ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013

2 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA... 5 POTILASTURVALLISUUS... 6 YLEINEN TURVALLISUUS... 7 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT... 8 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIT... 9 Sisäinen valvonta... 9 Riskienhallinta Sisäinen tarkastus PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ...11 SOMAATTISET PALVELUT...11 SISÄTAUDIT LASTENTAUDIT (SISÄLTÄÄ LASTENNEUROLOGIAN) IHOTAUDIT NEUROLOGIA KEUHKOSAIRAUDET ENDOSKOPIA GERIATRIA INFEKTIOSAIRAUDET JA SAIRAALAHYGIENIA KIRURGIA NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET SILMÄTAUDIT KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT SUU- JA LEUKASAIRAUDET FYSIATRIA PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA ENSIHOITO LEIKKAUSOSASTO (ENT. LEIKKAUS- JA ANESTESIAOS. JA LEIKO-YKSIKKÖ) TEHOSTETTU HOITO KIPUPOLIKLINIKKA LÄÄKEHUOLTO LÄÄKETIETEELLINEN FYSIIKKA LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LABORATORIO MIKROBIOLOGIA KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPI, KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA RADIOLOGIA PATOLOGIA PSYKIATRISET PALVELUT...32 AKUUTTIPSYKIATRIA KUNTOUTTAVA PSYKIATRIA PSYKOGERIATRIA NUORISOPSYKIATRIA LASTENPSYKIATRIA... 33

3 2 HOITOTYÖ...34 HOITOTYÖ TULOSALUEILLA...34 SOMAATTISET PALVELUT Elektiivinen prosessi Päivystysprosessi PSYKIATRISET PALVELUT HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN...41 ALUEELLINEN KEHITTÄMISTYÖ NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI ALUEELLINEN KOULUTUS, OSAAMINEN JA URAKEHITYS SAIRAANHOITOPIIRIN SISÄINEN KEHITTÄMISTYÖ Hoitoisuusluokitus Hoitotyön kirjaaminen TERVEYDEN EDISTÄMINEN...45 ALUEELLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS...46 OPISKELIJAYHTEISTYÖ JULKAISUT VUONNA ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA...50

4 3 VUOSI 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun keskeneräisyys on aiheuttanut epävarmuutta terveydenhuollon kentällä. Maaliskuussa julkistettiin selvityshenkilöiden ehdotus sote-alueiksi. Toukokuussa tuli toisenlainen linjaus ns. Orpon työryhmästä ja joulukuussa sitten uusi työryhmäehdotus järjestämilaiksi. Etelä-Savossa on lähdetty valmistelemaan omaa sote-aluetta kuntayhtymämallilla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi piirille uuden strategian: Toiminta-ajatus Terveempi Etelä-Savo 2020 Visio Terveempi Etelä-Savo 2020 terveydenhuolto toimii yhtenä kokonaisuutena ja Etelä-Savon päivystyssairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita ihmisten tarpeisiin henkilökunnan uudistustahto takaa parhaat terveyshyödyt ja kustannustehokkaan toiminnan. Strategiset linjaukset erinomainen palvelukokemus sujuvat ja toimivat hoitoketjut tuottavuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus ohjaavat toimintaa ja investointeja houkutteleva ja kilpailukykyinen työpaikka johtaminen kunnossa joka tasolla. Sairaanhoitopiirin alueella on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa Effica-potilastietojärjestelmä, paitsi Pieksämäellä on Pegasosjärjestelmä. Aluekatselun kautta potilaan luvalla on huomattava merkitys potilasturvallisuuden lisäämisessä. Sähköinen resepti on vakiintunut käyttöön. Liittymistä ekanta, sähköiseen potilasarkistoon valmisteltiin ja samoin vietiin eteenpäin sähköinen EKG hanketta. Ensihoidossa valmisteltiin henkilöstön siirtymistä Mikkelin kaupungin pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirin palvelukseen alkaen. Palvelutasopäätöstä on arvioitu yhdessä kuntien kanssa. KYS on siirtänyt lääkärihelikopterin Joroisista Kuopion pohjoispuolelle Rissalan kentälle, josta syystä on käynnistynyt keskustelu helikopterin hyödystä sairaanhoitopiirin alueelle, kun 30 minuutin vasteaika toteutuu enää vain Pieksämäelle ja Joroisiin. Terveydenhuoltolain edellyttämä potilasturvallisuuden ja laadunhallinnan suunnitelma hyväksyttiin ja sen toimeenpano käynnistyi. Koko henkilöstöä koskeva THL:n tuottama potilasturvallisuuden verkkokoulutus käynnistettiin ja

5 4 saatiin hyvin käyntiin ja noin puolet henkilöstöstä ehti suorittaa koulutuksen ennen vuoden vaihdetta. Syksyllä toteutettiin henkilöstölle influenssarokotuskampanja kannamme vastuuta. Alueellisessa yhteistyössä käytiin neuvotteluja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neurologisen osastohoidon ja synnytysten tuottamisesta tarvittaessa, sekä yhteistyöstä ensihoidon ja sairaankuljetuksen alueella. KYS-erityisvastuualueen yhteistyökokouksiin osallistuttiin ja valmistauduttiin päivittämään terveydenhuoltolain mukainen erva-järjestämissopimus. Itä-Suomen yliopiston kanssa neuvoteltiin kandidaattiopetuksen sekä erikoislääkärikoulutuksen järjestämisestä Mikkelissä. Hoitoon pääsyn määräaikojen muutokseen sopeutuminen vaati edelleen vuoden 2013 aikana toimintatapojen kehittämistä. Vuoden 2013 aikana pystyttiin vastaamaan hoitotakuun vaatimuksiin. Muilta osin määräajat toteutuivat vähintään tyydyttävästi, ainoastaan joillakin avohoidon sektoreilla ensimmäisen ns. arviointikäynnin toteutuminen viivästyi satunnaisesti. Terveydenhuoltolain mukainen potilaan erikoissairaanhoitoa koskeva valinnanvapaus ei ole näkynyt palvelujen käytössä. Vuoden 2013 aikana vuodeosastoilla hoitoajat lyhentyivät somatiikassa edelleen. Psykiatrian hoitojaksojen määrä väheni, kun somatiikan puolella hoitojaksojen määrä oli ennallaan aiempaan verrattuna. Sairaaloissa hoidettiin raskashoitoisia, monisairaita potilaita. Vuodeosastohoito on kehittynyt oikeaan suuntaan, potilaat ovat erittäin sairaita, mutta viipyvät erikoissairaanhoidossa mahdollisimman lyhyen jakson. Psykiatrialla hoitoajat pitenevät potilaiden ollessa hoitoon tullessaan vaikeammin sairaita aiempaan verrattuna. Korjausrakentamisen vuoksi joidenkin osastojen toimintaa on jouduttu supistamaan tai siirtämään väliaikaisiin tiloihin. Myös yhden rakennuksen sisäilmaongelman takia tilojen uudelleenjärjestelyjä jouduttiin viimevuoden aikana jatkamaan. Pitkäkestoisempia epidemiavaiheita ei ollut. Sairaalatoimialan rakenteissa ja työnjaossa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2013 aikana. Tulosalueita on kaksi eli somaattinen ja psykiatrinen tulosalue. Sairaala-johtaja on samalla somatiikan tulosalueen johtaja. Hänen työpareinaan toimivat päivystysprosessin ja elektiivisen prosessin ylihoitajat. Kehittämisylihoitaja on potilasturvallisuusvastaava ja kouluttautumisen koordinaatio kuuluu hänelle. Psykiatrian tulosalueella on tulosaluejohtaja työparinaan ylihoitaja. Tavoitteena oli saada sairaalatoimialalle keskitettyä vain potilaiden kanssa tekemisissä olevat yksiköt. Siten välinehuoltoyksikkö ja sairaanhoitopiirin apteekki siirtyivät tukipalvelukeskuksen toimialalle ja potilasasiakirjakeskus ja lääketieteellinen kirjasto toiminnan tuen toimialalle alkaen. Johtajaylilääkäri Matti Suistomaa jäi eläkkeelle ja virkaan valittiin Kati Myllymäki. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Syksyllä valmisteltiin kahta suurta hanketta ESPER ja ESSO. Esper-hankkeessa lähdetään toteuttamaan psykiatrian siirtoa Moisiosta sairaalakampukselle sekä Mikkelin kaupungin pääterveysaseman toiminnan siirtoa. Lisäksi suunnitellaan pysäköintiongelmien ratkaisemista parkkitalon avulla.

6 5 ESSO-hanke on STM:n Kaste-ohjelman linjausten mukainen toiminnan kehittämishanke, johon haettiin Kaste-rahoitusta. Tavoitteena on kehittää sähköisiä palveluita, toteuttaa sosiaali- ja kriisipäivystys yhteispäivystykseen, parantaa hoitopolkuja sairaalan ja avohoidon välillä, luoda kuntoutukseen yhteinen alueellinen toimintamalli sekä vähentää laitospaikkoja. Sähköistä asiointia kehitettiin edelleen alustalla. Sähköistä itseilmoittautumista pilotoitiin silmätautien poliklinikalla. ERVA-tutkimustoimikunta jakoi vuoden 2013 valtion tutkimusrahaa hakemusten perusteella. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sai rahaa euroa. Sairaanhoitopiirin viranhaltijoista ylilääkäri Riikka Juhakoski väitteli Opetustoiminta Tutkinnon uudistuksen myötä ei-yliopistollisten sairaaloiden tulee vastata noin puolesta lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen käytännön työskentelystä. Etelä- Savon sairaanhoitopiirissä on myös jatkossa varauduttava siihen, että kaikki erikoistuvat lääkärit, jotka omilla voimavaroilla pystytään kouluttamaan, saavat erikoistumispaikan. Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten edellisvuotta enemmän. Yleislääketieteen erityiskoulutus Erikoistuva lääkäri Eurolääkäri Amanuenssi 90 kk 286,5 kk n. 11 kk n. 8 kk Potilasasiamiestoiminta Potilaslain (785/1992) mukaan terveydenhuollon yksikössä pitää olla potilasasiamies, jonka ohjausta ja neuvoja potilas voi pyytää, jos hän on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa tai, jos sattuu hoitovahinko. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin päätoiminen potilasasiamies ja varapotilasasiamies (oto) palvelevat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan potilaita. Palvelun piiriin kuuluu Juvan kunnan terveyspalvelut ja viisi yksityistä palveluntuottajaa erillisen sopimuksen perusteella. Tavoitteena on palvella asiakkaita niin, että nämä saavat oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä muistutusten, kanteluiden, potilas- ja lääkevahinkoilmoitusten tekemiseen liittyvää tietoa ja apua. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu potilasasiamiestoiminnasta ja potilaan oikeuksien toteutumisesta tiedottaminen ja raportointi sairaanhoitopiirin johtaville viranhaltijoille ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville viranhaltijoille ja muille toimijoille sekä huomion kiinnittäminen tilastoista ja raporteista saatavan tiedon hyödyntämiseen.

7 6 Yhteenveto Esshp:n potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen määrästä vuodesta 2006 alkaen: Yhteydenottojen määrä vuodesta 2006 alkaen Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Osa kansalaisista antaa aikaisempaa herkemmin palautetta hoidosta ja he ovat kriittisiä hoitonsa suhteen. Terveydenhuollosta julkisuudessa käytävä keskustelu vaikuttaa osaltaan yhteydenottojen määrään. Potilasasiamies on toistaiseksi pystynyt vastaamaan kysyntään. Puhelinneuvonta ja asiakkaiden tapaamiset ovat järjestyneet silloin, kun asiakkaalla on ollut siihen tarvetta. Asiamiehen työhuone on sairaalassa potilaille helposti tavoitettavalla paikalla. Moision sairaalan potilaita tavataan useimmiten osastoilla. Varapotilasasiamies takaa palvelun toimivuuden myös lomien aikana. Potilaille tarjotaan heidän oikeuksiinsa liittyvää tietoa henkilökohtaisen neuvonnan ohella sairaanhoitopiirin nettisivujen ja oppaiden välityksellä. Johtavat viranhaltijat ja tulosyksiköiden esimiehet saavat kuukausittain yksikkökohtaiset tilastot ja sanalliset kuvaukset yhteydenotoista. Raportti potilasasiamies-toiminnasta julkaistaan vuosittain. Sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä potilasasia-miehen tukiryhmä on myös yksi tiedotuskanava. Potilasasiamies käy pyydettäessä osastotunneilla ja informoi uusia työntekijöitä perehdyttämispäivillä. Potilasturvallisuus Kehittämisylihoitaja Pietari Perkinen nimettiin alkaen potilasturvallisuusvastaavaksi. Sairaanhoitopiirin johtaja nimesi potilasturvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on toimia sisäisenä asiantuntijana, työryhmä suunnittelee, linjaa, neuvoo potilasturvallisuusasioissa. Ryhmän toimesta laadittiin terveydenhuoltolain edellyttämä suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta potilasturvallisuussuunnitelma. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi suunnitelman, joka vietiin tiedoksi sairaanhoito-piirin hallitukselle. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui syksyllä kaksi kertaa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä aloitettiin Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus. Tavoitteeksi asetettiin, että hoitoon osallistuva henkilöstö suorittaa koulutuksen vuoden 2013 loppuun mennessä ja muu henkilöstö vuoden 2014 loppuun mennessä. Hoitoon osallistuvan henkilöstön osalta tavoite ei täysin täyttynyt. Verkkokoulutuksen suoritti vuoden 2013 loppuun mennessä 729 henkilöä.

8 7 Vuonna 2013 tehtiin kaikkiaan 974 Haipro -ilmoitusta, joista 465 koski läheltä piti tapahtumia ja 509 tapahtui potilaalle. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta 183 vaaratapahtumassa. Suurin osa ilmoituksista koski lääkehoitoa (430). 205 ilmoitusta tehtiin tiedonhallinnasta tai tiedonkulusta. Vaaratapahtuma tapahtui useimmiten potilashuoneessa (266 ilmoituksessa). Ilmoittajana oli yleisimmin sairaanhoitaja (786 ilmoituksessa). Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 309 tapauksessa. Syksyn aikana pidettiin talon henkilökunnalle kaksi potilasturvallisuuden auditorio-tilaisuutta. Tilaisuuksissa keskusteltiin, mistä potilasturvallisuus rakentuu sekä esiteltiin Esshp:n potilasturvallisuussuunnitelma ja Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus. Potilasturvallisuusvastaava tiedotti osastonhoitajakokouksissa ja kävi kutsuttuna yksiköiden osastokokouksissa kertomassa potilasturvallisuusasioista. Potilasturvallisuudesta vastaava lääkäri Sakari Simula kirjoitti henkilöstölehti Laastariin potilasturvallisuutta käsittelevän artikkelin. Sairaanhoitopiirin intranettiin laadittiin turvallisuusportaali, jossa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuuden keskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin www-sivuille lisättiin potilaat&läheisille kohtaan potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilaille suunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia. Yleinen turvallisuus Vuoden 2013 aikana henkilöstön osalta merkittävin turvallisuutta vaarantava asia oli väkivalta turvallisuuspoikkeamaraporttien perusteella. Henkilöstöön kohdistuvia turvallisuuspoikkeamailmoituksia tehtiin 172. Lähes kaikki tapahtumat olivat tapahtuneet työssä ja selvästi suurin osa koski väkivaltatilanteita. Suurin osa väkivaltatilanteista oli luokiteltu lieviksi. Vartija-apua ja poliisin apua tarvittiin useasti. Vartija turvasi hoitotoimenpiteiden toteutumista 491 kertaa, voimankäyttötilanteita vartijoiden toimesta kirjattiin 31 kappaletta. Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyviä Avekki-koulutuksia pidettiin 6 kappaletta (a 12 h), joihin osallistui 52 henkilökuntaan kuuluvaa. Paloturvallisuuden suhteen vuosi oli rauhallinen sattui yksi ns. läheltä piti - tilanne, jonka henkilökunta selvitti omatoimisesti. Erheellisiä paloilmoituksia on ollut edelleen, mutta ne ovat kuitenkin vähentyneet edellisvuodesta. Hoitolaitoksen paloturvallisuus teoria- ja käytännön koulutuksia järjestettiin seitsemän kertaa, joihin osallistui 109 henkilökuntaan kuuluvaa sekä 62 hoitotyön harjoittelu-jaksolla olevaa sairaanhoidon opiskelijaa. Lisäksi päivystyspoliklinikalla järjestettiin yksi paloharjoitus yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Työtapaturmat olivat samalla tasolla muutaman edellisen vuoden kanssa. Tapaturma-taajuus on sairaanhoitopiirissä alempi vertailuryhmään (Suomessa vastaavalla toimi-alalla toimivat yritykset ja yhteisöt) nähden. Poliisiviranomaisen kanssa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä kaksi kertaa vuodessa tapahtuvin yhteistyökokousten avulla muun viranomaisyhteistyön lisäksi. Pelastus-viranomaisen kanssa aloitettiin pelastuslain poistumisturvallisuusasetuksen mukaiset poistumisturvallisuusselvitykset, joita jatketaan vuonna 2014.

9 8 Työturvallisuuden osalta sairaanhoitopiiri oli AVI:n pilottikohteena testattaessa uutta web-pohjaista Valmeri-kyselyä. Tietoturvallisuuden osalta kehitettiin tietojärjestelmiin tietoliikenteeseen ja kyberturvallisuuteen liittyviä toimintaprosesseja sekä selkiytettiin tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvää vastuunjakoa ja raportointikäytäntöä. Tietoturva- ja tietosuojaosaamista kartoitettiin ja sen pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma. Tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutus laajeni koskemaan kaikkia sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Sairaanhoitopiirin alueen organisaatioiden väliseen tietosuojayhteistyöhön ja henkilöstön osaamiseen panostettiin mm. tiivistämällä alueen tietotosuojavastaavien yhteistyötä järjestämällä koulutuksia ja laatimalla yhteisiä ohjeistuksia. Syksyllä 2013 otettiin käyttöön KYS ERVA-alueen yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka. Turvallisuustyön kokonaiskehittämisen tehostamiseksi tietoturvaryhmä sulautui osaksi sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä perustettua turvallisuustyöryhmää. Potilastietojärjestelmät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinnon potilastietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet vuonna 2013 olivat Effica 4.1 päivitys, earkistoon liittymiseen käynnistäminen (liittyminen 2014 kesäkuu), alue -EKG:n käyttöönotto, itse - ilmoittautuminen, VERKIS - verikeskusjärjestelmän käyttöönottaminen, potilasrannekkeiden käyttöönotto. Muita 2013 toteutettuja tietojärjestelmäprojekteja ovat tulostuksenhallinnan optimoiminen, joka jatkuu kesäkuulle 2014 asti, talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinnontietojärjestelmien vaihtaminen. Edellä mainittujen järjestelmien käyttöönotto vaati huolellista suunnittelua ja valmistautumista. Kaikki tietojärjestelmä -käyttöönotot ja muutokset toteutetaan projekteina, joilla on omistaja, projektipäällikkö ja projektiryhmä. Projektin etenemistä ohjaa ja seuraa projektin ohjausryhmä, jonka tuella projektipäällikkö huolehtii projektin taloudellisesta ja toiminnallisesta toteutuksesta. Tietojärjestelmä -käyttöönotto ja päivitysprojektien lisäksi, sairaanhoitopiirin tietohallinto hankkii ja hallinnoi tietojärjestelmä ja laite palveluita ja tuotteita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnan tarpeisiin. Ostopalveluiden hallinta ja kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja hyvää yhteistyötä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa. Toimittajayhteistyössä keskitymme toimittajapalveluiden laatuun ja kykyyn kehittää palveluita toiminnan vaatimusten mukaisesti. Tietohallintotyön keskittyi vuoden 2013 aikana kokonaisarkkitehtuurin selvitykseen ja kuvaustyöhön, jota tehtiin yhteistyössä eri palvelun tarjoajien kanssa. Selvitystyön tuloksena käynnistettiin kehitystyö, joka jatkuu vuoden 2014 aikana. Kys-ERVA alueella tehdään jatkuvaa tietohallintoyhteistyötä alueen muiden tietohallinto-organisaatioiden kanssa. Kys-ERVA tietohallintotoimikunta kokoontuu säännöllisesti edistäen yhteisesti sovittua strategiaa. Yhteinen toimintasuunnitelma laaditaan vuodeksi eteenpäin. KYS-ERVA tietohallintotoimikunta nimeää tietohallintotyöryhmät, jotka tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat ja laskelmat KYS-ERVA alueen tietohallintoyhteystyön osalta. Vuoden 2013 aikana ISSHP:n kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja käytämme tietohallintotyössä yhteisiä resursseja, joka mahdollistaa paremman ja

10 9 laadukkaamman reagoinnin sairaalatoiminnan haasteisiin. Tehty yhteistyö tuottaa pilotointikohteita Kys-ERVA alueelle. Kohtuullisen haasteen tietohallintotyöhön antaa kansalliset hankkeet ja lainsäädäntövaatimukset, joiden toteuttaminen sairaanhoitopiirin alueella vaatii paljon resursseja. Tietohallinto toimii kiinteässä yhteystyössä alueen perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Alueen Ester-aluetyöryhmä kokoontuu säännöllisesti, jossa edustajia on alueen kaikista perusterveydenhuollon organisaatioista sekä erikoissairaanhoidosta. Haasteena tietohallintotyössä on ollut tietohallintoresurssien riittävyys ja aikataulujen laatiminen niin, että kaikki tarvittavat tietojärjestelmäprojektit ja aktiviteetit voidaan toteuttaa aikataulussa ja suunnitelluilla kustannuksilla. Sisäinen valvonta ja riskit Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että sairaanhoitopiirin toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan kokonaisuus muodostuu ja sen toteutumiseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: johtamis- ja hallintojärjestelmä, johtamis-tapa, hyvän hallintotavan noudattaminen, organisaatiorakenne, tehtävien ja velvollisuuksien määrittely sekä henkilöstöhallinnon periaatteet ja toimintatavat. Sairaanhoitopiirissä em. asiat ja ohjeet on pääasiallisesti sisällytetty hallintosääntöön, talousohjeeseen ja talousarviovuoden ohjeeseen. Hallintosääntöä ja ohjeita täydentävät muut hallituksen ja viranhaltijoiden antamat ohjeet. Säännöt ja ohjeet ovat luettavissa ja saatavissa sairaanhoitopiirin intranetistä. Kuntalain 13.3a :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus selvittää sairaanhoitopiirin ohjeistuksen ajantasaisuus tältä osin. Hallintosääntöön tehdään tarvittavat päivitykset. Yhtymähallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut ainoastaan sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Tiedossa ei myöskään ole, että sairaanhoitopiirille olisi säännösten, määräysten tai päätösten toteuttamatta jättämisestä tai muusta valvonnan laiminlyönnistä aiheutunut tai aiheutumassa taloudellisia menetyksiä. Kuntayhtymän keskeiset toimintaa ohjaavat säännöt ovat ajan tasalla. Yhtymähallituksen arvio on, että päätösten valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon liittyvä ohjeistus ja valvonta on ollut asianmukaista. Hoitotakuulainsäädännön määräaikoja on noudatettu.

11 10 Hallitus ja johtoryhmä ovat seuranneet säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätökseen sisältyy arviot yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai budjetoinnissa ei ole tilikaudella olennaisia virheitä. Hallintosäännössä on määräykset sopimusten tekemisestä ja allekirjoittamisesta. Hankinnat tekee pääosin kuntayhtymän hankinta- ja materiaalipalvelut, jolla on riittävät resurssit hankintojen hoitamiseen. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Riskienhallinta Sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain 8 :n edellyttämä suunnitelma potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Siinä on mukana potilaan hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden riskienhallinta. Potilasturvallisuuden varmistaminen on merkittävä osa riskienhallintaa. Työturvallisuuden ja laitosturvallisuuden osalta on riskienhallinnan menettelyt ja ohjeet sekä työturvallisuuden eri osa-alueiden osalta raportointi ja seurantamenetelmät. Työturvallisuuslain mukainen riskienarviointi suoritetaan kahden vuoden välein joka työyksikössä tai aina kun toiminnat tai rakenteet oleellisesti muuttuvat. Vuoden 2014 aikana ko. toiminta kehittyy edelleen HaiPro -vaara- ja haittatapahtuminen seuranta- ja raportointijärjestelmän työturvallisuusosion käyttöönoton myötä. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt turvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja päättää turvallisuuteen liittyvistä asioista. Turvallisuustyöryhmän tehtävänä on ohjata sairaanhoitopiirin turvallisuuspolitiikan luomista ja sen viemistä käytäntöön. Työryhmän käsiteltäviä aihealueita ovat: tietoturvallisuus, potilasturvallisuus, toimitilaturvallisuus, valmiussuunnittelu, toimintaturvallisuus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja ulkomaantoimintojen turvallisuus. Turvallisuustyöryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksen Esimiesvalmennukseen tulee riskienhallinta- ja turvallisuusjohtamisosio. Sisäinen tarkastus KYS-Erva -alueella valmisteltu sisäisen tarkastuksen järjestämistä koskeva sopimus hyväksyttiin. Sopimuksella sovitaan sisäisen tarkastuksen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siten, että se palvelee koko erva-alueen tarpeita ja että siitä muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sopimuksen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sisäisen tarkastajan työpanos on 2 päivää/vko. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti kaikkien kolmen sisäisen tarkastajan yhteistä työpanosta ja osaamista eri sairaanhoitopiireissä. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje on hyväksytty yhtymähallituksessa Konsernivalvontaa toteutettiin ohjeistuksen mukaan eikä valvonnassa ilmennyt huomautettavaa.

12 11 Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikön toiminta käynnistyi vähitellen vuonna Yksikön ylihoitaja aloitti 6/2013 ja ylilääkäri 10/2013. Syksyllä 2013 käynnistettiin Tervis-hanke, laajennettiin HaiProa perusterveydenhuoltoon sekä käynnistettiin alueelliset haavan-hoitokoulutukset ja julkistettiin Haavan hoito-opas. Alueen kehittäjäverkoston tuki ja koordinaatio ostettiin Juvan terveyskeskukselta 9/13 saakka. Toiminnan suunnittelun tueksi toteutettiin erikoisala- ja kuntakierros. Somaattiset palvelut Sisätaudit Oma Oma toiminta Hoitopäivät ,0-5,4 Hoitojaksot ,1 + 4,3 Keskim. hoitoaika 4,1 93,2-10,9 Käynnit ,0 + 7,7 - josta päivystyskäynnit ,6 Hoitotakuun toteutuminen oli edelleen sisätautien ajanvarauspoliklinikan toiminnan tärkein tavoite. Siinä onnistuttiin kokonaisuudessaan hyvin vakiintuneiden ostopalvelulääkäreiden ja kardiologian ja hematologian lisätyösopimuksin tehtyjen iltapoliklinikka-vastaanottojen tuella. Tahdistin-, IBD- ja DM-hoitajapoliklinikat tukevat erinomaisesti lääkärivastaanottoja. Tulevien lähetteiden määrä oli suuri. Lähetekäsittelyn logistiikan tarkistus ja uusittu ohjeistus vuoden 2012 lopulla osaltaan nopeutti lähete-käsittelyä. Vuoden 2013 alusta lähtien potilaille lähetettiin suoraan aika tutkimuksiin ja vastaanotolle ilman hoidonvarausjonoa. Tämä vaati huolellista lääkäreiden poissaolojen riittävän pitkän aikavälin suunnittelua. Näissä järjestelyissä koko henkilöstö toimi kiitettävän tehokkaasti ja joustavasti. Päivystyspoliklinikan konservatiivisen (sisätaudit, neurologia, keuhkosairaudet) puolen raju potilasmäärien kasvu vaati arkipäivisin kahden erikoistuvan lääkärin täyden työpanoksen ja lisäksi lisäapua erityisesti iltapäivisin osaston erikoistuvien lääkäreiden toimesta. Tarkkailuosaston käyttö lisääntyi ja siellä päivystyspoliklinikan ylilääkäri huolehti sisätautipotilaiden aamukierrosta. Nämä helpottivat vuodeosastojen kuormitusta ja sisätautierikoislääkäreiden työnjakoa. Kesäkuun 2013 alussa suljettiin isolta sisätautivuodeosastolta kahdeksan sairaansijaa ja elektiivinen koronaariangiotoiminta oli tauotettuna kesän aikana yhteensä viisi viikkoa henkilöstön lomien ja pätevien sijaisten puutteen takia. Invasiivisten sydäntutkimusten osalta tehtiin taukojen aikanakin kaikkien päivystyspotilaiden ja kiireellisten (alle 1-2 vkoa) lähetepotilaiden tutkimukset ja hoitotakuussa pysyttiin. Kesän 2013 jälkeen 8 sairaansijan sulkua jouduttiin jatkamaan edelleen. Sairaansijojen väheneminen näkyi potilasliikenteessä: potilasvaihto kasvoi entisestään vuoden loppua kohti (keskimääräinen hoitoaika 4,1 vrk). Lisäksi keuhko-osastolla hoidettiin sisätautipotilaita keuhkolääkärien toimesta. Lyhyet hoitojaksot korostavat potilasohjauksen merkitystä jatkohoidon onnistumiseksi. Potilasohjaukseen ja sen turvaamiseen tulee jatkossakin

13 12 kiinnittää erityisesti huomioita kaikkien potilasryhmien kohdalla potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi (erityisesti lääkehoidon ohjaus). Invasiivisen kardiologian toiminta sujui vakiintuneesti. Koronaariangioita tehtiin 700 kpl, pallolaajennuksia 305 kpl, tahdistimien ensiasennuksia 94 kpl ja rytmihäiriötahdistimien ensiasennuksia 21 kpl. Vajaatoimintatahdistimet alueen potilaille asennettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, josta ostettiin myös sydänleikkaukset: ohitusleikkauksia 37 kpl ja muita sydänleikkauksia (läppä yms.) 27 kpl eli yhteensä 64 kpl. Sydänvalvonnan toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Dialyysiyksikössä kotihemodialyysin aloittaminen oli tavoitteena Siihen kouluttauduttiin ja tehtiin hankinnat, mutta ensimmäisen potilaan hoidon aloitus siirtyi alkuvuoteen Hematologian toiminnan kehittämisen painopisteenä oli solunsalpaajapoliklinikan toiminnan kehittäminen ja lääkärien ja hoitajien toimenkuvien ja työnjaon kehittäminen. Aggressiivisten tautien lisäännyttyä ja hoitojen aiheuttamien tukihoitojen tarpeen kasvettua potilaskäynnit solunsalpaajapoliklinikalla lisääntyivät edelleen. Lääkärien vastaanotoilta siirrettiin puhelinkontrolleja ja mm. tukihoitoja saavia potilaita hoitajavastaanotoille. Hoito-ohjeet anemia- ja tromboosipotilaan hoitoprosesseista sekä ohjeistusta hoidon porrastuksesta laadittiin avosektorin käyttöön. Kotisairaalan kanssa tehtiin yhteistyötä ja mm. venesektiot siirtyivät pääasiassa avosektorilla tehtäviksi. Lisäksi solunsalpaaja-poliklinikalta siirtyi kontrollipotilaita sisätautien ajanvarauspoliklinikalle seurantaan, mikä osaltaan selkiytti osaston poliklinikan työnkuvaa. Toiminta on laaja-alaista ja kehitystyö jatkuu edelleen. Reumatologisessa toiminnassa ei ollut muutoksia. Reumatologeja työskenteli poliklinikalla 1,2 lääkäriä kahdessa virassa. Hoitajatilanne on hyvä. Erityisesti kesäkaudet ovat edelleen ongelmallisia ja potilasruuhkaa syntyy, jota puretaan pitkälle talveen. Perustettiin reumatologiaan erikoistuvan lääkärin virka, johon ei ollut hakijoita. Toiminnan taustalla oli koko sairaanhoitopiirin, SOTE-alueen ja vuodeosastojen toimintamuutosten odotus. Työyksikköjen toimintoja arvioitiin, tiivistettiin ja kehitettiin tulevia muutoksia ajatellen ja sulkujen ja henkilöstöpulan saattelemina. Epävarmuus tulevasta kuormitti henkilöstöä, mutta ajoittain muutoksissa nähtiin myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi. Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) Oma toiminta Hoitopäivät ,7 + 0,8 Hoitojaksot ,4 + 2,2 Keskim. hoitoaika 2,4 92,3-1,3 Käynnit ,1 + 12,7 - josta päivystyskäynnit ,4

14 13 Lastenyksikön toiminta sujui entiseen tapaan pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Kuormitukset lastenosastolla ja vastasyntyneiden teho-osastolla vaihtelivat kuten aikaisempinakin vuosina. Hoitojaksojen lukumäärä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna hiukan suurempi. Hoitojaksot lastenosastolla olivat lyhyitä, vaihto oli runsasta. Vastasyntyneiden teho-osastolla kiireisintä aikaa oli alkukevät ja loppukesä. Lastenosaston toiminta oli melko tasaista ympäri vuoden, mutta alkuvuodesta osastolla oli vilkkainta. Lastenosastolla oli aikaisempien vuosien tapaan paljon polikliinista toimintaa aiheuttaen henkilökunnalle paljon lisätyötä. Lastenpoliklinikan toiminta pysyi oleellisesti entisellään. Käyntimäärät lisääntyivät aikaisempiin vuosiin verrattuna, joka selittynee sillä, että lastenlääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä oli töissä enemmän kuin aikaisempina vuosina. Lähetteiden määrässä ei ollut oleellista muutosta edellisvuoteen verrattuna ja potilaiden pääsy hoitoon sujui ongelmitta. Lastenneurologian toiminta jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Käyntien määrä oli hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin. Lastenneurologin poissaolon vuoksi potilaiden hoitoon pääsy ajallaan edellytti ajoittaisen lisätyövoiman käyttämistä lastentautien poliklinikalta erikoistuvan lääkärin koulutuksena sekä ostopalveluna ostettua lastenneurologin palvelua. Puheterapeutti irtisanoutui keväällä ja uusi puheterapeutti aloitti joulukuussa. Puheterapiapalveluita ostettiin muutamalle potilaalle ostopalveluna. Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkui entiseen tapaan ostopalveluna. Lastenortopedin ja lastenkardiologin konsultaatiot hoidettiin entiseen tapaan ostopalveluina. Lastenlääkäritilanne oli melko hyvä. Kaikki erikoislääkärivirat olivat täytettyinä elokuusta alkaen. Lastenlääkäreiden päivystykseen tarvittiin ulkopuolisia päivystäjiä. Erikoistuvan lääkärin virka oli täytettynä ja lisäksi lastenyksikössä oli kolme muutakin erikoistuvaa lääkäriä lähes koko vuoden ajan. Hoitohenkilökunnan saatavuus: lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja äkillisiin tarpeisiin ei ole saatavissa henkilökuntaa, asia hoidettiin sisäisin järjestelyin. Varahenkilöstön sairaanhoitaja saatiin poissaoloihin. Kesällä toiminta oli hiukan supistettua: lasten poliklinikalla oli hoitajien osalta supistettua toimintaa heinäkuun aikana kahden viikon ajan. Lastenneurologian poliklinikka oli suljettuna heinä-elokuun aikana neljän viikon ajan. Kuten edellisenäkin vuonna vastasyntyneiden teho-osasto muutti lastenosaston yhteyteen toukokuun lopussa ja palasi takaisin omalle osastolleen elokuun lopussa. Näillä järjestelyillä osastojen toiminta saatiin hyvin toimivaksi.

15 14 Ihotaudit Oma toiminta Hoitopäivät , ,7 Hoitojaksot , ,6 Keskim. hoitoaika 6,5 110,2 + 16,1 Käynnit ,3 + 29,7 - josta päivystyskäynnit ,4 Ihotautiyksikön toiminta palasi edellisvuoden 2012 poikkeavan tilanteen jälkeen aiempien vuosien tasolle. Osastonylilääkärin osittaisen poissaolon osalta lääkärityövoimavajetta korvattiin erikoislääkäriostopalveluilla. Poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrä ylitti talousarvion n. 7 %. Myös lähetteiden määrä lisääntyi 8.4 %. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat ihopotilaat hoidettiin aiempaan tapaan osasto 26:lla. Hoitopäivien ja -jaksojen määrä oli edelleen suhteellisen vähäinen johtuen avohoitopainotteisesta hoitostrategiasta. Poliklinikkatoiminnan lisääntyneeseen kysyntään pystyttiin vastaamaan lääkärilisäresurssein, ja hoitotakuu toteutui ongelmitta. Usean vuoden projekti Haavahoito-opas valmistui, ja sai erinomaisen vastaanoton alueella. Alueellisen ohjelman jalkauttaminen perusterveydenhuollon yksiköihin ja muihin hoitolaitoksiin aloitettiin syksyllä yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon kanssa. Oppaan tavoitteena on parantaa diagnostiikkaa, lyhentää hoitoaikaa ja yhdenmukaistaa hoitoa ja toimintatapoja sekä ohjata potilas oikeaan hoitopaikkaan mahdollisimman optimaaliseen aikaan. Allergiatutkimusyksikön tilassa tehtiin teknisiä parannuksia, ja suunniteltu ihon prick-allergiatestien keskittäminen ihotautiyksikköön voitiin aloittaa syksyn aikana ja pysyvästi lähtien. Kuukauden remonttievakossa olo ja pitkät poissaolot vaikeuttivat toiminnan suunnitelmallisuutta. Kuitenkin vuoden aikana pitkäaikaiset projektit saatiin toteutetuksi. Neurologia Oma toiminta Muutos- % Hoitopäivät ,9 + 2,0 Hoitojaksot ,1 + 9,0 Keskim. hoitoaika 4,9 94,2-7,5 Käynnit ,4 + 5,7 - josta päivystyskäynnit ,1

16 15 Vuoden 2013 aikana erikoislääkärityövoimasta oli puutetta. Osastonylilääkärin jäätyä keväällä eläkkeelle, ei virkaa ole saatu täytettyä toistaiseksi. Kokenut erikoistuva lääkäri paikkasi osittain puuttuvan erikoislääkärin työpanosta. Erikoistuvia lääkäreitä olisi tarvittu enemmän kuin pystyttiin rekrytoimaan. Erityisesti viikonloppujen erikoislääkäripäivystysten määrä erikoislääkäriä kohti lisääntyi ja lisäsi erikoislääkäreiden kuormittuneisuutta. Sairaanhoitajien sijaisista oli puutetta, mutta epäpätevää sijaistyövoimaa saatiin tyydyttävästi korvaamaan poissaoloja. Tämä on lisännyt vakinaisen, pätevän työvoiman vastuuta ja työkuormitusta. Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin täyttämään. Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen määrä jäi arvioidusta, mutta nousi edellisvuoden tasosta. Hoitopäivien määrä väheni suhteellisesti enemmän kuin hoitojaksojen määrä ja keskimääräinen hoitoaika lyheni hiukan. Ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä arvioidusta, mutta lisääntyi edellisvuoteen verraten. Päivystyspoliklinikan neurologiseksi merkittyjen potilaiden käyntimäärät lisääntyivät huomattavasti (lähes kolmanneksella). Lähetemäärät neurologian yksikköön tasaantuivat niin ikään hiukan edellisvuodesta ja kehitys oli linjassa erikoissairaanhoidon lähetteiden yleisen kehityksen kanssa. Osasto 24N:llä on toiminta vakiintunut ja aktiivinen aivoinfarktien akuuttihoito on jatkunut. Osaston toiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta johtuvia vaihteluita. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei ole nähtävissä pelkistä toimintaluvuista. Savonlinnan neurologisten potilaiden osastohoidon siirtyminen suurelta osin Mikkelin keskussairaalan vastuulle lisäsi huomattavasti neurologian akuuttiosaston kuormitusta ja jouduimme toimimaan aivan resurssien sallimalla ylärajalla. Päivystystoiminnalle tyypillinen potilasmäärän vaihtelu aiheutti ajoittaisia ruuhkahuippuja, jolloin osaston fyysiset tilatkaan eivät riittäneet. Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alue on edelleen ollut akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniammatillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Pakotettu käden kuntoutus, spastisiteettipoliklinikka ja tehostettu kävelyn kuntoutus on vakiintunut osaksi osaston toimintaa. Pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoitoprosessi on vakiintunut. Asiaan vihkiytyneiden sairaanhoitajien osuus tässä toiminnassa on kullanarvoinen. Epävarmuus tulevista osastojärjestelyistä lisäsi henkilökunnan kuormitusta molemmilla osastoilla. Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaista toimintaa. Jonotusajat poliklinikalle ovat olleet kohtuulliset. Kesä-ajan toiminnan supistukset pidensivät jonotusaikoja tilapäisesti. Geriatrian poliklinikan toiminta on vähentänyt painetta neurologian poliklinikalle. Parkinson potilaiden välikontrollien siirto sairaanhoitajan vastaanotolla tapahtuvaksi on käynnistynyt kuluneen vuoden aikana.

17 16 Keuhkosairaudet Oma toiminta Muutos- % Hoitopäivät ,4-5,3 Hoitojaksot ,0-13,6 Keskim. hoitoaika 5,8 112,1 + 9,4 Käynnit ,4-4,6 - josta päivystyskäynnit 243-9,3 Periaatteessa 2013 toiminta on jatkunut samansisältöisenä kuin aiempina vuosina. Lähetteiden määrän väheneminen on ollut kohtalaisen suurtakin, mutta on vaikea sanoa, onko kysymys pysyvämmästä trendistä vai tilapäisestä vaihtelusta. Lääkärityövoiman osalta on koko vuosi 2013 eletty niukoilla resursseilla. Apulaisylilääkäri jatkoi 60 prosentin osa-aikaisuuttaan ja yksi erikoislääkäri teki vain prosentin osa-aikaisuutta. Lääkärityövoiman sijoittelussa osaston toiminta priorisoitiin toiminnan luonteen vuoksi ensisijaiseksi. Osasto 26 muutti evakosta ja avautui 21 sairaansijana (aikaisemmin 28 sairaansijaa). Evakossa oltiin osaston jäähdytysjärjestelmän rakentamisen vuoksi. Hoitohenkilöstön akuutit poissaolot hoidettiin pääsääntöisesti varahenkilöstön ja oman väen voimin. Pidempien poissaolojen korvaaminen oli haasteellisempaa ja poissaoloja oli tekemässä useampi sijainen. Sijaisia saatiin kuitenkin riittävä määrä. Vierihoitoa vaativat potilaat olivat haasteena myös vuonna Osastonhoitaja oli muissa tehtävissä 9 kk ajan, sijaisena oli osaston hallinnollisella lisävastuulla oleva sairaanhoitaja. Osasto toimi kahden erikoisalan osastona: keuhko- ja sisätautipotilaat. Lisäksi hoidettiin joitakin ihotautipotilaita. Sähköiseen potilaskertomukseen liittyvät runsaat koulutukset (Effica 4.1, Hoitokertomus, Veritilaus) ja potilasturvallisuuteen liittyvä koulutus ovat vaatineet suunnitelmallisuutta, jotta osaston toiminta pystyttiin turvaamaan. Keuhkosairauksien poliklinikalla pysyttiin hoitotakuun raameissa. Omia hoitotakuuta tiukempia tavoitteita ei aina saavutettu osin myös yllä mainitun lääkäriresurssin vuoksi osin sen vuoksi, että välillä keuhkojen toimintakokeiden saatavuuden kanssa oli ongelmia. Tämä on ollut uusi ilmiö, ei toki hyvin tavallinen. Uniapneapotilaiden hoidon aloitukset ja seuranta siirtyivät aiemman suunnitelman mukaisesti yhä enemmän hoitajatyöksi. Tämä toimi hyvin. Uniapeapotilaiden määrä tuntui edelleen lisääntyvän, joka on valtakunnallinen ilmiö. Yhteistyö endoskopiayksikön kanssa keuhkoputkien tähystyksissä toimi hyvin. Poliklinikalla saavutettiin toimintalukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet. Myös mm. tuloskorttiin kirjattu tavoite vastaanottoaikojen pitämisestä toteutui kohtuullisen hyvin. Sähköisen sairauskertomuksen kömpelyys ja mm. hoitajien kirjaamisen lisääntyminen sekä (erityisesti moni-) ajanvarausjärjestelmän kömpelyys toivat henkilökunnalle lisäongelmia ja toimivat selvästi vastaanottotoimintaa hidastavina elementteinä. Tämä toki ei ole erikoisalan oma ongelma.

18 17 Keuhkosairauksien poliklinikalla hoitohenkilöstötilanne on ollut suhteellisen hyvä. Keväällä saimme osasto 26:lta yhden sairaanhoitajan osittaisen työpanoksen ja syksyllä tilannetta tasapainotti yhden sairaanhoitajan paluu äitiyslomalta. Joulukuun alussa ihopistokokeiden siirtyminen ihotautien poliklinikalle vapauttaa resursseja uniapneavastaanottotoimintaan. Uniapnean hoitajavastaanotto kahden sairaanhoitajan pitämänä toimi hyvin. Käyntien määrät ovat nousseet noin 100 käynnillä (noin viidennes) vuosittain. Talousarvio toteutui menojen osalta tyydyttävästi. Endoskopia Oma toiminta Käynnit yht ,4 + 12,5 Sisätaudit ,4 + 1,6 Kirurgia ,8 + 30,9 Endoskopiayksikön lähetteiden määrissä tapahtui vain pieni muutos: ulkoiset lähetteet vuonna kpl ja kpl. Sisäiset lähetteet vuonna kpl ja kpl. Kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka käsittävät suurimman osan endoskopian toimintaa, potilaat pääsevät pääosin aikarajaksi määritellyn 1 kk:n kuluessa. Jonotusajat kiireettömiin tutkimuksiin ovat pisimmillään edelleen olleet yli 3 kuukautta. Loppuvuotta kohti viive saatiin kuitenkin korjattua. Tavoitteena on ollut lähetepotilaiden kohdalla hoitotakuussa pysyminen, jonka seurauksena ennakkoajanvarauksessa olevien potilaiden hoitoon pääsy on viivästynyt niin, että pahimmillaan suunniteltu tutkimusaika on siirtynyt 6 kuukautta. Päätoimenpiteet (luvuissa ei palvelumyyntiskopioita) Sisätaudit 2012 Sisätaudit 2013 Kirurgia 2012 Kirurgia 2013 Gastroskopiat Sigmoidoskopiat Kolonoskopiat Bronkoskopiat Kystosskopiat Sisätautipuolen toimenpidemäärissä tapahtui laskua johtuen ylilääkärin 80% osaaikaisuudesta. Tätä osittain paikattiin ostopalvelulääkärin työpanoksella. Gastrokirurgialla toimenpidemäärissä tapahtui selvä nousu vuoden takaiseen. Tämä johtui hyvästä lääkäritilanteesta. Kokonaisuudessa GI-kanavan tähystysten määrä nousi 226 toimenpiteellä ja nousua tapahtui erityisesti kolonoskopiatutkimuksissa. Bronkoskopioiden määrä on edellistä vuotta korkeampi, mutta taustalla on todennäköisesti virhe edellisen vuoden tilastoinnissa. Vuoden 2013 määrät on tarkistettu manuaalisesti. Kystoskopioiden määrät laskivat aavistuksen vuoden takaisesta.

19 18 Endoskopiassa on neljä sairaanhoitajan vakanssia, lisäksi on ollut käytettävissä työkierrossa oleva sairaanhoitaja, joka työskenteli endoskopiassa 50%:sti, ja sisätautipoliklinikalla 50%:sti syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen endoskopiaan saatiin vuosilomasijainen, joka paikkaa myös osa-aikatöiden aiheuttamat henkilöstövajaukset. IBD-hoitajan vastaanottotoiminta on ollut kasvussa ja vastaanottopäiviä lisätään 2 /vko Varahenkilöstössä on kaksi sairaanhoitajaa jotka pystyvät tarvittaessa sijaistamaan endoskopiayksikössä. Hoitoisuusluokitusta tehtiin päivittäin henkilöstötilanne on ollut kaiken kaikkiaan hyvä. Geriatria Oma toiminta Käynnit ,6 + 17,1 Geriatrian poliklinikka toimi Mikkelin keskussairaalan E-siiven 4. kerroksessa. Toiminnan kohteena olivat 70 vuotta täyttäneet muistipotilaat. Mikkelin seudun muistipoliklinikka vastasi pääosin iäkkäiden mikkeliläisten muistipotilaiden tutkimuksista. Lähetteiden määrä pysyi kuitenkin jokseenkin entisenlaisena ja poliklinikalle pääsyyn kului keskimäärin kaksi kuukautta. Suunnitellut suoritemäärät lievästi ylitettiin ja hoitotakuun edellyttämissä rajoissa pysyttiin. Muistipotilaiden eteläsavolainen QPR-prosessimalli saatiin päivitetyksi loppuvuodesta. Siinä ovat nyt kuvattuina myös Kangasniemen ja Pieksämäen muistipoliklinikoiden toiminnat. Mikkelin kesäyliopisto ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin geriatrian yksikkö järjestivät yhdessä Mikaelissa neljännen Mikkelinpäivän seminaarin, jonka aiheena olivat iäkkäiden hoidon eettiset kysymykset. Osallistujia oli yhteensä 321. Mikkelin seudun muistitiimin kanssa pidettiin toiminnan koordinoimiseksi tarkoitetut tapaamiset ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen eri kuntien muistihoitajille järjestettiin yhteinen koulutusiltapäivä. Ylilääkäri oli Mikkelin kaupungin koulutus- ja konsultaatiotehtävissä yhden päivän viikossa, tiistaisin. Geriatrian poliklinikka oli suljettuna henkilökunnan vuosilomien ajan. Geriatrian poliklinikalla toimi vakituinen sairaanhoitaja, jonka työpanosta käytettiin ajoin myös korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä neurologian poliklinikoilla. Neurologian poliklinikan sihteeri toimi myös geriatrian poliklinikan sihteerinä. Ylilääkäri ja erikoistuva lääkäri osallistuivat keskussairaalageriatrien valtakunnallisiin tapaamisiin Seinäjoella ja Jyväskylässä Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Oma toiminta Käynnit ,0-18,1 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia yksikön konsultaatiokysyntä lisääntyy aiempien vuosien tapaan tasaisesti. Poliklinikkakäyntien ja lähetteiden määrä tasaantui talousarviossa arvioidulle tasolle gastroenterologiselta poliklinikalta

20 19 siirtyneiden virusmaksatulehduspotilaiden hoitojonon purkauduttua. Osastoille annetut konsultaatiot eivät näy tilastoissa. Lähetteille tyypillinen kehityssuunta on muuntuminen kirjallisiksi konsultaatioiksi potilaskäynnin sijaan. Tämä tuonee säästöä kaikilla tasoilla. Pitkäaikaisten infektioiden seuranta keskitetään kuitenkin edelleen infektiopoliklinikalle. Kirurgia Oma toiminta Hoitopäivät ,6 + 0,5 Hoitojaksot ,3 + 3,9 Keskim. hoitoaika 3,8 99,2-2,6 Käynnit ,7 + 7,4 - josta päivystyskäynnit ,4 Leikkausten määrä lisääntyi 0,5%:lla huolimatta siitä, että yksi ortopedi oli neljä kuukautta virkavapaalla. Joustavalla henkilöstön asenteella ortopedivajeesta selvittiin niin, että vain kymmenen tekonivelleikkausta jouduttiin ostamaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Plastiikkakirurgin virkaa ei ole saatu täytettyä ja tämä on aiheuttanut sen, että plastiikkakirurgisia palveluja on ostettu erillissopimuksella. Näin on pysytty hoitotakuussa. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät noin 6%. Naistentaudit ja synnytykset Oma toiminta Hoitopäivät ,7 + 0,8 Hoitojaksot ,6 + 5,9 Keskim. hoitoaika 3,2 94,1-4,7 Käynnit ,8 + 8,3 - josta päivystyskäynnit ,9 Vuoden 2013 aikana poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot lisääntyivät, mutta hoitopäivien määrä osastolla säilyi entisellä tasolla. Keskimääräistä hoitoaikaa saatiin alennettua. Hoidossa painopiste on ollut polikliinisessä ja lyhytjälkihoitoisessa toiminnassa. Myös suurin osa leikkaustoimenpiteistä tehtiin LEIKO yksikön kautta. Synnytyksiä hoidettiin 829 kappaletta ja lapsia syntyi 842. Lisäystä edelliseen vuoteen oli n. 5%. Tämän näkyi myös äitiyspoliklinikkakäyntien lisääntymisenä. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin yhteensä lähes 600. Hoitotakuussa pysyttiin hyvin sekä leikkaustoiminnan että poliklinikkakäyntien osalta.

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Kuntakierros 2015 Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Taloudesta v 2014 kuntalaskutuksen kasvuprosentiksi sallittiin 2,6%, toteuma 2,42% (LTA:sta TP:een) v 2015 kasvua voi olla 1 % (verrattuna v 2014 tp:een

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2014... 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA- JA ARVIOINTILOMAKE VUODELLE 2016

SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA- JA ARVIOINTILOMAKE VUODELLE 2016 1 SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA- JA ARVIOINTILOMAKE VUODELLE 2016 Kohde/Prosessi Valvoja Päivämäärä Raportin jakelu VALVONTAKOHDE RISKIEN ARVIOINTI SISÄINEN VALVONTA 1. SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2015... 3 OPETUSTOIMINTA... 4 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA...

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot