ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013

2 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA... 5 POTILASTURVALLISUUS... 6 YLEINEN TURVALLISUUS... 7 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT... 8 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIT... 9 Sisäinen valvonta... 9 Riskienhallinta Sisäinen tarkastus PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ...11 SOMAATTISET PALVELUT...11 SISÄTAUDIT LASTENTAUDIT (SISÄLTÄÄ LASTENNEUROLOGIAN) IHOTAUDIT NEUROLOGIA KEUHKOSAIRAUDET ENDOSKOPIA GERIATRIA INFEKTIOSAIRAUDET JA SAIRAALAHYGIENIA KIRURGIA NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET SILMÄTAUDIT KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT SUU- JA LEUKASAIRAUDET FYSIATRIA PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA ENSIHOITO LEIKKAUSOSASTO (ENT. LEIKKAUS- JA ANESTESIAOS. JA LEIKO-YKSIKKÖ) TEHOSTETTU HOITO KIPUPOLIKLINIKKA LÄÄKEHUOLTO LÄÄKETIETEELLINEN FYSIIKKA LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LABORATORIO MIKROBIOLOGIA KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPI, KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA RADIOLOGIA PATOLOGIA PSYKIATRISET PALVELUT...32 AKUUTTIPSYKIATRIA KUNTOUTTAVA PSYKIATRIA PSYKOGERIATRIA NUORISOPSYKIATRIA LASTENPSYKIATRIA... 33

3 2 HOITOTYÖ...34 HOITOTYÖ TULOSALUEILLA...34 SOMAATTISET PALVELUT Elektiivinen prosessi Päivystysprosessi PSYKIATRISET PALVELUT HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN...41 ALUEELLINEN KEHITTÄMISTYÖ NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI ALUEELLINEN KOULUTUS, OSAAMINEN JA URAKEHITYS SAIRAANHOITOPIIRIN SISÄINEN KEHITTÄMISTYÖ Hoitoisuusluokitus Hoitotyön kirjaaminen TERVEYDEN EDISTÄMINEN...45 ALUEELLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS...46 OPISKELIJAYHTEISTYÖ JULKAISUT VUONNA ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA...50

4 3 VUOSI 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun keskeneräisyys on aiheuttanut epävarmuutta terveydenhuollon kentällä. Maaliskuussa julkistettiin selvityshenkilöiden ehdotus sote-alueiksi. Toukokuussa tuli toisenlainen linjaus ns. Orpon työryhmästä ja joulukuussa sitten uusi työryhmäehdotus järjestämilaiksi. Etelä-Savossa on lähdetty valmistelemaan omaa sote-aluetta kuntayhtymämallilla. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi piirille uuden strategian: Toiminta-ajatus Terveempi Etelä-Savo 2020 Visio Terveempi Etelä-Savo 2020 terveydenhuolto toimii yhtenä kokonaisuutena ja Etelä-Savon päivystyssairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita ihmisten tarpeisiin henkilökunnan uudistustahto takaa parhaat terveyshyödyt ja kustannustehokkaan toiminnan. Strategiset linjaukset erinomainen palvelukokemus sujuvat ja toimivat hoitoketjut tuottavuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus ohjaavat toimintaa ja investointeja houkutteleva ja kilpailukykyinen työpaikka johtaminen kunnossa joka tasolla. Sairaanhoitopiirin alueella on sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa Effica-potilastietojärjestelmä, paitsi Pieksämäellä on Pegasosjärjestelmä. Aluekatselun kautta potilaan luvalla on huomattava merkitys potilasturvallisuuden lisäämisessä. Sähköinen resepti on vakiintunut käyttöön. Liittymistä ekanta, sähköiseen potilasarkistoon valmisteltiin ja samoin vietiin eteenpäin sähköinen EKG hanketta. Ensihoidossa valmisteltiin henkilöstön siirtymistä Mikkelin kaupungin pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirin palvelukseen alkaen. Palvelutasopäätöstä on arvioitu yhdessä kuntien kanssa. KYS on siirtänyt lääkärihelikopterin Joroisista Kuopion pohjoispuolelle Rissalan kentälle, josta syystä on käynnistynyt keskustelu helikopterin hyödystä sairaanhoitopiirin alueelle, kun 30 minuutin vasteaika toteutuu enää vain Pieksämäelle ja Joroisiin. Terveydenhuoltolain edellyttämä potilasturvallisuuden ja laadunhallinnan suunnitelma hyväksyttiin ja sen toimeenpano käynnistyi. Koko henkilöstöä koskeva THL:n tuottama potilasturvallisuuden verkkokoulutus käynnistettiin ja

5 4 saatiin hyvin käyntiin ja noin puolet henkilöstöstä ehti suorittaa koulutuksen ennen vuoden vaihdetta. Syksyllä toteutettiin henkilöstölle influenssarokotuskampanja kannamme vastuuta. Alueellisessa yhteistyössä käytiin neuvotteluja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa neurologisen osastohoidon ja synnytysten tuottamisesta tarvittaessa, sekä yhteistyöstä ensihoidon ja sairaankuljetuksen alueella. KYS-erityisvastuualueen yhteistyökokouksiin osallistuttiin ja valmistauduttiin päivittämään terveydenhuoltolain mukainen erva-järjestämissopimus. Itä-Suomen yliopiston kanssa neuvoteltiin kandidaattiopetuksen sekä erikoislääkärikoulutuksen järjestämisestä Mikkelissä. Hoitoon pääsyn määräaikojen muutokseen sopeutuminen vaati edelleen vuoden 2013 aikana toimintatapojen kehittämistä. Vuoden 2013 aikana pystyttiin vastaamaan hoitotakuun vaatimuksiin. Muilta osin määräajat toteutuivat vähintään tyydyttävästi, ainoastaan joillakin avohoidon sektoreilla ensimmäisen ns. arviointikäynnin toteutuminen viivästyi satunnaisesti. Terveydenhuoltolain mukainen potilaan erikoissairaanhoitoa koskeva valinnanvapaus ei ole näkynyt palvelujen käytössä. Vuoden 2013 aikana vuodeosastoilla hoitoajat lyhentyivät somatiikassa edelleen. Psykiatrian hoitojaksojen määrä väheni, kun somatiikan puolella hoitojaksojen määrä oli ennallaan aiempaan verrattuna. Sairaaloissa hoidettiin raskashoitoisia, monisairaita potilaita. Vuodeosastohoito on kehittynyt oikeaan suuntaan, potilaat ovat erittäin sairaita, mutta viipyvät erikoissairaanhoidossa mahdollisimman lyhyen jakson. Psykiatrialla hoitoajat pitenevät potilaiden ollessa hoitoon tullessaan vaikeammin sairaita aiempaan verrattuna. Korjausrakentamisen vuoksi joidenkin osastojen toimintaa on jouduttu supistamaan tai siirtämään väliaikaisiin tiloihin. Myös yhden rakennuksen sisäilmaongelman takia tilojen uudelleenjärjestelyjä jouduttiin viimevuoden aikana jatkamaan. Pitkäkestoisempia epidemiavaiheita ei ollut. Sairaalatoimialan rakenteissa ja työnjaossa tapahtui merkittäviä muutoksia vuoden 2013 aikana. Tulosalueita on kaksi eli somaattinen ja psykiatrinen tulosalue. Sairaala-johtaja on samalla somatiikan tulosalueen johtaja. Hänen työpareinaan toimivat päivystysprosessin ja elektiivisen prosessin ylihoitajat. Kehittämisylihoitaja on potilasturvallisuusvastaava ja kouluttautumisen koordinaatio kuuluu hänelle. Psykiatrian tulosalueella on tulosaluejohtaja työparinaan ylihoitaja. Tavoitteena oli saada sairaalatoimialalle keskitettyä vain potilaiden kanssa tekemisissä olevat yksiköt. Siten välinehuoltoyksikkö ja sairaanhoitopiirin apteekki siirtyivät tukipalvelukeskuksen toimialalle ja potilasasiakirjakeskus ja lääketieteellinen kirjasto toiminnan tuen toimialalle alkaen. Johtajaylilääkäri Matti Suistomaa jäi eläkkeelle ja virkaan valittiin Kati Myllymäki. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Syksyllä valmisteltiin kahta suurta hanketta ESPER ja ESSO. Esper-hankkeessa lähdetään toteuttamaan psykiatrian siirtoa Moisiosta sairaalakampukselle sekä Mikkelin kaupungin pääterveysaseman toiminnan siirtoa. Lisäksi suunnitellaan pysäköintiongelmien ratkaisemista parkkitalon avulla.

6 5 ESSO-hanke on STM:n Kaste-ohjelman linjausten mukainen toiminnan kehittämishanke, johon haettiin Kaste-rahoitusta. Tavoitteena on kehittää sähköisiä palveluita, toteuttaa sosiaali- ja kriisipäivystys yhteispäivystykseen, parantaa hoitopolkuja sairaalan ja avohoidon välillä, luoda kuntoutukseen yhteinen alueellinen toimintamalli sekä vähentää laitospaikkoja. Sähköistä asiointia kehitettiin edelleen alustalla. Sähköistä itseilmoittautumista pilotoitiin silmätautien poliklinikalla. ERVA-tutkimustoimikunta jakoi vuoden 2013 valtion tutkimusrahaa hakemusten perusteella. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sai rahaa euroa. Sairaanhoitopiirin viranhaltijoista ylilääkäri Riikka Juhakoski väitteli Opetustoiminta Tutkinnon uudistuksen myötä ei-yliopistollisten sairaaloiden tulee vastata noin puolesta lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen käytännön työskentelystä. Etelä- Savon sairaanhoitopiirissä on myös jatkossa varauduttava siihen, että kaikki erikoistuvat lääkärit, jotka omilla voimavaroilla pystytään kouluttamaan, saavat erikoistumispaikan. Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten edellisvuotta enemmän. Yleislääketieteen erityiskoulutus Erikoistuva lääkäri Eurolääkäri Amanuenssi 90 kk 286,5 kk n. 11 kk n. 8 kk Potilasasiamiestoiminta Potilaslain (785/1992) mukaan terveydenhuollon yksikössä pitää olla potilasasiamies, jonka ohjausta ja neuvoja potilas voi pyytää, jos hän on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa tai, jos sattuu hoitovahinko. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin päätoiminen potilasasiamies ja varapotilasasiamies (oto) palvelevat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan potilaita. Palvelun piiriin kuuluu Juvan kunnan terveyspalvelut ja viisi yksityistä palveluntuottajaa erillisen sopimuksen perusteella. Tavoitteena on palvella asiakkaita niin, että nämä saavat oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä muistutusten, kanteluiden, potilas- ja lääkevahinkoilmoitusten tekemiseen liittyvää tietoa ja apua. Lisäksi tavoitteisiin kuuluu potilasasiamiestoiminnasta ja potilaan oikeuksien toteutumisesta tiedottaminen ja raportointi sairaanhoitopiirin johtaville viranhaltijoille ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville viranhaltijoille ja muille toimijoille sekä huomion kiinnittäminen tilastoista ja raporteista saatavan tiedon hyödyntämiseen.

7 6 Yhteenveto Esshp:n potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen määrästä vuodesta 2006 alkaen: Yhteydenottojen määrä vuodesta 2006 alkaen Potilasasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Osa kansalaisista antaa aikaisempaa herkemmin palautetta hoidosta ja he ovat kriittisiä hoitonsa suhteen. Terveydenhuollosta julkisuudessa käytävä keskustelu vaikuttaa osaltaan yhteydenottojen määrään. Potilasasiamies on toistaiseksi pystynyt vastaamaan kysyntään. Puhelinneuvonta ja asiakkaiden tapaamiset ovat järjestyneet silloin, kun asiakkaalla on ollut siihen tarvetta. Asiamiehen työhuone on sairaalassa potilaille helposti tavoitettavalla paikalla. Moision sairaalan potilaita tavataan useimmiten osastoilla. Varapotilasasiamies takaa palvelun toimivuuden myös lomien aikana. Potilaille tarjotaan heidän oikeuksiinsa liittyvää tietoa henkilökohtaisen neuvonnan ohella sairaanhoitopiirin nettisivujen ja oppaiden välityksellä. Johtavat viranhaltijat ja tulosyksiköiden esimiehet saavat kuukausittain yksikkökohtaiset tilastot ja sanalliset kuvaukset yhteydenotoista. Raportti potilasasiamies-toiminnasta julkaistaan vuosittain. Sairaanhoitopiirin johtajan nimeämä potilasasia-miehen tukiryhmä on myös yksi tiedotuskanava. Potilasasiamies käy pyydettäessä osastotunneilla ja informoi uusia työntekijöitä perehdyttämispäivillä. Potilasturvallisuus Kehittämisylihoitaja Pietari Perkinen nimettiin alkaen potilasturvallisuusvastaavaksi. Sairaanhoitopiirin johtaja nimesi potilasturvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on toimia sisäisenä asiantuntijana, työryhmä suunnittelee, linjaa, neuvoo potilasturvallisuusasioissa. Ryhmän toimesta laadittiin terveydenhuoltolain edellyttämä suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta potilasturvallisuussuunnitelma. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä hyväksyi suunnitelman, joka vietiin tiedoksi sairaanhoito-piirin hallitukselle. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui syksyllä kaksi kertaa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä aloitettiin Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus. Tavoitteeksi asetettiin, että hoitoon osallistuva henkilöstö suorittaa koulutuksen vuoden 2013 loppuun mennessä ja muu henkilöstö vuoden 2014 loppuun mennessä. Hoitoon osallistuvan henkilöstön osalta tavoite ei täysin täyttynyt. Verkkokoulutuksen suoritti vuoden 2013 loppuun mennessä 729 henkilöä.

8 7 Vuonna 2013 tehtiin kaikkiaan 974 Haipro -ilmoitusta, joista 465 koski läheltä piti tapahtumia ja 509 tapahtui potilaalle. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta 183 vaaratapahtumassa. Suurin osa ilmoituksista koski lääkehoitoa (430). 205 ilmoitusta tehtiin tiedonhallinnasta tai tiedonkulusta. Vaaratapahtuma tapahtui useimmiten potilashuoneessa (266 ilmoituksessa). Ilmoittajana oli yleisimmin sairaanhoitaja (786 ilmoituksessa). Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 309 tapauksessa. Syksyn aikana pidettiin talon henkilökunnalle kaksi potilasturvallisuuden auditorio-tilaisuutta. Tilaisuuksissa keskusteltiin, mistä potilasturvallisuus rakentuu sekä esiteltiin Esshp:n potilasturvallisuussuunnitelma ja Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus. Potilasturvallisuusvastaava tiedotti osastonhoitajakokouksissa ja kävi kutsuttuna yksiköiden osastokokouksissa kertomassa potilasturvallisuusasioista. Potilasturvallisuudesta vastaava lääkäri Sakari Simula kirjoitti henkilöstölehti Laastariin potilasturvallisuutta käsittelevän artikkelin. Sairaanhoitopiirin intranettiin laadittiin turvallisuusportaali, jossa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuuden keskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin www-sivuille lisättiin potilaat&läheisille kohtaan potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilaille suunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia. Yleinen turvallisuus Vuoden 2013 aikana henkilöstön osalta merkittävin turvallisuutta vaarantava asia oli väkivalta turvallisuuspoikkeamaraporttien perusteella. Henkilöstöön kohdistuvia turvallisuuspoikkeamailmoituksia tehtiin 172. Lähes kaikki tapahtumat olivat tapahtuneet työssä ja selvästi suurin osa koski väkivaltatilanteita. Suurin osa väkivaltatilanteista oli luokiteltu lieviksi. Vartija-apua ja poliisin apua tarvittiin useasti. Vartija turvasi hoitotoimenpiteiden toteutumista 491 kertaa, voimankäyttötilanteita vartijoiden toimesta kirjattiin 31 kappaletta. Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyviä Avekki-koulutuksia pidettiin 6 kappaletta (a 12 h), joihin osallistui 52 henkilökuntaan kuuluvaa. Paloturvallisuuden suhteen vuosi oli rauhallinen sattui yksi ns. läheltä piti - tilanne, jonka henkilökunta selvitti omatoimisesti. Erheellisiä paloilmoituksia on ollut edelleen, mutta ne ovat kuitenkin vähentyneet edellisvuodesta. Hoitolaitoksen paloturvallisuus teoria- ja käytännön koulutuksia järjestettiin seitsemän kertaa, joihin osallistui 109 henkilökuntaan kuuluvaa sekä 62 hoitotyön harjoittelu-jaksolla olevaa sairaanhoidon opiskelijaa. Lisäksi päivystyspoliklinikalla järjestettiin yksi paloharjoitus yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Työtapaturmat olivat samalla tasolla muutaman edellisen vuoden kanssa. Tapaturma-taajuus on sairaanhoitopiirissä alempi vertailuryhmään (Suomessa vastaavalla toimi-alalla toimivat yritykset ja yhteisöt) nähden. Poliisiviranomaisen kanssa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä kaksi kertaa vuodessa tapahtuvin yhteistyökokousten avulla muun viranomaisyhteistyön lisäksi. Pelastus-viranomaisen kanssa aloitettiin pelastuslain poistumisturvallisuusasetuksen mukaiset poistumisturvallisuusselvitykset, joita jatketaan vuonna 2014.

9 8 Työturvallisuuden osalta sairaanhoitopiiri oli AVI:n pilottikohteena testattaessa uutta web-pohjaista Valmeri-kyselyä. Tietoturvallisuuden osalta kehitettiin tietojärjestelmiin tietoliikenteeseen ja kyberturvallisuuteen liittyviä toimintaprosesseja sekä selkiytettiin tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvää vastuunjakoa ja raportointikäytäntöä. Tietoturva- ja tietosuojaosaamista kartoitettiin ja sen pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma. Tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutus laajeni koskemaan kaikkia sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Sairaanhoitopiirin alueen organisaatioiden väliseen tietosuojayhteistyöhön ja henkilöstön osaamiseen panostettiin mm. tiivistämällä alueen tietotosuojavastaavien yhteistyötä järjestämällä koulutuksia ja laatimalla yhteisiä ohjeistuksia. Syksyllä 2013 otettiin käyttöön KYS ERVA-alueen yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka. Turvallisuustyön kokonaiskehittämisen tehostamiseksi tietoturvaryhmä sulautui osaksi sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä perustettua turvallisuustyöryhmää. Potilastietojärjestelmät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinnon potilastietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet vuonna 2013 olivat Effica 4.1 päivitys, earkistoon liittymiseen käynnistäminen (liittyminen 2014 kesäkuu), alue -EKG:n käyttöönotto, itse - ilmoittautuminen, VERKIS - verikeskusjärjestelmän käyttöönottaminen, potilasrannekkeiden käyttöönotto. Muita 2013 toteutettuja tietojärjestelmäprojekteja ovat tulostuksenhallinnan optimoiminen, joka jatkuu kesäkuulle 2014 asti, talous-, henkilöstö- ja materiaalihallinnontietojärjestelmien vaihtaminen. Edellä mainittujen järjestelmien käyttöönotto vaati huolellista suunnittelua ja valmistautumista. Kaikki tietojärjestelmä -käyttöönotot ja muutokset toteutetaan projekteina, joilla on omistaja, projektipäällikkö ja projektiryhmä. Projektin etenemistä ohjaa ja seuraa projektin ohjausryhmä, jonka tuella projektipäällikkö huolehtii projektin taloudellisesta ja toiminnallisesta toteutuksesta. Tietojärjestelmä -käyttöönotto ja päivitysprojektien lisäksi, sairaanhoitopiirin tietohallinto hankkii ja hallinnoi tietojärjestelmä ja laite palveluita ja tuotteita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnan tarpeisiin. Ostopalveluiden hallinta ja kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja hyvää yhteistyötä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa. Toimittajayhteistyössä keskitymme toimittajapalveluiden laatuun ja kykyyn kehittää palveluita toiminnan vaatimusten mukaisesti. Tietohallintotyön keskittyi vuoden 2013 aikana kokonaisarkkitehtuurin selvitykseen ja kuvaustyöhön, jota tehtiin yhteistyössä eri palvelun tarjoajien kanssa. Selvitystyön tuloksena käynnistettiin kehitystyö, joka jatkuu vuoden 2014 aikana. Kys-ERVA alueella tehdään jatkuvaa tietohallintoyhteistyötä alueen muiden tietohallinto-organisaatioiden kanssa. Kys-ERVA tietohallintotoimikunta kokoontuu säännöllisesti edistäen yhteisesti sovittua strategiaa. Yhteinen toimintasuunnitelma laaditaan vuodeksi eteenpäin. KYS-ERVA tietohallintotoimikunta nimeää tietohallintotyöryhmät, jotka tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat ja laskelmat KYS-ERVA alueen tietohallintoyhteystyön osalta. Vuoden 2013 aikana ISSHP:n kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt ja käytämme tietohallintotyössä yhteisiä resursseja, joka mahdollistaa paremman ja

10 9 laadukkaamman reagoinnin sairaalatoiminnan haasteisiin. Tehty yhteistyö tuottaa pilotointikohteita Kys-ERVA alueelle. Kohtuullisen haasteen tietohallintotyöhön antaa kansalliset hankkeet ja lainsäädäntövaatimukset, joiden toteuttaminen sairaanhoitopiirin alueella vaatii paljon resursseja. Tietohallinto toimii kiinteässä yhteystyössä alueen perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Alueen Ester-aluetyöryhmä kokoontuu säännöllisesti, jossa edustajia on alueen kaikista perusterveydenhuollon organisaatioista sekä erikoissairaanhoidosta. Haasteena tietohallintotyössä on ollut tietohallintoresurssien riittävyys ja aikataulujen laatiminen niin, että kaikki tarvittavat tietojärjestelmäprojektit ja aktiviteetit voidaan toteuttaa aikataulussa ja suunnitelluilla kustannuksilla. Sisäinen valvonta ja riskit Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että sairaanhoitopiirin toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan kokonaisuus muodostuu ja sen toteutumiseen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: johtamis- ja hallintojärjestelmä, johtamis-tapa, hyvän hallintotavan noudattaminen, organisaatiorakenne, tehtävien ja velvollisuuksien määrittely sekä henkilöstöhallinnon periaatteet ja toimintatavat. Sairaanhoitopiirissä em. asiat ja ohjeet on pääasiallisesti sisällytetty hallintosääntöön, talousohjeeseen ja talousarviovuoden ohjeeseen. Hallintosääntöä ja ohjeita täydentävät muut hallituksen ja viranhaltijoiden antamat ohjeet. Säännöt ja ohjeet ovat luettavissa ja saatavissa sairaanhoitopiirin intranetistä. Kuntalain 13.3a :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus selvittää sairaanhoitopiirin ohjeistuksen ajantasaisuus tältä osin. Hallintosääntöön tehdään tarvittavat päivitykset. Yhtymähallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia valituksia tai oikaisuvaatimuksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut ainoastaan sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Tiedossa ei myöskään ole, että sairaanhoitopiirille olisi säännösten, määräysten tai päätösten toteuttamatta jättämisestä tai muusta valvonnan laiminlyönnistä aiheutunut tai aiheutumassa taloudellisia menetyksiä. Kuntayhtymän keskeiset toimintaa ohjaavat säännöt ovat ajan tasalla. Yhtymähallituksen arvio on, että päätösten valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon liittyvä ohjeistus ja valvonta on ollut asianmukaista. Hoitotakuulainsäädännön määräaikoja on noudatettu.

11 10 Hallitus ja johtoryhmä ovat seuranneet säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätökseen sisältyy arviot yhtymävaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Sairaanhoitopiirin hallituksen tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai budjetoinnissa ei ole tilikaudella olennaisia virheitä. Hallintosäännössä on määräykset sopimusten tekemisestä ja allekirjoittamisesta. Hankinnat tekee pääosin kuntayhtymän hankinta- ja materiaalipalvelut, jolla on riittävät resurssit hankintojen hoitamiseen. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Riskienhallinta Sairaanhoitopiirissä on Terveydenhuoltolain 8 :n edellyttämä suunnitelma potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Siinä on mukana potilaan hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden riskienhallinta. Potilasturvallisuuden varmistaminen on merkittävä osa riskienhallintaa. Työturvallisuuden ja laitosturvallisuuden osalta on riskienhallinnan menettelyt ja ohjeet sekä työturvallisuuden eri osa-alueiden osalta raportointi ja seurantamenetelmät. Työturvallisuuslain mukainen riskienarviointi suoritetaan kahden vuoden välein joka työyksikössä tai aina kun toiminnat tai rakenteet oleellisesti muuttuvat. Vuoden 2014 aikana ko. toiminta kehittyy edelleen HaiPro -vaara- ja haittatapahtuminen seuranta- ja raportointijärjestelmän työturvallisuusosion käyttöönoton myötä. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt turvallisuustyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja päättää turvallisuuteen liittyvistä asioista. Turvallisuustyöryhmän tehtävänä on ohjata sairaanhoitopiirin turvallisuuspolitiikan luomista ja sen viemistä käytäntöön. Työryhmän käsiteltäviä aihealueita ovat: tietoturvallisuus, potilasturvallisuus, toimitilaturvallisuus, valmiussuunnittelu, toimintaturvallisuus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja ulkomaantoimintojen turvallisuus. Turvallisuustyöryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksen Esimiesvalmennukseen tulee riskienhallinta- ja turvallisuusjohtamisosio. Sisäinen tarkastus KYS-Erva -alueella valmisteltu sisäisen tarkastuksen järjestämistä koskeva sopimus hyväksyttiin. Sopimuksella sovitaan sisäisen tarkastuksen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siten, että se palvelee koko erva-alueen tarpeita ja että siitä muodostuvat kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisessa suhteessa eri sairaanhoitopiireille. Sopimuksen mukaisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sisäisen tarkastajan työpanos on 2 päivää/vko. Tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti kaikkien kolmen sisäisen tarkastajan yhteistä työpanosta ja osaamista eri sairaanhoitopiireissä. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje on hyväksytty yhtymähallituksessa Konsernivalvontaa toteutettiin ohjeistuksen mukaan eikä valvonnassa ilmennyt huomautettavaa.

12 11 Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikön toiminta käynnistyi vähitellen vuonna Yksikön ylihoitaja aloitti 6/2013 ja ylilääkäri 10/2013. Syksyllä 2013 käynnistettiin Tervis-hanke, laajennettiin HaiProa perusterveydenhuoltoon sekä käynnistettiin alueelliset haavan-hoitokoulutukset ja julkistettiin Haavan hoito-opas. Alueen kehittäjäverkoston tuki ja koordinaatio ostettiin Juvan terveyskeskukselta 9/13 saakka. Toiminnan suunnittelun tueksi toteutettiin erikoisala- ja kuntakierros. Somaattiset palvelut Sisätaudit Oma Oma toiminta Hoitopäivät ,0-5,4 Hoitojaksot ,1 + 4,3 Keskim. hoitoaika 4,1 93,2-10,9 Käynnit ,0 + 7,7 - josta päivystyskäynnit ,6 Hoitotakuun toteutuminen oli edelleen sisätautien ajanvarauspoliklinikan toiminnan tärkein tavoite. Siinä onnistuttiin kokonaisuudessaan hyvin vakiintuneiden ostopalvelulääkäreiden ja kardiologian ja hematologian lisätyösopimuksin tehtyjen iltapoliklinikka-vastaanottojen tuella. Tahdistin-, IBD- ja DM-hoitajapoliklinikat tukevat erinomaisesti lääkärivastaanottoja. Tulevien lähetteiden määrä oli suuri. Lähetekäsittelyn logistiikan tarkistus ja uusittu ohjeistus vuoden 2012 lopulla osaltaan nopeutti lähete-käsittelyä. Vuoden 2013 alusta lähtien potilaille lähetettiin suoraan aika tutkimuksiin ja vastaanotolle ilman hoidonvarausjonoa. Tämä vaati huolellista lääkäreiden poissaolojen riittävän pitkän aikavälin suunnittelua. Näissä järjestelyissä koko henkilöstö toimi kiitettävän tehokkaasti ja joustavasti. Päivystyspoliklinikan konservatiivisen (sisätaudit, neurologia, keuhkosairaudet) puolen raju potilasmäärien kasvu vaati arkipäivisin kahden erikoistuvan lääkärin täyden työpanoksen ja lisäksi lisäapua erityisesti iltapäivisin osaston erikoistuvien lääkäreiden toimesta. Tarkkailuosaston käyttö lisääntyi ja siellä päivystyspoliklinikan ylilääkäri huolehti sisätautipotilaiden aamukierrosta. Nämä helpottivat vuodeosastojen kuormitusta ja sisätautierikoislääkäreiden työnjakoa. Kesäkuun 2013 alussa suljettiin isolta sisätautivuodeosastolta kahdeksan sairaansijaa ja elektiivinen koronaariangiotoiminta oli tauotettuna kesän aikana yhteensä viisi viikkoa henkilöstön lomien ja pätevien sijaisten puutteen takia. Invasiivisten sydäntutkimusten osalta tehtiin taukojen aikanakin kaikkien päivystyspotilaiden ja kiireellisten (alle 1-2 vkoa) lähetepotilaiden tutkimukset ja hoitotakuussa pysyttiin. Kesän 2013 jälkeen 8 sairaansijan sulkua jouduttiin jatkamaan edelleen. Sairaansijojen väheneminen näkyi potilasliikenteessä: potilasvaihto kasvoi entisestään vuoden loppua kohti (keskimääräinen hoitoaika 4,1 vrk). Lisäksi keuhko-osastolla hoidettiin sisätautipotilaita keuhkolääkärien toimesta. Lyhyet hoitojaksot korostavat potilasohjauksen merkitystä jatkohoidon onnistumiseksi. Potilasohjaukseen ja sen turvaamiseen tulee jatkossakin

13 12 kiinnittää erityisesti huomioita kaikkien potilasryhmien kohdalla potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi (erityisesti lääkehoidon ohjaus). Invasiivisen kardiologian toiminta sujui vakiintuneesti. Koronaariangioita tehtiin 700 kpl, pallolaajennuksia 305 kpl, tahdistimien ensiasennuksia 94 kpl ja rytmihäiriötahdistimien ensiasennuksia 21 kpl. Vajaatoimintatahdistimet alueen potilaille asennettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, josta ostettiin myös sydänleikkaukset: ohitusleikkauksia 37 kpl ja muita sydänleikkauksia (läppä yms.) 27 kpl eli yhteensä 64 kpl. Sydänvalvonnan toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Dialyysiyksikössä kotihemodialyysin aloittaminen oli tavoitteena Siihen kouluttauduttiin ja tehtiin hankinnat, mutta ensimmäisen potilaan hoidon aloitus siirtyi alkuvuoteen Hematologian toiminnan kehittämisen painopisteenä oli solunsalpaajapoliklinikan toiminnan kehittäminen ja lääkärien ja hoitajien toimenkuvien ja työnjaon kehittäminen. Aggressiivisten tautien lisäännyttyä ja hoitojen aiheuttamien tukihoitojen tarpeen kasvettua potilaskäynnit solunsalpaajapoliklinikalla lisääntyivät edelleen. Lääkärien vastaanotoilta siirrettiin puhelinkontrolleja ja mm. tukihoitoja saavia potilaita hoitajavastaanotoille. Hoito-ohjeet anemia- ja tromboosipotilaan hoitoprosesseista sekä ohjeistusta hoidon porrastuksesta laadittiin avosektorin käyttöön. Kotisairaalan kanssa tehtiin yhteistyötä ja mm. venesektiot siirtyivät pääasiassa avosektorilla tehtäviksi. Lisäksi solunsalpaaja-poliklinikalta siirtyi kontrollipotilaita sisätautien ajanvarauspoliklinikalle seurantaan, mikä osaltaan selkiytti osaston poliklinikan työnkuvaa. Toiminta on laaja-alaista ja kehitystyö jatkuu edelleen. Reumatologisessa toiminnassa ei ollut muutoksia. Reumatologeja työskenteli poliklinikalla 1,2 lääkäriä kahdessa virassa. Hoitajatilanne on hyvä. Erityisesti kesäkaudet ovat edelleen ongelmallisia ja potilasruuhkaa syntyy, jota puretaan pitkälle talveen. Perustettiin reumatologiaan erikoistuvan lääkärin virka, johon ei ollut hakijoita. Toiminnan taustalla oli koko sairaanhoitopiirin, SOTE-alueen ja vuodeosastojen toimintamuutosten odotus. Työyksikköjen toimintoja arvioitiin, tiivistettiin ja kehitettiin tulevia muutoksia ajatellen ja sulkujen ja henkilöstöpulan saattelemina. Epävarmuus tulevasta kuormitti henkilöstöä, mutta ajoittain muutoksissa nähtiin myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi. Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) Oma toiminta Hoitopäivät ,7 + 0,8 Hoitojaksot ,4 + 2,2 Keskim. hoitoaika 2,4 92,3-1,3 Käynnit ,1 + 12,7 - josta päivystyskäynnit ,4

14 13 Lastenyksikön toiminta sujui entiseen tapaan pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Kuormitukset lastenosastolla ja vastasyntyneiden teho-osastolla vaihtelivat kuten aikaisempinakin vuosina. Hoitojaksojen lukumäärä oli aikaisempiin vuosiin verrattuna hiukan suurempi. Hoitojaksot lastenosastolla olivat lyhyitä, vaihto oli runsasta. Vastasyntyneiden teho-osastolla kiireisintä aikaa oli alkukevät ja loppukesä. Lastenosaston toiminta oli melko tasaista ympäri vuoden, mutta alkuvuodesta osastolla oli vilkkainta. Lastenosastolla oli aikaisempien vuosien tapaan paljon polikliinista toimintaa aiheuttaen henkilökunnalle paljon lisätyötä. Lastenpoliklinikan toiminta pysyi oleellisesti entisellään. Käyntimäärät lisääntyivät aikaisempiin vuosiin verrattuna, joka selittynee sillä, että lastenlääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä oli töissä enemmän kuin aikaisempina vuosina. Lähetteiden määrässä ei ollut oleellista muutosta edellisvuoteen verrattuna ja potilaiden pääsy hoitoon sujui ongelmitta. Lastenneurologian toiminta jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Käyntien määrä oli hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin. Lastenneurologin poissaolon vuoksi potilaiden hoitoon pääsy ajallaan edellytti ajoittaisen lisätyövoiman käyttämistä lastentautien poliklinikalta erikoistuvan lääkärin koulutuksena sekä ostopalveluna ostettua lastenneurologin palvelua. Puheterapeutti irtisanoutui keväällä ja uusi puheterapeutti aloitti joulukuussa. Puheterapiapalveluita ostettiin muutamalle potilaalle ostopalveluna. Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkui entiseen tapaan ostopalveluna. Lastenortopedin ja lastenkardiologin konsultaatiot hoidettiin entiseen tapaan ostopalveluina. Lastenlääkäritilanne oli melko hyvä. Kaikki erikoislääkärivirat olivat täytettyinä elokuusta alkaen. Lastenlääkäreiden päivystykseen tarvittiin ulkopuolisia päivystäjiä. Erikoistuvan lääkärin virka oli täytettynä ja lisäksi lastenyksikössä oli kolme muutakin erikoistuvaa lääkäriä lähes koko vuoden ajan. Hoitohenkilökunnan saatavuus: lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja äkillisiin tarpeisiin ei ole saatavissa henkilökuntaa, asia hoidettiin sisäisin järjestelyin. Varahenkilöstön sairaanhoitaja saatiin poissaoloihin. Kesällä toiminta oli hiukan supistettua: lasten poliklinikalla oli hoitajien osalta supistettua toimintaa heinäkuun aikana kahden viikon ajan. Lastenneurologian poliklinikka oli suljettuna heinä-elokuun aikana neljän viikon ajan. Kuten edellisenäkin vuonna vastasyntyneiden teho-osasto muutti lastenosaston yhteyteen toukokuun lopussa ja palasi takaisin omalle osastolleen elokuun lopussa. Näillä järjestelyillä osastojen toiminta saatiin hyvin toimivaksi.

15 14 Ihotaudit Oma toiminta Hoitopäivät , ,7 Hoitojaksot , ,6 Keskim. hoitoaika 6,5 110,2 + 16,1 Käynnit ,3 + 29,7 - josta päivystyskäynnit ,4 Ihotautiyksikön toiminta palasi edellisvuoden 2012 poikkeavan tilanteen jälkeen aiempien vuosien tasolle. Osastonylilääkärin osittaisen poissaolon osalta lääkärityövoimavajetta korvattiin erikoislääkäriostopalveluilla. Poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrä ylitti talousarvion n. 7 %. Myös lähetteiden määrä lisääntyi 8.4 %. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat ihopotilaat hoidettiin aiempaan tapaan osasto 26:lla. Hoitopäivien ja -jaksojen määrä oli edelleen suhteellisen vähäinen johtuen avohoitopainotteisesta hoitostrategiasta. Poliklinikkatoiminnan lisääntyneeseen kysyntään pystyttiin vastaamaan lääkärilisäresurssein, ja hoitotakuu toteutui ongelmitta. Usean vuoden projekti Haavahoito-opas valmistui, ja sai erinomaisen vastaanoton alueella. Alueellisen ohjelman jalkauttaminen perusterveydenhuollon yksiköihin ja muihin hoitolaitoksiin aloitettiin syksyllä yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon kanssa. Oppaan tavoitteena on parantaa diagnostiikkaa, lyhentää hoitoaikaa ja yhdenmukaistaa hoitoa ja toimintatapoja sekä ohjata potilas oikeaan hoitopaikkaan mahdollisimman optimaaliseen aikaan. Allergiatutkimusyksikön tilassa tehtiin teknisiä parannuksia, ja suunniteltu ihon prick-allergiatestien keskittäminen ihotautiyksikköön voitiin aloittaa syksyn aikana ja pysyvästi lähtien. Kuukauden remonttievakossa olo ja pitkät poissaolot vaikeuttivat toiminnan suunnitelmallisuutta. Kuitenkin vuoden aikana pitkäaikaiset projektit saatiin toteutetuksi. Neurologia Oma toiminta Muutos- % Hoitopäivät ,9 + 2,0 Hoitojaksot ,1 + 9,0 Keskim. hoitoaika 4,9 94,2-7,5 Käynnit ,4 + 5,7 - josta päivystyskäynnit ,1

16 15 Vuoden 2013 aikana erikoislääkärityövoimasta oli puutetta. Osastonylilääkärin jäätyä keväällä eläkkeelle, ei virkaa ole saatu täytettyä toistaiseksi. Kokenut erikoistuva lääkäri paikkasi osittain puuttuvan erikoislääkärin työpanosta. Erikoistuvia lääkäreitä olisi tarvittu enemmän kuin pystyttiin rekrytoimaan. Erityisesti viikonloppujen erikoislääkäripäivystysten määrä erikoislääkäriä kohti lisääntyi ja lisäsi erikoislääkäreiden kuormittuneisuutta. Sairaanhoitajien sijaisista oli puutetta, mutta epäpätevää sijaistyövoimaa saatiin tyydyttävästi korvaamaan poissaoloja. Tämä on lisännyt vakinaisen, pätevän työvoiman vastuuta ja työkuormitusta. Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin täyttämään. Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen määrä jäi arvioidusta, mutta nousi edellisvuoden tasosta. Hoitopäivien määrä väheni suhteellisesti enemmän kuin hoitojaksojen määrä ja keskimääräinen hoitoaika lyheni hiukan. Ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä arvioidusta, mutta lisääntyi edellisvuoteen verraten. Päivystyspoliklinikan neurologiseksi merkittyjen potilaiden käyntimäärät lisääntyivät huomattavasti (lähes kolmanneksella). Lähetemäärät neurologian yksikköön tasaantuivat niin ikään hiukan edellisvuodesta ja kehitys oli linjassa erikoissairaanhoidon lähetteiden yleisen kehityksen kanssa. Osasto 24N:llä on toiminta vakiintunut ja aktiivinen aivoinfarktien akuuttihoito on jatkunut. Osaston toiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta johtuvia vaihteluita. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei ole nähtävissä pelkistä toimintaluvuista. Savonlinnan neurologisten potilaiden osastohoidon siirtyminen suurelta osin Mikkelin keskussairaalan vastuulle lisäsi huomattavasti neurologian akuuttiosaston kuormitusta ja jouduimme toimimaan aivan resurssien sallimalla ylärajalla. Päivystystoiminnalle tyypillinen potilasmäärän vaihtelu aiheutti ajoittaisia ruuhkahuippuja, jolloin osaston fyysiset tilatkaan eivät riittäneet. Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alue on edelleen ollut akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniammatillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Pakotettu käden kuntoutus, spastisiteettipoliklinikka ja tehostettu kävelyn kuntoutus on vakiintunut osaksi osaston toimintaa. Pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoitoprosessi on vakiintunut. Asiaan vihkiytyneiden sairaanhoitajien osuus tässä toiminnassa on kullanarvoinen. Epävarmuus tulevista osastojärjestelyistä lisäsi henkilökunnan kuormitusta molemmilla osastoilla. Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaista toimintaa. Jonotusajat poliklinikalle ovat olleet kohtuulliset. Kesä-ajan toiminnan supistukset pidensivät jonotusaikoja tilapäisesti. Geriatrian poliklinikan toiminta on vähentänyt painetta neurologian poliklinikalle. Parkinson potilaiden välikontrollien siirto sairaanhoitajan vastaanotolla tapahtuvaksi on käynnistynyt kuluneen vuoden aikana.

17 16 Keuhkosairaudet Oma toiminta Muutos- % Hoitopäivät ,4-5,3 Hoitojaksot ,0-13,6 Keskim. hoitoaika 5,8 112,1 + 9,4 Käynnit ,4-4,6 - josta päivystyskäynnit 243-9,3 Periaatteessa 2013 toiminta on jatkunut samansisältöisenä kuin aiempina vuosina. Lähetteiden määrän väheneminen on ollut kohtalaisen suurtakin, mutta on vaikea sanoa, onko kysymys pysyvämmästä trendistä vai tilapäisestä vaihtelusta. Lääkärityövoiman osalta on koko vuosi 2013 eletty niukoilla resursseilla. Apulaisylilääkäri jatkoi 60 prosentin osa-aikaisuuttaan ja yksi erikoislääkäri teki vain prosentin osa-aikaisuutta. Lääkärityövoiman sijoittelussa osaston toiminta priorisoitiin toiminnan luonteen vuoksi ensisijaiseksi. Osasto 26 muutti evakosta ja avautui 21 sairaansijana (aikaisemmin 28 sairaansijaa). Evakossa oltiin osaston jäähdytysjärjestelmän rakentamisen vuoksi. Hoitohenkilöstön akuutit poissaolot hoidettiin pääsääntöisesti varahenkilöstön ja oman väen voimin. Pidempien poissaolojen korvaaminen oli haasteellisempaa ja poissaoloja oli tekemässä useampi sijainen. Sijaisia saatiin kuitenkin riittävä määrä. Vierihoitoa vaativat potilaat olivat haasteena myös vuonna Osastonhoitaja oli muissa tehtävissä 9 kk ajan, sijaisena oli osaston hallinnollisella lisävastuulla oleva sairaanhoitaja. Osasto toimi kahden erikoisalan osastona: keuhko- ja sisätautipotilaat. Lisäksi hoidettiin joitakin ihotautipotilaita. Sähköiseen potilaskertomukseen liittyvät runsaat koulutukset (Effica 4.1, Hoitokertomus, Veritilaus) ja potilasturvallisuuteen liittyvä koulutus ovat vaatineet suunnitelmallisuutta, jotta osaston toiminta pystyttiin turvaamaan. Keuhkosairauksien poliklinikalla pysyttiin hoitotakuun raameissa. Omia hoitotakuuta tiukempia tavoitteita ei aina saavutettu osin myös yllä mainitun lääkäriresurssin vuoksi osin sen vuoksi, että välillä keuhkojen toimintakokeiden saatavuuden kanssa oli ongelmia. Tämä on ollut uusi ilmiö, ei toki hyvin tavallinen. Uniapneapotilaiden hoidon aloitukset ja seuranta siirtyivät aiemman suunnitelman mukaisesti yhä enemmän hoitajatyöksi. Tämä toimi hyvin. Uniapeapotilaiden määrä tuntui edelleen lisääntyvän, joka on valtakunnallinen ilmiö. Yhteistyö endoskopiayksikön kanssa keuhkoputkien tähystyksissä toimi hyvin. Poliklinikalla saavutettiin toimintalukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet. Myös mm. tuloskorttiin kirjattu tavoite vastaanottoaikojen pitämisestä toteutui kohtuullisen hyvin. Sähköisen sairauskertomuksen kömpelyys ja mm. hoitajien kirjaamisen lisääntyminen sekä (erityisesti moni-) ajanvarausjärjestelmän kömpelyys toivat henkilökunnalle lisäongelmia ja toimivat selvästi vastaanottotoimintaa hidastavina elementteinä. Tämä toki ei ole erikoisalan oma ongelma.

18 17 Keuhkosairauksien poliklinikalla hoitohenkilöstötilanne on ollut suhteellisen hyvä. Keväällä saimme osasto 26:lta yhden sairaanhoitajan osittaisen työpanoksen ja syksyllä tilannetta tasapainotti yhden sairaanhoitajan paluu äitiyslomalta. Joulukuun alussa ihopistokokeiden siirtyminen ihotautien poliklinikalle vapauttaa resursseja uniapneavastaanottotoimintaan. Uniapnean hoitajavastaanotto kahden sairaanhoitajan pitämänä toimi hyvin. Käyntien määrät ovat nousseet noin 100 käynnillä (noin viidennes) vuosittain. Talousarvio toteutui menojen osalta tyydyttävästi. Endoskopia Oma toiminta Käynnit yht ,4 + 12,5 Sisätaudit ,4 + 1,6 Kirurgia ,8 + 30,9 Endoskopiayksikön lähetteiden määrissä tapahtui vain pieni muutos: ulkoiset lähetteet vuonna kpl ja kpl. Sisäiset lähetteet vuonna kpl ja kpl. Kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka käsittävät suurimman osan endoskopian toimintaa, potilaat pääsevät pääosin aikarajaksi määritellyn 1 kk:n kuluessa. Jonotusajat kiireettömiin tutkimuksiin ovat pisimmillään edelleen olleet yli 3 kuukautta. Loppuvuotta kohti viive saatiin kuitenkin korjattua. Tavoitteena on ollut lähetepotilaiden kohdalla hoitotakuussa pysyminen, jonka seurauksena ennakkoajanvarauksessa olevien potilaiden hoitoon pääsy on viivästynyt niin, että pahimmillaan suunniteltu tutkimusaika on siirtynyt 6 kuukautta. Päätoimenpiteet (luvuissa ei palvelumyyntiskopioita) Sisätaudit 2012 Sisätaudit 2013 Kirurgia 2012 Kirurgia 2013 Gastroskopiat Sigmoidoskopiat Kolonoskopiat Bronkoskopiat Kystosskopiat Sisätautipuolen toimenpidemäärissä tapahtui laskua johtuen ylilääkärin 80% osaaikaisuudesta. Tätä osittain paikattiin ostopalvelulääkärin työpanoksella. Gastrokirurgialla toimenpidemäärissä tapahtui selvä nousu vuoden takaiseen. Tämä johtui hyvästä lääkäritilanteesta. Kokonaisuudessa GI-kanavan tähystysten määrä nousi 226 toimenpiteellä ja nousua tapahtui erityisesti kolonoskopiatutkimuksissa. Bronkoskopioiden määrä on edellistä vuotta korkeampi, mutta taustalla on todennäköisesti virhe edellisen vuoden tilastoinnissa. Vuoden 2013 määrät on tarkistettu manuaalisesti. Kystoskopioiden määrät laskivat aavistuksen vuoden takaisesta.

19 18 Endoskopiassa on neljä sairaanhoitajan vakanssia, lisäksi on ollut käytettävissä työkierrossa oleva sairaanhoitaja, joka työskenteli endoskopiassa 50%:sti, ja sisätautipoliklinikalla 50%:sti syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen endoskopiaan saatiin vuosilomasijainen, joka paikkaa myös osa-aikatöiden aiheuttamat henkilöstövajaukset. IBD-hoitajan vastaanottotoiminta on ollut kasvussa ja vastaanottopäiviä lisätään 2 /vko Varahenkilöstössä on kaksi sairaanhoitajaa jotka pystyvät tarvittaessa sijaistamaan endoskopiayksikössä. Hoitoisuusluokitusta tehtiin päivittäin henkilöstötilanne on ollut kaiken kaikkiaan hyvä. Geriatria Oma toiminta Käynnit ,6 + 17,1 Geriatrian poliklinikka toimi Mikkelin keskussairaalan E-siiven 4. kerroksessa. Toiminnan kohteena olivat 70 vuotta täyttäneet muistipotilaat. Mikkelin seudun muistipoliklinikka vastasi pääosin iäkkäiden mikkeliläisten muistipotilaiden tutkimuksista. Lähetteiden määrä pysyi kuitenkin jokseenkin entisenlaisena ja poliklinikalle pääsyyn kului keskimäärin kaksi kuukautta. Suunnitellut suoritemäärät lievästi ylitettiin ja hoitotakuun edellyttämissä rajoissa pysyttiin. Muistipotilaiden eteläsavolainen QPR-prosessimalli saatiin päivitetyksi loppuvuodesta. Siinä ovat nyt kuvattuina myös Kangasniemen ja Pieksämäen muistipoliklinikoiden toiminnat. Mikkelin kesäyliopisto ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin geriatrian yksikkö järjestivät yhdessä Mikaelissa neljännen Mikkelinpäivän seminaarin, jonka aiheena olivat iäkkäiden hoidon eettiset kysymykset. Osallistujia oli yhteensä 321. Mikkelin seudun muistitiimin kanssa pidettiin toiminnan koordinoimiseksi tarkoitetut tapaamiset ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen eri kuntien muistihoitajille järjestettiin yhteinen koulutusiltapäivä. Ylilääkäri oli Mikkelin kaupungin koulutus- ja konsultaatiotehtävissä yhden päivän viikossa, tiistaisin. Geriatrian poliklinikka oli suljettuna henkilökunnan vuosilomien ajan. Geriatrian poliklinikalla toimi vakituinen sairaanhoitaja, jonka työpanosta käytettiin ajoin myös korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä neurologian poliklinikoilla. Neurologian poliklinikan sihteeri toimi myös geriatrian poliklinikan sihteerinä. Ylilääkäri ja erikoistuva lääkäri osallistuivat keskussairaalageriatrien valtakunnallisiin tapaamisiin Seinäjoella ja Jyväskylässä Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Oma toiminta Käynnit ,0-18,1 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia yksikön konsultaatiokysyntä lisääntyy aiempien vuosien tapaan tasaisesti. Poliklinikkakäyntien ja lähetteiden määrä tasaantui talousarviossa arvioidulle tasolle gastroenterologiselta poliklinikalta

20 19 siirtyneiden virusmaksatulehduspotilaiden hoitojonon purkauduttua. Osastoille annetut konsultaatiot eivät näy tilastoissa. Lähetteille tyypillinen kehityssuunta on muuntuminen kirjallisiksi konsultaatioiksi potilaskäynnin sijaan. Tämä tuonee säästöä kaikilla tasoilla. Pitkäaikaisten infektioiden seuranta keskitetään kuitenkin edelleen infektiopoliklinikalle. Kirurgia Oma toiminta Hoitopäivät ,6 + 0,5 Hoitojaksot ,3 + 3,9 Keskim. hoitoaika 3,8 99,2-2,6 Käynnit ,7 + 7,4 - josta päivystyskäynnit ,4 Leikkausten määrä lisääntyi 0,5%:lla huolimatta siitä, että yksi ortopedi oli neljä kuukautta virkavapaalla. Joustavalla henkilöstön asenteella ortopedivajeesta selvittiin niin, että vain kymmenen tekonivelleikkausta jouduttiin ostamaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Plastiikkakirurgin virkaa ei ole saatu täytettyä ja tämä on aiheuttanut sen, että plastiikkakirurgisia palveluja on ostettu erillissopimuksella. Näin on pysytty hoitotakuussa. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät noin 6%. Naistentaudit ja synnytykset Oma toiminta Hoitopäivät ,7 + 0,8 Hoitojaksot ,6 + 5,9 Keskim. hoitoaika 3,2 94,1-4,7 Käynnit ,8 + 8,3 - josta päivystyskäynnit ,9 Vuoden 2013 aikana poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot lisääntyivät, mutta hoitopäivien määrä osastolla säilyi entisellä tasolla. Keskimääräistä hoitoaikaa saatiin alennettua. Hoidossa painopiste on ollut polikliinisessä ja lyhytjälkihoitoisessa toiminnassa. Myös suurin osa leikkaustoimenpiteistä tehtiin LEIKO yksikön kautta. Synnytyksiä hoidettiin 829 kappaletta ja lapsia syntyi 842. Lisäystä edelliseen vuoteen oli n. 5%. Tämän näkyi myös äitiyspoliklinikkakäyntien lisääntymisenä. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin yhteensä lähes 600. Hoitotakuussa pysyttiin hyvin sekä leikkaustoiminnan että poliklinikkakäyntien osalta.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2013... 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA... 5 POTILASTURVALLISUUS...

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2014... 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS...

Lisätiedot

SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI

SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2014... 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS... 5 OPISKELIJAYHTEISTYÖ...

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite 1 Sosiaali- ja terveystoimi Potilasasiamiespalvelut 26.1.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Liite Potilasasiamiespalvelut 26..2 (8) POTILASASIAMIESTOIMINTA 2 Kuvio : Yhteydenottojen lukumäärä (yhteydenottoja yhteensä 76, v. 29 yhteydenottoja 5) 255 29 2 5 77 2 Terveyden-

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tarkoitus Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on perustettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kuopion kaupungin välisellä sopimuksella.

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010

Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Eija Piippo-Savolainen LT, erl KYS/ lastenreumapkl Lastenreuman esiintyvyys Suomessa: n. 2 400 lastenreumaa sairastavaa lasta

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2015... 3 OPETUSTOIMINTA... 4 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA...

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

Hoitokertomuksen pilotoinnin kokemuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Hoitokertomuksen pilotoinnin kokemuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Hoitokertomuksen pilotoinnin kokemuksia Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Satu Pitkänen, projektityöntekijä, KSSHP, MediKes satu.pitkanen@ksshp.fi Tapio Ala-Hiiro, järjestelmäasiantuntija, KSSHP, MediKes

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot