Ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin sekä valmennuksen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin sekä valmennuksen kehittäminen"

Transkriptio

1 KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON KEHITTÄMISHANKE LAPPEENRANNASSA Ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin sekä valmennuksen kehittäminen TUTKIMUS LUKUVUODEN TOIMINNASTA

2 SISÄLLYS Sisällys Tutkimuksen tausta ja tarve 3 Ratkaisukeskeinen menetelmä 4 Tutkimuksen näkökulmat, tutkimustehtävät ja aineiston hankinta 5 Lasten kehityksen näkökulma lasten haastattelut sekä vanhempien ja koulujen henkilökunnan kyselyt 9 Valmentajien ja opettajien kokemukset valmennuksesta, sen haasteista ja palkitsevuudesta vertaisryhmähaastattelut 21 Kokemukset ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä kouluissa 32 Yhteenveto ja pohdinta 45 2

3 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARVE Tutkimuksen tausta ja tarve Lappeenrannan kaupunki on aloittanut opetushenkilöstön kouluttamisen ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi vuonna Alun perin tavoitteena oli saada opetushenkilöstölle lisää tietoa ensisijaisesti neuropsykiatrisista oireyhtymistä ja siitä, kuinka opetuksessa ja koulussa ylipäätään neuropsykiatrisista pulmista kärsiviä lapsia ja nuoria voitaisiin paremmin auttaa. Alkuvaiheessa tarkoituksena oli, että Lappeenrannan kaupunki kouluttaa muutaman opettajan konsultoiviksi opettajiksi tukemaan kaikkia kouluja, mutta pian huomattiin, että tarve konsultaatiolle on niin suuri, että on välttämätöntä alkaa kouluttaa opettajia laajemmin kaikkiin kouluihin. Perehdyttyämme ratkaisukeskeisyyteen havaitsimme, että ei riitä, että kouluyhteisössä yksi opettaja toimii ratkaisukeskeisesti. Parhaaseen tulokseen päästäksemme meidän tulee huolehtia siitä, että mieluiten kaikki yhteisön jäsenet tuntevat toimintamallin ja toimivat sen mukaisesti. Tähän mennessä olemme kouluttaneet noin 350 opettajaa kyseisessä koulutus ohjelmassa. Lisäksi olemme kouluttaneet kaikki esimiehet toimimaan ratkaisukeskeisesti esimiestyössä. Huomasimme myös, että koulutussisällöistä ratkaisukeskeinen ajattelu- ja toimintamalli tuo aivan uuden perustan koulussa työskentelevien ihmisten vuorovaikutukselle. Ratkaisukeskeinen toimintamalli alkoi välittömästi tuottaa hyviä tuloksia opettajan ja oppilaan, opettajan ja huoltajien, opettajien keskinäisen, opettajan ja esimiehen sekä opettajan ja muun henkilöstön moni ammatillisessa vuorovaikutuksessa. Kun Opetus- ja kulttuuriministeriö julisti haettavaksi valtionavustusta koulutuksellisen tasa-arvon kehittämistä varten, halusimme hyödyntää mahdollisuuden ensimmäistä kertaa selvittää, millaisia vaikutuksia ratkaisukeskeisellä valmennuksella on oppilaan, huoltajan ja koulun henkilökunnan mielestä. Tähän saakka olimme keränneet palautetta keskustellen opettajien ja rehtoreiden kanssa ratkaisukeskeisen toimintamallin hyödyistä yleisellä tasolla. 3

4 RATKAISUKESKEINEN MENETELMÄ Ratkaisukeskeinen menetelmä Ratkaisukeskeisyys on ajattelu- ja toimintatapa, jossa ongelmien sijaan huomion kohteeksi nostetaan hyvä tulevaisuus ja tavoitteet. Käytännössä voidaan toimia esimerkiksi niin, että ongelma tai pulma muutetaan tavoitteeksi, jolloin ongelmapuhe muuttuu tavoitepuheeksi. Ongelma tai pulma on edelleenkin olemassa, mutta ajattelun, puheen ja toiminnan fokus ei ole enää ongelmassa vaan tavoitteessa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa etsii asiakkaan omasta kokemuksesta voimavaroja, toiveita ja haaveita sekä pieniä askeleita kohti parempaa. Ratkaisukeskeistä lähestymis- ja toimintatapaa käytetään monilla eri elämän osa-alueilla. Lähestymistapa on saanut alkunsa psykoterapiamaailmasta ja levinnyt sieltä kaikille elämän osa-alueille, terapian lisäksi mm. valmennuksiin, koulumaailmaan, urheiluun, työyhteisöön ja liike-elämään. määrittelemässä tavoitettaan, hän myös sitoutuu siihen paremmin. Lähtökohta on se, että opettaja tai valmentaja ei määrittele tavoitetta koskaan yksin, vaan oppilas on aina mukana määrittelemässä juuri hänelle sopivaa tavoitetta. Oppilaan kykyjen, taitojen ja muiden voimavarojen tulee olla sopivassa suhteessa tavoitteeseen, jonka puolestaan tulee olla konkreettinen ja saavutettavissa oleva. Ratkaisukeskeisyys perustuu muun muassa systeemiteoriaan, kybernetiikkaan ja sosiaaliseen konstruktionismiin. Näiden mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen, yksi muutos saa aikaan toisia muutoksia. Toisen ihmisen ajatuksia ja pyrkimyksiä ei kannata olettaa tai tulkita, vaan mieluummin ottaa ne selville ja ohjata vuorovaikutusta onnistuneesti. Tämän lähestymistavan keskeinen näkökulma on se, että sanoilla on merkitystä ja niillä luodaan jatkuvasti todellisuutta. Koulumaailmassa toteutettavassa valmennuksessa oppilaan tavoite etsitään yhdessä oppilaan kanssa. Kun hän on itse Valmennuksen toimintamalli perustuu ratkaisukeskeisyyden taustateorioihin ja -oletuksiin, joista keskeisiä ovat tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi edistys tapahtuu pienin askelin tasavertaisuus ja yhteistyö arvostaminen myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori keskustelussa ja ajattelussa ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja Toimintamalliin kuuluu selkeitä toimintatapoja, joista tärkeimpiä ovat seuraavat: avoimet kysymykset pyrkimys avoimeen tilaan keskustelussa ongelman muuttaminen tavoitteeksi sopivan tavoitteen määrittely myönteinen ja arvostava dialogi vahvuuksien esille tuominen myönteisen tarinan vahvistaminen myönteisten tunnekokemusten lisääminen konkreettisten apuvälineiden käyttö, esim. asteikot pienet askeleet ja niiden huomioiminen prosessiin luottaminen 4

5 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMAT, TUTKIMUS- TEHTÄVÄT JA AINEISTON HANKINTA Tutkimuksen näkökulmat, tutkimustehtävät ja aineiston hankinta Tutkimuksella haluttiin selvittää ratkaisukeskeisen valmennuksen käyttöä koulussa kolmesta näkökulmasta, joihin kuhunkin laadittiin erilliset tutkimustehtävät. Kerättyä ainestoa hyödynnetään kuitenkin myös ristiin eri näkökulmien välillä. Asiakasnäkökulma Tutkimustehtävä 1. Lasten ja perheiden kokemukset lasten toiminnasta koulussa ja vapaa-aikana sekä ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä ja siitä saaduista kokemuksista Vanhemmille osoitettu kysely ja lasten haastattelu Pedagoginen näkökulma Tutkimustehtävä 2. Valmentajien, opettajien ja koulunkäyntiavustajien kokemukset lasten toiminnasta koulussa sekä ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä Valmentajille, opettajille ja koulunkäyntiavustajille osoitettu kysely Valmentajien ja opettajien ryhmähaastattelut Valmentajien ja opettajien tapaamisten aikana tehdyt kirjaukset Koulutuksen tuottajan näkökulma Tutkimustehtävä 3. Kokemukset ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä kouluissa, perustelut ja toimintamallit menetelmän käytön vakiinnuttamiseen Rehtorien ja perusopetusjohtajan ryhmähaastattelu 5

6 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMAT, TUTKIMUS- TEHTÄVÄT JA AINEISTON HANKINTA PROSESSI TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMISESSA Aloitustapaaminen prosessin suunnittelemisesta ja toteutuksesta pidettiin toukokuussa Kokoukseen osallistui perusopetusjohtaja, edustajat jokaisesta koulusta, oppilashuollosta sekä Saimaan ammattikorkeakoulun edustaja tutkimuksen toteuttamisesta vastaavana tahona. Kokouksessa sovittiin keskeisistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikataulusta. Lönnrotin koulu valittiin pilottikouluksi, jonka kanssa kyselylomakkeet ja haastattelujen rungot työstettiin loppuun ja pilotoitiin syksyllä 2013 yhteiskehittämisen jälkeen. Syyslukukauden 2013 alussa järjestettiin kaksi työpajaa 1, joihin osallistui perusopetusjohtaja, koulujen rehtoreita, valmentajia, opettajia, oppilashuollon henkilöstöä sekä Saimaan AMK:n tutkimusosuudesta vastaavat henkilöt, yhteensä 19 henkilöä. Näissä työpajoissa työstettiin aineiston keskeiset sisällöt ja keräämisen tapa kunkin ratkaisukeskeisen menetelmän käytössä mukana olevan ryhmän osalta. Yhteiskehittäminen valittiin menetelmäksi siksi, että tutkimuksella haluttiin saada mahdollisimman paljon menetelmän käytön vaikutuksista arkeen kuvaavaa tietoa sekä tulevaa kehittämistä tukevaa tietoa. Kysely-/haastattelututkimuksen kohderyhminä olivat valmennukseen osallistuvat lapset, heidän vanhempansa, valmentajansa, opettajansa, koulunkäyntiavustajansa sekä iltapäiväkerhojen ohjaajat. Valmennukseen osallistui yhteensä 29 lasta 2 lukuvuoden aikana. Vanhempien kyselyssä kerättiin tietoa lapsen toiminnasta ja selviytymisestä sekä kodin sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Saatekirje, osallistumislupakysely ja kyselylomake vanhemmille postitettiin lasten kotiin yhteistyössä perusopetusjohtajan kanssa. Palautukset tulivat ammattikorkeakoulun tutkimuksesta vastaavalle henkilölle. Mikäli vanhemmilta saatiin lupa lapsen osallistumiselle, lapsi haastateltiin ja kyselylomakkeet lähetettiin vastattaviksi hänen kanssaan koulussa toimiville henkilöille. Lasten näkemykset kerättiin strukturoidulla haastattelulla, jossa haastattelija kirjasi lapsen vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin. Haastattelut suoritettiin Lönnrotin koulussa syyslukukauden 2013 lopussa ja muissa kouluissa huhti-toukokuussa Haastattelut suoritti lehtori Milla Ranta. Koulujen henkilökunnan kyselyt palautettiin kouluilla oleviin vastauslaatikoihin, jotka avattiin Saimaan ammattikorkeakoululla. Valmentajien ja opettajien kyselyssä käsiteltiin osittain samoja asioita kuin vanhempien kyselyssä, mutta lisäksi kerättiin lapsen koulussa olemisen aikaiseen toimintaan liittyvää tietoa. Nämä kyselyt tehtiin erillisen päätöksen jälkeen kaikkien valmennuksessa olevien lasten osalta, jotta saataisiin ryhmähaastatteluja ja vertaispäiviä tarkempaa yksilöllistä tietoa henkilökunnan kokonaiskokemuksista. Niiden 13 lapsen osalta, joiden vanhemmilta ei ollut lupaa tutkimukseen osallistumiseen, valmentajien, opettajien ja avustajien antamat vastaukset ovat nimettömiä eivätkä näiden lasten taustatiedot ole olleet käytettävissä (esim. lapsen ikä). Koulunkäyntiavustajia oli viidellä lapsella. Vain yksi lapsi osallistui iltapäiväkerhoon, joten ohjaajan vastaus yhdistettiin käsittelyssä koulunkäyntiavustajien vastauksiin. Kysely toteutettiin Lönnrotin koulussa syyslukukauden 2013 lopussa ja muissa kouluissa huhti-toukokuussa Valmentajien ja opettajien näkemyksiä ja kokemuksia kerättiin kirjaamalla informaatiota heidän yhteisistä vertaistapaamisistaan ja työnohjaustapaamisista 3, joiden toteutuksesta vastasi neuropsykiatrinen valmentaja, työnohjaaja Kirsi Saukkola. Lisäksi sovittiin, että jokaisessa koulussa järjestetään valmentajien ja opettajien ryhmähaastattelut, joissa käsiteltiin osa sovituista teemoista ja tulokset kirjattiin muistioihin. Ryhmähaastattelu valittiin menetelmäksi siksi, että siten saatiin kerättyä tietoa lasten tukemisesta vastaavalta koulun tiimiltä yhdellä kertaa ja yhdistettyä koulussa eri rooleissa toimivien henkilöiden kokemuksia. Keskusteluista muodostui koulukohtainen vertaistapaaminen. Näissä keskusteluissa käytettiin yhteissuunnittelussa kehitettyä runkoa. Ryhmähaastattelut järjestettiin Lönnrotin koulussa syyslukukauden 2013 lopussa ja muissa kouluissa touko-kesäkuussa Tutkimukseen osallistuivat Kanavansuun, Kaukaan, Lönnrotin ja Mäntylän koulut. Tutkimuksen suunnitteluun osallistuivat perusopetusjohtaja Mari Routti, osallistuvien koulujen rehtorit, valmentajat, opettajat, oppilashuollon edustajat sekä Saimaan ammattikorkeakoulusta tutkimuspäälliköt Kaisu Laasonen ja Kirsi Viskari sekä lehtori Jyri Hänninen. Kyselytutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kaisu Laasonen. Oppilaiden haastattelut suoritti Milla Ranta. Vertaisryhmätapaamisista aineistoa keräsivät Kaisu Laasonen ja Jyri Hänninen sekä Milla Ranta kirjaajana ja Lönnrotin koulussa 2 Kanavansuun koululla toiminta järjestettiin pääsääntöisesti Maltti-ryhmän toimintana ja Vanhassa Pappilassa 6

7 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMAT, TUTKIMUS- TEHTÄVÄT JA AINEISTON HANKINTA 7

8 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA 8

9 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Lasten kehityksen näkökulma lasten haastattelut sekä vanhempien ja koulujen henkilökunnan kyselyt Varsin laajalla toimintakyvyn kuvaamisella haluttiin tuoda esille valmennusta tarvitsevien lasten vahvuuksia ja tuen tarpeita ja sitä kautta lisätä ymmärrystä lasten arjesta niin lapsen kuin hänen tukijoukkojensa näkökulmasta. Yhteiskehittämisessä nousseet kysymykset ryhmiteltiin taustakysymysten lisäksi viideksi teemaksi: Lapsen vahvuudet, vaikeudet ja kiinnostuksen kohteet, motivaatio Oman toiminnan ohjaaminen Selviäminen sosiaalisissa konteksteissa Turvallisuuskokemukset ja luottamus Valmennus ja sen vaikutukset AINEISTON KUVAILU Valmennukseen osallistui 29 lasta. Kyselyihin ja lasten haastatteluun saatiin yhteensä 91 vastausta. Lasten haastattelut tehtiin 16 lapselle, joiden vanhemmilta oli saatu lupa lasten osallistumiseen tutkimukseen. Niiden 16 lapsen osalta, joiden vanhemmat olivat antaneet tutkimusluvan, lapsen, vanhempien, valmentajan, opettajan ja avustajan vastauksia tarkasteltiin myös lapsikohtaisesti yhdistämällä kutakin lasta koskeva informaatio. Näiden lasten ikä vaihteli 7 ja 12 vuoden välillä ja puolet lapsista oli vuotiaita (keskiarvo 10,06 vuotta, sd=1,731). Seitsemällä lapsella oli sisaruksia ja heistä kolmella oli yksi sisarus ja neljällä kaksi sisarusta. Lapsikohtaisessa kuvauksessa eri rooleissa vastanneiden henkilöiden vastausten vertailussa käytetään joissakin kohdissa tiiminimitystä, johon on sisällytetty lapsen, hänen vanhempansa, valmentajansa, opettajansa ja mahdollisen avustajansa. Tämä termi on valittu siksi, että halutaan korostaa lapsen omaa näkemystä prosessista sekä kaikkien lapsen tukemisessa mukana olevien tahojen yhteistyön merkitystä. Kaikki em. henkilöt eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin, koska kysymyksiä on suunnattu niin, että vastaajalla olisi mahdollisimman omakohtaista tietoa lapsen toiminnasta. Edellä mainitusta poiketen joitakin kysymyksiä (esim. positiivinen palaute, koulukiusaaminen, häiriöt) on kysytty myös muilta, jotta voidaan arvioida, miten lapsen tukemisen kannalta tärkeää tietoa on jaettu kaikkien vastuutahojen kanssa. Määrällisissä kysymyksissä on laskettu kuvailevat tulokset. Vastaajaryhmien väliset erot on ristiintaulukoitu ja ne kuvataan, mutta erojen merkitystä ei ole tilastollisesti testattu. Tyttöjen ja poikien välisiä eroja on ristiintaulukoitu ja erojen merkitsevyys on testattu Pearson χ 2 -testillä, koska aineisto ei ole normaalijakautunut. Avovastausten sisältöjä on tarkasteltu vastaajaryhmittäin ja tähän raporttiin on poimittu niiden keskeiset sisällöt. Osassa kysymyksistä oli mahdollisuus täydentää määrällistä tietoa avovastauksella. TAULUKKO 1 Valmennukseen lukuvuoden aikana osallistuneet lapset Lukumäärä % Poikia Tyttöjä 9 31 Yhteensä TAULUKKO 2 Kyselyihin vastanneet roolien mukaan Lukumäärä % Lapsi 16 17,6 Vanhempi 15 16,5 Valmentaja 25 27,5 Opettaja 29 31,9 Koulunkäyntiavustaja 6 6,6 Yhteensä

10 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA LAPSEN VAHVUUDET, VAIKEUDET, KIINNOSTUKSEN KOHTEET JA MOTIVAATIO Lapsen vahvuudet -kysymykseen vastattiin avovastauksella. Vastaajat näkivät kaikissa lapsissa vähintään kolme vahvuutta, yhteenlaskettuna siis mittava määrä hyvää pohjaa, jolle rakentaa. Lapsen vahvuuksien kuvauksissa eri vastaajat mainitsivat osittain samoja asioita ja osittain vastaajat olivat tarkastelleet lapsen eri puolia ja erilaisia valmiuksia. Lapset itse mainitsivat useimmiten kouluaineita, liikuntataitoja tai taiteellista osaamista. Vanhempien vastauksissa näkyi erilaisia ominaisuuksia, taitoja (piirtäminen, kertominen, mielikuvitus ym.), kouluaineita, vuorovaikutustaitoja, aloitteellisuutta, ideointia, tunnetaitoja, rehellisyyttä, empatiaa, lahjakkuutta, innostuneisuutta ja oppimisintoa. Valmentajien vastauksissa kuvattiin oppimistaitoja (mm. kuunteleminen, ohjeiden noudattaminen), kommunikointia, kädentaitoja, taiteellisuutta, huolellisuutta, vastuullisuutta, kohteliaisuutta sekä luonteenpiirteitä kuten positiivisuus ja iloisuus. Opettajien listoilta löytyy käytännön taitoja, akateemista osaamista, erityislahjakkuutta kuten taiteellinen ja kielellinen osaaminen, päättelykykyä ja toiminnan ohjauksen sujuvuutta, sosiaalisia taitoja kuten ystävällisyyttä, neuvottelutaitoja, roolia ja selviämistä ryhmässä. Lisäksi opettajat kuvasivat lasten persoonallisuuden piirteitä kuten aitous, iloisuus, avoimuus, vastuullisuus ja huumorintaju. Koulunkäyntiavustajien vastauksista löytyi oppimismotivaatio, sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot, tietotaidot, kädentaidot ja aktiivisuus. Missä haluaisit olla hyvä -kysymykseen vastasivat vain lapset. Se oli haastattelussa avovastauksena ilman vaihtoehtoja tai johdattelua. Useimmissa vastaksissa lapset toivoivat olevansa hyviä erilaisissa arjen asioissa, joissa on tarvetta tai halua kehittyä kuten kouluaineissa tai yksittäisissä tehtävissä (kertotaulu). He halusivat kehittyä myös harrastuksiin liittyvissä taidoissa, joista olivat kiinnostuneita ja joissa heillä oli jo perusosaamista. Käyttäytymisen kohentaminen näkyi myös joissakin vastauksissa. Lapselle vaikeista asioita kysyttiin kaikilta vastaajaryhmiltä myös avovastauksella. Vaikeiden asioiden arvioinnissa lapset olivat odotetusti aikuisia konkreettisempia. Useimmiten lasten vastauksissa oli mainittu kouluaineita tai yksittäisiä tehtäviä, mutta myös selviytymiseen liittyviä vaikeuksia, kuten yksin oleminen. Osalla lapsista ei ollut lainkaan vaikeita asioita. Vanhemmat katsovat lapselle vaikeita asioita tehtävistä huolehtimisen sekä selviytymisen näkökulmasta. Vastauksissa mainittiin mm. sosiaaliset taidot, sopiminen, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen, keskittyminen, itsehallinta ja oma-aloitteisuus. Valmentajat ja opettajat tarkastelivat haasteita oppimistaitojen ja sosiaalisten taitojen näkökulmasta. He mainitsevat tekijöitä, joista on haittaa lapsen oppimiselle ja sosiaaliselle selviytymiselle. Näitä olivat mm. impulsiivisuus, heikko pettymysten sieto, heikko tilanteiden hahmottaminen, heikko itsekontrolli ja vaikeus ottaa vastuuta omien asioiden hoidosta. 10

11 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Vain lapset vastasivat kysymykseen, mikä koulussa on kiinnostavaa. Vastauksena oli lähes poikkeuksetta kouluaineita, joista liikunta, matikka, käsityöt ja kuvaamataito nousevat suosikeiksi. Yhdelle lapselle välitunti ja koulusta lähteminen olivat kiinnostavimpia asioita. Kiinnostukset vapaa-aikana -kysymykseen lapset ja vanhemmat antoivat odotetusti varsin samansuuntaisia vastauksia, joten vanhemmat ovat varsin hyvin perillä lastensa kiinnostuksen koh teista. Yhtä lasta lukuun ottamatta kaikki lapset pystyivät mainitsemaan haastattelussa ainakin yhden kiinnostuksen kohteen. Tosin hänelläkin oli mieluisa harrastus. Jotkut muutkin lapset ovat varmaan unohtaneet haastattelutilanteessa osan kiinnostavista asioista. Sekä lasten että vanhempien vastauksissa kiinnostuksen kohteina näkyvät osittain iästä riippuen ulkona leikkiminen tai puuhailu kavereiden kanssa, erilaiset liikuntaharrastukset, joukkue- ja tietokonepelit, leikkiminen, legot sekä eläimet ja niiden kanssa touhuaminen ja harrastaminen. Harrastuksiin liittyvässä kysymyksessäkään ei ollut olennaisia eroja lasten ja vanhempien vastauksissa. Kolmella lapsella ei ollut yhtään varsinaista harrastusta, neljällä lapsella oli yksi harrastus ja yhdeksällä lapsella niitä oli kaksi tai useampia. Innostus uusien asioiden oppimiseen oli varsin vahvaa. Kolmannes lapsista kertoi olevansa hyvin innostunut uusien asioiden oppimisesta ja tämän saman käsityksen jakoi yhtä suuri osa vanhemmista ja valmentajista. Opettajista neljännes arvioi lapset hyvin innokkaiksi oppijoiksi. Vähän yli puolet vastaajista arvioi lapsen olevan jonkin verran innostunut. Lapsista ja vanhemmista viidenneksellä merkintä oli luokassa vain vähän innostunut, kun taas valmentajista ja opettajista tällainen käsitys oli koko aineistossa vain noin joka kymmenennessä arviossa. Pojat olivat tyttöjä innostuneempia uusien asioiden oppimisesta ja erot ovat tilastollisesti merkitseviä (χ 2 =,218, df=2). Lapsikohtaisesti tarkasteltuna vastaajaryhmien välillä oli eroavuuksia suuntaan ja toiseen. Kuusi lapsista arvioi innostuksensa uusien asioiden oppimiseen samaksi, kuusi vähäisemmäksi ja kolme suuremmaksi verrattuna opettajien kokemuksiin. Joidenkin opettajien kohdalla näyttäisi olevan kysymys myös erilaisista lapsiin kohdistetuista odotuksista, sillä valmentajien ja vanhempien näkemyksetkin poikkesivat opettajien näkemyksistä muutamassa tapauksessa. 11

12 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA OMAN TOIMINNAN OHJAAMINEN Lapset kokevat olevansa väsyneempiä kuin mitä aikuiset havaitsevat. Lapsista lähes kolmannes kommentoi olevansa lähes joka aamu väsynyt, mutta sama määrä vastauksia sijoittuu myös luokkiin joskus ja ei yleensä. Vain neljänneksellä vastaajatiimeistä näkemys oli yhteinen. Vanhempien käsityksen mukaan yli puolet lapsista ei ole yleensä väsyneitä. Opettajien positiivisempi näkemys saattaa johtua siitäkin, että tilanne on muuttunut varhaisesta aamusta ja heräämisestä koulun alkamiseen mennessä. Yhden lapsen toistuvasta väsymyksestä hänen opettajansa kirjasi muihin havaintoihin. Poikien ja tyttöjen välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja väsymyskokemuksissa. Läksyjen ja muiden koulutehtävien muistaminen katsottiin asiantuntijaryhmässä yhdeksi tärkeistä havainnoitavista asioista. Ihan kaikki lapset eivät ole huomanneet, että läksyt unohtuvat toisinaan. Tosin niitäkin on, jotka ovat ehkä valmennustavoitteensa seurauksena oppineet huomaamaan vaikeuden ja ovat arvioinnissaan jopa opettajiaan kriittisempiä. Yli puolet lapsista ja vanhemmista katsoo läksyasian olevan kunnossa. Pojat luottavat muistiinsa hieman tyttöjä paremmin (χ 2 =,485, df=2). Lapsikohtaisessa tarkastelussa ilmenee, että opettajat huomaavat unohduksia muita useammin. Silti heidänkin näkemyksensä mukaan puolet lapsista muistavat tehdä tehtävät lähes aina. Muutaman lapsen kohdalla uhkaavat unohdukset lienee hoidettu kotona. Heillä unohdukset eivät näy koulussa asti, vaikka vanhempien mielestä petraamisen varaa muistamisessa olisikin. Näkemykset läksyjen muistamisesta ovat koko tiimillä yhtenevät puolessa tapauksista. Koulutarvikkeet muistettiin ottaa mukaan hyvin, koska vain muutamalla lapsella ne unohtuivat usein ja kaikkien vastaajien mielestä yli puolet huolehti niistä lähes aina oivallisesti. Aikuiset ilmoittivat unohduksista lapsia useammin ja tytöt olivat hieman poikia tietoisempia unohduksistaan (χ 2 =,272, df=2). Lapsikohtaisessa tarkastelussa viisi lasta ja heidän tukijoukkonsa ovat yksimielisiä koulutarvikkeiden muistamisesta. Muiden tiimien osalta käsitykset vaihtelevat suuntaan ja toiseen ja vahvistivat koko aineistosta saatuja käsityksiä. Neljä lasta arvioi muistamisensa opettajien arviota paremmaksi. Tässäkin tapauksessa osa vanhemmista näyttää pitävän huolta siitä, että tavarat tulevat mukaan eikä ongelma etene kouluun saakka. Omat tavarat näyttävät löytyvän useimmiten varsin helposti, mutta ne näyttävät olevan hukassa kotona useammin kuin koulussa. Lapset etsivät tavaroitaan useammin kuin aikuiset rekisteröivät. Poikien tavarat ovat tilastollisesti katsoen merkitsevästi useammin hukassa kuin tyttöjen (χ 2 =,002, df=2). Lapsikohtaisessa tarkastelussa viisi tiimiä on tässäkin kysymyksessä yksimielisiä, mutta kuusi lasta unohtaa omasta mielestään enemmän kuin muut arvioivat. Kolmen lapsen tavarat ovat aikuisten mielestä useammin kateissa kuin lapsen mielestä. 12

13 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Myöhästely ei näytä olevan kovin merkittävä ongelma. Lapset ovat käsityksensä mukaan lähes aina ajoissa. Vanhempien mukaan kolmannes lapsista myöhästeli joskus, mutta koko aineistossa oli vain muutama maininta useista myöhästelyistä. Yksi lapsi myöhästelee kouluväen mukaan enemmän kuin itse tunnistaa, ja kotona viittä lasta muistutellaan useammin kuin koulussa. Yhdellä lapsella on opettajaansa kriittisempi käsitys. Kymmenessä tiimissä käsitys myöhästelyjen määrästä on sama. Tytöt ehtivät ajoissa poikia useammin, mutta eron tilastollista merkitsevyyttä ei voitu testata - liian vähäisten myöhästelyjen vuoksi. Keskittyminen ei ole helppoa sen tunnistavat sekä lapset että koulun aikuiset ja viimeksi mainitut vielä lapsiakin selvemmin. Ajoittaisia keskittymisen vaikeuksia on aikuisten mielestä noin puolella valmennukseen osallistuvista lapsista. Useat lapsetkin tunnistavat vaikeutensa, mutta silti yli puolet lapsista ilmoittavat jaksavansa keskittyä lähes aina, vaikka opettajien ja avustajien mielestä se onnistuu vain viidenneksellä niin hyvin. Keskittymisvaikeuksia on usein opettajien ja avustajien mielestä kolmanneksella lapsista, vaikka kukaan lapsista ei niin ajattelekaan. Pojilla ja tytöillä oli yhtä paljon vaikeuksia. Yksimielisyys keskittymisen onnistumisen tasosta oli vain kolmella tiimillä. Keskittyminen näytti sujuvan paremmin kahden kesken valmentajan kanssa kuin luokkatilanteissa. Tehtävien aloittamisesta omatoimisesti tunneilla selviää opettajien ja avustajien mukaan hieman yli kolmannes lapsista. Muut tarvitsevat apua joskus tai usein. Valmentajien vastauksien perusteella puolet lapsista selviää itsenäisesti, mikä kuvaa luokkaja valmennustilanteisen erilaisuutta. Viiden lapsen ja opettajan/ avustajan käsitys avun tarpeesta oli samanlainen. Kymmenelle lapselle on tarjottu aloittamisapua tiedostettua kysyntää enemmän ja ilmeisen taitavasti, sillä he itse katsovat tarvinneensa apua harvemmin kuin opettajat ja avustajat arvioivat. Poikien ja tyttöjen selviytymisessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tekemisen keksiminen itse kotiympäristössä onnistuu vanhempien mielestä kolmella neljästä lapsesta, tosin lapset kaipaisivat aikuisten tukea hieman useamminkin. Kaksi lasta ei tunne keksivänsä tekemistä ilman vanhempien tai muiden apua ja kahta lasta vanhemmat auttavat, vaikka lapsi ei sitä tunnistakaan tai ei muista haastattelussa. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. 13

14 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA SELVIÄMINEN SOSIAALISISSA KONTEKSTEISSA Lähes kaikilla valmennukseen osallistuvilla lapsilla näyttää olevan useita kavereita koulussa. Perheet, valmentajat ja opettajat jakavat saman näkemyksen. Valmennettavien lasten ryhmässä on kuitenkin muutamia lapsia, joilla ei ole yhtään kaveria koulussa. Yhden lapsen osalta opettaja ja valmentaja ilmaisevat huolensa lapsen kaveruussuhteiden puutteesta ja yksi lapsi kertoo ole vansa yksinäinen, vaikka muut olettavat hänellä olevan kavereita. Kolmen lapsen kohdalla koulun käsitys kavereiden määrästä on vähäisempi kuin lapsen ja vanhemman kuvaus. Poikien ja tyttöjen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Kaikilla lapsilla on ainakin yksi kaveri vapaa-ajalla ja lähes kaikilla on useita kavereita. Seitsemällä lapsella on sisaruksia kotona. Vapaa-ajan kavereiden määrästä on yksimielisyys kahdessa kolmesta perheestä, kolmessa perheessä lapsi kertoo useammista kavereista kuin vanhemmat ja yhdessä päinvastoin. Vanhemmat arvioivat lapsen pärjäämistä ryhmässä vapaaaikana ja kouluaikaista pärjäämistä arvioivat opettajat ja avustaja. Koulussa joka kymmenes lapsi ei pääse ryhmään mukaan ilman apua, kolmanneksella on vaikeuksia ryhmässä toimimisessa ja vähän yli puolet lapsista selviytyi hyvin. Vanhem pien arvion mukaan kolme neljännestä lapsista toimii hyvin ryhmässä vapaa-aikana. Kysymys voi olla siitä, että koulussa ja vapaa-aikana ryhmät ovat erilaisia ja vapaa-ajan ryhmissä on vähemmän paineita. Tilastollisesti merkitseviä eroja tyttöjen ja poikien välillä ei ollut. Tätä vastausta oli mahdollista täydentää avovastauksella. Joillakin lapsilla on vaikeuksia päästä ryhmiin mukaan mm. impulsiivisuuden ja sääntöjen noudattamisen haasteellisuuden vuoksi. Joillekin lapsille jo 3-5 lapsen ryhmä on liian suuri. Vapaa-ajan ryhmissä pärjäämisessä näyttäisi olevan hieman vähemmän vaikeuksia kuin koulun ryhmissä. 14

15 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Muutama lapsi ei muistanut saaneensa positiivisia kommentteja, mutta jokainen valmentajat ja opettajat olivat kirjanneet antaneensa niitä jokaiselle lapselle. Kommentteja on annettu hyvin erilaisista aiheista aina tilanteen mukaan, mm. pienistäkin onnistumisista, hyvistä suorituksista, kavereiden auttamisesta, iloisuudesta, hyvästä käytöksestä ja monesta valmennustavoitteen suuntaisesta onnistumisesta. Tieto onnistumisista oli kulkenut myös kotiin. Vastanneista vanhemmista vain kaksi arveli joko niin, että positiivista palautetta ei taideta juurikaan antaa tai niin, että erityislasta ei ymmärretä. Muut kuvasivat lapsensa saamia positiivisia kommentteja yhdensuuntaisesti kommenttien antajien kanssa. Huomautuksia valmennukseen osallistuville lapsille näyttää tulevan runsaasti. Eri rooleissa vastanneiden ilmoituksissa on suuria eroja. Kouluväki (valmentajat, opettajat ja avustajat) katsoo kahden kolmasosan lapsista saaneen huomautuksia joskus ja yli viidennekselle niitä annettiin usein. Lapsista puolet kokee, etteivät he yleensä saa huomautuksia. Pojat saavat huomautuksia tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä enemmän (χ 2 =,079, df=2). Vanhemmille tieto huomautuksista on kulkenut varsin hyvin, koska kolmella neljästä vanhemmasta oli samanlainen käsitys huomautusten määrästä kuin opettajilla. Määrän suhteen seitsemän oppilas-opettajaparia olivat yksimielisiä ja samoin seitsemässä tapauksessa opettaja koki huomauttaneensa useammin kuin oppilas muistaa. Joillakin lapsilla on hieman suurempi tarve omaan reviiriin ja sitä ei aina kaveripiirissä ymmärretä tai muisteta kinahan siitä syntyy. Käsitys siitä, mikä lasketaan riidaksi koulussa, näyttää olevan jonkin verran erilainen lasten ja aikuisten välillä. Lapsista kaksi kolmannesta ilmoittaa, etteivät he yleensä joudu riitoihin koulussa, mutta vain neljänneksellä opettajista ja koulunkäyntiavustajista ja puolella vanhemmista on yhtä positiivinen käsitys. Lapsia, jotka joutuvat riitoihin usein, on kuitenkin vain muutama. Lapsikohtaisessa tarkastelussa näkemys riitojen määrästä oli yhtenevä viidellä oppilas-opettaja -parilla. Kahdeksassa tapauksessa opettaja tulkitsi riitojen määrän suuremmaksi kuin lapsi ja vain yksi lapsi koki riitoja olevan useammin kuin opettajan mielestä. Yli puolet vanhemmista jakoi opettajan näkemyksen ja neljä lapsensa näkemyksen. Yhden lapsen kohdalla perheen ja opettajan näkemys oli täysin vastakkainen: opettaja näki paljon riitoja, mutta lapsen ja vanhempien mielestä niitä ei ollut. Koulussa syntyneiden riitojen taustalla on monenlaisia asioita, tavanomaisiakin. Tässä ryhmässä on joitakin lapsia, joilla tilanteiden lukutaito, impulssien hallinta ja häviämisen sietokyky eivät ole samalla tasolla kuin useimmilla muilla lapsilla. Se näyttää käynnistävän varsin ison osan riitaan johtavista prosesseista, varsinkin kun jotkut muut lapset käyttävät tilannetta hyväksi ärsyttämällä ja jopa huijaamalla tekemään vääriä tai kiellettyjä asioita. Tämä ristiriita näkyy kaikkien vastaajaryhmien kuvauksissa ja se liittyy myös kiusaamiseen ja kiusaamiskokemuksiin. Joillakin lapsilla on hieman suurempi tarve omaan reviiriin ja sitä ei aina kaveripiirissä ymmärretä tai muisteta kinahan siitä syntyy. Huomautuksien syitä kysyttiin avovastauksella. Lapset kertovat saaneensa huomautuksia useimmiten levottomuudesta, häiritsemisestä tunnilla, läksyjen ja tarvikkeiden unohtamisesta sekä käyttäytymisestä muita kohtaan. Tämäkin tieto näyttä kulkeneen myös vanhemmille, sillä vanhempien vastaukset ovat varsin yhdenmukaisia muiden vastaajien kanssa ja samat asiat toistuvat valmentajien ja opettajien kuvauksissa hyvin samoilla termeillä. Tosin eräs opettaja kuvaa lievää häirintää lempeästi höpötykseksi. Luottamus lapseen ja siihen, että lapsen väärä teko on voinut olla enemmän ajattelemattomuutta kuin varsinainen intentio toimia tahallaan väärin näkyy termistä erään valmentajan vastauksessa: hölmöilyt. Joskus on enemmänkin kysymys ohjaamisesta kuin huomauttamisesta. Vanhempien vastauksissa mainitaan huomautusten syynä käyttäytymisongelmien ohella myös väkivalta ja hermostuminen kavereille. Kotona syntyy erimielisyyksiä lähes kaikille myös niille, joilla niitä ei koulussa ole, mutta pääsääntöisesti niitä on ilmoitettu olevan vain joskus eikä usein. Yhdessätoista perheessä lapsella ja vanhemmilla oli samanlainen käsitys riitojen määrästä, muissakin oli vain pieniä eroja. Kotiriitojen syyt näyttävät suurelta osin samoilta, mitä varmaan jokainen vanhempi on omien lastensa kanssa kohdannut. Sisarusten kanssa kinataan arjen asioista ja määräysvallan käytöstä. Vanhempien asettamien rajojen ja yhteisten sääntöjen hyväksyminen ja noudattaminen on joskus vaikeaa. Pinna palaa joiltakin lapsilta kotonakin herkästi. Eräs vanhempi toteaa vastauksessaan, että valmennus on vahvistanut hänen käsitystään omasta lapsestaan ja siitä, että kaikki lapset eivät sopeudu normeihin yhtä helposti, vaan vaativat erilaista lähestymistä. 15

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa Kirsi Saukkola Psykiatrinen sairaanhoitaja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja ETELÄ-SUOMEN OPPIMISEN JA KASVUN TUEN PÄIVÄT 21.3.2018

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta

Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI Oppivan yhteisön johtaminen 100-vuotiaassa Suomessa 7. 8.6.2017, Helsinki, Wanha

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20 Lapset ja nuorisotyö - Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta Puijolan nuorisotyö 2 Päätavoite PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ jakautuu 4 osatavoitteeseen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Taina Suvikas 2017 HOJKS-TYÖ JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI

Taina Suvikas 2017 HOJKS-TYÖ JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Taina Suvikas 2017 HOJKS-TYÖ JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA EDISTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas 21.4.2017 Vaativa erityinen tuki = Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Sepon koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille En taho!! Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille Taho-auton toiminta-alue 2 Kehittämisprosessin monialaisuus Ajatus on lähtenyt nuorisopsykiatrian käytännön tarpeesta. Eksotella kokemusta

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13

Lisätiedot

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin

Lisätiedot

Tervetuloa! Tampere Helsinki

Tervetuloa! Tampere Helsinki Tervetuloa! 24.11.2017 Tampere 11.12.2017 Helsinki Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 Ys-aika klo 13

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot