LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Huittisten kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2011 2015. Huittisten kaupunki"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Huittisten kaupunki

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN TARKOITUS LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUJÄRJESTELMÄT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET Perheiden palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola Perheneuvola Sosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Toinen aste Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Nuoriso- ja liikuntapalvelut Liikunnallinen nuorisotyö Nuorisotyö Nuorten työpaja Muu toiminta Lastensuojelu Lastensuojelun palvelujärjestelmä Lastensuojelun kokonaisuus Huittisissa Lastenvalvojan toiminta Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelut Lapsia ja nuoria koskevat hankkeet Huittisissa Huittisten seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Lapset ja perheet Varhaisnuoret Toimintaa nuorille Muuta toiminta Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena oleva muu toiminta Lähipoliisitoiminta Järjestötoiminta SUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEKSI... 56

3 3 4.1 Lastensuojelun strateginen suunta ja tulevaisuuden näkymät Lastensuojelusuunnitelman seuranta LIITTEET

4 4 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN TARKOITUS Huittisten kaupungin perusturvakeskus on aloittanut lastensuojelusuunnitelman valmistelun perusturvalautakunnan päätöksen ( ) mukaisesti voimaan tuleen lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä, on laadittava sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi että lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on uusi lakisääteinen työkalu, jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma toimii jatkossa osana kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkastetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat painopisteet ja linjaukset sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Suunnitelman lain mukaan tulee sisältää seuraavat tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa, 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Huittisissa perusturvalautakunta päätti ( ) perustaa lastensuojelusuunnitelman valmistelua varten ohjausryhmän, samalla perusturvalautakunta pyysi sivistyspalvelukeskusta ja kaupunginhallitusta nimeämään ohjausryhmään edustajansa.

5 5 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa valmistelevaan ohjausryhmään nimettiin perusturvajohtaja (Timo Kaaja) Kristiina Piirala, sosiaalityön johtaja Sinikka Piranen, lääkäri Olli Bäckman sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jouni Isotalo ja perusturvalautakunnan jäsenet Outi Kontio ja Marja-Riitta Jaakkola. Nuoriso- ja liikuntalautakunnan edustajaksi ohjausryhmään valittiin Aino Tammi ja nuoriso- ja liikuntapalvelujen viranhaltijaedustajana ohjausryhmässä toimi Teuvo Munkki. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi nimettiin Outi Kontio. Käytännön työ tehdään työryhmässä, on tehty työryhmässä, jonka kokoonkutsuja on sosiaalityön johtaja Sinikka Piranen ja johon on kutsuttu lastensuojelutyötä tekevien tahojen edustajia (sosiaali, terveys, koulu, liikunta, nuoriso, seurakunnat, järjestöt, poliisi, lastensuojelun kehittämisyksikkö). Nuoriso- ja liikuntapalveluja käytännön työtä tekevässä työryhmässä edustavat vapaa-aikaohjaaja Sirkka Kuja- Kanto ja nuorisoohjaaja Reija Kankilampi. Työryhmä: Kaija Vesterinen, sosiaalityöntekijä Leila Rantala, lastenneuvolan terveydenhoitaja Mirjami Kaaja, päivähoidon johtaja Miia Mynttinen, päiväkodin johtaja Olli Bäckman, lääkäri Petra Vaelma-Nummisto, kouluterveydenhoitaja Pirkko Niemi, koulun sosiaalityöntekijä Reija Kankilampi, nuoriso-ohjaaja Santra Rinne, perheneuvolan psykologi Sari Lähdeniemi, lastenneuvolan terveydenhoitaja Sinikka Piranen, sosiaalityön johtaja Sirkka Kuja- Kanto, vapaa-aikaohjaaja Sirpa Minkkinen, erityisluokanopettaja Tiina Ruusumaa, lapsityönohjaaja / seurakunta Taru Hallamaa, käsikirjoittaja Työryhmän tukena ovat toimineet: Ohjausryhmä: Aila Hänninen, kaupunginhallituksen jäsen

6 6 Maarit Säilä, koulutuslautakunnan jäsen Marja-Riitta Jaakkola, perusturvalautakunnan jäsen Outi Kontio, perusturvalautakunnan jäsen (ryhmän kokoonkutsuja ja puheenjohtaja) Satu Törmä, kaupunginhallituksen jäsen Kristiina Piirala (Timo Kaaja saakka), perusturvajohtaja Eija Mattila, koulutusjohtaja Teuvo Munkki, nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Sinikka Piranen, sosiaalityön johtaja Jouni Isotalo, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Olli Bäckman, lääkäri Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen on kunnan eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyönä toteutettavaa toimintaa. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja muiden kunnan viranomaisten on kerättävä tietoa lasten sekä nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä välitettävä sitä niille viranomaisille ja päätöksentekijöille, jotka voivat oman toimintansa kautta vaikuttaa lasten kasvuoloihin. Kunnan keräämää ja analysoimaa seurantatietoa hyödynnetään päätettäessä palveluihin varattavista määrärahoista sekä ehkäisevässä että varsinaisessa lastensuojelussa. Lastensuojelua tulee ohjata ja johtaa tietoon perustuen. Suunnitelma varmistaa, että kunnan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä toiminta on sekä tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Kunnan keskeiset tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. kunnassa asuvien lasten kasvuolojen kehittäminen ja ongelmien vähentäminen sekä ehkäiseminen, 2. lasten vanhempien ja lasten kasvatuksesta huolehtivien muiden kasvattajien tukeminen sekä ehkäisevä lastensuojelu, 3. lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen. Suunnitelma antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännöntekijöille kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista että tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman sisältöä ohjaa lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kun-

7 7 nan/seudun lasten ja nuorten että perheiden palvelutarpeet suunnitelma on siis enemmän lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua, ja vähemmän organisaatio-, hallinnonala- tai ammattilähtöiseen näkökulmaan perustuvaa tarkastelua. 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA Huittinen on asukkaan kaupunki Satakunnassa. Vuonna 2009 huittislaisista 26,7 prosenttia on alle 25 -vuotiaita ja 14,8 prosenttia on alle 15 -vuotiaita. Huittisissa asuvista perheistä lapsiperheitä on 37 prosenttia, joista 18,4 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä. Lapsiperheiden määrän osuutta kaupungin kaikista perheistä ja sen muutoksista kuvataan kuviossa 1. Lapsiperheiden määrä on viime vuosien aikana vähentynyt, mutta laskua vuodesta 2007 vuoteen 2009 on tapahtunut vain prosenttiyksikön verran. Kuvio 2. kuvaa yksinhuoltajaperheiden osuutta prosentteina lapsiperheistä. Kuviosta ilmenee, että Huittisissa on keskimäärin vähemmän yksinhuoltajaperheitä kuin Satakunnassa ja koko maassa. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) 38, ,8 37,6 37,4 37, ,8 36,6 36, Kuvio 1. Lapsiperheiden määrä, % perheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )

8 8 Kuvio 2. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Huittisten työttömyysprosentti vuonna 2010 oli keskimäärin 8,2. Vuonna 2009 nuorisotyöttömiä oli 14,3 % vuotiaasta työvoimasta ja kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 10,5 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria on Huittisissa hieman enemmän kuin muualla Satakunnassa ja Suomessa (kuvio 3). (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Kuvio 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )

9 9 Huittisten kaupungin asuinympäristö on ihmisläheinen. Kaupunki tarjoaa kaikki päivittäisessä elämässä tarvittavat palvelut lähes kävelymatkan päässä toisistaan. Lasten asuinympäristönä Huittinen on turvallinen ja puhdas. 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUJÄRJESTELMÄT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET 3.1 Perheiden palvelut Perheen hyvinvointi on Huittisissa etusijalla. Kuntalaisesta huolehditaan hänen koko elinkaarensa ajan ja kaupunki pyrkii kehittämään ja järjestämään palveluja ja toimintaa lapsille ja lapsiperheille Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Pyrkimyksenä on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, niiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen sekä hyvä synnytyksen hoito ja vastasyntyneestä huolehtiminen. Laajassa mielessä äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Valmistautuminen vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen luovat pohjan pitkään jatkuvalle kehitykselle perheeksi. Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, henkilökohtainen ohjaus ja perhevalmennus. Äitiysneuvolan lääketieteellisen ja hoidollisen seurannan lisäksi asiakkaille tarjotaan sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea ja apua uudessa elämäntilanteessa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa Äitiyshuollon tuloksellisuus edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon systemaattista, tiivistä ja toisiaan arvostavaa yhteistyötä. Huittisten äitiysneuvolalla on toimivat yhteistyösuhteet kolmeen eri suuntaan; Satakunnan keskussairaa-

10 10 laan, Vammalan Aluesairaalaan ja Turun Yliopistolliseen keskussairaalaan. Yhteisissä tapaamisissa sovitaan äitiyshuollon tavoitteet, toimintalinjat, hoitokäytännöt ja seuranta. Äitiyshuollon ammattitaidon ylläpitämiseksi alueella järjestetään säännöllistä täydennyskoulutusta. Alueelliset hoito-ohjelmat, kuten äitiyspoliklinikalle lähettämisen kriteerit tai lyhytjälkihoitoisen synnytyksen käytännöt, pidetään ajan tasalla yhteistyössä koko toiminta-alueen yksiköiden kanssa. Äitiysneuvolan kehittämistoimenpiteet: v Perhevalmennuksen ja muun ryhmätoiminnan kehittäminen perheiden tarpeita vastaaviksi. v Laajan terveystarkastuksen sisällön kehittäminen perheen tarpeet huomioiden. v Erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhainen toteaminen ja suunnitelma tuen toteuttamisesta yhdessä perheen kanssa. v Ehkäisevään perhetyöhön riittävä resursointi sekä selkeästi määritellyt toimintalinjat Lastenneuvola Neuvolapalvelut kuuluvat väestövastuiseen toimintaan ja ovat asiakkaille maksuttomia. Neuvolan keskeisiä työmuotoja ovat ajanvarauksella toimiva vastaanotto, puhelinneuvonta, kotikäynnit ja ryhmätoiminta. Lastenneuvolan perustehtävänä on seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sen eri vaiheissa ja tukea vanhempia lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä tilanteissa. Neuvolasta saa apua myös parisuhdeasioissa ja siellä osataan tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat perheet. Lastenneuvolan toimintaa ohjaa perhekeskeinen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen pohjaava työote. Terveydenhoitajan ja lääkärin muodostama työpari vastaa määräaikaistarkastusten toteuttamisesta ja tarvittaessa jatkohoitoon ja tukipalveluihin ohjaamisesta. Lastenneuvolassa annetaan myös rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

11 11 Huittisissa neuvolatyössä tunnistetaan lasten ja perheiden tuen tarve, mutta paikallisena haasteena onkin tuen järjestyminen tarvitseville. Perheiden ja lasten pahoinvointi on lisääntynyt, joka näkyy elämänhallinta-, mielenterveys- ja päihdeongelmina. Vanhemmat tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta arjen hallintaan ja vanhemmuuteen sekä lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa. Lasten neurologisesta kehityksestä ja sen yhteydestä oppimishäiriöihin on viime vuosina saatu paljon lisää tietoa ja neuvolassa otetaan käyttöön uusi leikki-ikäisten lasten neurologinen arvio - tutkimusmenetelmä (LENE). Sen avulla voidaan ohjata jo varhaisessa vaiheessa tukea tarvitsevat lapset varhaiskuntoutuksen piiriin. Lastenneuvola tekee säännöllisesti yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun ja päivähoidon kanssa. Neuvolan kehittämistoimenpiteet: v Tehokasta ja nopeammin järjestyvää varhaiskuntoutusta mahdollisimman lähelle lapsen arkea (puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, neuropsykologinen kuntoutus) v Asetuksen mukaisten laajojen terveystarkastusten toteuttaminen ja tarvittaessa tarpeenmukaisen tuen järjestäminen ja laaditaan suunnitelma tuesta, sen seurannasta ja arvioinnista v Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskuntoutuksen kehittäminen yhteistyössä terveyskeskuksen fysioterapian, perheneuvolan, päivähoidon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa v TAVOITTEENA on saada lapsiperheiden kotipalvelua neuvolan ennaltaehkäisevään työhön Perheneuvola Sosiaalihuoltolain (710/82) 17 :n mukaan kuntien on huolehdittava muun muassa kasvatus- ja perheneuvonnan järjestämisestä. Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa (19 ). Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lapsen ja nuoren myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua

12 12 ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lapsen kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Perheneuvolan tehtävät: 1. Asiakastyö (ennaltaehkäisevä asiakastyö, varhainen tuki, lapsen kehitykseen ja kasvatukseen, aviopuolisoiden välisiin ongelmiin tai perheen rakenne- ja toimintahäiriöihin liittyvät tutkimukset sekä yksilö-, pari-, ryhmä-, perhe-, kriisi-, verkosto- ja lyhytterapiat). 2. Yhteistyö ja asiantuntija-avun antaminen kasvatus- ja perheasioissa (neuvottelut, lausunnot sekä konsultaatio ja työnohjaus muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville). 3. Perheneuvonnan alueen tiedotus- ja vaikutus toiminta sekä alan täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen antaminen myös muulle sosiaalitoimelle ja tehtävään erikoistuvalla. 4. Kehittämistoiminta Perheneuvola osallistuu myös perheasioiden sovittelun antamiseen ja koulun psykososiaalisen oppilashuollon toteuttamiseen. Huittisissa kasvatus- ja perheneuvonta on toteutettu perheneuvolassa, jossa on psykologin ja sosiaalityöntekijän työpari ja tarvittaessa konsultoiva lääkäri. Perheneuvola toimii terveyskeskuksen tiloissa. Perheneuvola palvelee pikkulapsiperheitä sekä alakouluikäisten lasten perheitä, yläkouluikäiset saavat tukea terveyskeskuspsykologilta ja Huittisten psykiatrian poliklinikalla toimivalta nuorisopsykologilta. Tutkimuksen ja hoidon syynä perheneuvolassa ovat lasten sosioemotionaaliset, psyykkiset ja neurologiset ongelmat. Lasta tavataan yhdessä vanhempien ja perheen kanssa, koska perhe keskeisesti vaikuttaa ja osallistuu lapsen toipumisprosessiin. Perheneuvolan psykologin työkuvaan kuuluvat erityisesti lasten kehitys- ja oppimistutkimukset, lasten tunnepuolen tutkimukset sekä lasten tukikäynnit, Sosiaalityöntekijän työ painottuu vanhemmuuden tukeen ja neuvontaan sekä parisuhdetyöhön. Perheterapiaa tehdään nykyisin suurelta osin työparina. Viime vuosina lasten levottomuus ja käytöshäiriöt ovat lisänneet tarvetta vanhemmuuden tukemiseen sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen ohjaukseen. Avio- ja avoerojen lisääntyessä myös lasten tuen tarve erotilanteissa ja huoltajuuskiistoissa on lisääntynyt. Alustavat lapsen

13 13 ja perheen tutkimukset tehdään paikallisesti ja tarvittaessa tarkempia tutkimuksia tehdään lastenneurologian ja psykiatrian poliklinikoilla Porissa ja Turussa, osin myös Sastamalassa ja Loimaalla. Tutkimusten pohjalta laaditaan lapselle ja perheelle kuntoutussuunnitelma. Tärkeimpiä lapsen kuntoutusmuotoja varhaiskuntoutuksessa ovat puheterapia, toimintaterapia sekä neuropsykologinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus. Puheterapeutin virka on terveyskeskuksessa, mutta vakituisen työntekijän saaminen on ollut vaikeaa, joten palvelua on ostettu Sastamalasta, Nokialta ja Tampereelta. Toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta saadaan yksityisiltä palveluntuottajilta mm. Sastamalasta ja Tampereelta. Ryhmäkuntoutus on toteutettu Huittisissa yksityisen psykologin toimesta. Perhekuntoutuskeskus Huvitus antaa erityislasten perheille sopeutumisvalmennusta ja lastenpsykiatrista perhekuntoutusta. Huittisissa on käynnistymässä moniammatillinen lasten asiakasyhteistyöryhmä, jossa on tarkoitus tehdä kuntoutussuunnitelmia ja seurata erityistä tukea vaativien lasten kehitystä ja kuntoutusta. Varhaisen puuttumisen avulla pyritään tukemaan lapsen tervettä psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Perheneuvola tekee yhteistyössä esiopetuksen kanssa kouluvalmiusarviointeja. Ryhmätutkimuksesta ollaan luopumassa ja vain tarvittaessa tehdään lapsen yksilötutkimuksia. Kouluvalmiuden arviointia varten esikouluryhmässä tehdään kartoitus lapsen suoriutumisesta eri osa-alueilla. Psykologinen tutkimus ja vanhempien haastattelu tehdään perheneuvolassa. Palautteella saadut tiedot kootaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien ja esiopettajan kanssa lapsen koulumuoto ja oppimisen tukitoimet. Alakoulu tavallisimmin ohjaa lapsia perheneuvolaan oppimispulmien ja tunnepuolen ongelmien vuoksi. Tutkimusjakson päätteeksi ja myös hoitoprosessin aikana opettaja on keskeisesti mukana tekemässä ja toteuttamassa suunnitelmaa lapsen tukemiseksi. Oppimispulmien kuntoutuksessa opettaja ja erityisopettaja ovat avainasemassa. Oppimisen erityiskuntoutusta on hankittu pääosin yksityiseltä taholta (Neuropsykologipalvelu Frontaalo Tampereella). Perheneuvola on koululla mukana lasten hyvinvoinnin seurannassa oppilashuollon kautta.

14 14 Perheneuvolan kehittämistoimenpiteet: v lasten kuntoutuspalvelujen turvaaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. v neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen lasten neuropsykiatristen ongelmien kuntoutuksessa, tärkeänä osana lasten asiakasyhteistyöryhmään osallistuminen v varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen yhteistyössä neuvolan kanssa v vanhemmuuden ja parisuhteiden tukeminen yhteistyössä eri tahojen kanssa Sosiaalityö Sosiaalityö on osa kunnan sosiaalipalveluja. Sosiaalityö on sosiaalityön koulutuksen saaneen työntekijän antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Palvelua annetaan joko yksilölle, perheelle tai yhteisölle. Kunnallisen sosiaalityön vastuulla on toisaalta kunnan sosiaalihuollon kokonaisuus, toisaalta kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden auttaminen. Sosiaalityössä asiakkaita voidaan tarpeen mukaan ohjata myös muiden palvelujen piiriin. Näillä toimilla tuetaan vaikeuksissa olevia henkilöitä ja perheitä. Asiakastyöstä saatuja kokemuksia ja asiantuntemusta hyödynnetään kunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa edistämään kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityöllä vahvistetaan tuen tarpeessa olevien kansalaisten voimavaroja ja tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa ja selviytymistä. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja ratkaista sosiaalisia ongelmia ja näin ylläpitää ja edistää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Yksilökohtaisessa sosiaalityössä sosiaalityöntekijät neuvovat ja ohjaavat asiakkaitaan, selvittävät asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestävät viranomaisverkostoissa muita tarvittavia tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät henkilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Yhteisötyöllä ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä yhteisöissä sekä vahvistetaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta lähiyhteisöjensä kehittämiseen. Yhteisötyössä sosiaalityöntekijät ja muut sosiaalialan ammattilaiset auttavat yksittäisiä henkilöitä ja ryhmiä lisäämään yhteisöjensä hyvinvointia ja luomaan verkostoja yhteisön jäsenten ja eri hallinnonalojen vir-

15 15 kamiesten sekä järjestöjen ja muiden tahojen kesken. Sosiaalityön tiimiorganisaatio on kuvattu liitteessä 1. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Tämänlaisella henkilön toimintakykyä voidaan parantaa myös kuntouttavan työtoiminnan avulla. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työvoimatoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen, esimerkiksi sosiaalityöntekijä, laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntien on kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa joko työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen, toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Huittisten kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintanaan. Aktivointisuunnitelmia laativat yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan suunnittelusta yksi työnsuunnittelija. Toimeentuloturva Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Opiskelijaa edellytetään hakemaan töitä lukukauden ulkopuolella. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elä-

16 16 män kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esimerkiksi, jos hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (Laki toimeentulotuesta 6 ). Toimeentulotuen myöntää vakinainen oleskelukunta (Laki toimeentulotuesta 14 ). Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta joissakin tapauksissa voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Huittisissa toimeentuloturvan parissa työskentelee sosiaalipalvelutiimissä 1 sosiaalityöntekijä, 1 ½ sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijä. Lapsiperheiden palvelutiimin sosiaalityöntekijä ja erityissosiaalityöntekijä tekevät lastensuojeluperheiden toimeentulotukipäätökset. Huittisten sosiaalitoimen toimeentuloturvan asiakkaina huittislaisista oli 5 prosenttia vuotiaista toimeentulotukea sai 12,9 prosenttia. Huittislaisista lapsiperheistä 6,3 prosenttia sai toimeentulotukea. Kuviosta 3. ilmenee toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus prosentteina lapsiperheistä. Huittisissa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä on ollut keskimääräisesti pienempi kuin Satakunnassa ja koko maassa. Kaikki tässä mainitut tilastotiedot perustuvat vuoden 2009 tilastotietoihin Huittinen Satakunta Koko maa

17 17 Kuvio 3. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Sosiaalityön kehittämisehdotukset: v päihdetyön kehittäminen yhdessä terveydenhuollon, koulun ja nuorisotoimen sekä seurakunnan kanssa (Päihdetyön hanke) v kuntouttavaan työtoimintaan enemmän vaihtoehtoja erityistä tukea tarvitseville v ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö Lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalihuoltolain 17 mukaan kunnan on järjestettävä kotipalvelua. Kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen tavanomaisista tehtävistä. Lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa (lastensuojelulaki 36 ). Huittisissa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnot ovat yhdistyneet kotihoidoksi vuonna Kotihoito on vanhuspalvelusektorilla ja sitä on kehitetty ensisijaisesti vanhusväestön tarpeisiin. Lisääntynyt kotihoidon tarve vanhuspalveluissa on vienyt resurssia lapsiperheiden kotipalvelusta. Tämä seikka on nyt huomioitu ja lapsiperheiden kotipalveluun on nimetty työntekijä. Lapsiperheiden kotipalvelussa lähihoitajan tehtäviin kuuluvat päivittäiset kodinhoidolliset tehtävät ja lastenhoito, kasvatuksessa ohjaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Perheiden avun tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Kotipalvelusta peritään asiakkaalta kotihoidon maksutaulukon mukainen, bruttotulojen, perheen koon ja palvelun määrän mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Lapsiperheiden kotipalvelun kehittämisehdotukset:

18 18 v Lapsiperheiden kotipalvelun resurssien lisääminen 3.2 Kasvatus- ja opetuspalvelut Huittisten kaupungin tavoitteena on laadukkaan ja turvallisen kasvu-, harrastus- ja opinpolun mahdollistaminen kuntalaisille. Käytännön toimenpiteinä tämä tarkoittaa, että toimitaan kasvatuskumppaneina, ehkäistään kiusaamista ja edistetään osallisuutta sekä tuetaan omatoimista tiedonhankintaa ja harrastustoimintaa Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan. Perheen hakiessa lapselleen päivähoitopaikkaa varhaiskasvatusjohtaja käy keskustelun päivähoidon tarpeesta ja päivähoitovaihtoehdoista yhdessä perheen kanssa. Tavoitteena on löytää lapsen edun mukainen ja perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto. Päivähoitomuodon ja paikan valintaan vaikuttavat myös mahdolliset lapsen tuen tarpeet ja perheen elämänhallinnan erilaiset pulmat. Huittisten kaupungissa päivähoito järjestetään jokaiselle alle kouluikäiselle hoitoa tarvitsevalle lapselle lain säätämässä ajassa. Päivähoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti vanhempien toiveiden mukaisesti. Päivähoidosta vastaa varhaiskasvatusjohtaja apunaan palvelusihteeri. Kaupunkimme päivähoidon yhteisiä arvoja ovat: luottamus, turvallisuus, leikki sekä kiireettömyys ja kodikkuus. Päivähoidon toimintamuotoja ovat päiväkodit, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito sekä yksityinen valvottu päivähoito. Kelan maksamia lastenhoidon tukia ovat kotihoidon tuki (vanhempi hoitaa lasta) ja yksityisen hoidon tuki (lapsi on hoidossa yksityisellä päivähoidon tuottajalla). Huittisissa toimii 4 päiväkotia (Huhkola, Huvikumpu, Kuninkainen ja Vampula), 2 ryhmäperhepäiväkotia (Kuninkainen ja Vampula), kolmisenkymmentä perhepäivähoitajaa ja 4 yksityistä päivähoidon tuottajaa.

19 19 Varhaiskasvatuksessa hyvät ja läheiset vuorovaikutussuhteet ovat toiminnan keskeinen perusta ja lasta kehitysriskeiltä suojaava tekijä. Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset turvallisille ja kiinteille vuorovaikutussuhteille kyetään luomaan. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön, kasvatuskumppanuuden, perustana ovat luottamus, kunnioitus, kuuleminen ja dialogisuus. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on myös varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnan lähtökohtana on lapsen oikeus saada tukea ja apua heti huolen ilmetessä. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskien tuntemiseen ja tunnistamiseen sekä havainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavissa aikuisissa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyen, yhteistyötä perheen kanssa tiivistetään. Varhainen puuttuminen ja nopea reagointi ehkäisevät ongelmien kasaantumista ja mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa syrjäytymistä ja on näin ennaltaehkäisevää toimintaa. Tuki varhaiskasvatuksessa voi olla niin rakenteellista kuin sisällöllistäkin: rakenteellinen tuki: sisällöllinen tuki: esim. ryhmäkoon pienennys ryhmäavustaja päivähoitopaikka lapsen kehityksen tukemiseksi lapsen iän ja kehitystason mukainen tuki henkilöstön koulutus erityislastentarhanopettajan konsultointi kuntouttava pienryhmätoiminta yksilölliset lasta koskevat suunnitelmat moniammatillinen yhteistyö Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa / kuntoutussuunnitelmassa määritellään lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet ja tukimuodot ja menetelmät niin kotona kuin päivähoidossakin. Yhdessä perheen ja moniammatillisen verkoston kanssa luodaan lapselle sellainen kasvun ja oppimisen polku, mikä turvaa lapselle suotuisan kasvun, kehityksen ja oppimisen ja tukitoimien jatkuvuuden.

20 20 Lastensuojelulain mukaan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Mikäli päivähoidon työntekijä havaitsee puutteita tai osaamattomuutta mm. lapsen hoidossa ja huolenpidossa, tulee lapsesta tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksen tavoitteena on puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia vaarantaviin riskitekijöihin. Päivähoito on osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Onnistuakseen se vaatii yhteistyötä vanhempien, lastensuojelun ja päivähoidon kesken. Varhaiskasvatuksen kehittämistoimenpiteet: v perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäivähoitajien ammatillisen ja pedagogisen osaamisen säännöllinen tukeminen v integroidun erityisryhmän perustaminen v varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja esiintuominen, sekä osaamista tukevan koulutuksen lisääminen v varhaiskasvatuksen tiimityöskentelyn ja moniammatillisen verkostoitumisen kehittäminen v lastensuojelun tukitoimena päivähoidossa olevien lasten suunnitelmallinen tukeminen; lapsikohtaisissa suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ja arvioiminen v sisällöllisten tukitoimien kehittämien Esiopetus Lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna, pääsääntöisesti kuusivuotiaana. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä päättää lapsen huoltaja. Haku esiopetukseen on tammikuussa ja koulutusjohtaja tekee päätökset esiopetuspaikasta maaliskuussa. Huittisissa esiopetusta järjestetään sivistyspalvelukeskuksessa kasvatus- ja opetuspalveluna. Esiopetusta annetaan lainsäädännön edellyttämät 700 tuntia, keskimäärin 4 tuntia päivässä noudattaen pääsääntöisesti koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetus järjestetään niin, että lapsella on mahdollisuus päivähoitopalveluihin. Esiopetusta

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan

Aamu- ja iltapäivätoiminnan 1 Sivistyslautakunta 73/2011 Yli-Iin kunnan koululaisten Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2011 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa Opetushallituksen julkaisema Perusopetuksen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TAMMELAN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TAMMELAN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Hyväksytty: Koulutuslautakunta 16.3.2005 22 Muutettu: Koulutuslautakunta 18.2.2009 20 Muutettu: Koulutuslautakunta 16.6.2011 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot