Kaupungintalo, kokoushuone 6, 4. krs

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupungintalo, kokoushuone 6, 4. krs"

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 6/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 17:00 Kaupungintalo, kokoushuone 6, 4. krs KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma Tuloslaskelma Sosiaali- ja terveysalalla toimivien järjestöjen vuosiavustukset vuonna Yhteeveto Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta Toimeentulotukiohje_uusi Soveltamisohje vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin alkaen Vammaispalveluohje_pdf Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä alkaen Sotelan listalle KOTKAN KUNTALISÄN SÄÄNNÖT - YRITYKSET alkaen Skopia- ja lääkäripalveluiden kilpailutus Skopia-jalääkäripalvelut-tarjousveratilu Kotka-lääkärit-skopiat-tarjousvertailu-liite Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus Projektisuunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisoinnista Projektisuunnitelma Suun terveydenhuollon asiakaskyselyn tulokset THL-kyselylomake Vertailutulokset Aluehallintoviraston valvontatehtäviin liittyviä päätöksiä työterveyshuollon palvelujen saatavuudesta ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Aluehallintovirasto-liitteet Kotkamills Oy Flying Eagle ympäristövaikutusten arviointiohjelma Muut asiat

2 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta ESITYSLISTA KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Nuorivuori Satu Pakarinen Juha Pekkola Petri Vornanen Timo Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller, sihteeri Valta Maija terveysjohtaja Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Roininen Martta nuorisovaltuuston varaedustaja Irma Nuoran avustaja Poissa Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

3 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 2 87 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

4 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 3 88 Pöytäkirjan tarkastajat Valitaan Anna Holmroos ja Kari Kujamäki. Seuraavana vuorossa ovat Pirkko Leskinen ja Irma Nuora. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

5 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 4 89 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

6 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 5 D/400/ / Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma Sotela Valmistelija: Controller Maija Spännäri, puh. (05) Esittelyteksti: Vastuualueiden arviot kuluvan vuoden riskeistä ja keinoista tuottavuuden parantamiseksi on kirjattu käyttösuunnitelmaan. Toimenpiteissä onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää talousarvioraamissa pysymiseksi, mikä tukee myös valmisteltavan tasapainotusohjelman tavoitteita. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteissa todetaan, että eri vastuu- ja palvelualueilla tulee tunnistaa, arvioida ja seurata toiminnan uhkatekijöitä ja riskejä. Näistä tullaan raportoimaan kokonaisuudessaan puolivuotisraportoinnin yhteydessä, mihin liittyen vastuualueiden valmisteluissa on taloudellisina riskeinä lueteltu mm.: erikoissairaanhoidon toimien tavoiteltu toteutuminen sopeuttamisessa alenevan käytön myötä ostopalveluihin turvautuminen lääkärien täyttämättömien vakanssien johdosta sairauslomien määrän vähentymisen hiipuminen lainsäädännön muutokset kustannuksina työttömyyden hoidossa lastensuojelun ja sijaishuollon tarpeen kasvu oletetusta nollakasvusta ja jopa vähenemisestä Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kunnalle KELAn tammi-huhtikuun laskutuksen perusteella ennustaa ylitystä varattuihin määrärahoihin noin 1,5 milj. euroa. Perusterveydenhuollon päiväaikaisen päivystyksen määrärahojen ylitysriski noin 1,2 milj. euroa. Mikäli erikoissairaanhoidon kustannukset alenevasta käytöstä huolimatta toteutuvat tammi-toukokuun tasoisena, on ylitysriskiksi arvioitu 2 3 milj. euroa. Paineet budjetin ylittymisestä henkilökohtaisen avun järjestämisessä ovat edelleen suuret. Kustannusrakenteen muutos palvelujen ostoista työnantajamallin mukaisiin avustuksiin tapahtuu hiljalleen. Asiakasmäärät ovat kasvaneet, kilpailutetut ostopalveluhinnat ovat tulleet voimaan toukokuun alusta vaikkakin ostopalvelun käyttö on samanaikaisesti vähentynyt. Mikäli palvelun tarve ja kustannusrakenne toteutuvat tammi-toukokuun tavoin, on ennuste kustannuksista kuluvalle vuodelle 3,4 milj. euroa, mikä Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

7 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 6 vastaa vuoden 2014 tilinpäätöksen tasoa. Vuoden 2015 talousavion määrärahoihin nähden tämä tarkoittaisi noin 0,4 milj. euron ylitystä. Liitteet: Tuloslaskelma Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi talouden toteuman Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

8 Tuloslaskelma Toteuma EUR K Budjetti LTA Tot% sosiaali- ja terveyslautakunta Muutos Muutos% Toimintatuotot 3001 Muut liiketoiminnan myyntituotot ,8 % ,88% 3080 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta ,8 % 0 / Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ,8 % 0 / Muut suoritteiden myyntituotot ,8 % 0 /0 30 Myyntituotot ,3 % ,23% 3210 Terveydenhuollon maksut ,8 % 0 / Sosiaalitoimen maksut ,2 % 0 / Opetus- ja kultturitoimen maksut ,0 % 0 / Muut palvelumaksut ,2 % ,03% 32 Maksutuotot ,6 % ,14% 3300 Tuet ja avustukset ,0 % ,39% 33 Tuet ja avustukset ,0 % ,39% 3400 Vuokratuotot ,0 % 0 / Muut toimintatuotot ,4 % ,35% 34 Muut toimintatuotot ,3 % ,46% TOIMINTATUOTOT ,7 % ,93% 4 Toimintakulut 4000 Luottamushenkilöstö ,0 % ,27% 4005 Kuntien palkat ja palkkiot ,5 % ,41% 4009 Henkilöstömenojen korjauserät ,2 % ,01% 4100 Eläkekulut ,1 % ,24% 4101 Muut henkilösivukulut ,2 % ,37% 40 Henkilöstökulut ,2 % ,32% 4300 Asiakaspalvelujen ostot ,6 % ,21% 4340 Toimisto-ja hallintopalvelujen ostot ,1 % ,71% 4341 Huolto- ja kiinteistöpalvelujen ostot ,4 % ,34% 4342 Majoitus-ja ravitsemispalvelut ,3 % ,76% 4343 Matkustus-ja kuljetuspalvelut ,8 % ,82% 4344 Sosiaali-ja terveyspalvelut ,7 % ,36% 4345 Koulutuspalvelut ,8 % ,31% 4346 Muut yhteistoimintaosuudet ,1 % ,77% 4347 Muut palvelut ,4 % ,77% 43 Palvelujen ostot ,3 % ,24% LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 90

9 Tuloslaskelma Toteuma EUR K Budjetti LTA Tot% sosiaali- ja terveyslautakunta Muutos Muutos% Toimistotarvikkeet ja kirjallisuus ,3 % ,00% 4501 Elintarvikkeet ,5 % ,50% 4502 Vaatteisto ,3 % ,26% 4503 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ,9 % ,89% 4504 Puhdistustarvikkeet ja -aineet ,7 % ,24% 4505 Poltto- ja voiteluaineet ,1 % ,43% 4506 Lämmitys, sähkö ja vesi ,8 % ,38% 4507 Kalusto ,6 % ,52% 4508 Huoltotarvikkeet ja muu materiaali ,2 % ,41% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % ,05% 4700 Avustukset kotitalouksille ,6 % ,09% 4740 Avustukset yhteisöille ,0 % ,55% 47 Avustukset ,4 % ,94% 4800 Vuokrat ,3 % ,72% 4900 Muut toimintakulut ,1 % ,97% 48 Muut toimintakulut ,1 % ,88% TOIMINTAKULUT ,3 % ,24% ULK. TOIMINTAKATE ,8 % ,82% 4S Sisäiset erät S990 Sisäiset tuotot ,8 % ,94% S8 Sisäiset tuotot ,8 % ,94% S991 Sisäiset kulut ,1 % ,92% S9 Sisäiset kulut ,1 % ,92% SISÄISET ERÄT ,7 % ,18% TOIMINTAKATE ,3 % ,79% LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 90

10 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 9 D/323/ / Sosiaali- ja terveysalalla toimivien järjestöjen vuosiavustukset vuonna 2015 Sotela Valmistelija: Controller Maija Spännäri, puh Kaupunginhallituksen julkaisemassa kuulutuksessa avustuksista ja apurahoista vuodeksi 2015 on ollut haettavana mennessä myös sosiaali- ja terveysalalla toimivien järjestöjen toiminta-avustukset. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämät avustuksen myöntämisperusteet ovat: Sosiaali- ja terveysalalla toimiville järjestöille avustuksia myönnettäessä ja avustusten määrää arvioitaessa painotetaan avustuksen käyttötarkoituksen kohdentamista erityisesti niin, että avustuksen myöntäminen Edistää asukkaiden terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia Edistää asukkaiden turvallisuutta ja tasa-arvoa Edistää ennaltaehkäisyä Edistää asukkaiden omaa aktiivisuutta ja toimintamahdollisuuksia Lisäksi todetaan, että avustusta ei myönnetä käytettäväksi niiden palveluiden tuottamisen rahoitukseen, joita sosiaali- ja terveystoimi ostaa ostopalvelusopimuksilla tai muulla sitoumuksella eikä pääomamenojen kattamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa on määrärahaa avustusten maksamiseen euroa. Tästä määrärahasta on myönnetty vanhusten virkistystoiminnan tukemiseen eläkeläisjärjestöille euroa. Edellä oleva ehdotus on laadittu niin, että määräraha avustuksen myöntämiseen riittää. Avustushakemukset ovat nähtävillä sosiaali- ja terveysvirastossa ja lautakunnan kokouksessa. Hakijat ovat toimittaneet hakemuksen liitteenä toimintasuunnitelman tai hakemuksessa on kerrottu avustuksen käyttötarkoitus. Edellisen vuoden avustuksen käytöstä on oltava pyydetyt selvitykset ennen vuoden 2015 avustussumman maksuunpanoa. Avustuksen saajilta pyydetään selvitys avustuksen käytöstä. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Liitteenä yhteenveto yhdistysten avustuksista Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää myöntää toiminta-avustukset liitteessä olevan ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

11 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 10 Päätös: Toimeenpano: Kirje: Järjestöt Ote: Controller Maija Spännäri Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

12 NRO Yhdistyksen nimi 1 Ehkäisevä päihdetyön yksikkö/vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyöryhmä Anottu Myönn. Anottu Myönn. Anottu Jäsenmäärä Toimintakertomus (mukaeltu) avustus avustus avustus avustus avustus Ehdotus yhd. Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyöryhmän talkootyön ja taloudellisin avun turvin järjestetty tilaisuuksia ja tapahtumia kaupungin palveluita vahvistaen ja kuntalaisten hyvinvointia edistäen. Yhteistyöryhmä kokoontunut lähes kuukausittain. Osallistuttu erilaisiin päihteettömyyttä edistäviin tapahtumiin:huumeisiin kuolleiden muistokirkko, Kesän avaus -perhetapahtuma, Hyvinvointipäivät 7. luokkalaisille, Katariinan tulet, Mielenterveysviikko, Anna mulle aikaa, Seukkarit. 2 Etelä-Kymen Epilepsiayhdistys ry Yhdistyksen hallitus kokoontui kuusi kertaa. Jäsenillat joka kuukauden toinen maanantai, kävijöitä vuoden aikana 100. Lisäksi perheiden tukemiseksi asiantuntijatapaamisia, virkistäytymiseen retkitoimintaa, karaoke-iltamat, ulkoilutapahtumat, pikkujoulut. Yhdistyksen edustajat osallistuivat mm. Haminan ja Kotkan vammaisneuvostojen kokouksiin, Hyksin alueen epilepsiayhdistysten aluekokouksiin, neuorologisten vammaisjärjestöjen kokouksiin ja Kotkan VYT:n kokouksiin Etelä-Kymen keliakiayhdistys ry Varsinaiset vuosikokoukset, hallitus kokoontui 12 kertaa. Liittokokousedustukset. Virkistystoiminassa ulkoilua, huovutusta ja pikkujoulut. Keliakiaviikolla teemana "Pakko olla sairaan tarkka". Yhteistyötä keliakialiiton kanssa, selvitystyötä gluteenittomia tuotteita tarjoavista kahviloista, ravintoloista ja leipomoista. Jäsenenä Kotkan VYT:n toiminnassa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

13 4 Etelä-Kymen Parkinson-kerho Kerhon toimikunta (10 hlöä) kokoontui neljä kertaa, syyskokous oli marraskuussa. Kerhoillat säännöllisesti kuukauden toisena keskiviikkona. Virkistystoiminnassa retkiä mm Mustilaan sekä teatteria sekä vertaistapaamisia. Liikuntaryhmässä joogaa ja jumppaa sekä pukkaa aktiivisesti liikuntamuotoina. Yhteistyötä Haminan vammaisneuvoston kanssa, Kotkan VYT:n kanssa sekä neurologisten vammaisjärjstöjen tilaisuuksissa Etelä-Kymen Psoriasisyhdistys ry Hallitus kokoontui kolme kertaa. Jäsentapahtumia vuoden aikana 10 ja vesijumppaa Karhuvuorikodissa 18 kertaa. Tutustuttu Hoikuun ja Kotkan uimalan kuntosaliin. Virkistystoiminnassa teatteria, ulkoilua ja elokuvaa. Edustus Kotkan VYT:n kokouksissa Etelä-Kymenlaakson Allergia- ja Astmayhdistys ry 7 Etelä-Kymenlaakson CP-yhdistys ry Maksutonta allergia- ja astmaneuvontaa sekä koulutusta jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille. Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa, lisäksi pidettiin kevät- ja syyskokoukset. Vertaistukiryhmät allergisten lasten vanhemmille ja isovanhemmille ja toinen aikuisten allergia- ja astmaryhmä. Luentoja, ohjausta, koulutusta aiheina mm. siitepölykausi, voidevinkit, tupakka, sisäilma, ihopäivä. Yhteistyötä julkisen terveydenhuollon, apteekkien, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa Virkistystoiminnassa teatteria, matkailua. Boccia ja muita pelejä säännöllisesti ja uintia 2 krt/kk Karhuvuorikodissa. Liittokokousedustukset. Koulutusta liikuntatoiminnan vahvistamiseksi LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

14 8 Irti Huumeista ry, Kotkan seutualue 9 Kaakkois-Suomen Atopiayhdistys ry Irti Huumeista ry:llä valtakunnallinen Päivystävä puhelin yhteydenotot painottuen kriisitilanteisiin. Seutualueilla vastattiin sähköpostiavunpyyntöiin ja vapaaehtoiset vertaisohjaajat toimivat Päihdelinkin vertaiskeskustelupalstalla, yhteydenottoja yksitäiseltä kävijältä. Seutualueilla myös vertaistukityhmätoimintaa ja huumeidenkäyttäjien läheisille ja käyttäjille järjestettiin yhteisiä tapaamisia käytön aiheuttamien kriisien ja muuhun käyttöön liittyvään asiaan keskittyen Hallitus kokoontui neljä kertaa vuoden aikana, lisäksi sääntömääräiset vuosikokoukset. Kesäretki Pyhtäälle. Koulutetut vertaistukihenkilöt, lapsiperhevastaavat ja nuorisovastaava neuvovat ja antavat tietoja atooppisesta ihosta, hoidosta ja kuntoutuksesta.osallistuttu Atopialiiton ja Iholiiton kokuksiin toimintake rtomus ja tilinpäätös toimitetaa n jälkeen Kasvajat ry. 11 Yhdistyksen perustehtävänä on edistää yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointia ja jaksamista. Perustamiskokous on pidetty Yhteistyötä Kakspy ry.:n kanssa. Toiminut RAY:n tukemana projektina saakka Kotkan Hengitysyhdistys ry Hallitus kokoontui 8 kertaa vuoden aikana, lisäksi sääntömääräiset vuosikokoukset. Jäseniä kannustettiin liikkumaan Happikiikkuja ryhmässä sekä vesijuoksemaan. Virkistystapahtumia: ulkoilutapahtuma Katariinan puistossa, "Lisäaikaa liikunnalla -tapahtuma" ja Tanhuvaaran liikunnallinen viikonloppu. Lisäksi yhdistyi osallistui Uniapneapäivään sekä maailman astmapäivään. Kymenlaakson yhdistysten virkistyspäivä pidettiin Kärkisaaressa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

15 12 Kotkan Kehitysvammaisten tuki ry Yhdistys on pitänyt vuoden aikana kaksi jäsenkokousta. Kerhotoiminta ollut vireää ja osallistujia ollut paljon: mm. äitikerho ja sählykerho. Jelppikoti muutti uusiin tiloihin. Edustukset Kymen tukipiirissä, Vammaisten- ja vanhusten palvelusäätiössä, VYT:ssä, As Oy Kirkkokatu 11, As Oy Eteläpuistokatu 1, Jelppiskoti Oy, Kiinteistö Oy Kotkan Mustikkavuori, Sotek valtuuskunnassa. Virkistystoiminnassa konserttimatka, ulkoilupäivä sekä joulujuhla Kotkan Kuulo ry Hallitus kokoontui viisi kertaa, lisäksi kevät- ja syyskokous. Kuulolähipalvelu-tilaisuuksia oli 21 kertaa korttelikodeissa. Kerho kokoontui kolme kertaa. Kevätretki Ulko-Tammioon ja Tammioon, Maijanrannassa makkaranpaistoa ja joulukuussa vietettiin pikkujoulua Pyhtäällä Kotkan Kuurojen Yhdistys ry Hallitus kokoontui viisi kertaa, Vuosikokous pidettiin keväällä. Runsasta kerhotoimintaa: kaksi kertaa kuukaudessa, seniorikerho kerran kuussa. Edustukset Kuurojen Liiton valtakunnallisissa kokouksissa ja tapaamisissa. Virkistystoimintaa: talvipäivät, kulttuuripäivät, Pieni ele -keräys, Kotkan Kuurojen Yhdistyksen 107-vuotisjuhlat, pikkujoulut Kotkan Pelastakaa Lapset ry Yhdistyksen 65 -vuotisjuhlavuosi. Hallituksen kokouksia pidetty seitsemän ja lisäksi sääntömääräiset vuosikokoukset. Kuukausitapaamisia oli 10. Varainkeruuta myyjäisillä, kortti- ja kalenterimyynnillä, lahjoitus- ja sponsorituotoilla. Avustettu vähävaraisia lapsiperheitä, palkittu koululaisia, tuettu unikoulutoimintaa sekä lasten ja vanhempien valvottuja tapaamisia, myönnetty stipendejä, avustettu etsivää nuorisotyötä, kesälomakoti toimintaan seitsemälle lapselle LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

16 16 Kotkan Pelastuskoirayhdistys ry Vuoden aikana on harjoiteltu raunioradalla, pidetty hakuharjoituksia, jälkiryhmää sekä tottelevaisuusharjoituksia.yhdistys järjesti kahdeksat kokeet sekä osallistui vuoden aikana mm. ensihuollon kurssille, etsintäkurssille, kartturikurssille, Meripäiväparaatiin sekä Vapepan 50-vuotis juhlatapahtumaan. Toimintaa esiteltiin Rauhalan koulun oppilaille.yhdistys osallistui vuoden aikana kahteen etsintään Kotkan Reumayhdistys ry Hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Lisäksi pidettiin sääntömääräiset kokoukset. Panostus edelleen liikuntaan, Tules-ryhmä kokoontui 32 kertaa, kuntosalivuoro ohjattuna viisi kertaa ja vesiliikuntaryhmät Karhuvuorikodin lämminvesialtaassa 32 kertaa. Vertaistukitoimintaa järjestetty; Sjögrenin syndrooma -ryhmä, Fibro-ryhmä, sekä päiväkerhot. Kummitoimintaa Pärnun Reumayhdistyksen kanssa. Virkistystoiminta: asiantuntijaluentoja, retki- ja ulkoilupäiviä, pikkujoulut. Yhteistyötä Kymenlaakson Reumayhdistysten, Reumaliiton ja Etelä-Karjalan yhdistysten kanssa. Myös Kumppanuustalohankkeessa ja Kotkan VYT:n toiminnassa mukana Kotkan Seudun Diabetes ry Kerhoillat pidetty kuukauden kolmas torstai Muistojen Talon tiloissa. aiheina mm. ihonhoito, diabeetikon liikunta, mittarit ja mittaukseen liittyvät asiat. Kesäretki Porvooseen. myös pikkujoulut. Edustajia Neuvottelupäivillä Diabetestuotteiden myyntiä. Sääntömääräisten kokousten lisäksi hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Osallistuminen Diabetesliiton koulutuksiin ja tapahtumiin. 700, LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

17 19 Kotkan Seudun Invalidit ry Yhdistyksellä toimi hallituksen lisäksi kolme jaostoa: liikuntajaos, huvi- retkeily- ja kullttuurijaos sekä naisjaos. Urheilutoiminnan keskiössä oleva laji oli istumalentopallo, jossa miehet pelasivat SM-tasolla. KSI osallistui myös kansainvälisiin turnauksiin. Virkistäytymiseen retkiä ja matkoja: Tallinnaan, Turkkiin, Katariinanpuistoon, esteetön rantaongintakilpailu. Naisjaoston toiminta painottui buffettipalvelujen järjestämiseen. Edustus Invalidiliiton liittovaltuustossa. 1814, Kotkan Seudun Luustoyhdistys ry Toiminta aiemmin nimellä Etelä-Kymenlaakson Osteoporoosiyhdistys ry. Vertaistukitoimintaa kuukausitapaamissa, retkien ja vapaa-ajan harrastusten tukemisessa. 600, Kotkan seudun Muistiyhdistys ry 22 Kotkan Sydänyhdistys r.y Hallituksen kokouksia pidetty kymmenen ja lisäksi sääntömääräiset vuosikokoukset. Jäsenillat kuukauden viimeinen torstai, paitsi kesäaikaa ja joulukuuta. Virkistystoimintaa; kylpyläretki, kevätjuhla Luovissa, teatterimatka, Kreetan matka, musikaali sekä pikkujoulut. Toiminnan esittelyä messuilla. Yhteistyötä Kotkan muistipoliklinikan kanssa, Kouvolan muistiyhdistyksen, Muistiliiton, Suomen Muistiasiantuntijoiden ja eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa Hallitus kokooontui 9 kertaa sääntömääräisten kokousten lisäksi. Taloutta hoidettu lipaskeräyksillä, adressien myynnillä, arpajaisilla ja myyjäistuotoilla. Sydänviikolla tapahtumia. Kerhotoimintaa eri puolilla kaupunkia, virkistysmatkoja teatteriin ja kymenlaaksolaisiin matkailukohteisiin. Säännöllisesti kokoontuneita liikuntaryhmiä oli 14, osallistuneita yht. 428 hlöä. 800, , LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

18 23 Kotkan Vammaisten yhteisjärjestö (25 yhdistystä) Hallitus kokoontui 14 kertaa, lisäksi pidettiin syyskokous.kokouksia Kumppanuustalossa kuukausittain. Keväällä ja syksyllä järjestettiin illat jäsenyhdistyksille, joille järjestetiin myös yhdistyskoulutusta. Koulutus- ja terveyskasvatusta mm. seminaareissa. Virkistystoiminta: makkaranpaistoa Katariinanniemessä ja teatteria. 1200, Kymen A-Kilta ry Yhdistyksestä osallistui jäseniä: aluetapaamisiin (2 kpl), päiväretkille (2 kpl) sekä pikkujouluihin. Kiltatapaamisia pidettiin 16 kertaa. 1500, Kymen Ilco ry Hallitus on kokoontunut kerran. Kymen Ilco on osallistunut Finnilko ry:n kevät- ja syyskokouksiin, sekä Kymen Ilcoa on edustettu Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry:ssä. Virkistystoimintaa on ollut retkien muodossa; jäsenilta Kouvolan Veturissa, 30-vuotisjuhlat Kouvolassa sekä pikkujoulut Kotkassa teatterin merkeissä. 500, Kymenlaakson AADA ry, (autismi-, asberger-, adhd- ja dysfasiayhdistys) 27 Kymenlaakson AHVyhdistys- Karhulan AHV- kerho 28 Kymenlaakson Aivovammayhdistys ry Hallitus kokoontui 8 kertaa, vuosikokous pidettiin maaliskuussa. AADA järjesti vertaistoimintaa viidessä eri ryhmässä; ADHD-aikuiset, Erkat- nuorten ryhmä, Kotkan vertaisryhmä vanhemmille, Lappeenrannan vertaisryhmä vanhemmille, sekä vanhempainkahvila Haminassa. AADA on tehnyt retkiä Harjun oppimiskeskukseen, Flamingon kylpylään Vantaalle ja järjestänyt joululounaan Nuorisokeskus Anjalassa Kerhoiltoja oli 10 kpl ja niiden kävijämäärä oli 269.Liikuntaa harrastettiin kevätkaudella Karhulan sairaalan tiloissa ja syksyllä Eskolan palvelukeskuksessa. Vuoden aikana jumpassa oli 264 kävijää. Kerho teki meriretken Tammioon Yhdistyksen kotipaikka Kouvola, hallitus kokoontunut 3 kertaa, vuosikokous oli keväällä. Hallituksessa ei ole kotkalaisia jäseniä. Jäsentoiminnassa vertaistukitoimintaa, teatteria, vierailu Invamajalla, pikkujoulut Haminassa. Liittokokouksiin osallistuttiin. 2000, , , LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

19 29 Kymenlaakson Ensija Turvakotiyhdistys ry 30 Kymenlaakson MSyhdistys ry /5 yhteisö Vuosikokous pidettiin maaliskuussa, johtokunta kokoontui 9 kertaa.varamummila-toiminta vakiintui. Yhdistyksen vapaaehtoisten määrä pysyi korkeana, 99 hlöä. Toimintamuodot: Alvari-perhetyö, päiväryhmä Aittistupa, väkivallaton palvelukeskus Pysäkki, Baby blues, Doula-toiminta, unikoulu, tapaamispaikkatoiminta, tenavatupa, lasten yökylä, naisten ryhmä, miesten ryhmä sekä leiri- ja retkitoiminta. Vuoden aikana tarjottiin myös vammaisten lasten viikonloppuhoitoa Hallitus kokoontui kaksi kertaa, vuosikokous helmikuussa Karhuolassa. Aluueellisia kerhoja kuukausittain Kouvolassa ja Kotkassa. Luentoja ravintolisistä ja D- vitamiinista. Fysioterapeutin ohjaama liikuntaryhmä kuukausittain. Vastasairastuneiden ryhmä kokoontui vuoden aikana kuuden viikon välein. Yhteistyötä VYT:n ja Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdityksen kanssa. Virkistystoimintaa Lemin särää syöden, karaoke/saunaillan muodossa, sekä risteily VIKLA III:lla ja pikkujoulut hotelli Leikarissa. 2100, , Kymenlaakson munuais- ja maksayhdistys ry 32 Kymenlaakson Perhehoitajat ry Hallituksen kokouksia seitsemän, vuosikokous toukokuussa. Kotkassa atk-kurssi, keväällä liikuntapäivät sekä Kouvolassa että Kotkassa. Kahvitarjoilut Maailman munuaispäivänä sekä jouluna. Kesäretki tehtiin Lahteen. Lapsiperheet retkeilivät Hoplopiin Lappeenrantaan. Mukana Kotkan VYT:n ja Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistyksen kanssa Hallitus kokoontui 5 kertaa. Vuosikokous pidettiin maaliskuussa. Yhdistyksen pj mukana Perhehoitoliitto ry:n hallituksessa. Vertaistukiryhmiä oli Kouvolassa yksi suljettu ja kaksi avointa, joista toinen päätti toimintansa. Kotkassa ei toteutunut vertaisryhmän tapaamisia. Virkistystoimintaa; risteily Svartholmaan, 30-vuotisjuhla, keilaustapahtuma nuorisotoiminnan avauksena. 500, , LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

20 33 Kymenlaakson Seudun Kilpirauhasyhdistys ry 34 Kymenlaakson Syöpäyhdistys ry Kotkan osasto Kotkan jäseniltoja on pidetty Karhulan päiväsairaalassa, joissa oli mm. vertaistukea, rentoutusta ja pikkujoulut. Kouvolan jäsenillat järjestettiin toimitila Veturissa. Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistyksen järjestämiin koulutuksiin on osallistuttu puheenjohtajakoulutuksen ja talousvastaavien koulutuksen saralta. Toiminnan tarkoituksena oli kehittää ja edistää kilpirauhaspotilaiden tutkimusta ja hoitoa sekä parantaa heidän sosiaaliturvaansa ja siin onnistuttiin pääosin Johtokunta kokoontui kolme kertaa, kerhotapaamisia oli seitsemän. Keväällä kuultiin luento ruuasta ja liikunnasta ja syksyllä tutustuttiin Lymfaterapiahoitola Manuelleen. Kevätkaudella Retket tehtiin Mäntsälään sekä Lahteen. Käsityökerho Fantti kokoontui kaksi kertaa kuukaudessa. Vuoden aikana oli kolmet myyjäiset. Keväällä kerho tutustui Korialla Novitan tehtaisiin. 500, , Kymin-Karhulan Hengitysyhdistys ry / 4 lapsi Hallitus kokoontui seitsemän kertaa, sääntömääräiset jäsentä kokoukset pidetty huhtikuussa ja marraskuussa. Virkistystoiminassa mm. kesäteatteria ja virkistyspäivä Kärkisaaressa. Jäseniltojen teemoina mm. itsehoito ja liikunta. Karhuvuorikodin terapia-altaassa järjestetiin joka toinen keskiviikko jumppaa kevät- ja syyskaudella. Osallistuttu Kotkan VYT:n toimintaan, kehitys- ja neuvottelupäiville ja alueneuvoston kokouksiin ohjelmien mukaisesti. 500, LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

21 36 Kynnys ry:n Kymenlaakson Aluetoimikunta Keskeisin toiminta on tapahunut Aluetoimikunnan vertaisryhmässä kuukauden toisena tiistain, lukuunottamatta kesäkuukausia. Teemoina asioita, jotka koskettavat jäsenistön oikeuksia vammaisina kuntalaisina. Ohjausta mm. avustaja-avun ja kuljetuspalveluiden sekä asunnonmuutostöiden tiimoilta. Jäsentapaamiset keväällä ja syksyllä, johtoryhmän kokoukset kuukausittain lukuunottamatta kesäkuukausia. Osallistuttu VYT:n järjestämiin tapahtumiin. Vertaistukea tarjottu mahdollisuuksien mukaan, yhteydenpitoa lähikuntien luotamushenkilöihin ja virkamiehiin. 500, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Karhulan paikallisyhdistys ry Toimintaa kotkalaisten lapsiperheiden hyväksi.hallitus kokoontunut 12 kertaa, lisäksi sääntömääräiset vuosikokoukset. Kirpputorimyyntiä, teatteriretkiä, retkiä sisäliikuntapuistoihin, kylpyläretki perheille. Varainhankintana kirpputoritapahtumat ja joululahjapaketointia. Hyvä joulumieli -keräyksen kautta lahjakortteja (30 kpl) kotkalaisille lapsiperheille. 3600, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kotkan paikallisyhdistys ry. 103 Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Lisäksi pidettiin kevät- ja syyskokous. Yhdistykseltä oli edustus MLL:n liittokokouksessa Turussa sekä Kymen piirin kokouksissa. Perhekahvila Kukkis toimi Defendon tiloissa Kukkulapolulla. Terhokerho-toiminta käynnistettiin yhteistyössä muiden järjestötoimijoiden kanssa. Neuvolayhteistyötä tehtiin, myös tapahtumissa verkostoiduttiin, mm. Kevätilo-keräys, Hyvä joulumieli, Dreamwall, Lapsen oikeuksien päivä 2500, LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

22 39 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (MLL, Lasten ja nuorten puhelin ja netti) Kotkalaisia 629 Haetaan avustusta Lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalveluun. Vuonna 2014 yhteydenottoja edellä mainittuihin linkkeihin oli , joista puheluja 27215, nettikirjeitä 1938 ja chat-keskusteluja Vastattujen puhelujen määrä nousi yli tuhannella. Puhelujen aihepiireistä arjen yksinäisyys oli ehdottomasti suurin syy yhteydenottoon. 4000, Me Itse-Kotkan alajaos Omituiset Otukset Kerhotapaamisia kuukausittain. Karaoke- diskoa, ulkoilu-ilta ja makkaranpaistoa. Mukana Meripäiväparaatissa. 1500, Mielenterveysyhd. Merituuli ry Tapaamiset Kodintalolla tortaisin, askartelua, laskiaisen viettoa, pääsiäisen ja vapunajan toimintaa. Teatterimatkoja, retket Kaunissaareen ja Höyteriin. Osallistuttu VYT:n toimintaan. 1000, Muistojen Talon Kannatusyhdistys ry 43 Rikosuhripäivystys, Etelä-Suomen aluetoimisto Koordinaatiojärjestön ä Suomen Mielenterveysseura ry Vuosikokous pidettiin maaliskuussa. Hallituksen kokouksia vuoden aikana 10. Suunnittelu- ja toimintaryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Kahvilatoimintaa, erilaisia tapahtumia ja näyttelyjä vuoden mittaan. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä: käsityöryhmä, kuoro, kirjallisuuspiiri, kansanmusiikkiryhmä, yhdistelmäryhmä ja teatteria. Useita ryhmiä ollut tutustumassa talon toimintaan, lisäksi järjestettiin koulutusta yhdeksälle ryhmälle. Kaikkiaan vierailijoita kävi n henkilöä Ei varsinaisia Kymenlaakson palvelupisteen henkilökohtaiset jäseniä, paikalliset palvelut sekä valtakunnalliset: Auttava RIKUn puhelin, Juristin puhelinneuvonta, koordinaatiojär verkkoauttamispalvelu Rikunet ja nuorille suunnatut jestönä verkkosivut. Suomen Mielenterveys seura. 3500, , LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

23 44 Selkäyhdistys, Kotkan Selkä ry Yhdistyksen hallitus kokoontunut neljä kertaa, myös sääntömääräiset vuosikokoukset pidetty. Liikuntaa fysioterapeuttien johdolla, Hovinsaaren koululla selkää aktivoivaa liikuntaa ja tanssikoulu Vikmanin ohjauksessa tanssiliikuntaa. Vertaistapaamisia kuukausittain sekä keväälle että syksyllä. Osallistuttu Vastaisku vaivoille -luentoon sekä Valtakunnallisen selkäviikon tapahtumiin. Porvoon seudun Selkäayhdistyksestä kävi vieraita kesällä. 1000, Suomen kurkku- ja suusyöpäpotilaat ry, Kymenlaakson osasto Kuukausitapaamiset vuoroin Kuusankoskella ja Kotkassa. Osallistuttu Kyyrönkaidan kursseille, myös vertaiskoulutusta. Vertaistukea pyritty jakamaan uusille potilaille ennen ja jälkeen leikkausten. 700, Suomen Punainen Risti/Karhulan osasto Sääntömääräisen kokousten lisäksi hallitus kokoontui 10 kertaa. Varainhankintana osallistuttu toritapahtumaan, nälkäpäiväkeräykseen ja joulumyyjäisiin. Ensiapuryhmän toiminnan ylläpitoa ja koulutusta ja osallistuminen erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Hyvä Joulumieli -lahjakortteja jaettiin 20 kpl. Yhdistyksessä toimiii ensiapuryhmät (22 tapahtumassa), seniorikerho (n. 24 osallistujaa/krt), ystävätoiminta (n. 20 hlöä) ja nuorisotoimintaa. 2014, Suomen Punainen Risti/Kotkan osasto Sääntömääräisen kokousten lisäksi hallitus kokoontui 12 kertaa. Varainhankintana osallistuttu nälkäpäiväkeräykseen, kirpputori, joululahjapaketointia. Ensiapuryhmän toiminnan ylläpitoa ja koulutusta ja osallistuminen erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Hyvä Joulumieli -lahjakortteja jaettiin 60 kpl. Yhdistyksessä valmius- sekä ensiaputoimintaa. Terveyspiste ja veripalvelutoimitaa. Sosiaalipalvelua toteutettiin mm. ystävätoimintana 44 vapaaehtoisen kautta. Taitojen Talo -kokoontumispaikka lopetti keväällä toimintansa. 8000, LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

24 48 Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry 49 Kymenlaakson Lihastautiyhdistys ry Yhdistystyksessä toimii n. 40 vapaaehtoistoimijaa, jotka tuottavat runsaasti monipuolista vapaa-ajantoimintaa Koskenrinteen asukkaille. Viikko-ohjelmaan kuuluu kerhotoimintaa, jumpparyhmiä, laulukerho, iltaklubi, korttipelikerho ym. Avustusta hyödynnetään nykyisten vapaaehtoistoimijoiden tukemiseen, muistamiseen ja koulutukseen sekä uusien rekrytoimiseen sekä toiminnan kustannuksiin Yhdistyksen virallisia kokouksia 2 kpl.jäsentapaamisia 6 kpl ja mysoiittitapaamisia 3 kpl ja ALS-apaamisia 3 kertaa.. Toteutuneita retkiä: kesämatka Maarianhaminaan, teatterimatka Heinolaan Kouvolan Vammaisjärjestön kanssa, sekä konsertimatka Hamina Tattooseen. Yhdistys on osallistumut aktiivisesti Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin, kuin myös valtakunnallisiin Lihastautiliiton tilaisuuksiin. 1000, , LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 91

25 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 24 D/314/ / Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta Sotela Valmistelijat: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut muutokset toimeentulotuen soveltamisohjeisiin alkaen. Tähän ohjeeseen nähden on nyt tehty seuraavia muutoksia: päivitetty sekä toimeentulotuen perusavustus että muita etuuksia ja vastaavia koskevat muutokset vuoden 2015 tiedoilla päivitetty toimeentulotuessa menona hyväksyttävät kohtuulliset asumismenot vastaamaan Kotkan asumiskustannusten kohtuullista tasoa täsmennetty ohjeistusta matkakulujen korvaamisesta Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tulee myöntää toimeentulotukea kunnassa oleskelevalle henkilölle. Laki toimeentulotuesta (1412/1997) ja asetus toimeentulotuesta (66/1988, 112/2001) määrittelee tarkemmin toimeentulotuen myöntämisen samoin Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4). Kunnilla on lisäksi mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Näillä ohjeilla ei saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilöiden oikeudesta toimeentulotukeen eivätkä ohjeet saa muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää säännökset asiakkaan osallistumisesta itseään koskevien päätösten tekoon, asiakkaan kohtelusta ja asiakkaan oikeusturvasta. Laki täsmentää perusoikeuksien sisältöä ja sisältää säännökset vaitiolovelvollisuudesta ja sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada ja antaa tietoja. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon sekä suunnitelmallisuutta. Toimeentulotukea myönnettäessä on otettava huomioon asiakaslain säännökset. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Kotkan soveltamisohjeet toimeentulotuesta alkaen on esityslistan erillisenä liitteenä. Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä Kotkan soveltamisohjeet toimeentulotuesta liitteen mukaisena ja noudatettavaksi toimeentulotukea myönnettäessä alkaen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

26 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 25 Päätös: Toimeenpano: Ote: Erillisen jakelun mukaan Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

27 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

28 2 Sisällysluettelo 1. Soveltamisohjeen käyttäjälle 3 2. Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus 3 3. Toimeentulotuen suuruus Toimeentulotuen perusosien määrät lukien 5 4. Asumismenot 7 5. Terveydenhuoltomenot 9 6. Lasten päivähoitomenot Opiskelijat Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana Erityisistä tarpeista johtuvat menot Erityisravinto Kodin irtaimistohankinnat Lastentarvikkeet Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen ja luonapito Opinnoista aiheutuvat menot Romanivaatetus Hautausmenot Työmatkakulut Muuttokulut Ulkomaalaisten passit ja oleskeluluvat Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen Oman auton käyttö Jälkiverot Sakot Velat ja osamaksut Pankki- ja luottokorttivelat Velkasaneeraus Asianajajan palkkiot Kansalaisuushakemusten ym. asiakirjojen kustannukset Ulosotto Muuta huomioonotettavaa Veronpalautukset Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Vangin käyttövarat ja oikeus toimeentulotukeen Puhelinmaksut A-klinikkahoito Vuokrarästit Yrittäjät Aktivointitoimenpiteisiin osallistuvat Henkilötodistukset Vähäiset tulot ja avustukset Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen takaisinperintä Päätös Säädökset 16 Jakelu 17 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

29 3 KOTKAN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalityön palvelualue Sosiaalitoimistot 1. Soveltamisohjeen käyttäjälle Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013/4) ohjeita ja niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista harkintaa, koska toimeentulotukea myönnettäessä on aina erityistapauksia, joihin ei voida antaa yksittäisiä ohjeita. 2. Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus "Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo" (TTTL 1 1 mom.). Yksilöllä on aina vastuu itsestään ja toimeentulotuella pyritään parantamaan edellytyksiä tämän vastuun toteuttamiselle. Elatusvelvollisuus määritellään toimeentulotukilain 2 :n 2 momentissa seuraavasti: "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta." Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset ja puhelimen käyttö. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

30 4 Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 :n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot. Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on puolestaan edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (TTTL 2 mom.). Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu yleiseen toimeentulotukeen. Oikeus toimeentulotukeen "Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla" (TTTL 2 1 mom.). Koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, olisi aina ennen tuen myöntämistä selvitettävä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulolähteistä. Tarvittaessa toimeentulotuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ns. ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia. 3. Toimeentulotuen suuruus 3.1. Toimeentulotuen perusosien määrät lukien 1. Perusosien määrät Toimeentulotuen perusosasta säädetään toimeentulotukilain 9 :ssä. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 485,50 euroa lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 534,05 euroa. Osa ansiotuloista jätetään edelleen huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä Toimeentulotukilain 11 :n mukaan toimeentulotukea saavien on mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Etuoikeutettua ansiotulo on 20 % ansiotulosta kuitenkin siten, että 150 euroa kuukaudessa on vähennyksen enimmäismäärä. Ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen, ei kotitalouskohtainen. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

31 5 Toimeentulotuen perusosien määrät lähtien Kansaneläkeindeksi 1630 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 485,50 16,18 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt ja Avio- ja avopuolisot, kumpikin 408,17 13,61 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 350,55 11, vuotias lapsi vuotias 1. lapsi 336,14 11, lapsi 312,13 10, lapsi jne. 288,12 9,60 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 302,53 10, lapsi 278,52 9, lapsi jne. 254,51 8,48 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki, 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: Prosenttia perusosasta Ravintomenot 49 Vaatemenot 9 Informaatiomenot 20 Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot % Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näitä voidaan ohjeellisesti soveltaa, mikäli tuen hakija saa avustusta kyseisiin menoeriin jostain muusta lähteestä. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

32 6 Perhe/yhteistalous Toimeentulotukea määriteltäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia, heidän alaikäisiä lapsiaan, avio- ja avopuolisoja sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat ja kodinkoneet (esim. sanomalehti, TV, puhelin, jääkaappi) ovat yhteiskäytössä. Mikäli täysi-ikäiset henkilöt asuvat yhteistaloudessa, mutta eivät mene perheen käsitteen alle, heille kummallekin laaditaan erillinen toimeentulotukilaskelma ja silti perusosa määräytyy yhteistaloudessa elävän 412,68 /kk mukaan. Mikäli hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, käytetään yhteistaloudessa elävän perusosaa. Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 354,42 /kk ja hänelle tehdään aina oma toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon ainoastaan hänen omat tulonsa ja toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Yläikärajaa ei ole säädetty. Vastasyntyneen vauvan perusosa lasketaan perheen laskelmaan syntymäpäivästä lukien. Alennettu perusosa Toimeentulotuen suorittamisesta alennettuna (-20 % tai -40 %) on säädetty TTTL:n 10 :ssä. Perusosaa voidaan alentaa 20 %, jos toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai muusta julkisesta työvoimapalvelusta, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei niitä ole voitu tarjota. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos ammatillista koulutusta vailla oleva vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta ja ei siten ole oikeutettu työttömyysetuuteen ja mikäli kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu on kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumisesta siinä sovittuihin toimenpiteisiin tai laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia. Myös aktivointisuunnitelmasta kieltäytyminen ja kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen voi aiheuttaa perusosan alentamisen. Perusosaa voidaan alentaa 40 %, jos henkilön menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua muihin em. toimenpiteisiin tai, jos perusosaa on jo alennettu 20 % ja henkilö edelleen kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai aktivointisuunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään (2) kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien, jos alentamista ei voida pitää kohtuuttomana. Perusosan alentamisen yhteydessä olisi aina pyrittävä laatimaan suunnitelma yhteistyössä toimeentulotuen hakijan ja eri viranomaisten kanssa, jotta näin voitaisiin mahdollisesti edistää hakijan itsenäistä suoriutumista. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon tuen hakijan ja tarvittaessa myös hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

33 7 4 Asumismenot Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnilla on oikeus toimeentulotuen myöntämismenettelyssä harkita asumismenojen kohtuullista suuruutta. Kohtuulliset asumismenot: Henkilöluku Asunnon kohtuullinen Kohtuulliset asumismenot pinta-ala (m 2 ) /kk Milloin ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin (8) kahdeksan henkilöä käytetään harkintaa. Alivuokralaissuhteessa (asutaan osassa asuntoa) enimmäisvuokra on yhdeltä hengeltä 300 /kk ja useamman hengen osalta käytetään kohtuullisuusharkintaa. Kohtuullisia asumismenoja ei käytetä asumispalveluyksiköissä tms. (esim. kun kunta osoittaa pakolaiselle asunnon), joissa asukas itse ei voi vaikuttaa vuokran määrään. Näiden asiakkaiden vuokrat huomioidaan siis täysimääräisinä. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: 1) vuokra-asunnossa - vuokra - vesimaksut - erikseen maksettavat lämmityskustannukset 2) Asumisoikeusasunnossa ja osaomistusasunnossa rinnastetaan vuokra-asuntoon toimeentulotukea määrättäessä. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Osaomistusasunnon pääomavastiketta, joka on lainan lyhennysosuutta ja jolla maksetaan ko. huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei hyväksytä asumistuessa vuokraksi, siten ei myöskään hyväksytä asumismenoiksi asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korkoja. 3) Omistusasunnossa - hoito- ja rahoitusvastike - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut omakotitalossa - lämmityskustannukset - vesimaksut - palovakuutus - tontin vuokra - kiinteistövero - puhtaanapitokustannukset LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

34 8 Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan kohtuullisten asumismenojen rajaan saakka, mikäli tuen hakijan verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot jo otettu huomioon. Jos sähkölaskussa on sekä sähkölämmitys että taloussähkö yhdessä, on taloussähkön osuus laskusta noin 30 % ja lämmityssähkön osuus noin 70 %. Muut asumismenot Näitä ovat mm. taloussähkö, saunamaksu ja kohtuullinen kotivakuutus, jotka otetaan huomioon TTTA:n 1 :n perusteella täysimääräisinä kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Muina asumismenoina voidaan ottaa huomioon takuuvuokra ja vuokraennakko kohtuullisuusperiaatteiden mukaisesti. Pääsääntöisesti takuuvuokraan annetaan takuusitoumus, joka on (1) yhden kuukauden vuokran suuruinen. Jos takuuvuokra myönnetään toiseen kuntaan muuttavalle, takuusitoumus annetaan määräaikaisena (korkeintaan 1 vuosi). Erityistä tarveharkintaa käyttäen voidaan myöntää kahden kuukauden takuusitoumus. Mikäli takuuvuokra on jouduttu maksamaan rahana, se peritään takaisin asumisen päätyttyä. Vuokrasuhteen päätyttyä vuokranantaja voi periä sosiaalitoimistolta maksamattomat vuokrat, asunnon normaalia kulumista suuremmista vahingoista aiheutuvat tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta aiheutuvat kulut annetun vuokravakuuden määrään asti. Vuokranantajan tulee esittää perusteet vuokravakuuden maksamiselle ja maksuperusteista neuvotellaan tarvittaessa erikseen. Mm. Kotkan Asunnot Oy:llä on olemassa lista, mitkä asiat tulkitaan asunnon normaaliksi kulumiseksi ja mitkä eivät. Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita. Perusteltuja syitä muuttoon ovat: asiakas on asunnoton, perheen koko muuttuu, kyseessä on aikaisempaa edullisempi, toimeentulotuessa huomioon otettavien kohtuullisten asumismenojen mukainen asunto tai asiakkaan tilanne muuten oleellisesti muuttuu. Toiselle paikkakunnalle muutettaessa vakuusmaksu voidaan ottaa huomioon, mikäli tiedossa on muu kuin lyhytaikainen työpaikka tai opiskelupaikka. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muut erityiset perhe- tai sosiaaliset syyt. Muuta huomioon otettavaa Asuntolainojen korkoja ja muita asumismenoja huomioon otettaessa on syytä arvioida hakijan/perheen mahdollisuuksia selvitä tuloillaan pitkäaikaisista maksuvelvoitteista, ettei ryhdyttäisi toimeentulotuella tukemaan täysin epärealistisia asumisratkaisuja. Asumistuki on ensisijainen etuus, joka on haettava heti. Toista vuokraa ei makseta ennen kuin on varmistunut, että asumistukea on haettu. Alle 18-vuotiaan osalta vuokrasopimuksen allekirjoittaa huoltaja, joka myös antaa suostumuksensa itsenäiselle asumiselle. Huoltajan vastuu ei poistu, vaikka alaikäinen nuori siirtyy asumaan itsenäisesti. Kirjallinen vuokrasopimus on esitettävä ja tarvittavat tarkistukset on voitava tehdä, ennen kuin asumiskuluja voidaan toimeentulotukena maksaa. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

35 9 5. Terveydenhuoltomenot Perusosaan sisältyvinä vähäisinä terveydenhuoltomenoina pidetään sellaisia jokapäiväisen elämän ja perheessä annettavan ensiavun aiheuttamia menoja, jotka eivät uhkaa perheen tai yksilön taloutta. Toimeentulotuen menolaskelmassa hyväksyttäviä terveydenhuoltomenoja ovat: Lääkärin määräämien lääkekulujen omavastuuosuus ja apteekkijakelu, sairaalamaksut, hammashoidosta ja terveydenhuollosta aiheutuvien Kela-korvattavien matkamenojen omavastuuosuudet. Nämä terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin, kun niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla. Toimeentulotukea myönnettäessä edellytetään, että asiakas käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluja. Terveydenhoitomenojen harkinta: Kun harkitaan terveydenhuollon menojen kohtuullisuutta, voidaan käyttää asiantuntijan arviota (esim. vastaava ylihammaslääkäri). Yksityislääkärin palkkiot: Yksityislääkärin palkkioihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea, poikkeuksena silmälääkärit. Lääkkeet: Lääkkeisiin ei pääsääntöisesti anneta maksusitoumuksia, vaan lääkekulut korvataan jälkikäteen kuittia ja reseptiä tai potilasohjetta vastaan. Maksusitoumus voidaan poikkeustapauksissa antaa, kun kyseessä esim. yllättävät ja poikkeuksellisen suuret lääkekulut tai maksusitoumuksen antaminen muuten tarkoituksenmukaista. Maksusitoumuksen antamisen ratkaisee toimeentulotukipäätöksentekoon oikeutettu työntekijä. Hammasproteesien osalta on huomattava, että erikoishammasteknikko saa laittaa kokoproteesin terveeseen suuhun ja hän voi myös suorittaa hammasproteesien korjaukset, mutta osaproteesien laittamiseen on oikeus vain hammaslääkärillä. Silmälasien hankinnoissa käytetään seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja sopimuksen mukaista hinnoittelua. Piilolinsseihin myönnetään avustusta vain, jos on lääketieteelliset erityisperusteet ja piilolasinesteet (ei reseptilääke) kuuluvat perusosaan. Fysikaalinen hoito ja kuntoutus otetaan huomioon vain lääkärin määräämin perustein ja tällöinkin käytetään vain terveyskeskuksen antamia palveluita. Sairaala- tai muun laitoshoidon osalta terveyskeskuksen sairaalan sosiaalihoitaja tekee tarvittaessa maksujen alentamis-/vapautuspäätöksen. Oleskelukunta korvaa tarvittaessa alle 14 vrk kestäneen sairaala- tai muun laitoshoidon. Jos hoito kestää yli 14 vrk, vastaa kaikista kuluista kotikunta. Kun asiakas on ollut yli 14 vrk sairaalassa, tälle hoitoajalle normilaskelmaa tehtäessä ei perusosaa huomioida muuta kuin lakisääteisen vähimmäiskäyttörahan osuus (105 /kk vuonna 2015). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (kotihoidon, hoiva-asumisen ja asumispalvelujen asiakasmaksut): Sosiaali- ja terveystoimessa määrätyn asiakasmaksun alentaa tai poistaa maksupäätöksen tekijä asiakasmaksulain 11 :n mukaisesti. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

36 10 6. Lasten päivähoitomenot Päivähoitomenoihin ja koululaisen aamu- ja iltapäivähoidosta aiheutuviin menoihin voidaan tarvittaessa myöntää täydentävää toimeentulotukea. Perhettä ohjataan tarvittaessa hakemaan maksuvapautusta päivähoitomaksusta. 7. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. (ks. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille). Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten myös valtion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Opiskelijan edellytetään selvittävän lainansaantimahdollisuutensa kaikista lähteistä ja jos pankki hylkää lainahakemuksen, on siitä pyydettävä kirjallinen selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan opintolainan ottamista ei tulisi edellyttää alle 18-vuotiailta opiskelijoilta. Opintolainan ottamista ei myöskään tule edellyttää lastensuojelulain tarkoittamassa jälkihuollossa olevilta nuorilta taikka nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin. Kyseessä oleva koulutus voi olla esimerkiksi maahanmuuttajanuorille suunnattu kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia parantava koulutus. Kotona asuvan alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan ei edellytetä hakevan opintolainaa, jos vanhemmat ovat vähävaraisia. Kun/jos Kelan opintotukikeskuksesta on tullut kielteinen päätös, selvitetään luottohäiriön määrä. Jos summa on kohtuullinen, voidaan harkita sen maksamista toimeentulotukena, edellyttäen, että opiskelija esittää todistuksen jostain pankista lainan saannista, kun luottotiedot kunnossa. Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen pyritään pääsääntöisesti laskemaan lukukausittain. Muita opiskelusta aiheutuvia kuluja (esim. opiskelutarvikkeet) voidaan huomioida menolaskelmassa harkinnan mukaan. Opintolainojen korkomenoja ei pääsääntöisesti huomioida menona. Kelasta pitää tapauskohtaisesti selvittää mahdollisuudet korkotukeen. Laivaharjoittelu Opiskeluihin kuuluvan pakollisen laivaharjoittelun aikana opiskelijan perusosasta vähennetään 49 % ruokaosuus. 8. Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana (ks. Opas toimeentulotukilain soveltajille sivut 52 59) LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

37 11 9. Erityisistä tarpeista johtuvat menot Tässä kohdin on mahdollisuus joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja mm. seuraavasti: 9.1 Erityisravinnosta aiheutuvat menot 35 /kk (esim. diabetes, keliakia, alle 18- vuotiailla laktoosi-intoleranssi). Erityisruokavaliota vaativasta sairaudesta on saatava riittävä selvitys (lääkärintodistus). Kelan myöntämää keliakiakorvausta 21 /kk ei huomioida tulona. 9.2 Kodin irtaimistohankintoihin voidaan myöntää toimeentulotukea erityisperustein lastensuojeluasiakkaille, ensiasuntoa perustaville (mm. paluumuuttajille) ja pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille. Irtaimistohankintoihin myönnettävä toimeentulotuki on yksinäiselle enintään 300, pariskunnalle 400 ja lisäksi 50 /alaikäinen lapsi. 9.3 Lastentarvikkeisiin voidaan myöntää alkuavustuksena enintään 250 (vaunut, sänky, hoitopöytä yms.). Lapsen rattaisiin voidaan tarvittaessa myöntää erikseen toimeentulotukea enintään 50. Turvaistuimeen voidaan myöntää 50. Lasten polkupyöriin 50. Lasten harrastusmenot sisältyvät yleensä lasten perusosalla katettaviin menoihin, mutta lapsen harrastustoimintaan liittyvillä erityisillä tarpeilla (esim. harrastuksen kustannukset, lastensuojelulliset perusteet, sosiaalistumisen tukeminen) voidaan kohtuullista avustamista tukea (enintään 300 /vuosi/lapsi). 9.4 Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen ja luonapito. Tukea myönnetään tavallisesti sen mukaan, mitä vanhemmat ovat keskenään sopineet ja sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella vahvistettu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Pääsääntöisesti hyväksytään lasten tapaamisista ja luonapidosta aiheutuvia kustannuksia 2 viikonloppua kuukaudessa (4 vrk) käyttäen lapsen iän mukaista perusnormia. Harkinnan mukaan voidaan erikseen korvata pidemmistä matkoista aiheutuvia kuluja. Oman auton käytöstä korvataan 0,20 /km. 9.5 Opinnoista aiheutuvat menot. Harkinnanvaraisesti voidaan toimeentulotuella tukea erilaisia opiskelusta aiheutuvia menoja. 9.6 Romanivaatetus. Romaaninaisten hameen hankintaan hyväksytään enintään 400 kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että asiakas on asunut kunnassa vähintään puoli vuotta ennen hameen myöntämistä. Muu vaatetus kuten röijyt, pusero ym. kuuluvat perusosaan. Miesten romanivaatetus kuuluu perusosaan. 9.7 Hautausmenojen osalta otetaan huomioon kuolinpesän varat. Mikäli vainajalle tai hänen puolisolleen ei jää varoja, on hänellä oikeus saada hautaus toimeentulotukena. Hautauksissa käytetään seutuhankinnan neuvottelemaa sopimusliikettä ja sopimuksen mukaista hinnoittelua Erillisiä kuluja muistotilaisuudesta, lehti-ilmoituksesta, muistolaatasta ja haudan hoidosta ei makseta toimeentulotukena. Lähiomaiselle voidaan myöntää kukkalaitteeseen enintään 35. Pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille voidaan lisäksi myöntää avustusta hautajaisvaatteiden hankintaan enintään 50 /henkilö. Lähiomaiseksi katsotaan aviopuoliso, avopuoliso, lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Seurakunnalle annetaan hautauksesta erillinen maksusitoumus. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

38 9.8 Työmatkakulut ja muut työssäkäynnistä aiheutuneet menot. Tuloina ei oteta huomioon tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja (TTTL 11 2 kohta). Työmatkakuluja ei siis erikseen huomioida menolaskelmassa menona, vaan vastaava summa vähennetään hakijan työtuloista. Työmatkamenot vähennetään edullisimman matkustustavan (esim. seutulippu) mukaan. Jos julkisten kulkuneuvojen käyttö ei ole mahdollista ja hakija käyttää omaa autoaan työmatkoillaan, voidaan huomioida kilometrikorvaus 0,20 /km. Harkinnanvaraisesti voidaan avustaa mm. työvaatteiden ja työvälineitten hankinnasta aiheutuviin menoihin. Eri lakien perusteella maksettavaa ylläpitokorvausta, toimintarahaa, korotusosaa ja majoituskorvausta ei oteta tulona huomioon. 9.9 Muuttokulut. Toimeentulotuella tuetaan vain välttämättömiä muuttoja. Jos muutto suuntautuu toiseen kuntaan, varsinaiset muuttokustannukset suorittaa se kunta, josta muutto tapahtuu. Työvoimatoimistosta on syytä tarkistaa, voiko muuttoavustusta saada sieltä. Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Muutoissa voidaan avustaa joko suoraan rahana tai maksusitoumuksena muuttokustannuksiin (vuokrattavat pakettiautot, muutto- ja kuljetusfirmat). Maksusitoumukset on syytä rajata riittävän tarkoin (esim. muuttovälin osoitteet, apumiesten määrä, euromäärät) Ulkomaalaisten passit ja oleskeluluvat Avustusta voidaan myöntää ulkomaalaisen passin, oleskeluluvan tai vastaavan asiakirjan hankkimis- tai uusimismenoihin, jos asiakirja on välttämätön esim. ensisijaisten etuuksien hakemista varten. Mikäli Suomessa ei ole kyseisen maan edustustoa, ja passi on haettava lähimmästä maan edustustosta, voidaan matkakulut korvata halvinta matkustustapaa käyttäen. 10. Menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen 10.1 Oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset (ks. kohta Työmatkamenot) Jälkiverojen maksua ei huomioida. Tarvittaessa asiakas ohjataan hakemaan vapautusta verosta Sakkoja ei huomioida menona Velat ja osamaksut, jotka ovat syntyneet menoista, joihin ei voida myöntää toimeentulotukea 10.5 Pankki- ja luottokorttivelkojen korot ja lyhennykset Velkasaneerauksessa vahvistetun maksuohjelman mukainen velan lyhennys. Tilapäisesti voidaan kuitenkin velkajärjestelyssä jo olevalle myöntää avustusta esim. satunnaisiin terveydenhuoltomenoihin Asianajajan palkkiot ja oikeudenkäyntimatkojen kustannukset. 12 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

39 Kansalaisuushakemusten ym. asiakirjojen kustannukset. Toimeentulotukea ei myönnetä ko. hakemukseen eikä asiakirjojen lunastamiseen Ulosotto. Asiakkaan vapaaehtoisesti ulosottoon maksamia maksuja ei huomioida menona. 11. Muuta huomioon otettavaa 11.1 Veronpalautukset. Pitkässä asiakassuhteessa olevilta yksinäisiltä otetaan veronpalautuksista tulona huomioon joulukuun laskelmassa 200 ylittävä osa ja perheellisillä 500 ylittävä osa. Ilmoitus viimeisimmästä verotuksesta on pyydettävä nähtäväksi ennen menolaskelman tekemistä 11.2 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat. Oikeutta toimeentulotukeen ei ole esim. viikonloppuvapaiden ym. lomien osalta. Yksittäistapauksissa esim. jälkihuollossa olevaa nuorta voidaan tukea ehkäisevällä toimeentulotuella Vangit Vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukainen ylläpito on toimeentulotukeen nähden vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Mikäli vanki on vankeinhoidon järjestämästä ylläpidosta huolimatta toimeentulotukilain edellytysten mukaisesti toimeentulotuen tarpeessa, hänellä on oikeus toimeentulotukeen samoin perustein kuin muillakin tuen tarpeessa olevilla. Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa on selvitettävä, mitä vangin on mahdollista tosiasiassa saada vankeinhoidon kustantamana ja mitkä ovat vangin tosiasialliset tulot ja varat. Vastaavasti on selvitettävä, mitä ovat ne vangin tosiasialliset menot, joita hänen omat tulonsa ja varansa eivät kata. Vangilla ei ole oikeutta vaatia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksusäädösten mukaista käyttövaraa eikä vankien menojen arvioinnissa käytetä perusteena asiakasmaksuja koskevia perusteita. Vankeinhoitolaitoksen on järjestettävä tai muutoin turvattava vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveyden- ja sairaanhoito sekä lääkinnällinen kuntoutus (vankeuslaki 10 luku 1 ). Vangin terveydenhuollon kustannukset maksetaan valtion varoista. Valtion maksuvelvollisuus edellyttää, että vankilan ulkopuolella järjestettävä tutkimus tai annettava hoito on Vankeinhoitolaitoksen lääkärin osoittamaa ja hyväksymää (vankeuslaki 10 luku 7 ). Vankeinhoitolaitoksen järjestämisvastuu ei koske kuitenkaan kaikkia sellaisia terveydenhoidon kustannuksia, jotka ovat vangin kannalta välttämättömiä. Tällaisia menoja ovat osaproteesi- ja proteesihoito, johon voidaan myöntää vankilan hammaslääkärin hoitosuunnitelman ja kustannusarvion mukaan maksusitoumus sekä silmälasit, joihin voidaan myöntää maksusitoumus, mikäli optikko tai silmälääkäri on todennut silmälasien tarpeellisuuden. Maksusitoumus myönnetään Kotkan sopimusliikkeille tai kohtuuttoman matkan tai muun seikan vuoksi vankilan sijaintikunnan optikkoliikkeeseen. Vangin asumiskustannukset voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan lyhyen tuomion aikana. Mikäli vangilla on oma asunto ja oikeus asumistukeen ennen vankeusrangaistusta, Kela maksaa asumistuen rangaistuksen alkamisesta seitsemännen kuukauden alkuun saakka. Lyhyenä tuomiona voidaan pitää pääsääntöisesti kuusi kuukautta kestävää vankeusrangaistusta. Jos vankeusaika on tiedossa heti rangaistuksen alkaessa ja se on yli kuusi kuukautta, asumiskustannukset hyväksytään toimeentulotuen menona sille ajalle, joka tarvitaan asunnon irtisanomiseksi ja LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

40 tyhjentämiseksi. Jossain tilanteissa asunnon jälleenvuokraus vankeusajaksi voi olla mahdollinen. Mikäli vanki on perheellinen ja mikäli muu perhe hakee toimeentulotukea, perhettä ei ohjata asunnon vaihtamiseen, ellei perhe itse niin halua. Kohtuullisia asumismenoja arvioitaessa perheen henkilölukuun lasketaan myös vankeusrangaistuksessa oleva perheenjäsen. Ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavalla vangilla on mahdollisuus valvottuun koevapauteen sijoitusvankilan suorittaman arvion perusteella. Vanki on koevapauden aikana oikeutettu ensisijaisiin sosiaaliturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen samoin perustein kuin muutkin tukea hakevat kuntalaiset Puhelinmaksut ja muut informaatiomenot sisältyvät perusosaan. Harkinnanvaraisesti voidaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön puhelinkuluja huomioida menolaskelmassa enintään 20 /kk A-klinikkahoito. Kymen A-klinikkatoimi päättää hoitomaksujensa perinnästä, perimättä jättämisestä ja niiden alentamisesta Vuokrarästit. Pyritään huomioimaan sekä asunnon säilyttämisen tarve että kaikki asiakkaan mahdollisuudet itse osallistua vuokrarästiensä maksamiseen. Kokonaistilannetta arvioitaessa on selvitettävä tilanne niinä kuukausina, joina asiakkaan vuokrat ovat jääneet maksamatta ja laskettava ko. ajalta mahdollinen oikeus toimeentulotukeen. Vuokrarästeihin myönnetään avustus ehkäisevänä toimeentulotukena. Ennen päätöksentekoa on neuvoteltava sosiaalityön johtajan tai muun esimiehen kanssa. Saman asiakkaan rästivuokria ei makseta pääsääntöisesti toista kertaa Yrittäjät. Lähtökohtana on yrittäjän antama oma selvitys. Erityisesti on tarpeen selvittää yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä mm. seuraavista asiakirjoista: - yrityksen tilinpäätös - tilintarkastuskertomus - tiliotteet ja/tai välitilinpäätös - viimeisimmät veroilmoitukset - palkkailmoitukset - työvoimaviranomaisen/kelan lausunnot Yrittäjän tulojen määrittelyä varten on käytettävissä erityinen lomake (kuntalomake nro e 6529). Jos yritystoiminta on selvästi kannattamatonta, ei ole tarkoituksenmukaista, että tällaista yrittäjää tuetaan toimeentulotuella pitkäaikaisesti. Mikäli yrittäjä kehotuksista tai neuvoista huolimatta laiminlyö mahdollisuutensa lakkauttaa kannattamaton yritystoiminta, voidaan toimeentulotukea alentaa 20 tai 40 %. Yritystoiminnan arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. veroviranomaisten ja erityisten konsulttien asiantuntemusta Aktivointitoimenpiteisiin osallistuvat: Aktivointisuunnitelmassa sovittuihin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville voidaan myöntää ehkäisevänä toimeentulotukena ylläpitokorvauksen suuruista toimintarahaa. Toimintaraha maksetaan osallistumispäiviltä eikä sitä makseta, jos korvausta maksetaan muuta kautta (esim. kuntouttavan työtoiminnan toimintaraha, työttömyysturvalain mukainen ylläpitokorvaus tms.). 14 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

41 Henkilötodistukset Virallinen henkilötodistus on tarpeellinen asiakirja. Siihen voidaan myöntää toimeentulotukea tarvittaessa. Henkilökortin katoamisesta tai anastuksesta on aina ilmoitettava poliisille. Tällöin poliisi voi pyynnöstä peruuttaa kortin ja sulkea siinä olevan kansalaisvarmenteen. Kortinhaltijan vastuu varmenteiden käytöstä katkeaa, kun kortti on ilmoitettu sulkulistalle. Asiakkaan, joka hakee toimeentulotukea kadonneen henkilökortin perusteella, tulee pyytää esittämään tosite katoamisilmoituksesta poliisille. Henkilötodistuksena voi käyttää myös passia. Henkilötodistuksen ja passin kustannuksissa ei ole juuri eroa. Toimeentulotukea voidaan myöntää siten myös passin hankintaan Vähäiset tulot ja avustukset Kertaluonteisia vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kertaluonteisena ja vähäisenä tulona pidetään tuloa, joka on enintään 100 euroa kuukaudessa. Mikäli kertaluontoinen tulo toistuu, niin asiakkaalle ilmoitetaan, että se tullaan jatkossa huomioimaan tulona. Alaikäisten lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat ovat tuloja, joita ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 12. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (ToimeentulotukiL 1 2 mom). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, vaikka henkilöllä tai perheellä ei ole oikeutta toimeentulotukeen varsinaisen toimeentulotuen normilaskelman perusteella. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on osa suunnitelmallista sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä ja sillä pyritään ajoissa auttamaan henkilöä ja perhettä selviytymään toimeentulo-ongelmistaan ja mahdollisesti siten estämään varsinainen toimeentulotukiasiakkuus. Ehkäisevä toimeentulotuki on erityisen käyttökelpoinen yksilön tai perheen akuuteissa kriiseissä (esim. perheenjäsenen kuolema, vakava sairaus, rikosuhrius, aviokriisi, häätöuhka). Ehkäisevää tukea voidaan myös myöntää velkakierteen katkaisemiseksi, opiskeluun ja työllistymisen turvaamiseen, vanhusten asumiseen ja vammaisten itsenäiseen selviytymiseen silloin, kun vammaispalvelulaki ei anna tähän mahdollisuutta sekä lasten ja nuorten harrastusmenojen tukemiseen. 13. Toimeentulotuen takaisinperintä TTTL:n 20 :n 1 momentissa säädetyillä perusteilla takaisinperintä tulee kysymykseen vain, jos siitä on päätetty jo tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä voidaan poikkeuksellisesti päättää myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai TTTL:n 17 :ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tahalliseen laiminlyöntiin (muuttuneet olosuhteet). LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

42 Päätös Kaikkiin asiakkaan hakemuksiin on tehtävä kirjallinen päätös asiakastietojärjestelmässä. Näin myös silloin, kun hakemus on esitetty suullisesti viranomaisen suostumuksella. Perhettä koskeva toimeentulotukipäätös tehdään sen henkilön nimelle, joka on tukea hakenut. Päätöksen alkuun kirjataan asiakkaan anomuksen sisältö riittävän yksityiskohtaisesti, jos se käy ilmi hakemuksesta. Annettavasta päätöksestä on käytävä selvästi esiin se, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muuten ratkaistu (HMenL 23 ). Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset (HMenL 24 1 mom.). Huomattava on, että perusteleminen on tarpeen vain siltä osin, kuin päätöksellä on osittain tai kokonaan hylätty jokin hakijan esittämistä vaatimuksista. Päätös on annettava asianosaiselle viipymättä tiedoksi, koska muutoksenhakuaika ei ala muuten kulua. Perhettä koskeva toimeentulotukipäätös annetaan tiedoksi sille, joka on tukea hakenut. 15. Säädökset Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset /1218). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Hallintolaki 434/2003. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (2. luku, 25, 26, 26 a, 27 d, 27 e ja 40 sekä 5 ja 8 luku ) Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

43 17 JAKELU Jaosto Sosiaalijohtaja Sijaishuollon johtaja Vammaistyön johtaja Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Toimistosihteerit Sairaalan sosiaalityöntekijät Hoiva-asumisen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ja asumispalvelukoordinaattorit SAS-toimistot Kotihoidon palveluohjaajat Kotisairaanhoidon osastonhoitajat Velkaneuvojat Psykiatrian poliklinikka Mielenterveyskuntoutujien asumispaveluyksikkö A-klinikka Rikosseuraamuslaitos Kouvolan yhdyskuntaseuraamustoimisto Kela Oikeusaputoimisto KOKS/sosiaalityöntekijät (4) Työvoimatoimisto Työvoiman palvelukeskus Sosiaaliasiamies Maahanmuuttajapalvelut Yleinen edunvalvonta Seurakunnat Kaakkois-Suomen poliisilaitos / Kotkan poliisiasema LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 92

44 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 43 D/68/ / Soveltamisohje vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin alkaen Sotela Valmistelija: Vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh Tiivistelmä: Soveltamisohje on edellisen kerran tullut voimaan Toiminnalliset muutokset sekä käytännön päätöksenteko on tuonut esille tarpeita muuttaa ja tarkentaa soveltamisohjetta. Talousvaikutukset ym. 1. Talousarviovaikutukset: Päätöksellä ei ole suoria talousarviovaikutuksia 2. Talouden tasapainotusohjelma: Päätöksellä ohjataan yhtenäisempään asiakaskohtaiseen päätöksentekoon sekä ohjataan priorisointiin ja painotuksiin asiakaspäätöksissä. Esittelyteksti: Vammaispalvelujen myöntämisen soveltamisohje on vahvistettu sosiaali- ja terveyslautakunnassa Soveltamisohjeella on yhtenäistetty työkäytäntöjä sekä päätösten teossa käytettävää harkintaa, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman tasavertaisen kohtelun. Soveltamisohje on ollut voimassa alkaen. Muuttunut lainsäädäntö kuten uusi sosiaalihuoltolaki sekä palvelujen käytössä ja toteuttamistavoissa tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet tarvetta päivittää ohjetta. Muutoksia on tehty seuraaviin kohtiin palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma on otettu omaksi kappaleeksi kuljetuspalvelujen osalta on täsmennetty nykyinen tilausohje sekä ns. tuttutaksi-oikeuden käyttäminen. Lisäksi on määritelty tarkemmin perusteita, joilla pidempiä matkoja voidaan myöntää. Näiden asiakasmaksuksi on määritelty Matkahuollon taksa. Mahdollisuus palvelulinjan käyttämiseen selvitetään aina hakemuksen käsittelyn yhteydessä. erilaisten välineiden osalta on määritelty, että käytettäväksi ja siis kaupungin omistukseen jääviksi myönnetään vain sellaiset välineet, jotka todella ovat siirrettävissä toiseen kohteeseen käytön jälkeen. henkilökohtaisessa avussa on kuvattu palvelun nykyinen toteutustapa. Asiakkaiden käytössä on henkilökohtaisen avun keskus (Henkka). Mikäli asiakas ei sen palveluja käytä, kaupungin osallistuminen esim. laittoman irtisanomisen aiheuttamiin kustannuksiin rajataan. sopeutumisvalmennuksessa on määritelty lähtökohtainen määrä AACohjaukseen sekä se, että viime vuosina laajentunut neuropsykiatrinen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

45 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 44 kuntoutus ensisijaisesti järjestetään omana toimintana. Henkilöstöä on kouluttautunut ja kouluttautuu tähän. Soveltamisohjeella annetaan suuntaviivat palvelujen ja etuuksien myöntämiselle. Päätöksenteko tapahtuu jatkossakin yksilökohtaisen harkinnan perusteella. Ohjeiston muutoksia on esitelty vammaisneuvostolle ja heillä on ollut aikaa kommentoida niitä saakka. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Soveltamisohjeita vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin alkaen on esityslistan erillisenä liitteenä. Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja etuuksien myöntämisessä noudatettavat soveltamisohjeet alkaen liitteen mukaisesti. Päätös: Toimeenpano: Ote: Erillisen jakelun mukaan Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

46 1 Soveltamisohjeita vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin alkaen LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

47 2 Sisällys Soveltamisohjeen käyttäjälle... 3 Vammainen henkilö... 3 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 3 Palvelujen hakeminen... 4 Palvelutarpeen arviointi ja selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen... 4 Päätöksenteko ja muutoksenhaku... 4 Palvelut, vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet... 5 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 ja VPA 4 6 )... 5 Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL 8 ja 8b )... 6 Asunnon muutostyöt (VPL 8, VPA 12 )... 7 Palveluasuminen (VPL 8 ja VPA )... 8 Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c 8d )... 8 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL 9 ja VPA Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

48 3 Soveltamisohjeen käyttäjälle Vammainen henkilö Vammaisille annettavista palveluista ja tukitoimista säädetään vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) ja - asetuksessa (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987). Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät menettelytapaohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan vammaispalvelulain ja -asetuksen säädöksiä ja vammaispalvelujen käsikirjan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön vammaispalvelulakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella vammaispalvelulain ja -asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Ohjeet eivät rajoita viranhaltijoiden yksilökohtaista arviointia, koska vammaispalvelulain mukaisia tukia ja palveluita myönnettäessä tulee aina huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet jaetaan vaikeavammaisille tarkoitettuihin ja kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaisuus/vaikeavammaisuus arvioidaan jokaisen tukimuodon osalta erikseen. Vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut ovat niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia, eli kunnalla on niihin erityinen järjestämisvelvollisuus. Harkinnanvaraiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia. Vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden määrittely perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijan arvioon. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (VPL 2 ) Vamman tai sairauden pitkäaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on arviolta vähintään noin vuoden ajan erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. Palvelujen järjestämisvelvollisuus Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (VPL 3 ). Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä tai hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina. Kunnilla on vammaispalvelulain mukaan erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten palvelu- ja tukitoimet (3 ). Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluita ja tukitoimia ovat: kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Taloudellista tukea harkinnanvaraisiin, kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin voidaan myöntää vain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat mm. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, ylimääräiset vaatekustannukset ja ylimääräiset ravintokustannukset. Palveluja järjestetään kotkalaisille eli henkilöille, joilla on kotikuntalain mukainen kotipaikka Kotkassa. Väestörekisteriin merkitty kotikunta ei kaikissa tapauksissa ole välttämättä se kunta, joka on velvollinen järjestämään vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Mikäli hakijan kotipaikka ei ole selvä, kotipaikan selvittämisessä tulee ottaa huomioon hakijan oma käsitys kotipaikastaan, hänen perhesuhteensa, työpaikkansa ja mahdolliset eri osoitteet, joissa hän oleskelee. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

49 Palvelujen hakeminen Hakijan tulee hakea tarvitsemaansa palvelua tai etuutta muualta, jos hänellä on siihen lain mukaan oikeus. Vammaispalvelulain perusteella hänelle voidaan tällöin myöntää palvelua tai etuus ainoastaan täydentävästi. Mikäli palvelun tai etuuden saanti muualta viivästyy, tulee hakijalle myöntää palvelu tai etuus siihen asti kunnes hän saa sen muualta. Oikeus korvaukseen siirtyy lain 15 :n mukaisissa tilanteissa kaupungille. Hakijaa tulee opastaa hakemaan palvelua muualta, mikäli hänellä on siihen lain mukaan mahdollisuus. Kehitysvammaiselle palvelut tulee järjestää ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla. Mikäli vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut tulee järjestää kehitysvammalain nojalla samoin kuin jos kehitysvammalain nojalla järjestettäessä palvelut tulevat asiakkaalle edullisemmaksi. Vammaispalvelulain mukainen hakemus tulee saattaa pääsääntöisesti vireille kirjallisesti. Viranhaltijan harkinnan mukaan myös suullinen hakemus on mahdollinen. Mikäli hakija ei vammansa tai muun syyn vuoksi pysty täyttämään kirjallista hakemusta itsenäisesti, on viranhaltijan avustettava tarvittaessa hakemuksen tekemisessä. Hakijan tulee yksilöidä hakemus ja tarpeensa riittävästi, ilmoittaa hakemuksen perusteet ja toimittaa hakemus vammaispalveluun. Hakemukseen tulee liittää terveydenhuollon ammattilaisen lausunto, jos vammaispalvelussa ei ennestään ole asiakkaan ajantasaista lääkärintodistusta tai asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä on tapahtunut oleellisia muutoksia. Terveydenhuollon ammattilaisen lausunto saa olla enintään vuoden vanha hakemusta jätettäessä. Taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä (VPA 20 ). Palvelutarpeen arviointi ja selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 :n mukainen asiakkaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö tai hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Vammaispalvelulain mukainen palvelutarpeen selvitys aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen kanssaan, tai tapauksesta riippuen hänen huoltajansa kanssa, tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma. (VPL 3a ) Mikäli asiakas saa vammaisuuden perusteella ainoastaan kuljetuspalveluja, hänelle laaditaan palvelusuunnitelma vain erityisestä syystä. Päätöksenteko ja muutoksenhaku Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa koskeva hakemus on esitetty. Kolmen kuukauden määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa. Päätöksen ja sen perustelujen on oltava selkeitä, yksilöityjä ja ymmärrettäviä. Perusteluissa on kerrottava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Lisäksi perusteluissa on mainittava päätöksen teossa sovelletut säännökset. Pelkästään sovelletun lainkohdan mainitseminen ei ole riittävä perustelu. Perusteluiksi ei riitä myöskään maininta, että hakijalla ei katsota olevan erityisiä syitä tai edellytyksiä kyseiseen tukitoimeen. Toisen viranomaisen kielteinen tai myönteinen päätös ei myöskään ole riittävä peruste. Hakemuksessa esitettyihin seikkoihin on otettava kantaa. Erityisesti hylkäävässä päätöksessä on päätöksen perusteluissa tuotava esiin selvitetyt seikat, ja se mihin hylkäävä päätös on perustunut. 4 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

50 Viranhaltijan tekemään päätökseen haetaan oikaisua sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan oikaisuvaatimuksesta tekemään päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla siitä hallinto-oikeuteen. 5 Palvelut, vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 ja VPA 4 6 ) Kunta on velvollinen järjestämään kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi käyttää vammansa tai sairautensa vuoksi julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetustarpeen pitää johtua vammasta tai sairaudesta ja niistä aiheutuvan haitan pitää olla pysyvä tai pitkäaikainen. Vammaispalvelulain periaatteiden mukaisesti palvelun olisi luotava vaikeavammaiselle henkilölle mahdollisuus osallistua ikätasoaan vastaavaan asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Kuljetuspalveluina ja niihin liittyvinä saattajapalveluina myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan tai lähikuntien alueelle. Niiden lisäksi järjestetään välttämättömät työhön ja tutkintoon johtavaan opiskeluun liittyvät matkat, joita myönnetään hakijan tarpeen mukaan. Kuljetuspalvelua ei myönnetä sellaisiin lääkärissäkäynti- ja terveydenhuollon matkoihin, joihin voi saada Kelan korvausta. Kuljetuspalveluja myönnettäessä Kotkan lähikunniksi katsotaan Hamina, Pyhtää ja Kouvola. Lähialuetta kauemmaksi ulottuvat yksittäiset matkat eivät pääsääntöisesti kuulu vammaispalvelulain tarkoittamiin jokapäiväisen elämän matkoihin. Kuljetuspalvelutarpeen on aiheuduttava vammaisuuteen liittyvistä erityisistä syistä. Erityisiä suoriutumisvaikeuksia aiheuttaa esim. jatkuvaluonteinen pyörätuolin käyttö, sokeus tai muu jatkuva liikkumisen vaikeus esim. psyykkisistä syistä aiheutuva. Erityistarpeet arvioidaan annettujen selvitysten pohjalta. Yksilöllisiä tarpeita ovat esimerkiksi avustamiseen, terveydentilaan tai kommunikointiin liittyvät asiat. Lisäksi otetaan huomioon vamman tai sairauden aiheuttama haitta esim. suhteessa vuodenaikaan (talviajan liikkuminen), vuorokaudenaikaan mm. näkövammaisten kohdalla sekä säätilaan (hengityselinsairaudet). Erityisiksi vaikeuksiksi ei katsota kauppakassien kantamiseen liittyviä haittoja, yksinäisyyttä, haja-asutusalueella asumista tai joukkoliikenteen puuttumista asuinalueelta. Päätöksessä määritellään matkojen enimmäismäärä kuukaudessa (laissa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa). Matkoja ei voi käyttää ennakkoon eikä mahdollisesti käyttämättä jääneistä matkoja myöskään myöhemmin. Asiointi- ja virkistysmatkoista peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (912/1992) 6 :n mukaisesti enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen joukkoliikenteen kertamaksua vastaava maksu. Maksun perusteesta ja suuruudesta päättää sosiaali- ja terveyslautakunta vuosittain. Saattaja saa matkustaa maksutta. Asiakas maksaa kertamaksun suoraan taksin tai invataksin kuljettajalle. Taksinkuljettaja huolehtii matkaan välittömästi liittyvästä saattamisesta. Kuljetuspalvelumatkat tilataan numerosta Asiakas maksaa puhelusta vain normaalin puhelumaksun. Hakijalle voidaan myöntää oikeus matkustaa esteettömällä autolla (invataksi), jolloin avustamisesta saa periä erillisen avustamislisän. Esteettömän auton käyttöoikeus myönnetään ainoastaan sellaisille hakijoille, jotka käyttävät liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia ja tarvitsevat avustamista autoon päästäkseen. Avustamislisän suuruus määritellään vuosittain Valtioneuvoston asetuksessa taksin kuluttajahinnoista. Korotettua avustamislisää voidaan periä ainoastaan silloin, kun kuljettaja joutuu kantamaan asiakasta por- LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

51 taikossa käsivoimin tai erityisen CE-merkityn porraskiipijän avulla. Korotetun avustamislisän perimisen edellytyksenä on, että portaikko on vähintään yhden asuinkerroksen korkuinen. Lisäksi hakijalle voidaan harkinnan mukaan myöntää oikeus tutun taksin käyttöön, mikäli hänen vammansa tai sairautensa on sen laatuinen, että kuljettajan vaihtuminen estää kuljetuspalvelun käyttämisen. Kun asiakkaalle on myönnetty Invataksioikeus tai tuttutaksioikeus, hän voi tilata kyydin suoraan kuljettajan numerosta. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää vammaispalveluasetuksessa säädettyä määrää vähemmän, mikäli hakija ei katso tarvitsevansa täyttä 18 matkaa tai jos hänen kuljettamiseensa käytettävän auton hankintaan on myönnetty vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea tai autoveronpalautusta. Ryhmäkodeissa ja palvelutaloissa asuvien osalta tarvittavien matkojen määrää arvioidaan osana palvelusuunnitelmaa. Mikäli hakijan päivittäisiin liikkumistarpeisiin on vastattu muilla palveluilla, voidaan kuljetuspalvelumatkoja myöntää vähemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa. Toisella paikkakunnalla pitkäaikaisesti oleskelevilla kotkalaisilla on mahdollisuus käyttää kuljetuspalvelut oleskelupaikkakunnalla ja sen välittömissä lähikunnissa. Matkaoikeuden voi siirtää tilapäisesti esim. loma-asunnolle tai kuntoutuspaikkakunnalle. Kuljetuspalveluiden käyttämisen siirtämisestä oleskelukuntaan tehdään aina erillinen päätös. Toisella paikkakunnalla opiskelevien osalta myönnetään kouluvuoden aikana lukukaudessa yksi opiskelupaikkakunnan ja Kotkan välinen matka. Kotkan kaupungilla on käytössä vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin käytettävä matkakortti, joka on käytettävissä Kymenlaakson alueen takseissa. Matkakortin käyttämisestä on laadittu ohjeistus, joka lähetetään kuljetuspalveluun oikeutetuille. Matkakortti on verrattavissa mihin tahansa muuhun maksuvälineeseen ja sen oikeasta käytöstä vastaa kortin haltija. Sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut ovat ensisijaisia vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin nähden, mikäli ovat riittäviä ja sopivia asiakkaan tarpeisiin nähden. Ne ovat tarveharkintaisia ja määrärahasidonnaisia. Sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista päättää vanhustenhuollon palveluohjaaja. Palvelulinjan käyttömahdollisuus tulee aina selvittää. Invataksin käyttäjille voidaan myöntää erillisen harkinnan perusteella erityisistä syistä enintään yksi edestakainen matka vuodessa asioimiskuntien ulkopuolelle. Nämä matkat on aina haettava vähintään kaksi viikkoa etukäteen. Erityisenä perusteena matkalle on se, että asiakas ei tosiasiallisesti voi käyttää julkisia kulkuneuvoja edes kahden henkilön avustamana. Harkinnanvarainen matka voidaan myöntää merkittäviin perhejuhliin, esim. häät tai hautajaiset. Maksuna peritään Matkahuollon hinnaston pikavuorotaksan mukainen omavastuu sekä odotusajan kustannukset. Hakijan tulee pyytää matkasta tarjous vähintään kolmelta invataksiyrittäjältä. Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPL 8 ja 8b ) Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä toimintaa, jolla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä edistetään sosiaalista verkostoitumista. Päivätoimintaa myönnettäessä vaikeavammaisiksi katsotaan ne, joilla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaiselle henkilölle tarkoitetun päivätoiminnan tarve kirjataan henkilön palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmaa tehtäessä arvioidaan yksilöllinen tarve siten, että vaikeavammainen henkilö voi mahdollisuuksien mukaan osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä 6 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

52 harvemmin. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan vain osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Lain perusteluissa kunnille on jätetty harkintavaltaa palvelujen määrän suhteen. Vaikeavammaisten päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta eikä siitä makseta työtoimintarahaa. Asiakas maksaa itse päivätoimintakeskuksen määrittelemän ateriakorvauksen. Tarvittavat päivätoimintamatkat myönnetään vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätöksen yhteydessä. Päivätoimintamatkojen osalta asiakkaalta voidaan periä vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden omavastuuosuuden suuruinen asiakasmaksu. Asunnon muutostyöt (VPL 8, VPA 12 ) Kotkan kaupunki korvaa vaikeavammaisille henkilöille asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee niitä vakituisessa asunnossaan ja sen välittömässä lähiympäristössä päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Lain mukaan voidaan korvata ainoastaan henkilön vakituiseen asuntoon tehtävät muutostyöt. Asunnon muutostöiden tarpeellisuuden arvioi vammaispalvelu. Pääsääntöisesti muutostöitä varten pyydetään lausunto joko toimintaterapeutilta, fysioterapeutilta tai kuntoutusohjaajalta. Jos hakijalla ei ole muuta asiakkuutta vammaispalvelussa, pitää hänen toimittaa terveydenhuollon ammattilaisen lausunto, josta käy ilmi vamman tai sairauden laatu ja sen vaikutukset kotona selviytymiseen. Muutostöinä korvataan vain vammasta tai sairaudesta johtuvat välttämättömät muutostyöt. Asiakas tai vammaispalvelu pyytää muutostöistä kustannusarviot. Kustannusten tulee olla kohtuullisia ja korvaus myönnetään vamma ja sairaus huomioon ottaen edullisimman toteuttamistavan mukaan. Suurempien muutostöiden suunnittelussa ja tarjouspyynnöissä vammaispalvelu voi hankkia ulkopuolisen rakennusalan asiantuntijan apua. Asiakas tai erikseen niin sovittaessa vammaispalvelu tilaa muutostyön. Asiakkaan tulee hankkia kirjallinen lupa muutostöihin asunnon omistajalta ja taloyhtiöltä ennen kuin muutostyöt voidaan aloittaa. Asiakkaan tehtävänä on seurata ja arvioida asunnon muutostöiden toteuttamista. Varsinainen rakennustöiden valvonta toteutetaan muutostöiden vaatimusten mukaisesti. Henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehtäviä välttämättömiä asunnonmuutostöitä ovat esim. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen/wc:n laajentaminen/rakentaminen sekä vastaavat muut asunnossa suoritettavat välttämättömät rakennustyöt. Vammaisen muuttaessa kunnasta toiseen tulee lähtökunnan korvata muutostyön kustannukset, mikäli muutto ei ole mahdollinen ilman asunnossa tehtäviä muutostöitä. Ainoastaan silloin kun asunnon muutostyö voidaan suorittaa vasta muuton jälkeen, korvausvastuussa on uusi kotikunta. Vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ei ole tarkoitettu asunnon peruskorjaukseen, eikä muutostöinä tehdä peruskorjauksiksi laskettavia töitä. Peruskorjaukseen voi hakea Aran korvausavustusta, tästä lisätietoja saa Kotkan kaupunkisuunnittelusta. 7 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

53 8 Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet (VPL 8 ja VPA 13 ) Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä niitä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asiakkaan tulee hankkia taloyhtiöltä tai asunnon omistajalta lupa välineiden tai koneiden asentamiseen. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Hissejä kustannetaan asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva eikä muita ratkaisuja asumisen turvaamiseksi ole tai ne ovat kustannuksiltaan suuremmat. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Tällöin välineet ja laitteet ovat kunnan omaisuutta ja kunta vastaa kaikista asennus-, huolto- ja vakuutuskustannuksista sekä käyttötarpeen päättyessä laitteen purkamisesta ja asunnon saattamisesta alkuperäiseen kuntoon. Kotkan kaupungin linjaus on, että välineet ja laitteet, jotka voidaan käyttötarpeen päättyessä purkaa ja siirtää toiseen kohteeseen ovat kaupungin omaisuutta. Jos myönnettävä väline tai laite ei ole hyödynnettävissä uudessa kohteessa, korvataan asiakkaalle laitteen hankintakustannukset ja asiakas vastaa muista kuluista itse. Palveluasuminen (VPL 8 ja VPA ) Palveluasumisella ja siihen liittyvillä palveluilla ja tukitoimilla mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Palveluasumista järjestetään palvelutalossa tai muussa asumisyksikössä tai palveluasuminen toteutetaan vammaisen henkilön omassa kodissa. Palveluasumista myönnettäessä selvitetään aina ensin mahdollisuus toteuttaa asumispalvelut sosiaalihuoltolain mukaan. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kyseessä on aina yksilöllinen palvelukokonaisuus. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimenpitein. Palveluasumisessa tarvittavat palvelut voidaan toteuttaa kotihoidon, omaishoidontuen ja/tai henkilökohtaisen avun keinoin. Palveluasuminen ja siihen liittyvät välttämättömät erityispalvelut ovat asiakasmaksulain 4 5 kohdan mukaan maksuttomia. Tarpeen mukaan korvataan esim. lääkkeiden annosjakelusta ja turvapuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun kuin vammaispalvelulain nojalla (esim. liikennevakuutuslaki). Ennen palveluasumispäätöksen tekoa kunta voi järjestää tarvittaessa paikan asumiskokeiluun asumistarpeen selvittämiseksi. Asumiskokeiluun kunnalla ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta. Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c 8d ) Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

54 pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. (VPL 8 c 3 mom). Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa (VPL 8 c 2 momentti). Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tässä tilanteessa kysymykseen voi tulla vaikeavammaisen henkilön toimintakyvystä riippuen esimerkiksi asumispalvelut, palveluasuminen, työ- ja päivätoiminta, kotihoito, omaishoidontuki, perhehoito, tukihenkilö tai muut tukipalvelut avun tarpeen tyydyttämiseksi. Tällöin on usein kyse tilanteista, joissa vaikeavammainen henkilö ei itse kykene määrittelemään avuntarpeitaan, vaan määrittelystä vastaa pääasiassa joku toinen henkilö. Avun tarpeen tulee olla välttämätöntä ja toistuvaa. Tällä tarkoitetaan sekä määrällisesti runsasta, jatkuvaluonteista ja vuorokauden eri aikoina ilmenevää että myös määrällisesti vähäisempää, mutta kuitenkin toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta. Henkilö voi selvitä ilman apua tutussa ympäristössä, mutta tarvita välttämättä ja toistuvasti apua kodin ulkopuolella. Elämäntilanteesta johtuvat avun tarpeen vaihtelut tulee ottaa huomioon. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset elämässään tekevät joko joka päivä tai harvemmin mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein. Päivittäisiä toimia ovat esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen, asiointi ja vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossaan olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen. Asumispalveluyksikössä olevan henkilön avun tarve turvataan ensisijassa henkilökunnan avulla. Henkilökohtainen apu voi tulla kyseeseen lähinnä toimissa, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. 9 Vaikeavammaisille lapsille voidaan myöntää henkilökohtaista apua silloin, kun he eivät ole vanhempiensa ja muiden huoltajiensa välittömän ja jatkuvan valvonnan ja hoivan tarpeessa, vaan voivat itse ainakin osittain vaikuttaa ja tehdä päätöksiä omasta toiminnastaan. Arvioinnissa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen tilanne, kehitystaso ja olosuhteet. Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei perustu tiettyyn diagnoosiin, vaan päätökset tehdään yksilökohtaisen harkinnan perusteella. Asiakkaan kanssa yhdessä tehdään avun tarpeen arviointi ja sen pohjalta määritellään tarpeelliset avustamistunnit. Tunnit määritellään pääsääntöisesti kuukausitasolla. Kotkan kaupunki järjestää henkilökohtaista apua työnantajamallilla, palvelusetelillä ja ostopalveluna. Työnantajamalli Ensisijainen järjestämistapa on korvata vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset lakisääteisine maksuineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Työsuhteessa noudatetaan henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta. Kaupunki määrittelee avustajalle maksettavan palkan suuruuden ja se on vähintään Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton (HE- LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

55 TA) ja Julkisten ja hyvinvointialan liiton (JHL) välisen työehtosopimuksen mukainen. Lisäksi Kotka noudattaa Kaakkois-Suomen alueellista Henkilökohtaisen avun toimintaohjetta. Henkilökohtaisen avun keskus Henkka neuvoo ja avustaa työnantajana toimivia henkilöitä sekä avustajia työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Erityisesti työsuhteen ongelmatilanteissa asiakkaan tulee olla yhteydessä Henkkaan. Mikäli työnantajalle syntyy korvausvelvollisuus esim. avustajan perusteettomasta irtisanomisesta, ei kunta korvaa kustannuksia, mikäli asiakas ei ole ollut yhteydessä Henkkaan tai Heta-liittoon neuvojen saamiseksi. Avustajien palkkahallinto on keskitetty tilitoimistolle, jonka kustannuksista kunta vastaa. Omainen ei voi pääsääntöisesti toimia henkilökohtaisena avustajana. Henkilökohtaisena avustajana voi kuitenkin toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, jos sitä erityisen painavasta syystä on pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö avustajaksi voisi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy. Palveluseteli Henkilökohtaisen avun palveluseteli on tarkoitettu pieniin tuntimääriin ja äkillisiin lyhytaikaisiin avuntarpeisiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palvelusetelin arvosta. Kaupunki hyväksyy palvelusetelituottajat. Asiakas, jolle seteli on myönnetty, hankkii palvelun haluamaltaan kaupungin hyväksymältä palveluntuottajalta. Kesäkuussa 2015 hyväksyttyjä palveluntuottajia on seitsemän. Ostopalvelu Kaupunki järjestää henkilökohtaisen avun ostopalveluna niille asiakkaille, joille muut järjestämistavat eivät sovellu. Kotkan kaupunki on kilpailuttanut henkilökohtaisen avun ostopalvelun ja ostaa palvelun kilpailutuksen voittaneilta palveluntuottajilta. 10 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL 9 ja VPA Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Vammaiselle henkilölle korvataan VPL 9 :n 1.mom. mukaan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Näihin tukitoimiin on oikeus henkilöllä, joka tarvitsee välineitä, koneita ja laitteita liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaaajan toiminnassa. Korvauksen ulkopuolelle jäävät lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät välineet. Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vaikeasti liikuntaesteinen henkilö ei voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat työssäkäyvät ja opiskelevat vammaiset henkilöt, ne vaikeavammaiset, jotka ajavat itse autoa ja tarvitsevat liikkumisessaan apuvälineitä ja ne perheet, joissa on vammainen lapsi, joka ei sairautensa, vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana. Autoavustushakemus tulee jättää vammaispalveluihin viimeistään 6 kk kuluessa kustannusten syntymisestä. Taloudellista tukea laskettaessa otetaan huomioon vanhasta autosta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

56 saatava hinta ja mahdollinen autoveronpalautus. Taloudellinen tuki on pääsääntöisesti 50 % nettokustannuksista, pääsääntöisen enimmäiskorvauksen ollessa kuitenkin euroa. Enimmäiskorvausta käytetään perusteena silloin, kun se on välttämätöntä kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä alle viisi (5) vuotta vanhan auton vaihtamiseen tai jos edellisestä myönteisestä autoavustuspäätöksestä on kulunut alle viisi (5) vuotta. Auton vaihtoon, lisälaitteisiin ja muutostöihin voidaan myöntää tukea vain, kun syynä on vammasta johtuvan haitan ja/tai apuvälinetarpeen olennainen muuttuminen. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon vanhan auton käyttökunto. Tarvittaessa pyydetään myös auton kuntoarvio. Autoon tarvittavat vamman kannalta välttämättömät lisälaitteet ja niiden muutostyö korvataan kokonaan. Korvattavia lisälaitteita ovat esimerkiksi ajohallintalaitteet, vakionopeudensäädin sekä pyörätuolin nostolaite. Auton vakiovarusteisiin kuuluvia lisälaitteita ei korvata erikseen. Kodinkoneet ja muut koneet ja laitteet Tavanomaisia kodinkoneita ei pääsääntöisesti myönnetä. Kodinkoneen korvaaminen on tarkoituksenmukaista ainoastaan silloin, kun vammainen henkilö ei ilman konetta pysty huolehtimaan omatoimisesti kotitöistä tai osasta niitä. Olennaista on siten, että kodinkone on henkilön vamman tai sairauden vuoksi välttämätön. Kodinkoneisiin myönnettävä taloudellinen tuki on 50 % vammaiselle aiheutuneista kustannuksista. Muita koneita ja laitteita myönnettäessä käytetään harkintaperusteena ennen kaikkea sitä, miten laite tai kone helpottaa vammaisen henkilön selviytymistä normaaleista elämän toiminnoista omatoimisesti. Muiden koneiden ja laitteiden hankkimiseen myönnetty tuki kattaa 50 % laitteen hankintahinnasta. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti. Sopeutumisvalmennusta tuetaan rajoitetusti määrärahojen puitteissa siten, että välttämätön yksilöllinen sopeutumisvalmennus on ensisijaista. Sopeutumisvalmennusta järjestetään vammaiselle henkilölle ja/tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai kurssimuotoisena. AAC-ohjausta eli puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatio-ohjausta järjestetään ensisijaisesti lapsille. Myönnettävä määrä on 20 tuntia, jonka jälkeen arvioidaan lisätuntien tarve. Neuropsykiatrista valmennusta järjestetään pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana. Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jos kustannukset johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Ylimääräisiä ravintokustannuksia voidaan korvata, jos vammainen henkilö joutuu käyttämään erityisravintovalmisteita pitkäaikaisesti ja säännöllisesti ja hänelle aiheutuu siitä huomattavia lisäkustannuksia. Hakijan tulee antaa selvitys ylimääräisistä kustannuksista ja tarvittaessa osoittaa tarve lääkärintodistuksella. 11 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 93

57 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 56 D/363/ / Yrityksille maksettava työllistämisen kuntalisä alkaen Sotela Valmistelija: Tiivistelmä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Juha Reihe, puh Yhdistyksille maksettavan kuntalisän rinnalle luodaan aikaisempien päätösten mukaisesti tukijärjestelmä myös yrityksille, jotka palkkatuella palkkaavat nuoria tai oppisopimuskoulutettavia. Tukea maksetaan vuosina Talousvaikutukset ym. 1. Talousarviovaikutukset: ei ole, koska yhdistysten kuntalisään varattu määräraha kattaa myös uuden esityksen. 2. Päätöksellä ehkäistään erityisesti nuorten työttömyyden pitkittymistä. Välitöntä menoja vähentävää vaikutusta ei ole, mutta tuki vähentää jatkossa työttömyyden menoja ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. 3. Päätös tukee elinkeinotoimintaa. Esittelyteksti: Kotkan kaupunki on jo vuosia maksanut kuntalisää yhdistyksille, jotka palkkaavat pitkäaikaistyöttömän henkilön. Tätä kuntalisää on vuonna 2014 maksettu yhteensä 14 yhdistykselle ja sen avulla on palkattu 28 henkilöä vuoden aikana. Kuntalisän käyttö on vähentynyt tänä vuonna, koska yhdistysten saama 100 %:n palkkatuki laajeni. Työllisyysmäärärahoista on alun perin varattu euroa yhdistysten kuntalisään. Kesäkuun alkuun mennessä myönnettyjen lisiin sidottu kokonaissumma on noin euroa. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Yhdistysten kuntalisän käsittelyn yhteydessä päätettiin selvittää, olisiko yrityksille mahdollista tarjota samankaltaista tukea työllistämiseen ja voitaisiinko luoda perusteet yrityksille maksettavalle kuntalisälle. Suunnitellun määrärahan puitteissa myös yritysten kuntalisä voitaisiin käynnistää. Yritysten kuntalisän perusteet olisivat samankaltaiset kuin yhdistyksille eli perusehto on TE-hallinnon maksama palkkatuki, jota kuntalisä täydentää. Kuntalisää yrityksille rajaa se, että elinkeinoa harjoittavalle yhteisölle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin kuntalisä) yhteenlaskettu osuus voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista (vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon Näin ollen pisimpään (yli 2 v) työttömänä olleita palkanneille ei kuntalisää voi maksaa lainkaan ensimmäisten 12 kuukauden aikana (palkkatuki 50 %). Toisen vuoden tukikaudella kuntalisällä voisi täydentää palkkatukea, mutta sen maksamisen perusteita on vaikea löytää. Vuoden jaksoa voidaan pitää riittävänä aikana mahdolliseen vakinaistamiseen tai toisen

58 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 57 palkkatukikauden (12 kk ja % palkkatuki) käyttämiseen. Kuntalisällä ei päästä suoraan vähentämään ns. Kelan listalla olevien henkilöiden määrää. Kuntalisä voi hyvin kohdentua alle 30-vuotiaisiin sekä oppisopimuskoulutukseen. Tällä voidaan madaltaa kynnystä palkata nuoria, joiden työttömyysaste koulutuksesta huolimatta on korkea ja työkokemus usein vähäinen. Toinen kohderyhmä olisi oppisopimuskoulutus, johon voivat osallistua kaikenikäiset. Ehtona tässäkin olisi työttömyys ja oikeus palkkatukeen oppisopimuskoulutuksen aikana. Palkkatukityö tehdään työsuhteessa ja se kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa, jonka alkaen jo 26 kalenteriviikon työssäolo täyttää. Tämä merkitsee, että henkilö pääsee ensisijaisen työttömyysturvan piiriin (ansiosidonnainen tai peruspäiväraha) noin kuuden kuukauden työssäoloajan jälkeen. Tämän vuoksi kuntalisän perusteissa on jouduttu punnitsemaan kaupungin intressiä ns. Kelan listan lyhentämisessä sekä työntekijän ja työnantajan näkökulmaa riittävän pitkästä palkkatuesta, joka voisi johtaa vakinaiseen työsuhteeseen. Lisäksi on muistettava edellä oleva julkisen rahoituksen määrän rajoitus. Nyt laadittu suunnitelma toimii ennalta ehkäisevänä eli nuorille pyritään saamaan työkokemusta ja työpaikkoja sekä eri-ikäisille mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella ammattiin, jossa työtä myös olisi saatavilla. Kuntalisän maksupäätökset sidotaan edelleen kalenterivuoteen, jotta määrärahan käyttöä voidaan seurata ja rahat tarvittaessa kohdentaa uudelleen. Näillä perusteilla on suunniteltu kuntalisän toteutus vuosille Nuorten palkkatukea koskeva erillissäädös on myös voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Kuntalisän maksuperuste voisi olla prosentti palkkakustannuksista tai selkeä enimmäismäärä kuukaudessa euroina. Jälkimmäinen on kaikkien osapuolten kannalta selkeämpi ja ennustettava toimintatapa. Kun palkkauskustannukset vaihtelevat kuntalisälle määritellään enimmäismäärä 350 euroa kuukaudessa. Todellinen kuntalisä määräytyy palkkauskustannusten ja palkkatuen erotuksena, joka ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 350 euroa kuukaudessa. Laskennassa on käytetty eräiden alojen keskimääräisiä työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja laskettu, mikä voisi olla julkisten tukien enimmäismäärä. Valmistelussa on avattu erilaisia vaihtoehtoja ja neuvoteltu Kotkan Yrittäjät ry:n kanssa. Painopisteiden valinnassa heidän näkemyksensä on otettu huomioon, jotta kuntalisä todella houkuttelisi luomaan uusia työsuhteita ja kannustaisi kouluttamaan työntekijöitä juuri ko. yrityksen ja alan tarpeisiin. Liitteet: Esitys yrityksille maksettavan kuntalisän säännöistä alkaen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

59 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 58 Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yrityksille maksetaan kuntalisää liitteen sääntöjen mukaisesti alkaen. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

60 YRITYKSILLE MAKSETTAVAN KUNTALISÄN PERUSTEET alkaen 1. Kotkan kaupunki myöntää kuntalisää Kotkassa kotipaikan omaavalle yritykselle, jotka palkkaavat työntekijän, jolle työvoimahallinto maksaa palkkatukea. 2. Palkattavan henkilön vakituisen asuinkunnan tulee olla Kotka. 3. Elinkeinoa harjoittavalle yritykselle julkisten tukien (valtion palkkatuki ja kaupungin kuntalisä) yhteenlaskettu osuus voi olla enintään 50 % palkkakustannuksista (vajaakuntoisella 75 %). Palkkakustannuksiin lasketaan bruttopalkka ja sivukulut, myös lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon. 4. Kuntalisää voidaan maksaa yhdelle työntekijälle enintään myönnetyn palkkatuen keston ajan. 5. Kuntalisää maksetaan seuraavissa tilanteissa: yritys on palkannut alle 30-vuotiaan, alle vuoden työttömänä olleen työntekijän, joka saa 10 kuukauden ajalta palkkatukea 30 %. Kuntalisänä maksetaan todellisten palkkakulujen ja palkkatuen välinen erotus enintään 10 kuukauden ajalta. yritys ottaa oppisopimuskoulutukseen työttömän henkilön, jolloin työnantaja voi saada palkkatukea. Valtion palkkatuki voidaan myöntää koko oppisopimuksen ajaksi. Palkkatuen määrä palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista enintään 12 kk:n ajan, minkä jälkeen 30 % palkkauskustannuksista tai vamman/sairauden perusteella 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatuen, kuntalisän ja oppisopimustoimiston koulutuskorvauksen yhteenlaskettu määrä voi olla korkeintaan oppisopimuksella työllistetyn palkkauskustannuksien suuruinen. 6. Kuntalisää haetaan kuntalisähakemuksella, johon liitetään jäljennökset palkkatukipäätöksestä ja työsopimuksesta. Kuntalisää voi hakea kerralla enintään kalenterivuodeksi. 7. Kuntalisää myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Etusijalle voidaan asettaa oppisopimuskoulutuksen perusteella maksettavan kuntalisän jatkohakemukset kalenterivuoden vaihtuessa. 8. Kuntalisä maksetaan kuukausittain takautuvasti tilitystä vastaan. Tilitys on toimitettava työllisyyspalveluihin viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tilityksen liitteeksi tulee laittaa jäljennös lomakkeesta Selvitys työllistetyn palkkakustannuksista, jäljennös palkkakuitista sekä selvitys lomarahoista. 9. Kuntalisää ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Kuntalisää ei myöskään makseta palkattomilta poissaolopäiviltä. Kuntalisän saajan tulee ilmoittaa työllisyyspalveluille yli 10 päivää kestävät sairauslomat sekä kaikki palkattomat keskeytykset.. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 94

61 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 61 D/115/ / Skopia- ja lääkäripalveluiden kilpailutus Sotela Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh Tiivistelmä: Kotkan kaupungin avovastaanoton kahden lääkärin, hyvinvointineuvolan kahden lääkärin, psykiatrian poliklinikan yhden psykiatrin ja suoliston tähystystutkimuksia koskevan kilpailutuksen tarjousvertailu ja hankintapäätös. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) Skopiapalveluihin oli varattu määräraha v budjetissa. Muiden lääkäripalveluiden osalta resurssi oli varattu omiin henkilöstökuluihin. Ostopalveluna hankittuna lääkäriresurssi on osa-alueesta riippuen hieman kalliimpi, mutta toisaalta palveluun sisältyy palvelutakuu, jolloin tilaajalle ei tulee kustannuksia esim. lomista, sairauslomista, koulutuspäivistä jne. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Lääkäripalvelujen hankinnan avulla pyritään vähentämään entisestään erikoissairaanhoidon kuluja esim. yleislääkäripäivystyksessä ja somaattisessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa? On. Esittelyteksti: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään (Sotela ) valtuuttanut terveysjohtajan valmistelemaan suoliston tähystystutkimuksia ja lääkäripalveluja koskevan kilpailutuksen. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt päätöksellään (Sotela ) suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän asiantuntijatyöpanoksen, avovastaanoton kahden (2) omalääkärin, hyvinvointineuvolan lääkärin ja psykiatrin työpanoksen kilpailutuksen käynnistämisen. Lisäksi lautakunta päätti hyväksyä lasten ja nuorten lääkärin (Vatupassi) työpanoksen kilpailuttamisen optiona. Kilpailutus toteutettiin ns. toissijaisena, (sosiaali- ja terveyspalvelut) EUkynnysarvon ylittävänä hankintana. Tuotettaville palveluille asetettiin minimivaatimukset, joiden tulee täyttyä koko sopimuskauden ajan. Toimittajan valinta tehdään käyttäen halvinta hintaa valintaperusteena. Liitteet: Skopia ja lääkäripalvelujen tarjousvertailu Kotka-lääkärit-skopiat-tarjousvertailu-liite Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

62 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 62 Esittelijä: Ehdotus: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita Kotkan kaupungin skopia- ja lääkäripalvelujen tuottajat terveysjohtajan esittämän hankintaehdotuksen mukaisesti ja valtuuttaa terveysjohtajan allekirjoittamaan hankintasopimuksen valittujen palveluntuottajien kanssa. Päätös: Toimeenpano: Ote: Tarjouksen jättäneet palveluntuottajat Valitut palveluntuottajat Terveysjohtaja Maija Valta Controller Maija Spännäri Hankintaoikaisuohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

63 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

64 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

65 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

66 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

67 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

68 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

69 LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

70 AVAUSPÖYTÄKIRJA Kotkan kaupungin skopia- ja lääkäripalveluiden hankinta Skopia- ja lääkäripalvelujen hankinta TARJOUKSIEN AVAUSPÖYTÄKIRJA Aihe Skopia- ja lääkäripalveluiden hankinta Tarjouksien avauspöytäkirja Aika Tiistaina klo Paikka Osallistujat Kotka Maija Valta, terveysjohtaja Liisa Rosqvist, vanhustenhuollon johtaja 1. TARJOUKSIEN AVAUS Todettiin, että tarjouksien jättämiselle asetettu määräaika oli perjantaina klo Tarjouksia vastaanotettiin sähköpostitse 7 (seitsemän) kappaletta. Seuraavat yritykset ovat jättäneet tarjouksen:) 1. Attendo Terveyspalvelut Oy klo 9:44 2. Erikoislääkäri 1 Oy klo:22:39 3. MedGroup Oy klo 14:46 4. Mediradix Oy klo 14:17 5. Mediverkko Terveyspalvelut Oy klo 14:04 6. PlusTerveys Oy klo 13:35 7. Solutus Oy klo 15:54 2. MYÖHÄSTYNEET TARJOUKSET Todettiin, ettei yhtään tarjousta ole jätetty määräajan jälkeen. 3. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Tarjousten avaustilaisuus päättyi klo 10:33 VAKUUDEKSI Maija Valta Terveysjohtaja Liisa Rosqvist Vanhustenhuollon johtaja LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 95

71 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 72 D/185/ / Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus Sotela Valmistelija: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh Kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen, puh Hoivapalvelujen johtaja Tuula Karttunen, puh Vammaistyön johtaja Heli Kulmala, puh Tiivistelmä: Talousvaikutukset ym. Esittelyteksti: Kotihoidon ja palveluasumisen lääkkeiden annosjakelun kilpailutus esitetään aloitettavaksi. Vuoden 2015 talousarviossa on määrärahavaraus hankintaan. Eduskunnan oikeusasiamies on antanut ratkaisun (Dnro 809/4/11) koskien lääkkeiden koneellista annosjakelua avohoidossa. Ratkaisu koskee kunnan järjestämää lääkejakelua kotihoidossa ja sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen asiakkaille. Ratkaisu ei koske laitoshoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut , Kuntainfo 6/2013 kunnille ohjekirjeen koneellisen annosjakelun toteutuksesta, Kuntien järjestämä lääkejakelu. Kuntaliitto on lähettänyt yleiskirjeen(4/80/2014) kunnille koskien eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua (Dnro 809/4/11) lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille. Lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä osana terveydenhuoltolain (1326/2010) tarkoittamaa sairaanhoitoa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt lääkkeiden annosjakelun järjestämistä (Sotela ; ) ensisijaisesti apteekin koneellisena annosjakeluna ja hankinnan kilpailuttamista. Kilpailutus toteutetaan avoimella menettelyllä. Hankinnan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus julkaistaan julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa (Hilma) tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Tavoitteena on, että puitesopimukset apteekkien kanssa tehdään ajalle Puitesopimukset jatkuvat enintään 2 vuoden optiona, vuosi kerrallaan. Kilpailutukseen liittyvät liitteet (10 kpl) jaetaan erillisinä liitteinä kokoukseen osallistuville. JYSE-ehdot ovat luettavissa valtiovarainministeriön nettisivuilta linkistä Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

72 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 73 isut/ julkis/jyse_2014_palvelut.pdf Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. hyväksyä lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailuttamisessa käytettävät kriteerit ja vaatimukset liitteiden 1-10 mukaisesti ja valtuuttaa vanhustenhuollon johtajan Liisa Rosqvistin käynnistämään kilpailutuksen. 2. oikeuttaa vanhustenhuollon johtajan Liisa Rosqvistin tekemään asiakirjoihin muotoiluun tai ilmaisuun liittyviä muutoksia. Päätös: Toimeenpano: Ote: Taitoa hankintapalvelut Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

73 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 74 D/116/ / Projektisuunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisoinnista Sotela Valmistelija: Tiivistelmä: Terveysjohtaja Maija Valta, p , avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen, puh , mielenterveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, puh Projektisuunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisoinnista. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisointi tulee vaatimaan lisäresursseja terveydenhuollon vastuualueelle, jolloin samanaikaisesti voidaan vähentää ostopalvelujen kustannuksia. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Muutoksella pyritään vastaamaan terveydenhuollon vastuualueen talouden tasapainotusohjelman mukaisiin vaatimuksiin v ja 2017 aikana (yht. 1,4 milj. ) 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa Kyllä. Esittelyteksti: Kotkan kaupunki on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä (Sotela ) irtisanonut A-klinikkasäätiön kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Perusteena ovat toimintaympäristön muuttuminen ja päihdehuollon palvelujen uudelleen järjestelyjen tarve. Palvelujen ostaminen edellyttää jatkossa myös palveluiden kilpailuttamista. Kotkan kaupungin A-klinikan ostopalvelujen arvo on vuonna 2015 noin 4,2 milj.. Kaupunki käynnisti mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan selvityksen, jonka tulokset esiteltiin lautakunnalle (Sotela ). Selvityksen pohjalta käynnistettiin konkreettisen projektisuunnitelman työstäminen tarvittavien muutosten ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Projektisuunnitelma jaetaan esityslistan erillisenä liitteenä. Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy suunnitelman ja valtuuttaa terveysjohtajan etenemään yksityiskohtaisessa suunnittelussa projektisuunnitelman mukaisesti. Päätös: Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

74 KOTKAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 75 Toimeenpano: Ote: Kirsi Warjus-Ulvinen Riitta Johannala-Kemppainen Maija Spännäri Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

75 Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon ja palvelujen uudelleen organisointi Kotkan kaupungissa Projektisuunnitelma Luonnos Terveysjohtaja Maija Valta LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

76 Sisällysluettelo 1. Johdanto Päihdehuollon kustannukset v Mielenterveys- ja / tai päihdepotilaan hoitoprosessi Perusterveydenhuollon avovastaanotto Työterveyshuolto Päivystys Miepä -keskus Mielenterveys- ja päihdetyönpalvelulinja Kuntoutumisyksikkö Mieku Psykiatrian poliklinikka Karhulan terveyskeskussairaala Erikoissairaanhoito Erva -palvelut Miepä -keskuksen organisoituminen ja johtaminen Miepä -keskuksen johtamismalli Miepä -keskuksen henkilökunta ja osaaminen Miepä -keskuksen tilakysymykset Projektin käynnistyminen ja eteneminen LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

77 2 1. Johdanto Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta irtisanoi A- klinikan kanssa tehdyn sopimuksen päättymään vuoden 2015 lopussa. Sopimuksen irtisanomisen syitä oli useita. A-klinikalta ostettuja palveluita ei ole kilpailutettu, joten ilman kilpailutusta sopimusta ei vuodesta toiseen voi jatkaa. Toisaalta Kotkan kaupungissa oli herännyt ajatus selvittää koko mielenterveys- ja päihdepalvelujen tila ja kyseenalaistaa ja uudistaa olemassa olevat toimintamallit ja prosessit. Tavoitteena oli myös saada merkittäviä kustannussäästöjä A-klinikalle maksettavasta noin 4,2 miljoonan euron kokonaisuudesta. Mielenterveys- ja päihdepalveluja koskeva selvitystyö käynnistettiin työpajan merkeissä, jossa sovittiin neljän eri työryhmän väliaikaisesta nimeämisestä. Työryhmät keskittyivät neljän prosessin kehittämiseen: 1. ennaltaehkäisevät palvelut, 2. päihdepotilaan prosessi, 3. mielenterveyspotilaan prosessi ja 4. mielenterveys- ja päihdepotilaan prosessi. Työryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa ja työryhmien tulokset esiteltiin yhteisessä työpajassa Työryhmien tulosten pohjalta laadittiin raportti, joka esiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle Työryhmien tulosten perusteella keskeisimmiksi ongelmiksi nousivat potilasta koskevan tiedon hallintaan liittyvät haasteet, potilaiden hoitoon sitoutumattomuuteen liittyvät ongelmat, kalliit kustannukset ilman käsitystä hoidon vaikuttavuudesta ja kaiken kaikkiaan näiden potilasryhmien hoitoon liittyvien volyymi jne. tietojen vajavaisuus. Palvelujärjestelmän näkökulmasta ongelmiksi todettiin varhaisen puuttumisen vähäisyys, osaamisen puute perusterveydenhuollossa, henkilökunnan asenteisiin liittyvät ongelmat ja painopisteen tarpeeton siirtyminen perusterveydenhuollosta kalliimpiin, raskaisiin hoitoihin. Hoitoprosessit oli kuvattuna vain mielenterveyspotilaiden kohdalla. Päihdepotilaiden hoitoprosessit olivat kuvaamatta, eikä niitä niiden jäsentymättömyyden vuoksi edes voinut kuvata. Tulevaisuuden tavoitetilaa määriteltäessä mielenterveys- ja /tai päihdepotilas tulisi nähdä samanlaisena ja tasavertaisena potilaana somaattista sairautta sairastaviin verrattuina, jolloin myös heillä on oikeus saada asianmukaista, laadukasta ja ajantasaista hoitoa ja kohtelua kaikissa hoidon portaissa. Ennaltaehkäisevä työ on sidottava huomattavasti nykyistä kiinteämmin osaksi hyvinvointipalveluita ja erityisesti muuta mielenterveys- ja päihdetyötä. Lisäksi perusterveydenhuollon osaamista ja resursseja on lisättävä, jotta potilaat eivät ohjaudu tarpeettomasti ns. kalliimpiin hoitomuotoihin tai erikoissairaanhoitoon. Työryhmien ehdotusten pohjalta päädyttiin perustamaan ns. Miepä (= Mielenterveys- ja päihde) -keskus, joka tulevaisuudessa vastaa vaativampien mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja koordinoinnista avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämän projektisuunnitelman on tarkoitus toimia konkreettisena työvälineenä ja LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

78 suunnittelun tukena uudenlaisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallin käyttöönoton suunnittelemisessa ja jalkauttamisessa Kotkan kaupungissa. 2. Päihdehuollon kustannukset v Vuoden 2015 budjetissa päihdehuollon palvelujen ostopalveluihin on varattu resursseja seuraavasti: 3 Taulukko 1: Sosiaalihuollon budjetissa olevat budjetoidut A-klinikan ostot v Taulukko 2: Mielenterveystyön palvelualueen budjetoidut päihdehuollon kustannukset v Taulukko 3: Muut budjetoidut päihdehuollon kustannukset v LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

79 4 3. Mielenterveys- ja / tai päihdepotilaan hoitoprosessi Tässä projektisuunnitelmassa käytetään kirjoitusteknisistä syistä termiä potilas, jolla tarkoitetaan sekä terveydenhuollon palvelujen piirissä olevaa potilasta että asumis- ja/tai kuntoutumispalvelujen piirissä olevaa asiakasta. Päihdepotilaalla tarkoitetaan tässä suunnitelmassa pääsääntöisesti 18 vuotta täyttänyt potilasta, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytössä. Mielenterveyspotilaalla tarkoitetaan tässä prosessissa pääsääntöisesti 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, jolla on tarve joko mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn tai niiden tutkimukseen ja hoitoon tai kuntoutukseen. Kummassakaan edellä mainitussa ryhmässä ikä ei ole kuitenkaan yksiselitteisen rajaava tekijä, vaan tilanne, palvelujen tarve ja niiden toteutus tulee aina arvioida yksilökohtaisesti. Tästä syystä hoitoprosesseja tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä nykyisen hyvinvointineuvolan eli tulevan perhekeskuksen kanssa. Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessien kehittämisellä pyritään oireiden ja sairauden varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ja sitä kautta potilaan työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen, elämän laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen. Häiriöiden varhaisella tunnistamisella ja hoidolla voidaan hillitä kustannusten kasvua ja jopa pitkällä aikavälillä alentaa niitä kalliimmissa hoitomuodoissa, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon laitoshoidossa. Erityisinä haasteina prosessin kehittämisessä ovat sekä potilaiden että ammattilaisten asenteet mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon sekä potilaiden hoitomyöntyvyys ja sitoutuminen hoitosuunnitelman toteutukseen. Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessin kehittämisessä on erittäin tärkeää sopia siitä, kuka vastaa kunkin potilaan hoidosta hoitoketjun eri vaiheessa, jotta potilaat eivät jää väliinputoajiksi, varsinkaan tulevassa muutosvaiheessa. Työnjakoa ja hoitovastuuta voidaan alustavasti kuvata seuraavasti: 3.1 Perusterveydenhuollon avovastaanotto Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Palvelujen käyttäjän oman vastuun ja terveyskäyttäytymisen tukeminen (kaikki terveydenhuollon toimijat) mielenterveysreseptin sisällön hyödyntäminen avovastaanotoilla, suun terveydenhuollossa jne (liikunta, uni, ravinto, päihteet puheeksi) ehkäisevä päihdevalistus LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

80 5 Aluelääkärihoitajatyöpari Mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen, ohjaus ja tuki BDI ja Audit tavaksi psykiatristen pitkäaikaispotilaiden reseptien uusinta ja somaattisen terveydentilan seuranta Päihdehäiriöiden varhainen tunnistaminen, ohjaus ja tuki Audit Puheeksi otto Psykiatrinen sairaanhoitaja Psyykkisen tilan kartoitukset vastaanotolla (lääkärin lähettämät) lapsen/ lasten tilanteen puheeksi otto aina lieväasteisen tai komplisoitumattoman masennuksen hoito lääkehoidon vaikuttavuuden seuranta potilaan yksilöohjaus ja neuvonta lieväasteisen masennuksen hoito (1-8 käyntiä) terveyskeskuksen hoitovastuulla olevien psykiatristen pitkäaikaispotilaiden vuosihuollot terveysaseman henkilökunnan tuki ja ohjaus mielenterveyskysymyksissä ohjaus ja opetus (potilasryhmät, esimerkiksi 2- tyypin diabeetikot, painonhallinta) avoimet vastaanottoajat (potilas ottaa puhelimitse yhteyttä) yhteistyö päivystyksen kanssa parityöskentely mielenterveys-päihdepotilaiden asioissa päihdesairaanhoitajan/ sosiaaliohjaajan kanssa Päihdesairaanhoitaja ennaltaehkäisevä tiedotus, koulutus ja ohjaus niin väestölle kuin henkilöstölle päihdepotilaan kartoitus lasten tilanteen tunnistaminen aina päihdepotilaan perheessä mielenterveys- ja päihdepotilaan kartoitus ja hoito yhdessä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa korvaushoidon toteuttaminen (pikaseulat, lääkkeenanto, tilan kartoitus) avoimet (päivystys) vastaanotot ohjattujen rattijuopumuspotilaiden hoito (yhteistyö tk- lääkärin kanssa) yhteistyö päivystyksen kanssa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

81 6 Sosiaaliohjaaja Terveysaseman potilaiden neuvonta ja ohjaus sosiaalisissa kysymyksissä Tietopiste (ruuan jakelu, seurakuntien diakoniatyö, sosiaalitoimisto, Kela) 3.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon rooli mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoprosessissa on työssä käyvän väestön mielenterveys- ja päihdehäiriöiden varhainen tunnistaminen, hoidon suunnittelu ja toteutus sekä sen arviointi. Työterveyshuollon kanssa ei ole vielä käyty keskusteluja mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta tulevaisuudessa, mutta ensimmäinen tapaaminen on sovittu elokuulle Sovittavia / pohdittavia /linjattavia asioita ovat mm. varhainen puuttuminen, päihteiden käytön puheeksi ottaminen hoidolliset ja ohjaukselliset interventiot SVA:t kuntoutuksen suunnittelu psykiatrin B-lausunnot, mikä on tulevaisuuden malli kolmikantaneuvottelut (työnantaja, asiakas, työterveyshuolto) työssäkäyvien korvaushoidon toteuttaminen työpaikalta hoitoon ohjattujen osalta työmalli sellaiseksi, että työnantaja on tietoinen hoidon, kuntoutuksen vaiheesta (tukitoimet) kaiken kaikkiaan ajantasaisen tiedon siirtyminen 3.3 Päivystys Kaikki päivystystoiminta on keskitetty keskussairaalaan. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti vakavassa itsemurhavaarassa olevat, vaikeasti masentuneet, ensi- ja päihdepsykoottiset potilaat sekä ne potilaat, jotka eivät päihteiden käytön takia kykene huolehtimaan itsestään tai perheestään. Päivystyshoidon jälkeen potilaan jatkohoito pyritään toteuttamaan avohoidossa aina kun se vain suinkin on mahdollista potilaan sairaus ja kokonaistilanne huomioon ottaen. Tämän edellytyksenä on toimiva ja viiveetön hoitoketju sekä avovastaanoton että Miepä -keskuksen suuntaan. Lisäksi keskussairaalassa toimivan yleissairaalapsykiatrian rooli vaatii vielä täsmentämistä. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

82 7 3.4 Miepä -keskus Miepä -keskuksen toiminnassa on kaksi painopistealuetta. Toisaalta toiminnalla pyritään 1) ns. uusien potilaiden hoidon ja palvelujen kustannustehokkaampaan järjestämiseen ja toisaalta 2) jo olemassa olevien potilaiden hoidon ja palvelujen kustannustehokkaampaan uudelleen organisointiin. Miepä - keskus jakaantuu organisatorisesti kolmeen eri kokonaisuuteen; 1) mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjaan (jatkossa MPL), 2) psykiatrian poliklinikkaan ja 3) Miekuun (=Kuntoutumisyksikkö Mieku). Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja ja Mieku ovat osa perusterveydenhuoltoa ja psykiatrian poliklinikka tuottaa erikoissairaanhoidon lähetteellisiä, kiireettömiä palveluita. Miepä -keskuksen organisointi- ja johtamismalli on esitelty projektisuunnitelman kappaleessa neljä Mielenterveys- ja päihdetyönpalvelulinja Miepä -keskuksen mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja vastaa sekä mielenterveys- ja päihdepotilaiden asumispalvelujen ja muiden kuntoutuspalvelujen tarpeen arviosta, jatkohoitoon ja muihin tarvittaviin palveluihin ohjaamisesta, seurannasta ja arvioinnista sekä kaikesta palveluihin liittyvästä maksuliikenteestä (esim. palvelusetelit, maksusitoumukset, neuvottelut palveluntuottajien kanssa). MPL tarjoaa niitä tutkimuksellisia, hoidollisia ja kuntoutukseen liittyviä erityistarpeita, joihin ei voi vastata perusterveydenhuollon avovastaanotolla tai työterveyshuollossa MPL vastaa ei-päivystyksellisten potilaiden läheteohjauksesta jatkohoitoon. MPL vastaa tulevaisuudessa myös korvaushoidon tarpeen arvioinnista asetuksen mukaisin kriteerein. MPL:n akuuttityöryhmä pyrkii vastaamaan kuntalaisten psykososiaalisiin kriisitilanteisin ja tekee tiivistä yhteistyötä mm. avovastaanoton ja päivystyksen kanssa. MPL:n yksi keskeinen tehtävä on ehkäisevä päihdetyön koordinointi ja toteutus. Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevä päihdetyö on keskeinen osa jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen ja siten myös mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisen työtä ja siihen tullaan myös Kotkassa panostamaan aiempaa enemmän. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Työtä tehdään esimerkiksi osana kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja, kouluissa, nuorisotoiminnassa ja muussa vapaa-ajantoiminnassa. Myös jokainen kansalainen voi itse tehdä ehkäisevää päihdetyötä hankkimalla tietoa päihdeongelmista ja niiden ehkäisemisestä ja virittää omassa LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

83 ympäristössään keskustelua ja toimintaa. (https://www.thl.fi/fi/web/alkoholitupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo) Ehkäisevän päihdetyön toteutumisen osalta tarkemmat tehtäväkuvaukset ja vastuut (avoterveydenhuolto, Miepä -keskus ja muut toimijat) tarkennetaan siinä vaiheessa kun tarvittavat resurssit on rekrytoitu ja Miepä -keskus aloittaa toimintansa. Myös nykyisellä hyvinvointineuvolalla, tulevalla perhekeskuksella, on keskeinen rooli ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa erityisesti lasten, nuorten ja muiden palvelujen piirissä olevien asiakasryhmien kohdalla. 8 Mielenterveyspotilaiden asumis- ja kuntoutumispalveluja on tähän saakka järjestetty sekä omana toimintana että ostopalveluna. Tehostetussa palveluasumisessa tai palveluasumisessa (ostopalvelu) on tällä hetkellä yhteensä 70 potilasta, joista Myllykylän palvelukeskuksessa on 16 paikkaa Kaksyn palveluissa 24 asiakasta Mikevassa 20 paikkaa muissa yksiköissä 10 paikkaa Myllykylän ja Mikevan potilaat ovat ikääntyneitä pitkäaikaissairaita potilaita. Kakspyn palvelujen piirissä on nuorempia ja aktiivisessa kuntoutuksessa olevia potilaita. Kaikissa yksiköissä hoitoajat ovat varsin pitkiä, keskimäärin yli kaksi vuotta. Henkilökunta on paikalla joko ympärivuorokautisesti tai klo 8-21 välillä yksiköstä riippuen. Potilaat tarvitsevat valvontaa, ohjausta, apua päivittäisissä toiminnoissa sekä usein myös valvottua lääkkeenottoa. Kuntoutuvien osalla korostuu suunnitelmallinen aktivointi elämänhallinnan taitojen omaksumiseksi ja/tai palauttamiseksi. Psykiatrin erikoislääkäripalvelut on järjestetty kaikkiin yksiköihin ja muut terveydenhuollon palvelut potilaat saavat alueensa aluelääkäriltä ja - hoitajilta. Kakspyn järjestämässä kotikuntoutuksessa (kotiin vietävät palvelut) on yhteensä 65 potilasta ja heidän luona tehtävien käyntien määrä vaihtelee viidestä käynnistä viikossa 1-2 käyntiin kuukaudessa. Keskeisinä tavoitteina on kotona pärjäämisen tuki, opetus, ohjaus, elämänhallinnan vahvistaminen ja voinnin seuranta. Kakspyn hoidollisissa ryhmissä on yhteensä 48 potilasta. He ovat pääsääntöisesti klotsapiinipotilaita (vaikeaoireinen psykoosisairaus taustalla), joiden hoito edellyttää säännöllisiä laboratoriotutkimuksia, lääkärikäyntejä ja voinnin seurantaa. Myös kaksisuuntaista sairautta sairastaville on oma ryhmä. Näiden potilaiden hoito psykiatrian polilla on epätarkoituksenmukaista. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

84 9 Kakspyn ylläpitämällä Klubitalolla kävijöiden määrä vaihtelee 5-20 päivässä. He ovat pääsääntöisesti pitkäaikaissairaita, joiden hoidon tavoitteena on sosiaalisen selviytymisen vahvistaminen ja mielekäs tekeminen. Kakspyn Mielipaikan toiminta koostuu hoidollisista ryhmistä, avoimesta kahvila/tapaamispaikasta sekä ryhmätoiminnoista (liikunta, kuvallinen ilmaisu yms.). Toiminnan tavoitteena on sosiaalisen pärjäämisen vahvistaminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Kävijämäärä vaihtelee 5-20 kävijään päivässä. Tähän määrään ei sisälly hoidollisten ryhmien kävijät. Päihdepotilaiden asumispalvelut Kotkan kaupungin vanhuspalvelujen vastuualue on ostanut A-klinikalta alkoholidementiapotilaiden asumispalveluja v seuraavasti: Kiviniemikoti 13 paikkaa Leporannan palvelutalo 13 paikkaa Kesärantakoti 12 paikkaa Tulevaisuudessa asumispalvelupaikkojen ostoja on tarkoitus vähentää ja asukkaita siirtää ns. tehostettuun palveluasumiseen tai kevyempiin asumismuotoihin. Päihdepotilaiden kuntoutumispalvelut Vuonna 2014 hoivakatkaisuhoidossa oli A-klinikalla yhteensä 13 henkilöä. Asiakkaista kolme oli vuoden aikana useamman kerran katkaisuhoidossa. Hoitovuorokausia oli yhteensä 336 vrk. Pääasiallinen hoivakatkaisuhoitoon hakeutumisen syy oli huono fyysinen kunto. Hoitojakson pituus vaihteli 1-48 vrk, keskimääräinen hoitoaika oli n. 40 vrk/asiakas. Hoiku Oy: Hoiku Oy on siirtymässä Kymenlaakson kuntien ja Carean omistukseen, jonka jälkeen palvelujen ostaminen ei edellytä enää kilpailuttamista. Hoiku Oy on profiloitunut selkeästi kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen erilaisille ryhmille ja tulevaisuudessa mielenterveys- ja/tai päihdepotilaiden kuntoutus tulee korostumaan myös Hoikun palvelutarjonnassa. Hoiku Oy:n rooli mielenterveys- ja päihdepotilaiden kuntoutuksessa tulee olemaan erityisesti liiallisen alkoholin, lääkkeiden ja muiden riippuvuuksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ja niistä johtuvien haittojen ja ongelmien poistamisessa. Hoiku Oy järjestää em. potilaille sekä elämänhallinnan kursseja että katkaisuhoitoa. Keskeisenä tavoitteena sekä elämänhallinnan kursseilla että katkaisuhoidossa on asiakkaan sitouttaminen omaan hoitoonsa ja kuntoutumiseensa ja sitä kautta hoitojaksojen määrän väheneminen sekä hoitoaikojen lyhentyminen eli LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

85 kustannusvaikuttava toiminta. Potilaiden ohjautuminen elämänhallinnan kursseille ja katkaisuhoitoon voi tapahtua asteittain heti tämän projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja täysimääräisenä v alusta alkaen. Hoiku Oy on tehnyt selkeät tuotekuvaukset sekä elämänhallinnan kursseista että katkaisu- ja hoivakatkaisuhoidosta. Kursseille tai katkaisuhoitoon ohjautuminen tapahtuu joko Miepä -keskuksen tai Karhulan sairaalan kautta. 10 Mielenterveys- ja päihdepotilaan asumis- ja kuntoutumispalvelut Mielenterveys- ja päihdepotilaille tarkoitettuja asumispalveluja ei ole tällä hetkellä järjestettynä, mutta tulevaisuudessa näiden rooli tulee korostumaan. Olemassa olevat palvelut on rakennettu pääasiassa joko mielenterveys- tai päihdepotilaita varten. Koska rahaa uusien palvelujen järjestämiseen ei ole, tulee olemassa olevien resurssien käyttöä ja kohdentamista miettiä siten, että myös tälle moniongelmaiselle, kasvavalle joukolle asiakkaita, pystytään tulevaisuudessa järjestämään tarkoituksenmukaiset asumis- ja kuntoutumispalvelut. Tulevaisuudessa on myös tärkeää erottaa selkeästi vanhuspalvelujen ja terveydenhuollon vastuualueiden roolit mielenterveys- ja päihdepalveluasiakkaiden asumispalvelujen tuottajana tai ostajana, koska esimerkiksi päihdeasumispalveluja tarvitsevat asiakkaat ovat ja tulevat olemaan entistä nuorempia. Lisäksi on sovittava entistäkin selkeämmät toimintamallit niille tilanteille, jolloin mielenterveys- ja päihdepotilaat voivat siirtyä ns. ikäihmisten normaalipalvelujen käyttäjiksi. Tavoitteena tulee olla asiakkaan kannalta mahdollisimman asiakaslähtöiset, tarkoituksenmukaiset mutta kustannustehokkaat kuntoutus- ja asumispalvelut Kuntoutumisyksikkö Mieku Mieku tarjoaa kaupungin omana tuotantona mielenterveyskuntoutujille kuntoutumispalveluja. Paikkoja on yhteensä 19, joista 5 paikkaa ovat vuokrasuhteisia pitkäaikaisia paikkoja ja loput kriisi- ja intervallipaikkoja. Käyttöaste vaihtelee % välillä ja on ollut vaikeasti ennakoitavissa. Potilaat ohjautuvat Miekuun sairaalasta, terveysasemilta ja psykiatrisesta avohoidosta. Asumiskuntoutuksena toteutettava intervallihoito on ennalta sovittua ja jaksottaisesti toistuvaa. Miekussa on myös päivätoimintaa siten, että muualla asuva kuntoutuja voi tulla päiväkävijänä mukaan yhteisön toimintoihin. Kuntoutuminen on tavoitteellista harjaantumista asumisessa, arkipäivän toiminnoissa, omasta itsessä huolehtimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kuntoutujalta edellytetään sitoutumista yhteisiin LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

86 11 sääntöihin ja yhteisöhoidon periaatteisiin sekä selviytymistä ilman hoitohenkilökunnan jatkuvaa paikallaoloa. Miekussa järjestetään myös toiminnallisia, opetuksellisia, virikkeellisiä ja virkistyksellisiä ryhmätoimintoja, joihin voivat osallistua sekä asukkaat että päiväkävijät. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden ja kaikki henkilökuntaan kuuluvat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Miekun toiminta tullaan arvioimaan uudelleen Miepä -keskuksen perustamisen yhteydessä. Tavoitteena on painopisteen siirtäminen entistä enemmän kotiin tuotettavien palvelujen suuntaan, jolloin Miekuun jää pääasiassa ympärivuorokautista hoitoa ja seurantaa vaativat potilaita. Potilaan toimintakyvyn ja hoidon tarpeen arvioinnin tueksi otetaan käyttöön mielenterveyspotilaiden toimintakyvyn arviointiin soveltuva mittari. Osa Miekun nykyisistä resursseista siirretään Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjalle. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikissa asumis- ja kuntoutuspalveluissa pyritään vahvistamaan ja siirtämään painopistettä nimenomaan asiakkaan kotona asumisen ja yleensäkin avopalvelujen suuntaan. Muutokset tehdään yksilöllisesti arvioiden, mutta objektiivisesti tilanteeseen soveltuvia mittareita ja välineitä hyödyntäen Psykiatrian poliklinikka Miepä -keskuksessa sijaitsevalle, erikoissairaanhoitoon kuuluvalle, psykiatrian poliklinikalle potilaat tulevat lähetteellä mielenterveyshäiriön tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Potilas voi ohjautua psykiatrian poliklinikalle avovastaanotolta, työterveyshuollosta, yksityiseltä sektorilta, Carean eri erikoisaloilta ja Kymenlaakson psykiatrisesta sairaalasta (Kypsa). Psykiatrian poliklinikka keskittyy kiireettömien erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Osa psykiatrian poliklinikan nykyisistä resursseista siirtyy mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjalle. 3.5 Karhulan terveyskeskussairaala Karhulan terveyskeskussairaalan toiminta on viimeisen vuoden aikana muuttunut aiempaa huomattavasti akuutimpaan suuntaan. Karhulan terveyskeskussairaalan roolia mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidossa voidaan lisätä sillä edellytyksellä, että sairaalassa on riittävästi potilaspaikkoja näiden potilaiden hoitoon. Tämä edellyttää kaikkien siirtovalmiiden, jo olemassa olevien potilasryhmien ja potilaiden, siirtymistä hoitoketjussa eteenpäin välittömästi sairaalahoidon päättymisen jälkeen. Karhulan sairaala vastaa esimerkiksi Kypsasta kotiutuvien psykogeriatristen potilaiden jatkohoidon suunnittelusta ja toteutuksesta ennen kotiin tai LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

87 asumis- ja kuntoutuspalveluihin siirtymistä sekä näiden potilaiden somaattisten sairauksien hoidosta, silloin kun potilaalla ei ole enää erikoissairaanhoidon tarvetta. Tällaisia potilaita arvioidaan olevan muutamia vuodessa. Karhulan sairaala voi tulevaisuudessa vastata entistä enemmän myös ns. selviämishoidossa (keskimäärin 1-5 vrk) olevien potilaiden hoidosta silloin kun kyse on ns. akuuttivaiheen hoidosta. Tällöin on kyseessä nimenomaan liialliseen alkoholin käyttöön liittyvästä selviämisjaksosta, jossa tavoitteena on somaattisen terveydentilan ja elintoimintojen vakiinnuttaminen ja potilaan selviäminen ns. jaloilleen. Tämän jakson aikana on tarkoitus selvittää myös potilaan halukkuus ja ennen kaikkea motivaatio jatkokuntoutukseen tai pidempiaikaiseen katkaisuhoitoon ja tarvittaessa myöntää maksusitoumus katkaisuhoitoon. A-klinikan tuottamia selviämisvuorokausia oli vuonna 2014 yhteensä 354, mikä tarkoittaa keskimäärin noin yhtä potilasta vuorokautta kohti Erikoissairaanhoito Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa Pohjois-Kymen sairaalan vieressä. Sairaalassa on viisi aikuispsykiatrista osastoa, nuoriso- ja lastenpsykiatrian osastot ja toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö. Sairaalaan tullaan lääkärin lähetteellä. Valtaosa aikuispsykiatrin vuodeosastoille ohjautuvista tulee yksiköihin mielenterveyslain 8-9 mukaisesti hoitoon määrättyinä. Lasten- ja nuorisopsykiatrialla on avohoitopalveluita Kotkan poliklinikalla. Kymenlaakson keskussairaalassa toimiva yleissairaalapsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon konsultaatiopalveluja somaattisen esh:n potilaille. Vastaanotolle tullaan lääkärin lähetteellä. Päivystyspotilaiden kohdalla tilanne tulisi kuitenkin vielä tarkastella uudelleen. Toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmät haasteet löytyvät psykiatrisen avo- ja laitoshoidon, sekä terveydenhuollon että hyvinvointineuvolan (tulevan perhekeskuksen) rajapinnoista. Molemmissa rajapinnoissa erityisiksi haasteiksi ovat nousseet reaaliaikainen tiedonkulku ja sekä toimintojen välimaastossa työskentely. Erikoissairaanhoidon tulee keskittyä erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden hoitoon, ei laajentua perusterveydenhuollon vastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Erikoissairaanhoidossa hoidettavat päihdepsykoosipotilaat ovat entisestään lisääntyvä potilasjoukko, mikä kasvattaa myös esh:n kuluja entisestään. Järvenpään sosiaalisairaala on toiminut päihdepotilaiden erikoissairaanhoidon tuottajana ja sinne on ohjattu esimerkiksi vaativat korvaushoidon aloitukset. Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa psykiatrisen erikoissairaanhoidon kulut Kotkassa ovat huomattavasti keskiarvoa korkeammat. Sekä inhimillisessä että taloudellisessa mielessä LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

88 13 panostukset ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen ja vaikuttavaan kuntoutukseen ja hoitoon ovat perusteltuja. 3.7 Erva -palvelut HYKS -erva-alue vastaa sellaisten kotkalaisten mielenterveys- ja päihdepotilaiden erityiskysymyksistä, joita ei ole mielekästä järjestää seudullisissa poliklinikka- tai sairaalapalveluissa niiden harvinaisuuden vuoksi. Tällaisia ovat mm. sukupuoli-identiteettitutkimukset, kulttuuripsykiatriset konsultaatiot, neuropsykiatria, työkyvyn tutkimukset, erityisen vaativat syömishäiriötutkimukset ja -hoidot. 4. Miepä -keskuksen organisoituminen ja johtaminen Miepä - keskus jakaantuu organisatorisesti kolmeen eri kokonaisuuteen; 1) mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjaan, 2) psykiatrian poliklinikkaan ja 3) Miekuun (=Kuntoutumisyksikkö Mieku). Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja ja Mieku ovat osa perusterveydenhuoltoa ja psykiatrian poliklinikka tuottaa erikoissairaanhoidon kiireettömiä palveluita. Ennaltaehkäisevöt palvelut (osa kaikkea toimintaa) Mielenterveys-ja päihdetyön palvelulinja (pth) Miepä-vastaanotto terveysasemilla (ajanvarauksella) Akuutti vastaanottotoiminta (ilman ajanvarausta) Psykososiaalinen kriisiapu Miepä -keskus Mieku Asumis-ja kuntoutuspalvelujen koordinointi (kotiin annettavat palvelut) Asumispalvelut (osto) Kuntoutuspalvelut Psykiatrian pkl (esh) Vastaanottotoiminta (lähetepkl) Kuva 1: Miepä -keskuksen toiminnat LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

89 14 1. Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja on osa perusterveydenhuoltoa ja se vastaa niiden mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon tarpeen arvioinnista, hoidon suunnittelusta, koordinoinnista, toteutuksesta ja arvioinnista, jotka eivät tule autetuksi avovastaanoton ns. aluelääkärin - aluehoitajan vastaanotolla. Palvelulinjan henkilökunta tekee erittäin tiivistä yhteistyötä avovastaanoton ja myös muiden sidosryhmien ja rajapinnoissa olevien yhteistyötahojen kanssa. Mielenterveys- ja päihdetyön palvelut vastaa myös mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon koordinoinnista esim. avovastaanotolta ja työterveyshuollosta, asumispalveluihin, kuntoutuspalveluihin ja /tai laitoshoitoon ja sieltä takaisin. Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinja vastaa myös ennaltaehkäisevän työn koordinoinnista ja ympärivuorokautisten kuntoutus- ja asumispalvelujen järjestämisestä ja koordinoinnista. Mielenterveys-ja päihdetyön palvelulinjan esimies Miepä - ajanvarausvastaanotto terveysasemilla Miepä akuuttivastaanotto Ryhmäkuntoutus Asumis-ja kuntoutuspalvelujen koordinointi -5 psyk+päihdesh - 1 sosiaaliohjaaja -1 päihdelääkäri -4 psyk.sh -1 psykiatri -2 psyk. sh - 1 mielish, - 1 askarteluohjaaja - 1 kuntoutusasiantuntija -2 lähihoitajaa -2 psyk.sh Kuva 2: Mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjan organisaatiomalli 2. Psykiatrian poliklinikka (esh) Psykiatrian poliklinikan lähetepoliklinikan tarkoituksena on järjestää aikuisväestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeenmukaiset palvelut sekä kehittää ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa mielenterveystyötä eri yhteistyötahojen kanssa. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

90 Psykiatrian lähetepoliklinikalle hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Lähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi terveyskeskus- tai työterveyslääkäri. Psykiatrian poliklinikka on avoinna virka-aikana. Psykiatrian poliklinikan työskentelymuotoina on psykiatrinen selvittely, tutkimus ja hoito, psykologiset ja sosiaaliset tutkimukset, yksilöterapiat, pari- ja perheterapia, verkostotapaamiset ja ryhmäkuntoutus. 15 Psykiatrian poliklinikan osastonhoitaja Sosiaalityöntekijät (2), toimistosihteerit (3) Vastaanottotoiminta: Tiimi 1 Vastaanottotoiminta: Tiimi 2 Vastaanottotoiminta: Tiimi 3 1 psykiatri 4 psyk. sh 2 psykologia 1 psykiatri 4 psyk. sh 1 psykologi 1 psykiatri 4 psyk. sh 1 psykologi Kuva 3: Psykiatrian poliklinikan organisaatiomalli 3. Kuntoutumisyksikkö Mieku Miekun organisoimis- ja johtamismalliin Miepä -keskuksen perustaminen ei tuo muutoksia. Miekusta siirtyy kuitenkin neljä henkilöä mielenterveys- ja päihdetyön palvelulinjalle. 4.1 Miepä -keskuksen johtamismalli Miepä -keskus on asiantuntijaorganisaatio, jonka johtamisessa korostuu prosessien kehittäminen ja niissä esiintyvien virheiden tai poikkeamien tunnistaminen ja välitön korjaaminen. Lisäksi johtamisessa korostuu rajapintayhteistyön merkitys esimerkiksi avoterveydenhuollon, asumispalvelujen, kuntoutuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon suuntaan. Lainsäädännön asettamat vaatimukset toiminnan ja henkilöstön johtamiselle on selvitettävä ja huomioitava johtamismallia suunniteltaessa. Tämä koskee erityisesti avoterveydenhuollon ja sosiaalihuollon rajapinnassa olevia asiakkaita / potilaita. Lisäksi vahvoihin professioihin (lääketiede, hoitotiede, LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

91 16 sosiaalihuolto) liittyvät haasteet tulee tunnistaa ja minimoida yhteisen synergiaedun saavuttamiseksi ja prosessien sujuvoittamiseksi. Vain tällä tavoin voidaan turvata asiakaslähtöinen toiminta. Johtajuudessa korostuu muutosjohtamisen taidot sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus kehittää toimintaa täysin puhtaalta pöydältä. 4.2 Miepä -keskuksen henkilökunta ja osaaminen Mielenterveys- ja päihdekeskus (=Miepä keskus) on osaamiskeskus, joka koostuu mielenterveys-, päihde- ja sosiaalihuollon osaajista. Mielenterveysosaaminen Päihdeosaaminen Miepäkeskus Sosiaalihuollon osaaminen Kuva 4: Miepä -keskuksen osaaminen Miepä -keskuksen perustaminen edellyttää resurssien lisäämistä erityisesti mielenterveys- ja päihdetyön palveluihin. Koska toiminnalla on tarkoitus korvata aiemmin A-klinikalta ostettuja palveluja, on osaamista ja resursseja vahvistettava nimenomaan henkilökuntaa lisäämällä. Kaupungin sisäisillä vakanssien siirroilla osaamista ja riittäviä resursseja ei voida varmistaa, mutta toki kaupungin oma henkilökunta voi hakea avoimiksi laitettavia paikkoja. Päihdepsykiatrin palkkaamiseen voidaan käyttää mielenterveystyön palvelualueella nykyisin palkkaamatta jääneen apulaisylilääkärin virkaan varattuja resursseja. Tavoitteena on saada virkaan vakituinen oma päihdelääkäri, mutta jos tässä ei onnistuta, lääkärin työpanos tulee hankkia ostopalveluna. Päihdepsykiatrin työpanoksen hankkiminen arvioidaan v lopulla. LIITE: Sosiaali- ja terveyslautakunta / 97

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.7.2015 alkaen

Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.7.2015 alkaen Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.7.2015 alkaen 2 Sisällysluettelo 1. Soveltamisohjeen käyttäjälle 3 2. Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus 3 3. Toimeentulotuen suuruus 4 3.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.5.2013 alkaen

Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.5.2013 alkaen Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.5.2013 alkaen 2 Sisällysluettelo 1. Soveltamisohjeen käyttäjälle 3 2. Toimeentulotuen rakenne ja tarkoitus 3 3. Toimeentulotuen suuruus 4 3.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA LIITE NRO 1, Perusturvalautakunta 19.2.2014 TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA Voimassa 20.2.2014 alkaen Ohjeelliset periaatteet yksilöllisen harkinnan tueksi. LIITE NRO 1, Perusturvalautakunta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje

Toimeentulotuen soveltamisohje Toimeentulotuen soveltamisohje 23.4.2014 Sisällys 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1 Tuen hakeminen... 4 2.2 Hakemuksen käsittely... 4 2.3 Eräät eritystilanteet...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA LIITE NRO 3, Perusturvalautakunta 10.6.2015 TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT OHJEET HAMINASSA Voimassa 11.6.2015 alkaen Ohjeelliset periaatteet yksilöllisen harkinnan tueksi. LIITE NRO 3, Perusturvalautakunta

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 22.01.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.3.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 25.9.2012 liite nro 7 Virallinen budjetti Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2014-31.12.2014

Perusturvalautakunta 25.9.2012 liite nro 7 Virallinen budjetti Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2014-31.12.2014 Äänekosken kaupunki Sivu 1 01000310 Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 3140 Työsuorituksien myyntituotot 10.400 10.000 4.188 8.000-20,0 Muut suoritteiden

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

Maanantai 4.3.2013 klo 10.00 10.41. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Maanantai 4.3.2013 klo 10.00 10.41. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Viranomainen PÖYTÄKIRJA Nro 2/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta KOKOUSAIKA Maanantai 4.3.2013 klo 10.00 10.41 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Sotilasavustuksen tarkoitus Turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle toimeentulo sekä Korvata asevelvolliselle itselleen hänen käytössään olevasta asunnosta

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. 1.1.2015 alkaen

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE. 1.1.2015 alkaen TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.1.2015 alkaen Päivitetty 17.12.2014 SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1 Tuen hakeminen... 4 2.2 Hakemuksen käsittely... 4

Lisätiedot

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen * Anita Urpilainen. läsnä klo 10.00-11.02.

Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen * Anita Urpilainen. läsnä klo 10.00-11.02. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 07/14.06.2013 1 Kokousaika 14.6.2013 klo 10.00 11.25. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk.

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk. 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEELLISET PERUSTEET 1.4.2014 alkaen 1. PERUSTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET: 1.1. Asumismenot: Toimeentulotuessa asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on viime

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.8.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone

Kaupunginhallituksen kokoushuone KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 11/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 16.12.2015 klo 17:00 Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat... 1 175 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

TP Yht. TA+ Toteuma 10 Toteuma 09 Tot-%/10 Arvio 2010 Arvio 2010 2009 Muutos 01-04 01-04 4 kk * 3 Va:n arvio 00000400 PERUSTURVAPALVELUT

TP Yht. TA+ Toteuma 10 Toteuma 09 Tot-%/10 Arvio 2010 Arvio 2010 2009 Muutos 01-04 01-04 4 kk * 3 Va:n arvio 00000400 PERUSTURVAPALVELUT Haukiputaan kunta Sivu 1 00000400 PERUSTURVAPALVELUT 0050 TALOUS 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 3080 Täydet valtiolta saadut ko 3083 Lääkäreiden koulutuskorva 78 489 76 700 20 046 3 860 26,1 60

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_2014

PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_2014 PETU Tulosyksiköt tuloslaskelma TULOT-MENOT kasvu 2013_ 22.1.2015 1 Toimielin 39 YHT.TOIM.AL.PERUSTURVAPALVELUT TP 2012 TP 2013 12-2013 Tot. % KS + M Kasvu Kasvu 12 - Tot. % Jäljellä Poikkeama TP2013 -%

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET TARJOUSPYYNTÖ/ LIITE 4 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET Espoon kaupungin terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 23.2.2012, kello 18.00 19.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seppälän nuorisotalo Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot