LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2010-2012"

Transkriptio

1 EURAN KUNTA KÖYLIÖN KUNTA SÄKYLÄN KUNTA LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Lastensuojelulaki (417/2007) 12

2 SISÄLLYSLUETTELO 2(29) 1. JOHDANTO 3 2. LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN LAATIMINEN PROSESSINA Lastensuojelun suunnitelma prosessina Suunnittelutyöryhmä 5 3. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA PYHÄJÄRVISEUDULLA, NYKYTILAN KUVAUS Väestöön sekä asumiseen, koulutustasoon ja työllisyyteen 6 liittyviä tietoja 3.2. Terveydenhuolto Opetustoimi Kulttuuri- ja kirjastotoimi Nuoriso- ja liikuntatoimi Sosiaalitoimi Päivähoito Perheneuvola Lastensuojelu Poliisi Poliisin hälytystehtävät Rikokset ikäryhmittäin Seurakunta LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA PALVELUJEN KEHIT- TÄMINEN 4.1. Peruspalvelut ja ehkäisevä lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu KONKREETTISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SUUNNITELMAN VIEMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON, SEURANTA JA ARVIOINTI 6.1. Suunnitelman vieminen päätöksentekoon Seuranta Arviointi 28 Lähteet Liitteet

3 1. JOHDANTO 3(29) Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Maaliskuun alusta 2010 lakiin tuli joitakin tarkennuksia ja muutoksia. Pyhäjärviseudun kunnat Eura, Köyliö ja Säkylä tekevät tiivistä yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kiukaisten kunta liittyi Euraan alkaen. Koko Pyhäjärviseudun kuntaliitoksen oli tarkoitus toteutua , mutta tämä liitos peruuntui. Kuntaliitoksen valmistelun yhteydessä laadittuun strategiaan on kirjattu uuden kunnan arvona asukaslähtöisyys ja siihen liittyen erityisesti lasten ja nuorten palvelujen laadun huomioiminen toiminnan suunnittelussa. Strategian periaatteet on kuntaliitoksen peruuntumisesta huolimatta syytä pitää voimassa. Valtakunnallisesti on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) ajalla Siihen liittyen on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueen kunnissa käynnistetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamista koskeva Remonttihanke. Osana tätä hanketta Pyhäjärviseudulle aloitettiin psykososiaalisten palvelujen kehittämistä koskeva pilotti. Suunnitelman tekemisessä on käytetty tausta-aineistona seuraavia strategioita/ohjelmia: Eura 2015 strategian luonnos Säkylän-Köyliön päihde-ja mielenterveyssuunnitelma Euran mielenterveyssuunnitelma Rauman seudun kuntien lapsipoliittinen ohjelma Euran kulttuuritoimen lasten ja nuorten kulttuuristrategia LASTENSUOJELUN SUUNNITELMAN LAATIMINEN PROSESSI- NA Lastensuojelulaki (417/2007) 12 : Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

4 Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: 4(29) antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä (Taskinen, Sirpa: Lastensuojelulaki (417/2007) Soveltamisopas. STAKES ). Lastensuojelun suunnitelmaa laadittaessa tavoitteena on käydä yhteistä keskustelua kuntien eri palvelualueiden kesken ja löytää lastensuojeluun näin yhteinen strateginen suunta voimavarojen tehokkaan käytön suunnitteluun sekä pohdintaan. Lastensuojelun palvelujärjestelmän strategisessa keskustelussa lähtökohtana tulee olla lastensuojelulain keskeiset tavoitteet: Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Varhainen tuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Strateginen suunnittelu tulee tehdä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja eri toimijatahojen tiiviinä yhteistyönä, jolloin hyödynnetään: Nykytilannetta kuvaava tieto Eri toimijoiden kokemuksellinen tieto siitä, mikä toimii ja missä kohtaa ovat erityiset riskit ja kriittiset pisteet, joihin tarvitaan muutosta Kuntalaisten kuuleminen Eri toimijatahojen tiivis yhteistyö Suunnitelma päätettiin rajata alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin.

5 2.1. Lastensuojelun suunnitelma prosessina 5(29) NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI LASTENSUOJELUN STRATEGI- NEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET, EHDOTUKSET JA TOIMET PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA 1) lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut 3) lastensuojelun tarve kunnassa 4) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä 5) lastensuojeluun varattavat voimavarat 6) yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7) suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien työntekijöiden, järjestöjen ja muitten palvelutuottajien paikallistuntemus sekä asiakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja tiedot on tärkeää hyödyntää suunnitelman laadinnassa. Kuntien hallintokuntien omaa tiedonkeruuta ja valtakunnallisia tilastotietoja voidaan käyttää arvioitaessa kuntakohtaista tilannetta ja verrattaessa naapurikuntiin ja valtakunnallisiin keskiarvoihin. Lastensuojelun suunnitelmapohja sisältää linkit keskeisimpiin valtakunnallisiin tilastoihin. Laaditaan kuvaus ja analyysi kuntalaisten käytettävissä olevasta palvelujärjestelmästä, olemassa olevista ja tarvittavista voimavaroista. Kuinka paljon voimavaroja suunnataan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen palveluittain? Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun osalta kuinka paljon kohdennetaan avohuollon ja sijaishuollon palveluihin? Tarvitaanko voimavarojen uudelleen kohdentamista ja mahdollisia lisäyksiä? Miten suunnitelmaan kirjattavien lastensuojelun kehittämistoimien vaikutuksia arvioidaan? Suunnitelma ja tarvittavat toimet otetaan osaksi kuntaja taloussuunnitelmaa. Toteutusta seurataan ja tarkistetaan määräajoin suunnitelman mukaisesti Suunnittelutyöryhmä Pyhäjärviseudun kuntien kunnanhallitukset ovat sosiaali/perusturvalautakuntien ehdotuksesta nimenneet suunnitelman laatimista varten moniammatillisen työryhmän, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Ahtola Vesa, Kauttuan koulun rehtori, Eura Anttila Sointu, psykologi, Pyhäjärviseudun perheneuvola, alkaen Laine Noora, alk. ei edustajaa Miika Reija, sosiaalityöntekijä, Säkylä Rouhiainen Taru, terveydenhoitaja, Eura Saarenketo Markus, nuorisotyönohjaaja, Köyliön seurakunta Savolainen Maria, Panelian koulun rehtori, Eura Vainio Ritva, perusturvajohtaja, Köyliö Valtonen Tarja, johtava sosiaalityöntekijä, Eura Suunnitelmaprosessin aikana on pidetty tiedotus ja keskustelutilaisuus yhteistyökumppaneille Pyhäjärviseudun nuorisoparlamentin edustajat olivat kuultavina asian johdosta Lisäksi Eurassa järjestettiin koulutus- ja perusturvalautakuntien yhteisseminaari , jolloin kes-

6 6(29) kusteltiin lasten- ja nuorten hyvinvoinnista ja suunnitelman laatimisesta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tämänhetkisestä tilanteesta on lisäksi järjestetty asukkaille nettikysely kaikkien kolmen kunnan kotisivulla. Kyselyn vastaukset on koottu sellaisenaan suunnitelman liitteeseen. (Liite 1) 3. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA PYHÄJÄRVISEUDULLA, NYKYTILAN KUVAUS Työryhmä keskittyi aluksi pohtimaan ja määrittelemään lasten ja nuorten hyvinvoinnin arvioinnin pohjana käytettäviä indikaattoreita. Liikkeelle lähdettiin Rauman seudun lapsipoliittisen ohjelman jatkotyöskentelyssä syntyneistä indikaattoreista. Indikaattoritietojen kerääminen osoittautui kuitenkin alun perin arvioitua hankalammaksi. Niinpä työryhmä päätyikin siihen, että yhteismitallisten lasten ja nuorten hyvinvointia alueella parhaiten kuvaavien indikaattoreiden luominen ja hyvinvointitiedon kerääminen on yksi toimenpide-ehdotus jatkotyöskentelyyn. Seuraavassa on selvitetty lasten ja nuorten nykytilannetta Pyhäjärviseudun kunnissa Väestöön sekä asumiseen, koulutustasoon ja työllisyyteen liittyviä tietoja Pyhäjärviseudun kuntien asukasluku oli yhteensä (Eura , Köyliö ja Säkylä 4 763). Alkuvuoden 2009 aikana kuntien yhteenlaskettu asukasluku on ollut hienoisessa laskussa. Tilastokeskuksen vuoden 2007 ennusteen mukainen väestökehitys alueen kunnissa on seuraava: Kunta Eura Köyliö Säkylä Yhteensä Väestökehitys ikäryhmittäin on ennusteen mukaan seuraava: Väestöllinen huoltosuhde (lapsia ja ikäihmisiä 100 työikäistä kohti) on ennusteen mukaan seuraava: Kunta Eura 63, ,1 90,4 Köyliö 63,1 78,4 87,2 87,2 Säkylä 59,1 78, ,1 Kuntien väestöstä noin 80 % asuu tällä hetkellä taajamissa, joista suurimmat ovat Euran ja Säkylän keskustaajamat. Alue on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen ja suhteellisesti Suomen teollistuneimpia sekä muodostaa luonnollisen työssäkäyntialueen, jossa työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Suurin osa alueen asukkaista asuu pientaloissa. Alueen asukkaiden asumismuodot jakautuvat seuraavan taulukon mukaisesti: pientalo kerrostalo rivitalo muu yht. Kunta Eura Köyliö Säkylä

7 7(29) Pyhäjärviseudun kunnille on ominaista kyläkeskusten aktiivinen toiminta. Lisäksi alueella on hyvät mahdollisuudet monenlaiseen harrastustoimintaan. Liikuntapaikkojen määrä, laatu ja monipuolisuus on Pyhäjärviseudun alueella erinomainen. Merkittävimpien liikuntapaikkojen etäisyydet taajamien välillä on suurimmillaan km. Pienempien, mutta alueellisesti merkittävien liikuntapaikkojen määrä, laatu ja saavutettavuus on hyvä. Myös päiväkotien pihat ja kylien leikkikentät ovat lapsiperheiden käytettävissä. Väestön koulutustasoa kuvataan peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrällä. Vuoden 2007 loppuun mennessä koko maassa oli henkeä suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 65 prosenttia. Pyhäjärviseudun kuntien alueella vastaava prosentti on 57 %. Eura Köyliö Säkylä 15 vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiasteen tutkinto Alin korkea-asteen tutkinto Alempi korkeakouluasteen tutkinto Ylempi korkeakouluasteen tutkinto Tutkijakoulutusasteen tutkinto Pyhäjärviseudun kunnissa työttömyysaste on viime vuodet ollut maan keskitasoa parempi. Vuoden 2009 lopun työllisyyskatsauksen mukaan Pyhäjärviseudun kuntien keskimääräinen työttömyysaste oli 7,4 %. Työttömyysaste Satakunnan ELY-keskuksen kuntien alueella vastaavana ajankohtana oli 12,3 %. Työttömiä työnhakijoita alueella oli yhteensä 725 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita 95 henkilöä. Yli 50- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli 267 henkilöä Terveydenhuolto Perusterveydenhuoltopalvelut järjestetään Eurassa kunnan omana toimintana ja Köyliössä ja Säkylässä näiden kuntien yhteisessä perusterveydenhuollon kuntayhtymässä. Kuntien tarjoamat terveydenhuollon palvelut lapsiperheille ovat mm. neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuoltopalvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Neuvolapalvelut Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvola Perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on neuvoa seksuaaliterveyteen ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa sekä myös raskauden suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Äitiysneuvolan tavoitteena on edistää tulevan perheen hyvinvointia ja terveyttä. Neuvola edistää terveellisiä elämäntapoja, auttaa valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä. Äitiysneuvolan tehtävänä on lisäksi valmentaa vanhemmat synnytykseen, raskausajan pulmien tunnistamiseen ja tarvittaessa äidin jatkohoidon järjestäminen. Raskaana olevista naisista lähes kaikki käyvät neuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Se on edellytyksenä myös äitiysavustuksen saamiselle. Suositusten mukaan raskaana oleva käy äitiysneuvolan terveydenhoitajan /lääkärin tarkastuksessa vähintään 11 kertaa, mikäli raskaus sujuu normaalisti. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee 1-2 kotikäyntiä. Lastenneuvola Lastenneuvolan tavoitteena on edistää lasten terveyttä ja perheiden hyvinvointia. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan alle kouluikäisten lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Neuvolassa pyritään huomioimaan lapsiperheen ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pyritään ohjaa-

8 8(29) maan tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Neuvola tukee vanhempia kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa ja myös parisuhteen hoitamisessa. Tämänhetkisten suositusten mukaan neuvolaikäisille suoritetaan vähintään 16 määräaikaistarkastusta. Euran, Köyliön ja Säkylän alueella käytännöt terveydenhoitajien ja lääkärien tekemien terveystarkastusten sisällöstä, ajankohdasta ja lukumäärästä vaihtelevat jonkin verran. Noin puolet tarkastuksista tehdään alle 1-vuotiaille. 4- tai 5-vuotiaille tehtävät terveystarkastukset ovat laajempia. Niihin sisältyy lapsen fyysisen terveydentilan seurannan lisäksi tarkempi eri alueitten kehitysarvio (esim. kongnitiivinen, sosiaalinen, motorinen) Lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee myös kotikäynnin synnytyksen jälkeen. Osassa neuvoloita tehdään kotikäynti myös leikki-ikäisen kotiin. Lapsi saa neuvolassa myös rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen kanssa suunnitellusti. Yhteistyötahoja ovat mm. päivähoidon henkilöstö, perheneuvola, terveyskeskuspsykologi, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijät ja seurakunnan lapsityö. Euran alueella on yhteistyössä sosiaalitoimen perhetyöntekijän ja perheneuvolan kanssa järjestetty vertaistoimintaa "esikoisäideille". Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilöstön kanssa. Terveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltoryhmään ja pyrkii omalta osaltaan edistämään terveellistä kouluympäristöä. Erityisissä ongelmatilanteissa, esim. kiusaaminen tai lapsen muut ongelmat toiminta malleista sovitaan yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa. Tämän hetkisen laatusuosituksen mukaan terveydenhoitajan ja lääkärin tulee tehdä oppilaalle peruskoulun aikana vähintään 3 laajaa terveystarkastusta. Alueellamme nämä tarkastukset suoritetaan peruskoulun 1., 5. ja 8. luokilla. Suosituksen mukaan kouluterveydenhoitajan tulisi tavata jokainen oppilas vuosittain. Siihen tavoitteeseen alueellamme ei kaikilla kouluilla päästä. Kaikkiaan peruskoulun aikana järjestetään vähintään 5 tarkastusta. Kouluterveydenhuollossa oppilaita ohjataan terveisiin elämäntapoihin. Kiinnitetään huomiota mm. riittävään yöuneen, ulkoiluun, monipuoliseen ruokailuun, oppilaiden painonhallintaan, päihteiden käyttöön, mielenterveyteen, väkivaltaan ja koulukiusaamiseen sekä seksuaaliterveyteen. Lukiossa tämän hetkisen laatusuosituksen mukaan terveydenhoitajan ja lääkärin tulee tehdä opiskelijalle yksi terveystarkastus opiskelun aikana. Tämä suositus toteutuu alueellamme Opetustoimi Kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus Pyhäjärviseudun kunnat tuottavat laadukkaita, kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisia kasvatus- ja opetuspalveluja sekä luovat edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Kasvatus- ja opetuspalvelut luovat suotuisat edellytykset lasten ja nuorten tasapainoiseen henkiseen ja fyysiseen kasvuun toimien yhteistyössä lasten ja nuorten vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. Toiminnan lähtökohtana on kansallisten arvojen pohjalta ohjata ja tukea lasten ja nuorten kasvua empaattisiksi, toisista ihmisistä, itsestään ja ympäristöstään vastuun kantaviksi nuoriksi. Oppiminen ja itsensä kehittäminen on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus ikään katsomatta. Eura Eurassa on lukuvuonna seitsemän perusopetuksen alempien vuosiluokkien (1-6) opetusta antavaa koulua. Perusopetuksen ylempien vuosiluokkien (7-9) opetuksesta vastaavat Euran yhteiskoulu ja Kiukaisten yhteiskoulu. Kirkonkylän koulun erityisluokilla annetaan luokkamuotoista erityisopetusta

9 9(29) kehitysvammaisille sekä laaja-alaisista oppimisen ja hahmottamisen vaikeuksista kärsiville lapsille ja nuorille. Kännön koulussa toimii viisi erityisluokkaa. Euran yhteiskoulun yhteydessä on pienopetusryhmä, jossa annetaan luokkamuotoista erityisopetusta (erityisesti esy) ja lyhytkestoisempaa osa-aikaista erityisopetusta tai muita henkilökohtaisen opetussuunnitelman edellyttämiä tukitoimia. Kirkonkylän koulun yhteydessä on niin sanottu alkuluokka, joka on 1. luokan pienryhmä. Kauttuan koulun yhteyteen on perustettu pienopetusryhmä erityisiä opetusjärjestelyitä varten. Toiminta tulisi saada vakinaiseksi, erityisluokanopettajan viran perustaminen (ensisijaisena sijoituskohteena Kauttuan koulu) on perusteltua. Perusopetuksessa annettavassa osa-aikaisessa erityisopetuksessa on kuusi erityisopettajaa. Heidän työaikansa jakaantuu kunnassa oppilaiden tarpeiden mukaan lukuvuosittain tehtävän suunnitelman mukaisesti. Eurassa tekninen toimii vastaa kiinteistöjen hoidosta. Ruokapalveluhenkilöstö on siirtynyt lähtien perustettuun ruokapalveluyksikköön. Lukuvuosi : Luokat oppilasmäärät Perusopetuskoulut: Euran yhteiskoulu luokat Hinnerjoen koulu luokat Honkilahden koulu luokat Kauttuan koulu luokat Kirkonkylän koulu luokat Kirkonkylän erityisluokat luokat esi-9 22 Kiukaisten koulu luokat Kiukaisten yhteiskoulu luokat Kännön koulu erityiskoulu luokat Panelian koulu luokat Sorkkisten koulu luokat ==== peruskoululaisia 1358 Köyliö Köyliössä on lukuvuonna kolme perusopetusta antavaa koulua. Kouluilla on yhteinen kiertävä erityisopettaja, muut erityisopetuksen palvelut ostetaan ostopalveluna Eurasta ja Säkylästä. Lukuvuosi : Luokat Oppilasmäärät Perusopetuskoulut: Kepolan koulu luokat Lallin koulu luokat Vuorenmaan koulu luokat ==== peruskoululaisia 299 Säkylä Säkylässä on lukuvuonna neljä perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavaa koulua. Säkylän yhteiskoulussa ovat perusopetuksen luokat 7 9. Isosäkylän koulussa toimii kaksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmää (1-6 luokat) ja Säkylän yhteiskoulussa yksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmä (7-9 luokat). Pienryhmissä on oppilaita myös Pöytyän ja Köyliön kunnista, joille Säkylän kunta myy erityisopetuspalveluja. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 1-6 luokkien kouluissa kiertävä erityisopettaja sekä 7-9 luokilla laaja-alainen erityisopettaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä vaihtelee kouluissa lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Koulukiinteistöjen hoidosta ja siivouksesta vastaa Säkylässä tekninen toimi. Siivouskulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja, mutta muut kiinteistökulut kuuluvat koulujen ulkoisiin menoihin Ruokapalveluhenkilöstö on osa koulujen henkilöstöä ja ruokapalveluihin liittyvät kulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja.

10 Lukuvuosi Luokat Oppilasmäärät (29) Perusopetuskoulut: Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Säkylän yhteiskoulu ==== peruskoululaisia 446 Erityisopetus Erityisopetukseen vaikuttavia seikkoja: -erityisoppilaiden määrä on kasvanut -pätevän henkilöstön rekrytointi -erityisopetuksen yhtenäistäminen -erityisoppilaiden lisääntymisen myötä kasvaa koulunkäyntiohjaajien määrä Eura Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Perusopetuksen toiminta järjestetään niin, että se tukee erilaista oppijaa ja omalta osaltaan ehkäisee tukipalvelujen tarvetta. Erityisopetuksen kehittämisen lähtökohtana on erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Mikäli opetusta ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen erityisopetusta antaviin erityisluokkiin, erityiskouluun tai yleisopetuskoulujen yhteydessä toimiviin pienopetusryhmiin. Koulun myönteinen ilmapiiri, käytössä olevat opetusmenetelmät, opetukselliset järjestelyt ja oppilashuoltotyö, asiantuntijoiden apu ja tuki sekä yhteistyö huoltajien kanssa muodostavat edellytykset huolehtia myös erityistä tukea tarvitsevasta oppilaasta. Erilaiset tukimuodot Oppilaan tukemisella varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tukimuodot on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan henkilökohtaisia oppimisen edellytyksiä ja joilla voidaan tukea hyvinkin erilaisista syistä johtuvia ja eri lailla ilmeneviä koulunkäyntivaikeuksia. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki. Eurassa käytetään seuraavia tukimuotoja: opetuksen eriyttäminen tukiopetus osa-aikainen erityisopetus oppimissuunnitelma oppimäärän yksilöllistäminen (HOJKS) erityisluokkaopetus koulunkäyntiohjaaja oppilashuoltoryhmä kouluterveydenhoitaja koulupsykologi koulukuraattori (virka ehdotetaan perustettavaksi) muut tukipalvelut Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevalle, maahanmuuttajaoppilaalle ja opinnoissaan nopeammin edistyvälle oppilaalle. Siinä kuvataan miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kasvatuksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan vahvuudet, erityistavoitteet ja opetusjärjestelyt. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, se korvaa oppimissuunnitelman.

11 11(29) Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta, jota järjestetään muun opetuksen ohessa yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja. Kouluissa voi olla pienryhmiä, joissa erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee eri oppiaineita erityisopettajan opetuksessa, sovitun aikataulun mukaan. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus pyritään ensisijaisesti järjestämään integroituna yleisopetuksessa riittävin tukitoimin ja resurssein. Mikäli oppilaan opiskelu yleisopiskelun yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Eurassa luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Kännön koulussa, Kirkonkylän koulun yhteydessä olevilla erityisluokilla sekä Euran yhteiskoulun yhteydessä olevassa erityisluokassa. Oppilaiden, joilla on pidennetty oppivelvollisuus, opiskelu tapahtuu pääosin Kirkonkylän koulun erityisluokilla. Muut tukitoimet Kauttuan koululle on muodostettu pienopetusryhmä. Honkilahden ja Hinnerjoen kouluilla on Kelpohankkeen avustuksella muodostettu erityisiä opetusjärjestelyjä lukuvuodeksi Kirkonkylän koulun yhteydessä toimii ns. alkuluokka, johon voivat sijoittua erityistä tukea tarvitsevat 1. luokan yleisopetuksen oppilaat Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle ja siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on HOJKS:ssa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisen oppilaan opetus järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat: 1. motoriset taidot 2. kieli ja kommunikaatio 3. sosiaaliset taidot 4. päivittäisten toimintojen taidot 5. kognitiiviset taidot Motorisia taitoja opittaessa vahvistetaan oppilaan kehon tuntemista sekä edistetään kokonais- ja hienomotorisia taitoja. Kommunikaatiotaitoja oppimalla autetaan oppilasta ilmaisemaan itseään, elämyksiään ja kokemuksiaan, ymmärtämään erilaisia ilmauksia ja käyttämään vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja. Sosiaalisten taitojen oppimisen tunteminen on kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetuksen tarkemmat tavoitteet ja sisällöt Eurassa on määritelty Kirkonkylän koulun erityisluokkia koskevassa opetussuunnitelmassa. Köyliö Köyliön kunnassa on yksi yhteinen erityisopettajan virka ja viranhaltija kiertää kolmessa kunnan peruskoulussa määräpäivinä. Luokkamuotoista erityisopetusta ei Köyliössä tällä hetkellä ole tarjolla, vaan se hoidetaan ostopalveluna. Köyliöllä on sopimus erityisopetuksen järjestämisestä seuraavien naapurikuntien yksiköiden kanssa: Säkylä, Isosäkylän koulu 1-6 Säkylän Yhteiskoulu 7-9

12 Euran yhteiskoulu, pienopetusryhmä Euran Kirkonkylän koulu erityisluokat Huittinen, Lauttarannan koulu, EHA 2 12(29) Säkylä Erityisopetuksen tavoitteet Erityisopetuksen tavoitteena on erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Kiertävän erityisopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan sekä koulunkäyntiohjaajien antama ohjaus ovat keskeisiä tukimuotoja. Säkylän yhteiskoulussa oppilaiden on mahdollista lisäksi saada sopeutumis- ja käyttäytymisongelmissa toiminnanohjausta koulunkäyntiohjaajalta, jolla on neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Mikäli opetusta ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen yhteydessä toimiviin erityisopetusta antaviin pienryhmiin. Pienryhmä koostuu yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan etenevistä oppilaista. Osa-aikainen erityisopetus Kiertävä erityisopettaja Alakoulujen osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolehtii kiertävä erityisopettaja. Kiertävän erityisopettajan tehtäväaluetta ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksien ohjaamisen, matematiikan erityisopetuksen sekä puheopetuksen lisäksi tarjota mahdollisuuksien mukaan osa-aikaista pienryhmäopetusta muuta erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Samanaikaisopetus ja luokanopettajan tukeminen erityisoppilaan opetuksessa ovat myös keskeistä toimintaa. Kiertävän erityisopettajan palvelut tukevat samalla koulujen yleisopetusta. Laaja-alainen erityisopetus Säkylän yhteiskoulussa luokilla 7 9 toimii laaja-alainen erityisopettaja. Oppilaiden on mahdollista saada laaja-alaisessa erityisopetuksessa osa-aikaista erityisopetusta aineissa, joissa heillä on oppimisen ongelmia. Osalla laaja-alaisen erityisopetuksen oppilailla on yksilöllistetty opetussuunnitelma yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Luokkamuotoinen erityisopetus Isosäkylän koulussa ja Säkylän yhteiskoulussa toimivat luokkamuotoisen erityisopetuksen ryhmät. Vuosiluokkien 1-6 opetus järjestetään Isosäkylän koulussa ja vuosiluokkien 7-9 opetus Säkylän yhteiskoulussa. Erityisluokkien sijoittaminen yleisopetuksen kouluihin mahdollistaa oppilaan edellytysten mukaisen integroinnin yleisopetuksen ryhmiin. Tarvittaessa erityisopetuksen pienryhmiä voi käyttää myös yleisopetuksen oppilaiden tukimuotona. Luokkamuotoiseen erityisopetukseen siirretyille oppilaille on laadittu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden esiopetus järjestetään Keskustan päiväkodissa. Perusopetuspalvelut ostetaan Euran kunnalta, ja oppilaat suorittavat oppivelvollisuutensa Kirkonkylän koulussa Eurassa. Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ja se tukee koulun perustehtävää: opetus- ja kasvatustyötä. Oppilashuollon avulla ennaltaehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puututaan niihin. Varhaisen työn tukemisessa voidaan käyttää huolilomaketta. Tavoitteena on edistää oppimisympäristön turvallisuutta, työyhteisön hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytyminen. Opetustyön ja oppilashuollon yhteistyön sujuvuus sekä luottamuksellinen yhteistyö kodin kanssa edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Lukiossa oppilashuollosta käytetään nimitystä opiskelijahuolto ja lukion opiskelijahuoltoon liittyvät tehtävät ja tavoitteet on tarkemmin määritelty lukion opetussuunnitelmassa.

13 Lukio-opiskelu: 13(29) Eura: Eurassa on kaksi lukiota, Euran lukio ja Kiukaisten lukio, jotka on hallinnollisesti yhdistetty toisiinsa. Tarkoituksena on että koulukeskuksen peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen yhteydessä lukiot yhdistetään. Kuntaliitossopimuksen mukaisesti lähtökohtana on, että Kiukaisten lukioon otetaan opiskelijoita vielä lukuvuonna Kiukaisten lukiossa on noin 60 opiskelijaa ja Euran lukiossa 160 opiskelijaa (2010 tilanne). Lukiolain mukaisesti lukiokoulutuksen tavoite Eurassakin on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Lukiokoulutuksen järjestämisessä on pyritty siihen, että mahdollisimman moni euralainen lukiolainen voisi valita oman paikkakuntansa lukion. Tavoitteena on ollut pitää kurssitarjonta riittävän laajana, niin että opiskelija voi valita häntä kiinnostavia ja hänen jatko-opintojensa kannalta tärkeiden oppiaineiden kursseja riittävästi. Tähän tavoitteeseen on päästy mm. lukioiden yhteisellä kurssitarjonnalla. Euran lukiossa on pyritty tarjoamaan mahdollisuus yhdistää tavoitteellinen kilpaurheilu (mm. lentopallo, jalkapallo ja karate) lukio-opiskeluun. Kiukaisten lukiossa puolestaan on tarjottu lisäkursseja hevosurheilussa ja hevostenhoidossa. Molempien lukioiden vahvuutena on pienehkön opiskelijamäärän mukanaan tuoma yhteisöllisyys sekä yksilöt huomioiva opetus ja ohjaus. Lukioiden yhdistymisvaiheessa kiinnitetään huomiota siihen, että ko. etuja ei menetetä. Lukioiden opiskelijahuoltoon kuuluvat mm. ryhmänohjaus, opinto-ohjaus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, opiskelijan erityinen tuki ja muut tukipalvelut sekä opiskelijahuoltotyöryhmän toiminta. Opiskelijahuolto on järjestetty molemmissa yksiköissä pitkälle samalla tavalla, mutta myös eroja löytyy. Niin kauan kuin yksiköt toimivat erillisinä ei tavoitteena ole yhdenmukaistaa käytäntöjä vaan kehittää koulujen opiskelijahuoltoa niiden omista lähtökohdista mm. yhteistyötä lisäämällä. Koulun koko luonnollisesti vaikuttaa opiskelijahuollon järjestämiseen. Koulujen yhdistämisen yhteydessä pyritään hyödyntämään kummankin koulun parhaat käytänteet. Yksi konkreettinen puute lukion opiskelijahuollossa on päätoimisen opinto-ohjaajan puute sekä lukion erityisopetuksen järjestäminen. Lukioiden fyysisen yhdistämisen jälkeen tulisi Euran lukiossa olla päätoiminen opinto-ohjaajan virka. Erityisopetus tulisi järjestää niin, että jollakin kunnan erityisopettajalla olisi vastuunaan lukion erityisopetus. Molemmissa lukioissa on käytössä ryhmänohjausjärjestelmä, joka vastaa perusopetuksen luokanvalvojajärjestelmää. Ryhmänohjaaja nimensä mukaisesti ohjaa opiskelijoitaan lukio-opinnoissa sekä henkilökohtaisesti että ryhmänohjaustuokioissa. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu myös yhteydenpito kodin ja koulun välillä, opiskelijoiden haastattelu, heidän auttamisensa valintojen teossa ja muidenkin opiskelijaa askarruttavien asioiden selvittäminen. Lukioissa ei ole päätoimisia opinto-ohjaajia, vaan tehtävät on jaettu opettajille. Molemmissa lukioissa tarjotaan kaksi opinto-ohjauksen kurssia, joista yksi on pakollinen. Lisäksi opinto-ohjaukseen kuuluu henkilökohtainen opinto-ohjaus. Opinto-ohjaukseen kuuluu opiskelijan tukeminen lukio-opinnoissa (mm. opiskelutekniikka) sekä jatko-opintomahdollisuuksien ja ammattien esittely. Lukion opiskelijoiden kannalta olisi tärkeää, että Euran lukiossa olisi päätoimisen opinto-ohjaajan virka. Sopivaksi opinto-ohjaajien määräksi lukioihin suositellaan yhtä opinto-ohjaajaa alkavaa 200 opiskelijaa kohti. Lukioissa on yhteensä yli 200 opiskelijaa.

14 14(29) Lukion opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainiltoja vähintään kerran lukuvuodessa. Tarvittaessa vanhempainiltoja on järjestetty enemmän. Kodin ja koulun välinen yhteistyö liittyy usein opintoihin liittyviin ongelmiin. Yhteistyön tavoitteena on kuitenkin aina opiskelijan edun ajaminen positiivisessa hengessä. Lukiolaiset tarvitsevat terveydenhoitajan, koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluja. Näiden palvelujen tarve voi kuitenkin vaihdella melko paljon. Myös lukion erityisopetukseen on silloin tällöin tarvetta. Tavoitteena tulee olla se, että kaikkia näitä palveluja voidaan tarjota riittävästi myös lukiolaisille. Molemmissa lukioissa toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Kiukaisten lukiossa ryhmä on yhteinen yhteiskoulun kanssa. Myös opettajainkokouksissa usein käsitellään samantyyppisiä opiskelijan ongelmia Kulttuuri- ja kirjastotoimi Kulttuuritoimen keskeisenä toimintaa ohjaavana periaatteena on innostaa lapsia ja nuoria kokeilemaan erilaisia asioita kulttuurin saralla ja toisaalta edistää mahdollisuuksia kulttuuri- ja taidekasvatukseen. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintoja järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa ja toimintaan haetaan aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa pyritään hyödyntämään Satakunnan monipuolista ammattitaitelija- ja asiantuntijaverkostoa. Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii Satakunnan lastenkulttuuriverkosto. Rauman seudulle on laadittu kulttuuristrategia vuosille Jokaisella alueen kunnalla on strategiassa oma osio, johon sisältyy kuntakohtaiset lapsia ja nuoria koskevat painopistealueet. Kirjastot tarjoavat kuntalaisille kirjasto- ja tietopalveluja, yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien jatkuvaan kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Perustehtävien ohella kirjastot järjestävät tiedonhaun opetusta, kirjavinkkausta, lastenkirjastotyötä sekä erilaisia tapahtumia pääasiassa yhteistyössä kunnan kulttuuritoimen ja muiden toimijoiden kanssa Nuoriso- ja liikuntatoimi Kuntien nuoriso- ja liikuntatoimet järjestävät monipuolista harrastustoimintaa eri-ikäisten lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuoriso- ja liikuntatoimet tekevät tiivistä yhteistyötä yhdistysten ja kunnan muiden hallintokuntien kanssa mm. tapahtumien järjestämisessä. Nuoriso- ja liikuntatoimen henkilöstö koostuu Eurassa nuorisosihteeristä, kahdesta nuoriso-ohjaajasta, joista toinen on määräaikainen, sekä tilapäisestä tuntityöntekijästä. Suoraan liikuntatoimen alaisuudessa toimii 5 vakituista työntekijää (liikuntatoimenjohtaja, liikuntasihteeri, toimistosihteeri ja 2 liikuntapaikkahoitajaa). Lisäksi on useita tilapäisiä työntekijöitä. Euran urheilutaloa hallinnoivan Euran uima- ja urheiluhalli Oy:n palveluksessa on 5 vakituista työntekijää. Säkylässä on liikuntasihteeri, kenttämestari, Säkylähallin vahtimestari/viikkolepotekijä, määräaikainen erityisryhmien ohjaaja, nuoriso-ohjaaja ja tilapäinen tuntityöntekijä. Köyliössä on liikunta- ja nuorisotoimesta vastaava vapaa-ajansihteeri. Nuoriso-ohjaajia kunnassa ei ole, mutta nuorisotalolla työskentelee koulunkäyntiavustaja, jonka työajasta noin 36 % on nuorisotyötä. Lisäksi Köyliössä on ulkoilualueiden hoitaja. Nuorisotoimi Nuorisotoimen tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita, osallistumista ja kuulemista Pyhäjärviseudun kunnissa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on tarjota nuorille kasvatuksellista ohjausta, harrastus-, tieto- ja neuvontapalveluja sekä toimintatilat. Lisäksi tavoitteena on tukea nuorisoyhdistyksiä ja nuorisotyötä tekeviä yhteisöjä sekä korostaa nuorten omaehtoista toimintaa ja vastuuta. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuori-

15 15(29) sotyötä toteutetaan moni ammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten, nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa sekä seutukunnallisesti. Nuorisotilat Euran kunnan alueella on neljä nuorisotilaa: Kauttuan Jukola, Kiukaisten Nuorisokahvila, Panelian Kämppä ja Hinnerjoen Nurtsi, joka on auki perjantai- ja lauantai-iltaisin. Muut tilat ovat avoinna arkipäivisin. Jukolassa, Nuorisokahvilassa ja Kämpällä ohjaajina toimivat kunnan nuorisotyöntekijät, Nurtsi pyörii vapaaehtoisvoimin paikallisten järjestöjen toimesta. Kävijöitä taloilla on illassa keskimäärin Nuorisotiloilla on avoimen nuorille suunnatun toiminnan lisäksi myös alakouluikäisten toimintaa kerhojen muodossa. Lisäksi kerhotoimintaa on kouluilla. Osa toiminnasta on suunnattu erityislapsille ja nuorille. Säkylässä on tällä hetkellä yksi nuorisotila. Köyliössä on kolme nuorisotilaa, joista kaksi on kunnan ylläpitämiä ja yksi kyläyhdistyksen ylläpitämää toimintaa. Säkylässä on viikonloppuisin myös srk:n koordinoimaa Walkers-nuorisotoimintaa. Nuorisotilojen lisäksi Euran nuorisotoimella on kolme bänditilaa, joista paikalliset nuorisobändit saavat ilmaista harjoittelutilaa. Tällä hetkellä bändejä on tiloissa kuusi. Muu toiminta: Nuorisotalotyön lisäksi nuorisotoimi järjestää leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa ympäri vuoden sekä itsenäisesti, että yhteistyössä mm. seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja lähiseudun kuntien kanssa. Leirejä järjestetään vuoden aikana alueella yhteensä n. yhdeksän ja retkiä eri kohteisiin n. kymmenen. Lisäksi erilaisia teematapahtumia on lukuisia kuten Bändimaraton, kutostenpäivät ja koululaisten teemapäivät. Euran, Köyliön ja Säkylän nuorisotoimet ovat jo tehneet tiivistä yhteistyötä niin retkien kuin tapahtumienkin osalta. Koulut ja sosiaalitoimi ovat myös tärkeä yhteistyötaho nuorisotoimelle koulupäivystysten ja erilaisten yhteistyöryhmien muodossa. Rauman seudun nuorisotoimien kanssa yhteistyössä on toteutettu mm.rauman seudun Nuorten oma tieto- ja neuvontapalvelu rauno-sivut (www.rauno.fi), joista löytyy alueen nuorille monipuolista tietoa alueen tapahtumista, nuorille suunnatuista asioista ja eri harrastusmahdollisuuksista sekä kuntien järjestämistä palveluista ja nuorten elämää koskevista kysymyksistä yleensä. Palvelukartta Jelppimesta palvelee myös muita hallintokuntia. Lisäksi alueella toimii Pyhäjärviseudun nuorisoparlamentti, johon kuuluu vuotiasta alueen nuorta. Parlamentti pyrkii vaikuttamaan nuoria koskevaan kunnalliseen päätöksentekoon. Liikuntatoimi Liikuntapalvelujen tehtävänä on tukea ja luoda edellytyksiä sekä mahdollisuuksia kuntalaisten liikkumiseen ja omaehtoiseen liikuntaan. Kunnat ylläpitävät perusliikuntapaikkoja. Tehtävänä on myös kehittää ja koordinoida liikuntaa harjoittavaa yhdistys- ja kansalaistoimintaa. Tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua. Lasten ja nuorten vapaa-ajan ohjattua liikuntatoimintaa järjestävät pääasiassa urheiluseurat. Liikuntapalveluissa painotetaan liikunnan terveydellisiä vaikutuksia osana ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa yhdessä perusterveyshuollon, aikuisopiston, sosiaalitoimen ja eri yhteisöjen, yritysten kanssa. Liikuntatoimi järjestää lasten ja nuorten liikuntatoimintaa myös suoraan itse. Merkittävimpiä toimintoja ovat uimakoulut, leirit, retket ja kunnanmestaruuskilpailut. Liikuntatoimi osallistuu myös koululiikunnan tapahtumiin. Kunnat myöntävät urheiluseuroille avustuksia toiminnan ylläpitämiseen.

16 Liikuntapaikat 16(29) Euran liikuntatoimi ylläpitää kokonaan tai osittain seuraavia liikuntapaikkoja: - Euran urheilukeskus (yu-kenttä, jalkapallokenttiä, kaukalo, tenniskenttiä, beachvolley-kenttiä) - Kiukaisten yu-kenttä, Hinnerjoen yu-kenttä - Kuntoradat ja ulkoilureitit (Eura, Kiukainen, Panelia, Hinnerjoki ja Honkilahti) - Eurakosken kuntosali - Kauttuan pallokenttä - Ruukinpuiston tenniskentät - Liikuntatoimi vastaa kaikkien Euran koulujen liikuntasalien vapaa-aikakäytön organisoinnista - Lisäksi liikuntatoimi on osana monien pienempien kenttien/liikuntapaikkojen ylläpitoa yhteistyötahojen kanssa - Euran urheilutalo (uimahalli, palloiluhalli, peilisali, kuntosali, juoksusuora, keilahalli) kuuluu myös hallinnollisesti liikuntatoimen vastuualueeseen Säkylän liikuntatoimi ylläpitää kokonaan tai osittain seuraavia liikuntapaikkoja: - Koulujen liikuntasalit - Ulkoliikuntapaikat (urheilu-, pallo-, tenniskentät ja muut urheilu- ja ulkoilupaikat) - Säkylähalli - Jäähalli Köyliön liikuntatoimi ylläpitää kokonaan tai osittain seuraavia liikuntapaikkoja: - Urheilukentät: Lallin koulu, Vuorenmaa, pesäpallokenttä Lallinpesä, Lallintalon kenttä - Kuntoradat ja ulkoilureitit: Harrin Pati, Kankaanpään kuntorata, Vuorenmaan kuntopolku, varavankilan kuntorata - Koulujen liikuntasalit - Lallin koulun kuntosali - Jääkiekkokaukalot ja luisteluradat: Kepola, Kankaanpää, Voitoinen Liikuntapaikkojen ylläpito mahdollistaa urheiluseurojen, koulujen ja muiden lasten/nuorten liikuntatoimintaa järjestävien tahojen toiminnan. Liikuntapaikkojen ylläpito mahdollistaa myös lasten ja nuorten omaehtoista liikuntatoimintaa Sosiaalitoimi Päivähoito Päivähoidon tehtävä Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö ja sen keskeisenä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Päivähoidossa otetaan huomioon lasten erityistarpeet ja autetaan lasta ja perhettä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa silloin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Tällöin korostuu varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa ja esiopetusta on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoidosta annetun lain muutos, jolla ns. subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan vuoden 1996 alusta laajennettiin koskemaan kaikkien alle kouluikäisten lasten perheitä, on vahvistanut varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnassamme. Lain muutoksen myötä korostui kaikki-

17 17(29) en alle kouluikäisten lasten oikeus vanhempien niin halutessa osallistua varhaiskasvatukseen. Pienten lasten kotihoitoa tuetaan lasten kotihoidon tuella ja yksityistä hoitoa yksityisen hoidon tuella. Päivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden leikkiin, oppiin ja hoitoon sekä ystävyyssuhteisiin vertaisryhmässä. Päivähoidossa ja esiopetuksessa keskeistä on lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen, sillä varhaisvuosien kuntoutus on korvaamatonta lapsen suotuisten kehitys- ja oppimisedellytysten luomiseksi ja ns. toissijaisten haittojen ehkäisemiseksi, esimerkiksi erilaisten psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien syntymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyö vanhempien kanssa alkaa heti lapsen aloitettua päivähoidon. Päivähoidon yhteistyömuotoina ovat esimerkiksi jokapäiväiset keskustelut lasta tuodessa ja haettaessa, vanhempainillat sekä vanhempainkeskustelut, joissa laaditaan lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma. On varsin tavallista, että lapsen kehityksen viiveet tai ongelmat havaitaan päivähoidossa. Tällöin selvitellään lapsen tilannetta ensin vanhempien kanssa ja sovitaan, miten lasta arkipäivän tilanteissa tuetaan ja miten toteutetaan seuranta. Tilannetta voidaan arvioida myös yhteistyössä lastenneuvolan kanssa. Mikäli lapsen toiminnassa, käyttäytymisessä ja suorituksissa havaitaan häiriöitä edelleenkin ja pidemmällä aikavälillä, voidaan lapselle laatia yksilöllinen oppimis- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan lapsen vahvuudet sekä tuen tarve ja päätetään tarvittavat tukimuodot. Lapsen erityisen tuen tarve voi nopeastikin muuttua kasvuolosuhteiden tai tukipalvelujen edistäessä lapsen kehitystä. Päivähoito Pyhäjärviseudun kunnissa Tällä hetkellä alueella on lapsia päivähoidossa yhteensä 740. Päiväkoteja on yhteensä seitsemän ja hoitopaikkoja 321. Henkilökunnan määrä on 59. Perhepäivähoitajia on yhteensä 94 ja perhepäivähoidon ohjaajia neljä. Ryhmäperhepäiväkoteja on yhteensä 10 ja hoitopaikkoja 108. Henkilökunnan määrä on 28. Esiopetusta järjestetään 6-vuotiaiden ikäryhmälle kaikissa päiväkodeissa, myös opetustoimessa sekä erillisissä esikouluryhmissä. Esiopetuskuljetuksen piirissä on noin 65 lasta. Yksityinen päivähoito täydentää kunnallisia palveluja. Alueella on yksi yksityinen päiväkoti, kaksi yksityistä ryhmäperhepäiväkotia sekä yksi yksityinen perhepäivähoitaja. Lasten kotihoidon tuen saajia on yhteensä n Erityispäivähoidossa on kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa, jotka ovat sekä päiväkotien että perhepäivähoidon sekä myös esiopetuksen tukena. Käräjämäen päiväkodissa (Eura) toimii pienryhmä Repolaiset, jossa on 12 paikkaa, joista 5 on tuen tarpeessa oleville lapsille ja 7 tukilapsille. Ryhmässä on erityislastentarhanopettajan toimi. Keskustan päiväkodissa (Säkylä) toimii pienryhmä Omput, jossa on kahdeksan paikkaa tuen tarpeessa oleville lapsille. Ryhmän ohjauksesta vastaa lastenhoitaja (kehitysvammaohjaaja) kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultoimana. Päivähoidossa työskentelee 15,5 määräaikaista avustajaa. Päivähoidon ja lastensuojelutyön yhteistyö Huolen herääminen päivähoidossa Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille päivähoidossa työskenteleville kasvattajille. Epäily perheen tai lapsen hyvinvoinnin heikkenemisestä, esim. laiminlyönnistä tai pahoinpitelystä, voi herätä henkilökunnan omista havainnoista, lapsen tai vanhempien kertomuksesta tai lapsen oireilusta ja kehityksestä. Tällöin henkilökunnan on otettava asia puheeksi vanhempien kanssa. Ennen tällaista keskustelua päivähoidon työntekijä voi konsultoida terveydenhoitajaa tai erityislastentarhanopettajaa tai ni-

18 18(29) mettömästi lastensuojelun sosiaalityöntekijää tilanteesta. Vanhemmille on kerrottava huolen aihe sekä se, miten tämä näkyy lapsen toiminnassa tai puheissa päivähoidon ryhmässä. Ensiarvoisen tärkeää on kuulla vanhempien havainnot kotioloista. Keskustelun aikana mietitään lapsen ja perheen vahvuudet ja tarvittavat toimenpiteet sekä yhteistyötahot tilanteeseen. Keskustelusta kirjataan muistio ja sovittuja toimenpiteitä seurataan. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus, joka kerrotaan vanhemmille etukäteen. Pyhäjärviseudun alueella päivähoidossa pidetään kaksi kertaa vuodessa Vartu-palaverit (varhaisen tuenpalaverit), joihin osallistuvat päivähoidon työntekijät lapsen ryhmästä, terveydenhoitaja ja erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Kokoonkutsujana on erityislastentarhanopettaja. Tällöin tutustutaan jokaisen lapsen tilanteeseen, tehdään suunnitelma tarvittavan tuen järjestämisestä ja sovitaan myös seuranta- ja vastuumenettelystä. Lisäksi jokaisessa kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä, joka keskustelee ja kehittää kunnan päivähoitoa asiakas- ja työlähtöisesti niin, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa. Päivähoito lastensuojelun tukitoimena Päivähoito on lastensuojelun yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä toimintamuodoista. Päivähoidon tulee välittää tietoa lapsen tai perheen ongelmista riittävän ajoissa, jotta tukitoimiin perheen auttamiseksi voidaan ryhtyä tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Päivähoitoa käytetään perheen tukemisen muotona tilanteissa, joissa lapsella on lastensuojelun näkökulmasta erityisen tuen tarve. Näin pyritään ehkäisemään raskaampia lastensuojelullisia toimenpiteitä ja tukemaan lastensuojelun asiakasperheitä. Kun päivähoitoa järjestetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, voidaan päivähoidossa huomioida ne erityiset tarpeet, jotka on kirjattu lastensuojelun asiakassuunnitelmaan. Nykyisin päivähoidossa kohdataan entistä enemmän lastensuojelun asiakasperheitä ja heidän lapsiaan. Lapsen hyvinvointi on riippuvainen koko perheen hyvinvoinnista. Päivähoidon säännöllisyys rytmittää perheen elämää ja tuo turvallisuutta ja tarpeiden tyydytystä lapsen elämään hoitopäivän ajaksi. Voidaan sanoa, että päivähoito voi tukea perheen jokapäiväistä arkielämästä selviytymistä. Apu on usein konkreettista ja monipuolista, vaikka pyrkimyksenä tulee olla perheen oman osuuden kasvattaminen ja vanhemmuuteen vaikuttaminen. Jotta päivähoito pystyy parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lasta, tarvitaan säännöllistä ja tavoitteellista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Tälläkin hetkellä yhteistyötä tehdään, mutta siitä puuttuu jäsentynyt toimintamalli, joka palvelee molempia yhteistyötahoja. Ongelmaksi on koettu toimenpiteiden arvioinnin ja seurannan puuttuminen tai vähäisyys. Eurassa varhaiskasvatuksen siirtyessä vuoden 2011 alusta opetustoimen alaisuuteen on tärkeää laatia tällainen yhteistyömalli Perheneuvola Pyhäjärviseudun perheneuvola vastaa sosiaalihuoltolain mukaisista kasvatus- ja perheneuvolapalveluista Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien alueella. Kuntien yhteistyösopimuksen pohjalta toiminta on aloitettu elokuussa Perheneuvolan toimintaa tukee ja ohjaa Euran, Köyliön ja Säkylän sosiaalijohtajien muodostama valvonta- ja ohjausryhmä. Perheneuvolaan ohjataan tarkempaa selvittelyä vaativat psykologiset tutkimukset, perhetyötä ja pitempiä hoitoja vaativat asiat. Ohjaus perheneuvolaan tehdään, kun kodin ja koulun toimenpiteiden tueksi perheneuvolan apu katsotaan tarpeelliseksi. Tarvittaessa perheneuvolasta voidaan lapsi ohjata erikoissairaanhoidon piiriin lasten tai nuorten psykiatrisille poliklinikoille. Yleisimmät perheneuvolaan hakeutumisen syyt ovat: - Lasten herkkyysongelmat: Lapsen herkkyys, arkuus, jännittäminen, passiivisuus, takertuminen, sulkeutuneisuus, masentuneisuus, erilaiset pelot ja traumat, unihäiriöt

19 19(29) - Lasten sopeutumisongelmat: Tottelemattomuus, kiukuttelu, levottomuus, karkailu, uhmakkuus, käytöshäiriöt, näpistely, varastelu, koulunkäynnin laiminlyönti, päihteet - Lasten psykosomaattiset oireet: Stressiperäiset tuntemukset (päänsärky, vatsakivut), uupumisoireet, mielialavaihtelut, kasteluongelmat, syömisongelmat - Oppimisvaikeustutkimukset: Lapsen älyllisen kehitystason arviot kouluvalmiuden ja koulutaitojen osalta, koulupsykologi vastaa koulupsykologisesta perustyöstä kattaen koulujen koko psykososiaalisen työn - Perhe- ja parisuhdeongelmat: Tavoitteena on auttaa vanhempia vanhemmuuden edellytyksissä, mutta myös huomioimaan lapsen tarpeet erotilanteessa sekä antaa tukea eronjälkeisessä vanhemmuudessa Lastensuojelu Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelun ydintehtävä on turvata lapsen oikeus arvokkaaseen elämään ja mahdollisuus turvallisiin ihmissuhteisiin. Lapsen on saatava olla riittävän kauan lapsi ilman aikuisilta siirtyneitä taakkoja. Tähän pyritään lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla, jonka muotoja ovat lastensuojelutarpeen selvitys asiakassuunnitelma avohuollon tukitoimet lapsen kiireellinen sijoitus huostaanotto kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto

20 20(29) Lapsen mahdollinen tarve erityiseen suojeluun voi tulla esille esimerkiksi siten, että joku lapsen kanssa työskentelevä viranomainen tai muu henkilö huomaa lapsen avun tarpeen ja tekee lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Toisinaan perhe tai lapsi itse voi tulla hakemaan apua lastensuojelulta. Lastensuojelun työntekijä voi toisinaan saada tiedon lapsen ongelmallisesta tilanteesta myös jossain muussa yhteydessä ja ryhtyä lastensuojelun tarpeen selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan uusi lastensuojelulaki, jonka myötä mm. lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt huomattavasti myös tällä alueella. Lain myötä ilmoitusvelvollisuus korostui ja laajeni, minkä vuoksi ilmoitusten tekemisen kynnys madaltui. Ilmoitusten syyt liittyvät pääasiassa kodin olosuhteisissa ja vanhempien kasvatuskyvyssä ilmenneisiin puutteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Ilmoituksia tekevät eniten viranomaisista opetustoimi- ja terveystoimi sekä poliisi. Vuoden 2007 alussa aloitettiin maakunnallinen yhteinen virka-ajan ulkopuolinen, kiireellisen lastensuojelutyön hoitava sosiaalipäivystys, josta myös ohjautuu lastensuojeluilmoituksia kuntiin. Lastensuojelutarpeen selvityksen tarkoituksena on selvittää ja arvioida lapsen elämätilannetta ja tarpeita kokonaisvaltaisesti sekä vanhempien valmiuksia ja mahdollisuuksia vastata lapsen tarpeisiin. Selvityksen teon aikana arvioidaan yhteisesti perheen kanssa heidän mahdollisesti tarvitsemaansa tukea. Tällöin ratkaistaan lapsen lastensuojeluasiakkuuden jatkuminen ja tehdään mahdollinen asiakassuunnitelma. Lastensuojelutarpeen selvityksiä ja asiakassuunnitelmia ei ole pystytty tekemään alueen kunnissa

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin.

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin. Koulutus 2014 Erityisopetus 2013 Erityistä tukea saaneiden osuus pieneni Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas Koulutus 2015 Erityisopetus 2014 Tehostetun tuen piirissä entistä useampi oppilas Tehostettua tukea sai 40 500 oppilasta eli 7,5 prosenttia oppilaista syksyllä 2014. Määrä on 4,2 prosenttiyksikköä enemmän

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot