Johdon tuki. Potilasohjaus

Transkriptio

1 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Erikoissairaanhoito kuntoutusohjaus Perusterveydenhuolto Avh-yhdyshenkilötoiminta Tukitoimet Kolmas sektori Yhdistystoiminta Sopeutumisvalmennus Vertaistuki Kuntoutusta edistävä työote Kuntoutussuunnitelma Kokemuksellisuus Moniammatillinen tiimityö Henkilökunnan koulutus Asiantuntijuus Johdon tuki Potilasohjaus Asiakkaan ja omaisen ohjaus Tiedollinen Toiminnallinen Emotionaalinen Verkosto-ohjaus Palveluohjaus sosiaaliturva Oirekuva, vamma-aste Yhteyden löytyminen Ohjauskeinot ja menetelmät Koti Elämänhistoria Harrastukset Koulutus Kulttuuri Työ Ennaltaehkäisy Subakuutti- Akuutti- Toipumis- Uudelleen-

2 Tavoitteena perusosaaminen, yhteisen tietoperustan luominen Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi: VeTe Henkilökunnan yhdenmukainen alueellinen koulutus: koulutus ohjauksen lähestymistavoista (esim. Affolter-, Bobath- lähestymistapa) myötäelävä vuorovaikutuskoulutus esim. NVC (non violent communication Kuntoutusta edistävän työotteen selkiyttäminen asiakaslähtöinen kuntoutussuunnitelma (suunnitelmallisuus - tavoitteellisuus) Moniammatillisen tiimityön tehostaminen: tiimityötaidot asiantuntijuus avh - tiimien perustaminen avh yhdyshenkilötoiminta Yhdenmukaiset arviointimenetelmät esim. toimintakykymittari FIM Kuntoutuksen saumaton jatkuvuus lääketieteellisen osaamisen pohjalta potilaat ohjautuvat tarpeitaan vastaaviin hoito- ja kuntoutuspaikkoihin (lähete kuntoutusyksikköön) vuorovaikutuksen ja kirjaamisen tärkeys, tietotekniikan hyväksikäyttö tiedonvälityksessä, esim. videoyhteydet yhteistyö sosiaalitoimen, kuntoutusohjaajan kanssa 2

3 Miksi potilasohjausta? VeTe Tieto siitä, mihin oireen voi liittää, parantaa kokemusta omasta terveydentilasta. Elinvoima kasvaa kehon tuntemisen, hallinnan ja kokemisen kautta. Kokemus Elämänhallinta Elinvoima Itsesää tely Tieto Itseohjautuvuus Tukihoito Terveydentilan ylläpito Avaa tästä videolinkki ja katso: sh Vuokko Hiltunen ja ft Jill Kaarina Bolte Taylorin suuri oivallus Savukoski Potilasohjaus- hanke 3

4 Kuntoutuspolku, kuntoutuksen vaikuttavuus VeTe noin suomalaista sairastuu vuosittain aivoverenkiertohäiriöön AVH on eniten sairaalahoitopäiviä ja pysyvää invaliditeettia aiheuttava sairausryhmä Aivoinfarktin käypä hoito suositus (Duodecim 2006): Aivoinfarktipotilaiden tulisi saada hoitoa moniammatillisessa kuntoutusyksikössä Riittävän monipuolisesta ja tehokkaasta kuntoutuksesta on saatu vakuuttava ja kiistaton näyttö tieteellisissä potilastutkimuksissa Aivoinfarktipotilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta riippumatta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeusasteesta Varsinkin ikääntyneiden henkilöiden pääsy tehokkaan kuntoutuksen piiriin on vaikeaa, vaikka juuri heille se olisi tarpeen pysyvältä pitkäaikaishoidolta välttymiseksi. On kiistattomasti voitu osoittaa, ettei ikääntyminen estä kuntoutumista eikä ole vasta-aihe tehokkaalle kuntoutukselle. Tehokas kuntoutus on alettava riittävän varhain, noin 1-2 viikon kuluessa sairastumisesta. Tehokas kuntoutus näkyy myös lyhentyneenä hoitoaikana, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna Intensiivinen, oikein suunnattu ja toteutettu hoito on todettu vaikuttavaksi, se lyhentää hoitoaikaa 30 % ja parantaa saman verran potilaan mahdollisuuksia päästä kotihoitoon. Sillä säästetään siten kustannuksia ja mahdollistetaan inhimilliset elämän olosuhteet sairastuneille ja heidän omaisilleen. Lähde: Aivoinfarktin kuntoutuksen kirjo, Juhani Sivenius Konsensuslausuma Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke PPSHP 4

5 Kuntoutuspolku, kuntoutuksen vaikuttavuus VeTe Professori Juhani Sivenius, Lääkäripäivät 2009 : AVH-potilaan hyvä kuntoutuspolku (linkki tekstiin) Pääkohtia: Maassamme sairastuvista uudesta aivohalvauspotilaasta n. 40 % tarvitsee kuntoutusta toiminta- tai työkykynsä palauttamiseksi. Aivohalvausliiton tekemässä tutkimuksessa on todettu AVH-kuntoutuksen olevan hyvin eriarvoisesti järjestetty maassamme. Kuntoutuksen toteutus on kuitenkin puutteellista: maan sisällä on eroja sairaanhoitopiirien välillä, mutta myös niiden sisällä toimintalinjat vaihtelevat. Tiedetään, että aivojen muovautuvuus ja uudelleen oppiminen on parhaimmillaan sairastumista seuraavaan n. 3-4 kk mittaisen ajan. Tähän jaksoon tulisi panostaa kaikin keinoin siten, että kuntoutustoimet olisivat riittävän tehokkaita Väitöstutkimus Atte Meretoja 2011: linkki tutkimukseen PERFECT Stroke : PERFormance, Effectiveness, and Costs of treatment episodes in Stroke, Meretoja, Atte, 2011 : Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos, Väitöskirja artikkeli) Aivohalvauksen hoitotulokset ovat parantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana hoitoon erikoistuneiden aivohalvauskeskusten ansiosta, mutta edelleen yli kolmasosa potilaista ei pääse optimaalisen hoidon piiriin. Myös lääkehoidossa on parantamisen varaa. Aivohalvauksen ilmaantuvuus on vähentynyt riskitekijöiden, eli korkean verenpaineen ja kolesterolin, tupakoinnin ja ylipainon suotuisten kehitysten ansiosta. Aivohalvauksen sairastamisen jälkeen tarvitaan elämäntapamuutoksia ja riskitekijöiden lääkehoitoa, mutta lääkehoito toteutuu suositusten mukaisesti vain puolella potilaista. Ensimmäistä kertaa maailmassa osoitettiin, että tarkat kriteerit täyttävässä nykyaikaisessa aivohalvauskeskuksessa hoidettujen potilaiden kuolleisuus ja laitoshoitoon jäämisen riski ovat pienempiä kuin jos potilaat hoidetaan tavallisissa sairaaloissa. Kuitenkin yli kolmannes potilaista Suomessa hoidetaan edelleen aivohalvauskeskusten ulkopuolella sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke PPSHP 5

6 Ohjauksen lähestymistavat Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 6 PPSHP

7 Ohjauksen perusta VeTe Ytimenä on tarkoituksenmukainen tekeminen tavoitetta vastaten Oireiden monimuotoisuus ja monitasoisuus muodostaa ikään kuin hajallaan olevan palapelin, josta on osattava rakentaa oikea kokonaisuus, oikeat palat on löydettävä Ohjauksen onnistuminen edellyttää: lääketieteellistä asiantuntemusta Tietoa aivojen toimintaperiaatteista ja vauriomekanismin vaikutuksesta, vaurion aiheuttamista oireista fyysisellä, henkisellä ja terveydentilan alueella, kykyä erottaa oireet käytännössä ja nähdä myös näkymättömät Kykyä määrittää oppimisen taso ja käyttää tason mukaista ohjausta (sanallinen/manuaalinen), valita käypiä vaikuttamisen kanavia Kykyä havainnoida potilaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset Kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä kestää hitaus ja toistaa samoja asioita yhä uudelleen, sietokykyä kohdata oireiden aiheuttamaa käyttäytymistä Lujuutta pitää yllä rajoja silloin kun niitä tarvitaan Kykyä motivoida potilas ja havaita masennukseen liittyvä kuntoutumishaitta sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 7 PPSHP

8 Oppimisen tasot Arvioi minkä aistikanavan kautta henkilö kykenee saamaan informaatiota (näkö, kuulo, tunto) arvioi potilaan oppimisentaso, millaisin oirekuvin vaurion vaikeusaste ilmenee, on ymmärrettävä oireiden syyt - Lievä ja keskivaikea vaurio auditiivinen ja visuaalinen kanava - Vaikea ja erittäin vaikea vaurio taktilliskinesteettinen kanava (tunto/kosketus/liike) arvioi potilaan fyysistä ja henkistä toimintakykyä ja terveydentilaa ohjauksen sisällölliset tarpeet sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 8

9 Ohjauksen/ oppimisen tasot Tuottamisen taso 1 taso 1.Tunnistamisen 2.Aloittamisen taso 3.Ennakoinnin taso 4.Järjestämisen taso 9

10 Oppimisen tasot (Piaget) 10

11 Sanallinen ohjaus VeTe Sanallinen viesti menee perille lievän tai keskivaikean vaurion jälkitilassa Kuntoutujan elämänhallinnan tunne lisääntyy, kun varmistutaan, että kuntoutuja ymmärtää sanallisen ohjauksen ja saa tietoa, miten hänen tulevaisuuttaan tullaan tukemaan Kuntoutujan autonomian tunne lisääntyy, kun kuntoutujan itseohjautuvuutta tuetaan niin, että kuntoutuja tuntee tulevansa huomioonotetuksi ja häntä kannustetaan itseilmaisuun Kuntoutuja tarvitsee tietoa vamman aiheuttamista fyysisen ja henkisen toimintakyvyn sekä terveydentilan muutoksista.tiedon antaminen tulee olla voimavarakeskeistä neuvontaa ja ohjausta, jossa myös potilas on keskeisessä roolissa tasavertaisena osallistujana vuorovaikutuksessa Kirjallisten ohjepakettien lisäksi sairastunut tarvitsee yksilöllisesti räätälöityä neuvontaa ja voimavarakeskeistä ohjausta, jossa myös kuntoutuja on asiantuntija omalla tietämyksellään Kuntoutujan tietoihin, taitoihin ja muuttumisen kykyyn uskotaan, huomio arkipäivän selviytymiseen ja piileviin voimavaroihin Kuntoutujalle mielekästä ja päämäärätietoista konkreettisissa tilanteissa olevaa toimintaa niin, että kuntoutuja ymmärtää ohjauksen tarkoituksen ja motivoituu aktiiviseen toimintaan 11

12 Sanallinen ohjaus Mikä vaikeuttaa sanallisen viestin ymmärtämistä liian vuolas puhe, liian pitkät lauserakenteet, useat peräkkäiset kehotukset, jolloin kuntoutujalle ei ole mahdollista pysyä mukana ohjaustilanteessa samanaikaista viestintää esim. ohjaajien yhtaikainen viestintä ei tarkisteta miten kuntoutuja on ymmärtänyt tilanteen Mikä helpottaa sanallisen viestin ymmärtämistä lyhyt viesti, joka sisältää keskeisen asiasisällön, käytettään hyväksi tilannevihjeitä tarkistetaan, miten kuntoutuja on ymmärtänyt annetaan kuntoutujalle aikaa vastaukseen, usein toiminta ja puhe viiveistä kirjalliset, kuvalliset ohjeet 12

13 Manuaalinen/ käsin ohjaus VeTe Tunnistamisen, aloittamisen ja ennakoimisen tasolla on tärkeää, että henkilö saa tunnon kautta ymmärryksen syy- seuraussuhteista (tietää mitä tapahtuu, missä asennossa keho on suhteessa ympäristöön). Tässä vaiheessa potilas tarvitsee tuntopalautteen oppiakseen. Akuuttivaiheen mobilisaatiossa on huomioitava potilaan tila ja rajoitteet (mahdollinen vuoto, trombit, akuutti sydäninfarkti ) sekä komplikaatioiden riski, ettei aiheuteta vaurion pahenemista (hengitys-, RR-, verensokeri-, lämpö seurannat, vitaalitoimintojen seuraaminen dia 63, ks. Käypä hoito) Vaatii jatkuvaa herkkyyttä huomioida potilaan reaktiot ja taidot, jotta ohjauksen määrä ja taso on aina sopiva Huomioi myös että annat potilaan tehdä kaiken sen minkä hän kykenee ja ohjaat vain siinä, jossa hän tarvitsee avustusta

14 Manuaalinen ohjaus VeTe Potilasta aktivoidaan koskettamalla laajoilla pehmeillä liukuvilla kämmenotteilla niitä lihaksia, joiden tulee siirrossa aktivoitua. Näin vältetään liiallinen voimankäyttö. (Mm. kirjassa: Toispuolihalvauspotilaan liikkeiden uudelleen oppiminen esitetään vaiheistetusti perusliikkumisen oleelliset liikkeen osat ja kuvataan toiminnan ohjaus) Potilaalle annetaan tarvittava aika aktivoida omat lihaksensa, ja hoitaja odottaa potilaan liikettä, ennen kuin auttaa tätä Hoitajat työskentelevät pääsääntöisesti sivulla, ja he liikkuvat potilaan liikkeen mukana Potilas ei tartu hoitajaan, vaan hänelle annetaan tuki, johon hän voi tukeutua Oman tuen otto antaa potilaalle turvaa ja varmistaa painon siirtymisen jaloille Hoitaja ei tartu potilaaseen kainaloista eikä vaatteista vaan ohjaa liikettä pehmeällä kämmenotteella potilaan lantiosta tai selästä Potilasta ohjataan normaalien liikemallien mukaisesti. Seisomaan nousussa liikesuunta ei ole suoraan ylöspäin vaan viistosti eteen, mikä mahdollistaa painonsiirron jaloille. Hoitaja välttää kurkottelua ja kumartelua ja työskentelee niin, että oma paino pysyy jalkojen päällä ja selkä on suorana. 14

15 Affolter -lähestymistapa Kehittäjä sveitsiläinen fil. tohtori Felicie Affolter Perustana kehityspsykologi Jean Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta kehityksestä : yksilön ja hänen ympäristönsä välistä vuorovaikutusta pidetään oppimisen ja kehityksen lähtökohtana Oleellista on kyky havaita informaatiota, ympäristöstä tulevaa tietoa Käytetään henkilöille, joilla on havainnoinnin ja oppimisen vaikeuksia esim. avh-, aivovamma-,alzheimer-,ja CP-kuntoutujille Käytetään arkielämän todellisissa tilanteissa Affolter lähestymistavassa nähdään havaintotoimintojen puutteellisuuden aiheuttavan toimimisen vaikeudet. Lähtökohtana on auttaa kuntoutujaa havainnoimaan omaa toimintaa. Tilanteen uudelleen tunnistaminen vaatii kaikkien aistikanavien kautta tulevan tiedon integroitumista (kosketus- liiketunnon välittymistä jotta yhdistyminen näön ja kuulon kanssa voi kehittyä) 15

16 Affolter ohjaus VeTe Arvioi, millä oppimisen tasolla potilas on Arvioi, mitkä syyt vaikuttavat siihen, että potilas on tietyllä tasolla Näiden tietojen pohjalta valitse oikea keino ohjata potilasta Sanaton ohjaus korostaa erityisesti tuntotiedon ja ongelmanratkaisukyvyn välistä suhdetta (ohjaustilanteet todellisia tilanteita) Kokemisen kautta oppimista Huomioi ohjauksessa oikean ja vasemman puolen erilainen ohjaaminen Tuntotietoa annettaessa on tärkeää ohjata kuntoutujaa vuorotellen molemmilta puolilta, koska aisteihin liittyy ns. häipymisilmiö eli aistimus häviää, jos se on koko ajan samassa paikassa Oppiakseen kuntoutujan on tunnistettava, miten hänen vartalonsa on suhteessa ympäristöön - ympäristön on oltava lähellä ja stabiili Toiminta etenee osissa vuorotellen oikeaa ja vasenta puolta ohjaten ja jokaisen osavaiheen jälkeen annetaan missä informaatio. Tällä tavoin kuntoutuja saa jatkuvaa palautetta kehonsa asennosta, liikkeestä ja voi itse arvioida jatkuvasti mitä on tapahtumassa sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 16

17 Bobath -lähestymistapa Kehittäjät aviopari Bertha (fys.ter) ja Karel (lääkäri) Bobath Ohjauksessa mukana koko keho Ohjataan käsin, omalla keholla, sanallisesti, mallia näyttämällä tai järjestämällä tilanne ja ympäristö niin, että se selkiyttää ja helpottaa toimintaa Tavoitteena järjestää potilaalle mielekkäitä tilanteita eli päivittäisten toimintojen, siirtymisten ja liikkumisten yhteydessä Taustateoriana on käsitys että ihmisen liikkumisen ja toiminnan hallinta perustuu vuorovaikutukseen yksilön, tehtävän ja toimintaympäristön kesken. Ihmisen liikkumisen ja toiminnan säätelyyn vaikuttavat yhtäaikaisesti useat eri järjestelmät systeemien malli 17

18 Bobath: Systeemien malli VeTe Sensoriset strategiat Ennakoivat systeemit TEHTÄVÄ Lihas-luusysteemit Lihashermosysteemit Sopeuttavat mekanismit Sensoriset systeemit 18

19 Bobath-lähestymistapa Ohjaus on toiminnan opettamista siten että yksilö osallistuu maksimaalisesti, mutta ei joudu liikaa ponnistelemaan. Liiasta ponnistelusta koituu potilaalle haittaa, kuten kompensoivien tapojen oppimista, jäykkyyttä ja kipuja Toimintojen uudelleen oppiminen potilaan tarpeesta lähtien Liikkeen helpottaminen, mahdolliseksi tekeminen Toimintojen siirtäminen erilaisiin tilanteisiin Toimintakyky voidaan jakaa: osallistumistasoon (yhteydenpito, harrastaminen) toimintatasoon (päivittäiset toiminnat) haittatasoon 19

20 Suru huutaa ihollasi VeTe Sinä opetit minut katsomaan tarkkaan näkemään paremmin, huomaamaan myös sen mitä ei silmin näe Opetit minut lähestymään varoen etten rikkoisi enempää jo särkynyttä Sinä opetit minut puhumaan sanoitta iloitsemaan sydämellä koskettamaan lämmöllä Opetit minut enemmän ihmiseksi rakastamaan käsillä olemaan läsnä Vuokko Hiltunen 20

21 Aivoverenkierto-häiriön oireet Tutustu näistä linkeistä : AVH- SIVUSTO,Tampereen kaupunki, ammattiopisto, tervehuolto-oppilaitos OHJAA AKTIVOIDEN Opas hemiplegia-potilaan siirtymisten ohjauksista opinnäytetyö Käden pakotettu käyttö opinnäytetyö Suomen toimintaterapeuttiliitto ry Materiaalipankki: Hyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Musiikin käyttö neurologisessa kuntoutuksessa Terveystieteiden maisteri Sinikka Peuralan neurotieteen alaan kuuluva väitöskirja Rehabilitation of Gait in Chronic Stroke patients Kävelyn kuntoutus kroonisen vaiheen aivohalvauskuntoutujilla Neuropsykiatrinen kuntoutus 21

22 Havainnoinnin häiriöt Kognitiiviset häiriöt kognitiivisissa toiminnoissa kuten havaitsemisessa, oppimisessa, muistissa, päättelyssä, ongelmanratkaisussa, kielellisissä toiminnoissa ja tahdonalaisessa liiketoiminnassa. neglect= oman kehon hahmottamisen vaikeus tai puuttuminen, näkeminen kuulemien tai tunteminen eivät välttämättä ole muuttuneet mutta kyky huomioida näitä halvaantuneelta puolelta puuttuu apraksia= tahdonalaisen liikkeen ja suorittamisen vaikeus, vaikka potilaalla olisi siihen vaadittava lihastoiminta myös tilan, suuntien ja kolmiulotteisuuden hahmottaminen voi häiriintyä Perseveraatio, perseverointi, juuttuminen, toistaminen; aivovaurioon liittyvä toimintatapa. joka ilmenee mm. puheessa, liikkeissä ja teoissa. 22

23 Neglect VeTe kyvyttömyys havaita, reagoida ja orientoitua vaurion vastakkaisilta puolelta tuleviin aistiärsykkeisiin inattentio (= ei kiinnitä huomiota) voidaan käyttää silloin, jos potilaalla on täydellinen visuopatiaalinen havaintohäiriö vaurion vastakkaisella puolella, hän ei ota mitään huomioon toiselta puolelta 23

24 Neglect VeTe oiretta vahvistaa: runsas virikeympäristö terveellä puolella esim. ruokailu, pukeutuminen, peseytyminen, siistiytyminen terveeltä puolelta tulee runsaasti virikkeitä, se lisää huomiottajättöä oiretta lieventää: muokkaa toimintaympäristö virikkeettömäksi terveellä puolella (esim. valkea seinä) toista ärsykettä useita kertoja huomiokentän rajoilla ja ohjaa pään kääntäminen ja katsekontakti ärsykkeisiin käytä väriä ja ääntä (esim. värilliset teipit, kilikello huomiottajättö puolen ranteessa, koputukset) seistessä alaraajan kuormitusta ilmaiseva laite voi muistuttaa potilasta äänimerkillä huomioi, minkä aistikanavan kautta kuntoutuja voi saada informaatiota potilaan tulee saada jatkuvasti runsaasti palautetta suorituksestaan ja hänen tulee kokea onnistumisen tunnetta havainnoi miten kuntoutuja toimii (esim. siistiytymisessä, pukeutumisessa, parranajossa, meikkauksessa, ruokailussa, miten potilas käyttäytyy: selittely (neglectin oire), törmäily, unohtuuko käsi roikkumaan) ja ohjaa tilannekohtaisesti 24

25 Pusher = ylityöskentely Työntämisoire liittyy usein neglectoireeseen Kaikki toiminta ohjautuu ns. terveelle puolelle, kuntoutuja ei ole tietoinen liian suurella voimalla työskentelystään terveellä puolella. Ns. terve- puoli ottaa molempien puolien tehtävät hoitaakseen. Kuntoutuja ei tiedosta kehoaan kokonaisena. aivot antavat virheellistä informaatiota keskilinjasta kuntoutuja useinkaan ei ole tietoinen itse, miten hän käyttää kehoaan 25

26 Pusher -oire Mikä lisää työntämisoiretta kuntoutujan työntäessä avustaja yrittää korjata manuaalisesti asentoa keskilinjaan, tällöin kuntoutuja kokee, että häntä yritetään kaataa, koska hänen kokemuksensa keskilinjasta on 0-15 astetta kallistunut halvaantuneelle puolelle ja samalla kuntoutuja työntää entistä enemmän runsas virikeympäristö ns. terveellä puolella esim. tv, radio, tapahtumaympäristö=> halvaantuneen puolen huomioimattomuus lisää ylityöskentelyä Mikä auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisella lihasaktiviteetilla annetaan ns. terveelle puolelle jokin väline esim. kampa, juomalasi, pesulappu=> normaalilla voimalla tehty toiminta eliminoi ylityöskentelyn ja mahdollistaa halvaantuneen puolen huomioinnin ylityöskentelyn murtaminen ohjaamalla kuntoutuja tukeutumaan esim. kyynärvarteen pyydä kuntoutujaa kurkottamaan ns. terveellä puolella johonkin kohteeseen niin että saat kuntoutujan tukeutumaan terveeseen puoleen, jolloin työntäminen lakkaa ohjaa kuntoutuja tuomaan paino terveelle puolelle työntämisen sijaan 26

27 Lihasjänteyteen vaikuttavia tekijöitä lihasten fysiologiset ominaisuudet ja hermotus kehon asento suhteessa painovoimaan, asento avaruudellisessa tilassa tukipinta kehon keskeiset alueet suhteessa toisiinsa (lantio-hartiaseutu suhteessa päähän ja raajoihin) ympäristön ominaisuudet (lämpötila, hallitsemattomuuden tunne esim. portaissa, terävät kulmat, asento vuoteessa ) tuttuus-outous, vakaus-epävarmuus, luottamus-pelko, rauhallisuuskiire, äänet, melu lämpötila (kosketus) kipu, pelko kivun ilmaantumisesta käsitys omasta itsestään, mahdollisuuksistaan ja rajoitteistaan 27

28 Spastisuus Lisääntynyt lihastonus johtaa lihaksen poikkeavaa supistumiseen Lihas jatkuvasti lyhentyneessä tilassa, lihasmassa pienenee Lihaskudos osittain fibrotisoituu kontraktuurat Ongelmia ja hoidon tavoitteita: toimintakyvyn alentuminen, kipu, kontraktuurat, hygieniaongelmat, kosmeettinen, ortoosien käyttö vaikeaa VeTe Lääketieteellisiä hoitoja: Oraalinen lääkitys: Baklofeeni, titsanidiini botuliinitoksiini (paikallinen spastisuus) baklofeenipumppu (vaikea yleistynyt spastisuus) 28

29 Hypertonus Lisääntynyt lihasjänteys Hypertonus voi ilmetä jäykkyytenä, jähmeytenä mikä voi hidastaa /vaikeuttaa /estää tahdonalaisen liikkeen liikkeet tulevat massaliikkeinä, eivät ole eriytyneitä esim. kääntyminen tulee plokkina ja raajojen liikkeet ojennus tai koukistus- suuntaisissa kaavoissa 29

30 Lisää: liikkumattomuus esim. vuodelepo selinmakuu pelko, turvattomuus ei tunnista omaa kehoa ja sen sijaintia suhteessa ympäristöön ja tehtävään ns. terveen puolen ylityöskentelyn salliminen (esim. suihkutuolissa terveen puolen kantapää ja pakara nousee tukipinnasta) Hypertonus -oire Normalisoi: oma aktiivinen liike tukeutuminen (asentohoito: vuoteessa, istuessa, eri asennoissa), tukipinnan laajuus tärkeää: selkätuki, sivutuet, jalkojen alla oleva tuki kuormitus useita kertoja päivässä tapahtuva liikuttelu, venyttely, muokkaaminen ylityöskentelyn eliminoiminen missä informaatio hyssytys (Affolter) esim. pukemisessa vuoroin oikealle ja vasemmalle puolelle annettu vaiheittain etenevä ohjaus, missä joka vaiheen välissä annetaan hyssytys tunnon kautta jolloin myös kuntoutuja aktivoituu toimintaan mukaan siinä määrin mitä hänellä on toimintakykyä, tällä tavalla ylityöskentelyä sammutetaan ja toimimatonta puolta aktivoidaan (turvallisuus, jossa voi oppia) 30

31 Hypotonus VeTe lihasten heikko toiminta/aktiviteetti tai toimimattomuus lihakset ovat veltot eriytyneiden liikkeiden suorittamisen vaikeus 31

32 Hypotonus oire VeTe Hypotonusta lisää: tuntoärsykkeen puute rauhoittava relaksoiva lääkitys Lihasaktiviteettia lisää: tuntoärsyke funktionaalinen sähköärsytys eriytyneiden liikkeiden harjoittelu yhdistettynä toiminnalliseen harjoitteluun restoraattori, seisomateline, kävelysimulaattori toistoja, toistoja, toistoja. ks. linkki circuit training in community-living younger men after stroke 32

33 Tuntopuutokset Pintatunto= kosketustunto (kylmä-kuuma) Syvätunto = tunnistaa asennon ja liikkeen Tunnon paras stimuloija on kuormitus. 33

34 Tuntopuutokset -oire VeTe Mikä vaikeuttaa tuntoaistimusta taktilliskinestettisen informaation puute (kuntoutuja ei saa stimulusta liikkeestä eikä kosketuksesta) Mikä auttaa tuntemaan paremmin kehon, raajojen asennon ja kosketuksen kosketuksen ja liikkeen kautta annetaan runsaasti informaatiota (kiinteä ympäristö, esim. psoas-tyynyt, laajat otteet, paine) kosketusärsykkeet: erilaiset materiaalit sähköstimulaatio toimintaterapeutti arvioi sensomotorisia tekijöitä kuten yläraajan liikkuvuudet, otteet, koordinaatio, voiman ja energian käyttö ja säätely, tonus, turvotus, tunto (pintatunto, lämpötilojen erottelukyky, esinetunto, asentotunto) elastiset putkisiteet esim. nilkassa (käytetty mm. urheilijoilla nilkkavammojen kuntoutukseen) 34

35 Ataksia Koordinaatihäiriö, jossa vaikea hallita pään, vartalon, raajojen tai jopa suun ja nielun liikkeitä oireina hapuilu, haparointi, liikkeiden yhteistoimintakyvyttömyys, tahdonalaisten lihasten keskushermostoperäinen yhteistoimintahäiriö (ilman halvausta) liikkeet ovat laajarataisia vaikka lihastentoiminta näyttää makuuasennossa kohtuulliselta, voivat siirtymiset asennosta toiseen tai tasapaino olla vaikeasti häiriintyneet 35

36 Ataksia -oire Mikä lisää ataksiaa kiire toiminnan päämäärän sanominen estää vaiheistetun ohjauksen Mikä auttaa koordinoimaan liikkeitä vaiheistettu ohjaus katseen kohdistaminen tehtävään ensin (esim. ruokailussa: katso mukia ja tartu ), sitten tekeminen kuormitus: painot ranteissa, nilkoissa lihasvoimaharjoitukset tukipisteiden lisääminen ja tukipinnan laajentaminen joskus tuntotasolla oleva sähkö auttaa liikkeen hallintaa (sähköhanska/-sukka) 36

37 Apraksia liittyy havainnoinnin häiriöihin tahdon alaisen liikkeen ja suorittamisen vaikeus, vaikka potilaalla olisi siihen vaadittava lihastoiminta esim. pyydettäessä kuntoutujaa kampaamaan hiuksia, hän ei kykene sitä suorittamaan, mutta automaattisena se voikin onnistua 37

38 Apraksia -oire VeTe Mikä lisää apraksiaa useasta aistikanavasta tuleva informaatio Mikä auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti Sanallinen viesti ei aina tavoita, mutta ohjaamalla käsin voi helpottaa tilannekohtaista tarkoituksen mukaista toimintaa ohjataan kuntoutujan huomio tilannevinkeillä: informaatio annetaan tehtävän kautta manuaalisesti ohjaten pukeutumisapraksiassa esim. vaatteiden merkitseminen numeroilla ja kuvasarjat pukeutumisen vaiheista voivat auttaa 38

39 Agnosia Aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö. vaikeus tunnistaa eri aistinelimistä tulevia tietoja, vaikka aistinelin toimisi moitteettomasti. vaikeus tunnistaa tuttuja esineitä ja tietää, mitä niillä tehdään, tunnistaa henkilöiden kasvoja, tunnistaa ympäristöä luettujen sanojen tunnistamisvaikeus puheen ja sosiaalisten tilanteiden tunneilmaisun tunnistaminen vaikeaa kuntoutuja havaitsee kohteen ääriviivoja, mutta ei pysty yhdistämään niitä kokonaisuuksiksi kuntoutuja havaitsee kohteen kokonaisuutena, mutta ei pysty tulkitsemaan sitä 39

40 Agnosia -oire Lisää agnosiaa: tilanteessa olevat häiriötekijät virikerunsaus: tavarat, äänet Vähentää agnosiaa: virikkeitä vähemmäksi toimintaympäristöstä: esim. ruokaillessa ei kerralla kaikkea tarjolle kaksikätinen ohjaus toiminnassa havaitsemista tuetaan käyttämällä eri tiedon vastaanottokanavia esim. kuvaan voidaan liittää siitä kuuluva ääni 40

41 Perseveraatio eli juuttuminen =samaan toimintoon juuttuminen ja uuteen siirtymisen kankeus voi ilmetä: ajattelun kankeutena yksittäisiin sanoihin tai kirjaimiin juuttumisena liikkeissä yksittäisten liikeosien toistumisena esim. jää piirtämään samaa viivaa toimintoihin juuttumisena: jää tekemään edellistä tehtävää 41

42 Perseveraatio -oire Mikä vaikeuttaa etenemistä: ei kykene jatkamaan ei tiedä mitä seuraavaksi, miten jatkaa (ohjauksen puute) häpeä Mikä auttaa etenemään toiminnassa: pysäytä juuttunut toiminto ja avusta uuden alkuun mahdollisesti tarvitaan manuaalista ohjausta tilanteen nollaaminen 42

43 Aloitteellisuuden vaikeus Tilanteen tunnistamisen vaikeus Ei osaa valita eri mahdollisuuksista loogisesti mitä tekisi tai ei ymmärrä mitä tehdään Aloitekyvyn puute tulkitaan usein virheellisesti motivaation puutteeksi Aivovamman saaneen on usein vaikea aloittaa itsenäisesti mitään toimintaa. Voi ilmetä myös vetäytymisenä ihmissuhteista Taustalla on ajattelun, suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden asettamisen vaikeus Kannattaa muistaa että aloitekyvytön henkilö jää helposti huomaamatta 43

44 Aloitteellisuuden vaikeus -oire VeTe Mikä passivoittaa jätetään oman onnensa nojaan puuttuu ulkopuolinen aktivoija puolesta tekeminen (ohjaajan kärsimättömyys) Mikä helpottaa valitaan aistikanava minkä kautta informaatio saadaan menemään perille (tunto/ kuulo/ näkö tai kaikki aistikanavat) avustaminen käsin ohjaamalla tekemisen alkuun mallintaminen voi auttaa avustaja käynnistää valitun toiminnan sanallisesti tai manuaalisesti ohjaten aktivoiminen ja ohjaaminen alkuun sosiaalisessa kanssakäymisessä (ryhmät) aikataulu kuten lukujärjestys ohjauksen tueksi helpottaa ajan jäsentämistä aloitekykyä voi lisätä antamalla eri vaihtoehtoja, joista henkilö joutuu itse valitsemaan 44

45 Keskittymiskyvyn häiriö tarkkaavuuden ja sen säätelyn häiriöt vireystilan ja sen säätelyn häiriöt väsyvyys hidastuminen toiminnoissa emotionaalisen reagoinnin säätelyhäiriöt havaintotoimintojen puutteista johtuvat häiriöt toiminnanohjauksen häiriöt Hoitotyön keinot: rauhallinen, fyysinen ja sosiaalinen ympäristö vaiheittainen ohjaaminen tarkkaavaisuuden suuntaaminen rajattuihin asioihin 45

46 Keskittymiskyvyn häiriö -oire Keskittymiskyvyttömyyttä lisää: Liian paljon ja/tai monimutkaisia tehtäviä kiire ja levottomuus, liian monta samanaikaista häiriötekijää vireystila ei otollinen Keskittymiskykyä lisää: ympäristö rauhalliseksi, rauhallisen musiikin kuunteleminen ohjauksen alussa auttaa keskittymään kirjallinen materiaali ohjauksen tukena ohjauksen ajankohta paras kun vireystila on korkeimmillaan kuntoutujan huomio ohjataan haluttuun asiaan ja tehdään idea ymmärrettäväksi hänelle motivoituminen ja orientoituminen 46

47 Asentohoito VeTe Kuntouttavan asentohoidon ohjauksen tavoitteena: on antaa potilaalle mahdollisimman hyvät edellytykset kuntoutumiselle myös silloin kun potilas ei itse tiedosta tarvettaan siihen ennaltaehkäistä makuuhaavoja, ylläpitää nivelten liikkuvuutta, antaa tuntoaistimuksia, edesauttaa keuhkojen tasaisempaa tuulettumista, estää spastisuutta, vähentää laskimotukosten vaaraa Lepoasennot voivat edistää tai haitata kuntoutumista. Lepoasentoja vaihdetaan päiväsaikaan vähintään 2 tunnin välein. ks. asentohoito vsshp:n ohjepankki sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 47

48 Asentorefleksimekanismin ja keskilinjaorientaatiokyvyn häiriö -oire Mikä estää kuntoutujaa löytämästä keskilinjaa häiriintyneessä asentotunnossa kuntoutujan sisäinen kokemus kertoo vinon asennon olevan keskilinjassa, vaikka se onkin vino Jos kuntoutuja kokee että hänen kokemustaan ei oteta huomioon ja häntä ei ymmärretä kärsimättömyys (kuntoutuja/ohjaaja) VeTe Mikä auttaa hahmottamaan keskilinjan Käytä ulkoisia vinkkejä esim. pyydä kuntoutujaa mittaamaan matkaa oikeasta olkapäästä/ lonkasta johonkin pystysuoraan kohteeseen tai katsomaan miten nenä, napa sijoittuvat suhteessa jalkaterien väliseen keskipisteeseen ohjaaja ottaa todesta kuntoutujan kokemuksen asennostaan ja pyytää häntä arvioimaan ulkoisten vinkkien perusteella olevaa tulkintaa asennosta suhteessa omaan sisäiseen kokemukseen, niin että kuntoutuja voisi tulla tietoiseksi häiriöstään ohjaaja pyytää kuntoutujaa korjaamaan asentoaan ohjaajan antamien vaiheistettujen ulkoisten vinkkien perusteella afaatikolla tunnon kautta löytäminen myös makuuasennoissa ohjataan vartalo keskilinjaan sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 48