Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä?"

Transkriptio

1 Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä? Opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä Kimmo Kuusela Psykiatri/YTHS

2 ADHD ja Aspergerin oireyhtymä Neuropsykiatrisia kehityksellisiä häiriöitä Perinnöllisten tekijöiden merkitys suuri Ilmenevät lapsuusiässä, oireet muovautuvat kehityksen ja aikuistumisen aikana Rajautuvat ydinoireiden ulkopuolisten oireiden osalta liukuvasti toisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin (ja tunnettuihin psykiatrisiin oireyhtymiin), ainakin osittainen päällekkäisyys tavallista Psykiatrinen oheissairastavuus tavallista molemmissa

3 ADHD, KÄSITTEITÄ MBD = Minimal Brain Dysfunction (90-luvulle asti; neurologinen tarkkaavaisuuden häiriö, johon liittyy motoriikan, oppimisen ja hahmotuksen häiriöitä) DAMP = Deficits in Attention, Motor coordination and Perception (Skandinavia; sisällöllisesti lähellä MBD:tä) ADD = Attention Deficit Disorder (inattentiivinen oirekuva) ADHD = Attention Deficit Hyperactivity Disorder (kombinoitu oirekuva)

4 ADHD, Johdanto Pitkäkestoisia tai pysyviä, lapsuudessa alkaneita vaikeuksia keskittymisessä, tarkkaavuuden säätelyssä, toimintojen ohjaamisessa ssa tai yllykkeiden hillitsemisessä ja käyttäytymisen säätelyssä suhteessa sa mm. sosiaalisiin sääntöihin 1798 (Sir Alexander Crichton) tarkka inattentiivisen oireiston kuvausk 1902 (Sir( George Frederick Still) ) Lancetissa kombinoidun oiretyypin kuvaus 1930-luvulla ensimmäiset tutkimukset lasten hyperaktiivisuuden hoidosta amfetamiinijohdoksilla; merkittävä lisäys tutkimuksissa vasta 70-luvulla, jonka päättyessä jo tehty 2000 tutkimusta tarkkaavaisuushäiriöstä Huomio aikuisten tarkkaavaisuushäiriöön 60-luvulla, tieteellisesti laadukasta tutkimusta vasta 90-luvulta Erään teorian mukaan (Barkley, 1989) kehityksellinen itsesäätelyn häiriö, jonka monimuotoinen tausta painottuu neurologisiin ja geneettisiin tekijöihin

5 Kuinka tavallinen ADHD on? Faraonen ym katsaus (2003): Yhdellä 20 lapsesta, pojilla dg tavallisempi; esiintyvyys huomattavan samanlaista eri maissa Erot esiintyvyydessä riippuvat lähinnä diagnostisista kriteereistä Suomessa lapsilla n. 6% (Puura ym. 1998) Aikuisilla äskettäisen laajan väestötutkimuksen perusteella (Kessler ym. 2004) 4,4% - konservatiivisen arvion mukaan n. 2%? Sukupuolijakauma aikuisilla tasainen Arviolta yli puolella oireet jatkuvat aikuisikään, oireista saattaa olla merkittävää haittaa vaikka diagnostiset kriteerit eivät kaikilla enää täyty

6 Mistä ADHD johtuu? Hermostolliset ja geneettiset tekijät keskeisiä Kuvantamistutkimuksissa lapsilla ja nuorilla todettu poikkeavuuksia prefrontaalikorteksin, striatumin, pikkuaivojen ja corpus callosumin hermoverkoissa PET-tutkimuksissa aikuisilla vähentynyttä glukoosiaineenvaihduntaa premotorisessa korteksissa ja ylemmässä prefrontaalikorteksissa sekä otsalohkon alueen dopaminergista aliaktiivisuutta Molekyyligeneettisisissä tutkimuksissa näyttöä useiden dopamiiniaineenvaihduntaan liittyvien geenien osuudesta; erityisesti esti D4-reseptorigeenilöydös ehkä merkityksellinen (välittää puutteellista ta dopamiinivastetta), vain osa geeneistä löydetty Periytyvyys kaksostutkimusten perusteella ADHDn taustana n %:lla Myös adoptiotutkimukset tukevat geneettisen taustan merkitystä Raskauden- ja synnytyksenaikaiset häiriöt (synnytyskomplikaatiot, pieni syntymäpaino, äidin päihteiden käyttö, tupakointi)? Kaksostutkimusten perusteella psykososiaalisten tekijöiden osuus vähäinen aiheuttajana, mutta erittäin suuri merkitys myöhempien komplikaatioiden ja komorbiditeetin kannalta

7 ADHD:n oireet lapsuudessa Ydinoireita tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus; yhdessä tai erikseen Lisäksi usein oppimisvaikeuksia, uhmakkuushäiriöitä, käytöshäiriöitä, masennusta, ahdistus- ja pakko-oireita oireita, unihäiriöitä,, tic-oireita

8 ADHD:n kliininen kuva aikuisilla Iän myötä oireiden laatu ja määrä muuttuvat: mm. yliaktiivisuus yleensä lievittyy mutta impulsiivisuus ja varsinkin tarkkaavuuden puute säilyy Levottomuus, hermostuneisuus; useita töitä tai ylipitkiä työpäiviä, iä, innostuminen monista asioista yhtäaikaa, uudet harrastukset, työpaikkojen vaihtaminen, koulutusten keskeytyminen Rahan ja nautintoaineiden (esim.. kahvi, tupakka) kontrolloimaton käyttö Vuolaspuheisuus, toisten keskeyttäminen Huono turhautumisen sieto Toiminnan ohjaukseen liittyvät vaikeudet: tehtävien suunnittelu, toimeenpano ja toteuttaminen, tulosten seuraaminen, häiritsevien ärsykkeiden torjuminen, aikataulujen noudattaminen Aistipoikkeavuus, -yliherkkyys tavallista (yleensä kuulo) Aikuinen ADHD-henkilö on usein keskittymiskyvytön, lyhytjännitteinen ja huolimaton, muistamaton alisuoriutuja mahdollisesta älykkyydestä huolimatta

9 Oheissairastavuudesta ja muista ADHD:n oheisilmiöistä Kolmella neljästä aikuisikäisestä myös jokin muu psykiatrinen häiriö (Biederman ym. 1993) Tavallisimpia oheissairauksia DSM-IV tautiluokituksen B-ryhmän B persoonallisuushäiriöt (epävakaa, epäsosiaalinen, huomionhakuinen n ja narsistinen persoonallisuus), mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, päihde- tai huumeriippuvuus, oppimishäiriöt Altistuminen kaoottiselle elämäntyylille, avioeroille, työttömyydelle, alhaisemmalle koulutusasteelle, syrjäytymiselle, terveyspalvelujen en runsaalle käytölle, itsemurhayrityksille, onnettomuuksille, lainrikkomuksille (vangeista jopa puolella ADHD) Osa komorbiditeetista selittyy osin yhteisellä biologisella/geneettisellä ettisellä taustalla, lisäksi ADHD-ominaisuudet altistavat persoonallisuuden kehityksen vaurioitumiselle ja esim. masennukselle

10 Väestöotantatutkimus Göteborgissa: 6-vuotiaiden kohortti, seuranta 22-vuotiaiksi (Rasmussen, Gillberg 1981, 1982, 1999) MBD diagnoosi 6-vuotiaana Vertailuryhmä Vakavia psykiatrisia oireita, päihteiden käyttöä, rikollisuutta, työkyvyttömyyttä 3-vuotinen lukio 58% 11% 20% 75% korkeampia opintoja 3% 33% rikostuomio 19% 0%

11 ADHD:n diagnostiikasta Diagnoosi perustuu anamneesin (lapsuudesta( aikuisuuteen) huolelliseen selvittelyyn (potilas, omaiset, opettaja, dokumentit) konkreettisin esimerkein Oireiden vaikeusasteen arviointi; vaikutus toimintakykyyn Muiden mahdollisten häiriöiden kartoittaminen: oppimisvaikeudet, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt, päihdeongelmat, pakko-oireinen oireinen häiriö, tic- eli krooniset nykimishäiriöt, Touretten syndrooma (TS), autismi, Aspergerin syndrooma (AS), aivovammat, epilepsia, CP, FAS (fetaalialkoholisyndrooma), kehitysvammaisuus, kilpirauhasen sairaudet, unihäiriöt (unenpuute, narkolepsia, uniapnea) Joskus vaikea saada jälkikäteen luotettavaa kuvaa lapsuuden oireilusta; ilusta; esim. traumaattiset perhetilanteet ja niiden aiheuttamat oireet saattavat peittää lapsuudenaikaiset viitteet tarkkaavuushäiriöstä Tautiluokitukset DSM-IV (APA), ICD-10 (WHO); strukturoidut haastattelulomakkeet, esim. Adult ADHD Clinical Diagnostic Scale v. 1.2 (ACDS), Conners' Adult ADHD Diagnostic Interview for the DSM-IV (CAADID), Wender Utah Rating Scale (WURS); seulontaan: Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS)

12

13

14 Täydentävät tutkimukset Tavallisesti eivät tarpeellisia, eivät anna vastausta kysymykseen n onko henkilöllä ADHD Neuropsykologiset tutkimukset (Continuous Performance Test (CPT), Stroop, Bourdon-Wiersman testi, Trail Making A+B) voivat olla hyödyllisiä oheisongelmien (oppimisvaikeudet, dysleksia) selvittelyn, hoidon suunnittelun ja työkyvyn arvion tai lääkevasteen seuraamisen kannalta, mahdollisesti oireiden simulaation selvittämisessä? EEG tutkimus joskus tarpeen; epilepsia ADHD-potilailla tavallista yleisempi ja lääkitys voi alentaa kouristuskynnystä Aivojen MRI-tutkimus aivovammojen jälkitilojen ja ADHD:n erotusdiagnostiikassa Laboratoriotutkimuksista kilpirauhastutkimukset, joskus virtsan huumeseulonta, pitkäaikaista alkoholinkäyttöä mittaavat kokeet

15 Aikuisiän ADHD:n kriteerit Hallowellin ja Rateyn (1994) mukaan (1/2) (ei( kuulu virallisiin tautiluokituksiin) A. Pitkäaikainen häiriötila, jolloin ainakin 12 seuraavista piirteistä on ollut havaittavissa: Kokemus heikosta suoriutumisesta ja tavoitteiden saavuttamattomuudesta udesta (riippumatta todellisista saavutuksista) Vaikeus organisoida arkielämää Vaikeus ryhtyä tuumasta toimeen Taipumus ryhtyä useisiin hankkeisiin samanaikaisesti ja vaikeus suorittaa niitä loppuun saakka Taipumus sanoa mitä mieleen juolahtaa sopivuutta tai ajoitusta harkitsematta h Kokemusten ja kiihokkeiden etsimisen nälkä Kyvyttömyys sietää pitkästymistä Alttius huomion häiriintymiselle, vaikeus keskittyä, taipumus huomion ajelehtimiseen kesken sivun tai keskustelun ja toisaalta kyky hyperfokusointiin Usein havaittavina piirteinä älyn välähdykset, luovuus, intuitiivisuus iivisuus ja älykkyys Vaikeus noudattaa asianmukaisia sosiaalisia toimintatapoja jatkuu

16 Aikuisiän ADHD:n kriteerit Hallowellin ja Rateyn (1994) mukaan (2/2) (ei( kuulu virallisiin tautiluokituksiin) Kärsimättömyys, huono turhautumisen sieto Impulsiivisuus, verbaalinen tai toiminnallinen (tuhlaaminen, suunnitelmien ja aikomusten äkilliset muutokset) Taipumus huolestua tarpeettomasti ja loputtomasti; toisaalta kyvyttömyys yttömyys huomioida tai taipumus väheksyä todellisia vaaroja Uhkaavan katastrofin tunne, turvattomuus ja toisaalta uhkarohkeus Mielialan vaihtelu, masennus (etenkin erotilanteissa) Levottomuus Taipumus addiktiiviseen käyttäytymiseen Krooniset omanarvontunto-ongelmat ongelmat Huono kyky itsehavainnointiin Suvussa tarkkaavaisuushäiriötä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, päihderiippuvuuksia tai muita impulssien tai tunteiden säätelyhäiriöitä B. Asianomaisella on ollut lapsuuden aikana tarkkaavaisuushäiriö C. Mikään muu psykiatrinen häiriö ei selitä tilaa paremmin

17 Aikuisen ADHD:n hoito Yksilöllisten tarpeiden mukainen hoitosuunnitelma Informaation antaminen potilaalle ja omaisille Potilaan oireiden ja toiminnan välisten yhteyksien hahmottaminen, selviytymisstrategiat Pitkäjänteinen hoitosuhde, seuranta Neuropsykologinen kuntoutus (jos samalla toimintaa haittaavia neuropsykologisia häiriöitä) Asianmukainen lääkehoito Psykoterapiat yksilöllisen tarpeen mukaan Muut psykososiaaliset tukimuodot (coaching, yhdistykset, arjen- ja elämänhallinnan kurssit)

18 ADHD:n lääkehoito 1/4 Psykostimulantit Metyylifenidaatti Ritalin 10 mg (lyhytvaikutteinen), Concerta 18, 27, 36, 54 mg (pitkävaikutteinen), Equasym retard 10, 20, 30 mg ( pitkävaikutteinen ) Amfetamiinisulfaatti Dexamin 5 mg Deksamfetamiinisulfaatti Dexedrine 5 mg Pemoliini Cylert; käytetään harvoin, maksavaurion riski Vaativat huumausainereseptin ja Concertaa ja Equasymia lukuunottamatta lääkelaitoksen erityisluvan (saa 1-21 viikossa) Metyylifenidaatin teho osoitettu lukuisissa tutkimuksissa; ; lapsista ja nuorista jopa 70% hyötyy stimulanttihoidosta, aikuisista ainakin yli puolet, yhtä suurilla annoksilla (1,0mg/kg) teho aikuisillakin ilmeisesti i yhtä hyvä (Faraone ym. 2000,Wilens ym. 2002)

19 ADHD:n lääkehoito 2/4 Pitkävaikutteinen stimulantti (Concerta( Concerta) ) ensisijainen hoitovaihtoehto Vaikutusmekanismi: tehostaa aivojen dopamiini-,, noradrenaliini- ja serotoniinijärjestelmien toimintaa, normalisoi aivojen aineenvaihduntaa Vaste annosriippuvainen, aloitus 18mg/vrk, nosto asteittain; vaikutusaika t. Vaste tulee esiin nopeasti Vasta-aiheita aiheita glaukooma, psykoosialttius, sydän- ja verisuonisairaudet,, hypertyreoosi, raskaus, Touretten syndrooma (suhteellinen), aktiivinen päihteiden väärinkäyttö Yleisimmät sivuvaikutukset päänsärky, unettomuus, ruokahaluttomuus, vatsakipu, suun kuivuminen, mielialavaihtelut, pulssin ja verenpaineen kohoaminen (yleensä p 6/min, RR 3-43 mmhg); verenpainetta ja pulssia seurattava Väärinkäyttöriski melko vähäinen

20 ADHD:n lääkehoito 3/4 Atomoksetiini (Strattera( Strattera) Vaikutusmekanismi: noradrenaliinin takaisinoton esto Aloitusannos 20mg x 2, tavoiteannos mg/vrk Käytettävä säännöllisesti, täysi vaikutus 2 kk kuluttua Vasta-aiheet aiheet käytännössä harvinaisia, raskauden ja imetyksen yhteydessä silti vältettävä Tavalliset sivuvaikutukset pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, ruokahalun väheneminen, huimaus, unettomuus, seksuaalitoimintojen häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu Yksittäisiä vakavia maksareaktioita raportoitu Bupropioni (Zyban) Vaikutusmekanismi: noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinoton esto Aloitusannos 150mg x 1, voi nostaa tasolle mg Vaste esille viimeistään 5 viikon kuluessa Tarkkaavuushäiriössä teho naisilla huonompi Sivuvaikutuksia päänsärky, suun kuivuminen, unettomuus, kuume, pahoinvointi, huimaus, ummetus, ihottumat, kouristukset

21 ADHD:n lääkehoito 4/4 Muita mahdollisia vaihtoehtoja Imipramiinijohdokset, nortriptyliini Venlafaksiini Reboksetiini, duloksetiini?? Vasta-aiheet aiheet käytännössä harvinaisia Tavalliset sivuvaikutukset pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, ruokahalun väheneminen, huimaus, unettomuus, seksuaalitoimintojen häiriöt Moklobemidi Modafiniili erityislupavalmiste(vasta alustavia tutkimuksia, niissä tehokas)

22 TE Wilens, J Biederman, TJ Spencer: Attention Deficit/Hyperactivity Disorder Across The Lifespan 2002

23 Miten hoito vaikuttaa aikuisen ADHD-potilaan ennusteeseen? Lääkehoidolla (psykostimulantit, atomoksetiini) hyvä teho ydinoireisiin ainakin lyhytaikaisesti Vaikutuksesta pitkäaikaisennusteeseen ei kunnollista tutkimustietoa. toa. Kontrolloituja tutkimuksia ei ole. Esim. kahdessa kontrolloimattomassa omassa pitkäaikaistutkimuksessa (amfetamiini ja atomoksetiini, 2 vuotta) ) 2/3 potilaista jätti lääkityksen kesken. Suurella osalla tutkimuspotilaista ilaista aikaisempi päihteiden käyttöanamneesi Lääkehoidon tehosta päihteitä käyttävillä hyvin rajoitetusti tietoa toa lyhyessä hoidossa, pitkäaikaisseurantatiedot puuttuvat. Potilaat keskeyttävät hoidon usein toisaalta negatiivisia vaikutuksia väärinkäyttöön ei ole havaittu tu Aikuisiässä aloitettu hoito tulee usein liian myöhään oheissairastavuuden stavuuden ja muiden ongelmien kehityksen kannalta Oheishäiriöiden huomiointi ja hoito olennaisen tärkeää, monesti ensisijaista Omat kokemukset opiskelijaväestön hoidosta melko myönteisiä sitoutuminen hoitoon usein hyvää, juuttuneet opiskelut lähtevät monesti jälleen etenemään

24 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ (AS), johdanto Hans Asperger 1944: autistinen psykopatia - sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteellisuus - riippuvuus rutiineista ja rituaaleista - muodollinen ja pikkutarkka puhetapa - rajallisia intensiivisen kiinnostuksen kohteita, jotka saattavat t olla epätavallisia tai outoja ( pikku professorit ) Lorna Wing 1981: Aspergerin artikkeleiden käännös englanniksi, ehdotus e AS nimityksestä ICD (WHO), DSM-IV ( APA ) 1994 Suomessa ensimmäinen AS-dg 1989 Liisa Laukkarinen-Marius Rüfenacht: Yhden asian mies (1998) Diagnostisten, neuvonta-,, kuntoutus- ja tukipalveluiden kehitys vielä alueellisesti epätasaista Akateeminen keskustelu AS:n itsenäisestä olemassaolosta jatkuu voidaanko esim. erottaa korkeatasoisesta autismista (HFA=high-functioning autism)

25 AS:n esiintyvyydestä Ei tarkkaa tietoa, väestöotoksiin perustuvat tutkimukset puuttuvat Lapsilla 4-7/ /1000 (Ehlers ja Gillberg 1993), poikia ainakin nelinkertaisesti (4-6:1) Tyttöjen oireet lievempiä, alidiagnostiikka?

26 Mistä AS johtuu? AS:n syytä ei tunneta Periytyvyyden merkittävä osuus (AS tai autismia suvussa) Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät mahdollisia Ilmeisesti geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus Poikkeavuuksia PET-tutkimuksissa (Fletcher ym. 1995,Happe ym. 1996, Nieminen-von Wendt ym. 2003) ja MRI-tutkimuksissa (Nieminen-von Wendt ym. 2003) Mahdollisesti poikkeavuuksia dopamiini- ja ehkä myös serotoniinijärjestelmissä

27 AS:n oireet Puutteet vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä; outous, erilaisuus, eristäytyneisyys tai kontaktin hakeminen sopimattomalla tavalla, ilmeiden tai eleiden käyttö sosiaalisten suhteiden säätelyssä puutteellista, usein katsekontaktin poikkeavuus (välttelevä tai tuijottava) Uppoutuminen ja juuttuminen epätavallisella intensiteetillä erityismielenkiinnon kohteisiin Kirjakielimäinen ja muodollinen puhetapa; kielikuvien konkreettinen ymmärtäminen Rutiinit ja rituaalit tärkeitä; pakonomainen toteuttaminen voi estää muuta toimintaa, vaikeuttaa koko perheen elämää Siirtymätilanteet ja ennakoimattomat muutokset voivat olla hankalia; vaikeus luopua omista suunnitelmista ja rituaaleista Omien ja toisten tunteiden tunnistamisen vaikeudet Motorinen kömpelyys, maneerit, poikkeava kehon kieli Itsepintainen kiinnostus yksityiskohtiin, asioiden tai esineiden osiin

28 Lisää AS:n oireita Aistiyli(tai ali-)herkkyys (äänet, kirkkaat valot) Kasvosokeus Valintatilanteiden vaikeus Opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön vaikeaa Univaikeudet,, voivat aiheuttaa päiväväsymystä ja keskittymisvaikeutta Ruokaerikoisuudet Raivokohtaukset Tytöillä joskus (Nieminen-von Wendt): Sosiaalinen kömpelyys yhdistyneenä raivoisiin reaktioihin suhteessa muutoksiin AS:n piirteet voivat peittyä ylivilkkauteen Kiltteys,, hiljaisuus, selektiivinen mutismikin

29 AS aikuisuudessa AS:n ydinoireet säilyvät yleensä jossain muodossa Aistiyliherkkyys voi pahentua Syrjäytymisvaara, tuen tarve Sosiaalisista rajoitteista huolimatta moni löytää paikan työelämässä, osa perustaa perheen Työura voi löytyä erityismielenkiinnon pohjalta, osa yltää huippusuorituksiin esim. tieteessä tai taiteessa Väestöotoksiin perustuvia tutkimuksia toimintakyvystä ei ole

30 AS, oheissairastavuus Ns neuropsykiatristen häiriöiden päällekkäisyys tavallista, Esim. AS:n kanssa usein samanaikaisesti ADHD ja/tai Touretten oireyhtymä, lukihäiriöitä, muita hahmotushäiriöitä Erityisesti aikuisilla usein myös psykiatrisia häiriöitä: depressio, pakko-oireinen oireinen häiriö, ahdistushäiriöitä, psykoosi (joiden vuoksi AS voi myös jäädä diagnosoimatta)

31 AS:n diagnostiikka lapsilla Lapsuudessa helpoimmin kouluiässä, harvoin alle 5-5 vuotiaana Työryhmä, jossa neuropsykiatrinen orientoituminen ja asiantuntemusta AS:sta, käytännössä useimmin keskus- tai yliopistosairaalassa Diagnoosi käyttäytymisen perusteella, tarvittaessa osasto-observaatio observaatio Neuropsykologisesta tutkimuksesta apua, mutta ei ole diagnostinen

32 AS:n diagnostiikka aikuisilla Myös aikuisella dg anamneesin ja käyttäytymisen perusteella Oheissairastavuudella aikuisuudessa suuri merkitys (masennus tavallisin) Neuropsykologisesta tutkimuksesta apua erityisesti kuntoutuksen suunnittelussa (kognitiiviset kyvyt, erityisvaikeudet) Selvitetään, onko lapsuudessa täyttänyt AS:n diagnostiset kriteerit Diagnostisia työkaluja: ADI-R R (Autism Diagnostic Interview- Revised), ADOS (Autism Diagnostic Observation Schedule); käyttö vaatii koulutusta Komorbiditeetti/erotusdiagnostiikka: skitsofrenia, skitsoidinen persoonallisuus, skitsotypaalinen persoonallisuushäiriö, ADHD, Tourette, HFA, anorexia nervosa, mutismi, pakko-oireinen oireinen häiriö Erotusdiagnoosi HFAn suhteen; AS sosiaalisten puutteiden osalta lievempi, alkaa myöhemmin, ennuste parempi (Klin ym. 2000) Ajoissa saatu oikea dg voi säästää väärältä psykiatriselta diagnoosilta ja sen mukaiselta turhalta hoidolta, estää syrjäytymistä ja parantaa olennaisesti elämän laatua ja toimintakykyä

33 AS:n hoidosta ja kuntoutuksesta Kuntoutus ja tuki yksilöllisen tarpeen mukaan - kaikki eivät halua tai edes tarvitse hoitoa tai kuntoutusta; kuntoutustutkimus Selvitettävä työ- ja toimintakykyä rajoittavat tekijät joskus vaikeimmat ongelmat muita kuin AS:n oireista johtuvia Diagnoosi ja tiedon saanti joskus riittävä apu Vertaistuki, ryhmämuotoinen kuntoutus Suurin kuntoutustarve yleensä lapsilla ja nuorilla, joillla merkittäviä vaikeuksia arkielämän taidoissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai psyykkisessä hyvinvoinnissa Selkeä päiväjärjestys, toimivat rutiinit ja vrkrytmin jäsentäminen Psykoterapiat (erit. kognitiivinen) yksilöllisen tarpeen mukaan Koulunkäynnin/opiskelun erityisjärjestelyt KELAn kuntoutusohjelmat, shp:t, työvoimatoimistot, perusterv.huolto, sosiaalitoimi, omakustanteinen kuntoutus (mm. coaching)

34 AS:n lääkehoito Lääkehoito vain oheissairauksiin ja liitännäisongelmiin, yksilöllisen tarpeen mukaan Herkkyys lääkkeiden sivuvaikutuksille, annosten lisäys hitaasti SSRI-lääkkeet; masennus, ahdistus, pakko-oireet, oireet, fobiat Atyyppiset neuroleptit; aggressio, agitaatio Melatoniini; univaikeudet Stimulantit, atomoksetiini; keskittymisvaikeudet, ADHD

35 Lopuksi ADHD:n ja AS:n diagnostikka joskus haastavaa (oireet osittain päällekkäisiä muiden häiriöiden kanssa, diagnostiset kriteerit osittain ristiriitaisia ja kiistanalaisia, oireiston muovautuminen ja oheissairastavuuden lisääntyminen aikuisuuteen tullessa) - kehitysanamneesin huolellinen selvittäminen auttaa erotusdiagnostiikassa Varhaisen diagnoosin merkitys ennusteelle Oheissairastavuuden merkitys mm. pohdittava mikä potilaan tilanteessa on olennaisinta Psykostimulanttien käyttöä ADHD:n hoidossa ei tule pelätä eivät näytä lisäävän päihderiippuvuuden kehittymisen riskiä Toivelista: - Aspergerin oireyhtymälle ja aikuisten ADHD:lle hoitosuositukset - Toimivammat diagnostiset kriteerit - Kattavampi palvelujen tarjonta koko maahan Liitteet: ADHD:n ja AS:n diagnostiset kriteerit: ICD-10:n (WHO) ja DSM-IV:n (APA) mukaan

36 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (1/5) Diagnoosiin tarvitaan poikkeavaa keskittymiskyvyttömyyttä, hyperaktiivisuutta ja levottomuutta, jotka ovat laaja-alaisia, alaisia, useissa tilanteissa esiintyviä ja pitkäkestoisia ja jotka eivät johdu muista häiriöistä, kuten autismista tai mielialahäiriöistä. A: Keskittymiskyvyttömyys: : vähintään kuusi seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. (1)Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. (2)Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. (3)Usein potilas ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. jatkuu

37 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (2/5) (4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-,, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). (5) Kyky järjestää tehtäviä tai toimintoja on usein huonontunut. (6) Usein potilas välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, t jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten läksyt. (7) Potilas kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä sä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. (8) Potilas häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. (9) Potilas on usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa. jatkuu

38 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (3/5) B. Hyperaktiivisuus: : vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. (1) Potilas liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. (2) Potilas lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteessa, essa, missä edellytetään paikallaan pysymistä. (3) Potilas juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei kuule asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). (4) Potilas on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. (5) Potilas on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus ivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista. jatkuu

39 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (4/5) C. Impulsiivisuus: : vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia (1) Potilas vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. (2) Potilas ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä p tai ryhmissä. (3) Potilas keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin tai peleihin). (4) Potilas puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä. D. Häiriö on alkanut viimeistään seitsemän vuoden iässä. jatkuu

40 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (5/5) E. Laaja-alaisuus alaisuus: : Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, esim. tarkkaamattomuutta ja hyperaktiivisuutta tulee esiintyä sekä kotona että koulussa tai sekä koulussa että esim. vastaanotolla. Tavallisesti tarvitaan tietoa useammasta kuin yhdestä lähteestä. Esim. opettajan kertomus lapsen käytöksestä on yleensä välttämätön lisä vanhempien kertomuksiin. F. Kohtien A-C A C oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. G. Ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia: Maaninen jakso (F30) Depressiivinen jakso (F32) Ahdistuneisuushäiriöt (F41) Laaja-alaiset alaiset kehityshäiriöt (F84)

41 Inattentiivinen tarkkaavaisuushäiriö F98.8 Tarkkaavuushäiriö,, johon ei liity ylivilkkautta

42 Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö,, DSM-IV (1/3) A.. Joko (1) tai (2): (1) Vähintään kuusi seuraavista tarkkaamattomuuden oireista on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan kehitystasoon nähden epäsopivina: Tarkkaamattomuus jättää usein huomiotta yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muussa toiminnassa usein toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin tai leikkeihin usein ei näytä kuuntelevan suoraan puhuteltaessa jättää usein seuraamatta ohjeita eikä saa koulu- tai työtehtäviään suoritetuksi (ei johdu vastustuksesta tai siitä ettei ymmärrä ohjeita) usein toistuvia vaikeuksia tehtävien ja toimien järjestämisessä usein välttelee, inhoaa tai on haluton suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista henkistä ponnistelua (kuten koulu- tai kotitehtävät) kadottaa usein tehtävissä tai toimissa tarvittavia esineitä (esim. leluja, kyniä, kirjoja, työkaluja) häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnoissa jatkuu

43 Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö,, DSM-IV (2/3) (2) Vähintään kuusi seuraavista yliaktiivisuuden / impulsiivisuuden oireista on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan kehitystasoon nähden epäsopivina: Yliaktiivisuus liikuttelee usein hermostuneesti käsiä tai jalkoja tai kiemurtelee ee istuessaan poistuu usein paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa, joissa edellytetään paikallaan oloa juoksentelee tai kiipeilee usein ylettömästi sopimattomissa tilanteissa (nuorilla tai aikuisilla voi rajoittua levottomuuden tunteisiin) usein toistuvia vaikeuksia leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti on usein jatkuvasti menossa tai käy kuin kone puhuu usein ylettömästi Impulsiivisuus vastailee usein kysymyksiin ennen kuin ne on kunnolla esitetty usein toistuvia vaikeuksia odottaa vuoroaan usein keskeyttää toiset tai on tunkeileva toisia kohtaan (esim. tuppautuu toisten seuraan) jatkuu

44 , DSM-IV Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, DSM (3/3) B. Jotkin haittaa aiheuttaneet yliaktiivisuuden / impulsiivisuuden tai tarkkaamattomuuden oireet ovat esiintyneet ennen seitsemän vuoden n ikää. C. Jotakin oireista johtuvaa haittaa ilmenee kahdella tai useammalla la elämän alueella (esim. koulussa ja kotona) D. Selviä todisteita kliinisesti merkittävästä häiriöstä sosiaalisessa, koulutuksellisessa tai ammatillisessa toiminnassa. E. Oireet eivät ilmene ainoastaan laaja-alaisen alaisen kehityshäiriön, skitsofrenian tai muun psykoottisen häiriön aikana eivätkä ole ennemmin tulkittavissa muuhun mielenterveyden häiriöön (esim. mieliala-,, ahdistuneisuus-,, dissosiaatio- tai persoonallisuushäiriö) kuuluviksi.

45 F84.5 Aspergerin oireyhtymä,, ICD-10 (1/2) A. Ei todeta kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä. Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä. Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöön ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia. Motoristen virstanpylväiden saavuttaminen voi olla hieman jäljessä ja motorinen kömpelyys on tavallista (vaikkakaan ei välttämätön edellytys diagnoosille). Yksittäiset erityistaidot, usein yhdessä poikkeavan ajatusten keskittämisen kanssa ovat yleisiä, mutta eivät välttämättömiä diagnostisia piirteitä. B. Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (kriteerit kuten autismissa). jatkuu...

46 F84.5 Aspergerin oireyhtymä,, ICD-10 (2/2) C. Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnon kohteita tai toimintoja (kriteerit kuten autismissa; mutta harvemmin esiintyy motorisia maneereja tai alituista syventymistä lelujen osatekijöihin kokonaisuuden jäädessä huomiotta). D. Seuraavia sairauksia ei voida diagnosoida: Skitsofrenia simplex (F20.6) Skitsotypaalinen häiriö (F21) Obsessiivis-kompulsiivinen häiriö (F42) Anankastinen persoonallisuushäiriö (F60.5) Muu laaja-alainen alainen kehityshäiriö (F84.0-F84.4) F84.4) Lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (F94.1) Lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö (F94.2

47 Aspergerin oireyhtymä,, DSM-IV (1/3) A. Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista tavoista: Merkittäviä puutteita useiden ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsominen, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet ja eleet, joilla säädellään sosiaalista vuorovaikutusta Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien ihmissuhteiden luomisessa Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisten ihmisten kanssa (esim. kykenemättömyys esittää, ilmaista tai osoittaa kiinnostuksen kohteita muille ihmisille) Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen jatkuu

48 Aspergerin oireyhtymä,, DSM-IV (2/3) B. Rajoittuneita toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja ja toimintoja, jotka ilmenevät ainakin yhdellä seuraavista tavoista: Voimakkuudeltaan tai kohteeltaan epänormaali kiinnostus, joka ilmenee kaavamaisena tai rajoittuneena Ilmeisen itsepintainen kiinnittyminen tiettyihin ei- toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin Kaavamaiset tai toistuvat motoriset maneerit (esim. sormien tai käsien heiluttaminen tai vääntely tai monimuotoiset vartalon liikkeet) Itsepintainen kiinnostus kohteiden osiin C. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. jatkuu...

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

jonkin verran parempi

jonkin verran parempi ADHD-OIREIDEN SEURANALISA JA HOIDONSEURANALOMAKE 1 (1) LÄÄKKEENSAAJAN NIMI: ÄYÄJÄ: LÄÄKE, ANNOS JA ALOIUSPVM: Lomake täytetään kotona/muualla, missä: Viikoilla Onko ADHD-oireissa tai voinnissa tapahtunut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria

Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria ADHD aikuisella Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria sidonnaisuudet: vakuutusoikeus asiantuntijajäsen, valvira asiantuntijalääkäri luentopalkkioita

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

ADHD. (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla

ADHD. (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla Anita Puustjärvi ADHD Käypä hoito-työryhmän puheenjohtaja lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri KYS asiantuntijalääkäri, KELA

Lisätiedot

Teija Hirvonen ja Minna Väisänen Kevät 2010 OAMK LIITE 6

Teija Hirvonen ja Minna Väisänen Kevät 2010 OAMK LIITE 6 Teija Hirvonen ja Minna Väisänen Kevät 2010 OAMK LIITE 6 AD/HD tulee englannin kielen sanoista Attention Deficit/Hyperactivity Disorder Tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä, johon liittyy ylivilkkautta. AD

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Oma väylä Mistä kaikki alkoi?

Oma väylä Mistä kaikki alkoi? Oma väylä Mistä kaikki alkoi? Oma väylä -hanke Loppuseminaari 4.12.2018 Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Katariina Kallio-Laine Vastaava asiantuntijalääkäri Kela Neuropsykiatrisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä

Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä Katsaus JYRKI KORKEILA JA PEKKA TANI Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä Tarkkaavuushäiriöstä kärsivällä on pitkäkestoisia tai pysyviä vaikeuksia säädellä tarkkaavuuttaan, hillitä yllykkeitään ja ohjata toimintojaan.

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri JOHDANTO Neuropsykiatriset häiriöt vaikuttavat monin eri tavoin ja eri

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Kohtaamisia Koulussa Pertti Rintahaka LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri pertti.rintahaka@fimnet.fi Aivosolujen määrä Aivosolujen lukumäärä on moninkertainen lopulliseen tarvittavaan

Lisätiedot

Laiska, tyhmä, saamaton.

Laiska, tyhmä, saamaton. Laiska, tyhmä, saamaton. Vai tukitoimia vailla? Klaus Karkia kokemusasiantuntija Koulutien kompastuskivet Peruskoulussa: Lievää keskittymättömyyttä Paljon pahempi ongelma kiusatuksi joutuminen, ja siitä

Lisätiedot

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO Suomen nuorisopsyakitrinen yhdistys RY 7.11.2014 Elina Sihvola, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, HUS ERITYISTUTKIMUSTEN POLIKLINIKAT, NEUROPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

DIAGNOOSIEN TULKINTAA

DIAGNOOSIEN TULKINTAA DIAGNOOSIEN TULKINTAA Jokihelmen opisto, Haapavesi 26.8.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti Koulu, oppilaat, henkilökunta Samanlaista vai erilaista

Lisätiedot

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki 8.9.2007

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki 8.9.2007 AD/HD aikuisella Ritva Kohijoki 8.9.2007 Mikä on AD/HD? Jokainen meistä tunnistaa joitakin AD/HD:n oireita toisinaan -> raja normaalin ja epänormaalin välillä on häilyvä AD/HD on kehityksellinen oireyhtymä,

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti

PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Maarit Virta PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Psykologipalvelu Psyyke Oy Helsingin yliopisto www.psyyke.fi Käyttäytymistieteiden laitos / 040 777 8281 Psykologian oppiaine maarit.virta@psyyke.fi

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

ADHD/ADD koululaisella tai opiskelijalla Seuranta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Skoopin syyskoulutus Lastenneurologi Tuomo Balk

ADHD/ADD koululaisella tai opiskelijalla Seuranta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Skoopin syyskoulutus Lastenneurologi Tuomo Balk ADHD/ADD koululaisella tai opiskelijalla Seuranta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Skoopin syyskoulutus 30.10.2018 Lastenneurologi Tuomo Balk Lasten neurokognitiiviset häiriöt Jopa 15 20%:lla lapsista

Lisätiedot

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita 11.11. 2016 Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatriset häiriöt Perimän ja ympäristön vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,

Lisätiedot

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja ADHD. - syrjäytymisen mekanismit

Oppimisvaikeudet ja ADHD. - syrjäytymisen mekanismit Oppimisvaikeudet ja ADHD - syrjäytymisen mekanismit Kriminaalihuollon tukisäätiö, KRITS Kriminaalihuollon tukisäätiö on valtakunnallinen rikosseuraamusasiakkaiden jälkihuoltoa edistävä asiantuntija ja

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.

Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6. Luentomateriaali ADHD (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Perustuu Käypä hoito -suositukseen Laadittu 29.6.2012 Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

ADHD aikuisiällä: tutkimusja hoitolinjaukset. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri

ADHD aikuisiällä: tutkimusja hoitolinjaukset. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri ADHD aikuisiällä: tutkimusja hoitolinjaukset Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri 25.5.2018 TOIMINNAN OSA-ALUEITA ADHD-POTILAAN TUTKIMUKSESSA JA HOIDOSSA TUTKIMUS - psykiatrinen arvio - neuropsykiatrinen

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Stimulantti vai atomoksetiini?

Stimulantti vai atomoksetiini? Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial Treatment

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

ADHD ja opiskelun haasteet. Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, 24.9.2009

ADHD ja opiskelun haasteet. Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, 24.9.2009 ADHD ja opiskelun haasteet Monenlaiset oppijat - koulutuspäivä Oulun yliopisto, 24.9.2009 Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liitto ry www.adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Lastensuojelupäivät 2017 Seinäjoki

Neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Lastensuojelupäivät 2017 Seinäjoki Neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Lastensuojelupäivät 2017 Seinäjoki 16.2.2017 Ymmärretyksi, kuulluksi tuleminen 2 Neuropsykiatrisia häiriöitä Psyykkisen kehityksen

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot