XIV Perhetutkimuksen päivät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XIV Perhetutkimuksen päivät 3. 4.4.2014"

Transkriptio

1 XIV Perhetutkimuksen päivät Perheet ja suoritusyhteiskunta Ohjelma ja abstraktit

2 Järjestäjät: Vuoden 2014 Perhetutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön, Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Järjestelytoimikunta: Suunnittelija Eija-Mari Heikkilä, hyvinvointiyksikkö, JAMK Tutkija Kaisa Malinen, hyvinvointiyksikkö, JAMK Koulutussuunnittelija Sanna Peltola, hyvinvointiyksikkö, JAMK Professori Kaisa Aunola, Psykologian laitos, JY Professori Kimmo Jokinen, Perhetutkimuskeskus, JY Professori Marjo Kuronen, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, JY Professori Anna Rönkä, Kasvatustieteiden laitos, JY Tutkijatohtori Eija Sevón, Kasvatustieteiden laitos, JY Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yhteystiedot: Jyväskylän ammattikorkeakoulu PL Jyväskylä Puhelin tai Sähköposti: tai Tapahtumapaikka: Perhetutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella sijaitsevassa Dynamo-rakennuksessa. Dynamon osoite: Piippukatu 2, Jyväskylä Internetin käyttömahdollisuus: Päivien osallistujilla on mahdollisuus käyttää tietokoneita ja Internetiä. Lisätietoja ja tunnukset koneiden käyttöä varten järjestäjien infotiskiltä Dynamon ala-aulasta.

3 OHJELMA - TORSTAI Torstai Puheenjohtaja professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto Aika Paikka Ohjelma Dynamon ala- Ilmoittautuminen aula Auditorio D110, Dynamo Dynamon alaaula Auditorio D110, Dynamo Useita tiloja, Dynamo Ravintola Dynamo Päivien avaus Jyväskylän ammattikorkeakoulun tervehdys Rehtori Jussi Halttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Perhetutkimuskeskuksen tervehdys Professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto 24/7 and Getting Faster: Work, Family and Wellbeing in an Accelerating Society Professori Lyndall Strazdins, Australian National University Kommenttipuheenvuoro ja keskustelu Professori Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Kahvitauko Perheet suoritusyhteiskunnan paineessa: mitä apua perhepolitiikasta? Professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto Keskustelua Opinnäytetyöpalkintojen jako Professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto Yksikönjohtaja Eila Latvala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Emeritaprofessori Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto Väitöskirjapalkinnonsaajan puheenvuoro Työryhmät Illanvietto (maksullinen) 1

4 OHJELMA - PERJANTAI Perjantai Puheenjohtaja professori Marjo Kuronen, Jyväskylän yliopisto Aika Paikka Ohjelma 8.30 Dynamon ala- Ilmoittautuminen aula Useita tiloja, Dynamo Auditorio D110, Dynamo Työryhmät (uudet ja jatkavat) Lounastauko Parenting a Chore? Tutkijatohtori Eija Sevón, Jyväskylän yliopisto To Choose or not to Choose Home Care? The Contradictions of Finnish Childcare Policies Professori Katja Repo, Tampereen yliopisto Paid Parental Leave in Australia Professori Lyndall Strazdins, Australian National University Keskustelua päivän puheenvuoroista Professori Marjo Kuronen, Jyväskylän yliopisto Päätössanat Professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto Tilat: Dynamon auditorio (D110) sijaitsee Dynamo-rakennuksen 1. kerroksessa. Työryhmät kokoontuvat Dynamossa. Lisätietoa tiloista päivien infotiskiltä Dynamon ala- aulasta. 2

5 TYÖRYHMIEN TIEDOT Työryhmä Torstain tila klo Perjantain tila klo Tutkitaan isyyttä Kokoontuu klo D D Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa D125 Kokoontuu vain torstaina 3. Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa D505 Kokoontuu vain torstaina 4. Työn ja hoivan yhteensovittaminen suoritusyhteiskunnassa? D307 D Työ, perhe sekä muuttuvat työn ja muun D411 D411 elämän rajat suoritusyhteiskunnassa 6. Arki ja sen tukeminen suoritusyhteiskunnan puristuksessa D224 Kokoontuu vain torstaina 7. Vanhempien valinnat ja perhe-elämän muo- D305 Kokoontuu toutuminen 8. Mistä on hyvä vanhemmuus tehty? Näkökulmia vanhemmuuteen ja sen taustalla vaikuttaviin tekijöihin Kokoontuu klo D Parisuhteet konteksteissaan Kokoontuu klo D506 vain torstaina Kokoontuu vain torstaina D Historiallisia ja filosofisia näkökulmia perheeseen Kokoontuu vain D306 perjantaina 11. Lapsen osallisuus ja kuuleminen D207 D Lapsiperheiden jäsenten kokemusasiantuntijuus ja kontekstuaalinen hyvinvointi D410 Kokoontuu vain torstaina 13. Tutkimus- ja asiantuntijanäkökulmia kansainväliseen Kokoontuu vain D125 adoptioon perjantaina 14. Perhepolitiikka Kokoontuu vain D304 perjantaina 15. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut D310 Kokoontuu vain torstaina 16. Perhesuhteet lastensuojelussa D311 Kokoontuu vain torstaina 17. Family Relations and Work with Families Kokoontuu vain D407 from an International Perspective perjantaina 18. Perhe ja päihteet Kokoontuu vain perjantaina D305 3

6 Pääpuhujien abstraktit PÄÄPUHUJIEN ABSTRAKTIT 24/7 AND GETTING FASTER: WORK, FAMILY AND WELLBEING IN AN ACCELERATING SOCIETY Lyndall Strazdins, professor, PhD, National Centre for Epidemiology and Population Health, Australian National University, Australia Every day, families negotiate and adapt to an array of institutions and social processes, one of the most powerful of these is the market. Although parents may strive to separate them, the intimate world of caring, nurturing, and raising children takes place in the context of another imperative employment. There is much at stake in how families and nations handle the connections between family care and earning income, raising children and a strong economy: gender equity is one, the generation and distribution of wealth another, and both are connected to health. I discuss the way the health and wellbeing of parents and their children supplies a benchmark for how families, and nations, are faring. I also consider the way jobs and the labour market are evolving (focussing mainly on Australia), especially the widening gap between high skilled, well-paid jobs and low status, poor quality jobs, which is being accompanied by profound shifts in when parents work, how long they work and how hard; what Rosa (2013) terms social acceleration. The intensity in which people work has increased by an order of magnitude while rising labour force participation has shifted women s time into market work without a corresponding reduction in care-giving, creating time-related social divisions that intersect with gender and lifecourse. These changes in time, and the sorts of jobs available to parents, pose real challenges to families, to population health, as well as to policy makers. The seminar ends with an analysis of year old children s views of their parents jobs. PERHEET SUORITUSYHTEISKUNNAN PAINEESSA: MITÄ APUA PERHEPOLITIIKASTA? Heikki Hiilamo, professori, VTT, YTT, KM, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Suoritusyhteiskunta koskettaa perheitä ennen muuta työelämän kautta. Työelämän luomista paineista keskustellaan yleensä liittyen työelämän rakenteiden muutokseen ja suhdannetekijöihin, jolloin taustalla olevat hitaammat muutokset jäävät helposti huomaamatta. Yksi näistä muutoksista on naisten koulutustason kohoaminen. Nuorilla naisilla on selvästi useammin ylempi korkeakoulututkinto kuin miehillä. Muutos on ollut hidas, mutta selvä ja vahva. Naisten koulutustason nouseminen on tarkoittanut 2000-luvulla myös sitä, että naisten ansiotulot ovat nousseet miesten ansiotuloja nopeammin. Äidin jääminen kotiin pienten lasten kanssa on aikaisempaa suurempi taloudellinen uhraus. 4

7 Pääpuhujien abstraktit Naisten koulutustason nousu ja työmarkkina-aseman parantuminen ovat lisänneet isien osallistumista lastenhoitoon. Tämä on yksi perheiden keinoista helpottaa suoritusyhteiskunnan luomia paineita. Isien lastenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt erityisesti ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Toistaiseksi perhepolitiikka ei ole kovinkaan selvästi tukenut isien painoksen lisääntymistä. Ainoa konkreettinen muutos on isälle kiintiöidyn vanhempainvapaakauden maltillinen pidentäminen. Keskustelen esitelmässäni siitä, miten muilla perhepolitiikan alueilla voitaisiin tukea hiljaista vallankumousta isien kotona tekemän palkattoman hoiva- ja hoitotyön tukemisessa. PARENTING A CHORE? Sevón Eija, tutkijatohtori, KT, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto This presentation contemplates the question of present-day parenthood in a society called as competitive or accelerated, and saturated with heightened individualism. It has been argued that parenting has become a planning project, the target being to have a special child (Beck-Gernsheim, 2002). It has been suggested that one reason for this is the expansion of expert knowledge that has made parenting a more demanding and responsible task. It has been acknowledged that the ideals of parenting are often also gendered and middle-class. Professional knowledge easily conceptualizes parenting through individual parenting practices or the quality of parent-child relationship, thus omitting the family and societal context along with the daily dynamics of family life, and the perspectives and agency of different family members. The aim of this presentation is to shed light on the diverse strands that have an impact on to what extent everyday life in families is saturated with the meanings of competitive society. This is done with the help of empirical studies in which I have been involved in recent years and which have aimed at to study parenting from an everyday perspective in families with young children. The main line of inquiry concerns daily positive parenting and the challenges of it. The presentation considers in what ways the prevailing cultural ethos is accepted but also challenged and departed from in families daily lives. This presentation focuses especially on the data gathered from 43 family members, comprising mothers, fathers and young children aged 5 to 6, in 17 families. Parents identify with but also question the pressures imposed by the present-day competitive cultural ethos, clearly recognizing that in daily life the ideals of parenting and child-rearing cannot be perfectly realized. Families also are different from each other in many respects, such as in working time patterns, gender contracts, economic or relational resources, all of which affect divergently daily parenting. However, if children s perspective is taken into account and children are seen as active agents participating in and influencing daily family life, the question of competitive parenting receives more profound, ethical meanings. 5

8 Pääpuhujien abstraktit TO CHOOSE OR NOT TO CHOOSE HOME CARE? THE CONTRADICTIONS OF FINNISH CHILDCARE POLICIES Katja Repo, professori, YTT, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto The Nordic welfare states have a long history of state intervention in and responsibility for childcare. Finnish childcare policies do not make any exception. Nowadays Finnish childcare policies consist of a mix of different kinds of public support. The municipal childcare is a social right for Finnish families having a child under school age. If parents do not want to realize their right to municipal care, they are either eligible for the private day care allowance, which enables them to purchase services from the market or the child home care allowance that supports home care arrangements of under three years olds. In addition, since 2000 six-year-old children have had a right to free half-day preschool. Finnish childcare policies provide families with choice. In spite of a variety of different childcare alternatives, caring for small children at home has gained strong popularity among Finnish families. In recent years, the majority of small children have been cared for at home. Concurrently, this has meant that a substantial number of Finnish mothers with small children have chosen to stay outside the labour market. Finnish parents of small children are pleased with their care arrangements. Research has showed that quite often actualized and desired care solutions match. Parents who have chosen home care assess it as in the best interests of their child in a society where the lives of parents have become characterized by flexibilities and haste. The themes parents relate to home care are for example security, stability and peacefulness. The home cared child is predominately assessed through the themes that stress the aspects of developmental psychology, the value of family time and the risks children face while growing up in contemporary societies. It is thus quite commonly argued that best for children can be achieved by supporting and valuing home-based care. Beside this, home care solution should be placed in the context of working life. Home care choice is sometimes just the answer to the problems of reconciling work and family. In addition, in Finland, where the part-time work is rare and where the child home care allowance is an alternative for using childcare services, the choices parents can make are often quite inflexible. This is also why Finnish mothers of small children mostly either work full-time or are fulltime mothers. 6

9 Pääpuhujien abstraktit PAID PARENTAL LEAVE IN AUSTRALIA Lyndall Strazdins, professor, PhD, National Centre for Epidemiology and Population Health, Australian National University, Australia Australia achieved its first, legislated paid parental leave scheme in 2011, just 3 years ago. It was the second last OECD nation to do so. The scheme is modest - 18 weeks paid at the minimum wage - and was fiercely contested politically. Perhaps surprisingly, there is now a new gold plated scheme on the table, for full replacement wages for 6 months. I contextualise the Australian recalcitrance and therefore the significance of achieving a national paid parental scheme in the context of a gendered labour market history, low fertility, the ageing (and expanding) population, the increased diversity of family types and rising employment rates of mothers. I also present data on how leave following the birth of a child was managed prior to the national scheme, details and features of the current leave scheme and outline what the proposed new scheme may auger. 7

10 TYÖRYHMÄ 1: Tutkitaan isyyttä TYÖRYHMIEN ABSTRAKTIT TYÖRYHMÄ 1: TUTKITAAN ISYYTTÄ Koordinaattorit: Petteri Eerola, KM, tohtorikoulutettava, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, Johanna Mykkänen, KT, yliopistonopettaja, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Tässä työryhmässä tutkitaan isyyttä monin menetelmin ja erilaisin aineistoin tule mukaan! Toivotamme tervetulleeksi isyyttä käsitteleviä ja sivuavia esitelmiä opinnäytetöistä ja alustavista tutkimusideoista jo valmiisiin tutkimuksiin. Muiden aiheiden ohella olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, mistä 2010-luvun isyydessä ylipäätänsä on kyse; missä, miten ja kenen näkökulmasta sitä tehdään ja rakennetaan? Esimerkiksi isänä olon muotojen monipuolistumisesta puhutaan paljon, mutta mistä kyseissä ilmiössä on kyse ja kuinka se näkyy isyystutkimuksessa? Entä jo vuosia puhututtanut hoivaava ja vanhemmuutta jakava uusi isyys onko siinä kyse isyyden uudesta normista vai vain yhdestä entistä moninaisemmista isyyden muodoista? Temaattisten puheenvuorojen lisäksi myös isyystutkimuksen menetelmiä käsittelevät esitelmät ovat tervetulleita. Voimme myös yhdessä pohtia, millaisia isyyden kysymyksiä tulisi tutkia seuraavaksi. Tervetuloa jakamaan ideasi tai kertomaan tutkimustuloksistasi! Ohjelma: Torstai : Isän kokemus kirjan julkaisuseminaari Perjantai : Aalto: Isyys suomalaisen miestutkimuksen mukavuusalue? Sairanen: Isien osallistuminen nuorten vanhempien perheissä Lähteenmäki ym.: Isien tukiverkostot vauvaperheissä ISYYS SUOMALAISEN MIESTUTKIMUKSEN MUKAVUUSALUE? Aalto Ilana, FT, Sukupuolentutkimus, Kulttuurihistoria, Turun yliopisto Isyyttä lienee tutkittu enemmän kuin mitään muuta miehiä käsittelevää aihetta Suomessa. Parin viime vuosikymmenen aikana tutkimuksen määrä on merkittävästi kasvanut, mikä on ollut yhteydessä samanaikaisesti lisääntyneeseen julkiseen keskusteluun isistä ja isyydestä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole laaja-alaisesti problematisoitu maskuliinisuuteen tai sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Yliopistokirjastojen 8

11 TYÖRYHMÄ 1: Tutkitaan isyyttä tietokannoista ei myöskään juuri löydy hakusanalla miestutkimus isyyteen liittyvää tutkimusta. On paradoksaalista, että laajin miehiä koskeva tutkimustraditio ei näytä lukeutuvan miestutkimuksen alaan. Ruotsalainen miestutkija Ulf Mellström on kutsunut isyystutkimusta miestutkimuksen mukavuusalueeksi, jossa on helppo liittää miehiin positiivisia merkityksiä mutta samalla sivuuttaa esimerkiksi sukupuoleen, valtaan ja miesten välisiin eroihin liittyvät hankalat aiheet. Mellström kuuluttaa siirtymistä kohti moninaisempaa aiherepertuaaria ja teoretisoimisen tapaa, joka huomioisi miesten ja maskuliinisuuksien monet risteävät erot, jotka liittyvät esimerkiksi luokkaan ja etnisyyteen. Esityksessäni pohdin suomalaisen mies- ja isyystutkimuksen suhdetta ja kysyn, missä määrin suomalainen isyystutkimus on toiminut mukavuusalueella. Esitelmä pohjaa vuonna 2012 julkaistuun väitöskirjaani Isyyden aika. Historia, sukupuoli ja valta luvun isyyskeskusteluissa. ISIEN OSALLISTUMINEN NUORTEN VANHEMPIEN PERHEISSÄ Sairanen Virve, tohtorikoulutettava, KM, Kasvatustieteiden laitos, Turun yliopisto Isien osallistumisesta lastensa elämään ja arkeen ollaan kiinnostuneita nykyisin enenevässä määrin. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia on julkaistua viime vuosina useita ja se on ollut huomionkohteena erilaisissa isyyteen liittyvissä hankkeissa. Sovellan omassa väitöstutkimuksessani Jouko Huttusen (2001) isyyden määritelmiä (biologinen, juridinen, sosiaalinen ja psykologinen) vanhemmuuden ulottuvuuksina ja tarkastelen esityksessäni isien osallistumista nuorten vanhempien perheissä juridisen ja sosiaalisen vanhemmuuden näkökulmista. Esityksessä keskiössä ovatkin huoltajuuteen ja lapsen tapaamiseen liittyvät kysymykset sekä elatusvelvollisuuden täyttyminen. Esitykseni perustuu kevättalvella 2013 kerättyyn kyselyaineistoon (N=309), jossa kohdejoukkona olivat vuosina syntyneet alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneet suomalaiset isät ja äidit. Vastaajista 28 % (n = 88) oli isiä ja keski-ikä oli 26,9 vuotta. Täydennän esitystäni muutamilla jo tehdyillä nuorten vanhempien haastatteluilla kattavamman kuvan synnyttämiseksi sekä herättääkseni keskustelua siitä, millaista isän osallistuminen voi olla nuorten vanhempien perheissä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on nuorten isien todettu olevan vähemmän osallisena lapsensa elämässä kuin vanhempien isien (esim. Farrie, Lee & Fagan 2011) ja usein tällainen ennakkoajatus liitetään myös suomalaisiin nuoriin isiin sekä nuorten äitien esikoisten isiin. Oman aineistoni perusteella isät näyttäisivät kuitenkin osallistuvan ajateltua enemmän ja esimerkiksi nuorista isistä selkeästi suurin osa on lapsensa huoltajia. Kuitenkin erityisesti nuorten äitien perheessä isien osallistuminen on toisinaan heikkoa ja vastuu lapsesta jää yksin äidille. 9

12 TYÖRYHMÄ 1: Tutkitaan isyyttä ISIEN TUKIVERKOSTOT VAUVAPERHEISSÄ Lähteenmäki Marko, tohtorikoulutettava, KM, Kasvatustieteiden laitos, Turun yliopisto Neitola Marita, yliopistotutkija, KT, Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto Tutkimuksemme tarkastelee vauvaperheisien tuki- ja vertaisverkostoja. Esitys pohjautuu aihetta käsittelevään kirja-artikkeliin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää vauvaperheisien erilaisia tukimahdollisuuksia sekä sitä, mitkä tutkimuksessa esitetyistä tuen lähteistä muodostuvat isille tärkeimmiksi. Aikaisemmista tutkimuksista on käynyt ilmi, että sosiaalisella verkostolla ja niihin sisältyvillä sosiaalisilla suhteilla on tärkeä merkitys perheille ja vanhemmuudelle. Verkoston jäseniltä saatu tuki onkin avuksi perheenjäsenille monenlaisten elämän muutosten kohdalla, kuten vanhemmaksi tulossa. Tutkimuksen aineisto on osa Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa käynnissä olevaa Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimusta. Tutkimusperheiden rekrytointi on ajoittunut , jolloin lasten syntymä ajoittuu 4/ /2010. Tämän tutkimuksen kyselylomakeaineisto muodostuu rekrytoitujen isien osajoukosta (n=443). Tutkimuksemme tuloksista käy ilmi, että valtaosa isistä löytää avun tarvittaessa omasta lähiverkostostaan, kuten omilta vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan. Vastaajista löytyi kuitenkin myös pieni joukko niitä isiä, joiden lähipiirissä ei ollut ketään keneen tukeutua. Näiden isien tunnistaminen on tärkeää, jotta heille voidaan suunnata eri tukimuotoja. Toisten isien merkitys ja kohtaaminen osoittautuivat tärkeiksi valtaosalle vauvaperheiden isistä. Vertaistoimintaan kohdistui myös kehittämistarpeita, jonka osa vastanneista isistä toi esille. Esityksessä pohdimme tarkastelumme syventämistä, johon tutkimuksemme antaa aihetta saadaksemme tarkempaa selvyyttä eri tavoin toimivista ja tukeutuvista isistä. Pohdimme myös jatkotutkimusaiheita esimerkiksi lapsen kasvaessa olisi kiinnostavaa selvittää, mitkä asiat puhututtavat leikki-ikäisten lasten isiä ja mikä merkitys toisilla isillä on tuolloin? 10

13 TYÖRYHMÄ 2: Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa TYÖRYHMÄ 2: PERHEET JA LIIKUNTA SUORITUSYHTEISKUNNASSA Koordinaattorit: Anita Saaranen-Kauppinen, YTT, erikoistutkija, LIKES-tutkimuskeskus, Pinja Laitinen, LitM, projektikoordinaattori, LIKES-tutkimuskeskus, Perheen ja työn yhteensovittamisen haasteista on puhuttu runsaasti. Vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, millaisia ristiriitoja perheisiin ja muihin arjen alueisiin kuin työhön voi liittyä. Liikuntaan kytkeytyy työelämän tavoin erilaisia yhteiskunnallisia ja sosiokulttuurisia paineita ja ideaaleja. Liikunta liitetään aktiivisen kansalaisen toimintaan, joka tuottaa myönteisiä terveysvaikutuksia. Perheiden arjessa liikunta voi kuitenkin olla problemaattinen ilmiö. Työryhmässä kiinnostuksen kohteena on laveasti suomalainen ja samalla globaali tapa elää arkea, arvottaa ja asennoitua, käyttää aikaa, tehdä valintoja ja toimia ja liikkua tai olla liikkumatta. Keskustelua voidaan käydä niin tutkimuksen kuin käytännön näkökulmasta muun muassa seuraavista aiheista: kuinka liikunta ja erilaiset perheet kohtaavat toisensa, millaiset arjen normit ja käytännöt mahdollistavat tai haastavat liikuntaa, kuinka erilaiset suositukset ja ideaalit suhteutuvat perheen arkeen, kuinka perheiden liikkumista voidaan ja tuleeko sitä tukea. Ohjelma: Torstai : Takalo: Perhe ja liikunta nuorten elämänkulussa Pelkonen: Perheenisien kertomuksia liikuntaharrastukseen liitetyistä ihmissuhteista Saaranen-Kauppinen ym.: Perheenäitien liikunnan edistäminen vertaisryhmissä Laine: Perheet ja liikunta kriittisiä silmäyksiä teemaan PERHE JA LIIKUNTA NUORTEN ELÄMÄNKULUSSA Takalo Susanna, Liikunnan didaktiikan lehtori, LitL, KM, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto Suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen on haastava ja monitahoinen tehtävä kaikissa ikäluokissa. Tarkastelen tutkimuksessani liikuntatottumusten rakentumista lapsuudesta varhaisaikuisuuteen 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimus on luonteeltaan pitkittäinen tapaustutkimus, jossa lähestytään yhdentoista nuoren liikunnalliseen elämäntapaan johtavia tai siitä etäännyttäviä valintoja ja toimintoja retrospektiivisesti kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksessa selvitetään sosiaalisessa toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden osuutta lapsena vähän ja paljon liikkuviksi arvioitujen henkilöiden liikuntatottumusten rakentumiselle nuorina aikuisina. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisen kerran tutkittavien ollessa 11-vuotiaita lapsia ja toisen kerran heidän varhaisaikuisuudessaan 21-vuoden ikäisinä. Ensisijaista aineistonkeruumenetelmää, haastattelua, objektiivisemmilla mittareilla mitatut asiat antavat tarttumapinnan ja kehykset tutkittavien omalle kerronnalle, mikä on tämän esityksen keskiössä. 11

14 TYÖRYHMÄ 2: Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa Nuorten elämänkulkujen tarkastelu edellyttää aineiston prosessimaista tarkastelua. Liikuntatutkimuksessa prosessimaista tutkimusta on sovellettu, kun tutkimuskohteena on ollut urheilijaksi sosiaalistuminen. Tälle tutkimukselle olennaista on tavallisten nuorten liikunnan kokeminen elämänkulun eri vaiheissa. Käytän narratiivia tutkittavien elämänkaarelle sijoittuvien asioiden järjestämiseen ja elämän tapahtumien jäsentämiseen. Juonianalyysin keinoin liitän liikunta-aktiivisuudessa tapahtuneet muutokset tutkittavien elämänkaarelle. Esityksessäni keskityn aineiston kontekstuaalisiin piirteisiin. Tarkastelen liikuntatottumusten rakentumista yksilön ja perheen välisenä vuorovaikutuksena. Esityksessäni tarkastelen perheen merkitystä lapsen ja nuoren liikuttajana nuoren elämänkulussa. Jätän esityksessäni tilaa pohdinnalle, miten nuorten kertomuksista tekemäni havainnot yhdistetään keskusteluun liikunnan ja perheen kohtaamisesta suoritusyhteiskunnassa. PERHEENISIEN KERTOMUKSIA LIIKUNTAHARRASTUKSEEN LIITETYISTÄ IHMISSUHTEISTA Pelkonen Tiina, YTK, Jyväskylän yliopisto Suomalainen yhteiskunta täyttyy liikuntapuheesta: On urheilu-uutiset, kuntokeskusten mainokset, tosi-tv-ohjelmat ja kansainväliset urheilukilpailut. Samaan aikaan ihmisten liian vähäinen liikkuminen puhuttaa tutkijoita ja päättäjiä. Sosiologisessa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, mitä sanottavaa perheenisillä on liikunnasta. Tutkimuksen fokus on liikunnan sosiaalisessa puolessa: siinä, miten ihmissuhteiden koetaan olevan yhteydessä liikunnan harrastamiseen. Tutkimukseen haastateltiin teemahaastattelulla kuutta nelikymppistä pääkaupungissa työskentelevää hyvin koulutettua perheenisää. Aineisto on analysoitu narratiivista otetta soveltaen. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa on löytynyt ihmissuhteiden positiivisia ja negatiivisia kytköksiä liikunnan harrastamiseen: Kaverit ovat tukeneet harrastamista lapsesta asti. Vaimo ei arvosta liikuntaharrastusta, minkä vuoksi liikunta on vähentynyt. Lapsen saanti on dramaattisesti vähentänyt liikuntaa. Hyvin koulutetut isät tunnistavat familistiset arvot yhteiskunnassa ja kokevat mielekkäämmäksi laittaa vähäistä vapaa-aikaansa lapsiin ja perheeseen kuin liikuntaharrastukseen. Liikuntaharrastus näyttäytyy kavereiden hallitsemana alueena, josta on helppo, joskin raskasta, luistaa. Tutkimus auttaa ymmärtämään liikuntaa elämän osa-alueena, joka ei ole irrallinen muusta elämästä. Läheiset ihmissuhteet ratkaisevat, kuinka liikuntaa harrastetaan. Ne vaikuttavat paljon enemmän kuin valtiotason suositukset liikunnan sopivasta määrästä. 12

15 TYÖRYHMÄ 2: Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa PERHEENÄITIEN LIIKUNNAN EDISTÄMINEN VERTAISRYHMISSÄ Saaranen-Kauppinen Anita, erikoistutkija, YTT, LIKES-tutkimuskeskus Laitinen Pinja, projektikoordinaattori, LitM, LIKES-tutkimuskeskus Pienten lasten äitien arki on usein varsin kiireistä ja kuormittavaa. Liikunta saattaisi parantaa äitien jaksamista ja samalla koko perheen hyvinvointia, mutta se voidaan kokea elämäntilanteen vuoksi haastavaksi. Moni nainen kokee painetta ja väsymystä erilaisten äidin rooliin liittyvien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten odotusten ja käytännöllisten rutiinien keskellä. Äidit kaipaavat omaa aikaa ja vertaistukea muilta äideiltä. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -kehittämisprojektin ( , RAY) tavoitteena on kehittää toimintamalli perheenäitien liikunta-aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Projekti on perustunut yhteiskunta- ja sosiaalitieteellisesti painottuneen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushankkeen havaintoihin äitien arjesta ja liikuntasuhteesta. Projektissa kuusi pienten lasten äideistä koostuvaa, vertaisohjaajan luotsaamaa ryhmää on kokoontunut keskustelemaan, tekemään oman elämäntilanteen tarkastelemiseen ja elämäntapamuutokseen virittäviä yksilö- ja ryhmäharjoitteita sekä liikkumaan noin kerran kuukaudessa vuoden ajan. Keskeisenä periaatteena projektissa on ollut ryhmiin osallistujien aktivoiminen, osallistaminen ja itseohjautuvuuteen kannustaminen. Projektista kerättyjen tutkimuksellisten aineistojen ja vuoden aikana tehtyjen havaintojen perusteella voidaan sanoa, että projektissa toteutettu vertaisryhmätoiminta on onnistunut edistämään ryhmiin osallistuneiden perheenäitien hyvinvointia ja tukemaan liikunnallista elämäntapaa. Ryhmiin osallistuneet ovat pitäneet sosiaalista vuorovaikutusta muiden perheenäitien kanssa erittäin tärkeänä ja kokeneet muutoksia niin ajattelussaan kuin toiminnassaankin. Yksilökeskeisyyttä ja suorittamista korostavassa yhteiskunnassa yhdessä olemisella ja tekemisellä on tärkeä merkitys. Vertaisryhmätoiminta mahdollistaa sosiaalisen tuen ja yhteisöllisyyden kokemuksen. PERHEET JA LIIKUNTA KRIITTISIÄ SILMÄYKSIÄ TEEMAAN Laine Kaarlo, yksikönjohtaja, YTT, LINET-tutkimusyksikkö, LIKES-tutkimuskeskus Alustuksen ideana on analysoida kahta merkittävää liikuntaan ja perheiden elämäntapaan liittyvää hanketta: Liikuntakynnyksen yli ja Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle. Hankkeiden tutkimustulosten ja käytännön kokemusten kautta esityksessä peilataan perheen kulttuurista ja yhteiskunnallista asemaa sekä perheiden hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Hankkeiden analyysin avulla luodaan kriittisiä silmäyksiä myös perhettä koskeviin käsityksiin, hyvinvointihankkeiden toimintaan sekä liikunnan mahdollisuuksiin perheiden hyvinvoinnin edistäjänä. 13

16 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa TYÖRYHMÄ 3: KAIKKI KUNNIALLISET PERHEET? SUKUPUOLEN JA SEKSUAALISUUDEN SUORIT- TAMINEN PERHE- JA LÄHEISSUHTEISSA Koordinaattorit: Raisa Jurva, YTM, sukupuolentutkimuksen tohtoriopiskelija, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, Annukka Lahti, YTM, tohtorikoulutettava, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsitysten moninaistuminen on muuttanut myös sitä, miten perhe ymmärretään ja millaisia perhe- ja läheissuhteita pidetään kunnon perheinä. Toisaalta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät konventiot aina tuottavat ja rajaavat erilaisia perhe- ja läheissuhteita. Kysymme työryhmässämme, miten perhe- ja läheissuhteiden dynamiikkaa voi ymmärtää sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden suorittamisen näkökulmasta. Miten ollaan vaikkapa hyvä isä, tyttöystävä, lesbouusperheen äiti, etävanhempi tai kämppis? Toivomme työryhmään esityksiä, joissa perhe- ja läheissuhteiden tekemistä tarkastellaan sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden näkökulmasta. Miten suoriudutaan hyvänä perheenä, perheenjäsenenä tai läheissuhteen osapuolena erilaisissa konteksteissa ja perheen tekemisen tasoilla - mediassa, oikeussalissa tai terapiatuolissa, koulussa, vanhainkodissa tai perheiden arjessa? Minkälaisia eroja, hierarkioita ja ristiriitoja - tai yllätyksiä - sukupuolen ja seksuaalisuuden tekemisen konventiot tuottavat erilaisten perheiden ja läheissuhteiden sisälle tai niiden välille? Ohjelma: Torstai Haataja: Seksi pakollisena terveysliikuntana Kolehmainen: Arjen terapeuttiset diskurssit: parisuhde- ja seksuaalineuvonta sukupuolta tekemässä Jurva: Heteroseksuaalisten parisuhteiden konventiot sukupuolihierarkian ylläpitäjänä? Vanhempien naisten kerrontaa parisuhteista nuorempien miesten kanssa Moring: Sateenkaariperhe - kuinka se tehdään? Perheytymisprosessit ja neuvottelun eetos Lahti: Jännitteinen biseksuaalisuus parisuhdepuheessa SEKSI PAKOLLISENA TERVEYSLIIKUNTANA Haataja Marika, YTM, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Sukupuolentutkimuksen oppiaine, Tampereen yliopisto Artikkeliväitöskirjani Sukupuoli ja seksuaalisuus seksologisessa tiedon muodostumisessa koostuu viidestä artikkelista, joissa analysoin seksologista tietokirjallisuutta diskurssianalyyttisesti erilaisista teoreettisista lähtökohdista. Hyödynnän tutkimuksessani feminististä teoriaa, kriittistä heteroseksuaalisuudentutkimusta, ja kriittistä miestutkimusta. Analyysia ohjaavana tutkimustehtävänä on, 14

17 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa millaisina sukupuoli ja seksuaalisuus muotoutuvat sekä merkityksellistyvät seksologisessa tiedontuotannossa. Analyysi kohdistuu sekä niihin merkityssisältöihin, joita seksologinen tieto sukupuolelle ja seksuaalisuudelle tarjoaa että tiedon tuottamisen premisseihin, jotka vaikuttavat seksologisen tiedontuotannon taustalla. Seksuaalinen haluttomuus on yksi keskeinen teema 2000-luvulla julkaistussa seksologisessa tietokirjallisuudessa. Artikkelissa Seksi pakollisena terveysliikuntana tarkastelen seksuaalisen halun luonnollistamisen prosesseja kysyen, miten käsitystä luonnollisesta seksuaalisesta halusta muodostetaan seksologisessa tietokirjallisuudessa. Luonnollisuusaspektin korostaminen tuottaa ymmärrystä seksuaalisesta haluttomuudesta epänormaaliutena. Tarkastelen myös haluttomuuden sukupuolittuneita piirteitä kysyen, millaisia sukupuolittuneita merkityksiä naisten ja miesten haluttomuus teksteissä saa. Analyysin kohteena ovat tekstit, joissa käsitellään seksuaalista haluttomuutta. Kysymys seksuaalisuuden ja medikalisaation suhteesta on tarkastelussani keskeisesti esillä. Seksuaalista halua ja kykyä ylläpitävien lääkkeiden rooli on kasvanut 2000-luvulla. Tästä esimerkkinä potenssilääkkeiden kasvava kulutus. Naisten seksuaalisen haluttomuuden lääkehoidon kehittämiselle on myös esitetty olevan tarvetta. Tarkastelen, mitä vaikutuksia lääketieteellisillä selitys- ja toimintamalleilla on siihen, miten ymmärrys seksuaalisesta ruumiillisuudesta muotoutuu. Medikalisaation voidaan nähdä muovaavan käsitystämme ruumiillisuudestamme. Tarkasteltaessa niitä vaikutuksia, joita medikalisaatiolla on käsityksiimme ruumiillisuudesta, puhutaan biomedikalisaatiosta. ARJEN TERAPEUTTISET DISKURSSIT: PARISUHDE- JA SEKSUAALINEUVONTA SUKUPUOLTA TEKE- MÄSSÄ Kolehmainen Marjo, tohtorikoulutettava, FM, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tarkastelen alustuksessani parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä neuvomisen käytäntöjä erityisesti sukupuolen tekemisen kannalta. Parisuhde- ja seksuaalineuvontaa lähestyn osana ns. terapeuttista kulttuuria, jonka myötä erilaiset intiimisuhteisiin liittyvät neuvonnan käytännöt ovat lisääntyneet ja johtaneet uusien ammatinkuvien syntyyn. Lähtökohtanani on ajatus neuvonnan käytännöistä niin asiantuntijan kuin asiakkaidenkin suorittamana affektiivisena työnä. Neuvonta pitkälti perustuu immateriaalisten palvelujen tuottamiselle, mutta prosessissa edellytetään usein myös asiakkaiden kokemusten ja tunteiden työstämistä. Alustuksessa pohdin erityisesti arjen terapeuttisia diskursseja, eli niitä tapoja joilla esimerkiksi neuvontapalstoilla ja parisuhdeoppaissa keskustellaan ja neuvotellaan parisuhteista ja seksuaalisuudesta. Olen kiinnostunut siitä, millaiselle käsitykselle sukupuolesta neuvomisen käytännöt perustuvat, ja millaista sukupuolta koskevaa ymmärrystä niissä tuotetaan. Painopiste on teoreettisella pohdinnalla, joskin sitä elävöitetään aineistokatkelmien avulla. Esitän, että kulttuuriset käsitykset sukupuolesta vaikuttavat keskeisesti terapeuttisiin käytäntöihin. Kulttuurinen ymmärrys sukupuolesta ja sukupuolten eroista on keskeisiä ensinnäkin sen kannalta, minkälaiset tilanteet intiimisuhteissa koetaan ongelmaksi. Toisekseen, se ohjaa neuvomisen ja tuen suuntaa. 15

18 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa HETEROSEKSUAALISEN PARISUHTEEN KONVENTIOT SUKUPUOLIHIERARKIAN YLLÄPITÄJÄNÄ? VAN- HEMPIEN NAISTEN KERRONTAA PARISUHTEISTA NUOREMPIEN MIESTEN KANSSA Jurva Raisa, sukupuolentutkimuksen tohtoriopiskelija, YTM, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Esitykseni perustuu työn alla olevaan väitöskirjatutkimukseeni, jossa tarkastelen heteroseksuaalisen parisuhteen sukupuolittuneita konventioita ja niiden yhteyttä sukupuolten hierarkkisten positioiden ylläpitämiseen. Tutkimukseeni haastattelen viisikymmenvuotiaita ja sitä vanhempia naisia, joilla on ollut suhde huomattavasti nuoremman miehen kanssa. Tutkimuksessa kysyn, minkälaisten narratiivien kautta naiset tekevät ymmärrettäviksi kokemuksiaan heteroseksuaalisista parisuhteista, sukupuolesta ja iästä. Tutkimukseni lähtökohtana ovat feministisen tutkimuksen kriittiset analyysit heteroseksuaalisuuden konventioista sekä queer-teorian keskustelut heteronormin vaikutuksesta sukupuolen, seksuaalisuuden ja läheissuhteiden kulttuuriseen jäsentymiseen. Lisäksi feministinen tutkimus on osoittanut, kuinka romanttisen rakkauden kulttuurisia narratiiveja voidaan käyttää peittämään niitä ongelmia, joita naiset heteroseksuaalisissa parisuhteissa kohtaavat. Tästä syystä on mielekästä tarkastella sukupuolta myös parisuhteen ja romanttisen rakkauden yhteydessä. Haastattelemieni naisten voi nähdä asettuvan poikkiteloin heteroseksuaalisten parisuhteiden konventioihin, kuten reproduktion oletukseen, nähden. Esityksessäni käsittelen sitä, minkälaisen panoksen väitöskirjatutkimukseni pyrkii antamaan feministisen tutkimuksen keskusteluihin sukupuolen tekemisestä parisuhteissa. SATEENKAARIPERHE - KUINKA SE TEHDÄÄN? PERHEYTYMISPROSESSIT JA NEUVOTTELUN EETOS Moring Anna, projektipäällikkö, FT, Kaikkien perheiden Suomi -hanke, Monimuotoiset perheet -verkosto Sateenkaariperheen muodostaminen on prosessi, jossa perhettä perustavat ihmiset pohtivat monia erilaisia vaihtoehtoja. Halutaanko lapselle isä, tarvitaanko äitiä? Mistä sukusolut saadaan, kuka synnyttää, miten juridinen vanhemmuus järjestyy, miten lapsen tai lasten arki rakennetaan? Missä lapsi asuu, kuka on lähivanhempi, kuka etävanhempi? Miten talousasiat hoidetaan? Mitä tehdään, jos joku osapuolista kuolee tai vammautuu? Sateenkaariperheille on tuotettu eri tahoilla erilaisia oppaita ja ohjeita näitä pohdintoja evästämään. Nämä tekstit ohjaavat perheitä kohti neuvottelun eetosta, jonka mukaan perhettä perustavien on syytä varautua tuleviin tilanteisiin neuvottelemalla asioista keskenään jo ennen lapsen tai lasten alkuun saattamista. Neuvottelun eetos seuraa perheitä myös perheen perustamispäätöksen jälkeen ja leimaa perheenjäsenten välisten suhteiden kuvauksia niin sateenkaariperheistä kertovissa mediateksteissä kuin perheille suunnatuissa oppaissa. Esitelmässä tarkastellaan sateenkaariperheiden perheytymisprosesseja ja niissä ilmenevää neuvottelun eetosta perheenjäsenten keskinäisten suhteiden ymmärrettävyyden (intelligibility, Butler 2004) ja neuvotteluja kehystävien ihanteiden kautta. Neuvottelun eetoksen nähdään yhtäältä suojaavan perheitä tilanteissa, joissa esimerkiksi lainsäädännön rajoitteet estävät perhettä solmimas- 16

19 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa ta sitovia sopimuksia perhesuhteiden pysyvyyden takaamiseksi. Toisaalta neuvottelun eetos tuottaa onnistumisen pakkoa ja vastuuttaa perheen jäseniä itseään perheen toimivuudesta. Perhe, joka ajautuu konfliktiin, ei voi odottaa lain tai yhteiskunnan turvaa neuvottelujen epäonnistuttua. JÄNNITTEINEN BISEKSUAALISUUS PARISUHDEPUHEESSA Lahti Annukka, tohtorikoulutettava, PsM, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Keskustelua parisuhteen muutoksista käydään edelleen vahvasti suhteessa romanttiseen rakkauteen ja avioliittoon. Vaikka esimerkiksi itsellinen elämäntapa, useissa peräkkäisissä parisuhteissa eläminen ja avioerot ovat yleisiä, kahdenvälistä ja elämänpituista parisuhdetta ja avioliittoa sen kulminaatiopisteenä pidetään edelleen muita kunnioitettavampana elämäntapana. Erityisesti eiheteroseksuaalisten suhteiden hyväksyttävyyttä arvioidaan suhteessa tähän normiin. Jo keskustelussa samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta rekisteröityyn parisuhteeseen ja nyt tasaarvoista avioliittoa ajavassa Tahdon kampanjassa homojen ja lesbojen suhteita on puolustettu vetoamalla hetero- ja homoparisuhteiden samanlaisuuteen ja homo- ja heterorakkauden yhtäläiseen arvoon. Minua kiinnostaa, miten sukupuolieron luonnollisuutta korostavan heteroseksuaalisen matriisin (Butler 1990) kyseenalaistavat tai sen suhteissaan ylittävät haastateltavat tekevät suhteitaan ymmärrettäväksi tässä suhteellisen kapeassa kulttuurisessa merkityshorisontissa. Miten esimerkiksi yliseksuaalisena ja promiskuiteettisena pidetty biseksuaalisuus sopii puheeseen tavallisista parisuhteista? Ei ilman jännitteitä. Haastattelemani bi-naiset ja heidän kumppaninsa puhuivat suhteistaan haastatteluissa korostaen niiden tavallisuutta ja samanlaisuutta suhteessa heteroseksuaaliseen normiin. Naisen biseksuaalisuudesta puhuminen kuitenkin myös tuotti jännitettä parien suosimaan puhetapaan kestävästä parisuhteesta ja asetti neuvottelun alaiseksi parisuhdetta keskeisesti määrittävän kahdenvälisyyden ja tulevaisuuteen suuntautuneisuuden joko bi-naisen tai hänen kumppaninsa mielessä tai haastatteluvuorovaikutuksessa. Toisaalta niin sanotun kuvitteellisen kolmannen ilmaantuminen osaan suhteista myös laajensi ideaa kahdenvälisestä parisuhteesta. 17

20 TYÖRYHMÄ 4: Työn ja hoivan yhteensovittaminen suoritusyhteiskunnassa? TYÖRYHMÄ 4: TYÖN JA HOIVAN YHTEENSOVITTAMINEN SUORITUSYHTEISKUNNASSA? Koordinaattorit: Armi Mustosmäki, YTM, KTM, tohtorikoulutettava, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, / Mia Tammelin, YTT, yliopistonlehtori, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, Työn ja hoivan yhteensovittamisen keskusteluissa usein esiin nousevat riskit, joita työelämän muutos perheille ja hyvinvoinnille asettaa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet myönteiset kuvaukset tasapainon kokemuksista ja onnistuneista työpaikkatason järjestelyistä. Työelämän muutosta kuvaavat tilastolliset analyysit eivät enää 2010-luvulla yksiselitteisesti tue kuvaa kiireen ja epävarmuudesta lisääntymisestä: esimerkiksi määräaikaiset työsopimukset ja epätyypilliset työajat eivät ole merkittävästi lisääntyneet. Tutkimukset kertovat myös perhearvojen, vanhemmuuden ja hoivan arvostuksen noususta. Työryhmässä olemme kiinnostuneita siitä, mitä uusia ja vanhoja ongelmia työssäkäyvät vanhemmat kohtaavat yhdistäessään työn, perheen ja muut elämänalueet? Miten työ puolestaan tukee hyvää perhe-elämää? Miten työelämän tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet näkyvät perheiden arjessa? Työryhmään toivotaan sekä empiirisiä että teoreettisia esityksiä, joissa käsitellään työn ja hoivan välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmässä voi esittää valmiiden tutkimusten ohella myös tutkimusten tai projektien suunnitelmia. Ohjelma: Torstai Silfver-Kuhalampi: Työssäkäynnin ohessa tapahtuva omais- ja läheishoiva: miten hoivaajien jaksamista voidaan työkäytäntöjen avulla tukea? Ropponen ym.: Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevat interventiot organisaatioissa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus elämänkaarinäkökulmasta Vesterinen ym.: Ansiotyön ja läheisen hoitamisen yhteensovittaminen Känsälä ym.: Työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt työpaikoilla kolmen kyselyn valossa Perjantai Anttila ym.:tyätä 24/7? Mitä ajankäyttötutkimukset kertovat työn ajoituksen muutoksesta? Oinas ym.: Epäsosiaaliset työajat ja perheen arki kahden työllisen perheissä Nätti ym.: Temporal flexibility of work and its impact on later life 18

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Vauvavuodet kerralla ohi?

Vauvavuodet kerralla ohi? Vauvavuodet kerralla ohi? Vanhempien näkemyksiä sisarusten ikäeroista Jenni Moisio valt.kand., Yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto yhteistyössä Jaetut elämät-hankkeen kanssa, Väestöliitto ja Suomen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Vuoropuhelu perheiden kanssa

Vuoropuhelu perheiden kanssa Vuoropuhelu perheiden kanssa OHOI Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Prof. Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Asiantuntija, PsT Kaisa Malinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Raamittaa vuoropuhelun erityispiirteitä

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot