Nuorten syrjäytyminen ja pahan olon syyt.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten syrjäytyminen ja pahan olon syyt."

Transkriptio

1 Nuorten syrjäytyminen ja pahan olon syyt. Opetusmenetelmäpäivät M/S Mariella

2 Aamupäivän rakenne Syrjäytymisen kompleksisuus Syrjäytymisen osa-alueista Nuoruusiän paha olo nykyään Syrjäytymisen prosessit Syrjäytymisen kääntäminen kykyjen positiiviseksi hyväksikäytöksi Hyvät käytännöt Bonusslaidit

3 Syrjäytyminen 70-luku utslagning social exclusion Syrjäytyminen Huono-osaisuus Marginalisoituminen Toiseus

4 Syrjäytyminen Sosiaalinen syrjäytyminen = yksilön ja yhteiskunnan siteiden heikkous Työnteko, opiskelu, harrastukset, yhteiskunnalliset vaatimukset, toisten ihmisten tapaaminen Toivottomuus, tyytymättömyys

5 Syrjäytyminen Liittyy tai aiheuttaa: Pitkäaikaistyöttömyys Syrjintä Mielenterveysongelmat Alkoholisoituminen Huumausaineiden käyttö Elämän muutosvaiheet ovat riskiaikaa

6 Syrjäytyneet? Työttömät Asunnottomat Rikolliset Päihdeongelmaiset Toimeentulon saajat Heikosti kouluttautuneet Mielenterveyspotilaat Pitkäakaissairaat Toimeentuloloukkuun jääneet, jne

7 Syrjäytymisen riskit nuorilla Työttömyys Koulutuksen puute Asumisen ongelmat Fyysinen tai psyykkinen sairaus Sosiaalisten suhteiden ongelmat Päihteiden käyttö Rikollisuus

8 Vastakohta Sosiaalinen integraatio, yhteenkuuluvuus Elämänhallinta Ongelmien ratkaisukyky Elämänhallinta ovi ajoittain järkkyä, mutta sen palautettua Nuoruudessa voi esim olla lyhytkestoista syrjäytymistä

9 Syrjäytyminen Yhteiskunnallinen ongelma Eivät ole tuottavia Palveluiden suurkuluttajia Esim syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1 miljoona euroa Erakoituminen voi olla myös elämäntapa, jolloin kyse ei ole syrjäytymisestä

10 Syrjäytyminen Onko nuoriherra a syrjäytynyt? Onko nuoriherra b syrjäytynyt? Onko nuoriherra a syrjäytymisuhan alla, jos ei jo syrjäytynyt? Onko nuoriherra b syrjäytymisuhan alla, jos ei jo syrjäytynyt?

11 Syrjäytyminen lukuina Monimuotoinen käsite, vaikea esittää, että nyt on syrjäytyneisyys kasvussa tai vähenemässä Kelan tilastoja Kouluterveystutkimuksia Nuorten rikollisuutta

12 Kelan tilastoja edelleen Mielialahäiriön vuoksi eläkkeellä 2009 eläkkeelle siirtyvistä neljännes oli alle 35 vuotiaita Useat näistä eivät ole olleet lainkaan työelämässä mukana Kuntoutusrahan käyttöön otto ei ole vähentänyt eläkkeellesiirtymistä nuorilla

13 Nuorten syrjäytyminen Kelan tilastot: Eläkkeellä v henkilöä henkilöä henkilöä 16-24v: % eläkkeellä, -08 0,97% Jotakin sairausperäistä etuutta sai -95 1,5%, -08 2,2% Alle 30 vuotiaiden alkaneet sairauspäivärahakaudet lisääntyivät -04:stä -08:aan 74%:a Hoitotuki mt häriöiden vuoksi nousi 24% , hyperkineettiset häiriöt suurin nousija

14 Tampere 16-19v. sv päivärahat 20; 25 % 13; 16 % 9; 11 % 39; 48 % F00-F90 M00-M99 S00-T99 muut

15 Tampere 20-24v sv päivärahat 221; 25 % 204; 23 % 174; 20 % 287; 32 % F00-F90 M00-M99 S00-T99 muut

16 Tampere 25-29v sv päivärahat 436; 32 % 267; 20 % 386; 29 % 258; 19 % F00-F90 M00-M99 S00-T99 muut

17 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi Lapsista 5-10% pahoinvoivia Lapsista ja nuorista 15-20% on yleistyvää pahoinvointia Psykiatrinen hoito on lisääntynyt: käyntejä avohoidossa nuorilla ja , hoitopäiviä vastaavasti ja , tässä tosin on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut dramaattinen käänne

18 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi Huostaanotettujen lasten määrä nousee jatkuvasti, sijoitettuja lapsia oli -80 n 8500 ja , nousu jatkuu. Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on lievästi noususuunnassa Koulukiusaaminen lisääntyy lievästi Koulukiusaamisella on selvä yhteys masentuneisuuteen ja yleiseen oireiluun

19 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi Varsinaisesti pahoinvoinnissa tai humala juomisessa ei ollut pari vuotta sitten nousua Väsymys ja unihäiriöt ovat lisääntyneet Psykosomaattiset oireet ovat hieman lisääntyneet Oirehdinta ja pahoinvointi kasaantuu aiempaa enemmän Tytöillä masentuneisuus on hieman lisääntynyt

20 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, arkielämän uhkat N lasta ja nuorta kohtaa vanhempiensa avioeron vuosittain N 20% perheistä väkivaltaa N 17% päihdeperheitä N 4-6% äideistä käyttää raskausaikana päihteitä 15v osuus, jotka syövät yhdessä perheen kanssa useimpina päivinä: Suomi 60%, Ruotsi ja Tanska yli 80%, Norja lähes 90%

21 Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, rikoskäyttäytyminen Kansainväliset tutk. Nuorista 16-39% omaisuus rikos, vuoden sisällä 14-66% jonkinlainen väkivallanteko Liittyy: Heikko kouluun sopeutuminen Huono koulumenestys Heikot ikätoveroisuhteet Huonot suhteet vanhempiin

22 Rikollinen käyttäytyminen, liittyy Epäsosiaalinen toveripiiri Päihteiden käyttö Vanhemmuuden puutteet Vanhempien epäsosiaalisuus Vanhempien aggressiivisuus Turvaton epäsosiaalinen elinympäristö Lapsen/ nuoren hauraus (neuropsyk ongelmat)

23 Rikollinen käyttäytymine, liittyy Psyk häiriöiden määrä eri tutkimuksissa on vaihteleva Monihäiriöisyys Kognitiiviset kyvyt heikot Verbaaliset kyvyt heikot Käytöshäiriöt, ADHD, masennus, traumaperäinen stressihäiriö, päihdehäiriöt

24 Koulupoissaolot Koulukieltäytyminen, vanhemmat tietävät Lintsaaminen, vanhemmat eivät tiedä Koulukieltäytymisen taustalla ahdistuneisuushäiriöitä, masennusta, sopeutumishäiriöitä Koulukieltäytymisen laukaisevina tekijöinä on koulukiusaamista, oppimisen vaikeuksia, vaikeuksia suhteessa opettajii(aa)n, vaikeudut koulutoverien suhteen. Usein riippuvuussuhde vanhempiin Tytöillä > pojilla

25 Lintsaaminen Liittyy mutakin epäsosiaalista käyttäytymistä Toistuva lintsaaminen on käytöshäiriön kriteeri Päihdekäyttö, ilkivalta, nuorisorikollisuus, karkailu, koulututuksesta putoaminen Briteissä, 51% ei diagnoosia, tavallisimmat olivat käytöshäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt

26 Lintsaaminen Wales: Alhainen sosiaalinen tausta Huono koulumenestys Itse ilmoitetut syyt: 28% sosiaaliset syyt: kotiongelmat, toveripiiri 16% psykologiset syyt 56% koulusta riippuvat syyt: koulun vaihto, kiusaaminen, liian kovat oppimisvaatimukset

27 Lintsaminen Poissaolon jatkumisen syyt: 86% kouluun liittyvät: kiusaaminen, oppimäärän vaatimukset, koulun säännöt ja rangaistukset 40% sosiaaliset syyt, lähinnä kotiolot 24% psykologiset syyt

28 Kouluterveystutkimus Poissaolot liittyvät: Lisääntyneeseen sairastavuuteen Vanhempien vähäisempään koulutukseen Yksinhuoltaja- tai uusioperhe Asuminen vanhemmista erillään Työttömyys perheessä Alle 10v paikkakunnalla asumiseen

29 Kouluterveystutkimus Lintsaaminen liittyi: Vähäinen vanhempien koulutus Yksinhuoltaja- tai uusioperhe Työttömyys perheessä Paikkakunnalle muuttoon vuoden sisällä selvemmin kuin edellisessä Lisääntyi iän myötä

30 Nuoruusiän kehitys kehittyy seksuaalinen, ammatillinen ja sosiaalinen identiteetti esinuoruus varhaisnuoruus, irtautumisen alku, suru varsinainen nuoruus, identiteetin muodostuminen, ambivalenssi myöhäisnuoruus, identiteetin vakiintuminen, seestyminen

31 Nuoruusiän normaali kehitys Tavoitteena aikuinen identiteetti Viettipaineet Oman kehoon muutos Tunne-elämän kehitys Puolustusmekanismien kehitys Itsenäistymispaineet Sosiaaliset paineet

32 Nuoruusikä on Siirtymävaihe Lapsuus-aikuisuus Riippuvuus-riippumattomuus Muutosten vaihe Keho Käytös Normit, asenteet, arvot Pelon vaihe Kypsymättömyyden epärealismin aikaa Idealismi-aika realisoi

33 Onko riski syrjäytymiseen/pahoinvointiin nyky-yhteiskunnassa suurentunut Periaatteessa nuoruusiän kehitykselliset vaatimukset siis ennallaan Myös häiriöiden riskitekijät ovat ennallaan Konteksti siis muuttuu Aikuisilla on muutoksen kiihtyessä aina vaikeampaa pysyä mukana Lintukotoja ei ole, kaikki tulevat Suomenkin nuorison tietoisuuteen samaan aikaan kuin muuallekin

34 Mihin suuntaan geneettinen evoluutio on menossa Depressio: lisääntyy Temperamentillinen tausta geneettisesti määräytynyt Siihen liittyy positiivisia piirteitä, kuten välittämistä, vastuuntuntoa ja korkeat tavoitteet Asosiaalisuudessa geneettinen riski, rakastuuko naiset renttuihin

35 Onko latenssivaihe turvallinen ja kannustava Harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet Vanhemmat järjestävät ja kuljettavat harrastuksiin Valmennuksen kannustavuuteen on syytä kiinnittää huomiota Lapsi tarvitsee myös vapaa-aikaa, leikkiaikaa, ei-ohjattua toimintaa

36 Onko murrosiän kuohunta hallinnassa Vanhemmuuden tila Tukea vanhemmuuteen täytyisi olla helposti saatavissa Kehitys nopeaa, vanhemmilla paljon enemmän valvottavia asioita kuin ennen: TV:n kanavat Pelit Kännykät Internet, chatit, meset, ircit Päihteet ja viikkoraha Vanhempien oma stressi on suuri Vanhempien ja nuorten ero on kaventunut

37 Onko kehollinen ideaali muuttunut Laihuusideaali ollut jo vuosikymmeniä Ongelmana siis on ehkä runsaskalorisen ravinnon tarjonta Eli lihomisriskin vuoksi on taisteltava enemmän houkutuksia ja mielitekoja vastaan kuin ennen Limupullot suurenevat, karkkipussit suurenevat Karkkipäivät, opettavatko ne mässäilyyn Laihdutusbisnes näkyvää mediassa

38 Ovatko koulun vaatimukset muuttuneet Kansakoulu, oppikoulu (keskikoulu), lukio Kansakoulu, kansalaiskoulu, ammattiopinnot Alakoulu, yläkoulu, ammattiopinnot tai lukio Ratkaisevat päätökset tehdään myöhemmin Luokkakoot pienentyneet Joustavuus kasvanut Tiedolliset vaatimukset lisääntyneet? Luokkayhteisö heikentynyt Kiusaamista ollut aiemminkin Pahoinvoinnin tunnistaminen ja siihen puuttumisen keinot ovat lisääntyneet

39 Onko sosiaalisten suhteiden hallinta vaikeutunut Sosiaalisten suhteiden kenttä on laajentunut ja monimutkaistunut Ujollakin nuorella voi olla esim. nettikavereita Toisaalta kaltoinkohtelun tavat ja muodot ovat lisääntyneet, esim. nettikiusaaminen Ei ehdi olla kavereitten kanssa Nettipelien maailma, ollaan sosiaalisissa suhteissa tuntemattomien kanssa

40 Onko riski joutua traumaattisiin tilanteisiin kasvanut Seksuaalinen hyväksikäyttö, namusedät ovat menneet nettiin Päihteiden käyttö altistaa traumaattisille tilanteille Kiusaamisen muodot ovat laajentuneet Media on muuttunut nuoriakin kiinnostavaksi Vaaralliset nettisivustot

41 Onko yhteiskuntaan integroituminen vaikeutunut Yhteiskunnan arvot talouteen vahvemmin sidottuja Työelämä vaativampaa Globaali hallitsematon maailma Työvoimapula Liikakansoitus Ilmasto Mahdollisuudetkin lisääntyvät

42 Muita huomioita Sukupolvien välinen kuilu Luokkayhteiskunta Muuttoliikkeen suunta Turvallisuus Muutokset kommunikaatiotavoissa Jatkuva muutos

43 Mitä nuoren pahoinvointi on? masennusta somaattisia oireita koulunkäymättömyyttä eristäytymistä levottomuutta käytösongelmia päihteiden käyttöä

44 9-luokkalaisten mielenterveys 9-16v. 1/3 tytöistä ja 40% pojista sairastuu johonkin mt häiriöön yhteissairastavuus sääntö eikä poikkeus 15-16v päihdehäiriöt yleistyvät 14-16v. suomalaisnuorista 40%:lla mt ongelmien oireita ja ongelmakäyttäytymistä koulutuksellisia ja toiminnallisia ongelmia vielä varhaisaikuisuudessakin alle puolet saavat hoitoa (jopa 60-80% jää ainakin aluksi hoitamatta)

45 9-luokkalaisten mielenterveys masennus: 2% vakava, 8% keskivaikea, (yht. tytöt 14%, pojat 6%) sosiaalinen ahdistuneisuus: kohonnut t n 10%, p n 7% ja korkea t. n 5%, p n 3% syömishäiriöt, an 7%, bn 2%, molemmat 2% käytösoireilu n 7% rikkeet. koulupinnaus 4,5%, varastelu n 1%, karkailu 1% itsetuhoisuus: suunnitelmia 2%, kuolemantoiveita 6% päihteet: ens humala 13,4v, ei koskaan humalassa 42%, yli 10 x 15% kannabis yli 5X n 4,5%, kovat huumeet n 0,5% jokin huumaava aine viim kk:n aikana 20%, yli 5x 2,4%

46 9-luokkalaisten mielenterveys masennus, sosiaalinen ahdistuneisuus, humalajuominen: koulukiusaaminen kouluruokailu, koulumenestys

47 Syrjäytymisen prosessit Asosiaalinen kehitys Vaikea mielenterveyden sairausprosessi Pysyvät toiminnan puutteet (neuropsykiatria) Haittaavat mt-häiriöt

48 Asosiaalinen kehitys Perhetausta asosiaalinen Turvaton lapsuus, uhmakkuushäiriö Asosiaaliset arvot opitaan Koulun arvot vieraat Sopeutumattomuutta, uhmakkuutta Huono koulumenestys Päihteet, rikollisuus, käytöshäiriö Asosiaalinen elämäntapa, asosiaalinen persoonallisuus

49 Toinen mahdollisuus Tuki perheelle mahdollisimman varhain, mieluiten heti syntymästä Tarvittaessa sijoitus muualle Turvallinen kasvuympäristö, rajat ja ohjaus, välittäminen Positiivinen tukeminen Mahdollinen psykiatrinen avohoidollinen tuki Positiiviset palautteet oikeisiin asioihin Koulun kumppanina sosiaalitoimi ensisijainen

50 Vaikea mielenterveyden sairausprosessi Psykoottinen sairausprosessi Jo lapsena poikkeavuutta Sosiaalisia vaikeuksia Hyljeksitty toveripiirissä Nuoruusiän kehitystehtävät epäonnistuvat Eristäytymiskehitys, stressi johtaa psykoottisiin oireisiin Kehittyy kognitiivisia puutoksia, ennen kuin tulee hoidon piiriin Ei selviä koulusta, ei selviä arjen tehtävistä Toistuvia psykooseja, kognitiiviset kyvyt heikkenevät Joutuu psykiatrisiin laitoksiin, parhaimmillaan tuettuun asumiseen

51 Toinen mahdollisuus Riskilapset tunnistetaan ajoissa, sukurasitus jo neuvoloissa Päiväkodeissa, kouluissa tiedetään tukea normaaliin kehitykseen ja selviämään ilman liian voimakkaaksi nousevaa stressiä Tunnetaan varomerkit mahdollisesta psykoottisesta sairastumisesta Hoito ajoissa tuki oikeaan aikaan Pystytään ehkäisemään psykoottinen sairastuminen, siirtämään sitä tai ainakin hoitamaan ajoissa, jotta ei tulisi kognitiivisia puutoksia Koulun kumppanina terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (sairaanhoitopiirien) ensisijainen

52 Varomerkit Riskitekijät, geneettiset, raskausajan, synnytyksen ongelmat ja suuret menetykset varhaisessa lapsuudessa Poikkeava sosiaalisesti jo päiväkodissa, ulkopuolinen, ei pääse kunnolla kontaktiin, neurologisia pieniä poikkeavuuksia Koulussa ei ota vastaan palautetta, tytöt äärimmäiset ujoja pojat voivat olla myös repivän aggressiivisia. Eivät pääse mukaan porukkaan. Stressaantuneita, levottomia, keskittymiskyvyttömiä, outoja ajatuksenkulkuja. Outoa hymyilyä. Tunnereaktiot poikkeavia. Tarvitaan yhteistyötä terv hoitajan kanssa, jonka tulisi tuntea riskitekijät ja psykoottisen kulun mahdollisuus. Helposti olisi saatava yhteys erikoissairaanhoitoon, jossa tarkempi arvio ja hoito

53 Pysyvät toiminnan puutteet (neuropsykiatria) Joko autismihäiriö, Adhd tai esim oppimisen vaikeudet Ongelmat kulkevat jatkuvasti mukana, vaihtelevat ympäristön mukaan Käytännössä aina tarvitaan erityistoimia Lapsuudesta alkaen negatiivista palautetta käytöksestä, itsetunto heikkenee, usko kykyihin heikkenee Sosiaaliset kyvyt puutteellisia, usein kiusattuja Eivät ymmärrä, eivät kysy tai jos kysyvät eivät kuuntele Mitä vähemmän strukturoiduksi ympäristö muuttuu, sitä suuremmat ovat vaikeudet Joko jättäytyvät koulusta tai aiheuttavat jatkuvaa hämminkiä ADHD ja oppimisvaikeudet löytävät asosiaalisista kumppaneita ja siellä heitä käytetään hyväksi, suuri riski asosiaalisuuteen Autistiset jäävät pois koulusta, kun eivät selviä enää sen sosiaalisista vaatimuksista

54 Toinen mahdollisuus Aikaisessa vaiheessa perheen kanssa on löydetty keinot selvitä näiden lasten kanssa arjessa ja päiväkodissa Myöhemmin löydetään keinot selvitä koulussa, vanhemmat asiantuntijoita jo Ei pidetä häirikköinä vaan löydetään positiivinen tie, tunnistetaan vahvuudet ja käytetään niitä hyväksi Pienluokka, strukturoitu ja ennalta tiedettävä ohjelma. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen että ei olisi epäselviä asioita Heidänkään kykyjä ei saa hukata vaan täytyy saada ympäristö tukemaan kehitystä Pääyhteistyökumppanit koululle vanhemmat, nepsypojat, erikoissairaanhoidon/perusterveydenhuollon nepsyosaajat.

55 Haittaavat mt-häiriöt Tärkeimmät: ahdistuneisuushäiriöt ja masennus, usein myös yhdessä Geneettinen tausta Sisäänpäin kääntynyt tempperamentti Itsetunnon heikkous, joka saa mahdollisesti esim kiusaamisesta lisäkolhuja Sosiaalisten tilanteiden pelko/muu ahdistuneisuus Aluksi joiltakin tunneilta pois Poissaolot laajenevat, lopulta kynnys kouluun palaamiseen nousee ylitsepääsemättömäksi Peruskoulun jälkeen ei jatka opiskeluja Alkoholi itsehoidoksi, teiniraskaudet myös yleisempiä Päihteiden väärinkäyttö lisääntyy ja seuraa perinteinen syrjäytyminen päihdeporukoihin

56 Toinen mahdollisuus Tunnistetaan häiriöt alkuvaiheessa (nuoret eivät itse hae apua tai kerro sosiaalisista peloistaan) Ohjataan hoidon piiriin Hoidon vaikutuksien tehostamiseksi kuntouttava ohjelma sosiaalisissa tilanteissa pärjäämiseen Yksi alkoholisti vähemmän!

57 Hyvät käytännöt esiin Keskustelkaa vierustoverin kanssa käytössänne olevista keinoista ehkäisemiseen, mikä em prosessi ja mikä on sen mukainen hyvä käytäntö teillä:

58 Yhteenveto Syrjäytyminen on kompleksi käsite Syrjäytyminen on ajassa muuttuva Nuorten pahoinvointi liittyy samoihin lähtökohtiin kuin ennenkin, puitteet pahoinvoinnille muuttuvat Pahoinvointi johtaa syrjäytymiseen erilaisilla prosesseilla Nämä prosessit käännetään erilaisilla keinoilla Ei ole varaa jättää kenenkään nuoren kykyjä käyttämättä, siksi meidän täytyy tehdä kaikkemme, että nuori saa ne hyödylliseen käyttöön

59 Yhteenveto 2 Lisää hyviä käytäntöjä (hankkeita syrjäytymisen ehkäisemiseksi): Fi/hyvakaytanto

60 Psyykkiset häiriöt ja koulu Sosiaalisten tilanteiden pelko Yleinen Näkyy nuorilla erityisesti koulussa, nuori ei hakeudu yleensä hoitoon Voi olla puhumiseen liittyvä tai laaja Alisuoriutuminen, koulunkäynnin vaikeudet, vaikeudet asioiden hoitamisessa, ruokailun vaikeudet yms. Depressio yleistä, myöh vaikeudet yleisiä Tuki selviytymiseen koulussa, järjestelyt Hoidon myötä myös esiintymistä

61 Psyykkiset häiriöt ja koulu Depressio Ilottomuus, jaksamattomuus, ärtyisyys, itkuisuus, keskittymisvaikeudet Vaativuus, pessimistisyys, huono itsetunto Alisuoriutuminen, koulunkäynnin vaikeudet, sosiaaliset vaikeudet Depression noidankehä Noidankehän katkaisu Sairausloma? Sopiva vaatimustaso, suhteutettu jaksamiseen

62 Masennuksen noidankehä Jaksamattomuus Masennus, Ahdistus, unettomuus Ei saa vaatimiansa tuloksia aikaan Syyllisyys, huono olo

63 Noidankehän kääntäminen Masennus vähenee Piristyminen, Voimien lisääntyminen Hiukan paremmin Kuin eilen Tyytyväisyys yrittämiseen

64 Stressi-haavoittuvuus -malli Stressi Aika 64

65 Mitä hoitavat henkilöt odottavat koululta Koululta paljon tärkeää informaatiota Oireet esille koulussa Tieto objektiivista Tieto erilaista kuin vanhemmilta Stressinsietokyky ja toimintakyky Koulutyön merkitys tärkeä myös hoidon onnistumisen kannalta Kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja koulupsykologin osuudet määriteltyjä

66 Mitä koulu tarvitsee hoitotaholta Mikä tieto on oleellista Koulunkäyntiin vaikuttavat asiat Työkykyyn vaikuttavat asiat Oppimiskykyyn vaikuttavat asiat Sosiaaliseen kyvykkyyteen liittyvät asiat Millainen on tuen tarve, millainen on stressin sietokyky Mikä on häiriön vaikutus jatkokoulutus suunnitelmiin Monet asiat parasta kysyä nuorelta itseltään ja perheeltä

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa Nuorten mielenterveys koulumaailmassa professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos Nuoruusikä 13-22 vuotta Varhaisnuoruus 13-14 v: muuttuva ruumis; voimakkaat

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Yliopettaja Katja Komonen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Yliopettaja Katja Komonen Mikkelin ammattikorkeakoulu Yliopettaja Katja Komonen Mikkelin ammattikorkeakoulu Nuorten hyvinvoinnin rakentuminen 2010- luvulla Nuorisotakuun toimenpiteiden ja nuorten tarpeiden kohtaaminen Nuoruuden merkityksen kasvu Ikärakenteen

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar Etsivä Nuorisotyö Yleisimmät huolenaiheet/etsivä Nuorisotyö Tammikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo Helmikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa IV - Kuka tarvitsee syrjintää, erotteluja? Syrjäyttämistä, syrjäytymistä? Mitä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot