Kokemuksia kesästä. Kokemuksia kesästä. Kati Vapalahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia kesästä. Kokemuksia kesästä. Kati Vapalahti"

Transkriptio

1 Kokemuksia kesästä on MALLI nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen MENETELMÄSTÄ, jonka tarkoitus on kehittää nuorten sosiaalisia taitoja ja sitä kautta helpottaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Sosiaaliset taidot määritellään tässä osaksi sosiaalisen kyvykkyyden -käsitettä, joka tarkoittaa kyvykkyyttä selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja saavuttaa osallisuus yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Kati Vapalahti Kokemuksia kesästä Tässä julkaisussa kuvataan kesätyöleirit-malli, jota on kehitetty Muuntaja-hankkeessa vuosina Kesätyöleirit-malli on rakennettu Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen ja nuorten työpajojen starttipajan, Etelä-Savon ammattiopiston sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyömenetelmäksi, jonka avulla tuetaan alle 25 vuotiaiden nuorten motivoitumista koulutukseen ja ammatin hankkimiseen sekä integroitumista yhteiskuntaan. Malli on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen sekä työvalmennuksen toimintaympäristöihin ja se toimii konkreettisena apuvälineenä kesätyöleirin järjestämiseen. TÄMÄN LISÄKSI MUUNTAJA-HANKE ON TUOTTANUT KUUSI JULKAISUA: Verkottunut opiskeluhuolto (Varikko) Etapeittain tutkintoon ja työelämään (Etappi) Valmennuksella työhön (Työvalmennus) Pehmeästi bisneksiin (Sosiaalinen yrittäjyys) Valmentautuneena asiantuntijavaihtoon (Kansainvälinen yhteistyö) FinD It - EQUAL kansainvälinen yhteistyö

2 Kati Vapalahti Muuntaja-projekti Kesätyöleirit-osaprojekti Mikkelin ammattikorkeakoulu 2007

3 Lukijalle MUUNTAJA Mikkelin seudun työvoiman palveluverkostojen ja toimintamallien kehittämishanke Muuntaja-hanke (Adaptor) on Euroopan unionin Equal-yhteisöaloiteohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on ollut helpottaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa on kehitetty Mikkelin seudun nuorten palveluverkostoa kohti tasa-arvoisempia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia ja pyritty vahvistamaan nuorten osaamista ja elämänhallintaa. Hanke toteutettiin ajalla ja se perustuu Equal-ohjelman työllistyvyys-toimintalinjaan. Kohderyhminä hankkeessa olivat Mikkelin seudulla asuvat vailla ammatillista koulutusta olevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, romaninuoret, maahanmuuttajanuoret, osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät sekä työvalmennuksessa olevat henkilöt. Hankkeen syntyjuureksi voidaan tunnistaa alueen nuorten määrällinen väheneminen osittain ikäluokkien pienentymisen, väestön ikääntymisen ja alueelta poismuuton vuoksi. Sen lisäksi hankkeen valmisteluvaiheessa todettiin alueen aikaisempien hankekokemusten, kohderyhmien kuulemisten ja toimijoiden yhteistyön perusteella, että alueen syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat yksilöllisiä palveluja. Viidellä osaprojektilla, jotka ovat Varikko, Etappi, Työvalmennus, Kesätyöleirit ja Sosiaalinen yrittäjyys, lisättiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista integraatiota. Osaprojektit luotiin täyttämään olemassa olevan palvelurakenteen aukkoja. Jokaisella osaprojektilla on oma yhteistyöverkostonsa, joka koostuu alueellisista toimijoista. Varikko-osaprojektissa luotiin palvelumalli, jolla ratkaistaan nuorten koulutukseen liittyviä ongelmia, vähennetään koulunsa keskeyttäneiden määrää ja kehitetään opiskelijoille yksilöllisiä tukijärjestelmiä. Etappi-osaprojekti tarjoaa nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen perustutkinto etapeittain niin, että oltuaan projektissa vuoden nuoret voivat siirtyä työelämään tai jatkaa opintojaan ja täydentää tutkintonsa kolmivuotiseksi perustutkinnoksi. Työvalmennus-osaprojektissa kehitettiin työvalmennukseen asteittain etenevä malli ja tarjottiin koulutusta työvalmennusyksiköiden työntekijöille. Kesätyöleirit-osaprojekti loi Kesätyöleirit-mallin, jonka avulla helpotetaan työttömien nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään ja tarjotaan heille mahdollisuus saada työkokemusta. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti loi uusia sosiaalisia yrityksiä Mikkelin seudulle ja lisäsi tietoisuutta sosiaalisista yrityksistä alueella. Lukijalle Keskeisinä kehittämiskumppaneina hankkeessa ovat olleet Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä hankkeen hallinnoijana, Mikkelin ammattiopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin työvoimatoimisto, Vaalijalan kuntayhty-

4 mä ja Työvoiman palvelukeskus Reitti. Vastuullisten kehittämiskumppanien lisäksi hankkeessa on toiminut useita alueen julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä toimijoita. Muuntaja-hankkeen kansainväliset kumppanit ovat PENTOS-hanke Italiasta ja PeB-hanke Saksasta. Sisällys 1 Johdanto...7 Muuntaja-hankkeen osaprojekti on tuottanut osaprojektistaan yhden hyvän 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö...9 käytännön kuvauksen tähän kirjaan. Hyvä käytäntö on EU-hankkeissa käytetty käsite. Tässä julkaisussa hyvän käytännön määrittelyssä on käytetty pohjana Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hyvän käytännön käsitteistöä. Hyvän käytännön tunnuspiirteet ovat tarve- ja kysyntälähtöisyys, toimivuus ja tuloksellisuus, mallinnettavuus ja tuotteistaminen, käytettävyys ja hyödynnettävyys, siirrettävyys ja levitettävyys, tilannesidonnaisuus sekä jaettu kehittämisvastuu. Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytäntö viittaa toimintatapoihin, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnallisissa rakenteissa ja ihmisten elämässä. Hyvät käytännöt ovat toimintamalleja ja -menetelmiä, jotka ovat syntyneet työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä projekteissa. Hyvän käytännön kuvaamiseen on tässä julkaisussa käytetty Stakesin 2004 tuottamaa FinSocin hyvän käytännön kuvausmallia. Muuntaja-hanke on ollut luomassa kattavaa nuorten palveluverkostoa Mikkelin seudulle. Hanke tarjoaa myös mallin sosiaalisten palveluiden verkottumiseen, yhteistyöhön ja koordinointiin. Alueelliset toimijat ovat itse rakentaneet verkostoja oman työnsä kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Viranomaisten oma osallisuus varmistaa toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Leena Raatikainen projektipäällikkö Muuntaja-hanke 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Kesätyöleirit-malli Kesätyöleirit-kokonaismalli Osamallit Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi ja Kesätyöleirit-koulutuspolku -osamalli Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä -osamalli Kesätyöleirit-osamalli Kesätyöleirin työtoiminnot -osamalli Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen -osamalli Kansainvälinen yhteistyö -osamalli Tulevaisuuden suunnitelman toteuttaminen ja sijoittumisen seuranta -osamalli Menetelmiä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen Kesätyöleirit-prosessin eteneminen Kesätyöleirit-menetelmän hyödyt ja merkitys...31 Kirjoittaja...35 LIITTEET Liite 1 Infokirje opiskelijoille kesätyöleiristä vuoden 2007 mukaisesti Liite 2 Opinnot, joissa kesätyöleirit voivat sisällöllisesti toimia osittain tai kokonaan oppimisympäristönä Liite 3 Tarkka infopaketti nuorten rekrytointiin vuoden 2007 infopaketin mukaisesti Liite 4 Leiriohjelma vuonna 2007 Liite 5 Lomake leiriohjelman suunnitteluun Liite 6 Toimintaohjeet ongelmatilanteisiin vuoden 2006 leiriltä Sisällys 6 7

5 1 Johdanto Tässä julkaisussa kuvataan Kesätyöleirit-malli, jota on kehitetty Muuntaja-hankkeessa vuosina Kesätyöleirit on nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen menetelmä, jonka tarkoitus on kehittää nuorten sosiaalisia taitoja. Mallin tarkoitus on auttaa menetelmän toteutuksessa. Sosiaalisten taitojen käsite määritellään Kesätyöleirit-menetelmässä sosiaalisen kyvykkyyden käsitteen sisään. Sosiaalinen kyvykkyys tarkoittaa kyvykkyyttä selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja saavuttaa osallisuus yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaaliseen kyvykkyyteen kuuluu sekä taitoja (esimerkiksi itsetuntemus, arjenhallinta ja kommunikointitaidot) että hyvinvointiresursseja (materiaaliset resurssit, sosiaaliset resurssit ja henkiset resurssit). Sosiaalisten taitojen käsite on määritelty tarkemmin Muuntaja-hankkeen kansainvälisen Methods-työryhmän Toolbox-tuotoksessa (löytyy osoitteesta asp?link=2070). Kesätyöleirit-mallin perustana on käytetty kansainvälisen henkilövaihdon CIMO:n kansainvälisten nuoriso-ohjelmien sekä työ- ja yksilövalmennuksen elementtejä. Työ- ja yksilövalmennuksen käsitteitä on avattu Muuntaja-hankkeen Työvalmennus-osaprojektin mallissa Valmennuksella työhön. Tässä julkaisussa esitetään ensin Kesätyöleirit-menetelmän tavoitteet, sisältö ja kohderyhmä. Tämän jälkeen kuvataan toimintaympäristö, jossa menetelmä on suunniteltu toteutettavaksi. Sitten esitetään Kesätyöleirit-malli sekä kokonaisuuden toteuttamisessa tarvittavat osamallit. Osamallilomakkeisiin on koottu kunkin osatoiminnon tarkoitus, menetelmät, resurssitarve, olemassa olevat resurssit sekä vastuuorganisaatio ja yhteistyötahot. Lopuksi pohditaan osallistujien palautteen kautta Kesätyöleirit-mallin ja menetelmän merkitystä. Kesätyöleirien tarkempi osallistujapalaute ja -arviointi on kuvattu Kesätyöleirit-osaprojektin loppuraportissa. 1 Johdanto Kesätyöleirit-malli on rakennettu Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen ja nuorten työpajojen Starttipajan, Etelä-Savon ammattiopiston sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyömenetelmäksi, jolla tuetaan alle 25-vuotiaiden nuorten motivoitumista koulutukseen ja ammatin hankkimiseen sekä integroitumista yhteiskuntaan. Nuorille tarjotaan oppimisympäristö, jossa he saavat työelämävalmiuksia ja työkokemusta, tietoyhteiskunnassa ja arjen hallinnassa vaadittavia taitoja sekä osallisuuskokemuksia. 8 Malli luotiin Kesätyöleirit-osaprojektissa siten, että vuonna 2006 järjestettiin ensimmäinen kesätyöleiri ja vuonna 2007 leiriä kehitettiin edellisen vuoden kokemuksien, palautteiden ja arviointien perusteella. Keväällä 2007 sovit- 9

6 tiin, että malli pyritään juurruttamaan eli siirtämään pysyväksi toiminnaksi Mikkelin seudulle. Tämä malli on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen toimintaympäristöihin. 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö Kesätyöleiritoiminnan tavoitteet ovat seuraavat: löytää ratkaisuja Mikkelin seudun nuorten vaikeaan työllisyystilanteeseen ja sen aiheuttamaan työkokemuksen puutteeseen lisätä nuorten työelämävalmiuksia ja tietoyhteiskunnassa vaadittavia taitoja 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö vahvistaa nuorten arjenhallintaa ja osallisuutta lisätä nuorten itseluottamusta ja yhteisöllisyyttä auttaa nuoria löytämään näköaloja elämäänsä kansainvälisistä kokemuksista lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia antamalla heille tilaisuus osallistua toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 10 kehittää yhteistyörakenteita järjestämällä konkreettista toimintaa. 11

7 Kesätyöleirit-menetelmän pääsisällöt koostuvat viidestä eri jaksosta, jotka ovat: JAKSO YDINTAVOITTEET 1. Leirille valittujen nuorten Ryhmäytyminen ja sitoutuminen, koulutusjakso ennen leiriä leirisuunnittelu, oman elämän toukokuussa 3 kertaa/viikko suunnittelu, työelämä- ja arjenhallintataidot > yht. 12 kertaa 2. Kansainvälinen Työkokemus, kansainvälinen kesätyöleiri kohtaaminen, ryhmäytyminen kesäkuussa 12 päivää 3. Tulevaisuuden suunnittelujakso leirin jälkeen suunnitteleminen ja toteuttaminen Oman koulutus- ja työelämäpolun kesäkuussa 2 viikkoa ohjaajien tuella kesätyöleirin jälkeen 4. Kansainvälinen vastavierailu Hildesheimiin kokemus vieraassa kulttuurissa Kansainvälinen kohtaaminen ja kansainvälisyyskumppanin toimimisesta ja työskentelystä luokse syyskuun lopussa Nuorten työpajojen ja erityisesti Starttipajan nuoret Kuvio 1. Kesätyöleirit-menetelmän kohderyhmä. Kesätyöleirit-menetelmän kohderyhmä on vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea sosiaalisissa taidoissa ja arjen hallinnassa sekä työllistymispolun rakentamisessa (kuvio 1). Verkostoyhteistyökokouksissa on määritelty, että ryhmään voitaisiin koota nuoria ammattiopistosta ja nuorten työpajoilta sekä Työvoiman palvelukeskus Reitistä ja muista verkostoista. Kohderyhmäksi pyritään kokoamaan aina sukupuoleltaan ja etniseltä taustaltaan monimuotoinen ryhmä. Toisen asteen keskeyttämisuhan alla olevat nuoret Kesätyöleiritprosessin osallistujanuoret Reitin, sosiaalitoimen ja muiden verkostojen nuoret 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö 5. Tulevaisuuden suunnitelmien toteuttaminen elo syyskuussa Sijoittuminen työhön, koulutukseen, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön tai tarvittaessa Työvoiman palvelukeskus Reittiin 12 Kansainvälinen yhteistyö ja monikulttuurisuus ovat tärkeitä ulottuvuuksia sosiaalisten taitojen tukemisessa. Erityisesti juuri kansainvälinen kommunikointi ja monikulttuuriset kohtaamiset opettavat nuorille sosiaalisia taitoja ja lisäävät itsetuntoa, kun nuoret huomaavat selviytyvänsä vieraan kielen ja kulttuuristen erojen kanssa. 13

8 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Muuntaja-hankkeessa Kesätyöleirit-osaprojektista vastasi Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos. Projektin tavoitteena oli luoda Kesätyöleirit-malli, joka on tarkoitus juurruttaa Mikkelin seudulle nuorten sosiaalisten taitojen vahvistamisen tueksi nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen kentälle. Projektin aikana, vuosina , järjestettiin kaksi Kesätyöleirit-prosessia. Projektin loppuraportissa esitellään kehitystyön eteneminen ja arvioiminen. Juurrutettuna Kesätyöleirit-malli sopii parhaiten Mikkelin nuorten työpajojen Starttipajan nuorisokasvatus- ja työvalmennusmenetelmäksi. Tässä mallinnuksessa on lähdetty ajatuksesta, että Starttipajan ohjaajat ovat järjestämisestä päävastuussa. Edellytyksenä on, että Starttipajatoiminta vakinaistuu. Starttipajaohjaajat organisoivat kesätyöleirit tiiviissä yhteistyössä Mikkelin ammattiopiston 1 ja ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Kansainväliseen osuuteen haetaan tukea EU:n nuoriso-ohjelmasta. Tähän tarvittava tietotaito on Mikkelin kaupungin nuorisopalveluissa. MIKKELIN AMMATTIOPISTO NUORISOPALVELUT NUORTEN TYÖPAJAT/ STARTTIPAJA KESÄTYÖLEIRIT- PROSESSIN TOTEUTUS Kansainvälisyysosio Päävastuu organisoinnista Verkostoyhteydet Työtehtävien organisointi yhdessä ammattiopiston kanssa Nuorten rekrytointi ja ohjaus Yksilö- ja työvalmentajat MIKKELIN AMMATTI- KORKEAKOULU 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Leiripaikka: esimerkiksi Otavan koulutila Yksilö- ja työvalmentajat leirillä Työtehtävien organisointi ja työkalut Ruokahuollon organisointi ja hygieniapassi Ohjaajaopiskelijoiden ohjaaminen ja kesätyöleirin organisoiminen oppimisympäristöksi eri kurssikokonaisuuksissa Opettajien mahdolliset työelämäjaksot kesätyöleirillä Kansainvälinen yhteistyö Kuvio 2. Ehdotus Kesätyöleirit-prosessin toteutusvastuiksi ja tehtäviksi Elokuusta 2007 alkaen Etelä-Savon ammattiopisto. 15

9 Käytännön organisoimisvastuiden lisäksi Kesätyöleirit-menetelmä tarvitsee onnistuakseen monenlaista ja monitasoista yhteistyötä: NUORTEN REKRYTOIMINEN LEIRILLE JA TYÖVALMENNUS: Reitti, sosiaalitoimi, monikulttuurikeskus Mimosa, työvoimatoimisto, perusopetus jne. RYHMÄTOIMINTOJEN OHJAAMINEN: Setlementtiliitto, monikulttuurikeskus Mimosa, päihdepysäkki Mixstop, Nonfighting Generation jne. NUORTEN TUETUN TOIMINNAN JATKON TURVAAMINEN LEIRIN JÄLKEEN: nuorten työpajojen Starttipaja, ammattiopisto, työelämä, Reitti jne. 4 Kesätyöleirit-malli Kesätyöleirit-malli koostuu kokonaismallikaaviosta ja osamallilomakkeista, jotka esitetään seuraavana. Osamallilomakkeiden liitteinä (liitteet 1 6) on toteutukseen liittyvää työmateriaalia. Mallin ja osamallilomakkeiden tarkoitus on, että niiden avulla kesätyöleirin järjestäminen onnistuu mahdollisimman helposti. Malli on luotu nimenomaan Mikkelin kaupungissa toteutettavaksi, mutta se on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen toimintaympäristöihin. 4.1 Kesätyöleirit-kokonaismalli KESÄTYÖ- LEIRIT: Kokonaismalli > Kesätyöleiriohjaajien tulee tietää, mihin nuoret menevät kesätyöleiriprosessin jälkeen. VERKOSTOJOHTAMINEN: Kesätyöleirit-menetelmän toteuttaminen onnistuu vain, jos eri organisaatioiden johtajat sitoutuvat siihen antamalla työntekijöiden työaika- ja materiaaliresursseja yli organisaatiorajojen. YRITYSYHTEISTYÖ: Leirin järjestäjät voivat kartoittaa mahdollisuuksien mukaan yhdessä nuorten kanssa yritysten kiinnostusta ottaa osaa kesätyöleirien järjestämiseen. Yritykset voisivat osallistua esimerkiksi ruokailu- ja matkakustannuksiin. Vastapalvelukseksi leiriläiset voivat tehdä työtehtäviä yrityksille ja yritysten nimiä pidetään esillä. Muuntaja-hankkeen Kesätyöleirit-osaprojektin aikana tätä ideaa ei kokeiltu. 1. LEIRI- NUORTEN KOULUTUS- JAKSO Ryhmäytys Työvierailut Leirisuunnittelu Työelämätaidot 2. KANSAIN- VÄLINEN KESÄTYÖ- LEIRI Työ Ryhmätoiminnat Tavoite: Sosiaaliset taidot Osallisuus Työllisyys 3. TULEVAI- SUUDEN SUUNNIT TELU LEIRIN JÄLKEEN Polku kouluun/ työhön/ harjoitteluun Menetelmät: Kansainvälisyys Ryhmätyö Työtoiminnat 4. KANSAIN- VÄLINEN VASTA- VIERAILU KV-kumppani St. Ansgar -koulu, Hildesheim 5. TULEVAI- SUUDEN SUUNNI- TELMAN TOTEUTUS Koulu Työ Harjoittelu Oppisopimus Reitti 4 Kesätyöleirit-malli 16 Kuvio 3. Kesätyöleirit-kokonaismalli, jossa on kuvattu tavoitteet, menetelmät ja prosessin eri osat prosessin osallistujien näkökulmasta. 17

10 4.2 Osamallit Osamalleja on kahdeksan: Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi ja Kesätyöleirit-koulutuspolku Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä Kesätyöleirit 4. Opiskelijat suunnittelevat ohjatusti leirin vapaaajan toimintoja (leirin vastuuhenkilö ja opettaja) 5. Opiskelijat saavat neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen saadakseen valmiuksia nuorten ohjaamiseen (Coaching-koulutus) 6. Koulutuksessa opiskelijat saavat työnohjausta (Coaching-koulutus) 7. Opiskelijat toimivat leirillä ohjatusti ja saavat palautetta (leirin vastuuhenkilö ja ammattilaiset) 8. Saksalainen kumppani antaa koulutusta leirin aikana (St. Ansgarin koulun opettajat) 9. Leirikokemuksia reflektoidaan (leirin vastuuhenkilö, ammattilaiset ja amk-opettaja) 10. Ammatillista kasvua kuvaava raportti kesätyöleirikokemuksesta, josta ohjaavan opettajan palaute (amk-opettaja) Kesätyöleirin työtoiminnot Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen ERITYISEN HYVIÄ KOKEMUKSIA: Opiskelijat valitaan leirille haastattelujen avulla, koska kaikilla opiskelijoilla ei ole valmiuksia toimia leiriohjaajina haastavalle kohderyhmälle Kansainvälinen yhteistyö Tulevaisuuden suunnitelman toteuttaminen ja sijoittumisen seuranta Menetelmiä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi TOIMINTO KUVAUS ja Kesätyöleirit-koulutuspolku-osamalli Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi Opiskelijat suorittavat opintojaan ohjatusti osallistumalla leirin suunnitteluun ja leirinuorten ryhmäyttämiseen, toimimalla kesätyöleirin ohjaajina ja tekemällä selvityksiä ja kartoituksia kesätyöleirin toiminnasta. TOTEUTUSAIKA Yhdessä suunnittelu lisää ryhmän kiinteyttä ja tuo yhteisöllisyyttä. Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus antaa opiskelijoille kattavat tiedot kohderyhmästä ja käytännön menetelmiä ohjaamiseen. Kehittämiskohteena on vastuun jakaminen sekä opiskelijoiden kesken että Mikkelin ammattikorkeakoulun ja leirin toteuttavan tahon kesken opiskelijoiden ohjauksen suhteen. Liitteenä on leirin infokirje opiskelijoille (liite 1) ja luettelo sosionomi- ja yhteisöpedagogikoulutusohjelman opintojaksoista, joissa kesätyöleirit voivat toimia osittain tai kokonaan oppimisympäristönä (liite 2). Joulu syyskuu. Lisäksi neuropsykiatrinen valmentajakoulutus (vuonna 2007 touko joulukuu)opiskelijoiden ohjaus ennen leiriä keskimäärin 1 kerta/kk alkukevään aikana ja toukokuussa 1 kerta/vko.leirin aikana tarvitaan ohjausta päivittäin ja leirin jälkeen syksyllä yksi ohjauskerta. 4 Kesätyöleirit-malli 18 TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT Opiskelijat saavat tietoa nuorista, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, ja saavuttavat valmiuksia nuorten kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja tukemiseen. Opiskelijat oppivat yksilövalmennuksen menetelmiä ja ryhmänohjaustaitoja.opiskelijat saavat kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta ja verkostotyöskentelystä. 1. Opiskelijoille tiedotetaan leiristä oppimisympäristönä (edellisenä vuonna leiriohjaajina toimineet) 2. Opiskelijat valitaan leiriohjaajiksi haastattelemalla (leirin vastuuhenkilö ja amk-opettaja) 3. Opiskelijat ryhmäytetään (leirin vastuuhenkilö ja edellisen vuoden leiriohjaajat) TOTEUTUSPAIKKA TOTEUTTAJAT VASTUU- ORGANISAATIO YHTEISTYÖTAHOT MALLIN TEKIJÄT Ohjaus toteutuu Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloissa ja leiripaikalla sekä työtoiminnoissa. Ohjauksen suunnittelee ja toteuttaa leirin vastuuhenkilö yhdessä ohjaavien opettajien, edellisen vuoden leiriohjaajien ja leiritutoreiden kanssa. MAMK ja Nuorten Työpajat/Nuorisotoimi Nuorisotoimi, nuorten työpajat ja MAMK Tiia Kansanen ja Anitta Huotari 19

11 KESÄTYÖLEIRIT-KOULUTUSPOLKU Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä -osamalli Informaatio Kesätyöleiri-oppimisympäristöstä opiskelijat voivat suorittaa opintojaan kesätyöleiriprosessissa (yhteisöpedagogi- ja sosionomikoulutusohjelman opettajat koordinoivat, liite 3) aikaisemman vuoden opiskelijat tiedottavat marras joulukuussa TOIMINTO KUVAUS Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä Koulutusjakson aikana nuoret ryhmäytyvät ja aloittavat tulevaisuutensa suunnittelun tutustumalla eri koulutusja työmahdollisuuksiin. Koulutusjaksolla harjoitellaan arjenhallintaa sekä hankitaan käytännön työkaluja työllistymiseen. Nuoret suunnittelevat koulutusjaksoa. Coaching-koulutus opiskelijoille ja ammattiväelle (järjestetään sosionomikoulutusohjelmassa) KV-partnerin mahdolliset vierailuluennot koulutuksessa (St. Ansgarin koulu, Hildesheim) TAVOITTEET Nuoret rekrytoidaan koulutusjaksolle Mikkelin ammattiopiston, nuorten työpajojen, Reitin, sosiaalitoimen ja mahdollisten muiden verkostojen kautta. Nuori luo omat tavoitteensa kesätyöleirille ja lähitulevaisuuteensa. Nuorelle selkeytyy kuva tulevaisuuden mahdollisuuksista ja hän saa uusia näköaloja elämäänsä. Nuoren valmiudet arjen hallintaan kasvavat ja hän kokee olevansa osa kesätyöleiri-ryhmää. Mahdollinen käytännön harjoittelu St. Ansgarin koulussa sekä oppilaitosyhteistyö opiskelijoiden harjoittelujaksot nuorten vapaaehtoistyö European Voluntary Service -ohjelmassa opettajien työelämäjaksot ja opettajavaihdot ammattilaisvaihdot yhteistyömahdollisuudet Hildesheimin ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa KONKREETTISET MENETELMÄT KOULUTUSJAKSON TYÖNJAKO: a) Ammattilaiset eri verkostoissa rekrytoivat nuoret koulutusjaksolle. b) Ammattilaiset (nuorten työpajat/starttipaja ja Ammattiopisto) vastaavat kesätyöleiriläisten yksilövalmentamisesta ja vierailujen, koulutusten yms. järjestämisestä koulutusjaksolla. c) Opiskelijat vastaavat nuorten ryhmäytyksestä suunnittelemalla ja ohjaamalla käytännön ryhmätoimintoja. Koulutusjakson alussa haastatellaan kaikki nuoret ja aloitetaan nuorten tulevaisuuden tavoitteiden luominen. Koulutusjakson sisällöt rakennetaan suhteessa nuorten tavoitteisiin. 4 Kesätyöleirit-malli Hyvä kokemus on ollut erilaisiin työpaikkoihin ja työhön tutustuminen. Opiskelijoiden toimiminen Kesätyöleiri-prosessissa ohjaajina yhteistyössä ammattiväen kanssa ja ammattikorkeakouluopettajien ohjaamina Koulutusjaksolla kulkevat rinnakkain ryhmätoiminnot ja yksilötyö. Ryhmätoiminnot tukevat yksilövalmennusta. Koulutusjakson tulee olla tiivis, jotta ryhmäytyminen ennen leiriä toteutuu. Nuoret suorittavat hygieniapassin ja harjoittavat atktaitoja (esimerkiksi kirjoittavat CV:n) ja ensiaputaitoja. Liitteenä tarkka infopaketti ammattilaisille nuorten rekrytointiin (liite 4). 20 Tutkimus- ja opinnäytetyöt prosessissa 21

12 4.2.3 Kesätyöleirit-osamalli TOTEUTUSAIKA noin kuukausi ennen kesätyöleiriä kokonaiskesto noin 12 kokonaista päivää (3 kertaa/viikko, 6 tuntia/päivä) TOIMINTO Kesätyöleiri TOTEUTUSPAIKKA Mikkelin kaupungin nuorten työpajat: Starttipajat KUVAUS Nuoret viettävät vrk kesätyöleirillä tehden työtä ja osallistuen ohjattuun toimintaan. TARVITTAVAT VÄLINEET JA KUSTANNUKSET TOTEUTTAJAT VASTUU- ORGANISAATIO KUVAUKSEN TEKIJÄ Riippuu suunnitellusta toiminnasta.ruoanlaitto ja ruokatarpeiden hankinta lisää arjen hallintaa. Ryhmäytystoiminnassa voidaan tarvita erityisiä välineitä. Ryhmäytyksessä käyttökelpoinen työväline on FinD It Methods Toolbox, joka löytyy osoitteesta Hygieniapassin kustannukset (n. 15 / testiin osallistuva nuori + testaajan kulut noin 90 ). Koulutusjakson suunnittelu ja ohjaus: amk-opiskelijat ja yksilövalmentajat Nuorten työpajat ja ammattikorkeakoulu Tiia Kansanen TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT TOTEUTUSAIKA TOTEUTUSPAIKKA TARVITTAVAT VÄLINEET Tarjota nuorille kokemusta työstä ja kansainvälisyydestä. Tarjota nuorille osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus, joka johtaa nuoren minäkuvan ja sosiaalisten taitojen paranemiseen. Kuusi työtuntia päivässä ja ohjattu vapaa-aika Kansainvälinen ryhmätyöskentely Elämykset, seikkailut ja kokemukset Suomen luonnossaleirillä toimii ohjaajia neljässä tasossa: 1. opiskelijaohjaajat (vapaa-ajan toiminnot, apuohjaajia työssä) 2. yksilövalmentajat ja leirijohtaja 3. työvalmentajat/-ohjaajat 4. leiritutorit (vertaisohjaajat, jotka ovat itse aikaisemmin osallistuneet leirille) vrk joko toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa Leirikeskus (Loukee, Susiniemi, Riuttala) tai ammattiopiston tilat, kuten metsäkoulu tai Otavan koulutila. Vuoden 2008 kesätyöleiripaikaksi sovittu alustavasti Otavan koulutila. Kesätyöleirille on projektin aikana hankittu vapaa-ajan tarvikkeita:2 digitaalikameraa, 2 digitaalivideokameraa, retkeilytarvikkeita (laavuja, makuualustoja ja makuupusseja), lautapelejä, jalkapalloja, frisbeitä, kumisaappaita sekä iso muurinpohjapannu. 4 Kesätyöleirit-malli Tarvikkeet ovat ensisijaisesti kesätyöleirin käytettävissä. Niitä hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos, ja niiden säilytyspaikka on kulttuuri- ja nuorisotyön kampus (Tommi Pantzar). Kumisaappaita (25 paria) hallinnoivat Mikkelin kaupungin nuorten työpajat. Muita tarvittavia välineitä ovat työntekoon liittyvät välineet sekä muut mahdolliset vapaa-ajan tarvikkeet leirin ohjelmasta riippuen. Projektissa on kehitetty kahteen kesätyöleirikokemukseen perustuva leiriohjelma (liite 5), jonka arviointia on kuvattu Muuntaja-hankkeen Kesätyöleirit-loppuraportissa

13 TOTEUTTAJAT 1. Päävastuu: Mikkelin kaupungin nuorten työpajat / Starttipaja à edellytyksenä Starttipajan jatkuminen vuoden 2007 jälkeen. 2. Leiriohjelman suunnittelu ja toteutus: Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi- ja sosionomiopiskelijat opettajien ja Starttipajaohjaajan ohjauksessa. 3. Työ- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan verkostotyöryhmässä, johon kuuluu opiskelijoiden edustus. Kesän 2008 työtoiminnat on sovittu tehtäväksi Mikkelin ammattiopiston Otavan koulutilalla, jolloin työtehtäviä ovat eläinten hoito, ympäristönhoito, kasvihuonetyöt ja puutarhanhoito. Vapaa-ajan toimintoihin voidaan koulutilalla ottaa mukaan kirkkovenesoutua, traktorilla ajoa, pesäpalloa ja melomista. VASTUU- ORGANISAATIO Leiritoimintojen (sekä työ- että vapaa-ajan toimintojen) tulee vastata nuorten tarpeita sekä heidän omia henkilökohtaisia työllistymis- ja arjenhallintasuunnitelmiaan. On mahdollista, että päävastuu leiristä olisi myös ammattikorkeakoulun opiskelijalla niin, että hän toimisi leirinjohtajana ja vastaisi leirin suunnittelusta opinnäytetyönään. Myös pienempiä kokonaisuuksia leiristä voidaan toteuttaa toiminnallisina opinnäytetöinä (esimerkiksi leiriviikonlopun ohjelma). Ohjaajaopiskelijat toteuttavat ryhmätoiminnot, mikä tukee yksilöohjausta. Edellisvuonna leirille osallistuneet leiritutorit toimivat leirinuorten tukena niin työtoiminnoissa kuin vapaaajallakin. Leirisuunnittelussa on tehtävä tulevaisuudessa riskienhallintasuunnitelma. Tähän tarvittava tietotaito on Mikkelin nuorisopalveluilla (Antti Liukkonen). Vuonna 2006 kesätyöleirille on tehty toimintaohje ongelmatilanteiden varalle (liite 7). Tätä ohjeistusta voidaan soveltaa riskienhallintasuunnitelmassa psyykkisten riskien huomioimisessa leirillä. MAMK ja Mikkelin kaupungin nuorisotoimi / nuorten työpajat ja Etelä-Savon ammattiopisto Kesätyöleirin työtoiminnot -osamalli TOIMINTO KUVAUS TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT Kesätyöleirin työtoiminnat Nuoret tekevät 12 kesätyöleirivuorokauden aikana arkipäivisin 6 tuntia yleishyödyllisiä töitä. Työkokemuksen saaminen, työelämään tutustuminen, työelämän pelisääntöjen hallitseminen, yhteistyö, arjenhallinta, yleishyödyllisten tehtävien toteuttaminen. Leiripaikalla tai Mikkelin kaupungissa tehtävät ympäristönhoitotyöt, korjaus- ja rakennustyöt, kotitaloustyöt sekä eläinten hoito.kesän 2007 leirityöt: 1. Otavan kodalle puuliiterin rakentaminen (yhdyshenkilö liikuntapalvelujen Pekka Turunen) 2. Rasilammen luontopolun pitkospuiden tekeminen (nuorten työpajat) 3. Nuorten työpajojen työt: mm. polttopuusavotta, roskakalastus, Kaihun kodan siistiminen 4. Ruokahuolto ja leipominen (kesätyöleirin ohjaajat) 4 Kesätyöleirit-malli 24 YHTEISTYÖTAHOT KUVAUKSEN TEKIJÄ Järjestöt, Reitti, työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto, yritykset Tiia Kansanen SUUNNITELMAT JA IDEAT, JOITA EI OLE TOTEUTETTU Susiniemen leirimajan nuotiopaikan rakennus ja rannan raivaus (yhdyshenkilö nuorisopalvelujen Teuvo Kurki). Loukeen leirikeskuksen kunnostaminen voi olla työtoimintana, mikäli leiri järjestetään joskus Loukeella. 25

14 Eläinten hoito, ympäristöhoito, kasvihuonetyöt, puutarhanhoito, mikäli leiri järjestetään Otavan koulutilalla, kuten suunnitelmissa on vuodeksi 2008 (yhdyshenkilöt Vesa Vainikainen ja Markku Mononen Otavan koulutilalla). Tulevaisuudessa työtoiminnat on hyvä keskittää yhteen paikkaan, esimerkiksi Otavan koulutilalle. Kaupungin läheisyys vaikuttaa nuoriin kielteisesti, sillä kaupunki vie nuorten huomiota ja ulkopuoliset tuovat työtoimintaan häiriötekijöitä. Työtä tulee olla suunniteltuna todella paljon. Motivaatiota lisää, jos tehtävänä on yksi suuri työkokonaisuus, joka saatetaan leirin aikana alusta loppuun (esimerkiksi Otavan kodan puuliiterin rakentaminen kesällä 2007). Työt voivat vuonna 2008 olla Otavan koulutilan ja Saksalan luontopajan töitä. TOTEUTUSAIKA 12 vuorokauden leirin aikana arkipäivisin 6 tuntia työtä päivässä. Poikkeuksia ovat aloitus- ja lopetuspäivät sekä mahdolliset ryhmäytykseen tarvittavat päivät (esimerkiksi saksalaisryhmän saapumispäivä). TOTEUTUSPAIKKA TARVITTAVAT VÄLINEET TOTEUTTAJAT Kesällä 2006: Metsäkoulu. Kesällä 2007: Mikkelin kaupungin (vapaa-aikatoimen) osoittamat alueet ja nuorten työpaja sekä työpajan organisoimat työkohteet Mikkelin kaupungissa. Tulevaisuudessa työtoiminnot organisoidaan nuorten työpajojen kautta. Metsäkoulu tarjosi työvälineet kesän 2006 leirillä, ja nuorten työpajat ja liikuntatoimi tarjosivat työvälineet kesän 2007 leirillä. Myös tulevaisuudessa työvälineet tulevat työn tarjoajalta ja työvoima kesätyöleiriltä. Työtoimintojen ohjaukseen tarvitaan mahdollisesti ammattilaisohjaajia, mikäli työ, työturvallisuus ja työvälineet niin vaativat. Työohjaajina voivat toimia nuorten työpajojen ohjaajat, mahdollisesti Reitin pitkäaikaistyöttömät ammattilaiset, ammattiopiston ohjaajat ja opiskelijat. Tärkeää on turvata hyvä työturvallisuus. Lisäksi on tärkeää, että ohjaajat innostavat nuoria työhön. Tämä vaatii myös ohjaajalta innostuneisuutta ja sitoutumista Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen -osamalli TOIMINTO KUVAUS Tulevaisuuden suunnittelu -työpaja Kesätyöleirinuoret osallistuvat kesätyöleirin jälkeen kahden viikon pituiseen työpajatyöskentelyyn, jossa he tekevät ohjatusti tulevaisuuden työllistymissuunnitelmiaan ja ottavat selvää koulutusmahdollisuuksista ja vaatimuksista, harjoittelupaikoista tai työ- tai oppisopimusmahdollisuuksista henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan. Tämä koskee niitä kesätyöleirille osallistuneita nuoria, joilla ei ole mitään suunnitelmia syksyksi. 4 Kesätyöleirit-malli Nuorten yksilövalmennuksesta ja nuorten innostamisesta vastaavat työpajojen yksilövalmentajat ja leirijohtaja sekä ohjaajaopiskelijat. Osa nuorista jatkaa koulussa ja osa Starttipajalla, jolloin heidän tulevaisuudensuunnittelunsa jatkuu syksyllä edelleen. 26 VASTUU- ORGANISAATIO YHTEISTYÖTAHOT KUVAUKSEN TEKIJÄ Työtoiminnoissa voi vierailla eri verkostojen työntekijöitä, kuten lähipoliisi, sosiaalityöntekijä, Kansaneläkelaitoksen työntekijä ja yritysten edustajia. Nuorten työpajat Nuorisopalvelut (Teuvo Kurki) ja liikuntapalvelut (Pekka Turunen) Kati Vapalahti, Jari Paappanen, Osmo Härkönen Nuoret tekevät jaksolla ohjaajiensa tukemana konkreettista työtä työllistymispolun toteuttamiseksi (hakemukset koulutukseen, harjoitteluun, yhteydenotot työnantajiin jne.) Jaksoon liittyy myös ryhmätoimintaa, joka kehittää sosiaalisia taitoja ja parantaa nuorten osallisuutta omaan elämään, ryhmään ja yhteiskuntaan (esimerkiksi retki Helsinkiin opetusministeriöön projektia esittelemään ja Linnanmäelle). 27

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti. 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi projekti 10.6.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi Projektin tavoitteet ja toiminta Projektilla pyritään edistämään sosiaalityön pätevyyden hankkimista tiedottamista

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot