Sote si. Sote ottaa ensiaskeleita. Faktaa MIKSI? MITEN? MIKÄ NIMEKSI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sote si. Sote ottaa ensiaskeleita. Faktaa MIKSI? MITEN? MIKÄ NIMEKSI?"

Transkriptio

1 Sote ottaa ensiaskeleita Sote on vielä outo kirjainyhdistelmä. Soteen kannattaa kuitenkin tutustua, sillä se on mukana jokaisen elämässä jossakin vaiheessa. Kyseessä on sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä uusi hallintomalli. Lisäksi syntymässä on uusi kuntien yhteistoiminta-alue, sote-alue. Tämä tiedotuslehti kertoo ensiaskeleitaan ottavasta uudesta sotesta sekä muista sosiaali- ja terveyspalveluiden ajankohtaisista asioista. Julkinen tiedote kaikkiin talouksiin sote-uutisia kolmen kunnan alueelta Sote si kiikoinen PUNKALAIDUN SASTAMALA Sinun Sotesi muodostuu Sastamalan, Kiikoisten ja Punkalaitumen kunnista. Sastamalan perusturvakuntayhtymä (Saspe) puretaan. Asiakkaana oleville kuntalaisille uudistus ei tuo välittömiä näkyviä muutoksia. Lähipalvelut säilyvät kotikunnassa tutuissa paikoissa, tuttujen työntekijöiden hoitamina. Ensiaskeleet ovat jännittäviä. Kuvassa Emilia Kaunisto. MIKSI? Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata palvelut tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnissa kasvavat. Tavoitteena on myös kaataa rajat sosiaali- ja terveyspalvelujen väliltä. Asiakkaiden pompottelu luukulta toiselle poistuu, jos sitä on ollut. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve ja kustannukset kasvavat. On katsottu, että suurempi alue on tehokkaampi. Isommalla alueella on järeämmät lihakset kun palveluita kehitetään ja palkataan osaavia työntekijöitä. Hallinnon tehokkuus ja taloudellisuus ovat kuntalaisille tärkeitä asioita. Sote-yhteistyö perustuu valtiovallan vaatimukseen, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin pitää muodostaa vähintään asukkaan yksiköitä. Määräaikaa on elokuun loppuun saakka. Sote-hallinto ottaa hoitaakseen kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät päivähoitoa lukuun ottamatta. Terveydenhuolto siirtyy uuteen muotoon heti ensi vuoden alussa, sosiaalipalvelut kuntien myöhemmin päättäminä ajankohtina. Uuden kuvion pitäisi olla koottuna viimeistään vuoden 2015 alussa. MITEN? Hallinnon kannalta kyseessä on suuri uudistus. Sote-alueella palvelujen vastuukunnaksi tulee Sastamalan kaupunki. Mukaan tulevat sote-työntekijät Sastamalan perusturvakuntayhtymästä (Sastamalan, Punkalaitumen ja Kiikoisten palvelutuotannon osalta) sekä Kiikoisista ja Punkalaitumelta siirtyvät kaupungin henkilöstöön. Muutos merkitsee noin 750 henkilön siirtoa. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty, että jokaisella lähipalvelualueella (kunnassa) tarjotaan seuraavat palvelut: -Lääkärin ja hoitajan vastaanotot ja niiden tarvitsemat tukipalvelut (esim. laboratorio) väestöpohjaan nähden riittävällä mitoituksella. -Terveydenhoitajan vastaanotto -Neuvolapalvelut -Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut -Sosiaalityön ja lastensuojelun palvelut sekä vammaispalvelut -Kotihoidon palvelut (sis. toimipisteen) Sastamalan kaupungin sisäinen palvelujako määritellään palvelusuunnitelmassa. Kunnat vastaavat kustannuksista kuntakohtaisesti. Yhteisesti käytetyn yksikön kustannukset jaetaan käytön mukaan. Lisäksi tulevat kuntakohtaiset palvelut, joiden yksityiskohdat määritellään vuosittain. Näistä löydät tietoa sisäsivuilla olevista kuntakohtaisista jutuista. Sastamalan perusturvakuntayhtymässä toimiva Työterveys Akaasia liikelaitos siirtyy ensi vuoden alusta Sastamalan kaupungin liikelaitokseksi ja sille laaditaan oma yhteistoimintasopimus. Sote-alueen asioita käsittelee yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta, johon Sastamalasta tulee viisi, Punkalaitumelta kaksi ja Kiikoisista kaksi jäsentä. Faktaa Uusi sote-alue asukasluku on ( ) sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijämäärä on noin 900 alueella toimii 6 terveyskeskusta, 6 neuvolaa, 6 hammashoitolaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytetään noin kaksi kolmasosaa kuntien taloudesta MIKÄ NIMEKSI? Jotta oma sote-alueemme erottuisi muista, se tarvitsee oman napakan nimen. Kutsumme sinut keksimään nimeä. Tarkempaa tietoa nimikilpailusta ja osallistumiskuponki takasivulla.

2 Vähemmällä enemmän Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Andersson näkee hyvänä kynnyksen madaltumisen eri toimijoiden välillä. Uuden yhteistoiminnan avulla voidaan saavuttaa vähemmällä enemmän. Se koskee niin kuntien yhteistyötä kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä, toteaa Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Andersson. Hän uskoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen on uudella sote-alueella paremmat mahdollisuudet kuin kaupungilla yksin. Sastamalan asukasluku yksinkin olisi riit- tänyt sote-alueen muodostamiseen. Meille mukanaolo kuntayhteistyössä on ollut silti itsestäänselvyys. Tietyt toiminnat vaativat suuremman väestöpohjan, Andersson toteaa. Taustalla on myös väestörakenteen muutos sekä työvoiman saanti. Palvelujen tarve tulee kasvamaan massiivisesti kun väestö vanhenee. Toiminnan on oltava sekä taloudellista ja tehokasta että korkeatasoista. Kynnykset mataliksi Andersson näkee hyvänä kynnyksen madaltumisen erilaisten toimijoiden välillä. Asiakasta ei samassa asiassa pompotella eri luukuilla, vaan toimintaan tulee kokonaisvaltainen ote. Ihminen on keskiössä. Sote-alueen etuna ovat myös osaajien rekrytointi ja kilpailutus. Suurempi alue kiinnostaa ammattilaisia ja heidän osaamistaan jaetaan koko alueelle. Uskon että tämä sote-alue kiinnostaa myös työpaikkana. Erilaisten palvelujen kilpailuttamisessa koosta on myös hyötyä. Hallinnosta tulee tehokkaampi nyt, kun on valittu sopimuskuntajärjestelmän malli. Kunnat maksavat niistä palveluista, joita tilaavat. Tietyt peruspalvelut säilyvät kaikissa kunnissa. Päätöksenteko on demokraattista kun yhteisessä lautakunnassa on kaikilla vähintään kaksi edustajaa, luettelee Andersson. Kun sote-alue vielä tekee tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, asiakkaan hoitoketjusta saadaan yhtenäinen. Yhteistyön sujuminen edellyttää kunnilta luottamusta ja yhteistyöhalua. Talousjärjestelmien on oltava Anderssonin mukaan niin läpinäkyviä, ettei epäselvyyksiä synny. Jotta homma lähtee liikkeelle vuoden alusta, budjettia lähdetään tekemään aika nopeasti. Samalla selvitetään myös palvelurakenteet ja henkilökunnan sijoittuminen. Valittavaksi tulee myös useita esimiehiä. Sote-alueiden perustaminen on jatkoa Paras-hankkeelle, jolla edistettiin kuntien yhteistyötä ja kuntaliitoksia. En usko että uudistukset jäävät tähän. Vielä on tulossa uusi kuntarakenteita muuttava aalto, Andersson ennakoi. Faktaa Sastamalassa ylläpidetään seuraavat vuosittain määritettävät palvelut lähipalvelujen lisäksi: kasvatus- ja perheneuvola, kehitysvammaisten asumispalveluyksiköt, kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskus sekä sosiaalisen kuntoutuksen yksiköt Kuntsarit 1 ja 2. Ikäihmisten palveluita ovat mm. Hopun palveluasunnot, Pehulakoti, Niittyvilla sekä Hopun ja Kiikan vanhainkodit. Terveyskeskuksen vuodeosastot 1 ja 2 sekä rakennettava 3 sijaitsevat Sastamalassa. Muut palvelut esitetään kuntakohtaisessa palvelusuunnitelmassa. Pakari on hyvä kampus Punkalaitumella Punkalaitumella Sastamalan perusturvakuntayhtymän (Saspe) vaihtuminen uuteen sote-alueeseen ei asiakkaille juuri näy, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Poutala. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpitäjä vaihtuu, mutta sillä ei ole välittömiä vaikutuksia paikallisiin palveluihin. Sen sijaan Poutala katsoo, että yhteistyö on välttämätöntä, jotta turvataan kunnan mahdollisuudet jatkaa itsenäisenä. Yhteistyön kautta voimme saada sellaisia palveluita, joihin pienellä kunnalla itse ei olisi mahdollisuuksia. Sote-alue tukee myös lähipalveluiden säilymistä. En näe yhteistoiminta-alueeseen liittymistä pelkästään pakkona, vaan realistisena suhtautumisena palveluiden kehittämiseen, Poutala sanoo. Hä näkee vastuukuntamallin parempana kuin kuntayhtymän. Vastuukuntamallissa hallintoportaita on vähemmän. Kunnan terveyspalvelut siirtyvät Saspesta soteen ensi vuoden alussa. Sosiaalipuolelta kodinhoito ja vanhustenhuolto ovat jo osa kuntayhteistyötä. Muista tehdään päätöksiä kesällä. Ne koskevat yhdeksää kunnan työntekijää. Poutalan mukaan sopiva siirtymäaika olisi Helvi Känkänen (oik.) ja Vuokko Alho harjoittelevat Pakarin kuntosalissa Katariina Anttilan opastuksella. vuoden 2013 alku, jolloin alkaa myös uusi valtuustokausi. Ajan hermolla Poutala toteaa, että Punkalaidun on ollut hyvin ajan hermolla sosiaali- ja terveyspalveluita kehittäessään. On luotu Palvelukes- kus Pakari, jonka ympärille on keskitetty monia hoiva-alan palveluita. Kun Pakarista tuli osa Saspea, kehitys monipuolistui. Pakarin tukipalvelujen avulla on pystytty vähentämään kodinhoidon tarvetta. Monien ikäihmisten elämänlaatu on parantunut. Pakari-kampukseen kuuluu asumispalveluita ja erilaisia tukipalveluita. Suositun kuntosalin lisäksi alueelle on tulossa muitakin liikuntamahdollisuuksia. Avopalveluita voivat käyttää mutkin kuin alueella asuvat. Ikäihmisten lisäksi alueella on vammaisten tuetun palvelun asuntoja. Pystymme vielä lisäämään tehostetun palveluasumisen paikkoja nykyisten seinien sisällä. Niin suurta kysyntää ei kuitenkaan näytä olevan, että tarvittaisiin uusi yksikkö Poutala kertoo, että julkisen rahan lisäksi vanhustenhuollon kehittämiseen on voitu käyttää tuntuvia perintöjä. Faktaa Perussopimuksen mukaan Punkalaitumella ylläpidetään seuraavia vanhustenhuollon yksiköitä: Palvelukeskus Pakari, joka toimii kotihoidon keskuksena ja tuottaa tukipalveluja sekä asumispalveluja tuottavat yksiköt, vanhainkoti Hilma ja Matti, Saimikoti ja Kaisankoti. Lisäksi Punkalaitumella ylläpidetään aikuisten kehitysvammaisten asumisyksikköä Toukolaa. Punkalaitumella säilytetään eläinlääkintähuollon vastaanotto. Punkalaitumen palveluverkko perustuu nykytason ja sen kehittymisen turvaamiseen väestön palvelutarpeiden vaatimalla tavalla.

3 Ilolan tulevaisuus mietityttää Kiikoisissa Yrittäjä Marketta Järvenpää leikkaa Pirkko Mäkisen hiuksia Ilolan palvelukodissa. Kiikoisissa terveyspalvelut eivät uuden sote-alueen myötä juuri muutu. Sen sijaan sosiaalitoimi siirtyy sote-alueen hoidettavaksi päivähoitoa lukuun ottamatta. Sote-alue pudottaa kunnan henkilöstömäärän suunnilleen puoleen. Suurin yksittäinen ratkaisu koskee Ilolan palvelukotia. Vanhuspalveluja tarjoavan Ilolan tilanne muuttuu viimeistään Hieman Kokemäen puolella sijaitsevassa talossa on vanhuksille 37 asuinpaikkaa. Sitä ovat käyttäneet sekä Kiikoinen että Kokemäki, joka haluaa nyt luopua omasta osuudestaan. Vaihtoehtoja on useita. Kiikoinen voi ostaa Kokemäen osuuden Ilolasta ja vuokrata sen sote-alueelle. Ilola voidaan myös myydä yksityiselle, joka jatkaisi toimintaa, kertoo kunnanjohtaja Tapio Rautava. Yksi mahdollisuus on luopua Ilolasta kokonaan. Kunnan keskustassa on varattuna tontti, jolle joku yksityinen taho voisi rakentaa uuden palvelutalon. Ratkaisuja pyritään tekemään tämän vuoden aikana, koska sopimuskausi Kokemäen kanssa jatkuu tämän vuoden jälkeen vain vuoden kerrallaan enintään vuoden 2014 loppuun. Vanhusten palvelut kotikunnassa taataan joka tapauksessa. Siitä ei kuntalaisten tarvitse huolestua. Mihinkään kauemmas ei ikäihmisiä sijoiteta, vakuuttaa Rautava. Ilola muutettiin 2008 vanhainkodista tehostetun palvelun yksiköksi. Samalla perustettiin 8-paikkainen muistihäiriöisten yksikkö. Asukkaille on tarjolla monenlaisia tukipalveluja ja virkistystä. Ilolassa on hyvät mahdollisuudet myös ulkoiluun. Ilolassa tarjotaan avopalveluja muillekin kuin talossa asuville. Henkilöstö puoliksi Sote-uudistuksen myötä Kiikoisten kunnan henkilöstö vähenee puoleen. Kunnan organisaatiosta siirtyy Sastamalan kaupungille eli sote-alueen palvelukseen kahdeksan kotipalvelujen työntekijää, perusturvajohtaja ja sosiaaliohjaaja sekä mahdollisesti koko Ilolan väki (27,5 vakituista työpaikkaa), mikäli Ilola säilyy kunnallisena toimintayksikkönä. Kiikoisten kunnalla on tällä hetkellä 65 vakituista vakanssia. Sote vaikuttaa välillisesti myös kunnantoimistoon, kun palkanlaskentaa, kirjanpitoa ja laskutusta jää pois, toteaa Rautava. Kuntayhteistyö terveysasioissa on Kiikoisilla tuttua. Aikoinaan se kuului KiSuLan kuntayhtymään sittemmin Saspeen. Päätös Saspen pohjalle perustettavasta sote-alueesta oli kunnanvaltuustossa yksimielinen. Terveydenhuolto jatkuu kuten se on toiminut Saspessa. Erikoissairaanhoidon kunta hankkii sekä Pirkanmaan että Satakunnan sairaanhoitopiireistä, kertoo Rautava. Kunnan toiveena on että oman terveysaseman lääkärin vastaanottopäiviä voitaisiin lisätä kolmesta neljään. Samoin toivotaan laboratoriopäivien lisäämistä yhdestä kahteen. Kiikoisissa on hieman alle 1300 asukasta. Yli 65-vuotiaita on prosenttia. Ikärakenne ei lähivuosina suuresti muutu. Muuttoliikkeen ansiosta iäkkäämmän väestön osuus on jopa hieman laskenut, Rautava toteaa. Kunnan sosiaalitoimeen kuulunut lasten päivähoito siirtyy opetus- ja vapaa-aikatoimen alaisuuteen. Sosiaalitoimen muutosten aikataulusta päätökset tehdään elokuussa. Faktaa Kiikoisissa ylläpidetään lähipalvelualueen palvelujen lisäksi tehostettua palveluasumisyksikköä. Yksikkönä toimii joko Ilola tai muu vastaava. Lisäksi kunnassa pyritään turvaamaan eläinlääkintähuollon ja ympäristöterveydenhuollon vastaanotot. Ikäihmisten haastattelut murtavat yleistyksiä Sastamalan perusturvakuntayhtymässä on vuodesta 2004 lähtien haastateltu 80 vuotta täyttävät, jotka eivät ole säännöllisen sosiaalija terveydenhuollon palvelujen piirissä. Haastattelujen yhtyeenveto murtaa ikääntyneitä koskevia yleistyksiä. Palvelukoordinaattori Marita Pitkänen nostaa esiin muutamia teemoja. Heidän toimintakykynsä ja terveydentilansa ovat parempia, yksinäisyys ja turvattomuus vähäisempää kuin yleisesti luullaan. Yhdeksän kymmenestä viime vuonna haastatellusta sanoi olevansa useimmiten elämäänsä tyytyväinen. Ikäihmisten ryhmäänkin kuuluu hyvin erilaisia yksilöitä, hän sanoo. Hyvinvointia edistävät haastattelut tehdään nykyisin vuosittain 80 vuotta kunakin vuonna täyttäville. Haastattelijoina toimivat lähinnä kotihoidon ohjaajat sekä sairaan- ja terveydenhoitajat. Osallistuminen on vapaaehtoista. Kyselyn avulla voidaan kartoittaa ikäihmisten tilannetta ja toimia sen mukaan ennaltaehkäisevästi. Kyselyn tulos auttaa myös palvelujen tuottajia toiminnan suunnittelussa, Pitkänen toteaa. Kuntayhtymä haastatteli jo vuosina kaikki yli 80-vuotiaat. Yhteensä on siten haastateltu jo noin 1500 henkilöä. Tämän artikkelin tiedot koskevat vuosina tehtyjä kyselyjä. 60 prosenttia autoilee Tietoa kootaan muun muassa arkisten asioiden hoidosta, liikunnasta, terveydentilan tuntemuksista, yksinäisyydestä. Noin puolet haastatelluista asuu puolison kanssa ja noin 40 prosenttia yksin. Omakoti- ja maalaistalossa asuu ikäluokasta kaksi kolmannesta, rivitalossa joka kuudes. Kymmenkunta prosenttia asuu hissittömässä kerrostalossa. Kaiken kaikkiaan haastateltujen 80-vuotiaiden voi todeta hoitavan asioitaan yhä varsin aktiivisesti. Noin 60 prosenttia heistä liikkuu asioilla edelleen omalla autolla. Luku on pysynyt varsin tasaisena viime vuosien ajan. Sen sijaan kävellen ja pyörällä asioilla liikkuvien määrä on jonkin verran kasvanut ja on nyt noin 45 prosenttia. Viime vuonna lähes kaikki haastatellut totesivat tulevansa taloudellisesti toimeen joko hyvin tai kohtalaisesti. Paljon hyväkuntoisia Ikäihmisten liikunnanharrastus on lisääntynyt. Hopun vanhainkodin kuntosalilla Reino Rintee, Aini Hakulinen, Kirsti Tuohiniemi ja Amalia Höylänen. Terveydentilaansa piti viime vuonna haastatelluista hyvänä 41 prosenttia ja tyydyttävänä 50 prosenttia. Vain 8 prosenttia koki terveydentilansa huonoksi. Terveydentilansa hyväksi kokevien määrä on kasvanut viime vuosina. 68 prosenttia vastasi, ettei heitä huoleta mikään terveydentilassaan. Tämän perusteella tämän päivän kasikymppisissä on paljon hyväkuntoisia, Pitkänen huomauttaa. Haastatelluista peräti 85 prosenttia selviytyy omin voimin kaupassakäynnistä. Kevyet kotityöt onnistuvat 80 prosentilta ja raskaatkin joka toiselta. Kaatumista pelkää noin neljännes. Viimeisen puolen vuoden aikana liki neljännes oli myös kaatunut. Kaatuminen on merkittävä toimintakykyä uhkaava tapaturma. Kun vanhukset liikkuvat yhä enemmän, täytyisi kiinnittää erityistä huomiota muun muassa kulkuväylien hiekoitukseen, Pitkänen toteaa. Liikunnan harrastus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Viime vuonna jo kaksi kolmasosaa harrasti päivittäin liikuntaa. Hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi arvioi liikuntakykynsä 80 prosenttia haastatelluista. Uskon että viesti on mennyt perille. Liikunta on toimintakyyn säilymisen kannalta todella tärkeää. Turvallinen olo Yksinäisyyttä pidetään yhtenä suurena vanhusten ongelmana. Tämä kyselyn perusteella tilanne on oletettua parempi. Kaksi kolmasosaa haastatelluista vastasi, ettei tunne koskaan itseään yksinäiseksi. Usein yksinäisyyttä tuntevia oli vain 4 prosenttia. 61 prosenttia ei tuntenut itseään koskaan murheelliseksi ja vain viisi prosenttia oli usein murheellinen. Yllättävän suuri osa tuntee olonsa myös turvalliseksi. Lähes 90 prosenttia totesi, ettei ole koskaan turvaton tai peloissaan. Yksinäisyyden, turvattomuuden ja pelokkuuden kokemusta ei näyttäisi olevankaan paljon. Tämä voi olla paikkakunnastakin riippuvainen asia. Osittain voi vaikuttaa myös ikäihmisten taipumus vastata kysymyksiin myönteisesti, Pitkänen pohtii. Kaksi kolmasosaa saa tarvittaessa apua lapsiltaan. Ystävät, sukulaiset ja naapurit auttavat noin kolmannesta. Yksityisten yrittäjien käyttö on vielä vähäistä. Vain runsas kymmenen prosenttia ostaa heidän palveluitaan. Määrä on viime vuodet pysynyt aika vakiona. Yksityisiä palveluita ei ehkä oikein osata hankkia. Tulevaisuudessa määrä luultavasti kasvaa, Pitkänen arvelee.

4 Paula Ketola on saapunut terveyskeskuslääkäri Emma Hokkilan vastaanotolle Sastamalaan. Totutut käytännöt muuttuvat Terveydenhuolto on murroksessa, mutta se ei johdu uudesta sote-alueesta, sanoo Saspen johtavana ylilääkärinä vuoden loppuun työskentelevä lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki. Terveydenhuolto on murroksessa, mutta se ei johdu uudesta sote-alueesta, sanoo Saspen johtavana ylilääkärinä vuoden loppuun työskentelevä lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki. Murros johtuu yhteiskunnan muutoksesta. Muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi palvelujen kysyntä kasvaa. Näin joudutaan miettimään keinoja, joilla kustannukset pystyttäisiin pitämään kurissa ja samalla antamaan parasta mahdollista hoitoa asiakkaille. Monet tutut käytännöt varmasti muuttuvat lähivuosina. Isoissa muutoksissa isompi toimintayksikkö kuten uusi sote-alue on vahvempi kuin kunnat yksinään, Mattelmäki uskoo. Hän pitää tärkeänä järjestelmän rakentamista niin, ettei voimavaroja tuhlata. Asiakkaat hoidetaan oikeissa paikoissa ja palveluita kohdistetaan niitä tarvitseville. Esimerkiksi voidaan ottaa porrastettu järjestelmä. Sairaanhoitajien vastaanotoille tulevat ne, jotka eivät lääkärikontaktia tarvitse. Palvelut suunnattava oikein Mattelmäki puhuu asiakassegmentoinnista. Ihmiset tarvitsevat erilaisia palveluita. Tähän asti kaikille on tarjottu samaa, tulevaisuudessa palveluja räätälöidään kunkin tarpeen mukaan. Uusi terveydenhoitolaki antaa tälle suunnitelmallisuudelle työkaluja. Koko sote-alueelle laaditaan hyvinvointikertomus. Sairaanhoitopiirit tekevät terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman vuosittain. Tiedon pitäisi sitten vaikuttaa päätöksentekoon. Jos jollakin alueella menee jokin asia huonosti, panostetaan sinne voimavaroja, Mattelmäki toteaa. Uusia työskentelytapoja ovat myös ryhmävastaanotot ja sähköisen asioinnin kehittäminen. Ryhmävastaanotolla voidaan yhdellä kertaa antaa isommalle asiakasjoukolla tietoa ja auttaa porukkaa elämäntapamuutoksiin. Vertaistuki ja yhdessä oppiminen ovat myös tärkeitä asioita. Ryhmävastaanotto sopii esimerkiksi diabetekseen sairastuneille, Mattelmäki toteaa. Koko kunnan asia Sähköisen asioinnin kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia. Vastaanottoaikoja voi esimerkiksi varata internetin kautta. -Tuntuu että terveydenhoitoala on jäänyt hiukan muista jälkeen tässä teknisessä kehityksessä. Ehkä me emme ole olleet siitä niin kiinnostuneita, Mattelmäki pohtii. Hän muistuttaa, että terveydenhuolto on koko kunnan asia. Siihen vaikuttavat varsinaisten sote-palvelujen lisäksi vaikkapa kaavoituksen ja teknisen puolen ratkaisut. Niilläkin voidaan ehkäistä ennalta ongelmia ja kustannusten kasvua. Jollekin alueelle ei kannata kaavoittaa vain vuokra-asuntoja. Yksikin lonkkamurtuma liukkaalla kadulla maksaa enemmän kuin kunnollinen hiekoitus, Mattelmäki ottaa esimerkkejä. Iso alue on kilpailukykyisempi Mattelmäki arvelee, että sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon muutos ei asiakkaalle näy. Se ei vaikuta suoraan käytännön toimintaan. Tutut lähipalvelut säilyvät tutuilla paikoilla. Asiakas ei huomaa mikä hallintomalli on käytössä ja niin sen pitääkin olla. Hän uskoo, että Sastamalassa ja naapureissa muutokselle antaa pohjaa Saspeyhteistyö. Muutoksiin on totuttu. Muutos tuo aina jotakin hyvää tullessaan. Toivottavasti yhteistyö kaupungin suuntaan kehittyy nyt kun linja päättäjiin on suorempi. Mielestäni vastuukuntamalli on parempi kuin vaihtoehtona ollut kuntayhtymä. -Isompi alue on kilpailukykyisempi työvoiman hankinnassa. Meillä on ollut kovaa kisaa Tampereen ympäristökuntien kanssa ja lääkäripulaakin. Olemme sen verran kaukana Tampereesta. Alueen imago on Mattelmäen mukaan tärkeä, sillä mitä media ja työntekijät kertovat on merkitystä. -Sellainen ilonaihe meillä on Saspessa ollut, että töihin on jäänyt harjoittelemassa olleita nuoria lääkäreitä. Opiskelijoihin on useita vuosia satsattu ja se alkaa kantaa hedelmää. Terveyskeskuksenkin voi vaihtaa Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1. toukokuuta. Se antaa mahdollisuuden valita kotiterveyskeskukseksi toinen terveyskeskus kotikunnan tai sote-alueen sisällä. Esimerkiksi Kiikan terveyskeskuksen voi vaihtaa Keikyään, Kiikoisiin tai Vammalaan. Palveluita ei voi kuitenkaan napsia sieltä täältä, vaan toisesta terveyskeskuksesta on valittava koko paketti. Kotiterveyskeskuksia ei voi olla yhtä enempää. Vuonna 2014 kotiterveyskeskuksen voi valita oman kunnan ulkopuolelta. Tällöin edellytetään kuitenkin säännöllistä tai pitkäaikaista olemista toisella paikkakunnalla. Kotisairaanhoitoa ei velvoiteta järjestämään oman kunnan ulkopuolella.

5 Ikäihmisille palveluita nuoria unohtamatta Ikäihmisetkö kaatavat Suomen talouden. Eivät ehkä sittenkään. Ikääntyvän väestön nopea kasvu on toki haaste sosiaali- ja terveyspalveluille. Kustannukset varmaan kasvavat, mutta toisaalta eläkkeet ovat jatkossa parempia ja ikäihmisillä on enemmän maksukykyä. He ovat tottuneet myös ostamaan palveluita ja kuntokin lienee parempi, toteaa vt. kuntayhtymän johtaja Marja-Leena Parto-Koski. Taloudellinen rasitus kunnille on ehkä pelättyä pienempi. Tosin edessä on vielä vaikeita vuosia. Paljon isompi ongelma on, jos nuorten ja lasten asioita ei saada hoidetuksi kuntoon. Jos elämä alkaa jo muutaman vuoden iässä mennä pieleen, yhteiskunnalle tulee maksettavaa kymmeniksi vuosiksi, sanoo Parto- Koski. Yksi sote-palvelujen haasteista on henkilöstöpula. Työvoimaa rekrytoidaan Parto-Kosken mukaan ulkomailtakin enemmän. Myös alan koulutusta ollaan lisäämässä. Sektorin vetovoimasta on huolehdittava. Yksi keino on sote-alue, joka kokonsa puolesta tarjoaa työntekijöille sekä haastetta että asiakkaita myös erikoistuneille. Kuka maksaa Keskustelu palvelujen rahoituksesta ei varmasi lähivuosinakaan lopu. Mikä on kuntien vastuu, mikä on asiakkaan osuus, mitä Kela korvaa. Sote-menojen kasvua voidaan hillitä motivoimalla ihmisiä pitämään itsestään parempaa huolta. Kukaan ei voi hoitaa terveyttä toisen puolesta. Tietoa ihmisillä on tarpeeksi, kyse on siitä paljonko halutaan itse satsata, Parto- Koski uskoo. Elämäntapamuutokset vaikuttavat talousasioihin hitaasti mutta varmasti. Esimerkkejä riittää on sitten puhe rasvasta, tupakasta tai liiasta viinasta. Parto-Koski huomauttaa kuitenkin, ettei sairastuneita pidä syyllistää. Sairastua voi vaikka eläisi kuinka terveellisesti. Ja suomalaisen systeemin mukaan kaikkia hoidetaan. Julkisen systeemin rinnalle on enenevässä määrin tullut muita palvelujen tuottajia. Julkinen puolikin ostaa ja ulkoistaa. Saspessa voi joitakin palveluita hankkia palveluseteleillä. Parto-Koski muistuttaa myös, että esimerkiksi kotiin suoraan yksityisiltä palveluntuottajilta ostetuista palveluista on mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Palvelutapoja kehitetään ja tietotekniikka luo mahdollisuuksia tehokkaampaan toimintaan. Ryhmätoiminnassa voidaan isompaa joukkoa opastaa yhdellä kertaa. Säästöjä syntyy kun samaa asiaa ei kerrota jokaiselle erikseen. Kuntayhteistyötä liikenteeseen Parto-Koski pitää tärkeänä, että uudella sote-alueella voidaan toimia tasapuolisesti. Lähipalvelut turvataan, vaikka jotakin väistämättä keskitetään. Lähipalveluista tehdään selkeä linjaus jo kuntien sopimuksissa. -Alueemme haasteena ovat etäisyydet ja julkisen liikenteen puute. Olisiko kuntayhteistyöllä mahdollista ratkaista liikkumisen ongelmia, hän pohtii. Uudistuksen ehdottomasti myönteisiä asioita on rajojen poistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen väliltä. Ja sekin on hyvä muistaa, että terveysasiat kuuluvat kaikille. Yhtä lailla niihin voi vaikuttaa kulttuurin ja liikunnan kuin rakentamisen kautta, Parto-Koski toteaa. Vt. kuntayhtymän johtaja Marja-Leena Parto-Koski muistuttaa, että elämäntapamuutoksilla voidaan vaikuttaa myös talouteen. Kodinomaisesti mahdollisimman pitkään Vanhuspalvelujen suuri linja on kodinomaisen laadukkaan elämän turvaaminen ihmiselon iltapuolella. Vanhainkodit ovat väistyviä palveluita. Jopa tavallinen palveluasuminen alkaa poistua suunnitelmista, kun ihmisten asuntokanta on parantunut. Tavoitteena on ikäihmisten asuminen mahdollisimman pitkään kotonaan erilaisten palvelujen tukemana. Jos tilanne vaikeutuu, kuvaan tulee tehostettu palveluasuminen, jossa on mahdollisuus saada palveluja kunnon ja tarpeen mukaan, jotta kotia ei tarvitse vaihtaa palvelutarpeen lisääntyessä. -Ikääntyvän väestön terveystarkastuksia ja ohjausta palvelujen käytöstä edellytetään uusissa säädöksissä. Jo nyt Saspen alueella toimii useita ikäpisteitä, joissa annetaan neuvontaa ja ohjausta. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä selvitetään 80-vuotta täyttäneiden toimintakykyä ja tulevaa palvelutarvetta, ja samalla saadaan tietoa omia tulevaisuuden suunnitelmia varten. Tulevaisuudessa rakennetaan ns. palvelukampuksia, joista keskitetysti löytyy sekä palveluita että asumismahdollisuuksia, kertoo Parto-Koski. -Esillä on ollut myös vanhusten päivähoito, jolloin omaishoitajille tarjoutuisi mahdollisuus käydä töissä, kertoo ikäihmisten palveluista vastaava Marja-Leena Parto-Koski. Moniin ongelmiin löytyy ratkaisuja ainakin jos on rahaa käytettävissä, mutta Kyllä yksinäisyys on vakava asia monen kohdalla. En tiedä miten se ratkaistaisiin, myöntää Parto-Koski. Sastamalaan uusi palvelukeskus Sastamalaan alkaa elokuussa nousta uusi palvelukeskus. Sen tiloihin sijoitetaan koko kaupungin ruokapalveluista vastaava ravintokeskus, terveyskeskuksen vuodeosasto sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö. Investoinnin kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. Kiinteistö Oy Hopunkallion on määrä valmistua ensi vuoden kuluessa. Sastamalan mittakaavassa kyse on varsin suuresta rakennushankkeesta, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo. Uudisrakennus on aluesairaalan, terveyskeskuksen ja vanhainkodin välittömässä läheisyydessä. Rakennuksesta toiseen pääsee kulkemaan käytäviä pitkin. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee tuotantokeittiö, joka valmistaa ateriat aluesairaalalle, terveyskeskukselle, palveluasunnoille, kotihoitoon, vanhainkodeille sekä osalle Sastamalan kouluja ja päiväkoteja. Yhteensä keittiöltä tuotetaan 3500 lounasta päivässä. Ravintokeskusta hoitamaan on perustettu Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy. Yhtiö hoitaa myös kaupungin siivouspalvelut. Yhtiöstä Sastamala omistaa 80 prosenttia, Saspe 15 ja sairaanhoitopiiri 5 prosenttia. Ensi vuoden alusta Sastamalan omistus kasvaa 95 prosenttiin, kun kuntayhtymä puretaan. Yhtiö Alustavat työt aloitettiin Hopunkallion tontilla jo toukokuussa. Taustalla näkyy terveyskeskus sekä ensiavun sisäänkäynti. työllistää noin 150 henkilöä. Ravintokeskus tuottaa palveluja pääasiassa omistajilleen. Palveluita on mahdollista myydä noin 10 prosenttia myös muille kuin omistajille. Rakennuksen toiseen kerrokseen tulee vuodeosasto, jossa on 15 huonetta ja 28 potilaspaikkaa. Kolmanteen kerrokseen rakennetaan tehostetun palveluasumisen yksikkö, johon tulee 19 asuntoa. Ravintokeskuksen kerrosala on 1500 neliötä, muiden tuhat. Palvelukeskuksen päätyyn on suunnitteilla seniorikerrostalo, johon on tulossa 51 asuntoa. Talo on seitsenkerroksinen. Hanke kokonaisuudessa edustaa Erjon mukaan nykyään vallitsevaa suuntausta, jossa toisiaan tukevia palveluita keskitetään yhteen eli muodostetaan ns. palvelukampuksia.

6 Yhdessä ihminen ja ympäristö Ympäristön- ja terveydensuojelun tehtävä ei kuulosta mitenkään helpolta: Sen pitää suojella ympäristöä ihmisiltä ja ihmistä ympäristön haitoilta. Terveysvalvonnan kirjo ulottuu elintarvikkeista elämyspalveluihin Ympäristön- ja terveydensuojelun tehtävä ei kuulosta mitenkään helpolta: Sen pitää suojella ympäristöä ihmisiltä ja ihmistä ympäristön haitoilta. Tehtävien kirjo on laaja. Se koskettaa jokaista kuntalaista, valvonnan piiriin kun kuuluvat muun muassa ilma, ruoka ja juoma. Ympäristöterveydenhuolto jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat eläinlääkintähuolto, yleinen terveysvalvonta sekä ympäristönsuojelu. Ihmisen terveys on toiminnan lähtökohta. Kun ympäristö voi hyvin, ihminenkin voi hyvin, toteaa terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen. Riskinarvioinnit pohjana Yleisen terveysvalvonnan käyttöön on tehty kohteiden valvontasuunnitelma. Siitä ilmenee miten eri kohteita valvotaan. Mitä riskialttiimpi ja keskeisempi toimiala on, sitä tiiviimpää on valvonta. Vanhoina aikoina toimittiin enemmän sattumanvaraisesti. Nyt toiminta on suunnitelmallista ja tasapuolista, korostaa Ekonen. Valvonnan piriin kuuluvat esimerkiksi kaupat, elintarviketeollisuus/-tuotanto, koulut, päiväkodit, alkutuotanto, asunnot, uimavedet, leikkikentät, elämyspalvelut Yhtä laaja käsite on ympäristönsuojelu. Se pitää sisällään muun muassa vesistöjen hajakuormituksen vähentämistä, jätehuollon valvontaa, ilman laadun heikkenemisen estämistä ja käsittelyyn otetaan niin melu- kuin Laborantti Taru Kariniemi tarkastaa elintarvikelaboratorioon tullutta näytettä. lannanlevitysvalitukset. Tehtäviin kuuluu myös ympäristölupien käsittely. Valvontaeläinlääkäri tulossa Eläinlääkintähuoltoon kuuluu eläinten terveyden ja sairauden hoito sekä mahdollisesti elämistä ihmisiin siirtyvien tautien torjunta. Alun perin eläinlääkäri oli tuotantoeläimiä varten. Nyt pieneläinten määrä vastaanotolla kasvaa koko ajan, Ekonen kertoo. Yhdessä Pyhäjärviseudun kanssa ollaan perustamassa valvontaeläinlääkärin virkaa. Hänen työkseen tulisivat lähinnä valtiolle kuuluvat tehtävät, kuten mm. eläinsuojelutarkastukset. Valvontaeläinlääkäri ei tee praktiikkatyötä, joten hän ei ole samanlaisessa asiakassuhteessa ihmisiin kuin kunnaneläinlääkärit. Kysytään kaverilta Ekonen kertoo, että Saspen aikana kuntayhteistyöstä on hyviä kokemuksia. Mukana ovat olleet Sastamala, Kiikoinen, La- via ja Punkalaidun. Olemme kokeneet myönteisenä sen, että alue on isompi ja työyhteisöön kuuluu useampi työntekijä. Työntekijöillä on vastuualueita, joihin he ovat voineet erikoistua ja kouluttautua. On hyvä että voi myös vaihtaa mielipiteitä toisten kanssa, kysyä kaverilta, toteaa Ekonen. Paikallista elintarvikelaboratoriota käytetään paljon. -Voimme tutkia näytteitä heti, eikä tarvita hankalia kuljetuksia. Oman laboratorion merkitys korostui taannoin kun Sastamalassakin oli oma vesihässäkkä, Ekonen toteaa. Pahoinvoinnis elämä Henkinen ja fyysinen pahoinvointi on yhteiskunnalle kallista ja ihmiselle sekä hänen läheisilleen suuri ongelma. Viime vuonna Jyväskylän kuntajohtajapäivillä todettiin, että pahoinvointi aiheuttaa sosiaalija terveyspalveluissa 130 miljoonan kustannukset vuosittain. Kuluja tulee muun muassa alkoholin liikakäytöstä, huumeista, tupakoinnista, lasten huostaanotoista, kakkostyypin diabeteksesta. Elämäntavat voivat olla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä. Sekä liikunnalla että kulttuurin harrastamisella on todettu myönteisiä vaikutuksia. Sastamalassa muun muassa Vinkin liikuntakeskus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia. Beach volley kentällä harjoittelemassa Toni Vahela.

7 Kehitysvammaisten palvelutarve kartoitetaan Vammaispalveluiden kehittämisen painopisteeksi on valtakunnan tasolla valittu laitoshoidon vähentäminen ja avohuollon palvelujen kehittäminen yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä korostaen. Kehitysvammahuollossa pyritään valtakunnallisesti vähentämään laitoshoitoa. Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä , jonka yhtenä keskeisenä toimenpiteenä erityishuoltopiirit ja alueen kunnat sekä muut keskeiset toimijat laativat suunnitelman siitä, miten alueellisesti kehitetään yksilöllisiä asumisratkaisuja kehitysvammaisten kuntalaisten tarpeisiin. Ohjelmakauden tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea. Pirkanmaalla on laadittu oma suunnitelma ja sen tavoitteena on ohjelmakautena tuottaa noin 320 uutta asuntoa kehitysvammaisille Pirkanmaalla. Yhtenä suuntauksena palvelujen kehittämisessä on tuettujen asumispalvelujen kehittäminen. Meillä Sastamalassa on menossa asumisja palvelutarvekartoitus, jonka perusteella suunnitelmia tehdään. Se on jo tiedossa että palveluita tarvitaan lisää ja niitä tulee kehittää, toteaa sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen. Sastamalassa on kaksi asumispalveluyksikköä, joista toinen on suunnattu nuorille. Toisen yksikön fyysiset mitoitukset eivät vastaa nykyisiä laatusuosituksia. Edessä on saneeraus, uuden rakentaminen. Myös henkilöstömitoitukseen toivotaan lisäystä, jotta pystytään tuottamaan tehostettua ja vaativaa palveluasumista. Päätöksiä ei ole vielä tehty. Lisäksi Sastamala ostaa asumispalvelua asiakkailleen yksityisiltä palveluntuottajilta ja muilta kunnilta. Lisäksi tarvitaan asumisen tukipalveluita. Jukarainen toteaa, että joukossa on paljon nuoria jotka pärjäävät tulevaisuudessa itsenäisessä asumisessa, kun saavat riittävästi tukea. Tärkeää on katkaista virta laitoksiin. Laitoksen ei tulisi olla kenenkään koti, eikä ketään tulisi sijoittaa laitokseen siksi, ettei tarjolla ole muita palveluita, Jukarainen toteaa. Ohjelmakauden ajalle valtio on ARAn kautta myöntämässä rahoitusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Oikeus itsenäistyä Kehitysvammaisella nuorella on yhtä lailla kuin kenellä tahansa muullakin nuorella oikeus itsenäistyä ja muuttaa pois kotoa. Pakko se ei ole vaan mahdollisuus. Usein sitä haluavat sekä vanhemmat että nuori itse. Perhehoitoa kehitetään samoin työtoimintaa ja työelämävalmennusta. Kehitysvammaisten toimintakeskuksella eli Toimarilla on erilaisia toimintoja päivätoiminnasta avotyöhön. Osa asiakkaista työskentelee yrityksissä avotyössä. Sastamalan kehitysvammahuollolla on noin 170 asiakasta. Toimarissa puunataan autoja Kehitysvammaisten toimintakeskus eli Toimari tarjoaa aikuisille kehitysvammaisille asiakkailleen työ- ja päivätoimintaa Sastamalassa. Työtoimintaa toteutetaan sekä Toimarissa että ulkopuolella avotyössä erilaisissa yrityksissä. Kehittämistoiminnassa tavoitteena tänä vuonna on ollut kuntouttava työtoiminta, johon sisältyy mm. työvalmennus ja työelämävalmennus. Kesän alussa aloitettiin uutena toimintana Toimarin Autopalvelu, jossa edulliseen hintaan puhdistetaan autojen sisätiloista sorat ja pölyt. Heinäkuun lomakauden jälkeen toimintaa jatketaan elokuussa. Päivin Pakarissa voi nauttia kahvin ja vohvelin auton puhdistusta odotellessa. Pakari ja autopalvelu, johon varataan aika etukäteen, ovat avoinna tiistaisin ja torstaisin klo Pyrimme löytämään monipuolisia ja erilaisia tekemisiä, jotka tukevat asiakkaamme elämänlaatua ja mahdollistavat osallisuutta yhteiskunnassamme. Kehitämme toimintaamme koko ajan ja syksyllä on tavoitteenamme tarjota palvelujamme myös ulkopuolisille yksityisasiakkaille ulko- ja pihatyönä. Työtoimintamme on työelämään, avotyöhön ja tuettuun työllistämiseen valmentavaa, kertoo vuoden alusta vastaavaksi ohjaajaksi tullut Marika Kilkkinen. Jari Mäkinen on tottunut imuroimaan pölyt autoista. ta nhallintaan Sivistystoimelle pahoinvoinnista kertyy arviolta neljän miljoonan ylimääräinen kustannus, kun opetus ei suju normaaliin tapaan. Lisäksi tulevat muun muassa ilkivallan kulut. Pahoinvoinnin poistaminen on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Jyväskylässä todettiin, että kuntalaisten oma käyttäytyminen vaikuttaa keskeisesti heidän hyvinvointiinsa. Elintapoja voi muuttaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi. Yhteiskunta voi toki tukea elämänhallintaa. Painopisteen siirto ennalta ehkäisevään toimintaan jälkien paikkaamisen sijasta vahvistaa yhteiskuntaa ja auttaa sitä kestämään sosiaalisesti ja taloudellisesti. Ellei tehdä mitään on olemassa riski, että sote-asiakasvirta kasvaa kestämättömäksi. Asiaa on pohdittu jo Sastamalassa ja löydettykin keinoja pahoinvoinnin vähentämiseksi. Niitä ovat muun muassa aito välittäminen nuorista, asenteiden korjaaminen, syrjäytymisen estäminen, liikunnan kehittäminen. Sastamalassa on hyvinvoinnin edistämiseksi kehitetty terveysliikuntaa. Elämänhallintaa on ryhdytty valmistelemaan oppiaineeksi toisen asteen koulutuksessa. Sastamalan kaupunki on yhteistoimintaalueen vastuukuntana hakenut myös euron yhteistoiminta-avustusta hankkeeseen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Tavoitteena on elämänhallinnan vahvistaminen. Hanke alkaisi syksyllä ja päättyisi vuoden 2012 lopussa. Työttömyys työllistää Sitkeä pitkäaikaistyöttömyys näkyy sosiaalipalveluiden kysynnässä. Parantuneesta taloustilanteesta ja Sastamalan varsin hyvistä työllisyysluvuista huolimatta kaikki eivät työllisty. Kun työttömyysjakso pitenee, ongelmat yleensä lisääntyvät. Tarvitaan lisää muun muassa kuntoutuspalveluita. Myönteistä on, että toimeentulotuen asiakasmäärä viime vuonna hieman väheni. Kuntapäätöksiä kesän aikana Hyvinvointijohtaja Katja Tommiska arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut eivät olennaisesti muutu. Tutut palvelut saa pitkälti edelleen kotikunnasta. Tietysti ajan myötä toimintatavat yhdenmukaistuvat. Mahdollisuudet saada sote-alueelta myös erikoistuneempia palveluita lisääntynee. Monissa pienissä kunnissa yksi työntekijä on hoitanut vähän kaikkea. Sosiaalipalveluissa uuden sote-hallinnon rakentaminen on vasta aluillaan. Elokuun loppuun mennessä kunnat päättävät missä aikataulussa tulevat mukaan ja millä laajuudella. Seuraava vaihe on esimiesten valinta. He sitten lähtevät viemään suunnitelmia eteenpäin, Tommiska kertoo.

8 Saspen puhelinluettelo vaihde ma-to klo 8-16, pe klo * Hammashuolto ajanvaraus ma-to klo 8-15, pe klo 8-13: Lääkäreiden ja hoitajien ajanvaraus ja puhelinneuvonta ma-pe klo 8-14 Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Suodenniemi , Vammala, pohjoinen Vammala, eteläinen Äetsä ajanvaraus ma-pe klo Sairaanhoitajan vastaanotto ja neuvonta klo Punkalaidun ajanvaraus ma-pe klo Sairaanhoitajan vastaanotto ja neuvonta klo Lääkäripäivystys, päivystävä hoitaja arkisin klo muina aikoina Neuvoloiden ajanvaraus Punkalaidun, Vammala, Äetsä ma-pe klo Kiikoinen,Lavia,Mouhijärvi,Suodenniemi ma-pe , Työterveys Akaasia ajanvaraus ma-to klo 8-16, pe klo 8-14 Eläinlääkäripäivystys autom.puhelinvastaaja 24h Elintarvikelaboratorio Kotihoito ja palveluasuminen Kotihoidon ohjaajien puhelinaika arkisin klo 9-11:30 Kiikoinen, kotisairaanhoito ma, ti, to Lavia, kotihoidonohjaaja Punkalaidun, kotihoidonohjaaja Punkalaidun palvelukodit Saimikoti ja Kaisankoti Sastamala, kotihoidonohjaaja Hopun palveluasunnot, Tampereentien ja Lemmenpolun vuokra-asunnot, Palvelukoti Neliapilat Sastamala, kotihoidonohjaaja Mouhijärvi, Suodenniemi, Karkku Sastamala, kotihoidonohjaaja Vammala keskusta ja taajama Sastamala, kotihoidonohjaaja Äetsä, Kaukola, Myllymaa, palvelukodit Pehulakoti ja Niittyvilla Kuntoutus Lavia puhelinaika ma-pe klo 12:30-13: Punkalaidun tiedustelut Vammalan toimipisteestä Sastamala Mouhijärvi puhelinaika ma-to klo11-11: Vammala puhelinaika ma-pe klo Muistipiste Muistihoitaja Muistiohjaaja Omaishoidontukiasiat varmimmin ma-pe 8-9: Perheneuvola ajanvaraus ti, to klo Potilasasiamies ti klo 9-10: Vanhainkodit Punkalaidun Sastamala Hopun vanhainkoti solu A Hopun vanhainkoti solu B Hopun vanhainkoti solu C Kiikan vanhainkoti osasto Kiikan vanhainkoti osasto Vuodeosastot Lavia Sastamala Mouhijärvi Vammala osasto Vammala osasto YMPÄRISTÖN- JA TERVEYDENSUOJELU SEKÄ ELINTARVIKEVALVONTA Terveystarkastaja Ympäristöterveystarkastaja Ympäristötarkastaja terveysvalvonnan johtaja SOTESI-LEHTI Sastamalan kaupungin tiedotuslehti Sastamalan kaupunki, Hannu Nikkilä, PL 23, Sastamala. Lehden toimitus ja kuvat Matti Laine. Taitto Mainostoimisto Huima, Huittinen. Painopaikka Vammalan Kirjapaino, Sastamala. Jakelu jokaiseen talouteen Kiikoisissa, Punkalaitumella ja Sastamalassa. Ikäihmiset liikkumaan Voimaa vanhuuteen Sastamalassa on kaupungin liikuntapalvelujen, perusturvakuntayhtymän ja järjestöjen yhteishanke, joka käynnistyi tämän vuoden alussa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja pitää yllä ikäihmisten liikuntakykyä. Toiminta suunnataan henkilöille, joiden toimintakyky ja selviytyminen kotona on vaarassa vaikeutua. Hankkeen kohderyhmä kartoitetaan yhteistyössä kotihoidon kanssa. Hankkeen tavoitteena on ikääntyneiden lihasvoiman Vaikku arvioi hoitotyötä Kuntouttavan hoitotyön vaikuttavuutta arvioidaan Vaikku-hankkeessa Sastamalan perusturvakuntayhtymässä. Tavoitteena on kehittää eri yksiköiden käyttöön työväline, jonka avulla pyritään nostaman esiin käytännön hoitotyön vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioinnin mittareita on testattu Lavian vuodeosastolla, Mouhijärven vuodeosastolla, Hopun kuntoutusyksikössä ja Punkalaitumen vanhainkodilla. Ryhmävastaanotolla vertaistukea Ryhmävastaanotosta pyritään kehittämään uusi toiminta koko sote-alueelle. Ryhmävastaanoton tavoitteena on aikaansaada muutos asiakkaan elintavoissa ja terveystottumuksissa. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja kroonisten sairauksien hallinta. Yhdessä toimimalla motivaatio kasvaa, vaikka kaikilla ryhmän jäsenillä onkin henkilökohtainen tavoite. Muilta saa vertaistukea oman tavoitteensa saavuttamiseksi. Ryhmää ei koota sairauksien perusteella Nepsy sijoitus tulevaisuuteen Nepsy -hankkeen tavoitteena on siirtää neuropsykiatrista tietoa ja kuntoutusta erikoissairaanhoidosta laajemmaksi osaksi perustasoa. Hankkeen tarkoituksena on tukea autisminkirjo-, ADHD-, ADD-, Aspergerja Tourette-lasten sekä -nuorten kehitystä ja kehitysympäristöjä kuten kotia, päivähoitoa, kouluja ja harrastuksia. Erityislapsen varhainen tunnistaminen ja hoitaminen on sijoitus tulevaisuuteen. Riittävän aikainen asioihin puutuminen ehkäisee ongelmien syntyä. Potkua terveyteen Ennaltaehkäisy, suunnitelmallinen ja asiakaslähtöinen hoito Potku-hankkeen keskeinen tavoite. Saspe on mukana hankkeessa Vammalan aluesairaalan kanssa. Potilaille laaditaan oma, yksityiskohtainen hoitosuunnitelma. Saspen ja aluesairaalan yhteiset työryhmät ovat valmistelleet pitkäaikaissairaiden hoitoa varten hoitosuunnitelmia ja omahoitolomakkeen, jotka on otettu alkuvuodesta käyttöön. Kohderyhmänä ovat paljon hoitoa tarvitsevat. Mukana ovat ja tasapainon parantaminen, liikkumiseen motivoiminen sekä läheisten kannustaminen tukemaan vanhusten liikuntaa. Hankkeeseen liittyen tänä vuonna kotihoidon henkilöstölle järjestetään kotikuntoutuksen koulutusta ja kotihoidossa otetaan käyttöön kotivoimisteluohjelma. Vuosina 2012 ja 2013 tavoitteena on perustaa ikäihmisten lihaskuntoryhmiä ja kehittää kuljetuspalveluja. Lisätietoja:www.voimaavanhuuteen.fi Käytännön kokemusten perusteella on valittu yhtenäinen mittaristo, jossa huomioidaan fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä päivittäiset toiminnot. Tavoitteena on lisätä asiakaslähtöisyyttä ja motivoida sekä asiakkaita/asukkaita että hoitajia toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen edistämiseen. vaan sen mukaan, että ryhmän jäsenillä on tarve elintapojen muutokseen. Ryhmä voi esimerkiksi pyrkiä painonhallintaan tai tupakoinnin lopettamiseen. Kohti muutosta edetään pienin askelin ja asiakaslähtöisesti. Terveydenhoitaja kokoaa ryhmän omista asiakkaistaan. Ryhmään kuuluu enintään kuusi jäsentä. Elintapoihin liittyviä terveysuhkia on runsaasti. Kroonisten ja usein elintapoihin liittyvien tautien ennaltaehkäisy on suuri tulevaisuuden haaste. Nepsy-hanke tarjoaa lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille työparia asiakastapaamisiin, konsultaatiota puhelimitse tai konsultaatiokahvilassa, nepsytietoluentoja, koulutusta sekä ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta. Saspen alueelle on perustettu vertaistukiryhmät nepsylasten ja -nuorten vanhemmille. Hankkeen nettisivuilta löytyy materiaalipankki ja lisätietoja. myös apteekit ja järjestöt. Potilaalle annetaan enemmän vastuusta omasta terveydentilastaan ja opastusta omahoitoon. Itsehoitopisteitä ja ryhmävastaanottoja kehitetään. Kuntalaisille järjestetään omahoitoa edistäviä yleisötilaisuuksia. Terveydenhuoltojärjestelmässä kroonisten, usein elintapoihin liittyvien tautien ennalta ehkäisy ja vaikuttava hoito ovat keskeinen tulevaisuuden haaste. Lisätietoja: Mikä nimeksi uudelle SOTElle? Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue kaipaa nasevaa nimeä, joka maistuisi kansan suussa. Ole mukana kilpailussa, keksi nimi ja laita oheinen kortti postiin elokuun loppuun mennessä. Toivomme että perustelet ehdotuksesi. Voit lähettää myös muuta palautetta. Ehdotuksen ja palautteen voi lähettää myös nimettömänä. Parhaille ehdotuksille on luvassa arvokkaita kirjapalkintoja. Nimiehdotus uudelle sote-alueelle: Perustelut/palaute: Nimi: Osoite: Puhelin: sähköposti: Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Sastamalan kaupunki Info:hake Tunnus VASTAUSLÄHETYS

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03)

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03) SASTAMALA Yhteenvetoa hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä (heko) Sastamalan perusturva-kuntayhtymän alueella vuosina 27-212 ( entiset ehko-käynnit). Aarnontie 17 A, 382 SASTAMALA Puh. (3) 52 11, Fax

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

44 30.11.2011. KiSaohjr 44 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen

44 30.11.2011. KiSaohjr 44 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Kiikoisten ja Sastamalan yhdistymisselvityksen ohjausryhmä 44 30.11.2011 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen KiSaohjr 44 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Palvelutarpeen kehitysarvio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus. Esitys Antero Alenius + työvaliokunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus. Esitys Antero Alenius + työvaliokunta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimus Esitys 7.4.2011 Antero Alenius + työvaliokunta 1 Käsittely Luonnos ohjausryhmässä 24.3.2011 Työvaliokunnan ehdotus 4.4.2011 Ohjausryhmän ehdotus kunnille

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön SELVITYS TALOUSTOIMIKUNNALLE PERUSTURVAPALVELUT/Eeva-Sirkku Pöyhönen TOTEUTUNEET SÄÄSTÖT 2014 2015 Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009. Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen 18.8.2009 Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen PERUSTURVAPALVELUT TUKIRYHMÄ SOSIAALITYÖ- JA VAMMAISPAL- VELUT KOTI- JA LAITOS- HOITO TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus Mats Brommels Medical Management Centre 09.06.2017 Agenda Todellisuus Tulevaisuus Tarkoituksenmukaisuus Markkinat Rajat ylittävä hoito kansallisen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Seutukierrokset - koonti

Seutukierrokset - koonti Seutukierrokset - koonti Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa 7.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Etelä-Pirkanmaan nostoja palvelutarpeet eroavat hieman alueittain, Urjalassa korostuu ikäihmisten

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Uuden soten kulmakivet

Uuden soten kulmakivet Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot