ADHD ja opiskelun haasteet. Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD ja opiskelun haasteet. Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, 24.9.2009"

Transkriptio

1 ADHD ja opiskelun haasteet Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, Anu Kippola-Pääkkönen ADHD-liitto ry 1 Esityksen sisältö: ADHD-liiton toiminnasta Mikä ADHD? Miten ADHD ilmenee aikuisella? Opiskelun haasteet Mikä avuksi? 2 1

2 ADHD-liiton toiminnasta Tietoa Koulutusta, teemapäiviä Neuvontaa, ohjausta, tukea Vaikuttamista, edunvalvontaa Materiaalia Tuettuja lomia Sopeutumisvalmennusta Vertaistukea (paikallisyhdistykset) Erilaisia tapahtumia (liitto ja paikallisyhdistykset) 3 Tarkkaavaisuuteen vaikuttavia tekijöitä vireystila tunnetila tunnetila motivaatio taidot ja tiedot tavoitteet stressitekijät muut 4 2

3 Keskittymättömyyden syitä Rauhaton ryhmä, melu? Erityisvaikeus?Luki?Kieli?Puhe? Oppimisvaikeudet? Kiusattu? Varhainen häiriö? Sairaus / Vamma? Autismikirjon haasteet? Aistitiedon käsittelyn häiriö? Temperamentti? ADHD? Masennus? Ahdistuneisuus? Stressireaktio? Väsyneisyys, unen puute? Yhteiskunnan vaatimukset? Pelot? Bipolaari? Käytöshäiriö? 5 Mikä ADHD? Attention Deficit Hyperactivity Disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö = tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö Neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat Tarkkaamattomuus Yliaktiivisuus Impulsiivisuus Ydinoireet voivat eri henkilöillä näkyä ja painottua eri tavoin. Erilaiset psykiatriset ja neurologiset liitännäisoireet ovat myös tavallisia

4 ADHD Yleisin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö kehitysiässä ilmeneviä psykiatrisia oireita, joiden taustalla on neurologinen tai neurobiologinen häiriö esiintyvyys vaihtelee 4-10%:n välillä käytetyistä kriteereistä riippuen pojilla yleisempää oireet ovat HAITAKSI henkilön toimintakyvylle 7 Tarkkaavuushäiriöstä kärsivän on vaikea keskittyä, viivästyttää yllykkeiden noudattamista ja säädellä käyttäytymistään suhteessa sosiaalisiin sääntöihin, aikaan ja tulevaisuuteen. Korkeila & Tani,

5 Tarkkaavaisuushäiriön ulottuvuudet käyttäytyminen työskentely oppiminen tunteet 9 TARKKAAMATTOMUUS jättää usein huomiotta yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muussa toiminnassa usein toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin usein ei näytä kuuntelevan suoraan puhuteltaessa jättää usein seuraamatta ohjeita eikä saa koulu- tai työtehtäviään suoritetuksi (ei johdu vastustuksesta tai siitä ettei ymmärrä ohjeita) usein toistuvia vaikeuksia tehtävien ja toimien järjestämisessä

6 .TARKKAAMATTOMUUS usein välttelee, inhoaa tai on haluton suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista henkistä ponnistelua (kuten koulu- tai kotitehtävät) kadottaa usein tehtävissä tai toimissa tarvittavia esineitä (esim. leluja, kyniä, kirjoja, työkaluja) häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnossa (vähintään 6 edellä mainituista oireista) 11 DSM-IV Tarkkaavuuden ongelmia nuorilla ja aikuisilla häiriintyy helposti vaihtaa tehtäviä kesken työn ei saa tehtäviään valmiiksi unohtaa toimeksiannot ei pysty tarkasti kuuntelemaan, mitä muut sanovat ei pysty kunnolla suunnittelemaan tehtäviään kadottaa tehtäviin tarvittavia esineitä ei hahmota eikä hallitse kunnolla aikasuhteita on epäkäytännöllinen ja välinpitämätön ei huomaa yksityiskohtia 12 Michelsson ym

7 tarkkaavuuden ongelmia nuorilla ja aikuisilla välttää kognitiivisia tehtäviä ei jaksa keskittyä lukemiseen tekee kirjoitusvirheitä ja kirjoittaa epäselvästi alisuoriutuu tehtävistä verrattuna älykkyyteen ja koulutustasoon ei pysty kunnolla noudattamaan sovittuja sääntöjä ei pysty kunnolla täyttämään lomakkeita 13 Michelsson ym YLIAKTIIVISUUS liikuttelee usein hermostuneesti käsiä tai jalkoja tai kiemurtelee istuessaan poistuu usein paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa, joissa edellytetään paikallaan oloa juoksentelee tai kiipeilee usein ylettömästi sopimattomissa tilanteissa (nuorilla tai aikuisilla voi rajoittua levottomuuden tunteisiin) usein toistuvia vaikeuksia leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti on usein jatkuvasti menossa tai käy kuin kone puhuu usein ylettömästi 14 DSM-IV 7

8 IMPULSIIVISUUS vastailee usein kysymyksiin ennen kuin ne on kunnolla esitetty usein toistuvia vaikeuksia odottaa vuoroaan usein keskeyttää toiset tai on tunkeileva toisia kohtaan (esim. tuppautuu toisten seuraan) (vähintään kuusi edellä mainituista yliaktiivisuusimpulsiivisuus oireista) 15 DSM-IV Impulsiivisuuden ja yliaktiivisuuden oireita nuorilla ja aikuisilla turhautuu herkästi, on kärsimätön liikehtii jatkuvasti, naputtelee, heiluu ei pysty istumaan täysin paikallaan ei pysty olemaan täysin hiljaa, vaan esimerkiksi mutisee ja viheltelee puhuu liikaa tai liian kovaa puhuu loukkaavasti antaa vastauksen ennen kuin koko kysymys on kunnolla esitetty toimii ajattelematta seurauksia on kärsimätön ei siedä vastoinkäymisiä keskeyttää ja häiritsee muita 16 Michelsson ym

9 impulsiivisuuden ja yliaktiivisuuden oireita nuorilla ja aikuisilla vuoron odottaminen vaikeaa tekee impulsiivisia ostoksia ja johtopäätöksiä käyttää rahaa holtittomasti, velkaantuu tekee työt nopeasti ja hosuen tekee paljon huolimattomuusvirheitä ei malta tarkastaa ja korjata töitään ei pysty kunnolla noudattamaan ohjeita ja sääntöjä ei pysty pitkäjänteiseen työskentelyyn myöhästyy koulusta ja tapaamisista ei pidä lupauksiaan ei pysty kunnolla pitämään ystävyyssuhteitaan ottaa elämässään paljon riskejä 17 Michelsson ym Toiminnan ohjauksen ongelmat korostuvat aikuisuudessa Työmuistin ongelmat (lyhytaikainen muisti) Suunnittelukyvyn ongelmat (vaikeutta aloittaa töitä, siirtyä tehtävästä toiseen, saada työt päätökseen, arvioida suoritusta) Ajankulun hahmottamisen vaikeus Heikko itseohjautuvuus, itsekuri

10 Positiivista! Elinvoimainen Kekseliäs Utelias Tunteikas Halukas riskinottoon Rohkea Nopea Avulias Idearikas Sanavalmis Jännittävä Seurallinen Spontaani Innostuva Väsymätön 19 ADHD-aikuinen parhaimmillaan poikkeuksellisen elinvoimainen hyvin kekseliäs ja mielikuvitusrikas, ei tyydy valmiisiin ratkaisuihin keskimääräistä uteliaampi, ottaa selville asiat yksityiskohtaisesti ja laajasti useilta eri alueilta voimakkaasti tunteva ja empaattinen poikkeuksellisen kyvykäs painamaan asioita mieleensä ja muistamaan yksityiskohtia nopea oivaltamaan taipuvainen hyväksymään toisten heikkouksia ja antamaan anteeksi. halukas ottamaan riskejä, ei pelkää muutoksia ja nauttii haasteista nopeasti toipuva, vaikka kohtaa suuriakin takaiskuja. 20 energinen, luova, innokas ja motivoiva. Suomen ADHD-aikuiset ry 10

11 ADHD-aikuinen pahimmillaan alisuoriutuja älykkyydestään huolimatta) muistamaton (hukkaa tavaroitaan, ei pidä lupauksiaan, unohtelee tapaamiset ja tärkeätkin tehtävät) aloitekyvytön, huono organisoimaan ja priorisoimaan (lukuisia keskeneräisiä projekteja, alati myöhässä) impulsiivinen, itsepäinen, riidanhakuinen ja sietää huonosti pettymyksiä (vaikeuksia ihmissuhteissa) kyvytön arvioimaan oman toimintansa seurauksia ja omien voimiensa riittävyyttä vireystilaltaan joko yliaktiivinen tai alavireinen tai mieliala vaihtelee (sekoitetaan helposti masennukseen tai maanis-depressiivisyyteen) 21 juuttuu itseään kiinnostaviin aiheisiin (ylikeskittyy, ei osaa lopettaa) tai negatiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin töksäyttelijä (selittää epäselvästi ja unohtelee sanoja), jatkuvasti äänessä ja keskeyttää muiden puheen tapaturma-altis törmäilijä helposti addiktoituva (kahvi, tupakka, netti, shoppailu, seksi, alkoholi, huumeet jne...) ja ylivelkaantuva epäsuotuisissa olosuhteissa, vailla tukea ja hoitoa, työkyvytön, sosiaalisesti eristäytynyt ja voi eksyä rikoksen poluille 22 Suomen ADHD-aikuiset ry 11

12 Liitännäisvaikeuksista Neurologisia / kehityksellisiä oireita Motoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmia n. 40 %:lla Erityisiä oppimisvaikeuksia (esim. lukemisen vaikeuksia n. 40 %:lla) Puheen ja kielen kehityksen vaikeuksia Tic-oireita n %:lla Touretten syndroomaan liittyy usein ADHD (25-90%:lla) Sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksia n. 40 %:lla 23 ADHD:n Käypä hoito, 2007 Psykiatrisia oireita uhmakkuus- tai käytöshäiriö yli 50 %:lla MERKITTÄVÄ RISKI AIKUISIÄN EPÄSOSIAALISELLE PERSOONALLISUUDELLE JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖLLE ahdistuneisuushäiriöitä n %:lla masennusta n %:lla ADHD ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) esiintyvät usein samanaikaisesti 24 ADHD:n Käypä hoito,

13 Päihteet ja ADHD Päihteiden (nikotiini, alkoholi, huumeet) käytön tai päihderiippuvuuden riski on ADHD-diagnoosin saaneilla nuorilla normaaliväestöön verrattuna 2-3 kertainen Päihteiden käytön riskiä lisäävät Samanaikainen käytöshäiriö Heikkoon itsetuntoon tai masennukseen johtava toimintakyvyn heikkous koulussa, työssä ja ihmissuhteissa Impulsiivisuus Stimuloivat aineet (kofeiini, nikotiini, kokaiini, amfetamiini) voivat lievittää subjektiivisesti ADHD-oireita, jolloin niitä saatetaan (väärin)käyttää itselääkityksenä 25 ADHD:n Käypä hoito, 2007 ADHD:n liittyy usein: Heikompi suoriutuminen opinnoissa ja työelämässä Lisääntynyt tapaturma-alttius Arviolta 40 % pojista, joilla on hoitamaton ADHD, tulee ainakin kerran pidätetyksi törkeän rikoksen vuoksi ADHD:n aktiivinen hoito näyttää vähentävän edellä kuvattuja ongelmia sekä parantavan elämänlaatua 26 ADHD:n Käypä hoito,

14 Tarkkaavaisuuden pulmien tarkastelu WHO:n ICFluokituksen avulla LÄÄKETIETEELLINEN TERVEYDENTILA (ICD-10: dg. F 90) RUUMIIN / KEHON TOIMINNOT JA RAKENTEET Tarkkaavuustoiminnoissa ja tunteiden säätelyssä ongelmaa. SUORITUKSET OSALLISTUMINEN Itsestä huolehtimisen taidot onnistuvat ja liikunnallisissa peleissä taitava. Haasteita oppitunneilla keskittymisessä ja vuorovaikutustilanteissa. YMPÄRISTÖTEKIJÄT YKSILÖTEKIJÄT Myönteinen asenne tovereiden, vanhempien ja Entiset ja nykyiset kokemukset, tottumukset, opettajan kasvatuksen merkitys, ikä, selviytymisstrategiat, yksilölliset henkiset vahvuudet? taholta tukevat suoritusta ja osallisuutta. Iso opetusryhmäkoko ja vähäinen henkilökohtaisen tuen mahdollisuus rajoittaa. 27 Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito Käypä hoito, ADHD lisää hoitamattomana psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Keskeisiä keinoja on lapseen tai nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet sekä tarvittaessa lääkehoito. Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä, ADHD-diagnoosin saanutta lasta tai nuorta tulee tukea erilaisissa siirtymävaiheissa

15 Aikuisten hoidosta ei ole Suomessa vastaavaa virallista hoitosuositusta Maailmalla erilaisia suosituksia ADHD-oireiston tutkimukset aikuisella: Lapsuusiän tietojen kokoaminen Oireiden kehityksellinen ja pitkäaikainen luonne pitää kyetä osoittamaan Oireiston haittaavuus useilla elämänalueilla Liitännäisoireiden selvittäminen 29 Esimerkkejä yleisistä tukitoimista nuorilla ja aikuisilla Informaation antaminen asiakkaalle ja lähipiirille PSYKOEDUKAATIO Erityisopetus, erilaiset oppimisympäristöt Koulutus- ja työkokeilut Työpajat Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämävalmennus, työhön valmennus Lääkinnällinen kuntoutus tarpeen mukaan (sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia, kognitiivinen psykoterapia) Psykososiaaliset tukimuodot esim. Vertaistukiryhmät Henkilökohtainen ohjaus opiskeluissa Valmennus eli coaching Asianmukainen lääkitys

16 Kuntoutuksesta VAJAVUUSPARADIGMA *yksilön puute, vajavuus VALTAISTAVA / EKOLOGINEN PARADIGMA * ihmisen ja hänen fyysisen psyykkisen, sos. ja kulttuurisen ympäristönsä suhde * häiriön aiheuttama toimintakyvyn * arjessa selviytymisen heikkeneminen vaikeudet ja uhat *arvioidaan, hoidetaan, kasvatetaan sopeutetaan * uusien mahdollisuuksien avaaminen yksilön ja ympäristön resursseja kehittämällä * intervention kohde * kuntoutuja, aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja 31 Järvikoski ym Esteettömyys valintakoetilanteissa Katso: Esteetön opiskelijavalinta suositus ja opas, Sivu 33 ja 34: 6.12 Hakijat, joilla on ADHD (ADHD-liiton laatima kannanotto)

17 VALINTAKOETILANTEESSA Häiriötön ympäristö Mahdollisuus valita istumapaikkansa Mahdollisuus oman, rauhallisen tilan käyttöön Selkeä ohjeistus suullisena ja kirjallisena Mahdolliset apuvälineet, yleisimmin tietokone Lisäaikaa Tauottaminen ja mahdollisuus liikkua 33 Opiskelun tukeminen Kokonaistilanteen kartoitus Mitä liitännäisoireita on ja miten ne vaikuttavat opiskeluun (onko tehty esim. neuropsykologiset tutkimukset) Opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet? Mitä tukitoimia on käytettävissä opiskeluaikana (terapia, keskusteluapu, opintojen yksilöllinen ohjaus, valmentaja tai tukihenkilö, tenttijärjestelyt jne.) Onko elämäntilanteessa jotain huomioitavaa? Opiskelijan arki (itsenäinen asuminen, riittävä lepo, päihteet, sosiaalinen verkosto jne.)

18 Vuorovaikutus ja ohjaus Henkilökohtaisen ohjaus tärkeää opintojen sisältöjen ja aikataulutusten suhteen; aktiivisuus avoimuus säännöllisyys jatkuvuus yhteiset ja selkeät linjat, tavoitteet, käsitteet opiskelun pelisäännöt nimetty oma ohjaaja / tukihenkilö tue opiskelijaa hyödyntämään kalenteria, lukujärjestystä, muistivihkoa ja/tai matkapuhelimen ajanhallintatoimintoja muistamisen ja suunnitelmien tukena 35 Huomioi viestinnässä ja opetuksessa moniaistikanavaisuus. Esitä asiat suullisesti, kirjallisesti, näyttämällä tai tekemällä Anna välitöntä arvostavaa ja kannustavaa palautetta, rohkaise ja motivoi Auta tekemään onnistumispäätöksiä, pyydä onnistumisselityksiä Luo uskoa henkilön omiin kykyihin ja selviytymiseen Ongelmien taidottaminen Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan

19 Jos opiskelija keskeyttää ohjausta ja opetusta häiritsevästi tai taukoamatta -> rajaa / kannusta kirjamaan mieleen tulevat asiat vihkoon ylös, jolloin niihin voidaan palata luennon loppuajalla tai myöhemmin Jos opiskelija juuttuu johonkin asiaan, niin auta häntä siirtymään asiasta tai tehtävästä toiseen 37 Oppitunti ja luento Minimoi ulkoiset ärsykkeet Istumapaikka kaukana häiriötekijöistä (esim. ilmastointi, ikkuna, ovi) Toimita luentorunko ja siihen liittyvä kirjallinen materiaali etukäteen Kiinnitä huomio aloitettavan aihepiirin käsittelyyn Käy luennon alussa tiivistetysti läpi esityksen tai luennon pääasiat

20 Käytä visuaalista materiaalia havainnollistamaan esitystä Puhu selkeästi ja rauhallisesti yksi asia kerrallaan Pilko ja rytmitä tehtäviä suurista kokonaisuuksista pieniin osatehtäviin Salli vireyttä tukeva pieni liikehdintä Kannusta opiskelijaa aktiiviseen osallistumiseen 39 Opiskelijaa tukevien apuvälineiden salliminen Pienryhmässä keskustelut voivat helpottaa asioiden seuraamista Monipuolisen oppimateriaalin hyödyntäminen; teksti, kuvat, video, ääni

21 Arviointi ja tenttikäytäntö Käy selkeästi läpi, mitkä asiat luentojen ja opintojaksojen sisällöstä ovat erityisen tärkeitä, jotta opiskelija voi keskittyä olennaisiin sisältöihin Vaihtoehtoisia tapoja osoittaa oppimista? Voiko esim. kirjallisen tentin korvata suullisella esitelmällä. Oppimistehtävän tai esseen tekeminen tentin sijasta voi helpottaa luettavaan materiaaliin keskittymistä, koska edellä mainittuja kirjallisia töitä voi tehdä yksi osa kerrallaan. 41 Tentissä on hyvä huomioida Ympäristön rauhallisuus Mahdollisuus käyttää tarvittavia apuvälineitä kuten tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmaa tai korvatulppia Tenttiajan selkeä osoittaminen ja tarvittaessa lisäajasta sopiminen Sisällön osaamista arvioivissa tehtävissä mahdolliset kirjoitusvirheet eivät saa vaikuttaa tulosta alentavasti Mahdollisuus pitää pieniä liikkumistaukoja, jotka helpottavat sopivan vireystason ylläpitämistä

22 TOIMINNAN OHJAUKSEN TUKEMINEN OPINNOISSA Mitä, missä, kenen kanssa, kuinka kauan ja miten toimitaan? STRUKTUROINTI Ajan, paikan, henkilöiden, toimintojen struktuuri Säännöt ja rajat Kalenteri, päiväjärjestys, lukujärjestys, ajanhallintatoiminnot Kello, ajastimet, äänimerkit Toimintaohjeet, työskentelyjärjestys (kirjoitetut ohjeet, muistivihko) Ensin sitten Ulkoista ongelmanratkaisua

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Mikä ADHD? ADHD 6.5.2010. Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1

Mikä ADHD? ADHD 6.5.2010. Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1 Vaahteranmäen Eemeli ärsyketulvassa millainen arki tukee lapsen keskittymisen taitoja? VI POHJOINEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄ 6.5.2010, Oulun yliopisto Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

ADHD & parisuhde ADHD-LIITTO RY

ADHD & parisuhde ADHD-LIITTO RY ADHD & parisuhde Tämä esite on suunnattu adhd-oireisille aikuisille sekä heidän puolisoilleen. Adhd tuo parisuhteeseen ja vanhemmuuteen oman lisämausteensa, niin iloa ja innostusta kuin haasteitakin. Jokaisen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

ADHD-LASTEN SAAMA KUNTOUTUS JA VANHEMPIEN MIELIPITEET KUNTOUTUKSEN TUOMASTA AVUSTA

ADHD-LASTEN SAAMA KUNTOUTUS JA VANHEMPIEN MIELIPITEET KUNTOUTUKSEN TUOMASTA AVUSTA Eveliina Lahti ADHD-LASTEN SAAMA KUNTOUTUS JA VANHEMPIEN MIELIPITEET KUNTOUTUKSEN TUOMASTA AVUSTA Opinnäytetyö Fysioterapian ko Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.3.2012 Tekijä(t)

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

AIKUISEN adhd vinkkejä arkeen

AIKUISEN adhd vinkkejä arkeen AIKUISEN adhd vinkkejä arkeen Mikä on ADHD? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Adhd (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö) on lyhenne

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Aikuisen adhd. Minulla taas on tosi vaikea keskittyä ja Hei katsokaa, perhonen! Niin mitä olinkaan sanomassa?

Aikuisen adhd. Minulla taas on tosi vaikea keskittyä ja Hei katsokaa, perhonen! Niin mitä olinkaan sanomassa? Aikuisen adhd Minulla taas on tosi vaikea keskittyä ja Hei katsokaa, perhonen! Niin mitä olinkaan sanomassa? Älä muuta sano! Sekä töissä että kotona on hommia kesken. Aikominen on kovaa, mutta toteuttaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Petra Waris PsT, Neuropsykologian erikoispsykologi (VET), psykoterapeuttikoulutuksessa (HY) LUDUS OY tutkimus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Sykettä ja säpinää tossuissa, aatoksissa syvyyttä ja harhailua - Kuinka tukea adhd-oireista lasta arjessa?

Sykettä ja säpinää tossuissa, aatoksissa syvyyttä ja harhailua - Kuinka tukea adhd-oireista lasta arjessa? Sykettä ja säpinää tossuissa, aatoksissa syvyyttä ja harhailua - Kuinka tukea adhd-oireista lasta arjessa? Tuuli Korhonen, kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry 1 Adhd:n ydinoireet Tarkkaamattomuus: -

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita 11.11. 2016 Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatriset häiriöt Perimän ja ympäristön vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot