Kokemuksia kesästä. Kokemuksia kesästä. Kati Vapalahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia kesästä. Kokemuksia kesästä. Kati Vapalahti"

Transkriptio

1 Kokemuksia kesästä on MALLI nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen MENETELMÄSTÄ, jonka tarkoitus on kehittää nuorten sosiaalisia taitoja ja sitä kautta helpottaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Sosiaaliset taidot määritellään tässä osaksi sosiaalisen kyvykkyyden -käsitettä, joka tarkoittaa kyvykkyyttä selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja saavuttaa osallisuus yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Kati Vapalahti Kokemuksia kesästä Tässä julkaisussa kuvataan kesätyöleirit-malli, jota on kehitetty Muuntaja-hankkeessa vuosina Kesätyöleirit-malli on rakennettu Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen ja nuorten työpajojen starttipajan, Etelä-Savon ammattiopiston sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyömenetelmäksi, jonka avulla tuetaan alle 25 vuotiaiden nuorten motivoitumista koulutukseen ja ammatin hankkimiseen sekä integroitumista yhteiskuntaan. Malli on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen sekä työvalmennuksen toimintaympäristöihin ja se toimii konkreettisena apuvälineenä kesätyöleirin järjestämiseen. TÄMÄN LISÄKSI MUUNTAJA-HANKE ON TUOTTANUT KUUSI JULKAISUA: Verkottunut opiskeluhuolto (Varikko) Etapeittain tutkintoon ja työelämään (Etappi) Valmennuksella työhön (Työvalmennus) Pehmeästi bisneksiin (Sosiaalinen yrittäjyys) Valmentautuneena asiantuntijavaihtoon (Kansainvälinen yhteistyö) FinD It - EQUAL kansainvälinen yhteistyö

2 Kati Vapalahti Muuntaja-projekti Kesätyöleirit-osaprojekti Mikkelin ammattikorkeakoulu 2007

3 Lukijalle MUUNTAJA Mikkelin seudun työvoiman palveluverkostojen ja toimintamallien kehittämishanke Muuntaja-hanke (Adaptor) on Euroopan unionin Equal-yhteisöaloiteohjelmaan kuuluva hanke, jonka tavoitteena on ollut helpottaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa on kehitetty Mikkelin seudun nuorten palveluverkostoa kohti tasa-arvoisempia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia ja pyritty vahvistamaan nuorten osaamista ja elämänhallintaa. Hanke toteutettiin ajalla ja se perustuu Equal-ohjelman työllistyvyys-toimintalinjaan. Kohderyhminä hankkeessa olivat Mikkelin seudulla asuvat vailla ammatillista koulutusta olevat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, romaninuoret, maahanmuuttajanuoret, osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät sekä työvalmennuksessa olevat henkilöt. Hankkeen syntyjuureksi voidaan tunnistaa alueen nuorten määrällinen väheneminen osittain ikäluokkien pienentymisen, väestön ikääntymisen ja alueelta poismuuton vuoksi. Sen lisäksi hankkeen valmisteluvaiheessa todettiin alueen aikaisempien hankekokemusten, kohderyhmien kuulemisten ja toimijoiden yhteistyön perusteella, että alueen syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat yksilöllisiä palveluja. Viidellä osaprojektilla, jotka ovat Varikko, Etappi, Työvalmennus, Kesätyöleirit ja Sosiaalinen yrittäjyys, lisättiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalista integraatiota. Osaprojektit luotiin täyttämään olemassa olevan palvelurakenteen aukkoja. Jokaisella osaprojektilla on oma yhteistyöverkostonsa, joka koostuu alueellisista toimijoista. Varikko-osaprojektissa luotiin palvelumalli, jolla ratkaistaan nuorten koulutukseen liittyviä ongelmia, vähennetään koulunsa keskeyttäneiden määrää ja kehitetään opiskelijoille yksilöllisiä tukijärjestelmiä. Etappi-osaprojekti tarjoaa nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen perustutkinto etapeittain niin, että oltuaan projektissa vuoden nuoret voivat siirtyä työelämään tai jatkaa opintojaan ja täydentää tutkintonsa kolmivuotiseksi perustutkinnoksi. Työvalmennus-osaprojektissa kehitettiin työvalmennukseen asteittain etenevä malli ja tarjottiin koulutusta työvalmennusyksiköiden työntekijöille. Kesätyöleirit-osaprojekti loi Kesätyöleirit-mallin, jonka avulla helpotetaan työttömien nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään ja tarjotaan heille mahdollisuus saada työkokemusta. Sosiaalinen yrittäjyys -osaprojekti loi uusia sosiaalisia yrityksiä Mikkelin seudulle ja lisäsi tietoisuutta sosiaalisista yrityksistä alueella. Lukijalle Keskeisinä kehittämiskumppaneina hankkeessa ovat olleet Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä hankkeen hallinnoijana, Mikkelin ammattiopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin työvoimatoimisto, Vaalijalan kuntayhty-

4 mä ja Työvoiman palvelukeskus Reitti. Vastuullisten kehittämiskumppanien lisäksi hankkeessa on toiminut useita alueen julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä toimijoita. Muuntaja-hankkeen kansainväliset kumppanit ovat PENTOS-hanke Italiasta ja PeB-hanke Saksasta. Sisällys 1 Johdanto...7 Muuntaja-hankkeen osaprojekti on tuottanut osaprojektistaan yhden hyvän 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö...9 käytännön kuvauksen tähän kirjaan. Hyvä käytäntö on EU-hankkeissa käytetty käsite. Tässä julkaisussa hyvän käytännön määrittelyssä on käytetty pohjana Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hyvän käytännön käsitteistöä. Hyvän käytännön tunnuspiirteet ovat tarve- ja kysyntälähtöisyys, toimivuus ja tuloksellisuus, mallinnettavuus ja tuotteistaminen, käytettävyys ja hyödynnettävyys, siirrettävyys ja levitettävyys, tilannesidonnaisuus sekä jaettu kehittämisvastuu. Euroopan sosiaalirahaston käsitteistössä hyvä käytäntö viittaa toimintatapoihin, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnallisissa rakenteissa ja ihmisten elämässä. Hyvät käytännöt ovat toimintamalleja ja -menetelmiä, jotka ovat syntyneet työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvissä projekteissa. Hyvän käytännön kuvaamiseen on tässä julkaisussa käytetty Stakesin 2004 tuottamaa FinSocin hyvän käytännön kuvausmallia. Muuntaja-hanke on ollut luomassa kattavaa nuorten palveluverkostoa Mikkelin seudulle. Hanke tarjoaa myös mallin sosiaalisten palveluiden verkottumiseen, yhteistyöhön ja koordinointiin. Alueelliset toimijat ovat itse rakentaneet verkostoja oman työnsä kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Viranomaisten oma osallisuus varmistaa toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Leena Raatikainen projektipäällikkö Muuntaja-hanke 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Kesätyöleirit-malli Kesätyöleirit-kokonaismalli Osamallit Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi ja Kesätyöleirit-koulutuspolku -osamalli Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä -osamalli Kesätyöleirit-osamalli Kesätyöleirin työtoiminnot -osamalli Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen -osamalli Kansainvälinen yhteistyö -osamalli Tulevaisuuden suunnitelman toteuttaminen ja sijoittumisen seuranta -osamalli Menetelmiä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen Kesätyöleirit-prosessin eteneminen Kesätyöleirit-menetelmän hyödyt ja merkitys...31 Kirjoittaja...35 LIITTEET Liite 1 Infokirje opiskelijoille kesätyöleiristä vuoden 2007 mukaisesti Liite 2 Opinnot, joissa kesätyöleirit voivat sisällöllisesti toimia osittain tai kokonaan oppimisympäristönä Liite 3 Tarkka infopaketti nuorten rekrytointiin vuoden 2007 infopaketin mukaisesti Liite 4 Leiriohjelma vuonna 2007 Liite 5 Lomake leiriohjelman suunnitteluun Liite 6 Toimintaohjeet ongelmatilanteisiin vuoden 2006 leiriltä Sisällys 6 7

5 1 Johdanto Tässä julkaisussa kuvataan Kesätyöleirit-malli, jota on kehitetty Muuntaja-hankkeessa vuosina Kesätyöleirit on nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen menetelmä, jonka tarkoitus on kehittää nuorten sosiaalisia taitoja. Mallin tarkoitus on auttaa menetelmän toteutuksessa. Sosiaalisten taitojen käsite määritellään Kesätyöleirit-menetelmässä sosiaalisen kyvykkyyden käsitteen sisään. Sosiaalinen kyvykkyys tarkoittaa kyvykkyyttä selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja saavuttaa osallisuus yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaaliseen kyvykkyyteen kuuluu sekä taitoja (esimerkiksi itsetuntemus, arjenhallinta ja kommunikointitaidot) että hyvinvointiresursseja (materiaaliset resurssit, sosiaaliset resurssit ja henkiset resurssit). Sosiaalisten taitojen käsite on määritelty tarkemmin Muuntaja-hankkeen kansainvälisen Methods-työryhmän Toolbox-tuotoksessa (löytyy osoitteesta asp?link=2070). Kesätyöleirit-mallin perustana on käytetty kansainvälisen henkilövaihdon CIMO:n kansainvälisten nuoriso-ohjelmien sekä työ- ja yksilövalmennuksen elementtejä. Työ- ja yksilövalmennuksen käsitteitä on avattu Muuntaja-hankkeen Työvalmennus-osaprojektin mallissa Valmennuksella työhön. Tässä julkaisussa esitetään ensin Kesätyöleirit-menetelmän tavoitteet, sisältö ja kohderyhmä. Tämän jälkeen kuvataan toimintaympäristö, jossa menetelmä on suunniteltu toteutettavaksi. Sitten esitetään Kesätyöleirit-malli sekä kokonaisuuden toteuttamisessa tarvittavat osamallit. Osamallilomakkeisiin on koottu kunkin osatoiminnon tarkoitus, menetelmät, resurssitarve, olemassa olevat resurssit sekä vastuuorganisaatio ja yhteistyötahot. Lopuksi pohditaan osallistujien palautteen kautta Kesätyöleirit-mallin ja menetelmän merkitystä. Kesätyöleirien tarkempi osallistujapalaute ja -arviointi on kuvattu Kesätyöleirit-osaprojektin loppuraportissa. 1 Johdanto Kesätyöleirit-malli on rakennettu Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen ja nuorten työpajojen Starttipajan, Etelä-Savon ammattiopiston sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyömenetelmäksi, jolla tuetaan alle 25-vuotiaiden nuorten motivoitumista koulutukseen ja ammatin hankkimiseen sekä integroitumista yhteiskuntaan. Nuorille tarjotaan oppimisympäristö, jossa he saavat työelämävalmiuksia ja työkokemusta, tietoyhteiskunnassa ja arjen hallinnassa vaadittavia taitoja sekä osallisuuskokemuksia. 8 Malli luotiin Kesätyöleirit-osaprojektissa siten, että vuonna 2006 järjestettiin ensimmäinen kesätyöleiri ja vuonna 2007 leiriä kehitettiin edellisen vuoden kokemuksien, palautteiden ja arviointien perusteella. Keväällä 2007 sovit- 9

6 tiin, että malli pyritään juurruttamaan eli siirtämään pysyväksi toiminnaksi Mikkelin seudulle. Tämä malli on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen toimintaympäristöihin. 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö Kesätyöleiritoiminnan tavoitteet ovat seuraavat: löytää ratkaisuja Mikkelin seudun nuorten vaikeaan työllisyystilanteeseen ja sen aiheuttamaan työkokemuksen puutteeseen lisätä nuorten työelämävalmiuksia ja tietoyhteiskunnassa vaadittavia taitoja 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö vahvistaa nuorten arjenhallintaa ja osallisuutta lisätä nuorten itseluottamusta ja yhteisöllisyyttä auttaa nuoria löytämään näköaloja elämäänsä kansainvälisistä kokemuksista lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia antamalla heille tilaisuus osallistua toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin 10 kehittää yhteistyörakenteita järjestämällä konkreettista toimintaa. 11

7 Kesätyöleirit-menetelmän pääsisällöt koostuvat viidestä eri jaksosta, jotka ovat: JAKSO YDINTAVOITTEET 1. Leirille valittujen nuorten Ryhmäytyminen ja sitoutuminen, koulutusjakso ennen leiriä leirisuunnittelu, oman elämän toukokuussa 3 kertaa/viikko suunnittelu, työelämä- ja arjenhallintataidot > yht. 12 kertaa 2. Kansainvälinen Työkokemus, kansainvälinen kesätyöleiri kohtaaminen, ryhmäytyminen kesäkuussa 12 päivää 3. Tulevaisuuden suunnittelujakso leirin jälkeen suunnitteleminen ja toteuttaminen Oman koulutus- ja työelämäpolun kesäkuussa 2 viikkoa ohjaajien tuella kesätyöleirin jälkeen 4. Kansainvälinen vastavierailu Hildesheimiin kokemus vieraassa kulttuurissa Kansainvälinen kohtaaminen ja kansainvälisyyskumppanin toimimisesta ja työskentelystä luokse syyskuun lopussa Nuorten työpajojen ja erityisesti Starttipajan nuoret Kuvio 1. Kesätyöleirit-menetelmän kohderyhmä. Kesätyöleirit-menetelmän kohderyhmä on vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea sosiaalisissa taidoissa ja arjen hallinnassa sekä työllistymispolun rakentamisessa (kuvio 1). Verkostoyhteistyökokouksissa on määritelty, että ryhmään voitaisiin koota nuoria ammattiopistosta ja nuorten työpajoilta sekä Työvoiman palvelukeskus Reitistä ja muista verkostoista. Kohderyhmäksi pyritään kokoamaan aina sukupuoleltaan ja etniseltä taustaltaan monimuotoinen ryhmä. Toisen asteen keskeyttämisuhan alla olevat nuoret Kesätyöleiritprosessin osallistujanuoret Reitin, sosiaalitoimen ja muiden verkostojen nuoret 2 Kesätyöleirit-menetelmä: tavoitteet, kohderyhmä ja sisältö 5. Tulevaisuuden suunnitelmien toteuttaminen elo syyskuussa Sijoittuminen työhön, koulutukseen, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön tai tarvittaessa Työvoiman palvelukeskus Reittiin 12 Kansainvälinen yhteistyö ja monikulttuurisuus ovat tärkeitä ulottuvuuksia sosiaalisten taitojen tukemisessa. Erityisesti juuri kansainvälinen kommunikointi ja monikulttuuriset kohtaamiset opettavat nuorille sosiaalisia taitoja ja lisäävät itsetuntoa, kun nuoret huomaavat selviytyvänsä vieraan kielen ja kulttuuristen erojen kanssa. 13

8 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Muuntaja-hankkeessa Kesätyöleirit-osaprojektista vastasi Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos. Projektin tavoitteena oli luoda Kesätyöleirit-malli, joka on tarkoitus juurruttaa Mikkelin seudulle nuorten sosiaalisten taitojen vahvistamisen tueksi nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen kentälle. Projektin aikana, vuosina , järjestettiin kaksi Kesätyöleirit-prosessia. Projektin loppuraportissa esitellään kehitystyön eteneminen ja arvioiminen. Juurrutettuna Kesätyöleirit-malli sopii parhaiten Mikkelin nuorten työpajojen Starttipajan nuorisokasvatus- ja työvalmennusmenetelmäksi. Tässä mallinnuksessa on lähdetty ajatuksesta, että Starttipajan ohjaajat ovat järjestämisestä päävastuussa. Edellytyksenä on, että Starttipajatoiminta vakinaistuu. Starttipajaohjaajat organisoivat kesätyöleirit tiiviissä yhteistyössä Mikkelin ammattiopiston 1 ja ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Kansainväliseen osuuteen haetaan tukea EU:n nuoriso-ohjelmasta. Tähän tarvittava tietotaito on Mikkelin kaupungin nuorisopalveluissa. MIKKELIN AMMATTIOPISTO NUORISOPALVELUT NUORTEN TYÖPAJAT/ STARTTIPAJA KESÄTYÖLEIRIT- PROSESSIN TOTEUTUS Kansainvälisyysosio Päävastuu organisoinnista Verkostoyhteydet Työtehtävien organisointi yhdessä ammattiopiston kanssa Nuorten rekrytointi ja ohjaus Yksilö- ja työvalmentajat MIKKELIN AMMATTI- KORKEAKOULU 3 Kesätyöleirit-menetelmän toimintaympäristö Leiripaikka: esimerkiksi Otavan koulutila Yksilö- ja työvalmentajat leirillä Työtehtävien organisointi ja työkalut Ruokahuollon organisointi ja hygieniapassi Ohjaajaopiskelijoiden ohjaaminen ja kesätyöleirin organisoiminen oppimisympäristöksi eri kurssikokonaisuuksissa Opettajien mahdolliset työelämäjaksot kesätyöleirillä Kansainvälinen yhteistyö Kuvio 2. Ehdotus Kesätyöleirit-prosessin toteutusvastuiksi ja tehtäviksi Elokuusta 2007 alkaen Etelä-Savon ammattiopisto. 15

9 Käytännön organisoimisvastuiden lisäksi Kesätyöleirit-menetelmä tarvitsee onnistuakseen monenlaista ja monitasoista yhteistyötä: NUORTEN REKRYTOIMINEN LEIRILLE JA TYÖVALMENNUS: Reitti, sosiaalitoimi, monikulttuurikeskus Mimosa, työvoimatoimisto, perusopetus jne. RYHMÄTOIMINTOJEN OHJAAMINEN: Setlementtiliitto, monikulttuurikeskus Mimosa, päihdepysäkki Mixstop, Nonfighting Generation jne. NUORTEN TUETUN TOIMINNAN JATKON TURVAAMINEN LEIRIN JÄLKEEN: nuorten työpajojen Starttipaja, ammattiopisto, työelämä, Reitti jne. 4 Kesätyöleirit-malli Kesätyöleirit-malli koostuu kokonaismallikaaviosta ja osamallilomakkeista, jotka esitetään seuraavana. Osamallilomakkeiden liitteinä (liitteet 1 6) on toteutukseen liittyvää työmateriaalia. Mallin ja osamallilomakkeiden tarkoitus on, että niiden avulla kesätyöleirin järjestäminen onnistuu mahdollisimman helposti. Malli on luotu nimenomaan Mikkelin kaupungissa toteutettavaksi, mutta se on sovellettavissa erilaisiin nuorisokasvatuksen ja työvalmennuksen toimintaympäristöihin. 4.1 Kesätyöleirit-kokonaismalli KESÄTYÖ- LEIRIT: Kokonaismalli > Kesätyöleiriohjaajien tulee tietää, mihin nuoret menevät kesätyöleiriprosessin jälkeen. VERKOSTOJOHTAMINEN: Kesätyöleirit-menetelmän toteuttaminen onnistuu vain, jos eri organisaatioiden johtajat sitoutuvat siihen antamalla työntekijöiden työaika- ja materiaaliresursseja yli organisaatiorajojen. YRITYSYHTEISTYÖ: Leirin järjestäjät voivat kartoittaa mahdollisuuksien mukaan yhdessä nuorten kanssa yritysten kiinnostusta ottaa osaa kesätyöleirien järjestämiseen. Yritykset voisivat osallistua esimerkiksi ruokailu- ja matkakustannuksiin. Vastapalvelukseksi leiriläiset voivat tehdä työtehtäviä yrityksille ja yritysten nimiä pidetään esillä. Muuntaja-hankkeen Kesätyöleirit-osaprojektin aikana tätä ideaa ei kokeiltu. 1. LEIRI- NUORTEN KOULUTUS- JAKSO Ryhmäytys Työvierailut Leirisuunnittelu Työelämätaidot 2. KANSAIN- VÄLINEN KESÄTYÖ- LEIRI Työ Ryhmätoiminnat Tavoite: Sosiaaliset taidot Osallisuus Työllisyys 3. TULEVAI- SUUDEN SUUNNIT TELU LEIRIN JÄLKEEN Polku kouluun/ työhön/ harjoitteluun Menetelmät: Kansainvälisyys Ryhmätyö Työtoiminnat 4. KANSAIN- VÄLINEN VASTA- VIERAILU KV-kumppani St. Ansgar -koulu, Hildesheim 5. TULEVAI- SUUDEN SUUNNI- TELMAN TOTEUTUS Koulu Työ Harjoittelu Oppisopimus Reitti 4 Kesätyöleirit-malli 16 Kuvio 3. Kesätyöleirit-kokonaismalli, jossa on kuvattu tavoitteet, menetelmät ja prosessin eri osat prosessin osallistujien näkökulmasta. 17

10 4.2 Osamallit Osamalleja on kahdeksan: Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi ja Kesätyöleirit-koulutuspolku Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä Kesätyöleirit 4. Opiskelijat suunnittelevat ohjatusti leirin vapaaajan toimintoja (leirin vastuuhenkilö ja opettaja) 5. Opiskelijat saavat neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen saadakseen valmiuksia nuorten ohjaamiseen (Coaching-koulutus) 6. Koulutuksessa opiskelijat saavat työnohjausta (Coaching-koulutus) 7. Opiskelijat toimivat leirillä ohjatusti ja saavat palautetta (leirin vastuuhenkilö ja ammattilaiset) 8. Saksalainen kumppani antaa koulutusta leirin aikana (St. Ansgarin koulun opettajat) 9. Leirikokemuksia reflektoidaan (leirin vastuuhenkilö, ammattilaiset ja amk-opettaja) 10. Ammatillista kasvua kuvaava raportti kesätyöleirikokemuksesta, josta ohjaavan opettajan palaute (amk-opettaja) Kesätyöleirin työtoiminnot Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen ERITYISEN HYVIÄ KOKEMUKSIA: Opiskelijat valitaan leirille haastattelujen avulla, koska kaikilla opiskelijoilla ei ole valmiuksia toimia leiriohjaajina haastavalle kohderyhmälle Kansainvälinen yhteistyö Tulevaisuuden suunnitelman toteuttaminen ja sijoittumisen seuranta Menetelmiä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi TOIMINTO KUVAUS ja Kesätyöleirit-koulutuspolku-osamalli Ohjaaja-opiskelijoiden valmennus leiriohjaajiksi Opiskelijat suorittavat opintojaan ohjatusti osallistumalla leirin suunnitteluun ja leirinuorten ryhmäyttämiseen, toimimalla kesätyöleirin ohjaajina ja tekemällä selvityksiä ja kartoituksia kesätyöleirin toiminnasta. TOTEUTUSAIKA Yhdessä suunnittelu lisää ryhmän kiinteyttä ja tuo yhteisöllisyyttä. Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus antaa opiskelijoille kattavat tiedot kohderyhmästä ja käytännön menetelmiä ohjaamiseen. Kehittämiskohteena on vastuun jakaminen sekä opiskelijoiden kesken että Mikkelin ammattikorkeakoulun ja leirin toteuttavan tahon kesken opiskelijoiden ohjauksen suhteen. Liitteenä on leirin infokirje opiskelijoille (liite 1) ja luettelo sosionomi- ja yhteisöpedagogikoulutusohjelman opintojaksoista, joissa kesätyöleirit voivat toimia osittain tai kokonaan oppimisympäristönä (liite 2). Joulu syyskuu. Lisäksi neuropsykiatrinen valmentajakoulutus (vuonna 2007 touko joulukuu)opiskelijoiden ohjaus ennen leiriä keskimäärin 1 kerta/kk alkukevään aikana ja toukokuussa 1 kerta/vko.leirin aikana tarvitaan ohjausta päivittäin ja leirin jälkeen syksyllä yksi ohjauskerta. 4 Kesätyöleirit-malli 18 TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT Opiskelijat saavat tietoa nuorista, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, ja saavuttavat valmiuksia nuorten kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja tukemiseen. Opiskelijat oppivat yksilövalmennuksen menetelmiä ja ryhmänohjaustaitoja.opiskelijat saavat kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta ja verkostotyöskentelystä. 1. Opiskelijoille tiedotetaan leiristä oppimisympäristönä (edellisenä vuonna leiriohjaajina toimineet) 2. Opiskelijat valitaan leiriohjaajiksi haastattelemalla (leirin vastuuhenkilö ja amk-opettaja) 3. Opiskelijat ryhmäytetään (leirin vastuuhenkilö ja edellisen vuoden leiriohjaajat) TOTEUTUSPAIKKA TOTEUTTAJAT VASTUU- ORGANISAATIO YHTEISTYÖTAHOT MALLIN TEKIJÄT Ohjaus toteutuu Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloissa ja leiripaikalla sekä työtoiminnoissa. Ohjauksen suunnittelee ja toteuttaa leirin vastuuhenkilö yhdessä ohjaavien opettajien, edellisen vuoden leiriohjaajien ja leiritutoreiden kanssa. MAMK ja Nuorten Työpajat/Nuorisotoimi Nuorisotoimi, nuorten työpajat ja MAMK Tiia Kansanen ja Anitta Huotari 19

11 KESÄTYÖLEIRIT-KOULUTUSPOLKU Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä -osamalli Informaatio Kesätyöleiri-oppimisympäristöstä opiskelijat voivat suorittaa opintojaan kesätyöleiriprosessissa (yhteisöpedagogi- ja sosionomikoulutusohjelman opettajat koordinoivat, liite 3) aikaisemman vuoden opiskelijat tiedottavat marras joulukuussa TOIMINTO KUVAUS Leirille valittujen nuorten koulutusjakso ennen kesätyöleiriä Koulutusjakson aikana nuoret ryhmäytyvät ja aloittavat tulevaisuutensa suunnittelun tutustumalla eri koulutusja työmahdollisuuksiin. Koulutusjaksolla harjoitellaan arjenhallintaa sekä hankitaan käytännön työkaluja työllistymiseen. Nuoret suunnittelevat koulutusjaksoa. Coaching-koulutus opiskelijoille ja ammattiväelle (järjestetään sosionomikoulutusohjelmassa) KV-partnerin mahdolliset vierailuluennot koulutuksessa (St. Ansgarin koulu, Hildesheim) TAVOITTEET Nuoret rekrytoidaan koulutusjaksolle Mikkelin ammattiopiston, nuorten työpajojen, Reitin, sosiaalitoimen ja mahdollisten muiden verkostojen kautta. Nuori luo omat tavoitteensa kesätyöleirille ja lähitulevaisuuteensa. Nuorelle selkeytyy kuva tulevaisuuden mahdollisuuksista ja hän saa uusia näköaloja elämäänsä. Nuoren valmiudet arjen hallintaan kasvavat ja hän kokee olevansa osa kesätyöleiri-ryhmää. Mahdollinen käytännön harjoittelu St. Ansgarin koulussa sekä oppilaitosyhteistyö opiskelijoiden harjoittelujaksot nuorten vapaaehtoistyö European Voluntary Service -ohjelmassa opettajien työelämäjaksot ja opettajavaihdot ammattilaisvaihdot yhteistyömahdollisuudet Hildesheimin ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa KONKREETTISET MENETELMÄT KOULUTUSJAKSON TYÖNJAKO: a) Ammattilaiset eri verkostoissa rekrytoivat nuoret koulutusjaksolle. b) Ammattilaiset (nuorten työpajat/starttipaja ja Ammattiopisto) vastaavat kesätyöleiriläisten yksilövalmentamisesta ja vierailujen, koulutusten yms. järjestämisestä koulutusjaksolla. c) Opiskelijat vastaavat nuorten ryhmäytyksestä suunnittelemalla ja ohjaamalla käytännön ryhmätoimintoja. Koulutusjakson alussa haastatellaan kaikki nuoret ja aloitetaan nuorten tulevaisuuden tavoitteiden luominen. Koulutusjakson sisällöt rakennetaan suhteessa nuorten tavoitteisiin. 4 Kesätyöleirit-malli Hyvä kokemus on ollut erilaisiin työpaikkoihin ja työhön tutustuminen. Opiskelijoiden toimiminen Kesätyöleiri-prosessissa ohjaajina yhteistyössä ammattiväen kanssa ja ammattikorkeakouluopettajien ohjaamina Koulutusjaksolla kulkevat rinnakkain ryhmätoiminnot ja yksilötyö. Ryhmätoiminnot tukevat yksilövalmennusta. Koulutusjakson tulee olla tiivis, jotta ryhmäytyminen ennen leiriä toteutuu. Nuoret suorittavat hygieniapassin ja harjoittavat atktaitoja (esimerkiksi kirjoittavat CV:n) ja ensiaputaitoja. Liitteenä tarkka infopaketti ammattilaisille nuorten rekrytointiin (liite 4). 20 Tutkimus- ja opinnäytetyöt prosessissa 21

12 4.2.3 Kesätyöleirit-osamalli TOTEUTUSAIKA noin kuukausi ennen kesätyöleiriä kokonaiskesto noin 12 kokonaista päivää (3 kertaa/viikko, 6 tuntia/päivä) TOIMINTO Kesätyöleiri TOTEUTUSPAIKKA Mikkelin kaupungin nuorten työpajat: Starttipajat KUVAUS Nuoret viettävät vrk kesätyöleirillä tehden työtä ja osallistuen ohjattuun toimintaan. TARVITTAVAT VÄLINEET JA KUSTANNUKSET TOTEUTTAJAT VASTUU- ORGANISAATIO KUVAUKSEN TEKIJÄ Riippuu suunnitellusta toiminnasta.ruoanlaitto ja ruokatarpeiden hankinta lisää arjen hallintaa. Ryhmäytystoiminnassa voidaan tarvita erityisiä välineitä. Ryhmäytyksessä käyttökelpoinen työväline on FinD It Methods Toolbox, joka löytyy osoitteesta Hygieniapassin kustannukset (n. 15 / testiin osallistuva nuori + testaajan kulut noin 90 ). Koulutusjakson suunnittelu ja ohjaus: amk-opiskelijat ja yksilövalmentajat Nuorten työpajat ja ammattikorkeakoulu Tiia Kansanen TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT TOTEUTUSAIKA TOTEUTUSPAIKKA TARVITTAVAT VÄLINEET Tarjota nuorille kokemusta työstä ja kansainvälisyydestä. Tarjota nuorille osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus, joka johtaa nuoren minäkuvan ja sosiaalisten taitojen paranemiseen. Kuusi työtuntia päivässä ja ohjattu vapaa-aika Kansainvälinen ryhmätyöskentely Elämykset, seikkailut ja kokemukset Suomen luonnossaleirillä toimii ohjaajia neljässä tasossa: 1. opiskelijaohjaajat (vapaa-ajan toiminnot, apuohjaajia työssä) 2. yksilövalmentajat ja leirijohtaja 3. työvalmentajat/-ohjaajat 4. leiritutorit (vertaisohjaajat, jotka ovat itse aikaisemmin osallistuneet leirille) vrk joko toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa Leirikeskus (Loukee, Susiniemi, Riuttala) tai ammattiopiston tilat, kuten metsäkoulu tai Otavan koulutila. Vuoden 2008 kesätyöleiripaikaksi sovittu alustavasti Otavan koulutila. Kesätyöleirille on projektin aikana hankittu vapaa-ajan tarvikkeita:2 digitaalikameraa, 2 digitaalivideokameraa, retkeilytarvikkeita (laavuja, makuualustoja ja makuupusseja), lautapelejä, jalkapalloja, frisbeitä, kumisaappaita sekä iso muurinpohjapannu. 4 Kesätyöleirit-malli Tarvikkeet ovat ensisijaisesti kesätyöleirin käytettävissä. Niitä hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitos, ja niiden säilytyspaikka on kulttuuri- ja nuorisotyön kampus (Tommi Pantzar). Kumisaappaita (25 paria) hallinnoivat Mikkelin kaupungin nuorten työpajat. Muita tarvittavia välineitä ovat työntekoon liittyvät välineet sekä muut mahdolliset vapaa-ajan tarvikkeet leirin ohjelmasta riippuen. Projektissa on kehitetty kahteen kesätyöleirikokemukseen perustuva leiriohjelma (liite 5), jonka arviointia on kuvattu Muuntaja-hankkeen Kesätyöleirit-loppuraportissa

13 TOTEUTTAJAT 1. Päävastuu: Mikkelin kaupungin nuorten työpajat / Starttipaja à edellytyksenä Starttipajan jatkuminen vuoden 2007 jälkeen. 2. Leiriohjelman suunnittelu ja toteutus: Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi- ja sosionomiopiskelijat opettajien ja Starttipajaohjaajan ohjauksessa. 3. Työ- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan verkostotyöryhmässä, johon kuuluu opiskelijoiden edustus. Kesän 2008 työtoiminnat on sovittu tehtäväksi Mikkelin ammattiopiston Otavan koulutilalla, jolloin työtehtäviä ovat eläinten hoito, ympäristönhoito, kasvihuonetyöt ja puutarhanhoito. Vapaa-ajan toimintoihin voidaan koulutilalla ottaa mukaan kirkkovenesoutua, traktorilla ajoa, pesäpalloa ja melomista. VASTUU- ORGANISAATIO Leiritoimintojen (sekä työ- että vapaa-ajan toimintojen) tulee vastata nuorten tarpeita sekä heidän omia henkilökohtaisia työllistymis- ja arjenhallintasuunnitelmiaan. On mahdollista, että päävastuu leiristä olisi myös ammattikorkeakoulun opiskelijalla niin, että hän toimisi leirinjohtajana ja vastaisi leirin suunnittelusta opinnäytetyönään. Myös pienempiä kokonaisuuksia leiristä voidaan toteuttaa toiminnallisina opinnäytetöinä (esimerkiksi leiriviikonlopun ohjelma). Ohjaajaopiskelijat toteuttavat ryhmätoiminnot, mikä tukee yksilöohjausta. Edellisvuonna leirille osallistuneet leiritutorit toimivat leirinuorten tukena niin työtoiminnoissa kuin vapaaajallakin. Leirisuunnittelussa on tehtävä tulevaisuudessa riskienhallintasuunnitelma. Tähän tarvittava tietotaito on Mikkelin nuorisopalveluilla (Antti Liukkonen). Vuonna 2006 kesätyöleirille on tehty toimintaohje ongelmatilanteiden varalle (liite 7). Tätä ohjeistusta voidaan soveltaa riskienhallintasuunnitelmassa psyykkisten riskien huomioimisessa leirillä. MAMK ja Mikkelin kaupungin nuorisotoimi / nuorten työpajat ja Etelä-Savon ammattiopisto Kesätyöleirin työtoiminnot -osamalli TOIMINTO KUVAUS TAVOITTEET KONKREETTISET MENETELMÄT Kesätyöleirin työtoiminnat Nuoret tekevät 12 kesätyöleirivuorokauden aikana arkipäivisin 6 tuntia yleishyödyllisiä töitä. Työkokemuksen saaminen, työelämään tutustuminen, työelämän pelisääntöjen hallitseminen, yhteistyö, arjenhallinta, yleishyödyllisten tehtävien toteuttaminen. Leiripaikalla tai Mikkelin kaupungissa tehtävät ympäristönhoitotyöt, korjaus- ja rakennustyöt, kotitaloustyöt sekä eläinten hoito.kesän 2007 leirityöt: 1. Otavan kodalle puuliiterin rakentaminen (yhdyshenkilö liikuntapalvelujen Pekka Turunen) 2. Rasilammen luontopolun pitkospuiden tekeminen (nuorten työpajat) 3. Nuorten työpajojen työt: mm. polttopuusavotta, roskakalastus, Kaihun kodan siistiminen 4. Ruokahuolto ja leipominen (kesätyöleirin ohjaajat) 4 Kesätyöleirit-malli 24 YHTEISTYÖTAHOT KUVAUKSEN TEKIJÄ Järjestöt, Reitti, työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto, yritykset Tiia Kansanen SUUNNITELMAT JA IDEAT, JOITA EI OLE TOTEUTETTU Susiniemen leirimajan nuotiopaikan rakennus ja rannan raivaus (yhdyshenkilö nuorisopalvelujen Teuvo Kurki). Loukeen leirikeskuksen kunnostaminen voi olla työtoimintana, mikäli leiri järjestetään joskus Loukeella. 25

14 Eläinten hoito, ympäristöhoito, kasvihuonetyöt, puutarhanhoito, mikäli leiri järjestetään Otavan koulutilalla, kuten suunnitelmissa on vuodeksi 2008 (yhdyshenkilöt Vesa Vainikainen ja Markku Mononen Otavan koulutilalla). Tulevaisuudessa työtoiminnat on hyvä keskittää yhteen paikkaan, esimerkiksi Otavan koulutilalle. Kaupungin läheisyys vaikuttaa nuoriin kielteisesti, sillä kaupunki vie nuorten huomiota ja ulkopuoliset tuovat työtoimintaan häiriötekijöitä. Työtä tulee olla suunniteltuna todella paljon. Motivaatiota lisää, jos tehtävänä on yksi suuri työkokonaisuus, joka saatetaan leirin aikana alusta loppuun (esimerkiksi Otavan kodan puuliiterin rakentaminen kesällä 2007). Työt voivat vuonna 2008 olla Otavan koulutilan ja Saksalan luontopajan töitä. TOTEUTUSAIKA 12 vuorokauden leirin aikana arkipäivisin 6 tuntia työtä päivässä. Poikkeuksia ovat aloitus- ja lopetuspäivät sekä mahdolliset ryhmäytykseen tarvittavat päivät (esimerkiksi saksalaisryhmän saapumispäivä). TOTEUTUSPAIKKA TARVITTAVAT VÄLINEET TOTEUTTAJAT Kesällä 2006: Metsäkoulu. Kesällä 2007: Mikkelin kaupungin (vapaa-aikatoimen) osoittamat alueet ja nuorten työpaja sekä työpajan organisoimat työkohteet Mikkelin kaupungissa. Tulevaisuudessa työtoiminnot organisoidaan nuorten työpajojen kautta. Metsäkoulu tarjosi työvälineet kesän 2006 leirillä, ja nuorten työpajat ja liikuntatoimi tarjosivat työvälineet kesän 2007 leirillä. Myös tulevaisuudessa työvälineet tulevat työn tarjoajalta ja työvoima kesätyöleiriltä. Työtoimintojen ohjaukseen tarvitaan mahdollisesti ammattilaisohjaajia, mikäli työ, työturvallisuus ja työvälineet niin vaativat. Työohjaajina voivat toimia nuorten työpajojen ohjaajat, mahdollisesti Reitin pitkäaikaistyöttömät ammattilaiset, ammattiopiston ohjaajat ja opiskelijat. Tärkeää on turvata hyvä työturvallisuus. Lisäksi on tärkeää, että ohjaajat innostavat nuoria työhön. Tämä vaatii myös ohjaajalta innostuneisuutta ja sitoutumista Tulevaisuuden suunnittelu kesätyöleirin jälkeen -osamalli TOIMINTO KUVAUS Tulevaisuuden suunnittelu -työpaja Kesätyöleirinuoret osallistuvat kesätyöleirin jälkeen kahden viikon pituiseen työpajatyöskentelyyn, jossa he tekevät ohjatusti tulevaisuuden työllistymissuunnitelmiaan ja ottavat selvää koulutusmahdollisuuksista ja vaatimuksista, harjoittelupaikoista tai työ- tai oppisopimusmahdollisuuksista henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan. Tämä koskee niitä kesätyöleirille osallistuneita nuoria, joilla ei ole mitään suunnitelmia syksyksi. 4 Kesätyöleirit-malli Nuorten yksilövalmennuksesta ja nuorten innostamisesta vastaavat työpajojen yksilövalmentajat ja leirijohtaja sekä ohjaajaopiskelijat. Osa nuorista jatkaa koulussa ja osa Starttipajalla, jolloin heidän tulevaisuudensuunnittelunsa jatkuu syksyllä edelleen. 26 VASTUU- ORGANISAATIO YHTEISTYÖTAHOT KUVAUKSEN TEKIJÄ Työtoiminnoissa voi vierailla eri verkostojen työntekijöitä, kuten lähipoliisi, sosiaalityöntekijä, Kansaneläkelaitoksen työntekijä ja yritysten edustajia. Nuorten työpajat Nuorisopalvelut (Teuvo Kurki) ja liikuntapalvelut (Pekka Turunen) Kati Vapalahti, Jari Paappanen, Osmo Härkönen Nuoret tekevät jaksolla ohjaajiensa tukemana konkreettista työtä työllistymispolun toteuttamiseksi (hakemukset koulutukseen, harjoitteluun, yhteydenotot työnantajiin jne.) Jaksoon liittyy myös ryhmätoimintaa, joka kehittää sosiaalisia taitoja ja parantaa nuorten osallisuutta omaan elämään, ryhmään ja yhteiskuntaan (esimerkiksi retki Helsinkiin opetusministeriöön projektia esittelemään ja Linnanmäelle). 27

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2

Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2 Vapaa-aikalautakunta Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Asialistan hyväksyminen 5 Katselmuskäynti

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan

Lisätiedot

Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit

Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit Työharjoittelun opinnollistaminen & työelämäkurssit Anne Mäkelä, Biokemian ja molekyylilääketieteen tdk, Oulun yliopisto Päivi Palosaari-Aubry, Kemian tekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot