Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2011"

Transkriptio

1 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2011 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yhdessä onnistuva

2 Toimitus Sampo Järvelä Painopaikka Kopijyvä Oy Ulkoasu ja taitto Teemu Niemelä Valokuvat Pekka Huttunen Jari Luoma Juha Karjalainen Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu Tampere Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2011 Silta-Valmennusyhdistys ry 3

3 Sisällysluettelo 1. Silta-Valmennusyhdistys ry 5 2. Toiminnanjohtajan sana 6 3. Sillassa saa olla oma itsensä 7 4. Työmme kivijalka 8 5. Kumppanuudet Palvelut Pitkän putken päätepiste Kuntoutus-Silta Asiakkaat Kauha ja kitara sopivat Tonin käteen Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen Henkilöstö Sosiaaliset tulokset vuonna Tyttö toi Villen Tampereelle ja kaverin vinkki Siltaan Talous Hallinto Tilinpäätöstiedot Silta pähkinänkuoressa Silta-Valmennusyhdistys ry Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden kohtauspaikka. Toimimme sosiaalisen työllistämisen toimialalla sosiaalisen kuntoutuksen ja työpajatoiminnan vahvana toteuttajana ja kehittäjänä. Olemme yleishyödyllinen tamperelaisten kansalaisjärjestöjen perustama yhteisö. Tunnuslauseemme Tavoitteena tavallinen elämä takaa asiakkaillemme monipuolisissa palveluissamme vahvan tuen ja hyvät etenemismahdollisuudet kohti opiskelua, työtä tai muita asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Asiakkaistamme 85 prosenttia löytää tilanteeseensa sopivan ratkaisun. Sillan hyvät asiakastulokset perustuvat viiteen vahvuuteemme: Hyvään vuorovaikutukseen ja asiakkaiden osallisuuteen Sillan työntekijöiden vahvaan monialaiseen ammattiosaamiseen Henkilöstön sitoutumiseen yhdistyksen perustehtävän mukaiseen työhön Vastuulliseen ja sisukkaaseen toimintakulttuuriin Toimiviin verkostoihin, kumppanuuteen ja yhdessä onnistumiseen Toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutosten arviointi yhdistettynä Sillan oman toiminnan arviointiin ja jatkuvaan parantamiseen takaavat toiminnan laadun ja kehityksen. Työskentelemme etulinjassa lähellä erilaisissa pulmallisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaitamme ja monipuolisessa yhteistyössä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Uskomme ihmisten omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisuja oman elämäntilanteensa kohentamiseen, kun heille tarjotaan siihen riittävät mahdollisuudet. Hyvin voivassa Suomessa on valitettavan paljon erilaista työllistymis- ja oppimismahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta, jotka vähentävät yhteisiä voimavarojamme ja hyvinvointia. Arvostamme suomalaista hyvinvointi- ja kansalaisyhteiskuntaa ja haluamme kantaa oman vastuumme sen tulevaisuudesta. Tämä arvostus näkyy arvostavana suhtautumisena asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneidemme työhön. Silta-Valmennusyhdistys ry 5

4 2. Toiminnanjohtajan sana 3. Sillassa saa olla oma itsensä Viime eduskuntavaalien alla nousi yhteiskunnalliseen keskusteluun vahvasti kasvavat tulo- ja hyvinvointierot ja uhkakuvat suomalaisen hyvinvointimallin kestävyysvajeesta. Tällä kertaa poliittinen keskustelu vastasi hyvin kansalaisten käsitystä suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Tutkimustiedon mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää tärkeänä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista, mutta kuitenkin vain 35 % kokee oikeudenmukaisuuden toteutuvan hyvin. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu yleisten yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa korostavien lausumien lisäksi onneksi myös useita käytännön toimia. Silta-Valmennuksen näkökulmasta näistä toimista tärkeimmät liittyvät nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen vuoden 2013 alusta. Hanke kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen läheisesti liittyvä toinen hallitusohjelmaan sisältyvä tavoite on ammatillisen koulutuksen kehittäminen vastaamaan nykyistä paremmin koko nuorisoikäluokan koulutustarpeita. Nämä tavoitteet on kirjattu myös opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Molemmat hankkeet tähtäävät nuorten ulkopuolisuuden vähentämiseen mm. alentamalla koulutukseen pääsyn kynnystä, lisäämällä ja vakinaistamalla ammattiopistojen ja työpajojen yhteistyötä, jonka tavoitteena on tekemällä oppimiseen perustuvien oppimismahdollisuuksien vahvistaminen ja joustavammat opintojen suoritusmahdollisuudet. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteisiin pääseminen on haastava tehtävä ja sen haastavuutta lisäävät samaan aikaan tehtävät leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, työllisyysmäärärahoihin ja myös kuntien kiristyvän talouden vaikutukset nuorten sosiaali- ja työllisyyspalveluihin. Nuorten osallisuuden lisääminen ja yleisimminkin hyvinvointierojen kaventaminen eivät riipu ensisijassa rahasta vaan yhteisestä tahdosta ja asenteesta sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla. Tämä on suurin haaste, mutta samalla myös avain menestykseen. Tahto ja asenne vievät läpi harmaan kiven, jos käytössä on riittävästi aikaa, työkalut ovat kunnossa ja jos työnjako ja yhteistyö toimivat. Jotta nämä edellytykset voisivat toteutua, on monien perinteisten ajattelu- ja toimintatapojen muututtava. Yksi tärkeimmistä muutoksista on luopuminen putkinäköisestä asioiden tarkastelusta vain oman organisaation tai oman työn näkökulmasta. Vastuu on meidän jokaisen ja kaikkien yhdessä. Vastuuta ei voi ulkoistaa. Tästä syystä kansalaisyhteiskunnan vaatimus hyvinvointivastuun kantamisesta yhdessä on entistä ajankohtaisempi. Se voi toteutua vain kumppanuuteen perustuvassa yhteiskunnassa, jossa yksilön, lähimmäisten, yhteisöjen, julkisen ja yksityisen sektorin vastuunkanto ovat tasapainossa ja jossa osataan toimia yhdessä samaan suuntaan. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja Sampo Järvelä Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivillä Jouni, 25-vuotias rakennusalan opiskelija, istuu pöydän ääressä Sillan rakennuspuolen tiloissa ja kertoo tyytyväisenä, miten heille on valmistumassa uudet tilat viereiseen hallirakennukseen. Jouni on alusta alkaen itse ollut rakentamassa näitä luokkatiloja kahteen kerrokseen. Rakenteiden koolaukset ja väliseinien teko on ollut nuorelle miehelle hieno kokemus. Jouni on ollut vuoden päivät opiskelemassa rakennusalan perustutkintoa Sillassa. Tampereelle hän tuli Lahdesta Villa Hockeyn kautta kaksi vuotta aiemmin. Kuntoutuksen päätyttyä, Jouni ei palannut vanhoihin kuvioihin, vaan siirtyi Siltaan rakennuspuolen kuntouttavaan työtoimintaan. Siellä hän ehti olla reilut kaksi kuukautta. Kun sitten paikka koulutukseen avautui, ei nuorimies epäröinyt valintapäätöstään. Tulo Siltaan oli kypsynyt jo paljon aikaisemmin. Rakennuspuolen valinta oli Jounille itsestään selvä, olihan hänellä jo ennestään rakennusalan kokemusta. Jouni näet pääsi 16-vuotiaana ensimmäistä kertaa töihin rakennukselle. - Multa jäi koulut aikanaan puolitiehen, kertoo Jouni. - Koulu ei silloin maistunut. Nyt kun tuli tällainen mahdollisuus, motivaatio onkin jo ihan erilainen. - Tää tapa kouluttautua on juuri mulle sopiva. Täällä ei ole pänttäämistä kirjasta, vaan enemmän tekemistä käsillä ja sitä kautta oppimista. Täällä kuluu hyvin aika. Pääsee tekemään juuri sellaisia hommia, joita tarvii tulevaisuudessa. Tossa juuri pääsin tekeen kierreportaita niihin uusiin luokkatiloihin hallissa. Se oli tosi mielenkiintoinen projekti, todella haasteellinen, itse asiassa ihan älyttömän hieno juttu. Homma onnistui loppujen lopuksi, vaikka kyllähän siinä aikaa meni kun joutui miettimään monenlaista asiaa. Aina kun tuli ongelma eteen, asiaa voi kysästä opettajalta. Ammattimiehen paperien hankkiminen on Jounille juuri nyt tärkein tavoite. Vanha raksakokemus on se syy, miksi Jouni hakeutui alalle. - Olen ollut joskus 18-vuotiaana tehtaassa töissä eikä se ollut mun juttu. Raksalla oon ollut kaikkiaan varmaan pari kolme vuotta töissä. Hommat olivat vaan huonoja; siivoustöitä ja apupojan hommia. Vähän se on ollut siitäkin kiinni, kun ei ole koulutusta eikä luottamusta omiin taitoihinsa. Täällä saa sen kokemuksen ja itseluottamuksen omiin tekemisiinsä. Kun Jounilta kysyy, mitä hän odottaa tulevaisuudelta, hän vastaa, että tavoitteena on päästä töihin ja maksaa velat pois. - Onneksi niitä on kohtuullisen vähän, täsmentää nuorimies. - Työpaikkaa ja ihan normaalia elämää mä toivon, alleviivaa Jouni varmemmaksi vakuudeksi. Hän on viikon kuluttua muuttamassa uuteen asuntoon, jota luonnehtii unelma-asunnoksi. Talo on uusi ja asunto tilava. - Olen ihan fiiliksissä siitä hommasta. Sillassa viettämäänsä aikaa Jouni pitää todella hyvänä itselleen. - Täällä on aina Sillan tuki ja apu lähellä. Mä oon ollut tosi huono hoitaan virastoasioita ja täällä on saanut aina niihinkin jeesiä, jos on sormi suuhun mennyt. On pystynyt puhumaan aivan avoimesti eikä ole tarvinnut hävetä omaa menneisyyttään. Se on kyllä helpottanut paljon. Saa olla oma ittensä. 6 7

5 4. Työmme kivijalka Sillan työn kivijalkana ovat perustehtävä, työn arjessa elävät arvot ja kumppanuusyhteistyö. Vuoden 2011 alusta Silta-Valmennus uudisti strategiansa, joka tähtää vuoteen Strategian uudistaminen ja arvojen tarkistaminen valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Uuden strategian keskiössä ovat osallisuus, palvelujen kyky vastata asiakastarpeisiin, kumppanuus ja aikaan saatavat tulokset. Uuden strategian tahtotila voidaan tiivistää seuraaviin tavoitteisiin: Sillan valmennusyhteisöissä asiakas oppii aktiivisessa osallisuudessa! Silta vastaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niiden asiakkaiden palvelutarpeisiin, joille julkiset sosiaali-, työvoima- ja koulutuspalvelut eivät riitä, eivät ole saavutettavissa tai niitä ei ole! Silta on aloitteellinen kumppanuuksien rakentaja, joka yhteistyössä kumppaneidensa kanssa toimii, kehittää ja vaikuttaa asiakkaidensa parhaaksi! Sillan palvelujen avulla asiakkaat kiinnittyvät yhteiskunnan palveluihin, heidän osaamisensa ja elämänlaatunsa paranee ja he etenevät kohti työelämää. Asiakastyömme tulokset vähentävät vaihtoehtoisia yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisäävät sosiaalista pääomaa! Missio ja perustehtävä Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia auttamalla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perustehtävä on auttaa, tukea, ohjata ja valmentaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan tavallinen elämä, jossa ihmisen omat realistiset toiveet työn, kodin ja ihmissuhteiden osalta ovat toteutuneet. Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, maalien maali. Uusi visio vuosille Sillan uudessa visiossa yhdistyksen tehtävänä on toimia työmarkkina-aseman vahvistajana, jonka valmennusyhteisöissä asiakas oppii aktiivisessa osallisuudessa. Näin toimimalla turvaamme tarpeenmukaiset, helposti saavutettavat ja vaikuttavat valmennuspalvelut asiakkaillemme yhteisellä työllä. Tavoitteenamme on olla luotettava, osaava ja aloitteellinen yhteiseen arvopohjaan perustuvien kumppanuuksien rakentaja. Arvot Ihmisen kunnioittaminen Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Asiakkaanamme ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja. Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina työyhteisössämme ja yhteistyöverkostossamme. Valmennamme vastuullisuuteen. Sisu Teemme työtämme sisukkaasti ja ylläpidämme toivoa. Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Pyrimme poistamaan niitä rakenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle. Yhdessä onnistuminen Jakamalla yhteisiä onnistumisiamme vahvistamme hyvää työyhteisöä ja työilmapiiriä. Tavoitteiden mukaisiin hyviin tuloksiin voimme päästä vain tekemällä yhteistyötä asiakkaiden, heidän verkostojensa sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Jaamme yhteiset tulokset asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Ihmisen kunnioittaminen Vastuullisuus Työyhteisön kannalta Kunnioitamme ihmisiä ihmisinä riippumatta siitä, onko hän asiakas, työtoveri, verkostokumppani tai kuka tahansa työhömme vaikuttava ihminen Emme kohtele ihmistä pilkallisesti tai loukkaavasti Olemme ystävällisiä ja kohteliaita Olemme empaattisia ja palvelualttiita Vastuullisuus on kunnia-asiamme, sillä asiakastyö ja kumppanuus asettavat Sillalle erityisiä vastuullisuuden ja avoimuuden vaatimuksia. Myös sosiaalisen työllistämisen toimiala edellyttää vahvaa vastuuntuntoa ja vastuun kantamista yhteisistä asiakkaista ja asioista. Vastuullisuus toteutuu arjen tekoina Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina omassa työyhteisössämme ja yhteistyöverkostoissamme Tuomme esiin omat näkemyksemme asioista Huolehdimme vuorovaikutuksen toimivuudesta ja hyvästä työilmapiiristä Toimimme taloudellisesti, tuloksellisesti ja vaikuttavasti Asiakkaiden ja sidosryhmien kannalta Kohtelemme ihmisiä arvostavasti, kunnioittavasti, ystävällisesti, tasa-arvoisesti ja kannustavasti Toimimme vuorovaikutuksessa niin, että asiakas tulee nähdyksi ja kuulluksi ja arvostamme kunkin omia tavoitteita Arvostamme asiakasta oman elämänsä subjektina ja huolehdimme siitä, että asiakas on Sillassa ollessaan osallisena kaikessa häntä koskevassa tavoiteasettelussa, arvioinnissa ja päätöksenteossa Annamme asiakkaillemme rakentavaa palautetta hänen toiminnastaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Palvelumme on ystävällistä ja kohteliasta Pyrimme ymmärtämään myös sidosryhmiemme ja asiakkaidemme toiminnan reunaehdot Toimimme vastuullisesti, pidämme kiinni sovituista asioista ja sopimuksista Teemme sen minkä lupaamme Toimimme suunnitelmallisesti organisaation tavoitteiden ja asiakaskohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää Olemme vastuussa siitä, että asiakkaalle tehdään yhdessä asiakkaan kanssa realistinen ja toteuttamiskelpoinen etenemissuunnitelma Valmennamme vastuullisuuteen, rohkaisemme ja kannustamme asiakasta ottamaan vastuuta omista asioistaan Kanssamme on mukavaa ja rehtiä työskennellä. Meihin voi luottaa teemme parhaamme. Raportoimme ja arvioimme työmme tuloksia yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa Yhteiskunnallista vastuutaan Silta kantaa olemalla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyökumppani ja julkaisemalla vuosittain sosiaalisen tilinpäätöksen. 8 9

6 Arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Työyhteisön kannalta Asiakkaiden ja sidosryhmien kannalta 5. Kumppanuudet Sisu Yhdessä onnistuminen Teemme työtä sisukkaasti Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi Autamme myös muita yhteisten päämäärien saavuttamisessa Puhallamme yhteen hiileen ja sillä saamme tulen syttymään Jakamalla yhteisiä onnistumisiamme vahvistamme hyvää työyhteisöä ja työilmapiiriä Toimimme työssämme suunnitelmallisesti ja sisukkaasti asiakkaan asioiden edistämiseksi tavoitteiden suuntaisesti Kannustamme asiakkaittamme toimimaan sisukkaasti tavoitteidensa suuntaisesti ja niiden toteuttamiseksi Ylläpidämme toivoa Tavoitteiden mukaisiin hyviin tuloksiin voimme päästä työssämme tekemällä yhteistyötä asiakkaiden ja heidän verkostojensa kanssa sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa Jaamme yhteiset tulokset asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Iloitsemme yhdessä onnistumisista Vuonna 2011 Sillalla oli kumppanuus- ja kehittämiskumppanuussopimuksia seuraavien organisaatioiden kanssa: Tampereen kaupunki, lasten ja nuorten palvelut Tampereen kaupunki, terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereen TE-toimisto Ahlmanin ammattiopisto Ammattiopisto Luovi Bovallius ammattiopisto Kiipulan ammattiopisto Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Tampereen ammattiopisto Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Valtakunnallinen työpajayhdistys Pirkanmaan työpajojen Alu-toiminnassa mukana olevat työpajat Mainiemen kuntoutumiskeskus Pirkanmaalaisten päihdepalveluja tuottavien järjestöjen ja tamperelaisten mielenterveysjärjestöjen kumppanuus Kirkas Mieli -hankkeessa Hanketoiminnassa tehtiin lisäksi yhteistä kehittämistyötä useiden organisaatioiden kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Asiakastyötä tukeva yhteistyö- ja kumppanuusverkosto koostuu laajasta monitoimijaisesta verkostosta, jolla pyritään turvaamaan asiakkaille tarpeiden mukaiset palvelut ja tukemaan heidän jatkosijoittumistaan Sillan palvelujen jälkeen.

7 6. Palvelut 7. Pitkän putken päätepiste Kuntoutus-Silta Yhdistyksen palvelut jakaantuvat neljään palvelukokonaisuuteen: kuntouttavan valmennuksen palveluihin, nuorten palveluihin, työpajapalveluihin ja koulutuspalveluihin. Kehittämistoiminnan rooli on ensisijassa tukea yhdistyksen strategisia tavoitteita ja olemassa olevien palvelujen kehittämistä eikä lisätä peruspalvelujen tuottamista projektirahoituksella. Yhdistyksen eri toimialoilla oli vuoden lopussa yhteensä 19 eri palvelumuotoa ja 11 kehittämishanketta. Toiminnan hallittavuuden, eri palvelujen välisen yhteistyön tiivistämiseksi sekä palveluprosessien yhtenäistämiseksi palvelut on järjestetty neljään palveluprosessiin seuraavasti: Kuntouttavan valmennuksen palvelut: 5 palvelua ja 2 kehittämishanketta Nuorten palvelut: 2 palvelua ja 2 kehittämishanketta Työpajapalvelut: 8 palvelua Ammatillinen koulutus: 4 palvelua ja 2 kehittämishanketta Palveluprosessien johtamista ja eri prosessien välistä yhteistyötä vahvistettiin kuntouttavassa valmennuksessa, työpajapalveluissa ja nuorten palveluissa toteutetulla väliesimiesjärjestelyllä. Eri ammattialoilla toimivia työvalmennusyksiköitä oli toiminnassa 11 ja niissä toimintavuoden päättyessä noin 130 valmennuspaikkaa. Palvelujen tilaajina ja kehittämiskumppaneina ovat julkisen sektorin toimijat, joista tärkeimmät ovat Tampereen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö, Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmä, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus, Pirkanmaan Ely-keskus, ammattiopistot ja rikosseuraamuslaitos. Torstai on puolessa päivässä. Hippostuvan pöydissä istuu siellä täällä miehiä elämän kuluttamin kasvoin. Yksi lukee lehteä, toinen istuu kahvikuppinsa edessä. Pari-kolme miestä juttelee keskenään hiljaisella äänellä. Tiskin takana seisovalle nuoremmalle miehelle joku istujista heittää pienen kommentin. Tämä vastaa leppoisasti ja esittäytyy tulijalle: - Simo, terve vaan! Simo on Hippostuvalla työharjoittelijana. Hän on 33-vuotias ja asunut Tampereella nelisen vuotta. Simolla on takanaan 16 vuotta kestänyt päihdekäyttö. Hän hakeutui Sillan kuntoutukseen Vipusen katkon kautta. - Tunsin tarvitsevani jonkin pitemmän kuntoutuksen. Vipusella satuin näkemään Sillan esitteen ja kuuli paikasta niiltä ihmisiltä, jotka olivat Sillassa olleet. Soitin kuntoutukseen ja sovin haastattelun. - Kuntoutuksessa olin kuusi kuukautta ja nyt olen asunut myös reilut kolme kuukautta Sillan tukiasunnossa. Tänä aikana olen saanut vähän päivärytmiä ja rutiinia arkeen. Olen aamuvirkku ihminen ja kuntoutuksen toiminta on antanut sisältöä ja ohjelmaa päivään. Nyt tuntuu aika mukavalta. Olen täällä A-killan Hippostuvalla työelämävalmennuksessa. Sillasta Simo tuntee saaneensa apua elämänhallinnan rakentamiseen. Kuntoutuksen aikana pohdittiin, miten omat valinnat vaikuttavat kaikkeen ja etenkin omaan elämään. Oli opeteltava vastuunotto itsestä ja elämästään. Siinä auttoivat keskustelut oman työntekijän kanssa. Niistä sai peilauspintaa omille ajatuksille. Simo toteaakin elämänsä selkiytyneen huomattavasti kuntoutuksen aikana. Hän kertoo saaneensa jonkinlaista selvyyttä siihen mitä jatkossa haluaa tehdä. - Päihdekäyttöni oli jatkunut jo niin pitkään, että elämänhallinta oli kadonnut. Sillassa sain tervettä rutiinia ja vahvistusta normaalielämään. Siinä minua tukivat viikkoohjelman mukaiset ryhmäkäynnit. Kävin AA- ja NA-ryhmissä vähintään viisi kertaa viikossa. Aikaisempaa ryhmäkokemusta minulla ei käytännöllisesti katsoen ollut, mitä nyt Vipusella tuli niissä käytyä. Olen kokenut ryhmät itselleni välttämättöminä. Raittiuteni on vielä niin nuorta. Opiskelua Simo on miettinyt paljon. Hän sanoo olleensa virallisesti kirjoilla korkeakouluissa tietokonepuolen jutuissa. Simo on kuitenkin miettinyt alan vaihtoa, siirtymistä sosiaalipuolen opintoihin. Hänellä on jäljellä vielä korkeakoulun opintotukea käytettävissä muutaman vuoden edestä. - Toivon pääseväni vielä opiskelemaan. Mulla ei lukion jälkeen ole mitään tutkintoa. Jokin tutkinto olisi kuitenkin tärkeää saada. Saisi rakennettua elämälleen varmempaa pohjaa. Simo on miettinyt vaihtoehtona myös toisen asteen koulutusmahdollisuuksia, koska arvelee sinne pääsyn olevan helpompaa kuin sosiaalialan korkeakoulutukseen. Simon toiveet ovat hyvin realistisia. - Tärkein mulle on paikka, jota voi kutsua kodiksi ja jossa viihtyy, toteaa Simo. Tärkeää on myös mielekäs tekeminen, ei niinkään se saako siitä palkkaa vai ei. Kun vain raittius kestää niin pikku hiljaa asiat rakentuvat tavoitteiden suuntaan. Simo kertoo pitäneensä Sillassa vähän kaikesta. Jotkin asiat vaativat tietenkin tottumista. - Pitää itse kantaa vastuunsa, hän muistuttaa. Mitään turhaa hyysäämistä ei ollut, eikä päähän taputtelua. Ylipäätään ammattitaito ja vuosien kokemus huokui läpi kaikesta toiminnasta. Kun itse oli kriisissä, saattoi joskus ihmetellä, mitä henkilökunta sanoi tai toimi, mutta sitten ajatteli, että he ovat kokeneet vastaavia tilanteita vuosien varrella aikaisemminkin. Se rakensi sellaista luottamusta, ettei tarvinnut epäillä turhaan

8 Kaikissa palveluissa oli toimintavuonna jatkavia ja alkavia asiakkuuksia yhteensä (1.238) eli asiakasmäärä kasvoi 3 prosenttia. Vuoden asiakastavoite oli noin asiakasta. Vuonna 2011 asiakkaista oli miehiä 66 (66) prosenttia ja naisia 34 prosenttia (34). Tamperelaisia asiakkaista oli 86 % (84 %), Tampereen kaupunkiseudulta 6 % (8 %) ja muista kunnista 3 % (5 %). Ulkomaalaistaustaisia asiakkaita oli 4 % (6 %). Aloittavia asiakkaita kaikissa toiminnoissa oli 931 (903). Päivittäin asiakasmäärä vaihteli asiakkaan välillä. Asiakkaiden ohjautuminen Asiakkaita Siltaan ohjaavat useat eri viranomaistahot ja niitä edustavat organisaatiot. Yhteensä eri ohjaustahoja on useita kymmeniä. Nuorten ottaessa yhteyttä suoraan Siltaan, heidät joudutaan lähes aina ohjaamaan ensin jonkun viranomaistahon palveluun, koska osallistuminen Sillan palveluihin edellyttää useimmiten viranomaispäätöstä. Vain etsivään työhön ETTIiin ja KOHOn palveluihin nuori voi päästä oma-aloitteisesti hakeutumalla. 8. Asiakkaat Asiakaskunnan rakenteen muutos näkyy asiakasohjauksissa. Vuonna 2011 työvoimapalvelujen asiakasohjaukset ovat vähentyneet ja samalla sosiaalipalvelujen sekä oppilaitosten ohjaukset lisääntyneet. Asiakasprofiili Tulohaastattelujen perusteella saatujen asiakastietojen valossa Sillan asiakkaiden enemmistön yhteinen piirre on nuoruus ja ulkopuolisuus. Ulkopuolisuutta määritellään muun muassa suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työmarkkina-asemaan, terveydentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Asiakkaiden keski-ikä oli 25,6 vuotta. Nuorten osuus kasvoi 73 %:iin mutta alle 21-vuotiaiden osuus kääntyi lievään laskuun ja vuotiaiden osuus selvään nousuun. Nuorten startti -hankkeen vaikutuksesta vuotiaiden osuus tulee vuoden 2012 aikana nousemaan, koska hankkeen pääkohderyhmänä on tämä ikäryhmä. Suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työkokemuksen määrään, työttömyyden kestoon, päihdeongelmiin ja velkoihin Sillan asiakkaiden tilanne voidaan tiivistää seuraavaan: Asiakkaista vain 37 prosentilla on peruskoulun jälkeen suoritettu tutkinto, koska opinnot 2.asteella ovat keskeytyneet tai jatko-opintoihin ei ole hakeuduttu. Asiakkaista lähes viidennes on kokonaan vailla tuloja ja lähes 40 % on toimeentulotuella. Myönteistä kehitystä verrattuna aiempiin vuosiin on tapahtunut yli 6 kuukautta työttömänä olleiden ja tulottomien osuuden vähenemisessä. Asiakkaiden sijoittuminen ja aktivoituminen Asiakkaiden aktivoituminen on Sillan asiakastyön tärkein tavoite. Aktivoinnin päätavoite on löytää asiakkaalle hä

9 nen tarpeitaan vastaava jatkopolku ja varmistaa sen toteutuminen yhdessä asiakkaan ja vastaanottavan tahon kanssa. Asiakkaista 40 % on ollut ennen palveluun tuloaan jonkin kokopäiväisen tai säännöllisesti toistuvan aktivointitoimenpiteen piirissä mutta heistä lähes puolet on ollut keskeyttämässä opintonsa. Ennen Siltaan tuloaan 60 % on ollut passiivitilassa. Palvelun päättyessä tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi eli asiakkaista 67 % jatkaa jossain aktiivitoimenpiteessä ja 33 prosentille ei ole löytynyt jatkopolkua ja heistä noin puolet jatkaa useimmiten joko TYP:n tai kuntouttavan työtoiminnan asiakkuudessa. Vuonna 2011 päättäneistä asiakkaista noin neljännes sijoittui työhön tai koulutukseen. Lähes viidennes sijoittui työelämävalmennukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai kuntoutuspalveluihin. Yli viidennes sijoittui lähettävän tahon palveluihin. Niiden asiakkaiden osuus, joille ei löytynyt soveltuvaa palvelua, oli noin 15 prosenttia. Heistä valtaosa keskeytti palvelun Sillassa hallitsemattomasti. Asiakaskunnan nuortuminen, ongelmien vaikeutuminen ja kasautuminen ovat lisänneet hallitsemattomien keskeytysten määrää ja vaikeuttaneet soveltuvien jatkopolkujen löytämistä. Tämä kehitys haastaa uudella tavalla kehittämään asiakastyön sisältöjä, asiakaskohtaista tavoiteasettelua sekä asiakastyön tulosten ja vaikutusten arviointia tulevina vuosina. Vuoden 2011 asiakastyön tuloksia ja vaikutuksia on tarkemmin kuvattu sosiaalisessa tilinpäätöksessä

10 9. Kauha ja kitara sopivat Tonin käteen Lounasaika Sillan opetusravintolassa on päättymässä. Keittiön lieden ääressä hääräilee Toni, 26-vuotias perustamperelainen nuorimies. Hän on Sillassa opiskelemassa cateringalan perustutkintoa. Siltaan hän hakeutui, kuultuaan paikasta aiemman työharjoittelupaikkansa kokilta. Toni oli ollut työttömänä ja etsinyt pitkään omaa alaansa. Tuo etsintä on ollut kylläkin vaikuttavaa. Tonilla on näet takanaan elektroniikkapuolen ja CNC-koneenkäyttäjän koulutukset. Onpa hän opiskellut jonkin aikaa kotitalouskoneasentajan tutkintoakin. Nyt ravintola-ala tuntuu nuorestamiehestä siltä omalta uralta. Alassa häntä viehättää sen haasteellisuus ja vaihtelevuus. Monen muun siltalaisen opiskelijan tavoin Toni arvostaa ammattikoulutuksen vankkaa käytäntöön sitoutumista. - Mun kohdalla se on ollut tosi hyvä juttu, hän sanoo. - Teoriapuolen opiskelu on aina ollut mulle puuronsyöntiä. Täällä taas koulutus on käytäntöpainotteista ja teoria siihen integroitua. Haastattelutilanteeseen mennessä Toni on ehtinyt opiskella Sillassa jo kahdeksan kuukautta. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Tonilla avautuneet sen verran, että aikoo pysyä löytämällään alalla. Jos ei muuten niin sitten vaikka keikkakokkina. Nuorimies hiljenee, kun häneltä kysyy mitä hän tavoittelee elämässään. Hetken mietittyään kuuluu vastaus: - Toivon mahdollisimman hyvää työpaikkaa ja tunnetuksi tulemista näissä keittiöpiireissä. Se riittää mulle. Ruuanlaittoa Toni ei nimeä harrastuksekseen, vaikka on tehnytkin ruokaa itselleen jo ennen alan löytämistä. Tonilta ei voi silti olla utelematta hänen omaa mieliruokaansa. Vastoin odotuksia jostain hienosta mannermaisesta purtavasta, nuorimies tunnustaa tykästyneensä spagetti bologneseen ja aitosuomalaiseen karjalanpaistiin. Harrastuksia Tonilla on monia. Aikaa tulee vietettyä tietokoneen parissa, mutta sydäntä lähinnä on kuitenkin oma koira. Rentoutuminen tapahtuu usein myös kitaraa soittelemalla. Erityisesti Tonia inspiroi esikuvansa, Eric Claptonin musiikki. Aikaa Sillassa Toni pitää itselleen tärkeänä. - Työyhteisö on ollut hyvä. Opettajat ovat päteviä ja toiset oppilaat mukavia, toteaa hän kokemuksia kysyttäessä. - Ketään ei puukoteta selkään eikä ketään syrjitä. Eniten olen ehkä kehittynyt asiakaspalvelussa. Jännitin itse sitä paljon, mutta täällä on itseluottamus lisääntynyt ja taidot kehittyneet. Tykkään olla asiakkaiden seurassa. Haasteena mulla on ruuanlaitossa kehittyminen eli itseni kehittäminen kokkina. Se on varmaankin päättymätön ura, koskaan ei tule valmiiksi. 18 Vuosikertomus 2011

11 10. Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen Kehittämis- ja projektitoiminta ovat osa Sillan arkea ja päivittäistä työtä. Kehittämistoiminta Sillassa jakaantuu Sillan omiin kehityshankkeisiin ja ulospäin suuntautuviin, useimmiten eri kumppaneiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin. Sillan omissa kehityshankkeissa kehittämiskohteena ovat mm. organisaation toiminta, laatujärjestelmän kehittäminen, arvioinnin kehittäminen tai asiakastyön työmenetelmien kehittäminen. Osalla sisäisistä kehittämishankkeista voi olla myös ulkopuolista rahoitusta. Ulospäin suuntautuvan hanketoiminnan tavoitteena on tukea ensisijaisesti kehittämispanoksin yhdistyksen perustehtävän mukaista asiakastyötä. Toiseksi kehittämistoiminnalla tähdätään sellaisiin hedelmällisiin kehittämiskumppanuuksiin, joissa syntyy uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista eri toimijoiden yhteisten asiakkaiden hyväksi. Kolmanneksi kehittämistoiminnalla pyritään tukemaan palvelurakenteiden kehittymistä vastaamaan paremmin kansalaisten palvelutarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa usein hankkeita, joilla madalletaan palveluun pääsyn kynnystä tai kehitetään palvelukokonaisuuksia ja toimivia palveluketjuja. Tämän mukaisesti Sillan kehittämis- ja projektitoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: pääasiassa olemassa olevia ja uusia palveluja kehittäviin hankkeisiin pääasiassa yhteistyöverkostoja, yhteistyötä ja kumppanuutta edistäviin hankkeisiin pääasiassa palvelurakenteita kehittäviin hankkeisiin Vuonna 2011 kumppanuus- ja kehittämishankkeita oli käynnissä yhteensä 14, joista kaksi oli uusia. Hankkeista viisi oli pieniä työmenetelmien ja verkostojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita ja seitsemän laajempia uusien toimintamallien ja kumppanuusyhteistyön kehittämishankkeita. Hanketoiminta jakaantui tasaisesti kaikille toimialoille. Hanketoiminta laajeni hieman edellisvuodesta ja vuonna 2011 käynnissä olleiden ja käynnistyneiden hankkeiden yhteenlasketut budjetit olivat noin 2.7 miljoonaa euroa. Toimintavuonna sisäisiä kehittämishankkeita oli käynnissä viisi. Näistä kolmen hanketta liittyi toiminnanohjaus- ja laatu- ja asiakastietojärjestelmien kehittämiseen, yksi sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon ja yksi Sillan julkisuuskuvan parantamiseen mm. uudistamalla kotisivujen sisältö ja ulkoasu. Euroopan laatupalkintomallin mukaista itsearviointia jatkettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti laaturyhmässä, eri toimintayksiköissä ja koko Sillan yhteisenä arviointina. Tärkeimmät koko Siltaa koskevat arvioinnin tuloksena syntyneet parannusehdotukset sisällytettiin vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan ja tuloskorttiin.

12 11. Henkilöstö Silta-Valmennusyhdistyksen päätavoitteena on perustehtävää toteuttava ammattitaitoinen, tehtäviinsä sitoutunut, työnsä mielekkääksi kokeva ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöpolitiikalla tuetaan sellaisia toimintamenetelmiä ja -tapoja, jotka edistävät yhdistyksen organisaatiokulttuurin pysymistä avoimena, vuorovaikutteisena, luovana ja turvallisena. Toiminnan ja osaamisen aktiivinen sopeutuminen toimintaympäristön ja asiakaskunnan tarpeita koskeviin muutoksiin edellyttää sekä organisaatiolta että työntekijöiltä jatkuvaa oppimista, joka tukee kykyä ennakoida muutoksia ja suunnata toimintaa uudelleen perustehtävän mukaisesti. Silta-Valmennuksen henkilöstön toimintaa ohjaavina arvoina ovat yhdistyksen arvot ja keskeisinä toimintaperiaatteina osallisuus ja yhteisöllisyys. Yhdistyksessä työskentelevä henkilöstö muodostuu kolmesta ryhmästä: yhdistyksen palveluksessa olevasta asiakastyön ja hallinnon henkilöstöstä, Sillassa päätoimisesti työskentelevästä kumppanuusorganisaatioiden palveluksessa olevasta henkilöstöstä ja työvalmennusyksiköissä työskentelevästä usein asiakastaustaisesta ja palkkatuella työllistettävästä henkilöstöstä. Vuoden 2011 lopussa yhdistyksen koko henkilöstömäärä oli 89 (69) henkilöä. Heistä seitsemän oli kumppaniorganisaatioiden palveluksessa ja 11 työskenteli työvalmennuksen tuotannossa. Asiakastyössä ja hallinnossa työskenteli koko henkilöstömäärästä 71 (58) henkilöä. Naisten ja miesten osuus Sillan työyhteisössä on lähes yhtä suuri. Henkilöstön vaihtuvuus eli päättyneiden työsuhteiden suhde edellisen vuoden lopussa jatkuneisiin työsuhteisiin oli 6 %. Asiakastaustaisia henkilöitä oli työsuhteessa Siltaan vuoden aikana 18. He työskentelivät pääasiassa työvalmennusyksiköiden tuotannollisissa tehtävissä. Henkilöstörakenne ja osaaminen Yhdistyksen asiakastyötä tekevä henkilöstä jakaantuu yksilö-, ryhmä- ja työvalmentajiin, ohjaajiin ja opettajiin. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä työskentelevät ovat pääasiassa projektityöntekijöitä. Johdon ja hallinnon ryhmään kuuluvat kolmihenkinen johdontiimi sekä rakennuspäällikkö, kirjanpitäjä, taloussihteeri, henkilöstösihteeri ja atk-tuki. Henkilöstön suurimmat ryhmät ovat työvalmentajat, yksilövalmentajat ja kehittämistoiminnan henkilöstö. Työvalmentajien määrä on kasvanut tasaisesti, koska valtaosa yhdistyksen palveluista perustuu työvalmennukseen ja työssä oppimiseen. Määrällisenä tavoitteena sosiaalisessa budjetissa oli keskimäärin vähintään neljä koulutuspäivää työntekijää kohden, toteutuneiden koulutuspäivien lukumäärä työntekijää kohden oli 6,8. Henkilöstön ulkoisessa koulutuksessa on painotettu pitkäkestoisia menetelmäkoulutuksia. Viime vuosina näitä koulutuksia ovat olleet neuropsykiatrisen kuntoutuksen koulutus, opettajakoulutus ja realiteettiterapiakoulutus. Sisäisenä koulutuksena järjestettiin muun muassa erilaiseen oppijuuteen sekä työ- ja yksilövalmennukseen liittyvää koulutusta. Käytännön työtaitoja parannettiin myös ATK- ja ensiapukoulutuksella. Työhyvinvointikyselyn väittämän Minulla on mahdollisuus syventää osaamistani omissa työtehtävissäni keskiarvo oli 3,8 ja työntekijöiden innostuneisuutta ja motivaatiota kuvaavien kysymysten vastausten keskiarvo oli neljä viisiluokkaisella asteikolla. Työyhteisön hyvinvointi Työyhteisön hyvinvointiin sisältyvät sekä työyhteisön että yksilöiden työhyvinvoinnin näkökulmat, joita tuetaan henkilöstöpoliittisella ohjelmalla ja työhyvinvointiohjelman sisältämillä toimenpiteillä. Näistä tärkeimpiä ovat säännölliset vuosittain toistuvat kehityskeskustelut, tyhytoiminta, henkilöstön yhteistoimintaa tukevat toiminnat, hyvät työterveyshuollon palvelut ja säännöllinen arviointi. Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Vuonna 2011 Tapiola ryhmän henkilöstöpalvelujen tekemään kyselyyn vastasi 88 % henkilöstöstä. Kyselyn tuloksissa Vuosien 2009 ja 2011 tulokset pääkategorioittain olivat seuraavat: kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiportaisella arviointiasteikolla 3,6. Kyselyn perusteella työhyvinvoinnin kokonaistilanne näyttää edelleen hyvältä, vaikka tulokset ovatkin hieman laskeneet. Haasteena jatkossa onkin se, miten hyvät tulokset ylläpidetään. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella tärkeimpiä kehitettäviä asioita ovat muutostilanteiden hallinta ja niihin liittyvä tiedotus, vuorovaikutus sekä töiden organisointi ja työnjaon kehittäminen

13 12. Sosiaaliset tulokset vuonna 2011 Perinteisesti yleishyödyllisten ja yhteistä hyvää tuottavien järjestöjen toiminnan raportointi on rajoittunut pääasiassa toiminnassa tuotettuja palveluja, suoritteita, taloustietoja ja järjestön toimintatapoja koskevan tiedon raportointiin järjestöjen vuosikertomuksissa. Raportointi on ollut usein suorite- ja panoskeskeistä. Ensimmäinen Silta-Valmennuksen sosiaalinen budjetti, tilinpäätös ja tilintarkastus tehtiin vuodelta Sosiaalisen tilinpidon käyttöönotto toteutettiin yhteistyössä kahden muun järjestön kanssa Syfo Oy:n asiantuntijatuella. Tampereen kaupungin valtuustosalissa järjestettiin maaliskuussa 2011 sidosryhmille suunnattu tiedotustilaisuus, jossa julkistettiin yhdistysten ensimmäiset sosiaaliset tilinpäätökset. Sosiaalisen tilinpidon tililuokkia oli viisi, joilla pyrittiin kuvaamaan tiiviisti yhdistyksen toiminnan sosiaalisia tuloksia. Nämä tililuokat olivat: Sidosryhmät tyytyväisiä Sillan palveluihin Syksyllä 2010 tehtiin osana sosiaalisen tilinpitoa sidosryhmäkysely 171 Sillan palveluja asiakastyössään käyttävälle toimijalle. Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot luottivat Sillan asiantuntemukseen, yhteistyökykyyn ja palvelujen laatuun ja kokivat asiakkaidensa hyötyneen Sillan palveluista. Erityisesti vastaajat luottivat Siltaan toimijana ja halusivat käyttää Sillan palveluja myös jatkossa. Kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiluokkaisella asteikolla 4,4. Kysely uusitaan vuoden 2012 syksyllä. Asiakkaan voimaantumisen ja elämäntaitojen tukija ja valmentaja Asiakkaan työelämä-, opiskelu- ja asumisvalmiuksien valmentaja Yhteistyötä edistävä kumppani Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle ja Tampereen kaupunkiseudulle Osaamistaan kehittävä hyvä työyhteisö Numeroarvioiduista indikaattoreista asetettu tavoite saavutettiin 45 (81) -prosenttisesti. Niissä indikaattoreissa, joissa tavoitetta ei saavutettu, tavoitteesta jäätiin jälkeen lähes kaikissa tapauksissa vain hiukan. Sosiaalisessa budjetissa tavoitteet olivat kunnianhimoiset, mutta ne perustuivat pääosin vuoden 2009 tietojen pohjalta tehtyihin arvioihin. Saavutetusta tulostasosta huolehtiminen ja mittarien edelleen kehittäminen ovat tulevien vuosien päätehtävä, ei niinkään tulosten parantaminen. Sosiaalisesta tilinpidosta julkaistaan oma tilinpäätöksensä ja sosiaalista tilinpitoa jatketaan ja kehitetään tulevina vuosina. 24 Vuosikertomus 2011

14 13. Tyttö toi Villen Tampereelle ja kaverin vinkki Siltaan Ville on Varkaudesta kotoisin oleva 22-vuotias nuorimies. Tampereelle hänet toi, kuten niin monen muunkin pojan, nainen. Yli neljä vuotta vierähti täällä eikä työtä miehelle löytynyt. Tilanne harmitti toimeliasta Villeä, mutta kysyvä löytää. Hän sai vihjeen Sillasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista entiseltä kämppäkaveriltaan. Tämä oli aikanaan tullut Siltaan kuntouttavaan työtoimintaan ja edennyt sieltä tuotantokoulun puolelle. Ville ei aikaillut, vaan otti yhteyttä työvoimatoimistoon ja kertoi kuulemastaan. Nyt hän muistelee tilannetta hetkellä, jolloin kuntouttavaa työtoimintaa oli takana jo kolme kuukautta: - Itellä on suunnitelmat aikalailla samat mitä ex-kämppiksellä. Tarkotuksena mennä tonne koulun puolelle. Heti kun koulupaikka tuotantokoulussa vapautuu, niin meen sit suoraan sinne. Tulevaisuudesta suunnitelmat ovat Villellä tulohetkestä alkaen selvät. - Kun kuulin näistä mahdollisuuksista, päätin heti suuntautua tuotantokoulun puolelle. Mää saan tästä kuntouttavasta työtoiminnasta luettua hyväks koko ajan. Tässä ny menee ilmeisesti sellaset puol vuotta, mutta sit vastaavasti on lyhyempi toi koulu. Tuotantokoulusta on parikin kaveria pian valmistumassa. Niiltä puuttuu vaan jokunen näyttö. Oon nyt sitten seuraava pääsijä. Mua ennen oli pari henkilöö, mutta ne on jo koulussa. - Alkuunsa tein täällä kolmee päivää ja se oli ihan hyvä tavallaan. Tuli sellanen pehmee aloitus noitten aamuherätysten kanssa. Mää kyllä vaihdoin ne kolme päivää melkein heti viiteen päivään. Pari viikkoo tais mennä, että neljä päivää, mutta mää halusin senkin ite vaihtaa viiteen. Mua ärsytti se, kun kolme päivää viikossa teki hommia, niin joku muu oli jatkanut siitä mihin ite oli päässyt. Nuorenmiehen motivaatio vaikuttaa nyt vahvalta. Siksi onkin pakko kysyä, miten onkaan noiden aamuheräämisten laita. Villeä kysymys naurattaa, koska se sivuaa läheltä elämäntavan rutiineja ja niiden muuttamista. - Alkuunsa aamuheräämiset oli vaikeita, olin väsynyt, mutta kyllä sitä on jo ihan rutinoitunut tähän uuteen päivärytmiin. Päivärytmin muuttaminen ei aina ole helppoa, jos takana on jo useampien vuosien tottumukset. Villenkin kohdalla on kysymys pitkistä työttömyysjaksoista. - Olin sellaset kolme-neljä vuotta työttömänä, mitä ny välillä kävin työkkärin työssäoppimisen jaksoilla. Viimeksi olin niillä noin puolisen vuotta. Ja välillä kävin sitten tota Mansettia, mutta se keskeytyi uniongelmien ja siihen liittyvien lääkitysvaikeuksien vuoksi. Tässä kuntouttavassa on nyt ihan hyvin toiminut nää nukkumiset ja heräämiset. Rakennushommat ovat maistuneet Villestä niin hyvältä, että jatko alalla kiinnostaa. - Raksalta on tarkoitus saada ammatti, vaikka en ennen tätä ole alan hommissa ollutkaan. Tosin oon kavereiden luona rakennushommissa autellu. Rakennustöissä kiinnostaa ihan kaikki. Jo Mansetissa tuli kokemusta leikkimökkien ja erilaisten puutöiden, kuten säilytyslaatikoiden teosta. Mää tykkään tosi paljon tehdä puutöitä. Timpurinhommat ovat kuitenkin tähtäimessä eli tuotantokoulun talonrakentajan perustutkinto. Tällä hetkellä ainakin tuntuu, että nyt on oman alan asiat kyseessä. Omaa alaansa nuorimies on etsinyt pitkään. Hän on jo aiemminkin kokeillut koulunkäyntiä. Vuosia sitten Ville opiskeli jonkin aikaa entisen kotikaupunkinsa, Varkauden kauppaoppilaitoksessa datanomiksi. Koulunkäynti kuitenkin keskeytyi. Lopettamisen syytä kysyttäessä Ville vastaa: - Ne perusaineet ei oikeen sillon innostanu. Nyt Villen ajatukset kulkevat aivan toisia latuja. Lähiajan tavoite on päästä tuotantokouluun ja viedä se kunnialla läpi. Mutta pitemmällekin meneviä suunnitelmia hänellä on. - Jatkoakin olen miettinyt ja vähän jo kysellytkin mitä pitäis osata ja miten vois päästä eteenpäin. Matematiikkaa kai pitäs hallita, vaikka koulut tuli aikoinaan käytyä alaarvoisesti, mutta nyt motivaatio olisi toinen. Täällä sitä on tässä viime aikoina ruvennut tulemaan ihan kunnolla. Villen asumispolkukin on rakentunut Asunto-Sillan kautta: - Kun Mansetti keskeytyi multa, ei tieto siitä mennyt eteenpäin ja sosiaalitoimistossa luultiin, että mää edelleenkin saan rahaa Kelasta. En kuitenkaan saanut vuokrarahoja ja kun siinä meni kaks kuukautta ennen kuin hommat selvis, sain häädön asunnosta. Otin Asunto-Siltaan yhteyttä, kun tuli kiire saada uusi asunto ja sain sen sitä kautta Lamminpäästä. Nyt oon lähiaikoina muuttamassa Lamminpäästä tähän lähelle Irjalaan. Sieltä ei oo kuin pari kilometriä tänne Vehnämyllynkadulle. Muutan tohon uuteen asuntoon vaan hetkeksi ja siitä sitten on tavoitteena edetä omaan kerrostalokämppään. Lähiajan tavoitteekseen Ville kertoo aikomuksensa saada koulu aloitettua, käydä se loppuun ja työllistyttyä. - Olen ollut jo niin pitkään kaikenlaisilla tuilla, että se alkaa jo vähän ottaan päähän. Työ ja sen tuoma toimeentulo avaisi Villelle enemmänkin näköaloja tulevaisuuteen: - Nykyisen tyttöystävän kanssa oon seurustellut kaksi vuotta ja siinäkin olisi tavoitteena lähteä perheettä rakentamaan. Silta saa Villeltä vuolaasti tunnustusta: - Tää on tosi hyvä paikka. Mikään ei oikeastaan tässä töki, vaan oon kokenut oloni ihan kaikella tapaa täällä hyväksi. Sillassa oppii siis kaikennäköistä työtä kysymällä ohjaajilta tai sitten ihan keneltä tahansa hommissa olevalta. Saa hyvin apuja, porukka on kivaa ja siihen sopeutui helposti. En oo katunut kertaakaan, että tänne tulin

15 14. Talous Yhdistyksen talous kasvoi toimintavuonna noin 15 prosenttiyksikköä ja tuotot olivat euroa. Tuotoista voimakkaimmin lisääntyivät kehittämistoiminnan tuotot. Rahoituksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tampereen kaupungin rahoitusosuus lisääntyi hieman lähinnä kuntouttavan työtoiminnan ostojen seurauksena. Tampereen kaupungin rahoitusosuus koko toiminnan rahoituksesta oli 25 prosenttia. Valtion rahoitusosuus lisääntyi 45 prosenttiin lähinnä ESR-hankeiden käynnistymisen seurauksena. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus lisääntyi Kirkas Mieli -hankkeen käynnistymisen myötä sekä Vehnämyllynkadun peruskorjaus- ja muutostyöhön saadun investointiavustuksen vaikutuksesta. Yhdistyksen kaikki kulut olivat yhteensä euroa, josta toimintamenojen osuus oli noin 95 prosenttia. Henkilöstömenojen osuus kaikista menoista oli noin 42 %, tilakustannusten osuus noin 13 % ja työpajojen materiaalimenot noin 11 %. Vuoden 2011 tulos oli noin ylijäämäinen, mikä oli noin puolet vuoden tulostavoitteesta. Edellisten vuosien kumulatiivinen ylijäämä oli Yhdistyksen maksuvalmiuden turvaamiseksi vuosituloksia tulisi pystyä tulevina vuosina parantamaan, jotta lainarahoituksen osuutta yhdistyksen maksuvalmiushuollossa voitaisiin vähentää. Yhdistyksen maksuvalmiushuolto perustuu edelleen pääosin lainarahoitukseen. Lisäksi toiminnan jatkuvuuden edellyttämien korvausinvestointien ja toiminnan laajentumisesta johtuvien investointien rahoittaminen on huomattava ongelma. Puitesopimuksiin perustuva hankintamenettely, jossa tilaaja ei sitoudu asiakasmäärätavoitteisiin, vaikeuttaa huomattavasti toiminnan pitkäjänteistä ja suunnitelmal- lista kehittämistä sekä asiakastyön että talouden näkökulmasta. Nämä vaikeudet heijastuvat suoraan myös toiminnan tuloksiin ja vaikutuksiin. Tästä syystä puitesopimukset eivät ole myöskään asiakkaiden ja tilaajien edun mukaisia. Taseen loppusumma kasvoi euroon. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden lopussa euroa, jossa kasvua euroa. Pitkäaikaisista lainoista noin euroa on maksuvalmiuden turvaamiseksi otettua lainaa. Lisälainanoton seurauksena yhdistyksen omavaraisuusaste heikkeni 61 prosentista 58 prosenttiin

16 15. Hallinto Yhdistyksen jäsenjärjestöissä ei toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Jukka Gustafsson pyysi eroa tehtävästään lukien tultuaan nimitetyksi opetusministeriksi. Tämän jälkeen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Eeva-Leena Jaakkola asti, jonka jälkeen hän jatkoi hallituksessa hallituksen jäsenenä. Hallituksen kokouksessa valittiin yhdistyksen uudeksi varapuheenjohtajaksi suunnittelujohtaja Martti Silvennoinen lukien. Ylimääräinen yhdistyksen kokous valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi varapuheenjohtajana toimineen Martti Silvennoisen. Hallitus valitsi uudeksi yhdistyksen varapuheenjohtajaksi pidetyssä kokouksessa koulutusjohtaja Rauno Konttilan Kiipula-säätiöstä. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi yhdistyksen hallitukseen ovat kuuluneet vuosikokouksessa valittuina jäseninä seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet: Tapio Kuure, tutkija, dosentti Timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen ammattiopisto Susanna Silvonen, työvalmentaja, henkilöstön edustaja Lasse Rautniemi, hankepäällikkö, Rikosseuraamuslaitos Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementti Naapuri ry Henkilökohtaiset varajäsenet: Matti Ranta, toimitusjohtaja, Ramatra Oy Vesa Vaittinen, toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta ry Reijo Saarinen, johtaja, Tampereen Invalidien Työtuki TITRY ry Jetta Turunen, koulutus- ja uraohjaaja, AKUtoiminta Tarja Rosenberg, yksilövalmentaja, henkilöstön edustajan varajäsen Mikko Siippainen, projektikoordinaattori/opintoohjaaja, Tampereen kaupunki Johanna Heine, ohjaaja, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Hallitus kokoontui toimintavuonna 7 (5) kertaa ja lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous. Sääntömääräisten asioiden lisäksi hallitus päätti mm. yhdistyksen strategiauudistuksesta, johtamisen kehittämisestä, sosiaalisesta tilinpäätöksestä ja budjetista, yhdistyksen 10-vuotisjuhlien järjestämisestä ja luotollisen tilin limiitin korotuksesta. Lisäksi hallitus järjesti yhden hallituksen seminaarin johtamisesta ja henkilöstön kanssa yhteisen strategiaseminaarin. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Johdon tiimiin ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, toimialajohtajat Erkki Sipilä ja Maija Laukkanen. Johdon tiimi kokoontui toimintavuoden aikana 17 (24) kertaa. Vuosikokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivat tilikaudella Olli Saxlin (HTM) Tilintarkastustoimisto Olli Saxlin Oy:stä sekä Mauri Söderlund (HTM) ja varatilintarkastajina Kauko Keränen (HTM) ja Mikko Koponen (HTM). 30 Vuosikertomus 2011

17 16. Tilinpäätöstiedot 32 33

18 34 35

19 36 37

20 17. Silta pähkinänkuoressa 38 Vuosikertomus 2011

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2010 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yleishyödyllinen Toimitus Sampo Järvelä Painopaikka Kopijyvä Oy Ulkoasu ja taitto Teemu Niemelä Valokuvat Pekka Huttunen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Tarpeet Säästöpankkien henkilöstön kehittämisessä Säästöpankkiliiton ja Markkinointi-instituutin yhteistyönä syntyneet ratkaisut Mitä asiantuntija huomioi osuuttaan

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009

Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yleishyödyllinen TOIMITUS Kirsti Holmberg PAINOPAIKKA Domus Print Oy ULKOASU JA TAITTO Teemu Niemelä VALOKUVAT Pasi

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot