Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Sari Mukkala PsM, psykologi Oulun yliopistollinen sairaala, psykiatrian poliklinikka Antti Korhonen FM, PsM, psykologi, psykoterapeutti Rovaniemen kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Mari Raappana PsM, koulupsykologi Rovaniemen kaupunki, Koulupalvelukeskus Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä Autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden erottaminen toisistaan on keskeinen haaste mielenterveystyössä. Samankaltaisesta ilmiasusta huolimatta autismin kirjon lievimmillä muodoilla ja psykoosihäiriöillä on tärkeitä eroja, jotka on syytä selvittää moniammatillisesti. Autismin kirjon häiriö ja psykoosihäiriö voivat esiintyä myös yhdessä, mutta se on harvinaista. Autismin kirjon henkilöillä on nuoruudessa tavallista suurempi riski psykoosioireiden kokemiseen. Tehokkaan tuen ja kuntoutuksen mahdollistamiseksi autismin kirjon häiriöiden diagnosoimiseen pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tässä artikkelissa havainnollistetaan keskeisiä erotusdiagnostisia haasteita lievimpien autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden välillä. Vertaisarvioitu VV Lievimpien autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden oireissa on merkittäviä samankaltaisuuksia ja eroja, joiden tiedostaminen on keskeistä erotusdiagnostiikassa. Sekä autismin kirjossa että psykoosihäiriöissä on usein sosiaalisen kommunikaation, ajattelun, sekä toiminnanohjauksen vaikeuksia, mutta ne eroavat luonteeltaan. Autismin kirjon oireet näkyvät jo kehityksen varhaisvuosina, kliinisesti diagnosoitavat psykoosihäiriöt yleensä vasta myöhemmin. Autismin kirjo on joukko laaja-alaisia keskushermoston kehityshäiriöitä (taulukko 1). Autismin kirjon häiriöiden esiintyvyydeksi Suomessa on viime aikoina esitetty noin 0,8 % (1). Tässä artikkelissa autismin kirjolla viitataan erotusdiagnostisista erityishaasteista johtuen pääosin autismin kirjon lievimpiin oirekuviin: Aspergerin oireyhtymään ja hyvätasoiseen autismiin (high-functioning autism, HFA). Diagnoosi edellyttää, että potilaalla on lapsuudesta saakka selviä poikkeamia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä rajoittuneita ja erityisen intensiivisiä kiinnostuksen kohteita ja/tai kaavamaisia toimintamalleja (2,3). Hyvätasoisesta autismista poiketen Aspergerin oireyhtymässä ei todeta merkittävää puheen tai älyllisen kehityksen viivästymää ensimmäisten 3 ikävuoden aikana. Uudessa psykiatrisessa DSM-5-luokituksessa autismi ja Asper gerin oireyhtymä tullaan mahdollisesti sijoittamaan saman diagnoosiluokan alle (4). Psykoosihäiriöiden elinaikaiseksi esiintyvyydeksi on arvioitu suomalaisessa aikuisväestössä jopa 3,5 % (5). Erotusdiagnostisesti keskeiset psykoosihäiriöt on esitetty taulukossa 1. Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä ja se puhkeaa usein selvin oirein nuoruusiässä tuoden mukanaan ainakin hetkellisen toimintakyvyn laskun. Niin sanottuja positiivisia psykoosioireita ovat harhaluulot, aistiharhat sekä hajanainen puhe ja käytös. Negatiivisiksi oireiksi luokitellaan normaalien toimintojen puutteet, kuten tunne- ja puheilmaisun köyhyys sekä aloitekyvyttömyys. Taulukoissa 2 ja 3 on kuvattu keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden välillä. Keskeisin ero psykoosi- ja autismin kirjon häiriöiden välillä on kehityskulussa (6). Psykoosioireet kehittyvät vähitellen täyteen ilmiasuunsa yleensä aikaisintaan toisella vuosikymmenellä, kun taas autismin kirjon oireet ovat havaittavissa jotakuinkin täysimittaisina jo varhaislapsuudessa. Poikkeuksena on esiintyvyydeltään harvinainen ja varsin huonoennusteinen lapsuusiän skitsofrenia, jonka oireet alkavat yleensä 7 ikävuoden jälkeen, kuitenkin ennen 13:tta ikävuotta (7). Yhteistä autismin kirjossa ja skitsofrenian sairautta edeltävässä vaiheessa voi kuitenkin olla motorinen kömpelyys. Skitsofrenian sairautta edeltävän vaiheen kielellisen kehityksen vaikeudet painottuvat puheen ymmärtämisen sekä lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen omak- 1335

2 katsaus Taulukko 1. Autismin kirjon häiriöt ja erotusdiagnostiikan kannalta keskeisimmät psykoosihäiriöt. F84.0 Lapsuusiän autismi F20 Skitsofrenia 1 F84.1 Epätyypillinen autismi F21 Skitsotyyppinen häiriö F84.2 Rettin oireyhtymä F22 Pitkäaikaiset harhaluuloisuushäiriöt F84.3 Disintegratiivinen kehityshäiriö 2 F23 Akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt F84.4 Hyperaktiivisuusoirehäiriö 3 F28 Muu ei-elimellinen psykoottinen häiriö F84.5 Aspergerin oireyhtymä F29 Määrittämätön ei-elimellinen F84.8 Muu lapsuusiän laaja-alainen psykoottinen häiriö kehityshäiriö F84.9 Määrittämätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö 1 F20.0 Paranoidinen, F20.1 Hebefreeninen, F 20.2 Katatoninen, F20.3 Erilaistumaton skitsofrenia. 2 Muu lapsuusiän persoonallisuutta hajottava. 3 Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä. sumisen viivästymiseen (8). Autismin kirjon lievimmissä muodoissa kehitys voi näiltä osin edetä jopa tavanomaista nopeammin, mutta kielelliset vaikeudet painottuvat kielen käyttämiseen kommunikoinnissa huolimatta hyvästäkin kielellisestä kapasiteetista. Autismin kirjon häiriöt aiheuttavat vaikeusasteesta riippumatta merkittäviä toiminnallisia ja sosiaalisia haittoja, jotka vaikeuttavat yhteiskuntaan integroitumista. Lievemmät autismin kirjon häiriöt saatetaan kuitenkin helpommin sekoittaa psy koosihäiriöiden kanssa kuin toimintakykyyn kokonaisvaltaisemmin vaikuttavat, vaikeammat autismin kirjon häiriöt, jotka ovat tunnistettavissa varhaisemmin. Tarkka erotusdiagnostiikka on tärkeää ja voi olla useammin tarpeen psykiatrisissa arviointi- ja hoitoyksiköissä kuin yleisesti ajatellaan, sillä diagnosoimatto- Kirjallisuutta 1 Mattila ML, Kielinen M, Linna SL, Jussila K, Ebeling H, Bloigu R. Autism spectrum disorders according to DSM-IV-TR and comparison with DSM-5 draft criteria: an epidemiological study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2011;50: World Health Organization. International classification of diseases 1993, 10. painos. World Health Organization. 3 Nieminen T, Kulomäki T, Ulander R, Von Wendt L. Aspergerin oireyhtymä. Suom Lääkäril 2000;55: American Psychiatric Association. DSM-5 proposed criteria for autism spectrum disorder designed to provide more accurate diagnosis and treatment (julkaistu ). 5 Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI, Kuoppasalmi K, Isometsä E, Pirkola S. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Tani P, Grönfors, S, Teronen, T. Aspergerin oireyhtymä ja autismin kirjo. Kirjassa: Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R, toim. Kliininen neuropsykiatria, 1. painos. Helsinki: Duodecim 2011; Rapoport J, Chavez A, Greenstein D, Addington A, Gogtay N. Autismspectrum disorders and childhood onset schizophrenia: clinical and biological contributions to a relationship revisited. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48: Schenkel LS, Silverstein SM. Dimensions of premorbid functioning in schizophrenia: A review of neuromotor, cognitive, social and behavioral domains. Genet Soc Gen Psychol Monogr 2004;130: Taulukko 2. Autismin kirjoa ja psykoosihäiriöitä erottelevia tekijöitä. Ilmiasu tai muu tekijä autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Ilmenemisikä tyypillisesti Varhaislapsuus Nuoruus ja nuori aikuisuus Aistiyliherkkyys Lapsuudesta saakka laaja-alaisemmin ja Selvemmin liitettävissä oireiden selvemmin alkamiseen Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Uppoutuvuus ja vaikeus keskeyttää toimintaa Tarkkaavaisuuden ylläpidon vaikeus ajatustyössä Toiminnan hidastuneisuus Tekemisen tarkkuus hidastaa Psykomotorinen hidastuneisuus Yksityiskohtien huomioiminen Korostunut laaja-alaisesti Ei tyypillinen piirre Toimintakyky Vaikeuksia käytännön asioissa lapsuudesta saakka 1 Heikentynyt selvemmin psykoosoireiden alettua Omissa ajatuksissa oleminen Oma ajatus- tai mielikuvitusmaailma Harhamaailma, vakuuttuneisuus todenperäisyydestä 2 Kaavamaisuus/pakko-oireisuus Rutiinit koostavat Subjektiivista kärsimystä s elvemmin Stressi- ja muutosherkkyys Ahdistus- tai sekavuustilat Lapsuudesta asti, korostuvat vaatimusten kasvaessa Hallinnan tunteen menetys, aistiylikuormitus 3 Liitettävissä psykoosioireiden alkamiseen Psykoositila, todellisuuden tajun pettäminen Lääkitys Ei täsmälääkitystä, lääkitys oireenmukaista Psykoosilääkkeet Kuntoutus 1 Huolimatta hyvästä kognitiivisesta kyvykkyydestä. 2 Akuutissa psykoosissa tai skitsofreniassa. 3 Laukeaa nopeasti rauhallisessa tilassa. 4 Psykoedukaatio ja arjen tuki oireiston mukaan. 5 Mm. neuropsykiatrinen valmennus. Sopeutumisvalmennus, neuropsykologinen kuntoutus 4,5 Toiminnallinen, kuten kognitiivinen kuntoutus

3 tieteessä Taulukko 3. Sosiaaliset vuorovaikutuspiirteet autismin kirjossa ja psykoosihäiriöissä. Piirre autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Puheen yksityis kohtaisuus Korostunut 1 Ei tyypillinen piirre 2 Puheen kirjakielisyys Korostunut Ei tyypillinen piirre Puheen ja ajatusten outous Logiikka omaperäistä Selvemmin realiteetin vastaisia Viive vastaamisessa Vastaukset usein asiallisia, tarkkoja Vastaukset usein lyhyitä, tai hajanaisia Sosiaalinen muodollisuus Korostuneen korrektia, yliopittua Ei tyypillinen piirre Itsekseen hymyily, naureskelu Poikkeava katsekontakti Omiin mielleyhtymiin reagointi Harhoihin reagointi 3 Usein ohi kasvoista tai sivuille kohdistuva 4 1 Poikkeuksena kielellisesti heikkolahjaiset. 2 Juuttuminen toistelemaan jotain yksityiskohtaa mahdollista. 3 Akuutissa psykoosissa tai skitsofreniassa. 4 Silmiin katsoessaan voi olla intensiivinen. 9 Nylander L, Gillberg C. Screening for autism-spectrum disorders in adult psychiatric out-patients: a preliminary report. Acta Psychiatr Scand 2001;103: Fitzgerald M, Corvin A. Diagnosis and differential diagnosis of Asperger syndrome. Adv Psychiatr Treatm 2001;7: Nylander L, Lugnegård T, Hallerbäck M. Autism spectrum disorders and schizophrenia spectrum disorders in adults is there a connection? A literature review and some suggestions for future clinical research. Clin Neuropsychiatry 2008;5: Dossetor, DA. All That Glitters Is Not Gold : Misdiagnosis of psychosis in pervasive developmental disorders a case series. Clin Child Psychol Psychiatry 2007;12: Perlman L. Adults with Asperger disorder misdiagnosed as schizophrenics. Prof Psychol Res Pr 2000;31: Woodbury-Smith M, Boyd K, Szatmari P. Autism spectrum disorders and diagnostic confusion. J Psychiatry Neurosci 2010;35: Nylander L. Autismin kirjo aikuisikäisillä kysymyksiä ja vastauksia. 1. suom. painos. Vantaa: Autismi- ja aspergerliitto ry Hallerbäck M, Lugnegård T, Gillberg C. Is autism spectrum disorder common in schizophrenia? Psychiatry Res 2012;198:12 7. Usein levottomammin harhaileva, pistävä 3 mien autismin kirjon henkilöiden on havaittu olevan jonkin verran yliedustettuina yleispsykiatrisessa aineistossa (9) ja hoitoresistenttien psykiatristen häiriöiden taustalla (10). Keskeisiä vihjeitä autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden tunnistamiseen on koottu taulukkoon 4. Puutteellinen tietoisuus autismin kirjon lievimmistä muodoista jarruttaa edelleen siitä kärsivien ihmisten asianmukaista avunsaantia. Taulukko 4. Keskeiset vihjeet autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden tunnistamiseen. Molempiin oireistoihin kannattaa perehtyä koulutuksissa, lukemalla ja jakamalla potilaskokemuksia. Tärkeää on kuunnella ja pyrkiä tarkentamaan lisäkysymyksillä, mitä potilas tarkoittaa. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää potilaan puheeseen ja kehonkieleen. Omaisilta on syytä tarkentaa, onko jokin potilaan oire tai piirre ollut lapsuudesta saakka. Keskeistä on tutkia potilas moniammatillisesti, konsultoida tarvittaessa ja/tai lähettää potilas jatkotutkimuksiin muualle. Autismin kirjon häiriöiden tunnistamisen edistämiseksi kirjosta tulisi olla systemaattisemmin koulutusta terveydenhuollon ammattihenkilöille jo peruskoulutuksissa (11). Monille autismin kirjon häiriön diagnoosi on osattu antaa vasta aikuisena (potilasesimerkki 1). Monet autismin kirjon henkilöt ovat saattaneet saada skitsofrenia- tai muun psykoosidiagnoosin ilman varsinaisia psykoottisia oireita (12,13), mikä on heikentänyt hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden tehokkuutta. Näissä tapauksissa lääkehoidot eivät kohdistu tarkoituksenmukaisesti (9,10,14) ja osa potilaista altistuu tarpeettomille haittavaikutuksille käytettäessä psykoosihäiriöiden hoitoon tarkoitettuja annoksia. Mikäli esimerkiksi autismin kirjon henkilön vetäytyneisyys ja elehdinnän vähäisyys sekoitetaan psykoosisairauksien negatiivisiin oireisiin, saatetaan hoitovasteen puuttuessa edetä tarpeettomasti vahvempaan antipsykoottiseen lääkitykseen (14). Autismin kirjon oireyhtymiin ei ole olemassa tiettyä lääkitystä, vaan lääkitys on oireenmukaista. Autismin kirjon henkilöiden on havaittu olevan erityisen herkkiä lääkkeiden sivuvaikutuksille (14). Autismin kirjon henkilö kokee helposti ylikuormitusta ja voimakkaita lyhytaikaisia ahdistus- tai jopa sekavuustiloja, mutta nämä laukeavat nopeasti henkilön päästessä rauhalliseen tilanteeseen, jossa ei ole sosiaalista ja aistiylikuormitusta (15). Psykoosihäiriöissä nämä sekavuustilat kestävät usein pidempään ja vaativat usein antipsykoottisen lääkityksen. Autismin kirjon ja psykoosihäiriöstä kärsivän henkilön auttamisessa on ensisijaista psykoedukaatio hänelle itselleen ja lähipiirille sekä tuen ja kuntoutuksen järjestäminen arjen sosiaalisiin ja ammatillisiin toimintoihin. Häiriöiden samanaikainen esiintyminen Autismin kirjon lievemmät muodot ja psykoosihäiriöt voivat esiintyä yhdessä (7,16,17), mutta useammin autismin kirjon häiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy mieliala- ja ahdistushäiriöitä sekä ADHD:ta (18,19). Psykiatrisen häi riön riskiä lisää erityisesti autismin kirjon puutteellinen varhaisdiagnostiikka ja tukitoimien puuttuminen. Autismin kirjon ja psykoosi häiriöiden yhteydestä on olemassa vaihtelevia tutkimustuloksia johtuen mm. erilaisista tutkimusasetelmista. Eräässä tutkimuk- 1337

4 katsaus 17 Stahlberg O, Soderstrom H, Rastam M, Gillberg C. Bipolar disorder, schizophrenia, and other psychotic disorders in adults with childhood onset AD/HD and/or autism spectrum disorders. J Neur Transm 2004;111: Hofvander B, Delorme, R, Chaste P ym. Psychiatric and psychosocial problems in adults with normalintelligence autism spectrum disorders. BMC Psychiatry 2009;9: Lugnegård T, Hallerbäck M, Gillberg C. Psychiatric comorbidity in young adults with a clinical diagnosis of Asperger syndrome. Res Dev Disabil 2011;32: Mattila M, Hurtig T, Haapsamo H ym. Comorbid psychiatric disorders associated with Asperger syndrome/high-functioning autism: a community- and clinicbased study.j Autism Dev Disord 2010;40: Hutton J, Goode S, Murphy M, Le Couteur, Rutter M. New-onset psychiatric disorders in individuals with autism. Autism 2008;4: Waris P, Lindberg N, Kettunen K, Tani P. The relationship between Asperger s syndrome and schizophrenia in adolescence. Eur Child Adolesc Psychiatry, painossa. 23 Meyer U, Feldon J, Dammann O. Schizophrenia and autism: both shared and disorder-specific pathogenesis via perinatal inflammation? Pediatr Res 2011;69:26R 33R. 24 Wegiel J, Kuchna I, Nowicki K ym. The neuropathology of autism: Defects of neurogenesis and neuronal migration, and dysplastic changes. Acta Neuropathol 2010;119: Harrison PJ, Weinberger DR. Schizophrenia genes, gene expression, and neuropathology: on the matter of their convergence. Mol Psychiatr 2005;10: Abell F, Hare DJ. An experimental investigation of the phenomenology of delusional beliefs in people with Asperger syndrome. Autism 2005;9: Blackshaw AJ, Kinderman P, Hare DJ, Hatton C. Theory of mind, causal attribution and paranoia in Asperger syndrome. Autism 2001;5: Craig J, Hatton C, Craig F, Bentall R. Persecutory beliefs, attributions and theory of mind: comparison of patients with paranoid delusions, Asperger s syndrome and healthy controls. Schizophr Res 2004;69: Konstantareas M, Hewitt T. Autistic disorder and schizophrenia: Diagnostic overlaps. J Autism Dev Disord 2001;31: Lauterbach M, Stanislawski- Zygaj A, Benjamin S. Differential diagnosis of childhood- and young adult-onset disorders that include psychosis. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2008;20: Potilasesimerkki 1. Matti on 26-vuotias tekniikan opiskelija, joka tuli psykiatrian päivystykseen univaikeuksien, masentuneisuuden ja opintojen venymisen vuoksi. univaikeuksia oli ollut jo lapsuudessa, mutta ne olivat pahentuneet vastikään opintojen edettyä työharjoittelu vaiheeseen. Matti oli olemukseltaan vähäilmeinen ja -eleinen 1, otti vain välillä katsekontaktia 1, ja vastaili kysymyksiin viiveellä 1. kysyttäessä hän mainitsi tuntevansa ihmisten joskus tuijottavan häntä ja seuraavan hänen tekemisiään Internetissä 1. Psykoosi epäilyn vuoksi Matti otettiin psykiatriselle osastolle, jonne hän lähti vapaa ehtoisesti. Osastolla Matti viihtyi paljon omissa oloissaan 1. Keskusteluissa henkilökunnan kanssa hän katseli paljon sivuilleen 1 herättäen epäilyn aistiharhoihin reagoimisesta. Matille aloitettiin antipsykoottinen lääkitys, joka tuntui auttavan häntä univaikeuksissa. Omaisia tavattaessa tuli viimeaikaisen voinnin heikkenemisen lisäksi viestiä siitä, että Matti oli ollut lapsesta saakka erilainen kuin perheen muut lapset: arempi ja erityisen hyvä omaksumaan faktatietoa hyvin pienestä pitäen. Hänellä oli ollut läpi elämän intensiivisiä mielenkiinnon kohteita, kuten avaruus ja kartat. Vanhemmat kertoivat, että Matin äidin puolen serkuilla oli todettu autismia ja epilepsiaa. Matti päätettiin lähettää neuropsykiatrian työryhmän tarkempiin tutkimuksiin, jossa hänellä todettiin Aspergerin oireyhtymä ja hänelle järjestettiin tukea opiskeluihin ja neuropsykiatrista valmennusta. Antipsykoottinen lääkitys purettiin pois, ja univaikeuksia hoidettiin muilla keinoilla. Masentuneisuus helpottui vähitellen, kun hän sai kohdistettua tukea. 1 Nämä kohdat herättävät helposti ajatuksen psykoosihäiriöstä tai sen kehittymisestä, mutta voivat selittyä autismin kirjon piirteillä. Toiminnan ohjauksen ja sosiaalisen kommunikaation vaikeuksien vuoksi opiskelut olivat venyneet ja vointi huonontunut työharjoittelujakson aikana. Työ harjoittelussa sosiaaliset ja toiminnanohjauksen vaatimukset ovat suuremmat ja kuormittavammat kuin akateemisessa, tiedonhankintaan perustuvassa opiskelussa. Matti vastasi hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti kysymyksiin seuraamis kokemuksista. Hän tarkoitti sitä, että Internetissä todella jää tietoa erilaisille palvelimille. Häntä saatettiin todella joskus tuijottaa johtuen hänen jossain määrin poikkeavasta käyttäytymisestään. sessa 15 %:lla Asperger- henkilöistä psykoosihäiriön kriteerit olivat täyttyneet heidän elinaikanaan (18), mutta osassa tutkimuksista ei ole havaittu psykoosi häiriöiden korostunutta yhteisesiintyvyyttä autismin kirjon häiriöiden kanssa (19,20,21). Lapsuusiän skitsofreniaa on kuitenkin todettu edeltävän autismin kirjon häiriö %:ssa ta pauksista (7). Retrospektiivisissä tutkimuksissa skitsofreniaspektrin diagnoosin myöhemmin saaneista noin puolella täyttyi autismin kirjon häiriön kriteerit lapsuudessa, kun vanhempia haastateltiin perusteellisen protokollan mukaisesti (16,22). Skitsofrenialla ja autismin kirjon häiriöillä saattaa olla yhteisiä geneettisiä tekijöitä (5). Hermostollisissa tekijöissä on joitakin yhtäläisyyksiä, erityisesti pikkuaivojen, insulaarisen aivokuoren sekä fusiformisen poimun rakenteellisten ja toiminnallisten poikkeavuuksien osalta (23). Hermostolliset kehityskulut eroavat kuitenkin merkittävästi ja ovat osittain täysin vastakkaisia. Autismin kirjossa on todettu yhtäältä liian no peaa aivojen kasvua varhaislapsuudessa ja toisaalta tietyillä alueilla rajoittunutta sekä viivästynyttä hermosolujen kasvua (24). Skitsofreniassa taas on havaittu mm. aivojen painon ja tilavuuden vähenemistä hippokampuksessa, aivo kuoren assosiaatioalueilla ja talamuksessa. Synaptisessa toiminnassa on myös vajavuuksia, mahdollisesti osittain johtuen synapsien poikkeavasta karsiutumisesta kriittisissä kehitysvaiheissa (25). Sekä autismin kirjossa että psykoosihäiriöissä on todettu laaja joukko spesifisiä hermostollisia poikkeavuuksia, jotka esiintyvät vaihtelevasti eri henkilöillä ja vaikeuttavat kokoavan neuropatologisen mallin muodostamista (24,25). Autismin kirjon henkilöillä on muuta väestöä enemmän psykoottisen kaltaisia oireita, kuten hallusinaatioita (19) sekä harhaluuloja (26,27). Harhaluuloja on tosin vähemmän ja ne ovat lievempiä kuin psykoosihäiriöiden eriskummallisemmat ja selvemmin realiteetin vastaiset harhaluulot (28,29). Asperger-henkilöt mm. liittävät negatiivisten tapahtumien syyt vähemmän suoraan toisiin ihmisiin ja enemmän tilannetekijöihin kuin skitsofreniapotilaat (28). Autismin kirjon lievempien häiriöiden ja harhaluuloisuushäiriön (F22) välisestä yhteydestä ei ole muutamia tapaustutkimuksia lukuun ottamatta tutkimushavaintoja. Näiden erottaminen toisistaan ei muodosta erityistä ongelmaa, koska harhaluuloisuushäiriöissä käyttäytyminen ei harhaluuloja lukuun ottamatta ole yhtä selkeästi ja laaja-alaisesti poikkeavaa kuin autismin kirjon häiriöissä. 1338

5 tieteessä 31 Stone W and Iguchi L. Do Apparent Overlaps between Schizophrenia and Autistic Spectrum Disorders Reflect Superficial Similarities or Etiological Commonalities? N Am J Med Sci 2011;4: Hansen CF, Torgalsboen AK, Melle I, Bell MD. Passive/apathetic social withdrawal and active social avoidance in schizophrenia: difference in underlying psychological processes. J Nerv Ment Dis 2009;197: Pinkham AE, Penn DL, Perkins DO, Graham KA and Siegel M. Emotion perception and social skill over the course of psychosis: A comparison of individuals at-risk for psychosis and individuals with early and chronic schizophrenia spectrum illness. Cogn Neuropsychiatry 2007;12: Martin I, McDonald S. An exploration of causes of non-literal language problems in individuals with Asperger syndrome. J Autism Dev Disord 2004;34: Koning C, Magill-Evans J. Social and language skills in adolescent boys with Asperger syndrome. Autism 2001;5: Raja M, Azzoni A. Asperger s disorder in the emergency psychiatric setting. Gen Hosp Psychiatry 2001;23: Michail M, Birchwood M. Social anxiety disorder in first-episode psychosis: incidence, phenomenology and relationship with paranoia. Br J Psychiatry 2009;195: Pukrop R, Schultze-Lutter F, Ruhrmann S ym. Neurocognitive functioning in subjects at risk for a first episode of psychosis compared with first- and multipleepisode schizophrenia. J Clin Exp Neuropsychol 2006;28: Kaland N, Mortensen EL, Smith L. Social communication impairments in children and adolescents with Asperger syndrome: Slow response time and the impact of prompting. Res Autism Spectr Disord 2011;5: Sanders A, Johnson KA, Garavan H, Gill M, Gallagher L. A review of neuropsychological and neuroimaging research in autistic spectrum disorders: Attention, inhibition and cognitive flexibility. Res Autism Spect Dis 2008;2: Barneveld P, Pieterse J, de Sonneville L, van Rijn S, Lahuis B, van Engeland H, Swaab H. Overlap of autistic and schizotypal traits in adolescents with Autism Spectrum Disorders. Sch Res 2011;126: Russell A, Mataix-Cols D, Anson M, Murphy D. Obsessions and compulsions in Asperger syndrome and high-functioning autism. Br J Psychiatry 2005;186: Groden J, Diller A, Bausman M, Velicer W, Norman G, Gautela J. The development of a stress survey schedule for persons with autism and other developmental disabilities. J Autism Dev Disord 2001;31: Psykoottisen kaltaisten oireiden ja muiden samankaltaisuuksien esiintyminen lisää riskiä autismin kirjon lievempien muotojen sivuuttamiseen diagnostiikassa ja kuntoutuksessa (30). DSM-IV:ssä, toisin kuin ICD-10:ssä, on määritelty, että jos henkilöllä on todettavissa laajaalainen kehityksellinen häiriö (mukaan lukien autismin kirjon häiriöt), skitsofrenia ei ole diagnosoitavissa, elleivät selkeät harha-aistimukset tai -luulot ole kestäneet yli kuukautta (12). On ehdotettu, että uusissa DSM- ja ICD-luokitusten versioissa pitäisi huolellisesti kiinnittää huomiota autismin kirjon häiriöiden kanssa yhdessä esiintyvien häiriöiden diagnosoimiskriteereihin (7,18). Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet Taulukossa 3 on kuvattu sosiaalisen vuorovaikutuksen eroja ja yhtäläisyyksiä. Sosiaalinen kanssakäyminen on usein pulmallista sekä autismin kirjon lievimmissä muodoissa (6,31) että psykoosihäiriöissä (32,33). Molemmissa sosiaaliset tilanteet ovat tavallista kuormittavampia, mikä voi johtaa niiden välttelemiseen. Lievemmin autistiset henkilöt voivat kaivata sosiaalisia suhteita, mutta vuorovaikutus voi olla kömpelöä ja sitä leimaa yleisesti sosiaalisen tilannetajun puute, ts. puutteellinen intuitio ja spontaanin mukautumisen niukkuus (6,31). Tämä voi näkyä korostuneen korrektina ja kaavamaisena vuorovaikutuskäyttäytymisenä. Autismin kirjon henkilö saattaa tulkita sanalliset viestit kirjaimellisesti (34) tai jättää huomiotta sanattomat viestit (35). Lisäksi henkilön omat sanattomat viestit, kuten ilmeet ja eleet, voivat olla puutteellisia tai poikkeavia (6). Toisten ihmisten tarkoitusten väärintulkinta saattaa autismin kirjosta kärsivän henkilön kohdalla antaa vaikutelman paranoidisuudesta (10). Sekä autismin kirjon häiriöissä että psykoosihäiriöissä, erityisesti skitsofreniassa, kielellistä kyvykkyyttä leimaa usein konkreettisuus. Autismin kirjon lievemmässä muodossa, Aspergerin oireyhtymässä henkilö ymmärtää sanat usein liian kirjaimellisesti (34) huolimatta muuten hyvästä käsitteellistämiskyvystä. Kirjaimellisuus voi johtaa helposti väärinymmärryksiin ja konfliktitilanteisiin sosiaalisissa tilanteissa. Tämä on otettava huomioon myös tehtäessä diagnostista haastattelua (10) esimerkiksi aistiharhojen osalta. Kysymystä ja potilaan vastausta tarkentamalla pääsee todennäköisemmin selvyyteen siitä, onko kyse harhasta. Mikäli kyse ei ole selvästi harhasta, sitä ei pitäisi ylitulkita oireeksi psykoottisuudesta (36). Lisäksi autismin kirjon häiriöissä tyypilliset aistiyliherkkyydet aiheuttavat ahdistavia kokemuksia, joiden verbalisointi saattaa aiheuttaa vaikutelman aistiharhoista tai ajattelutoimintojen outoudesta. Luotettava harhaluulojen ja kuuloharhojen arviointi voikin olla erittäin haasteellista autismin kirjon häiriöiden kohdalla (12). Autismin kirjon lievimmissä muodoissa on ominaista yksin viihtyminen ja itsekseen puuhastelu, mikä saatetaan tulkita virheellisesti skitsofrenian negatiivisiksi oireiksi (10,13). Autismin kirjon henkilöt väsyvät helposti toisten seurassa, ja he tarvitsevat yleensä sosiaalisten tilanteiden jälkeen selkeästi aikaa olla yksikseen. Sosiaalisten kontaktien olemassaolo ei poissulje autismin kirjon häiriön mahdollisuutta. Diagnostisesti on tärkeää kartoittaa vuorovaikutuksen laadullisia piirteitä. On tarpeen selvittää mm. keitä henkilö pitää ystävinään, kuinka usein hän heitä tapaa ja kenen aloitteesta sekä mitä heillä on tapana yhdessä tehdä. Voi nimittäin olla, että henkilö pitää ystävänään ihmistä, jonka on tavannut kerran. Tämä voi johtua autismin kirjon henkilön tavallisuudesta poikkeavasta ymmärryksestä sosiaalisista kuvioista. Asperger-henkilölle voi myös olla kehittynyt ystävyyssuhde pitkän ajan kuluessa lähiympäristössä ilman merkittävää omaa panosta (naapuri/sama luokka/päiväkoti), mutta uusiin ihmisiin tutustuminen on hankalaa oma-aloitteisesti. Psykoosihäiriöissä ihmissuhdevaikeudet voivat selittyä useilla erilaisilla mekanismeilla. Negatiiviset oireet voivat johtaa sosiaalisen verkoston kapeutumiseen ja lisäksi korostunut epäluuloisuus ja/tai häiritsevät positiiviset oireet saattavat aiheuttaa toisten seuran välttelemistä (37). Nämä mekanismit eivät kuitenkaan yksinään selitä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia psykooseissa (37). Sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu voi heiketä vähitellen psykoosihäiriöissä osin jo esivaiheessa alkavien kognitiivisten vaikeuksien vuoksi (38); psykoosiin sairastunut tai sairastumassa oleva ei välttämättä muista yhtä hyvin keskusteltuja asioita tai jaksa keskittyä sosiaalisissa tilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla (8). 1339

6 katsaus Autismin kirjon puutteellinen varhaisdiagnostiikka lisää riskiä sairastua psykiatriseen häiriöön. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Ajatusmaailma ja omaan maailmaan uppoutuminen Psykoosihäiriöissä usein ilmenevä omaan ajatus maailmaan vajoaminen eroaa autismin kirjon häiriöissä esiintyvästä ajatuksiin uppoutumisesta. Autismin kirjon henkilöt kykenevät omiin ajatuksiin uppoutuneina loogiseen ja joskus mielikuvitusrikkaaseen ajatustyöhön, mutta psykoosihäiriöissä ajatus on tuolloin enemmän hajanaista sekä impulssien ja harhojen sävyttämää. Autismin kirjossa etenkin Aspergerhenkilöiden oudoilta vaikuttavissa ajatuskuluissa on useimmiten löydettävissä logiikkaa, joka on ymmärrettävissä heidän ominaispiirteistään käsin (12). Sosiaalisissa tilanteissa esille tulevien väärinymmärrysten ja epävarmuuden valossa ei ole epätavallista, että Asperger-henkilölle kehittyy epäluuloisia ajatuksia (27). Jos autismin kirjon henkilön kertomaan syventyy tarkemmin, se voi osoittautua helpommin ymmärrettäväksi hänen asioille antamiensa merkitysten kautta (29). Viiveellä vastaamista esiintyy niin ikään molemmissa oireistoissa. Autismin kirjon lievemmissä muodoissa vastaaminen saattaa kestää perusteellisen ja erityisesti sosioemotionaalisissa kysymyksissä hitaan ajatustyön vuoksi (39). Vastauksena saattaa olla hyvinkin tarkkaan harkittu ja usein kirjakielinen vastaus (poikkeuksena kielellisesti heikkolahjaiset Aspergerhenkilöt, joiden vastaukset ovat usein suppeampia). Vaikeammista psykoosihäiriöistä kärsivillä potilailla viive vastaamisessa voi johtua ajatusten ja aistikokemusten hajanaisuudesta ja keskittymisen vaikeuksista. Varsinaisesti psykoottisen henkilön vastaukset ovat myös tyyliltään erilaisia: hajanaisempia ja yksipuolisempia (31). Asperger-henkilön puheelle on tyypillistä usein seikkaperäisyys ja vastaamisen aloittaminen kuulijan mielestä aiheesta kaukaa. Kärsivällinen kuulija kuitenkin huomaa, että puhe johtaa kysymyksen aiheeseen. Sekä Asperger- että psykoottisen henkilön puhe ja ajatukset voivat siis vaikuttaa oudoilta, mutta Asperger-henkilön puheissa ja ajatuksissa on havaittavissa kiireettömässä tutkimustilanteessa selkeää, vaikkakin omaperäistä logiikkaa. Toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden häiriöt Toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat tavallisia autismin kirjossa (40) ja psykoosihäiriöissä (38) ja ne voivat olla eriasteisia. Autismin kirjossa on havaittu olevan merkittäviä toiminnan aloittamisen ja siitä irrottautumisen ongelmia sekä päätöksenteon vaikeutta (6,40). Tämänkaltaisen tarkkaavuuden kohteen vaihtamisen, ts. toiminnanohjauksen ongelman on todettu olevan autismin kirjossa tärkeä skitsotyyppisestä häiriöstä erotteleva tekijä (41). Autismin kirjossa ilmenevä taipumus perusteellisuuteen ja ylitarkkuuteen hidastaa toimintoja rajoittaen niiden tehokkuutta. Kliinisen kokemuksen mukaan vaikeammissa psykoosihäiriöissä taas psykomotoriikka on usein hidastunutta ilman taipumusta pikkutarkkuuteen. Uppoutuminen tiettyihin asioihin näkyy autismin kirjon lievemmissä muodoissa usein arkielämän sujuvuuden vaikeutumisena silloinkin, kun henkilö olisi muutoin luokiteltavissa normaaliälyiseksi tai jopa lahjakkaaksi. Autismin kirjossa arjen toimintakyky voi olla merkittävän heikkoa huolimatta hyvästä älykkyystasosta (18). Tällöin näiden ns. korkeampien kognitiivisten toimintojen, kuten tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen, vaikeudet estävät henkilöä hyödyntämästä omaa kapasiteettiaan tai kykyprofiili on huomattavan epätasainen (3). Vaikeammissa psykoosihäiriöissä henkilö ei aina kykene keskittymään mielenkiintoiseenkaan tekemiseen pitkiksi ajoiksi. Jopa psykoosihäiriöiden esivaiheessa on todettu tämänkaltaisia vaikeuksia (38). Jo ensipsykoosi saattaa laskea henkilön kognitiivista ja muuta toimintakykyä. Autismin kirjossa ei tapahdu kognitiivisen toimintakyvyn laskua, mutta sosiaaliset ja toiminnanohjaukselliset vaikeudet tulevat tyypillisesti vastaan opintojen tai työelämän sosiaalisten ja aikapaineiden lisääntyessä. Kaavamaisuus vai pakko-oireisuus? Autismin kirjossa ilmenevät rutiinit ja kaavamaiset toiminnot muistuttavat ilmiasultaan pakko-oireita. Ne eivät kuitenkaan aiheuta yhtä paljon kärsimystä tai ahdistusta kuin pakkooireisesta häiriöstä kärsivillä (6,42) tai henkilöillä, joilla on psykoosisairauden lisäksi pakkooireita. Aspergerin oireyhtymässä tavatut rutiinit suojelevat ahdistukselta ja stressiltä (43), joita sosiaalisen vuorovaikutuksen monimutkaisuus voi aiheuttaa. Rutiinitoimintojen häiriintyminen voi herättää voimakasta ahdistusta, sillä tällöin Asperger-henkilö joutuu kohtaamaan alati vaihtuvan ja muuttuvan ympäristön 1340

7 tieteessä English summary > in english Differences and similarities between autism spectrum disorders and psychotic disorders ilman turvallisilta tuntuvia rutiineja. Aspergerhenkilöt voivat olla tavallista herkempiä stressin vaikutuksille, sillä heillä on usein kapea valikoima selviytymiskeinoja (43), kuten sosiaalisia selviytymisstrategioita. Erään tutkimuksen mukaan somaattiset pakkomielteet olivat tyypillisempiä pakko-oireisesta häiriöstä kärsiville kuin Asperger-henkilöille, mikä tutkijoiden mukaan voisi liittyä siihen, että Asperger-henkilöt eivät yleensäkään helposti raportoi fyysisiä oireita (42). Asperger-henkilön kaavamaiset toiminnot ja rutiinit lisäävät turvallisuutta ja tasapainoisuutta, kun taas varsinaiset pakko-oireet vähentävät niitä pidemmällä aikavälillä. DSM- IV-luokituksen Aspergerin oireyhtymän diagnostisissa kriteereissä ei rajata varsinaista pakko-oireista häiriötä pois, toisin kuin ICD-10:ssä (2). Osa Asperger-henkilöistä täyttää kuitenkin myös pakko-oireisen häiriön diagnostiset kriteerit (6,42). Monipuolinen ja -ammatillinen arviointi Autismin kirjon lievimmistä häiriöistä tai psykoosihäiriöistä kärsivät henkilöt tulevat tai tuodaan arvioinnin piiriin useimmiten opiskeluissa tai työelämässä vähitellen esiin tulleiden, tuntuvien vaikeuksien ja/tai äkillisten oireiden takia. Vaikeampien autismin kirjon oirekuvien selvittelyt alkavat aiemmin kuin psykoosiselvittelyt, poikkeuksena harvinainen lapsuusiän skitsofrenia. Aloite arvioinnista tulee usein lähipiiriltä tai ammattilaisilta. Lievimmissä autismin kirjon oirekuvissa ja psykoosihäiriöissä aloite voi tulla myös henkilöltä itseltään. Tärkeä erotteleva tekijä lievempien autismin kirjon häiriöiden ja psykoosihäiriöiden välillä on oireiston alkamisaika. Tästä johtuen nuoria ja aikuisia arvioitaessa huomiota pitäisi nykyistä systemaattisemmin ja laajemmin kiinnittää lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa esiintyneisiin piirteisiin (7,11,29). Arvioinnin tulisi tapahtua riittävän perusteellisesti ja moniammatillisena yhteistyönä (11,36). Hoitoketjuissa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tiedonkulkuun ja yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Näin vältetään parhaiten vääriä diagnooseja ja saadaan kuntoutustoimenpiteet kohdennettua tehokkaammin (3). Nykyään potilas lähetetään autismin kirjon selvittelyihin erikoissairaanhoidon eri yksiköihin. Selvärajaisemmissa tapauksissa tehokkaampaa olisi saada riittävä erikoissairaanhoidon erikoislääkäri-, erikoispsykologi- ja muu tarvittava konsultaatio perusterveydenhuollossa tapahtuvaan selvittelyyn ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Pelkkä potilaan haastattelu ei riitä autismin kirjon lievimpien muotojen diagnosoimiseen, sillä läheisten tuottama ja muu saatavilla oleva tieto kehityshistoriasta on ensiarvoisen tärkeää (36). Vanhempien haastattelu ei aina ole riittävä tietolähde, sillä oireet eivät välttämättä tule esiin perheissä, joissa vanhemmat toimivat sensitiivisesti näiden piirteiden suhteen. Läheiset saattavat olla tottuneita selvästi poikkeaviinkin ominaisuuksiin, jotka kuitenkin kodin ulkopuolisissa konteksteissa voivat muodostaa merkittäviä ongelmia. Tällöin opettajan tai muun ulkopuolisen tahon tieto potilaan käyttäytymisestä ryhmässä ja monimutkaisemmassa ympäristössä voi olla korvaamatonta ja vähentää myös mahdollista lähiomaisten vähättelyn vaikutusta arviointitulokseen. Psykiatristen strukturoitujen haastattelujen ohella on olemassa hyviä haastattelurunkoja autismin kirjon lievempien muotojen arvioimiseen sekä eri psykoosihäiriöiden ja niiden esioireiden kartoittamiseen. Kyselyt ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä: haastattelijalla tulisi olla käsitystä sekä psykoosi- että autismin kirjon häiriöistä luotettavan diagnostiikan mahdollistamiseksi (12,16). Diagnostisten haastattelujen ohella on tärkeä tutkia monipuolisesti potilaan toimintakykyä (36). Psykologiset tutkimukset ovat tärkeitä persoonallisuuden piirteiden ja ajattelutapojen kartoituksessa. Kognitiivisten resurssien ja tunne-elämän kartoitus psykologisessa tai neuro psykologisessa tutkimuksessa voi tuoda esiin paitsi oman arkitoiminnan organisointivaikeudet, myös koulutukselliset tai ammatilliset haasteet ja mahdolliset opiskelu- ja työkyvyn esteet. Toimintaterapeuttisella tutkimuksella voidaan kartoittaa päivittäisten toimintojen ongelmia. Lisäksi em. tutkimuksilla on mahdollisuus päästä kiinni henkilön vahvuuksista, mikä voi tasapainottaa oirelähtöistä käsitystä. Usean ammattiryhmän näkökulmien yhdistäminen suunnittelussa voi olla ratkaisevaa sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuudelle. n 1341

8 english summary Sari Mukkala Master of Psychology Oulu University Hospital, Outpatient Clinic of Psychiatry Antti Korhonen Mari Raappana Language checked by Antti Korhonen (translator, specialised in psychology, educational and medical science). Differences and similarities between autism spectrum disorders and psychotic disorders Autism spectrum disorders (ASDs) are neurodevelopmental disorders, included in the two most widely used diagnostic classifications in psychiatry, DSM-IV and ICD-10. Differential diagnosis between psychotic disorders (PDs) and autism spectrum disorders can be challenging. Like ASDs, PDs vary in their severity and presentation. The most substantial difference between autism spectrum disorders and psychotic disorders is the clinical course. Observable symptoms of ASDs surface in the early years of development, whereas manifest behavioral symptoms of PDs present themselves at later stages, with the exception of childhood schizophrenia. Many people have been erroneously labeled as psychotic because of the significant amount of shared aspects between ASDs and PDs. It has also been shown that ASDs and PDs can co-exist. There are some common genetic and neuropathological factors between ASDs, while most neuropathological characteristics are quite distinct between the spectrums. Also, there is a considerable amount of heterogeneity in neuropathological profiles among both spectrums. Persons with ASDs have a higher risk of experiencing psychotic-like symptoms, although evidence on a heightened risk of experiencing of a psychotic disorder is sparse. Social communication problems differ in ASDs and PDs. The preference towards solitude in ASDs may be erroneously interpreted as a negative symptom of schizophrenia. Narrow social networks are characteristic of both spectrums, but in ASDs the difficulty is more innate whereas in PDs the difficulty of maintaining human relationships develops over time. In both ASDs and psychotic disorders the person often becomes absorbed by her thoughts. In ASDs certain logic can be traced in thought processes. By contrast, thinking is more disorganized in PDs. Both ASDs and PDs often comprise a certain amount of neuropsychological symptoms in the executive and attentional domains which tend to translate into problems in daily activities. Persons with an ASD normally have the ability to focus attention on details and special interests for a substantial period of time, whereas persons with a PD often cannot sustain attention for longer periods of time. The compulsive symptoms sometimes present in psychotic disorders resemble those often found in the autism spectrum. The repetitive symptoms in ASDs are not as disabling as the compulsive symptoms in obsessive-compulsive disorder; rather, they create structures for the person with an ASD who might otherwise be overwhelmed by the complexities of normal day-to-day social interaction. The similarities and often quite subtle differences between ASDs and PDs require a thorough multiprofessional assessment involving primary health care, special psychiatric services, and family members. Close collaboration is needed in order to form an adequate picture of the person s functional capacity and need for rehabilitation. 1341a

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 2 Ajattelutapaa (Mindsets) Carol Dweck, 2006. Mindset. 1. Muuttumaton ajattelutapa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo

Skitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo Skitsofreniapotilaan osastohoito Riitta Keskitalo 14.9.2009 Niuvanniemen sairaala 296 sairaansijaa Mielentilatutkittavat Tuomitsematta jätetyt (kriminaalipotilaat) Vaaralliset ja/tai vaikeahoitoiset potilaat

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista

Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista Henkilökuntakyselyn raportti Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista. Taustaa Nuoren ensipsykoosi-projektin tavoitteena on parantaa

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Osastolta arkeen. Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa

Osastolta arkeen. Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa Osastolta arkeen Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa Henna Hakala-Rahko, Helena Peltoniemi, Ari-Matti Saari, Maarit Teperi Esityksen

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot