XIV Perhetutkimuksen päivät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XIV Perhetutkimuksen päivät 3. 4.4.2014"

Transkriptio

1 XIV Perhetutkimuksen päivät Perheet ja suoritusyhteiskunta Ohjelma ja abstraktit

2 Järjestäjät: Vuoden 2014 Perhetutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön, Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Järjestelytoimikunta: Suunnittelija Eija-Mari Heikkilä, hyvinvointiyksikkö, JAMK Tutkija Kaisa Malinen, hyvinvointiyksikkö, JAMK Koulutussuunnittelija Sanna Peltola, hyvinvointiyksikkö, JAMK Professori Kaisa Aunola, Psykologian laitos, JY Professori Kimmo Jokinen, Perhetutkimuskeskus, JY Professori Marjo Kuronen, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, JY Professori Anna Rönkä, Kasvatustieteiden laitos, JY Tutkijatohtori Eija Sevón, Kasvatustieteiden laitos, JY Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yhteystiedot: Jyväskylän ammattikorkeakoulu PL Jyväskylä Puhelin tai Sähköposti: tai Tapahtumapaikka: Perhetutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella sijaitsevassa Dynamo-rakennuksessa. Dynamon osoite: Piippukatu 2, Jyväskylä Internetin käyttömahdollisuus: Päivien osallistujilla on mahdollisuus käyttää tietokoneita ja Internetiä. Lisätietoja ja tunnukset koneiden käyttöä varten järjestäjien infotiskiltä Dynamon ala-aulasta.

3 OHJELMA - TORSTAI Torstai Puheenjohtaja professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto Aika Paikka Ohjelma Dynamon ala- Ilmoittautuminen aula Auditorio D110, Dynamo Dynamon alaaula Auditorio D110, Dynamo Useita tiloja, Dynamo Ravintola Dynamo Päivien avaus Jyväskylän ammattikorkeakoulun tervehdys Rehtori Jussi Halttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Perhetutkimuskeskuksen tervehdys Professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto 24/7 and Getting Faster: Work, Family and Wellbeing in an Accelerating Society Professori Lyndall Strazdins, Australian National University Kommenttipuheenvuoro ja keskustelu Professori Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto Kahvitauko Perheet suoritusyhteiskunnan paineessa: mitä apua perhepolitiikasta? Professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto Keskustelua Opinnäytetyöpalkintojen jako Professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto Yksikönjohtaja Eila Latvala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Emeritaprofessori Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto Väitöskirjapalkinnonsaajan puheenvuoro Työryhmät Illanvietto (maksullinen) 1

4 OHJELMA - PERJANTAI Perjantai Puheenjohtaja professori Marjo Kuronen, Jyväskylän yliopisto Aika Paikka Ohjelma 8.30 Dynamon ala- Ilmoittautuminen aula Useita tiloja, Dynamo Auditorio D110, Dynamo Työryhmät (uudet ja jatkavat) Lounastauko Parenting a Chore? Tutkijatohtori Eija Sevón, Jyväskylän yliopisto To Choose or not to Choose Home Care? The Contradictions of Finnish Childcare Policies Professori Katja Repo, Tampereen yliopisto Paid Parental Leave in Australia Professori Lyndall Strazdins, Australian National University Keskustelua päivän puheenvuoroista Professori Marjo Kuronen, Jyväskylän yliopisto Päätössanat Professori Kimmo Jokinen, Jyväskylän yliopisto Tilat: Dynamon auditorio (D110) sijaitsee Dynamo-rakennuksen 1. kerroksessa. Työryhmät kokoontuvat Dynamossa. Lisätietoa tiloista päivien infotiskiltä Dynamon ala- aulasta. 2

5 TYÖRYHMIEN TIEDOT Työryhmä Torstain tila klo Perjantain tila klo Tutkitaan isyyttä Kokoontuu klo D D Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa D125 Kokoontuu vain torstaina 3. Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa D505 Kokoontuu vain torstaina 4. Työn ja hoivan yhteensovittaminen suoritusyhteiskunnassa? D307 D Työ, perhe sekä muuttuvat työn ja muun D411 D411 elämän rajat suoritusyhteiskunnassa 6. Arki ja sen tukeminen suoritusyhteiskunnan puristuksessa D224 Kokoontuu vain torstaina 7. Vanhempien valinnat ja perhe-elämän muo- D305 Kokoontuu toutuminen 8. Mistä on hyvä vanhemmuus tehty? Näkökulmia vanhemmuuteen ja sen taustalla vaikuttaviin tekijöihin Kokoontuu klo D Parisuhteet konteksteissaan Kokoontuu klo D506 vain torstaina Kokoontuu vain torstaina D Historiallisia ja filosofisia näkökulmia perheeseen Kokoontuu vain D306 perjantaina 11. Lapsen osallisuus ja kuuleminen D207 D Lapsiperheiden jäsenten kokemusasiantuntijuus ja kontekstuaalinen hyvinvointi D410 Kokoontuu vain torstaina 13. Tutkimus- ja asiantuntijanäkökulmia kansainväliseen Kokoontuu vain D125 adoptioon perjantaina 14. Perhepolitiikka Kokoontuu vain D304 perjantaina 15. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut D310 Kokoontuu vain torstaina 16. Perhesuhteet lastensuojelussa D311 Kokoontuu vain torstaina 17. Family Relations and Work with Families Kokoontuu vain D407 from an International Perspective perjantaina 18. Perhe ja päihteet Kokoontuu vain perjantaina D305 3

6 Pääpuhujien abstraktit PÄÄPUHUJIEN ABSTRAKTIT 24/7 AND GETTING FASTER: WORK, FAMILY AND WELLBEING IN AN ACCELERATING SOCIETY Lyndall Strazdins, professor, PhD, National Centre for Epidemiology and Population Health, Australian National University, Australia Every day, families negotiate and adapt to an array of institutions and social processes, one of the most powerful of these is the market. Although parents may strive to separate them, the intimate world of caring, nurturing, and raising children takes place in the context of another imperative employment. There is much at stake in how families and nations handle the connections between family care and earning income, raising children and a strong economy: gender equity is one, the generation and distribution of wealth another, and both are connected to health. I discuss the way the health and wellbeing of parents and their children supplies a benchmark for how families, and nations, are faring. I also consider the way jobs and the labour market are evolving (focussing mainly on Australia), especially the widening gap between high skilled, well-paid jobs and low status, poor quality jobs, which is being accompanied by profound shifts in when parents work, how long they work and how hard; what Rosa (2013) terms social acceleration. The intensity in which people work has increased by an order of magnitude while rising labour force participation has shifted women s time into market work without a corresponding reduction in care-giving, creating time-related social divisions that intersect with gender and lifecourse. These changes in time, and the sorts of jobs available to parents, pose real challenges to families, to population health, as well as to policy makers. The seminar ends with an analysis of year old children s views of their parents jobs. PERHEET SUORITUSYHTEISKUNNAN PAINEESSA: MITÄ APUA PERHEPOLITIIKASTA? Heikki Hiilamo, professori, VTT, YTT, KM, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Suoritusyhteiskunta koskettaa perheitä ennen muuta työelämän kautta. Työelämän luomista paineista keskustellaan yleensä liittyen työelämän rakenteiden muutokseen ja suhdannetekijöihin, jolloin taustalla olevat hitaammat muutokset jäävät helposti huomaamatta. Yksi näistä muutoksista on naisten koulutustason kohoaminen. Nuorilla naisilla on selvästi useammin ylempi korkeakoulututkinto kuin miehillä. Muutos on ollut hidas, mutta selvä ja vahva. Naisten koulutustason nouseminen on tarkoittanut 2000-luvulla myös sitä, että naisten ansiotulot ovat nousseet miesten ansiotuloja nopeammin. Äidin jääminen kotiin pienten lasten kanssa on aikaisempaa suurempi taloudellinen uhraus. 4

7 Pääpuhujien abstraktit Naisten koulutustason nousu ja työmarkkina-aseman parantuminen ovat lisänneet isien osallistumista lastenhoitoon. Tämä on yksi perheiden keinoista helpottaa suoritusyhteiskunnan luomia paineita. Isien lastenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt erityisesti ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Toistaiseksi perhepolitiikka ei ole kovinkaan selvästi tukenut isien painoksen lisääntymistä. Ainoa konkreettinen muutos on isälle kiintiöidyn vanhempainvapaakauden maltillinen pidentäminen. Keskustelen esitelmässäni siitä, miten muilla perhepolitiikan alueilla voitaisiin tukea hiljaista vallankumousta isien kotona tekemän palkattoman hoiva- ja hoitotyön tukemisessa. PARENTING A CHORE? Sevón Eija, tutkijatohtori, KT, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto This presentation contemplates the question of present-day parenthood in a society called as competitive or accelerated, and saturated with heightened individualism. It has been argued that parenting has become a planning project, the target being to have a special child (Beck-Gernsheim, 2002). It has been suggested that one reason for this is the expansion of expert knowledge that has made parenting a more demanding and responsible task. It has been acknowledged that the ideals of parenting are often also gendered and middle-class. Professional knowledge easily conceptualizes parenting through individual parenting practices or the quality of parent-child relationship, thus omitting the family and societal context along with the daily dynamics of family life, and the perspectives and agency of different family members. The aim of this presentation is to shed light on the diverse strands that have an impact on to what extent everyday life in families is saturated with the meanings of competitive society. This is done with the help of empirical studies in which I have been involved in recent years and which have aimed at to study parenting from an everyday perspective in families with young children. The main line of inquiry concerns daily positive parenting and the challenges of it. The presentation considers in what ways the prevailing cultural ethos is accepted but also challenged and departed from in families daily lives. This presentation focuses especially on the data gathered from 43 family members, comprising mothers, fathers and young children aged 5 to 6, in 17 families. Parents identify with but also question the pressures imposed by the present-day competitive cultural ethos, clearly recognizing that in daily life the ideals of parenting and child-rearing cannot be perfectly realized. Families also are different from each other in many respects, such as in working time patterns, gender contracts, economic or relational resources, all of which affect divergently daily parenting. However, if children s perspective is taken into account and children are seen as active agents participating in and influencing daily family life, the question of competitive parenting receives more profound, ethical meanings. 5

8 Pääpuhujien abstraktit TO CHOOSE OR NOT TO CHOOSE HOME CARE? THE CONTRADICTIONS OF FINNISH CHILDCARE POLICIES Katja Repo, professori, YTT, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto The Nordic welfare states have a long history of state intervention in and responsibility for childcare. Finnish childcare policies do not make any exception. Nowadays Finnish childcare policies consist of a mix of different kinds of public support. The municipal childcare is a social right for Finnish families having a child under school age. If parents do not want to realize their right to municipal care, they are either eligible for the private day care allowance, which enables them to purchase services from the market or the child home care allowance that supports home care arrangements of under three years olds. In addition, since 2000 six-year-old children have had a right to free half-day preschool. Finnish childcare policies provide families with choice. In spite of a variety of different childcare alternatives, caring for small children at home has gained strong popularity among Finnish families. In recent years, the majority of small children have been cared for at home. Concurrently, this has meant that a substantial number of Finnish mothers with small children have chosen to stay outside the labour market. Finnish parents of small children are pleased with their care arrangements. Research has showed that quite often actualized and desired care solutions match. Parents who have chosen home care assess it as in the best interests of their child in a society where the lives of parents have become characterized by flexibilities and haste. The themes parents relate to home care are for example security, stability and peacefulness. The home cared child is predominately assessed through the themes that stress the aspects of developmental psychology, the value of family time and the risks children face while growing up in contemporary societies. It is thus quite commonly argued that best for children can be achieved by supporting and valuing home-based care. Beside this, home care solution should be placed in the context of working life. Home care choice is sometimes just the answer to the problems of reconciling work and family. In addition, in Finland, where the part-time work is rare and where the child home care allowance is an alternative for using childcare services, the choices parents can make are often quite inflexible. This is also why Finnish mothers of small children mostly either work full-time or are fulltime mothers. 6

9 Pääpuhujien abstraktit PAID PARENTAL LEAVE IN AUSTRALIA Lyndall Strazdins, professor, PhD, National Centre for Epidemiology and Population Health, Australian National University, Australia Australia achieved its first, legislated paid parental leave scheme in 2011, just 3 years ago. It was the second last OECD nation to do so. The scheme is modest - 18 weeks paid at the minimum wage - and was fiercely contested politically. Perhaps surprisingly, there is now a new gold plated scheme on the table, for full replacement wages for 6 months. I contextualise the Australian recalcitrance and therefore the significance of achieving a national paid parental scheme in the context of a gendered labour market history, low fertility, the ageing (and expanding) population, the increased diversity of family types and rising employment rates of mothers. I also present data on how leave following the birth of a child was managed prior to the national scheme, details and features of the current leave scheme and outline what the proposed new scheme may auger. 7

10 TYÖRYHMÄ 1: Tutkitaan isyyttä TYÖRYHMIEN ABSTRAKTIT TYÖRYHMÄ 1: TUTKITAAN ISYYTTÄ Koordinaattorit: Petteri Eerola, KM, tohtorikoulutettava, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, Johanna Mykkänen, KT, yliopistonopettaja, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Tässä työryhmässä tutkitaan isyyttä monin menetelmin ja erilaisin aineistoin tule mukaan! Toivotamme tervetulleeksi isyyttä käsitteleviä ja sivuavia esitelmiä opinnäytetöistä ja alustavista tutkimusideoista jo valmiisiin tutkimuksiin. Muiden aiheiden ohella olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, mistä 2010-luvun isyydessä ylipäätänsä on kyse; missä, miten ja kenen näkökulmasta sitä tehdään ja rakennetaan? Esimerkiksi isänä olon muotojen monipuolistumisesta puhutaan paljon, mutta mistä kyseissä ilmiössä on kyse ja kuinka se näkyy isyystutkimuksessa? Entä jo vuosia puhututtanut hoivaava ja vanhemmuutta jakava uusi isyys onko siinä kyse isyyden uudesta normista vai vain yhdestä entistä moninaisemmista isyyden muodoista? Temaattisten puheenvuorojen lisäksi myös isyystutkimuksen menetelmiä käsittelevät esitelmät ovat tervetulleita. Voimme myös yhdessä pohtia, millaisia isyyden kysymyksiä tulisi tutkia seuraavaksi. Tervetuloa jakamaan ideasi tai kertomaan tutkimustuloksistasi! Ohjelma: Torstai : Isän kokemus kirjan julkaisuseminaari Perjantai : Aalto: Isyys suomalaisen miestutkimuksen mukavuusalue? Sairanen: Isien osallistuminen nuorten vanhempien perheissä Lähteenmäki ym.: Isien tukiverkostot vauvaperheissä ISYYS SUOMALAISEN MIESTUTKIMUKSEN MUKAVUUSALUE? Aalto Ilana, FT, Sukupuolentutkimus, Kulttuurihistoria, Turun yliopisto Isyyttä lienee tutkittu enemmän kuin mitään muuta miehiä käsittelevää aihetta Suomessa. Parin viime vuosikymmenen aikana tutkimuksen määrä on merkittävästi kasvanut, mikä on ollut yhteydessä samanaikaisesti lisääntyneeseen julkiseen keskusteluun isistä ja isyydestä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole laaja-alaisesti problematisoitu maskuliinisuuteen tai sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Yliopistokirjastojen 8

11 TYÖRYHMÄ 1: Tutkitaan isyyttä tietokannoista ei myöskään juuri löydy hakusanalla miestutkimus isyyteen liittyvää tutkimusta. On paradoksaalista, että laajin miehiä koskeva tutkimustraditio ei näytä lukeutuvan miestutkimuksen alaan. Ruotsalainen miestutkija Ulf Mellström on kutsunut isyystutkimusta miestutkimuksen mukavuusalueeksi, jossa on helppo liittää miehiin positiivisia merkityksiä mutta samalla sivuuttaa esimerkiksi sukupuoleen, valtaan ja miesten välisiin eroihin liittyvät hankalat aiheet. Mellström kuuluttaa siirtymistä kohti moninaisempaa aiherepertuaaria ja teoretisoimisen tapaa, joka huomioisi miesten ja maskuliinisuuksien monet risteävät erot, jotka liittyvät esimerkiksi luokkaan ja etnisyyteen. Esityksessäni pohdin suomalaisen mies- ja isyystutkimuksen suhdetta ja kysyn, missä määrin suomalainen isyystutkimus on toiminut mukavuusalueella. Esitelmä pohjaa vuonna 2012 julkaistuun väitöskirjaani Isyyden aika. Historia, sukupuoli ja valta luvun isyyskeskusteluissa. ISIEN OSALLISTUMINEN NUORTEN VANHEMPIEN PERHEISSÄ Sairanen Virve, tohtorikoulutettava, KM, Kasvatustieteiden laitos, Turun yliopisto Isien osallistumisesta lastensa elämään ja arkeen ollaan kiinnostuneita nykyisin enenevässä määrin. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia on julkaistua viime vuosina useita ja se on ollut huomionkohteena erilaisissa isyyteen liittyvissä hankkeissa. Sovellan omassa väitöstutkimuksessani Jouko Huttusen (2001) isyyden määritelmiä (biologinen, juridinen, sosiaalinen ja psykologinen) vanhemmuuden ulottuvuuksina ja tarkastelen esityksessäni isien osallistumista nuorten vanhempien perheissä juridisen ja sosiaalisen vanhemmuuden näkökulmista. Esityksessä keskiössä ovatkin huoltajuuteen ja lapsen tapaamiseen liittyvät kysymykset sekä elatusvelvollisuuden täyttyminen. Esitykseni perustuu kevättalvella 2013 kerättyyn kyselyaineistoon (N=309), jossa kohdejoukkona olivat vuosina syntyneet alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneet suomalaiset isät ja äidit. Vastaajista 28 % (n = 88) oli isiä ja keski-ikä oli 26,9 vuotta. Täydennän esitystäni muutamilla jo tehdyillä nuorten vanhempien haastatteluilla kattavamman kuvan synnyttämiseksi sekä herättääkseni keskustelua siitä, millaista isän osallistuminen voi olla nuorten vanhempien perheissä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on nuorten isien todettu olevan vähemmän osallisena lapsensa elämässä kuin vanhempien isien (esim. Farrie, Lee & Fagan 2011) ja usein tällainen ennakkoajatus liitetään myös suomalaisiin nuoriin isiin sekä nuorten äitien esikoisten isiin. Oman aineistoni perusteella isät näyttäisivät kuitenkin osallistuvan ajateltua enemmän ja esimerkiksi nuorista isistä selkeästi suurin osa on lapsensa huoltajia. Kuitenkin erityisesti nuorten äitien perheessä isien osallistuminen on toisinaan heikkoa ja vastuu lapsesta jää yksin äidille. 9

12 TYÖRYHMÄ 1: Tutkitaan isyyttä ISIEN TUKIVERKOSTOT VAUVAPERHEISSÄ Lähteenmäki Marko, tohtorikoulutettava, KM, Kasvatustieteiden laitos, Turun yliopisto Neitola Marita, yliopistotutkija, KT, Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto Tutkimuksemme tarkastelee vauvaperheisien tuki- ja vertaisverkostoja. Esitys pohjautuu aihetta käsittelevään kirja-artikkeliin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää vauvaperheisien erilaisia tukimahdollisuuksia sekä sitä, mitkä tutkimuksessa esitetyistä tuen lähteistä muodostuvat isille tärkeimmiksi. Aikaisemmista tutkimuksista on käynyt ilmi, että sosiaalisella verkostolla ja niihin sisältyvillä sosiaalisilla suhteilla on tärkeä merkitys perheille ja vanhemmuudelle. Verkoston jäseniltä saatu tuki onkin avuksi perheenjäsenille monenlaisten elämän muutosten kohdalla, kuten vanhemmaksi tulossa. Tutkimuksen aineisto on osa Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa käynnissä olevaa Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimusta. Tutkimusperheiden rekrytointi on ajoittunut , jolloin lasten syntymä ajoittuu 4/ /2010. Tämän tutkimuksen kyselylomakeaineisto muodostuu rekrytoitujen isien osajoukosta (n=443). Tutkimuksemme tuloksista käy ilmi, että valtaosa isistä löytää avun tarvittaessa omasta lähiverkostostaan, kuten omilta vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan. Vastaajista löytyi kuitenkin myös pieni joukko niitä isiä, joiden lähipiirissä ei ollut ketään keneen tukeutua. Näiden isien tunnistaminen on tärkeää, jotta heille voidaan suunnata eri tukimuotoja. Toisten isien merkitys ja kohtaaminen osoittautuivat tärkeiksi valtaosalle vauvaperheiden isistä. Vertaistoimintaan kohdistui myös kehittämistarpeita, jonka osa vastanneista isistä toi esille. Esityksessä pohdimme tarkastelumme syventämistä, johon tutkimuksemme antaa aihetta saadaksemme tarkempaa selvyyttä eri tavoin toimivista ja tukeutuvista isistä. Pohdimme myös jatkotutkimusaiheita esimerkiksi lapsen kasvaessa olisi kiinnostavaa selvittää, mitkä asiat puhututtavat leikki-ikäisten lasten isiä ja mikä merkitys toisilla isillä on tuolloin? 10

13 TYÖRYHMÄ 2: Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa TYÖRYHMÄ 2: PERHEET JA LIIKUNTA SUORITUSYHTEISKUNNASSA Koordinaattorit: Anita Saaranen-Kauppinen, YTT, erikoistutkija, LIKES-tutkimuskeskus, Pinja Laitinen, LitM, projektikoordinaattori, LIKES-tutkimuskeskus, Perheen ja työn yhteensovittamisen haasteista on puhuttu runsaasti. Vähemmän on kuitenkin puhuttu siitä, millaisia ristiriitoja perheisiin ja muihin arjen alueisiin kuin työhön voi liittyä. Liikuntaan kytkeytyy työelämän tavoin erilaisia yhteiskunnallisia ja sosiokulttuurisia paineita ja ideaaleja. Liikunta liitetään aktiivisen kansalaisen toimintaan, joka tuottaa myönteisiä terveysvaikutuksia. Perheiden arjessa liikunta voi kuitenkin olla problemaattinen ilmiö. Työryhmässä kiinnostuksen kohteena on laveasti suomalainen ja samalla globaali tapa elää arkea, arvottaa ja asennoitua, käyttää aikaa, tehdä valintoja ja toimia ja liikkua tai olla liikkumatta. Keskustelua voidaan käydä niin tutkimuksen kuin käytännön näkökulmasta muun muassa seuraavista aiheista: kuinka liikunta ja erilaiset perheet kohtaavat toisensa, millaiset arjen normit ja käytännöt mahdollistavat tai haastavat liikuntaa, kuinka erilaiset suositukset ja ideaalit suhteutuvat perheen arkeen, kuinka perheiden liikkumista voidaan ja tuleeko sitä tukea. Ohjelma: Torstai : Takalo: Perhe ja liikunta nuorten elämänkulussa Pelkonen: Perheenisien kertomuksia liikuntaharrastukseen liitetyistä ihmissuhteista Saaranen-Kauppinen ym.: Perheenäitien liikunnan edistäminen vertaisryhmissä Laine: Perheet ja liikunta kriittisiä silmäyksiä teemaan PERHE JA LIIKUNTA NUORTEN ELÄMÄNKULUSSA Takalo Susanna, Liikunnan didaktiikan lehtori, LitL, KM, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto Suuri osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Liikunta-aktiivisuuden lisääminen on haastava ja monitahoinen tehtävä kaikissa ikäluokissa. Tarkastelen tutkimuksessani liikuntatottumusten rakentumista lapsuudesta varhaisaikuisuuteen 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimus on luonteeltaan pitkittäinen tapaustutkimus, jossa lähestytään yhdentoista nuoren liikunnalliseen elämäntapaan johtavia tai siitä etäännyttäviä valintoja ja toimintoja retrospektiivisesti kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksessa selvitetään sosiaalisessa toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden osuutta lapsena vähän ja paljon liikkuviksi arvioitujen henkilöiden liikuntatottumusten rakentumiselle nuorina aikuisina. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisen kerran tutkittavien ollessa 11-vuotiaita lapsia ja toisen kerran heidän varhaisaikuisuudessaan 21-vuoden ikäisinä. Ensisijaista aineistonkeruumenetelmää, haastattelua, objektiivisemmilla mittareilla mitatut asiat antavat tarttumapinnan ja kehykset tutkittavien omalle kerronnalle, mikä on tämän esityksen keskiössä. 11

14 TYÖRYHMÄ 2: Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa Nuorten elämänkulkujen tarkastelu edellyttää aineiston prosessimaista tarkastelua. Liikuntatutkimuksessa prosessimaista tutkimusta on sovellettu, kun tutkimuskohteena on ollut urheilijaksi sosiaalistuminen. Tälle tutkimukselle olennaista on tavallisten nuorten liikunnan kokeminen elämänkulun eri vaiheissa. Käytän narratiivia tutkittavien elämänkaarelle sijoittuvien asioiden järjestämiseen ja elämän tapahtumien jäsentämiseen. Juonianalyysin keinoin liitän liikunta-aktiivisuudessa tapahtuneet muutokset tutkittavien elämänkaarelle. Esityksessäni keskityn aineiston kontekstuaalisiin piirteisiin. Tarkastelen liikuntatottumusten rakentumista yksilön ja perheen välisenä vuorovaikutuksena. Esityksessäni tarkastelen perheen merkitystä lapsen ja nuoren liikuttajana nuoren elämänkulussa. Jätän esityksessäni tilaa pohdinnalle, miten nuorten kertomuksista tekemäni havainnot yhdistetään keskusteluun liikunnan ja perheen kohtaamisesta suoritusyhteiskunnassa. PERHEENISIEN KERTOMUKSIA LIIKUNTAHARRASTUKSEEN LIITETYISTÄ IHMISSUHTEISTA Pelkonen Tiina, YTK, Jyväskylän yliopisto Suomalainen yhteiskunta täyttyy liikuntapuheesta: On urheilu-uutiset, kuntokeskusten mainokset, tosi-tv-ohjelmat ja kansainväliset urheilukilpailut. Samaan aikaan ihmisten liian vähäinen liikkuminen puhuttaa tutkijoita ja päättäjiä. Sosiologisessa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, mitä sanottavaa perheenisillä on liikunnasta. Tutkimuksen fokus on liikunnan sosiaalisessa puolessa: siinä, miten ihmissuhteiden koetaan olevan yhteydessä liikunnan harrastamiseen. Tutkimukseen haastateltiin teemahaastattelulla kuutta nelikymppistä pääkaupungissa työskentelevää hyvin koulutettua perheenisää. Aineisto on analysoitu narratiivista otetta soveltaen. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa on löytynyt ihmissuhteiden positiivisia ja negatiivisia kytköksiä liikunnan harrastamiseen: Kaverit ovat tukeneet harrastamista lapsesta asti. Vaimo ei arvosta liikuntaharrastusta, minkä vuoksi liikunta on vähentynyt. Lapsen saanti on dramaattisesti vähentänyt liikuntaa. Hyvin koulutetut isät tunnistavat familistiset arvot yhteiskunnassa ja kokevat mielekkäämmäksi laittaa vähäistä vapaa-aikaansa lapsiin ja perheeseen kuin liikuntaharrastukseen. Liikuntaharrastus näyttäytyy kavereiden hallitsemana alueena, josta on helppo, joskin raskasta, luistaa. Tutkimus auttaa ymmärtämään liikuntaa elämän osa-alueena, joka ei ole irrallinen muusta elämästä. Läheiset ihmissuhteet ratkaisevat, kuinka liikuntaa harrastetaan. Ne vaikuttavat paljon enemmän kuin valtiotason suositukset liikunnan sopivasta määrästä. 12

15 TYÖRYHMÄ 2: Perheet ja liikunta suoritusyhteiskunnassa PERHEENÄITIEN LIIKUNNAN EDISTÄMINEN VERTAISRYHMISSÄ Saaranen-Kauppinen Anita, erikoistutkija, YTT, LIKES-tutkimuskeskus Laitinen Pinja, projektikoordinaattori, LitM, LIKES-tutkimuskeskus Pienten lasten äitien arki on usein varsin kiireistä ja kuormittavaa. Liikunta saattaisi parantaa äitien jaksamista ja samalla koko perheen hyvinvointia, mutta se voidaan kokea elämäntilanteen vuoksi haastavaksi. Moni nainen kokee painetta ja väsymystä erilaisten äidin rooliin liittyvien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten odotusten ja käytännöllisten rutiinien keskellä. Äidit kaipaavat omaa aikaa ja vertaistukea muilta äideiltä. Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -kehittämisprojektin ( , RAY) tavoitteena on kehittää toimintamalli perheenäitien liikunta-aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Projekti on perustunut yhteiskunta- ja sosiaalitieteellisesti painottuneen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushankkeen havaintoihin äitien arjesta ja liikuntasuhteesta. Projektissa kuusi pienten lasten äideistä koostuvaa, vertaisohjaajan luotsaamaa ryhmää on kokoontunut keskustelemaan, tekemään oman elämäntilanteen tarkastelemiseen ja elämäntapamuutokseen virittäviä yksilö- ja ryhmäharjoitteita sekä liikkumaan noin kerran kuukaudessa vuoden ajan. Keskeisenä periaatteena projektissa on ollut ryhmiin osallistujien aktivoiminen, osallistaminen ja itseohjautuvuuteen kannustaminen. Projektista kerättyjen tutkimuksellisten aineistojen ja vuoden aikana tehtyjen havaintojen perusteella voidaan sanoa, että projektissa toteutettu vertaisryhmätoiminta on onnistunut edistämään ryhmiin osallistuneiden perheenäitien hyvinvointia ja tukemaan liikunnallista elämäntapaa. Ryhmiin osallistuneet ovat pitäneet sosiaalista vuorovaikutusta muiden perheenäitien kanssa erittäin tärkeänä ja kokeneet muutoksia niin ajattelussaan kuin toiminnassaankin. Yksilökeskeisyyttä ja suorittamista korostavassa yhteiskunnassa yhdessä olemisella ja tekemisellä on tärkeä merkitys. Vertaisryhmätoiminta mahdollistaa sosiaalisen tuen ja yhteisöllisyyden kokemuksen. PERHEET JA LIIKUNTA KRIITTISIÄ SILMÄYKSIÄ TEEMAAN Laine Kaarlo, yksikönjohtaja, YTT, LINET-tutkimusyksikkö, LIKES-tutkimuskeskus Alustuksen ideana on analysoida kahta merkittävää liikuntaan ja perheiden elämäntapaan liittyvää hanketta: Liikuntakynnyksen yli ja Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle. Hankkeiden tutkimustulosten ja käytännön kokemusten kautta esityksessä peilataan perheen kulttuurista ja yhteiskunnallista asemaa sekä perheiden hyvinvoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Hankkeiden analyysin avulla luodaan kriittisiä silmäyksiä myös perhettä koskeviin käsityksiin, hyvinvointihankkeiden toimintaan sekä liikunnan mahdollisuuksiin perheiden hyvinvoinnin edistäjänä. 13

16 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa TYÖRYHMÄ 3: KAIKKI KUNNIALLISET PERHEET? SUKUPUOLEN JA SEKSUAALISUUDEN SUORIT- TAMINEN PERHE- JA LÄHEISSUHTEISSA Koordinaattorit: Raisa Jurva, YTM, sukupuolentutkimuksen tohtoriopiskelija, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, Annukka Lahti, YTM, tohtorikoulutettava, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsitysten moninaistuminen on muuttanut myös sitä, miten perhe ymmärretään ja millaisia perhe- ja läheissuhteita pidetään kunnon perheinä. Toisaalta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät konventiot aina tuottavat ja rajaavat erilaisia perhe- ja läheissuhteita. Kysymme työryhmässämme, miten perhe- ja läheissuhteiden dynamiikkaa voi ymmärtää sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden suorittamisen näkökulmasta. Miten ollaan vaikkapa hyvä isä, tyttöystävä, lesbouusperheen äiti, etävanhempi tai kämppis? Toivomme työryhmään esityksiä, joissa perhe- ja läheissuhteiden tekemistä tarkastellaan sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden näkökulmasta. Miten suoriudutaan hyvänä perheenä, perheenjäsenenä tai läheissuhteen osapuolena erilaisissa konteksteissa ja perheen tekemisen tasoilla - mediassa, oikeussalissa tai terapiatuolissa, koulussa, vanhainkodissa tai perheiden arjessa? Minkälaisia eroja, hierarkioita ja ristiriitoja - tai yllätyksiä - sukupuolen ja seksuaalisuuden tekemisen konventiot tuottavat erilaisten perheiden ja läheissuhteiden sisälle tai niiden välille? Ohjelma: Torstai Haataja: Seksi pakollisena terveysliikuntana Kolehmainen: Arjen terapeuttiset diskurssit: parisuhde- ja seksuaalineuvonta sukupuolta tekemässä Jurva: Heteroseksuaalisten parisuhteiden konventiot sukupuolihierarkian ylläpitäjänä? Vanhempien naisten kerrontaa parisuhteista nuorempien miesten kanssa Moring: Sateenkaariperhe - kuinka se tehdään? Perheytymisprosessit ja neuvottelun eetos Lahti: Jännitteinen biseksuaalisuus parisuhdepuheessa SEKSI PAKOLLISENA TERVEYSLIIKUNTANA Haataja Marika, YTM, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Sukupuolentutkimuksen oppiaine, Tampereen yliopisto Artikkeliväitöskirjani Sukupuoli ja seksuaalisuus seksologisessa tiedon muodostumisessa koostuu viidestä artikkelista, joissa analysoin seksologista tietokirjallisuutta diskurssianalyyttisesti erilaisista teoreettisista lähtökohdista. Hyödynnän tutkimuksessani feminististä teoriaa, kriittistä heteroseksuaalisuudentutkimusta, ja kriittistä miestutkimusta. Analyysia ohjaavana tutkimustehtävänä on, 14

17 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa millaisina sukupuoli ja seksuaalisuus muotoutuvat sekä merkityksellistyvät seksologisessa tiedontuotannossa. Analyysi kohdistuu sekä niihin merkityssisältöihin, joita seksologinen tieto sukupuolelle ja seksuaalisuudelle tarjoaa että tiedon tuottamisen premisseihin, jotka vaikuttavat seksologisen tiedontuotannon taustalla. Seksuaalinen haluttomuus on yksi keskeinen teema 2000-luvulla julkaistussa seksologisessa tietokirjallisuudessa. Artikkelissa Seksi pakollisena terveysliikuntana tarkastelen seksuaalisen halun luonnollistamisen prosesseja kysyen, miten käsitystä luonnollisesta seksuaalisesta halusta muodostetaan seksologisessa tietokirjallisuudessa. Luonnollisuusaspektin korostaminen tuottaa ymmärrystä seksuaalisesta haluttomuudesta epänormaaliutena. Tarkastelen myös haluttomuuden sukupuolittuneita piirteitä kysyen, millaisia sukupuolittuneita merkityksiä naisten ja miesten haluttomuus teksteissä saa. Analyysin kohteena ovat tekstit, joissa käsitellään seksuaalista haluttomuutta. Kysymys seksuaalisuuden ja medikalisaation suhteesta on tarkastelussani keskeisesti esillä. Seksuaalista halua ja kykyä ylläpitävien lääkkeiden rooli on kasvanut 2000-luvulla. Tästä esimerkkinä potenssilääkkeiden kasvava kulutus. Naisten seksuaalisen haluttomuuden lääkehoidon kehittämiselle on myös esitetty olevan tarvetta. Tarkastelen, mitä vaikutuksia lääketieteellisillä selitys- ja toimintamalleilla on siihen, miten ymmärrys seksuaalisesta ruumiillisuudesta muotoutuu. Medikalisaation voidaan nähdä muovaavan käsitystämme ruumiillisuudestamme. Tarkasteltaessa niitä vaikutuksia, joita medikalisaatiolla on käsityksiimme ruumiillisuudesta, puhutaan biomedikalisaatiosta. ARJEN TERAPEUTTISET DISKURSSIT: PARISUHDE- JA SEKSUAALINEUVONTA SUKUPUOLTA TEKE- MÄSSÄ Kolehmainen Marjo, tohtorikoulutettava, FM, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tarkastelen alustuksessani parisuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyviä neuvomisen käytäntöjä erityisesti sukupuolen tekemisen kannalta. Parisuhde- ja seksuaalineuvontaa lähestyn osana ns. terapeuttista kulttuuria, jonka myötä erilaiset intiimisuhteisiin liittyvät neuvonnan käytännöt ovat lisääntyneet ja johtaneet uusien ammatinkuvien syntyyn. Lähtökohtanani on ajatus neuvonnan käytännöistä niin asiantuntijan kuin asiakkaidenkin suorittamana affektiivisena työnä. Neuvonta pitkälti perustuu immateriaalisten palvelujen tuottamiselle, mutta prosessissa edellytetään usein myös asiakkaiden kokemusten ja tunteiden työstämistä. Alustuksessa pohdin erityisesti arjen terapeuttisia diskursseja, eli niitä tapoja joilla esimerkiksi neuvontapalstoilla ja parisuhdeoppaissa keskustellaan ja neuvotellaan parisuhteista ja seksuaalisuudesta. Olen kiinnostunut siitä, millaiselle käsitykselle sukupuolesta neuvomisen käytännöt perustuvat, ja millaista sukupuolta koskevaa ymmärrystä niissä tuotetaan. Painopiste on teoreettisella pohdinnalla, joskin sitä elävöitetään aineistokatkelmien avulla. Esitän, että kulttuuriset käsitykset sukupuolesta vaikuttavat keskeisesti terapeuttisiin käytäntöihin. Kulttuurinen ymmärrys sukupuolesta ja sukupuolten eroista on keskeisiä ensinnäkin sen kannalta, minkälaiset tilanteet intiimisuhteissa koetaan ongelmaksi. Toisekseen, se ohjaa neuvomisen ja tuen suuntaa. 15

18 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa HETEROSEKSUAALISEN PARISUHTEEN KONVENTIOT SUKUPUOLIHIERARKIAN YLLÄPITÄJÄNÄ? VAN- HEMPIEN NAISTEN KERRONTAA PARISUHTEISTA NUOREMPIEN MIESTEN KANSSA Jurva Raisa, sukupuolentutkimuksen tohtoriopiskelija, YTM, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Esitykseni perustuu työn alla olevaan väitöskirjatutkimukseeni, jossa tarkastelen heteroseksuaalisen parisuhteen sukupuolittuneita konventioita ja niiden yhteyttä sukupuolten hierarkkisten positioiden ylläpitämiseen. Tutkimukseeni haastattelen viisikymmenvuotiaita ja sitä vanhempia naisia, joilla on ollut suhde huomattavasti nuoremman miehen kanssa. Tutkimuksessa kysyn, minkälaisten narratiivien kautta naiset tekevät ymmärrettäviksi kokemuksiaan heteroseksuaalisista parisuhteista, sukupuolesta ja iästä. Tutkimukseni lähtökohtana ovat feministisen tutkimuksen kriittiset analyysit heteroseksuaalisuuden konventioista sekä queer-teorian keskustelut heteronormin vaikutuksesta sukupuolen, seksuaalisuuden ja läheissuhteiden kulttuuriseen jäsentymiseen. Lisäksi feministinen tutkimus on osoittanut, kuinka romanttisen rakkauden kulttuurisia narratiiveja voidaan käyttää peittämään niitä ongelmia, joita naiset heteroseksuaalisissa parisuhteissa kohtaavat. Tästä syystä on mielekästä tarkastella sukupuolta myös parisuhteen ja romanttisen rakkauden yhteydessä. Haastattelemieni naisten voi nähdä asettuvan poikkiteloin heteroseksuaalisten parisuhteiden konventioihin, kuten reproduktion oletukseen, nähden. Esityksessäni käsittelen sitä, minkälaisen panoksen väitöskirjatutkimukseni pyrkii antamaan feministisen tutkimuksen keskusteluihin sukupuolen tekemisestä parisuhteissa. SATEENKAARIPERHE - KUINKA SE TEHDÄÄN? PERHEYTYMISPROSESSIT JA NEUVOTTELUN EETOS Moring Anna, projektipäällikkö, FT, Kaikkien perheiden Suomi -hanke, Monimuotoiset perheet -verkosto Sateenkaariperheen muodostaminen on prosessi, jossa perhettä perustavat ihmiset pohtivat monia erilaisia vaihtoehtoja. Halutaanko lapselle isä, tarvitaanko äitiä? Mistä sukusolut saadaan, kuka synnyttää, miten juridinen vanhemmuus järjestyy, miten lapsen tai lasten arki rakennetaan? Missä lapsi asuu, kuka on lähivanhempi, kuka etävanhempi? Miten talousasiat hoidetaan? Mitä tehdään, jos joku osapuolista kuolee tai vammautuu? Sateenkaariperheille on tuotettu eri tahoilla erilaisia oppaita ja ohjeita näitä pohdintoja evästämään. Nämä tekstit ohjaavat perheitä kohti neuvottelun eetosta, jonka mukaan perhettä perustavien on syytä varautua tuleviin tilanteisiin neuvottelemalla asioista keskenään jo ennen lapsen tai lasten alkuun saattamista. Neuvottelun eetos seuraa perheitä myös perheen perustamispäätöksen jälkeen ja leimaa perheenjäsenten välisten suhteiden kuvauksia niin sateenkaariperheistä kertovissa mediateksteissä kuin perheille suunnatuissa oppaissa. Esitelmässä tarkastellaan sateenkaariperheiden perheytymisprosesseja ja niissä ilmenevää neuvottelun eetosta perheenjäsenten keskinäisten suhteiden ymmärrettävyyden (intelligibility, Butler 2004) ja neuvotteluja kehystävien ihanteiden kautta. Neuvottelun eetoksen nähdään yhtäältä suojaavan perheitä tilanteissa, joissa esimerkiksi lainsäädännön rajoitteet estävät perhettä solmimas- 16

19 TYÖRYHMÄ 3: Kaikki kunnialliset perheet? Sukupuolen ja seksuaalisuuden suorittaminen perhe- ja läheissuhteissa ta sitovia sopimuksia perhesuhteiden pysyvyyden takaamiseksi. Toisaalta neuvottelun eetos tuottaa onnistumisen pakkoa ja vastuuttaa perheen jäseniä itseään perheen toimivuudesta. Perhe, joka ajautuu konfliktiin, ei voi odottaa lain tai yhteiskunnan turvaa neuvottelujen epäonnistuttua. JÄNNITTEINEN BISEKSUAALISUUS PARISUHDEPUHEESSA Lahti Annukka, tohtorikoulutettava, PsM, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Keskustelua parisuhteen muutoksista käydään edelleen vahvasti suhteessa romanttiseen rakkauteen ja avioliittoon. Vaikka esimerkiksi itsellinen elämäntapa, useissa peräkkäisissä parisuhteissa eläminen ja avioerot ovat yleisiä, kahdenvälistä ja elämänpituista parisuhdetta ja avioliittoa sen kulminaatiopisteenä pidetään edelleen muita kunnioitettavampana elämäntapana. Erityisesti eiheteroseksuaalisten suhteiden hyväksyttävyyttä arvioidaan suhteessa tähän normiin. Jo keskustelussa samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta rekisteröityyn parisuhteeseen ja nyt tasaarvoista avioliittoa ajavassa Tahdon kampanjassa homojen ja lesbojen suhteita on puolustettu vetoamalla hetero- ja homoparisuhteiden samanlaisuuteen ja homo- ja heterorakkauden yhtäläiseen arvoon. Minua kiinnostaa, miten sukupuolieron luonnollisuutta korostavan heteroseksuaalisen matriisin (Butler 1990) kyseenalaistavat tai sen suhteissaan ylittävät haastateltavat tekevät suhteitaan ymmärrettäväksi tässä suhteellisen kapeassa kulttuurisessa merkityshorisontissa. Miten esimerkiksi yliseksuaalisena ja promiskuiteettisena pidetty biseksuaalisuus sopii puheeseen tavallisista parisuhteista? Ei ilman jännitteitä. Haastattelemani bi-naiset ja heidän kumppaninsa puhuivat suhteistaan haastatteluissa korostaen niiden tavallisuutta ja samanlaisuutta suhteessa heteroseksuaaliseen normiin. Naisen biseksuaalisuudesta puhuminen kuitenkin myös tuotti jännitettä parien suosimaan puhetapaan kestävästä parisuhteesta ja asetti neuvottelun alaiseksi parisuhdetta keskeisesti määrittävän kahdenvälisyyden ja tulevaisuuteen suuntautuneisuuden joko bi-naisen tai hänen kumppaninsa mielessä tai haastatteluvuorovaikutuksessa. Toisaalta niin sanotun kuvitteellisen kolmannen ilmaantuminen osaan suhteista myös laajensi ideaa kahdenvälisestä parisuhteesta. 17

20 TYÖRYHMÄ 4: Työn ja hoivan yhteensovittaminen suoritusyhteiskunnassa? TYÖRYHMÄ 4: TYÖN JA HOIVAN YHTEENSOVITTAMINEN SUORITUSYHTEISKUNNASSA? Koordinaattorit: Armi Mustosmäki, YTM, KTM, tohtorikoulutettava, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, / Mia Tammelin, YTT, yliopistonlehtori, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, Työn ja hoivan yhteensovittamisen keskusteluissa usein esiin nousevat riskit, joita työelämän muutos perheille ja hyvinvoinnille asettaa. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet myönteiset kuvaukset tasapainon kokemuksista ja onnistuneista työpaikkatason järjestelyistä. Työelämän muutosta kuvaavat tilastolliset analyysit eivät enää 2010-luvulla yksiselitteisesti tue kuvaa kiireen ja epävarmuudesta lisääntymisestä: esimerkiksi määräaikaiset työsopimukset ja epätyypilliset työajat eivät ole merkittävästi lisääntyneet. Tutkimukset kertovat myös perhearvojen, vanhemmuuden ja hoivan arvostuksen noususta. Työryhmässä olemme kiinnostuneita siitä, mitä uusia ja vanhoja ongelmia työssäkäyvät vanhemmat kohtaavat yhdistäessään työn, perheen ja muut elämänalueet? Miten työ puolestaan tukee hyvää perhe-elämää? Miten työelämän tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet näkyvät perheiden arjessa? Työryhmään toivotaan sekä empiirisiä että teoreettisia esityksiä, joissa käsitellään työn ja hoivan välisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmässä voi esittää valmiiden tutkimusten ohella myös tutkimusten tai projektien suunnitelmia. Ohjelma: Torstai Silfver-Kuhalampi: Työssäkäynnin ohessa tapahtuva omais- ja läheishoiva: miten hoivaajien jaksamista voidaan työkäytäntöjen avulla tukea? Ropponen ym.: Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevat interventiot organisaatioissa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus elämänkaarinäkökulmasta Vesterinen ym.: Ansiotyön ja läheisen hoitamisen yhteensovittaminen Känsälä ym.: Työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt työpaikoilla kolmen kyselyn valossa Perjantai Anttila ym.:tyätä 24/7? Mitä ajankäyttötutkimukset kertovat työn ajoituksen muutoksesta? Oinas ym.: Epäsosiaaliset työajat ja perheen arki kahden työllisen perheissä Nätti ym.: Temporal flexibility of work and its impact on later life 18

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä

Lisätiedot

MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä

MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä Suomen Akatemia ASU-LIVE vuosiseminaari, 21.-22.10.2013, Työväenmuseo Werstas, Tampere MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos,

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Sateenkaariperheet asiakkaina

Sateenkaariperheet asiakkaina 9.10.2013 Sateenkaariperheet asiakkaina Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kaksi hyvin

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät 3.-4.11.2010, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot