AKAAN KAUPUNGIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNGIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne ja väestöennuste Työllisyys ja työttömyys Asuminen, asuinympäristö ja perheet Koulutustaso Terveystiedot Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 9 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT Neuvolapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola ja suun terveydenhuolto Päivähoito Akaan varhaiskasvatuksen visio Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Koulu Oppilashuolto perusopetuksessa sekä lukiossa Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Kodin ja koulun yhteistyö Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Nuorisotyö Seurakunnan palvelut Lapsi- ja perhetyö Työ kouluikäisten parissa Nuorisotyö Diakoniatyö 22

3 2.6 Kotipalvelu ja perhetyö Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Erityispalvelut Puheterapia Psykologin palvelut Psykiatrinen sairaanhoitaja Perhekeskus Mielenterveyspalvelut Mielenterveyskeskus Nuorisopsykiatrinen työryhmä A-klinikka Erikoissairaanhoito Kuntoutusohjaus Sosiaalityöntekijän ja kuntoutuspoliklinikan palvelut Sosiaalityö 29 3 LASTENSUOJELU AKAAN KAUPUNGISSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Kiireellinen sijoitus Huostaanotto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset sekö oikeudelle annettavat selvitykset Sosiaalipalvelut Seudulliset palvelut 34 4 LASTENSUOJELUN KESKEISET PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Neuvola Päivähoito Koulu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Nuorisotyö Kotipalvelu Perhetyö Seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 40

4 4.8 Erityispalvelut Terveyskeskuksen erityistyöntekijöiden palvelut Perhekeskus Lastensuojelun sosiaalityö 42 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET 43 6 PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 45

5 JOHDANTO 5 Lastensuojelulain (L417/2007) 12 edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi sekä kehittämiseksi kunnan/kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on antaa päättäjille, palvelujen käytännön toteuttajille ja kuntalaisille aiempaa tarkempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Perusturvajohtaja nimesi työryhmän laatimaan lastensuojelun suunnitelmaa. Työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi ja vastuuhenkilöksi sosiaalityön johtaja Pirjo Kukkonen. Työryhmän jäseninä toimivat sosiaalityöntekijä Marja Mäkelä, sosiaalityöntekijä Pia Saarikoski, koulukuraattori Terhi Kinnunen, päivähoidon johtaja Anneli Säteri, terveydenhoitaja Raija Savimäki, osastonhoitaja Marja Lehtonen sekä kehittämispäällikkö Soili Varonen. Jokainen työryhmän jäsen kokosi suunnitelmaan eri osioita omalta vastuualaltaan. Työryhmä kokoontui 8 kertaa ja suunnitelma valmistui vuoden 2010 lopussa. Suunnitelman vieminen lautakunnan hyväksyttäväksi jäi odottamaan uutta kuntaliitosta ja sen tuomaa muutosta. Vuoden 2011 aikana on lastensuojelun kokonaisuus Akaassa saatu yhtenäisen toimintamallin mukaiseksi ja suunnitelma on muokattu vastaamaan nykyistä Akaan kaupungin kokonaisuutta. Suunnitelman runko ja käsittelytapa noudattavat valtakunnallista ohjeistusta. Suunnitelman ensimmäisessä osiossa kuvataan lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa Akaassa. Seuraavassa osiossa kuvataan nykyisiä palvelurakenteita, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tai ehkäisevät ongelmien syntyä. Tässä osassa viranomaistahon ulkopuolisena toimijana on huomioitu ainoastaan seurakunnan toiminta. Tulevissa suunnitelman tarkennuskatsauksissa on syytä ottaa mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita. Suunnitelman kolmas osio kuvaa Akaan kaupungin tämänhetkistä lastensuojelua kokonaisuudessaan lastensuojelutarpeen toteamisesta alkaen eri avohuollon toteuttamismahdollisuuksien kautta sijaishuollon järjestämiseen. Neljännessä luvussa kuvataan lastensuojelun koko palvelukokonaisuus, keskeiset painopistealueet sekä kehittämistarpeet, jotka tulisi huomioida vuosittain toiminnan ja palveluiden kehittämissuunnitelmissa kaupungin eri toimialoilla. Lastensuojelu on nähtävä laajana normaalipalveluiden kokonaisuutena, joilla jokaisella on oma tukeva ja voimaannuttava merkityksensä lapsen elämässä. Viidenteen lukuun on koottu johtopäätökset ja työryhmän näkemys lastensuojelutyön edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Kuudennessa luvussa on ehdotukset suunnitelman päätöksenteosta, toteutusaikataulusta sekä suunnitelman seurannasta. Akaan lisäksi suunnitelmassa esitellään myös Urjalan kuntaa koskevia tilastotietoja, koska muun muassa perhekeskuspalvelut ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhteistyössä.

6 6 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1 Väestörakenne ja väestöennuste Akaassa oli väestötilaston mukaan asukasta. Akaan väestön määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 mennessä 1067 henkilöllä eli 6,3 %. Vuonna 2010 lapsia ja nuoria (0-21 vuotiaita) oli Vuodesta 2000 vuoteen 2009 lasten ja nuorten suhteellinen osuus on kasvanut 25,9 %:sta 26,9 %:iin. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Akaassa lasten ja nuorten suhteellinen osuus kasvaa edelleen ja on korkeimmillaan vuonna 2025, jolloin osuus on 28,1 %, minkä jälkeen lasten ja nuorten suhteellinen osuus laskee, ollen vuonna 2040 enää 26,7 %. Kylmäkoskella oli väestötilaston mukaan asukasta. Väestön määrä on laskenut vuodesta 2000 vuoteen henkilöllä eli 1,5 %. Vuonna 2009 lapsia ja nuoria (0-21 vuotiaita) oli 624. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 lasten ja nuorten suhteellinen osuus on laskenut 28 %:sta 23,9 %:iin. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten suhteellinen osuus tulee Kylmäkoskella edelleen hieman laskemaan ja on vuonna ,1 %. Vuoden 2012 alussa Akaassa (ml.kylmäkoski) on asukasta. Urjalassa oli väestötilaston mukaan 5335 asukasta. Väestön määrä on laskenut vuodesta 2000 vuoteen henkilöllä eli 6,9 %. Vuonna 2010 lapsia ja nuoria (0-21 vuotiaita) oli Vuodesta 2000 vuoteen 2009 lasten ja nuorten suhteellinen osuus on laskenut 23,5 %:sta 21 %:iin. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan myös Urjalan lasten ja nuorten suhteellinen osuus tulee edelleen hieman laskemaan ja on vuonna ,6 %. 1.2 Työllisyys ja työttömyys Nuorisopalvelut on seurannut nuorisotyöttömyyden kehitystä Nuorten Ykspajan toimintaan liittyen vuodesta 2006 lähtien ja nuorisotyöttömyys on lisääntynyt merkittävästi seurantaaikana. Vuoden 2011 marraskuussa vuotiaista oli työttömänä 10,2 %. Vuoden 2009 lopulla nuorten työttömyysprosentti oli 10 % ja vuotta aikaisemmin 5 %. Vuonna 2006 oli keskimäärin 66 alle 25-vuotiasta työtöntä kuukaudessa, kun vuonna 2010 työttömänä oli jo keskimäärin 118 nuorta kuukaudessa ja vuonna 2011 luku on kasvanut 124. Myös alle 20-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut. Vuonna 2006 oli keskimäärin 19 alle 20-vuotiasta työtöntä kuukaudessa ja vuonna 2010 heitä oli 28. Vuoden 2011 luku oli keskimäärin 31.

7 Kuva 1. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrät vuosina Asuminen, asuinympäristö ja perheet Akaassa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 7692 asuntokuntaa, joista 26,5 %:ssa oli vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 9,8 %. Kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 30,3 %. Perheitä oli Akaassa vuoden 2010 lopussa yhteensä 4775, joista lapsiperheitä 42,6 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 18,1 %. Vuonna 2009 lapsiperheiden osuus oli Akaassa 42,5%. Kylmäkoskella oli 1146 asuntokuntaa, joista 24,4 %:ssa oli vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 9,6 %. Kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 25,4 %. Perheitä oli Kylmäkoskella vuoden 2008 lopussa yhteensä 752, joista lapsiperheitä 37,4 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 12,5 %. Vuonna 2009 lapsiperheiden osuus oli 36,8%. Urjalassa oli 2582 asuntokuntaa, joista 19,1 %:ssa oli vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 9,7 %. Kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 36,5 %. Perheitä oli Urjalassa vuoden 2010 lopussa yhteensä 481, joista lapsiperheitä 33,4 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 22,1 %. Vuonna 2009 lapsiperheiden osuus oli 33,6 %.

8 Kuva 2. Lapsiperheet % kaikista perheistä Koulutustaso Akaassa oli vuonna 2009 keskiasteen koulutuksen saaneita 41,4 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 21,8 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Akaan koulutustasoluku oli vuoden 2009 lopussa 291. (Koulutustasoluku ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Koulutustasoluku kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella.) Kylmäkoskella oli vuonna 2008 keskiasteen koulutuksen saaneita 43,4 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 18,5 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kylmäkosken koulutustasoluku oli vuoden 2008 lopussa 268. Urjalassa oli vuonna 2009 keskiasteen koulutuksen saaneita 39,4 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 15,8 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 14,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Urjalan koulutustasoluku oli vuoden 2009 lopussa 235. Koko maassa oli vuonna 2009 keskiasteen koulutuksen saaneita 38,9 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 27,3 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koko maan koulutustasoluku oli vuoden 2009 lopussa Terveystiedot Akaan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli 102,8, Kylmäkosken 101,2 ja Urjalan 104,7. (Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Vakioitu indeksi kertoo, mikä on kunnan sairastavuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa. Ikävakioidun sairastavuusindeksin avulla saadaan tietää, miten paljon sairastavuudesta on selitettävä muilla syillä kuin ikärakenteen vaihtelulla.)

9 9 1.6 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Akaassa alle 14-vuotiaiden tekemien rikosten määrä on vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 alle 14-vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 71, kun vuonna 2008 niitä oli 23. Samana ajankohtana vuotiaiden tekemien rikosten määrä on kasvanut jonkin verran. Vuonna vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 310 ja vuonna Kylmäkoskella alle 14-vuotiaden tekemien rikosten määrä on pysynyt vähäisenä vuodesta 2004 vuoteen 2008 (0-3 rikosta vuosittain) lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin niitä oli 9. Sen sijaan vuotiaiden tekemien rikosten määrä on sen lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 alle 20-vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 25, kun vuonna 2008 niitä oli 45. Urjalassa alle 14-vuotiaiden tekemien rikosten määrä vaihdellut vuosittain muutamasta rikoksesta lähes kahteenkymmeneen vuosina Vuonna 2004 alle 14-vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 3, kun taas vuonna 2007 niitä oli 17 ja vuonna rikosta. Sama trendi on nähtävissä myös vuotiaiden tekemien rikosten määrässä kyseessä olevana ajanjaksona. Vuonna vuotiaiden rikoksia oli 99, vuonna ja vuonna Akaassa tehtiin vuonna 2008 perheväkivallan vuoksi kotihälytyksiä 57 kpl. Vuodesta 2004 vuoteen 2008 perheväkivallan vuoksi tehtyjen kotihälytysten määrä on pysynyt vuosittain lähes ennallaan. Samana ajankohtana myös Kylmäkoskella kotihälytysten määrä on pysynyt ennallaan (keskimäärin 8 kotihälytystä vuosittain) lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin perheväkivallan vuoksi tehtiin 12 kotihälytystä. Vuonna 2008 kotihälytyksiä oli 10. Urjalassa perheväkivallan vuoksi tehtyjen kotihälytysten määrä on vaihdellut vuosina :sta (vuonna 2004) 38 kotihälytykseen (vuonna 2007). Vuonna 2008 kotihälytyksiä oli Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Vuonna 2009 pienituloisuusrajan alle jäävän väestön määrä oli Akaassa 13,5 %, Kylmäkoskella 14,1 % ja Urjalassa 19,8 %. Koko maassa pienituloisuusrajan alle jäävän väestön määrä oli 14,8 %. (Pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle). Vuonna 2010 toimeentulotukea sai Akaassa 7,6 % asukkaista, Kylmäkoskella 10,3 %, Urjalassa 9,7 % ja koko maassa 7,0 %. Lapsiperheistä sai toimeentulotukea Akaassa 15,8 %, Kylmäkoskella 15,3 % ja Urjalassa 15,8 %. Koko maassa 8,7 % lapsiperheistä sai toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneita vuotiaita oli vuonna 2010 Akaassa 18 %, Kylmäkoskella 14,5 % ja Urjalassa 24,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koko maassa 14,5 % vuotiaista sai toimeentulotukea. Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä oli alueellamme hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Akaassa 5,9 %, Kylmäkoskella 3,6 % ja Urjalassa 9,7 % vuotiaista sai pitkäaikaisesti toimeentulo-

10 tukea vuonna Koko maassa 3,0 % vuotiaista sai pitkäaikaisesti toimeentulotukea LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ON- GELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT 2.1 Neuvolapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut Kaikki perusterveydenhuollon palvelut järjestetään Akaan kaupungin hallinnoimalla yhteistoiminta-alueella. Alueella on neljä terveysasemaa, jotka sijaitsevat Kylmäkoskella, Urjalassa, Toijalassa ja Viialassa. Jokaisella terveysasemalla on saatavana myös kaikki neuvolapalvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Koko alueelle on laadittu yhteiset toimintaohjeet, joiden mukaan neuvoloissa, suun terveydenhuollossa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimitaan. Toimintaohjeet on päivitetty vastaamaan uuden terveydenhuoltolain ja asetuksen asettamia vaatimuksia. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa (laaja terveystarkastus). Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri tai suuhygienisti. Terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta on tehtävä yhdessä tarkastettavan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehdään yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa Äitiysneuvola Akaassa äitiysneuvolapalveluita on saatavana kaikilla terveysasemilla. Akaassa oli vuonna 2010 n.200 synnytystä. Äitiysneuvolalääkärinä toimii gynekologi, joka ottaa vastaan Toijalan terveysasemalla. Sikiöseulonta sekä rakenneultraääni-tutkimukset järjestetään ostopalveluina. Äitiysneuvolassa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön. Äitiysneuvolassa seurataan raskauden etenemistä, äidin ja tulevan vauvan terveyttä sekä tuetaan äitejä ja perheitä odotusaikana ja vauvan synnyttyä. Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Ensimmäistä lastaan odottavilla vanhemmilla on mahdollisuus varata aika suuhygienistiltä suun terveydenhoidon neuvontakäynnille.

11 Perhevalmennusta järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille yhteistyössä alueen äitiysneuvoloiden kanssa. Ryhmien suunnittelusta ja kokoamisesta vastaavat äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat. Alueen kuntien yhteisiä moniammatillisia perhevalmennuskertoja on kolme ja ne suunnitellaan kolmesti vuodessa. Ryhmät kokoontuvat sovitusti eri neuvoloissa vuorotellen. Ryhmäkokoontumisten aiheet ovat: fysioterapia äideille (fysioterapeutti), isäryhmä (seurakunnan työntekijä), ravitsemusasiat (ravitsemusterapeutti), suun terveydenhuolto (suuhygienisti), perhe ja parisuhde (seurakunnan työntekijä) sekä lapsiperheen etuudet (KELA:n edustaja). Lisäksi perheen oman paikkakunnan neuvolassa on terveydenhoitajien pitämät valmennuskerrat, joita on kaksi ja niissä käsitellään raskautta ja synnytystä sekä imetystä ja vauvan hoitoa. Synnytyksen jälkeen on vielä yksi tapaamiskerta ja sen pitää terveyskeskuspsykologi. Kokoontumisen aiheina ovat synnytyskokemukset ja vauvan psykologinen kehitys sekä mahdollisen vauvaryhmän perustaminen. Ensisynnyttäjien luokse äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin, muuten neuvonta- ja ohjauspalvelut toteutuvat neuvolakäynneillä tai puhelinkontaktin kautta. Perheen mahdollisiin ongelmiin pyritään antamaan apua jo siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat vielä pieniä. Äitiysneuvoloiden työmenetelmiin kuuluu esimerkiksi mielialalomakkeen täyttäminen eli EPDS-seula (Edinburgh postnatal depression scale, EPDS) (liite), joka on tarkoitettu ammattihenkilöiden käyttöön synnytyksen jälkeisen masennuksen oireiden tunnistamiseen. Masentuneisuusseulan ja perheen haastattelun avulla pyritään havaitsemaan paremmin perheiden arkiset pulmat sekä pystytään tukemaan entistä paremmin koko perheen hyvinvointia ja vanhemmuutta. Ongelmatilanteissa, esimerkiksi raskaudenaikaisen masennuksen, unettomuuden ja parisuhdeongelmien teemoissa, perheitä ja odottavia äitejä ohjataan matalan kynnyksen ehkäisevän mielenterveystyön piiriin, josta vastaa terveyskeskuspsykologi Lastenneuvola ja suun terveydenhuolto Akaan lastenneuvolat tekevät työtä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lastenneuvolatyötä toteutetaan lasten ikäkausitarkastusten sekä lääkärintarkastusten muodossa. Lastenneuvoloissa työskentelee yhteensä 4,5 terveydenhoitajaa ja lääkärintarkastuksia tekee 4 lääkäriä. Lastenneuvolan piirissä oli 1582 lasta vuonna Lastenneuvolassa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Neuvolatyön tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen ja lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolassa tuetaan perheitä kasvussa vanhemmuuteen ja rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja esikoulussa. Alle kouluikäisellä lapsella suun terveydentilan seuranta toteutuu vähintään joka toinen vuosi.

12 Erityistä tukea tarvitsevien lapsien kohdalla laki velvoittaa järjestämään kuntoutussuunnitelmapalaverin kahdesti vuodessa. Mahdollisuuksien mukaan palavereihin osallistuu lastenneuvolan terveydenhoitaja ja joissakin tilanteissa myös terveyskeskuspsykologi. Moniammatilliset neuvolatiimit kokoontuvat noin 5 8 kertaa vuodessa. Tiimeissä pohditaan lähinnä lasten kehitykseen liittyviä asioita ja mietitään yhdessä järkevin jatkohoitosuunnitelma lapsen ja hänen perheensä yksilöllisestä tilanteesta käsin. Tiimiin kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitajat, lastenneuvolalääkäri, puheterapeutti, kiertävä erityislastentarhan opettaja, terveyskeskuspsykologi ja tarvittaessa fysioterapeutti. Lapsen kehitystason arviointi ja seuranta edellyttää psykologisia tutkimuksia. Neuvolaikäisen lapsen arvioinnista vastaa Akaassa terveyskeskuspsykologi sekä perhekeskus. Lastenneuvolan työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa päivähoidon, puheterapeutin ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa lasten kuntoutukseen liittyvissä asioissa Päivähoito Lasten päivähoito on kunnan järjestämää varhaiskasvatuspalvelua, joka sisältää suunnitelmallisen ja tavoitteellisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Hyvän perushoidon ohella lapselle tarjotaan mahdollisuus leikkiin ja oppimiseen vertaisryhmässä. Lasten päivähoito painottaa varhaiskasvatuksen laatua, vanhempien ja henkilöstön kasvatuskumppanuutta sekä eri sidosryhmien välistä yhteistyötä lapsen ja hänen perheensä parhaaksi. Päivähoidossa moniammatillinen ja osaava henkilöstö luo edellytykset lapsen sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle sekä kokonaisvaltaiselle kasvulle ja oppimiselle. Yksityiskodeissa tapahtuva perhepäivähoito tarjoaa etenkin alle 3-vuotiaille tärkeän kodinomaisen ympäristön ja läheiset ihmissuhteet. Akaan kaupunki on jaettu neljään päivähoitoalueeseen joilla toimii 8 päiväkotia, 4 ryhmäperhepäiväkotia joissa kahdessa toimii perhepäivähoidon varahoito. Yksityiskodeissa työskenteleviä perhepäivähoitajia on 28. Lisäksi päivähoitoalueilla on käytettävissä konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut. Päivähoidon hallinto- ja esimiestyö on keskitetty päivähoidon johtajalle sekä aluevastaaville. Akaan kaupunki ostaa päivähoitoa myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Päivähoidon piirissä on noin 740 lasta, mukaan laskettuna päivähoitoa tarvitsevat esioppilaat. Kotihoidon tukea saavia lapsia on noin 450.

13 13 AKAAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSPALVELUT AVOIN VARHAISKASVATUS o MLL:n toimintakerhot o Seurakunnan päiväkerhot YKSITYINEN PÄIVÄHOITO o Päiväkoti o Ostopalvelut muista kunnista KUNNAN PÄIVÄHOITO o Kunnalliset päiväkodit (8) o Ryhmäperhepäiväkodit (4) o Perhepäivähoito (28) o Keskitetty perhepäivähoidon varahoitokoti VANHEMMAT JÄRJES- TÄVÄT HOIDON ITSE YKSITYISEN HOIDON TUKI o ESIOPETUS Erillisissä esiopetus ryhmissä sivistystoimen hallinnoimana KOTIHOIDON TUKI o Lakisääteinen 3v. asti PERUSOPETUKSEN ALKAMINEN 7 VUOTIAANA

14 Akaan varhaiskasvatuksen visio Hymyilevä aikuinen hymyilevä lapsi Lapsi tarvitsee välittävän huolenpidon eli rakkautta. Ilman sitä ei kehity kykyä välittää ja huolehtia itsestä, toisista ja yhteisistä asioista. Hyvän ammattitaidon omaavalla henkilöstöllä on herkkyyttä ja kykyä kuunnella lasta ja vanhempia. He tuntevat vastuunsa vuorovaikutuksen ja yhteyden rakentamisesta lapseen ja vanhempiin. Varhaiskasvatus tukee ja edistää leikkivää ja luovaa lapsuutta muuttuvassa yhteiskunnassa. Varhaiskasvatuksessa pyritään yhdistämään lapsen edun mukaisesti vanhempien tuntemukset lapsesta ja varhaiskasvatuksen ammattilaisen asiantuntijuus. Hyvään kasvatuskumppanuuteen kuuluu avoimuus, vastavuoroinen kunnioitus ja keskustelu. Kasvatuskumppanuudessa pyritään kannattelemaan lasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kasvatuskumppanuutta voidaan pitää tietoisena asenteena. Päivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, kun lapseen on tutustuttu riittävän hyvin ja henkilöstölle on kertynyt havaintoja lapsen kehityksestä ja toimimisesta ryhmän jäsenenä. Suunnitelman tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa otetaan huomioon vanhempien tietämys omasta lapsestaan, lapsen omat mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekä mahdollisuuksien mukaan lapsen omat kertomukset. Myös kasvattajien asiantuntijuus ja tietämys lapsen kehityksestä, yksilöllisen tuen tarpeesta ja havainnot lapsesta lapsiryhmän jäsenenä otetaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet tuodaan esille ja niihin pyritään yhdessä etsimään konkreettisia ratkaisuja. Päivähoidon henkilöstölle lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun tuki Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Se on lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista, joka järjestetään osaksi arkea lapsen kiinnostusta ja toimintaa seuraten. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvuun ja riskitekijöihin kiinnittyvä näkökulma. Varhaiserityiskasvatus on luonnollinen osa päivähoitoa. Sen tavoitteena on tukea päivähoidon ja perheiden kasvatustyötä, auttaa havaitsemaan lapsen kehitystarpeet riittävän varhain sekä tukea päivähoitohenkilöstöä ja perheitä lapsen kasvun ja kehityksen ohjaamisessa.

15 15 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Erityisen tuen järjestämistä ohjaavia periaatteita ovat lapsen oikeus yksilölliseen hoitoon ja tukeen lapsiryhmässä sekä vanhempien ja työntekijöiden tiedon ja osaamisen arvostaminen. Laaja-alainen tehtäväkenttä edellyttää osaamisen jakamista ja kehittämistä ja kuntoutusoptimismia. Erityisen tuen järjestäminen perustuu moniammatilliselle vuorovaikutukselle. Erityispäivähoito toimii yhteistyössä perheiden, päivähoidon, opetustoimen, terveydenhuollon, erityissairaanhoidon ja sosiaalitoimen henkilöstön kanssa lasten kehitykseen liittyvien pulmien ratkomisessa. Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimet ovat päivähoidon omaa päivittäistä toimintaa, eivät erillinen palvelu. Tukitoimet voidaan käynnistää heti, kun tuen tarve huomataan. Päivähoidossa käytetään esimerkiksi päivittäisen tuen apuna kuvakortteja, tukiviittomia ja pienryhmätoimintaa, mistä hyötyvät kaikki lapset. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat tällä hetkellä integroituna ryhmiin. Ryhmissä on avustavaa henkilökuntaa tai muita resurssijärjestelyjä turvaamassa lapselle mahdollisimman hyvää hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Resurssijärjestelyt tarkoittavat muun muassa tukea tarvitsevalle lapselle suunnattuja välineitä, oppimateriaalia, avustajia lapsiryhmiin, pienennettyjä lapsiryhmiä tai joissain tapauksissa henkilökohtaista avustajaa. Akaassa konsultoiva erityislastentarhanopettaja tukee ja ohjaa päivähoidon henkilöstöä ja tarvittaessa lasten huoltajia heidän kasvatustyössään. Kun lapsella on erityispäivähoitolausunto, laki lasten päivähoidosta velvoittaa laatimaan lapselle kuntoutussuunnitelman, johon kirjataan tukea tarvitsevat alueet, tavoitteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja lasta tukevien ja hoitavien erityistyöntekijöiden kanssa. Akaan päivähoidossa on käytössä huolikaavake, johon henkilökunta kirjaa havaitsemansa huolet lapsen kehityksestä. Kaavakkeen pohjalta käydään keskustelu huoltajien kanssa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja osallistuu tämän jälkeen työskentelyyn yhteisesti sovitulla tavalla ja ohjaa lapsen tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Myös vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan ja ilmaista huolensa lapsensa kasvusta tai kehityksestä. Päivähoidon toimiessa lastensuojelun tukitoimena on päivähoidon toiminnan kannalta tärkeää, että lasta päivähoitoon suositteleva taho ottaa kantaa siihen, mitä päivähoitopalveluun osallistumisen odotetaan tuottavan lapselle ja perheelle. Myös seuranta ja ohjaus tulee varmistaa, kun päivähoito on perheen tukena. Päivähoidon, varhaiserityiskasvatuksen ja muiden asiantuntijoiden yhteisenä tehtävänä on auttaa perhettä ottamaan myös itse vastuuta ja löytää oma vahva vanhemmuutensa silloinkin, kun vanhemmuus jostain syystä on horjunut. 2.3 Koulu Akaan kaupungissa perusopetusta annetaan 8 alakoulussa ja 2 yläkoulussa ja lukioopetusta kahdessa eri toimipisteessä, sekä Toijalassa että Viialassa. Marraskuussa 2011 voimassa olleen tilaston mukaan Akaan kouluissa oppilaita on yhteensä Näistä esi-

16 16 kouluissa ja opetuksessa oppilaita on yhteensä Lukiossa on yhteensä 188 oppilasta. Oppilaita perusopetuksessa on koulukohtaisesti seuraavasti: Taulukko 1. Akaan koulujen oppilas- ja opettajamäärät. Marraskuu Koulu Esikoulu Yleisop. Esi- ja yleisop. yht. Erityisopetus päätöksiä Erityisluokkien oppilaiden lkm Opettajat Arvo Ylpön koulu Aseman Koulu Kirkonkylän koulu Nahkialan koulu Pappilan koulu Rasin koulu Sontulan koulu Viialan keskustan koulu eha 26 Hirvialhon koulu Toijalan yhteiskoulu Akaan lukio Oppilaat yhteensä Kaikki oppilaat yhteensä: 2344 Luokkien ryhmäkoot vaihtelevat kouluittain. Alakouluissa ryhmäkoot vaihtelevat yleensä oppilaan välillä, mutta joustavan alkuopetuksen ryhmissä luokkakoko saattaa olla lähes 40, mutta tällöin luokassa on kaksi opettajaa. Alakoulujen keskimääräinen ryhmäkoko on 20,3 oppilasta ja yläkoulujen 19,4. Yläkouluissa ryhmäkoot ovat oppilaan välillä. Lukiossa ryhmäkoko on noin 30 oppilasta. Akaan kouluissa on yhteensä 7 erityisluokkaa, joissa oppilaita on yhteensä 66. Erityisopetussiirtopäätöksiä on marraskuun 2011 tilaston mukaan 92 oppilaalla. Suurin osa erityistä tukea vaativista erityisoppilaista on integroituna yleisopetuksen ryhmiin. Lisäksi jokaisessa koulussa on muunlaista erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, joita ei näy virallisissa tilastoissa, mutta käytännössä vaativat ylimääräistä tukea opettajilta ja oppilashuollon edustajilta. Tilastoihin ei ole esimerkiksi laskettu oppilaita, joille on laadittu kirjallinen henkilökohtainen oppimissuunnitelma, joka sisältää oppilaan erilaisia tukitoimenpiteitä esimerkiksi kotiläksyjen karsimista ja kohdentamista, mutta joiden kohdalla edetään normaalin opetussuunnitelman puitteissa. Koulunkäyntiavustajia ja/tai lastenohjaajia on jokaisessa peruskoulussa. Koulut tekevät pedagogisen päätöksen avustajista annettujen resurssien rajoissa. Esiopetuksen päivähoidon ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhon tulon myötä avustajaresurssi on muuttunut. Avustajat toimivat myös päivähoidossa sekä kerhotoiminnassa ja päinvastoin. Myös lukion opiskelijoilla on oppimisvaikeuksia ja oppimisedellytyksiä heikentäviä mielenterveysongelmia, Ter-

17 17 veydenhoidon toimesta on heille saatu erityistä tukea. Erityisopettajan resurssia ei ole tällä hetkellä käytettävissä lukioikäisille Oppilashuolto perusopetuksessa sekä lukiossa Akaan kaupungin kaikissa yhdessätoista eri koulussa toimii erilliset oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltotyöryhmätyöskentely on tärkeä koulun sisäisen yhteistyön muoto, jonka tavoitteet ja toimintatavat vaihtelevat kouluittain. Kokouksia pidetään joka koululla säännöllisesti 1-4 viikon välein, koulusta riippuen. Yleisesti ottaen oppilashuollon tavoitteena on tukea, edistää ja ylläpitää oppilaan oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia ja tukea opettajien työtä, vanhempien kasvatustyötä sekä kehittää koulun ilmapiiriä. Vakituisina jäseninä oppilashuoltoryhmään kuuluvat useimmiten rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja sekä opinto-ohjaaja. Tarvittaessa paikalla ovat myös luokanopettaja tai -valvoja, ryhmänohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä koululääkäri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä ongelmissa opiskelijat voivat kääntyä muun muassa terveydenhoitajan, koululääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, koulukuraattorin ja koulupsykologin puoleen. Koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluille on tarvetta kaikissa kouluissa. Koulukuraattorin työ on koulun sosiaalityötä. Koulukuraattorin tavoitteena on auttaa ja tukea oppilaita, joilla on koulunkäyntiin tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmia. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun oppilaalla on kouluhaluttomuutta, luvattomia poissaoloja, heikko koulumenestys, keskittymisvaikeuksia, koulukiusaamista tai muita ristiriitoja koulukavereiden, opettajien tai vanhempien kanssa. Koulupsykologin puoleen oppilas voi kääntyä muun muassa oppimiseen, keskittymiseen, ryhmässä olemiseen ja tunne-elämään kuten lievään masennukseen tai jännittämiseen liittyvissä pulmissa. Koulupsykologi tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia, joiden tavoitteena on arvioida muun muassa oppilaan oppimisen ja keskittymisen edellytyksiä sekä suunnitella koulun tukitoimien sekä muun kuntoutuksen tarvetta. Tunne-elämän vaikeuksissa koulupsykologi tekee myös jossakin määrin jatko-ohjaustarpeen arviota yhdessä muiden sosiaalitoimen ja kouluterveydenhuollon edustajien kanssa. Akaan kaupungissa on tällä hetkellä yksi koulukuraattori ja yksi koulupsykologi, jotka jakavat työpanoksensa kaikkien koulujen kesken. Koulupsykologilla ja koulukuraattorilla on ollut viime vuosina käytössään systeemi, jonka tarkoituksena on ollut työskennellä tiettynä säännöllisenä ajankohtana kullakin isommalla koululla viikoittain sekä pienemmillä kouluilla joka toinen viikko tai tarvittaessa. Systeemi on vähentänyt opettajilta tulevia soittopyyntöjä, helpottanut työtilan saamista kouluilta sekä auttanut hahmottamaan koulun arkea, työntekijöitä ja työympäristöä paremmin. Haittapuolina ovat olleet eripituiset asiakasjonot eri kouluille sekä kirjallisten töiden kasaantuminen. Kuntatasolla on sekä peruskoulun sekä lukion puolella panostettu koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Akaan koulut ovat ottaneet käyttöönsä valtakunnallisen Kiva Koulu- ohjelman sekä myös lukioille on kehitelty omaa menetelmää tämän pohjalta. Ryhmäytymispäivät kuuluvat vuosittain eri nivelvaiheisiin, esimerkiksi alakoulusta yläkouluun siirtymiseen, joiden järjestämisessä koulun oppilashuollon työntekijöiden yhteistyötahoina ovat seurakunta sekä nuorisotoimi. Oppilashuolto on osallistunut Akaan kouluissa valtakunnallisten ja oman alueen koulukohtaisten kriisien työstämiseen (esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat, isommat uhka-

18 18 ja väkivaltatilanteet, kuolemantapaukset) yksilö- ja ryhmätyöskentelyllä, puhelinkonsultaatioilla, aamunavauksilla, koteihin tiedottamisella, avoimilla vastaanotoilla ja kriisipalavereihin osallistumisella. Kriisityöskentelylle on ollut tilausta lukukausittain myös oppilaita koskettavien yksittäisten traumojen osalta. Kriisityön määrään vaikuttanee kunnan kriisiryhmän liian pienet tämänhetkiset resurssit sekä rajaukset puuttua vain kuoleman sisältäviin tapauksiin, jolloin kaikki ne kouluikäisiä koskevat kriisit, jotka eivät ole kuuluneet kriisiryhmän työkuvaan, jäävät kaupungin kouluterveydenhoitajien, koulupsykologin ja -kuraattorin jälkityöskentelyn harteille Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Kouluterveydenhuollossa jatketaan neuvolassa alkanutta lapsen kasvun ja kehityksen seurantaa. Kouluterveydenhuolto toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyöllä. Akaassa on 4,5 kouluterveydenhoitajaa ja koululääkäri, joka toimii myös Urjalan kouluilla. Akaassa kouluterveydenhuollon piirissä oli vuonna oppilasta. Kouluterveydenhuollon toimintaohjeet on päivitetty vastaamaan voimaan tulleen asetuksen asettamia vaatimuksia. Asetuksen mukaan oppilaalle tulee järjestää jokaisella vuosiluokalla määräaikaisia terveystarkastuksia, joista ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella sekä lukion ensimmäisellä vuosiluokalla tehtävät terveystarkastukset järjestetään laajoina. Kunnan tulee huolehtia riittävistä resursseista, jotta asetuksen määräämät tarkastukset ja muut tehtävät pystytään toteuttamaan kouluterveydenhuollossa. Akaassa oppilaan suun terveydenhoito järjestetään voimaan tulleen asetuksen mukaisesti. Hammaslääkäri tekee tutkimuksen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla sekä 17-vuotiaille. Muina ajankohtina on käyntejä suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin, kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Näiden lisäksi terveydenhoitaja tekee suppeampia tarkastuksia muilla vuosiluokilla. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Tarkastusten sisältö vaihtelee ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tärkeä työmuoto on avoimet vastaanotot, joille oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta. Lisäksi kouluterveydenhuolto vastaa koulussa oppilaiden ensiavusta ja sairaanhoidosta. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee kotikäyntejä. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on myös edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä useiden muiden toimijoiden kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työmuotoina ovat oppilaskohtaiset neuvottelut ja yhteistyö koulukuraattorin, -psykologin, opettajien, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Kouluilla toimivat säännöllisesti moniammatilliset oppilashuoltoryhmät. Terveysneuvonta ja - valistus kuuluvat myös kouluterveydenhuollon tehtäviin. Lisäksi kouluterveydenhuolto osallis-

19 tuu tartuntatautien ehkäisyyn mm. rokottamalla oppilaat valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti sekä hygieniavalistusta antamalla. Tällä hetkellä Akaan kouluilla toteutetaan KELPO-hanketta, johon on myönnetty erityisavustusta opetusministeriöstä tarkoituksena kehittää kouluikäisten tehostettua - ja erityistä tukea ja myös kouluterveydenhuolto on mukana hankkeessa Kodin ja koulun yhteistyö Alakouluilla on tavoitteena ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä kotiin tilanteissa jotka koskevat esimerkiksi oppilaan poissaoloja, läksyunohduksia, opiskelumotivaatiota, käyttäytymistä, kiusaamista ja tunne-elämän muutoksia. Kaikilla peruskouluilla sekä lukioissa on vanhempainyhdistys, joka järjestää koululla säännöllisesti tapahtumia kaikille oppilaille, tukee oppilaiden retkiä rahallisesti, avustaa välinehankinnoissa ja osallistuu keskusteluun vanhemmuudesta sekä ottaa kantaa yhteisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Yläkouluissa oppilaiden huoltajille tiedotetaan koulutyöstä, koulutyön tavoitteista ja tuloksista, valinnaisesta opiskelusta ja jatkokoulutukseen hakeutumisesta sekä poikkeuksista koulutyöhön liittyvissä työajoissa lukuvuoden aikana. Tiedottaminen tapahtuu sähköisien järjestelmien välityksellä, tiedotelehtien, muiden tiedotteiden, vanhempainiltojen, todistusten, yhteisten tapahtumien ja internetsivujen kautta. Lukioissa ryhmänohjaajat ja opettajat pitävät aktiivisesti yhteyttä vanhempiin erityisesti poissaolojen tiedottamisen osalta. Ryhmänohjaaja ylläpitää koulun ja kodin välistä yhteistyötä, seuraa poissaoloja ja on yhteydessä huoltajaan, kun oppilaan koulunkäynti ei suju sääntöjen mukaan tai oppimistuloksissa ilmenee huomattavaa heikentymistä. Kaikissa kouluissa järjestetään vähintään yksi vanhempainilta vuodessa, jokaista luokkaa kohden. Alakouluissa sekä yläkouluissa ainakin 7. luokalla, jokaiselle oppilaalle huoltajineen pidetään luokanopettajan tai luokanvalvojan toimesta vähintään yksi arviointikeskustelu lukuvuoden aikana. Yleisesti alueen kouluissa on käytössä sähköinen reissuvihkojärjestelmä (Wilma), jonka tarkoituksena on tarjota opetushenkilökunnalle ja kodille yhteistoiminnan lisäväylä esimerkiksi oppilaan käyttäytymisen, läksyjen ja kokeiden tiedottamisen ja suunnittelun suhteen. Peruskouluissa ja lukioissa ilmapiiri- ja asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään jossakin määrin, mutta tarvetta niille olisi enemmän Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta Alakouluilla on järjestetty kummioppilastoimintaa, jossa ylempiluokkalaiset oppilaat toimivat pienempien kummeina. Tukioppilastoiminnan perustana on yläkouluissa 8.luokalla järjestettävä valinnainen tukioppilaskurssi, joka antaa peruskoulutuksen tukioppilaalle. Tukioppilastoiminnan erityisenä tavoitteena oli koulun yhteisöllisyyden lisääminen ja luominen. 9. luokan tukioppilaat tutustuttavat tulevat 7-luokkalaiset keväisin kouluun ja osallistuvat seuraavana syksynä kummiluokkiensa ryhmäytymispäiviin. Tämän lisäksi tukioppilaat julistavat koulurauhan, ovat oppilaiden tavattavissa koululla, pitävät päivänavauksia ja tukioppilastunteja sekä järjestävät myyjäisiä ja teemapäiviä. Yläkouluissa oppilaskunta kokoontuu aktiivisesti. Oppilaskunnan hallitus pohtii yhdessä keinoja oppilaita askarruttavien asioiden selvittämiseksi ja koulun käytänteiden epäkohtien pa-

20 rantamiseksi. Oppilaskunnan toimintamuotoja ovat olleet muun muassa erilaisten tapahtumien ja juhlien järjestäminen ja koulun lehden tekeminen Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Akaan kaupunki järjestää perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikkien alakoulujen yhteydessä. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Jokaisessa toimipaikassa on oma päivärytmi ja viikko-ohjelma. Toiminnan tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, turvallisen, monipuolisen ja toiminnallisen ajan järjestäminen sekä aktiivisen toiminnan vastapainoksi mahdollisuus läksyjen lukuun, lepoon ja rauhoittumiseen aamulla ennen kouluun menoa sekä välittömästi koulupäivän jälkeen. Aamutoimintaa järjestetään arkipäivisin pääsääntöisesti klo 7-10 ja iltapäivätoimintaa klo Lastenohjaajien lisäksi toiminnassa käytetään koulunkäyntiavustajia ja kouluavustajia, mikä vaatii aikataulujärjestelyjä ja syö resursseja koulun arkityöstä. Ohjaajat toimivat siis sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa että koulun puolella luokissa ohjaajina. Esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito järjestetään samoissa tiloissa kuin esiopetus. Tavoitteet ja käytännöt ovat samansuuntaiset kuin esiopetuksessa, jotta lapsen päivästä muodostuisi ehjä kokonaisuus. Myös osa henkilökunnasta pysyy osittain samana kuin esiopetuksessa. Toiminta on ohjattua ja valvottua, mutta lapset saavat omien mieltymystensä mukaan leikkiä, pelailla, piirrellä tai askarrella. Joka päivä myös ulkoillaan. Päivähoitoa järjestetään myös koulun loma-aikoina, mikäli vanhemmat sitä työn tai opiskelun vuoksi tarvitsevat. Jokaisella peruskoululla on omaa kerhotoimintaa esimerkiksi liikuntaan, kädentaitoihin, taiteisiin, kielten opiskeluun ja läksyjen tuettuun tekemiseen liittyen. Lisäksi oppilaita ohjataan kouluilta ja oppilashuollosta muiden palveluntuottajien kuten nuorisotoimen ja seurakunnan järjestämiin ryhmätoimintoihin. 2.4 Nuorisotyö Nuorisopalvelujen keskeisiä nuorisolain mukaisia peruspalveluja ovat nuorten kasvatuksellinen ohjaus nuorisotiloilla ja muussa toimintaympäristössä, nuorten koulutus- ja työelämäohjaus Nuorten Ykspajassa, nuorisotiedotus- ja neuvonta Apula-tiedotuspisteissä ja Nuorten Akaa-nettisivustolla, sekä nuorisovaltuuston toiminnan ohjaus. Nuorisotilat on tarkoitettu lähiyhteisöksi alle 18-vuotiaille nuorille. Nuorisotiloissa työskennellään nuoriso-ohjaajatyöpareina. Työparityöskentely mahdollistaa sen, että vapaamuotoisen toiminnan ohjauksen ohella ohjataan erilaisia harrastuksellisia ryhmiä sekä tehdään erityisnuorisotyötä pienryhmä- ja yksilöohjauksena. Nuorisotiloissa on neljänä päivänä viikossa pienryhmätoimintaa klo ja neljänä päivänä viikossa iltatoimintaa klo Loma-ajantoimintaa järjestään kysynnän ja tarpeen mukaan. Nuorisotilojen kasvatuksellinen ohjaus tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, on sosiaalisesti nuoria vahvistavaa ja tarjoaa nuorille matalan kynnyksen paikan kokeilla erilaisia ohjattuja ja maksuttomia harrastuksia. Nuoria ohjataan vaikuttamaan oman nuorisotilayhteisönsä toimintaan ja harjaannutetaan kansalaistaitoja viikoittain tapahtuvan demokratiatoiminnan kautta. Nuorisotiloilla järjestetään harrastuksellista ohjattua pienryhmätoimintaa muun muassa kokkauksessa, mediakerhoissa, kädentöissä ja tyttö- ja poikakerhoissa. Pienryhmäohjaus on suunnattu yläkouluikäisille vuotiaille nuorille ja alakoulujen 5-6-luokkalaisille.