Johdon tuki. Potilasohjaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdon tuki. Potilasohjaus"

Transkriptio

1 Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus Erikoissairaanhoito kuntoutusohjaus Perusterveydenhuolto Avh-yhdyshenkilötoiminta Tukitoimet Kolmas sektori Yhdistystoiminta Sopeutumisvalmennus Vertaistuki Kuntoutusta edistävä työote Kuntoutussuunnitelma Kokemuksellisuus Moniammatillinen tiimityö Henkilökunnan koulutus Asiantuntijuus Johdon tuki Potilasohjaus Asiakkaan ja omaisen ohjaus Tiedollinen Toiminnallinen Emotionaalinen Verkosto-ohjaus Palveluohjaus sosiaaliturva Oirekuva, vamma-aste Yhteyden löytyminen Ohjauskeinot ja menetelmät Koti Elämänhistoria Harrastukset Koulutus Kulttuuri Työ Ennaltaehkäisy Subakuutti- Akuutti- Toipumis- Uudelleen-

2 Tavoitteena perusosaaminen, yhteisen tietoperustan luominen Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi: VeTe Henkilökunnan yhdenmukainen alueellinen koulutus: koulutus ohjauksen lähestymistavoista (esim. Affolter-, Bobath- lähestymistapa) myötäelävä vuorovaikutuskoulutus esim. NVC (non violent communication Kuntoutusta edistävän työotteen selkiyttäminen asiakaslähtöinen kuntoutussuunnitelma (suunnitelmallisuus - tavoitteellisuus) Moniammatillisen tiimityön tehostaminen: tiimityötaidot asiantuntijuus avh - tiimien perustaminen avh yhdyshenkilötoiminta Yhdenmukaiset arviointimenetelmät esim. toimintakykymittari FIM Kuntoutuksen saumaton jatkuvuus lääketieteellisen osaamisen pohjalta potilaat ohjautuvat tarpeitaan vastaaviin hoito- ja kuntoutuspaikkoihin (lähete kuntoutusyksikköön) vuorovaikutuksen ja kirjaamisen tärkeys, tietotekniikan hyväksikäyttö tiedonvälityksessä, esim. videoyhteydet yhteistyö sosiaalitoimen, kuntoutusohjaajan kanssa 2

3 Miksi potilasohjausta? VeTe Tieto siitä, mihin oireen voi liittää, parantaa kokemusta omasta terveydentilasta. Elinvoima kasvaa kehon tuntemisen, hallinnan ja kokemisen kautta. Kokemus Elämänhallinta Elinvoima Itsesää tely Tieto Itseohjautuvuus Tukihoito Terveydentilan ylläpito Avaa tästä videolinkki ja katso: sh Vuokko Hiltunen ja ft Jill Kaarina Bolte Taylorin suuri oivallus Savukoski Potilasohjaus- hanke 3

4 Kuntoutuspolku, kuntoutuksen vaikuttavuus VeTe noin suomalaista sairastuu vuosittain aivoverenkiertohäiriöön AVH on eniten sairaalahoitopäiviä ja pysyvää invaliditeettia aiheuttava sairausryhmä Aivoinfarktin käypä hoito suositus (Duodecim 2006): Aivoinfarktipotilaiden tulisi saada hoitoa moniammatillisessa kuntoutusyksikössä Riittävän monipuolisesta ja tehokkaasta kuntoutuksesta on saatu vakuuttava ja kiistaton näyttö tieteellisissä potilastutkimuksissa Aivoinfarktipotilaat hyötyvät tällaisesta kuntoutuksesta riippumatta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeusasteesta Varsinkin ikääntyneiden henkilöiden pääsy tehokkaan kuntoutuksen piiriin on vaikeaa, vaikka juuri heille se olisi tarpeen pysyvältä pitkäaikaishoidolta välttymiseksi. On kiistattomasti voitu osoittaa, ettei ikääntyminen estä kuntoutumista eikä ole vasta-aihe tehokkaalle kuntoutukselle. Tehokas kuntoutus on alettava riittävän varhain, noin 1-2 viikon kuluessa sairastumisesta. Tehokas kuntoutus näkyy myös lyhentyneenä hoitoaikana, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna Intensiivinen, oikein suunnattu ja toteutettu hoito on todettu vaikuttavaksi, se lyhentää hoitoaikaa 30 % ja parantaa saman verran potilaan mahdollisuuksia päästä kotihoitoon. Sillä säästetään siten kustannuksia ja mahdollistetaan inhimilliset elämän olosuhteet sairastuneille ja heidän omaisilleen. Lähde: Aivoinfarktin kuntoutuksen kirjo, Juhani Sivenius Konsensuslausuma Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke PPSHP 4

5 Kuntoutuspolku, kuntoutuksen vaikuttavuus VeTe Professori Juhani Sivenius, Lääkäripäivät 2009 : AVH-potilaan hyvä kuntoutuspolku (linkki tekstiin) Pääkohtia: Maassamme sairastuvista uudesta aivohalvauspotilaasta n. 40 % tarvitsee kuntoutusta toiminta- tai työkykynsä palauttamiseksi. Aivohalvausliiton tekemässä tutkimuksessa on todettu AVH-kuntoutuksen olevan hyvin eriarvoisesti järjestetty maassamme. Kuntoutuksen toteutus on kuitenkin puutteellista: maan sisällä on eroja sairaanhoitopiirien välillä, mutta myös niiden sisällä toimintalinjat vaihtelevat. Tiedetään, että aivojen muovautuvuus ja uudelleen oppiminen on parhaimmillaan sairastumista seuraavaan n. 3-4 kk mittaisen ajan. Tähän jaksoon tulisi panostaa kaikin keinoin siten, että kuntoutustoimet olisivat riittävän tehokkaita Väitöstutkimus Atte Meretoja 2011: linkki tutkimukseen PERFECT Stroke : PERFormance, Effectiveness, and Costs of treatment episodes in Stroke, Meretoja, Atte, 2011 : Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos, Väitöskirja artikkeli)https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26460/perfects.pdf?sequence=1 Aivohalvauksen hoitotulokset ovat parantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana hoitoon erikoistuneiden aivohalvauskeskusten ansiosta, mutta edelleen yli kolmasosa potilaista ei pääse optimaalisen hoidon piiriin. Myös lääkehoidossa on parantamisen varaa. Aivohalvauksen ilmaantuvuus on vähentynyt riskitekijöiden, eli korkean verenpaineen ja kolesterolin, tupakoinnin ja ylipainon suotuisten kehitysten ansiosta. Aivohalvauksen sairastamisen jälkeen tarvitaan elämäntapamuutoksia ja riskitekijöiden lääkehoitoa, mutta lääkehoito toteutuu suositusten mukaisesti vain puolella potilaista. Ensimmäistä kertaa maailmassa osoitettiin, että tarkat kriteerit täyttävässä nykyaikaisessa aivohalvauskeskuksessa hoidettujen potilaiden kuolleisuus ja laitoshoitoon jäämisen riski ovat pienempiä kuin jos potilaat hoidetaan tavallisissa sairaaloissa. Kuitenkin yli kolmannes potilaista Suomessa hoidetaan edelleen aivohalvauskeskusten ulkopuolella sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke PPSHP 5

6 Ohjauksen lähestymistavat Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ohjaus sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 6 PPSHP

7 Ohjauksen perusta VeTe Ytimenä on tarkoituksenmukainen tekeminen tavoitetta vastaten Oireiden monimuotoisuus ja monitasoisuus muodostaa ikään kuin hajallaan olevan palapelin, josta on osattava rakentaa oikea kokonaisuus, oikeat palat on löydettävä Ohjauksen onnistuminen edellyttää: lääketieteellistä asiantuntemusta Tietoa aivojen toimintaperiaatteista ja vauriomekanismin vaikutuksesta, vaurion aiheuttamista oireista fyysisellä, henkisellä ja terveydentilan alueella, kykyä erottaa oireet käytännössä ja nähdä myös näkymättömät Kykyä määrittää oppimisen taso ja käyttää tason mukaista ohjausta (sanallinen/manuaalinen), valita käypiä vaikuttamisen kanavia Kykyä havainnoida potilaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset Kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä kestää hitaus ja toistaa samoja asioita yhä uudelleen, sietokykyä kohdata oireiden aiheuttamaa käyttäytymistä Lujuutta pitää yllä rajoja silloin kun niitä tarvitaan Kykyä motivoida potilas ja havaita masennukseen liittyvä kuntoutumishaitta sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 7 PPSHP

8 Oppimisen tasot Arvioi minkä aistikanavan kautta henkilö kykenee saamaan informaatiota (näkö, kuulo, tunto) arvioi potilaan oppimisentaso, millaisin oirekuvin vaurion vaikeusaste ilmenee, on ymmärrettävä oireiden syyt - Lievä ja keskivaikea vaurio auditiivinen ja visuaalinen kanava - Vaikea ja erittäin vaikea vaurio taktilliskinesteettinen kanava (tunto/kosketus/liike) arvioi potilaan fyysistä ja henkistä toimintakykyä ja terveydentilaa ohjauksen sisällölliset tarpeet sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 8

9 Ohjauksen/ oppimisen tasot Tuottamisen taso 1 taso 1.Tunnistamisen 2.Aloittamisen taso 3.Ennakoinnin taso 4.Järjestämisen taso 9

10 Oppimisen tasot (Piaget) 10

11 Sanallinen ohjaus VeTe Sanallinen viesti menee perille lievän tai keskivaikean vaurion jälkitilassa Kuntoutujan elämänhallinnan tunne lisääntyy, kun varmistutaan, että kuntoutuja ymmärtää sanallisen ohjauksen ja saa tietoa, miten hänen tulevaisuuttaan tullaan tukemaan Kuntoutujan autonomian tunne lisääntyy, kun kuntoutujan itseohjautuvuutta tuetaan niin, että kuntoutuja tuntee tulevansa huomioonotetuksi ja häntä kannustetaan itseilmaisuun Kuntoutuja tarvitsee tietoa vamman aiheuttamista fyysisen ja henkisen toimintakyvyn sekä terveydentilan muutoksista.tiedon antaminen tulee olla voimavarakeskeistä neuvontaa ja ohjausta, jossa myös potilas on keskeisessä roolissa tasavertaisena osallistujana vuorovaikutuksessa Kirjallisten ohjepakettien lisäksi sairastunut tarvitsee yksilöllisesti räätälöityä neuvontaa ja voimavarakeskeistä ohjausta, jossa myös kuntoutuja on asiantuntija omalla tietämyksellään Kuntoutujan tietoihin, taitoihin ja muuttumisen kykyyn uskotaan, huomio arkipäivän selviytymiseen ja piileviin voimavaroihin Kuntoutujalle mielekästä ja päämäärätietoista konkreettisissa tilanteissa olevaa toimintaa niin, että kuntoutuja ymmärtää ohjauksen tarkoituksen ja motivoituu aktiiviseen toimintaan 11

12 Sanallinen ohjaus Mikä vaikeuttaa sanallisen viestin ymmärtämistä liian vuolas puhe, liian pitkät lauserakenteet, useat peräkkäiset kehotukset, jolloin kuntoutujalle ei ole mahdollista pysyä mukana ohjaustilanteessa samanaikaista viestintää esim. ohjaajien yhtaikainen viestintä ei tarkisteta miten kuntoutuja on ymmärtänyt tilanteen Mikä helpottaa sanallisen viestin ymmärtämistä lyhyt viesti, joka sisältää keskeisen asiasisällön, käytettään hyväksi tilannevihjeitä tarkistetaan, miten kuntoutuja on ymmärtänyt annetaan kuntoutujalle aikaa vastaukseen, usein toiminta ja puhe viiveistä kirjalliset, kuvalliset ohjeet 12

13 Manuaalinen/ käsin ohjaus VeTe Tunnistamisen, aloittamisen ja ennakoimisen tasolla on tärkeää, että henkilö saa tunnon kautta ymmärryksen syy- seuraussuhteista (tietää mitä tapahtuu, missä asennossa keho on suhteessa ympäristöön). Tässä vaiheessa potilas tarvitsee tuntopalautteen oppiakseen. Akuuttivaiheen mobilisaatiossa on huomioitava potilaan tila ja rajoitteet (mahdollinen vuoto, trombit, akuutti sydäninfarkti ) sekä komplikaatioiden riski, ettei aiheuteta vaurion pahenemista (hengitys-, RR-, verensokeri-, lämpö seurannat, vitaalitoimintojen seuraaminen dia 63, ks. Käypä hoito) Vaatii jatkuvaa herkkyyttä huomioida potilaan reaktiot ja taidot, jotta ohjauksen määrä ja taso on aina sopiva Huomioi myös että annat potilaan tehdä kaiken sen minkä hän kykenee ja ohjaat vain siinä, jossa hän tarvitsee avustusta

14 Manuaalinen ohjaus VeTe Potilasta aktivoidaan koskettamalla laajoilla pehmeillä liukuvilla kämmenotteilla niitä lihaksia, joiden tulee siirrossa aktivoitua. Näin vältetään liiallinen voimankäyttö. (Mm. kirjassa: Toispuolihalvauspotilaan liikkeiden uudelleen oppiminen esitetään vaiheistetusti perusliikkumisen oleelliset liikkeen osat ja kuvataan toiminnan ohjaus) Potilaalle annetaan tarvittava aika aktivoida omat lihaksensa, ja hoitaja odottaa potilaan liikettä, ennen kuin auttaa tätä Hoitajat työskentelevät pääsääntöisesti sivulla, ja he liikkuvat potilaan liikkeen mukana Potilas ei tartu hoitajaan, vaan hänelle annetaan tuki, johon hän voi tukeutua Oman tuen otto antaa potilaalle turvaa ja varmistaa painon siirtymisen jaloille Hoitaja ei tartu potilaaseen kainaloista eikä vaatteista vaan ohjaa liikettä pehmeällä kämmenotteella potilaan lantiosta tai selästä Potilasta ohjataan normaalien liikemallien mukaisesti. Seisomaan nousussa liikesuunta ei ole suoraan ylöspäin vaan viistosti eteen, mikä mahdollistaa painonsiirron jaloille. Hoitaja välttää kurkottelua ja kumartelua ja työskentelee niin, että oma paino pysyy jalkojen päällä ja selkä on suorana. 14

15 Affolter -lähestymistapa Kehittäjä sveitsiläinen fil. tohtori Felicie Affolter Perustana kehityspsykologi Jean Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta kehityksestä : yksilön ja hänen ympäristönsä välistä vuorovaikutusta pidetään oppimisen ja kehityksen lähtökohtana Oleellista on kyky havaita informaatiota, ympäristöstä tulevaa tietoa Käytetään henkilöille, joilla on havainnoinnin ja oppimisen vaikeuksia esim. avh-, aivovamma-,alzheimer-,ja CP-kuntoutujille Käytetään arkielämän todellisissa tilanteissa Affolter lähestymistavassa nähdään havaintotoimintojen puutteellisuuden aiheuttavan toimimisen vaikeudet. Lähtökohtana on auttaa kuntoutujaa havainnoimaan omaa toimintaa. Tilanteen uudelleen tunnistaminen vaatii kaikkien aistikanavien kautta tulevan tiedon integroitumista (kosketus- liiketunnon välittymistä jotta yhdistyminen näön ja kuulon kanssa voi kehittyä) 15

16 Affolter ohjaus VeTe Arvioi, millä oppimisen tasolla potilas on Arvioi, mitkä syyt vaikuttavat siihen, että potilas on tietyllä tasolla Näiden tietojen pohjalta valitse oikea keino ohjata potilasta Sanaton ohjaus korostaa erityisesti tuntotiedon ja ongelmanratkaisukyvyn välistä suhdetta (ohjaustilanteet todellisia tilanteita) Kokemisen kautta oppimista Huomioi ohjauksessa oikean ja vasemman puolen erilainen ohjaaminen Tuntotietoa annettaessa on tärkeää ohjata kuntoutujaa vuorotellen molemmilta puolilta, koska aisteihin liittyy ns. häipymisilmiö eli aistimus häviää, jos se on koko ajan samassa paikassa Oppiakseen kuntoutujan on tunnistettava, miten hänen vartalonsa on suhteessa ympäristöön - ympäristön on oltava lähellä ja stabiili Toiminta etenee osissa vuorotellen oikeaa ja vasenta puolta ohjaten ja jokaisen osavaiheen jälkeen annetaan missä informaatio. Tällä tavoin kuntoutuja saa jatkuvaa palautetta kehonsa asennosta, liikkeestä ja voi itse arvioida jatkuvasti mitä on tapahtumassa sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 16

17 Bobath -lähestymistapa Kehittäjät aviopari Bertha (fys.ter) ja Karel (lääkäri) Bobath Ohjauksessa mukana koko keho Ohjataan käsin, omalla keholla, sanallisesti, mallia näyttämällä tai järjestämällä tilanne ja ympäristö niin, että se selkiyttää ja helpottaa toimintaa Tavoitteena järjestää potilaalle mielekkäitä tilanteita eli päivittäisten toimintojen, siirtymisten ja liikkumisten yhteydessä Taustateoriana on käsitys että ihmisen liikkumisen ja toiminnan hallinta perustuu vuorovaikutukseen yksilön, tehtävän ja toimintaympäristön kesken. Ihmisen liikkumisen ja toiminnan säätelyyn vaikuttavat yhtäaikaisesti useat eri järjestelmät systeemien malli 17

18 Bobath: Systeemien malli VeTe Sensoriset strategiat Ennakoivat systeemit TEHTÄVÄ Lihas-luusysteemit Lihashermosysteemit Sopeuttavat mekanismit Sensoriset systeemit 18

19 Bobath-lähestymistapa Ohjaus on toiminnan opettamista siten että yksilö osallistuu maksimaalisesti, mutta ei joudu liikaa ponnistelemaan. Liiasta ponnistelusta koituu potilaalle haittaa, kuten kompensoivien tapojen oppimista, jäykkyyttä ja kipuja Toimintojen uudelleen oppiminen potilaan tarpeesta lähtien Liikkeen helpottaminen, mahdolliseksi tekeminen Toimintojen siirtäminen erilaisiin tilanteisiin Toimintakyky voidaan jakaa: osallistumistasoon (yhteydenpito, harrastaminen) toimintatasoon (päivittäiset toiminnat) haittatasoon 19

20 Suru huutaa ihollasi VeTe Sinä opetit minut katsomaan tarkkaan näkemään paremmin, huomaamaan myös sen mitä ei silmin näe Opetit minut lähestymään varoen etten rikkoisi enempää jo särkynyttä Sinä opetit minut puhumaan sanoitta iloitsemaan sydämellä koskettamaan lämmöllä Opetit minut enemmän ihmiseksi rakastamaan käsillä olemaan läsnä Vuokko Hiltunen 20

21 Aivoverenkierto-häiriön oireet Tutustu näistä linkeistä : AVH- SIVUSTO,Tampereen kaupunki, ammattiopisto, tervehuolto-oppilaitos OHJAA AKTIVOIDEN Opas hemiplegia-potilaan siirtymisten ohjauksista opinnäytetyö Käden pakotettu käyttö opinnäytetyö Suomen toimintaterapeuttiliitto ry Materiaalipankki: Hyviä toimintaterapiakäytäntöjä metsästämässä AVH-, MS- ja CP-kuntoutujille Musiikin käyttö neurologisessa kuntoutuksessa Terveystieteiden maisteri Sinikka Peuralan neurotieteen alaan kuuluva väitöskirja Rehabilitation of Gait in Chronic Stroke patients Kävelyn kuntoutus kroonisen vaiheen aivohalvauskuntoutujilla Neuropsykiatrinen kuntoutus 21

22 Havainnoinnin häiriöt Kognitiiviset häiriöt kognitiivisissa toiminnoissa kuten havaitsemisessa, oppimisessa, muistissa, päättelyssä, ongelmanratkaisussa, kielellisissä toiminnoissa ja tahdonalaisessa liiketoiminnassa. neglect= oman kehon hahmottamisen vaikeus tai puuttuminen, näkeminen kuulemien tai tunteminen eivät välttämättä ole muuttuneet mutta kyky huomioida näitä halvaantuneelta puolelta puuttuu apraksia= tahdonalaisen liikkeen ja suorittamisen vaikeus, vaikka potilaalla olisi siihen vaadittava lihastoiminta myös tilan, suuntien ja kolmiulotteisuuden hahmottaminen voi häiriintyä Perseveraatio, perseverointi, juuttuminen, toistaminen; aivovaurioon liittyvä toimintatapa. joka ilmenee mm. puheessa, liikkeissä ja teoissa. 22

23 Neglect VeTe kyvyttömyys havaita, reagoida ja orientoitua vaurion vastakkaisilta puolelta tuleviin aistiärsykkeisiin inattentio (= ei kiinnitä huomiota) voidaan käyttää silloin, jos potilaalla on täydellinen visuopatiaalinen havaintohäiriö vaurion vastakkaisella puolella, hän ei ota mitään huomioon toiselta puolelta 23

24 Neglect VeTe oiretta vahvistaa: runsas virikeympäristö terveellä puolella esim. ruokailu, pukeutuminen, peseytyminen, siistiytyminen terveeltä puolelta tulee runsaasti virikkeitä, se lisää huomiottajättöä oiretta lieventää: muokkaa toimintaympäristö virikkeettömäksi terveellä puolella (esim. valkea seinä) toista ärsykettä useita kertoja huomiokentän rajoilla ja ohjaa pään kääntäminen ja katsekontakti ärsykkeisiin käytä väriä ja ääntä (esim. värilliset teipit, kilikello huomiottajättö puolen ranteessa, koputukset) seistessä alaraajan kuormitusta ilmaiseva laite voi muistuttaa potilasta äänimerkillä huomioi, minkä aistikanavan kautta kuntoutuja voi saada informaatiota potilaan tulee saada jatkuvasti runsaasti palautetta suorituksestaan ja hänen tulee kokea onnistumisen tunnetta havainnoi miten kuntoutuja toimii (esim. siistiytymisessä, pukeutumisessa, parranajossa, meikkauksessa, ruokailussa, miten potilas käyttäytyy: selittely (neglectin oire), törmäily, unohtuuko käsi roikkumaan) ja ohjaa tilannekohtaisesti 24

25 Pusher = ylityöskentely Työntämisoire liittyy usein neglectoireeseen Kaikki toiminta ohjautuu ns. terveelle puolelle, kuntoutuja ei ole tietoinen liian suurella voimalla työskentelystään terveellä puolella. Ns. terve- puoli ottaa molempien puolien tehtävät hoitaakseen. Kuntoutuja ei tiedosta kehoaan kokonaisena. aivot antavat virheellistä informaatiota keskilinjasta kuntoutuja useinkaan ei ole tietoinen itse, miten hän käyttää kehoaan 25

26 Pusher -oire Mikä lisää työntämisoiretta kuntoutujan työntäessä avustaja yrittää korjata manuaalisesti asentoa keskilinjaan, tällöin kuntoutuja kokee, että häntä yritetään kaataa, koska hänen kokemuksensa keskilinjasta on 0-15 astetta kallistunut halvaantuneelle puolelle ja samalla kuntoutuja työntää entistä enemmän runsas virikeympäristö ns. terveellä puolella esim. tv, radio, tapahtumaympäristö=> halvaantuneen puolen huomioimattomuus lisää ylityöskentelyä Mikä auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisella lihasaktiviteetilla annetaan ns. terveelle puolelle jokin väline esim. kampa, juomalasi, pesulappu=> normaalilla voimalla tehty toiminta eliminoi ylityöskentelyn ja mahdollistaa halvaantuneen puolen huomioinnin ylityöskentelyn murtaminen ohjaamalla kuntoutuja tukeutumaan esim. kyynärvarteen pyydä kuntoutujaa kurkottamaan ns. terveellä puolella johonkin kohteeseen niin että saat kuntoutujan tukeutumaan terveeseen puoleen, jolloin työntäminen lakkaa ohjaa kuntoutuja tuomaan paino terveelle puolelle työntämisen sijaan 26

27 Lihasjänteyteen vaikuttavia tekijöitä lihasten fysiologiset ominaisuudet ja hermotus kehon asento suhteessa painovoimaan, asento avaruudellisessa tilassa tukipinta kehon keskeiset alueet suhteessa toisiinsa (lantio-hartiaseutu suhteessa päähän ja raajoihin) ympäristön ominaisuudet (lämpötila, hallitsemattomuuden tunne esim. portaissa, terävät kulmat, asento vuoteessa ) tuttuus-outous, vakaus-epävarmuus, luottamus-pelko, rauhallisuuskiire, äänet, melu lämpötila (kosketus) kipu, pelko kivun ilmaantumisesta käsitys omasta itsestään, mahdollisuuksistaan ja rajoitteistaan 27

28 Spastisuus Lisääntynyt lihastonus johtaa lihaksen poikkeavaa supistumiseen Lihas jatkuvasti lyhentyneessä tilassa, lihasmassa pienenee Lihaskudos osittain fibrotisoituu kontraktuurat Ongelmia ja hoidon tavoitteita: toimintakyvyn alentuminen, kipu, kontraktuurat, hygieniaongelmat, kosmeettinen, ortoosien käyttö vaikeaa VeTe Lääketieteellisiä hoitoja: Oraalinen lääkitys: Baklofeeni, titsanidiini botuliinitoksiini (paikallinen spastisuus) baklofeenipumppu (vaikea yleistynyt spastisuus) 28

29 Hypertonus Lisääntynyt lihasjänteys Hypertonus voi ilmetä jäykkyytenä, jähmeytenä mikä voi hidastaa /vaikeuttaa /estää tahdonalaisen liikkeen liikkeet tulevat massaliikkeinä, eivät ole eriytyneitä esim. kääntyminen tulee plokkina ja raajojen liikkeet ojennus tai koukistus- suuntaisissa kaavoissa 29

30 Lisää: liikkumattomuus esim. vuodelepo selinmakuu pelko, turvattomuus ei tunnista omaa kehoa ja sen sijaintia suhteessa ympäristöön ja tehtävään ns. terveen puolen ylityöskentelyn salliminen (esim. suihkutuolissa terveen puolen kantapää ja pakara nousee tukipinnasta) Hypertonus -oire Normalisoi: oma aktiivinen liike tukeutuminen (asentohoito: vuoteessa, istuessa, eri asennoissa), tukipinnan laajuus tärkeää: selkätuki, sivutuet, jalkojen alla oleva tuki kuormitus useita kertoja päivässä tapahtuva liikuttelu, venyttely, muokkaaminen ylityöskentelyn eliminoiminen missä informaatio hyssytys (Affolter) esim. pukemisessa vuoroin oikealle ja vasemmalle puolelle annettu vaiheittain etenevä ohjaus, missä joka vaiheen välissä annetaan hyssytys tunnon kautta jolloin myös kuntoutuja aktivoituu toimintaan mukaan siinä määrin mitä hänellä on toimintakykyä, tällä tavalla ylityöskentelyä sammutetaan ja toimimatonta puolta aktivoidaan (turvallisuus, jossa voi oppia) 30

31 Hypotonus VeTe lihasten heikko toiminta/aktiviteetti tai toimimattomuus lihakset ovat veltot eriytyneiden liikkeiden suorittamisen vaikeus 31

32 Hypotonus oire VeTe Hypotonusta lisää: tuntoärsykkeen puute rauhoittava relaksoiva lääkitys Lihasaktiviteettia lisää: tuntoärsyke funktionaalinen sähköärsytys eriytyneiden liikkeiden harjoittelu yhdistettynä toiminnalliseen harjoitteluun restoraattori, seisomateline, kävelysimulaattori toistoja, toistoja, toistoja. ks. linkki circuit training in community-living younger men after stroke 32

33 Tuntopuutokset Pintatunto= kosketustunto (kylmä-kuuma) Syvätunto = tunnistaa asennon ja liikkeen Tunnon paras stimuloija on kuormitus. 33

34 Tuntopuutokset -oire VeTe Mikä vaikeuttaa tuntoaistimusta taktilliskinestettisen informaation puute (kuntoutuja ei saa stimulusta liikkeestä eikä kosketuksesta) Mikä auttaa tuntemaan paremmin kehon, raajojen asennon ja kosketuksen kosketuksen ja liikkeen kautta annetaan runsaasti informaatiota (kiinteä ympäristö, esim. psoas-tyynyt, laajat otteet, paine) kosketusärsykkeet: erilaiset materiaalit sähköstimulaatio toimintaterapeutti arvioi sensomotorisia tekijöitä kuten yläraajan liikkuvuudet, otteet, koordinaatio, voiman ja energian käyttö ja säätely, tonus, turvotus, tunto (pintatunto, lämpötilojen erottelukyky, esinetunto, asentotunto) elastiset putkisiteet esim. nilkassa (käytetty mm. urheilijoilla nilkkavammojen kuntoutukseen) 34

35 Ataksia Koordinaatihäiriö, jossa vaikea hallita pään, vartalon, raajojen tai jopa suun ja nielun liikkeitä oireina hapuilu, haparointi, liikkeiden yhteistoimintakyvyttömyys, tahdonalaisten lihasten keskushermostoperäinen yhteistoimintahäiriö (ilman halvausta) liikkeet ovat laajarataisia vaikka lihastentoiminta näyttää makuuasennossa kohtuulliselta, voivat siirtymiset asennosta toiseen tai tasapaino olla vaikeasti häiriintyneet 35

36 Ataksia -oire Mikä lisää ataksiaa kiire toiminnan päämäärän sanominen estää vaiheistetun ohjauksen Mikä auttaa koordinoimaan liikkeitä vaiheistettu ohjaus katseen kohdistaminen tehtävään ensin (esim. ruokailussa: katso mukia ja tartu ), sitten tekeminen kuormitus: painot ranteissa, nilkoissa lihasvoimaharjoitukset tukipisteiden lisääminen ja tukipinnan laajentaminen joskus tuntotasolla oleva sähkö auttaa liikkeen hallintaa (sähköhanska/-sukka) 36

37 Apraksia liittyy havainnoinnin häiriöihin tahdon alaisen liikkeen ja suorittamisen vaikeus, vaikka potilaalla olisi siihen vaadittava lihastoiminta esim. pyydettäessä kuntoutujaa kampaamaan hiuksia, hän ei kykene sitä suorittamaan, mutta automaattisena se voikin onnistua 37

38 Apraksia -oire VeTe Mikä lisää apraksiaa useasta aistikanavasta tuleva informaatio Mikä auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti Sanallinen viesti ei aina tavoita, mutta ohjaamalla käsin voi helpottaa tilannekohtaista tarkoituksen mukaista toimintaa ohjataan kuntoutujan huomio tilannevinkeillä: informaatio annetaan tehtävän kautta manuaalisesti ohjaten pukeutumisapraksiassa esim. vaatteiden merkitseminen numeroilla ja kuvasarjat pukeutumisen vaiheista voivat auttaa 38

39 Agnosia Aivotoiminnan häiriöstä johtuva havaitsemisen häiriö. vaikeus tunnistaa eri aistinelimistä tulevia tietoja, vaikka aistinelin toimisi moitteettomasti. vaikeus tunnistaa tuttuja esineitä ja tietää, mitä niillä tehdään, tunnistaa henkilöiden kasvoja, tunnistaa ympäristöä luettujen sanojen tunnistamisvaikeus puheen ja sosiaalisten tilanteiden tunneilmaisun tunnistaminen vaikeaa kuntoutuja havaitsee kohteen ääriviivoja, mutta ei pysty yhdistämään niitä kokonaisuuksiksi kuntoutuja havaitsee kohteen kokonaisuutena, mutta ei pysty tulkitsemaan sitä 39

40 Agnosia -oire Lisää agnosiaa: tilanteessa olevat häiriötekijät virikerunsaus: tavarat, äänet Vähentää agnosiaa: virikkeitä vähemmäksi toimintaympäristöstä: esim. ruokaillessa ei kerralla kaikkea tarjolle kaksikätinen ohjaus toiminnassa havaitsemista tuetaan käyttämällä eri tiedon vastaanottokanavia esim. kuvaan voidaan liittää siitä kuuluva ääni 40

41 Perseveraatio eli juuttuminen =samaan toimintoon juuttuminen ja uuteen siirtymisen kankeus voi ilmetä: ajattelun kankeutena yksittäisiin sanoihin tai kirjaimiin juuttumisena liikkeissä yksittäisten liikeosien toistumisena esim. jää piirtämään samaa viivaa toimintoihin juuttumisena: jää tekemään edellistä tehtävää 41

42 Perseveraatio -oire Mikä vaikeuttaa etenemistä: ei kykene jatkamaan ei tiedä mitä seuraavaksi, miten jatkaa (ohjauksen puute) häpeä Mikä auttaa etenemään toiminnassa: pysäytä juuttunut toiminto ja avusta uuden alkuun mahdollisesti tarvitaan manuaalista ohjausta tilanteen nollaaminen 42

43 Aloitteellisuuden vaikeus Tilanteen tunnistamisen vaikeus Ei osaa valita eri mahdollisuuksista loogisesti mitä tekisi tai ei ymmärrä mitä tehdään Aloitekyvyn puute tulkitaan usein virheellisesti motivaation puutteeksi Aivovamman saaneen on usein vaikea aloittaa itsenäisesti mitään toimintaa. Voi ilmetä myös vetäytymisenä ihmissuhteista Taustalla on ajattelun, suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden asettamisen vaikeus Kannattaa muistaa että aloitekyvytön henkilö jää helposti huomaamatta 43

44 Aloitteellisuuden vaikeus -oire VeTe Mikä passivoittaa jätetään oman onnensa nojaan puuttuu ulkopuolinen aktivoija puolesta tekeminen (ohjaajan kärsimättömyys) Mikä helpottaa valitaan aistikanava minkä kautta informaatio saadaan menemään perille (tunto/ kuulo/ näkö tai kaikki aistikanavat) avustaminen käsin ohjaamalla tekemisen alkuun mallintaminen voi auttaa avustaja käynnistää valitun toiminnan sanallisesti tai manuaalisesti ohjaten aktivoiminen ja ohjaaminen alkuun sosiaalisessa kanssakäymisessä (ryhmät) aikataulu kuten lukujärjestys ohjauksen tueksi helpottaa ajan jäsentämistä aloitekykyä voi lisätä antamalla eri vaihtoehtoja, joista henkilö joutuu itse valitsemaan 44

45 Keskittymiskyvyn häiriö tarkkaavuuden ja sen säätelyn häiriöt vireystilan ja sen säätelyn häiriöt väsyvyys hidastuminen toiminnoissa emotionaalisen reagoinnin säätelyhäiriöt havaintotoimintojen puutteista johtuvat häiriöt toiminnanohjauksen häiriöt Hoitotyön keinot: rauhallinen, fyysinen ja sosiaalinen ympäristö vaiheittainen ohjaaminen tarkkaavaisuuden suuntaaminen rajattuihin asioihin 45

46 Keskittymiskyvyn häiriö -oire Keskittymiskyvyttömyyttä lisää: Liian paljon ja/tai monimutkaisia tehtäviä kiire ja levottomuus, liian monta samanaikaista häiriötekijää vireystila ei otollinen Keskittymiskykyä lisää: ympäristö rauhalliseksi, rauhallisen musiikin kuunteleminen ohjauksen alussa auttaa keskittymään kirjallinen materiaali ohjauksen tukena ohjauksen ajankohta paras kun vireystila on korkeimmillaan kuntoutujan huomio ohjataan haluttuun asiaan ja tehdään idea ymmärrettäväksi hänelle motivoituminen ja orientoituminen 46

47 Asentohoito VeTe Kuntouttavan asentohoidon ohjauksen tavoitteena: on antaa potilaalle mahdollisimman hyvät edellytykset kuntoutumiselle myös silloin kun potilas ei itse tiedosta tarvettaan siihen ennaltaehkäistä makuuhaavoja, ylläpitää nivelten liikkuvuutta, antaa tuntoaistimuksia, edesauttaa keuhkojen tasaisempaa tuulettumista, estää spastisuutta, vähentää laskimotukosten vaaraa Lepoasennot voivat edistää tai haitata kuntoutumista. Lepoasentoja vaihdetaan päiväsaikaan vähintään 2 tunnin välein. ks. asentohoito vsshp:n ohjepankki sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 47

48 Asentorefleksimekanismin ja keskilinjaorientaatiokyvyn häiriö -oire Mikä estää kuntoutujaa löytämästä keskilinjaa häiriintyneessä asentotunnossa kuntoutujan sisäinen kokemus kertoo vinon asennon olevan keskilinjassa, vaikka se onkin vino Jos kuntoutuja kokee että hänen kokemustaan ei oteta huomioon ja häntä ei ymmärretä kärsimättömyys (kuntoutuja/ohjaaja) VeTe Mikä auttaa hahmottamaan keskilinjan Käytä ulkoisia vinkkejä esim. pyydä kuntoutujaa mittaamaan matkaa oikeasta olkapäästä/ lonkasta johonkin pystysuoraan kohteeseen tai katsomaan miten nenä, napa sijoittuvat suhteessa jalkaterien väliseen keskipisteeseen ohjaaja ottaa todesta kuntoutujan kokemuksen asennostaan ja pyytää häntä arvioimaan ulkoisten vinkkien perusteella olevaa tulkintaa asennosta suhteessa omaan sisäiseen kokemukseen, niin että kuntoutuja voisi tulla tietoiseksi häiriöstään ohjaaja pyytää kuntoutujaa korjaamaan asentoaan ohjaajan antamien vaiheistettujen ulkoisten vinkkien perusteella afaatikolla tunnon kautta löytäminen myös makuuasennoissa ohjataan vartalo keskilinjaan sh Vuokko Hiltunen ja ft Kaarina Savukoski Potilasohjaus- hanke 48

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Nielemisvaikeus eli dysfagia Nielemisvaikeus eli dysfagia Mitä on nielemisvaikeus? Aivoverenkiertohäiriö ja nielemisvaikeus Nieleminen on monimutkainen liikesarja, jossa ruoka- tai juoma-annos kulkeutuu suusta nielun kautta ruokatorveen

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Ikääntyneen potilaan kognition huomioiminen arjen potilastyössä. Taustaa Fysioterapeutti Mika Toivonen Toimintaterapeutti Hanna Sippel

Ikääntyneen potilaan kognition huomioiminen arjen potilastyössä. Taustaa Fysioterapeutti Mika Toivonen Toimintaterapeutti Hanna Sippel Ikääntyneen potilaan kognition huomioiminen arjen potilastyössä Fysioterapeutti Mika Toivonen Toimintaterapeutti Hanna Sippel Taustaa Laitoshoitoa purettaessa yhä huonokuntoisemmat iäkkäät asuvat kotona

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN Näkökulmia puhevammaisuuden ja nielemisongelmien huomioimiseksi Puheterapeutti Mikko Paju, FM, KM POKS, neurologian pkl 3.11.2015 Lähihoitajaopiskelijoiden koulutus SYÖMINEN JA

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Tuettu keskustelu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukena

Tuettu keskustelu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukena Hieman minusta Tuettu keskustelu afaattisen henkilön kommunikoinnin tukena Sillalla-seminaari 5.2.2016 Krista Hoffström, puheterapeutti, FM SCA-kouluttaja Aivoliitto ry Puheterapeutti Aivoliitolla Aivoliitto

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot