Länsi-Suomen läänin. Lehmusrinne 6, HÄMEENLINNA - PERHEIDEN TASAPAINOISEEN TULEVAISUUTEEN - LapsiperhePalvelu Stark Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Suomen läänin. Lehmusrinne 6, 13100 HÄMEENLINNA www.mansikkapuisto.fi - PERHEIDEN TASAPAINOISEEN TULEVAISUUTEEN - LapsiperhePalvelu Stark Oy"

Transkriptio

1 Länsi-Suomen läänin 1 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula porukat.fi SISÄLLÄ Lastensuojelun Keskusliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Yksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten yhdistys LUJA ry Lokakuu 5/2013 Pelastakaa Lapset ry * Sijaishuollon palvelut: perusyksiköt ja erityisyksiköt * Koulupalvelut * Itsenäistymisasunnot * Jälkihuolto * Perhetyö * Monikulttuuriset palvelut * Avohuollon tukipalvelut * Koulutus-, konsultaatio- ja asiantuntijapalvelut * Lastensuojelun edunvalvonta Paikkakyselyt 24 h: CTM OY - SERTIFIOITUA LAATUA LASTENSUOJELUUN LapsiperhePalvelu Stark Oy - PERHEIDEN TASAPAINOISEEN TULEVAISUUTEEN - y Sivu 1 / 1 ark Oy Sivu 1 / 1 Lehmusrinne 6, HÄMEENLINNA Koivukatu 13, Forssa Puh. (03) , /toimisto GSM /johtaja sa Toivontie 9, Jokioinen /toimisto 9445 /toimisto GSM /toimisto ja GSM /perhetyön vastaava

2 2 Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on yksi keskeisistä avaintekijöistä, kun puhutaan yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämisestä sekä tulosten parantamisesta. Työelämä muuttuu koko ajan entistä vaativammaksi, ja yhä useampi työtehtävä vaatii tekijältään jatkuvaa tietojen päivitystä, ja oman ammattitaidon kehittämistä. Nykyaikaisissa organisaatioissa inhimillinen pääoma on noussut fyysisen pääoman rinnalle merkittäväksi, jopa merkittävimmäksi tuotannontekijäksi. Koska henkilöstö on organisaatioille tärkeä resurssi, on osaamisen tehokas hyödyntäminen jo pelkästään taloudellisistakin syistä perusteltua. Pro Manors Oy:ssä on ymmärretty, että työntekijöiden hyvinvointiin ja heidän koulutukseensa panostamisella on suora yhteys yrityksen työilmapiiriin sekä tuottavuuteen. Yrityksessä on otettu tosissaan se sanonta, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Työryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen on haettu vuosien varrella myös ulkopuolista koulutusta muun työnohjauksen lisäksi. - Missioni vuodesta 2004 lähtien on ollut, että kun meillä asiakkaat hoidetaan hyvin, niin myöskin henkilöstö täytyy hoitaa hyvin. Hyvä ja laadukas työ onnistuu vain ja jos työryhmä on pysyvää, ammattitaitoista, innostunutta ja jaksavaa, Pro Manors Oy:n lastensuojelulaitoksen johtaja Heidi Rauha painottaa. -Hyvien ja pätevien ammattilaisten pitäminen yrityksessä Hyvä vuorovaikutus vahvistaa ja lisää organisaation elinvoimaa Hoidonohjaaja Mari ja toiminnanohjaaja Sanna tavoittelevat Heidin motivaatiopiiskaa- ja porkkanaa. ei ole itsestään selvää, ja haluamme, että yrityksemme jokainen työntekijä tuntee itsensä arvostetuksi ja kunnioitetuksi. Emme pidä sitä itsestään selvänä, vaan tavoitteenamme on tarjota heille mahdollisimman motivoiva ura meillä, Heidi Rauha täsmentää. -Pienten yritysten vahvuutena nähdään niiden joustavuus, läheinen vuorovaikutus työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä päivittäisten toimintojen notkeus. Sekä johto, väliporras ja työntekijät ovat lähellä toisiaan. Yhdessä tekemisen henki on tärkeä tavoite ja se voidaan saavuttaa juuri pienessä yrityksessä, Heidi vakuuttaa. -Loikalan kartanon henkilökunta on koulutettua, kokenutta ja tehtäväänsä sitoutunutta. Pisimpään Loikalassa työssä olleet ammattilaiset ovat aloittaneet vuonna 2004, kun Pro Manors Oy perustettiin ja Mari Sandberg ja Tommi Viljanen kehittävä Loikalan päihde- ja perhetyötä. Loikalan kartano alkoi kehittää toimintaansa kohti lastensuojelun uusia haasteita. Työntekijöiden kouluttautuminen alkoi heti alkuvuosina, Heidi kertoo. Loikalan työryhmä on erikoistunut erilaisten kriisitilanteiden ratkaisemiseen ja motivaation rakentamiseen,mutta myös pitkäkestoiseen kuntouttavaan työhön. Loikalassa hoidetaan pääsääntöisesti erikoisyksikköihin kuuluvaa asiakaskuntaa ja työryhmässä on 1,3 kasvattajaa/ ohjaajaa per asiakas. Tämä vuoden loppuun mennessä myös muodolliset pätevyydet saadaan kuntoon koko henkilökunnan osalta, Heidi mainitsee. Ammatillisen kouluttautumisen lisäksi henkilöstöä on kouluttanut turkulainen Camp Consulting Oy yritysvalmentaja ja vuorovaikutuskouluttaja Teppo Viitasen toimesta. Camp Consultingin kautta tehdään myös kaikki Loikalan asiakastyytyväisyys-ja palautekyselyt. Perhetyöntekijä toimii linkkinä perheiden ja Loikalan kartanon välillä Perhetyön tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen, lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen sekä perheen elämänlaadun parantaminen ja arjen hallinta. Perhetyön parissa työskentelevän täytyy osata käyttää, löytää ja rajata eteensä tulevia kysymyksiä ja etsiä niihin ratkaisuja, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Asiantuntijuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kehitystä ja se lisääntyy kokemusten, oppimisen ja tiedonhankinnan kautta. Perhetyössä on erityisen tärkeää pitää oma osaaminen ja tietotaito ajan tasalla. - Perhetyöntekijä välittää nuoren arjen toimivuutta perheille ja muiden työntekijöiden ohella, Loikalan kartanon perhetyöntekijä Tommi Viljanen määrittelee. -Loikalan kartanon perhetyön kehittämiseksi vanhemmille lähetettiin kysely, jonka pohjalta perhetyötä kehitetään asiakaslähtöisesti vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Vastauksia on tullut takaisin jo muutama ja niissä on ollut hyviä ideoita ja ajatuksia perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, Viljanen kertoo. - Lapsen sijoitus on aina perheelle kriisi ja aiheuttaa vanhemmissa mm. häpeän tunnetta ja epäonnistumisen tunnetta. Kun yksi perheenjäsen poistuu perheen arjesta, tarvitsee perhe tukea asioiden käsittelyyn, ja tämän tarpeen kartoituksessa perhetyön kysely vanhemmille on tarpeellinen ja ajankohtainen ja auttaa perhetyön kehittämisessä asiakaslähtöisempään suuntaan, Viljanen sanoo. -Samankaltainen kysely lähetetään myöhemmin sosiaa-! Loikalan kartano on haasteellisille huostaan otetuille lastensuojelunuorille tarkoitettu erityislastensuojeluyksikkö Iitissä Kymijoen rannalla. Kartanossa on paikka 14 nuorelle ja se tarjoaa koko yhteisölle ei-laitosmaisen asuinmiljöön lukuisine toimintamahdollisuuksineen ja arjen askareineen. Loikalan kartanon elämä perustuu vaativasta asiakaskunnasta huolimatta kodinomaiseen perusarkeen, jossa itsehallinnan edistäminen, motivointi ja aktivointi ovat tasapainossa. Tavalliset aikaan sidotut struktuurit, kuten heräämiset, ruokailut, kahvitauot jne. opetellaan peruskäyttäytymisen ohella heti alkuvaiheessa. Loikalan tiloissa toimii myös oma koulu, joka on Iitin koulutoimen erityistoimipiste, johon kunta on palkannut erityisopettajan. Koulu ja opiskelut ja erilaiset taitojen harjoittelut rytmittävät Loikalan arkea. Nuoret käyvät laitoksen ulkopuolella ammatillisissa ja lukio-opinnoissa, osallistuvat ilta- ja vapaa-aikanaan harrastuksiin sekä talon muihin toimintoihin. Erilaisia toimintatiloja on Loikalan alueella runsaasti. Nuorten asuintilat sijaitsevat uudessa Banzai-yksikössä ja edistyneemmät nuoret asuvat Pihapiiri-yksikössä. Itsenäistymisasuntoja on tällä hetkellä yksi. Loikalassa kehitetään perhe-ja päihdetyötä henkilöstön ohella. Kartanolla on joustavat valmiudet ottaa uusia nuoria arviointijaksoille ja jatkoonkin, vaikka palvelun tarve ja kysyntä on viime vuosina pitänyt yksikön paikat täynnä. Lisätietoja: lityöntekijöille saadaksemme myös kuntien näkemyksen ja tarpeet huomioiduksi kokonaisuuden kehittämiseksi. -Kyselyn yhtenä tarkoituksena on kehittää perhetyötä uusille urille ja löytää uusia toimintatapoja ja -malleja, jotka paremmin vastaisivat perheiden tarpeita. Ajatuksena ovat mm. vertaistukiryhmät ja perheissä tehtävä intensiivinen perhetyö. Mitä nämä toimintatavat ovat, niin siihen toivotaan saavan vastauksia mm. kyselyn kautta ja kyselyn jälkeen järjestettäviltä perhetapaamisilta, Viljanen selvittää. -Perhetyö pyrkii myös vastaamaan vanhempien parisuhteeseen liittyviin haasteisiin. Vanhempien parisuhteen toimivuuden parantaminen auttaa jaksamisessa niin perheen arjen kokonaisuudessa kuin myös vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmien ratkaisuun sekä ongelmien ratkaisukykyyn, Tommi Viljanen toteaa. Päihdetyössä haaste motivointivaiheessa Loikalan kartanon päihdetyön ohjelma on otettu käyttöön vuoden 2013 alussa. Se on kehitetty vastaamaan entistä enemmän nuoren päihderiippuvaisen auttamiseen. Loikalan kartanon toiminta perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja moni-interventioiseen hoitomalliin, joten myös päihdetyön menetelmät ovat pääosin kognitiivisia menetelmiä. -Loikalan kartanon päihdetyön ohjelma nojaa teoreettisesti jossain määrin Prochaskan ja DiClementen muutoksen malliin. Ohjelma on yksilökeskeinen hoitomalli, jossa tähdätään riskitekijöiden tunnistamiseen ja uusien taitojen oppimiseen. Lisäksi päihdetyö on profiloitunut siihen suuntautuneiden työntekijöiden erityisosaamisalueeksi,pro Manors Oy:n hoidonohjaaja Mari Sandberg kertoo. -Ohjelma on neljävaiheinen. Arviointivaiheen tavoitteena on nuoren pysäyttäminen, tilanteen arviointi, karkaamisen estäminen ja luottamuksen rakentamisen aloittaminen. Motivointivaiheen tavoitteena on nuoren asettuminen yhteisöön ja struktuuriin, omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen, päihdeajatusten herättäminen ja muutosprosessin aloittaminen. Työstämisvaiheen tavoitteena on allianssin syntyminen, mielihalujen kanssa työskentely, päihteettömyyden siirtyminen loma-aikoihin ja oman muutoksen ylläpitäminen. Etääntymis- ja vastuuvaiheen tavoite on vastuunotto omasta itsestä, päihteettömyyden muuttuminen tottumukseksi ja selviytymissuunnitelman luominen, Sandberg määrittelee. -Kun päihdetyötä tehdään huostaanotettujen nuorten kanssa, haaste on nimenomaan motivointivaiheessa. Nuorella ei useinkaan ole omaa halua muutokseen ja päihdetyön tehtävä on mm. arvostavan haastattelun ja erilaisten tehtävien keinoin herättää edes pieni ajatus toisenlaisen elämän mahdollisuudesta, Sandberg toteaa. - Päihdetyön ohjelman sisäänajovaihe on toiminut hyvin ja tulokset ovat olleen jopa hämmästyttäviä. Päihdetyöhön sitoutuneet nuoret ovat käsitelleet ongelmiaan vahvasti ja tuloksellisestikin. Olemme hyvin innostuneita tästä ohjelmasta itse työntekijöinä, joten se varmasti välittyy myös asiakkaisiimme. Uskomme itse omaan tekemiseemme, Mari Sandberg vakuuttaa.

3 3 SoS-LAPSIkyLä TArjoAA räätälöityjä Avo- ja SijAiShuoLLon PALVELUjA PALVELUITA ovat: Sijoitus avohuollon tukitoimena tai sijaishuolto Perhetyö ja perhekuntoutus Tukiperhe ja tukihenkilö Kotiopetus Theraplay Leiritoiminta Tuetut ja valvotut tapaamiset Asumisharjoittelu jälkihuolto Tarkempia tietoja palveluista löydät verkkosivuiltamme osoitteesta: Tietoja palveluista ja vapaista paikoista voi kysyä toimipisteistämme. Lisätietoja antaa lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer,

4 4 Tulilyhty Oy - ammattitaidolla ja vahvalla osaamisella - sijaishuoltoa kriisisijoitus perhekuntoutus/perhesijoitus turvakoti ensikotipalvelu tuki-/itsenäistymisasuminen jälkihuollonpalvelut vanhemmuuden arviointi terapia- ja työnohjauspalvelut avohuollonperhetyö ammatillinen tukihenkilöpalvelu Kokonaisvaltaista lastensuojelua ammattitaidolla Toimitusjohtaja Marianna Kauhanen puh: , Johtaja Kirsi Huusko puh: Mind Activate Oy Mustikkasuontie 10, Vantaa Toni Kainulainen Kodinomaista, jokaisen lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet huomioivaa pitkäjänteistä kasvun tukemista ja vahvan vanhemmuuden ja aikuisen tuomaa turvaa! Silloin kun tukea tarvitaan SAAVA-KODIT Keminmaan nuorisokoti on perustettu vuonna Nuorisokoti tarjoaa sijoituspaikan vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat apua käyttäytymis- sekä alkaviin päihdeongelmiinsa. Toiminta perustuu ammattitaitoisen henkilökunnan luomaan hoitoketjuun, jossa voidaan yksilöllisesti huomioida useantasoisia ongelmia. Kuntoutuskoti Sateenkaari on perustettu vuonna 2010 ja se on tarkoitettu alle 22-vuotiaille psyykkistä kuntoutusta tarvitseville lapsille ja nuorille. Sateenkaari on terveydenhuollon yksikkö. Tarjoamme lapsille ja nuorille psykiatrista osaamistamme ja käytettävissämme on alueen terapiapalvelut (puhe-ravitsemus-, toimintaterapia jne.). Jakkulan Sijaishuoltokodit Oy Kiuruvedentie 30, Salahmi Sijaishuoltokodin vanhemmat ja puhelinnumerot: Juho Jakkula: Anu Jakkula: SAAVA-kodit, Keminmaan nuorisokoti ja kuntoutuskoti Sateenkaari Pohjantie 23, Keminmaa puh Seija Suopajärvi, johtaja fax: nuorisokoti.pohjanranta.com

5 SosPeda Oy Vanhemmuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja sen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä on tulevan sukupolven hoivaaminen ja kasvattaminen. Aikaamme kuvaa samaan aikaan taloudellinen vauraus ja yhä suurempaa joukkoa koskettava pahoinvointi. Lasten hyvinvointikehitys on vahvasti polarisoitunut. Asiantuntijoiden mukaan joka viides lapsi oirehtii psyykkisesti ja joka kymmenes niin vakavasti, että he olisivat hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa. 5 SosPeda Oy tarjoaa eritasoisia lastensuojelun avohuollon palveluja asiakkuuden tarpeen mukaan sekä seitsemän paikkaisessa Lastensuojeluyksikössä lastensuojelun laitospalveluita. Lastensuojelun avotyössä palvelupaketit ovat tarkasti määriteltyjä ja aikasidonnaisia sekä perheen tilanteen mukaan räätälöityjä. Lastensuojeluyksikössä panostetaan omahoitajamenetelmään ja perhetyön projektiin joka alkoi syksyllä 2013 Veera Bergman toimii Lopen Kauppilan ja SosPeda AVO:n toiminnanjohtaja sekä PedaTera Oy:n toimitusjohtajana. Koulutukseltaan Bergman on Yhteisöpedagogi AMK ja on erikoistunut sosiaaliseen vahvistamiseen sekä lähihoitaja. Yhdessä lapsen parhaaksi -SosPeda Oy:llä on 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö Lasten- ja nuortenkoti Lopen Kauppila. PedaTera Oy tekee tiivistä yhteistyötä Lopen Kauppilan kanssa. PedaTera Oy:sta tulee meille asiantuntijapalvelut kuten psykoterapeutin konsultaatio sekä perheterapeutti Veera Bergman kertoo. -Lopen Kauppila tarjoaa lapsille ja nuorille hoitavan yhteisön ja samalla myös ammatillisen huolenpidon. Lopen Kauppila on yhteisö, jossa toimitaan kodin säännöillä ja jossa opitaan huomioimaan muut yhteisön jäsenet. Jokaisella nuorella on oma valtakuntansa, oma huone, jonka hän voi sisustaa makunsa ja oleskeluaikansa mukaan. Bergmanin mukaan Kauppilan toimintaan kuuluu vahvasti myös yhteisöllisyyden kehittäminen. -Se näkyy käytännön arkipäivässä: lapset ja nuoret ovat mukana kodin arkiaskareissa, kaupassa käynneillä, ruuan laitossa, siivouksessa ja vaatehuoltoon liittyvissä askareissa. Kodinomaiseen toimintaan kuuluu iltaisin ja viikonloppuisin lasten oman harrastuksen tukeminen, toiminnalliset hetket ja retket, Bergman kertoo. -Kauppilaan asukkaat tulevat eri puolilta Suomea. Syyt lasten- ja nuorisokotiin asettumiseen ovat moninaiset. Lopen Kauppilassa on ja on ollut lapsia ja nuoria ikähaitarilla 3-18-vuotta. Kauppilassa tarjoamme tarvittaessa myös jälkihuoltoa nuorelle kunnes hän täyttää 21 vuotta, Veera Bergman toteaa. Perhetyön projekti Lasten- ja nuortenkoti Lopen Kauppilassa Kasvatustieteiden maisteri Outi Takala aloitti SosPedan perhetyöntekijänä elo-syyskuun vaihteessa. Takala on koulutukseltaan lastentarhanopettaja sekä kasvatuskumppanuuskouluttaja. Takala kouluttautuu tällä hetkellä psykoterapeutiksi erikoistuen perheterapiaan. Takala toimii tällä hetkellä päiväkodin johtajana ja hän tekee perhetyön projektia oman työnsä ohella. -Lasten- ja nuortenkoti Lopen Kauppilassa on alkanut perhetyön projekti tänä syksynä. Perhetyön tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, kannatteleminen ja vahvistuminen niiden lasten perheissä, jotka asuvat Kauppilassa. Tavoitteena on, että työ jatkuisi myös projektin jälkeen. -Perhetyö vaatii kunnioittavaa ja arvostavaa asennetta ammattilaiselta. Sen tehtävä on eheyttää ja parhaimmillaan se ylläpitää ja lisää toiveikkuutta. Vanhemmuuden tukeminen on Kuvassa vasemmalla toiminnanjohtaja Veera Bergman ja perhetyön vastaava Outi Takala. yksi perhetyön kulmakiviä, jota toteuttavat perhetyöntekijämme yhdessä omahoitajan kanssa, Bergman selvittää. -Perhetyöntekijä on nimenomaan vanhempia varten. Perhetyöntekijän tavoite on vanhempien ohjaaminen vanhemmuuden kannatteleminen ja perheen arjen sanoittaminen, avaaminen arjen hallinnan tukeminen. Lisäksi hän auttaa vanhempia vahvistumaan omassa elämässään omana itsenään ja vanhempana, Bergman määrittelee ja jatkaa: Perheterapeutin ja vanhemman suhde on terapeuttisluonteinen ja keskustelut ovat salassapidon alaisia. Keskusteluissa vanhempi saa purkaa tunteitaan esim. huostaanotosta, lapsen oireilusta, omista kokemuksistaan, lapsuuden ongelmistaan. Yksilöllisissä perhekeskusteluissa käsitellään mm. tunnetiloja ja vanhemmuutta. Tapaamiset voivat olla yksikössä tai lapsen kodissa. -Aluksi kartoitetaan minkälainen perheen tilanne on, mikä on vanhempien tilanne, mistä vanhemmuus rakentuu ja missä vanhemmat tarvitsevat vahvistumista. Kokonaistilanteesta ja perheen tarpeista tehdään jokaiselle perheelle terapeuttisen perhetyön yksilöllinen suunnitelma. Perheen tilanteesta käsin hahmottuu myös se, miten perhetyö painottuu omahoitajan ja perheterapeutin välillä, Bergman mainitsee. Yksilöllistä hoivaa omahoitajuustyömenetelmän kautta -Sospedan työmenetelmänä lastensuojelulaitoksessa on omahoitajuus ja olemme entisestään vahvistaneet omahoitaja-roolia, Bergman sanoo. -Omahoitajan ensisijainen tehtävä on pyrkiä muodostamaan turvallinen ja korjaava kiintymyssuhde lapsen kanssa. Omahoitaja on arjen mallintajarajojen asettaja, lapsen tunnekokemuksien korjaaja, joka työskentelee lapsen edun mukaisesti. Hänellä on tieto ja ymmärrys sijoituksen perusteista. Hän pitää huolen, että säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni. Omahoitaja pitää yllä keskustelua vanhempien kanssa, Veera Bergman luonnehtii.

6 6 Etelä-Suomen Lastensuojelijat ELSA ry Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa yksityisten lastensuojelulaitosten ja perhekotien mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa lastensuojelun sijaishuoltoon ja sen kehittämiseen liittyen. Sijaiskoti Satuniemi Oy on 7 paikkainen huostaanotetuille lapsille ja nuorille tarkoitettu laitosluvilla toimiva koti. Aloitimme toimintamme vuonna Satuniemi toimii ammatillista kasvatusta antavana sijaiskotina, jossa sijaiskodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa. Tavoitteenamme on laadukas ja kokonaisvaltainen, perhekeskeinen ja yhteisöllinen kasvatus turvallisessa sekä virikkeellisessä ympäristössä. Olemme saaneet AAA-luokituksen useana vuonna peräkkäin. Toiminnan vastuuhenkilönä ja sijaiskotiäitinä toimii terveydenhoitaja, perheinterventiokliinikko, psykoterapeutti Tarja Arbelius. Sijaiskodin isä Pekka Arbelius on puualan työkokemuksen omaava tilan isäntä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen koulusta, verkostoitumismahdollisuuksia sekä voi olla jäsenenä alan yhdistyksissä. Yhteystiedot: Kotirauhan lastenkoti Kotirauhan lastenkoti on Kotirauhasäätiön ylläpitämä yksityinen lastenkoti, joka on perustettu vuonna Lastenkoti Kotirauha sijaitsee järven rannalla luonnonkauniissa ympäristössä Heinolan kirkonkylässä. Lastenkoti on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat tukevan ja kodinomaisen kasvuympäristön. Hoidossa huomioidaan lapsen yksilöllisyys ja yhteydenpito hänelle tärkeisiin läheisiin. Lastenkoti toimii sijaishuoltopaikkana, jonne lapset ja nuoret tulevat joko avohuollon tukitoimena tai huostaanotettuina. Lastenkodissa on 13 hoitopaikkaa, joista yksi on tarkoitettu itsenäistyvälle nuorelle omassa asunnossaan lastenkotirakennuksen yhteydessä. Lastenkotirakennuksen yhteydessä on perhetukiasunto, jota käytetään tarvittaessa erilaisiin perhetyön lyhytaikaisiin sijoituksiin avohuollon tukitoimenpiteellä. Kotirauhan toimintaympäristön vahvuudet ovat: Rauhallinen luonnonkaunis ympäristö Oma uimaranta Viihtyisät ja kodikkaat toimitilat Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Runsaasti eriasteisia koulu- ja opiskelupaikkoja Hyvät kulkuyhteydet Kotirauhan lastenkoti Sammontie 47, Heinola, puh. (03) Tasapainoiseen tulevaisuuteen Fieteri on seitsemänpaikkainen yksityinen lastensuojelulaitos Seinäjoen kaupunkialueella. Olemme lastensuojelun erityisyksikkö, jonka erityisosaaminen on lastenpsykiatrinen kuntoutusja hoito vuotiaille lapsille. Fieterissä lapsi kasvaa ja vahvistuu onnistumisten kautta. Tarjoamme lastensuojelun laitoshoitoa huostaanotetuille ja avohuollon tukitoimina sijoitetuille lapsille. Lasten erityistarpeet on huomioitu henkilökuntamitoituksessa- ja rakenteessa. Fieterin työntekijöiden vahva osaaminen lastensuojelusta ja lastenpsykiatriasta tukee lasta asiakassuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Fieteri Simunantie Seinäjoki

7 7 Lapsiasiavaltuutettu saa kansalaisilta satoja yhteydenottoja vuosittain Viranomaisten tiedotettava paremmin palveluista lapsille, nuorille ja vanhemmille Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa, että kuntien ja valtion viranomaisten tulee tiedottaa lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Tiedon ja neuvonnan tulee tavoittaa myös lapset ja nuoret. Viranomaisten joukko on Suomessa moninainen. Vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mihin ottaa yhteyttä, jos kokevat lapsensa joutuneen epäasiallisen kohtelun tai oikeudenloukkauksen kohteeksi. Etenkin lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän tietoa ihmisoikeuksistaan ja oikeusturvastaan, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula huomauttaa. Lapsiasiavaltuutetulle tulee kansalaisilta vuosittain noin 500 yhteydenottoa, jotka koskevat pääosin lastensuojelua, erotilanteita, koulua, mediaa ja mainontaa, lasten yleistä kohtelua ja päivähoitoa. Yhteydenotoista lapsiasiavaltuutettu saa tärkeää arkista tietoa vanhemmilta, isovanhemmilta ja ammattilaisilta ja tekee niiden perusteella aloitteita päättäjille. Huomattava osa yhteydenottajista kaipaa myös neuvontaa, jota heidän tulisi saada omasta kunnastaan. Netti ei yksin riitä palveluohjaukseen vaan tarvitaan myös henkilökohtaista puhelinneuvontaa. Esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tulee voida tavoittaa sosiaalityöntekijä myös virkaajan ulkopuolella. Sosiaali- ja potilasasiamiesten tulee aktiivisesti tiedottaa palveluistaan sekä vanhemmille että myös nuorille, Aula muistuttaa. Lapsiasiavaltuutetun toimistoa perustettaessa kahdeksan vuotta sitten ei osattu ennakoida laajaksi vakiintunutta kansalaisten neuvontatarvetta lasten, nuorten ja perheiden asioissa. Moni yhteydenottaja joutuu odottamaan vastausta liian pitkään. - Viisihenkinen toimistomme tarvitsee lisää henkilökuntaa, jotta ihmisille voidaan vastata kohtuullisessa ajassa. Perustehtäviimme kuuluu paljon muutakin, lasten mielipiteiden selvittämistä ja hyvinvoinnin seurantaa, lapsen oikeuksien tiedottamista ja vaikuttamistyötä. Missään vastaavan kokoisessa maassa lapsiasiavaltuutetun työtä ei tehdä näin pienellä henkilöstömäärällä, Aula toteaa. Lastensuojelun pelastusohjelma pian toimeksi Lapsiasiavaltuutettu luovutti vuoden 2013 vuosikirjansa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle elokuussa. Vuosikirja arvioi lapsen oikeuksien tilaa lapsiasiavaltuutetulle tulleiden kansalaisyhteydenottojen valossa. Yleisin aihepiiri yhteydenotoissa on ollut vuosien ajan lastensuojelupalvelut. Viime vuonna 8-vuotiaan tytön kuolema ja oikeudenkäynti saivat erityisesti kansalaiset vaatimaan kohennusta lastensuojelun toimintaan. Lastensuojelun toimivuutta ja viranomaisyhteistyötä on ministeriöissä selvitetty ansiokkaasti kahdessakin työryhmässä, joiden ehdotukset valmistuivat alkukesästä. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä huomioi kiitettävästi myös lasten ja nuorten oman kokemusasiantuntemuksen hyödyntämisen. Lapsiasiavaltuutettu kannustaa peruspalveluministeriä panemaan työryhmien ehdotukset viivyttelemättä toimeen. Eväät lastensuojelun pelastusohjelmaksi ovat koossa. Valtiovallan tulee mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtaminen kokonaisuutena sekä vahvistaa palveluissa osaamista lapsen kohtaamisessa. Yhdellä sosiaalityöntekijällä asiakkaana olevien lasten enimmäismäärä tulee määritellä mieluiten asetuksella, Maria Kaisa Aula korostaa. Suomeksi ja ruotsiksi yksissä kansissa ilmestynyt vuosikirja on ladattavissa lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilta www. lapsiasia.fi/julkaisutja sitä voi tilata painettuna lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Lisätietoja Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Puh Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Herättelyä asiakassuhteissa, miten saan tuon pienen lapsen, niin vaille jääneen huomaamaan itsensä. Miten voisin helpottaa hänen ajatuksiaan itsestään kun en löydä sanoja, joita hän ymmärtäisi. Kuinka keinottomaksi terapeuttinen omahoitaja voikaan joskus itsensä tuntea hauraan asiakkuuden alussa. Miten lähestyä lasta, joka on arka ihmissuhteille ja kokee turvattomuutta vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Mistä löytää luottamus korjaavan kokemuksen voimaan kun lapsi kommunikoidessaan käyttää enimmäkseen väkivaltaa, repii ja riuhtoo kaikkea minkä käsien ulottuville vain saa. Me hoitotyön ammattilaiset sosiaalialalla tarvitsemme päivittäin aimoannoksen luovuuden Beroccaa, jotta voimme olla hyödyksi asiakkaillemme. Meillä pitää olla vahvat taustarakenteet työssämme, jotta voimme säiliöitämme varauksetta tyhjennellä taas täyttääksemme ne uudelleen. Me olemme meidän pieniä, hauraita asiakkaitamme varten työhömme kouluttautuneet. Muuttuvan ja kokemushaluisen yhteiskunnan haasteet pitävät ammatillisuutemme hyvässä liikkeessä. Jatkuva kouluttautuminen ja ammattilaisten välinen kokemuksellisuus ilmiöistä ja toimivista käytänteistä on osa työtämme. Mutta osa työtämme on myös kyky muuttaa omaa ajattelua tai toimintaamme asiakassuhteissa. Lapsella on malli, opittu maneeri jolla hän käyttäytymistään säätelee. Tai sitten hän keksii toistaan hurjempia tapoja herätellä lähellä olevaa aikuista. Lapsi myös uteliaana tutkii kuinka häneen reagoidaan. Tällainen itseään toistava suhde muuttua herkästi kissanhännävedoksi ja osapuolet rupeavat tarkastelemaan kumpi selviää milloinkin voittajana. Katoaa vuorovaikutus ja kommunikointi vähenee me tulemme näkyviksi vain toistemme kautta --- Jos emme koe olevamme suhteessa kehenkään tai mihinkään, emme ole mitään. Asiakassuhteen luomisessa on tärkeä saada syntymään kiintymystä johonkin johon voimme yhdessä liittyä. Siitä lähtee kehittymään vuorovaikutusta ja asteittain saamme tilaa lisätä kommunikointia. Jos emme ole uteliaita tai reagoi toiseen, emme saa aikaiseksi suhdetta. Myös ympäristö on suhde, siinä ihminen pääsee toisenlaiseen tietoisuuden tilaan. Suhteen rakentaminen ympäristöön on vahva tietoisuuden tavoittaminen lapselle. Lapsi hyötyy konkreettisesta kokemuspohjasta ja saa tunteille helpommin sanoja. Lapsen kanssa työskentelyssä luovuus on merkittävää. Sattuma on luovan ihmisen paras ystävä. Jos aina teemme samalla tavalla onnistumiset ja epäonnistumiset ovat ennustettavissa eikä sattumaa ole. Luovasti tekemällä varmistamme tekemisen ja näin innovaatiot luo sattumia. Vuorovaikutus pysyy raikkaana ja kiinnostus kommunikointiin lapsella säilyy tai vahvistuu. Hyvän tilan luomisen kulmakiviä ovatkin huumori ja tarinat. Meidän mahdollisuudet ammattilaisina näyttävät näin kirjoituksen lopussa melko rajattomilta. Ja sitä ne saavat ollakin. Kun yrittäminen ja tapojen muuttaminen jatkuu varmistamme, että meidän asiakaslapsissamme on tulevaisuus. Pia Penttala, Vihdin sosiaali- ja kuntoutusalan Tukikohta OY

8 8 Viikari-Koti kehittänyt palvelujaan lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi Viikari-koti on tarkoitettu vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville lapsille ja nuorille. Viikari-koti tarjoaa sekä pitkäaikaista sijaishuoltoa että lyhytaikaista lastensuojelutarpeen arviointia. Viikarissa on alusta alkaen panostettu erityisesti laatutyöskentelyyn, laatusertifikaatti lastensuojelun sijaishuoltotyölle Viikari-kodissa myönnettiin vuonna Viikari-koti hoitaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria, joilla on sosiaalista sopeutumattomuutta ja / tai psyykkisiä vaikeuksia tai jotka ovat turvattomuuden vuoksi avun tarpeessa. Viikarikoti sijaitsee maaseudulla, noin kuuden kilometrin päässä Porin keskustasta. Viikari-kodissa on kaksi asumisyksikköä: Töyssylä ja Tyynelä, joissa on yhteensä 13 paikkaa. Viikari-kodin ja Konkarikodin toimintaa ylläpitävät osakeyhtiöt, joiden omistajia ovat molemmissa laitoksissa työskentelevät naisyrittäjät Taija Brander ja Elina Vahvelainen. Maakunnallista tunnustusta yrittäjät saivat työlleen vuonna 2008, kun Viikari-koti Oy valittiin Satakunnan vuoden yrittäjäksi. -Hoito- ja kasvatustyön perusperiaatteet ovat sekä Viikarikodissa että Konkarissa hyvin samanlaiset, koska molempien lastensuojelulaitosten arvot ovat samat. Yrittäjien luomat arvot ohjaavat kaikkea toimintaa. Lastensuojelulaitosten arjessa on tärkeä näkyä lastensuojelulain hengen noudattaminen, ihmisyyden kunnioittaminen, toiminnan lainmukaisuus sekä henkilöstön arvostaminen, Taija Brander kertoo. -Viikari-Kodin kaikessa hoito- ja kasvatustyössä on perustana aktiivinen työote ja kuntouttava näkökulma. Työ on aina lapsilähtöistä ja keskiössä on lapsen etu. Myös lapsen perhe on mukana lapsen elämässä koko hoito- ja kasvatustyön ajan. Lasten perheiden kanssa työskennellään suunnitellusti. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vanhempien vertaistukiryhmään. Vertaistukiryh- Viikarin kuntosali. miin on toistaiseksi osallistunut vain Viikariin tai Konkariin sijoitettujen lasten vanhempia. Toimintaa on mahdollista laajentaa myös muualle sijoitettujen lasten vanhemmille. - Perheen kanssa tehtävä työ painottuu nyt aiempaa tiiviimmin Viikari-Kodin toiminnassa, jossa entistä enemmän toteutetaan perheiden kanssa tehtävän työn malleja myös avohuollon palveluina, Brander luonnehtii Viikari-Kodin toimintaa. Osaava henkilöstö on vaativassa lastensuojelutyössä tärkein voimavara -Lapsia hoitaa, huoltaa, kasvattaa ja opettaa molemmissa lastensuojelulaitoksissa oma hyvin koulutettu moniammatillinen työryhmänsä. Työryhmä koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Vakituisessa työsuhteessa oleva, osaava henkilöstö onkin vaativassa lastensuojelutyössä tärkein voimavara, Brander korostaa. -Olemme kouluttaneet henkilökuntaamme ja tällä hetkellä meillä on uusi päihdetyöntekijä sekä psykiatrian hoitotyön erikoistumiskoulutuksen käyneitä työntekijöitä, Brander mainitsee. Lasten ja henkilökunnan pesiskarnevaalit Viikarin kentällä. Yhteisöllisyys ja luottamus yksiköiden sisällä auttavat hoito- ja kasvatustyössä pääsemään hyviin tuloksiin - Jokaisella lapsella on omaohjaaja, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti hänen asioistaan. Sekä sijoituksen alkaessa että sen aikana tehdään hoidon ja sijaishuollon tarpeen arviointia. Kasvatuksessa käytetään nk. porrasmenetelmää, jossa siirrytään ongelmakeskeisestä toiminnasta tavoitekeskeisyyteen. Hoidon ja kasvatuksen tukena voidaan käyttää myös kriisihoitoa, jolloin aikuinen on lapsen kanssa ympäri vuorokauden, Brander selvittää. -Sekä Viikariin että Konkariin sijoitetuilla lapsilla on usein koulunkäyntivaikeuksia taustallaan. Viikari-kodin pihapiirissä sijaitsee Porin kaupungin alaisuudessa toimiva opetusyksikkö, jossa turvataan yksilöllisillä opetusmenetelmillä nuorten koulunkäynti. Tässä Lastun koulussa voivat opiskella sekä Viikarin että Konkarin lapset. -Nuorten tunne-elämän tukemiseen on mahdollista käyttää musiikkia ja kuvataidetta terapeuttisesti. ARTryhmämenetelmän<http:// id=8> avulla harjoittelemme sosiaalisia ja moraalisia taitoja sekä vihan hallintaa. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä, Brander selvittää -Näistä ryhmämenetelmistämme viemme malleja myös avohuollon puolelle, jossa voimme tarjota mm. vanhempien vertaistukiryhmiä, kuvataideterapeuttisia ryhmiä ja perhe-artia, Brander kertoo. Toiminnallisuus yhtenä kasvatustyön menetelmänä -Toiminnallisuus on molemmissa lastensuojelulaitoksissa yksi keskeinen kasvatustyön menetelmä. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat toimivat yhdessä lasten kanssa viikoittain omissa harrasteryhmissä. Harrasteryhmistä on vuosien varrella perinteisesti suosituin ollut liikuntaryhmä, muut ryhmät ovat vaihdelleet vuosittain lasten mieltymysten mukaan. Lapsille järjestetään myös heidän kanssaan yhdessä erilaisia toiminnallisia illanviettoja, retkiä ja leirejä. Lisäksi Porissa on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti. Itsenäistymisen tukeminen Lapsen sijoituksen päätyttyä työskentelyä nuoren kanssa voidaan tarvittaessa jatkaa. Jälkihuolto on tarkoitettu kotiutuvalle tai itsenäistyvälle nuorelle. Jälkihuoltotyötä tekee nuoren omaohjaaja. Hän tukee nuorta mm. opastamalla häntä edelleen arkipäivän ongelmatilanteissa sekä tapaamalla hänen vanhempiaan ja muuta verkostoaan. - Viikari-kodin pihapiirissä on myös asunto Viikari-kodissa olleelle nuorelle itsenäisen asumisen opetteluun. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat tukevat nuoren itsenäistymistä. -Viikari-kodissa harjoitellaan itsenäistymisessä tarvittavia taitoja koko sijoituksen ajan. Itsenäistymisen lähestyessä nuori siirtyy itsenäistymisportaille. Silloin nuori kertaa ja opettelee suunnitelmallisesti itsenäistymiseen tarvittavia taitoja. Itsenäistymisportailla olevat nuoret voivat osallistua myös itsenäistyvien nuorten ryhmään, Taija Brander selvittää. Palautetta vaativasta työstä -Lasten sijaishuoltoon liittyvästä vaativasta työskentelystäkin tarvitaan palautetta. Itsenäistyneet nuoret, jotka pitävät aikuisina yhteyttä ja käyvät vierailulla sekä Viikarissa että Konkarissa, auttavat jaksamaan uusien haastavien tilanteiden kanssa. Miltei poikkeuksetta yhteyttä ottaneet nuoret osaavat jonkin ajan kuluttua antaa arvoa saamalleen tuelle ja avulle. Yhteystiedot: Viikari-koti Säikäntie 24 Pori Töyssylä Tyynelä Keskustelut aiemmin sijoitettujen nuorten kanssa, heidän elämänsä korjaantuminen, työ- tai opiskelupaikka sekä heidän mahdollinen perheensä, toimivat parhaana palautteena meille yrittäjille. Tulemme aina myös muistamaan ensimmäisen nuoremme hääjuhlat, joihin saimme osallistua, Taija Brander kertaa hienoja hetkiä. Konkari on profiloitunut nuorten itsenäistymisohjelmaan Konkari-koti on vuonna 2006 perustettu lastensuojelulaitos lähellä Porin keskustaa Annankadulla, Länsipuiston tuntumassa. Konkari on tarkoitettu vuotiaille lapsille. He voivat siirtyä Konkariin toisesta sijaishuoltopaikasta, kotoaan tai sairaalasta. Konkarissa on kaksi asuinyksikköä Puistola ja Annala, joissa on yhteensä 14 paikkaa. -Lapsen sijoituksen alkuvaiheessa Konkarin perhetyöntekijä ja lapsen omaohjaaja toteuttavat perhetapaamisia. Perhetapaamiset ovat sekä lapsen että perhetilanteen selvittelemiseksi. Perhetyöntekijä tekee arviota perhetyön tarpeesta, jonka pohjalta laaditaan jatkosuunnitelma yhdessä lapsen sekä vanhempien ja asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lisäksi jokainen Konkarin hoito- ja kasvatustyönohjaaja tukee vanhemmuutta perhetapaamisten ulkopuolella, Elina Vahvelainen kertoo. -Lapsen vanhempiin ollaan yhteydessä viikoittain tai sopimuksen mukaan. Perhetyöntekijä ja lapsen omaohjaaja tekevät kotikäyntejä. Konkarilla on mahdollisuus tarjota myös laajempaa perhetyönpalvelua. Musiikkia ja kuvataidetta kuntouttamiseen -Kerran viikossa meillä Konkari-koti Annankatu 14, Pori Puistola , Annala järjestetään toiminnallinen musiikkiryhmä nuorille, jotka hyötyvät siitä. Musiikki on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä. Jokaisella nuorella on yksilölliset tavoitteet musiikkiterapeuttisessa ryhmässä, Elina Vahvelainen kuvailee. -Viikari-kodissa on mahdollisuus kuvataideterapeuttiseen kuntoutukseen yksilö- tai ryhmätapaamisissa. -Itsenäistymisohjelma valmistaa nuorta itsenäiseen elämään -Itsenäistymisohjelmassa nuori opettelee käytännön taitoja ja vastuuntunnon ottamista omista asioista. Ohjelma on kuusiportainen. Jokaiselle portaalle sisältyy oma aihekokonaisuus ja nuori siirtyy asteittain portaalta toiselle. Itsenäistymisohjelma on yksilöllinen. Jokaisessa vaiheessa nuori on tarvitsemansa ajan. Itsenäistymisohjelma aloitetaan mahdollisuuksien mukaan vuosi ennen sijoituksen suunniteltua päätymistä. Itsenäistymisohjelman aikana nuori osallistuu Konkarin itsenäistymisryhmään, Vahvelainen täsmentää. Konkarissa tehdään jälkihuoltoa kotiutuvalle sekä itsenäistyvälle nuorelle -Kotiutuvan nuoren jälkihuoltoa hoitaa lapsen omaohjaaja, kun taas itsenäistyvän nuoren jälkihuollosta vastaa jälkihuollon ohjaaja. Jälkihuoltotyön laajuus sekä sisältö sovitaan asiakassuunnitelmaneuvottelussa yhdessä lapsen, vanhempien, lapsen asioita hoitavan sosiaalityöntekijän sekä Konkarin kanssa. Päihdetyössä kuljetaan nuoren rinnalla vaikeina hetkinä - Konkarissa tehtävä päihdetyö on ehkäisevää päihdetyötä - varhaista puuttumista. Nuoren kanssa käydään yksilöllisiä keskusteluja, joissa arvioidaan nuoren päihteiden käyttö ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet. -Päihdetyön tavoitteen on nuorten sosiaalisen kasvun vahvistaminen sekä elämänhallinnan tukeminen ja kannustaminen päihteettömään elämään. Päihdetyön tarkoituksena on kulkea nuoren rinnalla vaikeina hetkinä sekä vahvistaa nuoren itsetuntoa. Päihdetyössä ohjataan ja autetaan nuoruuden myllerryksen keskellä, Elina Vahvelainen määrittelee.

9 9 Mediverkko ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia erityistason lastensuojelupalveluita Mediverkko toimii kuntien luotettavana yhteistyökumppanina lastensuojelupalveluissa tarjoten monipuolisia ratkaisuja niin vaativaan sijaishuoltoon, vahvasti tuettuun perhehoitoon kuin intensiiviseen avomuotoiseen ja ennaltaehkäisevään työskentelyyn perheiden kanssa. Tavoitteenamme on tarjota kunnille monipuolisia, vaikuttavia ja laadukkaita lastensuojelupalveluita luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Kun sijaishuoltoa tarvitaan ongelmien haastavuuden ja monimutkaisuuden takia, tavoitteellisella, intensiivisellä ja lyhyemmällä sijoitusjaksoilla vahvan osaamiseen omaavaan erityisyksikköön saadaan yleensä nopeammin tuloksia aikaan, kuin perinteisessä laitos- tai perhekotihoidossa. Toisaalta pyrimme tarjoamaan erityisesti nuorempien lasten kohdalla ensisijaiseksi vaihtoehdoksi joko sijoitusta koulutettuun ja vahvasti tuettuun sijaisperheeseen tai koko perheen tilanteen hoitamista pääsääntöisesti avomuotoisena kuntoutuksena ilman kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Näillä ratkaisuilla pystymme sekä tarjoamaan kunnille kustannustehokkuutta että asiakasperheille inhimillisyyttä ja kestäviä ratkaisuja. Ilmaria-kodit Juankoskella Pohjois-Savossa toimiva Ilmaria-kodit on erikoistunut jo 13 vuoden ajan erittäin haastavien ja psyykkisesti oireilevien nuorten kuntoutukseen ja sijaishuoltoon. Ilmariassa pystytään vastaamaan hyvin esim. neuropsykiatrisesti, masennuksella, harhaisuudella, käytöshäiriöillä ja itsetuhoisuudella oireilevien nuorten tarpeisiin. Yksiköissä hoidetaan myös päihdeongelmaisia ja rikoskierteessä olevia nuoria, kaksoisdiagnoosinuoria sekä nuoria, jotka tulevat psykiatriselta osastolta, mutta eivät ole varsinaisen sairaalahoidon tarpeessa. Ilmaria on vahvasti miehitetty ja rajat löytyvät rajummallekin oirehtijalle. Tehostetun lähihoidon osalta nuorella on vuorokauden ympäri työntekijä vierellään. Tulokselliseen hoitoon on hyvät edellytykset kuntoutumisen etenemisen mukaan porrastetussa, eri osastoista ja kahdesta toimipisteestä rakentuvassa kokonaisuudessa. Kaksi osastoista sijaitsee maaseudun rauhassa Pisankoskella ja yksi Juankosken keskustassa. Varatie Vihti Varatie Vihti on tarkoitettu vuotiaille haastavasti oirehtiville huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimena sijoitetuille nuorille. Varatie Vihti on erikoistunut nuorisopsykiatrisen hoitotyön toteutukseen sijaishuollon viitekehyksessä. Yksikössä pystytään vastaamaan psyykkiseen oireiluun (mm. masennus, syömishäiriöt) ja usein niihin liittyviin käytöshäiriöihin ja rajattomuuteen kotona ja/tai koulussa. Alkavan päihteiden käytön pysäyttäminen ja kriisiytyneen elämäntilanteen haltuunotto on tyypillinen sijoituksen tavoite. Perusopetuksen järjestämisen osalta erityisen tehokkaaksi on osoittautunut Varatie Vihdin tiloissa toimiva kahden erityisopettajan erityisluokka. Varatie Vihti sijaitsee rauhallisella ja luonnonläheisellä alueella pienkerrostalossa Vihdin kirkonkylän välittömässä läheisyydessä Länsi-Uudellamaalla. Varatie Tervakoski Varatie Tervakoski on kymmenen vuotta toiminut sijaishuollon erityisyksikkö, joka on erikoistunut lapsiin, joilla on vakavaa neuropsykiatrista oireilua tai neuropsykiatrinen diagnoosi ja yleensä vakavia koulunkäynnin ongelmia. Osastojen ja yksikön yhteydessä toimivan kaksiluokkaisen erityiskoulun toiminta on järjestetty siten, että arki on mahdollisimman hyvin strukturoitua (mm. osasto- ja lapsikohtaiset päiväohjelmat). Yksikön henkilökunta omaa erityisen hyvät taidot työskennellä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa (esim. autismikirjo, asperger, ADHD) neuropsykiatrisen valmentamisen työotteella. Lapsikohtainen neuropsykiatrinen valmennus kuuluu tarvittaessa sijoitusprosessiin. Varatiellä on myös hyvät valmiudet ottaa vastaan psykiatrisesti erittäin vaativasti oireilevia alakouluikäisiä lapsia. Yksikkö on toiminut kesästä 2007 asti uusissa ja toimintaa varten vasten suunnitelluissa tiloissa Janakkalan Tervakoskella hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsinki-Tampere-Turku talousalueen keskellä. Karekuntoutus Karekuntoutus tarjoaa monipuolisia lastensuojelupalveluja huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimina sijoitetuille vuotiaille nuorille. Karekuntoutuksen osaamis- ja painopistealueet ovat koulu ja oppimisvaikeuksien tuki, laaja-alainen kuntoutus sekä perhetyö ja perhekuntoutus. Karekuntoutuksella on Pielavedellä kaksi lastenkotia, Karekoti ja Puistotien lastenkoti. Kokonaisuuteen kuuluu myös Pohjois-Keiteleellä sijaitseva arviointi- ja vastaanottoyksikkö PoKeLa. Ennaltaehkäisevää lastensuojelun perhetyötä tekee perhekeskus Family-Care, jossa on tilat neljän perheen laitosmuotoiselle kuntoutukselle ja josta käsin tehdään myös avotyötä perheisiin Pohjois-Savon ja pohjoisen Keski-Suomen alueella. toutus yhdistää systeemisen, narratiivisen ja psykodynaamisen perheterapian sekä perheen kehityksen lähivyöhykkeillä tapahtuvan arjen tukemisen yhtenäiseksi perheen turvaverkoksi. Moniulotteinen perheterapian keinoin tehtävä perhekuntoutus on tutkitusti useimmiten inhimillinen, turvallinen, tuloksellinen ja kustannuksiltaan tehokas tapa korvata lapsen tai nuoren huostaanotto ja pitkä laitossijoitus hankalassakin lähtötilanteessa. Myrskyn Silmän palveluvalikoimaan kuuluvat myös tuetut perhesijoitukset, joissa hoidamme koko prosessin perheiden rekrytoinnista ja valmentamisesta lähtien perhesijoituksen aikaiseen tukeen. Sijaisperheiden tukemisessa hyödynnämme kattavaa terapeuttista ja kuntouttavaa osaamistamme. Myrskyn Silmän toimitilat ovat aidosti! Paikkakyselyt ja tiedustelut yksiköidemme johdolta: Varatie Tervakoski: Eija Juote, puh Varatie Vihti: Lauri Jolula, puh Ilmaria-kodit Juankoski: Minna Willman-Hietala, puh Karekuntoutus Pielavesi: Maija Lukkarinen, puh Myrskyn Silmän perhepalvelut pääkaupunkiseutu ja muu Suomi: Antti Joensuu, puh Myrskyn Silmän perhepalvelut Varsinais-Suomi: Jussi Sutinen, puh ILMARIA-KODIT KAREKUNTOUTUS MYRSKYN SILMÄ VARATIE kodikkaita ja turvallisia ympäristöjä perhekuntoutukseen ja muuhun psykososiaaliseen tukeen. Siuntiossa sijaitseva Kanalan kartano ja Turussa Paattisilla sijaitseva Tyynelä tarjoavat perhekuntoutuksen intensiivijaksoja, eläinavusteisia ja toimintakokemuksellisia kuntoutuspäiviä sekä erilaisia perheterapeuttisia interventioita. Myrskyn Silmän perhepalvelut Myrskyn Silmän perheterapian keinoin tehtävä perhekun-

10 10 CTM OY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT: LASTENSUOJELUPALVELUITA KUNTIEN MUUTTUVIIN TARPEISIIN CTM Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut on luvun alussa perustettu suomalainen sosiaalialan perheyritys, jota johtaa lastensuojelun vankka ammattilainen ja pitkän työhistorian sosiaali- ja terveysalalla tehnyt TtM Tina Mäkelä. Hän on myös mukana Lastensuojelun Keskusliiton ja valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen toiminnassa ja on sitä kautta tuomassa vankat lastensuojelulliset näkemykset ja ajantasaisen tiedon myös omaan yritykseensä. CTM Oy:n toiminnan painopiste on vuodesta 2004 lähtien ollut lastensuojelun sijaishuollonpalveluiden tuottamisessa. Myös jälkihuollon palvelut ovat osa arkea. CTM Oy Sosiaalija terveyspalvelut on viidellä sijaishuollon yksiköllään yksi suurimmista lastensuojelupalveluiden tuottajista Varsinais- Suomessa. CTM Oy:n Mynämäen yksiköiden yhteydessä on myös oma koulu, josta jo useat sijaishuollossa olleet lapset ovat saaneet peruskoulun päättötodistuksen. CTM Oy on yritys, jossa lastensuojelutyötä tehdään ammattitaidolla, pitkällä kokemuksella sekä jokaisen lapsen oikeuksiin kuuluvalla lämmöllä. Tehdyn työn vaikuttavuutta mitataan jatkuvasti, ei ainoastaan osana auditointia. Yrityksen tärkein tavoite on tuottaa palveluita, jotka vastaavat lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja kunnan sijaishuollolle asettamiin tavoitteisiin. Työssä painottuu lapsi keskiössä - osallisena omassa hoidossaan. Lasta kuullaan omia asioitaan koskevassa päätöksenteossa. Perheiden ja lapsen lähiverkoston kuuleminen ja osallisuus ovat tärkeitä. Pienryhmäkoteja ja erityisyksiköitä CTM Oy:llä on viisi lastensuojeluyksikköä, joista kaksi sijaitsee Turun Kakskerrassa, kolme Mynämäellä. Yrityksen sijaishuollon yksiköt ovat sekä perus- että erityisyksikköjä, jotka osaltaan vahvistavat yrityksen visiota katkeamattomasta lastensuojelun palveluketjusta. Palveluketjuun kuuluu lisäksi sijaishuollon aikana 16 -vuotta täyttäneiden nuorten itsenäistymisen opetteluun tarkoitetut yksiöt pienryhmäkotien pihapiirissä. Sijaishuollon päätyttyä yritys tarjoaa jälkihuollon palveluita lapsen palattua kotiin tai nuoren muutettua itsenäiseen elämään. Mynämäellä sijaitsevat erityisyksiköt, joissa on vahvaa psykiatrista erityisosaamista, mahdollistavat lapsille tarvittaessa lyhytkestoisen, tiukkarajaisen hoitojakson tai pidemmän sijoituksen erityisyksikössä. Oikea-aikainen ja oikeassa paikassa tapahtuva sijaishuolto on lapsen oikeus. Mynämäen erityisyksiköt ovat erikoistuneet myös kiireellisiin sijoituksiin. Kiireellisten sijoitusten toimintamalli on tarkkaan suunniteltu ja käsittää erityistyöntekijöiden arviot ja lausunnot sijoituksen ajalta. Kiireellisten sijoitusten aikana kannetaan vastuuta myös lapsen koulutyöskentelystä lapsen kunto huomioiden. Arki erilaisissa sijaishuollonyksiköissä Turun Kakskerrassa sijaitsevat Pienryhmäkoti Merilinna ja Pienryhmäkoti Myllylinna ovat tarjonneet vuosien aikana hyvän ja turvallisen kasvuympäristön lapsille, joilla ei ole tarvetta erityisyksikköön tai joita ei ole voitu sijoittaa perhehoitoon. Silloin kun perhehoitoa ei lapselle voida tarjota, voi myös laitoshoito tarjota lapselle vankan ammatillisuuden ja erityisosaamisen lisäksi kodinomaisuutta, korvaavia ihmissuhteita ja sylin lämpöä. Tästä Myllylinnassa ja Merilinnassa on kokemusta sekä paljon saatua hyvää palautetta niin sijoittavilta kunnilta kuin sijaishuollossa olleilta lapsilta. Molemmissa pienryhmäkodeissa on tehty hyvää työtä ja saatu tuloksia aikaan. Lastensuojelukeskus Hovilinna Mynämäellä muodostaa lastensuojelun palvelukokonaisuuden, jossa sijoitetut lapset voivat saada hyvää sijaishuoltoa joko Pienryhmäkoti Hovilinnan tarjoamana tai erityisyksikkö Versossa tai Nupussa. Erityisyksikkö on hyvä sijaishuollon paikka silloin kun lapsi tarvitsee kuntoutuakseen tiukkoja rajoja, strukturoitua arkea, psykiatrista erityisosaamista ja koulutyöhönsä paljon tukea ja yksikön pihapiirissä tapahtuvaa pienryhmä- / erityisopetusta. Erityisyksiköt tekevät saumatonta yhteistyötä lasten terapiatahojen sekä yksiköissä toimivien erityisosaajien, psykologin, psykiatristen sairaanhoitajien, eläinavusteisen terapeutin yhteistyöpsykiatrin psykologi/ psykoterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa. Hoito- ja kasvatustyön kokonaisuus muodostuu arjessa vankasta lastensuojeluosaamisesta, moniammatillisen työtiimin ja erityisosaajien yhteistyöstä ja lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisista tukitoimista. Myös perusyksiköt voivat käyttää hoito- ja kasvatustyön tukena yrityksen muiden yksiköiden osaamista ja kokemusta, erityisosaajien konsultointia sekä laajaa erityisosaajien yhteistyöverkostoa. Oma koulu lasten kasvatustyön tukena Mynämäellä sijaitsevien erityisyksikkö Nupun ja Verson pihapiirissä on oma koulu, jossa erityisyksiköiden lapset voivat saada yksilöllistä pienryhmäopetusta. Tarvittaessa myös samassa pihassa sijaitsevan Pienryhmäkoti Hovilinnan lapset voivat käydä pihakoulua, vaikka ensisijaisesti tavoitteena onkin, että pienryhmäkotiin sijoitetut lapset käyvät koulua kahden kilometrin päässä sijaitsevassa Laurin koulussa. Elokuussa oman pihakoulun käyttöön saatiin uusi opetustila, joka mahdollistaa aiempaa paremmat opetustilat koululle sekä luo mahdollisuuden jakautua oppimista paremmin tukeviin pieniin opetusryhmiin. Mynämäen kunta on lisännyt panostustaan opettajaresurssiin ja nyt koululla on kaksi opettajaa lisänä kolmas resurssiopettaja. Koululla on myös oma rehtori. Kouluavustajia on kolme, joista yksi yrityksen palkkaamana, jotta päivittäinen yhteys yksiköiden ja koulun välillä toteutuisi yhteisten ruokailujen lisäksi myös tätä kautta. Yksilöllisen opetuksen sekä koulun ja yksikön välisen tiiviin yhteistyön ansiosta sellaisetkin lapset, joilla on ollut mittavia vaikeuksia koulunkäynnissään, ovat kyenneet käymään pihakoulua ja saamaan peruskoulun päättötodistuksen. Mynämäen koulutoimen alaisuudessa toimiva pihakoulu (Opetusyksikkö Leinikki) on jatkuvan kehittämisen kohteena ja yhdessä kunnan edustajien kanssa etsitään hyvinkin innovatiivisia ratkaisuja monille lapsille kovin haastavaan koulutyöhön. Sijoittavat kunnat ovat olleet erityisen tyytyväisiä sijaishuollonyksiköiden oman pihakoulun tarjoamiin mahdollisuuksiin lasten koulunkäynnin turvaamisessa. CTM Oy:ssä nähdään peruskoulun suorittaminen varmimmaksi tavaksi ehkäistä lasten syrjäytymistä yhteiskunnasta ja siksi lasten koulunkäyntiä tuetaan monin eri keinoin. Keskiössä oleminen ja osallisuus tärkeitä lapselle sekä perheelle CTM Oy:n lastensuojeluyksiköissä kaikessa hoito- ja kasvatustyössä on perustana aktiivinen työote ja kuntouttava näkökulma. Erityisesti työssä painotetaan lapsen kuulemista ja osallisuutta. Työ on aina lapsilähtöistä ja keskiössä on lapsi ja lapsen etu. Keskiössä on lapsen lisäksi aina myös lapsen perhe, jolla on tärkeä rooli sijaishuollon prosessin JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA Yksityinen lastensuojelulaitos idyllisessä Tevaniemen kyläkeskuksessa Pirkanmaalla. Lisätietoja: Kasvatusjohtaja Kirsi Kiuru

11 11 onnistumisessa. Lapset eivät ole toiminnan ja työn objekteja vaan he ovat aina mukana rakentamassa omaa elämäänsä yhdessä laaditun hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisesti. Lasta kuullaan ja hänet otetaan mukaan omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Myös lapsen perhe on mukana lapsen elämässä koko sijaishuollonprosessin ajan. Lapsen perheen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Perheen kanssa tehtävä yhteistyö painottuu nyt aiempaa enemmän kaikissa CTM Oy:n omistamissa sijaishuollon yksiköissä. Yksiköissä on myös valmiudet intensiivisen perhetyöhön. CTM Oy:n sijaishuollon yksiköissä tehdyn työn tavoitteena on sijaishuollon alusta alkaen lapsen kotiuttaminen ja perheen jälleenyhdistäminen hyvin onnistuneen ja tuloksellisen sekä lapsen oikea-aikaisen sijaishuollon jälkeen. Lapset eivät ole yksiköissä odottamassa sijaishuollon päättymistä, vaan jokainen päivä käytetään lapsen aktiiviseen hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyöhön, jonka mahdollistavat yrityksen moniammatillinen työntekijäjoukko, monipuolinen menetelmäosaaminen ja hyvä erityisosaajien yhteistyöverkosto. Laadukasta lastensuojelua CTM Oy:n sijaishuollon yksiköiden toteuttamassa lastensuojelutyössä sekä yrityksen tuottamissa muissa palveluissa on alusta asti kiinnitetty huomiota palveluiden laatuun, jota varmennetaan ISO 9001: 2008 standardin mukaisella laatujärjestelmällä. CTM Oy oli vuonna 2009 ensimmäisten lastensuojelupalveluita tuottavien yritysten joukossa, jolle myönnettiin pitkän laatutyöprosessin jälkeen laatusertifikaatti. Yritykselle myönnettiin vuonna 2012 aiempaa laajempi laatusertifikaatti, joka käsittää myös vuonna 2011 avatut erityisyksiköt, sekä aiemman mukaisesti yrityksen tuottaman sijaishuollon prosessin, lastensuojelun oheis- ja erityispalvelut, johtamisprosessin sekä tukiprosessit. Sertifikaatti edellyttää vuosittain sisäistä ja ulkoista auditointia, joka varmentaa laadun toteutumisen yrityksen tuottamissa palveluissa ja toiminnassa. Sertifikaatti toimii myös kuntiin päin laadun vakuutena. CTM Oy:ssä sijaishuollon prosessin eri vaiheet eivät ole sattumanvaraisesti toteutettuja vaan ne ovat laatukäsikirjan mukaisesti huolella harkittuja ja aukikirjattuja. Laatua lastensuojelun arkeen - ei ole pelkkä iskulause CTM Oy:ssä, vaan se on sertifikaatin velvoite, joka koskee jokaista työntekijää ja jokaista päivää. CTM Oy:ssä arvostetaan laatutyötä, mutta vähintäänkin yhtä tärkeänä pidetään lämpöä ja läheisyyttä, joista hyvän ammattitaidon lisänä muodostuvat parhaat rakennusaineet lasten hyvälle hoito ja kasvatustyölle. Palveluiden vaikuttavuutta CTM Oy:ssä kiinnitetään jatkuvan laadun parantamisen lisäksi huomiota myös yrityksen tuottamien palveluiden vaikuttavuuteen. Kuntien panostus lastensuojeluun ja erityisesti lastensuojelun laitoshuoltoon on taloudellisesti todella merkittävä ja siksi niin palveluiden tuottajien kuin myös palveluiden ostajien on kiinnitettävä huomiota palveluiden vaikuttavuuteen. Sijaishuollon vaikutukset eivät lyhyellä aikavälillä ole kovin hyvin mitattavissa ellei mittareina käytetä lapsen kuntoutumista, arjen ja koulutyön sujumista, tarvittavien tukimuotojen keventymistä tai suurimpana vaikuttavuustekijänä sijaishuollon päättymistä ja perheen jälleenyhdistymistä. CTM Oy:ssä palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan kuukausittain omavalvontaan liittyvillä mittareilla. Vaikuttavuutta on myös arvioitu pitkällä aikavälillä. CTM Oy:ssä on jo yli kahdeksan vuoden ajan seurattu sijaishuollossa olleiden lasten yhteiskuntaan sijoittumista sijaishuollon päättymisen jälkeen. Seuranta kertoo, että CTM Oy:n sijaishuollonyksikössä asuneet lapset ovat peruskoulun ja ammatillisten opintojen suorittamisen jälkeen pääsääntöisesti löytäneet hyvin paikkansa yhteiskunnassa. Tulokseen ovat vaikuttaneet sijaishuollon aikana tärkeäksi tavoitteeksi jokaisen lapsen kohdalla asetettu peruskoulun suorittaminen koulu- tai kotiopetuksessa, sekä tavoite peruskoulun jälkeen toteutettavista ammatillisista opinnoista. Osa lapsista on myös peruskoulun lisäksi suorittanut lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon ja päässyt jatkamaan opintojaan yliopistossa. Avohuoltoa tukevia palveluita sekä kiireelliset sijoitukset CTM Oy:n pienryhmäkoteihin voi sijoittaa joko huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimena sijoitettuja lapsia. Rajoitustoimia koskevan lainsäädännön vuoksi erityisyksiköihin ei voida sijoittaa lapsia avohuollon tukitoimena. CTM Oy:n pienryhmäkodeissa on mahdollisuus tarjota erillisissä tiloissa avohuollon tukitoimena sijaishuoltoa myös teiniäidille ja vauvalle. CTM Oy:n yksiköiden pihapiirissä sijaitsevissa erillisissä asunnoissa on mahdollisuus toteuttaa jälkihuollon palveluita. Jälkihuollon palveluita voidaan tarjota myös yksikön ulkopuolella sijaitsevaan nuoren asuntoon. CTM Oy:llä on myös kokemusta kunnille tarjottavista, yksilöllisesti suunnitelluista ja asiakasperheen kotiin suunnatuista TUKIPA- lastensuojelupalveluista. TUKIPA- palvelut toteutetaan yhdessä kunnan kanssa tehdyn erillisen suunnitelman mukaisesti. CTM Oy:n Mynämäen erityisyksiköt ovat erikoistuneet kiireellisiin sijoituksiin. Kiireellisissä sijoituksissa on selkeä suunnitelma ja sisältö sekä koulutyöhön liittyvä toimintamalli. Lisää tietoa CTM Oy:stä löytyy yrityksen kotisivuilta osoitteesta Paikkakyselyt: Päivystyspuhelin 24 h puh tai Tina Mäkelä puh porukat.fi, 24/7 tuki ongelmatilanteiden ratkaisuun perheille Porukat.fi sivustolta löydät tietoa erilaisista ongelmatilanteista, voit kysyä ammattilaisilta apua tai soittaa sosiaalialan ammattilaisille kysyäksesi apua 24/7. Yksilö-, pari- ja perheterapeutti sekä neuropsykiatrinen valmentaja saatavilla päivittäin vaikeuksien ratkaisuavuksi. Metsäkoto Oy on avannut uudet nettisivut (porukat.fi), joiden avulla voit saada ammattilaisilta tietoa ja vastauksia huostaanottotilanteissa, nuoren itsenäistymisen tukemisessa, perheen ongelmissa ja terapian tukimuotona. 2+2 malli on käytössä laitoksiimme sijoitettavien lasten vanhemmille korvauksetta. Se sisältää perusasiat lasten sijoituksista ja prosessiin liittyvistä asioista ymmärrettävällä sanastolla. Mallin kehittämisestä nettiversioksi ja sen kehitysprosessista jatkossakin vastaa Päivi Sihvonen. Itsenäistymisen tuki (jälkihuolto), perhetyö, neuropsykiatrinen valmennus ja perhe-, pari- ja yksilöterapia ovat maksullista palvelua. alkaen. Jälkihuoltopalvelun tarkoituksena on että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat saatavillasi 24/7. Kun tulee ongelmatilanne, vaikka keskellä yötä, voit soittaa tai laittaa verkossa viestin ja saata vastauksen pikimmiten. Itsenäistymisen tueksi voit ostaa jälkihuoltopalvelun omalle nuorelle, joka esimerkiksi muuttaa pois kotoa tai aloittaa opinnot toisella paikkakunnalla. Jos olet itse kiireinen työssäsi, palavereissa tai muuten tavoittamattomissa, me voimme selvitellä ongelmatilanteita puolestasi. Terapiassa on käytössä sekä yksilö-, pari- että perheterapeutti. Sinulla on mahdollisuus sopia aika tapaamiseen ja yhdessä terapeutin kanssa arvioida tapaamisten ja nettiversion käytön suhde. Mitä tarvitset ja mikä on mahdollista. Porukat.fi sivuston ylläpidosta ja tiedoista vastaavat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan kokeneet ammattilaiset. Päävastuu itsenäistymisestä (jälkihuolto) on Henna Karinen-Räihällä ja Johanna Sukevalla, jotka ovat molemmat sosiaalialan kokeneita ammattilaisia. Jälkihuolto itsenäistymisen tueksi, perhetyö ja neuropsykiatrinen valmennus ja terapiat ovat maksullista palveluita, jonka toteutuksesta voit neuvotella toiminnanjohtajiemme, Päivin tai Minnan kanssa. Palvelun hankkijoista jokainen saa omat tunnukset palveluun ja palvelupaketti räätälöidään omien tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi. Palvelu on ollut saatavilla elokuusta 2013 Avopalveluista, perheiden avusta ja pari- ja perheterapiasta sekä neuropsykiatrisesta valmennuksesta vastaavat Minna Tolvanen, Satu Nieminen ja Arja Salminen (psykoterapeutti). Kaikki ovat terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Yksilöterapiaosuudesta vastaavat Sirpa Heinikangas (psykoterapeutti) ja Sanna Heinikangas (psykologi).

12 12 Pienryhmäkoti Kilpikallio on yksityinen ja kodinomainen ammatillinen perhekoti. Se on koti neljälle, avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetulle tai huostaanotetulle lapselle. Iältään lapset ovat 7-18 vuotiaita. Heidän kokonaisvaltaisesta kasvusta ja kehityksestä huolehtii kolmen hengen taitava ohjaajatiimi. Perhekodissa on ammatilllista asiantuntemusta ja kokemusta erilaisten lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Mm. AdHd, kehitysviiveet, psykiatriset ja sosiaaliset haasteet. Kilpikalliolaisten kasvatusresepti: Tukuittain tunnetta Roimasti rakkautta Paljon pirteyttä ja positiivisuutta Kohtuullisesti kuria Huomattavasti huumoria Roppakaupalla riemua Lisäksi omapäisyyttä oman maun mukaan. Annetaan kehittyä kauniissa ympäristössä ja nautitaan onnellisten lasten kera. Sopii niin sateisemmille kuin aurinkoisemmille päiville. Pienryhmäkoti Kilpikallio Katajamäentie 9, Ristiina Yksikön Johtaja Miia Koppi , Ohjaajat/Päivystys , PERHEKOTI AURINKOPIHA Lapsilähtöistä, luotettavaa sekä laadukasta perhehoitoa kodikkaassa ympäristössä. Sijaitsee Hollolassa haja-asutusalueella luonnonkauniissa ympäristössä lähellä Vesijärveä. Toimintaperiaatteitamme: - Kodinomaisuus - Turvallinen kasvuympäristö - Aito välittäminen ja avoin vuorovaikutus - Jokainen lapsi nähdään yksilönä - Tuemme lapsen ja hänen biologisen verkostonsa suhteita ja yhteydenpitoa Yhteystiedot: Perhekoti Aurinkopiha Manskiventie 1290, Manskivi puh: YKSIKÖT Lasten- ja nuortenkodit JUKOLA Pori, Noormarkku Kiinnipitävä yksikkö Kiireelliset sijoitukset TOUKOLA 6 18-v. Pori KONTIORINNE Pienten lasten yksikkö Ysikköjen yhteinen ERITYISOPETUS- RYHMÄ Noormarkun keskustassa Itsenäistymisyksikkö METSÄMAA v. Pori Perhearviointi ja kuntoutus LEHMUSKOLON AVOHUOLLON YKSIKKÖ Pori Integroitua sosiaali- ja terveyspalvelua - Perhetyö - Psykiatrinen perhetyö - Tukihenkilötyö - Sijaisperheiden tuki ja valmennus - Psykoterapia - Koulutukset Asiakasohjaus, Kasvatustyönjohtaja: Miia Immonen puh LEHMUSKOLO OY Vanhakoivistontie 12, Pori Toimitusjohtaja Jussi Leppänen puh Syömishäiriöisten kuntoutusyksikkö KALLIO Ulvila - avataan ympärivuorokautista paikkaa - 4 paikkaa päiväkävijöille Asiakasohjaus: Johtaja Anu Louhelainen puh

13 13 Lastensuojelussa on jo pitkään haluttu muutosta lastensuojelun rakenteisiin Enemmän ehkäisevää työtä ja vähemmän sijoituksia. Perhehoito on haluttu nostaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ja laitoshuoltoa halutaan vähentää. Nämä muutospyrkimykset eivät ole näkyneet sijaishuoltoon sijoitettujen lasten määrissä. Sijaishuoltoon sijoitetaan edelleen yhtä paljon lapsia ja nuoria kuin aiempina vuosina. Laitossijoitukset ovat usein erityisesti nuorten kohdalla käytetyin vaihtoehto. Perhehoidon vahvistaminen entisestään vaatisi myös selvästi parempaa resursointia perhehoidon toteuttamisen tueksi. Tulevaisuuden tavoitteiden lisäksi keskustellaan siitä, miten sijaishuollossa oleville lapsille ja nuorille järjestetään parasta mahdollista huolenpitoa sekä sellainen lapsuus ja nuoruus, josta on hyvä tai mahdollista ponnistaa aikuisuuteen. Sijaishuollon toimijoiden tehtävänä on vastata laadukkaan lastensuojelun ja sijaishuollon toteuttamisesta kaikissa olosuhteissa olipa toimija, toimintatapa tai toiminnan rakenteet mitkä hyvänsä. Lastensuojelua on arvioitu kuluneen vuoden aikana monien eri työryhmien ja asiantuntijoiden toimesta. Tiedämme, mitä lastensuojelussa pitäisi muuttaa. Tiedämme, mikä lastensuojelussa toimii ja että lastensuojelun asiantuntijoilla on vahvaa osaamista. Olemme opettelemassa entistä paremmin ottamaan myös lapset, nuoret ja heidän perheensä mukaan työn kehittämiseen. Tiedämme, että lastensuojelun ja sijaishuollon toimijoiden joukko koko ajan kasvaa ja vahvistuu. Miksi tästä huolimatta on vaikea saada todellisia muutoksia aikaan? Mistä siis löydämme vastauksen siihen, miten muutos pitäisi toteuttaa? Lapsen etu ei toteudu pykäläkohtaisilla uudistuksilla Lastensuojelulakiin ehdotetaan muutosta, jolla pyritään varmistamaan lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten mahdollisuuksia tavata sosiaalityöntekijäänsä riittävän usein. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tapaamiskertojen tiheyden määrittäminen ei takaa niiden laatua ja lapsen edun toteutumista. Lastensuojelun kokonaisvaltainen uudistaminen vaatii myös muunlaista kohentamista kuin yksittäisten pykäläuudistusten avulla tehtyjä korjausliikkeitä. Lastensuojelulain muutosehdotuksessa esitetään, että lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten ja heidän sosiaalityöntekijöidensä tapaamiskertojen tiheyttä pitäisi jatkossa arvioida jo lapsen asiakassuunnitelmassa. Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa ehdotusta, mutta pitää sitä riittämättömänä. Ehdotettu muutos ei käytännössä turvaa sitä, että työntekijällä on mahdollisuuksia tavata lasta nykyistä enemmän. Tapaamisten toteutumisen varmistamiseksi tulisi samassa yhteydessä ratkaista myös työn organisointiin ja resursointiin liittyvät kysymykset, painottaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen. Jokaisella lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella tai nuorella tulisi ehdotuksen mukaan olla mahdollisuus saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään kaksi tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Lastensuojelulain 30 :ssä säädetään, että lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Pelkkä tapaamisten määrän mekaaninen kirjaaminen ei vielä tuota laatua tai sisältöä lapsen tapaamisiin. Ennemminkin pitäisi pohtia sitä, miten yksilöllisten asiakassuunnitelmien kautta voitaisiin entistä selkeämmin ja paremmin määritellä lapsen tapaamiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet, Heinonen painottaa. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lapsen mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijäänsä tulee arvioida ja toteuttaa aina lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtien ja lapsen edun mukaisesti. Lapsella on oltava mahdollisuus oppia tuntemaan oma sosiaalityöntekijänsä ja luoda häneen hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jossa on tilaa ja aikaa riittävästi lapsen kysymyksille ja pohdinnoille. Ongelmia tuottavat myös puutteelliset asiakassuunnitelmat. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston lastensuojeluun liittyvässä tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan, että avohuollossa asiakassuunnitelmien tärkeys tiedostetaan mutta niitä ei tehdä kaikille avohuollon asiakkaille. Lastensuojelulain velvoitteista huolimatta kuusi kuntaa kymmenestä ei vuoden 2012 tarkastuskertomuksen mukaan tehnyt avohuollon asiakkaalle asiakassuunnitelmaa. Myös asiakassuunnitelmien sisällössä ja laadussa on puutteita.!valtakunnalliset sijaishuollon päivät kutsuvat asettumaan samalle puolelle lapsen puolelle! Lastensuojelualan suurin vuosittainen tapahtuma järjestetään tänä vuonna Tamperetalossa Tampereella lokakuuta. Päivät kokoavat yli tuhat lastensuojelun ammattilaista etsimään ratkaisuja siihen kuinka sijaishuoltoa kehitetään entistä paremmaksi ja lapsen etu huomioivaksi. Erityisen hienoa on, että sijaishuollon päivien yhteydessä järjestetään Nuorten foorumi. Tiistaina päivillä julkaistaan selvitys perheiden jälleenyhdistämisestä lastensuojelussa ja perheiden kanssa työskentelystä tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Lapset palaavat biologiseen perheeseensä huostaanoton tai sijoituksen jälkeen käytännössä harvoin. Selvityksessä on tarkasteltu perheiden jälleenyhdistämistä estäviä tekijöitä sekä perheille annetun tuen toimivuutta. Tiistaina kuullaan muun muassa myös Valviran tarkastajan Kristiina Ruuskasen puheenvuoro kasvatuskeinojen ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä sijaishuollossa ja PePPi-hankkeen projektipäällikkö Virpi Vaattovaaran esitys sijaisperheiden tukemisesta vapaaehtoisvoimin. Tiistaina julkistetaan myös Lastensuojelun Keskusliiton, Journalistiliiton, Viestinnän Keskusliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Talentia ry:n tuottama opas lastensuojelun ammattilaisille median kohtaamiseen, keskustellaan huostaanotettujen lasten koulunkäynnin tukemisesta, lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten kadonneiden vanhempien etsinnästä ja kuullaan lasten ja nuorten kokemuksia intensiivihoidosta. Keskiviikkona espanjalainen professori Jorge Fernández del Valle kertoo lähisukulaisten luo sijoitettujen nuorten selviytymisestä Espanjassa. Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen pohtii lastensuojelun nykytilaa ja sitä kuinka varmistetaan, että lapsen etu toteutuu palveluissa. Projektisuunnittelija Hanna Hägglund Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitosta kertoo kuinka huostaanoton kokeneet vanhemmat itse kehittäisivät lastensuojelua. Keskiviikkona myös Pesäpuu ry:n ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan asiantuntijat yhdessä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan kanssa kertovat kuinka lapset ja nuoret on mahdollista osallistaa mukaan kehittämään lastensuojelua. Paneelikeskustelussa puolestaan pohditaan onko huostaanotto pysyvä vai väliaikainen ratkaisu. Nuorten foorumi tiistaina Päivien yhteydessä järjestetään tiistaina myös oma tapahtumansa Nuorten foorumi sijaishuollon piirissä eläville nuorille. Jotta osaamme olla lapsen puolella, on meidän tunnettava lapsen tai nuoren näkemykset ja mielipiteet. Nuorten foorumi on yksi ovi lasten ja nuorten vahvempaan osallistumiseen ja osallisuuteen. Nuoret tapaavat päättäjiä sekä lastensuojelun ammattilaisia ja pohtivat yhdessä miten lastensuojelunuorten osallisuutta voitaisiin Suomessa lisätä. Koko ohjelmaan voi tutustua os. Lastensuojelun Keskusliitto järjestää Sijaishuollon päivät yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Lisätietoja: Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen, puh Pykäläkohtaiset uudistukset eivät riitä Ehdotuksen mukaan lastensuojelun työntekijöiden toimenkuva ei olennaisesti poikkeaisi aiemmasta, ja uudistus tulisi toteuttaa pääosin nykyisten taloudellisten voimavarojen puitteissa. Käytännössä lasten ja sosiaalityöntekijöiden tapaamisten lisäämistä ei voida toteuttaa ilman selkeitä kustannusvaikutuksia, painottaa Heinonen. Suomalaisen lastensuojelun tilaa arvioinut työryhmä nosti viime keväänä loppuraportissaan esille useita kehittämistarpeita lastensuojelun toiminnan parantamiseksi. Vastaavasti lastensuojelun laatusuosituksia työstänyt työ- ryhmä esitti kesäkuussa keinoja laadukkaan lastensuojelun varmistamiseksi. Molempien työryhmien tuotokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tämän hetkisessä tilanteessa olisi strategisesti järkevää, että lastensuojelun kokonaisuuden kannalta merkittäviä uudistuksia ei toteutettaisi muuttamalla vain yhtä säännöstä kerrallaan. Lastensuojelun kansallinen uudistaminen vaatii ehdottomasti kokonaisvaltaista lastensuojelun lainsäädännön ja sen palveluiden arviointia ja uudistamista eikä yksittäisten pykäläuudistusten avulla tehtyjä korjausliikkeitä, Heinonen korostaa. Lisätietoja: Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen puh Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen puh lskl.fi Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh , Fax Toimittaja: Eini Kettunen puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jakelu: Itella Posti Oy

14 14 Turvallista arkea, vakaata kasvuympäristöä ja vahvistavia onnistumisen kokemuksia! Ammatillinen Perhekoti Nuorten Mummola Lasten ja Nuorten mielenterveystyön osaamista. Psykiatrisen hoidon pitkä työkokemus. Lastenkoti Jelperi on kodinomainen lastensuojelulaitos Harjavallassa. Lastensuojelulaitoksemme henkilökunta on ammatillisesti osaavaa, aidosti empaattista ja välittävää sekä pysyvää. Toimintamme tavoitteena on tarjota myönteinen kasvatusilmapiiri ja turvallinen kasvuympäristö lapsille. Erityisosaamisalueenamme on työskennellä lasten kanssa, joilla on kehityksen monimuotoisia neurologisia erityisvaikeuksia, kuten toiminnanohjauksen ja tunne-elämän vaikeuksia, aistihäiriöitä tai puheen- ja kielenkehityksen viivästymää. Puukankatu 11, Harjavalta Gsm , Fax Perhekoti Nuorten Mummola Tiedustelut puh Tavinsalmentie 204, Tavinsalmi Monipalvelukeskus Aurinkoinen tuottaa laadukkaita lastensuojelun avohuollon palveluita sekä koulutuksia. Avohuollon palveluihimme kuuluvat intensiivinen perhetyö, hoidollinen perhetyö, perheterapeuttinen interventio, nuoren yksilöllinen ohjaus, teemalliset tukipaketit ja sosiaalinen kuntoutus. MONIPALVELUKESKUS AURINKOINEN Leppävaara, Vallikatu 9 b, Espoo Lauri Karjalainen, perhetyön johtaja, Puh Urhea Ruusu Meijerikatu KIURUVESI p Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu on: Pieni mutta ketterä (7 paikkaa), ammattitaitoinen ja avara, yksilöllinen ja yhdistävä. Urhea Ruusu tarjoaa: Erinomaisen ympäristön, toimivat tukipalvelut, kattavan palvelupaletin. Perhe mukana toiminnan ytimessä! Lisää meistä

15 15 Lastensuojelutyötä vuodesta 1991 Ketjuihin kuulumaton suomalainen perheyritys Lamujoen perhekodit oy:n Ojantakasen perhekodin palvelut Varsinaiset sijoitukset huostaan otetuille tai avohuollon sijoituspäätöksellä sijoitetuille nuorille Noviisi- ja Nestori-osastoilla. Kiireelliset sijoitukset mahdollisine jatkopäätöksineen. Tukiviikonloppusijoitukset esimerkiksi sijoituksen päättyessä. Viikonloppusijoitukset nuoren tilanteen rauhoittamiseksi. Sijoitukset koulunkäynnin turvaamiseksi; viikonloput kotona. Arviointijaksot lapsille ja nuorille pysäytys-, tuen-, tai sijoitustarpeen kartoittamiseksi. Sijaisperheisiin sijoitettujen lasten lomapaikka sijaisvanhempien lomien ajaksi. Eri sijaishuoltopaikkoihin sijoitettujen lasten hoito ja kasvatus esim. erinäisten lomien ajaksi, ellei lapsella ole esim. lomapaikkaa. Joustavat, yhdessä suunnitellut ns. kriisisijoitukset, joko kiireellisinä tai avohoidollisina, joiden pituus vaihtelee nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaan esimerkiksi lapsen/nuoren kokiessa turvattomuutta tai ollessa vaarannetussa tilanteessa, liittyy usein yhteistyö haastavan perheen kanssa. Lapsen nouto kotoa tarvittaessa. Kaikki palvelut sisältävät moniammatillisen, koulutetun ja kokeneen henkilöstön kasvatuksellisen ja hoidollisen tuen ja monitorointiin ja keskusteluihin perustuvan evaluaation lasten ja nuorten tarpeista sekä ehdotuksia ja pohdintoja ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteystiedot: Lamujoen perhekodit oy Ojantakasen perhekoti Ojantakasentie 42, Pulkkila, puh Perhekodin johtaja Riina Niskala, puh Kehitysjohtaja Auli Siekkinen, puh Annalan Kasvurengas Oy on vuonna 2002 perustettu ammatillisesti toimiva lastensuojelulaitos Iitin Kausalassa, joka koostuu kahdesta 7-paikkaisesta yksiköstä. Ravitien yksikkö toimii Kausalan keskustassa ja Kujansuuntien yksikkö 6 km keskustasta. Annala on tarkoitettu vuotiaille huostaanotetuille sekä avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille, joilla on mahdollisuus myös yksilölliseen jälkihuoltoon. Annalan tiloissa toimii Iitin kunnan järjestämä kouluyksikkö, mistä vastaa kunnan erityisopettaja. Annalassa työskentelee sosiaali- ja terveysalan moniammatillinen työryhmä, jolla on pitkäaikainen kokemus vaativasta lastensuojelutyöstä. Annalan toiminta perustuu yksilölliseen, asiakaslähtöiseen, tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen hoito- ja kasvatustyöhön. Kaiken toiminnan tavoitteena on opettaa lapselle arjen hallintaa, jolla mahdollistetaan lapsen pärjääminen jatko-opinnoissa, itsenäistymisen haasteellisissa koukeroissa ja vastuullisena aikuisena. Annalan Kasvurengas Annalan Kasvurengas Oy Kujansuuntie 42 / Ravitie 4 / KAUSALA Kujansuuntien yksikkö: puhelin: sähköposti: Ravitien yksikkö: puhelin: sähköposti: Työnohjaus- ja konsultaatiopalvelut Seinäjoella omalla vastaanotolla tai sovitusti Länsi-Suomen alueella. Sosiaalityöntekijä, vaativan erityistason perheterapeutti Heikki Helinko Kokemusta työskentelystä lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä. Kokemusta työstä sijaisperheiden kanssa. Kokemusta työstä lastensuojelun organisaatioissa. Yhteystiedot: puh

16 16 Tukikoti Tasapaino ja Perhetalo Pauliina Vanhemmuuden voimavara Vanhemmuuden vaatimukset muuttuvat elämäntilanteiden ja lapsen iän mukaan. Vanhemmuuden riittävyys tai riittämättömyys näkyy lapsen hyvinvoinnissa ja vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Lasten ja nuorten kasvattaminen on monin verroin vaikeampaa tänä aikana kuin edellisten sukupolvien aikana. Moniarvoisessa yhteiskunnassa vanhemmilla ei ole tukenaan yhtenäiskulttuurin selkänojaa ja normistoa, mikä vielä edellisellä sukupolvella oli melko vahva. Erilaisissa elämän kriiseissä yhteys toisiin per heenjäseniin ja läheisiin usein vahvistuu, mutta voi myös ohentua tai katketa. Yhteiskunnallisten monien muutosten seurauksena vanhemmat voivat kokea oman tehtävänsä vaikeaksi eikä lähiympäristössä välttämättä ole saatavilla tukea esim. sukulaisilta tai ystäviltä. Itselle, parisuhteelle ja vanhemmuudelle voi hakea tukea ja apua silloin kun omat voimavarat tai keinot eivät riitä. Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys LapsiperhePalvelu Stark Oy:n uusi yksikkö Perhetalo Pauliina on tarkoitettu apua tarvitseville lapsiperheille. Perhetaloon voi tulla avohuollon tukitoimena, kun kotiin tehtävä perhetyö ei riitä tai kun tilanne vaatii kokonaisvaltaista ja moniammatillista arviointia. Perhetalo Pauliina tukee kokonaisvaltaisesti perhettä ja erityisesti vanhemmuutta sekä perheenjäsenten välistä dynamiikkaa. Pyrimme lisäämään ja parantamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta sekä löytämään ratkaisuja arjen hallintaan, LapsiperhePalvelu Stark Oy:n johtaja Mia Stark määrittelee. Koko perheen kuntouttava asumispalvelu Pauliinan toiminta perustuu perhetalon henkilökunnan ja taustalla toimivan moniammatillisen työryhmän kanssa toteutettavaan intensiiviseen ja ammatilliseen koko perheen kuntouttavaan perhetyöhön. -Asumisaskeleet on vaiheittain etenevä perhekohtaisesti suunniteltu voimaantumis-prosessi. Voimaantumis-prosessin puitteissa perhe saa kattavaa tukea ja ohjausta vanhemmuuden vahvistamiseen moninaisilla elämän osa-alueilla. Perhetalo Pauliinan yksilö- ja perhekuntoutus on tavoitteellinen prosessi, jossa tarkoituksena lapsen ja vanhempien tukeminen hyvän fyysisen, psyykkisen sekä sosioemotionaalisen toimintatason löytymiseksi, sen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kuntouttavassa toiminnassa otetaan huomioon kasvun- ja kehityksen yksilölliset tekijät, fyysiset-, psyykkiset- ja sosiaaliset näkökulmat, jotka painottuvat asiakkaan eri ikäkausina eri tavoin. Kuntouttava toiminta perustuu perustaitojen harjaannuttamiseen, järjestelmällisyyteen, positiivisen hyvään vuorovaikutukseen, itsetunnon ja minuuden tukemiseen, yksilön oman toiminnan ohjaamiseen sekä ryhmätoimintaan. Tavoitteena on lapsen ja perheen toimintaedellytysten ja -vaihtoehtojen lisääntyminen, parempi toimintakyky ja selviytyminen sekä elämäntilanteen konkreettinen koheneminen. Lapselle ja perheelle on tavoitteena luoda myös mahdollisuus elää omaa persoonallisiin tekijöihin pohjautuvaa lapsuuttaan ja elämäänsä löytäen tätä kautta oman paikkansa yhteiskunnassa. Lapsen kuntouttamisessa pääperiaatteena on, että lapsi on ensisijaisesti lapsi omassa perheessään, omassa elinympäristössään sekä arjen toiminnoissaan. Vanhemman kuntouttamisessa pääperiaatteena on keskittyminen vanhemmuuden tukemiseen, oman persoonallisuuden huomioimiseen, positiivisten kykyjen ja taitojen hyödyntämiseen sekä vahvistamiseen, asioiden ja toimintojen uudelleen oppimiseen ja/tai menetetyn toimintakyvyn palauttamiseen. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vanhempien vertaistukiryhmään. Ryhmässä jaetaan sekä käsitellään omia kokemuksia ja tätä kautta edesautetaan henkisen kuormituksen vähenemistä, positiivisten kokemusten saamista sekä tuetaan omia voimavaroja. Keskeistä on jokaisen kokemushistorian arvostaminen, keskinäinen tuki sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus. Perheen omista lähtökohdista toteutettu itsenäinen ja tasapainoinen elämä -Kun perhettä hoidetaan kokonaisuutena, kiinnitetään erityistä huomiota perheen vuorovaikutukseen. Perhetyössä voidaan luontevalla tavalla toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä, joka on olennainen osa perheiden kanssa tehtävää työtä, Stark korostaa. Perhetyö on asiakkaan kannalta kokonaisvaltaisesti korjaavaa ja tukevaa, Stark vakuuttaa ja jatkaa: Perhetalo Pauliinassa työskentelevät vakituisesti ratkaisukeskeiseen perhetyöhön sekä sosiaalipedagogiaan perehtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä terapeutit. -Henkilökunnallamme on vankka kokemus ja koulutus kädentaito-, taide- ja harrastesekä liikuntapainoitteisesta toiminnasta kasvatustyön välineenä. Eläinavusteinen sosiaalipedagoginen toiminta on sekä perhetyössä käytettävät luovat menetelmät ovat myös olennainen osa Perhetalo Pauliinan kuntoutusta. -Perhetalo Pauliinan motivoitunut ja moniammatil linen henkilökunta on toimintamme kivijalka. Tiimimme on erikoistunut perhetilanteiden arviointiin sekä ratkaisukeskeiseen perhetyöhön. Ympäristö tuottaa ihmisen hyvinvointia tukevia elämyksiä ja kokemuksia Tukikoti Tasapainossa ja Perhetalo Pauliinassa Green Care menetelmät toimivat vankkana osana kuntouttamista. -Tukikoti Tasapainon ja Perhetalo Pauliinan toiminnassa haluamme tuoda esille syystä tai toisesta toimintakyvyltään heikentyneiden oikeuden luontoon, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisölliseen kokemiseen. Luonnon ja eläinten rauhoittavat ominaisuudet ovat toimin nassa läsnä, mutta samalla ihminen houkutellaan myös liik keelle ja osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Tätä kautta muun muassa päästään kuntoutustavoitteiden mukaisten uusien taitojen opetteluun, Mia Stark kertoo. Tukikodin vahvuutena on yksilöllinen ja intensiivinen tuki Forssassa sijaitseva Tukikoti Tasapaino on maaliskuussa v.2011 perustettu 7-paikkainen, avoin, vaikuttava ja tuloksia aikaan saava lastensuojelulaitos, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukena erilaisissa elämäntilanteissa. Toiminta on suunnattu avun tarpeessa oleville lapsiperheille. Tukikotiin voi saapua avohuollon tukitoimena, kiireellisesti sijoitettuna sekä huostaan otettuna. Tukikodissa toimii tarvittaessa oma kotikoulu. -Kokemuksistamme lastensuojelutyössä olemme lähteneet rakentamaan mallia, jossa lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle perheen mukaan ottaminen yhteistyöhön on ehdoton edellytys. Lasten ja nuorten kasvun sekä kehitykseen vaikuttaa suoranaisesti vanhempien hyvinvointi. Toimintaamme osana toteutamme intensiivistä perhetyötä, jotta uudenlainen sekä yhdistävä vuorovaikutus kaikkien perheenjäsenten kesken mahdollistuu, Stark kertoo -Lastensuojelu on usein haasteellista ja ongelmalähtöistä. Positiivisen palautteen ja kannustamisen kautta pyritään tukemaan elämänmyönteisen asenteen kehitystä. Asiakkaita ja heidän läheisiään tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa. Positiivisuuden tavoitteena on luoda hyvä itsetunto ja myönteinen lähestymistapa ongelmiin, Stark täsmentää ja jatkaa: -Toimintamme lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, jossa korostuu lastensuojeluasiakkuuksien ja -prosessien inhimillistäminen sekä yksinkertaistaminen saman katon alta tapahtuvana sekä saman tiimin toteuttamana alusta loppuun. -Vankan työkokemuksen omaavaan Tiimiimme kuuluu sosiaali - ja terveydenalan ammattilaisia, terapeutteja sekä taide-, musiikki- sekä kädentaitojen ohjaajia. Tasapainossa toteutetaan ratkaisukeskeistä ja moniammatillista työotetta, jonka avulla pyritään ratkaisemaan mitä moninaisimman elämän eri osa-alueiden haasteet. Palvelukokonaisuuteen kuuluu arviointi- ja selvittelytyö, kuntouttava työ pitäen sisällään myös avohuollon tukitoimet sekä jälkiseurannan, Mia Stark kuvailee Voimaantumisprosessin etenemistä. Aikuinen on lapselle turvallinen syli, joka asettaa rajat - Lapsen itsetunnon perusta on kokemuksessa, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on ja häntä rakastetaan. Työmme tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kasvaa rauhassa kohti tasapainoista aikuisuutta ja kasvatuksen yhtenä päämääränä on lapsen terveen itsetunnon tukeminen. Myönteinen palaute kannustaa lasta jatkamaan sitä, minkä hän osaa, ja edelleen harjoittelemaan sitä, mitä hän ei vielä hallitse. Yksinkertaisuudessaan sama pätee myös vanhemmuuteen ja siksi perhetyön lähtökohtanamme onkin vanhankansan sanonta: Pienillä teoilla saadaan aikaan suuria muutoksia, Mia Stark määrittelee.

17 Suonenjoella sijaitseva Aallokkokoti on avoin, vaikuttava ja tuloksia aikaan saava lastenkoti, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Lastenkodin tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toivomustensa mukaisesti. Aallokkokodin toiminnallinen arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa - ja kasvatusta. Aallokkokoti on 14 paikkainen ja tarkoitettu vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville nuorille. Tarjoamme sekä pitkäaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa että lyhytaikaista lastensuojelutarpeen arviointia esimerkiksi avohuollon tukitoimena. Lisäksi otamme vastaan kiireellisiä sijoituksia, myös virkaajan ulkopuolella, Aallokkokodin johtaja Riina Colliander kertoo. Aallokon lastensuojeluyksikkö sijaitsee Suonenjoella luonnonkauniin Vanhamäen Aallokkokoti 17 Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti Hyvinvointikeskuksen yhteydessä idyllisen Jauhojärven tuntumassa luonnonkauniin Lintharjun kupeessa. Matkaa mansikkakaupungin keskustaan ja kouluihin on n. 2 km. Lastensuojeluyksikön toimitilat sijaitsevat erillisessä kiinteistössä Vanhamäen Hyvinvointikeskuksen pihapiirissä. Pihapiirissä sijaitsevassa omakotitalossa on lisäksi kolme nuorten itsenäistymisasuntoa. Hyvinvointikeskuksen monipuoliset liikuntatilat ja eri harrastusten kirjo lisäävät mahdollisuuksia virikkeelliseen toimintaan ja monien lajien harrastamiseen. Hyvinvointikeskuksen alueella toimii myös luomutila, joka tarjoaa tuoreiden ja terveellisten kasvisten lisäksi myös luonnonläheisiä kesätyöpaikkoja nuorille. Ratkaisukeskeinen hoitoideologia - Aallokkokodin kasvupolussa toimitaan ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti yhteistyössä lapsen vanhempien ja lapselle tärkeiden lähi- ja tukiverkostojen kanssa. Kasvatus- ja ohjaustyömme lähtökohtina ovat nuoren yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden korostaminen, hänen voimavarojensa lisääminen sekä yhteisöllisyyteen kasvattaminen, Riina Colliander luonnehtii Aallokkokodin toimintaa. -Toimintamme perustana on jatkuvuus, ennakoitavuus ja turvallisuuden luominen. Keskeisiä asioita ovat selkeä päivärytmi, omaohjaajan työskentely, tarvittavat tukitoimet, kuntoutumisen säännöllinen arviointi yhdessä nuoren, hänen perheensä sekä sosiaalityöntekijänsä kanssa. Lastensuojelutoimintaa kehitetään jatkuvasti ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja perhehoito on aina ensisijainen sijaishuollon muoto, mutta myös ammatilliselle, korjaavalle työskentelylle tulee aina olemaan tarvetta. -Meillä on jokaiselle nuorelle kaksi omaohjaajaa, jotka vastaa hoito- ja kasvatusprosessin kokonaisvaltaisesta etenemisestä. Omaohjaajasuhde on luottamussuhde, jonka perustana on aito, avoin ja rehellinen, lapsen ja nuoren kasvua palveleva dialogi, Colliander määrittelee. Itsenäisen elämän peruspilareiden vahvistaminen -Tärkein tehtävämme Aallokkokodissa on tukea nuoria kasvamaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Siinä apunamme ovat asiantunteva henkilökuntamme, kiinteät suhteet lasten ja nuorten perheisiin sekä laaja yhteistyöverkostomme ja vuodesta 2004 alkaen kertynyt kokemuksemme. -Lapset arvostavat aikuisten ystävällisyyttä, huolenpitoa ja välittämistä. Lapsista tuntuu hyvältä, kun aikuinen on aidosti läsnä, kuuntelee ja antaa yksilöllistä huomiota, Riina Colliander vakuuttaa. -Jokaisen nuoren elämä on ainutkertainen ja jokaisella on omat vahvuutensa. Ne tulisi löytää avuksi elämän perustan rakentamiseen nuoruusiässä, jolloin on mahdollista korjata lapsuuden aikaiset puutteet. -Järjestämme kodin arjen siten, että nuori voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi aikuiseksi. -Aallokon lastensuojeluyksikkö tekee yhteistyötä Suonenjoen eri palvelujentuottajien kanssa. Mietimme yksilöllisesti jokaisen nuoren kohdalla, millaisia palveluja ja tukiverkostoja hän tarvitsee. Tarvittaessa haemme palveluita myös lähikunnista, kuten Kuopiosta. Lisäksi teemme monipuolista yhteistyötä Suonenjoen alueella toimivien koulujen kanssa, Colliander mainitsee. Aktivoiva toiminta tärkeää - Toiminnallisuus on Aallokkokodin kasvatustyössä selkeä voimavara, koska ympäristö harrastusmahdollisuuksineen Vanhamäen Hyvinvointikeskuksessa tarjoaa siihen hyvät! Aallokkokodin toiminnasta vastaa Vanhamäki Säätiö, jonka on perustanut MLL:n Pohjois- Savon piiri ry vuonna 2004, ja jonka tiloissa lastenkoti toimii. Lastenkodin toimintaa ohjataan ja toteutetaan MLL:n arvojen ja periaatteiden mukaisesti. - Vanhamäki Säätiön toiminta-ajatuksena on edistää vaikeuksissa ja psykososiaalisen tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään sekä turvalliseen kasvuympäristöön, Riina Colliander luonnehtii Aallokkokodin toimintaa. Aallokkokoti - turvattua asumista nuorille Aallokkokoti on tarkoitettu vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville nuorille. Tarjoamme sekä pitkäaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa että lyhytaikaista lastensuojelutarpeen arviointia esimerkiksi avohuollon tukitoimena. Lisäksi otamme vastaan kiireellisiä sijoituksia, myös virka-ajan ulkopuolella. mahdollisuudet. Harrastustoimintaan kannustaminen ja sopivan harrastuksen löytäminen ovat olleet keskeisellä sijalla lastenkodin toiminnassa. Jokaiselle lapselle halutaan löytää sellainen aktiviteetti, joka häntä kiinnostaa ja lisää motivoituneisuutta. Vanhamäen lastenkodilla on monia hyviä mahdollisuuksia harrastuksille ja vapaa-ajan viettoon ja useimpia niistä voi harrastaa paikan päällä. Lastenkodin pihapiirissä toimii Vanhamäki säätiön omistama ja Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu, joten hevosharrastus on mahdollinen kaikille lastenkodissa asuville nuorille. Lastenkodin käytössä on myös oma kuntosali, ja kaksi kiipeilyseinää, jotka on rakennettu sisätiloihin, toinen navetan vintille ja toinen Syketalolle. Lastenkodin rakennuksen päädyssä on puolestaan seinäkiipeilypaikka ulkona. Pallomeri ja liikuntasali löytyvät navetan vintiltä. Jalkapallon pelaamiseen on käytössä oma alue, ja talvella lastenkodin takapihalta pääsee harjoittelemaan mäkihyppyä omassa Hiihtomaassa, jossa on kapulahissi ja valaistus, Riina Colliander kuvailee. Vanhamäentie 122, Suonenjoki Yksikön johtaja Riina Colliander: p

18 18 Kaikki itsemääräämisoikeutta vahvasti rajoittavat rajoitustoimenpiteet pois laista Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uutta lakia itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaalija terveydenhuollossa. Tavoitteena on edistää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä ehkäistä ennalta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaalija terveydenhuollossa. Lainsäädännön uudistamisen tarve koskee erityisesti kehitysvammaisten ja muistisairaiden henkilöiden palveluissa käytettävää pakkoa ja suojatoimenpiteitä. Kehitysvammaisten Tukiliitto on antanut lausunnon lakimuutoksesta. Tukiliitto esittää, että kaikki itsemääräämisoikeutta vahvasti rajoittavat rajoitustoimenpiteet poistetaan lakiluonnoksesta. Tukiliiton lausunnossa muistutetaan, että kokemusten mukaan rajoitustoimenpiteistä on voitu luopua jopa kokonaan sellaisissa toimintayksiköissä, joissa on kehitetty vuorovaikutusta, purettu rajoitustoimenpiteiden käyttöä ja arvioitu henkilöstön työtapoja. -Mikäli rajoitustoimenpi- teiden kirjo lakiluonnoksessa säilyy esitetyssä laajuudessa, on suuri vaara, että mitään varsinaista muutosta työntekijöiden toimintatavoissa ei tapahdu ja rajoitustoimenpiteitä käytetään edelleen myös varmuuden vuoksi, toteaa Tukiliitto. Lisäksi Tukiliitto toteaa lausunnossaan muun muassa, että lain tavoitteen toteutuminen edellyttää tuettua päätöksentekoa: On varmistettava, että henkilö saa riittävästi päätöksenteossa tarvittavaa tukea omassa asiassaan. Kehitysvammaisten viikko Vuosi 2013 on nimetty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä Euroopan kansalaisten teemavuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoisuutta kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Sama teema ja aihe on myös kehitysvammaisten viikolla joulukuun alussa. Nostamme esiin kehitysvammaisten kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Kehitysvammaisten viikon sloganiksi on valittu "Jokainen ihminen on laulun arvoinen". Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät valtakunnallista teemaviikkoa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Me Itse ry:n laatima teemaviikon julkilausuma 2013 Vuosi 2013 on nimetty Euroopan kansalaisten vuodeksi. Voidaanko meidät jakaa Euroopan kansalaisiin ja meikäläisiin? Meikäläisillä tarkoitamme meitä eli kehitysvammaisia henkilöitä. Euroopan eri maissa asuu kansalaisia. Heillä on jokaisella oman maansa kansalaisuus. Esimerkiksi suomalainen, espanjalainen ja norjalainen ovat kansalaisia. Mitä jonkun maan kansalaisuus tarkoittaa? Me asumme Suomessa, joka kuuluu Eurooppaan. Eri maissa on eri säännökset, eri tavat ja eri pykälät. Oman maan kansalaisuus on tärkeää omalle identiteetille eli sille, miten ihminen käsittää itsensä. Oikeus omaan kieleen on tärkeää. Kunkin maan lainsäädäntö koskettaa kaikkia maan kansalaisia. Kunnioitetaan puolin ja toisin eri maiden kulttuuria. Vammaisilla kansalaisilla ei ole samoja etuuksia kaikissa maissa. Se on väärin. Kaikilla vammaisilla kansalaisilla pitäisi olla samanlaiset ja tasa-arvoiset oikeudet koko Euroopan tasolla. Jokaisella maalla oma historiansa ja kulttuurinsa, mutta siitä huolimatta kaikilla pitää olla oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen elämään. Ihmisoikeudet kunniaan! Lastensuojelutyöllä tärkeä ja merkittävä rooli Suomalainen lastensuojelu ja lastensuojelun parissa toimivat henkilöt tarvitsevat omaa järjestöä. Suurissa linjakysymyksissä ja pienissä käytännön asioissa lastensuojelualan ammattilaisia tulee kuulla ja heidän mielipiteilleen tulee antaa niille kuuluva arvo. Lainsäädäntöhankkeet, perhekotien ja laitosten kilpailuttaminen ja monet käytännön hankkeet ovat tähän asti tapahtuneet ilman asianmukaista edunvalvontaa. Tuki ja turva löytyvät omasta järjestöstä; LUJAsta. Tarpeesta tehdä hyvää ja saada hyvää aikaan Tarpeesta auttaa pienimpiä, niitä jotka eniten apua tarvitsevat. Lapset ja nuoret, siinä on tulevaisuutemme. Näistä aineksista syntyi Luja ry; Yksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten yhdistys. Kaikki ei alkanut perustamisesta. Ajatus ja tarve olivat kypsyneet pitkän aikaa. Yhteiskunnan kasvava hätä, lainsäädäntöön ja sijaishuollon valvontaan liittyvät ongelmat, huostaanottojen lisääntyminen sekä sijaishuollossa ilmenevät lieveilmiöt saivat aikaan keskustelua ja syviä ajatuksia. Mitä hyvää voisimme tehdä ja miten epätervettä kehitystä voitaisiin estää. Myös sijaishuollon turvallisuuteen liittyvät asiat sekä alan yrittäjien ja työntekijöiden jaksamiseen kuuluvat kysymykset ovat olleet asioita, joihin ei ole paljon aiemmin kiinnitetty huomiota. Sijaishuollon ihmiset ovat myös jääneet pääsääntöisesti julkisen kiitoksen ulkopuolelle. Heitä on mahdollisesti huomioitu ansioituneina yrittäjinä, mutta ei arvostettuina lastensuojelualan ammattilaisina. LUJA ry perustettiin vuonna 2004 yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten toiminnan kehittämiseksi sekä suomalaisen lastensuojelutyön toiminnan koordinoimiseksi. LUJA ry:n tarkoituksena on toimia lastensuojelulaitosten ja perhekotien etujärjestönä, sekä kehittää yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa lastensuojelutyötä. Tärkeänä tehtävänä on koota yhteen hajallaan oleva sekalainen perhekotien ja lastensuojelulaitosten kenttä sekä järjestää toimintamme kautta lastensuojelutyöhön uusia välineitä lasten ja nuorten monipuoliseen tukemiseen. Perhekotien ja lastensuojelulaitosten lisäksi LUJA ry on avoin kaikille lastensuojelusta kiinnostuneille ihmisille ja yhteisöille. Yksin emme onnistu, mutta yhdessä olemme vahvoja LUJA ry pyrkii tarjoamaan jäsenilleen moniammatillista palveluyhteistyötä mahdollisimman monelta yhteiskunnan eri osa-alueelta. Tavoitteena on yhteensopiva ja joustava verkosto, josta kukin voi hakea itselleen sopivan ja tarpeisiinsa vastaavan yhteistyökumppanin tai palvelun. Luja ry on Lastensuojelun Keskusliiton jäsen. Sijaishuoltotyön kehittäminen vaatii erilaisia toimijoita Viime vuodet ovat tarjonneet suomalaiselle yhteiskunnalle paljon aineellista hyvinvointia, jonka pohjana on toimiva koulutus ja nuorten sijoittuminen yhteiskuntaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa toiset ovat kuitenkin jäämässä vähemmälle ja eivätkä he pysty selviytymään omin avuin. Heikoimmassa asemassa tällä hetkellä ovat lapset ja nuoret. On syytä miettiä, kuka hoitaa ja kasvattaa, jos isä tai äiti ei kykene tähän tehtävään. Lastensuojelutyöllä on tärkeä ja merkittävä rooli. Sijaishuollon kenttä on tällä hetkellä kirjava ja lastensuojelun alalla on hyvin monenlaisia toimijoita. Perhekotityö on raskainta lastensuojelutyötä. Vastuullisesti hoidetun perhekotityön motiivina voi olla vain ja ainoastaan pyyteetön halu tehdä lastensuojelu- ja kasvatustyötä. Valitettavasti tällainen perhekotitoiminnan perusajatus ei ole enää kaikille alalla toimiville ja sinne pyrkiville selvää, vaan koko perhekotityö on saanut ikävän leiman rahastamisesta. Valtiovalta pyrkii ohjaamaan toimialuetta lainsäädännön kautta ja sijoittajakunnat tekevät päätöksensä omien periaatteidensa perusteella. Ikävä kyllä monessa kunnassa täällä hetkellä ainoastaan raha sanelee lasten ja nuorten sijoituspaikan, ei hoidon ja kasvatuksen laatu. Kilpailuttaminen ja kustannustehokkuus ohjaavat lapsen edun toteutumista. Puheenjohtaja Kari-Pekka Tuhkala Siikajoen nuorisokoti PUH: siikajoennuorisokoti.fi

19 19 Kurrekodissa tuetaan ja ohjataan nuorta kohti tasapainoista aikuisuutta Ajatus on tilaus -ajattelumalli laadukkaan lastensuojelun taustalla Kurrekodin toimintaa ohjaa nuoren hyvinvoinnin ja edun turvaaminen. Työ pohjautuu vankkaan moniammatilliseen osaamiseen ja kykyyn vastata tämän päivän lastensuojelun tarpeisiin. Teemme lastensuojelutyötä jo toisessa sukupolvessa, myös pariskuntana, kertoo Kurrekodin kasvatusjohtaja Maarika Karjalainen. Nuoret voivat olla Kurrekodissa joko pidempiaikaisessa tai lyhytkestoisessa sijoituksessa. Vuorokausihinta on kaiken kattava, eikä lisäkustannuksia tule. Paikkoja on aina vapaana. Periaatteenamme ei ole täyttää taloa, vaan pitää aina vain se määrä asukkaita, joista pystymme varmasti huolehtimaan hyvin. Toimimme perhekotimaisesti. Lähtökohtanamme on aina nuoren etu, mikä edellyttää, että häntä kasvattavat aikuiset voivat hyvin ja heitä on riittävästi. Kurrekodin tarjoaman laadukkaan lastensuojelutyön taustalla on Ajatus on tilaus -ajattelumalli. Kannattaa ajatella, mitä kannattaa ajatella, Karjalainen kiteyttää. Työ pohjautuu vankkaan moniammatilliseen osaamiseen ja kykyyn vastata tämän päivän lastensuojelun tarpeisiin. NLP eli mielikuvaohjaus ja ADHD/ neuropsykiatrinen valmennus kuuluvat Kurrekodin arkipäiväisiin käytäntöihin. Työotteemme on valmentava. Edellytämme henkilökunnaltamme Nepsy-koulutusta. Jos sitä ei työhön tullessa ole, vastaamme koulutuksesta. Jokaiselle Kurrekotiin sijoitetulle nuorelle tehdään henkilökohtainen, tavoitteellinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on löytää yhdessä nuoren paras toimintakyky arjen tilanteisiin. Yksilöllisen kasvatuksen päämääränä on elämänhallinta ja eheytyminen. Tuemme ja ohjaamme nuorta kohti tasapainoista aikuisuutta. Välittäminen on rajojen Nepsy-iltoja ja NLP-koulutusta, opastusta ja neuvontaa Kurrekodissa järjestetään Nepsy-iltoja. Seuraavaa Nepsy-iltaa ei ole vielä sovittu. Kannattaa seurata nettisivujamme, päivitämme tiedon sinne heti päivän lukkoon lyötyämme, Karjalainen kertoo. Tarjolla on myös NLP-koulutusta sekä opastusta ja neuvontaa. Kurrekodissa hoidetaan oman työn ohella Etelä-Suomen alueella Valmennustaito ry:n jäsenistön asioita. Valmennettavalle etsitään sopivan valmentaja ja järjestetään tarvittaessa tiloja valmennukseen. Aluehallintoviraston luvan muutoksen myötä toimintamme tulee mahdollisesti muuttumaan, lastensuojelulaitoksesta ammatilliseksi perhekodiksi. Nettisivustomme sisältävät reilusti tietoa meistä. Toimintamme lähtökohtina ovat lapsen etu sekä yksilöllinen kohtaaminen, Maarika Karjalainen sanoo. Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen Puh Jarmo Karjalainen Puh asettamista ja niistä kiinni pitämistä. Nuori saatetaan omaan elämään Kun aika on kypsä nuoren omien siipien kantamiseen jälkihuollon piirissä, Kurrekoti saattaa nuoren omaan elämään tarjoamalla mahdollisuuden erilliseen yksiöön tai vaihtoehtoisesti kahden hengen soluasuntoon. Näin nuori voi alkaa turvallisesti harjoitella itsenäistymistä Kurrekodin henkilökunnan tuella vielä kuitenkin saman katon alla, Karjalainen toteaa. Kurrekoti Oy lastensuojelua sydämellä neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa; ADHD/neuropsykiatrisia (Nepsy) -valmentajia sekä NLP Practitioner sekä NLP Master Practitioner koulutuksen saaneita ohjaajia ympärivuorokautinen sijaishuolto päämääränä elämänhallinta ja eheytyminen! Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen, puh Jarmo Karjalainen, puh

20 20 Kokemäellä, Koskenkylän tilalla, vankalla pohjalla, 17-v. kokemuksella. Turvallisesti, terveellisesti, virikkeellisesti, asiakaslähtöisesti ja ohjatusti kasvaen kohti aikuisuutta. Elä hyvin, naura usein, rakasta paljon! Toiminta-ajatuksemme Palvelut: sijaishuolto sijoitus avohuollon tukitoimena avohuolto kiireellinen sijoitus jälkihuolto Terapoivat palvelut 13 ha osittain luonnonvarainen jokirantatila työnteon mahdollisuus kesätyöt puu- ja metalliverstas seikkailuretket (esim. saaristoon omalla veneellä) hevosharrastus peltoauto-, mopo- ja mikroautopuuhat SATAKUNNAN SIJAISKOTIPALVELUT OY Koskikuja Kokemäki puh fax Perhekotimme toiminnan perustuskivi on lastensuojelulain mukaisesti turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Toimintamme ydin on yhdessä sovitut arvot ja toimintamallit ja -periaatteet: -laaja yhteistyö, verkottuminen sekä ammatillinen kehittyminen Lapsi kasvatetaan kohti tasapainoista aikuisuutta. Tavoitteena ehjä ja onnellinen ihminen. Laajennuksen johdosta 3 paikkaa vapaana! Perhekoti Amicus Oy Ritarinkuja 4, Kerava p Koiramäen Perhekoti on entinen Hylkirannan koulu Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, joka on remontoitu kokonaan perhekodin käyttöön sopivaksi. Perhekodissa on 6 paikkaa huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille. Koiramäen Perhekodin toiminta perustuu tavalliseen perheelämään. Turvallisen arjen toimintojen lisäksi perhekoti tarjoaa mm. musiikki- ja bänditoimintaa sekä sosiaali pedagogista hevostoimintaa, horsebic -tunteja ja motocrossia. Jokaiselle lapselle pyritään etsimään lapsen kasvua ja kehitystä tukeva harrastus. Koiramäen Perhekoti Oy Hylkirannantie 158, Reisjärvi Puh / Lastensuojelulaitos Eemeli Harjavalta ja Nakkilan yksikkö, Eemelin vastaanottokoti, Perhetukiyksikkö Palvelut: Pitkäaikaiset sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lasten kuntoutus- ja arviointijaksot Perhekuntoutus perhetukiyksikössä Perhetyö kotiin Perhearvioinnit Perheterapia Musiikkiterapia Voimauttava valokuva Art-ryhmät Lastensuojelulaitos Eemeli Satakunnantie 93, Harjavalta Toimitusjohtaja Jaana Laurén puh Yksikköjen johtajat tavoitat numeroista: Nakkilanyksikkö puh , vastaanottokoti , perhetukiyksikkö Fax (02)

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Erityisyksikkö alle 15-vuotiaille, Nokia. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Erityisyksikkö alle 15-vuotiaille, Nokia. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Erityisyksikkö alle 15-vuotiaille, Nokia Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO

PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO 2014 PIENRYHMÄKOTI HAVUMÄEN PEREHDYTYSKANSIO SISÄLTÖ 1.1 Toiminta-ajatus ja toimintatavat...4 1.2 Ammatillisuus...4 1.3 Struktuuri ja kodinomaisuus.4 1.4 Yhteistyö... 5 2 HAVUMÄEN KIRJALLISET DOKUMENTIT...6

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Simo Hillo

Simo Hillo Simo Hillo 0400 594 385 simo.hillo@pedart.fi www.pedart.fi Pedart Oy tarjoaa opetuksen tukea erityistä tukea tarvitseville oppilaille Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla. Opetus tapahtuu

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot