuraavassa kaaviossa. 90 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

91 Lisäarvoa tuo syksyllä 2014 voimassa oleva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, jonka mukaan terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palvelut järjestää kaupunki. Kaikille perhepalveluverkoston toimijoille olisi hyötyä siitä, että asiakkaat voisivat uudistettavilta nettisivuilta löytää tarvitsemaansa informaatiota omatoimisesti. Se voisi osaltaan keventää palveluorganisaatioiden kuormitusta ja saattaisi parantaa kynnyksen mataluuden takia varhaisen tuen saamista anonyymisti oman kommunikaatiovälineen kautta. Muiden toimijoiden kanssa kiinnostavia yhteistyön alueita voisivat olla ohjaus sosiaalista pääomaa kasvattavaan toimintaan kolmannella sektorilla, vanhemmuuden tukeminen sekä johdonmukaiseksi niveltyvä kokonaisuus opiskelijan elämänkaarella toisen asteen koulutusta edeltävien palveluyksiköiden kanssa. Kuntayhtymän edustajat osallistuisivat design-tiimeihin ja foorumeihin. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on hyvä asia ja esimerkiksi SPR:n omaishoitajapäivät liittyvät opetukseen. Kehittämiskohteena on opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta etenkin asuntolassa asuvien osalta. Tapahtumien suunnittelukalenteria pidettiin tarpeellisena koulutuskuntayhtymän toiminnan suunnittelussa. Olisi tieto, mitä kumppanit ovat minäkin ajankohtana suunnitelleet toteuttavansa. Käytännön toteutuksen pitäisi tietojärjestelmissä olla sellainen, johon tietoja ei tarvitsisi siirtää erikseen, vaan synkronoituisi toimijoiden järjestelmistä. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 91

92 Koulutuskuntayhtymässä käydyssä neuvottelussa tuli esille henkilöstön olennainen toimintatapa elämänhallinnan vahvistamisessa. Tutkija testasi elämänhallinnan ongelmia koskevan tiivistelmädian perusteella toimintaa erilaisten huolten käsittelyssä. Opiskelijan tukitiimihenkilöstö ottaa nopeasti ja reaaliaikaisesti opiskelijan kanssa puheeksi minkä tahansa elämänhallinnan ongelman. Jos tarpeen on, otetaan yhteys huoltajaan, jotta pulma voidaan selvittää yhteisesti. Intressinä on vahvistaa opiskelijaa niin, että hän saa tutkintonsa suoritetuksi. Tutkijalle syntyi oivallus monia ammattiryhmiä yhdistävästä yhteisestä ominaisuudesta: Huolten koko kirjon käsittely asiakkaan kanssa. Tämä näkökulma on kunnalliselle organisaatiolle ominainen kohdata yksilöllisen ja henkilökohtaisen elämänhallinnan vahvistamisen laaja ja moniulotteinen sisältö. Kopinototon, kokonaisvastuun ja konsultaation peruskonseptin design-työhön koko kirjon hallinta alkoi antaa uusia ominaisuuksia. Puheeksi ottaminen huoltajan kanssa tukee samalla vanhemmuutta konkreettisessa tilanteessa. Opiskelijan tukitiimihenkilöstön yhteisenä kokemuksena on, että ongelma on pääsääntöisesti osapuolten kesken saatu yhteisesti ratkaistuksi. Joissakin tapauksissa työtä vaaditaan paljon ja se voi olla myös moniammatillista asiantuntijuutta vaativaa Sastamalan seudun mielenterveysseura r.y. ja idea osaverkostorakenteesta Sastamalan seudun mielenterveysseura on kansalais- ja terveysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää mielenterveyttä. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuden tehdä vapaaehtoista mielenterveystyötä ja aktivoi toiminta-alueensa asukkaita vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Yhdistys on Suomen Mielenterveysseuran paikallisseura. Mielenterveysseuran toimintamuotona on järjestölähtöinen kriisiauttaminen. Se on luonteeltaan ennalta ehkäisevää ja julkista palvelua täydentävää. Apua ja tukea tarjotaan puhelimessa, internetissä ja kasvokkain sekä yksilöille, pariskunnille että ryhmämuotoisesti. Toiminnan päärahoittajana on Raha-automaattiyhdistys, joka ei sääntöjensä mukaisesti voi rahoittaa kuntien vastuutehtäväksi määrättyä toimintaa. Järjestölähtöisyydessä yhdistyy sekä ammatillinen kriisiauttaminen että vapaaehtoisten kanssa tehtävä työ. Sastamalan seudun mielenterveysseurassa on runsaat 30 vapaaehtoista aktiivista henkilöä, jotka on hyvin koulutuettu tehtäväänsä, erityisesti antamaan kriisiapua päivystysluontoisesti puhelimessa ja verkossa. Kasvokkainen kriisiapu ja -tuki ovat toistaiseksi ainoastaan ammatillisen henkilöstön tehtävänä. Pääosa vapaaehtoistyöntekijöistä on mukana noin 120 jäsenen joukossa. Paikallinen seura toimii juridisesti itsenäisenä yhdistyksenä, mutta tärkeänä taustayhteisönä on Suomen Mielenterveysseura. Se koordinoi mm. Sastamalassa kehitetyn ja täällä ylläpidetyn ympärivuorokautisesti päivystävän verkkopalvelun järjestämistä valtakunnallisesti niin, että määrättynä ajankohtana Sastamalassa ylläpidetyn tuki- 92 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

93 net-palvelun anonyymi keskustelukumppani voi löytyä esimerkiksi Kemistä tai vastaavasti Sastamalan alueelta. Verkon kautta saa tukea ja apua asiakas globaalisti noin vierailussa päivittäin. Netissä mennään aika äkkiä suoraan asiaan, normaalissa vastaanottotyössä ei välttämättä sellaiseen pääse ikinä. Someen pitäisi mennä, siellä tavoittaa erityisesti nuoret. Tukinetti on ollut hyvä, sillä vierailut lisääntyivät 30 % vuonna Paikallisyhdistyksen muita palveluja ovat rikosuhripäivystys, talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamiestoiminta sekä asumisvalmennusyksikkö Kätsä. Jälkimmäisessä on 17 asuntoa Y-säätiön omistamassa kiinteistössä. Asukkailla on yksilöllisesti määritelty tuen tarve oman elämän aloittamisessa. Henkilöstöä on kolme ja oppisopimusopiskelija. Asiakkaaksi tullaan kuntien maksusitoumuksella. Uutena toimitilana on ollut keväästä 2014 alkaen Onkkari, Onkiniemenkadun 100 m2:n tila on asumisvalmennusyksikön nuorten ryhmätila, jota voidaan käyttää myös koulutukseen. Sastamalassa, Huittisissa ja Punkalaitumella toimivan yhdistyksen palkatun henkilöstön kokonaisvahvuus on 12 henkilöä. Vapaaehtoistyön motivaatio perustuu konkreettiseen mielekkääseen tekemiseen. Niille, jotka haluavat auttaa ihmisiä, mielenterveysseura tarjoaa keinon ja väylän. Elämänhallinnan vahvistamisen kannalta toiminnalla on tärkeä ennalta ehkäisevä rooli. Perhepalveluverkostoon mielenterveysseuralla on vahva kytkentä. Kriisiapu sisältää paljon vanhemmuuden tukemista, esimerkiksi tukinetissä anonyymisti matalalla kynnyksellä. Parisuhdeongelmat ovat yleisin yhteenoton syy. Tästä avautuu perhenäkökulma. Kriisikeskuksesta apua hakeneista naisia on noin 80% ja noin 70%:lla kaikista asiakkaista on vaikutuspiirissään alaikäisä lapsia. Perhepalveluverkoston muut toimivat voivat esimerkiksi ohjata kriisikeskukseen tai käyttämään tukinettiä antamalla tieto sellaiselle joka tarvitsee. Jos asiakkaalla on varsinaisten palvelujen tarvetta, ensimmäinen kontakti on verkossa, sitten palveluohjaus. Mielenterveysseuraa kiinnostaa kopinoton, kokonaisvastuun ja konsultaation konsepti. Prosesseissa on tärkeää, että jollakin on kokonaisvastuu ja kokonaisuuden hallinta asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen. Mielenterveysseura haluaa olla paikkakunnalla mukana uusien palvelujen kehittämisessä. Tapaamisessa mielenterveysseuran kanssa tuli esille uusi näkökulma perhepalveluverkostoon keskusteltaessa tilojen tarjoamisesta syöpäyhdistykselle. Mielenterveysseura oli pohtinut koordinoivaa roolia tämän tyyppisissä asioissa. Siitä syntyi oivallus seuraavassa kaaviossa esitetystä mallista, jossa perhepalveluverkosto voidaan nähdä osaverkostojen kokonaisuutena. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 93

94 Tätä raporttia kirjoitettaessa elämänhallinnan sosiaalista pääomaa ja terveysliikuntavaikutuksia vahvistava osaverkosto on alkanut muodostua harrasteliikunnan ympärille. Kulttuuritoimessa on suunniteltu perhepalvelujen ryhmittelyä järjestöjen toimialan mukaan, teatteri ja kuvataide, musiikki. Osaverkoston käsite tekee kokonaisuuden hallittavammaksi ja konkreettisemmaksi. Se nostaa esiin tarpeen suunnitella ja sopia yhteyksien ylläpidosta kaupungin verkoston ja kaupunkiyhteisön osaverkostojen kesken. Kysymys verkostohallinnasta on oma design-tehtävänsä sekä kokonaisuutena että osaverkostoissa. Tärkeää on, että osallistujat ovat yhdessä osaverkostonsa perhepalveluaktiviteetit suunnitelleet ja löytäneet siihen kaikkien oikeutetuiksi kokemat yhteistyön ulottuvuudet. Niitä tarkastellaan tässä raportissa toimintafilosofiaa koskevassa luvussa ja niiden design kuuluu jatkotutkimuksen sisältöön Sastamalan seurakunta Intressien yhdensuuntaisuus Seurakunnan intressejä kuvaa kaksi seurakunnan elämänhallintaan liittyvää perustehtävää. Diakoniassa on tärkeätä auttaminen. Siihen ei liity vaatimusta autettavan muuttumiseksi toisenlaiseksi, mitä on. Toinen perustehtävä on kasvatus. Elämänhallinta kuvaa sanana hyvin kristillistä kasvatusta ja siinä perusarvoihin sitoutumista. Seurakunnan päiväkerhot muodostavat tärkeän kasvatuksellisen voimavaran. Vanhemmille syntyy mahdollisuus vertaiskontakteihin päiväkerhon kautta. Rippikoulun kasvatuksellinen merkitys on tärkeä. Olennaista myös sisältö, millaista opetus on. Se sisältää keskustelu arvoista ja elämänhallinnasta. Seurakunnan toiminta kouluilla on tärkeätä, on sovittu mm. aamunavauksista. Sopimuksessa on mukana myös Helluntaiseurakunta. Elämänhallinnan vahvistuminen on kasvatuksellisen työn tulos. Intressit todettiin ensimmäisessä tapaamisessa seurakunnalla ja kaupungilla samansuuntaisiksi ja hyvän yhteistyöpohjan tarjoavaksi. Seurakunnalla on paljon elämänhallintaan vaikuttamisen paikkoja. Seurakunnan tehtävänä on tukea ihmisten elämänhallintaa. Elämänhallinnan merkitys on eri ihmisille erilainen. Riihisen mukaan (1996, 29) ulkoiseen elämänhallintaan sopii parhaiten aineellisten päämäärien toteutuminen. Sen sijaan henkisten, eettisten ja uskonnollisten päämäärien toteutumisessa lienee kysymys lähinnä sisäisestä elämänhallinnasta. Ihmisen elämänhallinta on hänen ulkoisen ja sisäisen rakenteensa välistä vuorovaikutusta. Sisäinen elämänhallinta nousi esille partiolippukuntien kanssa käydyn keskustelun perusteella. Seuraavaksi tarkastellaan elämänhallinnan kysymyksiä Sastamalan seurakunnan kanssa käytyjen arvoja koskevien keskustelujen perusteella. Arvot ja vastuu Toisessa tapaamisessa pohdittiin arvoja ja vastuuta. Helposti syntyy vaikutelma, että joku muu on vastuussa, eikä itse tarvitse. Vastuuseen kuuluu, että joku tehtävä pitää tehdä itse. Kasvatusvastuu ei toimi niin, että lapsi sitten aikuistuttuaan valitsee ja päättää arvonsa. Vanhempien pitää ottaa vastuu lapsista ja siitä, millaiset arvot heille kasvavat. Vastuu on vanhemmuuteen liittyvä kasvatuksellinen kysymys. Vastuu ei siirry päiväkotiin tai kouluille. Vastuuseen kasvaminen on pienestä pitäen oppimisprosessi. Arvot ja etiikka osoittavat, mistä kuuluu vastata. Seurakunnan näkökulma auttamisessa ja lähimmäisen kohtaamisessa on avoin. Ymmärretään erilaisuus ja rinnakkainen elo. Tärkeätä on arvostaa erilaisia arvopohjia. Ilman arvoja ihminen on tuuliajolla. Elämänhallinnan kannalta on tärkeää, että on joku arvopohja. Se tulee jostakin kontekstista joka tapauksessa ja vanhemmat ovat siinä olennainen välittävä linkki. Arvomaailman omaksuminen lähtee vahvasti kotoa. Jos elämänhallinta on hukassa, miten silloin löytyy arvopohja, joka osoittaa oikean ja väärän? Elämänhallinnan vahvistamisen ytimessä on arvopohjan löytyminen. Vanhemmuuden tukeminen sisältää arvopohjan vahvistamista, jotta lapset ja nuoret voivat puolestaan perheessä oppia arvot. Seurakunnan näkökulmasta koulussa on tärkeää tiedollisesti puhua ja kertoa..tunnustuksellisuus mielletään sellaisena, että tulisi ikään kuin harjoittaa jotakin tiettyä uskontoa. Siitä ei voi olla kysymys. Uskontotunnit eivät ole uskonnon harjoittamista. Oleminen uskontotunnilla on täysin eri asia kuin uskonnon harjoittaminen. Uskonnonvapauden periaatetta vastaan sotii, jos uskomista ei hyväksytä yhtenä vaihtoehtona ihmisen elämään. Tapaamisissa seurakunnan edustajat tiedustelivat, mitkä ovat kaupungin strategian mukaiset arvot. Sastamalan vuonna 2013 hyväksytty kaupungin strategia, Hyvän elämän Sastamala, sisältää seuraavat arvot: 1. Rohkea realismi 2. Osaava uudistuminen 3. Yhteistyön voima 4. Elinvoimaisuus 5. Asukkaiden hyvinvointi Rohkeaa realismia on ryhtyä uudistumaan ja rakentamaan perhepalveluverkostoa ottamalla lähtökohdiksi vallitsevat resurssit samanaikaisesti asiakassuuntutuneisuuden kanssa. Design-prosessissa tavoitellaan uutta osaamista, joka ei perustu perinteiseen hallinnon sektorijakoon ja 94 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

95 hierarkiaan. Kaupungin oman organisaation ulkopuolelle kaupunkiyhteisöön ulottuvana verkoston design etsii yhteistyön voimaa. Perhepalveluverkoston design työssä teemana on elämänhallinnan materiaalisten sekä sisäisten edellytysten ja ominaisuuksien vahvistaminen, mikä on olennaista asukkaiden hyvinvoinnissa. Laaja konseptien kokonaisuus on tärkeä myös taloudellisesta näkökulmasta. Oman elämän hallinta merkitsee koko kaupungin elinvoimaisuuden vahvistamista, vaikuttavaa toimintaa verkostossa sekä alhaisempia pahoinvoinnin kustannuksia. Perhepalveluverkoston hahmottelua Perhepalveluverkoston yhteistyösuhteissa nousee esiin konsepti ohjauksesta seurakunnan tilaisuuksiin ja osallistumaan toimintaan. Kaupungin näkökulmaa voidaan hahmottaa seuraavasti: Jos kertoo, mitä vaihtoehtoja on tarjolla, ei voi olla ongelma. Esite tai linkitykset, ihmisellä vapaus valita pizzalistasta. Esimerkiksi neuvolassa ei ole normia, jossa määritettäisiin ohjaamista. Kysymyksessä on palveluvalikoima, jota esitellään. Mitä palveluja tämän kaupungin sisäpuolella on olemassa. Puolueettomasti. Koululaitosta ohjataan puolestaan normeilla. Kun on joku huolenaihe, havaitsija, siinä äärellä oleva lapsi ja vanhempi/huoltaja voi pizzalistasta valita oikea suunnan poistamaan huolenaihetta. Linkeissä olisivat kaikki Sastamalan kaupungin ja 3. sektorin palvelut ja mahdollisuudet. Kaupalliset voisivat olla erillään. Verkkoresurssit eivät korvaa kasvokkaista vuorovaikutusta, mutta on resurssi, jonka tulee olla kunnossa. Jos olet tänä päivänä yhteyksissä ihmisiin, etkä saa puhelimella tai sähköpostilla kiinni, sosiaalinen media on heille luonteva polku olla yhteyksissä eri paikkoihin. Ellet ole facebookissa, et saa yhteyttä. Verkko ei ole ainut kanava, eri ihmiset tarvitsevat eri kanavan. kirjon käsittelijöiden tukeminen. Koordinaatio syntyy siitä, että verkoston kussakin kohdassa on tieto. Millä kaikki saataisiin tietoisiksi toistensa toiminnoista ja kuinka ne sitten toimivat saumattomasti yhteen? Kaupungin näkökulmasta tämä tiivistyy konseptiin: palvelukoordinaattori + omahoitajuus. Tähän sopii asiakaslähtöisyys ja henkilön vastuuttaminen kokonaisnäkemykseen ihmisen asioista. Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostava kysymys on, missä määrin verkostokonseptit muuttavat organisaatioiden perusidentiteettiä ja tuovat siihen lisäpiirteitä kokonaisuudesta. Siitä syntyy verkoston tehokkuus ja vaikuttavuus. Mitkään toimijat eivät muodosta verkostoa, jos heillä ei ole toiminnallisia linkkejä toisiinsa. Toimijoilla täytyy olla joku yhteinen foorumi. Oli mainittuna verkostoiltapäivä, selkeästi yksi foorumi, jossa osallistujat ovat saman pöydän ja asian äärellä. Toimijat ovat tietoisia siitä, mitä toiset tekevät. Muuten sen toimintaa ei voi koordinoida. Muuten sen toiminnan koordinointi ei ole itsenäistä. Perhepalveluverkosto on jotakin enemmän kuin pizzalista ilmoitustaululla. Täytyy olla jotakin muuta. Käytännön lähtökohdaksi on vallitsevissa talousnäkymissä otettava vallitsevat resurssit. Tarvitaan jatkuvaa tarkastelua siitä, mikä on tarpeellista ja mikä ei. Toinen käytännön lähtökohta koskee verkostotoimijoiden arvotaustaa toisten ihmisten kohtaamisessa. Suvaitsevaisuus on arvo sinänsä. Hyväksytään erilaisuutta. On hyväksyttävä, että toinen ihminen toimii eri lailla. Kolmas lähtökohta koskee asiakassuuntautuneisuutta. Tähän liittyy usein kolmannella sektorilla esiintyvä osallistujien vähäisyyden ongelma. Seuraavassa kaaviossa esitetään seurakunnan uusi, asiakkaan tarpeiden perusteella suunniteltu konsepti: Arkiehtoo Verkosto tarvitsisi palvelukoordinaattorin vakanssin, johon valittaisiin valmiiksi laaja-alaisesti tietävä henkilö. Joka osaisi nyhjäistä oikeaan suuntaan, mitä tässä tilanteessa tässä kaupungissa tarjolla. Pizzalistan kokoaja olisi palvelukoordinaattori. Se on nyt sitten se verkosto. Verkostossa on ainakin kaksi sisältöä, auttaa löytämään osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksia perheille sekä erilaisia hoitoa antavia yksiköitä, joilla on verkostomaista yhteistoimintaa. Seurakunnan tapaamisten jälkeen hahmottui design-prosessissa laajasti eri alojen ammattilaisia yhdistävä ominaisuus: huolten koko kirjon käsittely asiakasvuorovaikutuksessa esiin tulevasta tilanteesta riippuen. On helppo päätellä, ettei yksi koordinaattori voi huolehtia kaikkien yksiköiden asiakkaista periaatteella, ettei kopin oton jälkeen heitetä jollekin, vaan tilanne otetaan hallintaan heti, ennen kuin aletaan heitellä muualle. Olennaiseksi verkoston ominaisuudeksi palvelukoordinaattorin roolissa nousee koko Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 95

96 Konseptin visiona oli, että se näyttää kahvilalta, lounge- tilalta, missä matkaajat maailmalla pysähtyvät. Tavoitteena on tila, jossa tulija viihtyy. Avoimen päiväkerhon tapaan lapsille voisi olla ohjelmaa työpäivän jälkeen ja vanhemmille kohtauspaikka, aikaa ja tilaa olla, eikä tarvitse laittaa ruokaa. Arkiehtoo sisältää edullisesti tavallisen perusruuan. Arkiehtoon aloittaminen mainittiin radio-ohjelmassa Miten mennään tästä eteenpäin? Perhepalveluverkoston rakentamisessa kysymyksenä on eteneminen vuorovaikutuksessa kaupungin ja kumppaneiden ensimmäisten tapaamisten jälkeen. Kaupungin valmisteluryhmässä on hahmoteltu osaverkostojen yhteisen verkostoillan järjestämistä keväällä Tarvitaan joku tekniikka, jolla kumppanien kanssa yhteisesti rakennetaan verkostoa eteenpäin. On tärkeää, että toimijat ovat rakentamisessa mukana, muutoin verkosto ei ulotu itsenäisiä toimijoita koskevaksi. Tapaamiset mahdollistavat henkilökohtaisen tutustuminen. Keskinäinen tunteminen on yksi design-perusteisen tutkimuksen yhteisöllisistä tuloksista. Ne kumppanit, jotka on tässä design-prosessissa ennätetty mennessä tavata, kokoontuivat suunnittelemaan verkoston design-työn jatkovaiheita. Syksyllä 2014 kumppaneiden joukko laajenee sovitun ohjelman mukaisesti. Seurakunnan odotusten mukaisesti tällä tavalla suunniteltu perhepalveluverkoston rakentaminen on koko kaupunkiyhteisöä edustavan kaupungin strategian arvojen mukaista ja niiden toteuttamista vahvistavaa toimintaa Suomen Punaisen Ristin Vammalan osasto r.y. Suomen Punaisen Ristin asema ja tehtävät on määritelty lainsäädännössä. Yleisperiaatteena on antaa apua avun tarvitsijoille sekä lisätä auttamismieltä ja yhteisöllisyyttä yhteiskunnassa. Laaja tehtävä on yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman lisääminen. SPR on sosiaali- ja terveysalan järjestö. Kun ihmiset tulevat tekemään vapaaehtoistoimintaa, niin se lisää niiden ihmisten hyvinvointia. Tekeminen tuottaa hyvinvointia kun ihmiset saadaan aktiiviseksi. Lähdetään siitä, että yhteisö tuottaa hyvinvoinnin. SPR toivoo saavansa uusia jäseniä tekemään sitä vapaaehtoistoimintaa ja olemaan osa. Mielellään niin, että ihmiset ovat aktiivisia hädänalaisten auttamisessa ja henkisen tuen antamisessa. Kaupungin intressinä on saada ihmisiä mukaan vuorovaikutukseen toisten kanssa saamaan itselleen ja antamaan muille sosiaalista pääomaa. SPR:n edustajat kertoivat menestystarinan, kun esille nousi englantilainen mukaan nyhjäisemisen (nudge) käsite. On tapauksia, että vapaaehtoistyötä tekemään tullut syrjäytymisvaarassa ollut nuori ei ole pärjännyt koulussa, mutta on tullut kerhoihin. Sieltä on löytynyt hyvä kaveripiiri mielekkään tekemisen äärellä. Sen myötä nuori on voimistunut ja saanut hyvät tutkinnot ja kouluttaa nyt vapaaehtoistyössä toisia. Hallinta alkaa vastuuttamisesta: Ohjaa vähän tuossa! SPR on vahva koulutusjärjestö. Olennaista ohjauksessa, tai nyhjäyksessä, on saada ylitetyksi mukaan tulemisen kynnys. Heti ensimmäisessä tapaamisessa voitiin SPR:n ja kaupungin intressit todeta vahvasti yhdensuuntaisiksi, kun ajatellaan elämänhallintaa vahvistavan perhepalveluverkoston rakentamista. Vammalan osastossa on 96 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

97 noin 350 jäsentä, joista aktiivisia on n. 75, kun kriteerinä on nälkäpäiväkerääjänä toimiminen. Ryhmien vetäjiä on kymmeniä. Erimuotoisesti mukana liikkuu ja sosiaalista pääomaa saa yli 1000 ihmistä. Vaikutus elämänhallinnan voimavarojen kasvattamisessa on suuri. SPR odottaa perhepalveluverkostolta tietoa paikallisista tarpeista ja siitä, mitä toisilla toimijoilla ja verkostolla yhteisesti on menossa, millaisia ideoita on. Voisiko löytyä yhteistyön mahdollisuuksia? Esimerkkinä on Terhokerho, jota selostetaan omassa alaluvussaan. SPR:llä on tilat, Ystävänpirtti, missä voi järjestää, mitä kansalaiset keksivät, kunhan se on tasa-arvoista ja syrjimätöntä SPR:n keskeisten arvojen mukaisesti. suunnata voimavaroja. SPR:n osasto toivoo, että olisi mukana suurin piirtein nykyisillä voimavaroilla ja uudet konseptit nivoutuisivat niihin. Terhokerho kuitenkin lähti liikkeelle yhteistyöinnovaationa nopeasti ja toimintatavat oli helppo löytää. Luovaa kapasiteettia runsaasta toiminnasta huolimatta kuitenkin on. Nuorten ystävätoiminta ja maahanmuuttajien tukeminen ja kotouttaminen ovat aihepiirejä, joihin liittyy uuden kehittämisen ajatuksia. Esimerkiksi vastaanottokeskusten ystävätoimintaa tarvittaisiin, mutta siihen ei toiminnan väliaikaisuudesta johtuen ole ollut vapaaehtoisilla riittävästi kiinnostusta. Seuraavassa kaaviossa esitetään neuvottelussa kiinnostusta herättänyt yhteistyöaihio. Uusia yhteistyömuotoja on helppo ideoita, mutta toteuttamisen lupauksen äärellä on harkittava, onko resursseja, saadaanko vapaaehtoisia mukaan. Kun on tietoa perheiden tarpeista, SPR lähtee miettimään, onko mahdollista Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 97

98 Varamummo- ja varavaarikonsepti on ollut Suomessa käytössä joillakin järjestöillä. Eräässä hyvinvoinnin turvallisuushaasteita käsitelleessä seminaarissa on esimerkkinä ollut Vantaalta Hakunilan kirjasto, jossa on järjestetty päivystys viihtyisäksi tuunatussa kirjastossa. Oli syntynyt tilanne, jossa kirjaston henkilöstön aikaa alkoi kulua liikaa huolenaiheiden käsittelyyn. Kokemuksena oli, että lapsilla ja nuorilla oli vieraassa maassa kova tarve kontakteista aikuisten kanssa. Tällä konseptilla poistuivat kirjastoa häirinneet ilmiöt. Konseptia voidaan soveltaa myös monessa muussa ympäristössä Vammalan Lentopallo, VaLePa, r.y. VaLePan seurakirjassa vuodelta 2014 perustehtävä kuvataan seuraavasti: Toiminnan lähtökohtana on uudistumiskykyinen organisaatio, joka pystyy reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Organisaation tehtävänä on tukea yksittäisen toimijan päivittäisiä tehtäviä seurassa. Avoin ja myönteinen toimintakulttuuri aikaansaa kehittyvän ja menestyvän seuran. VaLePan toiminta käsittää lentopallon harrastamisen ja kilpaurheilun aina juniorijoukkueista miesten mestaruusliigajoukkueeseen, sidosryhmiä unohtamatta. Toimintamme lisää osaamista ja toisistamme välittämistä. Tavoitteenamme on edistää toimijoiden keskuudessa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toiminta koostuu isosta verkostosta. Mukana on yli 200 junioria 15 joukkueessa. Valmentajien ja vanhempien muodostamassa kontaktipinnassa on noin 500 henkilöä. Noin 50 hengen talkooporukka koostuu kaiken ikäisistä, osa heistä on myös vanhempia. Sen lisäksi on suuri joukko katsomoon saapuvia kannattajia, faneja, jotka kuuluvat samaan VaLePa-perheeseen. Junioritoiminnassa intressiä kuvaa periaate: Ensin pitää koulu hoitaa. Urheilu ei saa estää. Koulu pitää suorittaa kunnolla. Lentopallo on osa elämää. näkee tämän VaLePan verkoston ja kaupungin tärkeänä intressinä on: Löytyiskin sieltä harrastuksen puolelta aikuinen, jota kunnioittaa, jos omassa perheessä on hallinta hukassa. Siihen se perustuu, siihen tiettyyn auktoriteettiin. Kokonaisuutena 31:llä kaupungin vuonna 2014 avustamalla liikunnan ja urheilun yhdistyksellä kaupunki laskee olevan n toimintasuoritetta vuoden aikana, 1000/ päivä. Toiminta liittyy yleensä kytkentä vanhempiin ja talkooväkeen. Terveysvaikutusten lisäksi voidaan suoritekokonaisuuden merkitsevän paljon sosiaalisen pääoman rakentumisessa kaupunkiyhteisössä. Kaupungilla on havaittu ja tiedostettu tarve sada kokonaisuus paremmin haltuun. Suorat kontaktit järjestökentästä kouluille ovat tärkeitä. Hyvät pärjäävät aina, mutta entä ne jotka putoavat pois? Kuinka löytyisi heillekin järkevää tekemistä. Liikunnallisia nivelvaiheita ilmentää liikuntapalveluissa saatavilla oleva tieto, että alakoululaisista 50 % liikkuu riittävän määrän, t / päivä. Yläkoululaisten osuus on 25 % ja toisella asteella luku tipahtaa pojilla 9 %:iin ja tytöillä 10 %:iin. Suomalaiset ovat Eurooppaa koskevissa tilastoissa jälkipäässä. Perhepalveluverkoston rakentamisessa yhteyksien avaamisen väylänä on yhteisen liikunnallisen toiminnan järjestäminen lapsille ja nuorille. Niitä, jotka eivät ole mukana urheiluseuran järjestelmällisessä valmennuksessa, ei välttämättä motivoi osallistumaan valmennus ja ohjaus. Silloin olennainen ulottuvuus konseptissa on, millä keinoilla saa harrastuksen junioritoiminnan päättymisen jälkeen harrastusperusteisesti jatkumaan tai millä keinoin liikunnallisuuden toisten kanssa alkamaan alusta siihen liittyvän sosiaalisen pääoman kasvattamisen takia. Kultamitalin liigajoukkueessa voittaneet motivoivat esikuvina junioreita. Liigapelaajat jakavat junnukauden päättäjäisissä mitaleita, toimivat kummeina junnujoukkueissa ja vetävät harjoituksia. Valmentajien järjestelmällinen koulutus on yksi tärkeä motivaatiotekijä. Urheiluseuran yhteiskunnallinen vastuu syntyy, kun pienistä pystytään kasvattamaan liigajoukkueelle pelaajia. Silloin pitää olla muut elämänalueet kunnossa, ymmärtää, että kyseessä on joukkuepeli, pitää ottaa huomioon toiset, hoitaa koulu ja kaikki mutta asiat kunnolla. Yhteiskunnallinen vastuu syntyy tuotoksena tästä. VaLePa ja paikkakunnalla toimivat muut seurat sekä kaupunki pyrkivät noudattamaan Nuori Suomi-seuroille asetettuja vaatimuksia menestyäkseen omassa lajissaan ja tuottaakseen myös yhteiskunnalle tärkeitä vaikutuksia. Ne muodostavat suoraan merkittävän osan elämänhallinnan rakentamisesta ja vahvistamisesta kaupunkiyhteisössä. Tavoitteena VaLe- Palla on saada uusia valmentajia, lajin parin uusia nuoria, pois kiviä heittelemästä, kunnon kansalaisia. Kaupunki 98 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

99 Nyt julkaistavaan raporttiin sisällytetään liikuntaseurojen ulottuvuuden avaaminen kolmen seuran yhteistapaamista varten kehitetyn konsepti-tietoprofiilin muodossa. Yhteistyöinnovaatioiden etsimisessä ja kartoittamisessa perustana olevat intressit on tässä tiivistetty lähtötiedoiksi, josta on irrotettu peruskonseptiksi VaLePan edustajien kanssa käydystä neuvottelusta tallennettu lausuma: Keksiä, mikä on se juttu, torjua syrjäytymisuhka harrasteilla. Tutkija on tiivistänyt sille halutut ominaisuudet alustavaksi konseptirakenteeksi pohjaksi osallistujien puheenvuorojen perusteella. Harrasteliikunnan lisätarjontaan voi olla monenlaisia vaihtoehtoisia rinnakkaisia malleja sekä urheiluseurojen että muiden toimijoiden aikaansaamina. Siksi perhepalveluverkostoa laajennettaessa etsitään yhteyksiä jatkossa mm. kaikkiin seuroihin. Tärkeä konseptin kehittämistehtävä koskee ohjausta kaupungin verkostotoimijoilta. Hyödyllistä yhteistyöinnovaation kehittämiselle on, kuten Terhokerhoa koskevassa alaluvussa esitetään, löytää lähtötietoihin tärkeitä tutkimustuloksia. Niistä yksi haasteellinen on esitetty yllä olevassa profiilissa. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 99

100 5.6. Terhokerho, esimerkki yhteistyöinnovaatiosta 3. sektorilla Mannerheimin lastensuojeluliiton Tyrvään-Vammalan yhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin Vammalan osaston kanssa järjestetyssä ensimmäisessä neuvottelussa järjestöjen edustajat kertoivat toteutumassa olevasta yhteistyöinnovaatiosta, Terhokerhosta. Siinä on kysymyksessä valtakunnallinen hanke, jota paikallisesti toteutetaan alkaen innostuneen ilmapiirin vallitessa. Paikallisyhdistykset edustavat keskusliittoja, jotka toteuttavat Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotista hanketta Tässä tutkimuksessa Sastamalassa alkava paikallinen toiminta kuvataan, jotta eri toimijat voivat arvioida, voidaanko tämän konseptin ominaisuuksia soveltaa ja ajattelua avartaa jotakin muuta Sastamalan perhepalveluverkoston yhteistyöinnovaatiota rakennettaessa. 100 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

101 Tässä konseptissa tutkimustieto lapsen voimavaroihin vaikuttavista ominaisuuksista, paikallisen innovoinnin vapaus ja ymmärrettävä kieli, sekä leikkilähetit ja työkalut muodostavat kokonaisuuden. Siitä on mahdollista saada viitteitä muiden paikallisten yhteistyöinnovaatioiden kehittämiselle. Alueellinen leikkilähetti on Terhokerhon ohjaajien ilmaisemalla tavalla heille esimies/promo. näkökulmasta vieraita, mutta olennaisesti perheiden elämänhallintaan vaikuttavia Yhteenveto ensimmäisistä kumppanitapaamisista Kokonaiskuva on hahmottunut aloitusvaiheen tuloksena osaverkostoista muodostuvaksi perhepalvelujen kokonaisuudeksi. Keskustelua tarvitaan jatkossa siitä, mikä toiminta kuuluu perhepalvelujen piiriin ja mikä ei. Kun viitataan elämänhallinnan vahvistamiseen, tulee verkosto laajaksi, etsiihän esimerkiksi neuvola mahdollisuuksia ohjata asiakkaita kohti mielenkiintoista harrastamista ja pääsemään osalliseksi siinä yhteydessä sosiaalisesta pääomasta. Konseptit voivat olla moninaisia ja ehkä palvelu-käsitteen Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 101

102 Verkostorakenteen kuvaukseen lisätään vaiheittain toimijat sitä mukaa kuin he itse tiedostavat roolinsa ja asemansa perhepalvelujen verkostossa sekä näkökulmansa elämänhallinnan vahvistamiseen. Nuorisojärjestöjen verkosto esitetään tässä uutena partiolaisten esittämään näkemykseen perustuen. Kumppaneiden ja kaupungin ensimmäisistä tapaamisista voidaan kirjata työstämistä varten seuraavia aiheita: A. Perhepalveluverkoston verkkosivut Ensimmäiseksi on ratkaistava, koskevatko sivut yksinomaan kaupungin toimintoja vai ulottuvatko verkkosivut koko kaupunkiyhteisöä koskevaksi. Moni kumppani odottaa, että sivut sisältävät tapahtumien suunnittelukalenterin. Tämän yhteinen rakentaminen olisi tärkeä ja konkreettinen kaupunkiyhteisön perhepalveluverkostoa sähköisessä maailmassa näkyväksi tekemisen muoto. On tärkeätä, että sivut palvelisivat perheitä tarjoten erilaisia mahdollisuuksia vanhemmuuden tukemiseen ja kasvatustehtävän hoitamiseen. Sivut palvelisivat kaupungin toimijoita tietolähteenä heidän ohjatessaan perheitä, lapsia ja nuoria osallistumismahdollisuuksia kohti. Verkkosivuilta toimijat tulisivat löydetyiksi. B. Verkostoillat, tutustuminen mielenkiintoisten aiheiden äärellä Tiiviimpää yhteistyötä muiden kanssa halutaan. Perhepalveluverkoston tärkeänä aktiviteettina ovat yhteyksiä rakentamista helpottavat verkostoillat. Kun yhdessä voi pohtia kiinnostavia aiheita, joita kumppanit yhdessä haluavat, tai joihin yksi kumppani tarvitsisi toisen tukea, voi samalla tutustua henkilökohtaisesti. Verkostoa ei ole ilman yhteyksiä. C. Miten saada uusia vetäjiä ja osallistujia? Yksi yhteinen uusien konseptien alue löytyy siitä, että järjestöjen intressissä on saada lapsia, nuoria ja perheitä mukaan toimintaan. Eteneminen elämänkaarella merkitsee harrastusten muuttumista siirryttäessä yläkouluun, toiselle asteelle ja opiskelemaan. Jäsenistö on siksi jatkuvassa muutoksessa. Kaupungin intressissä on pystyä kehittämään pitkäkestoista yhteistyötä ja löytää sille molempia osapuolia kiinnostava sisältö. Kaikilla syrjään vetäytyvillä ei suinkaan ole mitään osallistumista haittaavaa ominaisuutta, mutta ei vaan löydy sitä porukkaa. Konseptit voivat olla monenlaisia. Esimerkiksi joulukuusen hakuretki metsästä tai muunlainen retki, jossa voisi tutustuttaa samalla partion toimintaan. Retkelle kaupungin yksiköt voivat ohjata. Kulttuuripolku on esimerkkinä menetelmästä, jossa lapsi ja nuori voi kokeillen osallistua monenlaiseen toimintaan ja sitä kautta löytää oman harrastuksensa ja yhteisönsä. Monilajisen harrasteliikunnan konseptia kehitetään samassa tarkoituksessa. Lisätarjontaan voi olla monenlaisia vaihtoehtoisia rinnakkaisia malleja Sastamalan eri alueilla sekä urheiluseurojen että muiden toimijoiden aikaansaamina. Design-työssä on tarpeen selventää vastaanottavan tahon toiminnan luonne ja ominaisuudet yhtäältä sekä ohjattavan ominaisuudet lähettävällä taholla toisaalta. Molemmissa on runsas moninaisuus. D. Palvelukoordinaattori ja Pizzalista Verkosto tarvitsisi palvelukoordinaattorin vakanssin. Siihen kuuluisi kontaktointi koko verkoston tasolla. Koordinaattoria ei tällä hetkellä ole ja yhteyksien ottamisessa on sovellettu työnjakoa, joka ilmenee osaverkostomallista. Pizzalistan kokoaja olisi palvelukoordinaattori. Lista esitettäisiin sekä kirjallisena että verkkosivuilla. Se kertoisi kiinnostavalla tavalla, mitä perhepalveluverkostosta löytyy. Asiakkailla olisi tietoa ja valinnan mahdollisuuksia. Tiedostoja ajan tasalla pitävä koordinaattori voisi olla osaaikeinen ja siihen voitaisiin yhdistää muita perhepalveluverkostoon liittyviä tehtäviä. Ne voisivat muodostua hankkeesta, jolla olisi ulkoista rahoitusta. E. Varamummo- ja varavaarikonsepti Tällä voi olla moninaisia soveltamismahdollisuuksia. Terhokerhossa on tämän kaltaista sisältöä. Se voi ratkaista kirjastossa ilmeneviä ongelmia, mutta kirjasto ei valmenna esim. varavaareja kalastusretkille. Tarvitaan yhteistyöverkosto, jossa kirjastoesimerkkiä jatkaen ongelma ratkeaa muualla tapahtuvalla toiminnalla, kun varavaari tutustuisi aikuiskontaktia tarvitsevaan. F. Tutkimustulosten löytäminen uuden lähtökohdaksi Uusien, kiinnostavien ja intressien mukaisten yhteistyökonseptien luomisessa on yksi tärkeä saatavilla olevan tiedon laji: löytää joku tärkeä tutkimustulos joltakin tieteenalalta. Esimerkkinä Terhokerhon perustuminen psykiatrian tieteenalaan kuuluvaan tulokseen: Lapsen mielen voimavaroihin vaikuttavat ennen kaikkea leikki ja sukupolvia yhdistävät ihmissuhteet. Tällä perusteella olisi mahdollista luoda monia muitakin konsepteja. Osaverkostorakenne nostaa esille työnjaon Sastamalan kaupungin perhepalveluverkoston design-organisaatiossa. Valmisteluryhmässä on lähdetty siitä, että alkuperäinen valmisteluryhmä keskittyy kaupungin toimialoja yhdistävien verkostomaisten toimintatapojen kehittämiseen. Toinen valmisteluryhmä perustetaan osaverkostojen rakentamiseksi kolmannen sektorin kanssa niin, että kaupunkia siinä edustavat elämänlaatu- ja nuorisopalvelu- 102 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

103 jen johtavat viranhaltijat. Molemmista valmisteluryhmistä on jäsenyyksien kautta kytkentä SOTKA-ryhmään. Design-prosessin ensimmäinen sykli on nostanut esille kysymyksen: Olisiko kaupungin organisaatiorakennetta tarpeen muuttaa, jotta elämänhallinnan vahvistamiskonseptit saisivat parhaan tuen? Ensimmäisen syklin työ ja asiaa koskeva valmistelu kaupungilla ei vielä anna riittävästi perusteita tekstille tässä raportissa. Toinen huomioon otettava lähtökohta on sote-uudistus, jonka vaikutus kaupungin organisaatioon on tätä kirjoitettaessa epäselvä. Siksi organisaatio-, eli prosessirakennetta arvioidaan design-prosessin jatkosykleissä. Toisena esiin nousseena kysymyksenä on selkeämpi yhteys elämänhallinnan vahvistamisen konseptien ja hyvinvointikertomuksen kesken. Myös tässä on kehittämistehtäviä seuraavilla design-prosessin sykleillä. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 103

104 6. Näkemyksiä Sastamalan kaupungin talousarvion toteutumisesta Ensimmäiseksi designtehtäväksi asetettiin julkisten palvelujen ytimeen kohdistuva kaupungin perhepalvelujen verkoston rakentaminen ja toisena kumppanuuksiin perustuvat konseptit Sastamalan perhepalveluverkostossa. Nämä kaksi tehtävää viittaavat yhtäältä käsitteeseen kunnasta paikallisena julkisen hallinnon palveluorganisaationa ja toisaalta asukkaiden alueellisena yhteisönä. Molempien kuntakäsitysten mukaisesti asukkaiden oman elämän hallinnan vahvistaminen on eri tavoin organisoituneissa toiminnoissa joko suoraan palvelun sisältönä tai seurannaisvaikutuksena. Kaupungin organisaatiossa yksi toimialoja yhdistävä ominaisuus on ammatillisesti erikoistuneen henkilöstön elämänhallinnan ongelmien koko kirjon käsittely. Neuvolan kohdalla jo nimi viittaa vanhempien valmentamiseen, varhaiskasvatuksessa ja koulussa kasvatuksellinen keskipiste on lapsissa, mutta yhteys on myös vanhempiin. Nuorisotyössä vuorovaikutus tapahtuu lähes yksinomaan nuorten kanssa. Koko elämänhallinnan ongelmakirjon käsittelyssä on yhteisiä kasvatuksellisia ominaisuuksia. Toimialojen välisiä yhteistyömuotoja on monia. Ne muodostavat nykytilanteessa yksiköitä yhdistävän verkoston. Kokonaisvastuuta ja konsultaatiota koskevassa alaluvussa esitetyt taulukot kuvaavat yksikkörajat ylittävän vuorovaikutuksen perheiden palveluissa. Tavoitteena on ollut systematisoida varhaista huolenaiheisiin puuttumista tai tukea ja luoda yksiköiden kesken yhteistä tietoisuutta niistä. Yksiköiden välisyys taulukoissa nostaa esiin verkostoulottuvuuden, josta on etsitty uusia aktiviteetteja design-työn jatkamiseksi. Terhokerho on esimerkkinä kolmannen sektorin omaaloitteisesti syntyneestä uudesta verkostoyhteistyöstä. Yhdistyksillä on monenlaiset vallitsevat yhteistyömuodot nykytilanteessa. Nämä organisaatioiden väliset yhteistyösuhteet voidaan ymmärtää nykytilanteessa toimivaksi perhepalveluverkostoksi. Tämä tutkimus on nostanut esille asukkaiden oman elämänsä hallinnan käsitteen ja laaja-alaisen sisällön. Kartoitustyötä on suoritettu tieto-konsepti-design mallia hyödyntämällä, jolloin on saatu esiin uusia aiheita perhepalveluverkoston design-prosessissa. toteuttamiseen saakka. Tässä design viittaa käsitteenä soveltamisalueesta riippumattomaan tarkastelutapaan. Konsepti- tieto- design -teoriaa koskevat tutkimustulokset oikeuttavat odottamaan, että uusia designin kohteena olevia toimintoja sen avulla syntyy. Esimerkkinä on teoriaa havainnollistavan kaavion tuloksekas käyttö suoraan Mannerheimin lastensuojeluliiton Tyrvään-Vammalan yhdistyksen fokusryhmänä toimineen hallituksen manuaalina. Sastamalan talousarvion mukaisesti toimintamalli valmistellaan vuoden 2014 aikana ja toteutetaan porrastettuna vuodesta 2014 lukien. Perhepalveluverkostossa, jossa toimijat tekevät itsenäisiä päätöksiä, tämä toteutuu sitä mukaa, kuin design-työn tulokset tulevat toteuttamiskelpoisiksi. Talousarvion lauseelle on tullut verkostoperiaatteen mukainen sisältö, kun toteuttaminen tapahtuu porrastettuna. Talousarviossa todetaan edelleen, että toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan keväällä Tämä tapahtuu käytännössä siten, että konseptin toteuttava organisaatio tai sitä yhteisesti toteuttavat organisaatiot arvioivat koko ajan toiminnan mielekkyyttä ja asiakkailta virtaavaa palautetta. Toimintaa muutetaan luonnollisesti mahdollisimman nopeasti tilanteen niin vaatiessa. Sen lisäksi olisi hyvin tarpeellista koota keväällä 2016 informaatiota siitä, mitä perhepalveluverkoston tilanne kokonaisuutena on. Merkittäviä muutoksia edellyttävät konseptit, esimerkiksi perhepalveluverkoston osuuden sisältävä kaupungin nettisivujen kokonaisuudistus tai uusi kokonaisvastuuta organisaatiorajat ylittäen toteuttava omahoitajaperiaate, edellyttävät vuoden 2015 puolelle ulottuvaa valmistelua ja mahdollistavat ehkä ensimmäisten kokemusten hankkimisen arviointia varten. Henkilöstökyselyn on suunniteltu tuottavan käytännön toimijoilta informaatiota ja tärkeää palautetta. Talousarvion 2014 mukaan lopullinen päätös toiminnan vakiinnuttamisesta tehdään arviointitulosten pohjalta. Vakiinnuttamispäätökset tehdään ilmeisesti konseptikohtaisesti ja hyviksi koetut mallit jäävät pysyviksi. Aikataulut poikkeavat toisistaan. Itsenäiset kumppanit tekevät yhteistyösuhteidensa ja toimintamalliensa vakiinnuttamispäätöksiä omien menettelytapojensa mukaisessa järjestyksessä. Kaupungin vuoden 2014 talousarvioon mukaisten uusien kolmivuotiskaudeksi rekrytoitujen perheohjaajien vakinaistamisesta päätetään määräajan jälkeen. Perhepalveluverkoston design-prosessia on ryhdytty toteuttamaan laaja-alaisena, myös kolmatta sektoria koskevana, kuten talousarviotekstissä on edellytetty. Perhepalveluverkosto ei ole nykyisestä toiminnasta erillinen ulottuvuus tai malli. Se on käsite, jolla voidaan kattavasti viitata sektori- ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyösuhteiden kokonaisuuteen. Perhepalveluverkoston design-prosessi tarkoittaa uusien lisäarvoisten yhteistyösuhteiden luovaa kehittämistä ideoiden käytännön 104 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

105 7. Tapahtumien suunnittelukalenteri hyvän yhteistoiminnan ominaisuuksien esimerkkinä Nykytilanteessa Sastamalassa ei ole erillistä perhepalveluihin liittyvää toimialarajat ylittävää ja kumppaniorganisaatioiden yhteistyön kokonaisuuden hahmottavaa koottua verkostollista toimintafilosofiaa. Design-tehtäviksi asetettiin julkisten palvelujen ytimeen kohdistuva kaupungin perhepalvelujen verkoston rakentaminen sekä kumppanuuksiin perustuvat konseptit Sastamalan perhepalveluverkostossa. Tämä raportti voi sisältää informaation vain työn alkuvaiheista, koska design-prosessi jatkuu kevään 2014 hankevaihetta kauemmin. Siksi verkoston filosofiaa tarkastellaan yhden esimerkin kautta. Design merkitsee uusien aktiviteettien luomista. Yksiköiden ja organisaatioiden välillä on nykyisin paljon virallista ja epävirallista yhteistyötä. On runsaasti lakisääteisiä ja vapaaehtoisia yhteistoiminnan muotoja, joista vastuu ja päätösvalta on delegoitu toimialoille, Sastamalan termein ydinprosesseille. Kaikkea nykyistä ei yksityiskohtaisesti luetella tässä tutkimuksessa, vaan painopiste on uusien yhteisten toimintojen luomisessa. Niitä tarvitaan, jotta edistettäisiin asukkaiden omaa elämänsä hallintaa ja parannettaisiin tuottavuutta. Perhepalveluverkosto on lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan palvelevien julkisten ja muiden organisaatioyksiköiden kokonaisuus. Perheiden palvelun kokonaisvolyymi muodostuu yksiköiden omasta työstä yhteistyössä toisten kanssa. Organisaatioilla on omat sisäiset hierarkiansa, mutta oikeudellisesti erillisten yksiköiden yhteistyö sekä kaupungin organisaation sisäiset verkostomaiset työmuodot tuovat kuvaan verkoston ominaisuudet. Nyt tehdään uusien toimintamuotojen kautta perhepalveluverkosto näkyväksi. Kokonaisuuden hahmottava siitä saadaan liittämällä uutta koskevaan informaatioon tarpeellisessa määrin tietoa nykyisestä. Tätä tarkoittaa Sastamalan perhepalveluverkoston rakentaminen. Tässä alaluvussa tarkastellaan alustavasti esimerkin avulla joitakin asioita ja ominaisuuksia, joita perhepalveluverkostolla voisi kokonaisuutena olla. Laajemmin tätä selvitetään tutkijan laadittavana olevassa yliopistollisessa jatkotutkimuksessa. Verkoston periaatteet poikkeavat perinteisesti tunnetuista ja monissa organisaatioissa käytäntönä olevista hierarkkisen sektoriorganisaation toimintatavoista. Tapahtumien suunnittelukalenteria käytetään tässä esimerkkinä, jonka avulla tarkastellaan verkostomaisen toimintafilosofian sisältöä. Sastamalan kaupungin ja perhepalveluverkostoon kuuluvien kumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa on toistuvasti tullut esille eri tahojen tarve saada tietoa toisten tahojen suunnitelmista järjestää erilaisia tapahtumia. Intressinä on välttää oman tapahtuman sijoittamista samaan ajankohtaan, jolloin päällekkäisyys vähentää osallistujia kaikilta. Myös sisällöllisten päällekkäisyyksien välttämiseen saattaa olla tarvetta. Kolmas tarve liittyy informaatioon, jonka varhainen käyttöön saaminen hyödyttää oman toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Tapahtumien suunnittelukalenteri olisi yksi konkreettinen verkoston toiminnan muoto. Kalenteri palvelisi järjestökenttää ja muita kumppaneita harrasteiden ja oman sisällöllisen toiminnan kehittämisessä. Kalenterista on mahdollista luoda uutta yhteistyötä järjestökenttään luova foorumi. Tämä ominaisuus tuli esiin järjestetyssä kumppanitapaamisessa, kun yllättäen ja toisistaan tietämättä edellä raportoidun SPR:n ja MLL:n Terhokerhon kanssa seurakunta järjestää 50 metrin päässä samanaikaisesti Arkiehtoon. Sisällöt sopivat täydellisesti ja synergisesti toisiinsa. Kalenteri mahdollistaa tällaisen suunnitelmallisesti. Elämänhallintaa vahvistavan perhepalveluverkoston rooliin suunnittelukalenteri liittyy siinä, että kaupungin intressissä on löytää toiminnan muotoja, jotka auttavat mahdollisesti syrjään jääviä pääsemään mukaan sosiaalista tukea ja sosiaalista pääomaa synnyttävän toiminnan piiriin. Nämä elämänhallinnalle tärkeät voimavarat rakentuvat varsinaisen harraste- ja muun toiminnan olennaisena lisävaikutuksena. Monissa järjestöissä ja myös yrityksissä organisaation jäsenten sosiaalinen pääoma on tärkeä varsinaisen toiminnan onnistumisen edellytys. Osallistumaan ohjaamiseen liittyvää informaatiota ja kommunikaatiota on mahdollista suunnitella sitten, kun perhepalveluverkostolle on rakentunut ensin varsinaista toimintaa palvelevia informaatiojärjestelmiä. On tarpeen huolellisesti arvioida, voisiko tapahtumien suunnittelukalenterin ylläpitäjäksi parhaiten soveltua kaupunki? Tämän konseptin ominaisuuksia voisivat olla kalenterin aloittaminen nykyisiä nettisivuja käyttäen, tietojen toimittaminen valmiiksi suunnitellun formaatin mukaisesti kaupungille ja sivuston ylläpidon liittäminen jonkun kaupungin palveluksessa olevan henkilön tehtäväkuvaan. Ominaisuudet pitäisi suunnitella ja täsmentää sitä varten muodostettavan design-tiimin työnä. Verkosto muodostuu kumppaneiden välisistä yhteistyösuhteista. Yhteistoimintaa tavoitellaan yleisesti siksi, että toisella kumppanilla on resursseja, voimavaroja, osaamista tai valmiuksia, joita omalla organisaatiolla ei ole. Kun yhteistyö on tehokasta, kaikki osapuolet saavuttavat nopeammin, tehokkaammin, vaikuttavammin ja taloudellisemmin tavoitteitaan verrattuna yrittämiseen pelkästään yksin. Siksi yhteistyön onnistumista on laajasti tutkittu. Thomson ja Perry (2006, 24) ovat tiivistäneet hyvän yhteistoiminnan ominaisuudet viiteen ulottuvuuteen. Grundinschi, ym. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 105

106 (2013, 5) ovat käyttäneet tätä mallia suomalaista vanhuspalveluverkosta koskevassa tutkimuksessa. Seuraavaksi tarkastellaan konseptia Tapahtumien suunnittelukalenteri näiden ulottuvuuksien valossa. Yhteistoiminnan hallinnassa on perinteiseen kunnallishallintoon verrattuna erilaisia painotuksia. Lähtökohtana on yhteistoiminnan käsitteen määrittely. Yhteistyö (collaboration) on prosessi, jossa autonomiset, itsenäiset, toimijat ovat vuorovaikutuksessa virallisten ja epävirallisten neuvottelujen kautta. Toimijat luovat yhteisesti sääntöjä ja rakenteita halliten niillä keskinäisiä suhteitaan sekä tapoja toimia tai päättää asioissa, jotka toivat heidät yhteen. Yhteistyö on prosessi, joka rakentaa jaettuja normeja ja osapuolille hyödyllisiä vuorovaikutusmuotoja. (Grundinschi, ym. 2013, 4; Thomson ja Perry 2006, 23) 106 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

107 Hallinta Thomson ja Perry tiivistävät hallinnan seuraavasti: Yhteistyökumppaneiden tulee ymmärtää, kuinka tehdä yhdessä päätöksiä säännöistä, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja suhteita. On myös luotava rakenteita sopimukseen pääsemiseksi toiminnasta ja tavoitteista jaetun vallan järjestelmissä. Yhteistyön ytimenä tämä merkitsee autoritääristen rakenteiden ja hierarkkisen työnjaon puuttumista, osapuolten omien päätöksentekovelvoitteiden tunnistamista, halukkuutta hyväksyä, että kaikilla osallistujilla on oikeutetut intressinsä sekä ymmärrystä siitä, että tällaisen hallinnan ominaispiirteinä ovat avoin informaatio, toisten mielipiteiden kunnioittaminen ja mahdollisesti pitkälliset neuvottelut sopimuksiin pääsemiseksi. Kollektiivisen toiminnan todennäköisyyttä lisäävät kolme ydintekijää ovat luottamuksenarvoisuuden maine, luottamus ja vastavuoroisuus. Kasvokkainen kommunikaatio ja yhteistyön etiikan luominen edesauttavat maineen rakentamista. (Thomson ja Perry 2006, 25) Tapahtumien suunnittelukalenteri voisi olla ensimmäinen uusista perhepalveluverkoston organisaatioiden välisistä foorumeista. Perusmuodossaan se sisältäisi avoimen informaation tapahtuman järjestäjästä, mahdollisesti sisällöstä, ajankohdasta ja sijaintipaikasta. Kaupunki ei omaksuisi auktoriteettia tai neuvotteluosapuolen roolia koordinoida ja sovitella tapahtumien sijoittumista kalenteriin. Perhepalveluverkoston osapuolilla voidaan yleisesti arvioida olevan luottamuksenarvoisuuden mainetta ja luottamusta. Kun kalenteri otettaisiin käyttöön ja siitä saataisiin kokemuksia, saattaa yhteistyökumppaneille nousta esiin tarve tehdä yhdessä päätöksiä säännöistä, jotka ohjaavat käyttäytymistä ja suhteita päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä synergioiden etsimiseksi tapahtumien järjestämisessä. Osana perhepalveluverkostoa osallistuvan päätöksenteon järjestelyt, ongelmanratkaisumallit ja jaetun vallan järjestelyt avautuvat tarpeen mukaisesti osapuolten kalenterista saamien kokemusten perusteella. On tärkeää tunnistaa tämä ulottuvuus ja huolehtia siihen liittyvästä informaatiosta esimerkiksi perhepalveluverkoston verkostoilloissa. Hallinto Hallinnosta ja hallinnoinnista Thomson ja Perry toteavat, että organisaatiot tekevät yhteistyötä, koska he aikovat saavuttaa määrätyn tarkoituksen. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan jonkinlainen hallinnollinen rakenne, joka etenee hallinnasta toimintaan. Tärkeätä on roolien ja vastuiden selkeys, kapasiteetti määrittää rajoja, konkreettisten ja saavutettavissa olevien tavoitteiden olemassaolo ja hyvä kommunikaatio. Näillä sekä seurannalla on uutta merkitystä symmetristen ja horisontaalisten yhteistyösuhteiden vallitessa. Yhteistyön toimeenpanoa monimutkaistaa osallistumisen vapaaehtoisuus ja toimijoiden autonomisuus. Traditionaaliset koordinaatiomekanismit kuten hierarkiat, standardisaatio ja rutinisoituminen ovat organisaatiorajojen yli vaikeammin toteutettavissa kuin organisaatioiden sisällä. Desentralisoidut hallinnolliset rakenteet vaativat jonkun keskuksen asemassa olevan tahon koordinoimaan kommunikaatiota, organisoitumista, informaation leviämistä sekä pitämään kumppaneiden muistissa yhteistyötä ohjaavat säännöt. Luottamuksen rakentaminen vahvistaa ennustettavuutta, mikä saa aikaan koordinaatiota. Suhteiden rakentamiseksi tarvittavan hallinnollisen kapasiteetin ja sosiaalisen kapasiteetin oikean kombinaation löytämisestä riippuu, tulevatko tehtävät yhteistyöasetelmassa suoritetuiksi. Organisaatioissa on näitä tehtäviä varten yhteysjohtajia tai rajanylittäjiä. Heillä on taito rakentaa ja johtaa henkilöiden välisiä suhteita. (Thomson ja Perry 2006, 25) Valmisteluryhmässä on toistuvasti todettu, että tähän tehtävään tarvittaisiin ajankäyttösyistä yhteyksistä vastaava koordinaattori. Tähän mennessä on kaupungin viranhaltijoista koostunut SOTKA-ryhmä ja valmisteluryhmä vastannut hallintotehtävistä koko verkoston osalta. Toimialoilta on talousarviossa 2015 suunniteltu perhepalvelutavoitteet koottaviksi samalle sivulle. Siinä syntyvästä perhepalveluverkoston kokonaisuudesta vastaisi kaupunginhallitus. Itsenäisten kumppanien puolesta ei kaupunginhallitus voi kuitenkaan päättää, vaan suunniteltavaksi ja sovittavaksi jää, mikä on kumppanit sisältävän yhteistoiminnan hallinnon rakenne. Sen valmistelua edeltää kuitenkin verkoston konseptien sisällön design. Uutta yhteistä hallintoa olisi järkevää rakentaa vain sen verran, että yhteiset toiminnot ja innovaatiot saadaan onnistumaan. Tarpeettomaksi koettuun hallintoon ei löydy verkostosta osallistujia. Tapahtumien suunnittelukalenterille voidaan tähän mennessä toteutetun perhepalveluverkoston design-prosessin kokemusten perusteella nähdä seuraavat määrätyt tarkoitukset: 1. Helpottaa oman toiminnan suunnittelua, kun on tieto toisten toimijoiden suunnitelmista. 2. Välttää päällekkäisyyksien aiheuttama tapahtumien epäonnistumisen riski. 3. Löytää ja tunnistaa synergioita, myönteisiä yhteisvaikutuksia kumppaneiden kesken. Jonkinlainen hallinnollinen rakenne syntyisi siitä, että kaupungin nettisivut olisivat käytettävissä tähän tarkoitukseen, joku kaupungin palveluksessa oleva henkilö ylläpitäisi tiedostoa, eri tahot antaisivat määrämuotoisina ylläpitäjälle tapahtumia koskevat tiedot. Tämä olisi ensimmäinen roolien ja vastuiden selkeytys. Ensimmäinen yli organisaatiorajojen organisoitunut ryhmä olisi kalenterin design-tiimi, joka toimisi tarpeelliseksi katsotun ajan. Tapahtumien suunnittelukalenterin olemuksena ja ytimenä on hyvä kommunikaatio. Kun suunnittelukalenterin ylläpidosta on saatu kokemuksia, voidaan avata muita yhteistoi- Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 107

108 minnan ulottuvuuksia ja löytää yhteistyölle uutta sisältöä ja rooleja. Informaatio ja kommunikaatio avaavat tälle hyvän kasvualustan. Tähän yhteyteen voisi olla mahdollista avata nuorisoa laajalti kiinnostavan sosiaalisen median ulottuvuuksia, mikä nostaa esille kokonaan uuden sarjan yhteistyön pelisääntöjen design-tehtäviä. Kaupunkia kiinnostaa tässä innovaatiokentän laajentamisessa se, kuinka verkostossa voidaan palvella lopputavoitetta, asukkaiden oman elämänsä hallinnan vahvistamista. Seurantamekanismi olisi myös suunniteltava ja informaatiota kokemuksista olisi mahdollista kasvokkain käsitellä verkostoilloissa osana vuosittaista perhepalveluverkoston toimintaa. Autonomia Osapuolet ovat periaatteessa itsenäisiä ja oman päätösvaltansa omaavia. Käytännössä kuitenkin harva organisaatio onnistuu täysin yksin riippumatta muista. Thomsonin ja Perryn mukaan yhteistyösuhteissa tarvitaan organisaatioiden yksilöllisten ja verkoston kollektiivisten intressien yhteensovittamista. Osapuolien tehtävänä on täyttää omaa perustehtäväänsä ja ylläpitää yhteisestä erottuvaa omaa identiteettiään ja organisatorista auktoriteettiaan. Yhteistyöintressi sisältää yhteisten tavoitteiden saavuttamisen sekä vastuun ja tilivelvollisuuden yhteistyökumppaneiden sekä heidän panoksenhaltijoidensa suuntaan. Yhteistyön vapaaehtoisuus johtaa perustelemaan osallistumista siksi, että se edistää organisaation omia pyrkimyksiä. Yhteistyö on kuitenkin tarpeen, koska organisaatiot tarvitsevat toisiaan ongelmien ratkaisemiseksi. (Thomson ja Perry 2006, 26) Tapahtumien suunnittelukalenterissa kunnioitetaan osallistuvan tahon autonomiaa, kaupungin työntekijä liittää kalenteriin informaation sellaisena, kuin tiedot antava taho haluaa. Joku kontrolli kuitenkin tarvitaan, jotta sivuston kokonaisilme on osapuolten yhteisesti hyväksymä ja tarkoitustaan palveleva. Tässä on yksi pelisääntöjen määrittelemisen tehtävä design-tiimille. Tapahtumien suunnittelukalenteri onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän osapuolet tuntevat vastuuta sen hyödyntämisestä yhdessä toisten kanssa. Molemminpuoliset hyödyt (mutuality) Thomsonin ja Perryn mukaan ilman molemminpuolisia hyötyjä informaation jakaminen ei johda yhteistyöhön. Vastavuoroisuudella on juurensa keskinäisessä riippuvuudessa perustuen toisiaan täydentäviin erilaisiin intresseihin tai jaettuihin intresseihin. Ne perustuvat yleisesti homogeenisuuteen tai arvostukseen ja intohimoon asioista, jotka ulottuvat yksittäisen organisaation missiota laajemmalle, esimerkiksi moraalisiin kysymyksiin. Vastavuoroisuus luo perustan yhteisten näkemysten muodostamiselle eroavuuksista. Sitoutuminen samanlaisiin kohdeväestöryhmiin on osoittautunut tärkeimmäksi yhteistyötä ylläpitäväksi tekijäksi. (Thomson ja Perry 2006, 27) Konkreettisesti tapahtumien suunnittelukalenterin konsepti on tullut kaupungin kumppaneiden taholta esille juuri siksi, että siitä tapahtumia koskevan informaation yhteiseksi saattamisesta eli jakamisesta on hyötyjä kaikille osapuolille. Design-tiimin tehtävänä on saada aikaan sellainen kalenterimalli, joka tuottaa parhaat hyödyt. Perhepalveluverkoston muussa rakentamisessa sen sijaan on erityisesti kiinnostava eettinen, moraalinen ja ihmisillä käytössä oleviin todellisiin arvoihin liittyvä ulottuvuus. Se sisältää kestävällä tavalla ihmisten oman elämänsä hallintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Tässä esimerkissä yhteistyösuhteiden moraali tarkoittaa tapahtumien suunnittelukalenterin asianmukaista käyttämistä, jotta kaikki saisivat siitä hyödyt. Luottamus ja vastavuoroisuus (reciprocity) Thomsonin ja Perryn mukaan vastavuotoisuus voidaan käsitteellistää lyhyen aikavälin ehdollisena tai pitkän aikavälin juurtuneena sosiologisen velvollisuuden ymmärtämisenä. Usein osapuoli kiinnostuu yhteistyöstä vain, jos toinenkin on kiinnostunut. Tahdon jos Sinäkin tahdot mentaliteetti perustuu käsitykseen reilun sopimisen velvollisuudesta. Osapuolet ovat valmiita kantamaan epäsuhtaisesti jakautuneet kustannukset, koska he odottavat kumppaneiden tasoittavan kustannusten ja hyötyjen jakautuman ajan myötä velvollisuuden tunteen perusteella. Vastavuoroisuutta pidetään onnistuneen yhteistyön avaintekijänä. Ongelmien edessä ratkaisevaksi tekijäksi nousee vastavuoroisuuden maine. Luottamuksen Thomson ja Perry määrittelevät (2006, 28) yhteiseksi ryhmän jäsenten keskuudessa vallitsevaksi uskomukseksi, että toinen ryhmä pyrkii hyvässä uskossa käyttäytymään sekä eksplisiittisten (ulkoisesti ilmenevien) että implisiittisten (sisäisten, omaan ajatteluun sisältyvien) sitoumusten mukaisella tavalla. Osapuoli on rehellinen missä tahansa neuvotteluissa, jotka edeltävät sellaisia sitoumuksia. Se ei käytä toista liiaksi, hyväksyttävyyttä ja oikeutusta ylittävällä tavalla, hyötymistarkoituksessa hyväkseen tilaisuuden avautuessa. Luottamus on keskeinen komponentti yhteistyössä, koska se vähentää monimutkaisuutta ja transaktiokustannuksia (sopimushallinnan kokonaisuutta) nopeammin, kuin mikään muu organisoitumisen muoto. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa, energiaa ja panostamista. (Thomson ja Perry 2006, 28) Transaktiokustannukset tarkoittavat erilaisten sopimusten ja yhteistyösuhteiden toteuttamisen vaatimia voimavaroja, rahaa, aikaa ja vaivannäköä. Tapahtumien suunnittelukalenteria ei synny, jos malli Tahdon, jos Sinäkin tahdot ei toteudu. Sastamalan kaupungin näkökulmasta panostusten epäsuhtaisuus voisi tarkoittaa sitä, että kaupunki tarjoaa alustan ja ylläpidon. Kaupungin 108 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

109 kannalta odotuksena on, että järjestösektorin ja muiden kumppanien toiminta kokonaisuutena onnistuu paremmin ja että tämä avoimen kommunikaation ja informaation periaatteen soveltaminen avaa mahdollisuuksia laajempaan, asukkaiden elämänhallintaa vahvistavaan yhteistyöhön perhepalveluverkostossa. Perhepalveluverkosto luo toimijoilleen arvoa lisäämällä luottamusta sekä sosiaalista pääomaa ja kasvattaa niiden avulla toiminnan vaikuttavuutta asukkaiden elämänhallinnan parantamiseksi. Osallistuessaan verkoston uusiin toimintamuotoihin ihmiset oppivat tuntemaan toisensa henkilökohtaisesti. Siitä on seurauksena yhteydenpidon helppous ja organisaatioiden parempi suorituskyky. Perhepalveluverkostossa on keskeistä uusien ja luovien konseptien rakentaminen ja niiden jatkuva parantaminen kokemusten ja vaikutusarvioinnin perusteella. Organisaatioissa henkilöt vaihtuvat. Päätöksenteossa valtuustokaudet seuraavat toisiaan, organisaatioiden palveluksessa oleva henkilöstö vaihtuu ja vapaaehtoistyöhön tulee uusia vetäjiä. Perhepalveluverkoston tietoverkkoresursseihin on tärkeää sisällyttää artefaktein havainnollistettu informaatio käytetyistä konseptien kehittämisen menetelmistä ja toiminnan sisällöstä. Tavoitteena on hajautettu konseptien kehittäminen ja ylläpito verkostossa. Perhepalveluverkoston kokonaisuuden hallinta perustuu toimijoiden vuorovaikutukseen. Sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta riippuu, mikä rooli Sastamalan kaupungilla verkostossa tulevaisuudessa on. Verkoston piiriin kuuluvat organisaatiot toimivat itsenäisesti omien intressiensä, perustehtäviensä ja strategioidensa mukaisesti. Verkosto merkitsee yhteistyötä toiminnoissa, jotka ovat organisaatioiden yhteisten intressien piirissä tai toiminnoissa, joille on löytynyt yhteinen tarkoitus, vaikka intressit ovat erilaiset. Yhteistyöinnovaatioita ja voimavarojen yhteistä käyttöä tavoitellaan, koska niiden vaikutuksesta oman organisaation suoritus on parempi, kuin riippumattomasti ja irrallaan toimien. Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen 109

110 8. Lopuksi: Elämänhallinnan vahvistamisen ydinajatus Elämänhallinnan vahvistamisen ydinajatus ja perusrunko tiivistyy yhteiseen tehtävään luoda valmiudet suorittaa työhön valmistava koulutus ja saada sen jälkeen työ. Rossin ja Mirowskyn mukaan (2013, 379) nämä ovat henkilökohtaisen hallinnan tunteelle olennaisia rakennuspuita. Perheille palveluja tuottavien ja järjestävien yksiköiden verkostossa yhdistävänä sisältönä on yksiköiden kasvatuksellinen tehtävä ja asiakkaiden oppiminen. Varhaisen puuttumisen tai tuen käsitteellä on yleisesti viitattu reagointiin ja aktivoitumiseen ensimmäisten ongelmien oireiden esiintyessä. Varhaisuus voisi merkitä myös ajankohtaa elämänkaarella, jolloin lapsen kasvatukselle olennaisen vanhemmuuden näkökulmasta varhaisen tuen kohteena ovat vanhemmat neuvolassa. Jo sanakin viittaa neuvojen saamisen ja antamisen tarpeeseen. Design-prossin jatkovaiheissa voidaan harkita, muodostaisivatko kasvatuksen ja oppimisen eri muodot verkostoajattelussa yhden yhteisen yksikkörajat ylittävän aihepiirin. kysymyksen: Tekeekö kuvaus ihmisen sisäisen elämänhallinnan vahvistamisen kokonaisvaikutuksen kannalta riittävästi näkyväksi? Design-prosessin ja tutkimuksen jatkovaiheissa jää selvitettäväksi, painottuuko huomion kohdistaminen aineellisten päämäärien toteutumiseen. Riihisen mukaan (1996, 29) henkisten, eettisten ja uskonnollisten päämäärien toteutumisessa lienee kysymys lähinnä sisäisestä elämänhallinnasta. Ihmisen elämänhallinta on hänen ulkoisen ja sisäisen rakenteensa välistä vuorovaikutusta. Pyrittäessä mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen voisi perhepalveluverkostossa olla hyödyllistä etsiä lisätehoa henkisiin, eettisiin ja uskonnollisiin päämääriin liittyvien konseptien näkyviksi tekemisen avulla. Rossin ja Mirowskyn painotusten mukaisesti kuvattu elämänhallinnan vahvistamisen ydinajatus nostaa esille 110 Kunta ja elämänhallinnan vahvistaminen

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää kuntalaisten elämänhallintaa? Kuntajohtajapäivät 2013, Espoo Paavo Salli Hall.lis.

Miten kunta voi edistää kuntalaisten elämänhallintaa? Kuntajohtajapäivät 2013, Espoo Paavo Salli Hall.lis. Miten kunta voi edistää kuntalaisten 1 elämänhallintaa? Kuntajohtajapäivät 2013, Espoo Paavo Salli Hall.lis. 2 Sastamalan kuntauudistusprosessi Liitokset naapurikuntien ehdotuksista Sastamalan pitäjä 1303

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot