Tutkimus neuropsykiatrisen oireyhtymän omaavien henkilöiden työllistymisestä Suomessa Autismisäätiö Pekka Vuorela Toimitusjohtaja

Transkriptio

1 Tutkimus neuropsykiatrisen oireyhtymän omaavien henkilöiden työllistymisestä Suomessa Autismisäätiö Pekka Vuorela Toimitusjohtaja

2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Kartoituksen tavoitteena oli selvittää Vastaajien asennoitumista sekä kokemuksia neuropsykiatristen henkilöiden työllistämisestä Vastaajien tietoisuutta saatavilla olevista tukirakenteista Neuropsykiatrisen oireyhtymän henkilöiden työllistymiseen vaikuttavia ja työllistymistä ehkäiseviä tekijöitä sekä syitä näiden takana Kartoituksen tietopohja kerättiin puhelinhaastatteluina vuosina toteutetulla tutkimussarjalla. Tutkimussarjan kohdealueina olivat Uusimaa, Pirkanmaa, Kotka-Haminan seutu, Seinäjoen seutu ja Oulun seutu. Tutkimuksen alueet määritelty Autismisäätiön toimintapiirin mukaan. Vastausmäärät alueittain olivat: Haastattelurekisteri on koottu maantieteellisen rajauksen mukaisesti huomioiden kaikki toimialat ja yrityskoot. Haastateltaviksi valittiin suuremmalla painoarvolla kunkin alueen merkittävimmät työllistäjät. Kohderyhmän muodostivat rekrytoinneista vastaavat henkilöille yrityksissä, julkisella sekä kolmannella sektorilla. Tutkimusrekisteri sisälsi yli yritys-/organisaatiopäättäjän yhteystiedot. Tutkimuksessa kartoitettuihin kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), autismin kirjon häiriö, kuten Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä tai niihin rinnastettava häiriö, johon liittyy varhaislapsuudessa alkanut kognitiivisen kehityksen tai käyttäytymisen poikkeavuuksia. 1

3 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 2

4 NEUROPSYKIATRISTEN OIREYHTYMIEN TUNTEMINEN Kuinka monella prosentilla suomalaisista on neuropsykiatrinen oireyhtymä? :lla (0,5% suomalaisista) 2,1% (42) :lla (1%) 31,7% (629) :lla (3%) 17,4% (346) :lla (5%) 38,3% (761) :lla (10%) 10,4% (207) Noin puolet vastaajista arvioi neuropsykiatristen oireyhtymien määrän todellista vähäisemmäksi; toisaalta noin neljä kymmenestä osuu lähelle todellisuutta. Yleisin tiedetty oireyhtymä on ADHD/ADD. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Onko lähipiirissänne tai työyhteisössänne henkilöitä, joilla on todettu jokin neuropsykiatrinen oireyhtymä: Asperger, autismi, ADD/ADHD tai Tourette? kyllä 6,8% (141) en ole varma 18,4% (384) ei 74,9% (1563) Vastaajat jaettiin tämän kysymyksen pohjalta kahteen ryhmään; niihin, joilla on asiasta kokemusta ja niihin, jotka vastaavat mielikuvien perusteella. 0% 20% 40% 60% 80% 100% 3

5 NEUROPSYKIATRISTEN OIREYHTYMIEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Alla olevaan taulukkoon on koottu vastaajien mainitsemia ominaisuuksia eri oireyhtymistä. Vastaajat nimesivät ominaisuuksia spontaanisti joko omien kokemuksiensa tai mielikuviensa pohjalta. Vastaajat osasivat nimetä erityisesti ADHD/ADD-oireyhtymän omaavien ominaisuuksia, sen sijaan selkeästi tuntemattomimmat oireyhtymät ovat Tourette ja Asperger. Yli kahdestatuhannesta vastaajasta 411 vastaajaa nimesi neuropsykiatristen henkilöiden vahvuuksia työelämässä ja 763 nimesi haasteita joko kokemuksen tai mielikuvan perusteella. 4

6 HAASTEET PALKKAAMISESSA Työantajaan ja työntekijään liittyvät haasteet neuropsykiatrisen oireyhtymän omaavan henkilön palkkaamisessa. Kysymys on kysytty avoimena. Yksityinen sektorin edustajien vastauksissa korostuu riskinäkökulma ja julkisella sektorilla ajanpuute koetaan suurimmaksi haasteeksi. Erityisesti kaupan, teollisuuden ja rakentamisen aloilla neuropsykiatrisen ihmisen palkkaus nähdään riskinä työnantajan kannalta ja vastaavasti työntekijään liittyvissä tekijöissä korostuu koulutuksen puute ja vähäinen työkokemus tai työelämäkäyttäytymisen puute. Ne, jotka arvioivat kokemuksesta, pitävät suurimpana haasteena ajanpuutetta opastamisessa sekä vaadittavien tietojen/taitojen/ominaisuuksien puuttumista. Mielikuvan perusteella arvioivilla korostui useammin palkkaamisen riski. 5

7 KOKEMUKSET PALKKAAMISESTA Onko yrityksenne palkannut neuropsykiatrisen oireyhtymän henkilöitä? 0% kyllä, on palkannut 3,3% (69) asiasta on keskusteltu, mutta ei ole palkattu 4,1% (85) 20% asiasta ei ole keskusteltu, mutta se kiinnostaa 8,5% (175) 40% 60% 80% asiasta ei ole keskusteltu, eikä se kiinnosta 84,1% (1738) 100% Arvioikaa henkilötyypin soveltumista yritykseenne. Asteikko: 1 = ei todennäköisesti sovellu lainkaan 5 = soveltuu todennäköisesti hyvin Positiivisemmat arviot neuropsykiatristen henkilöiden soveltuvuudesta: suuret yritykset (lv yli 10 milj. ) merkittävästi kasvavat yritykset (oma arvioi) julkinen sektori alueellisesti Seinäjoen seudun ja Uudenmaan yritykset pitävät neuropsykiatrisia henkilöitä keskimäärin soveltuvampana kuin muilla aluilla ADHD/ADD Autismi Asperger Tourette 55,1% (1074) 57,6% (1126) 57,8% (1129) 63,0% (1230) 16,8% (327) 18,9% (370) 17,5% (342) 16,5% (321) 14,8% (289) 17,2% (335) 10,0% 7,4% 6,6% 15,9% (310) 16,3% (318) 4,5% TOIMINNAN TEKIJÄT Aspenger Autismi ADHD/ADD Tourette Kaikkien kriteerien keskiarvo Keskiarvo N=2118 1,8 1,8 1,9 1,6 1,75 kokemus N=136 2,3 2,4 2,6 2,1 2,34 mielikuva N=1933 1,7 1,7 1,8 1,6 1,71 0% 20% 40% 60% % 100% 6

8 KEINOJA SOVELTUVUUDEN PARANTAMISEKSI Aspergerin ja autismin oireyhtymien osalta korostettiin erityisesti sosiaalisten taitojen harjoittelun/kehittämisen merkitystä. Epätietoisuus oireyhtymän valmiuksista näky vastauksissa selkeästi, vastaajat saattoivat esimerkiksi pohtia, vastaako oireyhtymän omaava puhelimeen, jos se soi. Työnantaja voi tukea työntekoa mm. tarjoamalla aluksi pienempiä työtehtäviä/projekteja sekä sellaisia tehtäviä, joihin henkilö kykenee. Myös hyvä esimiestyö, työhön opastus ja koulutus sekä kannustus ovat tärkeitä. Selkeät ja loogiset työohjeet auttavat sopeutumisessa. ADHD/ADD oireyhtymän osalta vastaajat kokivat, että organisaatiossa pitäisi olla joku joka valvoisi, ettei henkilö haalisi liikaa työtehtäviä. Myös riskinottokyky näyttäytyi haastavana ominaisuutena: Riskit ovat hankala asia, niillä on monta puolta. Rajatut, lyhytaikaiset projektit voisivat edistää ADHD/ADD henkilön keskittymiskykyä. Myös joustavuus esim. työajoissa tai aikatauluissa voi auttaa sopeutumisessa. Koko työyhteisön tuki ja panostus koetaan niin ikään tärkeäksi. Touretten osalta soveltuvuuden parantamiseksi mainittiin motoristen taitojen harjoittelu. Soveltuvuusalueiden kartoittaminen auttaisi sijoittamaan henkilön oikealle vastuualueelle. Toisaalta esim. kaluste- ja kuljetusalan yritykset ilmoittivat, että motoriset taidot ovat työssä ensiarvoisen tärkeitä, ja oireyhtymä koetaan liialliseksi riskiksi. Vastaajat pohtivat myös, miten ko. oireyhtymän omaava henkilö tulee toimeen muun työyhteisön kanssa. Työnantajat pohtivat siis myös sitä, miten työympäristöä voisi organisoida siten, että neuropsykiatrisen oireyhtymän omaavan henkilön soveltuvuus paranisi. Yhteenvetona voidaan todeta, että tärkeimpinä mainittiin mm. koko työyhteisön ja esimiehen tuki, valmennus ja koulutus tehtävään sekä selkeiden sääntöjen ja ohjeiden määritteleminen. Lisäksi työtehtävien määrittely henkilön kykyihin sopivaksi on avainasemassa. Vastaajat tunnistivat myös erilaisia työvaiheita, joihin neuropsykiatrisen oireyhtymän omaava henkilö voisi sopia (esim. tuotanto, hyllyttäminen, varastotyöt). 7

9 PALKKAAMISEN HARKITSEMINEN Kun seuraavan kahden vuoden aikana haette uutta työvoimaa, voisitteko harkita palkkaavanne neuropsykiatrisen henkilön joko suoraan tai oppisopimuksella? kyllä 3,3% (70) kyllä mahdollisesti 11,9% (251) en 84,8% (1797) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Yritykset, joilla lisätyövoiman tarvetta nyt tai tarve ennakoitavissa. kyllä 8,2% (20) kyllä mahdollisesti 35,5% (87) en 56,3% (138) Kun tulosta tarkastellaan edelleen sen mukaan, onko yrityksellä tarvetta lisätyövoimalle tai on tarve ennakoitavissa, muuttuu tulos selkeästi tällaisista yrityksistä jopa 44 prosenttia kokee neuropsykiatriset henkilöt potentiaaliseksi työvoimaksi. 0% 20% 40% 60% 80% 100% 8

10 JOHTOPÄÄTÖKSET Vastaajat, joilla on kokemusta neuropsykiatrisesta oireyhtymästä suhtautuvat rekrytointiin muita vastaajia myönteisemmin. Myös työnantajan sektorilla on vaikutusta; yrityksissä korostuu liiallisen riskin merkitys (annettu panos vs. tuotto) kun taas julkisella puolella ja kolmannella sektorilla koetaan suurempana ongelmana ajan riittämättömyys työntekijän opastamiseen. Joillakin aloilla rekrytointihalukkuutta vähentää alalla olevat turvallisuusmääräykset. Tietoisuuden nostaminen oireyhtymistä on avainasemassa. Työnantajat eivät myöskään tunteneet vaajakuntoisen työllistämiseksi luotuja tukimuotoja (esim. mahdollisuus palkkatukeen ja normaalia pienempiin vakuutusmaksuihin) Kokemus ja tieto ovat merkittäviä tekijöitä palkkaamiseen suhtautumisessa: ne henkilöt joilla on kokemusta neuropsykiatrisista oireyhtymistä arvioivat näiden henkilötyyppien soveltuvuutta positiivisemmin. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työllistämisestä kiinnostuneita on taiteen, viihteen ja virkistyksen, kaupan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Julkinen sektori on kiinnostuneempi palkkaamisesta kuin yksityinen sektori. Neurologisen henkilön palkkaamisen reunaehdoiksi tutkimuksessa nousivat: mahdollisuus testata soveltuvuutta työhön, määräaikainen sopimus palkkauksen tukeminen henkilön tulisi olla pitkäjänteinen ja sitoutunut sosiaaliset taidot, asiakkaiden pitäisi myös hyväksyä ko. henkilö alan koulutus ATK-osaaminen fyysiset ominaisuudet (pystyykö fyysisesti raskaaseen työhön) työturvallisuusasiat huomioitava 9

11 T Y Ö L L I S T Ä M I S E N P O R T A A T KEINOJA MADALTAA ASKELMIA MM. tietoisuuden nostaminen, markkinointi, näkyvyys, case-kuvaukset (kokemus vs. mielikuva), ennakoivasti vaikuttaminen, yritysnäkökulman vahvistaminen (hyödyt yrityksille), kompaktit tukipalvelut, helppous työvoiman hankinnassa TIETOISUUS CHECKPOINT 1 ASENNE OSAAMI- NEN KIINNOSTUS KYVYK- KYYS CHECKPOINT 2 SOVEL- TUVUUS TYÖN- ANTAJAN KYVYK- KYYS HARKINTA TYÖN- ANTAJAN RESURS- SIT CHECKPOINT 3 TYÖN- ANTAJAN AKTIIVI- SUUS PEREH- DYTTÄ- MISEN TUKI TYÖLLISTYMINEN OSAA- MISEN TUKI CHECKPOINT 4 SOSIAA- LINEN TUKI TIETÄMÄT- TÖMYYS MIELI- KUVAT KULTTUURISIDON -NAISET TEKIJÄT TYÖNTEKIJÄÄN LIITTYVÄT TEKIJÄT TYÖNANTAJAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT TYÖYHTEISÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT

12 T I E D O S T A M E N E S T Y S pekka.vuorela@innolink.fi