Lupaan kuunnella lasta ajan kanssa (vaikkei se usein ole mahdollista) Lupaan ottaa erityisesti lapset huomioon perhetapaamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lupaan kuunnella lasta ajan kanssa (vaikkei se usein ole mahdollista) Lupaan ottaa erityisesti lapset huomioon perhetapaamisessa"

Transkriptio

1 Lupaan tulla lapsen tasolle, kohdata ja kuunnella häntä Lupaan kysyä lapselta hänen oman mielipiteensä Lupaan kuunnella lasta ajan kanssa (vaikkei se usein ole mahdollista) Lupaan ottaa erityisesti lapset huomioon perhetapaamisessa Menen lapsen kotiin ja kuuntelen häntä Nähdä mahdollisimman yksilöllisesti Annan lapselle aikaa Kuuntelen ja olen aidosti läsnä Aloitan, leikin ja lapsen ehdoilla leikin loppuun asti Pidän lupaukseni Leikin lapsen kanssa Otan asian esille lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Pidän yllä lapsinäkökulmaa kaikissa tehtävissäni Edistän hyvän tilan luomista kohtaamisille HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUKSEN RAPORTTI 1/ 2008

2

3 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKE HÄMEENLINNAN PERUSTURVAKESKUS RAPORTTI 1/ 2008 Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke Anna Ollila Marika Paasikoski-Junninen Tytti Rantanen

4 Hämeenlinnan kaupunki/ Perusturva Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen loppuraportti Graafinen toteutus Tiina Kaila Siniplaneetta oy ISBN Painoyhtymä Oy, Porvoo

5 Lukijalle Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke ( ) päättää osaltaan lastensuojelun kehittämistyön Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan seudulla osana vuosina toteutettua kansallista Sosiaalialan- ja Lastensuojelun kehittämisohjelmaa. Tämän loppuraportin myötä kuvaamme sitä työskentelyprosessia, jonka toivomme tukeneen palveluiden kehittämistä asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeita huomioiden. Kehittämishankkeen eettisenä lähtökohtana on lapsen oikeus hyvään elämään, turvalliseen lapsuuteen, osallisuuteen ja hyvään palveluun. Vuosien mittaan Hämeenlinnassa on pyritty aktiivisesti kehittämään palveluita hyödyntäen valtakunnallisia kehittämishankkeita ja niiden tuomaa taloudellista resurssia paikalliseen ja laajempaan seudulliseen kehittämiseen hankerahoituksen turvin. Verkostoituminen muihin valtakunnallisiin lastensuojelun kehittämishankkeisiin on tuonut arvokasta vertaistukea. Useat kehittämishankkeet Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan seudulla ovat luonnollisesti aiheuttaneet arjen toimijoille hankeväsymystä sekä esimiehille haasteita osallistua useisiin samanaikaisesti meneillä oleviin kehittämisprosesseihin. Kun kehittämistyön kokonaisuus koostuu useista samanaikaisista tai perättäisistä hankkeista, hämärtyy näiden erillisten hankkeiden yhteinen hyöty palveluiden, työmenetelmien ja työkulttuurin kehittämisessä. Kehittämistyötä arvioitaessa on usein yleinen johtopäätös, että hankkeiden vaikuttavuutta on vaikea arvioida niiden lyhytaikaisuuden vuoksi. Tässä raportissa pyrimme kuvaamaan, kuinka erilliset hankkeet ja samanaikaisesti muukin palveluiden kehittäminen ovat linkitettävissä yhteen. Jo hankkeen tavoitteiden asettelussa on ollut pyrkimyksenä hyödyntää jo aiempaa kehittämistyötä ja laajemminkin valtakunnallisia linjauksia. Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke käynnistyi viisi kuukautta aiottua aloittamisaikaa myöhemmin, jolloin mahdollistui mukaan pääsy kunta- ja palvelurakennetyöskentelyyn heti alkuvaiheessa. Samanaikaisesti saimme sidottua uuden lastensuojelulain sisältämät muutokset ja uudet velvoitteet palveluiden kehittämisen tueksi. Toisaalta meneillään oleva kunta- ja palvelurakennemuutostyö ja uusi lastensuojelunlaki toivat hämmennystä ja epävarmuutta toimintaympäristöön. Toisinaan jopa sekavassa muutostilanteessa oleva toimintaympäristö toi ennalta-arvaamattomia haasteita kehittämistyöhön. Hankkeen kautta pyrimme antamaan rakenteita ja koulutuksellisia mahdollisuuksia jäsentää meneillään olevaa muutosta. Toivomme, että olemme tukeneet uuden lastensuojelulain muutoksia työ- ja asiakasprosesseihin ja saaneet välitettyä laajan toimijaverkoston näkemyksiä palveluiden kehittämisen haasteisiin. Raportin ensimmäisessä osassa kuvataan Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanketta edeltäneitä hankkeita lyhyesti, sitten hankkeen rakennetta, kehittämistyön etenemistä, linkittymistä erilaisiin verkostoihin, kehittämistyön haasteita ja johtopäätöksiä. Kolmen seuraavan kappaleen perusrunkona ovat hankkeen päätavoitteet ja ne on toteutettu erillisinä artikkeleina. Haluamme osoittaa kiitoksemme hankkeen varsinaisille toteuttajille: kuntien lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelun rajapinnoilla toimiville yhteistyökumppaneille ja kuntien sosiaalijohdolle.

6 Sisällysluettelo LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 7 NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN 8 KANSALLISET KEHITTÄMISHANKKEET 10 Sosiaalialan kehittämishanke 10 Lastensuojelun kehittämisohjelma 11 Lastensuojelun edunvalvonta 11 PAIKALLISET KEHITTÄMISHANKKEET 12 PALMUKE-projekti 12 Hämeenlinnan seudun seudun sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelurakennehanke vaihe II (6) 12 Perheet vahvemmaksi-hanke 12 KIMPPA 13 Virtaa-hanke 14 Perhevoimala 14 Lapsen Polku Laadukkaaksi 15 Tuotteistus 16 VAKA-verkko 17 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKKEEN KUVAUS 18 Hankkeen rakenne 18 Hankkeen sidosryhmät ja asiantuntijaryhmät Kehittämishankkeen toteuttamisen reunaehdot 23 KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TOIVOTUT TULOKSET 25 Lastensuojelun seudullisen osaamisen varmistaminen ja palvelurakenteiden toimivuuden turvaaminen uudessa kunta- ja palvelurakenteessa 25 Lastensuojelun työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto sekä juurruttaminen jatkuvaksi oppimisen ja oman työn kehittämiseksi 26 Myönteisen ilmapiirin lisääminen ja rakenteiden luominen lastensuojelun käytäntötutkimukselle ja tutkitun tiedon hyödyntämiselle 27 KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 28 I Lastensuojelun seudullisen osaamisen varmistaminen ja palvelurakenteiden toimivuuden turvaaminen uudessa kuntaja palvelurakenteessa 37 LASTENSUOJELUN PALVELURAKENTEEN SELKEYTTÄMINEN 38 Työyksiköiden valitsemat kehitystehtävät 39 Palveluiden kehittäminen moniammatilliseen suuntaan 41 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN ALUESOSIAALITYÖN PROSESSI 44 LASTEN TALO 47 NUORTEN PALVELUT 49

7 RAJAPINNOILLA EHKÄISEVÄÄ LASTENSUOJELUA 51 Yhteistyö perusopetuksen kanssa 52 Neuropsykiatristen häiriöiden hoitoketju 52 Lastensuojelun ja aikuispsykiatrian yhteistyö 52 KEHITTÄJÄ-SOSIAALITYÖNTEKIJÄ HÄMEENLINNAN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKKEESSA 54 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä hankemaailmassa 54 Kehittäminen ja konsultaatio 55 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä konsulttina hankkeessa 56 Konsultointia vai yhteistyötä 58 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä lastensuojelun rakenteissa miten tästä eteenpäin? 59 PSYKOLOGI LASTENSUOJELUSSA 61 Lastensuojelun psykologisen työn arviointia ja jatkosuunnitelmia 61 Lapsen tukeminen epävakaissa olosuhteissa 62 Voimaryhmä 63 JOHTAMISEN HAASTEITA Lähiesimiestyön kehittäminen lastensuojelun johtoryhmässä 66 II Lastensuojelun työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto sekä juurruttaminen jatkuvaksi oppimisen ja oman työn kehittämisen malliksi 69 AMMATILLISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 70 OSAAMISKARTOITUS 71 HANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET 74 REFLEKTIIVISEN TYÖOTTEEN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖSSÄ 77 Ammatillinen sosiaalityö 78 Reflektiivinen ammatillisuus 79 Lastensuojelun kehittämishankkeessa tpteutunut tuki ja konsultaatio hankekunnissa 80 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITTÄMISEN MENETELMÄ 85 Lapsen osallisuus 86 Lapsilähtöisyys 88 Hämeenlinnan seudun toimintamallin luominen 89 Lastensuojelutarpeen selvittämisen toimintamallin arviointia 93 III Myönteisen ilmapiirin lisääminen ja rakenteiden luominen lastensuolun käyttötutkimukselle ja tutkitun tiedon hyödyntämiselle 99 OPPILAITOS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖ HÄMEENLINNAN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKÖN PERUSTAMISHANKKEESSA 100 Taustaa oppilaitosyhteistyön ja harjoittelunohjauksen kehittämiselle 100 Oppilaitosyhteistyön pohdintaa 103 Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeessa olleet opiskelijat, harjoittelunohjaus ja opinnäytetyöt 104

8

9 Lastensuojelun kehittämishankkeen lähtökohdat

10 Näkökulmia kehittämiseen Anna Ollila Sosiaalialalla kehittämisestä puhuminen ja kehittämistyö ovat melko uusia asioita vaikkakin lainsäädäntö on jo neljännesvuosisadan velvoittanut kunnat kehittämään palveluitaan (Lastensuojelulaki/ 1983, Sosiaalihuoltolaki 1984). Projekteihin ja hankkeisiin perustuvan kehittämistyön tutkiminen on nuorta tutkimuksen aluetta. Käytännössä kehittämistyötä on tehty tunnustelemalla, kokeilemalla ja pääosin oman työn ohella. Mitä siis oikeasti on kehittäminen ja kehittämistyö? Näitä kysymyksiä hankkeemme aikana tulimme usein pohtineiksi. Riitta Seppänen-Järvelä on tutkinut paljon kehittämistyötä ja avannut kehittämistyö-käsitettä useista eri näkökulmista. Teoksessa Luottamus prosessiin kehittämistyön luonne sosiaali- ja terveysalalla (Stakes,1999), Seppänen-Järvelä kuvaa toimijalähtöisen prosessikehittämisen, jonka tavoitteena on muutoksen tuottaminen ja sen hallinta sekä projekteihin liittyvien ihmisten vahvistaminen ja asiantuntemuksen tukeminen (Seppänen- Järvelä 1999, 203). Seppänen-Järvelä toteaa kehittämistyön voivan muotoutua toimijalähtöiseksi prosessikehittämiseksi, jonka tavoitteena on tukea ja edistää paikallisia kehittämispyrkimyksiä valtakunnallisten kehittämisprojektien kehyksissä (emt., 204). Kehittämistä Seppälä- Järvelän tutkimusta mukaellen voidaan määritellä uusien tuotteiden, tuotantoprosessien, toimintatapojen, menetelmien tai järjestelmien aikaansaamiseksi tai olemassa olevien parantamiseksi (Hartikainen 1995, 59). Tuula Kostiaisen näkemyksen mukaan kehittämisprojektin rakenteena tulee olla projektin paikan lunastus, resurssit, projektityön integroituminen työkäytäntöihin ja työprosesseihin. Kehittämistyön johtaminen edellyttää substanssin tuntemusta ja johtamisen on turvattava joustavuutta kokeilulle ja opiskelulle (Kostiainen). Hämeenlinna ja Hämeenlinnan seutu tunnetaan kansallisestikin vahvana palveluiden kehittäjänä. Kehittämistyötä ovat tukeneet paljolti Sosiaalikehitys Oy:n ja myöhemmin valtakunnan ensimmäisen osaamiskeskuksen (myöhemmin Pikassos nimeltään) läheisyys. Kehittämisen myötä on syntynyt asiantuntemusta hankkeiden suunnitteluun, käynnistämiseen ja arviointiin. Kehittämishankkeiden tueksi on luotu ohjaus- ja projektiryhmien toimintamallit, tukipalvelut ja väylät rahoittajiin. Juhani Kirjonen pohtiikin artikkelissaan Kehittäminen asiantuntijatyönä, että kehittämistyö ei voi olla täysin neutraalia, vain teknistä asiantuntijatyötä, jolle sanellaan tavoitteet jostain ulkopuolelta (Kirjonen 2006,121). Kehittämishankkeiden suunnittelu ja kuvaaminen tapahtuu usein pienen ryhmän työskentelyn tuloksena, joka ei hakemusvaiheessa välttämättä käy keskustelua kentän työntekijöiden kanssa. Rahoittajien hankkeille asettamat sisällölliset kriteerit puolestaan on kirjattu yleisellä tasolla ja niiden pohjalta hankkeiden tavoitteet muokkautuvat sisällöltään melko yleispäteviksi ja laajoiksi. Tämä antaa toisaalta liikkumavaraa täsmennettäessä tavoitteita konkreettisemmin. Vaarana on, että hankkeesta muodostuu varsin erilaisten tavoitteiden sillisalaatti tai, että tavoitteet ovat hankkeen aikajaksoon nähden epärealistiset. Tavoitteiden tietynlainen uudelleen määrittely vaatii herkkyyttä kuunnella kentän tarpeita. Liikkumavaraa tarvitaan myös arvioitaessa kehittämisprosessin edetessä niin kansallisessa kuin paikallisessakin kehittämistyössä tapahtunutta edistymistä, muutostarpeita ja myös yllättäviä linjanmuutoksia. Tällainen olennainen linjanmuutos tapahtui, kun käynnistyi KASTE sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

11 Kehittämistyön tutkimuksen ja keskustelun perusteella koimme ensimmäisenä haasteena, kuinka tukirakenteiden lisäksi varmistamme käytännön työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden mukaan saamisen kehittämisprosessiin, jotta kehittäminen vaikuttaa myös palveluihin ja sitä kautta asiakkaiden elämään. Niinpä hankkeen käynnistymisen vaiheessa oli oleellista miettiä, ketkä ovat avainhenkilöitä hankkeen edistymisen varmistamiseksi, kuinka voidaan hyödyntää jo olemassa olevia työryhmiä, tiimejä ja verkostoja niin, että työntekijöitä ei liiaksi työllistetä jo olemassa olevan kiireen keskellä. Kehittämistyöllä on ollut merkittävä rooli palveluiden laadun edistämisessä yksittäisen palvelusektorin sisällä ja joissakin kehittämishankkeissa myös ylisektorisesti. Kehittämistyötä on toteutettu oman työn ohella tai erillisissä, ulkopuolisen rahoituksen turvin tapahtuneissa kehittämishankkeissa. Kukin hanke tai projekti on toiminut määräaikaisesti ja ne ovat olleet lyhytaikaisia, useimmiten kestoltaan 1½- 2 vuotta. Tom Erik Arnkil (2006) rinnastaa vallitsevaa kehittämistyötä kaskiviljelyyn, jolloin jokaista asiaa varten raivataan uusi projekti, edellinen raivio hylätään ja unohdetaan. Vierekkäin saattaa savuta kaksikin kaskea. Naapurisektorilla on meneillään hyvin samankaltainen kehittämishanke, joka saa rahansa eri momenteilta ja jota varten on luotu oma johtamisputkensa (kts. Seppänen- Järvelä & Karjalainen toim. 2006, 76). Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan seudulla kuva kehittämistyöstä on hyvin samankaltainen. Lyhytkestoiset hankkeet ovat kuitenkin luoneet mahdollisuuksia uudenlaiseen palvelutuotantoon, vaihtoehtoisiin toimintatapoihin, resurssilisäyksiin, ja samalla myös tuoneet esille kriittistäkin huomiota palvelujärjestelmän epäkohdista. Kukin kehittämishanke on arvioinut omaa hankettaan niin asiakkaiden kuin toimijoidenkin näkökulmasta. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden arviointi on osoittautunut vaikeaksi lyhytkestoisuuden vuoksi. Vaikuttavuuden arvioimiseksi kehittämistyössä tulisi siirtyä kaskiviljelystä peltoviljelynomaiseen kehittämiseen, jolloin kehittämiseen voidaan liittää vaikutusten seurantaa ja kehittämisprosessin ruokkimista tutkimuspalautteella. Asiakkaisiin ja kansalaisiin ulottuvien vaikutusten ohella voidaan seurata myös systeemivaikutusta, palvelujärjestelmän, sen toimintatavan ja johtamiskäytäntöjen reformoitumista (Arnkil 2006,79 ). Seuraavassa lyhyt kuvaus kehittämishankkeista, joilla on ollut vaikutuksia Lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen käytännön toteuttamiseen. Kuvaus alkaa valtakunnallisista kehittämisohjelmista edeten paikallisiin hankkeisiin. Seudulliset/paikalliset sosiaalialan kehittämishankkeet Sosiaalialan kehittämisohjelma t t Lastensuojelun kehittämisohjelma Muu kehittäminen t t Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke Kuva 1. Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen sidokset muuhun kehittämistyöhön 11

12 Paikallisista hankkeista kuvataan hankkeiden keskeiset tavoitteet, tulokset ja johtopäätökset. Hämeenlinnan perusturvan hallinnoimat, jo päättyneet kehittämishankkeet, on luettavissa Hämeenlinnan perusturvan sivustoilta perusturva---> esittely/ hankkeet. Kansalliset kehittämishankkeet Sosiaalialan kehittämishanke Sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteena oli sekä sosiaalipalvelujen saamisen että laadun parantaminen koko maassa. Tavoitteeseen pyrittiin uudistamalla lainsäädäntöä, palvelujen tuottamisen rakenteita sekä työnjakoa ja toimintatapoja. Uudistuksia käynnistettiin sosiaalipalvelujen koko sektoreilla ja lisäksi laadittiin sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämistä linjaava Hyvinvointi ohjelma. Hanke rakentui 23 osahankkeelle, joiden etenemisestä vastasi 9 alueellista johtoryhmää. Kuntien omia kehittämishankkeita tuettiin valtionavustuksilla yli 119 miljoonalla eurolla. 1. Keskeiset tulokset lasten ja perheiden palveluissa Uusi lastensuojelulaki Lain toteuttamisen tueksi laadittiin soveltamisopas ja järjestettiin koulutusta uudesta lastensuojelulaista. Sosiaalityöntekijöitä koulutetaan entistä paremmin huomioimaan lapsi lastensuojelutarpeen selvityksessä Lastensuojelun kehittämisohjelmassa on tehty selvitys nuorten avohuoltotilanteesta ja uudistettu sekä lastensuojelun avo- että sijaishuollon toimintakäytäntöjä Varhaista ongelmiin puuttumista ja huolen puheeksi ottamista on tehostettu järjestämällä kouluttajakoulutusta PERHE- hankkeessa on luotu eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvia perhekeskustoimintamalleja Kuntia on ohjeistettu lapsi- ja kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotossa ja tehostettu vanhempien osallisuusmenetelmien käyttöön ottamista päivähoidossa 2. Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen Laki sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja säädös täydennyskoulutusvelvoitteesta tulivat voimaan elokuussa 2005 Täydennyskoulutusopas sekä kelpoisuuslain soveltamisopas Suositukset sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteesta Palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen Sosiaalialan kehittämisyksiköiden kriteerit ja toimintaperiaatteet valmistuivat ja valtionavustuksin käynnistyi 46 yksikön toiminta 12

13 Hyvien käytäntöjen kuvauksen malli valmistui Sosiaalihuollon tietoteknologiahankkeessa on yhtenäistetty sosiaalihuollon käsitteitä ja asiakassisältöjä Sosiaalipäivystyksen toteuttaminen suurimmassa osassa kuntia Sosiaalialan kehittämisohjelmasta on tuotettu ensimmäinen osaraportti: Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Juutinen Sirpa, Pekkala Henrik. Sosiaalialan kehittämishankkeen organisoinnin arviointi. Osaraportti 1. Helsinki (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä). Lastensuojelun kehittämisohjelma Kansallinen lastensuojelun kehittämishanke oli osa sosiaalialan kehittämishanketta. Hankkeessa toteutettiin 9 erillishanketta ja lisäksi hankkeita, joiden tavoitteena oli luoda pysyvä lastensuojelun kehittämisyksikkö. Lastensuojelun kehittämisohjelman tavoitteena oli tuoda tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä lastensuojelupolitiikan ohjaukseen lastensuojelun palveluiden johtamiseen lastensuojelun asiakastyöhön Lastensuojelun kehittämisohjelmassa on koottu katsaus lastensuojelun tilaan ja selvitetty kehittämistarpeita. Valtakunnallisen kehittämistyön tuloksena syntyivät lastensuojelun kansalliset linjaukset, lastensuojelun käsikirja, lastensuojelun ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja toimivammat tehtävä- ja palvelurakenteet lastensuojeluun. Lastensuojelun kehittämisohjelman koordinaatiotyöryhmä kutsui muutaman kerran vuodessa yhteisiin kehittämistapaamisiin lastensuojelun kehittämishankkeiden toimijat. Vertaistapaamiset jatkuvat edelleen lastensuojelun kehittämisohjelman päätyttyäkin. Lastensuojelun edunvalvontahanke Lastensuojelun edunvalvontahanke on valtakunnallinen yhteishanke, jota hallinnoi Pelastakaa Lapset ry. Mukana hankkeessa ovat SOS-lapsikylä ry, Helsingin diakonissalaitos, Ensi- ja turvakotiliitto ry., Nuorten ystävät ry. Folkhälsan Raseborg. Hanke toteutetaan Ray:n tuella. Hankkeen tavoitteena on edunvalvojan hakemisen ja käyttämistilanteiden selkiyttäminen, lapsen näkökulmaan ja etuun perehtyneiden lastensuojelun edunvalvojien verkosto, koulutusjärjestelmä, opas lastensuojelun edunvalvonnasta, säädökset palkkioiden ja kulujen korvaamiseen liittyen. Lastensuojelun edunvalvojan määrääminen liittyy uuden lastensuojelulain 22 :n velvoittavuuteen. Kehittäminen tapahtuu pilottien kautta, edunvalvojaverkoston kokoamisella ja kouluttamisella, alueellisten toimintamallien kehittämisellä ja järjestämällä alueella työkokouksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hämeenlinnan seudun lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishanke koordinoi Hämeen- 13

14 linnan alueryhmää. Hankkeen aikana on koulutettu 5 lastensuojelun edunvalvojaa, joilla on raportin kirjoittamisen vaiheessa käräjäoikeuden päätöksellä yhdeksän (9) edunvalvottavaa. Koordinoinnista vastaa lastensuojelun kehittämisyksikön perustamishankkeen projektipäällikkö. Hämeenlinnan aluetyöryhmä on osallistunut valtakunnallisiin kokoontumisiin ja koulutuksiin ja järjestänyt 2 kertaa Pelastakaa Lapset ry:n työntekijöiden kanssa omalla alueella avainhenkilöiden verkoston tapaamisia. Edunvalvontaryhmä on kokoontunut 2-3 kertaa vuodessa käsitellen ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä asioita ja tuonut esille useita edelleen kehitettäviä kysymyksiä. Mukana kokoontumisissa on ollut Pelastakaa Lapset ry:n työntekijä. Lastensuojelun edunvalvontahanke Paikalliset kehittämishankkeet Palmuke-projekti Verkostotyöstä, moniammatillisuudesta ja ylisektorisesta työstä on puhuttu painokkaasti viimeisen parin vuosikymmenen ajan. Hämeenlinnassa saimme tukea näiden ilmiöiden kehittämiseen osallistuessamme Palmuke-projektiin, joka toteutettiin yhdessä Raision kaupungin kanssa vuosina Projektin toteuttivat Stakesin Verkostoryhmä ja Sosiaalikehitys Oy Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kansallisen työelämän kehittämisohjelman tuella. Hämeenlinnassa kehittämiskohteeksi nousi laajasti ymmärretty lastensuojelu, jolloin mukaan kutsuttiin useat lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevät psykososiaalisen työn asiantuntijat. Projektin tavoitteena oli kehittää voimavarakeskeistä verkostosuuntautunutta työotetta ja ylisektorisia palvelurakenteita (Arnkil ym ) Projektin taustalla oli sosiaali- ja terveydenhuollon haaste samanaikaisesti voimistaa asiakkaiden ja heidän verkostojensa voimavaroja, kehittää moniammatillista ja ylisektorista yhteistyötä, kytkeä yhteen laatu ja taloudellisuus, kehittää strategista kaupunki- ja kuntapolitiikkaa sekä syventää ammatillista erityisosaamista. Kattava käsitys Palmuke-projektista on saatavilla projektia kuvaavasta Stakesin raportista 253: 2000 Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin (Arnkil, Tom Erik & Eriksson, Esa & Arnkil, Robert). Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelurakennehanke vaihe II (6) Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelurakennetta on kehitetty seudun kuntien, kolmen terveyskeskuksen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhteisessä palvelurakennehankkeessa, joka käynnistyi STM:n rahoituksen turvin elokuussa Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi joulukuussa Ensimmäisen vaiheen loputtua käynnistyi toinen vaihe, jonka yleistavoite oli seudullisen ajattelutavan vakiinnuttaminen sosiaalitoimen ja terveydenhuollon suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Toinen vaihe koostui osahankkeista, joista yksi määriteltiin lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden osahankkeeksi. Tämän hankkeen tavoitteena oli pyrkimys edistää lasten ja nuorten palveluketjun seudullisuutta ja saumattomuutta. Hankkeen toimijat muodostivat laajan, ylisektorisen työryhmän, jossa olivat mukana lastensuojelu, oppilashuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, 14

15 perusterveydenhuolto, perheneuvola, päivähoito/ erityispäivähoito, seurakunta ja kolmannen sektorin toimijat (Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehanke Lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut. Työryhmän raportti 11/ ). Työryhmä laati toimenpidesuositukset Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista tarvitaan systemaattista, säännöllistä ja strukturoidusti hankittua tietoa palvelujen kehittämisen lähtökohdaksi ja mittaamisen pohjaksi. Tehdään vuosittainen seudullinen hyvinvointitase. Perustetaan seudullinen, moniammatillinen lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen arviointi- ja kehittämisverkosto. Kuntien toimintaresursseja tulee tarkentaa erityisesti lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa sekä sosiaalityössä. Lisätään seudulla lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin resursseja. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden seudulliset palvelut (perus- ja erityispalvelut sekä järjestöjen tuottamat) keskitetään yhteen paikkaan eli tavoitteena saada Lasten talo toimimaan viimeistään vuonna Lasten talo -mallia sovelletaan kuntakohtaisesti niissä palveluissa, joita on tuotettava perheen arkea lähellä. Lastenpsykiatriseen osastohoitoon jonottavat ja sieltä kotiutettavat lapset tarvitsevat normaalin koulujärjestelmän oheen heidän tarpeisiinsa räätälöityä yksikköä, ns. tupakoulua (emt., s.34). Perheet vahvemmiksi -hanke Perheet vahvemmiksi -hanke liittyi valtakunnalliseen sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Hanke toteutettiin Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskuksen alaisuudessa (Nieminen- Kurki 2005, 3). Hankesuunnitelman mukaan Perheet vahvemmaksi -hankkeen tarkoituksena oli rakentaa lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sekä muiden moniongelmaisten lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimijoiden välinen dialoginen työmalli, jonka avulla lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevat pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivät perheet vahvistuvat vanhemmuudessaan, tiedostavat oman kasvatusvastuunsa ja kuntoutuvat yhteiskunnan osallisuuteen. Hankkeen avulla pyrittiin rakentamaan uutta yhteistä, jaettua asiantuntijuuden toimintamallia, jossa työskentelyn lähtökohtana ovat asiakkaan voimavarat (emt., s.75). Hanketta arvioineen Juha Kaakisen mukaan lastensuojelussa tulisi pyrkiä yksittäisten hankkeiden sijasta lastensuojelun pysyviin rakenteisiin. Rakenteiden tarve liittyy Kaakisen mukaan ennen kaikkea kehittämiseen ja tutkimuksellisen tuen organisointiin. Arvioinnin mukaan tarvitaan yhteisen näkemyksen selkiyttämistä lastensuojelun lähtökohdista ja keskeisistä periaatteista, joihin jokainen lastensuojelutyötä tekevät työntekijä on sitoutunut. Perheet vanhemmaksi -hankkeessa toteutetun verkostokonsultoinnin kehittyminen perustyön tueksi edellyttää sitoutumista yhteiseen työkulttuuriin ja yhteisiin työkäytäntöihin (Nieminen- Kurki 2005, 78). KIMPPA perhetyö päivähoidossa -hanke Hanke toteutettiin Sosiaali- ja terveysministeriön vuosille varatuista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kohdennettujen määrärahojen avulla. Hankkeeseen osallistui Hämeenlinnan ja Hattulan 13 päivähoidon yksikköä. 15

16 Yhtenä KIMPAn tavoitteena oli vahvistaa päivähoidon perustyöntekijöiden perusosaamista sekä tuoda uusia työmenetelmiä ja -välineitä, jotka palvelevat parhaimmillaan päivähoidon perhetyön kehittymistä. Haasteeksi nähtiin välineiden ja menetelmien levittäminen koko vahaiskasvatuksen kenttään kunta- ja seututasolla. Hankkeen johtopäätöksinä kirjattiin useita kehittämisehdotuksia päivähoitoon - säännöllinen huolikartoitus kaikista päivähoidon asiakkaista - työskentelyn selvittäminen pienen huolen asiakkuuksissa - pitkäjänteinen ja johdonmukainen työskentely asiakkaiden kanssa - rohkeammat yhteydenotot muihin, kun asiakkuus verkostoi - päivähoidon perhetyön työnkuvan edelleen selkiyttäminen ja vahvistaminen - hankkeen aikana kehittyneiden työmenetelmien syventäminen ja hyödyntäminen - mallin mukainen perhetyöntekijä tai esim. varhaisen puuttumisen koordinaattori päivähoitoon - varhaisesta tuesta ja eteenpäin ohjauksesta hyötyvien perheiden havaitseminen - päihde- ja perheväkivalta- asiakkuudet tunnistaminen ja varhainen puuttuminen - kunta- ja seututason yhteistyön edelleen kehittäminen Virtaa-hanke 2005 Virtaa-hanke toteutettiin Hämeenlinnassa Turuntien sosiaaliasemalla Etelä- Suomen lääninhallituksen rahoituksen turvin. Virtaa-hankkeen tavoitteena oli kehittää kunnallisen sosiaalityön tehtävärakennetta. Hankehakemukseen kannustivat meneillään oleva Sosiaalialan kehittämisohjelma ja uuteen lastensuojelulakiin tähtäävä valmistelutyö. (Kivelä & Karinsalo 2005, 86). Hankkeen yksi kehittämisen painopiste oli lapsilähtöisen työskentelyn kehittäminen sosiaaliaseman arjessa, erityisesti lapsen kuulemisen menetelmät, joissa varmistetaan lapsen kuulluksi tulemista. Tähän kehittämistyöhön oli olemassa hyvät lähtökohdat, koska Hämeenlinna oli yksi Pesäpuu ry:n pilottikunta kehitettäessä Pride-menetelmiä avohuollossa. Hankkeen kehittämistyössä hyödynnettiin myös Kohtaava-lastensuojeluhankkeen tuloksia (Helsingin kaupunki/ Heikki Waris-instituutti). Hankkeen tuloksena nostettiin näkyviin sosiaaliaseman tulevaisuus, jossa työskentelee varhaisen tuen ja puuttumisen työorientaatioon perustuvia moniammatillisia tiimejä. Asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa tehdään laadukasta alkuarviointityötä avun tarpeen määrittelemiseksi ja toteutetaan lapsen oikeuksia tulla kuulluksi. Sosiaalityöntekijöillä on monipuolinen palveluvalikko käytössään ja se raportoi päättäjille lasten ja perheiden tarpeista jatkuvasti. Sosiaalityö toimii hyvässä ja rakentavassa yhteistyössä muiden lapsiperheille palveluja tuottavien kanssa. Sosiaaliasemilla on jatkuvasti opiskelijoita oppimassa moniammatillista työtä, työntekijät kouluttautuvat lähioppilaitoksissa ja vievät työelämän tuntemusta koulutuksen sisälle. Välillä työntekijä voi irrottautua oman työn tutkimiseen. Sosiaaliasemia johdetaan ammatillisesti ja työntekijöillä on mahdollisuus urakehitykseen. Sosiaaliasemilla on riittävä määrä henkilöstöä suhteessa alueensa ja asiakkaiden tarpeisiin (Kivelä &Karinsalo 2005, 86-88). 16

17 Perhevoimala Perhevoimalahankkeen lähtökohtina mainitaan Terveys kansanterveysohjelma ja Hyvinvointi ohjelman tavoitteet, kansallinen terveyshanke ja Sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma, valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, lastenneuvolatoiminnan uudet suositukset, lapsipoliittiset ohjelmat sekä lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot. Seudullisen (Janakkala, Hattula, Hämeenlinna, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Hämeen ammattikorkeakoulu) perhevoimalahankkeen tärkeimmäksi tavoitteeksi oli kirjattu monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi taloudellisemmin. Hankkeen tavoitteena oli moniammatillisen yhteistyön edistäminen ennaltaehkäisevässä perhetyössä, uusien yhteistyön toimintamallien ja niitä tukevien täydennys- ja jatkokoulutuksen kehittäminen. Toisena päätavoitteena oli kehittää voimavaraistavaa ja osallistavaa työotetta perhe- ja lapsilähtöisissä peruspalveluissa. Hankkeen toteutuksesta vastasi kahdeksan pilotin verkosto, missä oli mukana päivähoidon yksiköitä, neuvola, ehkäisevän perhetyön verkosto, Kanta- Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto, synnytyssali, synnytysvuodeosasto ja P4 akuutin psykiatrisen hoidon osasto (Harju-Tolppa 2007,11). Hankkeen eräänä yhteenvetona mainittiin erityisesti ennaltaehkäisevän työn vahvistuminen siten, että organisaatioiden johdon tuella sairaalan ja neuvoloiden välille luodaan yhteistoimintamalli (emt., 31). Perhevoimalan kehittämisehdotuksissa nostetaan esiin hitaasti tapahtuvat muutokset asenteissa ja työkulttuurissa ja niihin liittyvät muutostarpeet, joihin ei yhden hankkeen tai yksittäisten työntekijöiden ole mahdollisuutta vastata. Myös moniammatillisen ja sektorirajat ylittävän työn kehittyminen on hidasta, kun yhteisten tapaamisaikojen löytäminen on sitä vaikeampaa, mitä enemmän on tarkoitus saada samaan aikaan koolle ihmisiä. Moniammatillisen työn kehittämiseksi tarvitaankin työmenetelmiä ja huomion kiinnittämistä kokouskäytäntöihin (emt., 48 49). Hankkeen perusteella on voitu näyttää toteen, että ennaltaehkäisevän perhetyön näkökulma on mukana aina silloin, kun lasten, nuorten ja perheiden mielipiteet ja palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä. Hankkeen näkemyksen mukaan jatkossa tulee arvioida, miten on onnistuttu asiakkaiden tarpeiden tulkinnassa. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä palvelun toimivuutta tulisi arvioida suhteessa asiakkuudelle määriteltyihin tavoitteisiin. Kehittämisehdotuksena hankkeessa kehotetaan pohtimaan ennaltaehkäisevän perhetyön näkökulmasta sitä, mihin kannattaa resursseja kohdentaa. Myös muutoksesta ja siihen motivoinnista pitää keskustella entistä enemmän (emt., 49). Lapsen Polku Laadukkaaksi -hanke Hanke oli valtakunnalliseen Sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyvä hanke. Hanke sai rahoituksen Sosiaali- ja terveysministeriöltä puolet kokonaiskuluista seudullisen palvelurakenteet kehittämiseen ja asiakaspalvelutyötä tekevän kehittämisyksikön luomiseen sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen. Hankkeen toiminta-alueena oli Hämeenlinnan seudun 8 kuntaa. Lapsen Polku Laadukkaaksi -hankkeen tavoitteena oli kehittää lastensuojelupalvelujen oikea- 17

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2006 2 1 YLEISTÄ Socom on yksi Suomen yhdeksästä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot