LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Huittisten kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2011 2015. Huittisten kaupunki"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Huittisten kaupunki

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN TARKOITUS LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUJÄRJESTELMÄT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET Perheiden palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola Perheneuvola Sosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Toinen aste Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Nuoriso- ja liikuntapalvelut Liikunnallinen nuorisotyö Nuorisotyö Nuorten työpaja Muu toiminta Lastensuojelu Lastensuojelun palvelujärjestelmä Lastensuojelun kokonaisuus Huittisissa Lastenvalvojan toiminta Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelut Lapsia ja nuoria koskevat hankkeet Huittisissa Huittisten seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Lapset ja perheet Varhaisnuoret Toimintaa nuorille Muuta toiminta Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena oleva muu toiminta Lähipoliisitoiminta Järjestötoiminta SUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEKSI... 56

3 3 4.1 Lastensuojelun strateginen suunta ja tulevaisuuden näkymät Lastensuojelusuunnitelman seuranta LIITTEET

4 4 1 JOHDANTO JA SUUNNITELMAN TARKOITUS Huittisten kaupungin perusturvakeskus on aloittanut lastensuojelusuunnitelman valmistelun perusturvalautakunnan päätöksen ( ) mukaisesti voimaan tuleen lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä, on laadittava sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi että lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on uusi lakisääteinen työkalu, jolla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma toimii jatkossa osana kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkastetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat painopisteet ja linjaukset sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Suunnitelman lain mukaan tulee sisältää seuraavat tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa, 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Huittisissa perusturvalautakunta päätti ( ) perustaa lastensuojelusuunnitelman valmistelua varten ohjausryhmän, samalla perusturvalautakunta pyysi sivistyspalvelukeskusta ja kaupunginhallitusta nimeämään ohjausryhmään edustajansa.

5 5 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa valmistelevaan ohjausryhmään nimettiin perusturvajohtaja (Timo Kaaja) Kristiina Piirala, sosiaalityön johtaja Sinikka Piranen, lääkäri Olli Bäckman sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jouni Isotalo ja perusturvalautakunnan jäsenet Outi Kontio ja Marja-Riitta Jaakkola. Nuoriso- ja liikuntalautakunnan edustajaksi ohjausryhmään valittiin Aino Tammi ja nuoriso- ja liikuntapalvelujen viranhaltijaedustajana ohjausryhmässä toimi Teuvo Munkki. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi nimettiin Outi Kontio. Käytännön työ tehdään työryhmässä, on tehty työryhmässä, jonka kokoonkutsuja on sosiaalityön johtaja Sinikka Piranen ja johon on kutsuttu lastensuojelutyötä tekevien tahojen edustajia (sosiaali, terveys, koulu, liikunta, nuoriso, seurakunnat, järjestöt, poliisi, lastensuojelun kehittämisyksikkö). Nuoriso- ja liikuntapalveluja käytännön työtä tekevässä työryhmässä edustavat vapaa-aikaohjaaja Sirkka Kuja- Kanto ja nuorisoohjaaja Reija Kankilampi. Työryhmä: Kaija Vesterinen, sosiaalityöntekijä Leila Rantala, lastenneuvolan terveydenhoitaja Mirjami Kaaja, päivähoidon johtaja Miia Mynttinen, päiväkodin johtaja Olli Bäckman, lääkäri Petra Vaelma-Nummisto, kouluterveydenhoitaja Pirkko Niemi, koulun sosiaalityöntekijä Reija Kankilampi, nuoriso-ohjaaja Santra Rinne, perheneuvolan psykologi Sari Lähdeniemi, lastenneuvolan terveydenhoitaja Sinikka Piranen, sosiaalityön johtaja Sirkka Kuja- Kanto, vapaa-aikaohjaaja Sirpa Minkkinen, erityisluokanopettaja Tiina Ruusumaa, lapsityönohjaaja / seurakunta Taru Hallamaa, käsikirjoittaja Työryhmän tukena ovat toimineet: Ohjausryhmä: Aila Hänninen, kaupunginhallituksen jäsen

6 6 Maarit Säilä, koulutuslautakunnan jäsen Marja-Riitta Jaakkola, perusturvalautakunnan jäsen Outi Kontio, perusturvalautakunnan jäsen (ryhmän kokoonkutsuja ja puheenjohtaja) Satu Törmä, kaupunginhallituksen jäsen Kristiina Piirala (Timo Kaaja saakka), perusturvajohtaja Eija Mattila, koulutusjohtaja Teuvo Munkki, nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja Sinikka Piranen, sosiaalityön johtaja Jouni Isotalo, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Olli Bäckman, lääkäri Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen on kunnan eri viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyönä toteutettavaa toimintaa. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja muiden kunnan viranomaisten on kerättävä tietoa lasten sekä nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä välitettävä sitä niille viranomaisille ja päätöksentekijöille, jotka voivat oman toimintansa kautta vaikuttaa lasten kasvuoloihin. Kunnan keräämää ja analysoimaa seurantatietoa hyödynnetään päätettäessä palveluihin varattavista määrärahoista sekä ehkäisevässä että varsinaisessa lastensuojelussa. Lastensuojelua tulee ohjata ja johtaa tietoon perustuen. Suunnitelma varmistaa, että kunnan lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä toiminta on sekä tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Kunnan keskeiset tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. kunnassa asuvien lasten kasvuolojen kehittäminen ja ongelmien vähentäminen sekä ehkäiseminen, 2. lasten vanhempien ja lasten kasvatuksesta huolehtivien muiden kasvattajien tukeminen sekä ehkäisevä lastensuojelu, 3. lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen. Suunnitelma antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännöntekijöille kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista että tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman sisältöä ohjaa lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kun-

7 7 nan/seudun lasten ja nuorten että perheiden palvelutarpeet suunnitelma on siis enemmän lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua, ja vähemmän organisaatio-, hallinnonala- tai ammattilähtöiseen näkökulmaan perustuvaa tarkastelua. 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN NYKYTILA Huittinen on asukkaan kaupunki Satakunnassa. Vuonna 2009 huittislaisista 26,7 prosenttia on alle 25 -vuotiaita ja 14,8 prosenttia on alle 15 -vuotiaita. Huittisissa asuvista perheistä lapsiperheitä on 37 prosenttia, joista 18,4 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä. Lapsiperheiden määrän osuutta kaupungin kaikista perheistä ja sen muutoksista kuvataan kuviossa 1. Lapsiperheiden määrä on viime vuosien aikana vähentynyt, mutta laskua vuodesta 2007 vuoteen 2009 on tapahtunut vain prosenttiyksikön verran. Kuvio 2. kuvaa yksinhuoltajaperheiden osuutta prosentteina lapsiperheistä. Kuviosta ilmenee, että Huittisissa on keskimäärin vähemmän yksinhuoltajaperheitä kuin Satakunnassa ja koko maassa. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) 38, ,8 37,6 37,4 37, ,8 36,6 36, Kuvio 1. Lapsiperheiden määrä, % perheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )

8 8 Kuvio 2. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Huittisten työttömyysprosentti vuonna 2010 oli keskimäärin 8,2. Vuonna 2009 nuorisotyöttömiä oli 14,3 % vuotiaasta työvoimasta ja kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 10,5 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita nuoria on Huittisissa hieman enemmän kuin muualla Satakunnassa ja Suomessa (kuvio 3). (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Kuvio 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )

9 9 Huittisten kaupungin asuinympäristö on ihmisläheinen. Kaupunki tarjoaa kaikki päivittäisessä elämässä tarvittavat palvelut lähes kävelymatkan päässä toisistaan. Lasten asuinympäristönä Huittinen on turvallinen ja puhdas. 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUJÄRJESTELMÄT JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET 3.1 Perheiden palvelut Perheen hyvinvointi on Huittisissa etusijalla. Kuntalaisesta huolehditaan hänen koko elinkaarensa ajan ja kaupunki pyrkii kehittämään ja järjestämään palveluja ja toimintaa lapsille ja lapsiperheille Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Pyrkimyksenä on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, niiden varhainen toteaminen ja sujuva hoitoon ohjaaminen sekä hyvä synnytyksen hoito ja vastasyntyneestä huolehtiminen. Laajassa mielessä äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Valmistautuminen vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen luovat pohjan pitkään jatkuvalle kehitykselle perheeksi. Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, henkilökohtainen ohjaus ja perhevalmennus. Äitiysneuvolan lääketieteellisen ja hoidollisen seurannan lisäksi asiakkaille tarjotaan sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea ja apua uudessa elämäntilanteessa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa Äitiyshuollon tuloksellisuus edellyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon systemaattista, tiivistä ja toisiaan arvostavaa yhteistyötä. Huittisten äitiysneuvolalla on toimivat yhteistyösuhteet kolmeen eri suuntaan; Satakunnan keskussairaa-

10 10 laan, Vammalan Aluesairaalaan ja Turun Yliopistolliseen keskussairaalaan. Yhteisissä tapaamisissa sovitaan äitiyshuollon tavoitteet, toimintalinjat, hoitokäytännöt ja seuranta. Äitiyshuollon ammattitaidon ylläpitämiseksi alueella järjestetään säännöllistä täydennyskoulutusta. Alueelliset hoito-ohjelmat, kuten äitiyspoliklinikalle lähettämisen kriteerit tai lyhytjälkihoitoisen synnytyksen käytännöt, pidetään ajan tasalla yhteistyössä koko toiminta-alueen yksiköiden kanssa. Äitiysneuvolan kehittämistoimenpiteet: v Perhevalmennuksen ja muun ryhmätoiminnan kehittäminen perheiden tarpeita vastaaviksi. v Laajan terveystarkastuksen sisällön kehittäminen perheen tarpeet huomioiden. v Erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhainen toteaminen ja suunnitelma tuen toteuttamisesta yhdessä perheen kanssa. v Ehkäisevään perhetyöhön riittävä resursointi sekä selkeästi määritellyt toimintalinjat Lastenneuvola Neuvolapalvelut kuuluvat väestövastuiseen toimintaan ja ovat asiakkaille maksuttomia. Neuvolan keskeisiä työmuotoja ovat ajanvarauksella toimiva vastaanotto, puhelinneuvonta, kotikäynnit ja ryhmätoiminta. Lastenneuvolan perustehtävänä on seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sen eri vaiheissa ja tukea vanhempia lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä tilanteissa. Neuvolasta saa apua myös parisuhdeasioissa ja siellä osataan tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat perheet. Lastenneuvolan toimintaa ohjaa perhekeskeinen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen pohjaava työote. Terveydenhoitajan ja lääkärin muodostama työpari vastaa määräaikaistarkastusten toteuttamisesta ja tarvittaessa jatkohoitoon ja tukipalveluihin ohjaamisesta. Lastenneuvolassa annetaan myös rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

11 11 Huittisissa neuvolatyössä tunnistetaan lasten ja perheiden tuen tarve, mutta paikallisena haasteena onkin tuen järjestyminen tarvitseville. Perheiden ja lasten pahoinvointi on lisääntynyt, joka näkyy elämänhallinta-, mielenterveys- ja päihdeongelmina. Vanhemmat tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta arjen hallintaan ja vanhemmuuteen sekä lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa. Lasten neurologisesta kehityksestä ja sen yhteydestä oppimishäiriöihin on viime vuosina saatu paljon lisää tietoa ja neuvolassa otetaan käyttöön uusi leikki-ikäisten lasten neurologinen arvio - tutkimusmenetelmä (LENE). Sen avulla voidaan ohjata jo varhaisessa vaiheessa tukea tarvitsevat lapset varhaiskuntoutuksen piiriin. Lastenneuvola tekee säännöllisesti yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun ja päivähoidon kanssa. Neuvolan kehittämistoimenpiteet: v Tehokasta ja nopeammin järjestyvää varhaiskuntoutusta mahdollisimman lähelle lapsen arkea (puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, neuropsykologinen kuntoutus) v Asetuksen mukaisten laajojen terveystarkastusten toteuttaminen ja tarvittaessa tarpeenmukaisen tuen järjestäminen ja laaditaan suunnitelma tuesta, sen seurannasta ja arvioinnista v Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskuntoutuksen kehittäminen yhteistyössä terveyskeskuksen fysioterapian, perheneuvolan, päivähoidon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa v TAVOITTEENA on saada lapsiperheiden kotipalvelua neuvolan ennaltaehkäisevään työhön Perheneuvola Sosiaalihuoltolain (710/82) 17 :n mukaan kuntien on huolehdittava muun muassa kasvatus- ja perheneuvonnan järjestämisestä. Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa (19 ). Kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lapsen ja nuoren myönteistä kehitystä järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua

12 12 ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lapsen kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Perheneuvolan tehtävät: 1. Asiakastyö (ennaltaehkäisevä asiakastyö, varhainen tuki, lapsen kehitykseen ja kasvatukseen, aviopuolisoiden välisiin ongelmiin tai perheen rakenne- ja toimintahäiriöihin liittyvät tutkimukset sekä yksilö-, pari-, ryhmä-, perhe-, kriisi-, verkosto- ja lyhytterapiat). 2. Yhteistyö ja asiantuntija-avun antaminen kasvatus- ja perheasioissa (neuvottelut, lausunnot sekä konsultaatio ja työnohjaus muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville). 3. Perheneuvonnan alueen tiedotus- ja vaikutus toiminta sekä alan täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen antaminen myös muulle sosiaalitoimelle ja tehtävään erikoistuvalla. 4. Kehittämistoiminta Perheneuvola osallistuu myös perheasioiden sovittelun antamiseen ja koulun psykososiaalisen oppilashuollon toteuttamiseen. Huittisissa kasvatus- ja perheneuvonta on toteutettu perheneuvolassa, jossa on psykologin ja sosiaalityöntekijän työpari ja tarvittaessa konsultoiva lääkäri. Perheneuvola toimii terveyskeskuksen tiloissa. Perheneuvola palvelee pikkulapsiperheitä sekä alakouluikäisten lasten perheitä, yläkouluikäiset saavat tukea terveyskeskuspsykologilta ja Huittisten psykiatrian poliklinikalla toimivalta nuorisopsykologilta. Tutkimuksen ja hoidon syynä perheneuvolassa ovat lasten sosioemotionaaliset, psyykkiset ja neurologiset ongelmat. Lasta tavataan yhdessä vanhempien ja perheen kanssa, koska perhe keskeisesti vaikuttaa ja osallistuu lapsen toipumisprosessiin. Perheneuvolan psykologin työkuvaan kuuluvat erityisesti lasten kehitys- ja oppimistutkimukset, lasten tunnepuolen tutkimukset sekä lasten tukikäynnit, Sosiaalityöntekijän työ painottuu vanhemmuuden tukeen ja neuvontaan sekä parisuhdetyöhön. Perheterapiaa tehdään nykyisin suurelta osin työparina. Viime vuosina lasten levottomuus ja käytöshäiriöt ovat lisänneet tarvetta vanhemmuuden tukemiseen sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen ohjaukseen. Avio- ja avoerojen lisääntyessä myös lasten tuen tarve erotilanteissa ja huoltajuuskiistoissa on lisääntynyt. Alustavat lapsen

13 13 ja perheen tutkimukset tehdään paikallisesti ja tarvittaessa tarkempia tutkimuksia tehdään lastenneurologian ja psykiatrian poliklinikoilla Porissa ja Turussa, osin myös Sastamalassa ja Loimaalla. Tutkimusten pohjalta laaditaan lapselle ja perheelle kuntoutussuunnitelma. Tärkeimpiä lapsen kuntoutusmuotoja varhaiskuntoutuksessa ovat puheterapia, toimintaterapia sekä neuropsykologinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus. Puheterapeutin virka on terveyskeskuksessa, mutta vakituisen työntekijän saaminen on ollut vaikeaa, joten palvelua on ostettu Sastamalasta, Nokialta ja Tampereelta. Toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta saadaan yksityisiltä palveluntuottajilta mm. Sastamalasta ja Tampereelta. Ryhmäkuntoutus on toteutettu Huittisissa yksityisen psykologin toimesta. Perhekuntoutuskeskus Huvitus antaa erityislasten perheille sopeutumisvalmennusta ja lastenpsykiatrista perhekuntoutusta. Huittisissa on käynnistymässä moniammatillinen lasten asiakasyhteistyöryhmä, jossa on tarkoitus tehdä kuntoutussuunnitelmia ja seurata erityistä tukea vaativien lasten kehitystä ja kuntoutusta. Varhaisen puuttumisen avulla pyritään tukemaan lapsen tervettä psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Perheneuvola tekee yhteistyössä esiopetuksen kanssa kouluvalmiusarviointeja. Ryhmätutkimuksesta ollaan luopumassa ja vain tarvittaessa tehdään lapsen yksilötutkimuksia. Kouluvalmiuden arviointia varten esikouluryhmässä tehdään kartoitus lapsen suoriutumisesta eri osa-alueilla. Psykologinen tutkimus ja vanhempien haastattelu tehdään perheneuvolassa. Palautteella saadut tiedot kootaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien ja esiopettajan kanssa lapsen koulumuoto ja oppimisen tukitoimet. Alakoulu tavallisimmin ohjaa lapsia perheneuvolaan oppimispulmien ja tunnepuolen ongelmien vuoksi. Tutkimusjakson päätteeksi ja myös hoitoprosessin aikana opettaja on keskeisesti mukana tekemässä ja toteuttamassa suunnitelmaa lapsen tukemiseksi. Oppimispulmien kuntoutuksessa opettaja ja erityisopettaja ovat avainasemassa. Oppimisen erityiskuntoutusta on hankittu pääosin yksityiseltä taholta (Neuropsykologipalvelu Frontaalo Tampereella). Perheneuvola on koululla mukana lasten hyvinvoinnin seurannassa oppilashuollon kautta.

14 14 Perheneuvolan kehittämistoimenpiteet: v lasten kuntoutuspalvelujen turvaaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. v neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen lasten neuropsykiatristen ongelmien kuntoutuksessa, tärkeänä osana lasten asiakasyhteistyöryhmään osallistuminen v varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen yhteistyössä neuvolan kanssa v vanhemmuuden ja parisuhteiden tukeminen yhteistyössä eri tahojen kanssa Sosiaalityö Sosiaalityö on osa kunnan sosiaalipalveluja. Sosiaalityö on sosiaalityön koulutuksen saaneen työntekijän antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Palvelua annetaan joko yksilölle, perheelle tai yhteisölle. Kunnallisen sosiaalityön vastuulla on toisaalta kunnan sosiaalihuollon kokonaisuus, toisaalta kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien yksilöiden ja perheiden auttaminen. Sosiaalityössä asiakkaita voidaan tarpeen mukaan ohjata myös muiden palvelujen piiriin. Näillä toimilla tuetaan vaikeuksissa olevia henkilöitä ja perheitä. Asiakastyöstä saatuja kokemuksia ja asiantuntemusta hyödynnetään kunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa edistämään kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityöllä vahvistetaan tuen tarpeessa olevien kansalaisten voimavaroja ja tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa ja selviytymistä. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja ratkaista sosiaalisia ongelmia ja näin ylläpitää ja edistää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Yksilökohtaisessa sosiaalityössä sosiaalityöntekijät neuvovat ja ohjaavat asiakkaitaan, selvittävät asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestävät viranomaisverkostoissa muita tarvittavia tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät henkilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Yhteisötyöllä ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä yhteisöissä sekä vahvistetaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta lähiyhteisöjensä kehittämiseen. Yhteisötyössä sosiaalityöntekijät ja muut sosiaalialan ammattilaiset auttavat yksittäisiä henkilöitä ja ryhmiä lisäämään yhteisöjensä hyvinvointia ja luomaan verkostoja yhteisön jäsenten ja eri hallinnonalojen vir-

15 15 kamiesten sekä järjestöjen ja muiden tahojen kesken. Sosiaalityön tiimiorganisaatio on kuvattu liitteessä 1. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Tämänlaisella henkilön toimintakykyä voidaan parantaa myös kuntouttavan työtoiminnan avulla. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työvoimatoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen, esimerkiksi sosiaalityöntekijä, laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntien on kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa joko työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen, toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Huittisten kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintanaan. Aktivointisuunnitelmia laativat yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan suunnittelusta yksi työnsuunnittelija. Toimeentuloturva Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Opiskelijaa edellytetään hakemaan töitä lukukauden ulkopuolella. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elä-

16 16 män kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esimerkiksi, jos hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (Laki toimeentulotuesta 6 ). Toimeentulotuen myöntää vakinainen oleskelukunta (Laki toimeentulotuesta 14 ). Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta joissakin tapauksissa voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Huittisissa toimeentuloturvan parissa työskentelee sosiaalipalvelutiimissä 1 sosiaalityöntekijä, 1 ½ sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijä. Lapsiperheiden palvelutiimin sosiaalityöntekijä ja erityissosiaalityöntekijä tekevät lastensuojeluperheiden toimeentulotukipäätökset. Huittisten sosiaalitoimen toimeentuloturvan asiakkaina huittislaisista oli 5 prosenttia vuotiaista toimeentulotukea sai 12,9 prosenttia. Huittislaisista lapsiperheistä 6,3 prosenttia sai toimeentulotukea. Kuviosta 3. ilmenee toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus prosentteina lapsiperheistä. Huittisissa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä on ollut keskimääräisesti pienempi kuin Satakunnassa ja koko maassa. Kaikki tässä mainitut tilastotiedot perustuvat vuoden 2009 tilastotietoihin Huittinen Satakunta Koko maa

17 17 Kuvio 3. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Sosiaalityön kehittämisehdotukset: v päihdetyön kehittäminen yhdessä terveydenhuollon, koulun ja nuorisotoimen sekä seurakunnan kanssa (Päihdetyön hanke) v kuntouttavaan työtoimintaan enemmän vaihtoehtoja erityistä tukea tarvitseville v ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö Lapsiperheiden kotipalvelu Sosiaalihuoltolain 17 mukaan kunnan on järjestettävä kotipalvelua. Kotipalvelua annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen tavanomaisista tehtävistä. Lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmassa (lastensuojelulaki 36 ). Huittisissa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnot ovat yhdistyneet kotihoidoksi vuonna Kotihoito on vanhuspalvelusektorilla ja sitä on kehitetty ensisijaisesti vanhusväestön tarpeisiin. Lisääntynyt kotihoidon tarve vanhuspalveluissa on vienyt resurssia lapsiperheiden kotipalvelusta. Tämä seikka on nyt huomioitu ja lapsiperheiden kotipalveluun on nimetty työntekijä. Lapsiperheiden kotipalvelussa lähihoitajan tehtäviin kuuluvat päivittäiset kodinhoidolliset tehtävät ja lastenhoito, kasvatuksessa ohjaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Perheiden avun tarvetta arvioidaan ennen työskentelyn aloittamista ja sen kuluessa. Kotipalvelusta peritään asiakkaalta kotihoidon maksutaulukon mukainen, bruttotulojen, perheen koon ja palvelun määrän mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Lapsiperheiden kotipalvelun kehittämisehdotukset:

18 18 v Lapsiperheiden kotipalvelun resurssien lisääminen 3.2 Kasvatus- ja opetuspalvelut Huittisten kaupungin tavoitteena on laadukkaan ja turvallisen kasvu-, harrastus- ja opinpolun mahdollistaminen kuntalaisille. Käytännön toimenpiteinä tämä tarkoittaa, että toimitaan kasvatuskumppaneina, ehkäistään kiusaamista ja edistetään osallisuutta sekä tuetaan omatoimista tiedonhankintaa ja harrastustoimintaa Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan. Perheen hakiessa lapselleen päivähoitopaikkaa varhaiskasvatusjohtaja käy keskustelun päivähoidon tarpeesta ja päivähoitovaihtoehdoista yhdessä perheen kanssa. Tavoitteena on löytää lapsen edun mukainen ja perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto. Päivähoitomuodon ja paikan valintaan vaikuttavat myös mahdolliset lapsen tuen tarpeet ja perheen elämänhallinnan erilaiset pulmat. Huittisten kaupungissa päivähoito järjestetään jokaiselle alle kouluikäiselle hoitoa tarvitsevalle lapselle lain säätämässä ajassa. Päivähoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti vanhempien toiveiden mukaisesti. Päivähoidosta vastaa varhaiskasvatusjohtaja apunaan palvelusihteeri. Kaupunkimme päivähoidon yhteisiä arvoja ovat: luottamus, turvallisuus, leikki sekä kiireettömyys ja kodikkuus. Päivähoidon toimintamuotoja ovat päiväkodit, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito sekä yksityinen valvottu päivähoito. Kelan maksamia lastenhoidon tukia ovat kotihoidon tuki (vanhempi hoitaa lasta) ja yksityisen hoidon tuki (lapsi on hoidossa yksityisellä päivähoidon tuottajalla). Huittisissa toimii 4 päiväkotia (Huhkola, Huvikumpu, Kuninkainen ja Vampula), 2 ryhmäperhepäiväkotia (Kuninkainen ja Vampula), kolmisenkymmentä perhepäivähoitajaa ja 4 yksityistä päivähoidon tuottajaa.

19 19 Varhaiskasvatuksessa hyvät ja läheiset vuorovaikutussuhteet ovat toiminnan keskeinen perusta ja lasta kehitysriskeiltä suojaava tekijä. Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset turvallisille ja kiinteille vuorovaikutussuhteille kyetään luomaan. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön, kasvatuskumppanuuden, perustana ovat luottamus, kunnioitus, kuuleminen ja dialogisuus. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on myös varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tarpeen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnan lähtökohtana on lapsen oikeus saada tukea ja apua heti huolen ilmetessä. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskien tuntemiseen ja tunnistamiseen sekä havainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavissa aikuisissa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyen, yhteistyötä perheen kanssa tiivistetään. Varhainen puuttuminen ja nopea reagointi ehkäisevät ongelmien kasaantumista ja mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa syrjäytymistä ja on näin ennaltaehkäisevää toimintaa. Tuki varhaiskasvatuksessa voi olla niin rakenteellista kuin sisällöllistäkin: rakenteellinen tuki: sisällöllinen tuki: esim. ryhmäkoon pienennys ryhmäavustaja päivähoitopaikka lapsen kehityksen tukemiseksi lapsen iän ja kehitystason mukainen tuki henkilöstön koulutus erityislastentarhanopettajan konsultointi kuntouttava pienryhmätoiminta yksilölliset lasta koskevat suunnitelmat moniammatillinen yhteistyö Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa / kuntoutussuunnitelmassa määritellään lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet ja tukimuodot ja menetelmät niin kotona kuin päivähoidossakin. Yhdessä perheen ja moniammatillisen verkoston kanssa luodaan lapselle sellainen kasvun ja oppimisen polku, mikä turvaa lapselle suotuisan kasvun, kehityksen ja oppimisen ja tukitoimien jatkuvuuden.

20 20 Lastensuojelulain mukaan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Mikäli päivähoidon työntekijä havaitsee puutteita tai osaamattomuutta mm. lapsen hoidossa ja huolenpidossa, tulee lapsesta tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksen tavoitteena on puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia vaarantaviin riskitekijöihin. Päivähoito on osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Onnistuakseen se vaatii yhteistyötä vanhempien, lastensuojelun ja päivähoidon kesken. Varhaiskasvatuksen kehittämistoimenpiteet: v perhepäivähoitajien ja ryhmäperhepäivähoitajien ammatillisen ja pedagogisen osaamisen säännöllinen tukeminen v integroidun erityisryhmän perustaminen v varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja esiintuominen, sekä osaamista tukevan koulutuksen lisääminen v varhaiskasvatuksen tiimityöskentelyn ja moniammatillisen verkostoitumisen kehittäminen v lastensuojelun tukitoimena päivähoidossa olevien lasten suunnitelmallinen tukeminen; lapsikohtaisissa suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen ja arvioiminen v sisällöllisten tukitoimien kehittämien Esiopetus Lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna, pääsääntöisesti kuusivuotiaana. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä päättää lapsen huoltaja. Haku esiopetukseen on tammikuussa ja koulutusjohtaja tekee päätökset esiopetuspaikasta maaliskuussa. Huittisissa esiopetusta järjestetään sivistyspalvelukeskuksessa kasvatus- ja opetuspalveluna. Esiopetusta annetaan lainsäädännön edellyttämät 700 tuntia, keskimäärin 4 tuntia päivässä noudattaen pääsääntöisesti koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetus järjestetään niin, että lapsella on mahdollisuus päivähoitopalveluihin. Esiopetusta

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot