Nuorten syrjäytyminen ja pahan olon syyt.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten syrjäytyminen ja pahan olon syyt."

Transkriptio

1 Nuorten syrjäytyminen ja pahan olon syyt. Opetusmenetelmäpäivät M/S Mariella

2 Aamupäivän rakenne Syrjäytymisen kompleksisuus Syrjäytymisen osa-alueista Nuoruusiän paha olo nykyään Syrjäytymisen prosessit Syrjäytymisen kääntäminen kykyjen positiiviseksi hyväksikäytöksi Hyvät käytännöt Bonusslaidit

3 Syrjäytyminen 70-luku utslagning social exclusion Syrjäytyminen Huono-osaisuus Marginalisoituminen Toiseus

4 Syrjäytyminen Sosiaalinen syrjäytyminen = yksilön ja yhteiskunnan siteiden heikkous Työnteko, opiskelu, harrastukset, yhteiskunnalliset vaatimukset, toisten ihmisten tapaaminen Toivottomuus, tyytymättömyys

5 Syrjäytyminen Liittyy tai aiheuttaa: Pitkäaikaistyöttömyys Syrjintä Mielenterveysongelmat Alkoholisoituminen Huumausaineiden käyttö Elämän muutosvaiheet ovat riskiaikaa

6 Syrjäytyneet? Työttömät Asunnottomat Rikolliset Päihdeongelmaiset Toimeentulon saajat Heikosti kouluttautuneet Mielenterveyspotilaat Pitkäakaissairaat Toimeentuloloukkuun jääneet, jne

7 Syrjäytymisen riskit nuorilla Työttömyys Koulutuksen puute Asumisen ongelmat Fyysinen tai psyykkinen sairaus Sosiaalisten suhteiden ongelmat Päihteiden käyttö Rikollisuus

8 Vastakohta Sosiaalinen integraatio, yhteenkuuluvuus Elämänhallinta Ongelmien ratkaisukyky Elämänhallinta ovi ajoittain järkkyä, mutta sen palautettua Nuoruudessa voi esim olla lyhytkestoista syrjäytymistä

9 Syrjäytyminen Yhteiskunnallinen ongelma Eivät ole tuottavia Palveluiden suurkuluttajia Esim syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1 miljoona euroa Erakoituminen voi olla myös elämäntapa, jolloin kyse ei ole syrjäytymisestä

10 Syrjäytyminen Onko nuoriherra a syrjäytynyt? Onko nuoriherra b syrjäytynyt? Onko nuoriherra a syrjäytymisuhan alla, jos ei jo syrjäytynyt? Onko nuoriherra b syrjäytymisuhan alla, jos ei jo syrjäytynyt?

11 Syrjäytyminen lukuina Monimuotoinen käsite, vaikea esittää, että nyt on syrjäytyneisyys kasvussa tai vähenemässä Kelan tilastoja Kouluterveystutkimuksia Nuorten rikollisuutta

12 Kelan tilastoja edelleen Mielialahäiriön vuoksi eläkkeellä 2009 eläkkeelle siirtyvistä neljännes oli alle 35 vuotiaita Useat näistä eivät ole olleet lainkaan työelämässä mukana Kuntoutusrahan käyttöön otto ei ole vähentänyt eläkkeellesiirtymistä nuorilla

13 Nuorten syrjäytyminen Kelan tilastot: Eläkkeellä v henkilöä henkilöä henkilöä 16-24v: % eläkkeellä, -08 0,97% Jotakin sairausperäistä etuutta sai -95 1,5%, -08 2,2% Alle 30 vuotiaiden alkaneet sairauspäivärahakaudet lisääntyivät -04:stä -08:aan 74%:a Hoitotuki mt häriöiden vuoksi nousi 24% , hyperkineettiset häiriöt suurin nousija

14 Tampere 16-19v. sv päivärahat 20; 25 % 13; 16 % 9; 11 % 39; 48 % F00-F90 M00-M99 S00-T99 muut

15 Tampere 20-24v sv päivärahat 221; 25 % 204; 23 % 174; 20 % 287; 32 % F00-F90 M00-M99 S00-T99 muut

16 Tampere 25-29v sv päivärahat 436; 32 % 267; 20 % 386; 29 % 258; 19 % F00-F90 M00-M99 S00-T99 muut

17 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi Lapsista 5-10% pahoinvoivia Lapsista ja nuorista 15-20% on yleistyvää pahoinvointia Psykiatrinen hoito on lisääntynyt: käyntejä avohoidossa nuorilla ja , hoitopäiviä vastaavasti ja , tässä tosin on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut dramaattinen käänne

18 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi Huostaanotettujen lasten määrä nousee jatkuvasti, sijoitettuja lapsia oli -80 n 8500 ja , nousu jatkuu. Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on lievästi noususuunnassa Koulukiusaaminen lisääntyy lievästi Koulukiusaamisella on selvä yhteys masentuneisuuteen ja yleiseen oireiluun

19 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi Varsinaisesti pahoinvoinnissa tai humala juomisessa ei ollut pari vuotta sitten nousua Väsymys ja unihäiriöt ovat lisääntyneet Psykosomaattiset oireet ovat hieman lisääntyneet Oirehdinta ja pahoinvointi kasaantuu aiempaa enemmän Tytöillä masentuneisuus on hieman lisääntynyt

20 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, arkielämän uhkat N lasta ja nuorta kohtaa vanhempiensa avioeron vuosittain N 20% perheistä väkivaltaa N 17% päihdeperheitä N 4-6% äideistä käyttää raskausaikana päihteitä 15v osuus, jotka syövät yhdessä perheen kanssa useimpina päivinä: Suomi 60%, Ruotsi ja Tanska yli 80%, Norja lähes 90%

21 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, rikoskäyttäytyminen Kansainväliset tutk. Nuorista 16-39% omaisuus rikos, vuoden sisällä 14-66% jonkinlainen väkivallanteko Liittyy: Heikko kouluun sopeutuminen Huono koulumenestys Heikot ikätoveroisuhteet Huonot suhteet vanhempiin

22 Rikollinen käyttäytyminen, liittyy Epäsosiaalinen toveripiiri Päihteiden käyttö Vanhemmuuden puutteet Vanhempien epäsosiaalisuus Vanhempien aggressiivisuus Turvaton epäsosiaalinen elinympäristö Lapsen/ nuoren hauraus (neuropsyk ongelmat)

23 Rikollinen käyttäytymine, liittyy Psyk häiriöiden määrä eri tutkimuksissa on vaihteleva Monihäiriöisyys Kognitiiviset kyvyt heikot Verbaaliset kyvyt heikot Käytöshäiriöt, ADHD, masennus, traumaperäinen stressihäiriö, päihdehäiriöt

24 Koulupoissaolot Koulukieltäytyminen, vanhemmat tietävät Lintsaaminen, vanhemmat eivät tiedä Koulukieltäytymisen taustalla ahdistuneisuushäiriöitä, masennusta, sopeutumishäiriöitä Koulukieltäytymisen laukaisevina tekijöinä on koulukiusaamista, oppimisen vaikeuksia, vaikeuksia suhteessa opettajii(aa)n, vaikeudut koulutoverien suhteen. Usein riippuvuussuhde vanhempiin Tytöillä > pojilla

25 Lintsaaminen Liittyy mutakin epäsosiaalista käyttäytymistä Toistuva lintsaaminen on käytöshäiriön kriteeri Päihdekäyttö, ilkivalta, nuorisorikollisuus, karkailu, koulututuksesta putoaminen Briteissä, 51% ei diagnoosia, tavallisimmat olivat käytöshäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt

26 Lintsaaminen Wales: Alhainen sosiaalinen tausta Huono koulumenestys Itse ilmoitetut syyt: 28% sosiaaliset syyt: kotiongelmat, toveripiiri 16% psykologiset syyt 56% koulusta riippuvat syyt: koulun vaihto, kiusaaminen, liian kovat oppimisvaatimukset

27 Lintsaminen Poissaolon jatkumisen syyt: 86% kouluun liittyvät: kiusaaminen, oppimäärän vaatimukset, koulun säännöt ja rangaistukset 40% sosiaaliset syyt, lähinnä kotiolot 24% psykologiset syyt

28 Kouluterveystutkimus Poissaolot liittyvät: Lisääntyneeseen sairastavuuteen Vanhempien vähäisempään koulutukseen Yksinhuoltaja- tai uusioperhe Asuminen vanhemmista erillään Työttömyys perheessä Alle 10v paikkakunnalla asumiseen

29 Kouluterveystutkimus Lintsaaminen liittyi: Vähäinen vanhempien koulutus Yksinhuoltaja- tai uusioperhe Työttömyys perheessä Paikkakunnalle muuttoon vuoden sisällä selvemmin kuin edellisessä Lisääntyi iän myötä

30 Nuoruusiän kehitys kehittyy seksuaalinen, ammatillinen ja sosiaalinen identiteetti esinuoruus varhaisnuoruus, irtautumisen alku, suru varsinainen nuoruus, identiteetin muodostuminen, ambivalenssi myöhäisnuoruus, identiteetin vakiintuminen, seestyminen

31 Nuoruusiän normaali kehitys Tavoitteena aikuinen identiteetti Viettipaineet Oman kehoon muutos Tunne-elämän kehitys Puolustusmekanismien kehitys Itsenäistymispaineet Sosiaaliset paineet

32 Nuoruusikä on Siirtymävaihe Lapsuus-aikuisuus Riippuvuus-riippumattomuus Muutosten vaihe Keho Käytös Normit, asenteet, arvot Pelon vaihe Kypsymättömyyden epärealismin aikaa Idealismi-aika realisoi

33 Onko riski syrjäytymiseen/pahoinvointiin nyky-yhteiskunnassa suurentunut Periaatteessa nuoruusiän kehitykselliset vaatimukset siis ennallaan Myös häiriöiden riskitekijät ovat ennallaan Konteksti siis muuttuu Aikuisilla on muutoksen kiihtyessä aina vaikeampaa pysyä mukana Lintukotoja ei ole, kaikki tulevat Suomenkin nuorison tietoisuuteen samaan aikaan kuin muuallekin

34 Mihin suuntaan geneettinen evoluutio on menossa Depressio: lisääntyy Temperamentillinen tausta geneettisesti määräytynyt Siihen liittyy positiivisia piirteitä, kuten välittämistä, vastuuntuntoa ja korkeat tavoitteet Asosiaalisuudessa geneettinen riski, rakastuuko naiset renttuihin

35 Onko latenssivaihe turvallinen ja kannustava Harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet Vanhemmat järjestävät ja kuljettavat harrastuksiin Valmennuksen kannustavuuteen on syytä kiinnittää huomiota Lapsi tarvitsee myös vapaa-aikaa, leikkiaikaa, ei-ohjattua toimintaa

36 Onko murrosiän kuohunta hallinnassa Vanhemmuuden tila Tukea vanhemmuuteen täytyisi olla helposti saatavissa Kehitys nopeaa, vanhemmilla paljon enemmän valvottavia asioita kuin ennen: TV:n kanavat Pelit Kännykät Internet, chatit, meset, ircit Päihteet ja viikkoraha Vanhempien oma stressi on suuri Vanhempien ja nuorten ero on kaventunut

37 Onko kehollinen ideaali muuttunut Laihuusideaali ollut jo vuosikymmeniä Ongelmana siis on ehkä runsaskalorisen ravinnon tarjonta Eli lihomisriskin vuoksi on taisteltava enemmän houkutuksia ja mielitekoja vastaan kuin ennen Limupullot suurenevat, karkkipussit suurenevat Karkkipäivät, opettavatko ne mässäilyyn Laihdutusbisnes näkyvää mediassa

38 Ovatko koulun vaatimukset muuttuneet Kansakoulu, oppikoulu (keskikoulu), lukio Kansakoulu, kansalaiskoulu, ammattiopinnot Alakoulu, yläkoulu, ammattiopinnot tai lukio Ratkaisevat päätökset tehdään myöhemmin Luokkakoot pienentyneet Joustavuus kasvanut Tiedolliset vaatimukset lisääntyneet? Luokkayhteisö heikentynyt Kiusaamista ollut aiemminkin Pahoinvoinnin tunnistaminen ja siihen puuttumisen keinot ovat lisääntyneet

39 Onko sosiaalisten suhteiden hallinta vaikeutunut Sosiaalisten suhteiden kenttä on laajentunut ja monimutkaistunut Ujollakin nuorella voi olla esim. nettikavereita Toisaalta kaltoinkohtelun tavat ja muodot ovat lisääntyneet, esim. nettikiusaaminen Ei ehdi olla kavereitten kanssa Nettipelien maailma, ollaan sosiaalisissa suhteissa tuntemattomien kanssa

40 Onko riski joutua traumaattisiin tilanteisiin kasvanut Seksuaalinen hyväksikäyttö, namusedät ovat menneet nettiin Päihteiden käyttö altistaa traumaattisille tilanteille Kiusaamisen muodot ovat laajentuneet Media on muuttunut nuoriakin kiinnostavaksi Vaaralliset nettisivustot

41 Onko yhteiskuntaan integroituminen vaikeutunut Yhteiskunnan arvot talouteen vahvemmin sidottuja Työelämä vaativampaa Globaali hallitsematon maailma Työvoimapula Liikakansoitus Ilmasto Mahdollisuudetkin lisääntyvät

42 Muita huomioita Sukupolvien välinen kuilu Luokkayhteiskunta Muuttoliikkeen suunta Turvallisuus Muutokset kommunikaatiotavoissa Jatkuva muutos

43 Mitä nuoren pahoinvointi on? masennusta somaattisia oireita koulunkäymättömyyttä eristäytymistä levottomuutta käytösongelmia päihteiden käyttöä

44 9-luokkalaisten mielenterveys 9-16v. 1/3 tytöistä ja 40% pojista sairastuu johonkin mt häiriöön yhteissairastavuus sääntö eikä poikkeus 15-16v päihdehäiriöt yleistyvät 14-16v. suomalaisnuorista 40%:lla mt ongelmien oireita ja ongelmakäyttäytymistä koulutuksellisia ja toiminnallisia ongelmia vielä varhaisaikuisuudessakin alle puolet saavat hoitoa (jopa 60-80% jää ainakin aluksi hoitamatta)

45 9-luokkalaisten mielenterveys masennus: 2% vakava, 8% keskivaikea, (yht. tytöt 14%, pojat 6%) sosiaalinen ahdistuneisuus: kohonnut t n 10%, p n 7% ja korkea t. n 5%, p n 3% syömishäiriöt, an 7%, bn 2%, molemmat 2% käytösoireilu n 7% rikkeet. koulupinnaus 4,5%, varastelu n 1%, karkailu 1% itsetuhoisuus: suunnitelmia 2%, kuolemantoiveita 6% päihteet: ens humala 13,4v, ei koskaan humalassa 42%, yli 10 x 15% kannabis yli 5X n 4,5%, kovat huumeet n 0,5% jokin huumaava aine viim kk:n aikana 20%, yli 5x 2,4%

46 9-luokkalaisten mielenterveys masennus, sosiaalinen ahdistuneisuus, humalajuominen: koulukiusaaminen kouluruokailu, koulumenestys

47 Syrjäytymisen prosessit Asosiaalinen kehitys Vaikea mielenterveyden sairausprosessi Pysyvät toiminnan puutteet (neuropsykiatria) Haittaavat mt-häiriöt

48 Asosiaalinen kehitys Perhetausta asosiaalinen Turvaton lapsuus, uhmakkuushäiriö Asosiaaliset arvot opitaan Koulun arvot vieraat Sopeutumattomuutta, uhmakkuutta Huono koulumenestys Päihteet, rikollisuus, käytöshäiriö Asosiaalinen elämäntapa, asosiaalinen persoonallisuus

49 Toinen mahdollisuus Tuki perheelle mahdollisimman varhain, mieluiten heti syntymästä Tarvittaessa sijoitus muualle Turvallinen kasvuympäristö, rajat ja ohjaus, välittäminen Positiivinen tukeminen Mahdollinen psykiatrinen avohoidollinen tuki Positiiviset palautteet oikeisiin asioihin Koulun kumppanina sosiaalitoimi ensisijainen

50 Vaikea mielenterveyden sairausprosessi Psykoottinen sairausprosessi Jo lapsena poikkeavuutta Sosiaalisia vaikeuksia Hyljeksitty toveripiirissä Nuoruusiän kehitystehtävät epäonnistuvat Eristäytymiskehitys, stressi johtaa psykoottisiin oireisiin Kehittyy kognitiivisia puutoksia, ennen kuin tulee hoidon piiriin Ei selviä koulusta, ei selviä arjen tehtävistä Toistuvia psykooseja, kognitiiviset kyvyt heikkenevät Joutuu psykiatrisiin laitoksiin, parhaimmillaan tuettuun asumiseen

51 Toinen mahdollisuus Riskilapset tunnistetaan ajoissa, sukurasitus jo neuvoloissa Päiväkodeissa, kouluissa tiedetään tukea normaaliin kehitykseen ja selviämään ilman liian voimakkaaksi nousevaa stressiä Tunnetaan varomerkit mahdollisesta psykoottisesta sairastumisesta Hoito ajoissa tuki oikeaan aikaan Pystytään ehkäisemään psykoottinen sairastuminen, siirtämään sitä tai ainakin hoitamaan ajoissa, jotta ei tulisi kognitiivisia puutoksia Koulun kumppanina terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (sairaanhoitopiirien) ensisijainen

52 Varomerkit Riskitekijät, geneettiset, raskausajan, synnytyksen ongelmat ja suuret menetykset varhaisessa lapsuudessa Poikkeava sosiaalisesti jo päiväkodissa, ulkopuolinen, ei pääse kunnolla kontaktiin, neurologisia pieniä poikkeavuuksia Koulussa ei ota vastaan palautetta, tytöt äärimmäiset ujoja pojat voivat olla myös repivän aggressiivisia. Eivät pääse mukaan porukkaan. Stressaantuneita, levottomia, keskittymiskyvyttömiä, outoja ajatuksenkulkuja. Outoa hymyilyä. Tunnereaktiot poikkeavia. Tarvitaan yhteistyötä terv hoitajan kanssa, jonka tulisi tuntea riskitekijät ja psykoottisen kulun mahdollisuus. Helposti olisi saatava yhteys erikoissairaanhoitoon, jossa tarkempi arvio ja hoito

53 Pysyvät toiminnan puutteet (neuropsykiatria) Joko autismihäiriö, Adhd tai esim oppimisen vaikeudet Ongelmat kulkevat jatkuvasti mukana, vaihtelevat ympäristön mukaan Käytännössä aina tarvitaan erityistoimia Lapsuudesta alkaen negatiivista palautetta käytöksestä, itsetunto heikkenee, usko kykyihin heikkenee Sosiaaliset kyvyt puutteellisia, usein kiusattuja Eivät ymmärrä, eivät kysy tai jos kysyvät eivät kuuntele Mitä vähemmän strukturoiduksi ympäristö muuttuu, sitä suuremmat ovat vaikeudet Joko jättäytyvät koulusta tai aiheuttavat jatkuvaa hämminkiä ADHD ja oppimisvaikeudet löytävät asosiaalisista kumppaneita ja siellä heitä käytetään hyväksi, suuri riski asosiaalisuuteen Autistiset jäävät pois koulusta, kun eivät selviä enää sen sosiaalisista vaatimuksista

54 Toinen mahdollisuus Aikaisessa vaiheessa perheen kanssa on löydetty keinot selvitä näiden lasten kanssa arjessa ja päiväkodissa Myöhemmin löydetään keinot selvitä koulussa, vanhemmat asiantuntijoita jo Ei pidetä häirikköinä vaan löydetään positiivinen tie, tunnistetaan vahvuudet ja käytetään niitä hyväksi Pienluokka, strukturoitu ja ennalta tiedettävä ohjelma. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen että ei olisi epäselviä asioita Heidänkään kykyjä ei saa hukata vaan täytyy saada ympäristö tukemaan kehitystä Pääyhteistyökumppanit koululle vanhemmat, nepsypojat, erikoissairaanhoidon/perusterveydenhuollon nepsyosaajat.

55 Haittaavat mt-häiriöt Tärkeimmät: ahdistuneisuushäiriöt ja masennus, usein myös yhdessä Geneettinen tausta Sisäänpäin kääntynyt tempperamentti Itsetunnon heikkous, joka saa mahdollisesti esim kiusaamisesta lisäkolhuja Sosiaalisten tilanteiden pelko/muu ahdistuneisuus Aluksi joiltakin tunneilta pois Poissaolot laajenevat, lopulta kynnys kouluun palaamiseen nousee ylitsepääsemättömäksi Peruskoulun jälkeen ei jatka opiskeluja Alkoholi itsehoidoksi, teiniraskaudet myös yleisempiä Päihteiden väärinkäyttö lisääntyy ja seuraa perinteinen syrjäytyminen päihdeporukoihin

56 Toinen mahdollisuus Tunnistetaan häiriöt alkuvaiheessa (nuoret eivät itse hae apua tai kerro sosiaalisista peloistaan) Ohjataan hoidon piiriin Hoidon vaikutuksien tehostamiseksi kuntouttava ohjelma sosiaalisissa tilanteissa pärjäämiseen Yksi alkoholisti vähemmän!

57 Hyvät käytännöt esiin Keskustelkaa vierustoverin kanssa käytössänne olevista keinoista ehkäisemiseen, mikä em prosessi ja mikä on sen mukainen hyvä käytäntö teillä:

58 Yhteenveto Syrjäytyminen on kompleksi käsite Syrjäytyminen on ajassa muuttuva Nuorten pahoinvointi liittyy samoihin lähtökohtiin kuin ennenkin, puitteet pahoinvoinnille muuttuvat Pahoinvointi johtaa syrjäytymiseen erilaisilla prosesseilla Nämä prosessit käännetään erilaisilla keinoilla Ei ole varaa jättää kenenkään nuoren kykyjä käyttämättä, siksi meidän täytyy tehdä kaikkemme, että nuori saa ne hyödylliseen käyttöön

59 Yhteenveto 2 Lisää hyviä käytäntöjä (hankkeita syrjäytymisen ehkäisemiseksi): Fi/hyvakaytanto

60 Psyykkiset häiriöt ja koulu Sosiaalisten tilanteiden pelko Yleinen Näkyy nuorilla erityisesti koulussa, nuori ei hakeudu yleensä hoitoon Voi olla puhumiseen liittyvä tai laaja Alisuoriutuminen, koulunkäynnin vaikeudet, vaikeudet asioiden hoitamisessa, ruokailun vaikeudet yms. Depressio yleistä, myöh vaikeudet yleisiä Tuki selviytymiseen koulussa, järjestelyt Hoidon myötä myös esiintymistä

61 Psyykkiset häiriöt ja koulu Depressio Ilottomuus, jaksamattomuus, ärtyisyys, itkuisuus, keskittymisvaikeudet Vaativuus, pessimistisyys, huono itsetunto Alisuoriutuminen, koulunkäynnin vaikeudet, sosiaaliset vaikeudet Depression noidankehä Noidankehän katkaisu Sairausloma? Sopiva vaatimustaso, suhteutettu jaksamiseen

62 Masennuksen noidankehä Jaksamattomuus Masennus, Ahdistus, unettomuus Ei saa vaatimiansa tuloksia aikaan Syyllisyys, huono olo

63 Noidankehän kääntäminen Masennus vähenee Piristyminen, Voimien lisääntyminen Hiukan paremmin Kuin eilen Tyytyväisyys yrittämiseen

64 Stressi-haavoittuvuus -malli Stressi Aika 64

65 Mitä hoitavat henkilöt odottavat koululta Koululta paljon tärkeää informaatiota Oireet esille koulussa Tieto objektiivista Tieto erilaista kuin vanhemmilta Stressinsietokyky ja toimintakyky Koulutyön merkitys tärkeä myös hoidon onnistumisen kannalta Kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja koulupsykologin osuudet määriteltyjä

66 Mitä koulu tarvitsee hoitotaholta Mikä tieto on oleellista Koulunkäyntiin vaikuttavat asiat Työkykyyn vaikuttavat asiat Oppimiskykyyn vaikuttavat asiat Sosiaaliseen kyvykkyyteen liittyvät asiat Millainen on tuen tarve, millainen on stressin sietokyky Mikä on häiriön vaikutus jatkokoulutus suunnitelmiin Monet asiat parasta kysyä nuorelta itseltään ja perheeltä

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

ytymisen monet polut

ytymisen monet polut Virta Oulainen (Koski) Oulaisten kaupunki Syrjäytymisen ytymisen monet polut Kaija Sepponen Veikko Hertteli 19.09.2013 Yhteiskunnan taso: Yleinen talouskriisi Työpaikat vähenevät Kuntataloudet kriisissä

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist

Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola. Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet Leo Nyqvist Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät 2016, Kokkola Elämän tuulissa väkivalta ja päihteet 14.11.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ja päihteet Huono suomalainen viinapää (Veli Verkko) Ajatus väkivaltatyöstä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Suomen Mielenterveysseuran rooli lasten ja nuorten mielenterveystyössä AVI, Etelä-Suomi 5.3.2015 Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielenterveystyön

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

VARAVOIMAA FARMARILLE

VARAVOIMAA FARMARILLE VARAVOIMAA FARMARILLE Tavoitteina on ensiapu talousasioihin, jaksamiseen, työhyvinvointiin ym. liittyvissä vaikeuksissa keskusteluavun antaminen ohjata tarvittaessa eteenpäin eri asiantuntijoille avun

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku Riikka Turku Opintopsykologi p. 044 4503226 (puhelinaika ma-to klo 13.00-13.30) riikka.turku@ksthky.fi Opintopsykologin palvelut

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot