Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä?"

Transkriptio

1 Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä? Opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä Kimmo Kuusela Psykiatri/YTHS

2 ADHD ja Aspergerin oireyhtymä Neuropsykiatrisia kehityksellisiä häiriöitä Perinnöllisten tekijöiden merkitys suuri Ilmenevät lapsuusiässä, oireet muovautuvat kehityksen ja aikuistumisen aikana Rajautuvat ydinoireiden ulkopuolisten oireiden osalta liukuvasti toisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin (ja tunnettuihin psykiatrisiin oireyhtymiin), ainakin osittainen päällekkäisyys tavallista Psykiatrinen oheissairastavuus tavallista molemmissa

3 ADHD, KÄSITTEITÄ MBD = Minimal Brain Dysfunction (90-luvulle asti; neurologinen tarkkaavaisuuden häiriö, johon liittyy motoriikan, oppimisen ja hahmotuksen häiriöitä) DAMP = Deficits in Attention, Motor coordination and Perception (Skandinavia; sisällöllisesti lähellä MBD:tä) ADD = Attention Deficit Disorder (inattentiivinen oirekuva) ADHD = Attention Deficit Hyperactivity Disorder (kombinoitu oirekuva)

4 ADHD, Johdanto Pitkäkestoisia tai pysyviä, lapsuudessa alkaneita vaikeuksia keskittymisessä, tarkkaavuuden säätelyssä, toimintojen ohjaamisessa ssa tai yllykkeiden hillitsemisessä ja käyttäytymisen säätelyssä suhteessa sa mm. sosiaalisiin sääntöihin 1798 (Sir Alexander Crichton) tarkka inattentiivisen oireiston kuvausk 1902 (Sir( George Frederick Still) ) Lancetissa kombinoidun oiretyypin kuvaus 1930-luvulla ensimmäiset tutkimukset lasten hyperaktiivisuuden hoidosta amfetamiinijohdoksilla; merkittävä lisäys tutkimuksissa vasta 70-luvulla, jonka päättyessä jo tehty 2000 tutkimusta tarkkaavaisuushäiriöstä Huomio aikuisten tarkkaavaisuushäiriöön 60-luvulla, tieteellisesti laadukasta tutkimusta vasta 90-luvulta Erään teorian mukaan (Barkley, 1989) kehityksellinen itsesäätelyn häiriö, jonka monimuotoinen tausta painottuu neurologisiin ja geneettisiin tekijöihin

5 Kuinka tavallinen ADHD on? Faraonen ym katsaus (2003): Yhdellä 20 lapsesta, pojilla dg tavallisempi; esiintyvyys huomattavan samanlaista eri maissa Erot esiintyvyydessä riippuvat lähinnä diagnostisista kriteereistä Suomessa lapsilla n. 6% (Puura ym. 1998) Aikuisilla äskettäisen laajan väestötutkimuksen perusteella (Kessler ym. 2004) 4,4% - konservatiivisen arvion mukaan n. 2%? Sukupuolijakauma aikuisilla tasainen Arviolta yli puolella oireet jatkuvat aikuisikään, oireista saattaa olla merkittävää haittaa vaikka diagnostiset kriteerit eivät kaikilla enää täyty

6 Mistä ADHD johtuu? Hermostolliset ja geneettiset tekijät keskeisiä Kuvantamistutkimuksissa lapsilla ja nuorilla todettu poikkeavuuksia prefrontaalikorteksin, striatumin, pikkuaivojen ja corpus callosumin hermoverkoissa PET-tutkimuksissa aikuisilla vähentynyttä glukoosiaineenvaihduntaa premotorisessa korteksissa ja ylemmässä prefrontaalikorteksissa sekä otsalohkon alueen dopaminergista aliaktiivisuutta Molekyyligeneettisisissä tutkimuksissa näyttöä useiden dopamiiniaineenvaihduntaan liittyvien geenien osuudesta; erityisesti esti D4-reseptorigeenilöydös ehkä merkityksellinen (välittää puutteellista ta dopamiinivastetta), vain osa geeneistä löydetty Periytyvyys kaksostutkimusten perusteella ADHDn taustana n %:lla Myös adoptiotutkimukset tukevat geneettisen taustan merkitystä Raskauden- ja synnytyksenaikaiset häiriöt (synnytyskomplikaatiot, pieni syntymäpaino, äidin päihteiden käyttö, tupakointi)? Kaksostutkimusten perusteella psykososiaalisten tekijöiden osuus vähäinen aiheuttajana, mutta erittäin suuri merkitys myöhempien komplikaatioiden ja komorbiditeetin kannalta

7 ADHD:n oireet lapsuudessa Ydinoireita tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus; yhdessä tai erikseen Lisäksi usein oppimisvaikeuksia, uhmakkuushäiriöitä, käytöshäiriöitä, masennusta, ahdistus- ja pakko-oireita oireita, unihäiriöitä,, tic-oireita

8 ADHD:n kliininen kuva aikuisilla Iän myötä oireiden laatu ja määrä muuttuvat: mm. yliaktiivisuus yleensä lievittyy mutta impulsiivisuus ja varsinkin tarkkaavuuden puute säilyy Levottomuus, hermostuneisuus; useita töitä tai ylipitkiä työpäiviä, iä, innostuminen monista asioista yhtäaikaa, uudet harrastukset, työpaikkojen vaihtaminen, koulutusten keskeytyminen Rahan ja nautintoaineiden (esim.. kahvi, tupakka) kontrolloimaton käyttö Vuolaspuheisuus, toisten keskeyttäminen Huono turhautumisen sieto Toiminnan ohjaukseen liittyvät vaikeudet: tehtävien suunnittelu, toimeenpano ja toteuttaminen, tulosten seuraaminen, häiritsevien ärsykkeiden torjuminen, aikataulujen noudattaminen Aistipoikkeavuus, -yliherkkyys tavallista (yleensä kuulo) Aikuinen ADHD-henkilö on usein keskittymiskyvytön, lyhytjännitteinen ja huolimaton, muistamaton alisuoriutuja mahdollisesta älykkyydestä huolimatta

9 Oheissairastavuudesta ja muista ADHD:n oheisilmiöistä Kolmella neljästä aikuisikäisestä myös jokin muu psykiatrinen häiriö (Biederman ym. 1993) Tavallisimpia oheissairauksia DSM-IV tautiluokituksen B-ryhmän B persoonallisuushäiriöt (epävakaa, epäsosiaalinen, huomionhakuinen n ja narsistinen persoonallisuus), mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, päihde- tai huumeriippuvuus, oppimishäiriöt Altistuminen kaoottiselle elämäntyylille, avioeroille, työttömyydelle, alhaisemmalle koulutusasteelle, syrjäytymiselle, terveyspalvelujen en runsaalle käytölle, itsemurhayrityksille, onnettomuuksille, lainrikkomuksille (vangeista jopa puolella ADHD) Osa komorbiditeetista selittyy osin yhteisellä biologisella/geneettisellä ettisellä taustalla, lisäksi ADHD-ominaisuudet altistavat persoonallisuuden kehityksen vaurioitumiselle ja esim. masennukselle

10 Väestöotantatutkimus Göteborgissa: 6-vuotiaiden kohortti, seuranta 22-vuotiaiksi (Rasmussen, Gillberg 1981, 1982, 1999) MBD diagnoosi 6-vuotiaana Vertailuryhmä Vakavia psykiatrisia oireita, päihteiden käyttöä, rikollisuutta, työkyvyttömyyttä 3-vuotinen lukio 58% 11% 20% 75% korkeampia opintoja 3% 33% rikostuomio 19% 0%

11 ADHD:n diagnostiikasta Diagnoosi perustuu anamneesin (lapsuudesta( aikuisuuteen) huolelliseen selvittelyyn (potilas, omaiset, opettaja, dokumentit) konkreettisin esimerkein Oireiden vaikeusasteen arviointi; vaikutus toimintakykyyn Muiden mahdollisten häiriöiden kartoittaminen: oppimisvaikeudet, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt, päihdeongelmat, pakko-oireinen oireinen häiriö, tic- eli krooniset nykimishäiriöt, Touretten syndrooma (TS), autismi, Aspergerin syndrooma (AS), aivovammat, epilepsia, CP, FAS (fetaalialkoholisyndrooma), kehitysvammaisuus, kilpirauhasen sairaudet, unihäiriöt (unenpuute, narkolepsia, uniapnea) Joskus vaikea saada jälkikäteen luotettavaa kuvaa lapsuuden oireilusta; ilusta; esim. traumaattiset perhetilanteet ja niiden aiheuttamat oireet saattavat peittää lapsuudenaikaiset viitteet tarkkaavuushäiriöstä Tautiluokitukset DSM-IV (APA), ICD-10 (WHO); strukturoidut haastattelulomakkeet, esim. Adult ADHD Clinical Diagnostic Scale v. 1.2 (ACDS), Conners' Adult ADHD Diagnostic Interview for the DSM-IV (CAADID), Wender Utah Rating Scale (WURS); seulontaan: Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS)

12

13

14 Täydentävät tutkimukset Tavallisesti eivät tarpeellisia, eivät anna vastausta kysymykseen n onko henkilöllä ADHD Neuropsykologiset tutkimukset (Continuous Performance Test (CPT), Stroop, Bourdon-Wiersman testi, Trail Making A+B) voivat olla hyödyllisiä oheisongelmien (oppimisvaikeudet, dysleksia) selvittelyn, hoidon suunnittelun ja työkyvyn arvion tai lääkevasteen seuraamisen kannalta, mahdollisesti oireiden simulaation selvittämisessä? EEG tutkimus joskus tarpeen; epilepsia ADHD-potilailla tavallista yleisempi ja lääkitys voi alentaa kouristuskynnystä Aivojen MRI-tutkimus aivovammojen jälkitilojen ja ADHD:n erotusdiagnostiikassa Laboratoriotutkimuksista kilpirauhastutkimukset, joskus virtsan huumeseulonta, pitkäaikaista alkoholinkäyttöä mittaavat kokeet

15 Aikuisiän ADHD:n kriteerit Hallowellin ja Rateyn (1994) mukaan (1/2) (ei( kuulu virallisiin tautiluokituksiin) A. Pitkäaikainen häiriötila, jolloin ainakin 12 seuraavista piirteistä on ollut havaittavissa: Kokemus heikosta suoriutumisesta ja tavoitteiden saavuttamattomuudesta udesta (riippumatta todellisista saavutuksista) Vaikeus organisoida arkielämää Vaikeus ryhtyä tuumasta toimeen Taipumus ryhtyä useisiin hankkeisiin samanaikaisesti ja vaikeus suorittaa niitä loppuun saakka Taipumus sanoa mitä mieleen juolahtaa sopivuutta tai ajoitusta harkitsematta h Kokemusten ja kiihokkeiden etsimisen nälkä Kyvyttömyys sietää pitkästymistä Alttius huomion häiriintymiselle, vaikeus keskittyä, taipumus huomion ajelehtimiseen kesken sivun tai keskustelun ja toisaalta kyky hyperfokusointiin Usein havaittavina piirteinä älyn välähdykset, luovuus, intuitiivisuus iivisuus ja älykkyys Vaikeus noudattaa asianmukaisia sosiaalisia toimintatapoja jatkuu

16 Aikuisiän ADHD:n kriteerit Hallowellin ja Rateyn (1994) mukaan (2/2) (ei( kuulu virallisiin tautiluokituksiin) Kärsimättömyys, huono turhautumisen sieto Impulsiivisuus, verbaalinen tai toiminnallinen (tuhlaaminen, suunnitelmien ja aikomusten äkilliset muutokset) Taipumus huolestua tarpeettomasti ja loputtomasti; toisaalta kyvyttömyys yttömyys huomioida tai taipumus väheksyä todellisia vaaroja Uhkaavan katastrofin tunne, turvattomuus ja toisaalta uhkarohkeus Mielialan vaihtelu, masennus (etenkin erotilanteissa) Levottomuus Taipumus addiktiiviseen käyttäytymiseen Krooniset omanarvontunto-ongelmat ongelmat Huono kyky itsehavainnointiin Suvussa tarkkaavaisuushäiriötä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, päihderiippuvuuksia tai muita impulssien tai tunteiden säätelyhäiriöitä B. Asianomaisella on ollut lapsuuden aikana tarkkaavaisuushäiriö C. Mikään muu psykiatrinen häiriö ei selitä tilaa paremmin

17 Aikuisen ADHD:n hoito Yksilöllisten tarpeiden mukainen hoitosuunnitelma Informaation antaminen potilaalle ja omaisille Potilaan oireiden ja toiminnan välisten yhteyksien hahmottaminen, selviytymisstrategiat Pitkäjänteinen hoitosuhde, seuranta Neuropsykologinen kuntoutus (jos samalla toimintaa haittaavia neuropsykologisia häiriöitä) Asianmukainen lääkehoito Psykoterapiat yksilöllisen tarpeen mukaan Muut psykososiaaliset tukimuodot (coaching, yhdistykset, arjen- ja elämänhallinnan kurssit)

18 ADHD:n lääkehoito 1/4 Psykostimulantit Metyylifenidaatti Ritalin 10 mg (lyhytvaikutteinen), Concerta 18, 27, 36, 54 mg (pitkävaikutteinen), Equasym retard 10, 20, 30 mg ( pitkävaikutteinen ) Amfetamiinisulfaatti Dexamin 5 mg Deksamfetamiinisulfaatti Dexedrine 5 mg Pemoliini Cylert; käytetään harvoin, maksavaurion riski Vaativat huumausainereseptin ja Concertaa ja Equasymia lukuunottamatta lääkelaitoksen erityisluvan (saa 1-21 viikossa) Metyylifenidaatin teho osoitettu lukuisissa tutkimuksissa; ; lapsista ja nuorista jopa 70% hyötyy stimulanttihoidosta, aikuisista ainakin yli puolet, yhtä suurilla annoksilla (1,0mg/kg) teho aikuisillakin ilmeisesti i yhtä hyvä (Faraone ym. 2000,Wilens ym. 2002)

19 ADHD:n lääkehoito 2/4 Pitkävaikutteinen stimulantti (Concerta( Concerta) ) ensisijainen hoitovaihtoehto Vaikutusmekanismi: tehostaa aivojen dopamiini-,, noradrenaliini- ja serotoniinijärjestelmien toimintaa, normalisoi aivojen aineenvaihduntaa Vaste annosriippuvainen, aloitus 18mg/vrk, nosto asteittain; vaikutusaika t. Vaste tulee esiin nopeasti Vasta-aiheita aiheita glaukooma, psykoosialttius, sydän- ja verisuonisairaudet,, hypertyreoosi, raskaus, Touretten syndrooma (suhteellinen), aktiivinen päihteiden väärinkäyttö Yleisimmät sivuvaikutukset päänsärky, unettomuus, ruokahaluttomuus, vatsakipu, suun kuivuminen, mielialavaihtelut, pulssin ja verenpaineen kohoaminen (yleensä p 6/min, RR 3-43 mmhg); verenpainetta ja pulssia seurattava Väärinkäyttöriski melko vähäinen

20 ADHD:n lääkehoito 3/4 Atomoksetiini (Strattera( Strattera) Vaikutusmekanismi: noradrenaliinin takaisinoton esto Aloitusannos 20mg x 2, tavoiteannos mg/vrk Käytettävä säännöllisesti, täysi vaikutus 2 kk kuluttua Vasta-aiheet aiheet käytännössä harvinaisia, raskauden ja imetyksen yhteydessä silti vältettävä Tavalliset sivuvaikutukset pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, ruokahalun väheneminen, huimaus, unettomuus, seksuaalitoimintojen häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu Yksittäisiä vakavia maksareaktioita raportoitu Bupropioni (Zyban) Vaikutusmekanismi: noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinoton esto Aloitusannos 150mg x 1, voi nostaa tasolle mg Vaste esille viimeistään 5 viikon kuluessa Tarkkaavuushäiriössä teho naisilla huonompi Sivuvaikutuksia päänsärky, suun kuivuminen, unettomuus, kuume, pahoinvointi, huimaus, ummetus, ihottumat, kouristukset

21 ADHD:n lääkehoito 4/4 Muita mahdollisia vaihtoehtoja Imipramiinijohdokset, nortriptyliini Venlafaksiini Reboksetiini, duloksetiini?? Vasta-aiheet aiheet käytännössä harvinaisia Tavalliset sivuvaikutukset pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, ruokahalun väheneminen, huimaus, unettomuus, seksuaalitoimintojen häiriöt Moklobemidi Modafiniili erityislupavalmiste(vasta alustavia tutkimuksia, niissä tehokas)

22 TE Wilens, J Biederman, TJ Spencer: Attention Deficit/Hyperactivity Disorder Across The Lifespan 2002

23 Miten hoito vaikuttaa aikuisen ADHD-potilaan ennusteeseen? Lääkehoidolla (psykostimulantit, atomoksetiini) hyvä teho ydinoireisiin ainakin lyhytaikaisesti Vaikutuksesta pitkäaikaisennusteeseen ei kunnollista tutkimustietoa. toa. Kontrolloituja tutkimuksia ei ole. Esim. kahdessa kontrolloimattomassa omassa pitkäaikaistutkimuksessa (amfetamiini ja atomoksetiini, 2 vuotta) ) 2/3 potilaista jätti lääkityksen kesken. Suurella osalla tutkimuspotilaista ilaista aikaisempi päihteiden käyttöanamneesi Lääkehoidon tehosta päihteitä käyttävillä hyvin rajoitetusti tietoa toa lyhyessä hoidossa, pitkäaikaisseurantatiedot puuttuvat. Potilaat keskeyttävät hoidon usein toisaalta negatiivisia vaikutuksia väärinkäyttöön ei ole havaittu tu Aikuisiässä aloitettu hoito tulee usein liian myöhään oheissairastavuuden stavuuden ja muiden ongelmien kehityksen kannalta Oheishäiriöiden huomiointi ja hoito olennaisen tärkeää, monesti ensisijaista Omat kokemukset opiskelijaväestön hoidosta melko myönteisiä sitoutuminen hoitoon usein hyvää, juuttuneet opiskelut lähtevät monesti jälleen etenemään

24 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ (AS), johdanto Hans Asperger 1944: autistinen psykopatia - sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteellisuus - riippuvuus rutiineista ja rituaaleista - muodollinen ja pikkutarkka puhetapa - rajallisia intensiivisen kiinnostuksen kohteita, jotka saattavat t olla epätavallisia tai outoja ( pikku professorit ) Lorna Wing 1981: Aspergerin artikkeleiden käännös englanniksi, ehdotus e AS nimityksestä ICD (WHO), DSM-IV ( APA ) 1994 Suomessa ensimmäinen AS-dg 1989 Liisa Laukkarinen-Marius Rüfenacht: Yhden asian mies (1998) Diagnostisten, neuvonta-,, kuntoutus- ja tukipalveluiden kehitys vielä alueellisesti epätasaista Akateeminen keskustelu AS:n itsenäisestä olemassaolosta jatkuu voidaanko esim. erottaa korkeatasoisesta autismista (HFA=high-functioning autism)

25 AS:n esiintyvyydestä Ei tarkkaa tietoa, väestöotoksiin perustuvat tutkimukset puuttuvat Lapsilla 4-7/ /1000 (Ehlers ja Gillberg 1993), poikia ainakin nelinkertaisesti (4-6:1) Tyttöjen oireet lievempiä, alidiagnostiikka?

26 Mistä AS johtuu? AS:n syytä ei tunneta Periytyvyyden merkittävä osuus (AS tai autismia suvussa) Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät mahdollisia Ilmeisesti geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus Poikkeavuuksia PET-tutkimuksissa (Fletcher ym. 1995,Happe ym. 1996, Nieminen-von Wendt ym. 2003) ja MRI-tutkimuksissa (Nieminen-von Wendt ym. 2003) Mahdollisesti poikkeavuuksia dopamiini- ja ehkä myös serotoniinijärjestelmissä

27 AS:n oireet Puutteet vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä; outous, erilaisuus, eristäytyneisyys tai kontaktin hakeminen sopimattomalla tavalla, ilmeiden tai eleiden käyttö sosiaalisten suhteiden säätelyssä puutteellista, usein katsekontaktin poikkeavuus (välttelevä tai tuijottava) Uppoutuminen ja juuttuminen epätavallisella intensiteetillä erityismielenkiinnon kohteisiin Kirjakielimäinen ja muodollinen puhetapa; kielikuvien konkreettinen ymmärtäminen Rutiinit ja rituaalit tärkeitä; pakonomainen toteuttaminen voi estää muuta toimintaa, vaikeuttaa koko perheen elämää Siirtymätilanteet ja ennakoimattomat muutokset voivat olla hankalia; vaikeus luopua omista suunnitelmista ja rituaaleista Omien ja toisten tunteiden tunnistamisen vaikeudet Motorinen kömpelyys, maneerit, poikkeava kehon kieli Itsepintainen kiinnostus yksityiskohtiin, asioiden tai esineiden osiin

28 Lisää AS:n oireita Aistiyli(tai ali-)herkkyys (äänet, kirkkaat valot) Kasvosokeus Valintatilanteiden vaikeus Opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön vaikeaa Univaikeudet,, voivat aiheuttaa päiväväsymystä ja keskittymisvaikeutta Ruokaerikoisuudet Raivokohtaukset Tytöillä joskus (Nieminen-von Wendt): Sosiaalinen kömpelyys yhdistyneenä raivoisiin reaktioihin suhteessa muutoksiin AS:n piirteet voivat peittyä ylivilkkauteen Kiltteys,, hiljaisuus, selektiivinen mutismikin

29 AS aikuisuudessa AS:n ydinoireet säilyvät yleensä jossain muodossa Aistiyliherkkyys voi pahentua Syrjäytymisvaara, tuen tarve Sosiaalisista rajoitteista huolimatta moni löytää paikan työelämässä, osa perustaa perheen Työura voi löytyä erityismielenkiinnon pohjalta, osa yltää huippusuorituksiin esim. tieteessä tai taiteessa Väestöotoksiin perustuvia tutkimuksia toimintakyvystä ei ole

30 AS, oheissairastavuus Ns neuropsykiatristen häiriöiden päällekkäisyys tavallista, Esim. AS:n kanssa usein samanaikaisesti ADHD ja/tai Touretten oireyhtymä, lukihäiriöitä, muita hahmotushäiriöitä Erityisesti aikuisilla usein myös psykiatrisia häiriöitä: depressio, pakko-oireinen oireinen häiriö, ahdistushäiriöitä, psykoosi (joiden vuoksi AS voi myös jäädä diagnosoimatta)

31 AS:n diagnostiikka lapsilla Lapsuudessa helpoimmin kouluiässä, harvoin alle 5-5 vuotiaana Työryhmä, jossa neuropsykiatrinen orientoituminen ja asiantuntemusta AS:sta, käytännössä useimmin keskus- tai yliopistosairaalassa Diagnoosi käyttäytymisen perusteella, tarvittaessa osasto-observaatio observaatio Neuropsykologisesta tutkimuksesta apua, mutta ei ole diagnostinen

32 AS:n diagnostiikka aikuisilla Myös aikuisella dg anamneesin ja käyttäytymisen perusteella Oheissairastavuudella aikuisuudessa suuri merkitys (masennus tavallisin) Neuropsykologisesta tutkimuksesta apua erityisesti kuntoutuksen suunnittelussa (kognitiiviset kyvyt, erityisvaikeudet) Selvitetään, onko lapsuudessa täyttänyt AS:n diagnostiset kriteerit Diagnostisia työkaluja: ADI-R R (Autism Diagnostic Interview- Revised), ADOS (Autism Diagnostic Observation Schedule); käyttö vaatii koulutusta Komorbiditeetti/erotusdiagnostiikka: skitsofrenia, skitsoidinen persoonallisuus, skitsotypaalinen persoonallisuushäiriö, ADHD, Tourette, HFA, anorexia nervosa, mutismi, pakko-oireinen oireinen häiriö Erotusdiagnoosi HFAn suhteen; AS sosiaalisten puutteiden osalta lievempi, alkaa myöhemmin, ennuste parempi (Klin ym. 2000) Ajoissa saatu oikea dg voi säästää väärältä psykiatriselta diagnoosilta ja sen mukaiselta turhalta hoidolta, estää syrjäytymistä ja parantaa olennaisesti elämän laatua ja toimintakykyä

33 AS:n hoidosta ja kuntoutuksesta Kuntoutus ja tuki yksilöllisen tarpeen mukaan - kaikki eivät halua tai edes tarvitse hoitoa tai kuntoutusta; kuntoutustutkimus Selvitettävä työ- ja toimintakykyä rajoittavat tekijät joskus vaikeimmat ongelmat muita kuin AS:n oireista johtuvia Diagnoosi ja tiedon saanti joskus riittävä apu Vertaistuki, ryhmämuotoinen kuntoutus Suurin kuntoutustarve yleensä lapsilla ja nuorilla, joillla merkittäviä vaikeuksia arkielämän taidoissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai psyykkisessä hyvinvoinnissa Selkeä päiväjärjestys, toimivat rutiinit ja vrkrytmin jäsentäminen Psykoterapiat (erit. kognitiivinen) yksilöllisen tarpeen mukaan Koulunkäynnin/opiskelun erityisjärjestelyt KELAn kuntoutusohjelmat, shp:t, työvoimatoimistot, perusterv.huolto, sosiaalitoimi, omakustanteinen kuntoutus (mm. coaching)

34 AS:n lääkehoito Lääkehoito vain oheissairauksiin ja liitännäisongelmiin, yksilöllisen tarpeen mukaan Herkkyys lääkkeiden sivuvaikutuksille, annosten lisäys hitaasti SSRI-lääkkeet; masennus, ahdistus, pakko-oireet, oireet, fobiat Atyyppiset neuroleptit; aggressio, agitaatio Melatoniini; univaikeudet Stimulantit, atomoksetiini; keskittymisvaikeudet, ADHD

35 Lopuksi ADHD:n ja AS:n diagnostikka joskus haastavaa (oireet osittain päällekkäisiä muiden häiriöiden kanssa, diagnostiset kriteerit osittain ristiriitaisia ja kiistanalaisia, oireiston muovautuminen ja oheissairastavuuden lisääntyminen aikuisuuteen tullessa) - kehitysanamneesin huolellinen selvittäminen auttaa erotusdiagnostiikassa Varhaisen diagnoosin merkitys ennusteelle Oheissairastavuuden merkitys mm. pohdittava mikä potilaan tilanteessa on olennaisinta Psykostimulanttien käyttöä ADHD:n hoidossa ei tule pelätä eivät näytä lisäävän päihderiippuvuuden kehittymisen riskiä Toivelista: - Aspergerin oireyhtymälle ja aikuisten ADHD:lle hoitosuositukset - Toimivammat diagnostiset kriteerit - Kattavampi palvelujen tarjonta koko maahan Liitteet: ADHD:n ja AS:n diagnostiset kriteerit: ICD-10:n (WHO) ja DSM-IV:n (APA) mukaan

36 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (1/5) Diagnoosiin tarvitaan poikkeavaa keskittymiskyvyttömyyttä, hyperaktiivisuutta ja levottomuutta, jotka ovat laaja-alaisia, alaisia, useissa tilanteissa esiintyviä ja pitkäkestoisia ja jotka eivät johdu muista häiriöistä, kuten autismista tai mielialahäiriöistä. A: Keskittymiskyvyttömyys: : vähintään kuusi seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. (1)Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. (2)Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. (3)Usein potilas ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. jatkuu

37 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (2/5) (4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-,, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). (5) Kyky järjestää tehtäviä tai toimintoja on usein huonontunut. (6) Usein potilas välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, t jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten läksyt. (7) Potilas kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä sä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. (8) Potilas häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. (9) Potilas on usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa. jatkuu

38 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (3/5) B. Hyperaktiivisuus: : vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. (1) Potilas liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. (2) Potilas lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteessa, essa, missä edellytetään paikallaan pysymistä. (3) Potilas juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei kuule asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). (4) Potilas on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. (5) Potilas on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus ivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista. jatkuu

39 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (4/5) C. Impulsiivisuus: : vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia (1) Potilas vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. (2) Potilas ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä p tai ryhmissä. (3) Potilas keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin tai peleihin). (4) Potilas puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä. D. Häiriö on alkanut viimeistään seitsemän vuoden iässä. jatkuu

40 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (5/5) E. Laaja-alaisuus alaisuus: : Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, esim. tarkkaamattomuutta ja hyperaktiivisuutta tulee esiintyä sekä kotona että koulussa tai sekä koulussa että esim. vastaanotolla. Tavallisesti tarvitaan tietoa useammasta kuin yhdestä lähteestä. Esim. opettajan kertomus lapsen käytöksestä on yleensä välttämätön lisä vanhempien kertomuksiin. F. Kohtien A-C A C oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. G. Ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia: Maaninen jakso (F30) Depressiivinen jakso (F32) Ahdistuneisuushäiriöt (F41) Laaja-alaiset alaiset kehityshäiriöt (F84)

41 Inattentiivinen tarkkaavaisuushäiriö F98.8 Tarkkaavuushäiriö,, johon ei liity ylivilkkautta

42 Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö,, DSM-IV (1/3) A.. Joko (1) tai (2): (1) Vähintään kuusi seuraavista tarkkaamattomuuden oireista on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan kehitystasoon nähden epäsopivina: Tarkkaamattomuus jättää usein huomiotta yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muussa toiminnassa usein toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin tai leikkeihin usein ei näytä kuuntelevan suoraan puhuteltaessa jättää usein seuraamatta ohjeita eikä saa koulu- tai työtehtäviään suoritetuksi (ei johdu vastustuksesta tai siitä ettei ymmärrä ohjeita) usein toistuvia vaikeuksia tehtävien ja toimien järjestämisessä usein välttelee, inhoaa tai on haluton suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista henkistä ponnistelua (kuten koulu- tai kotitehtävät) kadottaa usein tehtävissä tai toimissa tarvittavia esineitä (esim. leluja, kyniä, kirjoja, työkaluja) häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnoissa jatkuu

43 Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö,, DSM-IV (2/3) (2) Vähintään kuusi seuraavista yliaktiivisuuden / impulsiivisuuden oireista on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan kehitystasoon nähden epäsopivina: Yliaktiivisuus liikuttelee usein hermostuneesti käsiä tai jalkoja tai kiemurtelee ee istuessaan poistuu usein paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa, joissa edellytetään paikallaan oloa juoksentelee tai kiipeilee usein ylettömästi sopimattomissa tilanteissa (nuorilla tai aikuisilla voi rajoittua levottomuuden tunteisiin) usein toistuvia vaikeuksia leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti on usein jatkuvasti menossa tai käy kuin kone puhuu usein ylettömästi Impulsiivisuus vastailee usein kysymyksiin ennen kuin ne on kunnolla esitetty usein toistuvia vaikeuksia odottaa vuoroaan usein keskeyttää toiset tai on tunkeileva toisia kohtaan (esim. tuppautuu toisten seuraan) jatkuu

44 , DSM-IV Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, DSM (3/3) B. Jotkin haittaa aiheuttaneet yliaktiivisuuden / impulsiivisuuden tai tarkkaamattomuuden oireet ovat esiintyneet ennen seitsemän vuoden n ikää. C. Jotakin oireista johtuvaa haittaa ilmenee kahdella tai useammalla la elämän alueella (esim. koulussa ja kotona) D. Selviä todisteita kliinisesti merkittävästä häiriöstä sosiaalisessa, koulutuksellisessa tai ammatillisessa toiminnassa. E. Oireet eivät ilmene ainoastaan laaja-alaisen alaisen kehityshäiriön, skitsofrenian tai muun psykoottisen häiriön aikana eivätkä ole ennemmin tulkittavissa muuhun mielenterveyden häiriöön (esim. mieliala-,, ahdistuneisuus-,, dissosiaatio- tai persoonallisuushäiriö) kuuluviksi.

45 F84.5 Aspergerin oireyhtymä,, ICD-10 (1/2) A. Ei todeta kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä. Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä. Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöön ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia. Motoristen virstanpylväiden saavuttaminen voi olla hieman jäljessä ja motorinen kömpelyys on tavallista (vaikkakaan ei välttämätön edellytys diagnoosille). Yksittäiset erityistaidot, usein yhdessä poikkeavan ajatusten keskittämisen kanssa ovat yleisiä, mutta eivät välttämättömiä diagnostisia piirteitä. B. Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (kriteerit kuten autismissa). jatkuu...

46 F84.5 Aspergerin oireyhtymä,, ICD-10 (2/2) C. Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnon kohteita tai toimintoja (kriteerit kuten autismissa; mutta harvemmin esiintyy motorisia maneereja tai alituista syventymistä lelujen osatekijöihin kokonaisuuden jäädessä huomiotta). D. Seuraavia sairauksia ei voida diagnosoida: Skitsofrenia simplex (F20.6) Skitsotypaalinen häiriö (F21) Obsessiivis-kompulsiivinen häiriö (F42) Anankastinen persoonallisuushäiriö (F60.5) Muu laaja-alainen alainen kehityshäiriö (F84.0-F84.4) F84.4) Lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (F94.1) Lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö (F94.2

47 Aspergerin oireyhtymä,, DSM-IV (1/3) A. Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista tavoista: Merkittäviä puutteita useiden ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsominen, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet ja eleet, joilla säädellään sosiaalista vuorovaikutusta Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien ihmissuhteiden luomisessa Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisten ihmisten kanssa (esim. kykenemättömyys esittää, ilmaista tai osoittaa kiinnostuksen kohteita muille ihmisille) Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen jatkuu

48 Aspergerin oireyhtymä,, DSM-IV (2/3) B. Rajoittuneita toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja ja toimintoja, jotka ilmenevät ainakin yhdellä seuraavista tavoista: Voimakkuudeltaan tai kohteeltaan epänormaali kiinnostus, joka ilmenee kaavamaisena tai rajoittuneena Ilmeisen itsepintainen kiinnittyminen tiettyihin ei- toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin Kaavamaiset tai toistuvat motoriset maneerit (esim. sormien tai käsien heiluttaminen tai vääntely tai monimuotoiset vartalon liikkeet) Itsepintainen kiinnostus kohteiden osiin C. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. jatkuu...

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria ADHD aikuisella Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria sidonnaisuudet: vakuutusoikeus asiantuntijajäsen, valvira asiantuntijalääkäri luentopalkkioita

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä

Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä Katsaus JYRKI KORKEILA JA PEKKA TANI Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä Tarkkaavuushäiriöstä kärsivällä on pitkäkestoisia tai pysyviä vaikeuksia säädellä tarkkaavuuttaan, hillitä yllykkeitään ja ohjata toimintojaan.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO Suomen nuorisopsyakitrinen yhdistys RY 7.11.2014 Elina Sihvola, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, HUS ERITYISTUTKIMUSTEN POLIKLINIKAT, NEUROPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA

Lisätiedot

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki 8.9.2007

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki 8.9.2007 AD/HD aikuisella Ritva Kohijoki 8.9.2007 Mikä on AD/HD? Jokainen meistä tunnistaa joitakin AD/HD:n oireita toisinaan -> raja normaalin ja epänormaalin välillä on häilyvä AD/HD on kehityksellinen oireyhtymä,

Lisätiedot

DIAGNOOSIEN TULKINTAA

DIAGNOOSIEN TULKINTAA DIAGNOOSIEN TULKINTAA Jokihelmen opisto, Haapavesi 26.8.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti Koulu, oppilaat, henkilökunta Samanlaista vai erilaista

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Nuoret ja kriisien kautta hyvään elämään. 13-14.11.2014 Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät

Nuoret ja kriisien kautta hyvään elämään. 13-14.11.2014 Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät Nuoret ja kriisien kautta hyvään elämään 13-14.11.2014 Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt Silve Serenius-Sirve yksikönjohtaja, psykologi Adhd-keskus

Lisätiedot

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.

Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6. Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.2012 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Perustietoa adhd:stä. Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti. 8.12.2015 ADHD-liitto ry 1

Perustietoa adhd:stä. Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti. 8.12.2015 ADHD-liitto ry 1 Perustietoa adhd:stä Savonlinna 1.12.2015 Kaisa Humaljoki projektipäällikkö, th, pari- ja perhepsykoterapeutti ADHD-liitto ry 1 ADHD-liitto ry ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf on valtakunnallinen ADHD

Lisätiedot

ADHD ja opiskelun haasteet. Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, 24.9.2009

ADHD ja opiskelun haasteet. Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, 24.9.2009 ADHD ja opiskelun haasteet Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, 24.9.2009 Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liitto ry www.adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Stimulantti vai atomoksetiini?

Stimulantti vai atomoksetiini? Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial Treatment

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon yhteistyö

Lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon yhteistyö Lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon yhteistyö Auli Laakso-Santavirta Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Lastenpsykiatrian el Lasten psykoterapian ja lasten psykoterapian kouluttajan erityispätevyys,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja ADHD. - syrjäytymisen mekanismit

Oppimisvaikeudet ja ADHD. - syrjäytymisen mekanismit Oppimisvaikeudet ja ADHD - syrjäytymisen mekanismit Kriminaalihuollon tukisäätiö, KRITS Kriminaalihuollon tukisäätiö on valtakunnallinen rikosseuraamusasiakkaiden jälkihuoltoa edistävä asiantuntija ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kehitykselliset häiriöt lapsuudessa ja nuoruudessa: teoriasta käytäntöön, lapsuudesta aikuisuuteen

Kehitykselliset häiriöt lapsuudessa ja nuoruudessa: teoriasta käytäntöön, lapsuudesta aikuisuuteen Kehitykselliset häiriöt lapsuudessa ja nuoruudessa: teoriasta käytäntöön, lapsuudesta aikuisuuteen Museolehtoripäivät 11.11.2009 Mia Dufva Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Mia.dufva@utu.fi www.otuk.utu.fi

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Erityiset lapset, tavalliset vanhemmat Työpaja 12.6.2012 ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 1 On muistettava, että paikalleen jääminen on yhtä kuin taaksepäin

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Pulkkila 21.11.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutt Kyseessä aivojen toiminnan erilaisuus Paljon aivotutkimusta

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Mistä johtuu? 26.3.2012. Kykyprofiilin epätasaisuus ASPERGERIN OIREYHTYMÄ NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET VARHAISKASVATUKSESSA

Mistä johtuu? 26.3.2012. Kykyprofiilin epätasaisuus ASPERGERIN OIREYHTYMÄ NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET VARHAISKASVATUKSESSA NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET VARHAISKASVATUKSESSA Marianne Kulmala l Neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy Aivoliitto ry ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Vamma, häiriö vai toimintarajoite? Neurobiologinen

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT. ADHD-LIITTO 8.10.2015 Sami Leppämäki psykiatrian dosentti

ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT. ADHD-LIITTO 8.10.2015 Sami Leppämäki psykiatrian dosentti ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT ADHD-LIITTO 8.10.2015 Sami Leppämäki psykiatrian dosentti YOSHIMASU ET AL. J Child Psychol Psychiatry. 2012 2 KESSLER ET AL. AM J PSYCIATRY 2006 3 4 5 6 BD ADHD IMPULSIIVISUUS

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

ADHD oireet ja diagnostiikka

ADHD oireet ja diagnostiikka 1 ADHD oireet ja diagnostiikka 50 lennokasta vuotta. Salo, la 11.11.2011 Lastenpsykiatrian ylilääkäri, erityistason perheterapeutti Pekka Räisänen, Vaasan TK Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro 11.11.2011

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen?

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen? Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen? Jukka Kärkkäinen LT, psykiatrian erikoislääkäri johtava ylilääkäri V-S opettajien

Lisätiedot

Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen

Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Kaisa Parviainen sh (AMK) TtM, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto Tuuli Korhonen KK, Kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ADHD-liitto ry 1 Miltä adhd tuntuu?

Lisätiedot

Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä

Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä Sari Kujanpää, psykologi, psykoterapeutti www.ajatuskuja.fi Tästä puhun tänään Autismin ydinoireet: 1) sosiaalisen

Lisätiedot