VÄLKE välityömarkkinoiden kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLKE välityömarkkinoiden kehittämishanke 2008 2010"

Transkriptio

1 VÄLKE välityömarkkinoiden kehittämishanke LOPPURAPORTTI

2 2 TIIVISTELMÄ Välke välityömarkkinoiden kehittämishanke oli alueen kuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen hanke. Hanke koostui neljästä osahankkeesta, jotka olivat Välke-hallinto, Välke-palvelut, Välke-Sisä-Savo ja Viissatanen -500-päiväläisten seulonta- ja jatkopolutushanke (Kuopion kaupunki). Neljäs osahanke liitettiin osaksi Välke-hanketta Hankkeen hallinnoinnista, kokonaisuuden koordinoinnista ja osahankkeesta Viissatanen, vastasi Kuopion kaupunki. Tukeva-työvalmennussäätiö ja Sisä-Savon seutuyhtymä vastasivat osahankkeista Välke -palvelut ja -Sisä-Savo. Välke-hanke toteutettiin ajalla , josta alkuvuosi, , oli hankkeelle 2010 loppuvuodesta myönnettyä jatkoaikaa. Hankkeen välittömän kohderyhmän muodostivat TE-toimistossa työttömänä olleet henkilöt, joiden työttömyys oli pitkittynyt tai oli vaarassa pitkittyä tai jotka olivat muutoin vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Kohderyhmällä tuli olla realistinen näkymä työllistymisestä. Hankkeen toiminta kohdistui verkostoyhteistyön kautta joko suoraan tai välillisesti myös seutujen yrityksiin, kuntiin, työ- ja elinkeinohallinnon yksiköihin ja oppilaitoksiin sekä eri sosiaalisen työllistämisen toimijoihin. Viissatasessa kohderyhmänä olivat alle 55-vuotiaat vähintään 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet henkilöt, jotka olivat TE-toimistossa osaamisen kehittämisen tai työelämävalmiuksien parantamisen linjoilla. Hankkeen tavoitteet Hankkeella oli määrällisten tavoitteiden lisäksi seuraavat kehittämistavoitteet; 1. Laadukkaiden yksilöllisiä tarpeita ja ratkaisuja korostavien välityömarkkinapalveluiden tarjonnan lisääminen ja sisällöllinen kehittäminen 2. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyö- ja kumppanuussuhteiden luominen ja kehittäminen 3. Toiminnan vaikuttavuuden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen 4. Työvoiman liikkumisen tehostaminen avoimien ja välityömarkkinoiden välillä Viissatasessa tavoitteena oli ensinnäkin kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien kartoittaminen ja tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin ohjaaminen. Toiseksi hankkeen tarkoituksena on kehittää uusi yhteinen toimintamalli kohdeorganisaatioiden perustyön välineeksi. Hankkeen toiminta Kehittämishankkeessa luotiin ja testattiin välityömarkkinoille toimintamalli, jossa asiakkaan palveluprosessi perustui tavoitteellisesti todelliseen palvelutarpeeseen. Sekä Välke-palveluissa että Välke-Sisä-Savossa asiakastyön lähtökohtana oli yksilöllinen palvelutarvearvio, jonka pohjalle työllistymissuunnitelma tehtiin. Asiakastyötä tehtiin hankkeessa pääpiirteittäin samoilla tavoitteilla, mutta erilaisella toimintamallilla ja toimijoiden määrällä. Välkepalveluissa hanketyötä tehtiin kuuden henkilön kokoisella tiimillä, johon kuuluivat hankepäällikön lisäksi suunnittelija, kaksi yksilövalmentajaa, psykologi ja terveydenhoitaja. Sisä-Savossa henkilöstöön kuului kolme työntekijää; kaksi yksilövalmentajaa ja projektipäällikkö. Molemmissa osahankkeissa yksilövalmentajat olivat asiakasprosessin avainhenkilöitä, jotka luotsasivat prosessia eteenpäin. Sisä-Savossa yksilövalmentajien työ oli jakaantunut alueellisesti; Tervo Vesanto ja Suonenjoki Rautalampi. He ohjasivat asiakasta toteuttamiskelpoisen suunnitelman työstämisessä ja sen toteuttamisessa. Yksilövalmentajat arvioivat asiakkaan työllistymismahdollisuuksia realistisesti sen tiedon valossa, jota heillä on työmarkkinoista ja asiakkaasta. Sisä-Savossa yksilövalmentajien tehtäväkenttä oli Välke-palvelujen vastaavaa laajempi, koska heillä ei ollut apunaan moniammatillista tiimiä, eikä suunnittelijaa hankehenkilöstössään. He tekivät työtään laajalla toimenkuvalla. Asiakastyön lähtökohta ja työllistymiseen tähdänneet tavoitteet olivat molemmilla alueilla kuitenkin samat.

3 3 Moniammatillinen tiimi vastasi Välke-palveluissa asiakkaiden asiakasprosessin tuloksellisesta, laadukkaasta ja tasa-arvoisesta etenemisestä hanketavoitteiden pohjalta, luomiensa asiakaskriteerien mukaisesti. Tiimi kokosi ja jäsensi asiakkaan etenemisen kannalta oleelliset tiedot ja teki niiden pohjalta ehdotuksen asiakkaalle etenemissuunnitelmaksi. Moniammatillisesti tehdyn palvelutarvearvion myötä asiakkaan kokonaistilanne siihen vaikuttavine tekijöineen jäsentyi riittävän monipuolisesti, asiakkaan vahvuudet ja todelliset työllistymisen esteet löytyivät. Tiimi seurasi asiakkaan etenemistä suunnitelman mukaan ja teki siihen tarvittaessa muutoksia. Moniammatillisen tiimin jäsenten asiantuntijuus hyödynnettiin tehokkaiden ja oikeaan osuvien ratkaisujen löytämiseksi asiakkaiden työllistymisen ja kouluttautumisen tueksi. Viissatasella oli oma toimintamalli, johon kuului kaksi työvoimaneuvojan ja sosiaalityöntekijän / sosiaaliohjaajan muodostamaa työparia. He seuloivat kohderyhmään kuuluvia henkilöitä sosiaalityön ja te-toimiston asiakaslistoilta, apunaan molempien organisaatioiden tietojärjestelmien tiedot. Haastatteluun kutsuttiin ensisijaisesti niitä, joiden kohdalla ei ollut pitkään aikaan tapahtunut mitään aktivoitumista / aktivoimista ja, joilla oli vanhentunut suunnitelma tai suunnitelma puuttui kokonaan. Pyrkimyksenä oli saada kunkin asiakkaan tilanteeseen tarkoituksenmukainen ratkaisu. Hankkeen strateginen lisäarvo Välke-hankkeessa panostettiin palvelujen tuottamistapojen kehittämiseen kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistoimintaa ja kumppanuutta kehittämällä. Hankkeen tulokset ja jatkuvuus Hankkeen tuloksena Sisä-Savon alueelle luotiin ja testattiin alueelle sopiva yksilövalmennusmalli, joka jää osaksi työpajojen toimintaa (Vesanto ja Rautalampi). Sisä-Savon alueelle luotiin työllisyysverkosto, joka jää alueelle toimimaan hankkeen päättymisen jälkeen toimijavetoisesti. Työllisyysverkosto on avoin verkosto ja siihen voivat liittyä tulevaisuudessakin toimijat, joita yhdistää yhteiset asiakkaat, työttömät. Työllisyysverkosto tulee ottamaan vahvan roolin alueella hyvin käynnistyneen työnantajayhteistyön jatkajana. Välke Sisä-Savo on ollut mukana työnantajayhteistyön käynnistämisessä. Hanke on toiminnallaan lisännyt alueen tietoisuutta ja ymmärrystä yksilövalmennuksen tehokkuudesta ja palvelutarvearvion tärkeydestä. Kuopion seudulla hanketoiminnan tuloksena tuotteistettiin moniammatillinen palvelutarvearviomalli, joka todettiin hankkeen yhteistyöverkostossa onnistuneeksi ja tarpeelliseksi toimintamalliksi seudulle. Hankkeen tekemän yhteistyön tuloksena lisättiin tietoisuutta ja ymmärrystä mm. siitä, että työllistämistyössä tarvitaan nykyistä enemmän moniammatillista osaamista. Hankkeen kehittämistyötä työttömien terveystarkastuksessa hyödynnettiin Kuopion kaupungin työllistymispalveluissa, jonne sisällytettiin työttömien terveydenhoitopalvelut. Välke-palveluissa kehitettiin myös ryhmävalmennusmalli yksilövalmennuksen rinnalle ja tueksi. Tukevatyövalmennussäätiö on ottanut ryhmävalmennuksen käyttöönsä. Viissatasen parityömalli todettiin hyväksi niin hankkeen työntekijöiden kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Osa asiakkaista esitti toiveen hankkeen jatkumisen puolesta. Parityöskentely toimi hyvin, parin osapuolet tukivat toinen toisiaan. Asiakkaan kanssa päästiin avoimempaan keskusteluun ja arkaluontoisempiakin asioita voitiin ottaa käsittelyyn. Toimintamalli on suositeltavaa siirtää perustyöhön hankkeen päättymisen jälkeen. Se olisi työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia kevyempi ja lyhyempi palvelu, jolla pitkäaikaistyöttömiä tai muuten heikoimmassa asemassa olevia asiakkaita saataisiin nopeasti heille sopivien palvelujen piiriin. Hankkeen loppuraportti löytyy osahankkeiden taustaorganisaatioiden omilta www-sivuilta: Kuopion kaupunki / työllistymisen yksikkö, Tukeva-työvalmennussäätiö ja Sisä-Savon seutuyhtymä.

4 4 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta ja tavoitteet Projektin kohderyhmä Viissatanen osahanke 7 2 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Toteutus Välke-hallinto Välke-Sisä-Savo Välke-palvelut Viissatanen Yhteistyö Välke-Sisä-Savon yhteistyö Välke-palvelujen yhteistyö Viissatasen yhteistyö 16 3 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 17 4 ONGELMAT JA SUOSITUKSET Välke-palvelut, -Sisä-Savo, -hallinto Viissatasen ongelmat ja suositukset 21 5 PROJEKTIN TULOKSET Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen Kehittämistavoitteiden saavuttaminen Kustannukset ja palkkatuen käyttö 29 6 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 30 7 PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 31 8 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 31 9 TOIMINNAN JATKUVUUS 34 LIITTEET (erillisinä tiedostoina) Liite 1: Välke-Sisä-Savon asiakasprosessi -kokonaisuus Liite 2: Välke-palvelut asiakasprosessi, asiakas-caset ja työantajayhteistyö Liite 3: Välke-palvelujen terveystilastoja Liite 4: Viissatasen asiakasprosessikuva Liite 5: Hankkeen päättäneet kunnittain Liite 6: Välke-palvelujen ryhmävalmennus Liite 7: Viissatasen toimintamalli-esimerkki Liite 8: Välke-palvelujen lomakkeita Liite 9: Välke-loppuarviointi

5 5 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 1.1 Lähtökohta ja tavoitteet Välke-välityömarkkinoiden kehittämishanke perustui vuoden 2005 lopulla valmistuneen Kuopion seudun työllisyysohjelman täytäntöönpanoon. Hankkeen taustalla oli kevään ja kesän 2006 aikana tehdyt selvitykset Kuopion seudun kuntien, työllisyystoimijoiden ja joidenkin viranomaisverkostojen kokemuksista välityömarkkinoiden toimivuudesta ja sosiaalisen työllistämisen palvelujen tarjonnasta sekä välityömarkkinoiden kehittämistarpeista. Vastaavat selvitykset tehtiin myös Sisä-Savossa hankesuunnittelun pohjalle. Välke-hankkeen tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet vastasivat pääsääntöisesti Manner-Suomen ESR -ohjelman Itä-Suomen alueosion toimintalinjaa 2 eli työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Välke-hanke suunniteltiin hyvän työllisyyskehityksen aikana hakemaan ratkaisuja rakenteellisen työttömyyden kasvavaan ongelmaan kumppanuusperiaatteella, yhdistämällä useampien toimijoiden panokset yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kumppanuudella haettiin mahdollisuuksia laajempien toimintakokonaisuuksien kehittämiselle ja toimijoiden välisen työnjaon ja roolituksen määritykselle. Hyvä työllisyystilanne muuttui kuitenkin nopeasti juuri hankkeen käynnistymisen aikaan marraskuussa 2008, kun maailmanlaajuinen taloustaantuma saavutti myös Suomen. Hankkeen toimintaympäristö vaihtuikin odottamatta täysin toiseksi kuin mitä alkujaan oli suunniteltu. Välke hankkeen alun perin suunniteltu toiminta-aika oli vuoden 2010 loppuun. Välkkeelle haettiin keväällä 2010 kuuden kuukauden kestoista jatkoaikaa, koska hankkeen aloitus viivästyi vajaalla vuodella. Sen pohjalta oli perusteltua vielä jatkaa työtä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi hankkeelle lisää toiminta-aikaa , joka rahoitettiin hankkeen säästyneistä varoista. Jatkoajalla päästiin lähemmäksi sitä kokonaisaikaa, joka hankkeen kestolle oli alun perin myönnetty ja mahdollistettiin käynnissä olevien prosessien loppuun saattaminen. Jatkoajan hakemisen yhteydessä hankkeeseen liitettiin myös yksi osahanke lisää; Viissatanen eli 500 päiväläisten seulonta- ja jatkopolutushanke, joka rahoitettiin myös Välkkeen budjetista säästyneistä rahoista. Välke-hankkeen kehittämistavoitteina oli neljä laajempaa kokonaisuutta: 1) Laadukkaiden yksilöllisiä tarpeita ja ratkaisuja korostavien välityömarkkinapalveluiden tarjonnan lisääminen ja sisällöllinen kehittäminen, 2) Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyö- ja kumppanuussuhteiden luominen ja kehittäminen, 3) Toiminnan vaikuttavuuden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, ja 4) Työvoiman liikkumisen tehostaminen avoimien ja välityömarkkinoiden välillä Hankkeen pyrkimyksenä oli luoda ja testata välityömarkkinoille toimintamalli, jossa asiakkaan palveluprosessi perustuu tavoitteellisesti todelliseen palvelutarpeeseen. Hankkeessa luotaviksi tarkoitettujen monipuolisten ja asiakaslähtöisten käytäntöjen katsottiin parantavan välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja sitä kautta asiakkaiden edellytyksiä siirtyä pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena oli, että ko. palvelujen avulla mahdollisimman moni pystyisi työllistymään avoimille työmarkkinoille. Mikäli asiakkaalla ei ollut edellytyksiä siirtyä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen, asiakkaalle pyrittiin etsimään yksilöllisiin tarpeisiin sopiva muu ratkaisu. Hankkeen määrälliset tavoitteet olivat alueittain seuraavat: Kokonaistavoite hankkeen asiakasmääräksi koko hankeajalle Kuopion ja Sisä-Savon seuduille yhteensä oli 890 asiakasta, joista 660 Kuopion seudulle ja 230 Sisä-Savon seudulle. Suunniteltuna

6 6 ensimmäisenä aloitusvuonna 2008 oli asiakkaiden sisäänoton tarkoitus olla 210 asiakasta, joista Kuopion seudulle 160 ja Sisä-Savoon 50 asiakasta. Kuten edellä mainittiin, hanke pääsi aloittamaan asiakastyön vasta loppuvuodesta 2008, joten ko. vuoden asiakassisäänotto jäi niukaksi. Tarkempia tavoitteita hankkeen päättävien asiakkaiden sijoittumiselle ei vielä tuossa vaiheessa ollut, ne määriteltiin ja tarkennettiin syksyllä Vuoden 2009 kokonaistavoite oli 390 asiakasta, joista Kuopion seudulle oli tarkoitus ohjautua 300 ja Sisä-Savoon 90 asiakasta. Tavoitteet asiakkaiden sijoittumisessa oli määritelty seuraavasti: Kuopio n % Sisä-Savo n % Avoimet työmarkkinat Palkkatukityö Koulutus Jatkaa työnhakua Muu Vuoden 2010 kokonaistavoite oli 290 asiakasta, joista Kuopion seudulle 200 ja Sisä-Savoon 90 asiakasta. Tavoitteet asiakkaiden sijoittumisessa olivat seuraavat: Kuopio n % Sisä-Savo n % Avoimet työmarkkinat Palkkatukityö Koulutus Jatkaa työnhakua Muu Jatkoaikana kokonaistavoite oli 190 asiakasta, joista Kuopion seudulle 140 ja Sisä-Savoon 50 asiakasta. Tavoitteet sijoittumisen suhteen määriteltiin seuraavasti: Kuopio n % Sisä-Savo n % Avoimet työmarkkinat Palkkatukityö Koulutus Jatkaa työnhakua Muu Projektin kohderyhmä Hankkeen välittömän kohderyhmän muodostivat TE-toimistossa työttöminä olleet henkilöt, joiden työttömyys oli pitkittynyt tai oli vaarassa pitkittyä tai jotka olivat muutoin vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä täytyi olla realistinen näkymä työllistymisestä mutta he tarvitsivat työllistymispolun rakentamiseen syvennettyä palvelutarvearviota ja sen pohjalta räätälöityjä tuki-, ohjaus- ja valmentavia palveluja tai koulutuspalveluja. Lisäksi Sisä-Savossa välittömään kohderyhmään kuuluivat erityisin perustein myös työttömät, jotka kuuluivat kuntien sosiaalitoimen palvelujen piiriin. Hankkeeseen valittavien henkilöiden valinnassa painotettiin heidän mahdollisuuksiaan hyötyä hankkeesta, joka tarkoitti mm. sitä, ettei heillä tullut olla akuuttia terveys- tai päihdeongelmaa. Kohderyhmän valinta oli onnistunut, kun sitä peilataan suunnitteluvaiheen tilanteeseen. Hankkeen toiminnan edetessä ja työttömien määrän kasvaessa, hankkeen palveluista hyötyviä olisi ollut myös määritellyn kohderyhmän ulkopuolella (esimerkiksi irtisanotut ja lomautetut työntekijät).

7 7 Hankkeen toiminta kohdistui verkostoyhteistyön kautta sekä Kuopion että Sisä-Savon seuduilla suoraan tai välillisesti myös seutujen yrityksiin, kuntiin, työ- ja elinkeinohallinnon yksiköihin ja oppilaitoksiin sekä eri sosiaalisen työllistämisen toimijoihin, jotka yhdessä muodostivat hankkeen välillisen kohderyhmän. 1.3 Viissatanen osahanke (jatkossa Viissatanen) Viissatanen oli Kuopion kaupungin sosiaalityön ja tuetun työllistämisen yksikön yhteistyöhanke, jossa Kuopion TE-toimisto oli mukana omana työnään. Viissatanen liitettiin mukaan Välke -kokonaisuuteen sen yhdeksi osahankkeeksi loppuvuodesta Viissatasen toiminta-aika oli Hankkeen tarkoituksena oli ensinnäkin seuloa, aktivoida ja jatkopoluttaa vähintään 500 -päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita henkilöitä heille tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Toiseksi hankkeen tarkoituksena oli kehittää uusi yhteinen toimintamalli kohdeorganisaatioiden perustyön välineeksi. Osahankkeen ideoinnin ja suunnittelun taustalla oli huoli pitkään työttöminä olleiden henkilöiden jatkuvasti kasvavasta määrästä ja heikosta työllistymisestä Kuopiossa. Vuonna 2009 tammikesäkuussa Kuopiossa oli vähintään 500 -päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita henkilöitä (jatkossa 500-päiväläiset) ns. passiivilistalla keskimäärin 1018 henkilöä / kuukausi. Vuoden 2010 tammi-kesäkuussa vastaava luku oli 1022 henkilöä ja 2010 kesäkuussa 500- päiväläisiä oli kaikkiaan henkilöä. Joukkoon valui koko ajan uutta väkeä, eikä parannusta tilanteeseen ollut näköpiirissä. Tilannetta heikensi entisestään se, että 500-päiväläisten työllistymistä edistäviä palveluja järjestettiin pääsääntöisesti Kuopion TE-toimiston ja Kuopion kaupungin sosiaalityön jo valmiiksi niukkojen resurssien kautta. Erityisen ongelmallista oli se, että molemmissa organisaatioissa oli jo jouduttu tekemään asiakastyön priorisointia, eikä aikaa 500-päiväläisten tilanteiden selvittämiseksi juurikaan ollut. Esimerkiksi aktivointisuunnitelmia pystyttiin laatimaan vain niille, jotka olivat lähdössä kuntouttavaan työtoimintaan. Myöskään Kuopion seudun työvoiman palvelukeskuksen resurssit eivät riittäneet koko kohderyhmän palvelutarpeisiin. Perustyöstä irrallaan olevien lisäresurssien tarve oli siis suuri. Tavoitteet Viissatasessa tavoitteena oli kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien kartoittaminen ja tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin ohjaaminen. Erityinen tavoite oli löytää kohdejoukosta jatkotoimenpiteisiin ne, jotka hyötyivät välittömästi työllistymistä edistävistä palveluista ja ne, jotka tarvitsivat terveyspalveluja ennen työllistymisprosessin suunnittelua. Toimintamallin kehittämisen tavoitteena oli tarkentaa työllistymistä edistäviin palveluihin liittyviä palveluun ohjauskäytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa sekä kehittää edelleen TE-toimiston, sosiaalityön ja tuetun työllistämisen yksikön yhteistyötä. Työ edellytti keskinäistä asiakastietojen vaihtamista, kirjallinen lupa tietojen vaihtamiseen oli. Määrällisenä tavoitteena Viissatasessa oli seuloa noin 750 kohderyhmään kuuluvan henkilön tilanne. Näistä noin 20 % eli noin 150 henkilöä oli tarkoitus kutsua haastatteluun. Tavoitteena oli, että 150 haastatellusta henkilöstä noin 60 % eli 90 henkilöä saatiin eteenpäin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin (ammatillinen koulutus mukaan luettuna). Viissatasen 150 haastateltavan asiakkaan tavoite sisältyi Kuopion seudun kokonaismäärään eli 660 sisään tulevaan asiakkaaseen hankeaikana.

8 8 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 2.1 Toteutus Välke-hankkeen hallinnoinnista, kokonaisuuden koordinoinnista ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta vastasi Kuopion kaupungin talous- ja strategiayksikkö Välke-hallinto osahankkeen kautta (vuoden 2011 alusta hanke siirtyi perusturvan palvelualueelle, työllistymisen yksikön alaisuuteen). Osahankkeita toteuttivat Tukeva-työvalmennussäätiö Välke-palvelut nimikkeen alla Kuopion seudulla ja Sisä-Savon seutuyhtymä Välke-Sisä-Savo nimikkeen alla. Osahankkeiden hankeja projektipäälliköt vastasivat hankkeidensa toteutuksesta ja taloudesta. Osahankkeilla oli itsenäiset budjetit, hankkeen kokonaistavoitteiden lisäksi alueittain eritellyt tavoitteet ja toimintatavat. Itsenäisistä osahankkeista huolimatta Välke-hanke muodosti yhden ison kokonaisuuden, jollaisena sitä myös tarkasteltiin esimerkiksi rahoittajan toimesta. Sekä Välke-palveluissa että Välke-Sisä-Savossa asiakastyön lähtökohtana oli yksilöllinen palvelutarvearvio, jonka pohjalle työllistymissuunnitelma tehtiin. Asiakastyötä tehtiin hankkeessa pääpiirteittäin samoilla tavoitteilla, mutta erilaisella toimintamallilla ja toimijoiden määrällä. Välkepalveluissa hanketyötä tehtiin kuuden henkilön kokoisella tiimillä, johon kuuluivat hankepäällikön lisäksi suunnittelija, kaksi yksilövalmentajaa, psykologi ja terveydenhoitaja. Sisä-Savossa henkilöstöön kuului kolme työntekijää; kaksi yksilövalmentajaa ja projektipäällikkö. Molemmissa osahankkeissa yksilövalmentajat olivat asiakasprosessin avainhenkilöitä, jotka luotsasivat prosessia eteenpäin. Sisä-Savossa yksilövalmentajien työ oli jakaantunut alueellisesti; Tervo Vesanto ja Suonenjoki Rautalampi. He ohjasivat asiakasta toteuttamiskelpoisen suunnitelman työstämisessä ja sen toteuttamisessa. Yksilövalmentajat arvioivat asiakkaan työllistymismahdollisuuksia realistisesti sen tiedon valossa, jota heillä on työmarkkinoista ja asiakkaasta. Sisä-Savossa yksilövalmentajien tehtäväkenttä oli Välke-palvelujen vastaavaa laajempi, koska heillä ei ollut apunaan moniammatillista tiimiä, eikä suunnittelijaa hankehenkilöstössään. He tekivät työtään laajalla toimenkuvalla. Asiakastyön lähtökohta ja työllistymiseen tähdänneet tavoitteet olivat molemmilla alueilla kuitenkin samat Välke-hallinto Välke-hankkeen hallinnoinnista vastasivat hankejohtaja ja rahoitussihteeri. Välke-hallinto hallinnoi hankeresurssit ja teki kumppanuussopimukset hanketta toteuttaneiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Välke-hallinto koordinoi koko hankkeen toimintaa ja seurasi tavoitteiden toteutumista. Sen vastuulla olivat hankkeen rahavirrat eli rahoituksen hakeminen ja maksatusten hoitaminen (ELYkeskus ja kunnat), ohjausryhmä- ja johtoryhmätyöskentelyn koordinointi, hankkeen seuranta ja arviointi sekä Välke-palveluille suunnattujen, ostopalveluina hankittujen, työllistymistä tukevien palvelujen kilpailuttaminen. Välke-hallinto raportoi hankkeesta Kuopion seudun kunnille ja kaupunginhallituksille mm. työvaliokunnan ja Kuopion kaupunginhallituksen kautta. Lisäksi Välke-hallinto raportoi säännöllisesti hankkeen toiminnasta Kuopion seudun seutusuunnitelmassa. Välke-hallinnon keskeisin yhteistyökumppani oli Pohjois-Savon ELY-keskus. Yhteistyö tapahtui hallinnointiin ja maksatukseen sekä Välke-työvoimapoliittiset toimet hankkeen koulutus- ja palkkatukiasioihin kytkeytyen. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita osahankkeiden lisäksi olivat taustaorganisaatiot (mm. maksatukseen, kumppanuussopimuksiin liittyen), Kuopion seudun hankintatoimi ja työllistymisen yksikkö ostopalvelujen kilpailutuksessa ja Kevama Oy näiden palvelujen tuottajana. Lisäksi Välke-hallinto teki yhteistyötä Ideal-mainostoimiston kanssa, jonka kautta hankkeen tiedotusta hoidettiin mm. aloitusseminaarin, esitteiden ja www-sivujen muodossa.

9 Välke-Sisä-Savo Sisä-Savon yksilövalmennus aloitettiin alkuhaastattelulla. Haastattelussa sovittiin yhdessä tavoitteet ja tehtiin suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Hankeasiakkuuden kokonaistilanteen kartoitus sisälsi selvityksen asiakkaan osaamisesta ja toisaalta toiveista työllistymisnäkökulmasta. Se sisälsi myös suppean selvityksen työkyvystä sekä työelämävalmiuksien sekä elämänhallinnan taidoista. Välke-Sisä-Savon yksilövalmentajat saivat palvelutarvearviointiin sekä asiakasprosessin eteenpäin viemiseen tukea projektipäälliköltä ja tarvittaessa myös kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmältä sekä alueen muilta toimijoilta, kuten TE-toimistolta, työpajoilta, sosiaalitoimilta jne. Moniammatillisen tiimin puuttuminen Sisä-Savosta koettiin alussa haasteelliseksi, mutta ajan kuluessa tilanne muuttui. Eri toimijoiden tekemän yhteistyön syventymisen myötä alueelle syntyi oma moniammatillinen tiimi, jolla saatiin hyvää tulosta aikaan. Apua palvelutarpeen arviointiin saatiin tarvittaessa myös Välke-palvelujen psykologilta sekä terveydenhoitajalta. Yksilövalmentajien asiakastyö sai ajan kuluessa oman muotonsa. Asiakkaiden ohjaamiseen saatiin varmuus ja suunnitelmien tekemisestä tuli sujuvaa. Yksilövalmentajat keräsivät tietoa eri toimijoista ja rakensivat itselleen kattavan yhteistyöverkoston, joka tuki asiakkaiden ohjaamista tuloksellisesti eteenpäin. Näin yksilövalmennukselle löytyi toimiva ja alueelle sopiva muoto. Käytännössä yksilövalmennuksessa tavattiin asiakasta henkilökohtaisesti mahdollisimman usein. Yksityiskohtaisten, pidemmän tähtäimen ammatillisten suunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen vaativat paljon aikaa ja yhteistyötä sekä asiakkaan sitoutumista yksilövalmennusprosessiin. Ammatilliset suunnitelmat pyrittiin tekemään aina realistiselle pohjalle. On tärkeää, että suunnitelmissa otetaan huomioon riittävästi sekä asiakkaan osaamista ja kiinnostuksia että ko. työssäkäyntialueen mahdollisuudet ja työllistävyys. Suunnitelman käytännön toteuttamisesta vastasi asiakas itse yhteistyössä yksilövalmentajan kanssa. Tarvittaessa asiakasta autettiin etsimään hänen tarpeitaan vastaava työ-, koulutus-, työkokeilu, -harjoittelu tai palkkatukipaikka. Välke-Sisä-Savon yksilövalmentajat tekivät yksilövalmennuksen lisäksi työnantajayhteistyötä asiakaslähtöisesti. Työnantajille (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori) annettiin tarvittaessa tukea työllistämiseen liittyvissä asioissa, kuten lomakkeiden täyttämisessä ja ohjeiden tulkitsemisessa sekä tiedotettiin välityömarkkinoista. Yksilövalmennus sisälsi paljon konkreettista toimintaa asiakkaan asioiden eteenpäin viemiseksi, monesti yhteistyössä asiakkaan kanssa: tietojen etsimistä, hakulomakkeiden yhdessä täyttämistä, työnhakuasiakirjojen tekemistä, yhteistyössä aikavarausten tekemistä mm. terveydenhuoltoon, työnantajatapaamisten sopimista, mahdollisten ulosottovelkojen selvittämistä, erityiskoulutuspaikkojen etsimistä, asunnon etsimistä, tulo- ja menolaskelmien sekä säästösuunnitelmien tekemistä. Asiakasta autettiin tarvittaessa perehtymään työelämän pelisääntöihin ja työnhakuun sekä muihin asioihin, kuten hoitamaan aktiivisesti asioitaan toimintaympäristössä. Sisä-Savon yksilövalmennuksen tavoitteena oli ohjata hankkeen asiakkaita käyttämään jo toiminnassa olevia palvelurakenteita, jolloin palveluiden saatavuus/käytettävyys ei ollut, eikä tule olemaan sidoksissa hankkeen toimintaan. Yksilövalmentaja ohjasi, seurasi, tuki ja neuvoi asiakasta koko prosessin ajan. Yksilövalmennuksessa asiakas pystyi myös itse määrittelemään, minkälaista tukea hän tarvitsi; toiset rajasivat valmennuksen tiukasti työnhakuun liittyväksi, toiset tarvitsivat hyvin pitkälle menevää ja yksityiskohtaista ohjausta päästäkseen eteenpäin ammatillisissa suunnitelmissaan. Yksilövalmennuksessa pyrittiin siis kaikilla tavoin asiakaslähtöisyyteen, jolloin luonnollisesti myös yksilövalmennusprosessit vaihtelivat jokaisen asiakkaan kohdalla niin sisällöltään kuin kestoltaankin. Yksilövalmennuksen päätteeksi tehtiin asiakkaalle jatkosuunnitelma, johon kirjattiin myös yksilövalmennuksen aikana tehdyt toimenpiteet. Tämä oli tärkeää varsinkin silloin, kun asiakas lähti jatkamaan työnhakuaan takaisin TE-toimistoon. Kaikkien asiakkaiden suunnitelmat toimitettiin TEtoimistoon yksilövalmennuksen päätyttyä ja tiedot siirtyivät näin asiakkaiden tietoihin. Projektipäällikön toimenkuvaan kuuluivat, esimiestehtävien ja hankehallinnoinnin lisäksi, välityömarkkinoiden kehittämistyö, uusien rakenteiden ja toimijaverkostojen luominen sekä ulkoinen tie-

10 10 dottaminen hankkeesta (kunnat jne.) Projektipäällikkö teki työnantajayhteistyötä sidosryhmätyöskentelyn tasolla. Asiakasprosessissa hänen roolinsa oli prosessia tukeva. Välke-Sisä-Savon asiakasprosessi kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 1) Välke-palvelut Moniammatillinen tiimi vastasi Välke-palveluissa asiakkaiden asiakasprosessin tuloksellisesta, laadukkaasta ja tasa-arvoisesta etenemisestä hanketavoitteiden pohjalta luomiensa asiakaskriteerien mukaisesti. Tiimi kokosi ja jäsensi asiakkaan etenemisen kannalta oleelliset tiedot ja teki niiden pohjalta ehdotuksen asiakkaalle etenemissuunnitelmaksi. Tiimi seurasi asiakkaan etenemistä suunnitelman mukaan ja teki siihen tarvittaessa muutoksia. Moniammatillisen tiimin jäsenten asiantuntijuus hyödynnettiin tehokkaiden ja oikeaan osuvien ratkaisujen löytämiseksi asiakkaiden työllistymisen ja kouluttautumisen tueksi. Yksilövalmennuksessa kartoitettiin yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan vahvuudet ja osaaminen sekä työllistymisen mahdolliset haasteet. Oleellista yksilövalmennuksessa oli asiakkaan osaamisen tarkentaminen ja näkyväksi tekeminen suhteessa tavoitteeseen. Ura- ja palveluohjauksen sekä yksilövalmennuksen keinoin autettiin asiakasta löytämään omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet sekä kehittämisalueet. Asiakkaan elämäntilannetta realisoitiin prosessinomaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Prosessin aikana kartoitettiin koulutus- ja/tai työvaihtoehtoja asiakkaan kanssa sekä opastettiin asiakasta monipuoliseen ja nykyaikaiseen työnhakuun. Psykologi vastasi asiakkaiden psyykkisen terveyden sekä psyykkisten voimavarojen ja toimintakyvyn arvioinnista mukaan lukien kognitiivisen kokonaissuoriutumisen sekä neurologiset erityisvaikeudet. Arviointi oli voimavarakeskeistä ja asiakkaan työllistymisen esteiden merkittävyyttä jäsentävää. Psykologi vastasi asiakkaiden ohjauksesta jatkoselvittelyihin ja muihin palveluihin. Hankeaikana psykologi vastasi sovitusti asiakkaan psyykkisestä tukemisesta prosessissa etenemisen onnistumiseksi. Välineinä olivat alkuhaastattelun lisäksi tarkentava syvähaastattelu, ohjauskeskustelu ja psykologin tutkimus. Asiakasohjauksessa käytettiin asiakkaan tilanteen mukaan lähetteitä, lausuntoja ja yhteisneuvotteluja eri tahojen kanssa. Lisäksi psykologi konsultoi asiakasasioissa yhteistyötahoja. Terveydenhoitaja toimi tiimissä terveydenhuollon asiantuntijana. Hän vastasi asiakkaille tehdystä terveystarkastuksesta ja toimintakyvyn kartoittamisesta sekä niihin liittyvien voimavarojen ja haasteiden selvittämisestä. Tarkastuksen pohjalta terveydenhoitaja antoi fyysisen terveyden ja toimintakyvyn näkökulmasta suosituksen moniammatilliselle tiimille asiakkaan työllistymisen jatkosuunnitelmaksi. Terveydenhoitaja kävi tarvittaessa asiakkaan kanssa myös keskustelua terveellisistä elämäntavoista sekä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä että edistämisestä. Lisäksi hän tuki, motivoi ja ohjasi asiakasta niiden toteutumisessa koko hankeasiakkuuden ajan. Välke-palvelujen suunnittelija rakensi ja ylläpiti työnantajayhteyksiä. Hän kartoitti avoimia työtehtäviä julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta ja kokosi niistä työ- tai harjoittelupaikkoja. Työnantajakontaktit suunnittelija valikoi toimialoittain ensisijaisesti seudullisen työmarkkinatilanteen kehityksen mukaisesti ja osin myös hankkeen asiakkaiden tavoitteiden mukaan. Avoimet työ- ja harjoittelupaikat välittyivät suunnittelijan kautta sekä hankehenkilöstön käyttöön että suoraan asiakkaille, joita ohjattiin yhteydenottoon ko. työnantajiin. Tarvittaessa suunnittelija toimi, asiakkaiden valtuutuksesta, tietojen välittäjänä ja yhteen sovittajana asiakkaiden ja työnantajien neuvottelutilanteissa. Suunnittelija myös opasti ja neuvoi työnantajia tuetun työllistämisen hallinnollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. Työnantajat saivat suunnittelijan välittämänä kokonaisvaltaisen tietopaketin, joka rakentui koko Välke-palvelujen henkilöstön asiantuntemuksesta, hankkeen asiakkaiden potentiaalista vastata työntekijöinä työnantajien työvoimatarpeisiin sekä tukimahdollisuuksista työ- ja harjoittelusuhteisiin. Osa suunnittelijan työnantajayhteistyöstä oli tietojen vaihtoa kuntien elinkeinopalve-

11 11 lujen, TE-hallinnon neuvojien sekä yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa. Välke-palvelujen asiakasprosessi kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 2.) Viissatanen Viissatanen organisoitiin yhdeksi Välke-hankkeen osahankkeeksi ajalle Sillä oli oma toimintamallinsa, johon kuului kaksi työvoimaneuvojan ja sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan muodostamaa työparia. He seuloivat 1138 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä sosiaalityön ja te-toimiston asiakaslistoilta apunaan molempien organisaatioiden tietojärjestelmien tiedot. Alustavan palvelutarvearvion pohjalta henkilöt kutsuttiin haastatteluun, mikäli heidän katsottiin tulevan autetuksi työllistymistä edistävillä palveluilla. Jos näin ei ollut, se tarkoitti prosessivastuun siirtymistä joko sosiaali- tai te-toimistoon. Osa asiakkaista saattoi jo olla jossain työllistymistä edistävässä toimenpiteessä tai aloittamassa koulutusta ja/tai työtä. Kaikki seulotut henkilöt, ja perustelut sille, miksi osaa ei kutsuttu haastatteluun, kirjattiin sekä Effica- että URA järjestelmiin. Asiakkaan tietoja käytiin läpi sekä Effica:sta että URA:sta. Läheskään kaikille kohderyhmään kuuluville, joille hankkeen palvelut olisivat olleet tarpeen, ja jotka hankkeeseen olisi nimenomaan haluttu, ei kutsua voitu lähettää hankeajan rajallisuuden (8kk) takia. Asiakkaan tiedoissa kiinnitettiin huomiota perusasioiden (työkokemus, koulutus jne.) lisäksi muun muassa siihen, milloin asiakas oli viimeksi asioinut TE- tai sosiaalitoimistossa, oliko hänellä ajantasainen suunnitelma, oliko asiakas toimenpiteessä tai niin sanotusti prosessissa TE- tai sosiaalitoimistossa. Lisäksi huomiota kiinnitettiin asiakkaan työ- ja toimintakykyyn, terveydentilaan, terveydentilan selvityksiin ja mahdolliseen sairausloman tarpeeseen, akuuttiin päihdeongelmaan, työvoiman palvelukeskuksen (jatkossa typ) asiakkuuteen, työttömyyden kestoon, ja joidenkin asiakkaiden osalta velkajärjestely- ja ulosottoselvittelyihin. Kutsuttaviksi asiakkaiksi valittiin ensisijaisesti niitä, joiden kohdalla ei ollut pitkään aikaan tapahtunut mitään aktivoitumista / aktivoimista ja, joilla oli vanhentunut suunnitelma tai suunnitelma puuttui kokonaan. Erityisesti hankkeen loppuvaiheessa kutsuttujen yksi painopiste oli lapsiperheyksikön pitkäaikaisasiakkaiden työmarkkinavalmiuksien selvittäminen. Kutsut/aikavaraus lähetettiin postitse kirjeenä. Aikaa tapaamisiin varattiin puolitoista tuntia, käytännössä tapaamiset olivat noin 45 min 1,5 h. Ensimmäisellä tapaamisella asiakkaalle kerrottiin haastattelukutsun tavoitteena olevan realistisen aktivointi-/työllistymissuunnitelman yhdessä laatiminen ja sen johdonmukainen toteuttaminen tai työllistymistä rajoittavien esteiden selvittäminen. Pyrkimyksenä oli saada kunkin asiakkaan tilanteeseen tarkoituksenmukainen ratkaisu. URA:sta ja Effica:sta saatiin, aiemmin edellä mainittuja, tietoja, joiden pohjalta päästiin työstämään jatkosuunnitelmia edistäviä toimenpiteitä. Asiakkaita tavattiin keskimäärin yhdestä neljään kertaan, riippuen siitä, miten nopeasti toteuttamiskelpoinen suunnitelma saatiin aikaiseksi. Suunnitelman toteutumista seurattiin aktiivisesti yhteydenotoilla asiakkaaseen puhelimitse, sähköpostilla ja tarvittaessa tapaamisilla. Yhteydenottoja oli tarpeen mukaan myös TE- ja sosiaalitoimistoon, terveydenhuoltoon, työnantajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin, kuten Tukeva-työvalmennussäätiöön, Kevama Oy:n ym. Viissatasen toimintamalli on liitteenä (liite 4). 2.2 Yhteistyö Alueelliset ja taustaorganisaatioiden väliset erot huomioiden Välke-Sisä-Savon, -hallinnon ja palveluiden välinen yhteistyö toimi suhteellisen hyvin. Hankejohtajan ja osahankkeiden päälliköiden muodostama johtoryhmä kokoontui säännöllisesti, kahden viikon välein, hankkeen aikana ja käsitteli ajankohtaisia hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita. Hankkeen hallinnointiin liittyvät tehtävät edellyttivät osahankkeiden välistä yhteistyötä. Muun muassa hankkeen seurantatietojen, väli- ja loppuraporttien sekä ohjausryhmässä käsiteltyjen asioiden valmistelu ja toteuttaminen edellyttivät

12 12 sekä välillistä että välitöntä yhteistyötä osahankkeiden kesken. Lisäksi asiakastyöhön liittyvää yhteistyötä tehtiin Välke-palvelujen ja Sisä-Savon välillä. Varsinkin Sisä-Savon yksilövalmentajat tekivät tarvittaessa yhteistyötä Välke-palvelujen terveydenhoitajan, psykologin ja suunnittelijan kanssa. Asiakastyöhön liittyvän yhteistyön määrää osahankkeiden välillä pyrittiin myös lisäämään ja laajentamaan, varsinkin kun tarve siihen tuli esille hankkeen väliarvioinnissa. Yhteistyötä ja toimintaa kehitettiin koko hankkeen henkilöstön toimesta kehittämispäivinä (tai puolikkaina), joita pidettiin neljä kertaa hankeaikana. Varsinkin kahdessa viimeisimmässä keskityttiin osahankkeiden välisen yhteistyön lisäämiseen ja kehittämiseen. Osahankkeet pitivät myös omia kehittämispäiviään koko henkilöstöä koskeneiden päivien lisäksi. Välke-hankkeessa palvelujen tuottamistapoja kehitettiin kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä ja kumppanuutta kehittämällä. Välke-hankkeen kiinteä yhteistyökumppani oli TE-toimisto, josta asiakkaat ohjattiin hankkeeseen. Kokemukset yhteistyöstä hankkeen ja TE-toimiston välillä olivat pääasiassa myönteisiä. Sen koettiin parantuneen hankkeen edetessä. Niin Sisä-Savon kuin Kuopionkin seuduilla yhteistyötä kehitettiin pitämällä yhteisiä palavereja ja useita hanke-infoja TE-toimistojen henkilöstölle Suonenjoella, Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Välke-hanketta ympäröineessä kumppanuusverkostossa niin Sisä-Savon kuin Kuopionkin seudulla oli sekä tarvetta että halukkuutta yhteistyöhön hankkeen kanssa. Yhteistyö koettiin myönteisenä asiana osapuolten keskuudessa. Se ilmensi osaltaan yhteistyön tarvetta mutta myös yhteisesti jaettua ajatusta siitä, että teimme yhdessä työtä yhteisten asiakkaiden kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä hankkeessa ei tehty Välke-Sisä-Savon yhteistyö Kuopion TE-toimiston Suonenjoen toimipisteen kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä. Hankkeella oli nimetty yhteyshenkilö TE- toimistossa ja lisäksi yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös muiden toimiston virkailijoiden kanssa. Hankkeen henkilöstö osallistui TE- toimiston aamupalavereihin, esitteli hanketta ja sen tuloksia sekä mietti keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. TE-toimiston kanssa tehtiin tuloksekasta yhteistyötä ja ohjattiin asiakkaita elämässä eteenpäin. TE-toimisto otti hankkeen palvelut ikään kuin työkaluiksi omaan työkalupakkiinsa. Välke-Sisä-Savossa tehtiin yhteistyötä TE-toimiston ammatinvalintapsykologin kanssa monella tavalla. Jos yksilövalmentaja katsoi asiakkaan hyötyvän ammatinvalintapsykologin palveluista, suunniteltiin käynti osaksi yksilövalmennusprosessia. Tällöin yksilövalmentaja oli kiinteästi yhteydessä esim. puhelimitse ammatinvalintapsykologiin ennen kuin asiakas meni tapaamiseen, ja kertoi, mihin asioihin juuri tämän asiakkaan kohdalla haetaan ratkaisua ja tukea. Tapaamisen jälkeen yksilövalmentaja keskusteli sekä ammatinvalinnanpsykologin että asiakkaan kanssa tapaamisen tuloksista. Samoin, jos asiakkaan jatkosuunnitelmiin sisältyi ammatinvalintapsykologin palvelut, hän siirtyi saattaen vaihtaen tämän asiakkaaksi. Mielenterveyspalvelujen kanssa yhteistyötä tehtiin molempiin suuntiin siten, että hankkeen asiakkaita ohjattiin mielenterveyspalvelujen pariin, mutta myös mielenterveystoimistosta ohjattiin työttömiä henkilöitä hankkeen palveluihin. Työnantajayhteistyötä tehtiin Välke-Sisä-Savossa asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoitti sitä, että pääasiassa kontaktoitiin sellaisia työnantajia, joihin hankkeen asiakkaat olivat halukkaita työllistymään. Työnantajayhteistyöhön liittyi kiinteä yhteistyö alueen elinkeinoasiamiesten ja yrityspalvelupäällikön kanssa. Yksilövalmentajat tiedottivat elinkeinoasiamiehille tarjolla olevasta työvoimasta hankkeessa ja elinkeinoasiamiehet vastaavasti vapaista työpaikoista yksilövalmentajille. Lisäksi tiivis yhteistyö elinkeinoasiamiesten kanssa tuotti alueelle Välke-Sisä-Savo- hankkeen asiakkaiden perustamia uusia yrityksiä. Kynnys yhteistyölle oli matala, kun sekä elinkeinoasiamiesten että yksilövalmentajien työpisteet sijaitsivat usein hyvin lähellä toisiaan.

13 13 Yhdessä Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta -hankkeen kanssa Välke-Sisä-Savo kokosi yhteen ideointiryhmän: Sisä-Savon työnantajayhteistyö ja tiedottaminen. Ryhmä kokoontui viisi kertaa kevään 2011 aikana. Viimeisen kerran ryhmä kokoontui yhdessä työllisyysverkoston kanssa. Näin päästiin yhdessä miettimään sitä, mitä nämä ryhmät voivat yhdessä saada tulevaisuudessa aikaan ja kuinka yhteistyötä voidaan syventää tulevina vuosina. Ideointiryhmään osallistuivat yrittäjien, sosiaalitoimen, TE-toimiston sekä työpajan edustajat. Lisäksi ryhmään osallistuivat alueen elinkeinoasiamiehet sekä Välke-Sisä-Savon projektipäällikkö. Ryhmässä saatiin paljon tietoa siitä, mitä yrittäjät odottavat välityömarkkinatoimijoilta sekä työttömiltä työnhakijoilta. Yrittäjille jaettiin myös tietoa välityömarkkinatoimijoista. Seudun kuntien ja kolmannen sektorin sekä alueen muiden toimijoiden kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä. Yhteistyötä tehtiin useiden tahojen kanssa mm. kuntien nuorten pajojen ja työpajojen kanssa sekä yrittäjäjärjestöjen, muiden yhdistysten että alueella toimivien hankkeiden kanssa. Pajojen kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena tehtiin työnantajille suunnattu selkeä, esimerkkejä sisältänyt, infopaketti olemassa olevista työllistämiseen tarkoitetuista tuista (löytyy työpajojen internetsivuilta). Infopaketti tullaan jakamaan kaikille yrittäjille Sisä-Savon alueelle ja se tulee jäämään myös alueen työllisyystoimijoiden käyttöön. Infopaketin päivitys-, kopiointi- ja jakovastuu jää alueen työpajoille. Sisä-Savossa järjestettiin kolme koulutusta yhteistyössä Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta -hankkeen kanssa alueen työllistämistoimijoille. Koulutukset olivat Päihdekuntoutuja ja päihteidenkäyttäjä työllistymispalveluissa, Työturvallisuus työllistymispalveluita tuottavassa organisaatiossa ja Uhka- ja vaaratilanteet työllistymispalveluiden asiakastyössä. Koulutukset järjestettiin alueen työllisyystoimijoiden toiveesta, jotka myös järjestivät yhteistyössä yrittäjien, elinkeinoasiamiesten ja Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta -hankkeen kanssa Valmennuspäivän Sisä- Savon työnhakijoille ja heitä ohjaaville työntekijöille. Valmennuspäivä osoittautui antoisaksi niin työnhakijoille kuin työllisyystoimijoillekin. Yhteisen asiakkuuden ympärille on rakentunut Sisä-Savon jokaisessa kunnassa myös lakisääteinen, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Näihin kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmiin Välke- Sisä-Savon yksilövalmentajat osallistuivat yhdessä asiakkaiden kanssa. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän avustuksella asiakkaiden asioita vietiin kootusti eteenpäin ja suhteellisen nopealla aikataululla. TE-toimisto oli aktiivisesti mukana hankkeen ja työllisyystoimijoiden välisessä yhteistyössä. Sen seurauksena siitä tuli läheinen yhteistyökumppani kaikille alueen työllisyystoimijoille. Yhteistyön tarkempi kuvaus liitteessä (Liite 1) Välke-palvelujen yhteistyö Välke-palveluissa tehtiin kiinteää yhteistyötä niin Kuopion kuin Siilinjärvenkin TE-toimistojen kanssa. TE-toimistojen henkilöstön aamutunneilla käytiin kertomassa alkuvaiheessa hankkeen tavoitteista ja toiminnasta sekä asiakasohjauksesta. Jatkossa käynneillä vahvistettiin yhteistyötä ja tarkennettiin käytäntöjä, hankkeen loppuvaiheessa painotus aamutunneilla siirtyi tuloksista kertomiseen. Myös Maaningalla vierailtiin kertomassa hankkeesta ja pidettiin samalla asiakasinfotilaisuus (elokuussa 2010). Asiakkaille tarkoitettuja ryhmäinfotilaisuuksia pidettiin säännöllisesti Kuopiossa ja Siilinjärvellä, Kuopiossa pidettiin myös erillinen nuorille työnhakijoille tarkoitettu infotilaisuus. Sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä Välke-palveluilla oli TE-toimistoissa oma hankkeen yhteyshenkilö. Näiden yhteyshenkilöiden kanssa pidettiin useita kertoja vuodessa yhteisneuvotteluja (ns. rukkanen), jossa oli mukana lisäksi Kuopion seudun työvoiman palvelukeskuksen edustaja. Tapaamisissa keskityttiin yhteistyön sujuvuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin. Kuopion TE-toimiston yhteyshenkilö osallistui myös hankkeen ohjaavan koulutuksen opiskelijavalintatilaisuuksiin. Tiedonvälityk-

14 14 sen sujuvuutta hankkeen ja TE-toimiston välillä lisättiin myös Välkkeen suunnittelijan toimesta hankkeen loppupuolella, kun hän tapasi viikoittain Kuopion TE-toimiston yhteyshenkilön asiakastiedon ja ajankohtaisten kuulumisten välittämiseksi. Välke-palvelujen psykologi osallistui Kuopion TE-toimiston työelämävalmuksien parantamisen linjan ja osaamisen kehittämisen linjan linjapalavereihin sekä Siilinjärven TE-toimiston toimintaalueen, ammatillisen kuntoutuksen linjan työntekijöiden neuvottelupäivään. Näiden tapaamisten keskiössä olivat asiakkaiden ohjaukseen ja ammatilliseen etenemiseen liittyneet hankkeessa tehdyt huomiot ja niistä tehdyt johtopäätökset sekä asiakkaiden etenemisten jatkosuunnittelut. Kuopion TE-toimistossa järjestettiin myös Välke-palveluiden ideoimana yhteisneuvottelu neuropsykologin kanssa tutkimuksista saatavan hyödyn maksimoimiseksi asiakkaiden työllistymisen edistämisessä. Yksittäisten asiakkaiden asioissa oltiin puhelinyhteydessä sekä vastuuvirkailijoihin että ammatinvalintapsykologeihin tarpeen mukaan. Puhelinneuvottelut olivat määrällisesti eniten käytetty yhteistyön tapa yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Sähköpostia käytettiin yhteydenottopyyntöjä varten. Asiakkaiden siirtoneuvotteluihin (ns. saattaen vaihto) osallistuttiin jokseenkin aina erityisesti asiakkaan siirtyessä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaaksi. Lisäksi Välke-palveluista osallistuttiin asiakasneuvotteluihin TE-toimistoissa, mikäli asiakkaan tilanne oli erityisen monimutkainen, tarvittiin verkostoyhteistyötä tai suullista tiedottamista pidettiin toimivimpana vaihtoehtona asiakkaan työllistymiseen liittyvän suunnittelun etenemiseksi. TE-toimistossa Välke-palvelujen toimintamuodot koettiin erittäin hyvinä. Esimerkkeinä tästä mainittiin niin sanottu rukkanen -työryhmä, hankehenkilöstön osallistumiset TE-toimiston henkilöstön aamutunneille sekä TE-toimiston yhteyshenkilön ja Välke-palvelujen suunnittelijan viikkotapaamiset. Tehdystä yhteistyöstä tuli kokemus, että myös asiakas hyötyi siitä. Kuopion seudun työvoiman palvelukeskukseen tehtiin yhteistyötä asiakasohjaukseen liittyen asiakastietoja siirrettäessä ja siirtoneuvotteluilla asiakkaan tarpeen mukaan. Hankkeen ohjaavan koulutuksen tarjonneen Savon ammatti- ja aikuisopiston opettajien kanssa Välke-palvelut teki säännönmukaisesti yhteistyötä opiskelijoiden valintaneuvottelussa, koulutuksen aikaisessa välitapaamisessa, jossa tavattiin myös opiskelijat ryhmänä, sekä koulutuksen yhteenvetoneuvottelussa. Ensisijaisesti yhteistyötä tekivät yksilövalmentajat, tarvittaessa myös psykologi ja terveydenhoitaja. Lisäksi koulutuksen aikana opettajat konsultoivat moniammatillista tiimiä asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisiä neuvotteluja käytiin opettajan tai opettajan ja asiakkaan kanssa koulutuksen aikana ilmenneisiin asiakkaan fyysiseen / psyykkiseen terveyteen tai toimintakykyyn, oppimisvalmiuksiin / opiskelun sujumiseen, elämäntilanteeseen tai elämänhallintaan liittyen. Yhteistyössä painotettiin mahdollisimman varhaista puuttumista kuitenkin asiakkaan prosessointia ja työrauhaa kunnioittaen. Koulutuksen aikana käytettiin tarvittaessa tiimin työntekijöiden palveluja asiakkaiden oppimisen edellytysten jäsentämiseksi, psyykkistä toimintakykyä tukevan ohjauksen saamiseksi tai fyysiseen terveyteen ja työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa asiakkaita ohjattiin koulutuksen aikana perusterveydenhuoltoon tai muihin palveluihin. Kokonaisuutena kiinteän yhteistyön ja moniammatillisen tiimin tuen koettiin tukevan asiakkaiden opiskelun onnistumista. Yhteistyötä tehtiin myös muissa ohjaavissa koulutuksissa olevien hankkeen asiakkaiden asioissa (mm. Oppimisvalmiuksia kehittämällä uudelle uralle- sekä Tunnista osaamisesi -ohjaava koulutus) Työhön ja koulutukseen siirtymistä tukevan palvelun (Kevama Oy) valmentajan kanssa pidettiin kunkin valmennettavan kohdalla alkuneuvottelu, johon asiakkaan lisäksi osallistuivat Kevaman

15 15 työhönvalmentaja sekä asiakastiimistä se työntekijä, jonka ammattiosaaminen parhaiten vastasi välitettävän tiedon tarpeeseen. Alkuneuvottelussa sovittiin yhteisesti valmennuksen tavoitteet ja ne kirjattiin ylös. Ensisijaisesti neuvotteluista vastasivat yksilövalmentajat, muista työntekijöistä lähinnä psykologi. Valmennuksen päätösneuvottelussa verrattiin tulosta tavoitteisiin ja käytiin läpi työhönvalmentajan mahdolliset jatkosuositukset. Tarvittaessa valmennuksen aikana järjestettiin konsultoiva välineuvottelu, jos valmennuksessa oli tullut esille jatkosuunnitelmaan merkittävästi vaikuttaneita asioita. Kevaman työhönvalmentajat konsultoivat moniammatillista tiimiä valmennuksen aikana tarpeen mukaan. Kevaman työhönvalmentajat pitivät Välke-palvelujen kanssa tehdyn yhteistyön etuina asiakkaiden hyvää valmiutta valmennukseen, valmennustavoitteiden selkeyttä, riittäviä pohjatietoja, työntekijöiden hyvää asiakastuntemusta ja konsultaatiomadollisuutta. Hankkeen työntekijöiden asiantuntijuutta olisi työhönvalmentajien näkemyksen mukaan ollut syytä hyödyntää vieläkin enemmän. Työhönvalmentajat kokivat asiakkaiden työhönvalmennuksen Kevamalla olleen toimiva osa asiakkaan hankkeessa aloittamalle kokonaisprosessille. Työhönvalmentajat kokivat yhteistyön kehittyneen hankeaikana vuorovaikutteiseksi, työtä tukevaksi, jopa työnohjaukselliseksi. Asiakasyhteistyö Tukeva-työvalmennussäätiön kanssa painottui erityisesti ohjaamiseen Starttija Etsivä- pajoille. Pajojen työntekijät kävivät esittelemässä pajojen toimintaa yksittäisille asiakkaille, ja asiakkaat siirtyivät pajoille yleensä saattaen vaihtamalla. Tukevalla olevien Välkkeestä tulleiden palkkatukiasiakkaiden ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä saattoivat Tukevan työntekijät konsultoida hankkeen tiimiä. Lisäksi tehtiin pilotointina palvelutarvearvio muutamalle Tukevan palkkatukiasiakkaalle, ja suositukset käytiin läpi yhteisessä neuvottelussa. Asiakasohjaukseen liittyen oltiin yhteydessä perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon tilanteissa, joissa asiakkaan terveyteen ja työkykyyn liittyvien asioiden hoidon onnistuminen sitä edellytti. Joidenkin asiakkaiden kohdalla oltiin mukana vastaanotolla tai yhteenvetoneuvottelussa terveyskeskuksessa, mielenterveysneuvolassa tai KYS:n poliklinikalla. Terveystilastoja liitteessä (liite 3). Yhteistyö päihdepalvelusäätiön kanssa käsitti aikojen varaamista asiakkaille ja tarvittavien tietojen vaihtamista asiakkaiden tilanteista (yhteisymmärryksessä asiakkaan itsensä kanssa). Muita yhteistyökumppaneita yksittäisissä asiakastilanteissa olivat seurakunta, kehitysvammahuollon erityisneuvola, KELA, Helmi-hanke, Atte-hanke, Opin Ovi hanke ja Oili-hanke. Ryhmävalmennukseen liittyen yhteistyössä tehtiin kansalaisopiston, Opin Ovi hankkeen ja henkilöstövuokrausfirmojen kanssa. Työnantajayhteistyötä tehtiin Välke-palveluissa lähtökohtaisesti sekä asiakas- että työnantajalähtöisesti suunnittelijan toimesta. Perustana työnantajayhteistyölle oli henkilöasiakkaiden kanssa tehty moniammatillinen asiakastyö Välke-palveluissa. Työnantajien kiinnostusta yhteistyöhön hankkeen kanssa lisäsi ajantasainen tieto asiakkaista ja erityisesti kunkin työantajalle esitellyn, työtä hakevan asiakkaan, yksilöllinen ohjaaminen. Työnantajien yhteistyövalmiutta vahvisti erityisesti asiantuntijatieto asiakkaan työmotivaatiosta sekä halusta ja kyvystä oppia uutta. Työnantajille tärkeä tieto oli se, että hankkeesta tuleva työntekijäehdokas tunnettiin ennakolta moniammatillisen tiimin toimesta. Se antoi työnantajalle varmuutta lähteä mukaan neuvottelemaan mahdollisesta työpaikasta. Suunnittelija teki yhteistyötä työnantajien kanssa pääasiassa Kuopion seudulla toimivien julkisten ja yksityisten työnantajien parissa. Tietoa työnantajista haettiin erilaisista luetteloista, rekistereistä, nettisivuilta, talousuutisista, lehti-ilmoituksista ja muiden työmarkkinatoimijoiden tarjoamista tiedoista. Yhteistyöhön valikoitui työnantajia muun muassa sen pohjalta, minkä suuntaista kehitystä heidän organisaatioidensa avaintoiminnoissa oli tapahtunut ja minkälaisiksi tärkeimmät lähiajan tar-

16 16 peet arvioitiin. Työnantajayhteyksissä huomioitiin myös toimialakohtaiset seudullisen työmarkkinatilanteen muutokset. Kontaktoinnin jälkeen työnantajista valikoituivat tiiviimpään yhteistyöhön ne, jotka kiinnostuivat Välke-palvelujen tarjoamasta mahdollisuudesta löytää työnantajan tarvitsema työntekijä välittömästi, tai ne, jotka voisivat hyödyntää hankkeen tarjoamia palveluja myöhemmin lähitulevaisuudessa. Suunnittelija tapasi kiinnostusta osoittaneet työnantajat. Tapaamissa tarkennettiin mahdollisten työtehtävien sisältöjä ja tarvittavien työntekijöiden osaamisvaatimuksia. Tapaamissa päätettiin myös tarkemmat aikataulut ja se, millainen työpaikka oli kysymyksessä (työ- tai harjoittelupaikka). Tilanteen mukaan suunnittelija esitteli työnantajille hankkeen asiakkaista 2-4 henkilöä, jotka oli todettu työnantajan tarpeisiin sopiviksi. Lisäksi tapaamisissa annettiin ohjeistusta työnantajille TEhallinnon työllistämisen tukitoimenpiteistä ja niiden käytöstä. Tiedot työtehtävistä yhteystietoineen suunnittelija välitti yksilövalmentajille ja edelleen hankkeen asiakkaille. Tarvittaessa suunnittelija oli mukana työnantajan ja asiakkaan tapaamisissa, jossa kartoitettiin työllistymisen mahdollisuuksia. Työsopimuksia tehneisiin työnantajiin oltiin hankkeen toimesta yhteydessä vähintään kerran sopimuskauden aikana. Yhteydenotoissa keskeisiä asioita olivat molemminpuoliset palautteet ja tilannearviot hankkeen asiakkaiden suoriutumisesta tehtävissään sekä mahdolliset jatkot työsopimuksiin. Työnantajilla oli samalla mahdollisuus antaa muutoinkin palautetta hankkeen tarjoamista palveluista. Välke-palveluissa toteutettiin kokeiluna, yhden työnantajan kanssa, työsuhteen koeajan kestänyt konsultointi, johon osallistuivat työnantajan edustaja, oppisopimustyöntekijä (hankkeen asiakas) sekä Välke-palvelujen moniammatillinen tiimi. Yhteisiä konsultaatiotapaamisia oli neljä ja niissä käsiteltiin sekä työntekijän että työnantajan esille ottamia kysymyksiä. Kokeilu osoitti, että palkkatukityösuhteeseen yhdistetty määräaikainen asiantuntijakonsultaatio oli erittäin hyödyllinen ristiriitatilanteiden ehkäisijänä ja työsopimusosapuolten yhteistyön vahvistajana. Työnantajien ja välityömarkkinatoimijoiden välistä kumppanuutta kehitettiin muun muassa osallistumalla työnantajayhteistyötä suunnitelleen työryhmän toimintaan. Välke-palvelut oli mukana työryhmän perustamisessa välittämällä koollekutsujalle (Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta-hanke) yhteystiedot työnantajista, joiden kanssa hanke oli neuvotellut mahdollisesta työryhmäosallistumisesta. Työryhmään tuli lopulta alueen välityömarkkinatoimijoiden lisäksi edustajat neljästä yrityksestä. Työnantajien edustajien ehdotuksesta työryhmän pääteemaksi sovittiin tiedotussuunnitelman laatiminen työllistymisen tukitoimista ja Kuopion alueen välityömarkkinatoimijoista. Osa työnantajayhteistyöstä oli tietojen vaihtoa kuntien elinkeinopalvelujen, työ- ja elinkeinohallinnon neuvojien sekä yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa. Yritysneuvojien ja elinkeinoasiamiesten kautta työnantajille välittyi tietoa Välke-palvelusta ja tuetun työllistämisen mahdollisuuksista. Samalla Välke-palvelu sai paikallista ja toimialakohtaista tilannetietoa työnantajien työvoimatarpeen muutoksista Viissatasen yhteistyö Viissatasen yhteistyö muiden Välkkeen osahankkeiden kanssa oli vähäistä. Yhteistyö keskittyi lähinnä hankkeen hallintoon liittyviin asioihin. Asiakastyössä Viissatasen tärkeimpiä yhteistyötahoja olivat muun muassa TE-toimisto, sosiaalitoimisto, Kuopion seudun työvoiman palvelukeskus, Kevama Oy, Tukeva-työvalmennussäätiö, työkunnon tutkimuslaitokset ja terveysviranomaiset. Yhteistyö myös yksityisten työnantajien ja Kys:n kanssa todettiin välttämättömäksi kyseisen kohderyhmän työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työ- ja toimintakunnon selkeyttämiseksi. Hankkeen aikana tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa saatiin luotua hyvä yhteistyöverkosto.

17 17 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Välke-hankkeessa tehtiin säännöllisesti ulkoista tiedottamista erityisesti hankkeen kohderyhmän ja TE-toimistojen suuntaan pääasiassa infotilaisuuksilla ja esitteillä. Hankkeelle tehtiin tiedotussuunnitelma ja hanke sai myös omat www-sivunsa keväällä Nettisivut suunniteltiin alusta lähtien tarjoamaan asiasta kiinnostuneille vain perus- ja yhteystiedot hankkeesta. Sivuja päivitettiin tarvittaessa mutta niiden roolia ei ryhdytty korostamaan suunniteltua enempää. Tärkeämmässä asemassa tiedottamisen suhteen pidettiin kasvokkaista hankkeesta tiedottamista infojen muodossa ja jaettavia hanke-esitteitä. Hanke alkuun järjestettiin Välke-seminaari marraskuussa 2008, joka sai palstatilaa Savon Sanomissa ja myös ohjelma-aikaa YLE:lta. Päätösseminaari pidettiin Hotelli IsoValkeisella. Keväällä 2009 Välke-palvelut ja hallinto järjestivät Kuopion toimitiloissa avoimien ovien iltapäivän, jonne kutsuttiin mm. yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä tutustumaan hankkeeseen. Esillä oli myös Välke-Sisä-Savo. Samassa yhteydessä YLE teki haastattelun Välke-hankkeesta, joka tuli ulos samana päivänä Radio Suomen maakuntakanavalla. Välke-hankkeesta tehtiin hankeaikana myös muutamia lehtijuttuja niin Sisä-Savon kuin Kuopionkin seuduilla. Hankkeesta kirjoitettiin mm. Sisä-Savo paikallislehdessä, Kuopion Kaupunkilehdessä, Savon Sanomissa sekä Sosiaali- ja kuntatalouslehdessä. Aktiivisemman alkuvaiheen jälkeen ulkoinen tiedottaminen hankkeesta oli vähäisempää. Hankkeessa keskityttiin enemmän tärkeimpien yhteistyötahojen ajan tasalla pitämiseen ja sitä kautta hankkeen asiakas- sekä yhteistyön sujuvuuteen. Välke-Sisä-Savo piti oman alueensa toimijat ja kunnat ajan tasalla hankkeen tilanteesta koko ajan. Sidosryhmiä tiedotettiin aktiivisesti, esimerkiksi kuntatiedotteisiin tehtiin pieniä hanke-esittelyjä. Hanke osallistui erilaisiin tilaisuuksiin ja esitteli niissä toimintaansa, esimerkiksi Seutuyhtymän Sissi-isku -tapahtumassa. Kentällä liikkuessaan henkilöstö esitteli tarvittaessa hanketta. Kuopion seudun kunnat saivat säännöllisesti tietoa hankkeen tilanteesta ohjausryhmän kokouksissa, joissa kuntien edustajat olivat mukana (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula). Lisäksi kunnat saivat tietoa hankkeen etenemisestä molempien väliraporttien ilmestymisen jälkeen (2009 ja 2011) Kuopion alueen työvaliokunnan kokouksissa, joissa hankejohtaja kävi kertomassa hankkeesta. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin säännöllisesti myös Kuopion seudun seutusuunnitelmassa, johon hankkeen tavoitteiden toteutumista päivitettiin kolmesti vuodessa hankkeen toiminnan aikana. Kuntoutussäätiön tekemässä väliarvioinnissa (kesä 2010) todettiin Välke-hankkeen onnistuneen ulkoisessa tiedottamisessaan suhteellisen hyvin. Usein juuri tiedottaminen koetaan hanketyössä haastavimmaksi osa-alueeksi. Hanke onnistui tiedottamisessaan varsinkin kohderyhmän ja TEtoimistojen osalta, joissa hanke tunnettiin hyvin. Enemmän tiedottamista olisi saanut olla sidosryhmien suuntaan, joista osalle hanke jäi vieraammaksi. Sidosryhmien tiedottamisessa Välke-Sisä- Savo oli Kuopion seutua aktiivisempi. Sisäisen tiedottamisen osalta tiedonkulku osahankkeiden välillä oli kohtuullisen onnistunutta. Sitä paransivat säännölliset johtoryhmän kokoukset, joissa hankkeen yhteisiä asioita käsiteltiin. Tiedonkulkua osahankkeiden kesken täytyi täsmentää, sillä se oli välillä eriaikaista Kuopion seudun ja Sisä-Savon välillä. Se johtui siitä, että toimipisteet sijaitsivat fyysisesti kaukana toisistaan - hankejohtaja ja Välke-palveluiden hankepäällikkö työskentelivät samoissa toimitiloissa Kuopiossa ja Välke-Sisä-Savon projektipäällikkö Suonenjoella. Luonnollisesti tieto kulki nopeammin samoissa toimitiloissa toimivien henkilöiden kesken kuin puhelimitse tai sähköpostitse Kuopion ja Suonenjoen välillä. Välke-palveluissa sovittiin henkilöstön kesken siitä, että hankkeen toimintaan liittyneet kaikkia koskeneet yleiset asiat pyrittiin myös tiedottamaan kaikille yhtä aikaa. Tämä voitiin toteuttaa viikoittaisissa tiimipalavereissa. Sisä-Savossa tiedottamista tehtiin sähköpostitse, puhelimitse ja usein kokoontuneissa tiimi-/kehittämispalavereissa. Projektipäällikkö jalkautui usein yksilövalmentajien luo.

18 18 Tapaamisissa käytiin läpi hankkeen asioita ja kehitettiin alueen työtä. Yksilövalmentajat kokoontuivat myös asiakastapausten tiimoilta, tarvittaessa myös projektipäällikkö osallistui niihin. Molempien osahankkeiden henkilökunta osallistui koko hanketta koskeneisiin kehittämispäiviin/- tapaamisiin, joissa jaettiin kokemuksia, pohdittiin ongelmatilanteita ja luotiin yhteisiä työkäytäntöjä. Viissatasessa tiedottaminen oli lähinnä yhteistyötahojen kanssa käytyä yhteydenpitoa asiakasasioissa sekä hankkeen tilanteen päivittämisessä. Hankkeen esittelyä pyydettiin myös lähikunnasta Siilinjärveltä, jossa hanketta käytiin esittelemässä. Lisäksi hanketta esiteltiin Pohjois-Savon ELYkeskuksessa Kuopiossa. 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 4.1 Välke-palvelut, Välke-Sisä-Savo ja Välke-hallinto Välke-hanke suunniteltiin alun perin toteutettavaksi toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin missä oltiin syksyllä 2008 hankehenkilöstön aloittaessa työnsä. Hanke aloitti virallisesti toimintansa jo , jolloin hankkeella oli Välke-hallinnossa hankejohtaja ja rahoitussihteeri. Alkuvuosi 2008 työstettiin hankesuunnitelmaa juhannukseen asti, jolloin hankkeelle saatiin rahoituspäätös. Pääosa hankkeen henkilöstön rekrytoinnista tehtiin syksyllä 2008 ja hankkeen asiakastyö aloitettiin marraskuussa Myös hankejohtaja vaihtui syksyllä Pääosa henkilöstöstä aloitti työnsä Kuopion seudulla lokakuun lopussa, Sisä-Savossa loka-marraskuun vaihteessa. Välke-hankkeessa oli haasteita, jotka painottuivat eri tavoin Sisä-Savon ja Kuopion seuduilla. Selkeimmiksi haasteiksi osoittautuivat aloitusvaiheen hankaluudet, asiakasvirtojen epätasaisuus ja vähäisyys, omien koulutusten puuttuminen Sisä-Savon alueelta sekä ostopalveluina hankittaviksi tarkoitettujen työllistymistä tukevien palveluiden myöhästyminen ja osittaisena toteutuminen Välkepalveluissa. Seuraavassa kerrotaan esiin tulleista hankaluuksista ja niihin liittyvistä suosituksista tarkemmin. Lopussa on kerrottu myös Viissatasessa vastaan tulleista haasteista ja suosituksista. Syksyllä 2008 hankesuunnitelma kaipasi päivitystä, mm. budjettien ja tavoitteiden osalta. Hankesuunnitelma saatiin päivitettyä pääosin ajantasaiseksi tammikuussa Siihen jäi edelleen vielä tarkennettavaa, mm. hankkeen määrälliset tavoitteet, joihin tehtiin lisäyksiä ja tarkennuksia myöhemmässä vaiheessa. Ajantasaisen hankesuunnitelman tärkeä merkitys tuli esille Välkkeessä ja siihen kannattaa panostaa myös jatkossa, tulevissa hankkeissa. Merkitys korostuu erityisesti silloin, kun hanketta suunnitelleet henkilöt eivät itse ole mukana toteuttamassa hanketta. Hankesuunnitelma antaa kehykset toiminnalle ja ohjeistaa henkilöstöä matkan varrella. Hanke käynnistyi hitaanlaisesti, erityisesti Kuopion seudulla. Asiakasmäärät kasvoivat kyllä nopeasti ja asiakkaita tuli sisään reipasta tahtia. Hitautta aiheutti enemmänkin se, että Välke-palvelujen henkilöstö haki vielä muotoa omalle toiminnalleen. Asiakkaita ei saatu eteenpäin niin nopeassa tahdissa kuin sisääntulomäärä olisi edellyttänyt. Siihen vaikutti useat tekijät, joista yksi oli Välkepalvelujen moniammatillisen työryhmän tiimiytymiseen kulunut aika. Se kesti odotettua kauemmin ja saatiin jonkinlaiseen päätökseen syksyllä Useat hankkeessa tapahtuneet henkilövaihdokset pitivät tiimiytymisprosessia keskeneräisenä kuitenkin vielä senkin jälkeen. Henkilövaihdokset vaikuttivat myös käynnistymiseen. Henkilövaihdoksia tapahtui hankkeessa useita. Ensimmäinen, ja vaikutuksiltaan merkittävin, oli hankepäällikön vaihtuminen alkuvuodesta Entisen päällikön siirryttyä toisiin tehtäviin, uudeksi hankepäälliköksi siirtyi toinen Välke-palvelujen yksilövalmentajista. Hänen tilalleen rekrytoitiin uusi yksilövalmentaja. Vaihdoksesta seurasi luonnollisesti mm. muutos johtamistavassa, jonka vaikutus toimintaan, ajoittuen juuri hankkeen alkuun, oli selkeä. Hankepäällikön vaihtuminen merkitsi sitä, ettei Välke-palveluilla, eikä Tukeva-työvalmennussäätiöllä ollut palveluksessaan enää

19 19 henkilöä, joka olisi aikanaan osallistunut hankkeen suunnitteluun ja ymmärtänyt hankkeeseen kohdistuneet odotukset ja tavoitteet. Osahankkeen päällikön vaihtuminen olisi edellyttänyt tarkkaa perehdytystä ja hankkeen tavoitteiden huolellista läpikäymistä uuden hankepäällikön kanssa. Lähinnä kiireen, ja myös muiden käytännön syiden takia, uuden hankepäällikön perehdytys jäi hyvin niukaksi ja hän jäi itsekseen osahankkeen vetäjän roolinsa sisäistämisessä. Uudella hankepäälliköllä ei ollut aiempaa johtamiskokemusta, joten hän olisi kaivannut tuekseen vahvaa taustaorganisaatiota. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska taustaorganisaatio, Kuopion seudun työvalmennussäätiö, oli aloittanut oman toimintansa vain kuukautta aiemmin. Se oli toimintansa käynnistämisvaiheessa ja vasta rakentamassa organisaatiotaan. Välke-palveluiden hankepäällikköä ei siten ehditty tukea riittävästi, jo käytännön asioiden hoitaminenkin taustaorganisaation kanssa oli vaikeaa. Organisaation rakennusvaiheen vaikeuksia ilmentää myös Kuopion seudun työvalmennussäätiön toimitusjohtajan vaihtuminen toukokuussa Hankkeen johtamiseen liittyviin pulmiin ei osattu puuttua hankkeen ulkopuolelta (lähinnä taustaorganisaatiolta), eikä siihen myöskään hankkeen omasta toimesta osattu etsiä tukea. Välkepalveluissa johtamisen ongelmat ilmenivät tavoitteiden saavuttamisen vaikeutena ja henkilöstön väsymisenä. Ongelmat helpottuivat syksyllä 2009 käynnistetyn Välke-palveluiden työryhmän tiimiyttämisen ja työnohjauksen avulla. Tiimiyttämisprosessin toteutti Tukeva-työvalmennussäätiön uusi, keväällä aloittanut, toimitusjohtaja. Taustaorganisaation hankkeelle antaman tuen määrä ja laatu paranivat syksystä 2009 lähtien. Välke-Sisä-Savossa ei ollut em. kaltaisia ongelmia mutta käynnistyminen vei sielläkin oman aikansa. Tiimiytyminen ja yhteiset toimintatavat löytyivät suhteellisen nopeasti. Hankesuunnitelman sisäistäminen vei oman aikansa, koska suunnitelmassa oli päivittämistä hankkeen aloittamisen jälkeen. Välke-hankkeella oli kokonaisuudessaan jonkinasteisia hankaluuksia asiakkaiden ohjautumisessa TE-toimistoista hankkeeseen. Erityisesti tämä koettiin haasteelliseksi Välke-Sisä-Savossa, jossa asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen oli välillä hyvinkin haasteellista, eikä määrissä ylletty asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen alussa käytiin keskusteluja TE-toimiston kanssa asiakastavoitteiden realistisuudesta ja niiden tuloksena todettiin, että vuosittaiset tavoitemäärät olivat liian suuret. Hanke teki omia ponnisteluja asiakashankinnan eteen yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Suosituksena voidaankin sanoa, että toimijoiden viestejä kannattaa kuunnella, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Pieni osa Välke-Sisä-Savoon tulleista asiakkaista oli haasteellisia päihde- tai terveysongelmien takia. Se saattoi johtua siitä, että hankkeeseen ohjattiin asiakkaita, joita ei tunnettu riittävän hyvin. Joissakin tapauksissa haluttiin kokeilla, olisiko hankkeesta apua asiakkaalle, kun melkein kaikki muut vaihtoehdot oli jo kokeiltu. Tämä näkyi myös osittain uloskirjattujen työttömien määrässä, joka kasvoi suureksi. Työttömänä uloskirjatut asiakkaat eivät kuitenkaan palanneet lähtöruutuun, vaan heidänkin kanssaan asioita oltiin viety eteenpäin. Näiden asiakkaiden tilanne edellytti pidempikestoisempaa työskentelyä kuin mitä hanke pystyi tarjoamaan. Yksilövalmennuksesta he saivat kuitenkin mukaansa tietoa, neuvoja ja näkökulmia, joista oli heille apua, ja jotka mahdollisesti paransivat samalla heidän elämänlaatuaan. Usein nämä asiakkaat tarvitsivat palveluohjausta, jota he hankkeesta myös saivat. Kuntien sosiaalitoimien kautta Välke-Sisä-Savoon ei juurikaan ohjautunut asiakkaita koska he eivät kuuluneet hankkeen kohderyhmään mm. päihde- ja terveysongelmien vuoksi. Työllistymisen tavoite edellytti näiltä asiakkailta ensin kuntoutumista. Myös Välke-palveluilla oli vaikeuksia saada asiakkaita tasaisesti hankkeeseen. Varsinkin alkuvaiheessa asiakkaat eivät vastanneet hankkeelle määriteltyä kohderyhmää, vaan he tarvitsivat huomattavasti enemmän yksilöllistä tukea kuin hankkeella oli mahdollista heille antaa. Näitä asiakkaita jouduttiin ohjaamaan eteenpäin muihin palveluihin mm. työvoiman palvelukeskukseen heti palvelutarvearvion tekemisen jälkeen. Toimintamallista sovittiin myös ohjausryhmässä kesäkuussa Ajan kuluessa hankkeeseen ohjatut asiakkaat alkoivat olla enemmän kohderyhmämäärittelyn mu-

20 20 kaisia. Myöhemmässä vaiheessa haasteeksi muodostuivat laidasta laitaan vaihtelevat asiakasvirrat, jolloin yhtenä kuukautena asiakkaita saattoi tulla hankkeeseen 20-30, toisena taas vajaa kymmenen. Asiakasvirran laadun ja määrän parantamiseksi molemmilla seuduilla pidettiin infotilaisuuksia TEtoimistoissa. Infoilla sekä ylläpidettiin hanketta tuoreessa muistissa TE-toimistoissa että muistuteltiin ja täsmennettiin asiakaskriteerejä. Sisä-Savossa yksilövalmentajat kävivät kuukausittain esittelemässä hanketta TE-toimistossa neuvonnan tai neuvojien kautta ohjautuville asiakkaille. Työttömille pidettiin myös infotilaisuuksia alueen kunnissa vähintään kerran hankeaikana (Tervossa, Vesannolla ja Rautalammilla). Myös hanketta esitteleviä markkinointikirjeitä lähettiin Sisä-Savon työttömille. Yksilövalmentajat kävivät kertomassa hankkeen toiminnasta TE- toimiston järjestämissä työnhaku koulutuksissa. Välke-palveluissa TE-toimiston työntekijöiden infoamisen lisäksi yritettiin myös suoraa hanketiedottamista asiakkaille TE-toimistossa. Tulokset jäivät laihoiksi, eikä suoraa tiedottamista jatkettu. Erillinen info työttömille pidettiin Maaningalla. Lisäksi Kuopiossa järjestettiin erillinen info nuorille työttömille. Työvoimaneuvojien suuri haaste kohderyhmän mukaisten asiakkaiden ohjaamiseksi hankkeeseen oli ajan vähyys ja hankkeen vapaaehtoisuus asiakkaalle. Haasteellisuutta saattoi lisätä myös se, ettei asiakkaita välttämättä tunnettu tarpeeksi hyvin, jolloin kohderyhmäkriteerejä ei voitu täysipainoisesti arvioida kaikkien asiakkaiden kohdalla. Hankkeesta kieltäytyneiden henkilöiden perusteluissa Kuopion seudulla näkyi se, että hankkeen ulkopuolelle jäi niitä, jotka aidosti olisivat tarvinneet hankkeen palveluja mutta joilta puuttuu motivaatio tai rohkeus lähteä mukaan. Juuri heille olisi tarvittu infon lisäksi esimerkiksi ryhmätoimintaa, joka olisi mahdollistanut vertaistuen lisäksi myös henkilökohtaiset keskustelut. Motivaation herättely on prosessi, joka tarvitsee oman aikansa, eikä se löydy hetkessä yksilötyössä, eikä tunnin mittaisessa ryhmäinfossa. Välke-Sisä-Savossa hankkeen vapaaehtoisuus osoittautui vaikutuksiltaan myönteiseksi, eikä se vaikuttanut asiakasvirran määrään. Vapaaehtoisuuden pohjalta asiakkaat sitoutuvat hyvin hanketyöskentelyyn ja keskeyttäneitä oli vähän. Osahankkeiden välinen ero asiassa selittyy osaltaan asiakkaille pidettyjen infojen luonteella. Välke- Sisä-Savon yksilöinfoissa mahdollistui henkilökohtainen keskustelu mm. hankeasiakkuuden eduista. Välke-palveluiden ryhmäinfoissa hanke-esittely liikkui luonnollisesti yleisemmällä tasolla. Harva ryhmäinfoon osallistujista haluaa nostaa omaa henkilökohtaista tilannettaan esille muiden läsnä ollessa. Myös hankkeesta kieltäytyminen on helpompaa ilman henkilökohtaista keskustelua asiasta. Tulevaisuuden hankkeissa kannattaakin miettiä tarkemmin sitä, kuinka asiakasvirta saadaan kohderyhmän mukaiseksi niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Jonkinlaista taloudellista etua tai sanktiointia olisi hyvä miettiä silläkin uhalla, ettei mukaan tulevien työttömien motivaatio ole lähtötilanteessa aina välttämättä vielä korkealla. Motivaatio voidaan kuitenkin löytää esimerkiksi ryhmätoiminnalla alkuvaiheessa ennen varsinaisen yksilövalmennuksen alkamista. Toki taloudellinen etu voi myös houkutella asiakkaita mukaan hankkeeseen, mikäli sellainen on mahdollista kytkeä vastaisuudessa hankkeiden yhteyteen. Tärkeintä olisi kuitenkin saada asiakkaat mukaan aidolla motivaatiolla, ei sanktion pelossa, eikä taloudellisen tuen houkuttelemana. Sisä-Savon alueelle olisi kaivattu, Kuopion seudun tapaan, hankkeen omia, ostopalveluiden kautta hankittuja koulutuksia. Ne olisivat olleet hyvä lisäresurssi asiakkaiden ammattitaidon lisäämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Sisä-Savon alueella koulutuksiin lähtemistä vaikeuttivat pitkät välimatkat kuntien kesken. Matkustamisesta muodostui monelle iso taloudellinen haaste. Siksi lähellä toteutettavat koulutukset olisivat tärkeitä työttömien ammattitaidon kehittämiselle. Välke-palveluiden asiakastyötä hidasti ja hankaloitti ostopalveluina hankittaviksi tarkoitettujen, työllistymistä tukevien palveluiden puuttuminen palveluvalikoimasta vuonna 2009, ja lopulta niiden

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI

KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI KUOPION KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKOKOUS 16.11.2015 KUOPION KAUPUNGIN TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT: KUOPIO-PILOTTI Laura Itkonen Projektipäällikkö TAUSTAA Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kuopio-pilotti

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Suuntana avoimet työmarkkinat

Suuntana avoimet työmarkkinat Suuntana avoimet työmarkkinat Ostopalvelupilotin esittely Laura Weckman Valmennuskeskus Public Mikä ostopalvelupilotti on? Kuka voi tulla mukaan? Mitä palvelu käytännössä sisältää? Miten välityömarkkinatoimijat

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto aloitti toimintansa 1.1.2013 Pohjanmaan TE-toimisto yhdisti Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivat Suupohjan, Vaasan, Pietarsaaren,

Lisätiedot