Lupaan kuunnella lasta ajan kanssa (vaikkei se usein ole mahdollista) Lupaan ottaa erityisesti lapset huomioon perhetapaamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lupaan kuunnella lasta ajan kanssa (vaikkei se usein ole mahdollista) Lupaan ottaa erityisesti lapset huomioon perhetapaamisessa"

Transkriptio

1 Lupaan tulla lapsen tasolle, kohdata ja kuunnella häntä Lupaan kysyä lapselta hänen oman mielipiteensä Lupaan kuunnella lasta ajan kanssa (vaikkei se usein ole mahdollista) Lupaan ottaa erityisesti lapset huomioon perhetapaamisessa Menen lapsen kotiin ja kuuntelen häntä Nähdä mahdollisimman yksilöllisesti Annan lapselle aikaa Kuuntelen ja olen aidosti läsnä Aloitan, leikin ja lapsen ehdoilla leikin loppuun asti Pidän lupaukseni Leikin lapsen kanssa Otan asian esille lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Pidän yllä lapsinäkökulmaa kaikissa tehtävissäni Edistän hyvän tilan luomista kohtaamisille HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUKSEN RAPORTTI 1/ 2008

2

3 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKE HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS RAPORTTI 1/ 2008 Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke Anna Ollila Marika Paasikoski-Junninen Tytti Rantanen

4 Hämeenlinnan kaupunki/ Perusturva Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen loppuraportti Graafinen toteutus Tiina Kaila Siniplaneetta oy ISBN Painoyhtymä Oy, Porvoo

5 Lukijalle Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke ( ) päättää osaltaan lastensuojelun kehittämistyön Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan seudulla osana vuosina toteutettua kansallista Sosiaalialan- ja Lastensuojelun kehittämisohjelmaa. Tämän loppuraportin myötä kuvaamme sitä työskentelyprosessia, jonka toivomme tukeneen palveluiden kehittämistä asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeita huomioiden. Kehittämishankkeen eettisenä lähtökohtana on lapsen oikeus hyvään elämään, turvalliseen lapsuuteen, osallisuuteen ja hyvään palveluun. Vuosien mittaan Hämeenlinnassa on pyritty aktiivisesti kehittämään palveluita hyödyntäen valtakunnallisia kehittämishankkeita ja niiden tuomaa taloudellista resurssia paikalliseen ja laajempaan seudulliseen kehittämiseen hankerahoituksen turvin. Verkostoituminen muihin valtakunnallisiin lastensuojelun kehittämishankkeisiin on tuonut arvokasta vertaistukea. Useat kehittämishankkeet Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan seudulla ovat luonnollisesti aiheuttaneet arjen toimijoille hankeväsymystä sekä esimiehille haasteita osallistua useisiin samanaikaisesti meneillä oleviin kehittämisprosesseihin. Kun kehittämistyön kokonaisuus koostuu useista samanaikaisista tai perättäisistä hankkeista, hämärtyy näiden erillisten hankkeiden yhteinen hyöty palveluiden, työmenetelmien ja työkulttuurin kehittämisessä. Kehittämistyötä arvioitaessa on usein yleinen johtopäätös, että hankkeiden vaikuttavuutta on vaikea arvioida niiden lyhytaikaisuuden vuoksi. Tässä raportissa pyrimme kuvaamaan, kuinka erilliset hankkeet ja samanaikaisesti muukin palveluiden kehittäminen ovat linkitettävissä yhteen. Jo hankkeen tavoitteiden asettelussa on ollut pyrkimyksenä hyödyntää jo aiempaa kehittämistyötä ja laajemminkin valtakunnallisia linjauksia. Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke käynnistyi viisi kuukautta aiottua aloittamisaikaa myöhemmin, jolloin mahdollistui mukaan pääsy kunta- ja palvelurakennetyöskentelyyn heti alkuvaiheessa. Samanaikaisesti saimme sidottua uuden lastensuojelulain sisältämät muutokset ja uudet velvoitteet palveluiden kehittämisen tueksi. Toisaalta meneillään oleva kunta- ja palvelurakennemuutostyö ja uusi lastensuojelunlaki toivat hämmennystä ja epävarmuutta toimintaympäristöön. Toisinaan jopa sekavassa muutostilanteessa oleva toimintaympäristö toi ennalta-arvaamattomia haasteita kehittämistyöhön. Hankkeen kautta pyrimme antamaan rakenteita ja koulutuksellisia mahdollisuuksia jäsentää meneillään olevaa muutosta. Toivomme, että olemme tukeneet uuden lastensuojelulain muutoksia työ- ja asiakasprosesseihin ja saaneet välitettyä laajan toimijaverkoston näkemyksiä palveluiden kehittämisen haasteisiin. Raportin ensimmäisessä osassa kuvataan Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanketta edeltäneitä hankkeita lyhyesti, sitten hankkeen rakennetta, kehittämistyön etenemistä, linkittymistä erilaisiin verkostoihin, kehittämistyön haasteita ja johtopäätöksiä. Kolmen seuraavan kappaleen perusrunkona ovat hankkeen päätavoitteet ja ne on toteutettu erillisinä artikkeleina. Haluamme osoittaa kiitoksemme hankkeen varsinaisille toteuttajille: kuntien lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelun rajapinnoilla toimiville yhteistyökumppaneille ja kuntien sosiaalijohdolle.

6 Sisällysluettelo LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 7 NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN 8 KANSALLISET KEHITTÄMISHANKKEET 10 Sosiaalialan kehittämishanke 10 Lastensuojelun kehittämisohjelma 11 Lastensuojelun edunvalvonta 11 PAIKALLISET KEHITTÄMISHANKKEET 12 PALMUKE-projekti 12 Hämeenlinnan seudun seudun sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelurakennehanke vaihe II (6) 12 Perheet vahvemmaksi-hanke 12 KIMPPA 13 Virtaa-hanke 14 Perhevoimala 14 Lapsen Polku Laadukkaaksi 15 Tuotteistus 16 VAKA-verkko 17 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKKEEN KUVAUS 18 Hankkeen rakenne 18 Hankkeen sidosryhmät ja asiantuntijaryhmät Kehittämishankkeen toteuttamisen reunaehdot 23 KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TOIVOTUT TULOKSET 25 Lastensuojelun seudullisen osaamisen varmistaminen ja palvelurakenteiden toimivuuden turvaaminen uudessa kunta- ja palvelurakenteessa 25 Lastensuojelun työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto sekä juurruttaminen jatkuvaksi oppimisen ja oman työn kehittämiseksi 26 Myönteisen ilmapiirin lisääminen ja rakenteiden luominen lastensuojelun käytäntötutkimukselle ja tutkitun tiedon hyödyntämiselle 27 KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 28 I Lastensuojelun seudullisen osaamisen varmistaminen ja palvelurakenteiden toimivuuden turvaaminen uudessa kuntaja palvelurakenteessa 37 LASTENSUOJELUN PALVELURAKENTEEN SELKEYTTÄMINEN 38 Työyksiköiden valitsemat kehitystehtävät 39 Palveluiden kehittäminen moniammatilliseen suuntaan 41 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN ALUESOSIAALITYÖN PROSESSI 44 LASTEN TALO 47 NUORTEN PALVELUT 49

7 RAJAPINNOILLA EHKÄISEVÄÄ LASTENSUOJELUA 51 Yhteistyö perusopetuksen kanssa 52 Neuropsykiatristen häiriöiden hoitoketju 52 Lastensuojelun ja aikuispsykiatrian yhteistyö 52 KEHITTÄJÄ-SOSIAALITYÖNTEKIJÄ HÄMEENLINNAN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKKEESSA 54 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä hankemaailmassa 54 Kehittäminen ja konsultaatio 55 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä konsulttina hankkeessa 56 Konsultointia vai yhteistyötä 58 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä lastensuojelun rakenteissa miten tästä eteenpäin? 59 PSYKOLOGI LASTENSUOJELUSSA 61 Lastensuojelun psykologisen työn arviointia ja jatkosuunnitelmia 61 Lapsen tukeminen epävakaissa olosuhteissa 62 Voimaryhmä 63 JOHTAMISEN HAASTEITA Lähiesimiestyön kehittäminen lastensuojelun johtoryhmässä 66 II Lastensuojelun työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto sekä juurruttaminen jatkuvaksi oppimisen ja oman työn kehittämisen malliksi 69 AMMATILLISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 70 OSAAMISKARTOITUS 71 HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET 74 REFLEKTIIVISEN TYÖOTTEEN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖSSÄ 77 Ammatillinen sosiaalityö 78 Reflektiivinen ammatillisuus 79 Lastensuojelun kehittämishankkeessa tpteutunut tuki ja konsultaatio hankekunnissa 80 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITTÄMISEN MENETELMÄ 85 Lapsen osallisuus 86 Lapsilähtöisyys 88 Hämeenlinnan seudun toimintamallin luominen 89 Lastensuojelutarpeen selvittämisen toimintamallin arviointia 93 III Myönteisen ilmapiirin lisääminen ja rakenteiden luominen lastensuolun käyttötutkimukselle ja tutkitun tiedon hyödyntämiselle 99 OPPILAITOS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖ HÄMEENLINNAN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKKEESSA 100 Taustaa oppilaitosyhteistyön ja harjoittelunohjauksen kehittämiselle 100 Oppilaitosyhteistyön pohdintaa 103 Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeessa olleet opiskelijat, harjoittelunohjaus ja opinnäytetyöt 104

8

9 Lastensuojelun kehittämishankkeen lähtökohdat

10 Näkökulmia kehittämiseen Anna Ollila Sosiaalialalla kehittämisestä puhuminen ja kehittämistyö ovat melko uusia asioita vaikkakin lainsäädäntö on jo neljännesvuosisadan velvoittanut kunnat kehittämään palveluitaan (Lastensuojelulaki/ 1983, Sosiaalihuoltolaki 1984). Projekteihin ja hankkeisiin perustuvan kehittämistyön tutkiminen on nuorta tutkimuksen aluetta. Käytännössä kehittämistyötä on tehty tunnustelemalla, kokeilemalla ja pääosin oman työn ohella. Mitä siis oikeasti on kehittäminen ja kehittämistyö? Näitä kysymyksiä hankkeemme aikana tulimme usein pohtineiksi. Riitta Seppänen-Järvelä on tutkinut paljon kehittämistyötä ja avannut kehittämistyö-käsitettä useista eri näkökulmista. Teoksessa Luottamus prosessiin kehittämistyön luonne sosiaali- ja terveysalalla (Stakes,1999), Seppänen-Järvelä kuvaa toimijalähtöisen prosessikehittämisen, jonka tavoitteena on muutoksen tuottaminen ja sen hallinta sekä projekteihin liittyvien ihmisten vahvistaminen ja asiantuntemuksen tukeminen (Seppänen- Järvelä 1999, 203). Seppänen-Järvelä toteaa kehittämistyön voivan muotoutua toimijalähtöiseksi prosessikehittämiseksi, jonka tavoitteena on tukea ja edistää paikallisia kehittämispyrkimyksiä valtakunnallisten kehittämisprojektien kehyksissä (emt., 204). Kehittämistä Seppälä- Järvelän tutkimusta mukaellen voidaan määritellä uusien tuotteiden, tuotantoprosessien, toimintatapojen, menetelmien tai järjestelmien aikaansaamiseksi tai olemassa olevien parantamiseksi (Hartikainen 1995, 59). Tuula Kostiaisen näkemyksen mukaan kehittämisprojektin rakenteena tulee olla projektin paikan lunastus, resurssit, projektityön integroituminen työkäytäntöihin ja työprosesseihin. Kehittämistyön johtaminen edellyttää substanssin tuntemusta ja johtamisen on turvattava joustavuutta kokeilulle ja opiskelulle (Kostiainen). Hämeenlinna ja Hämeenlinnan seutu tunnetaan kansallisestikin vahvana palveluiden kehittäjänä. Kehittämistyötä ovat tukeneet paljolti Sosiaalikehitys Oy:n ja myöhemmin valtakunnan ensimmäisen osaamiskeskuksen (myöhemmin Pikassos nimeltään) läheisyys. Kehittämisen myötä on syntynyt asiantuntemusta hankkeiden suunnitteluun, käynnistämiseen ja arviointiin. Kehittämishankkeiden tueksi on luotu ohjaus- ja projektiryhmien toimintamallit, tukipalvelut ja väylät rahoittajiin. Juhani Kirjonen pohtiikin artikkelissaan Kehittäminen asiantuntijatyönä, että kehittämistyö ei voi olla täysin neutraalia, vain teknistä asiantuntijatyötä, jolle sanellaan tavoitteet jostain ulkopuolelta (Kirjonen 2006,121). Kehittämishankkeiden suunnittelu ja kuvaaminen tapahtuu usein pienen ryhmän työskentelyn tuloksena, joka ei hakemusvaiheessa välttämättä käy keskustelua kentän työntekijöiden kanssa. Rahoittajien hankkeille asettamat sisällölliset kriteerit puolestaan on kirjattu yleisellä tasolla ja niiden pohjalta hankkeiden tavoitteet muokkautuvat sisällöltään melko yleispäteviksi ja laajoiksi. Tämä antaa toisaalta liikkumavaraa täsmennettäessä tavoitteita konkreettisemmin. Vaarana on, että hankkeesta muodostuu varsin erilaisten tavoitteiden sillisalaatti tai, että tavoitteet ovat hankkeen aikajaksoon nähden epärealistiset. Tavoitteiden tietynlainen uudelleen määrittely vaatii herkkyyttä kuunnella kentän tarpeita. Liikkumavaraa tarvitaan myös arvioitaessa kehittämisprosessin edetessä niin kansallisessa kuin paikallisessakin kehittämistyössä tapahtunutta edistymistä, muutostarpeita ja myös yllättäviä linjanmuutoksia. Tällainen olennainen linjanmuutos tapahtui, kun käynnistyi KASTE sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

11 Kehittämistyön tutkimuksen ja keskustelun perusteella koimme ensimmäisenä haasteena, kuinka tukirakenteiden lisäksi varmistamme käytännön työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden mukaan saamisen kehittämisprosessiin, jotta kehittäminen vaikuttaa myös palveluihin ja sitä kautta asiakkaiden elämään. Niinpä hankkeen käynnistymisen vaiheessa oli oleellista miettiä, ketkä ovat avainhenkilöitä hankkeen edistymisen varmistamiseksi, kuinka voidaan hyödyntää jo olemassa olevia työryhmiä, tiimejä ja verkostoja niin, että työntekijöitä ei liiaksi työllistetä jo olemassa olevan kiireen keskellä. Kehittämistyöllä on ollut merkittävä rooli palveluiden laadun edistämisessä yksittäisen palvelusektorin sisällä ja joissakin kehittämishankkeissa myös ylisektorisesti. Kehittämistyötä on toteutettu oman työn ohella tai erillisissä, ulkopuolisen rahoituksen turvin tapahtuneissa kehittämishankkeissa. Kukin hanke tai projekti on toiminut määräaikaisesti ja ne ovat olleet lyhytaikaisia, useimmiten kestoltaan 1½- 2 vuotta. Tom Erik Arnkil (2006) rinnastaa vallitsevaa kehittämistyötä kaskiviljelyyn, jolloin jokaista asiaa varten raivataan uusi projekti, edellinen raivio hylätään ja unohdetaan. Vierekkäin saattaa savuta kaksikin kaskea. Naapurisektorilla on meneillään hyvin samankaltainen kehittämishanke, joka saa rahansa eri momenteilta ja jota varten on luotu oma johtamisputkensa (kts. Seppänen- Järvelä & Karjalainen toim. 2006, 76). Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan seudulla kuva kehittämistyöstä on hyvin samankaltainen. Lyhytkestoiset hankkeet ovat kuitenkin luoneet mahdollisuuksia uudenlaiseen palvelutuotantoon, vaihtoehtoisiin toimintatapoihin, resurssilisäyksiin, ja samalla myös tuoneet esille kriittistäkin huomiota palvelujärjestelmän epäkohdista. Kukin kehittämishanke on arvioinut omaa hankettaan niin asiakkaiden kuin toimijoidenkin näkökulmasta. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden arviointi on osoittautunut vaikeaksi lyhytkestoisuuden vuoksi. Vaikuttavuuden arvioimiseksi kehittämistyössä tulisi siirtyä kaskiviljelystä peltoviljelynomaiseen kehittämiseen, jolloin kehittämiseen voidaan liittää vaikutusten seurantaa ja kehittämisprosessin ruokkimista tutkimuspalautteella. Asiakkaisiin ja kansalaisiin ulottuvien vaikutusten ohella voidaan seurata myös systeemivaikutusta, palvelujärjestelmän, sen toimintatavan ja johtamiskäytäntöjen reformoitumista (Arnkil 2006,79 ). Seuraavassa lyhyt kuvaus kehittämishankkeista, joilla on ollut vaikutuksia Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen käytännön toteuttamiseen. Kuvaus alkaa valtakunnallisista kehittämisohjelmista edeten paikallisiin hankkeisiin. Seudulliset/paikalliset sosiaalialan kehittämishankkeet Sosiaalialan kehittämisohjelma t t Lastensuojelun kehittämisohjelma Muu kehittäminen t t Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke Kuva 1. Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen sidokset muuhun kehittämistyöhön 11

12 Paikallisista hankkeista kuvataan hankkeiden keskeiset tavoitteet, tulokset ja johtopäätökset. Hämeenlinnan perusturvan hallinnoimat, jo päättyneet kehittämishankkeet, on luettavissa Hämeenlinnan perusturvan sivustoilta perusturva---> esittely/ hankkeet. Kansalliset kehittämishankkeet Sosiaalialan kehittämishanke Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena oli sekä sosiaalipalvelujen saamisen että laadun parantaminen koko maassa. Tavoitteeseen pyrittiin uudistamalla lainsäädäntöä, palvelujen tuottamisen rakenteita sekä työnjakoa ja toimintatapoja. Uudistuksia käynnistettiin sosiaalipalvelujen koko sektoreilla ja lisäksi laadittiin sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämistä linjaava Hyvinvointi ohjelma. Hanke rakentui 23 osahankkeelle, joiden etenemisestä vastasi 9 alueellista johtoryhmää. Kuntien omia kehittämishankkeita tuettiin valtionavustuksilla yli 119 miljoonalla eurolla. 1. Keskeiset tulokset lasten ja perheiden palveluissa Uusi lastensuojelulaki Lain toteuttamisen tueksi laadittiin soveltamisopas ja järjestettiin koulutusta uudesta lastensuojelulaista. Sosiaalityöntekijöitä koulutetaan entistä paremmin huomioimaan lapsi lastensuojelutarpeen selvityksessä Lastensuojelun kehittämisohjelmassa on tehty selvitys nuorten avohuoltotilanteesta ja uudistettu sekä lastensuojelun avo- että sijaishuollon toimintakäytäntöjä Varhaista ongelmiin puuttumista ja huolen puheeksi ottamista on tehostettu järjestämällä kouluttajakoulutusta PERHE- hankkeessa on luotu eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvia perhekeskustoimintamalleja Kuntia on ohjeistettu lapsi- ja kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotossa ja tehostettu vanhempien osallisuusmenetelmien käyttöön ottamista päivähoidossa 2. Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen Laki sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja säädös täydennyskoulutusvelvoitteesta tulivat voimaan elokuussa 2005 Täydennyskoulutusopas sekä kelpoisuuslain soveltamisopas Suositukset sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteesta Palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen Sosiaalialan kehittämisyksiköiden kriteerit ja toimintaperiaatteet valmistuivat ja valtionavustuksin käynnistyi 46 yksikön toiminta 12

13 Hyvien käytäntöjen kuvauksen malli valmistui Sosiaalihuollon tietoteknologiahankkeessa on yhtenäistetty sosiaalihuollon käsitteitä ja asiakassisältöjä Sosiaalipäivystyksen toteuttaminen suurimmassa osassa kuntia Sosiaalialan kehittämisohjelmasta on tuotettu ensimmäinen osaraportti: Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Juutinen Sirpa, Pekkala Henrik. Sosiaalialan kehittämishankkeen organisoinnin arviointi. Osaraportti 1. Helsinki (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä). Lastensuojelun kehittämisohjelma Kansallinen lastensuojelun kehittämishanke oli osa sosiaalialan kehittämishanketta. Hankkeessa toteutettiin 9 erillishanketta ja lisäksi hankkeita, joiden tavoitteena oli luoda pysyvä lastensuojelun kehittämisyksikkö. Lastensuojelun kehittämisohjelman tavoitteena oli tuoda tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä lastensuojelupolitiikan ohjaukseen lastensuojelun palveluiden johtamiseen lastensuojelun asiakastyöhön Lastensuojelun kehittämisohjelmassa on koottu katsaus lastensuojelun tilaan ja selvitetty kehittämistarpeita. Valtakunnallisen kehittämistyön tuloksena syntyivät lastensuojelun kansalliset linjaukset, lastensuojelun käsikirja, lastensuojelun ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja toimivammat tehtävä- ja palvelurakenteet lastensuojeluun. Lastensuojelun kehittämisohjelman koordinaatiotyöryhmä kutsui muutaman kerran vuodessa yhteisiin kehittämistapaamisiin lastensuojelun kehittämishankkeiden toimijat. Vertaistapaamiset jatkuvat edelleen lastensuojelun kehittämisohjelman päätyttyäkin. Lastensuojelun edunvalvontahanke Lastensuojelun edunvalvontahanke on valtakunnallinen yhteishanke, jota hallinnoi Pelastakaa Lapset ry. Mukana hankkeessa ovat SOS-lapsikylä ry, Helsingin diakonissalaitos, Ensi- ja turvakotiliitto ry., Nuorten ystävät ry. Folkhälsan Raseborg. Hanke toteutetaan Ray:n tuella. Hankkeen tavoitteena on edunvalvojan hakemisen ja käyttämistilanteiden selkiyttäminen, lapsen näkökulmaan ja etuun perehtyneiden lastensuojelun edunvalvojien verkosto, koulutusjärjestelmä, opas lastensuojelun edunvalvonnasta, säädökset palkkioiden ja kulujen korvaamiseen liittyen. Lastensuojelun edunvalvojan määrääminen liittyy uuden lastensuojelulain 22 :n velvoittavuuteen. Kehittäminen tapahtuu pilottien kautta, edunvalvojaverkoston kokoamisella ja kouluttamisella, alueellisten toimintamallien kehittämisellä ja järjestämällä alueella työkokouksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke koordinoi Hämeen- 13

14 linnan alueryhmää. Hankkeen aikana on koulutettu 5 lastensuojelun edunvalvojaa, joilla on raportin kirjoittamisen vaiheessa käräjäoikeuden päätöksellä yhdeksän (9) edunvalvottavaa. Koordinoinnista vastaa lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen projektipäällikkö. Hämeenlinnan aluetyöryhmä on osallistunut valtakunnallisiin kokoontumisiin ja koulutuksiin ja järjestänyt 2 kertaa Pelastakaa Lapset ry:n työntekijöiden kanssa omalla alueella avainhenkilöiden verkoston tapaamisia. Edunvalvontaryhmä on kokoontunut 2-3 kertaa vuodessa käsitellen ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä asioita ja tuonut esille useita edelleen kehitettäviä kysymyksiä. Mukana kokoontumisissa on ollut Pelastakaa Lapset ry:n työntekijä. Lastensuojelun edunvalvontahanke Paikalliset kehittämishankkeet Palmuke-projekti Verkostotyöstä, moniammatillisuudesta ja ylisektorisesta työstä on puhuttu painokkaasti viimeisen parin vuosikymmenen ajan. Hämeenlinnassa saimme tukea näiden ilmiöiden kehittämiseen osallistuessamme Palmuke-projektiin, joka toteutettiin yhdessä Raision kaupungin kanssa vuosina Projektin toteuttivat Stakesin Verkostoryhmä ja Sosiaalikehitys Oy Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kansallisen työelämän kehittämisohjelman tuella. Hämeenlinnassa kehittämiskohteeksi nousi laajasti ymmärretty lastensuojelu, jolloin mukaan kutsuttiin useat lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevät psykososiaalisen työn asiantuntijat. Projektin tavoitteena oli kehittää voimavarakeskeistä verkostosuuntautunutta työotetta ja ylisektorisia palvelurakenteita (Arnkil ym ) Projektin taustalla oli sosiaali- ja terveydenhuollon haaste samanaikaisesti voimistaa asiakkaiden ja heidän verkostojensa voimavaroja, kehittää moniammatillista ja ylisektorista yhteistyötä, kytkeä yhteen laatu ja taloudellisuus, kehittää strategista kaupunki- ja kuntapolitiikkaa sekä syventää ammatillista erityisosaamista. Kattava käsitys Palmuke-projektista on saatavilla projektia kuvaavasta Stakesin raportista 253: 2000 Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin (Arnkil, Tom Erik & Eriksson, Esa & Arnkil, Robert). Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelurakennehanke vaihe II (6) Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelurakennetta on kehitetty seudun kuntien, kolmen terveyskeskuksen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhteisessä palvelurakennehankkeessa, joka käynnistyi STM:n rahoituksen turvin elokuussa Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi joulukuussa Ensimmäisen vaiheen loputtua käynnistyi toinen vaihe, jonka yleistavoite oli seudullisen ajattelutavan vakiinnuttaminen sosiaalitoimen ja terveydenhuollon suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Toinen vaihe koostui osahankkeista, joista yksi määriteltiin lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden osahankkeeksi. Tämän hankkeen tavoitteena oli pyrkimys edistää lasten ja nuorten palveluketjun seudullisuutta ja saumattomuutta. Hankkeen toimijat muodostivat laajan, ylisektorisen työryhmän, jossa olivat mukana lastensuojelu, oppilashuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, 14

15 perusterveydenhuolto, perheneuvola, päivähoito/ erityispäivähoito, seurakunta ja kolmannen sektorin toimijat (Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehanke Lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut. Työryhmän raportti 11/ ). Työryhmä laati toimenpidesuositukset Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista tarvitaan systemaattista, säännöllistä ja strukturoidusti hankittua tietoa palvelujen kehittämisen lähtökohdaksi ja mittaamisen pohjaksi. Tehdään vuosittainen seudullinen hyvinvointitase. Perustetaan seudullinen, moniammatillinen lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen arviointi- ja kehittämisverkosto. Kuntien toimintaresursseja tulee tarkentaa erityisesti lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa sekä sosiaalityössä. Lisätään seudulla lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin resursseja. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden seudulliset palvelut (perus- ja erityispalvelut sekä järjestöjen tuottamat) keskitetään yhteen paikkaan eli tavoitteena saada Lasten talo toimimaan viimeistään vuonna Lasten talo -mallia sovelletaan kuntakohtaisesti niissä palveluissa, joita on tuotettava perheen arkea lähellä. Lastenpsykiatriseen osastohoitoon jonottavat ja sieltä kotiutettavat lapset tarvitsevat normaalin koulujärjestelmän oheen heidän tarpeisiinsa räätälöityä yksikköä, ns. tupakoulua (emt., s.34). Perheet vahvemmiksi -hanke Perheet vahvemmiksi -hanke liittyi valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen alaisuudessa (Nieminen- Kurki 2005, 3). Hankesuunnitelman mukaan Perheet vahvemmaksi -hankkeen tarkoituksena oli rakentaa lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sekä muiden moniongelmaisten lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimijoiden välinen dialoginen työmalli, jonka avulla lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevat pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivät perheet vahvistuvat vanhemmuudessaan, tiedostavat oman kasvatusvastuunsa ja kuntoutuvat yhteiskunnan osallisuuteen. Hankkeen avulla pyrittiin rakentamaan uutta yhteistä, jaettua asiantuntijuuden toimintamallia, jossa työskentelyn lähtökohtana ovat asiakkaan voimavarat (emt., s.75). Hanketta arvioineen Juha Kaakisen mukaan lastensuojelussa tulisi pyrkiä yksittäisten hankkeiden sijasta lastensuojelun pysyviin rakenteisiin. Rakenteiden tarve liittyy Kaakisen mukaan ennen kaikkea kehittämiseen ja tutkimuksellisen tuen organisointiin. Arvioinnin mukaan tarvitaan yhteisen näkemyksen selkiyttämistä lastensuojelun lähtökohdista ja keskeisistä periaatteista, joihin jokainen lastensuojelutyötä tekevät työntekijä on sitoutunut. Perheet vanhemmaksi -hankkeessa toteutetun verkostokonsultoinnin kehittyminen perustyön tueksi edellyttää sitoutumista yhteiseen työkulttuuriin ja yhteisiin työkäytäntöihin (Nieminen- Kurki 2005, 78). KIMPPA perhetyö päivähoidossa -hanke Hanke toteutettiin Sosiaali- ja terveysministeriön vuosille varatuista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kohdennettujen määrärahojen avulla. Hankkeeseen osallistui Hämeenlinnan ja Hattulan 13 päivähoidon yksikköä. 15

16 Yhtenä KIMPAn tavoitteena oli vahvistaa päivähoidon perustyöntekijöiden perusosaamista sekä tuoda uusia työmenetelmiä ja -välineitä, jotka palvelevat parhaimmillaan päivähoidon perhetyön kehittymistä. Haasteeksi nähtiin välineiden ja menetelmien levittäminen koko vahaiskasvatuksen kenttään kunta- ja seututasolla. Hankkeen johtopäätöksinä kirjattiin useita kehittämisehdotuksia päivähoitoon - säännöllinen huolikartoitus kaikista päivähoidon asiakkaista - työskentelyn selvittäminen pienen huolen asiakkuuksissa - pitkäjänteinen ja johdonmukainen työskentely asiakkaiden kanssa - rohkeammat yhteydenotot muihin, kun asiakkuus verkostoi - päivähoidon perhetyön työnkuvan edelleen selkiyttäminen ja vahvistaminen - hankkeen aikana kehittyneiden työmenetelmien syventäminen ja hyödyntäminen - mallin mukainen perhetyöntekijä tai esim. varhaisen puuttumisen koordinaattori päivähoitoon - varhaisesta tuesta ja eteenpäin ohjauksesta hyötyvien perheiden havaitseminen - päihde- ja perheväkivalta- asiakkuudet tunnistaminen ja varhainen puuttuminen - kunta- ja seututason yhteistyön edelleen kehittäminen Virtaa-hanke 2005 Virtaa-hanke toteutettiin Hämeenlinnassa Turuntien sosiaaliasemalla Etelä- Suomen lääninhallituksen rahoituksen turvin. Virtaa-hankkeen tavoitteena oli kehittää kunnallisen sosiaalityön tehtävärakennetta. Hankehakemukseen kannustivat meneillään oleva Sosiaalialan kehittämisohjelma ja uuteen lastensuojelulakiin tähtäävä valmistelutyö. (Kivelä & Karinsalo 2005, 86). Hankkeen yksi kehittämisen painopiste oli lapsilähtöisen työskentelyn kehittäminen sosiaaliaseman arjessa, erityisesti lapsen kuulemisen menetelmät, joissa varmistetaan lapsen kuulluksi tulemista. Tähän kehittämistyöhön oli olemassa hyvät lähtökohdat, koska Hämeenlinna oli yksi Pesäpuu ry:n pilottikunta kehitettäessä Pride-menetelmiä avohuollossa. Hankkeen kehittämistyössä hyödynnettiin myös Kohtaava-lastensuojeluhankkeen tuloksia (Helsingin kaupunki/ Heikki Waris-instituutti). Hankkeen tuloksena nostettiin näkyviin sosiaaliaseman tulevaisuus, jossa työskentelee varhaisen tuen ja puuttumisen työorientaatioon perustuvia moniammatillisia tiimejä. Asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa tehdään laadukasta alkuarviointityötä avun tarpeen määrittelemiseksi ja toteutetaan lapsen oikeuksia tulla kuulluksi. Sosiaalityöntekijöillä on monipuolinen palveluvalikko käytössään ja se raportoi päättäjille lasten ja perheiden tarpeista jatkuvasti. Sosiaalityö toimii hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä muiden lapsiperheille palveluja tuottavien kanssa. Sosiaaliasemilla on jatkuvasti opiskelijoita oppimassa moniammatillista työtä, työntekijät kouluttautuvat lähioppilaitoksissa ja vievät työelämän tuntemusta koulutuksen sisälle. Välillä työntekijä voi irrottautua oman työn tutkimiseen. Sosiaaliasemia johdetaan ammatillisesti ja työntekijöillä on mahdollisuus urakehitykseen. Sosiaaliasemilla on riittävä määrä henkilöstöä suhteessa alueensa ja asiakkaiden tarpeisiin (Kivelä &Karinsalo 2005, 86-88). 16

17 Perhevoimala Perhevoimalahankkeen lähtökohtina mainitaan Terveys kansanterveysohjelma ja Hyvinvointi ohjelman tavoitteet, kansallinen terveyshanke ja Sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma, valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, lastenneuvolatoiminnan uudet suositukset, lapsipoliittiset ohjelmat sekä lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot. Seudullisen (Janakkala, Hattula, Hämeenlinna, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Hämeen ammattikorkeakoulu) perhevoimalahankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi oli kirjattu monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi taloudellisemmin. Hankkeen tavoitteena oli moniammatillisen yhteistyön edistäminen ennaltaehkäisevässä perhetyössä, uusien yhteistyön toimintamallien ja niitä tukevien täydennys- ja jatkokoulutuksen kehittäminen. Toisena päätavoitteena oli kehittää voimavaraistavaa ja osallistavaa työotetta perhe- ja lapsilähtöisissä peruspalveluissa. Hankkeen toteutuksesta vastasi kahdeksan pilotin verkosto, missä oli mukana päivähoidon yksiköitä, neuvola, ehkäisevän perhetyön verkosto, Kanta- Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto, synnytyssali, synnytysvuodeosasto ja P4 akuutin psykiatrisen hoidon osasto (Harju-Tolppa 2007,11). Hankkeen eräänä yhteenvetona mainittiin erityisesti ennaltaehkäisevän työn vahvistuminen siten, että organisaatioiden johdon tuella sairaalan ja neuvoloiden välille luodaan yhteistoimintamalli (emt., 31). Perhevoimalan kehittämisehdotuksissa nostetaan esiin hitaasti tapahtuvat muutokset asenteissa ja työkulttuurissa ja niihin liittyvät muutostarpeet, joihin ei yhden hankkeen tai yksittäisten työntekijöiden ole mahdollisuutta vastata. Myös moniammatillisen ja sektorirajat ylittävän työn kehittyminen on hidasta, kun yhteisten tapaamisaikojen löytäminen on sitä vaikeampaa, mitä enemmän on tarkoitus saada samaan aikaan koolle ihmisiä. Moniammatillisen työn kehittämiseksi tarvitaankin työmenetelmiä ja huomion kiinnittämistä kokouskäytäntöihin (emt., 48 49). Hankkeen perusteella on voitu näyttää toteen, että ennaltaehkäisevän perhetyön näkökulma on mukana aina silloin, kun lasten, nuorten ja perheiden mielipiteet ja palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä. Hankkeen näkemyksen mukaan jatkossa tulee arvioida, miten on onnistuttu asiakkaiden tarpeiden tulkinnassa. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä palvelun toimivuutta tulisi arvioida suhteessa asiakkuudelle määriteltyihin tavoitteisiin. Kehittämisehdotuksena hankkeessa kehotetaan pohtimaan ennaltaehkäisevän perhetyön näkökulmasta sitä, mihin kannattaa resursseja kohdentaa. Myös muutoksesta ja siihen motivoinnista pitää keskustella entistä enemmän (emt., 49). Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke Hanke oli valtakunnalliseen Sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyvä hanke. Hanke sai rahoituksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä puolet kokonaiskuluista seudullisen palvelurakenteet kehittämiseen ja asiakaspalvelutyötä tekevän kehittämisyksikön luomiseen sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen. Hankkeen toiminta-alueena oli Hämeenlinnan seudun 8 kuntaa. Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen tavoitteena oli kehittää lastensuojelupalvelujen oikea- 17

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot