Imatran kaupunki Henkilöstökertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imatran kaupunki Henkilöstökertomus 2012"

Transkriptio

1 Imatran kaupunki Henkilöstökertomus 2012

2 2

3 1 Saatteeksi Henkilöstöstrategia ja yhteistoiminta Työyhteisön kehittäminen... 5 Yhteistoiminta... 5 Paikallinen sopiminen Henkilöstömäärän mitoittaminen... 5 Avoimet tehtävät ja virkasuhteet Edistävä johtaminen... 8 Yhteinen esimiesvalmennus Henkilöstön osaamisen kehittäminen Työkyky ja työhyvinvointi... 9 Työsuojelu... 9 Työterveyshuolto... 9 Tervastoiminta Johdonmukainen työnantajapolitiikka Täyttölupakäytäntö Virka- ja työehtosopimukset Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Koulutusyhteistyö Henkilöstö lukuina Henkilöstömäärä ja -rakenne Eläköityminen Muita henkilöstömäärään vaikuttaneita tekijöitä Ansio- ja kunniamerkit Työaika Kokonaistyöaika Sairauspoissaolot Vuorotteluvapaa Työllisyyden edistäminen Palkkatukityöllistäminen Kesätyöpaikat Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmä Tehtävien vaativuuden arviointi Henkilökohtainen lisä Palkkauksellinen tasa-arvo Henkilöstökustannukset Päätelmät

4 4 1 Saatteeksi Henkilöstökertomus 2012 on allekirjoittaneiden tekemä kooste, jossa kuvaamme mm. henkilöstön rakennetta, työpanosta ja työhyvinvointia sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Sisältörakenne on tuttu aiemmilta vuosilta. Ensin tarkastelemme henkilöstölinjausten kuutta pääkohtaa ja teksti sisältää myös arvioita onnistumisesta. Kappaleeseen "Henkilöstö lukuina" olemme koonneet tilastotietoja ja henkilöstötuloslaskelmassa on eurotietoja tiivistettynä yhdelle sivulle. Henkilöstökertomuksen lopussa on henkilöstöpäällikön tekemiä päätelmiä. Hallinto- ja palvelurakenteen jo toteutettu muutos ja tulevan muutoksen valmistelu on vaikuttanut myös henkilöstökertomuksen sisältöön. Olemme koonneet vuodelta 2012 keskeisimpiä tietoja huomioiden sen, että esitetyt vuositilastot ovat vertailukelpoisia organisaatiomuutoksista huolimatta. Vuonna 2012 ei mitattu työyhteisöindeksiä kahdesta syystä. Joka vuosi toistuvana sen antamaa tietoa ei koettu voitavan hyödyntää työyhteisöjen kehittämisessä. Toiseksi tuloksia hyödyntämässä ei alkaneena vuonna ole samoja yksiköitä, joita mittaus olisi koskenut. Elämme tältä osin uutta aikaa - kulumassa on "vuosi yksi", johon tulevia vuosia voi tulevaisuudessa verrata. Valtakunnallista henkilöstöraporttisuositusta edelleen odotellessamme olemme käyttäneet QlikView'n avulla palkkaohjelmastamme saatavia tietoja. Tämä estää vertailun muiden kuntien vastaavilla nimikkeillä annettuihin lukuihin, mutta vastineeksi saamme omasta muutoksestamme henkilötason tietoja. Seuraamme siis tietoja henkilön tarkkuudella, emme muuntaen tietoja laskennallisiksi henkilötyövuosiksi. Eli mikäli tilasto tai taulukko sisältää tietoja useammalta vuodelta, tiedot ovat sellaisenaan vertailukelpoisia vuoteen 2009 asti. Työsuojelun vuotta sävyttivät muutosten lisäksi sisäilma-asiat. Kiinteistöjen ylläpidon siirtyminen uudelle taholle vaikutti koko ts-organisaation toimintaan. Ns. raamisopimuskausi alkoi kunta-alalla vuoden 2012 alusta ja jatkuu vuoden 2014 helmikuun loppuun. Ensimmäinen sopimusvuosi sisälsi vain kahdella sopimusalalla paikallisesti neuvoteltavan järjestelyerän. Sen sijaan yhteistoiminnan kannalta vuosi oli normaalin vilkas; uuteen toimintamalliin siirtyminen lisäsi yhteistoiminnassa käsiteltyjä asioita. Ensimmäinen vuosi savuttomana työyhteisönä sujui jopa ennakoitua helpommin. Henkilöstöhallinto Jouni Sari Marja Aki Jouni Urpalainen Sari Fredriksson Marja Huuhtanen Aki Pihlaja henkilöstöpäällikkö henkilöstösihteeri rekrytointiasiantuntija turvallisuuspäällikkö

5 5 2 Henkilöstöstrategia ja yhteistoiminta Imatran kaupungin henkilöstökertomus noudattaa rakenteeltaan henkilöstöstrategiaa ja sen osa-alueita, joita ovat työyhteisön kehittäminen, henkilöstömäärän mitoittaminen, edistävä johtaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen, työkyky ja työhyvinvointi sekä johdonmukainen työnantajapolitiikka. Keskeinen osa henkilöstökertomusta on kappale Henkilöstö lukuina, johon on koottu henkilöstöön liittyvää tilastotietoa. 2.1 Työyhteisön kehittäminen Vuoden 2012 'suuri muutos' liittyi hallinto- ja palvelurakenteen uudistamiseen. Valmistelutyö kahden suuren toimialan yhdistämisestä hyvinvointipalveluiksi ja sopimusohjaukseen liittyvä hallintosääntötyö etenivät vuoden mittaan niin, että uuden vuoden alusta oltiin valmiina aloittamaan uudella toimintatavalla. Yhteistoiminta Henkilöstöjärjestöillä, työsuojeluorganisaatiolla, työterveyshuollolla, kaupunginhallituksella ja kaupungin johdolla on kullakin omat edustajansa yhteistyötoimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimii henkilöstöpäällikkö. Lakisääteisten asioiden lisäksi yhteistoiminnan hengessä käsitellään talousarviota, työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteita, henkilöstöraportointia ja työilmapiirimittausten tuloksia. Tarkasteluvuonna toimikunta kokoontui kahdeksan kertaa. Toimialakohtaiset yhteistyötoimikunnat kokoontuivat vaihtelevasti. Säännöllisesti kokoontuvaa yhteistyötoimikunnan nimeämää työsuojelujaosta johtaa turvallisuuspäällikkö. Henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajat muodostavat henkilökuntaneuvoston, joka tekee esityksiä yhteistyötoimikunnalle ja kaupungin johdolle henkilöstön kannalta tärkeissä asioissa. Työpaikkakokouksilla pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja työmotivaatiota turvaamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Paikallinen sopiminen Tarkasteluvuonna neuvottelujen aiheina oli paikallisten järjestelyerien käytön lisäksi mm. oman auton käyttäminen työaikana kotihoidossa sekä liikuntapaikkojen hoitajien ja liikuntapaikkojen laitoshenkilöstön sijoittuminen kaupunkikonsernissa. 2.2 Henkilöstömäärän mitoittaminen Tuloksellisuutta ja samalla tasapainoa henkilöstökustannuksiin edistettiin prosesseja avaamalla ja niitä edelleen kehittämällä. Tämä vaati myös tehtäväkuvausten tarkentamista, vanhasta luopumista ja uusien tehtäväkokonaisuuksien luomista. Kuitenkin edelleen yleisin syy palvelussuhteen avautumiseen oli eläköityminen. Vapautuneista viroista ja toimista täytettiin vain ne, jotka kriittisen tarkastelun jälkeen todettiin välttämättömiksi täyttää. Imatran kaupunki työnantajana ei vuonna 2012 lomauttanut ketään taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

6 6 Avoimet tehtävät ja virkasuhteet Rekrytoinnissa käytettiin pääsääntöisesti sähköistä Kuntarekry-järjestelmää. Järjestelmän kautta oli haettavana yhteensä 125 työpaikkaa seuraavasti: Työpaikat Hakijat Työsuhde Virkasuhde Vakinainen Määräaikainen Hyvinvointipalvelut Konsernin esikunta ja yhteiset palvelut Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen palvelukeskus Tekninen toimi (sisältäen seudullisen ympäristötoimen) Yhteensä Haettavana olleiden paikkojen määrä ja saadut hakemukset Tekninen toimi (ja ympäristötoimi) 6 93 Tekninen palvelukeskus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Konsernin esikunta, yhteiset palvelut

7 7 Haettavana olleiden paikkojen jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Tekninen toimi (ja ympäristötoimi) 4 2 Tekninen palvelukeskus 4 0 Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Konsernin esikunta, yhteiset palvelut Työsuhde Virkasuhde Haettavana olleiden paikkojen jakautuminen vakinaisiin ja määräaikaisiin Tekninen toimi (ja ympäristötoimi) 1 5 Tekninen palvelukeskus 0 4 Sosiaali- ja terveystoimi 4 46 Sivistystoimi Konsernin esikunta, yhteiset palvelut vakinainen Määräaikainen

8 8 Vuoden aikana sosiaali- ja terveystoimessa oli avoinna erityisesti hoitajien työsuhteita. Perustettuun ryhmäkoti Villa Vanamoon rekrytoitiin yhdellä kertaa 13 uutta lähihoitajaa, sairaanhoitajia sekä johtaja. Avoimeksi tulleisiin hammaslääkärin virkoihin ei saatu hakemuksia. Vaikeuksia oli myös psykiatrian ylilääkärin sekä psykologin paikkojen täyttämisessä. Sivistystoimeen haettiin mm. lastentarhanopettajia, erityisluokanopettajia, luokanopettajia ja tuntiopettajia. Teatteri Imatraan valittiin uusi teatterinjohtaja. Tekniseen toimeen ja tekniseen palvelukeskukseen haettiin vuoden aikana Kuntarekry-järjestelmän kautta kymmentä työntekijää tai viranhaltijaa. Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhdistyminen hyvinvointipalvelujen toimialaksi vuoden 2013 alusta lähtien näkyi myös rekrytoinneissa. Toimialan keskushallintoon valittiin toimialajohtaja ja suunnittelijoita. Viestintävastaavaa haettiin sisäisellä haulla, kuten kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaisesti moniin muihinkin tehtäviin. 2.3 Edistävä johtaminen Yhteinen esimiesvalmennus Kesän kynnyksellä järjestettiin esimiehille suunnattu infotilaisuus, joka koski sairausvakuutusja työterveyshuoltolain muutosta ja sen vaikutusta Varpu-malliimme. Marraskuun tilaisuuden aiheina olivat uusi hallintosääntö ja etenkin sen henkilöstöön liittyvät kohdat sekä tietoisku, johon oli koottu keskeiset ja ajankohtaiset hankintoihin liittyvät asiat, jotka jokaisen esimiehen tulee tietää. 2.4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamista on pyritty kehittämään mm. tutkintoon tähtäävän koulutuksen (ml. oppisopimus), täydennyskoulutuksen ja tehtäväkierron avulla. Tarkasteluvuonna suoritettiin mm. tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto rakentamisen koulutusohjelmassa sekä kaukolämpöasentajan ja -yliasentajan tutkinnot. Lisäksi suoritettiin lukuisia eri alojen perus- ja syventäviä opintoja. Liikuntapaikkahoitaja opiskeli liikuntapaikkamestariksi ja päivähoidon kasvatustyöntekijä sosionomiksi. Oppisopimuksella suoritettiin neuropsykiatrinen koulutus, ja meneillään on nuoriso-ohjaajan tutkinto. Lisäksi kesken on terveystieteiden maisterin tohtorinväitöskirja. Tehtäväkiertoa toteutettiin mm. siten, että eri yksiköissä toimivat henkilöt vaihtoivat määräajaksi paikkaa keskenään, vaikka tehtävät sinänsä olivatkin samantyyppiset. Muunkinlaista tehtäväkiertoa oli: rehtori siirtyi projektisuunnittelijaksi, kirvesmies laitosmieheksi ja lastenhoitaja perhetyöntekijäksi. Sivistystoimen toimistopäällikkö toimi rekrytointiasiantuntijan sijaisena. Lähihoitajan tutkinto ja siihen liittyvä suuntautumisvaihtoehdon muuttaminen täydennyskoulutuksen avulla on mahdollistanut siirtymisen koulunkäyntiavustajasta lastenhoitajaksi tai lähihoitajasta koulunkäyntiavustajaksi.

9 9 2.5 Työkyky ja työhyvinvointi Työsuojelu Työsuojeluorganisaation (työsuojelujaoksen) muodostavat turvallisuuspäällikkö, työsuojeluvaltuutetut sekä -asiamiehet. Työsuojelujaos tukee perusorganisaatiota ja henkilöstöä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Vuotta 2012 sävyttivät teknisen toimen organisaatiomuutokset ja valmistautuminen sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhdistymiseen. Organisaatiomuutokset ja sopimusohjausmalliin siirtyminen aiheuttivat epävarmuutta henkilöstön keskuudessa, ja henkisen työsuojelutyön merkitys korostui. Työyhteisöissä oli myös muita henkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä. Työsuojeluhenkilöstö oli mukana ratkomassa useita työyhteisöihin liittyviä ongelmia. Vahvasti esillä olivat myös kiinteistöjen sisäilmaongelmat. Sisäilmatyöryhmän toiminnassa tähdätään pitkäjänteisyyteen ja järjestelmällisyyteen sekä hyvään yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Kaupungin kiinteistöt siirtyivät YH-Rakennuttajan omistukseen Yhteistyö YH-Rakennuttajan kanssa on lähtenyt hyvin liikkeelle ja sisäilmaongelmien hallintaa on kehitetty jatkuvasti. Vuonna 2012 parannettiin myös uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvää ohjeistusta ja koulutusta. Työsuojeluhenkilöstön tärkeimmät tehtävät ovat työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan parantaminen sekä työturvallisuusasiantuntijuuden tarjoaminen. Erityisesti pyrittiin entistä enemmän lisäämään keskustelua ja parantamaan yhteistyötä työsuojeluhenkilöstön ja toimialojen välillä. Ongelmat pyrittiin hoitamaan ripeästi ja hyvässä yhteistyössä eri toimijat huomioiden. Työsuojelu näkyi ennen kaikkea suunniteltujen työpaikkakäyntien ja työsuojeluvaltuutetun turvakierrosten sekä esille tulleiden ongelmien selvittelyn muodossa. Työsuojelun tavoitteena onkin ollut näkyä työpaikoilla sekä opastaa ja tiedottaa työsuojelun merkityksestä ja vastuista. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on edelleen tiivistetty ja toimintatapoja sekä raportointia kehitetty. Vuonna 2013 työsuojelutoimintaa tullaan kehittämään entistä enemmän asiantuntijamaisempaan suuntaan. Työsuojeluorganisaation toimikausi päättyy vuoden loppuun ja syksyllä on edessä työsuojeluvaalit. Tämän ja organisaatiomuutosten vuoksi on nyt erinomainen mahdollisuus tarkastella työsuojeluorganisaation rakennetta, tehtäväkuvia ja toimintaa sekä kehittää niitä tehokkaammiksi ja paremmin tavoitteita vastaaviksi. Toimialojen ja työyksiköiden omaa vastuuta tullaan korostamaan ja työsuojeluun liittyviä prosesseja kehittämään kokonaisvaltaisesti tähän suuntaan. Myös työsuojeluparimallia eli työsuojeluasiamiesten ja lähiesimiesten yhteistoimintaa työsuojeluasioissa tehostetaan. Työsuojelun painopisteet pysyvät samoina, eli tavoitteena ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentäminen, henkisen hyvinvoinnin sekä työssä jaksamisen parantaminen ja ylläpitäminen sekä sisäilmaongelmien tehokas hallinta. Organisaatiomuutosten vaikutukset näkyvät varmasti pitkään ja työsuojeluorganisaatio tukee työyhteisöjä erilaisissa haasteissa. Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelumme tuottaa Attendo Terveyspalvelut Oy:n Imatran työterveyshuolto tavoitteenaan terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Kauden painopistealueiksi on valittu sisäilmaongelmien selvittäminen, tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisy sekä henkisen työhyvinvoinnin edistäminen.

10 10 Vuoden 2012 Kela-korvauksen osuus on arvio. Sen todellinen suuruus selviää vasta Kelan päätöksestä. Työterveyshuollon kustannukset (1 000 ) Kela-korvaus Nettokustannus 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 tammi Työterveyshuollon kustannusten jakautuminen (1000 euroa) helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Savuton työyhteisö Kaupunginhallituksen päätöksellä Imatran kaupunki on savuton työyhteisö lukien. Tupakkalain lisäksi noudatamme yhdeksää savuttoman työpaikan kriteeriä, joista keskeisin on tupakointikielto työaikana. Jo useita vuosia on käytäntönä ollut, että kaupunki työnantajana korvaa tupakasta vieroituksen aiheuttamia lääkekustannuksia enintään kolmelta kuukaudelta. Vuonna 2012 tähän käytettiin euroa (5.212 euroa vuonna 2011 ja euroa vuonna 2010).

11 11 Tervastoiminta Työhyvinvointia edistävää tervastoimintaa koordinoi työryhmä, johon kuuluvat työsuojelun, työterveyshuollon, työntekijäjärjestöjen, työntekijöiden ja henkilöstöhallinnon edustajat. Syksyisen te tapäivän ohjelmassa oli vuoden 2011 tervastyöpaikan julkistaminen, infotilaisuus tykyvastaaville ja valtioneuvos Riitta Uosukaisen esitelmä aiheesta "Aikuisen elämän ulapat ja karikot". Tervasseteleitä oli jaossa enintään 32 kpl/hlö, ja niitä pyysi 1200 henkilöä. Seteleitä käytettiin hieman yli euron arvosta. Työyksiköiden omiin toimiin käytettiin reilut euroa. Kiinteällä euron vuosittaisella summalla tuettiin henkilökunnan käyntejä uimahallissa ja urheilutalolla. Avustusta myönnettiin KuntaGolfin ja salibandyn SM-turnauksen osallistumismaksuihin. Kesäsaunomista oli tarjolla uudessa Hossukan Helmessä kahdesti viikossa. Joulukuussa arvottiin palkintoja kuntokorttinsa palauttaneiden kesken ja järjestettiin jo perinteinen hiljentymistilaisuus, jossa kuultiin niin seurakunnan kuin kaupunginjohdonkin tervehdykset sekä Vuoksen Mieslaulajia. Tervastoimintaan käytettiin tarkasteluvuonna rahaa kaikkiaan noin euroa. 2.6 Johdonmukainen työnantajapolitiikka Täyttölupakäytäntö Pitkään käytössä ollutta täyttölupakäytäntöä noudatettiin myös vuonna Sen mukaisesti kaikkiin kuukautta pidempiin palvelussuhteisiin tarvitaan kaupungin viranhaltijajohtoryhmän käsittely ja henkilöstöpäällikön täyttölupa. Tällä varmistetaan toimialarajat ylittävä tarkastelu ja lisätään virkojen ja toimienkin täytön läpinäkyvyyttä. Virka- ja työehtosopimukset Uusi sopimuskausi toi mukanaan kaikkia sopimusaloja koskeneen yleiskorotuksen. Lisäksi tammikuun palkanmaksun yhteydessä maksettiin 150 euron erillinen kertaerä. Vuonna 2012 vain teknisen sopimuksen tai lääkärisopimuksen piirissä oleville oli käytettävissä paikalliset järjestelyerät. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vuodesta 2009 alkaen on palkkauksen ja palvelussuhteiden tasa-arvoa sekä eri sukupuolta olevan henkilöstön sijoittumista kaupunkiorganisaatiossa kuvaavat tiedot päätetty sisällyttää henkilöstökertomukseen. Palkkauksellista tasa-arvoa tarkasteltiin valmistauduttaessa sopimuskauden järjestelyeräneuvotteluihin. Tarkastelussa ovat olleet sekä tehtäväkohtaiset palkat että henkilökohtaiset palkanosat palkkaryhmittäin ja henkilökohtaisellakin tasolla. Paikallista järjestelyerää on toistuvasti käytetty löydettyjen palkkausepäkohtien korjaamiseen, mutta sukupuoleen perustuvia palkkauksellisia epäkohtia ei tarkasteluissa havaittu.

12 12 Koulutusyhteistyö Yhteistyösopimus FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n kanssa jatkui edelleen. Sopimus koskee FCG:n Lappeenrannan yksikön järjestämää ns. kiintiökoulutusta. 3 Henkilöstö lukuina 3.1 Henkilöstömäärä ja -rakenne Tiedot on koottu QlikView-järjestelmästä. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty perhe- ja omaishoitajat sekä sivuvirat. Jos mukana on määräaikaista henkilöstöä, on siitä maininta. Määräaikaisia palvelussuhteita kuvaavissa tiedoissa on mukana kaksi oppisopimussuhteessa olevaa ja 30 tukitoimenpitein työllistettyä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,0 vuotta, kun se oli 50,4 vuonna 2011 ja 49,0 vuonna Naisten osuus oli 82,1 % ja miesten 17,9 %. Henkilöstömäärän kehitys Vakituis et Määräaikaiset Henkilöstön koko- ja osa-aikaisuus Määräaikaiset Vakituiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset

13 13 Ikäjakauma 60 tai yli alle Vakituiset Määräaikaiset Eläköityminen Vanhuuseläkkeelle jäi 44, varhennetulle vanhuuseläkkeelle kaksi ja osa-aikaeläkkeelle kahdeksan henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä oli 40. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 12 ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle kolme henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olijoita oli 15 ja kuntoutustuella (määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä) seitsemän henkilöä, joista kaksi osa-aikaisesti. Kuntoutustukea saavissa ei ole mukana sellaisia, joille myönnettiin täysi työkyvyttömyyseläke vuoden 2012 aikana. Myönnetyistä eläkkeistä oli vanhuuseläkkeitä 58 %, kun vastaava luku oli 64 % vuonna 2011 ja 53 % vuonna Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63 vuoden ja työkyvyttömyyseläkkeelle 58 vuoden iässä. Eläkepäätökset Iän perusteella Työkyvyttömyyden perusteella

14 14 Muita henkilöstömäärään vaikuttaneita tekijöitä Kiinteistöhuollon, kunnossapidon ja liikuntapaikkojen laitoshenkilöstön siirtyminen YH- Rakennuttaja Oy:n tai sen alaisuudessa toimivien yhtiöiden palvelukseen vaikutti osaltaan henkilöstömäärään. Ansio- ja kunniamerkit Pitkäaikaisesta 40 vuoden kunnallisesta palveluksesta palkittiin 15 henkilöä ja 30 vuoden palveluksesta 46 henkilöä. Juhlatilaisuus järjestettiin perinteisesti juuri ennen itsenäisyyspäivää kaupungintalolla. Yhdelle henkilökuntaamme kuuluvalle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali kultaristein. Saman ritarikunnan kunniamerkkejä myönnettiin myös luottamushenkilöille (ansioristi ja kaksi ensimmäisen luokan mitalia kultaristein). 3.2 Työaika Kokonaistyöaika Työaikatiedot on koottu Pegasos-järjestelmästä. Opettajia ei ole otettu mukaan heidän poikkeavan työaikajärjestelynsä vuoksi. Myös perhe- ja omaishoitajat sekä luottamushenkilöt on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Koulutukseen käytetty aika sekä yli- ja lisätyöt sisältyvät tehtyyn työaikaan. Sairauksista ja tapaturmista aiheutuneet poissaolot on laskettu yhteen. Muita poissaolosyitä ovat perhe- ja säästövapaat sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvat ns. sopimusperusteiset palkalliset poissaolot. Kokonaistyöajan jakautuminen Vuosilomat 12,4 % Sairauspoissaolot 5,0 % Tehty työaika 76,3 % Muut poissaolot 6,3 %

15 15 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotiedot on koottu QlikView-järjestelmästä ja niissä on mukana koko henkilöstö. Niihin sisältyvät myös tapaturmien aiheuttamat poissaolot ja kuntoutustuki. Sairauspoissaolot, (kalenteripv) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Vuorotteluvapaa Vuonna 2012 vuorotteluvapaalla oli 44 henkilöä (42 hlöä v ja 41 hlöä v. 2010). Yli puolet heistä (54 %) oli sosiaali- ja terveystoimen palveluksessa. Keskimääräinen vuorotteluvapaan pituus oli 164 kalenteripäivää. 3.3 Työllisyyden edistäminen Palkkatukityöllistäminen Kaupungin oman linjauksen mukaan palkkatukityöjaksojen tavoitteena on auttaa katkaisemaan työttömyyskierre ja antaa valmiuksia päästä avoimien työmarkkinoiden pysyviin työsuhteisiin joko suoraan tai ammatillisen lisäkoulutuksen kautta. Palkkatukityöjakson on tuotava lisäarvoa henkilön työuralle ja autettava pääsemään pois työtön-työllistetty-työtön -"uralta". Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuteen on vaikutettu rekrytoimalla pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä palkkatuella silloin, kun edellytykset ovat olleet kohdallaan. Pääasiassa miehille suunnattuja työpaikkoja järjestettiin jatkamalla ELY-keskuksen työllisyysperusteisella avustuksella rahoittamaa Kaupunkiympäristön kunnostus -hanketta. Vuonna 2012 oli palkkatukityössä keskimäärin 38 henkilöä kuukaudessa. Imatran kaupunki haki yhdessä seutukunnan kuntien kanssa hallitusohjelman mukaiseen työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun. Hakemus hyväksyttiin niin, että pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävä kokeilu alkoi maakunnallisena syyskuussa ja jatkuu vuoden 2015 loppuun asti.

16 16 Kesätyöpaikat Kaupunki tarjosi kaupunginhallituksen osoittaman palkkavarauksen perusteella kesätöitä kaikkiaan 111 imatralaiselle koululaiselle ja opiskelijalle. Näistä 60 paikkaa osoitettiin Nuorten Imatra -projektin puitteissa vuonna 1995 syntyneille nuorille. Vuonna 1994 syntyneille tai vanhemmille opiskelijoille paikkoja oli 34 kappaletta. Lisäksi hoitoalan opiskelijoille oli 17 erikoistumispaikkaa. Pääsääntöisesti neljän viikon kesätöiden hakuprosessi hoidettiin Kuntarekry-järjestelmän sijaisrekisteriä käyttäen. Kesätöitä tarjottiin kaikilla toimialoilla ja käytössä oli lukuisia eri nimikkeitä: keittiöharjoittelija, hoitoalan harjoittelija, päivähoitoharjoittelija, museoharjoittelija, muusikkoharjoittelija, kirjastoharjoittelija, leiriohjaajaharjoittelija, liikuntapaikkaharjoittelija, mittausmiesharjoittelija, kiinteistöhoidon harjoittelija, puisto- ja puutarhaharjoittelija, rakennusalan harjoittelija, ympäristöalan harjoittelija, lähettiharjoittelija, toimistoharjoittelija sekä lähihoitaja ja sairaanhoitaja. 3.4 Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään ja työkokemuslisään. Järjestelmän kehittämisen tavoitteena on edistää toiminnan tuloksellisuutta ja motivoida henkilöstöä. Palkan perusteena ovat ensisijaisesti tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka), työtulokset ja ammatinhallinta sekä palvelusaika (henkilökohtainen lisä). Osa-aikatyössä tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Poikkeuksellisesti vuonna 2012 neuvoteltiin paikallisesti järjestelyerästä vain kahdella sopimusalalla. Kunnallinen näyttelijöiden työehtosopimus on voimassa muista sopimuksista poikkeavasti ja sen paikalliset erät neuvotellaan erillään muista sopimuksista. Paikallisneuvottelut ja järjestelyeristä sopiminen tapahtuu työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä. Ennen ratkaisuja tarkastellaan sekä tehtäväkohtaisia palkkoja että henkilökohtaisia lisiä palkkaryhmittäin ja myös henkilökohtaisella tasolla. Tavoitteena on ollut pienentää tai kokonaan poistaa mahdollisia palkkauksellisia epäkohtia ja antaa osapuolille tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus palkkauksen kehittämisessä. Tehtävien vaativuuden arviointi Tehtävien vaativuuden arviointi (TVA) on perusta, jolla tehtäväkohtainen palkka määritellään. TVA on toteutettu ns. kokonaisarviointina pääasiassa saman hinnoittelutunnuksen sisällä. Teknisen sopimuksen piirissä oleville saatiin TS-kehittämisryhmässä päivitettyä tva-pisteytys. Henkilökohtainen lisä Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta ja lisän perusteet arvioidaan erillään TVA-perusteista. Lisän perusteet ovat painottuneet henkilökohtaiseen osaamiseen, jota on voitu hyödyntää työyhteisössä tai laajemminkin. Lisän prosenttiosuus kokonaispalkkasummasta vaihtelee sopimusaloittain.

17 17 Palkkauksellinen tasa-arvo Järjestelyeräneuvottelujen yhteydessä on tarkasteltu sukupuolten välisiä palkkaeroja ja yhteisesti todettu, että havaitut tehtäväkohtaisten palkkojen erot eivät perustu sukupuoleen. Henkilöstökustannukset Palkka- ja sivukulutiedot perustuvat maksettuihin palkkoihin ja niissä on mukana koko henkilöstö. Sosiaaliturvamaksut sisältävät sekä sosiaaliturva-, eläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut että muut ns. sivukulut. Ne on laskettu prosentteina palkkasummista. Palkat ja sosiaaliturvamaksut (milj. ) ,20 13,60 13, ,08 59,06 57, Palkat Sosiaaliturvamaksut

18 18 Henkilöstötuloslaskelma Kustannukset Yhteensä % Kustannukset Yhteensä % Varsinainen työaika Palkat Työllistämispalkat ,0 % ,9 % Ylityöt Ylityöpalkat ,3 % ,3 % Henkilöstön uusiutuminen Vuosilomapalkat ja korvaukset Lomarahat Lomapalkkavelan muutos ,5 % ,9 % Henkilöstön kehittäminen Koulutusajan palkat Koulutuskulut Työterveyshuolto, terveydenhoito KELA-korvaukset Tervastoiminta ,4 % ,4 % Henkilöstön rasittuminen Tapaturmavakuutus Tapaturma-ajan palkat Sairaus- ja äitiyslomapalkat Sairaus-, äitiys- ja tapaturmapäivärahapalautukset Työterveyshuolto, sairaanhoito KELA-korvaukset VARHE-maksu ,9 % ,6 % Yhteensä ,0 % ,0 %

19 4 Päätelmät 19 Kuntalaiset ja muut palvelujemme käyttäjät odottavat meiltä riittäviä ja laadukkaita palveluja, henkilöstö odottaa työhyvinvointinsa ylläpitämistä ja kehittämistä ja yleinen näkemys on, että toiminnan on oltava tuloksellista. Jotta tiedossa oleviin ja ehkä vielä tarkentumattomiinkin haasteisiin voidaan vastata, on kaupungin työnantajana tunnettava henkilöstövoimavaransa. Millainen on henkilöstön rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet - henkilöstövoimavarojen arviointi on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Miten henkilöstötyössä on 'muutoksen vuonna' 2012 onnistuttu? Vaikka sopimusohjaukseen siirtymisen valmistelu on vaatinut suuren määrän työtä, se on tehty pääasiassa oman työn ohessa. Silti palvelutavoitteista ei ole tingitty ja vaikka mm. aikatauluja jouduttiin venyttämään, ennen vuoden loppua oltiin valmiina siirtymään uuteen toimintamalliin. Tai paremminkin aloittamaan uudella tavalla - tiedossa oli, että kaikki ei loksahtane kerralla paikoilleen. Kaksi tärkeää linjausta olikin voimassa läpi muutosvuosien: virheitä ei pidä pelätä ja kaikille riittää jatkossa töitä, vaikka tehtävien sisältö muuttuisikin. Henkilötasolla muutoksiin reagointi vaihtelee laidasta toiseen: osa näkee muutoksessakin mahdollisuuksia, osalle muutos on uhka. Osin suhtautuminen perustuu siihen, millainen odotusarvo kullakin on ollut aikanaan töihin tullessaan; mikäli muutos koetaan uhkana pysyvyydelle ja turvallisuudelle, siitä on vaikea löytää mitään hyvää. Vuoden kuluessa rekrytoitiin - pääasiassa eläköityneiden tilalle - uutta henkilöstöä ja hakemusmäärän perusteella Imatran kaupunki työnantajana kiinnostaa edelleen. Kaikkea tarvittavaa osaamista ei kuitenkaan ole saatu hankittua; pula tietyistä erityisosaajista vaikuttaa osaltaan siihen, millaisia ratkaisuja palvelujen tuottamisen suhteen tehdään jatkossa. Henkilömäärä vuoden lopussa oli edellisvuotta pienempi, suurin vaikuttava tekijä oli toteutettu yhtiöittäminen ja siihen liittyneet henkilöstösiirrot konsernin sisällä. Vuoden lopulla tehtiin päätös osallistua kaupunkina KuntaHR ohjelmaan. Ohjelma antaa mahdollisuuksia henkilöstövoimavarojen kartoittamiseen ja HR-tietojen vertailuun. Vaikka henkilöstöraporttisuositusta mahdollisine uusine tunnuslukuineen ei vielä saatu käyttöön, on ohjelmaan osallistuvien kuntien ja kaupunkien kesken mahdollista tehdä vertailuja. Tärkeänä osana ohjelmaa tullaan päivittämään henkilöstöstrategiamme. Sen tehtävä on olla tahdonilmaus siitä, millaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki palvelujen järjestäjänä harjoittaa saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Nykyiset henkilöstölinjaukset ovat olleet toimivia, mutta ne eivät anna vastauksia kaikkiin uuden toimintamallin mukanaan tuomiin kysymyksiin. Strategiatyössä pitää lisäksi edelleen huomioida tiedossa olevat tosiasiat, mm. työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteys toisiinsa. Kunta-alalle on ominaista työvoimavaltaisuus ja palvelujen järjestäminen pätevällä, osaavalla ja koulutetulla henkilöstöllä. Miten ja mitä tulevina vuosina mitataan? Tilinpäätös on yksi mittari organisaation onnistumisesta, mutta tarvitsemme muutakin tietoa. Ja mieluusti sellaista, joka mahdollistaa vertailua muiden toimijoiden kanssa. Henkilöstötietojen hallinta osana tietotekniikan kokonaisarkkitehtuuria tulee kartoittaa lähivuosina. Imatralla huhtikuussa 2013 Jouni Urpalainen henkilöstöpäällikkö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016

AKAAN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 AKAAN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 Henkilöstöjaosto 9.2.2012 30.10.2012 Yt-toimikunta 22.11.2012 Henkilöstöjaosto 3.12.2012 Kaupunginhallitus 19.2.2013 Kaupunginvaltuusto 6.3.2013 AKAAN KAUPUNGIN

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ , liite 1 ANNE-MARIA MÄKINEN PALVELUSSUHDEJOHTAJA 1 HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ liikelaitosten johtokunta 5.11.2014 2 1 , liite 1 PALKKAUS OSANA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMISEN JA PALKITSEMISEN KOKONAISUUTTA,

Lisätiedot

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely Luonnos 29.10.2013 SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRROSTA JOENSUUN KAUPUNGILLE OUTOKUMMUN KAUPUNGIN IRTISANOUTUESSA LIPERIN JA OUTOKUMMUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA 1.1.2014 ALKAEN -henkilöstöhallinnolliset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: KH 27.4.2015 KV 8.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014... 2 1. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 2 2. KUNNAN HENKILÖSTÖRAKENNE... 3

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä

Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyvinvointia ihmistä lähellä Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyväksytty / /2015 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Henkilöstöraportti 2014 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...

Sisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Henkilöstöraportti 2013... 2 1.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstön määrä... 2 Henkilötyövuosi... 3 Työsuhteen laatu ja kesto... 6

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015 2 SISÄLLYS Kunnanvaltuusto 61/2012 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA... 3 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSELVITYS...

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot