Rakennerahastojen uutiskirje. rajanvetoa esitettiin useissa lausunnoissa.

Transkriptio

1 Rakennerahastojen uutiskirje 11/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Rakennerahastoohjelman toimeenpano käynnistyy toukokuussa 2014 Kestävää kasvua ja työtä ohjelman toimeenpano käynnistyy näillä näkymin toukokuussa. Uusi Eura järjestelmä on käytettävissä Yritystukien myöntäminen voi alkaa vasta hieman myöhemmin eli Sisältö 1 Rakennerahasto-ohjelman toimeenpano käynnistyy toukokuussa Ohjelmakauden edistymistilanne 3 Aluekehittämisen isoa kuvaa katsottiin synkkien talousnäkymien varjossa Työ- ja elinkeinoministeriö työstää parhaallaan ohjelman julkisessa kuulemisessa saatujen lausuntojen sisältöä ja huomioimista ohjelmassa. Ohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta jätettiin yhteensä 100 lausuntoa. Lausunnon jättivät kaikki ELY-keskukset ja maakunnanliitot sekä RR-ministeriöt. Lisäksi lausuntoja saatiin järjestöiltä, seutukunnilta, kaupungeilta ja muilta viranomaisilta. Lausunnoissa rakennerahasto-ohjelman tavoitteita ja linjauksia pidettiin pääosin onnistuneina. Alueellisen näkökulman vahvempaa esille tuomista ja alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan selkeää rajanvetoa esitettiin useissa lausunnoissa. Lausunnot sisälsivät myös lukuisia yksityiskohtaisia parannusehdotuksia ja virheiden oikaisuja. Parannettu ohjelma pyritään viemään valtioneuvoston käsittelyyn yhdessä kumppanuussopimuksen kanssa Ohjelma jätetään komission hyväksyttäväksi aikaisintaan tammikuun puolivälissä. z TEKSTI: Johanna Osenius, ylitarkastaja, TEM 5 Suomen ja Venäjän välisten ENI CBC -ohjelmien strategiset tavoitteet määritelty 6 Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) 10 Pilottikoulutus romaneille työhön sijoittumisen tueksi 12 EU, Etelä-Savo ja elämän eväät teemana EU arjessa -kiertueella Mikkelissä Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa.

2 TEKSTI: Harri Ahlgren, ylitarkastaja, TEM Ohjelmakauden edistymistilanne Kuluvan kauden ohjelmien toteutuksen painopiste on nyt vahvasti maksatuksissa. Edellisen uutiskirjeen ilmestymisen jälkeisen kuukauden aikana eniten on noussut Länsi-Suomen EAKR-ohjelman julkisen rahoituksen maksatusaste, 1,9 prosenttiyksikköä. ESR-ohjelman maksatusaste on noussut kuukaudessa 1,7 prosenttiyksikköä, Itä-Suomen EAKR-ohjelman 1,6 % -yksikköä ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelman 1,5 % -yksikköä. Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmassa maksatusaste on noussut hieman vähemmän, 1,3 % -yksikköä, mutta hidastumista selittänee osaltaan se, että koko ohjelman maksatusaste hipoo jo 80 %:n rajaa. Itä-Suomen EAKR-ohjelman yllä leijunut N+2-leikkurin uhka on tämän vuoden osalta poistumassa, sillä uutiskirjeen ilmestymisen aikoihin vuoden 2013 julkisen rahoituksen maksatusten N+2 -minimiraja (470,364 milj. euroa) lienee jo ylittynyt. Uusiakin hankkeita on kuukauden aikana edelleen käynnistetty, EAKR-ohjelmissa yhteensä 61 kpl ja ESR-ohjelmassa 12 kpl. Yhteensä ohjelmakauden aikana on siten käynnistynyt yli hanketta, Finnveran korkotukilainat huomioiden yli kpl. z 2

3 Aluekehittämisen isoa kuvaa katsottiin synkkien talousnäkymien varjossa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13. marraskuuta kokosi Helsinkiin Paasitorniin reilut 150 kuulijaa ja myös saman verran nettilähetystä seuraamaan ja keskustelemaan. Tilaisuuden avannut työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Taina Susiluoto painotti, että uudistusten ja kehittämishankkeiden keskellä on hyvä pysähtyä luomaan yhteistä aluekehittämisen kokonaiskuvaa. Tänä vuonna alueosastolla käynnistyneelle ison kuvan muodostamiselle tämä alue- ja rakennepolitiikkapäivä antoi paljon pohdittavaa. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen sanoma oli synkkä maan talous ei voi hyvin ja rakenteiden muutosta tarvitaan. Hallituksen keinoina kestävyysvajeen kuromiseksi ovat maltillinen tupo-ratkaisu ja budjettiriihessä päätetty rakennepoliittinen ohjelma. Noin 50 hanketta sisältävä rakennepoliittinen ohjelma valmistuu marraskuun lopulla hallituksen päätettäväksi. Ohjelmassa suurimmat leikkaukset koskevat kuntasektoria, mutta katseet kohdistuvat myös alue- ja keskushallinnon kehittämiseen. Professori John Bachtler European Policies Research Centrestä asemoi suomalaista alueiden kehittämistä suhteessa 30 eurooppalaisen maan aluekehityspolitiikkaan. Vuonna 1978 perustetulla tutkimuslaitoksella on pitkä historia tässä analyysityössä. Suomessa tavoitteena on alueiden kilpailukyky ja alueellisten erojen kaventaminen, kun monissa maissa painotus on kansallisessa kilpailukyvyssä. EU:n koheesiopolitiikan rooli on Suomessa täydentävä: kehittämisen painotukset ovat kansallisia ja rahoituksen volyymi keskimääräistä. Aluepolitiikan kehityssuuntia arvioidessaan Bachtler totesi, että kansallinen aluepolitiikka vahvistuu Keski- ja Itä-Euroopassa, toisin kuin EU15:ssa, jossa resurssien väheneminen on vaikuttanut kehittämistoimiin. 3

4 Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtaja Antti Hautamäki puhui kestävästä innovoinnista. Uuden ajattelun mukaan innovaatiolla pitää olla vahva yhteiskunnallinen arvo ja innovaatiot pyrkivät tuottamaan ratkaisuja isoihin merkittäviin asioihin. Innovaatio on toimiva ratkaisu, uusi tuote, palvelu, prosessi tai organisaatio. Kestävässä innovaatiossa luovuus on valjastettu ratkomaan ilkeitä ongelmia. Tuottavuuskilpailun sijaan olemme mukana innovaatiokilpailussa. Avainkysymyksenä on halukkuus löytää uusia ratkaisuja. Yhteiskunnallinen kysyntä tarvitaan muutoksen taustalla. Ajankohtainen rakennepoliittinen kysymys on rakennerahastohallinnon uudistaminen. Puheenvuorossaan työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä toi esiin syitä miksi nyt pitää tehdä toisin. Kun rakennerahastojen volyymi pienentyy, ja kun on tehty 18 vuotta samalla mallilla työtä, on aika astua eteenpäin. Ratkaisut näkyvät hallinnon sisällä, mutta eivät välttämättä asiakkaalle. Uudistuminen koskee myös maakunnan liittoja ja sitä miten liitot yhdessä tehtäviä hoitavat. Lintilä painotti, että hyvät valinnat ja luottamus yhdessä tekemiseen johtavat innovatiiviseen toimintaan. Aluekehittämisen isoon kuvaan yksikön päällikkö Taina Vesanto maa- ja metsätalousministeriöstä toi näkökulman siitä, että Suomi on maaseutumaisimpia maita maailmassa, ja maaseutu on mahdollisuuksia täynnä. Uudistusten pitää mahdollistaa ja edistää maaseudun asioita. Valmistelussa on eletty supervuotta kun kaikki asiat ovat olleet auki, niin rahoituskehykset, EU:n maaseutupolitiikka, toimeenpano kuin kansallisen maaseutupolitiikkakin. Maaseudun kehittämisvarat eivät vähene samalla tavalla kuin rakennerahastopuolella. Maaseutuohjelmassa uutta tulevalla kaudella on läpileikkaavat tavoitteet eli ympäristö, ilmasto ja innovatiivisuus. Finanssineuvos Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä tarkasteli rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia. Kyse on talouden tulevaisuudesta, meillä on kaksi ongelmaa: suhdanneongelma, kun vientimarkkinoiden kasvu on erittäin vaisua ja meillä on rakenneongelma, joka näkyy heikkona kilpailukykynä, huonona tuottavuutena ja ikääntymisenä. Toimet on sopeutettava tähän talouden kasvunäkymään tai pystyttävä parantamaan kasvunäkymää. Rakennepoliittisella ohjelmalla tavoitellaan tehokkaammin ohjattuja kuntia ja tehokkaammin tuotettuja julkisia palveluja, korkeampaa työllisyyttä ja pidempiä työuria ja nopeampaa talouden kasvua. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen vahvisti Spolanderin sanomaa Suomi elää yli varojensa. Uudistukset ovat tarpeen, hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei voida turvata ilman uudistuksia. Nämä uudistukset vaikuttavat pitkälle eteenpäin. z TEKSTI: Tarja Pyöriä, ylitarkastaja, TEM KUVAT: Leena Lyra Lisätietoa ja tilaisuuden esitykset 4

5 Suomen ja Venäjän välisten ENI CBC -ohjelmien strategiset tavoitteet määritelty Suomen ja Venäjän välisten ENI CBC- ohjelmien valmistelu ohjelmakaudelle käynnistyi virallisesti syksyllä Nykykauden tapaan ohjelmia laaditaan kolme: KolArctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi Venäjä. Tavoitteena on toimittaa ohjelmat Euroopan komissioon hyväksyttäväksi alkusyksystä Ohjelmien toteutus alkaisi keväällä Ohjelmat valmistellaan niihin osallistuvien maiden yhteistyönä. KolArcticohjelmaan osallistuvat Suomi, Ruotsi ja Venäjä sekä omalla rahoituksella Norja. Karelia ja Kaakkois-Suomi Venäjä ohjelmiin osallistuvat Suomi ja Venäjä. KolArctic-ohjelman yhteisenä hallintoviranomaisena jatkaa Lapin liitto Rovaniemellä, Karelia-ohjelman Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulussa ja Kaakkois-Suomi Venäjä ohjelman Etelä-Karjalan liitto Lappeenrannassa. Ripeää ohjelmavalmistelua Ohjelmavalmistelut käynnistettiin ohjelmien yhteisellä tilaisuudella toukokuussa Ensimmäiset viralliset ohjelmakohtaiset valmistelukokoukset järjestettiin syyskuussa Ohjelmien valmistelussa on tarkoitus edetä nopeasti. Tavoitteena on saada ohjelmat valmiiksi kesään 2014 mennessä, toimittaa ne Euroopan komissioon hyväksyttäväksi alkusyksystä 2014 ja käynnistää ohjelmien toteuttaminen keväällä Ulkorajayhteistyön tavoitteet ja rahoitus vielä valmistelussa On kuitenkin huomioitava, että aikatauluihin vaikuttavat sekä EU-tason säädösvalmistelujen että erillisten Venäjän kanssa tehtävien sopimusjärjestelyjen eteneminen. ENI CBC:n kannalta keskeisten EU-tason dokumenttien valmistelu on edelleen kesken. Näitä ovat ENI-asetus, ENI CBC toimeenpanosäännöt ja ohjelmointidokumentti, jossa määritellään muun muassa ulkorajayhteistyön yleiset tavoitteet, ohjelma-alueet sekä ohjelmakohtainen rahoitus. Ohjelmien sisältöä fokusoidaan Alustavasti ENI CBC:lle on määritelty kolme strategista päätavoitetta: 1) Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen rajaalueilla, 2) Yhteisiin haasteisiin vastaaminen (esim. ympäristökysymykset, terveys, rikollisuuden torjunta), 3) Ihmisten, tavaroiden ja pääoman liikkuvuuden turvaaminen ja edistäminen. Lisäksi ihmisten väliset suorat yhteydet (People-to-people yhteistyö) on horisontaalinen tavoite, jolla tuetaan edellä mainittuja kolmea strategista päätavoitetta. Komission tavoitteena on ohjelmien nykyistä vahvempi temaattinen fokusointi. Edellä mainittuun ohjelmointidokumenttiin tulee sisältymään 11 temaattista tavoitetta, joista valitaan lähtökohtaisesti enintään neljä tavoitetta/ohjelma. Tähän liittyvää sisältökeskustelua tullaan käymään vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alkupuolella järjestettävissä ohjelmakohtaisissa valmistelukokouksissa. z Ohjelmien valmistelussa on tarkoitus edetä nopeasti. Tavoitteena on saada ohjelmat valmiiksi kesään 2014 mennessä. Ihmisten väliset suorat yhteydet on horisontaalinen tavoite, jolla tuetaan kolmea strategista päätavoitetta. Lisätietoja: Kolarctic: Karjala: Kaakkois-Suomi - Venäjä: TEKSTI: Petri Haapalainen, neuvotteleva virkamies, TEM 5

6 EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON (ESR) HANKE-ESITTELY Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) Euroopan komission edustajat Laurent Sens ja Sari Wessman tutustuivat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaan Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOH- KE) -hankkeeseen. Hankkeen esittely tapahtui Helsingin kaupungin nuorten työpajan Sinisen Verstaan Cafe Luculluksessa. Valittu paikka oli sikäli erinomainen, että samalla voitiin esitellä komissiolaisille sitä, miten projektirahoituksella kehitetystä työstä syntyy pysyvä käytäntö. Ovathan työpajat aikoinaan olleet niin ikään ESR-rahoitteisia, kunnes ne sitten ovat siirtyneet puhtaasti kansallisella rahoituksella toteutettavaksi toiminnaksi. Nina Nykänen ja Helka Raivio Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoivat, että TOHKE-hankkeen tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden (maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien) työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen toteuttajana on THL ja se toimii kumppanuudessa CAREAn (Kymenlaakson Laurent Sens ja Sari Wessman. Nina Nykänen ja Helka Raivio. 6

7 sosiaali- ja terveys-palvelujen), Helsingin, Järvenpään, Kotkan, Oulun, Tampereen ja Vantaan kanssa. Hankkeen tavoitteena on käytännön tasolla tunnistaa eurooppalaisia hyviä käytäntöjä erityisesti kunnallisten työllistämispalveluiden kehittämiseksi ja edistää niiden käyttöönottoa Suomessa. Esityksessä tuotiin esille, että Euroopassa ei puhuta niinkään osallistavasta työllisyyspolitiikasta kuin aktiivisesta osallisuudesta, joka on eri asia. Teoreettis-poliittisella tasolla hankkeen tavoitteena on laatia vertaileva selvitys osallistavasta työllisyyspolitiikasta Euroopassa ja raportoida tuloksista suomeksi ja englanniksi sekä laatia suositukset osallistavammasta työllisyyspolitiikasta Suomessa. Samalla halutaan edistää syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen perehtyminen työmarkkinoihin Työmarkkinat ovat koventumassa sikäli, että vain täysin työkykyiset ja koulutetuimmat henkilöt tuntuvat sopivan työmarkkinoiden tarpeisiin vaikka työvoiman määrä vähenee Euroopassa. Työpaikat, joissa ei tarvita koulutusta, ovat hävinneet. Suomessa rakenteellisesta työttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö. Projekti on käynyt tutustumassa työllistämis- ja palvelumalleihin Alankomaissa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Irlannissa. Matkakertomukset löytyvät projektin nettisivuilta fi/fi_fi/tutkimus/hankkeet/tohke. Joka maassa projekti on ollut yhteydessä paikallisiin työllistämisen asiantuntijoihin ja perehtynyt hyviin käytäntöihin. Esimerkiksi Alankomaissa syrjäytymisvaarassa oleva nuoret kunnostavat kulttuuriperintökohdetta ja osallistuvat siten oikeisiin töihin. Saksassa toimii CAP-Markt kauppaketju, jonka henkilökunnasta 2/3 on vajaakuntoisia, vammaisia henkilöitä. Osallisuuden merkitys THL:n Osallisuuden edistämisen yksikössä on tutkittu osallisuutta sosiaalisen syrjäytymisen vastaparina Osallisuuden ymmärretään koostuvan kolmesta ulottuvuudesta: Having (riittävä toimeentulo, asuminen, pääsy terveys- ja sosiaalipalvelujen piiriin) Acting (valtaisuus, toimijuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa) Belonging (jäsenyys, kuuluminen erilaisiin yhteisöihin) Raivion ja Nykäsen mukaan ihmisten osallisuuden lisäämistä tavoiteltaessa on huomioitava, että eri ulottuvuudet muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Jos tavoitellaan ns. haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien siirtymiä työmarkkinoille, on huolehdittava taloudellisten kannustimien riittävyyden lisäksi myös työllistymistä tukevien palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Nämä tavoitteet ovat yhtenevät EU:n aktiivisen osallisuuden suosituksen kanssa (European Comission Recommendation on the active inclusion of people most excluded from the labour market.) Työllistämistavoitteiden sekä valittujen toimintatapojen taustalla vaikuttavat osin ristiriitaiset näkemykset työttömyyden syistä. Usein työttömiä, etenkin nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, pidetään vastuussa omasta työttömyydestään, ja heillä katsotaan olevan työhön velvollisuus. Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt puolestaan nähdään syyttöminä omaan tilanteeseensa, ja heillä katsotaan olevan työhön oikeus. TOH- KE hankkeessa lähtökohtana on jokaisen oikeus työhön YK:n ihmisoikeusjulistuksen 23. artiklan mukaisesti. Haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistäminen edellyttää projektin esittelijöiden mukaan myös työmarkkinoiden kehittämistä sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan sekä laadukkaita, mielekkäitä työllistämispalveluita, joissa toimenpiteet johtavat eteenpäin. Osallistavan työllisyyspolitiikan suosituksina TOH- KE hanke toteaa seuraavaa: työnantajille kannustimia ja sanktioita epäedullisessa työmarkkina- asemassa olevien henkilöiden työllistämisen edistämiseksi, esimerkkinä Saksan kiintiölainsäädäntö vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisestä sosiaalisen yrittäjyyden toimintaedellytysten lisääminen ja edistäminen työpaikkojen luominen ns. haavoittuvassa työmarkkinaasemassa oleville ryhmille soveltamalla sosiaalisia kriteerejä julkisissa hankinnoissa ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämisen joustavoittaminen monimuotoisen opiskelun lisääminen; olemassa olevan osaamisen tunnustaminen ja hyväksilukeminen, toimenpiteiden ja työtoiminnan opinnollistaminen, hankittujen taitojen dokumentointi Palvelujärjestelmää ja työllistämispalveluita kehitettäessä ns. yhden luukun palvelumalli nähtiin projektin esittelijöiden mielestä hyväksi. Hanketyöntekijät totesivat työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toimivan Suomessa jo suurelta osin tällä periaatteella, mutta vain tietyille kohderyhmille. 7

8 Hankkeessa työelämäosallisuus tarkoittaa palkkatyötä. Työelämäosallisuutta lisätään siten toimenpiteillä ja palveluilla, jotka aidosti ja taatusti vievät kohti työmarkkinoita. Esimerkiksi Alankomaissa asiakkaat voivat olla toimenpiteissä vain tietyn määräajan, jonka jälkeen arvioidaan ja sovitaan etenemisvaihtoehdoista. Suomessa toimenpiteissä on katkoksia, toistoa sekä palautumista jopa lähtötilanteeseen, esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkuus voi kestää vuosia ilman selkeää näkymää jatkosta. Siirtymien varmistaminen, palvelutakuu siitä, että toimintaan A osallistuminen johtaa toimintaan B, toimii jo itsessään porkkanana ja motivoi asiakkaita eteenpäin. Tällainen toimintatapa edellyttää kuitenkin vahvaa asiakastuntemusta, joka syntyy vain intensiivisen, asiakasta tunnustavan kasvokkaisen kohtaamisen pohjalta, jolloin esimerkiksi kotimaisista etuuskäsittelyn käytännöistä ja asiakkaan tilanteen arvioimisesta pelkkien lomakkeiden varassa tulee luopua. Vajaakuntoisten työllistymisestä Timo Pesu Careasta kertoi monien ajattelevan, että vajaakuntoiset henkilöt hoidetaan päiväkeskuksissa eikä työnantajien siten tarvitse tuntea olevansa vastuussa näiden työllistämisestä. Careassa ollaan kehitysvammaisten henkilöiden kanssa yhteiskunnan normaaleissa toiminnoissa mukana. Työhönvalmennus ja työkokeilut tehdään normaaleissa työtehtävissä. Careassa neuvotellaan parhaillaan yksityisen tahon kanssa uudesta alkavasta toiminnasta, jossa vajaakuntoiset tekisivät palkallista työtä pesulassa. Lisäksi on kahvilatoimintaa, jota vajaakuntoiset henkilöt pyörittävät. Monet ihmiset haluavat Timo Pesu. käydä kahvilassa tukeakseen vajaakuntoisten työllisyyttä. Timo Pesu jakoi TOHKE-hankkeen esittelytilaisuuteen osallistuneille Saatiin töitä! Monenlaisia tuloksentekijöitä hankkeen loppuraportin. Hanke oli Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton yhdessä toteuttama. Kaikkiaan yli 70 kauppiasta eri puolilta maata ilmaisi kiinnostuksensa kehitysvammaisen työntekijän palkkaamiseen. Kehitysvammaliittoon palkattu työvalmentaja antoi tukea ja ohjausta työllistämisprosessiin ja oli tukena myös TE-toimiston kanssa asioitaessa. Kaikkiaan solmittiin 27 työsopimusta kauppiaan ja kehitysvammaisen henkilön välillä. Hanke osoitti, että yrityksen pyrkimys toteuttaa yhteiskuntavastuutaan voi muodostaa hedelmällisen perustan yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyölle. K-kauppiasliiton halu tehdä jotakin konkreettista niissä yhteisöissä, missä kauppiaat toimivat, yhdistyi Kehitysvammaliiton näkemykseen ja osaamiseen tavalla, joka edisti kummankin osapuolen arvoja ja tavoitteita ja tuotti hyviä tuloksia. Keskustelussa tuli ilmi, että työvalmentaja edesauttaa työllistymistä ja myöskin edistää hyvien kokemusten syntymistä työpaikoilla. Yhteistyötä kehitysvammaisten järjestöjen kanssa Kohderyhmien tarpeita ja nykytilannetta ymmärtääkseen TOH- KE-hanke on verkostoitunut kuntakumppaneiden lisäksi myös järjestöjen kanssa. TOHKE on käyttänyt hyödyksi mm. Lyhty ry:n asiantuntemusta kehitysvammaisista. Lyhty ry ja Radio Valo toteuttavat omassa toiminnassaan vahvasti asiakaslähtöistä ja asiakkaita osallistavaa työtapaa ja pyrkivät tuomaan asiakkaiden ääntä myös julkiseen keskusteluun. Sami Helle ja Markus Vähälä kertoivat Lyhty ry:stä ( sekä Radio Valon työstä ( Lyhty on Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja. Sen eettisenä päämääränä on edistää kehitysvammaisten, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Lyhdyllä on erilaisia työpajoja, joista Radio Valo on yksi. Helle ja Vähälä totesivat puheenvuorois- 8

9 saan, että Radio Valon toiminnassa lähdetään erityisesti siitä, mitä kehitysvammaiset haluavat ja voivat tehdä. Varsin usein kehitysvammaisten tarpeet määritetään ylhäältä päin ja heille suunnitellaan toimintaa sen pohjalta sen sijaan, että heidät otettaisiin mukaan suunnittelemaan toimintaa. Tämän seurauksena kehitysvammaiset esimerkiksi tekevät päivätyökeskuksissa yksinkertaista pussitustyötä nimellistä korvausta vastaan ja he kokevat siksi tulevansa kohdelluiksi epäinhimillisesti. Sami Helle toi keskustelussa esille, että Suomessa päiväkeskuksissa työskenteleville osatyökykyisille maksetaan hyvin alhaista palkkaa ja Helka Raivio jatkoi toteamalla, että kyse on ihmisoikeuksista. Kilpailutuksien johdosta kehitysvammaisille hankitaan palvelut hinnan eikä laadun perusteella. Sami Helle onkin käynnistänyt kansalaisaloitteen, jolla vaaditaan että kehitysvammaisia ihmisiä koskevat palvelut jätettäisiin valtion ja kuntien kilpailutuksen ulkopuolelle Sami Helle puhui lämpimästi musiikin merkityksestä hänen elämässään. Sami Helle ja Markus Vähälä. Kehitysvammaisten henkilöiden perustama yhtye Pertti Kurikan nimipäivät on jo maailmanmainettakin niittänyt punkyhtye, jossa Sami Helle soittaa bassoa. Hän on asunut lapsena USA:ssa ja oppinut siellä englannin kielen, josta on hyötyä yhtyeen ulkomaankiertueilla. Projektiesittelyyn osallistuneet saivat muistoksi yhtyeestä kertovan Kovasikajuttu-dvd-elokuvan. Yhtye on kiertänyt useissa eri maissa Kuvassa oikealta Timo Pesu (Carea), Helka Raivio (THL), Sari Wessman (Euroopan komissio), Markus Vähälä (Radio Valo), Laurent Sens (Euroopan komissio), Sami Helle (Radio Valo ja Pertti Kurikan nimipäivät), Sirpa Liljeström (TEM) ja elokuvakin on saanut palkintoja (mm. One world Human Rights Documentary Film Festivalilla sekä kaksi Jussi-palkintoa ) TOHKE-projektin esittelijöiden kautta kuulijalle välittyi huoli suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevista asenteista ja palvelumalleista, mahdollisuus asioiden muuttamiseen silloin kun asiaan vihkiytyneet ja vastuunsa tuntevat ihmiset ryhtyvät tekoihin, suru kehitysvammaisten omakohtaisesti koskemasta huonosta kohtelusta ja inhimillisten oikeuksien puutteesta mutta myös heidän kokemansa ilo omien taitojen tunnistamisesta, tunnustamisesta, arvostamisesta ja onnistumisen kokemuksista. z TEKSTI: Sirpa Liljeström, neuvotteleva virkamies, TEM TOHKE-hanke Kesto: Rahoittaja: Uudenmaan ELY-keskus (ESR ja valtion rahoitus) Budjetti (julkinen rahoitus):

10 Pilottikoulutus romaneille työhön sijoittumisen tueksi Ohjaava koulutus työllistymiseen ja koulutuksen tukihenkilötehtäviin Taustaa Rakennerahastokauden hankkeissa ja työllisyyspoliittisen avustuksen hankkeissa on saatu hyviä kokemuksia romanitaustaisista työllistymisen tukihenkilöistä. Suomen Romanipolitiikan kehittämisohjelman (ROMPO) toimintalinjauksissa romanitaustaisten työllistymisen tukihenkilöiden tarve tunnistettiin ja toimintalinjauksissa esitettiin ESR rahoitteista pilottihanketta, jossa kehitetään romaneille suunnattuja ohjaus- ja tukipalveluja kouluttamalla romanitaustaisia tukihenkilöitä työllistymisen ohjausprosesseihin. Koulutus järjestettiin valmentavana työvoimakoulutuksena. Ohjaava koulutus romaneille työhön ja koulutukseen sijoittumisen tukihenkilötehtäviin toteutettiin ajalla Kouluttajaksi valikoitui Helsingin Diakoniaopisto. Koulutus tapahtui pääkaupunkiseudulla ja toteutusmallista johtuen opiskelijat tulivat pääkaupunkiseudulta. Koulutus toteutettiin osana UusiTaito- projektia (Välityömarkkinat valtakunnallinen kehittämisohjelma). Koulutuksen suunnittelussa olivat mukana työ ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan ELY-keskus, AVI:ien romaniyhdyshenkilöitä koko maasta ja Vantaan TE-toimisto. Koulutusta suunniteltaessa kuultiin kouluttajia, työvalmennuksen yksityisiä palveluntuottajia ja lukuisia romanitaustaisia henkilöitä kunnilta ja kolmannelta sektorilta. Lähtökohtana oli koulutuksen valtakunnallisuus. Aluksi suunnitelmana oli järjestää koulutus ammattiin valmistavana koulutuksena. Koulutuksen tavoitteena oli herättää kiinnostusta jatko-opiskeluun esim. ohjaustehtäviin valmistaviin koulutuksiin, sosiaali- ja terveysalalle valmistaviin koulutuksiin tai työvalmentajan erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ne opiskelijat, joilla oli jo ammatillista koulutusta ja työkokemusta, voivat työllistyä koulutuksen jälkeen esim. projekteihin tai yksityiselle puolelle erilaisiin työvalmennuksellisiin tehtäviin. Koulutuksen markkinointi Koulutusta markkinoitiin ennen koulutuksen alkamista monille eri tahoille. Markkinointi toteutettiin lehti-ilmoituksilla muun muassa Romano Bodos lehdessä, mainoksia lähetettiin jaettavaksi esimerkiksi TE-toimistojen kautta asiakkaille ja päivätoimintakeskus Kaaloon. Koulutuksesta tiedotettiin kirjeitse valtakunnallisesti TE-toimistojen romaniyhdyshenkilöitä ja Valtakunnallista Työpajayhdistystä. Myös AVI:en romaniyhdyshenkilöt tiedottivat alkavasta koulutuksesta omille verkostoilleen. Lisäksi kouluttaja jalkautui markkinoimaan koulutusta romanikerhoihin. Koulutuksen hakeutumisessa oli mielenkiintoista se, että osa jätti hakematta koulutukseen syystä, että koulutus on vain romaneille ja toisaalta osa haki juuri siitä syystä, että koulutus oli vain romaneille. Koulutus alkoi , jolloin ryhmässä oli 11 opiskelijaa. Ryhmän täydennyksen jälkeen ryhmän kooksi saatiin 13. Opiskelijoista miehiä oli 3 ja naisia 10. Ikäjakauma oli 22 vuodesta 42 vuoteen. Opiskelijoiden lähtötaso, koulutuspohja ja työkokemus 10

11 vaihtelivat suuresti. Opiskelijoista noin puolella oli ammatillinen tutkinto tai ammatillisia opintoja. Työkokemusta laajasti ajateltuna sosiaali- ja terveysalalta oli 9 opiskelijalla. Jokaiselle opiskelijalle laadittiin opiskelijan kanssa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS. Koulutuksen sisällöt Koulutuksessa opiskeltiin palvelujärjestelmän tuntemusta, työhönvalmennusprosessin vaiheita työhönvalmennuksessa ja ohjaustyössä käytettäviä keskeisiä menetelmiä, verkostoyhteistyötä, yritys- ja työnantajayhteistyötä, vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja kielellisiä valmiuksia. Osa opetuksesta toteutettiin yhteisesti työvalmentajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen kanssa. Työharjoittelun toteutuksessa 2+3 -malli Koulutukseen liittyvä työharjoittelu toteutettiin 2+3 -mallilla. Opiskelijat olivat kevään 2013 aikana neljän kuukauden ajan työharjoittelussa siten, että heillä oli 2-3 päivää viikosta työharjoittelua ja loppuviikko lähiopetusta. Tämän 2+3 -mallin vieminen työharjoittelupaikoille oli pääsääntöisesti toimiva ratkaisu. Toisille opiskelijoille kuitenkin lisättiin työharjoittelupäiviä, jotta heillä oli mahdollista nähdä työharjoittelupaikalla kokonaisen viikon toiminta. Kuvassa on DZOR- ryhmän opiskelijoita Helsingin Diakoniaopistolla. Koulutuksen lisähankinta Koulutuksen suunnitteluvaiheessa pyrittiin ottamaan huomioon lisäopetuksen tarpeet esim. raporttien laadinnassa ja tekstin tuottamisessa, mutta ne eivät olleet riittävät. Koulutuksen alkukartoituksessa tuli esille opiskelijoiden tuen tarpeet esim. kielellisissä ja matemaattisissa taidoissa. Lisähankintana koulutukseen ostettiin erityisopettajan palveluita, (matematiikka ja suomen kielen kielioppia ja tekstin tuottamista). Koulutuksen lisähankintana ostettiin myös lukitestausta ja opiskelu- ja työvalmentajan palveluita, jolla varmistettiin opiskelijoiden jatkopolku koulutuksen jälkeen. Lisähankinta toteutettiin välisenä aikana. Koulutus osoitti, että erillisen tuen tarpeita on hyvä hahmottaa jo ennen koulutuksen käynnistymistä esimerkiksi matemaattiset taidot edesauttavat jatko-opintoihin hakeutumisessa. Jatkopolut Yksi opiskelija keskeytti koulutuksen.kaikille opiskelun loppuun suorittaneille opiskelijoille rakennettiin jatkopolku koulutuksen jälkeen. Kahdelle opiskelijalle varmistui työpaikka joko heti koulutuksen päätyttyä tai heti elokuun alusta. Opiskelijat työllistyivät ammattiaan vastaaviin työpaikkoihin. Yhdeksän opiskelijaa haki opiskelemaan joko täydentääkseen jo aiemmin hankittua osaamista tai täysin uudelle alalle. Heistä kuudelle opiskelupaikka varmistui elokuusta alkaen. Kolmelle opiskelijalle opiskelupaikka varmistunee syys-lokakuun aikana. Yhdelle opiskelijalle suunniteltiin työkokeilua syyskuusta alkaen. Jatkoksi Vaikka koulutus järjestettiin valmentavana koulutuksena, koulutuksen yhtenä tavoitteena oli työllistymisen tukeminen eli tavoitteena oli jatkopolkujen löytyminen. Romaniväestön keskuudessa on paljon henkilöitä ilman ammatillista koulutusta, jolloin työllistyminen ei ole helppoa. Ilman ammatillista koulutusta työllistyminen on myös valtaväestön kohdalla haasteellista. Nyt päättynyt koulutus lisäsi romaneiden halukkuutta hakeutua jatkokoulutukseen. Vaikka päättyneen koulutuksen jälkeen opiskelijoiden työllistyminen oli vähäistä, arvellaan niiden opiskelijoiden, jotka aloittivat ammatillisen koulutuksen, työllistyvän kahden vuoden sisällä. Ohjaavan koulutuksen tavoitteena oli lisätä työmarkkinaja opiskeluvalmiuksia sekä auttaa opiskelijoita jatkopolun löytämisessä. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. z TEKSTI: Päivi Haavisto- Vuori, neuvotteleva virkamies (TEM), Päivi Malmivaara, kouluttaja (Helsingin Diakoniaopisto) ja Anne Asiedu, projektikoordinaattori (UusiTaito -hanke Uudenmaan ELY-keskus) 11

12 EU, Etelä-Savo ja elämän eväät teemana EU arjessa -kiertueella Mikkelissä EU arjessa -tapahtumassa Mikkelissä oli teemana EU, Etelä-Savo ja elämän eväät riittääkö vaurautta ja hyvinvointia kaikille? Tapahtuma haastoi eteläsavolaiset keskustelemaan Euroopan unionista sekä sen vaikutuksista maakuntansa arkeen. Teema viritti Mikkelissä vilkasta keskustelua ja osallistuminen päivän tapahtumiin oli aktiivista. Samana päivänä julkistettiin myös Etelä-Savossa kerätyn EU-mielipidekyselyn tulokset. EU arjessa -seminaarissa konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa keskusteltiin muun muassa köyhyydestä, syrjäytymisestä ja työllisyydestä. Eteläsavolaisten mielestä EU:n tulisi panostaa ja suunnata toimia näihin asioihin maakunnassa. Seminaarissa puhunut sisäministeri Päivi Räsänen pitää EU-maiden vaikeaa taloudellista tilannetta uhkana myös sisäiselle turvallisuudelle, ja että yksi keino vaikuttaa sisäiseen turvallisuuteen on nuorisotyöttömyyteen puuttuminen. Sosiaalioikeuden professorin Pertti Arajärven mukaan syrjäytymistä lisäävät muun muassa pitkäaikaistyöttömyys, epävakaa työura ja alhainen koulutustaso. Arajärvi sanoi, että varhainen puuttuminen ongelmiin ja työllisyyden parantaminen ovat avainasemassa syrjäytymisen ehkäisyssä. Outi Niiranen Euroopan komission työllisyysasioiden pää- osastolta kertoi, että uudella ohjelmakaudella EU:n rakennerahastot on sidottu työllisyyttä parantavan Eurooppa 2020-strategian tavoitteisiin; köyhyyden torjuntaan on tarkoitus mennä viidesosa tuista. Niirasen mukaan suomalainen nuorisotakuu on saanut kiitosta komissiolta, ja sitä on suositettu hyväksi käytännöksi myös muille EU-maille. Seminaariin osallistuneet mepit, Sari Essayah, Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula muistuttivat, Etelä-Savon ammattiopiston Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa -hankkeen pisteellä sai oman nimensä rintanappiin japaninkielisenä. Nappia valmistamassa Tiia Neuvonen ja Kejun Li. 12

13 Mikkelin seudun välityömarkkinoiden kehittämishankkeesta ongittiin tietoa. Jos kalaonni suosi, palkintona oli auton sisäpesupalvelu. Onkimisohjeita antaa Mikkelin kaupungin työsuunnittelija Arja Hätinen. että EU voi kyllä antaa suosituksia, jakaa jäsenmaiden hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä ohjata EU-tukia työllisyyttä edistäviin hankkeisiin, mutta vastuu työllisyysasioista on viime kädessä jäsenmailla itsellään. on tukenut viiden vuoden aikana lähes 2000 eri maahanmuuttajan kotoutumista Etelä-Savon maakuntaan. Itä-Suomen ammatillisten oppilaitosten verkosto hyödyntää kuljettajakoulutuksissa uudenlaista oppimisympäristöä, Poweri-simulaatiovaunua (rekkasimulaattori). Etelä-Savon ammattioppilaitoksen opettaja Ossi Malhosen mukaan opiskelijat ovat ottaneet vaunun hyvin vastaan ja kuljettajakoulutuksen vetovoimaisuus on parantunut merkittävästi. Näyttelyssä pääsi tutustumaan myös Mikkelin ammattikorkeakoulun OSA-hankkeeseen, jossa tutkitaan ja kehitetään avoimeen lähdekoodiin perustuvia digitaalisia arkistopalveluita. Avoimeen lähdekoodiin perustuvat arkistopalvelut hyödyttävät myös yrityksiä ja kansalaisia. Kiinnostusta herätti Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen tarjoama DraiviDiili -koulutusohjelma, joka auttaa korkeakoulutettuja työllistymään. Ohjelmaan osallistuneista yli 60 % on työllistynyt joko ohjelman aikana tai sen päätyttyä. Savonlinnan kaupungin Linnankatu -hankkeessa on kunnostettu kadun varren kulttuurihistoriallisesti arvokkaita puutaloja lu- EU-hankkeet esillä Stellassa Kauppakeskus Stellassa järjestetyn yleisötapahtuman rakennerahastonäyttelyssä oli mahdollisuus tutustua eteläsavolaisiin ESR- ja EAKR-rahoitteisiin hankkeisiin. Mikkelin seudun välityömarkkinoiden kehittämishankkeessa, Vaaksassa, kehitetään yhteistyörakenteita ja voimistetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vaaksaan pääsi käsiksi mm. onkimalla avannosta kaloja. Etelä-Savon ammattiopiston Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hankkeen pisteellä sai teettää rintanapin, johon oma nimi oli kirjoitettu japaniksi. Pointti -hanke Kauppakeskus Stellaan pystytetyssä rakennerahastonäyttelyssä esiteltiin eteläsavolaisia EU-hankkeita. 13

14 kujen tyylisiksi, myös ympäristöä on kunnostettu. Hankkeen ansiosta alueen viihtyvyys ja houkuttelevuus ovat parantuneet ja on perustettu Wanha Savonlinna -verkosto, joka jatkaa alueen kehittämistä. Stellassa hanketta esiteltiin valokuvien avulla ja markkinoinnissa auttoivat mm. yleisön joukossa kierrelleet piikatytöt. Stellan lavalla YLEn toimittajat haastattelivat mm. ministeri Päivi Räsästä, meppejä ja alueen kansanedustajia. Haastatteluun napattiin välillä myös hankkeiden vetäjiä. Päivän päätteeksi pääsi osallistumaan ohjattuun sauvakävelyyn, jonka vetäjinä olivat Sari Essayah ja Etelä-Savon Liikunta. EU arjessa -tapahtuma veti Mikaelin seminaariin lähes 300 henkeä ja kauppakeskus Stellan täyteen väkeä. Pääjärjestäjän, ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen mukaan tapahtuma oli osallistujamääränsä puolesta yksi menestyneimmistä tapahtuman järjestelyissä olivat mukana YLE Etelä-Savo, EU arjessa -tapahtuma järjestetään vuorollaan Stellassa oli paljon yleisöä. kaikissa Suomen maakunnissa. Seuraava EU arjessa -tapahtuma järjestetään Jyväskylässä Eteläsavolaiset ovat EU-kriittisiä Euroopan komission Suomen edustuston teettämän kyselytutkimuksen mukaan Etelä-Savo kuuluu kolmen EU-kriittisimmän maakunnan joukkoon Suomessa. Kolmannes vastaajista piti Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja huonona 27 prosenttia. Eteläsavolaisista 40 prosenttia kertoo tutkimuksessa olevansa kiinnostuneita EU:n toiminnasta. Kyselyssä selvitettiin eteläsavolaisten suhtautumista EU:hun ja Suomen EU-jäsenyyden alueellisiin vaikutuksiin. Kyselyn tulokset julkistettiin TEKSTI JA KUVAT: Marjukka Manninen, viestintä asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus Europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Hannu Takkula ja Sari Essayah sekä eteläsavolaiset kansanedustajat Lenita Toivakka ja Pauliina Viitamies YLE:n haastateltavina Stellan lavalla. Lisää tietoa Eurooppatiedotus EU-arjessa Mikkelissä Rakeenrahastonäyttelyssä esitellyt hankkeet Vaaksa Pointti DraiviDiili OSA-hanke Rekkasimulaattori Linnankatu

15 KUVA: Leena Lyra Julkaisija: Toimitus: Taitto: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Leena Lyra, leena.lyra(at)tem.fi Edita Publishing Oy 15