LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Huittisten kaupunki
|
|
- Arttu Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Huittisten kaupunki
2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN TARKOITUS LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUJÄRJESTELMÄT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET Perheiden palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola Perheneuvola Sosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Toinen aste Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Nuoriso- ja liikuntapalvelut Liikunnallinen nuorisotyö Nuorisotyö Nuorten työpaja Muu toiminta Lastensuojelu Lastensuojelun palvelujärjestelmä Lastensuojelun kokonaisuus Huittisissa Lastenvalvojan toiminta Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelut Lapsia ja nuoria koskevat hankkeet Huittisissa Huittisten seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Lapset ja perheet Varhaisnuoret Toimintaa nuorille Muuta toiminta Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena oleva muu toiminta Lähipoliisitoiminta Järjestötoiminta SUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEKSI... 56
3 3 4.1 Lastensuojelun strateginen suunta ja tulevaisuuden näkymät Lastensuojelusuunnitelman seuranta LIITTEET
4 4 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN TARKOITUS Huittisten kaupungin perusturvakeskus on aloittanut lastensuojelusuunnitelman valmistelun perusturvalautakunnan päätöksen ( ) mukaisesti voimaan tuleen lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä, on laadittava sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi että lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on uusi lakisääteinen työkalu, jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma toimii jatkossa osana kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkastetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat painopisteet ja linjaukset sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Suunnitelman lain mukaan tulee sisältää seuraavat tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa, 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Huittisissa perusturvalautakunta päätti ( ) perustaa lastensuojelusuunnitelman valmistelua varten ohjausryhmän, samalla perusturvalautakunta pyysi sivistyspalvelukeskusta ja kaupunginhallitusta nimeämään ohjausryhmään edustajansa.
5 5 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa valmistelevaan ohjausryhmään nimettiin perusturvajohtaja (Timo Kaaja) Kristiina Piirala, sosiaalityön johtaja Sinikka Piranen, lääkäri Olli Bäckman sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jouni Isotalo ja perusturvalautakunnan jäsenet Outi Kontio ja Marja-Riitta Jaakkola. Nuoriso- ja liikuntalautakunnan edustajaksi ohjausryhmään valittiin Aino Tammi ja nuoriso- ja liikuntapalvelujen viranhaltijaedustajana ohjausryhmässä toimi Teuvo Munkki. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi nimettiin Outi Kontio. Käytännön työ tehdään työryhmässä, on tehty työryhmässä, jonka kokoonkutsuja on sosiaalityön johtaja Sinikka Piranen ja johon on kutsuttu lastensuojelutyötä tekevien tahojen edustajia (sosiaali, terveys, koulu, liikunta, nuoriso, seurakunnat, järjestöt, poliisi, lastensuojelun kehittämisyksikkö). Nuoriso- ja liikuntapalveluja käytännön työtä tekevässä työryhmässä edustavat vapaa-aikaohjaaja Sirkka Kuja- Kanto ja nuorisoohjaaja Reija Kankilampi. Työryhmä: Kaija Vesterinen, sosiaalityöntekijä Leila Rantala, lastenneuvolan terveydenhoitaja Mirjami Kaaja, päivähoidon johtaja Miia Mynttinen, päiväkodin johtaja Olli Bäckman, lääkäri Petra Vaelma-Nummisto, kouluterveydenhoitaja Pirkko Niemi, koulun sosiaalityöntekijä Reija Kankilampi, nuoriso-ohjaaja Santra Rinne, perheneuvolan psykologi Sari Lähdeniemi, lastenneuvolan terveydenhoitaja Sinikka Piranen, sosiaalityön johtaja Sirkka Kuja- Kanto, vapaa-aikaohjaaja Sirpa Minkkinen, erityisluokanopettaja Tiina Ruusumaa, lapsityönohjaaja / seurakunta Taru Hallamaa, käsikirjoittaja Työryhmän tukena ovat toimineet: Ohjausryhmä: Aila Hänninen, kaupunginhallituksen jäsen
6 6 Maarit Säilä, koulutuslautakunnan jäsen Marja-Riitta Jaakkola, perusturvalautakunnan jäsen Outi Kontio, perusturvalautakunnan jäsen (ryhmän kokoonkutsuja ja puheenjohtaja) Satu Törmä, kaupunginhallituksen jäsen Kristiina Piirala (Timo Kaaja saakka), perusturvajohtaja Eija Mattila, koulutusjohtaja Teuvo Munkki, nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Sinikka Piranen, sosiaalityön johtaja Jouni Isotalo, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Olli Bäckman, lääkäri Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen on kunnan eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyönä toteutettavaa toimintaa. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja muiden kunnan viranomaisten on kerättävä tietoa lasten sekä nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä välitettävä sitä niille viranomaisille ja päätöksentekijöille, jotka voivat oman toimintansa kautta vaikuttaa lasten kasvuoloihin. Kunnan keräämää ja analysoimaa seurantatietoa hyödynnetään päätettäessä palveluihin varattavista määrärahoista sekä ehkäisevässä että varsinaisessa lastensuojelussa. Lastensuojelua tulee ohjata ja johtaa tietoon perustuen. Suunnitelma varmistaa, että kunnan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä toiminta on sekä tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Kunnan keskeiset tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. kunnassa asuvien lasten kasvuolojen kehittäminen ja ongelmien vähentäminen sekä ehkäiseminen, 2. lasten vanhempien ja lasten kasvatuksesta huolehtivien muiden kasvattajien tukeminen sekä ehkäisevä lastensuojelu, 3. lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen. Suunnitelma antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännöntekijöille kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista että tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman sisältöä ohjaa lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kun-
7 7 nan/seudun lasten ja nuorten että perheiden palvelutarpeet suunnitelma on siis enemmän lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua, ja vähemmän organisaatio-, hallinnonala- tai ammattilähtöiseen näkökulmaan perustuvaa tarkastelua. 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA Huittinen on asukkaan kaupunki Satakunnassa. Vuonna 2009 huittislaisista 26,7 prosenttia on alle 25 -vuotiaita ja 14,8 prosenttia on alle 15 -vuotiaita. Huittisissa asuvista perheistä lapsiperheitä on 37 prosenttia, joista 18,4 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä. Lapsiperheiden määrän osuutta kaupungin kaikista perheistä ja sen muutoksista kuvataan kuviossa 1. Lapsiperheiden määrä on viime vuosien aikana vähentynyt, mutta laskua vuodesta 2007 vuoteen 2009 on tapahtunut vain prosenttiyksikön verran. Kuvio 2. kuvaa yksinhuoltajaperheiden osuutta prosentteina lapsiperheistä. Kuviosta ilmenee, että Huittisissa on keskimäärin vähemmän yksinhuoltajaperheitä kuin Satakunnassa ja koko maassa. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) 38, ,8 37,6 37,4 37, ,8 36,6 36, Kuvio 1. Lapsiperheiden määrä, % perheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )
8 8 Kuvio 2. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Huittisten työttömyysprosentti vuonna 2010 oli keskimäärin 8,2. Vuonna 2009 nuorisotyöttömiä oli 14,3 % vuotiaasta työvoimasta ja kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 10,5 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria on Huittisissa hieman enemmän kuin muualla Satakunnassa ja Suomessa (kuvio 3). (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Kuvio 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )
9 9 Huittisten kaupungin asuinympäristö on ihmisläheinen. Kaupunki tarjoaa kaikki päivittäisessä elämässä tarvittavat palvelut lähes kävelymatkan päässä toisistaan. Lasten asuinympäristönä Huittinen on turvallinen ja puhdas. 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUJÄRJESTELMÄT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET 3.1 Perheiden palvelut Perheen hyvinvointi on Huittisissa etusijalla. Kuntalaisesta huolehditaan hänen koko elinkaarensa ajan ja kaupunki pyrkii kehittämään ja järjestämään palveluja ja toimintaa lapsille ja lapsiperheille Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Pyrkimyksenä on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, niiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen sekä hyvä synnytyksen hoito ja vastasyntyneestä huolehtiminen. Laajassa mielessä äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Valmistautuminen vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen luovat pohjan pitkään jatkuvalle kehitykselle perheeksi. Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, henkilökohtainen ohjaus ja perhevalmennus. Äitiysneuvolan lääketieteellisen ja hoidollisen seurannan lisäksi asiakkaille tarjotaan sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea ja apua uudessa elämäntilanteessa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa Äitiyshuollon tuloksellisuus edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon systemaattista, tiivistä ja toisiaan arvostavaa yhteistyötä. Huittisten äitiysneuvolalla on toimivat yhteistyösuhteet kolmeen eri suuntaan; Satakunnan keskussairaa-
10 10 laan, Vammalan Aluesairaalaan ja Turun Yliopistolliseen keskussairaalaan. Yhteisissä tapaamisissa sovitaan äitiyshuollon tavoitteet, toimintalinjat, hoitokäytännöt ja seuranta. Äitiyshuollon ammattitaidon ylläpitämiseksi alueella järjestetään säännöllistä täydennyskoulutusta. Alueelliset hoito-ohjelmat, kuten äitiyspoliklinikalle lähettämisen kriteerit tai lyhytjälkihoitoisen synnytyksen käytännöt, pidetään ajan tasalla yhteistyössä koko toiminta-alueen yksiköiden kanssa. Äitiysneuvolan kehittämistoimenpiteet: v Perhevalmennuksen ja muun ryhmätoiminnan kehittäminen perheiden tarpeita vastaaviksi. v Laajan terveystarkastuksen sisällön kehittäminen perheen tarpeet huomioiden. v Erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhainen toteaminen ja suunnitelma tuen toteuttamisesta yhdessä perheen kanssa. v Ehkäisevään perhetyöhön riittävä resursointi sekä selkeästi määritellyt toimintalinjat Lastenneuvola Neuvolapalvelut kuuluvat väestövastuiseen toimintaan ja ovat asiakkaille maksuttomia. Neuvolan keskeisiä työmuotoja ovat ajanvarauksella toimiva vastaanotto, puhelinneuvonta, kotikäynnit ja ryhmätoiminta. Lastenneuvolan perustehtävänä on seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sen eri vaiheissa ja tukea vanhempia lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä tilanteissa. Neuvolasta saa apua myös parisuhdeasioissa ja siellä osataan tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat perheet. Lastenneuvolan toimintaa ohjaa perhekeskeinen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen pohjaava työote. Terveydenhoitajan ja lääkärin muodostama työpari vastaa määräaikaistarkastusten toteuttamisesta ja tarvittaessa jatkohoitoon ja tukipalveluihin ohjaamisesta. Lastenneuvolassa annetaan myös rokotusohjelman mukaiset rokotukset.
11 11 Huittisissa neuvolatyössä tunnistetaan lasten ja perheiden tuen tarve, mutta paikallisena haasteena onkin tuen järjestyminen tarvitseville. Perheiden ja lasten pahoinvointi on lisääntynyt, joka näkyy elämänhallinta-, mielenterveys- ja päihdeongelmina. Vanhemmat tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta arjen hallintaan ja vanhemmuuteen sekä lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa. Lasten neurologisesta kehityksestä ja sen yhteydestä oppimishäiriöihin on viime vuosina saatu paljon lisää tietoa ja neuvolassa otetaan käyttöön uusi leikki-ikäisten lasten neurologinen arvio - tutkimusmenetelmä (LENE). Sen avulla voidaan ohjata jo varhaisessa vaiheessa tukea tarvitsevat lapset varhaiskuntoutuksen piiriin. Lastenneuvola tekee säännöllisesti yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun ja päivähoidon kanssa. Neuvolan kehittämistoimenpiteet: v Tehokasta ja nopeammin järjestyvää varhaiskuntoutusta mahdollisimman lähelle lapsen arkea (puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, neuropsykologinen kuntoutus) v Asetuksen mukaisten laajojen terveystarkastusten toteuttaminen ja tarvittaessa tarpeenmukaisen tuen järjestäminen ja laaditaan suunnitelma tuesta, sen seurannasta ja arvioinnista v Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskuntoutuksen kehittäminen yhteistyössä terveyskeskuksen fysioterapian, perheneuvolan, päivähoidon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa v TAVOITTEENA on saada lapsiperheiden kotipalvelua neuvolan ennaltaehkäisevään työhön Perheneuvola Sosiaalihuoltolain (710/82) 17 :n mukaan kuntien on huolehdittava muun muassa kasvatus- ja perheneuvonnan järjestämisestä. Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa (19 ). Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lapsen ja nuoren myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua
12 12 ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lapsen kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Perheneuvolan tehtävät: 1. Asiakastyö (ennaltaehkäisevä asiakastyö, varhainen tuki, lapsen kehitykseen ja kasvatukseen, aviopuolisoiden välisiin ongelmiin tai perheen rakenne- ja toimintahäiriöihin liittyvät tutkimukset sekä yksilö-, pari-, ryhmä-, perhe-, kriisi-, verkosto- ja lyhytterapiat). 2. Yhteistyö ja asiantuntija-avun antaminen kasvatus- ja perheasioissa (neuvottelut, lausunnot sekä konsultaatio ja työnohjaus muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville). 3. Perheneuvonnan alueen tiedotus- ja vaikutus toiminta sekä alan täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen antaminen myös muulle sosiaalitoimelle ja tehtävään erikoistuvalla. 4. Kehittämistoiminta Perheneuvola osallistuu myös perheasioiden sovittelun antamiseen ja koulun psykososiaalisen oppilashuollon toteuttamiseen. Huittisissa kasvatus- ja perheneuvonta on toteutettu perheneuvolassa, jossa on psykologin ja sosiaalityöntekijän työpari ja tarvittaessa konsultoiva lääkäri. Perheneuvola toimii terveyskeskuksen tiloissa. Perheneuvola palvelee pikkulapsiperheitä sekä alakouluikäisten lasten perheitä, yläkouluikäiset saavat tukea terveyskeskuspsykologilta ja Huittisten psykiatrian poliklinikalla toimivalta nuorisopsykologilta. Tutkimuksen ja hoidon syynä perheneuvolassa ovat lasten sosioemotionaaliset, psyykkiset ja neurologiset ongelmat. Lasta tavataan yhdessä vanhempien ja perheen kanssa, koska perhe keskeisesti vaikuttaa ja osallistuu lapsen toipumisprosessiin. Perheneuvolan psykologin työkuvaan kuuluvat erityisesti lasten kehitys- ja oppimistutkimukset, lasten tunnepuolen tutkimukset sekä lasten tukikäynnit, Sosiaalityöntekijän työ painottuu vanhemmuuden tukeen ja neuvontaan sekä parisuhdetyöhön. Perheterapiaa tehdään nykyisin suurelta osin työparina. Viime vuosina lasten levottomuus ja käytöshäiriöt ovat lisänneet tarvetta vanhemmuuden tukemiseen sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen ohjaukseen. Avio- ja avoerojen lisääntyessä myös lasten tuen tarve erotilanteissa ja huoltajuuskiistoissa on lisääntynyt. Alustavat lapsen
13 13 ja perheen tutkimukset tehdään paikallisesti ja tarvittaessa tarkempia tutkimuksia tehdään lastenneurologian ja psykiatrian poliklinikoilla Porissa ja Turussa, osin myös Sastamalassa ja Loimaalla. Tutkimusten pohjalta laaditaan lapselle ja perheelle kuntoutussuunnitelma. Tärkeimpiä lapsen kuntoutusmuotoja varhaiskuntoutuksessa ovat puheterapia, toimintaterapia sekä neuropsykologinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus. Puheterapeutin virka on terveyskeskuksessa, mutta vakituisen työntekijän saaminen on ollut vaikeaa, joten palvelua on ostettu Sastamalasta, Nokialta ja Tampereelta. Toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta saadaan yksityisiltä palveluntuottajilta mm. Sastamalasta ja Tampereelta. Ryhmäkuntoutus on toteutettu Huittisissa yksityisen psykologin toimesta. Perhekuntoutuskeskus Huvitus antaa erityislasten perheille sopeutumisvalmennusta ja lastenpsykiatrista perhekuntoutusta. Huittisissa on käynnistymässä moniammatillinen lasten asiakasyhteistyöryhmä, jossa on tarkoitus tehdä kuntoutussuunnitelmia ja seurata erityistä tukea vaativien lasten kehitystä ja kuntoutusta. Varhaisen puuttumisen avulla pyritään tukemaan lapsen tervettä psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Perheneuvola tekee yhteistyössä esiopetuksen kanssa kouluvalmiusarviointeja. Ryhmätutkimuksesta ollaan luopumassa ja vain tarvittaessa tehdään lapsen yksilötutkimuksia. Kouluvalmiuden arviointia varten esikouluryhmässä tehdään kartoitus lapsen suoriutumisesta eri osa-alueilla. Psykologinen tutkimus ja vanhempien haastattelu tehdään perheneuvolassa. Palautteella saadut tiedot kootaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien ja esiopettajan kanssa lapsen koulumuoto ja oppimisen tukitoimet. Alakoulu tavallisimmin ohjaa lapsia perheneuvolaan oppimispulmien ja tunnepuolen ongelmien vuoksi. Tutkimusjakson päätteeksi ja myös hoitoprosessin aikana opettaja on keskeisesti mukana tekemässä ja toteuttamassa suunnitelmaa lapsen tukemiseksi. Oppimispulmien kuntoutuksessa opettaja ja erityisopettaja ovat avainasemassa. Oppimisen erityiskuntoutusta on hankittu pääosin yksityiseltä taholta (Neuropsykologipalvelu Frontaalo Tampereella). Perheneuvola on koululla mukana lasten hyvinvoinnin seurannassa oppilashuollon kautta.
14 14 Perheneuvolan kehittämistoimenpiteet: v lasten kuntoutuspalvelujen turvaaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. v neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen lasten neuropsykiatristen ongelmien kuntoutuksessa, tärkeänä osana lasten asiakasyhteistyöryhmään osallistuminen v varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen yhteistyössä neuvolan kanssa v vanhemmuuden ja parisuhteiden tukeminen yhteistyössä eri tahojen kanssa Sosiaalityö Sosiaalityö on osa kunnan sosiaalipalveluja. Sosiaalityö on sosiaalityön koulutuksen saaneen työntekijän antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Palvelua annetaan joko yksilölle, perheelle tai yhteisölle. Kunnallisen sosiaalityön vastuulla on toisaalta kunnan sosiaalihuollon kokonaisuus, toisaalta kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden auttaminen. Sosiaalityössä asiakkaita voidaan tarpeen mukaan ohjata myös muiden palvelujen piiriin. Näillä toimilla tuetaan vaikeuksissa olevia henkilöitä ja perheitä. Asiakastyöstä saatuja kokemuksia ja asiantuntemusta hyödynnetään kunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa edistämään kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityöllä vahvistetaan tuen tarpeessa olevien kansalaisten voimavaroja ja tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa ja selviytymistä. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja ratkaista sosiaalisia ongelmia ja näin ylläpitää ja edistää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Yksilökohtaisessa sosiaalityössä sosiaalityöntekijät neuvovat ja ohjaavat asiakkaitaan, selvittävät asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestävät viranomaisverkostoissa muita tarvittavia tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät henkilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Yhteisötyöllä ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä yhteisöissä sekä vahvistetaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta lähiyhteisöjensä kehittämiseen. Yhteisötyössä sosiaalityöntekijät ja muut sosiaalialan ammattilaiset auttavat yksittäisiä henkilöitä ja ryhmiä lisäämään yhteisöjensä hyvinvointia ja luomaan verkostoja yhteisön jäsenten ja eri hallinnonalojen vir-
15 15 kamiesten sekä järjestöjen ja muiden tahojen kesken. Sosiaalityön tiimiorganisaatio on kuvattu liitteessä 1. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Tämänlaisella henkilön toimintakykyä voidaan parantaa myös kuntouttavan työtoiminnan avulla. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työvoimatoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen, esimerkiksi sosiaalityöntekijä, laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntien on kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa joko työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen, toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Huittisten kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintanaan. Aktivointisuunnitelmia laativat yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan suunnittelusta yksi työnsuunnittelija. Toimeentuloturva Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Opiskelijaa edellytetään hakemaan töitä lukukauden ulkopuolella. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elä-
16 16 män kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esimerkiksi, jos hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (Laki toimeentulotuesta 6 ). Toimeentulotuen myöntää vakinainen oleskelukunta (Laki toimeentulotuesta 14 ). Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta joissakin tapauksissa voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Huittisissa toimeentuloturvan parissa työskentelee sosiaalipalvelutiimissä 1 sosiaalityöntekijä, 1 ½ sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijä. Lapsiperheiden palvelutiimin sosiaalityöntekijä ja erityissosiaalityöntekijä tekevät lastensuojeluperheiden toimeentulotukipäätökset. Huittisten sosiaalitoimen toimeentuloturvan asiakkaina huittislaisista oli 5 prosenttia vuotiaista toimeentulotukea sai 12,9 prosenttia. Huittislaisista lapsiperheistä 6,3 prosenttia sai toimeentulotukea. Kuviosta 3. ilmenee toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus prosentteina lapsiperheistä. Huittisissa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä on ollut keskimääräisesti pienempi kuin Satakunnassa ja koko maassa. Kaikki tässä mainitut tilastotiedot perustuvat vuoden 2009 tilastotietoihin Huittinen Satakunta Koko maa
17 17 Kuvio 3. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Sosiaalityön kehittämisehdotukset: v päihdetyön kehittäminen yhdessä terveydenhuollon, koulun ja nuorisotoimen sekä seurakunnan kanssa (Päihdetyön hanke) v kuntouttavaan työtoimintaan enemmän vaihtoehtoja erityistä tukea tarvitseville v ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö Lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalihuoltolain 17 mukaan kunnan on järjestettävä kotipalvelua. Kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen tavanomaisista tehtävistä. Lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa (lastensuojelulaki 36 ). Huittisissa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnot ovat yhdistyneet kotihoidoksi vuonna Kotihoito on vanhuspalvelusektorilla ja sitä on kehitetty ensisijaisesti vanhusväestön tarpeisiin. Lisääntynyt kotihoidon tarve vanhuspalveluissa on vienyt resurssia lapsiperheiden kotipalvelusta. Tämä seikka on nyt huomioitu ja lapsiperheiden kotipalveluun on nimetty työntekijä. Lapsiperheiden kotipalvelussa lähihoitajan tehtäviin kuuluvat päivittäiset kodinhoidolliset tehtävät ja lastenhoito, kasvatuksessa ohjaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Perheiden avun tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Kotipalvelusta peritään asiakkaalta kotihoidon maksutaulukon mukainen, bruttotulojen, perheen koon ja palvelun määrän mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Lapsiperheiden kotipalvelun kehittämisehdotukset:
18 18 v Lapsiperheiden kotipalvelun resurssien lisääminen 3.2 Kasvatus- ja opetuspalvelut Huittisten kaupungin tavoitteena on laadukkaan ja turvallisen kasvu-, harrastus- ja opinpolun mahdollistaminen kuntalaisille. Käytännön toimenpiteinä tämä tarkoittaa, että toimitaan kasvatuskumppaneina, ehkäistään kiusaamista ja edistetään osallisuutta sekä tuetaan omatoimista tiedonhankintaa ja harrastustoimintaa Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan. Perheen hakiessa lapselleen päivähoitopaikkaa varhaiskasvatusjohtaja käy keskustelun päivähoidon tarpeesta ja päivähoitovaihtoehdoista yhdessä perheen kanssa. Tavoitteena on löytää lapsen edun mukainen ja perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto. Päivähoitomuodon ja paikan valintaan vaikuttavat myös mahdolliset lapsen tuen tarpeet ja perheen elämänhallinnan erilaiset pulmat. Huittisten kaupungissa päivähoito järjestetään jokaiselle alle kouluikäiselle hoitoa tarvitsevalle lapselle lain säätämässä ajassa. Päivähoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti vanhempien toiveiden mukaisesti. Päivähoidosta vastaa varhaiskasvatusjohtaja apunaan palvelusihteeri. Kaupunkimme päivähoidon yhteisiä arvoja ovat: luottamus, turvallisuus, leikki sekä kiireettömyys ja kodikkuus. Päivähoidon toimintamuotoja ovat päiväkodit, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito sekä yksityinen valvottu päivähoito. Kelan maksamia lastenhoidon tukia ovat kotihoidon tuki (vanhempi hoitaa lasta) ja yksityisen hoidon tuki (lapsi on hoidossa yksityisellä päivähoidon tuottajalla). Huittisissa toimii 4 päiväkotia (Huhkola, Huvikumpu, Kuninkainen ja Vampula), 2 ryhmäperhepäiväkotia (Kuninkainen ja Vampula), kolmisenkymmentä perhepäivähoitajaa ja 4 yksityistä päivähoidon tuottajaa.
19 19 Varhaiskasvatuksessa hyvät ja läheiset vuorovaikutussuhteet ovat toiminnan keskeinen perusta ja lasta kehitysriskeiltä suojaava tekijä. Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset turvallisille ja kiinteille vuorovaikutussuhteille kyetään luomaan. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön, kasvatuskumppanuuden, perustana ovat luottamus, kunnioitus, kuuleminen ja dialogisuus. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on myös varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnan lähtökohtana on lapsen oikeus saada tukea ja apua heti huolen ilmetessä. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskien tuntemiseen ja tunnistamiseen sekä havainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavissa aikuisissa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyen, yhteistyötä perheen kanssa tiivistetään. Varhainen puuttuminen ja nopea reagointi ehkäisevät ongelmien kasaantumista ja mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa syrjäytymistä ja on näin ennaltaehkäisevää toimintaa. Tuki varhaiskasvatuksessa voi olla niin rakenteellista kuin sisällöllistäkin: rakenteellinen tuki: sisällöllinen tuki: esim. ryhmäkoon pienennys ryhmäavustaja päivähoitopaikka lapsen kehityksen tukemiseksi lapsen iän ja kehitystason mukainen tuki henkilöstön koulutus erityislastentarhanopettajan konsultointi kuntouttava pienryhmätoiminta yksilölliset lasta koskevat suunnitelmat moniammatillinen yhteistyö Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa / kuntoutussuunnitelmassa määritellään lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet ja tukimuodot ja menetelmät niin kotona kuin päivähoidossakin. Yhdessä perheen ja moniammatillisen verkoston kanssa luodaan lapselle sellainen kasvun ja oppimisen polku, mikä turvaa lapselle suotuisan kasvun, kehityksen ja oppimisen ja tukitoimien jatkuvuuden.
20 20 Lastensuojelulain mukaan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Mikäli päivähoidon työntekijä havaitsee puutteita tai osaamattomuutta mm. lapsen hoidossa ja huolenpidossa, tulee lapsesta tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksen tavoitteena on puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia vaarantaviin riskitekijöihin. Päivähoito on osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Onnistuakseen se vaatii yhteistyötä vanhempien, lastensuojelun ja päivähoidon kesken. Varhaiskasvatuksen kehittämistoimenpiteet: v perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäivähoitajien ammatillisen ja pedagogisen osaamisen säännöllinen tukeminen v integroidun erityisryhmän perustaminen v varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja esiintuominen, sekä osaamista tukevan koulutuksen lisääminen v varhaiskasvatuksen tiimityöskentelyn ja moniammatillisen verkostoitumisen kehittäminen v lastensuojelun tukitoimena päivähoidossa olevien lasten suunnitelmallinen tukeminen; lapsikohtaisissa suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ja arvioiminen v sisällöllisten tukitoimien kehittämien Esiopetus Lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna, pääsääntöisesti kuusivuotiaana. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä päättää lapsen huoltaja. Haku esiopetukseen on tammikuussa ja koulutusjohtaja tekee päätökset esiopetuspaikasta maaliskuussa. Huittisissa esiopetusta järjestetään sivistyspalvelukeskuksessa kasvatus- ja opetuspalveluna. Esiopetusta annetaan lainsäädännön edellyttämät 700 tuntia, keskimäärin 4 tuntia päivässä noudattaen pääsääntöisesti koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetus järjestetään niin, että lapsella on mahdollisuus päivähoitopalveluihin. Esiopetusta
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
Lisätiedot4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN
4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotPerusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotVille Järvi
LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotOppilashuolto muuttuvissa perusteissa
Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
Lisätiedot1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA
1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotKo u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU
Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä
LisätiedotNIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO
Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO
Lisätiedot4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotPerheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?
Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 11.12.2012 207 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
Lisätiedot