AKAAN KAUPUNGIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKAAN KAUPUNGIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNGIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne ja väestöennuste Työllisyys ja työttömyys Asuminen, asuinympäristö ja perheet Koulutustaso Terveystiedot Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo 9 2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT Neuvolapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut Äitiysneuvola Lastenneuvola ja suun terveydenhuolto Päivähoito Akaan varhaiskasvatuksen visio Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Koulu Oppilashuolto perusopetuksessa sekä lukiossa Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Kodin ja koulun yhteistyö Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Nuorisotyö Seurakunnan palvelut Lapsi- ja perhetyö Työ kouluikäisten parissa Nuorisotyö Diakoniatyö 22

3 2.6 Kotipalvelu ja perhetyö Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Erityispalvelut Puheterapia Psykologin palvelut Psykiatrinen sairaanhoitaja Perhekeskus Mielenterveyspalvelut Mielenterveyskeskus Nuorisopsykiatrinen työryhmä A-klinikka Erikoissairaanhoito Kuntoutusohjaus Sosiaalityöntekijän ja kuntoutuspoliklinikan palvelut Sosiaalityö 29 3 LASTENSUOJELU AKAAN KAUPUNGISSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Kiireellinen sijoitus Huostaanotto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset sekö oikeudelle annettavat selvitykset Sosiaalipalvelut Seudulliset palvelut 34 4 LASTENSUOJELUN KESKEISET PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Neuvola Päivähoito Koulu Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Nuorisotyö Kotipalvelu Perhetyö Seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 40

4 4.8 Erityispalvelut Terveyskeskuksen erityistyöntekijöiden palvelut Perhekeskus Lastensuojelun sosiaalityö 42 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET 43 6 PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA 45

5 JOHDANTO 5 Lastensuojelulain (L417/2007) 12 edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi sekä kehittämiseksi kunnan/kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on antaa päättäjille, palvelujen käytännön toteuttajille ja kuntalaisille aiempaa tarkempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Perusturvajohtaja nimesi työryhmän laatimaan lastensuojelun suunnitelmaa. Työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi ja vastuuhenkilöksi sosiaalityön johtaja Pirjo Kukkonen. Työryhmän jäseninä toimivat sosiaalityöntekijä Marja Mäkelä, sosiaalityöntekijä Pia Saarikoski, koulukuraattori Terhi Kinnunen, päivähoidon johtaja Anneli Säteri, terveydenhoitaja Raija Savimäki, osastonhoitaja Marja Lehtonen sekä kehittämispäällikkö Soili Varonen. Jokainen työryhmän jäsen kokosi suunnitelmaan eri osioita omalta vastuualaltaan. Työryhmä kokoontui 8 kertaa ja suunnitelma valmistui vuoden 2010 lopussa. Suunnitelman vieminen lautakunnan hyväksyttäväksi jäi odottamaan uutta kuntaliitosta ja sen tuomaa muutosta. Vuoden 2011 aikana on lastensuojelun kokonaisuus Akaassa saatu yhtenäisen toimintamallin mukaiseksi ja suunnitelma on muokattu vastaamaan nykyistä Akaan kaupungin kokonaisuutta. Suunnitelman runko ja käsittelytapa noudattavat valtakunnallista ohjeistusta. Suunnitelman ensimmäisessä osiossa kuvataan lasten ja nuorten kasvuoloja ja hyvinvoinnin tilaa Akaassa. Seuraavassa osiossa kuvataan nykyisiä palvelurakenteita, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tai ehkäisevät ongelmien syntyä. Tässä osassa viranomaistahon ulkopuolisena toimijana on huomioitu ainoastaan seurakunnan toiminta. Tulevissa suunnitelman tarkennuskatsauksissa on syytä ottaa mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita. Suunnitelman kolmas osio kuvaa Akaan kaupungin tämänhetkistä lastensuojelua kokonaisuudessaan lastensuojelutarpeen toteamisesta alkaen eri avohuollon toteuttamismahdollisuuksien kautta sijaishuollon järjestämiseen. Neljännessä luvussa kuvataan lastensuojelun koko palvelukokonaisuus, keskeiset painopistealueet sekä kehittämistarpeet, jotka tulisi huomioida vuosittain toiminnan ja palveluiden kehittämissuunnitelmissa kaupungin eri toimialoilla. Lastensuojelu on nähtävä laajana normaalipalveluiden kokonaisuutena, joilla jokaisella on oma tukeva ja voimaannuttava merkityksensä lapsen elämässä. Viidenteen lukuun on koottu johtopäätökset ja työryhmän näkemys lastensuojelutyön edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Kuudennessa luvussa on ehdotukset suunnitelman päätöksenteosta, toteutusaikataulusta sekä suunnitelman seurannasta. Akaan lisäksi suunnitelmassa esitellään myös Urjalan kuntaa koskevia tilastotietoja, koska muun muassa perhekeskuspalvelut ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhteistyössä.

6 6 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1 Väestörakenne ja väestöennuste Akaassa oli väestötilaston mukaan asukasta. Akaan väestön määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 mennessä 1067 henkilöllä eli 6,3 %. Vuonna 2010 lapsia ja nuoria (0-21 vuotiaita) oli Vuodesta 2000 vuoteen 2009 lasten ja nuorten suhteellinen osuus on kasvanut 25,9 %:sta 26,9 %:iin. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Akaassa lasten ja nuorten suhteellinen osuus kasvaa edelleen ja on korkeimmillaan vuonna 2025, jolloin osuus on 28,1 %, minkä jälkeen lasten ja nuorten suhteellinen osuus laskee, ollen vuonna 2040 enää 26,7 %. Kylmäkoskella oli väestötilaston mukaan asukasta. Väestön määrä on laskenut vuodesta 2000 vuoteen henkilöllä eli 1,5 %. Vuonna 2009 lapsia ja nuoria (0-21 vuotiaita) oli 624. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 lasten ja nuorten suhteellinen osuus on laskenut 28 %:sta 23,9 %:iin. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten suhteellinen osuus tulee Kylmäkoskella edelleen hieman laskemaan ja on vuonna ,1 %. Vuoden 2012 alussa Akaassa (ml.kylmäkoski) on asukasta. Urjalassa oli väestötilaston mukaan 5335 asukasta. Väestön määrä on laskenut vuodesta 2000 vuoteen henkilöllä eli 6,9 %. Vuonna 2010 lapsia ja nuoria (0-21 vuotiaita) oli Vuodesta 2000 vuoteen 2009 lasten ja nuorten suhteellinen osuus on laskenut 23,5 %:sta 21 %:iin. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan myös Urjalan lasten ja nuorten suhteellinen osuus tulee edelleen hieman laskemaan ja on vuonna ,6 %. 1.2 Työllisyys ja työttömyys Nuorisopalvelut on seurannut nuorisotyöttömyyden kehitystä Nuorten Ykspajan toimintaan liittyen vuodesta 2006 lähtien ja nuorisotyöttömyys on lisääntynyt merkittävästi seurantaaikana. Vuoden 2011 marraskuussa vuotiaista oli työttömänä 10,2 %. Vuoden 2009 lopulla nuorten työttömyysprosentti oli 10 % ja vuotta aikaisemmin 5 %. Vuonna 2006 oli keskimäärin 66 alle 25-vuotiasta työtöntä kuukaudessa, kun vuonna 2010 työttömänä oli jo keskimäärin 118 nuorta kuukaudessa ja vuonna 2011 luku on kasvanut 124. Myös alle 20-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut. Vuonna 2006 oli keskimäärin 19 alle 20-vuotiasta työtöntä kuukaudessa ja vuonna 2010 heitä oli 28. Vuoden 2011 luku oli keskimäärin 31.

7 Kuva 1. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrät vuosina Asuminen, asuinympäristö ja perheet Akaassa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 7692 asuntokuntaa, joista 26,5 %:ssa oli vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 9,8 %. Kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 30,3 %. Perheitä oli Akaassa vuoden 2010 lopussa yhteensä 4775, joista lapsiperheitä 42,6 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 18,1 %. Vuonna 2009 lapsiperheiden osuus oli Akaassa 42,5%. Kylmäkoskella oli 1146 asuntokuntaa, joista 24,4 %:ssa oli vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 9,6 %. Kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 25,4 %. Perheitä oli Kylmäkoskella vuoden 2008 lopussa yhteensä 752, joista lapsiperheitä 37,4 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 12,5 %. Vuonna 2009 lapsiperheiden osuus oli 36,8%. Urjalassa oli 2582 asuntokuntaa, joista 19,1 %:ssa oli vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 9,7 %. Kaikista lapsiasuntokunnista ahtaasti asuvia asuntokuntia oli 36,5 %. Perheitä oli Urjalassa vuoden 2010 lopussa yhteensä 481, joista lapsiperheitä 33,4 %. Lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 22,1 %. Vuonna 2009 lapsiperheiden osuus oli 33,6 %.

8 Kuva 2. Lapsiperheet % kaikista perheistä Koulutustaso Akaassa oli vuonna 2009 keskiasteen koulutuksen saaneita 41,4 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 21,8 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Akaan koulutustasoluku oli vuoden 2009 lopussa 291. (Koulutustasoluku ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Koulutustasoluku kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella.) Kylmäkoskella oli vuonna 2008 keskiasteen koulutuksen saaneita 43,4 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 18,5 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kylmäkosken koulutustasoluku oli vuoden 2008 lopussa 268. Urjalassa oli vuonna 2009 keskiasteen koulutuksen saaneita 39,4 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 15,8 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 14,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Urjalan koulutustasoluku oli vuoden 2009 lopussa 235. Koko maassa oli vuonna 2009 keskiasteen koulutuksen saaneita 38,9 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen koulutuksen saaneita oli 27,3 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita oli 11,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koko maan koulutustasoluku oli vuoden 2009 lopussa Terveystiedot Akaan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli 102,8, Kylmäkosken 101,2 ja Urjalan 104,7. (Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne. Vakioitu indeksi kertoo, mikä on kunnan sairastavuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa. Ikävakioidun sairastavuusindeksin avulla saadaan tietää, miten paljon sairastavuudesta on selitettävä muilla syillä kuin ikärakenteen vaihtelulla.)

9 9 1.6 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Akaassa alle 14-vuotiaiden tekemien rikosten määrä on vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 alle 14-vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 71, kun vuonna 2008 niitä oli 23. Samana ajankohtana vuotiaiden tekemien rikosten määrä on kasvanut jonkin verran. Vuonna vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 310 ja vuonna Kylmäkoskella alle 14-vuotiaden tekemien rikosten määrä on pysynyt vähäisenä vuodesta 2004 vuoteen 2008 (0-3 rikosta vuosittain) lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin niitä oli 9. Sen sijaan vuotiaiden tekemien rikosten määrä on sen lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2004 alle 20-vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 25, kun vuonna 2008 niitä oli 45. Urjalassa alle 14-vuotiaiden tekemien rikosten määrä vaihdellut vuosittain muutamasta rikoksesta lähes kahteenkymmeneen vuosina Vuonna 2004 alle 14-vuotiaiden tekemiä rikoksia oli 3, kun taas vuonna 2007 niitä oli 17 ja vuonna rikosta. Sama trendi on nähtävissä myös vuotiaiden tekemien rikosten määrässä kyseessä olevana ajanjaksona. Vuonna vuotiaiden rikoksia oli 99, vuonna ja vuonna Akaassa tehtiin vuonna 2008 perheväkivallan vuoksi kotihälytyksiä 57 kpl. Vuodesta 2004 vuoteen 2008 perheväkivallan vuoksi tehtyjen kotihälytysten määrä on pysynyt vuosittain lähes ennallaan. Samana ajankohtana myös Kylmäkoskella kotihälytysten määrä on pysynyt ennallaan (keskimäärin 8 kotihälytystä vuosittain) lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin perheväkivallan vuoksi tehtiin 12 kotihälytystä. Vuonna 2008 kotihälytyksiä oli 10. Urjalassa perheväkivallan vuoksi tehtyjen kotihälytysten määrä on vaihdellut vuosina :sta (vuonna 2004) 38 kotihälytykseen (vuonna 2007). Vuonna 2008 kotihälytyksiä oli Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Vuonna 2009 pienituloisuusrajan alle jäävän väestön määrä oli Akaassa 13,5 %, Kylmäkoskella 14,1 % ja Urjalassa 19,8 %. Koko maassa pienituloisuusrajan alle jäävän väestön määrä oli 14,8 %. (Pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle). Vuonna 2010 toimeentulotukea sai Akaassa 7,6 % asukkaista, Kylmäkoskella 10,3 %, Urjalassa 9,7 % ja koko maassa 7,0 %. Lapsiperheistä sai toimeentulotukea Akaassa 15,8 %, Kylmäkoskella 15,3 % ja Urjalassa 15,8 %. Koko maassa 8,7 % lapsiperheistä sai toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneita vuotiaita oli vuonna 2010 Akaassa 18 %, Kylmäkoskella 14,5 % ja Urjalassa 24,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Koko maassa 14,5 % vuotiaista sai toimeentulotukea. Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä oli alueellamme hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Akaassa 5,9 %, Kylmäkoskella 3,6 % ja Urjalassa 9,7 % vuotiaista sai pitkäaikaisesti toimeentulo-

10 tukea vuonna Koko maassa 3,0 % vuotiaista sai pitkäaikaisesti toimeentulotukea LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ON- GELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT 2.1 Neuvolapalvelut ja suun terveydenhuollon palvelut Kaikki perusterveydenhuollon palvelut järjestetään Akaan kaupungin hallinnoimalla yhteistoiminta-alueella. Alueella on neljä terveysasemaa, jotka sijaitsevat Kylmäkoskella, Urjalassa, Toijalassa ja Viialassa. Jokaisella terveysasemalla on saatavana myös kaikki neuvolapalvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Koko alueelle on laadittu yhteiset toimintaohjeet, joiden mukaan neuvoloissa, suun terveydenhuollossa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimitaan. Toimintaohjeet on päivitetty vastaamaan uuden terveydenhuoltolain ja asetuksen asettamia vaatimuksia. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa (laaja terveystarkastus). Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri tai suuhygienisti. Terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla. Tarkastettavien toivomukset ja mielipiteet on selvitettävä ja otettava huomioon kehitystason edellyttämällä tavalla. Arvio terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta on tehtävä yhdessä tarkastettavan ja tämän ikävaiheen mukaisesti myös huoltajien kanssa. Tarvittaessa tehdään yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa Äitiysneuvola Akaassa äitiysneuvolapalveluita on saatavana kaikilla terveysasemilla. Akaassa oli vuonna 2010 n.200 synnytystä. Äitiysneuvolalääkärinä toimii gynekologi, joka ottaa vastaan Toijalan terveysasemalla. Sikiöseulonta sekä rakenneultraääni-tutkimukset järjestetään ostopalveluina. Äitiysneuvolassa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön. Äitiysneuvolassa seurataan raskauden etenemistä, äidin ja tulevan vauvan terveyttä sekä tuetaan äitejä ja perheitä odotusaikana ja vauvan synnyttyä. Lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Ensimmäistä lastaan odottavilla vanhemmilla on mahdollisuus varata aika suuhygienistiltä suun terveydenhoidon neuvontakäynnille.

11 Perhevalmennusta järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille yhteistyössä alueen äitiysneuvoloiden kanssa. Ryhmien suunnittelusta ja kokoamisesta vastaavat äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat. Alueen kuntien yhteisiä moniammatillisia perhevalmennuskertoja on kolme ja ne suunnitellaan kolmesti vuodessa. Ryhmät kokoontuvat sovitusti eri neuvoloissa vuorotellen. Ryhmäkokoontumisten aiheet ovat: fysioterapia äideille (fysioterapeutti), isäryhmä (seurakunnan työntekijä), ravitsemusasiat (ravitsemusterapeutti), suun terveydenhuolto (suuhygienisti), perhe ja parisuhde (seurakunnan työntekijä) sekä lapsiperheen etuudet (KELA:n edustaja). Lisäksi perheen oman paikkakunnan neuvolassa on terveydenhoitajien pitämät valmennuskerrat, joita on kaksi ja niissä käsitellään raskautta ja synnytystä sekä imetystä ja vauvan hoitoa. Synnytyksen jälkeen on vielä yksi tapaamiskerta ja sen pitää terveyskeskuspsykologi. Kokoontumisen aiheina ovat synnytyskokemukset ja vauvan psykologinen kehitys sekä mahdollisen vauvaryhmän perustaminen. Ensisynnyttäjien luokse äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin, muuten neuvonta- ja ohjauspalvelut toteutuvat neuvolakäynneillä tai puhelinkontaktin kautta. Perheen mahdollisiin ongelmiin pyritään antamaan apua jo siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat vielä pieniä. Äitiysneuvoloiden työmenetelmiin kuuluu esimerkiksi mielialalomakkeen täyttäminen eli EPDS-seula (Edinburgh postnatal depression scale, EPDS) (liite), joka on tarkoitettu ammattihenkilöiden käyttöön synnytyksen jälkeisen masennuksen oireiden tunnistamiseen. Masentuneisuusseulan ja perheen haastattelun avulla pyritään havaitsemaan paremmin perheiden arkiset pulmat sekä pystytään tukemaan entistä paremmin koko perheen hyvinvointia ja vanhemmuutta. Ongelmatilanteissa, esimerkiksi raskaudenaikaisen masennuksen, unettomuuden ja parisuhdeongelmien teemoissa, perheitä ja odottavia äitejä ohjataan matalan kynnyksen ehkäisevän mielenterveystyön piiriin, josta vastaa terveyskeskuspsykologi Lastenneuvola ja suun terveydenhuolto Akaan lastenneuvolat tekevät työtä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lastenneuvolatyötä toteutetaan lasten ikäkausitarkastusten sekä lääkärintarkastusten muodossa. Lastenneuvoloissa työskentelee yhteensä 4,5 terveydenhoitajaa ja lääkärintarkastuksia tekee 4 lääkäriä. Lastenneuvolan piirissä oli 1582 lasta vuonna Lastenneuvolassa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Neuvolatyön tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen ja lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolassa tuetaan perheitä kasvussa vanhemmuuteen ja rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa. Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja esikoulussa. Alle kouluikäisellä lapsella suun terveydentilan seuranta toteutuu vähintään joka toinen vuosi.

12 Erityistä tukea tarvitsevien lapsien kohdalla laki velvoittaa järjestämään kuntoutussuunnitelmapalaverin kahdesti vuodessa. Mahdollisuuksien mukaan palavereihin osallistuu lastenneuvolan terveydenhoitaja ja joissakin tilanteissa myös terveyskeskuspsykologi. Moniammatilliset neuvolatiimit kokoontuvat noin 5 8 kertaa vuodessa. Tiimeissä pohditaan lähinnä lasten kehitykseen liittyviä asioita ja mietitään yhdessä järkevin jatkohoitosuunnitelma lapsen ja hänen perheensä yksilöllisestä tilanteesta käsin. Tiimiin kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitajat, lastenneuvolalääkäri, puheterapeutti, kiertävä erityislastentarhan opettaja, terveyskeskuspsykologi ja tarvittaessa fysioterapeutti. Lapsen kehitystason arviointi ja seuranta edellyttää psykologisia tutkimuksia. Neuvolaikäisen lapsen arvioinnista vastaa Akaassa terveyskeskuspsykologi sekä perhekeskus. Lastenneuvolan työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa päivähoidon, puheterapeutin ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa lasten kuntoutukseen liittyvissä asioissa Päivähoito Lasten päivähoito on kunnan järjestämää varhaiskasvatuspalvelua, joka sisältää suunnitelmallisen ja tavoitteellisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Hyvän perushoidon ohella lapselle tarjotaan mahdollisuus leikkiin ja oppimiseen vertaisryhmässä. Lasten päivähoito painottaa varhaiskasvatuksen laatua, vanhempien ja henkilöstön kasvatuskumppanuutta sekä eri sidosryhmien välistä yhteistyötä lapsen ja hänen perheensä parhaaksi. Päivähoidossa moniammatillinen ja osaava henkilöstö luo edellytykset lapsen sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle sekä kokonaisvaltaiselle kasvulle ja oppimiselle. Yksityiskodeissa tapahtuva perhepäivähoito tarjoaa etenkin alle 3-vuotiaille tärkeän kodinomaisen ympäristön ja läheiset ihmissuhteet. Akaan kaupunki on jaettu neljään päivähoitoalueeseen joilla toimii 8 päiväkotia, 4 ryhmäperhepäiväkotia joissa kahdessa toimii perhepäivähoidon varahoito. Yksityiskodeissa työskenteleviä perhepäivähoitajia on 28. Lisäksi päivähoitoalueilla on käytettävissä konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut. Päivähoidon hallinto- ja esimiestyö on keskitetty päivähoidon johtajalle sekä aluevastaaville. Akaan kaupunki ostaa päivähoitoa myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Päivähoidon piirissä on noin 740 lasta, mukaan laskettuna päivähoitoa tarvitsevat esioppilaat. Kotihoidon tukea saavia lapsia on noin 450.

13 13 AKAAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSPALVELUT AVOIN VARHAISKASVATUS o MLL:n toimintakerhot o Seurakunnan päiväkerhot YKSITYINEN PÄIVÄHOITO o Päiväkoti o Ostopalvelut muista kunnista KUNNAN PÄIVÄHOITO o Kunnalliset päiväkodit (8) o Ryhmäperhepäiväkodit (4) o Perhepäivähoito (28) o Keskitetty perhepäivähoidon varahoitokoti VANHEMMAT JÄRJES- TÄVÄT HOIDON ITSE YKSITYISEN HOIDON TUKI o ESIOPETUS Erillisissä esiopetus ryhmissä sivistystoimen hallinnoimana KOTIHOIDON TUKI o Lakisääteinen 3v. asti PERUSOPETUKSEN ALKAMINEN 7 VUOTIAANA

14 Akaan varhaiskasvatuksen visio Hymyilevä aikuinen hymyilevä lapsi Lapsi tarvitsee välittävän huolenpidon eli rakkautta. Ilman sitä ei kehity kykyä välittää ja huolehtia itsestä, toisista ja yhteisistä asioista. Hyvän ammattitaidon omaavalla henkilöstöllä on herkkyyttä ja kykyä kuunnella lasta ja vanhempia. He tuntevat vastuunsa vuorovaikutuksen ja yhteyden rakentamisesta lapseen ja vanhempiin. Varhaiskasvatus tukee ja edistää leikkivää ja luovaa lapsuutta muuttuvassa yhteiskunnassa. Varhaiskasvatuksessa pyritään yhdistämään lapsen edun mukaisesti vanhempien tuntemukset lapsesta ja varhaiskasvatuksen ammattilaisen asiantuntijuus. Hyvään kasvatuskumppanuuteen kuuluu avoimuus, vastavuoroinen kunnioitus ja keskustelu. Kasvatuskumppanuudessa pyritään kannattelemaan lasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kasvatuskumppanuutta voidaan pitää tietoisena asenteena. Päivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, kun lapseen on tutustuttu riittävän hyvin ja henkilöstölle on kertynyt havaintoja lapsen kehityksestä ja toimimisesta ryhmän jäsenenä. Suunnitelman tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa otetaan huomioon vanhempien tietämys omasta lapsestaan, lapsen omat mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekä mahdollisuuksien mukaan lapsen omat kertomukset. Myös kasvattajien asiantuntijuus ja tietämys lapsen kehityksestä, yksilöllisen tuen tarpeesta ja havainnot lapsesta lapsiryhmän jäsenenä otetaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet tuodaan esille ja niihin pyritään yhdessä etsimään konkreettisia ratkaisuja. Päivähoidon henkilöstölle lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on toiminnan suunnittelun tuki Varhainen ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Se on lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista, joka järjestetään osaksi arkea lapsen kiinnostusta ja toimintaa seuraten. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvuun ja riskitekijöihin kiinnittyvä näkökulma. Varhaiserityiskasvatus on luonnollinen osa päivähoitoa. Sen tavoitteena on tukea päivähoidon ja perheiden kasvatustyötä, auttaa havaitsemaan lapsen kehitystarpeet riittävän varhain sekä tukea päivähoitohenkilöstöä ja perheitä lapsen kasvun ja kehityksen ohjaamisessa.

15 15 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Erityisen tuen järjestämistä ohjaavia periaatteita ovat lapsen oikeus yksilölliseen hoitoon ja tukeen lapsiryhmässä sekä vanhempien ja työntekijöiden tiedon ja osaamisen arvostaminen. Laaja-alainen tehtäväkenttä edellyttää osaamisen jakamista ja kehittämistä ja kuntoutusoptimismia. Erityisen tuen järjestäminen perustuu moniammatilliselle vuorovaikutukselle. Erityispäivähoito toimii yhteistyössä perheiden, päivähoidon, opetustoimen, terveydenhuollon, erityissairaanhoidon ja sosiaalitoimen henkilöstön kanssa lasten kehitykseen liittyvien pulmien ratkomisessa. Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimet ovat päivähoidon omaa päivittäistä toimintaa, eivät erillinen palvelu. Tukitoimet voidaan käynnistää heti, kun tuen tarve huomataan. Päivähoidossa käytetään esimerkiksi päivittäisen tuen apuna kuvakortteja, tukiviittomia ja pienryhmätoimintaa, mistä hyötyvät kaikki lapset. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat tällä hetkellä integroituna ryhmiin. Ryhmissä on avustavaa henkilökuntaa tai muita resurssijärjestelyjä turvaamassa lapselle mahdollisimman hyvää hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Resurssijärjestelyt tarkoittavat muun muassa tukea tarvitsevalle lapselle suunnattuja välineitä, oppimateriaalia, avustajia lapsiryhmiin, pienennettyjä lapsiryhmiä tai joissain tapauksissa henkilökohtaista avustajaa. Akaassa konsultoiva erityislastentarhanopettaja tukee ja ohjaa päivähoidon henkilöstöä ja tarvittaessa lasten huoltajia heidän kasvatustyössään. Kun lapsella on erityispäivähoitolausunto, laki lasten päivähoidosta velvoittaa laatimaan lapselle kuntoutussuunnitelman, johon kirjataan tukea tarvitsevat alueet, tavoitteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja lasta tukevien ja hoitavien erityistyöntekijöiden kanssa. Akaan päivähoidossa on käytössä huolikaavake, johon henkilökunta kirjaa havaitsemansa huolet lapsen kehityksestä. Kaavakkeen pohjalta käydään keskustelu huoltajien kanssa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja osallistuu tämän jälkeen työskentelyyn yhteisesti sovitulla tavalla ja ohjaa lapsen tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Myös vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan ja ilmaista huolensa lapsensa kasvusta tai kehityksestä. Päivähoidon toimiessa lastensuojelun tukitoimena on päivähoidon toiminnan kannalta tärkeää, että lasta päivähoitoon suositteleva taho ottaa kantaa siihen, mitä päivähoitopalveluun osallistumisen odotetaan tuottavan lapselle ja perheelle. Myös seuranta ja ohjaus tulee varmistaa, kun päivähoito on perheen tukena. Päivähoidon, varhaiserityiskasvatuksen ja muiden asiantuntijoiden yhteisenä tehtävänä on auttaa perhettä ottamaan myös itse vastuuta ja löytää oma vahva vanhemmuutensa silloinkin, kun vanhemmuus jostain syystä on horjunut. 2.3 Koulu Akaan kaupungissa perusopetusta annetaan 8 alakoulussa ja 2 yläkoulussa ja lukioopetusta kahdessa eri toimipisteessä, sekä Toijalassa että Viialassa. Marraskuussa 2011 voimassa olleen tilaston mukaan Akaan kouluissa oppilaita on yhteensä Näistä esi-

16 16 kouluissa ja opetuksessa oppilaita on yhteensä Lukiossa on yhteensä 188 oppilasta. Oppilaita perusopetuksessa on koulukohtaisesti seuraavasti: Taulukko 1. Akaan koulujen oppilas- ja opettajamäärät. Marraskuu Koulu Esikoulu Yleisop. Esi- ja yleisop. yht. Erityisopetus päätöksiä Erityisluokkien oppilaiden lkm Opettajat Arvo Ylpön koulu Aseman Koulu Kirkonkylän koulu Nahkialan koulu Pappilan koulu Rasin koulu Sontulan koulu Viialan keskustan koulu eha 26 Hirvialhon koulu Toijalan yhteiskoulu Akaan lukio Oppilaat yhteensä Kaikki oppilaat yhteensä: 2344 Luokkien ryhmäkoot vaihtelevat kouluittain. Alakouluissa ryhmäkoot vaihtelevat yleensä oppilaan välillä, mutta joustavan alkuopetuksen ryhmissä luokkakoko saattaa olla lähes 40, mutta tällöin luokassa on kaksi opettajaa. Alakoulujen keskimääräinen ryhmäkoko on 20,3 oppilasta ja yläkoulujen 19,4. Yläkouluissa ryhmäkoot ovat oppilaan välillä. Lukiossa ryhmäkoko on noin 30 oppilasta. Akaan kouluissa on yhteensä 7 erityisluokkaa, joissa oppilaita on yhteensä 66. Erityisopetussiirtopäätöksiä on marraskuun 2011 tilaston mukaan 92 oppilaalla. Suurin osa erityistä tukea vaativista erityisoppilaista on integroituna yleisopetuksen ryhmiin. Lisäksi jokaisessa koulussa on muunlaista erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, joita ei näy virallisissa tilastoissa, mutta käytännössä vaativat ylimääräistä tukea opettajilta ja oppilashuollon edustajilta. Tilastoihin ei ole esimerkiksi laskettu oppilaita, joille on laadittu kirjallinen henkilökohtainen oppimissuunnitelma, joka sisältää oppilaan erilaisia tukitoimenpiteitä esimerkiksi kotiläksyjen karsimista ja kohdentamista, mutta joiden kohdalla edetään normaalin opetussuunnitelman puitteissa. Koulunkäyntiavustajia ja/tai lastenohjaajia on jokaisessa peruskoulussa. Koulut tekevät pedagogisen päätöksen avustajista annettujen resurssien rajoissa. Esiopetuksen päivähoidon ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhon tulon myötä avustajaresurssi on muuttunut. Avustajat toimivat myös päivähoidossa sekä kerhotoiminnassa ja päinvastoin. Myös lukion opiskelijoilla on oppimisvaikeuksia ja oppimisedellytyksiä heikentäviä mielenterveysongelmia, Ter-

17 17 veydenhoidon toimesta on heille saatu erityistä tukea. Erityisopettajan resurssia ei ole tällä hetkellä käytettävissä lukioikäisille Oppilashuolto perusopetuksessa sekä lukiossa Akaan kaupungin kaikissa yhdessätoista eri koulussa toimii erilliset oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltotyöryhmätyöskentely on tärkeä koulun sisäisen yhteistyön muoto, jonka tavoitteet ja toimintatavat vaihtelevat kouluittain. Kokouksia pidetään joka koululla säännöllisesti 1-4 viikon välein, koulusta riippuen. Yleisesti ottaen oppilashuollon tavoitteena on tukea, edistää ja ylläpitää oppilaan oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia ja tukea opettajien työtä, vanhempien kasvatustyötä sekä kehittää koulun ilmapiiriä. Vakituisina jäseninä oppilashuoltoryhmään kuuluvat useimmiten rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja sekä opinto-ohjaaja. Tarvittaessa paikalla ovat myös luokanopettaja tai -valvoja, ryhmänohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä koululääkäri ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä ongelmissa opiskelijat voivat kääntyä muun muassa terveydenhoitajan, koululääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, koulukuraattorin ja koulupsykologin puoleen. Koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluille on tarvetta kaikissa kouluissa. Koulukuraattorin työ on koulun sosiaalityötä. Koulukuraattorin tavoitteena on auttaa ja tukea oppilaita, joilla on koulunkäyntiin tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmia. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun oppilaalla on kouluhaluttomuutta, luvattomia poissaoloja, heikko koulumenestys, keskittymisvaikeuksia, koulukiusaamista tai muita ristiriitoja koulukavereiden, opettajien tai vanhempien kanssa. Koulupsykologin puoleen oppilas voi kääntyä muun muassa oppimiseen, keskittymiseen, ryhmässä olemiseen ja tunne-elämään kuten lievään masennukseen tai jännittämiseen liittyvissä pulmissa. Koulupsykologi tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia, joiden tavoitteena on arvioida muun muassa oppilaan oppimisen ja keskittymisen edellytyksiä sekä suunnitella koulun tukitoimien sekä muun kuntoutuksen tarvetta. Tunne-elämän vaikeuksissa koulupsykologi tekee myös jossakin määrin jatko-ohjaustarpeen arviota yhdessä muiden sosiaalitoimen ja kouluterveydenhuollon edustajien kanssa. Akaan kaupungissa on tällä hetkellä yksi koulukuraattori ja yksi koulupsykologi, jotka jakavat työpanoksensa kaikkien koulujen kesken. Koulupsykologilla ja koulukuraattorilla on ollut viime vuosina käytössään systeemi, jonka tarkoituksena on ollut työskennellä tiettynä säännöllisenä ajankohtana kullakin isommalla koululla viikoittain sekä pienemmillä kouluilla joka toinen viikko tai tarvittaessa. Systeemi on vähentänyt opettajilta tulevia soittopyyntöjä, helpottanut työtilan saamista kouluilta sekä auttanut hahmottamaan koulun arkea, työntekijöitä ja työympäristöä paremmin. Haittapuolina ovat olleet eripituiset asiakasjonot eri kouluille sekä kirjallisten töiden kasaantuminen. Kuntatasolla on sekä peruskoulun sekä lukion puolella panostettu koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Akaan koulut ovat ottaneet käyttöönsä valtakunnallisen Kiva Koulu- ohjelman sekä myös lukioille on kehitelty omaa menetelmää tämän pohjalta. Ryhmäytymispäivät kuuluvat vuosittain eri nivelvaiheisiin, esimerkiksi alakoulusta yläkouluun siirtymiseen, joiden järjestämisessä koulun oppilashuollon työntekijöiden yhteistyötahoina ovat seurakunta sekä nuorisotoimi. Oppilashuolto on osallistunut Akaan kouluissa valtakunnallisten ja oman alueen koulukohtaisten kriisien työstämiseen (esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat, isommat uhka-

18 18 ja väkivaltatilanteet, kuolemantapaukset) yksilö- ja ryhmätyöskentelyllä, puhelinkonsultaatioilla, aamunavauksilla, koteihin tiedottamisella, avoimilla vastaanotoilla ja kriisipalavereihin osallistumisella. Kriisityöskentelylle on ollut tilausta lukukausittain myös oppilaita koskettavien yksittäisten traumojen osalta. Kriisityön määrään vaikuttanee kunnan kriisiryhmän liian pienet tämänhetkiset resurssit sekä rajaukset puuttua vain kuoleman sisältäviin tapauksiin, jolloin kaikki ne kouluikäisiä koskevat kriisit, jotka eivät ole kuuluneet kriisiryhmän työkuvaan, jäävät kaupungin kouluterveydenhoitajien, koulupsykologin ja -kuraattorin jälkityöskentelyn harteille Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Kouluterveydenhuollossa jatketaan neuvolassa alkanutta lapsen kasvun ja kehityksen seurantaa. Kouluterveydenhuolto toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyöllä. Akaassa on 4,5 kouluterveydenhoitajaa ja koululääkäri, joka toimii myös Urjalan kouluilla. Akaassa kouluterveydenhuollon piirissä oli vuonna oppilasta. Kouluterveydenhuollon toimintaohjeet on päivitetty vastaamaan voimaan tulleen asetuksen asettamia vaatimuksia. Asetuksen mukaan oppilaalle tulee järjestää jokaisella vuosiluokalla määräaikaisia terveystarkastuksia, joista ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella sekä lukion ensimmäisellä vuosiluokalla tehtävät terveystarkastukset järjestetään laajoina. Kunnan tulee huolehtia riittävistä resursseista, jotta asetuksen määräämät tarkastukset ja muut tehtävät pystytään toteuttamaan kouluterveydenhuollossa. Akaassa oppilaan suun terveydenhoito järjestetään voimaan tulleen asetuksen mukaisesti. Hammaslääkäri tekee tutkimuksen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla sekä 17-vuotiaille. Muina ajankohtina on käyntejä suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin, kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Näiden lisäksi terveydenhoitaja tekee suppeampia tarkastuksia muilla vuosiluokilla. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Tarkastusten sisältö vaihtelee ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tärkeä työmuoto on avoimet vastaanotot, joille oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta. Lisäksi kouluterveydenhuolto vastaa koulussa oppilaiden ensiavusta ja sairaanhoidosta. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee kotikäyntejä. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on myös edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä useiden muiden toimijoiden kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työmuotoina ovat oppilaskohtaiset neuvottelut ja yhteistyö koulukuraattorin, -psykologin, opettajien, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Kouluilla toimivat säännöllisesti moniammatilliset oppilashuoltoryhmät. Terveysneuvonta ja - valistus kuuluvat myös kouluterveydenhuollon tehtäviin. Lisäksi kouluterveydenhuolto osallis-

19 tuu tartuntatautien ehkäisyyn mm. rokottamalla oppilaat valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti sekä hygieniavalistusta antamalla. Tällä hetkellä Akaan kouluilla toteutetaan KELPO-hanketta, johon on myönnetty erityisavustusta opetusministeriöstä tarkoituksena kehittää kouluikäisten tehostettua - ja erityistä tukea ja myös kouluterveydenhuolto on mukana hankkeessa Kodin ja koulun yhteistyö Alakouluilla on tavoitteena ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä kotiin tilanteissa jotka koskevat esimerkiksi oppilaan poissaoloja, läksyunohduksia, opiskelumotivaatiota, käyttäytymistä, kiusaamista ja tunne-elämän muutoksia. Kaikilla peruskouluilla sekä lukioissa on vanhempainyhdistys, joka järjestää koululla säännöllisesti tapahtumia kaikille oppilaille, tukee oppilaiden retkiä rahallisesti, avustaa välinehankinnoissa ja osallistuu keskusteluun vanhemmuudesta sekä ottaa kantaa yhteisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Yläkouluissa oppilaiden huoltajille tiedotetaan koulutyöstä, koulutyön tavoitteista ja tuloksista, valinnaisesta opiskelusta ja jatkokoulutukseen hakeutumisesta sekä poikkeuksista koulutyöhön liittyvissä työajoissa lukuvuoden aikana. Tiedottaminen tapahtuu sähköisien järjestelmien välityksellä, tiedotelehtien, muiden tiedotteiden, vanhempainiltojen, todistusten, yhteisten tapahtumien ja internetsivujen kautta. Lukioissa ryhmänohjaajat ja opettajat pitävät aktiivisesti yhteyttä vanhempiin erityisesti poissaolojen tiedottamisen osalta. Ryhmänohjaaja ylläpitää koulun ja kodin välistä yhteistyötä, seuraa poissaoloja ja on yhteydessä huoltajaan, kun oppilaan koulunkäynti ei suju sääntöjen mukaan tai oppimistuloksissa ilmenee huomattavaa heikentymistä. Kaikissa kouluissa järjestetään vähintään yksi vanhempainilta vuodessa, jokaista luokkaa kohden. Alakouluissa sekä yläkouluissa ainakin 7. luokalla, jokaiselle oppilaalle huoltajineen pidetään luokanopettajan tai luokanvalvojan toimesta vähintään yksi arviointikeskustelu lukuvuoden aikana. Yleisesti alueen kouluissa on käytössä sähköinen reissuvihkojärjestelmä (Wilma), jonka tarkoituksena on tarjota opetushenkilökunnalle ja kodille yhteistoiminnan lisäväylä esimerkiksi oppilaan käyttäytymisen, läksyjen ja kokeiden tiedottamisen ja suunnittelun suhteen. Peruskouluissa ja lukioissa ilmapiiri- ja asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään jossakin määrin, mutta tarvetta niille olisi enemmän Tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta Alakouluilla on järjestetty kummioppilastoimintaa, jossa ylempiluokkalaiset oppilaat toimivat pienempien kummeina. Tukioppilastoiminnan perustana on yläkouluissa 8.luokalla järjestettävä valinnainen tukioppilaskurssi, joka antaa peruskoulutuksen tukioppilaalle. Tukioppilastoiminnan erityisenä tavoitteena oli koulun yhteisöllisyyden lisääminen ja luominen. 9. luokan tukioppilaat tutustuttavat tulevat 7-luokkalaiset keväisin kouluun ja osallistuvat seuraavana syksynä kummiluokkiensa ryhmäytymispäiviin. Tämän lisäksi tukioppilaat julistavat koulurauhan, ovat oppilaiden tavattavissa koululla, pitävät päivänavauksia ja tukioppilastunteja sekä järjestävät myyjäisiä ja teemapäiviä. Yläkouluissa oppilaskunta kokoontuu aktiivisesti. Oppilaskunnan hallitus pohtii yhdessä keinoja oppilaita askarruttavien asioiden selvittämiseksi ja koulun käytänteiden epäkohtien pa-

20 rantamiseksi. Oppilaskunnan toimintamuotoja ovat olleet muun muassa erilaisten tapahtumien ja juhlien järjestäminen ja koulun lehden tekeminen Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Akaan kaupunki järjestää perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikkien alakoulujen yhteydessä. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Jokaisessa toimipaikassa on oma päivärytmi ja viikko-ohjelma. Toiminnan tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, turvallisen, monipuolisen ja toiminnallisen ajan järjestäminen sekä aktiivisen toiminnan vastapainoksi mahdollisuus läksyjen lukuun, lepoon ja rauhoittumiseen aamulla ennen kouluun menoa sekä välittömästi koulupäivän jälkeen. Aamutoimintaa järjestetään arkipäivisin pääsääntöisesti klo 7-10 ja iltapäivätoimintaa klo Lastenohjaajien lisäksi toiminnassa käytetään koulunkäyntiavustajia ja kouluavustajia, mikä vaatii aikataulujärjestelyjä ja syö resursseja koulun arkityöstä. Ohjaajat toimivat siis sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa että koulun puolella luokissa ohjaajina. Esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito järjestetään samoissa tiloissa kuin esiopetus. Tavoitteet ja käytännöt ovat samansuuntaiset kuin esiopetuksessa, jotta lapsen päivästä muodostuisi ehjä kokonaisuus. Myös osa henkilökunnasta pysyy osittain samana kuin esiopetuksessa. Toiminta on ohjattua ja valvottua, mutta lapset saavat omien mieltymystensä mukaan leikkiä, pelailla, piirrellä tai askarrella. Joka päivä myös ulkoillaan. Päivähoitoa järjestetään myös koulun loma-aikoina, mikäli vanhemmat sitä työn tai opiskelun vuoksi tarvitsevat. Jokaisella peruskoululla on omaa kerhotoimintaa esimerkiksi liikuntaan, kädentaitoihin, taiteisiin, kielten opiskeluun ja läksyjen tuettuun tekemiseen liittyen. Lisäksi oppilaita ohjataan kouluilta ja oppilashuollosta muiden palveluntuottajien kuten nuorisotoimen ja seurakunnan järjestämiin ryhmätoimintoihin. 2.4 Nuorisotyö Nuorisopalvelujen keskeisiä nuorisolain mukaisia peruspalveluja ovat nuorten kasvatuksellinen ohjaus nuorisotiloilla ja muussa toimintaympäristössä, nuorten koulutus- ja työelämäohjaus Nuorten Ykspajassa, nuorisotiedotus- ja neuvonta Apula-tiedotuspisteissä ja Nuorten Akaa-nettisivustolla, sekä nuorisovaltuuston toiminnan ohjaus. Nuorisotilat on tarkoitettu lähiyhteisöksi alle 18-vuotiaille nuorille. Nuorisotiloissa työskennellään nuoriso-ohjaajatyöpareina. Työparityöskentely mahdollistaa sen, että vapaamuotoisen toiminnan ohjauksen ohella ohjataan erilaisia harrastuksellisia ryhmiä sekä tehdään erityisnuorisotyötä pienryhmä- ja yksilöohjauksena. Nuorisotiloissa on neljänä päivänä viikossa pienryhmätoimintaa klo ja neljänä päivänä viikossa iltatoimintaa klo Loma-ajantoimintaa järjestään kysynnän ja tarpeen mukaan. Nuorisotilojen kasvatuksellinen ohjaus tukee kodin ja koulun kasvatustyötä, on sosiaalisesti nuoria vahvistavaa ja tarjoaa nuorille matalan kynnyksen paikan kokeilla erilaisia ohjattuja ja maksuttomia harrastuksia. Nuoria ohjataan vaikuttamaan oman nuorisotilayhteisönsä toimintaan ja harjaannutetaan kansalaistaitoja viikoittain tapahtuvan demokratiatoiminnan kautta. Nuorisotiloilla järjestetään harrastuksellista ohjattua pienryhmätoimintaa muun muassa kokkauksessa, mediakerhoissa, kädentöissä ja tyttö- ja poikakerhoissa. Pienryhmäohjaus on suunnattu yläkouluikäisille vuotiaille nuorille ja alakoulujen 5-6-luokkalaisille.

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN

PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN 2 LASTEN PÄIVÄHOITO Päivähoidon johtaja: Pirkko-Liisa Henttinen p. 050-5666 351 puhelinaika 10 11 Päiväkoti Kajavanpolku 1, 31900 Punkalaidun pirkko-liisa.henttinen@punkalaidun.fi

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 SISÄLLYS 1. OHJAUSTYÖN TAVOITTEET 1.1. Mitä ohjaus on? 1.2. Hyvän ohjauksen kriteerit 1.3. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 1-2: Koululaiseksi kasvaminen

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1. VARHAISKASVATUS... 4 KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 4 OHJAUTUMINEN

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot