Kokemuksia kesästä. Kokemuksia kesästä. Kati Vapalahti

Transkriptio

1 Kokemuksia kesästä on MALLI nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen MENETELMÄSTÄ, jonka tarkoitus on kehittää nuorten sosiaalisia taitoja ja sitä kautta helpottaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Sosiaaliset taidot määritellään tässä osaksi sosiaalisen kyvykkyyden -käsitettä, joka tarkoittaa kyvykkyyttä selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja saavuttaa osallisuus yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Kati Vapalahti Kokemuksia kesästä Tässä julkaisussa kuvataan kesätyöleirit-malli, jota on kehitetty Muuntaja-hankkeessa vuosina Kesätyöleirit-malli on rakennettu Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen ja nuorten työpajojen starttipajan, Etelä-Savon ammattiopiston sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyömenetelmäksi, jonka avulla tuetaan alle 25 vuotiaiden nuorten motivoitumista koulutukseen ja ammatin hankkimiseen sekä integroitumista yhteiskuntaan. Malli on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen sekä työvalmennuksen toimintaympäristöihin ja se toimii konkreettisena apuvälineenä kesätyöleirin järjestämiseen. TÄMÄN LISÄKSI MUUNTAJA-HANKE ON TUOTTANUT KUUSI JULKAISUA: Verkottunut opiskeluhuolto (Varikko) Etapeittain tutkintoon ja työelämään (Etappi) Valmennuksella työhön (Työvalmennus) Pehmeästi bisneksiin (Sosiaalinen yrittäjyys) Valmentautuneena asiantuntijavaihtoon (Kansainvälinen yhteistyö) FinD It - EQUAL kansainvälinen yhteistyö

2 Kati Vapalahti Muuntaja-projekti Kesätyöleirit-osaprojekti Mikkelin ammattikorkeakoulu 2007

3 Lukijalle MUUNTAJA Mikkelin seudun työvoiman palveluverkostojen ja toimintamallien kehittämishanke Muuntaja-hanke (Adaptor) on Euroopan unionin Equal-yhteisöaloiteohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on ollut helpottaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa on kehitetty Mikkelin seudun nuorten palveluverkostoa kohti tasa-arvoisempia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia ja pyritty vahvistamaan nuorten osaamista ja elämänhallintaa. Hanke toteutettiin ajalla ja se perustuu Equal-ohjelman työllistyvyys-toimintalinjaan. Kohderyhminä hankkeessa olivat Mikkelin seudulla asuvat vailla ammatillista koulutusta olevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, romaninuoret, maahanmuuttajanuoret, osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät sekä työvalmennuksessa olevat henkilöt. Hankkeen syntyjuureksi voidaan tunnistaa alueen nuorten määrällinen väheneminen osittain ikäluokkien pienentymisen, väestön ikääntymisen ja alueelta poismuuton vuoksi. Sen lisäksi hankkeen valmisteluvaiheessa todettiin alueen aikaisempien hankekokemusten, kohderyhmien kuulemisten ja toimijoiden yhteistyön perusteella, että alueen syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat yksilöllisiä palveluja. Viidellä osaprojektilla, jotka ovat Varikko, Etappi, Työvalmennus, Kesätyöleirit ja Sosiaalinen yrittäjyys, lisättiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista integraatiota. Osaprojektit luotiin täyttämään olemassa olevan palvelurakenteen aukkoja. Jokaisella osaprojektilla on oma yhteistyöverkostonsa, joka koostuu alueellisista toimijoista. Varikko-osaprojektissa luotiin palvelumalli, jolla ratkaistaan nuorten koulutukseen liittyviä ongelmia, vähennetään koulunsa keskeyttäneiden määrää ja kehitetään opiskelijoille yksilöllisiä tukijärjestelmiä. Etappi-osaprojekti tarjoaa nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen perustutkinto etapeittain niin, että oltuaan projektissa vuoden nuoret voivat siirtyä työelämään tai jatkaa opintojaan ja täydentää tutkintonsa kolmivuotiseksi perustutkinnoksi. Työvalmennus-osaprojektissa kehitettiin työvalmennukseen asteittain etenevä malli ja tarjottiin koulutusta työvalmennusyksiköiden työntekijöille. Kesätyöleirit-osaprojekti loi Kesätyöleirit-mallin, jonka avulla helpotetaan työttömien nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään ja tarjotaan heille mahdollisuus saada työkokemusta. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti loi uusia sosiaalisia yrityksiä Mikkelin seudulle ja lisäsi tietoisuutta sosiaalisista yrityksistä alueella. Lukijalle Keskeisinä kehittämiskumppaneina hankkeessa ovat olleet Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä hankkeen hallinnoijana, Mikkelin ammattiopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin työvoimatoimisto, Vaalijalan kuntayhty-

4 mä ja Työvoiman palvelukeskus Reitti. Vastuullisten kehittämiskumppanien lisäksi hankkeessa on toiminut useita alueen julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä toimijoita. Muuntaja-hankkeen kansainväliset kumppanit ovat PENTOS-hanke Italiasta ja PeB-hanke Saksasta. Sisällys 1 Johdanto...7 Muuntaja-hankkeen osaprojekti on tuottanut osaprojektistaan yhden hyvän 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö...9 käytännön kuvauksen tähän kirjaan. Hyvä käytäntö on EU-hankkeissa käytetty käsite. Tässä julkaisussa hyvän käytännön määrittelyssä on käytetty pohjana Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hyvän käytännön käsitteistöä. Hyvän käytännön tunnuspiirteet ovat tarve- ja kysyntälähtöisyys, toimivuus ja tuloksellisuus, mallinnettavuus ja tuotteistaminen, käytettävyys ja hyödynnettävyys, siirrettävyys ja levitettävyys, tilannesidonnaisuus sekä jaettu kehittämisvastuu. Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytäntö viittaa toimintatapoihin, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnallisissa rakenteissa ja ihmisten elämässä. Hyvät käytännöt ovat toimintamalleja ja -menetelmiä, jotka ovat syntyneet työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä projekteissa. Hyvän käytännön kuvaamiseen on tässä julkaisussa käytetty Stakesin 2004 tuottamaa FinSocin hyvän käytännön kuvausmallia. Muuntaja-hanke on ollut luomassa kattavaa nuorten palveluverkostoa Mikkelin seudulle. Hanke tarjoaa myös mallin sosiaalisten palveluiden verkottumiseen, yhteistyöhön ja koordinointiin. Alueelliset toimijat ovat itse rakentaneet verkostoja oman työnsä kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Viranomaisten oma osallisuus varmistaa toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Leena Raatikainen projektipäällikkö Muuntaja-hanke 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Kesätyöleirit-malli Kesätyöleirit-kokonaismalli Osamallit Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi ja Kesätyöleirit-koulutuspolku -osamalli Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä -osamalli Kesätyöleirit-osamalli Kesätyöleirin työtoiminnot -osamalli Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen -osamalli Kansainvälinen yhteistyö -osamalli Tulevaisuuden suunnitelman toteuttaminen ja sijoittumisen seuranta -osamalli Menetelmiä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen Kesätyöleirit-prosessin eteneminen Kesätyöleirit-menetelmän hyödyt ja merkitys...31 Kirjoittaja...35 LIITTEET Liite 1 Infokirje opiskelijoille kesätyöleiristä vuoden 2007 mukaisesti Liite 2 Opinnot, joissa kesätyöleirit voivat sisällöllisesti toimia osittain tai kokonaan oppimisympäristönä Liite 3 Tarkka infopaketti nuorten rekrytointiin vuoden 2007 infopaketin mukaisesti Liite 4 Leiriohjelma vuonna 2007 Liite 5 Lomake leiriohjelman suunnitteluun Liite 6 Toimintaohjeet ongelmatilanteisiin vuoden 2006 leiriltä Sisällys 6 7

5 1 Johdanto Tässä julkaisussa kuvataan Kesätyöleirit-malli, jota on kehitetty Muuntaja-hankkeessa vuosina Kesätyöleirit on nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen menetelmä, jonka tarkoitus on kehittää nuorten sosiaalisia taitoja. Mallin tarkoitus on auttaa menetelmän toteutuksessa. Sosiaalisten taitojen käsite määritellään Kesätyöleirit-menetelmässä sosiaalisen kyvykkyyden käsitteen sisään. Sosiaalinen kyvykkyys tarkoittaa kyvykkyyttä selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja saavuttaa osallisuus yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaaliseen kyvykkyyteen kuuluu sekä taitoja (esimerkiksi itsetuntemus, arjenhallinta ja kommunikointitaidot) että hyvinvointiresursseja (materiaaliset resurssit, sosiaaliset resurssit ja henkiset resurssit). Sosiaalisten taitojen käsite on määritelty tarkemmin Muuntaja-hankkeen kansainvälisen Methods-työryhmän Toolbox-tuotoksessa (löytyy osoitteesta asp?link=2070). Kesätyöleirit-mallin perustana on käytetty kansainvälisen henkilövaihdon CIMO:n kansainvälisten nuoriso-ohjelmien sekä työ- ja yksilövalmennuksen elementtejä. Työ- ja yksilövalmennuksen käsitteitä on avattu Muuntaja-hankkeen Työvalmennus-osaprojektin mallissa Valmennuksella työhön. Tässä julkaisussa esitetään ensin Kesätyöleirit-menetelmän tavoitteet, sisältö ja kohderyhmä. Tämän jälkeen kuvataan toimintaympäristö, jossa menetelmä on suunniteltu toteutettavaksi. Sitten esitetään Kesätyöleirit-malli sekä kokonaisuuden toteuttamisessa tarvittavat osamallit. Osamallilomakkeisiin on koottu kunkin osatoiminnon tarkoitus, menetelmät, resurssitarve, olemassa olevat resurssit sekä vastuuorganisaatio ja yhteistyötahot. Lopuksi pohditaan osallistujien palautteen kautta Kesätyöleirit-mallin ja menetelmän merkitystä. Kesätyöleirien tarkempi osallistujapalaute ja -arviointi on kuvattu Kesätyöleirit-osaprojektin loppuraportissa. 1 Johdanto Kesätyöleirit-malli on rakennettu Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen ja nuorten työpajojen Starttipajan, Etelä-Savon ammattiopiston sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyömenetelmäksi, jolla tuetaan alle 25-vuotiaiden nuorten motivoitumista koulutukseen ja ammatin hankkimiseen sekä integroitumista yhteiskuntaan. Nuorille tarjotaan oppimisympäristö, jossa he saavat työelämävalmiuksia ja työkokemusta, tietoyhteiskunnassa ja arjen hallinnassa vaadittavia taitoja sekä osallisuuskokemuksia. 8 Malli luotiin Kesätyöleirit-osaprojektissa siten, että vuonna 2006 järjestettiin ensimmäinen kesätyöleiri ja vuonna 2007 leiriä kehitettiin edellisen vuoden kokemuksien, palautteiden ja arviointien perusteella. Keväällä 2007 sovit- 9

6 tiin, että malli pyritään juurruttamaan eli siirtämään pysyväksi toiminnaksi Mikkelin seudulle. Tämä malli on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen toimintaympäristöihin. 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö Kesätyöleiritoiminnan tavoitteet ovat seuraavat: löytää ratkaisuja Mikkelin seudun nuorten vaikeaan työllisyystilanteeseen ja sen aiheuttamaan työkokemuksen puutteeseen lisätä nuorten työelämävalmiuksia ja tietoyhteiskunnassa vaadittavia taitoja 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö vahvistaa nuorten arjenhallintaa ja osallisuutta lisätä nuorten itseluottamusta ja yhteisöllisyyttä auttaa nuoria löytämään näköaloja elämäänsä kansainvälisistä kokemuksista lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia antamalla heille tilaisuus osallistua toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 10 kehittää yhteistyörakenteita järjestämällä konkreettista toimintaa. 11

7 Kesätyöleirit-menetelmän pääsisällöt koostuvat viidestä eri jaksosta, jotka ovat: JAKSO YDINTAVOITTEET 1. Leirille valittujen nuorten Ryhmäytyminen ja sitoutuminen, koulutusjakso ennen leiriä leirisuunnittelu, oman elämän toukokuussa 3 kertaa/viikko suunnittelu, työelämä- ja arjenhallintataidot > yht. 12 kertaa 2. Kansainvälinen Työkokemus, kansainvälinen kesätyöleiri kohtaaminen, ryhmäytyminen kesäkuussa 12 päivää 3. Tulevaisuuden suunnittelujakso leirin jälkeen suunnitteleminen ja toteuttaminen Oman koulutus- ja työelämäpolun kesäkuussa 2 viikkoa ohjaajien tuella kesätyöleirin jälkeen 4. Kansainvälinen vastavierailu Hildesheimiin kokemus vieraassa kulttuurissa Kansainvälinen kohtaaminen ja kansainvälisyyskumppanin toimimisesta ja työskentelystä luokse syyskuun lopussa Nuorten työpajojen ja erityisesti Starttipajan nuoret Kuvio 1. Kesätyöleirit-menetelmän kohderyhmä. Kesätyöleirit-menetelmän kohderyhmä on vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea sosiaalisissa taidoissa ja arjen hallinnassa sekä työllistymispolun rakentamisessa (kuvio 1). Verkostoyhteistyökokouksissa on määritelty, että ryhmään voitaisiin koota nuoria ammattiopistosta ja nuorten työpajoilta sekä Työvoiman palvelukeskus Reitistä ja muista verkostoista. Kohderyhmäksi pyritään kokoamaan aina sukupuoleltaan ja etniseltä taustaltaan monimuotoinen ryhmä. Toisen asteen keskeyttämisuhan alla olevat nuoret Kesätyöleiritprosessin osallistujanuoret Reitin, sosiaalitoimen ja muiden verkostojen nuoret 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö 5. Tulevaisuuden suunnitelmien toteuttaminen elo syyskuussa Sijoittuminen työhön, koulutukseen, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön tai tarvittaessa Työvoiman palvelukeskus Reittiin 12 Kansainvälinen yhteistyö ja monikulttuurisuus ovat tärkeitä ulottuvuuksia sosiaalisten taitojen tukemisessa. Erityisesti juuri kansainvälinen kommunikointi ja monikulttuuriset kohtaamiset opettavat nuorille sosiaalisia taitoja ja lisäävät itsetuntoa, kun nuoret huomaavat selviytyvänsä vieraan kielen ja kulttuuristen erojen kanssa. 13

8 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Muuntaja-hankkeessa Kesätyöleirit-osaprojektista vastasi Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos. Projektin tavoitteena oli luoda Kesätyöleirit-malli, joka on tarkoitus juurruttaa Mikkelin seudulle nuorten sosiaalisten taitojen vahvistamisen tueksi nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen kentälle. Projektin aikana, vuosina , järjestettiin kaksi Kesätyöleirit-prosessia. Projektin loppuraportissa esitellään kehitystyön eteneminen ja arvioiminen. Juurrutettuna Kesätyöleirit-malli sopii parhaiten Mikkelin nuorten työpajojen Starttipajan nuorisokasvatus- ja työvalmennusmenetelmäksi. Tässä mallinnuksessa on lähdetty ajatuksesta, että Starttipajan ohjaajat ovat järjestämisestä päävastuussa. Edellytyksenä on, että Starttipajatoiminta vakinaistuu. Starttipajaohjaajat organisoivat kesätyöleirit tiiviissä yhteistyössä Mikkelin ammattiopiston 1 ja ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Kansainväliseen osuuteen haetaan tukea EU:n nuoriso-ohjelmasta. Tähän tarvittava tietotaito on Mikkelin kaupungin nuorisopalveluissa. MIKKELIN AMMATTIOPISTO NUORISOPALVELUT NUORTEN TYÖPAJAT/ STARTTIPAJA KESÄTYÖLEIRIT- PROSESSIN TOTEUTUS Kansainvälisyysosio Päävastuu organisoinnista Verkostoyhteydet Työtehtävien organisointi yhdessä ammattiopiston kanssa Nuorten rekrytointi ja ohjaus Yksilö- ja työvalmentajat MIKKELIN AMMATTI- KORKEAKOULU 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Leiripaikka: esimerkiksi Otavan koulutila Yksilö- ja työvalmentajat leirillä Työtehtävien organisointi ja työkalut Ruokahuollon organisointi ja hygieniapassi Ohjaajaopiskelijoiden ohjaaminen ja kesätyöleirin organisoiminen oppimisympäristöksi eri kurssikokonaisuuksissa Opettajien mahdolliset työelämäjaksot kesätyöleirillä Kansainvälinen yhteistyö Kuvio 2. Ehdotus Kesätyöleirit-prosessin toteutusvastuiksi ja tehtäviksi Elokuusta 2007 alkaen Etelä-Savon ammattiopisto. 15

9 Käytännön organisoimisvastuiden lisäksi Kesätyöleirit-menetelmä tarvitsee onnistuakseen monenlaista ja monitasoista yhteistyötä: NUORTEN REKRYTOIMINEN LEIRILLE JA TYÖVALMENNUS: Reitti, sosiaalitoimi, monikulttuurikeskus Mimosa, työvoimatoimisto, perusopetus jne. RYHMÄTOIMINTOJEN OHJAAMINEN: Setlementtiliitto, monikulttuurikeskus Mimosa, päihdepysäkki Mixstop, Nonfighting Generation jne. NUORTEN TUETUN TOIMINNAN JATKON TURVAAMINEN LEIRIN JÄLKEEN: nuorten työpajojen Starttipaja, ammattiopisto, työelämä, Reitti jne. 4 Kesätyöleirit-malli Kesätyöleirit-malli koostuu kokonaismallikaaviosta ja osamallilomakkeista, jotka esitetään seuraavana. Osamallilomakkeiden liitteinä (liitteet 1 6) on toteutukseen liittyvää työmateriaalia. Mallin ja osamallilomakkeiden tarkoitus on, että niiden avulla kesätyöleirin järjestäminen onnistuu mahdollisimman helposti. Malli on luotu nimenomaan Mikkelin kaupungissa toteutettavaksi, mutta se on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen toimintaympäristöihin. 4.1 Kesätyöleirit-kokonaismalli KESÄTYÖ- LEIRIT: Kokonaismalli > Kesätyöleiriohjaajien tulee tietää, mihin nuoret menevät kesätyöleiriprosessin jälkeen. VERKOSTOJOHTAMINEN: Kesätyöleirit-menetelmän toteuttaminen onnistuu vain, jos eri organisaatioiden johtajat sitoutuvat siihen antamalla työntekijöiden työaika- ja materiaaliresursseja yli organisaatiorajojen. YRITYSYHTEISTYÖ: Leirin järjestäjät voivat kartoittaa mahdollisuuksien mukaan yhdessä nuorten kanssa yritysten kiinnostusta ottaa osaa kesätyöleirien järjestämiseen. Yritykset voisivat osallistua esimerkiksi ruokailu- ja matkakustannuksiin. Vastapalvelukseksi leiriläiset voivat tehdä työtehtäviä yrityksille ja yritysten nimiä pidetään esillä. Muuntaja-hankkeen Kesätyöleirit-osaprojektin aikana tätä ideaa ei kokeiltu. 1. LEIRI- NUORTEN KOULUTUS- JAKSO Ryhmäytys Työvierailut Leirisuunnittelu Työelämätaidot 2. KANSAIN- VÄLINEN KESÄTYÖ- LEIRI Työ Ryhmätoiminnat Tavoite: Sosiaaliset taidot Osallisuus Työllisyys 3. TULEVAI- SUUDEN SUUNNIT TELU LEIRIN JÄLKEEN Polku kouluun/ työhön/ harjoitteluun Menetelmät: Kansainvälisyys Ryhmätyö Työtoiminnat 4. KANSAIN- VÄLINEN VASTA- VIERAILU KV-kumppani St. Ansgar -koulu, Hildesheim 5. TULEVAI- SUUDEN SUUNNI- TELMAN TOTEUTUS Koulu Työ Harjoittelu Oppisopimus Reitti 4 Kesätyöleirit-malli 16 Kuvio 3. Kesätyöleirit-kokonaismalli, jossa on kuvattu tavoitteet, menetelmät ja prosessin eri osat prosessin osallistujien näkökulmasta. 17

10 4.2 Osamallit Osamalleja on kahdeksan: Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi ja Kesätyöleirit-koulutuspolku Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä Kesätyöleirit 4. Opiskelijat suunnittelevat ohjatusti leirin vapaaajan toimintoja (leirin vastuuhenkilö ja opettaja) 5. Opiskelijat saavat neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen saadakseen valmiuksia nuorten ohjaamiseen (Coaching-koulutus) 6. Koulutuksessa opiskelijat saavat työnohjausta (Coaching-koulutus) 7. Opiskelijat toimivat leirillä ohjatusti ja saavat palautetta (leirin vastuuhenkilö ja ammattilaiset) 8. Saksalainen kumppani antaa koulutusta leirin aikana (St. Ansgarin koulun opettajat) 9. Leirikokemuksia reflektoidaan (leirin vastuuhenkilö, ammattilaiset ja amk-opettaja) 10. Ammatillista kasvua kuvaava raportti kesätyöleirikokemuksesta, josta ohjaavan opettajan palaute (amk-opettaja) Kesätyöleirin työtoiminnot Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen ERITYISEN HYVIÄ KOKEMUKSIA: Opiskelijat valitaan leirille haastattelujen avulla, koska kaikilla opiskelijoilla ei ole valmiuksia toimia leiriohjaajina haastavalle kohderyhmälle Kansainvälinen yhteistyö Tulevaisuuden suunnitelman toteuttaminen ja sijoittumisen seuranta Menetelmiä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi TOIMINTO KUVAUS ja Kesätyöleirit-koulutuspolku-osamalli Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi Opiskelijat suorittavat opintojaan ohjatusti osallistumalla leirin suunnitteluun ja leirinuorten ryhmäyttämiseen, toimimalla kesätyöleirin ohjaajina ja tekemällä selvityksiä ja kartoituksia kesätyöleirin toiminnasta. TOTEUTUSAIKA Yhdessä suunnittelu lisää ryhmän kiinteyttä ja tuo yhteisöllisyyttä. Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus antaa opiskelijoille kattavat tiedot kohderyhmästä ja käytännön menetelmiä ohjaamiseen. Kehittämiskohteena on vastuun jakaminen sekä opiskelijoiden kesken että Mikkelin ammattikorkeakoulun ja leirin toteuttavan tahon kesken opiskelijoiden ohjauksen suhteen. Liitteenä on leirin infokirje opiskelijoille (liite 1) ja luettelo sosionomi- ja yhteisöpedagogikoulutusohjelman opintojaksoista, joissa kesätyöleirit voivat toimia osittain tai kokonaan oppimisympäristönä (liite 2). Joulu syyskuu. Lisäksi neuropsykiatrinen valmentajakoulutus (vuonna 2007 touko joulukuu)opiskelijoiden ohjaus ennen leiriä keskimäärin 1 kerta/kk alkukevään aikana ja toukokuussa 1 kerta/vko.leirin aikana tarvitaan ohjausta päivittäin ja leirin jälkeen syksyllä yksi ohjauskerta. 4 Kesätyöleirit-malli 18 TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT Opiskelijat saavat tietoa nuorista, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, ja saavuttavat valmiuksia nuorten kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja tukemiseen. Opiskelijat oppivat yksilövalmennuksen menetelmiä ja ryhmänohjaustaitoja.opiskelijat saavat kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta ja verkostotyöskentelystä. 1. Opiskelijoille tiedotetaan leiristä oppimisympäristönä (edellisenä vuonna leiriohjaajina toimineet) 2. Opiskelijat valitaan leiriohjaajiksi haastattelemalla (leirin vastuuhenkilö ja amk-opettaja) 3. Opiskelijat ryhmäytetään (leirin vastuuhenkilö ja edellisen vuoden leiriohjaajat) TOTEUTUSPAIKKA TOTEUTTAJAT VASTUU- ORGANISAATIO YHTEISTYÖTAHOT MALLIN TEKIJÄT Ohjaus toteutuu Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloissa ja leiripaikalla sekä työtoiminnoissa. Ohjauksen suunnittelee ja toteuttaa leirin vastuuhenkilö yhdessä ohjaavien opettajien, edellisen vuoden leiriohjaajien ja leiritutoreiden kanssa. MAMK ja Nuorten Työpajat/Nuorisotoimi Nuorisotoimi, nuorten työpajat ja MAMK Tiia Kansanen ja Anitta Huotari 19

11 KESÄTYÖLEIRIT-KOULUTUSPOLKU Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä -osamalli Informaatio Kesätyöleiri-oppimisympäristöstä opiskelijat voivat suorittaa opintojaan kesätyöleiriprosessissa (yhteisöpedagogi- ja sosionomikoulutusohjelman opettajat koordinoivat, liite 3) aikaisemman vuoden opiskelijat tiedottavat marras joulukuussa TOIMINTO KUVAUS Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä Koulutusjakson aikana nuoret ryhmäytyvät ja aloittavat tulevaisuutensa suunnittelun tutustumalla eri koulutusja työmahdollisuuksiin. Koulutusjaksolla harjoitellaan arjenhallintaa sekä hankitaan käytännön työkaluja työllistymiseen. Nuoret suunnittelevat koulutusjaksoa. Coaching-koulutus opiskelijoille ja ammattiväelle (järjestetään sosionomikoulutusohjelmassa) KV-partnerin mahdolliset vierailuluennot koulutuksessa (St. Ansgarin koulu, Hildesheim) TAVOITTEET Nuoret rekrytoidaan koulutusjaksolle Mikkelin ammattiopiston, nuorten työpajojen, Reitin, sosiaalitoimen ja mahdollisten muiden verkostojen kautta. Nuori luo omat tavoitteensa kesätyöleirille ja lähitulevaisuuteensa. Nuorelle selkeytyy kuva tulevaisuuden mahdollisuuksista ja hän saa uusia näköaloja elämäänsä. Nuoren valmiudet arjen hallintaan kasvavat ja hän kokee olevansa osa kesätyöleiri-ryhmää. Mahdollinen käytännön harjoittelu St. Ansgarin koulussa sekä oppilaitosyhteistyö opiskelijoiden harjoittelujaksot nuorten vapaaehtoistyö European Voluntary Service -ohjelmassa opettajien työelämäjaksot ja opettajavaihdot ammattilaisvaihdot yhteistyömahdollisuudet Hildesheimin ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa KONKREETTISET MENETELMÄT KOULUTUSJAKSON TYÖNJAKO: a) Ammattilaiset eri verkostoissa rekrytoivat nuoret koulutusjaksolle. b) Ammattilaiset (nuorten työpajat/starttipaja ja Ammattiopisto) vastaavat kesätyöleiriläisten yksilövalmentamisesta ja vierailujen, koulutusten yms. järjestämisestä koulutusjaksolla. c) Opiskelijat vastaavat nuorten ryhmäytyksestä suunnittelemalla ja ohjaamalla käytännön ryhmätoimintoja. Koulutusjakson alussa haastatellaan kaikki nuoret ja aloitetaan nuorten tulevaisuuden tavoitteiden luominen. Koulutusjakson sisällöt rakennetaan suhteessa nuorten tavoitteisiin. 4 Kesätyöleirit-malli Hyvä kokemus on ollut erilaisiin työpaikkoihin ja työhön tutustuminen. Opiskelijoiden toimiminen Kesätyöleiri-prosessissa ohjaajina yhteistyössä ammattiväen kanssa ja ammattikorkeakouluopettajien ohjaamina Koulutusjaksolla kulkevat rinnakkain ryhmätoiminnot ja yksilötyö. Ryhmätoiminnot tukevat yksilövalmennusta. Koulutusjakson tulee olla tiivis, jotta ryhmäytyminen ennen leiriä toteutuu. Nuoret suorittavat hygieniapassin ja harjoittavat atktaitoja (esimerkiksi kirjoittavat CV:n) ja ensiaputaitoja. Liitteenä tarkka infopaketti ammattilaisille nuorten rekrytointiin (liite 4). 20 Tutkimus- ja opinnäytetyöt prosessissa 21

12 4.2.3 Kesätyöleirit-osamalli TOTEUTUSAIKA noin kuukausi ennen kesätyöleiriä kokonaiskesto noin 12 kokonaista päivää (3 kertaa/viikko, 6 tuntia/päivä) TOIMINTO Kesätyöleiri TOTEUTUSPAIKKA Mikkelin kaupungin nuorten työpajat: Starttipajat KUVAUS Nuoret viettävät vrk kesätyöleirillä tehden työtä ja osallistuen ohjattuun toimintaan. TARVITTAVAT VÄLINEET JA KUSTANNUKSET TOTEUTTAJAT VASTUU- ORGANISAATIO KUVAUKSEN TEKIJÄ Riippuu suunnitellusta toiminnasta.ruoanlaitto ja ruokatarpeiden hankinta lisää arjen hallintaa. Ryhmäytystoiminnassa voidaan tarvita erityisiä välineitä. Ryhmäytyksessä käyttökelpoinen työväline on FinD It Methods Toolbox, joka löytyy osoitteesta Hygieniapassin kustannukset (n. 15 / testiin osallistuva nuori + testaajan kulut noin 90 ). Koulutusjakson suunnittelu ja ohjaus: amk-opiskelijat ja yksilövalmentajat Nuorten työpajat ja ammattikorkeakoulu Tiia Kansanen TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT TOTEUTUSAIKA TOTEUTUSPAIKKA TARVITTAVAT VÄLINEET Tarjota nuorille kokemusta työstä ja kansainvälisyydestä. Tarjota nuorille osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus, joka johtaa nuoren minäkuvan ja sosiaalisten taitojen paranemiseen. Kuusi työtuntia päivässä ja ohjattu vapaa-aika Kansainvälinen ryhmätyöskentely Elämykset, seikkailut ja kokemukset Suomen luonnossaleirillä toimii ohjaajia neljässä tasossa: 1. opiskelijaohjaajat (vapaa-ajan toiminnot, apuohjaajia työssä) 2. yksilövalmentajat ja leirijohtaja 3. työvalmentajat/-ohjaajat 4. leiritutorit (vertaisohjaajat, jotka ovat itse aikaisemmin osallistuneet leirille) vrk joko toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa Leirikeskus (Loukee, Susiniemi, Riuttala) tai ammattiopiston tilat, kuten metsäkoulu tai Otavan koulutila. Vuoden 2008 kesätyöleiripaikaksi sovittu alustavasti Otavan koulutila. Kesätyöleirille on projektin aikana hankittu vapaa-ajan tarvikkeita:2 digitaalikameraa, 2 digitaalivideokameraa, retkeilytarvikkeita (laavuja, makuualustoja ja makuupusseja), lautapelejä, jalkapalloja, frisbeitä, kumisaappaita sekä iso muurinpohjapannu. 4 Kesätyöleirit-malli Tarvikkeet ovat ensisijaisesti kesätyöleirin käytettävissä. Niitä hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos, ja niiden säilytyspaikka on kulttuuri- ja nuorisotyön kampus (Tommi Pantzar). Kumisaappaita (25 paria) hallinnoivat Mikkelin kaupungin nuorten työpajat. Muita tarvittavia välineitä ovat työntekoon liittyvät välineet sekä muut mahdolliset vapaa-ajan tarvikkeet leirin ohjelmasta riippuen. Projektissa on kehitetty kahteen kesätyöleirikokemukseen perustuva leiriohjelma (liite 5), jonka arviointia on kuvattu Muuntaja-hankkeen Kesätyöleirit-loppuraportissa

13 TOTEUTTAJAT 1. Päävastuu: Mikkelin kaupungin nuorten työpajat / Starttipaja à edellytyksenä Starttipajan jatkuminen vuoden 2007 jälkeen. 2. Leiriohjelman suunnittelu ja toteutus: Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi- ja sosionomiopiskelijat opettajien ja Starttipajaohjaajan ohjauksessa. 3. Työ- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan verkostotyöryhmässä, johon kuuluu opiskelijoiden edustus. Kesän 2008 työtoiminnat on sovittu tehtäväksi Mikkelin ammattiopiston Otavan koulutilalla, jolloin työtehtäviä ovat eläinten hoito, ympäristönhoito, kasvihuonetyöt ja puutarhanhoito. Vapaa-ajan toimintoihin voidaan koulutilalla ottaa mukaan kirkkovenesoutua, traktorilla ajoa, pesäpalloa ja melomista. VASTUU- ORGANISAATIO Leiritoimintojen (sekä työ- että vapaa-ajan toimintojen) tulee vastata nuorten tarpeita sekä heidän omia henkilökohtaisia työllistymis- ja arjenhallintasuunnitelmiaan. On mahdollista, että päävastuu leiristä olisi myös ammattikorkeakoulun opiskelijalla niin, että hän toimisi leirinjohtajana ja vastaisi leirin suunnittelusta opinnäytetyönään. Myös pienempiä kokonaisuuksia leiristä voidaan toteuttaa toiminnallisina opinnäytetöinä (esimerkiksi leiriviikonlopun ohjelma). Ohjaajaopiskelijat toteuttavat ryhmätoiminnot, mikä tukee yksilöohjausta. Edellisvuonna leirille osallistuneet leiritutorit toimivat leirinuorten tukena niin työtoiminnoissa kuin vapaaajallakin. Leirisuunnittelussa on tehtävä tulevaisuudessa riskienhallintasuunnitelma. Tähän tarvittava tietotaito on Mikkelin nuorisopalveluilla (Antti Liukkonen). Vuonna 2006 kesätyöleirille on tehty toimintaohje ongelmatilanteiden varalle (liite 7). Tätä ohjeistusta voidaan soveltaa riskienhallintasuunnitelmassa psyykkisten riskien huomioimisessa leirillä. MAMK ja Mikkelin kaupungin nuorisotoimi / nuorten työpajat ja Etelä-Savon ammattiopisto Kesätyöleirin työtoiminnot -osamalli TOIMINTO KUVAUS TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT Kesätyöleirin työtoiminnat Nuoret tekevät 12 kesätyöleirivuorokauden aikana arkipäivisin 6 tuntia yleishyödyllisiä töitä. Työkokemuksen saaminen, työelämään tutustuminen, työelämän pelisääntöjen hallitseminen, yhteistyö, arjenhallinta, yleishyödyllisten tehtävien toteuttaminen. Leiripaikalla tai Mikkelin kaupungissa tehtävät ympäristönhoitotyöt, korjaus- ja rakennustyöt, kotitaloustyöt sekä eläinten hoito.kesän 2007 leirityöt: 1. Otavan kodalle puuliiterin rakentaminen (yhdyshenkilö liikuntapalvelujen Pekka Turunen) 2. Rasilammen luontopolun pitkospuiden tekeminen (nuorten työpajat) 3. Nuorten työpajojen työt: mm. polttopuusavotta, roskakalastus, Kaihun kodan siistiminen 4. Ruokahuolto ja leipominen (kesätyöleirin ohjaajat) 4 Kesätyöleirit-malli 24 YHTEISTYÖTAHOT KUVAUKSEN TEKIJÄ Järjestöt, Reitti, työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto, yritykset Tiia Kansanen SUUNNITELMAT JA IDEAT, JOITA EI OLE TOTEUTETTU Susiniemen leirimajan nuotiopaikan rakennus ja rannan raivaus (yhdyshenkilö nuorisopalvelujen Teuvo Kurki). Loukeen leirikeskuksen kunnostaminen voi olla työtoimintana, mikäli leiri järjestetään joskus Loukeella. 25

14 Eläinten hoito, ympäristöhoito, kasvihuonetyöt, puutarhanhoito, mikäli leiri järjestetään Otavan koulutilalla, kuten suunnitelmissa on vuodeksi 2008 (yhdyshenkilöt Vesa Vainikainen ja Markku Mononen Otavan koulutilalla). Tulevaisuudessa työtoiminnat on hyvä keskittää yhteen paikkaan, esimerkiksi Otavan koulutilalle. Kaupungin läheisyys vaikuttaa nuoriin kielteisesti, sillä kaupunki vie nuorten huomiota ja ulkopuoliset tuovat työtoimintaan häiriötekijöitä. Työtä tulee olla suunniteltuna todella paljon. Motivaatiota lisää, jos tehtävänä on yksi suuri työkokonaisuus, joka saatetaan leirin aikana alusta loppuun (esimerkiksi Otavan kodan puuliiterin rakentaminen kesällä 2007). Työt voivat vuonna 2008 olla Otavan koulutilan ja Saksalan luontopajan töitä. TOTEUTUSAIKA 12 vuorokauden leirin aikana arkipäivisin 6 tuntia työtä päivässä. Poikkeuksia ovat aloitus- ja lopetuspäivät sekä mahdolliset ryhmäytykseen tarvittavat päivät (esimerkiksi saksalaisryhmän saapumispäivä). TOTEUTUSPAIKKA TARVITTAVAT VÄLINEET TOTEUTTAJAT Kesällä 2006: Metsäkoulu. Kesällä 2007: Mikkelin kaupungin (vapaa-aikatoimen) osoittamat alueet ja nuorten työpaja sekä työpajan organisoimat työkohteet Mikkelin kaupungissa. Tulevaisuudessa työtoiminnot organisoidaan nuorten työpajojen kautta. Metsäkoulu tarjosi työvälineet kesän 2006 leirillä, ja nuorten työpajat ja liikuntatoimi tarjosivat työvälineet kesän 2007 leirillä. Myös tulevaisuudessa työvälineet tulevat työn tarjoajalta ja työvoima kesätyöleiriltä. Työtoimintojen ohjaukseen tarvitaan mahdollisesti ammattilaisohjaajia, mikäli työ, työturvallisuus ja työvälineet niin vaativat. Työohjaajina voivat toimia nuorten työpajojen ohjaajat, mahdollisesti Reitin pitkäaikaistyöttömät ammattilaiset, ammattiopiston ohjaajat ja opiskelijat. Tärkeää on turvata hyvä työturvallisuus. Lisäksi on tärkeää, että ohjaajat innostavat nuoria työhön. Tämä vaatii myös ohjaajalta innostuneisuutta ja sitoutumista Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen -osamalli TOIMINTO KUVAUS Tulevaisuuden suunnittelu -työpaja Kesätyöleirinuoret osallistuvat kesätyöleirin jälkeen kahden viikon pituiseen työpajatyöskentelyyn, jossa he tekevät ohjatusti tulevaisuuden työllistymissuunnitelmiaan ja ottavat selvää koulutusmahdollisuuksista ja vaatimuksista, harjoittelupaikoista tai työ- tai oppisopimusmahdollisuuksista henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan. Tämä koskee niitä kesätyöleirille osallistuneita nuoria, joilla ei ole mitään suunnitelmia syksyksi. 4 Kesätyöleirit-malli Nuorten yksilövalmennuksesta ja nuorten innostamisesta vastaavat työpajojen yksilövalmentajat ja leirijohtaja sekä ohjaajaopiskelijat. Osa nuorista jatkaa koulussa ja osa Starttipajalla, jolloin heidän tulevaisuudensuunnittelunsa jatkuu syksyllä edelleen. 26 VASTUU- ORGANISAATIO YHTEISTYÖTAHOT KUVAUKSEN TEKIJÄ Työtoiminnoissa voi vierailla eri verkostojen työntekijöitä, kuten lähipoliisi, sosiaalityöntekijä, Kansaneläkelaitoksen työntekijä ja yritysten edustajia. Nuorten työpajat Nuorisopalvelut (Teuvo Kurki) ja liikuntapalvelut (Pekka Turunen) Kati Vapalahti, Jari Paappanen, Osmo Härkönen Nuoret tekevät jaksolla ohjaajiensa tukemana konkreettista työtä työllistymispolun toteuttamiseksi (hakemukset koulutukseen, harjoitteluun, yhteydenotot työnantajiin jne.) Jaksoon liittyy myös ryhmätoimintaa, joka kehittää sosiaalisia taitoja ja parantaa nuorten osallisuutta omaan elämään, ryhmään ja yhteiskuntaan (esimerkiksi retki Helsinkiin opetusministeriöön projektia esittelemään ja Linnanmäelle). 27