LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2010-2012"

Transkriptio

1 EURAN KUNTA KÖYLIÖN KUNTA SÄKYLÄN KUNTA LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Lastensuojelulaki (417/2007) 12

2 SISÄLLYSLUETTELO 2(29) 1. JOHDANTO 3 2. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN LAATIMINEN PROSESSINA Lastensuojelun suunnitelma prosessina Suunnittelutyöryhmä 5 3. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA PYHÄJÄRVISEUDULLA, NYKYTILAN KUVAUS Väestöön sekä asumiseen, koulutustasoon ja työllisyyteen 6 liittyviä tietoja 3.2. Terveydenhuolto Opetustoimi Kulttuuri- ja kirjastotoimi Nuoriso- ja liikuntatoimi Sosiaalitoimi Päivähoito Perheneuvola Lastensuojelu Poliisi Poliisin hälytystehtävät Rikokset ikäryhmittäin Seurakunta LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA PALVELUJEN KEHIT- TÄMINEN 4.1. Peruspalvelut ja ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu KONKREETTISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SUUNNITELMAN VIEMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON, SEURANTA JA ARVIOINTI 6.1. Suunnitelman vieminen päätöksentekoon Seuranta Arviointi 28 Lähteet Liitteet

3 1. JOHDANTO 3(29) Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Maaliskuun alusta 2010 lakiin tuli joitakin tarkennuksia ja muutoksia. Pyhäjärviseudun kunnat Eura, Köyliö ja Säkylä tekevät tiivistä yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kiukaisten kunta liittyi Euraan alkaen. Koko Pyhäjärviseudun kuntaliitoksen oli tarkoitus toteutua , mutta tämä liitos peruuntui. Kuntaliitoksen valmistelun yhteydessä laadittuun strategiaan on kirjattu uuden kunnan arvona asukaslähtöisyys ja siihen liittyen erityisesti lasten ja nuorten palvelujen laadun huomioiminen toiminnan suunnittelussa. Strategian periaatteet on kuntaliitoksen peruuntumisesta huolimatta syytä pitää voimassa. Valtakunnallisesti on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) ajalla Siihen liittyen on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueen kunnissa käynnistetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamista koskeva Remonttihanke. Osana tätä hanketta Pyhäjärviseudulle aloitettiin psykososiaalisten palvelujen kehittämistä koskeva pilotti. Suunnitelman tekemisessä on käytetty tausta-aineistona seuraavia strategioita/ohjelmia: Eura 2015 strategian luonnos Säkylän-Köyliön päihde-ja mielenterveyssuunnitelma Euran mielenterveyssuunnitelma Rauman seudun kuntien lapsipoliittinen ohjelma Euran kulttuuritoimen lasten ja nuorten kulttuuristrategia LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN LAATIMINEN PROSESSI- NA Lastensuojelulaki (417/2007) 12 : Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

4 Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: 4(29) antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä (Taskinen, Sirpa: Lastensuojelulaki (417/2007) Soveltamisopas. STAKES ). Lastensuojelun suunnitelmaa laadittaessa tavoitteena on käydä yhteistä keskustelua kuntien eri palvelualueiden kesken ja löytää lastensuojeluun näin yhteinen strateginen suunta voimavarojen tehokkaan käytön suunnitteluun sekä pohdintaan. Lastensuojelun palvelujärjestelmän strategisessa keskustelussa lähtökohtana tulee olla lastensuojelulain keskeiset tavoitteet: Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Varhainen tuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Strateginen suunnittelu tulee tehdä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja eri toimijatahojen tiiviinä yhteistyönä, jolloin hyödynnetään: Nykytilannetta kuvaava tieto Eri toimijoiden kokemuksellinen tieto siitä, mikä toimii ja missä kohtaa ovat erityiset riskit ja kriittiset pisteet, joihin tarvitaan muutosta Kuntalaisten kuuleminen Eri toimijatahojen tiivis yhteistyö Suunnitelma päätettiin rajata alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin.

5 2.1. Lastensuojelun suunnitelma prosessina 5(29) NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI LASTENSUOJELUN STRATEGI- NEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET, EHDOTUKSET JA TOIMET PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA 1) lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut 3) lastensuojelun tarve kunnassa 4) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä 5) lastensuojeluun varattavat voimavarat 6) yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7) suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien työntekijöiden, järjestöjen ja muitten palvelutuottajien paikallistuntemus sekä asiakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja tiedot on tärkeää hyödyntää suunnitelman laadinnassa. Kuntien hallintokuntien omaa tiedonkeruuta ja valtakunnallisia tilastotietoja voidaan käyttää arvioitaessa kuntakohtaista tilannetta ja verrattaessa naapurikuntiin ja valtakunnallisiin keskiarvoihin. Lastensuojelun suunnitelmapohja sisältää linkit keskeisimpiin valtakunnallisiin tilastoihin. Laaditaan kuvaus ja analyysi kuntalaisten käytettävissä olevasta palvelujärjestelmästä, olemassa olevista ja tarvittavista voimavaroista. Kuinka paljon voimavaroja suunnataan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen palveluittain? Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun osalta kuinka paljon kohdennetaan avohuollon ja sijaishuollon palveluihin? Tarvitaanko voimavarojen uudelleen kohdentamista ja mahdollisia lisäyksiä? Miten suunnitelmaan kirjattavien lastensuojelun kehittämistoimien vaikutuksia arvioidaan? Suunnitelma ja tarvittavat toimet otetaan osaksi kuntaja taloussuunnitelmaa. Toteutusta seurataan ja tarkistetaan määräajoin suunnitelman mukaisesti Suunnittelutyöryhmä Pyhäjärviseudun kuntien kunnanhallitukset ovat sosiaali/perusturvalautakuntien ehdotuksesta nimenneet suunnitelman laatimista varten moniammatillisen työryhmän, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Ahtola Vesa, Kauttuan koulun rehtori, Eura Anttila Sointu, psykologi, Pyhäjärviseudun perheneuvola, alkaen Laine Noora, alk. ei edustajaa Miika Reija, sosiaalityöntekijä, Säkylä Rouhiainen Taru, terveydenhoitaja, Eura Saarenketo Markus, nuorisotyönohjaaja, Köyliön seurakunta Savolainen Maria, Panelian koulun rehtori, Eura Vainio Ritva, perusturvajohtaja, Köyliö Valtonen Tarja, johtava sosiaalityöntekijä, Eura Suunnitelmaprosessin aikana on pidetty tiedotus ja keskustelutilaisuus yhteistyökumppaneille Pyhäjärviseudun nuorisoparlamentin edustajat olivat kuultavina asian johdosta Lisäksi Eurassa järjestettiin koulutus- ja perusturvalautakuntien yhteisseminaari , jolloin kes-

6 6(29) kusteltiin lasten- ja nuorten hyvinvoinnista ja suunnitelman laatimisesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tämänhetkisestä tilanteesta on lisäksi järjestetty asukkaille nettikysely kaikkien kolmen kunnan kotisivulla. Kyselyn vastaukset on koottu sellaisenaan suunnitelman liitteeseen. (Liite 1) 3. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA PYHÄJÄRVISEUDULLA, NYKYTILAN KUVAUS Työryhmä keskittyi aluksi pohtimaan ja määrittelemään lasten ja nuorten hyvinvoinnin arvioinnin pohjana käytettäviä indikaattoreita. Liikkeelle lähdettiin Rauman seudun lapsipoliittisen ohjelman jatkotyöskentelyssä syntyneistä indikaattoreista. Indikaattoritietojen kerääminen osoittautui kuitenkin alun perin arvioitua hankalammaksi. Niinpä työryhmä päätyikin siihen, että yhteismitallisten lasten ja nuorten hyvinvointia alueella parhaiten kuvaavien indikaattoreiden luominen ja hyvinvointitiedon kerääminen on yksi toimenpide-ehdotus jatkotyöskentelyyn. Seuraavassa on selvitetty lasten ja nuorten nykytilannetta Pyhäjärviseudun kunnissa Väestöön sekä asumiseen, koulutustasoon ja työllisyyteen liittyviä tietoja Pyhäjärviseudun kuntien asukasluku oli yhteensä (Eura , Köyliö ja Säkylä 4 763). Alkuvuoden 2009 aikana kuntien yhteenlaskettu asukasluku on ollut hienoisessa laskussa. Tilastokeskuksen vuoden 2007 ennusteen mukainen väestökehitys alueen kunnissa on seuraava: Kunta Eura Köyliö Säkylä Yhteensä Väestökehitys ikäryhmittäin on ennusteen mukaan seuraava: Väestöllinen huoltosuhde (lapsia ja ikäihmisiä 100 työikäistä kohti) on ennusteen mukaan seuraava: Kunta Eura 63, ,1 90,4 Köyliö 63,1 78,4 87,2 87,2 Säkylä 59,1 78, ,1 Kuntien väestöstä noin 80 % asuu tällä hetkellä taajamissa, joista suurimmat ovat Euran ja Säkylän keskustaajamat. Alue on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja suhteellisesti Suomen teollistuneimpia sekä muodostaa luonnollisen työssäkäyntialueen, jossa työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Suurin osa alueen asukkaista asuu pientaloissa. Alueen asukkaiden asumismuodot jakautuvat seuraavan taulukon mukaisesti: pientalo kerrostalo rivitalo muu yht. Kunta Eura Köyliö Säkylä

7 7(29) Pyhäjärviseudun kunnille on ominaista kyläkeskusten aktiivinen toiminta. Lisäksi alueella on hyvät mahdollisuudet monenlaiseen harrastustoimintaan. Liikuntapaikkojen määrä, laatu ja monipuolisuus on Pyhäjärviseudun alueella erinomainen. Merkittävimpien liikuntapaikkojen etäisyydet taajamien välillä on suurimmillaan km. Pienempien, mutta alueellisesti merkittävien liikuntapaikkojen määrä, laatu ja saavutettavuus on hyvä. Myös päiväkotien pihat ja kylien leikkikentät ovat lapsiperheiden käytettävissä. Väestön koulutustasoa kuvataan peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrällä. Vuoden 2007 loppuun mennessä koko maassa oli henkeä suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 65 prosenttia. Pyhäjärviseudun kuntien alueella vastaava prosentti on 57 %. Eura Köyliö Säkylä 15 vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiasteen tutkinto Alin korkea-asteen tutkinto Alempi korkeakouluasteen tutkinto Ylempi korkeakouluasteen tutkinto Tutkijakoulutusasteen tutkinto Pyhäjärviseudun kunnissa työttömyysaste on viime vuodet ollut maan keskitasoa parempi. Vuoden 2009 lopun työllisyyskatsauksen mukaan Pyhäjärviseudun kuntien keskimääräinen työttömyysaste oli 7,4 %. Työttömyysaste Satakunnan ELY-keskuksen kuntien alueella vastaavana ajankohtana oli 12,3 %. Työttömiä työnhakijoita alueella oli yhteensä 725 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita 95 henkilöä. Yli 50- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli 267 henkilöä Terveydenhuolto Perusterveydenhuoltopalvelut järjestetään Eurassa kunnan omana toimintana ja Köyliössä ja Säkylässä näiden kuntien yhteisessä perusterveydenhuollon kuntayhtymässä. Kuntien tarjoamat terveydenhuollon palvelut lapsiperheille ovat mm. neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuoltopalvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Neuvolapalvelut Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvola Perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on neuvoa seksuaaliterveyteen ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa sekä myös raskauden suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Äitiysneuvolan tavoitteena on edistää tulevan perheen hyvinvointia ja terveyttä. Neuvola edistää terveellisiä elämäntapoja, auttaa valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä. Äitiysneuvolan tehtävänä on lisäksi valmentaa vanhemmat synnytykseen, raskausajan pulmien tunnistamiseen ja tarvittaessa äidin jatkohoidon järjestäminen. Raskaana olevista naisista lähes kaikki käyvät neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Se on edellytyksenä myös äitiysavustuksen saamiselle. Suositusten mukaan raskaana oleva käy äitiysneuvolan terveydenhoitajan /lääkärin tarkastuksessa vähintään 11 kertaa, mikäli raskaus sujuu normaalisti. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee 1-2 kotikäyntiä. Lastenneuvola Lastenneuvolan tavoitteena on edistää lasten terveyttä ja perheiden hyvinvointia. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan alle kouluikäisten lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Neuvolassa pyritään huomioimaan lapsiperheen ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pyritään ohjaa-

8 8(29) maan tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Neuvola tukee vanhempia kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa ja myös parisuhteen hoitamisessa. Tämänhetkisten suositusten mukaan neuvolaikäisille suoritetaan vähintään 16 määräaikaistarkastusta. Euran, Köyliön ja Säkylän alueella käytännöt terveydenhoitajien ja lääkärien tekemien terveystarkastusten sisällöstä, ajankohdasta ja lukumäärästä vaihtelevat jonkin verran. Noin puolet tarkastuksista tehdään alle 1-vuotiaille. 4- tai 5-vuotiaille tehtävät terveystarkastukset ovat laajempia. Niihin sisältyy lapsen fyysisen terveydentilan seurannan lisäksi tarkempi eri alueitten kehitysarvio (esim. kongnitiivinen, sosiaalinen, motorinen) Lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee myös kotikäynnin synnytyksen jälkeen. Osassa neuvoloita tehdään kotikäynti myös leikki-ikäisen kotiin. Lapsi saa neuvolassa myös rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen kanssa suunnitellusti. Yhteistyötahoja ovat mm. päivähoidon henkilöstö, perheneuvola, terveyskeskuspsykologi, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijät ja seurakunnan lapsityö. Euran alueella on yhteistyössä sosiaalitoimen perhetyöntekijän ja perheneuvolan kanssa järjestetty vertaistoimintaa "esikoisäideille". Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Terveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltoryhmään ja pyrkii omalta osaltaan edistämään terveellistä kouluympäristöä. Erityisissä ongelmatilanteissa, esim. kiusaaminen tai lapsen muut ongelmat toiminta malleista sovitaan yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa. Tämän hetkisen laatusuosituksen mukaan terveydenhoitajan ja lääkärin tulee tehdä oppilaalle peruskoulun aikana vähintään 3 laajaa terveystarkastusta. Alueellamme nämä tarkastukset suoritetaan peruskoulun 1., 5. ja 8. luokilla. Suosituksen mukaan kouluterveydenhoitajan tulisi tavata jokainen oppilas vuosittain. Siihen tavoitteeseen alueellamme ei kaikilla kouluilla päästä. Kaikkiaan peruskoulun aikana järjestetään vähintään 5 tarkastusta. Kouluterveydenhuollossa oppilaita ohjataan terveisiin elämäntapoihin. Kiinnitetään huomiota mm. riittävään yöuneen, ulkoiluun, monipuoliseen ruokailuun, oppilaiden painonhallintaan, päihteiden käyttöön, mielenterveyteen, väkivaltaan ja koulukiusaamiseen sekä seksuaaliterveyteen. Lukiossa tämän hetkisen laatusuosituksen mukaan terveydenhoitajan ja lääkärin tulee tehdä opiskelijalle yksi terveystarkastus opiskelun aikana. Tämä suositus toteutuu alueellamme Opetustoimi Kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus Pyhäjärviseudun kunnat tuottavat laadukkaita, kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia kasvatus- ja opetuspalveluja sekä luovat edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Kasvatus- ja opetuspalvelut luovat suotuisat edellytykset lasten ja nuorten tasapainoiseen henkiseen ja fyysiseen kasvuun toimien yhteistyössä lasten ja nuorten vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. Toiminnan lähtökohtana on kansallisten arvojen pohjalta ohjata ja tukea lasten ja nuorten kasvua empaattisiksi, toisista ihmisistä, itsestään ja ympäristöstään vastuun kantaviksi nuoriksi. Oppiminen ja itsensä kehittäminen on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus ikään katsomatta. Eura Eurassa on lukuvuonna seitsemän perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6) opetusta antavaa koulua. Perusopetuksen ylempien vuosiluokkien (7-9) opetuksesta vastaavat Euran yhteiskoulu ja Kiukaisten yhteiskoulu. Kirkonkylän koulun erityisluokilla annetaan luokkamuotoista erityisopetusta

9 9(29) kehitysvammaisille sekä laaja-alaisista oppimisen ja hahmottamisen vaikeuksista kärsiville lapsille ja nuorille. Kännön koulussa toimii viisi erityisluokkaa. Euran yhteiskoulun yhteydessä on pienopetusryhmä, jossa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta (erityisesti esy) ja lyhytkestoisempaa osa-aikaista erityisopetusta tai muita henkilökohtaisen opetussuunnitelman edellyttämiä tukitoimia. Kirkonkylän koulun yhteydessä on niin sanottu alkuluokka, joka on 1. luokan pienryhmä. Kauttuan koulun yhteyteen on perustettu pienopetusryhmä erityisiä opetusjärjestelyitä varten. Toiminta tulisi saada vakinaiseksi, erityisluokanopettajan viran perustaminen (ensisijaisena sijoituskohteena Kauttuan koulu) on perusteltua. Perusopetuksessa annettavassa osa-aikaisessa erityisopetuksessa on kuusi erityisopettajaa. Heidän työaikansa jakaantuu kunnassa oppilaiden tarpeiden mukaan lukuvuosittain tehtävän suunnitelman mukaisesti. Eurassa tekninen toimii vastaa kiinteistöjen hoidosta. Ruokapalveluhenkilöstö on siirtynyt lähtien perustettuun ruokapalveluyksikköön. Lukuvuosi : Luokat oppilasmäärät Perusopetuskoulut: Euran yhteiskoulu luokat Hinnerjoen koulu luokat Honkilahden koulu luokat Kauttuan koulu luokat Kirkonkylän koulu luokat Kirkonkylän erityisluokat luokat esi-9 22 Kiukaisten koulu luokat Kiukaisten yhteiskoulu luokat Kännön koulu erityiskoulu luokat Panelian koulu luokat Sorkkisten koulu luokat ==== peruskoululaisia 1358 Köyliö Köyliössä on lukuvuonna kolme perusopetusta antavaa koulua. Kouluilla on yhteinen kiertävä erityisopettaja, muut erityisopetuksen palvelut ostetaan ostopalveluna Eurasta ja Säkylästä. Lukuvuosi : Luokat Oppilasmäärät Perusopetuskoulut: Kepolan koulu luokat Lallin koulu luokat Vuorenmaan koulu luokat ==== peruskoululaisia 299 Säkylä Säkylässä on lukuvuonna neljä perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavaa koulua. Säkylän yhteiskoulussa ovat perusopetuksen luokat 7 9. Isosäkylän koulussa toimii kaksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmää (1-6 luokat) ja Säkylän yhteiskoulussa yksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmä (7-9 luokat). Pienryhmissä on oppilaita myös Pöytyän ja Köyliön kunnista, joille Säkylän kunta myy erityisopetuspalveluja. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 1-6 luokkien kouluissa kiertävä erityisopettaja sekä 7-9 luokilla laaja-alainen erityisopettaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä vaihtelee kouluissa lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Koulukiinteistöjen hoidosta ja siivouksesta vastaa Säkylässä tekninen toimi. Siivouskulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja, mutta muut kiinteistökulut kuuluvat koulujen ulkoisiin menoihin Ruokapalveluhenkilöstö on osa koulujen henkilöstöä ja ruokapalveluihin liittyvät kulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja.

10 Lukuvuosi Luokat Oppilasmäärät (29) Perusopetuskoulut: Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Säkylän yhteiskoulu ==== peruskoululaisia 446 Erityisopetus Erityisopetukseen vaikuttavia seikkoja: -erityisoppilaiden määrä on kasvanut -pätevän henkilöstön rekrytointi -erityisopetuksen yhtenäistäminen -erityisoppilaiden lisääntymisen myötä kasvaa koulunkäyntiohjaajien määrä Eura Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Perusopetuksen toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan ehkäisee tukipalvelujen tarvetta. Erityisopetuksen kehittämisen lähtökohtana on erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Mikäli opetusta ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen erityisopetusta antaviin erityisluokkiin, erityiskouluun tai yleisopetuskoulujen yhteydessä toimiviin pienopetusryhmiin. Koulun myönteinen ilmapiiri, käytössä olevat opetusmenetelmät, opetukselliset järjestelyt ja oppilashuoltotyö, asiantuntijoiden apu ja tuki sekä yhteistyö huoltajien kanssa muodostavat edellytykset huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevasta oppilaasta. Erilaiset tukimuodot Oppilaan tukemisella varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tukimuodot on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan henkilökohtaisia oppimisen edellytyksiä ja joilla voidaan tukea hyvinkin erilaisista syistä johtuvia ja eri lailla ilmeneviä koulunkäyntivaikeuksia. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki. Eurassa käytetään seuraavia tukimuotoja: opetuksen eriyttäminen tukiopetus osa-aikainen erityisopetus oppimissuunnitelma oppimäärän yksilöllistäminen (HOJKS) erityisluokkaopetus koulunkäyntiohjaaja oppilashuoltoryhmä kouluterveydenhoitaja koulupsykologi koulukuraattori (virka ehdotetaan perustettavaksi) muut tukipalvelut Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevalle, maahanmuuttajaoppilaalle ja opinnoissaan nopeammin edistyvälle oppilaalle. Siinä kuvataan miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvatuksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan vahvuudet, erityistavoitteet ja opetusjärjestelyt. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, se korvaa oppimissuunnitelman.

11 11(29) Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta, jota järjestetään muun opetuksen ohessa yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Kouluissa voi olla pienryhmiä, joissa erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee eri oppiaineita erityisopettajan opetuksessa, sovitun aikataulun mukaan. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus pyritään ensisijaisesti järjestämään integroituna yleisopetuksessa riittävin tukitoimin ja resurssein. Mikäli oppilaan opiskelu yleisopiskelun yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Eurassa luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Kännön koulussa, Kirkonkylän koulun yhteydessä olevilla erityisluokilla sekä Euran yhteiskoulun yhteydessä olevassa erityisluokassa. Oppilaiden, joilla on pidennetty oppivelvollisuus, opiskelu tapahtuu pääosin Kirkonkylän koulun erityisluokilla. Muut tukitoimet Kauttuan koululle on muodostettu pienopetusryhmä. Honkilahden ja Hinnerjoen kouluilla on Kelpohankkeen avustuksella muodostettu erityisiä opetusjärjestelyjä lukuvuodeksi Kirkonkylän koulun yhteydessä toimii ns. alkuluokka, johon voivat sijoittua erityistä tukea tarvitsevat 1. luokan yleisopetuksen oppilaat Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on HOJKS:ssa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisen oppilaan opetus järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat: 1. motoriset taidot 2. kieli ja kommunikaatio 3. sosiaaliset taidot 4. päivittäisten toimintojen taidot 5. kognitiiviset taidot Motorisia taitoja opittaessa vahvistetaan oppilaan kehon tuntemista sekä edistetään kokonais- ja hienomotorisia taitoja. Kommunikaatiotaitoja oppimalla autetaan oppilasta ilmaisemaan itseään, elämyksiään ja kokemuksiaan, ymmärtämään erilaisia ilmauksia ja käyttämään vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja. Sosiaalisten taitojen oppimisen tunteminen on kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetuksen tarkemmat tavoitteet ja sisällöt Eurassa on määritelty Kirkonkylän koulun erityisluokkia koskevassa opetussuunnitelmassa. Köyliö Köyliön kunnassa on yksi yhteinen erityisopettajan virka ja viranhaltija kiertää kolmessa kunnan peruskoulussa määräpäivinä. Luokkamuotoista erityisopetusta ei Köyliössä tällä hetkellä ole tarjolla, vaan se hoidetaan ostopalveluna. Köyliöllä on sopimus erityisopetuksen järjestämisestä seuraavien naapurikuntien yksiköiden kanssa: Säkylä, Isosäkylän koulu 1-6 Säkylän Yhteiskoulu 7-9

12 Euran yhteiskoulu, pienopetusryhmä Euran Kirkonkylän koulu erityisluokat Huittinen, Lauttarannan koulu, EHA 2 12(29) Säkylä Erityisopetuksen tavoitteet Erityisopetuksen tavoitteena on erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Kiertävän erityisopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan sekä koulunkäyntiohjaajien antama ohjaus ovat keskeisiä tukimuotoja. Säkylän yhteiskoulussa oppilaiden on mahdollista lisäksi saada sopeutumis- ja käyttäytymisongelmissa toiminnanohjausta koulunkäyntiohjaajalta, jolla on neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Mikäli opetusta ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen yhteydessä toimiviin erityisopetusta antaviin pienryhmiin. Pienryhmä koostuu yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan etenevistä oppilaista. Osa-aikainen erityisopetus Kiertävä erityisopettaja Alakoulujen osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolehtii kiertävä erityisopettaja. Kiertävän erityisopettajan tehtäväaluetta ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksien ohjaamisen, matematiikan erityisopetuksen sekä puheopetuksen lisäksi tarjota mahdollisuuksien mukaan osa-aikaista pienryhmäopetusta muuta erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Samanaikaisopetus ja luokanopettajan tukeminen erityisoppilaan opetuksessa ovat myös keskeistä toimintaa. Kiertävän erityisopettajan palvelut tukevat samalla koulujen yleisopetusta. Laaja-alainen erityisopetus Säkylän yhteiskoulussa luokilla 7 9 toimii laaja-alainen erityisopettaja. Oppilaiden on mahdollista saada laaja-alaisessa erityisopetuksessa osa-aikaista erityisopetusta aineissa, joissa heillä on oppimisen ongelmia. Osalla laaja-alaisen erityisopetuksen oppilailla on yksilöllistetty opetussuunnitelma yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Luokkamuotoinen erityisopetus Isosäkylän koulussa ja Säkylän yhteiskoulussa toimivat luokkamuotoisen erityisopetuksen ryhmät. Vuosiluokkien 1-6 opetus järjestetään Isosäkylän koulussa ja vuosiluokkien 7-9 opetus Säkylän yhteiskoulussa. Erityisluokkien sijoittaminen yleisopetuksen kouluihin mahdollistaa oppilaan edellytysten mukaisen integroinnin yleisopetuksen ryhmiin. Tarvittaessa erityisopetuksen pienryhmiä voi käyttää myös yleisopetuksen oppilaiden tukimuotona. Luokkamuotoiseen erityisopetukseen siirretyille oppilaille on laadittu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esiopetus järjestetään Keskustan päiväkodissa. Perusopetuspalvelut ostetaan Euran kunnalta, ja oppilaat suorittavat oppivelvollisuutensa Kirkonkylän koulussa Eurassa. Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ja se tukee koulun perustehtävää: opetus- ja kasvatustyötä. Oppilashuollon avulla ennaltaehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puututaan niihin. Varhaisen työn tukemisessa voidaan käyttää huolilomaketta. Tavoitteena on edistää oppimisympäristön turvallisuutta, työyhteisön hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytyminen. Opetustyön ja oppilashuollon yhteistyön sujuvuus sekä luottamuksellinen yhteistyö kodin kanssa edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Lukiossa oppilashuollosta käytetään nimitystä opiskelijahuolto ja lukion opiskelijahuoltoon liittyvät tehtävät ja tavoitteet on tarkemmin määritelty lukion opetussuunnitelmassa.

13 Lukio-opiskelu: 13(29) Eura: Eurassa on kaksi lukiota, Euran lukio ja Kiukaisten lukio, jotka on hallinnollisesti yhdistetty toisiinsa. Tarkoituksena on että koulukeskuksen peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen yhteydessä lukiot yhdistetään. Kuntaliitossopimuksen mukaisesti lähtökohtana on, että Kiukaisten lukioon otetaan opiskelijoita vielä lukuvuonna Kiukaisten lukiossa on noin 60 opiskelijaa ja Euran lukiossa 160 opiskelijaa (2010 tilanne). Lukiolain mukaisesti lukiokoulutuksen tavoite Eurassakin on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Lukiokoulutuksen järjestämisessä on pyritty siihen, että mahdollisimman moni euralainen lukiolainen voisi valita oman paikkakuntansa lukion. Tavoitteena on ollut pitää kurssitarjonta riittävän laajana, niin että opiskelija voi valita häntä kiinnostavia ja hänen jatko-opintojensa kannalta tärkeiden oppiaineiden kursseja riittävästi. Tähän tavoitteeseen on päästy mm. lukioiden yhteisellä kurssitarjonnalla. Euran lukiossa on pyritty tarjoamaan mahdollisuus yhdistää tavoitteellinen kilpaurheilu (mm. lentopallo, jalkapallo ja karate) lukio-opiskeluun. Kiukaisten lukiossa puolestaan on tarjottu lisäkursseja hevosurheilussa ja hevostenhoidossa. Molempien lukioiden vahvuutena on pienehkön opiskelijamäärän mukanaan tuoma yhteisöllisyys sekä yksilöt huomioiva opetus ja ohjaus. Lukioiden yhdistymisvaiheessa kiinnitetään huomiota siihen, että ko. etuja ei menetetä. Lukioiden opiskelijahuoltoon kuuluvat mm. ryhmänohjaus, opinto-ohjaus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, opiskelijan erityinen tuki ja muut tukipalvelut sekä opiskelijahuoltotyöryhmän toiminta. Opiskelijahuolto on järjestetty molemmissa yksiköissä pitkälle samalla tavalla, mutta myös eroja löytyy. Niin kauan kuin yksiköt toimivat erillisinä ei tavoitteena ole yhdenmukaistaa käytäntöjä vaan kehittää koulujen opiskelijahuoltoa niiden omista lähtökohdista mm. yhteistyötä lisäämällä. Koulun koko luonnollisesti vaikuttaa opiskelijahuollon järjestämiseen. Koulujen yhdistämisen yhteydessä pyritään hyödyntämään kummankin koulun parhaat käytänteet. Yksi konkreettinen puute lukion opiskelijahuollossa on päätoimisen opinto-ohjaajan puute sekä lukion erityisopetuksen järjestäminen. Lukioiden fyysisen yhdistämisen jälkeen tulisi Euran lukiossa olla päätoiminen opinto-ohjaajan virka. Erityisopetus tulisi järjestää niin, että jollakin kunnan erityisopettajalla olisi vastuunaan lukion erityisopetus. Molemmissa lukioissa on käytössä ryhmänohjausjärjestelmä, joka vastaa perusopetuksen luokanvalvojajärjestelmää. Ryhmänohjaaja nimensä mukaisesti ohjaa opiskelijoitaan lukio-opinnoissa sekä henkilökohtaisesti että ryhmänohjaustuokioissa. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu myös yhteydenpito kodin ja koulun välillä, opiskelijoiden haastattelu, heidän auttamisensa valintojen teossa ja muidenkin opiskelijaa askarruttavien asioiden selvittäminen. Lukioissa ei ole päätoimisia opinto-ohjaajia, vaan tehtävät on jaettu opettajille. Molemmissa lukioissa tarjotaan kaksi opinto-ohjauksen kurssia, joista yksi on pakollinen. Lisäksi opinto-ohjaukseen kuuluu henkilökohtainen opinto-ohjaus. Opinto-ohjaukseen kuuluu opiskelijan tukeminen lukio-opinnoissa (mm. opiskelutekniikka) sekä jatko-opintomahdollisuuksien ja ammattien esittely. Lukion opiskelijoiden kannalta olisi tärkeää, että Euran lukiossa olisi päätoimisen opinto-ohjaajan virka. Sopivaksi opinto-ohjaajien määräksi lukioihin suositellaan yhtä opinto-ohjaajaa alkavaa 200 opiskelijaa kohti. Lukioissa on yhteensä yli 200 opiskelijaa.

14 14(29) Lukion opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainiltoja vähintään kerran lukuvuodessa. Tarvittaessa vanhempainiltoja on järjestetty enemmän. Kodin ja koulun välinen yhteistyö liittyy usein opintoihin liittyviin ongelmiin. Yhteistyön tavoitteena on kuitenkin aina opiskelijan edun ajaminen positiivisessa hengessä. Lukiolaiset tarvitsevat terveydenhoitajan, koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluja. Näiden palvelujen tarve voi kuitenkin vaihdella melko paljon. Myös lukion erityisopetukseen on silloin tällöin tarvetta. Tavoitteena tulee olla se, että kaikkia näitä palveluja voidaan tarjota riittävästi myös lukiolaisille. Molemmissa lukioissa toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Kiukaisten lukiossa ryhmä on yhteinen yhteiskoulun kanssa. Myös opettajainkokouksissa usein käsitellään samantyyppisiä opiskelijan ongelmia Kulttuuri- ja kirjastotoimi Kulttuuritoimen keskeisenä toimintaa ohjaavana periaatteena on innostaa lapsia ja nuoria kokeilemaan erilaisia asioita kulttuurin saralla ja toisaalta edistää mahdollisuuksia kulttuuri- ja taidekasvatukseen. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintoja järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa ja toimintaan haetaan aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa pyritään hyödyntämään Satakunnan monipuolista ammattitaitelija- ja asiantuntijaverkostoa. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii Satakunnan lastenkulttuuriverkosto. Rauman seudulle on laadittu kulttuuristrategia vuosille Jokaisella alueen kunnalla on strategiassa oma osio, johon sisältyy kuntakohtaiset lapsia ja nuoria koskevat painopistealueet. Kirjastot tarjoavat kuntalaisille kirjasto- ja tietopalveluja, yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien jatkuvaan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Perustehtävien ohella kirjastot järjestävät tiedonhaun opetusta, kirjavinkkausta, lastenkirjastotyötä sekä erilaisia tapahtumia pääasiassa yhteistyössä kunnan kulttuuritoimen ja muiden toimijoiden kanssa Nuoriso- ja liikuntatoimi Kuntien nuoriso- ja liikuntatoimet järjestävät monipuolista harrastustoimintaa eri-ikäisten lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuoriso- ja liikuntatoimet tekevät tiivistä yhteistyötä yhdistysten ja kunnan muiden hallintokuntien kanssa mm. tapahtumien järjestämisessä. Nuoriso- ja liikuntatoimen henkilöstö koostuu Eurassa nuorisosihteeristä, kahdesta nuoriso-ohjaajasta, joista toinen on määräaikainen, sekä tilapäisestä tuntityöntekijästä. Suoraan liikuntatoimen alaisuudessa toimii 5 vakituista työntekijää (liikuntatoimenjohtaja, liikuntasihteeri, toimistosihteeri ja 2 liikuntapaikkahoitajaa). Lisäksi on useita tilapäisiä työntekijöitä. Euran urheilutaloa hallinnoivan Euran uima- ja urheiluhalli Oy:n palveluksessa on 5 vakituista työntekijää. Säkylässä on liikuntasihteeri, kenttämestari, Säkylähallin vahtimestari/viikkolepotekijä, määräaikainen erityisryhmien ohjaaja, nuoriso-ohjaaja ja tilapäinen tuntityöntekijä. Köyliössä on liikunta- ja nuorisotoimesta vastaava vapaa-ajansihteeri. Nuoriso-ohjaajia kunnassa ei ole, mutta nuorisotalolla työskentelee koulunkäyntiavustaja, jonka työajasta noin 36 % on nuorisotyötä. Lisäksi Köyliössä on ulkoilualueiden hoitaja. Nuorisotoimi Nuorisotoimen tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita, osallistumista ja kuulemista Pyhäjärviseudun kunnissa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on tarjota nuorille kasvatuksellista ohjausta, harrastus-, tieto- ja neuvontapalveluja sekä toimintatilat. Lisäksi tavoitteena on tukea nuorisoyhdistyksiä ja nuorisotyötä tekeviä yhteisöjä sekä korostaa nuorten omaehtoista toimintaa ja vastuuta. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuori-

15 15(29) sotyötä toteutetaan moni ammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten, nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa sekä seutukunnallisesti. Nuorisotilat Euran kunnan alueella on neljä nuorisotilaa: Kauttuan Jukola, Kiukaisten Nuorisokahvila, Panelian Kämppä ja Hinnerjoen Nurtsi, joka on auki perjantai- ja lauantai-iltaisin. Muut tilat ovat avoinna arkipäivisin. Jukolassa, Nuorisokahvilassa ja Kämpällä ohjaajina toimivat kunnan nuorisotyöntekijät, Nurtsi pyörii vapaaehtoisvoimin paikallisten järjestöjen toimesta. Kävijöitä taloilla on illassa keskimäärin Nuorisotiloilla on avoimen nuorille suunnatun toiminnan lisäksi myös alakouluikäisten toimintaa kerhojen muodossa. Lisäksi kerhotoimintaa on kouluilla. Osa toiminnasta on suunnattu erityislapsille ja nuorille. Säkylässä on tällä hetkellä yksi nuorisotila. Köyliössä on kolme nuorisotilaa, joista kaksi on kunnan ylläpitämiä ja yksi kyläyhdistyksen ylläpitämää toimintaa. Säkylässä on viikonloppuisin myös srk:n koordinoimaa Walkers-nuorisotoimintaa. Nuorisotilojen lisäksi Euran nuorisotoimella on kolme bänditilaa, joista paikalliset nuorisobändit saavat ilmaista harjoittelutilaa. Tällä hetkellä bändejä on tiloissa kuusi. Muu toiminta: Nuorisotalotyön lisäksi nuorisotoimi järjestää leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa ympäri vuoden sekä itsenäisesti, että yhteistyössä mm. seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja lähiseudun kuntien kanssa. Leirejä järjestetään vuoden aikana alueella yhteensä n. yhdeksän ja retkiä eri kohteisiin n. kymmenen. Lisäksi erilaisia teematapahtumia on lukuisia kuten Bändimaraton, kutostenpäivät ja koululaisten teemapäivät. Euran, Köyliön ja Säkylän nuorisotoimet ovat jo tehneet tiivistä yhteistyötä niin retkien kuin tapahtumienkin osalta. Koulut ja sosiaalitoimi ovat myös tärkeä yhteistyötaho nuorisotoimelle koulupäivystysten ja erilaisten yhteistyöryhmien muodossa. Rauman seudun nuorisotoimien kanssa yhteistyössä on toteutettu mm.rauman seudun Nuorten oma tieto- ja neuvontapalvelu rauno-sivut (www.rauno.fi), joista löytyy alueen nuorille monipuolista tietoa alueen tapahtumista, nuorille suunnatuista asioista ja eri harrastusmahdollisuuksista sekä kuntien järjestämistä palveluista ja nuorten elämää koskevista kysymyksistä yleensä. Palvelukartta Jelppimesta palvelee myös muita hallintokuntia. Lisäksi alueella toimii Pyhäjärviseudun nuorisoparlamentti, johon kuuluu vuotiasta alueen nuorta. Parlamentti pyrkii vaikuttamaan nuoria koskevaan kunnalliseen päätöksentekoon. Liikuntatoimi Liikuntapalvelujen tehtävänä on tukea ja luoda edellytyksiä sekä mahdollisuuksia kuntalaisten liikkumiseen ja omaehtoiseen liikuntaan. Kunnat ylläpitävät perusliikuntapaikkoja. Tehtävänä on myös kehittää ja koordinoida liikuntaa harjoittavaa yhdistys- ja kansalaistoimintaa. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua. Lasten ja nuorten vapaa-ajan ohjattua liikuntatoimintaa järjestävät pääasiassa urheiluseurat. Liikuntapalveluissa painotetaan liikunnan terveydellisiä vaikutuksia osana ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa yhdessä perusterveyshuollon, aikuisopiston, sosiaalitoimen ja eri yhteisöjen, yritysten kanssa. Liikuntatoimi järjestää lasten ja nuorten liikuntatoimintaa myös suoraan itse. Merkittävimpiä toimintoja ovat uimakoulut, leirit, retket ja kunnanmestaruuskilpailut. Liikuntatoimi osallistuu myös koululiikunnan tapahtumiin. Kunnat myöntävät urheiluseuroille avustuksia toiminnan ylläpitämiseen.

16 Liikuntapaikat 16(29) Euran liikuntatoimi ylläpitää kokonaan tai osittain seuraavia liikuntapaikkoja: - Euran urheilukeskus (yu-kenttä, jalkapallokenttiä, kaukalo, tenniskenttiä, beachvolley-kenttiä) - Kiukaisten yu-kenttä, Hinnerjoen yu-kenttä - Kuntoradat ja ulkoilureitit (Eura, Kiukainen, Panelia, Hinnerjoki ja Honkilahti) - Eurakosken kuntosali - Kauttuan pallokenttä - Ruukinpuiston tenniskentät - Liikuntatoimi vastaa kaikkien Euran koulujen liikuntasalien vapaa-aikakäytön organisoinnista - Lisäksi liikuntatoimi on osana monien pienempien kenttien/liikuntapaikkojen ylläpitoa yhteistyötahojen kanssa - Euran urheilutalo (uimahalli, palloiluhalli, peilisali, kuntosali, juoksusuora, keilahalli) kuuluu myös hallinnollisesti liikuntatoimen vastuualueeseen Säkylän liikuntatoimi ylläpitää kokonaan tai osittain seuraavia liikuntapaikkoja: - Koulujen liikuntasalit - Ulkoliikuntapaikat (urheilu-, pallo-, tenniskentät ja muut urheilu- ja ulkoilupaikat) - Säkylähalli - Jäähalli Köyliön liikuntatoimi ylläpitää kokonaan tai osittain seuraavia liikuntapaikkoja: - Urheilukentät: Lallin koulu, Vuorenmaa, pesäpallokenttä Lallinpesä, Lallintalon kenttä - Kuntoradat ja ulkoilureitit: Harrin Pati, Kankaanpään kuntorata, Vuorenmaan kuntopolku, varavankilan kuntorata - Koulujen liikuntasalit - Lallin koulun kuntosali - Jääkiekkokaukalot ja luisteluradat: Kepola, Kankaanpää, Voitoinen Liikuntapaikkojen ylläpito mahdollistaa urheiluseurojen, koulujen ja muiden lasten/nuorten liikuntatoimintaa järjestävien tahojen toiminnan. Liikuntapaikkojen ylläpito mahdollistaa myös lasten ja nuorten omaehtoista liikuntatoimintaa Sosiaalitoimi Päivähoito Päivähoidon tehtävä Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö ja sen keskeisenä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Päivähoidossa otetaan huomioon lasten erityistarpeet ja autetaan lasta ja perhettä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa silloin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Tällöin korostuu varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa ja esiopetusta on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoidosta annetun lain muutos, jolla ns. subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan vuoden 1996 alusta laajennettiin koskemaan kaikkien alle kouluikäisten lasten perheitä, on vahvistanut varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnassamme. Lain muutoksen myötä korostui kaikki-

17 17(29) en alle kouluikäisten lasten oikeus vanhempien niin halutessa osallistua varhaiskasvatukseen. Pienten lasten kotihoitoa tuetaan lasten kotihoidon tuella ja yksityistä hoitoa yksityisen hoidon tuella. Päivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden leikkiin, oppiin ja hoitoon sekä ystävyyssuhteisiin vertaisryhmässä. Päivähoidossa ja esiopetuksessa keskeistä on lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen, sillä varhaisvuosien kuntoutus on korvaamatonta lapsen suotuisten kehitys- ja oppimisedellytysten luomiseksi ja ns. toissijaisten haittojen ehkäisemiseksi, esimerkiksi erilaisten psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien syntymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyö vanhempien kanssa alkaa heti lapsen aloitettua päivähoidon. Päivähoidon yhteistyömuotoina ovat esimerkiksi jokapäiväiset keskustelut lasta tuodessa ja haettaessa, vanhempainillat sekä vanhempainkeskustelut, joissa laaditaan lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma. On varsin tavallista, että lapsen kehityksen viiveet tai ongelmat havaitaan päivähoidossa. Tällöin selvitellään lapsen tilannetta ensin vanhempien kanssa ja sovitaan, miten lasta arkipäivän tilanteissa tuetaan ja miten toteutetaan seuranta. Tilannetta voidaan arvioida myös yhteistyössä lastenneuvolan kanssa. Mikäli lapsen toiminnassa, käyttäytymisessä ja suorituksissa havaitaan häiriöitä edelleenkin ja pidemmällä aikavälillä, voidaan lapselle laatia yksilöllinen oppimis- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan lapsen vahvuudet sekä tuen tarve ja päätetään tarvittavat tukimuodot. Lapsen erityisen tuen tarve voi nopeastikin muuttua kasvuolosuhteiden tai tukipalvelujen edistäessä lapsen kehitystä. Päivähoito Pyhäjärviseudun kunnissa Tällä hetkellä alueella on lapsia päivähoidossa yhteensä 740. Päiväkoteja on yhteensä seitsemän ja hoitopaikkoja 321. Henkilökunnan määrä on 59. Perhepäivähoitajia on yhteensä 94 ja perhepäivähoidon ohjaajia neljä. Ryhmäperhepäiväkoteja on yhteensä 10 ja hoitopaikkoja 108. Henkilökunnan määrä on 28. Esiopetusta järjestetään 6-vuotiaiden ikäryhmälle kaikissa päiväkodeissa, myös opetustoimessa sekä erillisissä esikouluryhmissä. Esiopetuskuljetuksen piirissä on noin 65 lasta. Yksityinen päivähoito täydentää kunnallisia palveluja. Alueella on yksi yksityinen päiväkoti, kaksi yksityistä ryhmäperhepäiväkotia sekä yksi yksityinen perhepäivähoitaja. Lasten kotihoidon tuen saajia on yhteensä n Erityispäivähoidossa on kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa, jotka ovat sekä päiväkotien että perhepäivähoidon sekä myös esiopetuksen tukena. Käräjämäen päiväkodissa (Eura) toimii pienryhmä Repolaiset, jossa on 12 paikkaa, joista 5 on tuen tarpeessa oleville lapsille ja 7 tukilapsille. Ryhmässä on erityislastentarhanopettajan toimi. Keskustan päiväkodissa (Säkylä) toimii pienryhmä Omput, jossa on kahdeksan paikkaa tuen tarpeessa oleville lapsille. Ryhmän ohjauksesta vastaa lastenhoitaja (kehitysvammaohjaaja) kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultoimana. Päivähoidossa työskentelee 15,5 määräaikaista avustajaa. Päivähoidon ja lastensuojelutyön yhteistyö Huolen herääminen päivähoidossa Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille päivähoidossa työskenteleville kasvattajille. Epäily perheen tai lapsen hyvinvoinnin heikkenemisestä, esim. laiminlyönnistä tai pahoinpitelystä, voi herätä henkilökunnan omista havainnoista, lapsen tai vanhempien kertomuksesta tai lapsen oireilusta ja kehityksestä. Tällöin henkilökunnan on otettava asia puheeksi vanhempien kanssa. Ennen tällaista keskustelua päivähoidon työntekijä voi konsultoida terveydenhoitajaa tai erityislastentarhanopettajaa tai ni-

18 18(29) mettömästi lastensuojelun sosiaalityöntekijää tilanteesta. Vanhemmille on kerrottava huolen aihe sekä se, miten tämä näkyy lapsen toiminnassa tai puheissa päivähoidon ryhmässä. Ensiarvoisen tärkeää on kuulla vanhempien havainnot kotioloista. Keskustelun aikana mietitään lapsen ja perheen vahvuudet ja tarvittavat toimenpiteet sekä yhteistyötahot tilanteeseen. Keskustelusta kirjataan muistio ja sovittuja toimenpiteitä seurataan. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus, joka kerrotaan vanhemmille etukäteen. Pyhäjärviseudun alueella päivähoidossa pidetään kaksi kertaa vuodessa Vartu-palaverit (varhaisen tuenpalaverit), joihin osallistuvat päivähoidon työntekijät lapsen ryhmästä, terveydenhoitaja ja erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Kokoonkutsujana on erityislastentarhanopettaja. Tällöin tutustutaan jokaisen lapsen tilanteeseen, tehdään suunnitelma tarvittavan tuen järjestämisestä ja sovitaan myös seuranta- ja vastuumenettelystä. Lisäksi jokaisessa kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä, joka keskustelee ja kehittää kunnan päivähoitoa asiakas- ja työlähtöisesti niin, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa. Päivähoito lastensuojelun tukitoimena Päivähoito on lastensuojelun yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä toimintamuodoista. Päivähoidon tulee välittää tietoa lapsen tai perheen ongelmista riittävän ajoissa, jotta tukitoimiin perheen auttamiseksi voidaan ryhtyä tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Päivähoitoa käytetään perheen tukemisen muotona tilanteissa, joissa lapsella on lastensuojelun näkökulmasta erityisen tuen tarve. Näin pyritään ehkäisemään raskaampia lastensuojelullisia toimenpiteitä ja tukemaan lastensuojelun asiakasperheitä. Kun päivähoitoa järjestetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, voidaan päivähoidossa huomioida ne erityiset tarpeet, jotka on kirjattu lastensuojelun asiakassuunnitelmaan. Nykyisin päivähoidossa kohdataan entistä enemmän lastensuojelun asiakasperheitä ja heidän lapsiaan. Lapsen hyvinvointi on riippuvainen koko perheen hyvinvoinnista. Päivähoidon säännöllisyys rytmittää perheen elämää ja tuo turvallisuutta ja tarpeiden tyydytystä lapsen elämään hoitopäivän ajaksi. Voidaan sanoa, että päivähoito voi tukea perheen jokapäiväistä arkielämästä selviytymistä. Apu on usein konkreettista ja monipuolista, vaikka pyrkimyksenä tulee olla perheen oman osuuden kasvattaminen ja vanhemmuuteen vaikuttaminen. Jotta päivähoito pystyy parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lasta, tarvitaan säännöllistä ja tavoitteellista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Tälläkin hetkellä yhteistyötä tehdään, mutta siitä puuttuu jäsentynyt toimintamalli, joka palvelee molempia yhteistyötahoja. Ongelmaksi on koettu toimenpiteiden arvioinnin ja seurannan puuttuminen tai vähäisyys. Eurassa varhaiskasvatuksen siirtyessä vuoden 2011 alusta opetustoimen alaisuuteen on tärkeää laatia tällainen yhteistyömalli Perheneuvola Pyhäjärviseudun perheneuvola vastaa sosiaalihuoltolain mukaisista kasvatus- ja perheneuvolapalveluista Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien alueella. Kuntien yhteistyösopimuksen pohjalta toiminta on aloitettu elokuussa Perheneuvolan toimintaa tukee ja ohjaa Euran, Köyliön ja Säkylän sosiaalijohtajien muodostama valvonta- ja ohjausryhmä. Perheneuvolaan ohjataan tarkempaa selvittelyä vaativat psykologiset tutkimukset, perhetyötä ja pitempiä hoitoja vaativat asiat. Ohjaus perheneuvolaan tehdään, kun kodin ja koulun toimenpiteiden tueksi perheneuvolan apu katsotaan tarpeelliseksi. Tarvittaessa perheneuvolasta voidaan lapsi ohjata erikoissairaanhoidon piiriin lasten tai nuorten psykiatrisille poliklinikoille. Yleisimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt ovat: - Lasten herkkyysongelmat: Lapsen herkkyys, arkuus, jännittäminen, passiivisuus, takertuminen, sulkeutuneisuus, masentuneisuus, erilaiset pelot ja traumat, unihäiriöt

19 19(29) - Lasten sopeutumisongelmat: Tottelemattomuus, kiukuttelu, levottomuus, karkailu, uhmakkuus, käytöshäiriöt, näpistely, varastelu, koulunkäynnin laiminlyönti, päihteet - Lasten psykosomaattiset oireet: Stressiperäiset tuntemukset (päänsärky, vatsakivut), uupumisoireet, mielialavaihtelut, kasteluongelmat, syömisongelmat - Oppimisvaikeustutkimukset: Lapsen älyllisen kehitystason arviot kouluvalmiuden ja koulutaitojen osalta, koulupsykologi vastaa koulupsykologisesta perustyöstä kattaen koulujen koko psykososiaalisen työn - Perhe- ja parisuhdeongelmat: Tavoitteena on auttaa vanhempia vanhemmuuden edellytyksissä, mutta myös huomioimaan lapsen tarpeet erotilanteessa sekä antaa tukea eronjälkeisessä vanhemmuudessa Lastensuojelu Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun ydintehtävä on turvata lapsen oikeus arvokkaaseen elämään ja mahdollisuus turvallisiin ihmissuhteisiin. Lapsen on saatava olla riittävän kauan lapsi ilman aikuisilta siirtyneitä taakkoja. Tähän pyritään lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla, jonka muotoja ovat lastensuojelutarpeen selvitys asiakassuunnitelma avohuollon tukitoimet lapsen kiireellinen sijoitus huostaanotto kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto

20 20(29) Lapsen mahdollinen tarve erityiseen suojeluun voi tulla esille esimerkiksi siten, että joku lapsen kanssa työskentelevä viranomainen tai muu henkilö huomaa lapsen avun tarpeen ja tekee lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Toisinaan perhe tai lapsi itse voi tulla hakemaan apua lastensuojelulta. Lastensuojelun työntekijä voi toisinaan saada tiedon lapsen ongelmallisesta tilanteesta myös jossain muussa yhteydessä ja ryhtyä lastensuojelun tarpeen selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan uusi lastensuojelulaki, jonka myötä mm. lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt huomattavasti myös tällä alueella. Lain myötä ilmoitusvelvollisuus korostui ja laajeni, minkä vuoksi ilmoitusten tekemisen kynnys madaltui. Ilmoitusten syyt liittyvät pääasiassa kodin olosuhteisissa ja vanhempien kasvatuskyvyssä ilmenneisiin puutteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Ilmoituksia tekevät eniten viranomaisista opetustoimi- ja terveystoimi sekä poliisi. Vuoden 2007 alussa aloitettiin maakunnallinen yhteinen virka-ajan ulkopuolinen, kiireellisen lastensuojelutyön hoitava sosiaalipäivystys, josta myös ohjautuu lastensuojeluilmoituksia kuntiin. Lastensuojelutarpeen selvityksen tarkoituksena on selvittää ja arvioida lapsen elämätilannetta ja tarpeita kokonaisvaltaisesti sekä vanhempien valmiuksia ja mahdollisuuksia vastata lapsen tarpeisiin. Selvityksen teon aikana arvioidaan yhteisesti perheen kanssa heidän mahdollisesti tarvitsemaansa tukea. Tällöin ratkaistaan lapsen lastensuojeluasiakkuuden jatkuminen ja tehdään mahdollinen asiakassuunnitelma. Lastensuojelutarpeen selvityksiä ja asiakassuunnitelmia ei ole pystytty tekemään alueen kunnissa

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Kehitysjohtaja Markku Rimpelä 24.10.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laki kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta 9.2.2007/169,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Pyrimme toiminnassamme kestävään kehitykseen toimimalla ekologisesti ja taloudellisesti.

Pyrimme toiminnassamme kestävään kehitykseen toimimalla ekologisesti ja taloudellisesti. 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.2 Perusopetuksen arvoperusta POSTIPUUN KOULUN ARVOPERUSTA Postipuun koulu on yhtenäiskoulu, joka palvelee lähikouluna Puustellinmäen ja Mäkkylän alueen oppilaita

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala Erityisopetuksen strategia 2007 OPM Marjatta Takala Erityisopetuksen kasvu Tilastotekniset tekijät Kuntoutushoidolliset tekijät Kehittynyt diagnosointi Tutkimuksen tuottama tieto Lainsäädäntö Tilastointi

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot