Salon mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenne Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salon mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenne. 13.9.2012 Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 2"

Transkriptio

1 Salon mielenterveys- ja päihdetyön palvelurakenne Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 2

2 2(18) SISÄLLYS 1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Erikoissairaanhoito AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Aikuispsykiatria Mielenterveyspalvelut, Salon kaupunki Mielenterveyspalvelut, Salon kaupungin yhteistyökumppanit ASUMISPALVELUT Kaupungin ostamat asumispalvelut Kaupungin suunnitteilla olevat asumispalveluyksiköt VERTAIS- JA OMAISJÄRJESTÖT PÄIHDEPALVELUT Salon A-klinikkatoimi Salon avohoidon palvelut Salon laitoshoidon palvelut....17

3 3(18) 1. Johdanto Oheinen palvelurakennetta kuvaava liite on osa Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoituksena on konkretisoida nykyinen palvelujärjestelmä sekä määrittää että täsmentää ajantasiset kehittämiskohteet. Opas on tarkoitettu käsikirjaksi tietoa työssään mielenterveys- ja päihdepalveluista tarvitseville ammattilaisille sekä kuntalaisille. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain Hyvinvointitilinpidon laatimisen yhteydessä, jolloin tarvittavat muutokset ja päivitykset tehdään myös oheiseen oppaaseen. Oppaassa esitellään kaupungin ja erikoissairaanhoidon tuottamat ja ostopalveluina hankkimat sekä kolmannen sektorin tarjoamat palvelut. 2. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Asuinalueen mukaisesti määräytyvällä terveysasemalla toteutetaan lasten hoidon tarpeen arviointi ja ei-kiireellinen hoito. Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja antaa neuvontaa mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Terveysasemilta ja neuvoloista ohjataan tarvittaessa eteenpäin erityistason hoitoyksiköihin. Lastenneuvola Lastenneuvola vastaa kokonaisvaltaisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnista. Perheiden tukemiseen, vanhemmuuden vahvistamiseen ja varhaisen vuorovaikutuksen havainnointiin tähtäävää neuvolatoimintaa toteutetaan kaupungin alueella useissa eri toimipisteissä. Lasten päivähoito Päivähoidon tehtävänä on tukea lasten kasvua ja tervettä kehitystä sekä perheiden kasvatustyötä. Päivähoitomuotoina ovat päiväkoti, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, avoimet palvelut, vuorohoito, erityisvarhaiskasvatus sekä yksityiset palvelut. Vaihtoehdon kunnalliselle päivähoidolle tarjoaa lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Avoin päiväkotitoiminta Salon kaupungin varhaiskasvatuksen tarjoamat avoimet päiväkodit toimivat Salon Perhekeskuksessa Annankadulla, Ollikkalan koulun tiloissa Hämeenojankadulla, Halikossa nuorisotila Vinkkiksessä sekä Perniön Perhekeskus Piiperössä. Toiminta on avointa ja maksutonta lasten ja vanhempien yhteistä toimintaa. Avoin päiväkoti tarjoaa vanhemmille myös varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea, keskustelua kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta. Perhekeskus Perhekeskustoiminnan tavoitteena on tukea lapsiperheiden arkea ja tarjota ennaltaehkäiseviä, varhaisen tuen perhelähtöisiä palveluja. Avoin päiväkoti ja perhekahvila ovat esimerkkejä perhekeskuksen toiminnasta. Perhekeskuksen maksuton tila on varattavissa lasten ja perheiden asioita edustavien yhdistysten ja yhteisöjen käyttöön pääasiassa iltaisin. Perheryhmä Perheryhmä on tarkoitettu salolaisille pienten lasten perheille. Perheryhmään tullaan neuvolan, sosiaalitoimen, perheneuvolan tai päivähoidon ohjaamana. Ryhmätoimintaa on kaksi kertaa viikossa ja muina päivinä työntekijät tekevät kotikäyntejä. Ryhmän tavoitteena on tukea ja edistää perheiden elämänhallintaa ja motivoida vanhemmat etsimään ratkaisuja elämäänsä, jotka ovat lapsen ja koko perheen parhaaksi. Toiminta on maksutonta. Ryhmä kokoontuu kahdesti viikossa.

4 4(18) Alle kouluikäisten psykologipalvelut Psykologit vastaavat ja antavat apua mielenterveyteen ja lapsen kehitykseen liittyvissä huolissa. Psykologi tekee kehitystason arviointeja, antaa ohjeita kasvattajille sekä osallistuu mahdollisen kuntoutussuunnitelman laadintaan ja seurantaan eri työryhmissä. Psykologi työskentelee terveyskeskuksessa myös lasten kuntoutustyöryhmässä. Lasten kuntoutustyöryhmä Salon terveyskeskuksen lasten kuntoutustyöryhmä on tarkoitettu niille lapsille, joilla epäillään olevan tai on todettu kehityksen erityisongelmia tai viiveitä, jotka kaipaavat lisäselvittelyä. Kuntoutustyöryhmä toimii moniammatillisena työryhmänä. Tutkimusten perusteella lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kuntoutussuunnitelma sekä siihen tarvittavat lausunnot ja lähetteet jatkotutkimuksia varten. Työryhmään kuuluvat lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti sekä puheterapeutti. Työryhmä tekee yhteistyötä perheiden, neuvolan, päivähoidon, koulun sekä muiden tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa. Kuntoutustyöryhmälle tarvitaan lääkärin tai terveydenhoitajan lähete. Kasvatus- ja perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvolan palvelut on suunnattu lapsille ja peruskouluikäisille nuorille, vanhemmille sekä yhteistyökumppaneille. Vanhemmat voivat varata ajan Kasvatus- ja perheneuvolaan itse. Huoli lapsen kehityksestä tai käyttäytymisestä, keinottomuus kasvatuksessa, ristiriidat perheenjäsenien välillä, vanhempien erotilanne tai lapsen tapaamisoikeusasiat voivat olla yhteydenoton taustalla. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Käytettävissä ovat psykologien, sosiaalityöntekijöiden ja konsultoivan lastenpsykiatrin palvelut. Lastensuojelu Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapselle turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö sekä tasapainoinen kehittyminen ja taata lapselle erityinen suojelu ja huolenpito. Lastensuojelussa työskentelyn pääpaino on avohuollon tukitoimien järjestämisessä. Lisäksi asiakkaita tuetaan kuuntelemalla, keskustelemalla sekä tarvittaessa ohjaamalla kulloinkin tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Tarvittaessa tehdään tiivistä yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, koulutoimen, kotipalvelun, poliisin, kasvatus- ja perheneuvolan sekä lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan kanssa. Lakisääteinen lastensuojelu ja perheiden tukitoimien järjestäminen kuuluu lastensuojelun vastuualueeseen. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lapselle ja nuorelle terve kasvu aikuisuuteen. Psyykkisen tuen tavoitteena on tukea tervettä itsetuntoa oman identiteetin ja itsenäisyyden saavuttamisessa. Kouluterveydenhuolto mahdollistaa henkilökohtaisen keskustelun oman terveydenhoitajan/ lääkärin kanssa joka tarvittaessa ohjaa laajemman asiantuntijaverkoston piiriin. Jokaiselle Salon terveyskeskuksen alueella toimivalle ala- ja yläkoululle on nimetty terveydenhoitaja ja koululääkäri. Kouluterveydenhoitaja sekä lääkäri toimivat yhteistyössä koulun ja oppilaitoksen oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitaja osallistuu säännöllisesti oppilashuoltoryhmän työskentelyyn. Kouluterveydenhoitaja tekee kotikäyntejä tarvittaessa yhteistyössä muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa. Koulujen iltapäivätoiminta Toiminta on tarkoitettu kaikille 1. ja 2. luokan oppilaille, alakoulujen yhteydessä, kunnan päättämässä laajuudessa. Ensisijainen kerhotoimintapaikka on sen alakoulun toimintapiste, jossa oppilas on perusopetuksessa. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon palvelut sisältävät terveyden- ja sairaanhoidolliset palvelut mukaan lukien suun terveydenhuollon palvelut sekä perusterveydenhuollon osana toteutettavat mielenterveyden palvelut. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Laajempana tavoitteena on koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen.

5 5(18) Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, koulupsykologien sekä -kuraattorien palvelut. Koulupsykologin tehtävänä on lasten ja nuorten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin edistäminen oppilastapaamisten, neuvottelujen ja tarvittaessa koulunkäyntijärjestelyihin liittyvien tutkimusten tekeminen. Lapsen vanhempi, opettaja tai oppilas itse voi ottaa koulupsykologiin yhteyttä pulmatilanteissa. Koulupsykologiin saat yhteyden lapsen koulun kautta. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tavoitteena on tukea oppilaiden koulunkäyntiä, lisätä sosiaalista hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä. Vanhemmat, opettaja tai oppilas itse voi ottaa koulukuraattoriin yhteyttä pulmatilanteissa (mm. koulukiusaaminen, koulusta syrjäytyvien nuorten ongelmat). Koulukuraattoriin saa yhteyden lapsen koulun kautta. Nuorten psykologipalvelut Lievien mielenterveysongelmien ja elämän kriisitilanteiden hoito ovat psykologin keskeisiä tehtäviä. Psykologit tekevät tutkimuksia, antavat ohjausta ja neuvontaa sekä lyhytkestoista terapiaa mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalveluja (16-25-vuotiaiden) on mahdollisuus saada terveyskeskuspsykologilta, joka vastaa nuorille suunnatuista palveluista. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen kaikille salolaisille nuorille suunnatut, ennaltaehkäisevän työn palvelut muodostuvat lähipalveluista, bänditoiminnasta, nuorisovaltuustosta, tilatoiminnasta sekä yhdistyksille myönnetyistä avustuksista. Nuorisotyön palveluiden erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön kohteena ovat riskiolosuhteissa elävät alle 29-vuotiaat nuoret, pääpaino on vuotiaissa. Toiminta on nuorten tarpeista lähtevää ennaltaehkäisevää, etsivää, varhaista tukea antavaa sekä korjaavaa työtä. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisiin ongelmiin kuten koulumotivaatioon, työttömyyteen, asunnottomuuteen, terveyteen, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä rikollisuuteen. Erityisnuorisotyössä toimintamuotoina ovat asiakastyö, ryhmätoiminta kouluissa, sosiaalinen media, verkostoyhteistyö, etsivä nuorisotyö yhdessä pajatoiminnan kanssa sekä asiantuntijatyö. Nuorisotyön palveluiden etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perusopetuksen jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret ja ohjata heidät elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Erityisen huomion kohteena ovat vuotiaat Salon seudulla asuvat nuoret, jotka ovat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toimenpiteen ulkopuolella tai vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Nuoret voivat olla etsivää nuorisotyötä tekeviin tahoihin itse yhteydessä tai ohjautua asiakkaiksi yhteistyötahojen kautta. Myös huoltaja, ystävät tai lähipiiri voivat olla etsivän työn tekijöihin yhteydessä huolen herätessä nuoren elämäntilanteesta. Yksilöohjauksen alkuvaiheessa nuoren tilanne kartoitetaan ja asetetaan tavoitteita yhdessä työskentelylle. Työskentely nuoren kanssa voi olla esimerkiksi keskustelua, neuvontaa, rinnalla kulkemista ja nuoren tutustuttamista eri palveluihin. Etsivää nuorisotyötä tehdään Salossa yhteistyössä muun muassa erityisnuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä oppilaitosten opiskelijahuoltohenkilökunnan kanssa. Nuorisotyön palvelujen työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä toiminnallisin menetelmin parantamaan arjenhallintataitoja. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja. Työpajat tarjoavat myös vaihtoehtoisen väylän koulutukseen, mikäli koulunkäynti on keskeytynyt, ei kiinnosta tai siihen ei ole edellytyksiä. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Nuorisopalvelut ylläpitävät media-, taide- ja

6 6(18) puutyöpajoja sekä lisäksi nuorten tieto- ja neuvontapisteen yhteydessä sijaitsevaa kahvilaa. Nuorten työpajojen palvelut on suunnattu pääasiassa vuotiaille nuorille. Verkkovinkkis Verkkovinkkis neuvontapalvelu on vuotiaille salolaisille nuorille kohdennettu internet-pohjainen neuvontapalvelu. Nuoren on mahdollista kysyä neuvoa matalalla kynnyksellä asiantuntijalta. Palvelu toimii anonyymisti ja luottamuksella. Neuvontapalvelussa vastaajina toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetut ammattilaiset Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueensa väestölle. Salo kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tuottamien erikoissairaanhoidon palveluiden piiriin. (VSSHP) Erikoissairaanhoitoon sisältyy sairauksien tutkimisen ja hoidon lisäksi myös ennalta ehkäiseviä ja kuntouttavia toimintoja. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan terveyskeskuslääkärin, yksityislääkärin tai työterveyslääkärin lähete. Lasten ja nuorten psykiatrinen sairaanhoito Salon lastenpsykiatrian poliklinikka Poliklinikka on tarkoitettu alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Lastenpsykiatrian poliklinikka tarjoaa lasten mielenterveyttä ja tervettä psyykkistä kasvua edistäviä erikoissairaanhoidon palveluja. Lastenpsykiatrian poliklinikan toiminta perustuu perhekeskeiseen lähestymistapaan sekä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston huomioon ottamiseen. Työmenetelmiä poliklinikalla ovat mm. perhetutkimus, lapsen yksilöpsykologiset ja yksilöpsykiatriset tutkimukset, verkosto-, perhe- ja yksilötapaamiset, perheterapia, vanhempien tukikäynnit, kotikäynnit sekä kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta. Salon nuorisopsykiatrian poliklinikka Poliklinikalla tarjotaan psykiatrisia erikoissairaanhoidon palveluja vuotiaille salolaisille ja somerolaisille nuorille. 20 vuotta täyttäneet uudet potilaat ohjataan aikuisten psykiatristen palveluiden piiriin. Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä (koululääkäri, terveyskeskuslääkäri, yksityislääkäri). Tavallisesti hoito käynnistyy arviointijaksolla. Toimintamuotoja ovat perhe- ja verkostotapaamiset, psykologiset tutkimukset sekä kahdenkeskiset keskustelut. Hoitavan tiimin muodostavat nuorisopsykiatri, 2 psykologia ja 2 sairaanhoitajaa. Välittömässä avuntarpeessa ensisijainen yhteydenottopaikka on paikallinen terveyskeskus. Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Konsultaatiotyöryhmät toimivat osana avohoitoa. V-S sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian konsultaatioryhmiä on kaksi, Raision ja Salon. Salon nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä toimii Salon, Kaarinan ja Lieto-Loimaan aluepoliklinikoiden kuntien alueella. Nuori voi ohjautua konsultaatiotyöryhmään aluepoliklinikoiden tai nuorisopsykiatrian osaston kautta. Konsultaatiotyöryhmä pyrkii auttamaan nopeasti nuorta ja hänen perhettään kriisissä. Yhteistyökumppanit (esim. kouluterveydenhuolto tai sosiaalitoimi) voivat konsultoida työryhmää erilaisissa nuorten asioihin liittyvissä tilanteissa. Salon nuorisopsykiatrian akuuttityöryhmä Lääkärin, kouluterveydenhoitajan tai muun terveyden-/ sosiaalihuollon ammattilaisen tekemä lähete Nuorisopsykiatrian akuuttityöryhmä on tarkoitettu vuotialle nuorille. Salon nuorisopsykiatrian akuuttityöryhmä hoitaa Salon, Kaarinan ja Lieto-Loimaan aluepoliklinikoiden kuntien nuoria. Akuuttityöryhmä pyrkii auttamaan nopeasti nuorta kriisissä. Tarvittaessa akuuttiryhmä voi tehdä kotikäyntejä, muuten tapaamispaikat sovitaan yk-

7 7(18) silöllisesti. Akuuttityöryhmät toimivat osana avohoitoa ja niihin hakeudutaan aluepoliklinikoiden kautta normaalin lähetekäytännön mukaan nuori voi itse ottaa yhteyttä poliklinikalle ja sieltä ohjataan tarvittaessa akuuttityöryhmän asiakkaaksi. Nuorisopsykiatrian osastot voivat myös tarvittaessa ohjata nuoren akuuttityöryhmään. Työryhmällä on tavoitteena vastata konsultaatiopyyntöihin arkena päivän varoitusajalla. Nuorisopsykiatrian osasto 716 Turku Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä tai konsultaation perusteella. Osasto 716 on 10-paikkainen, viikko-osasto, vuotiaitten nuorten tutkimus- ja hoito-osasto. Tutkimusjakson (noin 4 viikkoa) jälkeen voidaan toteuttaa myös pitempi hoitojakso, jolle voidaan siirtyä myös osastolta 717. Osastohoitoon voi sisältyä omahoitajakeskustelut, mahdolliset psykoterapiat, ryhmät, lääkehoito, perhe- ja verkostokäynnit. Peruskouluikäisillä hoitoon kuuluu lisäksi kouluopetus. Osastohoito on mahdollista toteuttaa rajoitetusti myös päiväsairaalatoimintana. Nuorisopsykiatrian osasto 717 Turku Osasto 717 on 8-paikkainen, jatkuvatoimintainen, vuotiaille nuorille tarkoitettu osasto, jossa tutkitaan kaikki tahdosta riippumattomaan hoitoon lähetetyt potilaat sekä hoidetaan potilaat, joilla on akuutti ja/tai erityistä valvontaa vaativa mielenterveyshäiriö, esim. sekavuustila tai vakava itsemurhauhka. Osasto toimii kriisihoidon periaattein, keskeisenä työmuotona on verkostotyö. Osastohoitoon voivat sisältyä omahoitajakeskustelut, lääkehoito ja perhetapaamiset. 3. Aikuisten mielenterveyspalvelut Perusterveydenhuollon mielenterveystyö kohdistuu koko väestöön. Perusterveydenhuollon tehtäviä mielenterveystyössä ovat ennaltaehkäisy, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito sekä potilaiden ohjaaminen ja lähettäminen jatkohoitoon. Tyypillistä on verkostomainen työote, jota toteutetaan eri tahojen kanssa. Salon terveyskeskuksessa toimitaan omalääkärijärjestelmän mukaisesti. Salo on jaettu alueisiin, joka noudattelee vanhoja kuntarajoja. Salon ydinkeskusta on jaettu pienempiin väestöalueisiin. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola Äitiysneuvolatyön tavoitteena on tiedon ja ohjauksen antaminen raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvissä asioissa. Äitiysneuvolassa tuetaan tulevia vanhempia elämäntilanteen muutoksessa. Varhaisen vuorovaikutuksen sekä kestävän parisuhteen tukeminen ovat osa terveydenhoitajan työtä. Äitiyshuollolla on merkittävä osuus ehkäisevässä mielenterveystyössä. Odottavan äidin hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, otetaan mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi ja pyritään havaitsemaan mahdollinen tuen tarve. Terveydenhoitajan tehtäviin kuuluvat myös perhesuunnitteluasiat ja naisten ikäkausitarkastukset. Ajanvarausvastaanotto Aikuisneuvonta Salon terveyskeskuksessa on aikuisväestölle suunnattua aikuisneuvontaa. Vastaanotolla keskitytään asiakkaan tarpeen mukaan häntä koskeviin ongelmiin, annetaan ohjausta ja neuvontaa. Depressiohoitajan vastaanotto Depressiohoitajan vastaanotolle hakeudutaan terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Omalääkäri vastaa potilaan diagnoosista, lääkityksestä sekä sairausloman tarpeen arvioinnista ja ohjaa hoidon aloituksen jälkeen depressiohoitajalle. Lääkärin ja hoitajan välinen yhteistyö jatkuu koko hoitojakson ajan. Potilas tapaa depressiohoitajaa 4-8 kertaa. Hoidolle asetetaan tavoitteet ja tapaamistiheys suunnitellaan yksilöllisesti. Vastaanottokäynneillä kiinnitetään huomiota lääkehoidon toteutumiseen, masennuksen uusiutumisen ehkäisyyn ja tunnistamiseen.

8 8(18) Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto Psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävänä on huolehtia alueensa aikuisista mielenterveysasiakkaista ja tukea heitä selviämään jokapäiväisessä elämässä. Työmuotoina ovat tukea antavat keskustelut joko vastaanotolla tai kotona lääkehoidon toteuttamisesta huolehtiminen, asiantuntija-apuna toimiminen kotihoidon tiimeille ja aikuisvastaanotossa toimiville hoitajille sekä yhteydenpito psykiatriseen sairaanhoitoon tarpeen vaatiessa. Psykologipalvelut Psykologin työ painottuu aikuisväestön kohdalla psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lievien mielenterveysongelmien ja elämän kriisitilanteiden hoito ovat psykologin keskeisiä tehtäviä. Psykologit tekevät tutkimuksia, antavat ohjausta ja neuvontaa sekä lyhytkestoista terapiaa. Psykologit osallistuvat myös kuntoutuksen suunnitteluun moniammatillisen työryhmän osana. Psykologien vastaanotolle pääsee lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Yhteyttä voi ottaa myös ilman lähetettä. Työterveyshuolto Työterveyshuollon toiminnan ydintehtäviä ovat työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. Työntekijän kokonaisvaltainen terveys on työterveyshuollon keskeinen tehtävä. Työterveyshuollon asiakkaina ovat yritykset, jotka ovat tehneet sopimuksen työterveyshuollosta terveyskeskuksen kanssa. Yritykset ovat tehneet työntekijöilleen lakisääteisen tai lisäksi vapaaehtoisen sairaanhoitosopimuksen työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon tehtävä kattaa henkiseen hyvinvointiin liittyvät päihde- ja mielenterveyskysymykset. Salon Työterveysasema, työterveyspsykologit Työterveysasema toimii terveyskeskuksen organisaatiossa omana palveluyksikkönään. Työterveysasemalla työskentelee kaksi työterveyspsykologia. Psykologin vastaanotolle pääsee lähetteellä. Terveydenhuollon sosiaalityö Sosiaalityöntekijä neuvoo ja ohjaa erilaiseen sosiaaliturvaan, lääkinnälliseen kuntoutukseen ja pitkäaikaissairaanhoitoon sekä sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa. Sosiaalityöntekijä laatii lisäksi sosiaalisia arvioita esimerkiksi työkykyyn, toimeentuloon tai ihmissuhteisiin liittyen. Työ on asiakkaan ja omaisten psykososiaalista tukemista, auttamista ja ohjausta mm. sairauden, kuoleman tai työttömyyden aiheuttamissa kriisitilanteissa. Sosiaalityöntekijä toimii kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmän yhdyshenkilönä. Aikuissosiaalityö Sosiaalityö on mukana tuottamassa työikäisten mielenterveyttä tukevia palveluita asiakkaiden ja heidän perheidensä arjessa selviytymisessä. Palvelumuotoja ovat aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, lastensuojelu ja muut mahdolliset tukitoimet. Tavoitteena on mahdollistaa työikäisille ja heidän perheilleen mielenterveyttä edistävä elämäntapa. Aikuissosiaalityöhön kuuluu asiakkaan taloudellisen tuen arviointia, aktivoimista koulutukseen, työelämän ja työkyvyn arviointia, päihteiden käytön seuraamista sekä hoitoon ohjausta. Salon sosiaaliviraston maahanmuuttajayksikkö Yksikön henkilökunta antaa tietoja maahanmuuttoon, opiskeluun ja työllistymiseen sekä tulkkipalveluihin liittyvissä asioissa. Yksikön henkilökunta tekee yhteistyötä eri viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Debriefing eli henkinen tuki Ohjaus ja yhteydenotot jälkipuintiryhmään tapahtuvat aina päivystävien viranomaisten ja toimijoiden kautta. Salon ja Someron kaupungin alueella toimii jälkihuoltopäivystys. Kun joku alueen asukkaista joutuu traumaattisen tapahtuman (esim. onnettomuus, tulipalo, itsemurha, hukkuminen, äkkikuolema, ryöstö, pahoinpitely) osapuoleksi, ensihuollossa mukana oleva hoitohenkilökunta tiedustelee asianosaisilta lupaa ottaa yhteyttä jälkihuoltopäivystäjiin henkisen tuen järjestämiseksi. Tiedon saatuaan päivystysvuorossa olevat koulutetut jälkihuoltopäivystäjät ottavat yhteyttä asianosaisiin ja sopivat henkisen tuen järjestämisestä. Asianosaisten halutessa järjestetään jälkihuoltoistunto 1-3 vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Tarpeen mukaan järjestetään myös jatkohoito ja seuranta. Jälkihuoltoryhmän toimintaan osallistuu eri ammattiryhmien edustajia.

9 9(18) 3.1. Aikuispsykiatria Salon aikuispsykiatrian poliklinikka Järjestää kaikki avohoitopalvelut Salon ja Someron aikuisväestölle sekä vastaa Salon aluesairaalassa hoidossa olevien potilaiden psykiatristen konsultaatioiden järjestämisestä. Vaativissa tilanteissa Salon aikuispsykiatrian poliklinikka vastaa myös Kaarinan ja Liedon aikuispsykiatristen poliklinikoiden toiminta-alueen vanhusikäisen väestön vanhuspsykiatristen palveluiden järjestämisestä. Salon aikuispsykiatrian poliklinikka jakautuu toiminnallisesti neljään työryhmään: Mielialahäiriötyöryhmä Hoitaa potilaita joiden ensisijaisena ongelmana on vaikea mielialahäiriö tai ahdistuneisuushäiriö. Myös jokin B- tai C-ryhmän persoonallisuushäiriöistä voi olla hoidon aiheena. Psykoosityöryhmä Toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta potilaille, jotka ovat sairastuneet mielialahäiriöistä johtumattomiin psykooseihin. Potilaisiin kuuluvat myös ns. A-tyypin persoonallisuushäiriöistä kärsivät sekä psykoosiriskissä olevat. Työryhmä muodostuu polikliinisestä työryhmästä ja päiväyksiköstä. Konsultaatiotyöryhmä Ensisijaisena tehtävänä on vastata Salon aluesairaalan ja avohoidon psykiatrisen konsultaation tarpeeseen. Työryhmässä hoidetaan joitakin yleissairaalapsykiatrisia potilaita (esim. vaikeista syömis- traumaperäisistä ja elimellisoireisista häiriöistä kärsiviä henkilöitä). Konsultaatiotyöryhmä hoitaa myös depressiohoitajien konsultaation. Vanhus- ja neuropsykiatrian työryhmä Työryhmässä ovat hoidossa vanhusikäiset henkilöt, jotka kärsivät vakavista mielenterveyden häiriöistä. Toisen potilasryhmän muodostavat kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät (esim. ADHD, Asperger) ja aivosairauksien tai -vammojen aiheuttamista psykiatrisista häiriöistä kärsivät. Psykoosi- ja mielialahäiriöryhmien osana toimivat 6- ja 12-paikkaiset yksiköt. Tutkimuspoliklinikka Kaikki vapaa-ehtoisesti hoitoon tulevat potilaat ohjautuvat tutkimuspoliklinikalle psykiatriseen hoidonarvioon. Poliklinikan tavoitteena on toteuttaa potilaalle tarkoituksenmukainen tutkimus ja hoito, järjestää potilaalle toimiva avohoito sekä edistää potilaan kotona pärjäämistä. Toimintaa ohjaa perhe- ja verkostokeskeinen työote. Työskentely toteutetaan yhteistyössä avohoidon toimijoiden kanssa, esim. työparityöskentelynä perustason kanssa. Poliklinikka tarjoaa myös erikoissairaanhoidon puhelinkonsultaatiomahdollisuuden perustason toimijoille. Akuutti psykoosiosasto (12 ss) Toimii vastaanotto-osastona. Osastolla hoidetaan akuutit ja ensipsykoosit sekä maniat. Sairaalan rajoittamistoimenpiteet toteutetaan esisijaisesti ko. osastolla. Mielialahäiriöosasto (14 ss) Osastolla hoidetaan vaikeaa masennusta, pakkohäiriöitä sekä ahdistusta.

10 10(18) Kuntoutuspsykoosiosasto (12 ss) Hoidetaan uusiutuneet ja pitkittyneet psykoosit. Vanhuspsykiatrian osasto (12 ss) Hoidetaan yli 65 -vuotiaat potilaat. Osastolla toteutetaan sairaalan sähköhoidot Mielenterveyspalvelut, Salon kaupunki Mielenterveyskuntoutus Mielenterveyskuntoutuksen tavoitteena on edistää kuntoutujan mahdollisimman itsenäistä selviytymistä elämän eri osa-alueilla kuten työssä ja toiminnassa, omaehtoisessa tavoitteiden löytämisessä ja toteuttamisessa sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa (STM, 2001). Mielenterveyskuntoutus toimii osana kuntoutujan psykiatrista kokonaishoitoa ja sen toimintamuotoja voivat olla esimerkiksi: tiedon antaminen sairaudesta, lääkehoidon toteutumisen varmistaminen, vuorovaikutuksen ja sosiaalisen toiminnan edistäminen, elämänlaadun parantaminen, perheen ja läheisten tukeminen, käytännön apu ja tuki päivittäisissä toiminnoissa ja asiointitehtävissä, asumispalvelut, mahdollisuus erilaisiin ryhmätoimintoihin ja retkiin, työtoimintaan sekä tukea itsenäistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Mielenterveyskuntoutujalle laaditaan yksilöllinen kuntoutujan tarpeista lähtevä kuntoutumissuunnitelma yhteistyössä lähetteen antajan, asiakkaan ja omaisten kanssa. Asiakkaan suostumuksella tehdään kiinteää yhteistyötä omaisten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kuntoutumissuunnitelma sisältää mm. tarpeenmukaisten toimintamuotojen ja palvelujen valinnan sekä yksilölliset tavoitteet. Mielenterveyskuntouttajat tekevät myös kotikäyntejä niiden asiakkaiden luokse, joilla ei ole hoitokontaktia perusterveydenhuollon palveluihin. Päivätoimintapaikka, Ollikkalan asukastupa Mielenterveystyön osana on päivätoimintaa, jota järjestetään mm. Ollikkalan asukastuvalla. Päivätoiminta tarjoaa yhdessäoloa ja seuraa. Ollikkalan asukastuvalla saa vertaistukea, opastusta ja ohjausta erilaisissa ongelmatilanteissa. Asukastuvalla voi käydä keskustelemassa tai viettämässä aikaa ja hakemassa päivään virikkeitä ja sisältöä. Päivätoimintapaikkaan voi hakeutua itsenäisesti tai mielenterveyskuntouttajien opastamana. Kuntouttava työtoiminta mielenterveyskuntoutujille Salon kaupunki järjestää kuntouttavaa työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille. Työtoiminnan tavoitteena on antaa kuntoutujalle omanarvontuntoa, auttaa elämänhallinnassa ja sosiaalisessa verkostoitumisessa. T-hallilla työskenteleville tarjotaan mahdollisuus lämpimän aterian nauttimiseen. Kuntouttava työtoiminta antaa kuntoutujalle päivään rytmiä ja luo kuntoutujalle mahdollisuuden kasvattaa voimavarojaan. Työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa, jonka ensisijainen tarkoitus on peittää työtoimintaan osallistumisen seuraamat kustannukset. Työtoiminnan piiriin tullaan kuntoutujan tukihenkilön yhteydenotolla: suoraan työnohjaajiin tai mielenterveyskuntouttajiin. T- halli T-hallilla työtoimintana tehdään alihankintatöinä kokoonpanotehtäviä. Kuntouttavan työn paikkoja T-hallissa on 30 ja näiden lisäksi 3 työkokeilupaikkaa. Toiminnan aluksi pidetään neuvottelu ohjaajan, kuntoutujan ja hänen tukihenkilöidensä kesken, tehdään kuntoutujan tarpeista lähtöisin oleva työsopimus ja tukisuunnitelma. Aluksi sovitaan 3 4- viikon koejakso, jolloin työskennellään kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä. Ulkotyöryhmä Ulkotyöryhmä, toiminnan sisältö keskittyy pitkälti Halikon sairaalan yleishyödyllisten tehtävien hoitamiseen, kuten esim. varastotarvikkeiden jakeluun, roskien kuljettamiseen, puistotöihin, pienimuotoisiin muuttoihin jne. Salon

11 11(18) kaupungille ulkotyöryhmän toimintana on toistaiseksi ollut mielenterveyskuntoutujien muutoissa avustamista sekä vuokrakiinteistön piha-alueiden hoitamista. Ryhmän koko on 8 kuntoutujaa, jotka käyvät työtoiminnassa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti 1 5 päivänä viikossa 4 6 tuntia päivässä. Ulkotyöryhmän tukikohta sijaitsee T- hallilla. Avohoito työtoiminta Avotyötoiminta, kuntouttavaa työtoimintaa räätälöidään myös yksilöllisesti yrityksiin tai yhdistyksiin, tällöin tavoitteet ovat lähempänä työelämään tai opiskeluihin suuntautumista. Tällä hetkellä avotyötoiminnan piirissä työskentelee 7 kuntoutujaa ja kaupunki maksaa heille pienimuotoista työosuusrahaa Mielenterveyspalvelut, Salon kaupungin yhteistyökumppanit Salotto, kaiken kansan olohuone Tavoitteena on virkistyminen ja sosiaalisten suhteiden solmiminen. Saloton mielenterveysilta on paikka, jossa mielenterveyskuntoutujalla on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Illan aikana on mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun ohjaajan kanssa. Ryhmä ei sovellu akuutissa sairausvaiheessa oleville eikä avoimen psykoottisille asiakkaille. Ryhmän vetämisestä vastaavat yhteistyössä eri organisaatioiden työntekijät, järjestöjen edustajat sekä terveydenhuoltoalan opiskelijat (seurakunta ja mielenterveyskuntoutus). Ryhmän kokoontumisaika on 1½ tuntia. Salon seudun työkeskus Oy, Kolmituote Kolmituote (Salon seudun työkeskus Oy) on sairaanhoitopiirin, Salon kaupungin ja muutamien muiden kuntien sekä seudulla toimivien yhdistysten omistama osakeyhtiö. Kolmituotteen tehtävänä on tuottaa seudullisesti pääsääntöisesti Salon työvoimatoimiston alueella kuntoutuspalveluita osatyökykyisille henkilöille. Asiakkuus edellyttää, että asiakkaat ovat työvoimatoimistossa kirjoilla. Työkeskuksen toimintaan kuuluu myös Kelan rahoittama mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus. Mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus on pitkäkestoista, kuntoutujien edellytykset huomioivaa yksilöllisesti tuettua harjoittelua tavoitteena sijoittua avoimille työmarkkinoille. Valmennukseen osallistuminen edellyttää Kelan tekemää ammatillisen kuntoutuksen päätöstä. Kuntoutujilla on mahdollisuus omien voimavarojen kokeilemiseen, normaalin vuorokausirytmin löytämiseen, uusien tietojen ja taitojen oppimiseen, sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen, tuen saamiseen itsenäisessä selviytymisessä sekä mahdolliseen työhön tai koulutukseen hakeutumisessa. Tavoitteellisen toiminnan pohjana on henkilökohtainen työhön valmennussuunnitelma. Kuntoutusjakson pituus 6-13 kk. Kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtona Kolmituote tarjoaa yhteistyössä työvoimahallinnon kautta työkokeilujaksoja, työelämänvalmennusta tai muuta työharjoittelua. Työvoiman palvelukeskuksen kautta voidaan toteuttaa työkunnon arviointijaksoja. Työvoiman palvelukeskus Työvoiman palvelukeskus palvelee Salon ja Someron kaupunkien työttömiä, jotka hyötyvät moniammatillisesta tuesta. Työttömyys on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä. Asiakas saa tukea työkykynsä ja voimavarojensa sekä työmarkkinavalmiuksiensa vahvistamiseen. Yhdessä asiakkaan kanssa etsitään ja toteutetaan elämäntilanteeseen sopiva ja räätälöity ratkaisumalli. Asiakkaasta riippuen se voi olla työllistyminen, ammatillinen koulutus, kuntoutus, kuntouttava työtoiminta tai muu pidempiaikainen vaihtoehto. Asiakkaat ohjautuvat työvoiman palvelukeskukseen työvoimatoimiston tai sosiaalitoimen lähetteellä sekä palvelukeskuksen kutsumana. Toiminta tapahtuu yhteistyössä Kelan, terveydenhuollon, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien kanssa.

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA

AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAMALLI Heli Silvennoinen Lastentautien el TYKS Lasten ja nuorten klinikka Salon lasten pkl ja nuorisopsykiatrian pkl Perinteinen avopediatria =

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot