Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä?"

Transkriptio

1 Mitä terveydenhuoltohenkilöston tulisi tietää ADHD:sta ja Aspergerin oireyhtymästä? Opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä Kimmo Kuusela Psykiatri/YTHS

2 ADHD ja Aspergerin oireyhtymä Neuropsykiatrisia kehityksellisiä häiriöitä Perinnöllisten tekijöiden merkitys suuri Ilmenevät lapsuusiässä, oireet muovautuvat kehityksen ja aikuistumisen aikana Rajautuvat ydinoireiden ulkopuolisten oireiden osalta liukuvasti toisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin (ja tunnettuihin psykiatrisiin oireyhtymiin), ainakin osittainen päällekkäisyys tavallista Psykiatrinen oheissairastavuus tavallista molemmissa

3 ADHD, KÄSITTEITÄ MBD = Minimal Brain Dysfunction (90-luvulle asti; neurologinen tarkkaavaisuuden häiriö, johon liittyy motoriikan, oppimisen ja hahmotuksen häiriöitä) DAMP = Deficits in Attention, Motor coordination and Perception (Skandinavia; sisällöllisesti lähellä MBD:tä) ADD = Attention Deficit Disorder (inattentiivinen oirekuva) ADHD = Attention Deficit Hyperactivity Disorder (kombinoitu oirekuva)

4 ADHD, Johdanto Pitkäkestoisia tai pysyviä, lapsuudessa alkaneita vaikeuksia keskittymisessä, tarkkaavuuden säätelyssä, toimintojen ohjaamisessa ssa tai yllykkeiden hillitsemisessä ja käyttäytymisen säätelyssä suhteessa sa mm. sosiaalisiin sääntöihin 1798 (Sir Alexander Crichton) tarkka inattentiivisen oireiston kuvausk 1902 (Sir( George Frederick Still) ) Lancetissa kombinoidun oiretyypin kuvaus 1930-luvulla ensimmäiset tutkimukset lasten hyperaktiivisuuden hoidosta amfetamiinijohdoksilla; merkittävä lisäys tutkimuksissa vasta 70-luvulla, jonka päättyessä jo tehty 2000 tutkimusta tarkkaavaisuushäiriöstä Huomio aikuisten tarkkaavaisuushäiriöön 60-luvulla, tieteellisesti laadukasta tutkimusta vasta 90-luvulta Erään teorian mukaan (Barkley, 1989) kehityksellinen itsesäätelyn häiriö, jonka monimuotoinen tausta painottuu neurologisiin ja geneettisiin tekijöihin

5 Kuinka tavallinen ADHD on? Faraonen ym katsaus (2003): Yhdellä 20 lapsesta, pojilla dg tavallisempi; esiintyvyys huomattavan samanlaista eri maissa Erot esiintyvyydessä riippuvat lähinnä diagnostisista kriteereistä Suomessa lapsilla n. 6% (Puura ym. 1998) Aikuisilla äskettäisen laajan väestötutkimuksen perusteella (Kessler ym. 2004) 4,4% - konservatiivisen arvion mukaan n. 2%? Sukupuolijakauma aikuisilla tasainen Arviolta yli puolella oireet jatkuvat aikuisikään, oireista saattaa olla merkittävää haittaa vaikka diagnostiset kriteerit eivät kaikilla enää täyty

6 Mistä ADHD johtuu? Hermostolliset ja geneettiset tekijät keskeisiä Kuvantamistutkimuksissa lapsilla ja nuorilla todettu poikkeavuuksia prefrontaalikorteksin, striatumin, pikkuaivojen ja corpus callosumin hermoverkoissa PET-tutkimuksissa aikuisilla vähentynyttä glukoosiaineenvaihduntaa premotorisessa korteksissa ja ylemmässä prefrontaalikorteksissa sekä otsalohkon alueen dopaminergista aliaktiivisuutta Molekyyligeneettisisissä tutkimuksissa näyttöä useiden dopamiiniaineenvaihduntaan liittyvien geenien osuudesta; erityisesti esti D4-reseptorigeenilöydös ehkä merkityksellinen (välittää puutteellista ta dopamiinivastetta), vain osa geeneistä löydetty Periytyvyys kaksostutkimusten perusteella ADHDn taustana n %:lla Myös adoptiotutkimukset tukevat geneettisen taustan merkitystä Raskauden- ja synnytyksenaikaiset häiriöt (synnytyskomplikaatiot, pieni syntymäpaino, äidin päihteiden käyttö, tupakointi)? Kaksostutkimusten perusteella psykososiaalisten tekijöiden osuus vähäinen aiheuttajana, mutta erittäin suuri merkitys myöhempien komplikaatioiden ja komorbiditeetin kannalta

7 ADHD:n oireet lapsuudessa Ydinoireita tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus; yhdessä tai erikseen Lisäksi usein oppimisvaikeuksia, uhmakkuushäiriöitä, käytöshäiriöitä, masennusta, ahdistus- ja pakko-oireita oireita, unihäiriöitä,, tic-oireita

8 ADHD:n kliininen kuva aikuisilla Iän myötä oireiden laatu ja määrä muuttuvat: mm. yliaktiivisuus yleensä lievittyy mutta impulsiivisuus ja varsinkin tarkkaavuuden puute säilyy Levottomuus, hermostuneisuus; useita töitä tai ylipitkiä työpäiviä, iä, innostuminen monista asioista yhtäaikaa, uudet harrastukset, työpaikkojen vaihtaminen, koulutusten keskeytyminen Rahan ja nautintoaineiden (esim.. kahvi, tupakka) kontrolloimaton käyttö Vuolaspuheisuus, toisten keskeyttäminen Huono turhautumisen sieto Toiminnan ohjaukseen liittyvät vaikeudet: tehtävien suunnittelu, toimeenpano ja toteuttaminen, tulosten seuraaminen, häiritsevien ärsykkeiden torjuminen, aikataulujen noudattaminen Aistipoikkeavuus, -yliherkkyys tavallista (yleensä kuulo) Aikuinen ADHD-henkilö on usein keskittymiskyvytön, lyhytjännitteinen ja huolimaton, muistamaton alisuoriutuja mahdollisesta älykkyydestä huolimatta

9 Oheissairastavuudesta ja muista ADHD:n oheisilmiöistä Kolmella neljästä aikuisikäisestä myös jokin muu psykiatrinen häiriö (Biederman ym. 1993) Tavallisimpia oheissairauksia DSM-IV tautiluokituksen B-ryhmän B persoonallisuushäiriöt (epävakaa, epäsosiaalinen, huomionhakuinen n ja narsistinen persoonallisuus), mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, päihde- tai huumeriippuvuus, oppimishäiriöt Altistuminen kaoottiselle elämäntyylille, avioeroille, työttömyydelle, alhaisemmalle koulutusasteelle, syrjäytymiselle, terveyspalvelujen en runsaalle käytölle, itsemurhayrityksille, onnettomuuksille, lainrikkomuksille (vangeista jopa puolella ADHD) Osa komorbiditeetista selittyy osin yhteisellä biologisella/geneettisellä ettisellä taustalla, lisäksi ADHD-ominaisuudet altistavat persoonallisuuden kehityksen vaurioitumiselle ja esim. masennukselle

10 Väestöotantatutkimus Göteborgissa: 6-vuotiaiden kohortti, seuranta 22-vuotiaiksi (Rasmussen, Gillberg 1981, 1982, 1999) MBD diagnoosi 6-vuotiaana Vertailuryhmä Vakavia psykiatrisia oireita, päihteiden käyttöä, rikollisuutta, työkyvyttömyyttä 3-vuotinen lukio 58% 11% 20% 75% korkeampia opintoja 3% 33% rikostuomio 19% 0%

11 ADHD:n diagnostiikasta Diagnoosi perustuu anamneesin (lapsuudesta( aikuisuuteen) huolelliseen selvittelyyn (potilas, omaiset, opettaja, dokumentit) konkreettisin esimerkein Oireiden vaikeusasteen arviointi; vaikutus toimintakykyyn Muiden mahdollisten häiriöiden kartoittaminen: oppimisvaikeudet, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt, päihdeongelmat, pakko-oireinen oireinen häiriö, tic- eli krooniset nykimishäiriöt, Touretten syndrooma (TS), autismi, Aspergerin syndrooma (AS), aivovammat, epilepsia, CP, FAS (fetaalialkoholisyndrooma), kehitysvammaisuus, kilpirauhasen sairaudet, unihäiriöt (unenpuute, narkolepsia, uniapnea) Joskus vaikea saada jälkikäteen luotettavaa kuvaa lapsuuden oireilusta; ilusta; esim. traumaattiset perhetilanteet ja niiden aiheuttamat oireet saattavat peittää lapsuudenaikaiset viitteet tarkkaavuushäiriöstä Tautiluokitukset DSM-IV (APA), ICD-10 (WHO); strukturoidut haastattelulomakkeet, esim. Adult ADHD Clinical Diagnostic Scale v. 1.2 (ACDS), Conners' Adult ADHD Diagnostic Interview for the DSM-IV (CAADID), Wender Utah Rating Scale (WURS); seulontaan: Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS)

12

13

14 Täydentävät tutkimukset Tavallisesti eivät tarpeellisia, eivät anna vastausta kysymykseen n onko henkilöllä ADHD Neuropsykologiset tutkimukset (Continuous Performance Test (CPT), Stroop, Bourdon-Wiersman testi, Trail Making A+B) voivat olla hyödyllisiä oheisongelmien (oppimisvaikeudet, dysleksia) selvittelyn, hoidon suunnittelun ja työkyvyn arvion tai lääkevasteen seuraamisen kannalta, mahdollisesti oireiden simulaation selvittämisessä? EEG tutkimus joskus tarpeen; epilepsia ADHD-potilailla tavallista yleisempi ja lääkitys voi alentaa kouristuskynnystä Aivojen MRI-tutkimus aivovammojen jälkitilojen ja ADHD:n erotusdiagnostiikassa Laboratoriotutkimuksista kilpirauhastutkimukset, joskus virtsan huumeseulonta, pitkäaikaista alkoholinkäyttöä mittaavat kokeet

15 Aikuisiän ADHD:n kriteerit Hallowellin ja Rateyn (1994) mukaan (1/2) (ei( kuulu virallisiin tautiluokituksiin) A. Pitkäaikainen häiriötila, jolloin ainakin 12 seuraavista piirteistä on ollut havaittavissa: Kokemus heikosta suoriutumisesta ja tavoitteiden saavuttamattomuudesta udesta (riippumatta todellisista saavutuksista) Vaikeus organisoida arkielämää Vaikeus ryhtyä tuumasta toimeen Taipumus ryhtyä useisiin hankkeisiin samanaikaisesti ja vaikeus suorittaa niitä loppuun saakka Taipumus sanoa mitä mieleen juolahtaa sopivuutta tai ajoitusta harkitsematta h Kokemusten ja kiihokkeiden etsimisen nälkä Kyvyttömyys sietää pitkästymistä Alttius huomion häiriintymiselle, vaikeus keskittyä, taipumus huomion ajelehtimiseen kesken sivun tai keskustelun ja toisaalta kyky hyperfokusointiin Usein havaittavina piirteinä älyn välähdykset, luovuus, intuitiivisuus iivisuus ja älykkyys Vaikeus noudattaa asianmukaisia sosiaalisia toimintatapoja jatkuu

16 Aikuisiän ADHD:n kriteerit Hallowellin ja Rateyn (1994) mukaan (2/2) (ei( kuulu virallisiin tautiluokituksiin) Kärsimättömyys, huono turhautumisen sieto Impulsiivisuus, verbaalinen tai toiminnallinen (tuhlaaminen, suunnitelmien ja aikomusten äkilliset muutokset) Taipumus huolestua tarpeettomasti ja loputtomasti; toisaalta kyvyttömyys yttömyys huomioida tai taipumus väheksyä todellisia vaaroja Uhkaavan katastrofin tunne, turvattomuus ja toisaalta uhkarohkeus Mielialan vaihtelu, masennus (etenkin erotilanteissa) Levottomuus Taipumus addiktiiviseen käyttäytymiseen Krooniset omanarvontunto-ongelmat ongelmat Huono kyky itsehavainnointiin Suvussa tarkkaavaisuushäiriötä, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, päihderiippuvuuksia tai muita impulssien tai tunteiden säätelyhäiriöitä B. Asianomaisella on ollut lapsuuden aikana tarkkaavaisuushäiriö C. Mikään muu psykiatrinen häiriö ei selitä tilaa paremmin

17 Aikuisen ADHD:n hoito Yksilöllisten tarpeiden mukainen hoitosuunnitelma Informaation antaminen potilaalle ja omaisille Potilaan oireiden ja toiminnan välisten yhteyksien hahmottaminen, selviytymisstrategiat Pitkäjänteinen hoitosuhde, seuranta Neuropsykologinen kuntoutus (jos samalla toimintaa haittaavia neuropsykologisia häiriöitä) Asianmukainen lääkehoito Psykoterapiat yksilöllisen tarpeen mukaan Muut psykososiaaliset tukimuodot (coaching, yhdistykset, arjen- ja elämänhallinnan kurssit)

18 ADHD:n lääkehoito 1/4 Psykostimulantit Metyylifenidaatti Ritalin 10 mg (lyhytvaikutteinen), Concerta 18, 27, 36, 54 mg (pitkävaikutteinen), Equasym retard 10, 20, 30 mg ( pitkävaikutteinen ) Amfetamiinisulfaatti Dexamin 5 mg Deksamfetamiinisulfaatti Dexedrine 5 mg Pemoliini Cylert; käytetään harvoin, maksavaurion riski Vaativat huumausainereseptin ja Concertaa ja Equasymia lukuunottamatta lääkelaitoksen erityisluvan (saa 1-21 viikossa) Metyylifenidaatin teho osoitettu lukuisissa tutkimuksissa; ; lapsista ja nuorista jopa 70% hyötyy stimulanttihoidosta, aikuisista ainakin yli puolet, yhtä suurilla annoksilla (1,0mg/kg) teho aikuisillakin ilmeisesti i yhtä hyvä (Faraone ym. 2000,Wilens ym. 2002)

19 ADHD:n lääkehoito 2/4 Pitkävaikutteinen stimulantti (Concerta( Concerta) ) ensisijainen hoitovaihtoehto Vaikutusmekanismi: tehostaa aivojen dopamiini-,, noradrenaliini- ja serotoniinijärjestelmien toimintaa, normalisoi aivojen aineenvaihduntaa Vaste annosriippuvainen, aloitus 18mg/vrk, nosto asteittain; vaikutusaika t. Vaste tulee esiin nopeasti Vasta-aiheita aiheita glaukooma, psykoosialttius, sydän- ja verisuonisairaudet,, hypertyreoosi, raskaus, Touretten syndrooma (suhteellinen), aktiivinen päihteiden väärinkäyttö Yleisimmät sivuvaikutukset päänsärky, unettomuus, ruokahaluttomuus, vatsakipu, suun kuivuminen, mielialavaihtelut, pulssin ja verenpaineen kohoaminen (yleensä p 6/min, RR 3-43 mmhg); verenpainetta ja pulssia seurattava Väärinkäyttöriski melko vähäinen

20 ADHD:n lääkehoito 3/4 Atomoksetiini (Strattera( Strattera) Vaikutusmekanismi: noradrenaliinin takaisinoton esto Aloitusannos 20mg x 2, tavoiteannos mg/vrk Käytettävä säännöllisesti, täysi vaikutus 2 kk kuluttua Vasta-aiheet aiheet käytännössä harvinaisia, raskauden ja imetyksen yhteydessä silti vältettävä Tavalliset sivuvaikutukset pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, ruokahalun väheneminen, huimaus, unettomuus, seksuaalitoimintojen häiriöt, verenpaineen ja pulssin nousu Yksittäisiä vakavia maksareaktioita raportoitu Bupropioni (Zyban) Vaikutusmekanismi: noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinoton esto Aloitusannos 150mg x 1, voi nostaa tasolle mg Vaste esille viimeistään 5 viikon kuluessa Tarkkaavuushäiriössä teho naisilla huonompi Sivuvaikutuksia päänsärky, suun kuivuminen, unettomuus, kuume, pahoinvointi, huimaus, ummetus, ihottumat, kouristukset

21 ADHD:n lääkehoito 4/4 Muita mahdollisia vaihtoehtoja Imipramiinijohdokset, nortriptyliini Venlafaksiini Reboksetiini, duloksetiini?? Vasta-aiheet aiheet käytännössä harvinaisia Tavalliset sivuvaikutukset pahoinvointi, suun kuivuminen, ummetus, ruokahalun väheneminen, huimaus, unettomuus, seksuaalitoimintojen häiriöt Moklobemidi Modafiniili erityislupavalmiste(vasta alustavia tutkimuksia, niissä tehokas)

22 TE Wilens, J Biederman, TJ Spencer: Attention Deficit/Hyperactivity Disorder Across The Lifespan 2002

23 Miten hoito vaikuttaa aikuisen ADHD-potilaan ennusteeseen? Lääkehoidolla (psykostimulantit, atomoksetiini) hyvä teho ydinoireisiin ainakin lyhytaikaisesti Vaikutuksesta pitkäaikaisennusteeseen ei kunnollista tutkimustietoa. toa. Kontrolloituja tutkimuksia ei ole. Esim. kahdessa kontrolloimattomassa omassa pitkäaikaistutkimuksessa (amfetamiini ja atomoksetiini, 2 vuotta) ) 2/3 potilaista jätti lääkityksen kesken. Suurella osalla tutkimuspotilaista ilaista aikaisempi päihteiden käyttöanamneesi Lääkehoidon tehosta päihteitä käyttävillä hyvin rajoitetusti tietoa toa lyhyessä hoidossa, pitkäaikaisseurantatiedot puuttuvat. Potilaat keskeyttävät hoidon usein toisaalta negatiivisia vaikutuksia väärinkäyttöön ei ole havaittu tu Aikuisiässä aloitettu hoito tulee usein liian myöhään oheissairastavuuden stavuuden ja muiden ongelmien kehityksen kannalta Oheishäiriöiden huomiointi ja hoito olennaisen tärkeää, monesti ensisijaista Omat kokemukset opiskelijaväestön hoidosta melko myönteisiä sitoutuminen hoitoon usein hyvää, juuttuneet opiskelut lähtevät monesti jälleen etenemään

24 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ (AS), johdanto Hans Asperger 1944: autistinen psykopatia - sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteellisuus - riippuvuus rutiineista ja rituaaleista - muodollinen ja pikkutarkka puhetapa - rajallisia intensiivisen kiinnostuksen kohteita, jotka saattavat t olla epätavallisia tai outoja ( pikku professorit ) Lorna Wing 1981: Aspergerin artikkeleiden käännös englanniksi, ehdotus e AS nimityksestä ICD (WHO), DSM-IV ( APA ) 1994 Suomessa ensimmäinen AS-dg 1989 Liisa Laukkarinen-Marius Rüfenacht: Yhden asian mies (1998) Diagnostisten, neuvonta-,, kuntoutus- ja tukipalveluiden kehitys vielä alueellisesti epätasaista Akateeminen keskustelu AS:n itsenäisestä olemassaolosta jatkuu voidaanko esim. erottaa korkeatasoisesta autismista (HFA=high-functioning autism)

25 AS:n esiintyvyydestä Ei tarkkaa tietoa, väestöotoksiin perustuvat tutkimukset puuttuvat Lapsilla 4-7/ /1000 (Ehlers ja Gillberg 1993), poikia ainakin nelinkertaisesti (4-6:1) Tyttöjen oireet lievempiä, alidiagnostiikka?

26 Mistä AS johtuu? AS:n syytä ei tunneta Periytyvyyden merkittävä osuus (AS tai autismia suvussa) Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät mahdollisia Ilmeisesti geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus Poikkeavuuksia PET-tutkimuksissa (Fletcher ym. 1995,Happe ym. 1996, Nieminen-von Wendt ym. 2003) ja MRI-tutkimuksissa (Nieminen-von Wendt ym. 2003) Mahdollisesti poikkeavuuksia dopamiini- ja ehkä myös serotoniinijärjestelmissä

27 AS:n oireet Puutteet vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä; outous, erilaisuus, eristäytyneisyys tai kontaktin hakeminen sopimattomalla tavalla, ilmeiden tai eleiden käyttö sosiaalisten suhteiden säätelyssä puutteellista, usein katsekontaktin poikkeavuus (välttelevä tai tuijottava) Uppoutuminen ja juuttuminen epätavallisella intensiteetillä erityismielenkiinnon kohteisiin Kirjakielimäinen ja muodollinen puhetapa; kielikuvien konkreettinen ymmärtäminen Rutiinit ja rituaalit tärkeitä; pakonomainen toteuttaminen voi estää muuta toimintaa, vaikeuttaa koko perheen elämää Siirtymätilanteet ja ennakoimattomat muutokset voivat olla hankalia; vaikeus luopua omista suunnitelmista ja rituaaleista Omien ja toisten tunteiden tunnistamisen vaikeudet Motorinen kömpelyys, maneerit, poikkeava kehon kieli Itsepintainen kiinnostus yksityiskohtiin, asioiden tai esineiden osiin

28 Lisää AS:n oireita Aistiyli(tai ali-)herkkyys (äänet, kirkkaat valot) Kasvosokeus Valintatilanteiden vaikeus Opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön vaikeaa Univaikeudet,, voivat aiheuttaa päiväväsymystä ja keskittymisvaikeutta Ruokaerikoisuudet Raivokohtaukset Tytöillä joskus (Nieminen-von Wendt): Sosiaalinen kömpelyys yhdistyneenä raivoisiin reaktioihin suhteessa muutoksiin AS:n piirteet voivat peittyä ylivilkkauteen Kiltteys,, hiljaisuus, selektiivinen mutismikin

29 AS aikuisuudessa AS:n ydinoireet säilyvät yleensä jossain muodossa Aistiyliherkkyys voi pahentua Syrjäytymisvaara, tuen tarve Sosiaalisista rajoitteista huolimatta moni löytää paikan työelämässä, osa perustaa perheen Työura voi löytyä erityismielenkiinnon pohjalta, osa yltää huippusuorituksiin esim. tieteessä tai taiteessa Väestöotoksiin perustuvia tutkimuksia toimintakyvystä ei ole

30 AS, oheissairastavuus Ns neuropsykiatristen häiriöiden päällekkäisyys tavallista, Esim. AS:n kanssa usein samanaikaisesti ADHD ja/tai Touretten oireyhtymä, lukihäiriöitä, muita hahmotushäiriöitä Erityisesti aikuisilla usein myös psykiatrisia häiriöitä: depressio, pakko-oireinen oireinen häiriö, ahdistushäiriöitä, psykoosi (joiden vuoksi AS voi myös jäädä diagnosoimatta)

31 AS:n diagnostiikka lapsilla Lapsuudessa helpoimmin kouluiässä, harvoin alle 5-5 vuotiaana Työryhmä, jossa neuropsykiatrinen orientoituminen ja asiantuntemusta AS:sta, käytännössä useimmin keskus- tai yliopistosairaalassa Diagnoosi käyttäytymisen perusteella, tarvittaessa osasto-observaatio observaatio Neuropsykologisesta tutkimuksesta apua, mutta ei ole diagnostinen

32 AS:n diagnostiikka aikuisilla Myös aikuisella dg anamneesin ja käyttäytymisen perusteella Oheissairastavuudella aikuisuudessa suuri merkitys (masennus tavallisin) Neuropsykologisesta tutkimuksesta apua erityisesti kuntoutuksen suunnittelussa (kognitiiviset kyvyt, erityisvaikeudet) Selvitetään, onko lapsuudessa täyttänyt AS:n diagnostiset kriteerit Diagnostisia työkaluja: ADI-R R (Autism Diagnostic Interview- Revised), ADOS (Autism Diagnostic Observation Schedule); käyttö vaatii koulutusta Komorbiditeetti/erotusdiagnostiikka: skitsofrenia, skitsoidinen persoonallisuus, skitsotypaalinen persoonallisuushäiriö, ADHD, Tourette, HFA, anorexia nervosa, mutismi, pakko-oireinen oireinen häiriö Erotusdiagnoosi HFAn suhteen; AS sosiaalisten puutteiden osalta lievempi, alkaa myöhemmin, ennuste parempi (Klin ym. 2000) Ajoissa saatu oikea dg voi säästää väärältä psykiatriselta diagnoosilta ja sen mukaiselta turhalta hoidolta, estää syrjäytymistä ja parantaa olennaisesti elämän laatua ja toimintakykyä

33 AS:n hoidosta ja kuntoutuksesta Kuntoutus ja tuki yksilöllisen tarpeen mukaan - kaikki eivät halua tai edes tarvitse hoitoa tai kuntoutusta; kuntoutustutkimus Selvitettävä työ- ja toimintakykyä rajoittavat tekijät joskus vaikeimmat ongelmat muita kuin AS:n oireista johtuvia Diagnoosi ja tiedon saanti joskus riittävä apu Vertaistuki, ryhmämuotoinen kuntoutus Suurin kuntoutustarve yleensä lapsilla ja nuorilla, joillla merkittäviä vaikeuksia arkielämän taidoissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai psyykkisessä hyvinvoinnissa Selkeä päiväjärjestys, toimivat rutiinit ja vrkrytmin jäsentäminen Psykoterapiat (erit. kognitiivinen) yksilöllisen tarpeen mukaan Koulunkäynnin/opiskelun erityisjärjestelyt KELAn kuntoutusohjelmat, shp:t, työvoimatoimistot, perusterv.huolto, sosiaalitoimi, omakustanteinen kuntoutus (mm. coaching)

34 AS:n lääkehoito Lääkehoito vain oheissairauksiin ja liitännäisongelmiin, yksilöllisen tarpeen mukaan Herkkyys lääkkeiden sivuvaikutuksille, annosten lisäys hitaasti SSRI-lääkkeet; masennus, ahdistus, pakko-oireet, oireet, fobiat Atyyppiset neuroleptit; aggressio, agitaatio Melatoniini; univaikeudet Stimulantit, atomoksetiini; keskittymisvaikeudet, ADHD

35 Lopuksi ADHD:n ja AS:n diagnostikka joskus haastavaa (oireet osittain päällekkäisiä muiden häiriöiden kanssa, diagnostiset kriteerit osittain ristiriitaisia ja kiistanalaisia, oireiston muovautuminen ja oheissairastavuuden lisääntyminen aikuisuuteen tullessa) - kehitysanamneesin huolellinen selvittäminen auttaa erotusdiagnostiikassa Varhaisen diagnoosin merkitys ennusteelle Oheissairastavuuden merkitys mm. pohdittava mikä potilaan tilanteessa on olennaisinta Psykostimulanttien käyttöä ADHD:n hoidossa ei tule pelätä eivät näytä lisäävän päihderiippuvuuden kehittymisen riskiä Toivelista: - Aspergerin oireyhtymälle ja aikuisten ADHD:lle hoitosuositukset - Toimivammat diagnostiset kriteerit - Kattavampi palvelujen tarjonta koko maahan Liitteet: ADHD:n ja AS:n diagnostiset kriteerit: ICD-10:n (WHO) ja DSM-IV:n (APA) mukaan

36 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (1/5) Diagnoosiin tarvitaan poikkeavaa keskittymiskyvyttömyyttä, hyperaktiivisuutta ja levottomuutta, jotka ovat laaja-alaisia, alaisia, useissa tilanteissa esiintyviä ja pitkäkestoisia ja jotka eivät johdu muista häiriöistä, kuten autismista tai mielialahäiriöistä. A: Keskittymiskyvyttömyys: : vähintään kuusi seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. (1)Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä. (2)Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein. (3)Usein potilas ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan. jatkuu

37 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (2/5) (4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-,, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita). (5) Kyky järjestää tehtäviä tai toimintoja on usein huonontunut. (6) Usein potilas välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, t jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten läksyt. (7) Potilas kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä sä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja. (8) Potilas häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. (9) Potilas on usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa. jatkuu

38 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (3/5) B. Hyperaktiivisuus: : vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. (1) Potilas liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan. (2) Potilas lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteessa, essa, missä edellytetään paikallaan pysymistä. (3) Potilas juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei kuule asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena). (4) Potilas on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin. (5) Potilas on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus ivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista. jatkuu

39 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (4/5) C. Impulsiivisuus: : vähintään kolme seuraavista oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia (1) Potilas vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä. (2) Potilas ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä p tai ryhmissä. (3) Potilas keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin tai peleihin). (4) Potilas puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä. D. Häiriö on alkanut viimeistään seitsemän vuoden iässä. jatkuu

40 F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ICD-10 (5/5) E. Laaja-alaisuus alaisuus: : Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa, esim. tarkkaamattomuutta ja hyperaktiivisuutta tulee esiintyä sekä kotona että koulussa tai sekä koulussa että esim. vastaanotolla. Tavallisesti tarvitaan tietoa useammasta kuin yhdestä lähteestä. Esim. opettajan kertomus lapsen käytöksestä on yleensä välttämätön lisä vanhempien kertomuksiin. F. Kohtien A-C A C oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. G. Ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia: Maaninen jakso (F30) Depressiivinen jakso (F32) Ahdistuneisuushäiriöt (F41) Laaja-alaiset alaiset kehityshäiriöt (F84)

41 Inattentiivinen tarkkaavaisuushäiriö F98.8 Tarkkaavuushäiriö,, johon ei liity ylivilkkautta

42 Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö,, DSM-IV (1/3) A.. Joko (1) tai (2): (1) Vähintään kuusi seuraavista tarkkaamattomuuden oireista on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan kehitystasoon nähden epäsopivina: Tarkkaamattomuus jättää usein huomiotta yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muussa toiminnassa usein toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin tai leikkeihin usein ei näytä kuuntelevan suoraan puhuteltaessa jättää usein seuraamatta ohjeita eikä saa koulu- tai työtehtäviään suoritetuksi (ei johdu vastustuksesta tai siitä ettei ymmärrä ohjeita) usein toistuvia vaikeuksia tehtävien ja toimien järjestämisessä usein välttelee, inhoaa tai on haluton suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista henkistä ponnistelua (kuten koulu- tai kotitehtävät) kadottaa usein tehtävissä tai toimissa tarvittavia esineitä (esim. leluja, kyniä, kirjoja, työkaluja) häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnoissa jatkuu

43 Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö,, DSM-IV (2/3) (2) Vähintään kuusi seuraavista yliaktiivisuuden / impulsiivisuuden oireista on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan kehitystasoon nähden epäsopivina: Yliaktiivisuus liikuttelee usein hermostuneesti käsiä tai jalkoja tai kiemurtelee ee istuessaan poistuu usein paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa, joissa edellytetään paikallaan oloa juoksentelee tai kiipeilee usein ylettömästi sopimattomissa tilanteissa (nuorilla tai aikuisilla voi rajoittua levottomuuden tunteisiin) usein toistuvia vaikeuksia leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti on usein jatkuvasti menossa tai käy kuin kone puhuu usein ylettömästi Impulsiivisuus vastailee usein kysymyksiin ennen kuin ne on kunnolla esitetty usein toistuvia vaikeuksia odottaa vuoroaan usein keskeyttää toiset tai on tunkeileva toisia kohtaan (esim. tuppautuu toisten seuraan) jatkuu

44 , DSM-IV Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, DSM (3/3) B. Jotkin haittaa aiheuttaneet yliaktiivisuuden / impulsiivisuuden tai tarkkaamattomuuden oireet ovat esiintyneet ennen seitsemän vuoden n ikää. C. Jotakin oireista johtuvaa haittaa ilmenee kahdella tai useammalla la elämän alueella (esim. koulussa ja kotona) D. Selviä todisteita kliinisesti merkittävästä häiriöstä sosiaalisessa, koulutuksellisessa tai ammatillisessa toiminnassa. E. Oireet eivät ilmene ainoastaan laaja-alaisen alaisen kehityshäiriön, skitsofrenian tai muun psykoottisen häiriön aikana eivätkä ole ennemmin tulkittavissa muuhun mielenterveyden häiriöön (esim. mieliala-,, ahdistuneisuus-,, dissosiaatio- tai persoonallisuushäiriö) kuuluviksi.

45 F84.5 Aspergerin oireyhtymä,, ICD-10 (1/2) A. Ei todeta kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä. Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä. Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöön ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia. Motoristen virstanpylväiden saavuttaminen voi olla hieman jäljessä ja motorinen kömpelyys on tavallista (vaikkakaan ei välttämätön edellytys diagnoosille). Yksittäiset erityistaidot, usein yhdessä poikkeavan ajatusten keskittämisen kanssa ovat yleisiä, mutta eivät välttämättömiä diagnostisia piirteitä. B. Laadullisia poikkeavuuksia molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (kriteerit kuten autismissa). jatkuu...

46 F84.5 Aspergerin oireyhtymä,, ICD-10 (2/2) C. Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnon kohteita tai toimintoja (kriteerit kuten autismissa; mutta harvemmin esiintyy motorisia maneereja tai alituista syventymistä lelujen osatekijöihin kokonaisuuden jäädessä huomiotta). D. Seuraavia sairauksia ei voida diagnosoida: Skitsofrenia simplex (F20.6) Skitsotypaalinen häiriö (F21) Obsessiivis-kompulsiivinen häiriö (F42) Anankastinen persoonallisuushäiriö (F60.5) Muu laaja-alainen alainen kehityshäiriö (F84.0-F84.4) F84.4) Lapsuusiän reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (F94.1) Lapsuusiän estoton kiintymyssuhdehäiriö (F94.2

47 Aspergerin oireyhtymä,, DSM-IV (1/3) A. Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista tavoista: Merkittäviä puutteita useiden ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsominen, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet ja eleet, joilla säädellään sosiaalista vuorovaikutusta Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien ihmissuhteiden luomisessa Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisten ihmisten kanssa (esim. kykenemättömyys esittää, ilmaista tai osoittaa kiinnostuksen kohteita muille ihmisille) Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen jatkuu

48 Aspergerin oireyhtymä,, DSM-IV (2/3) B. Rajoittuneita toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja ja toimintoja, jotka ilmenevät ainakin yhdellä seuraavista tavoista: Voimakkuudeltaan tai kohteeltaan epänormaali kiinnostus, joka ilmenee kaavamaisena tai rajoittuneena Ilmeisen itsepintainen kiinnittyminen tiettyihin ei- toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin Kaavamaiset tai toistuvat motoriset maneerit (esim. sormien tai käsien heiluttaminen tai vääntely tai monimuotoiset vartalon liikkeet) Itsepintainen kiinnostus kohteiden osiin C. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla. jatkuu...

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Petra Waris PsT, Neuropsykologian erikoispsykologi (VET), psykoterapeuttikoulutuksessa (HY) LUDUS OY tutkimus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä

Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä Katsaus JYRKI KORKEILA JA PEKKA TANI Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä Tarkkaavuushäiriöstä kärsivällä on pitkäkestoisia tai pysyviä vaikeuksia säädellä tarkkaavuuttaan, hillitä yllykkeitään ja ohjata toimintojaan.

Lisätiedot

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO

MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO MITÄ ADHD ON? DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO Suomen nuorisopsyakitrinen yhdistys RY 7.11.2014 Elina Sihvola, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, HUS ERITYISTUTKIMUSTEN POLIKLINIKAT, NEUROPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita 11.11. 2016 Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatriset häiriöt Perimän ja ympäristön vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists

Yes. Psychosocial intervention Parent Training. Significant impairment exists Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial

Lisätiedot

PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti

PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Maarit Virta PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Psykologipalvelu Psyyke Oy Helsingin yliopisto www.psyyke.fi Käyttäytymistieteiden laitos / 040 777 8281 Psykologian oppiaine maarit.virta@psyyke.fi

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Mitä ADHD on? ADHD-lyhenne on peräisin termistä Attention Deficit Hyperactivity Disorder, joka tarkoittaa suomeksiaktiivisuuden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Pulkkila 21.11.2013 Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutt Kyseessä aivojen toiminnan erilaisuus Paljon aivotutkimusta

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

NUORUUDESTA AIKUISUUTEEN. Aikuisuuden kynnyksellä-fasdpäivän seminaari 9.9.2014 Merja-Maaria Turunen

NUORUUDESTA AIKUISUUTEEN. Aikuisuuden kynnyksellä-fasdpäivän seminaari 9.9.2014 Merja-Maaria Turunen NUORUUDESTA AIKUISUUTEEN Aikuisuuden kynnyksellä-fasdpäivän seminaari 9.9.2014 Merja-Maaria Turunen NUORUUSIÄN AIKATAULUSSA YKSILÖLLISTÄ VAIHTELUA 12-14 v. varhaisnuoruus -alkaa puberteetin käynnistymisestä

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria Minna Poutanen neuropsykologian erikoispsykologi PsL Kuntoutusyksikkö Nekku Neuropsykiatria viittaa siihen että psykiatrisella oireistolla on neurologinen

Lisätiedot

Neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen ja huomioiminen työpajavalmennuksessa

Neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen ja huomioiminen työpajavalmennuksessa Neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen ja huomioiminen työpajavalmennuksessa 16.11.2016 Wellmind Terveys Oy Moniammatillinen neuropsykiatristen ongelmien tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut

Lisätiedot