Toimintakertomus 2010
|
|
- Jussi Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimintakertomus 2010 Nuorten päivätoimintakeskus Sopimusvuori ry
2 1. Toiminta-ajatus Sopimusvuori ry:n nuorten päivätoimintakeskuksen palvelut on suunnattu Tampereen ja lähikuntien nuorille (16-29v.), jotka ovat psykiatrisessa avohoidossa ja tarvitsevat sen ohella myös sosiaalipsykiatrista kuntoutusta. Kuntoutuspalvelut on kohdennettu nuorille joilla on diagnosoitu masennus, persoonallisuushäiriö tai jokin muu häiriötasoinen mielenterveysongelma ja mahdollisesti myös samanaikainen päihdeongelma. Nuorten päivätoimintakeskus on avoinna arkisin klo 9-15 ja asiakaspaikkoja on 14-16/päivä. Käyntipäivien määrä vaihtelee yhden ja viiden välillä, riippuen nuoren elämäntilanteesta ja psyykkisestä voinnista. Käyntipäiväsuosituksena on vähintään kolme käyntipäivää viikossa päivärytmin ylläpitämiseksi sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollistumiseksi. Toiminnan tavoitteena on tarjota nuorille mielenterveyskuntoutujille turvallinen yhteisö, jossa ammatillisen tuen ohella mahdollistuu psyykkistä hyvinvointia tukeva vertaistuki. Osana toimintaa on nuorten elämäntilanteen selkiyttäminen: koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen, opiskeluun motivointi, ihmissuhteisiin ja asumiseen liittyvien ongelmien selvittely sekä työharjoittelumahdollisuuksien kartoittaminen. Kynnys päästä toimintaamme mukaan on pidetty matalana, jotta varhainen puuttuminen nuorten ongelmiin on mahdollista. Nopea puuttuminen ehkäisee ongelmien ja syrjäytymisen syvenemisen. 2. Henkilökunta Vakinainen henkilökunta vuonna 2010: Johtaja, psykiatrian sairaanhoitaja Terhi Leppänen Ohjaaja, sosionomi AMK Marianna Mäkelä Ohjaaja, mielenterveys-, päihde- ja kriisityön lähihoitaja Taija Torvinen Ohjaaja, psykiatrian sairaanhoitaja Jani Mikkola ( ) Siivoustyöntekijä Hilppa Tyni Vektori-projektista (21.9. alkaen) Henkilökunnan työnohjaajana toimi psykologi, psykoterapeutti Tuula Gradell Akaan psykologikeskuksesta. Kädentaito-, valokuvaus-, ryhmäpsykoterapia-, ja musiikkiterapiaryhmissä oli ulkopuoliset ryhmänohjaajat. Bändiryhmän ohjaajana toimi musiikkiterapeutti Marleena Varis.
3 3. Toiminnan sisältö Toiminta jakautuu sisällöllisesti strukturoituun eli ohjattuun toimintaan, joka pitää sisällään ryhmät sekä tavoite- ja ohjauskeskustelut ja ns. puolistrukturoituun toimintaan, joka on nuorten keskinäistä vapaata ajanviettoa. Kaikki toiminnat perustuvat vapaaehtoiseen sitoutumiseen. Motivaation osallistua toimintaan tulee nousta nuoresta itsestään, jotta kuntoutuminen ei jää ulkoa ohjatuksi, vaan todellinen sitoutuminen kuntoutumisprosessiin voi toteutua. 3.1 Ohjattu toiminta Tavoitekeskustelut Kuntoutussuunnitelman sijasta käytössä on nimitys tavoitesuunnitelma. Tavoitesuunnitelma sisältää nuoren pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteet sekä ajatukset siitä, millaisia muutoksia itsessä tai omassa toiminnassa tulee tapahtua, jotta tavoitteisiin pääsisi. Käytössä on myös pikatavoite lomake johon kirjataan akuutit asiat, jotka on nopeasti hoidettava. Tavoitteet voivat olla hyvin konkreettisia liittyen opiskelun suunnitteluun, työelämään sijoittumisen kartoittamiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymiseen. Tavoitekeskustelun pohjalta voidaan suunnitella tarpeelliset toimenpiteet tai tutustumiskäynnit, joita asioiden eteneminen edellyttää. Tarvittaessa nuori ohjataan ammatinvalinnanohjaukseen tai palveluohjaustoimintojen piiriin. Osa tavoitteista liittyy sisäisen muutoksen ja kehityksen tarpeeseen. Oman minuuden hahmottaminen suhteessa toisiin ihmisiin ja oman itsensä hyväksyminen ovat keskeisiä asioita nuorten elämässä. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat sisäiselle kehitykselle ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa olemiselle esteitä ja haasteita. Tavoitekeskustelussa suunnitellaan millaiset ryhmätoiminnat voisivat auttaa nuorta hänen kuntoutumisessaan ja vastaisivat kehitys- ja muutostarpeeseen. Tavoite- ja ohjauskeskusteluissa arvioidaan myös sitä, vastaako Nuorten päivätoimintakeskuksen toiminta nuoren tarpeisiin ja tarvittaessa suunnitellaan yhdessä hoitotahon kanssa siirtyminen muualle. Tavoitesuunnitelmia tehtäessä huomioidaan myös mahdollinen päihteidenkäyttö ja asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa siihen liittyvät tavoitteet sekä pohditaan keinoja ja asioita joiden avulla päihteidenkäyttö pysyisi hallinnassa. Tavoitesuunnitelma tehdään kuntoutuksen alkuvaiheessa nuoren kanssa kahden kesken tai yhdessä muun hoitoverkoston kanssa. Suunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisin väliajoin tavoite- ja ohjauskeskusteluissa sekä verkostopalavereissa ja hoitoneuvotteluissa yhteistyötahojen kanssa.
4 Ohjauskeskustelut ja ohjaustoiminta Tavoitekeskusteluissa nousee esiin asioita, joita nuorten kanssa lähdetään hoitamaan ohjauskeskusteluissa. Tavoitteena on ohjata ja motivoida nuorta hoitamaan asioitaan itse, jotta tunne oman elämän hallinnasta lisääntyy. Nuoria tuetaan raha-asioiden hoidossa, erilaisten tukianomusten tekemisessä, ajanvarausten hoitamisessa ja tarvittaessa toimitaan muistuttajina, jotta varatut hoitokäynnit toteutuisivat. Mukaan asiointikäynneille lähdetään, mikäli se on tarpeen. Elämäntilanteesta riippuen nuoria ohjataan asunnon haussa, opiskelupaikan valinnassa ja hakumenettelyssä, ja ohjataan tarvittaessa varsinaisten ohjaustoimintojen piiriin (esim. Kohopalvelut, Aku-toiminta, työvoimatoimiston palvelut). Kriisikeskustelut Nuorten elämäntilanteet muuttuvat varsin nopeasti ja elämässä syntyy erilaisia psyykkiseen tilanteeseen sekä ihmissuhteisiin liittyviä kriisejä, jotka on välittömästi hoidettava. Nuoren kanssa käydään läpi kriisitilanne ja tuetaan häntä hahmottamaan tilanteensa realistisesti ja myös purkamaan siihen liittyviä tunteita. Lisäksi kartoitetaan, kriisin luonteesta riippuen, tarvittavat jatkotoimenpiteet. 3.2 Ryhmätoiminta Yhteisökokous Kuntoutusyhteisön toiminnan suunnittelu ja arviointikokous on nimeltään IPEMA (Ihan Peruskokous Ei Mikään Aivohiiri). Kokous on joka kuukausi ja siinä arvioidaan ja suunnitellaan ryhmien sisältöjä ja tarvetta yhdessä nuorten kanssa. Ryhmiä syntyy ja kuolee kokouksen päätösten mukaisesti. Kokouksessa päätetään myös yhteisistä säännöistä ja käytännöistä, suunnitellaan erilaisia retkiä ja päätetään hankinnoista. Puolivuosittain kokouksessa tehdään kokonaistoiminnasta kirjallinen arviointi, jonka pohjalta pyritään toimintaa muuttamaan enemmän nuorten tarpeita vastaavaksi. Kokoukseen saavat osallistua kaikki nuoret, oli heillä käyntipäivä kokouspäivänä tai ei. Kokous toimii myös kasvattavana foorumina: jos osallistut, voit vaikuttaa. Kokouksen jälkeen lähdetään nuorten valitsemaan ravintolaan syömään.
5 Toiminnalliset ryhmät Toiminnalliset ryhmät antavat nuorille mahdollisuuden kokeilla uusia harrastuksia ja toimintoja, joihin ei yksin tulisi lähdettyä. Etenkin nuorten, joilla on sosiaalisia pelkoja tai paniikkihäiriöoireilua, on tutussa ryhmässä mahdollista rohkaistua lähtemään mukaan. Tavoitteena on, että ryhmissä nuoret tutustuisivat sellaisiin toimintoihin, joihin he voivat halutessaan mennä myös lähdettyään kuntoutuksen piiristä. Toiminnallisuuden kautta nuori pystyy testaamaan omia rajojaan, hahmottamaan minuuttaan suhteessa omaan itseen ja toisiin sekä lisäämään terveyttä edistäviä voimavaroja omassa elämässään. Luovan ilmaisun ryhmät Luovan ilmaisun ryhmissä on mahdollisuus ilmaista itseään monin eri keinoin: musiikin, kirjoittamisen tai kuvallisen ilmaisun kautta. Luovien toimintojen kautta asiat ja tunteet, joita nuori ei sanallisesti kykene ilmaisemaan, voivat saada muodon ja sen kautta niitä voi kyetä tunnistamaan ja työstämään. Luovassa toiminnassa tärkeintä on tekeminen, tuotoksen laatu on sivuseikka. Vuonna 2010 toiminnallisia ja luovan ilmaisun ryhmiä olivat: Actionryhmä oli yhdistetty liikunta ja kulttuuriryhmä, joka toimi viikoittain läpi vuoden. Ryhmä aktivoi sellaisia nuoria liikunnan piiriin, jotka eivät perinteisestä liikuntaryhmästä innostuneet ja vastaavasti tutustumaan kulttuuriin niitä, joille se ensin tuntui vieraalta..ryhmän puitteissa käytiin mm. keilaamassa, ratagolfissa, seinäkiipeilyssä, jousiammunnassa, megazonessa ja pelaamassa biljardia. Kulttuuritarjontana olivat erilaiset näyttelyt mm. Tampereen taidemuseossa ja Vapriikissa, elokuvissa käynnit, ja teatterikäynnit Tampereen työväenteatterissa. Lisäksi Actionryhmä teki kävelyreissuja kesäiselle Pyynikin harjulle. Retket: Vuonna 2010 Tampereen Lions Klubin naisjaosto Hämettäret keräsi joulumyyjäisillä ja muotinäytöksellä rahaa ja lahjoitti sen Nuorten päivätoimintakeskuksen toimintaan. Rahojen avulla oli mahdollista toteuttaa kaksi virkistysmatkaa. Toinen suuntautui Helsinkiin Luonnontieteelliseen museoon ja toinen Pyhäjärvelle lounasristeilyn muodossa. Kumpikin retki oli virkistävää vaihtelua arkeen. Luonnontieteellisen museon moni nuorista koki niin mielenkiintoiseksi paikaksi, että suunnitteli joskus menevänsä uudelleen. Kädentaitoryhmä toimi lähes koko vuoden artenomiopiskelijoiden ohjaamana. Ryhmässä tehtiin monenlaisia töitä: peilikehyksiä paperimassasta, tuunattiin kirjoista korurasioita, helmikoruja, maalattiin silkkihuiveja, mosaiikkitöitä, etc. Ohjattujen ryhmien ohella monet nuorista tekivät oma-aloitteisesti erilaisia töitä askartelu- ja taidetilassa.
6 Voimaannuttava valokuvaus ryhmä aloitti toimintansa kädentaitoryhmän tilalla marraskuun lopulla. Ryhmä jatkuu vuonna 2011, jolloin se huipentuu valokuvanäyttelyyn Nuorisokahvila Uniikissa. Kamppailulajiryhmä toimi joitakin kertoja sairaanhoidon opiskelijan ohjaamana. Ryhmässä oli osallistujia myös Askel-kurssilta sekä Verstaalta. Kitarakurssi toimi kuuden kerran pakettina vertaisohjaajien voimin. Kurssi oli suunnattu muille kuin Nuorten päivätoimintakeskuksen asiakkaille, ohjaajina toimi kaksi asiakastamme. Bändiryhmä toimi koko vuoden puolisuljettuna terapeuttisena ryhmänä. Ryhmän tavoitteena oli vuorovaikutus toisten kanssa, itsensä ilmaisu, omaan itseen ja toisiin liittyvien tunteiden käsittely ja tunnistaminen. Ryhmää ohjasi musiikkiterapeutti Marleena Varis. Kesällä hänen sijaisenaan oli musiikkiterapiaopiskelija Karoliina Lehtinen. Musiikkiterapeutti antoi myös yksilömusiikkiterapiaaikoja, joiden määrällinen kesto ja sisältö määräytyivät kunkin nuoren oman tavoitesuunnitelman mukaan. Musiikkiterapiaryhmä alkoi syksyllä musiikkiterapiaopiskelijan ohjauksessa ja jatkuu vuonna Ryhmässä havainnoitiin suhdetta omaan ääneen ja oman äänen käyttöä ääniharjoitusten kautta. Ryhmän keskusteluosuudessa paneuduttiin nuorten omasta elämästä nouseviin teemoihin ja erilaisten tunteiden kohtaamiseen. Välineenä ryhmässä käytettiin myös nuorille tärkeiden musiikkikappaleiden kuuntelemista. Piirustusryhmä toimi syksyllä sairaanhoidonopiskelijan ohjaamana. Hän opetti myös halukkaita tietokoneella Photo Shop ohjelman ja piirtopöydän käyttöön. Keskusteluryhmät Keskusteluryhmissä aiheet nousevat ryhmän jäsenten tarpeista ja käsittelevät nuorten elämään liittyviä kysymyksiä. Usein ryhmissä käsitellään mielenterveysongelmien vaikutusta arkielämään, oireidenhallintaa, ihmissuhteita, seksuaalisuutta, pelkoja, mutta vastaavasti myös tulevaisuudensuunnitelmia ja haaveita. Ryhmässä nuori voi saada korjaavan kokemuksen aiempiin, esimerkiksi kouluaikaisiin, ryhmäkokemuksiin. Ryhmissä toteutuu konkreettisesti vertaistuen antaminen ja vastaanottaminen, niissä jokainen voi peilata itseään ja omaa elämäänsä muiden kokemuksiin. Ryhmät ovat suljettuja, aikarajallisia ja ryhmässä laaditaan yhteiset säännöt joita ryhmäläiset noudattavat. Sekä keväällä että syksyllä toimi ulkopuolisen ryhmäpsykoterapeutin ohjaama psykoterapiaryhmä. Syksyn ryhmä jatkuu vielä helmikuuhun Psykoterapiaryhmien ohella toimi läpi vuoden keskusteluryhmiä eri kokoonpanolla ja kestoltaan eripituisina, asiakkaiden tarpeista lähtien.
7 4. Puolistrukturoitu toiminta Ohjatun toiminnan ohella päivät sisältävät yhdessäoloa monissa eri muodoissa. Erilaiset pelit, korttipelit, roolilautapelit, tietopelit, pingis ja biljardi, ovat luontevia välineitä harjoitella sosiaalisissa tilanteissa toimimista ja tutustua muihin nuoriin. Myös tavalliset arkiset toiminnat, kuten yhteinen ruokailutilanne ja kokoustilanteet, toimivat sosiaalisista peloista kärsiville ikään kuin harjoittelumaastona. Vapaa, spontaanisti syntyvä keskustelu sisältää paljon nuorten elämään liittyviä tärkeitä asioita: opiskeluasiat, asumistilanteet, tulevaisuuden pohdinta, ystävyys- ja parisuhteet, huumori, ahdistava olo ym. Vuorovaikutus on aina kuitenkin jossain määrin ohjattua, koska henkilökunta on usein tilanteissa mukana. Vapaassa vuorovaikutuksessa vertaistuki on parhaimmillaan. Muiden mielipiteet toimivat joskus herättävänä tekijänä ja muut oman itsen peilinä. 5. Asiakkaat 2010 Kuntoutusjaksoja oli yhteensä 89, keski-iän ollessa 22 v. Sukupuolijakauma säilyi suhteellisen ennallaan, eli edelleen naisten osuus kuntoutusjaksojen käyttäjinä oli suurempi kuin miesten (naisia 58, miehiä 31). Tutustumiskäynnillä kävi 77 nuorta joista 69 aloitti kuntoutusjakson. Asiakkaiden elämäntilanteet vaihtelivat. Nuorin ikäluokka oli peruskoulunsa päättäneitä, joilla oli edessä ammatinvalinta. Osa nuorista oli ammatillisen koulutuksen aloittaneita, mutta mielenterveysongelmien vuoksi joko koulutuksen kokonaan lopettaneita tai opinnoistaan sairauslomalla olevia nuoria. Yhdeksän nuorista opiskeli samanaikaisesti päivätoimintakeskuskäyntien kanssa, jolloin käynnit määrittyivät opintojen mukaan. Vuoden aikana olleista nuorista 22 lähti opiskelemaan. Osa aloitti ammatilliset opinnot, osa palasi takaisin jo alkaneisiin opintoihin sairausloman jälkeen. Opiskeluihin lähdöt jakautuivat seuraavasti: ammattikorkeakouluun 4, ammattiopistoon 4, erilaisiin valmentaviin opintoihin 8, päivälukioon 3, 10-luokalle 1, Voionmaan opistoon 1 ja työvoimapoliittiseen koulutukseen 1. Oman asiakasryhmänsä muodostivat nuoret, joilla jo oli ammattikoulutus, mutta psyykkinen tilanteensa vuoksi eivät olleet valmiita ainakaan täyteen työaikaan. Osa koki alan, jolle oli kouluttautunut, itselleen epäsopivaksi. Kaksi nuorista päätti lopettaa keskeytyneet opintonsa kokonaan ja hakeutuivat kouluttautumaan uudelle alalle. Muutama nuorista ohjautui työkokeiluun tai työharjoitteluun. Täysipäiväiseen työhön lähti kaksi nuorta. Asiakkaistamme monet olivat itsenäistymässä vanhempien luota omaan asuntoon. Yhteistyössä hoitotahojen ja nuoren kanssa pohdittiin sopivaa asumismuotoa ja tarvittaessa käytiin
8 tutustumiskäynneillä erilaisiin tuettuihin asumismuotoihin. Neljä nuorta muutti tuetusti itsenäiseen asumiseen. Osalle nuorista toimintamme ei ollut hoidollisesti riittävää tai oikein kohdennettua, joten he siirtyivät muihin kuntoutusyksiköihin tai päiväsairaalahoitoon. Päivätoimintakeskuksesta vuonna 2010 lähteneet:
9 Kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelivat vuonna 2010 seuraavasti: 6. Hoitotahot: Jokaisella nuorella oli avohoitokontakti, joka vaihteli problematiikan ja elämäntilanteen mukaisesti. Osalla nuorista oli Kelan kustantama yksilöterapia, kuvataideterapia tai toimintaterapia. Valtaosalla avohoito oli Tampereen tai lähikuntien psykiatrian- tai nuorisopsykiatrian poliklinikoilla. Heillä, jotka tarvitsivat tiivistä tukea ja joiden oli vaikea oma-aloitteisesti hakeutua vastaanotolle, oli hoitokontakti tehostetun psykiatrisen kotisairaanhoidon työryhmässä. Kotityöryhmän tapaamiskäyntejä ja yhteispalavereita järjestettiin myös päivätoimintakeskuksen tiloissa. Yhdellä nuorista oli säännölliset intervallijaksot Pitkäniemen sairaalassa. Nuoret, joilla oli neuropsykiatrinen diagnoosi tai tutkimusjakso, olivat Tays:n neuropsykiatrian poliklinikan hoidossa. Kahden nuoren hoito oli perusterveydenhuollossa. Opiskelevista nuorista neljällä psykiatrinen hoitopaikka oli YTHS. Päihdeongelmaisten nuorten hoito oli A-klinikan Nuorisoasemalla ja Vuohenojan palvelutalolla.
10 7. Muut yhteistyötahot: Yhteistyötahot voidaan jakaa sen mukaan mitä osa-aluetta ne nuorten elämässä koskivat. Asumisen osalta yhteistyötahoja olivat Tampereen Seudun Nuorisoasunnot ry, Tiitu-projekti, Asunto-Silta, Toivontupa ry, kuntoutuskoti Vaahtera sekä Vuohenojan palvelutalo. Lyhytaikaisesti nuoria oli SPR:n Nuorten turvatalolla ja heidän itsenäisen asumisen tukiprojektinsa piirissä. Asumisen tueksi joillakin nuorista oli myös Muotialan psykiatrinen kotikuntoutus. Palveluohjauksen tiimoilta yhteistyökumppaneitamme olivat Koho-palvelut ja Aku-toiminta. Työvoimatoimiston palvelut liittyivät työnsaantiin, työelämävalmennus- ja työharjoittelupaikkojen saamiseen sekä työvoimapoliittisiin koulutuksiin hakeutumiseen.
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotSopimusvuoren kotikuntoutus
Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotParempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin
Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotVAMOS ESPOO Päihdeasiain neuvottelukunta 3.3.2014
VAMOS ESPOO Päihdeasiain neuvottelukunta 3.3.2014 VAMOS ESPOO Matalankynnyksen toimintakeskus 16-29 vuotiaille Espoon, Kauniaisen sekä Kirkkonummen, syrjäytymisvaarassa oleville tai jo syrjäytyneille,
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotAsunto ensin periaate arjessa
Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat
LisätiedotRyhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa
Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotYMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi
Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotYhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian
Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik
LisätiedotOPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015
OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI
LisätiedotPerhe- ja nuorisoneuvolapalvelut
Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAlfaKuntoutus. (palvelun nimi)
AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotPäivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014
AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotAsumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto
Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää
LisätiedotKun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari
CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän
LisätiedotNurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.
ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas
LisätiedotPÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT
PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA
LisätiedotAjankohtaista etsivästä nuorisotyöstä
Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotNUORET SANKARIT. NUORTEN KULTTUURIPAJA-HANKE 2012-2016 Markus Raivio Musiikkiterapeutti Hankejohtaja. 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.
NUORET SANKARIT NUORTEN KULTTUURIPAJA-HANKE 2012-2016 Markus Raivio Musiikkiterapeutti Hankejohtaja 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.2014 KULTTUURIPAJAT JA TOIMINNALLINEN VERTAISTUKI DEFINITION
LisätiedotLeikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS
Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen asiakasohjaus Tampereella T A M P E R E E N K A U P U N K I Kriisiasuminen Tampereella Kriisiasumispalvelut ovat yhteisiä kaikille asunnottomille tuen tarpeen
LisätiedotVALMA ja TELMA seminaari
Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotJaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn
Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Kulttuuripajatoiminta pähkinänkuoressa Koulutetut vertaisohjaajat vetävät toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotOPUS projektisuunnitelma
OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotOPI kurssin sisältö ja toteutus
OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotVertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi
Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotKertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010
Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan
LisätiedotPsyykkisen toimintakyvyn edistäminen
Psyykkisen toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset
LisätiedotPalveluohjauksesta tukea
Opiskelemalla osalliseksi Palveluohjauksesta tukea Opinnot suunnitteilla Opinnot keskeytyneet Opinnot alkamassa Opinnot päättymässä? Otetaan yhdessä selvää NIEMIKOTISÄÄTIÖ Tässä esitteessä kuvataan lyhyesti
LisätiedotAikuisten startti. Kuntouttava työtoiminta ryhmämuotoisena toimintana Siilinjärvellä
Aikuisten startti Kuntouttava työtoiminta ryhmämuotoisena toimintana Siilinjärvellä Lähtökohtia: Kunnan vastuun kasvattaminen työllisyyden hoitamisessa (Kuntouttavan) työtoiminnan ohjaajien lisääminen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotToiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry
Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-
LisätiedotNUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö
NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Kansalaistoiminnankeskus Matar 29.10.2014 Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö DEFINITION OF INSANITY
LisätiedotVASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-
VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan
Lisätiedot2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille
2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotUnelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~
Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS
LisätiedotAsiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä
Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen
LisätiedotTolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille
Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotNuorten tuki-hankkeen ydintavoite:
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotUsko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista
LisätiedotViidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
LisätiedotVirtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa
Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotOpinnoista työelämään. Mervi Reiman
Opinnoista työelämään Mervi Reiman Opinnoista työelämään SEURAKUNTA- LUOVI KIIPULA Validia+Bovalius = Spesia (2018) Peruskoulu Työpajat Välivuosi 10. VALMA TELMA OPISTO JAAKKIMA ERITYIS- AMMATTI- OPISTO
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotNuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela
Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset
LisätiedotKuntouttava asumispalvelu
Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotRyhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
LisätiedotOHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN
CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on
Lisätiedot