Ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin sekä valmennuksen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin sekä valmennuksen kehittäminen"

Transkriptio

1 KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON KEHITTÄMISHANKE LAPPEENRANNASSA Ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin sekä valmennuksen kehittäminen TUTKIMUS LUKUVUODEN TOIMINNASTA

2 SISÄLLYS Sisällys Tutkimuksen tausta ja tarve 3 Ratkaisukeskeinen menetelmä 4 Tutkimuksen näkökulmat, tutkimustehtävät ja aineiston hankinta 5 Lasten kehityksen näkökulma lasten haastattelut sekä vanhempien ja koulujen henkilökunnan kyselyt 9 Valmentajien ja opettajien kokemukset valmennuksesta, sen haasteista ja palkitsevuudesta vertaisryhmähaastattelut 21 Kokemukset ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä kouluissa 32 Yhteenveto ja pohdinta 45 2

3 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARVE Tutkimuksen tausta ja tarve Lappeenrannan kaupunki on aloittanut opetushenkilöstön kouluttamisen ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi vuonna Alun perin tavoitteena oli saada opetushenkilöstölle lisää tietoa ensisijaisesti neuropsykiatrisista oireyhtymistä ja siitä, kuinka opetuksessa ja koulussa ylipäätään neuropsykiatrisista pulmista kärsiviä lapsia ja nuoria voitaisiin paremmin auttaa. Alkuvaiheessa tarkoituksena oli, että Lappeenrannan kaupunki kouluttaa muutaman opettajan konsultoiviksi opettajiksi tukemaan kaikkia kouluja, mutta pian huomattiin, että tarve konsultaatiolle on niin suuri, että on välttämätöntä alkaa kouluttaa opettajia laajemmin kaikkiin kouluihin. Perehdyttyämme ratkaisukeskeisyyteen havaitsimme, että ei riitä, että kouluyhteisössä yksi opettaja toimii ratkaisukeskeisesti. Parhaaseen tulokseen päästäksemme meidän tulee huolehtia siitä, että mieluiten kaikki yhteisön jäsenet tuntevat toimintamallin ja toimivat sen mukaisesti. Tähän mennessä olemme kouluttaneet noin 350 opettajaa kyseisessä koulutus ohjelmassa. Lisäksi olemme kouluttaneet kaikki esimiehet toimimaan ratkaisukeskeisesti esimiestyössä. Huomasimme myös, että koulutussisällöistä ratkaisukeskeinen ajattelu- ja toimintamalli tuo aivan uuden perustan koulussa työskentelevien ihmisten vuorovaikutukselle. Ratkaisukeskeinen toimintamalli alkoi välittömästi tuottaa hyviä tuloksia opettajan ja oppilaan, opettajan ja huoltajien, opettajien keskinäisen, opettajan ja esimiehen sekä opettajan ja muun henkilöstön moni ammatillisessa vuorovaikutuksessa. Kun Opetus- ja kulttuuriministeriö julisti haettavaksi valtionavustusta koulutuksellisen tasa-arvon kehittämistä varten, halusimme hyödyntää mahdollisuuden ensimmäistä kertaa selvittää, millaisia vaikutuksia ratkaisukeskeisellä valmennuksella on oppilaan, huoltajan ja koulun henkilökunnan mielestä. Tähän saakka olimme keränneet palautetta keskustellen opettajien ja rehtoreiden kanssa ratkaisukeskeisen toimintamallin hyödyistä yleisellä tasolla. 3

4 RATKAISUKESKEINEN MENETELMÄ Ratkaisukeskeinen menetelmä Ratkaisukeskeisyys on ajattelu- ja toimintatapa, jossa ongelmien sijaan huomion kohteeksi nostetaan hyvä tulevaisuus ja tavoitteet. Käytännössä voidaan toimia esimerkiksi niin, että ongelma tai pulma muutetaan tavoitteeksi, jolloin ongelmapuhe muuttuu tavoitepuheeksi. Ongelma tai pulma on edelleenkin olemassa, mutta ajattelun, puheen ja toiminnan fokus ei ole enää ongelmassa vaan tavoitteessa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa etsii asiakkaan omasta kokemuksesta voimavaroja, toiveita ja haaveita sekä pieniä askeleita kohti parempaa. Ratkaisukeskeistä lähestymis- ja toimintatapaa käytetään monilla eri elämän osa-alueilla. Lähestymistapa on saanut alkunsa psykoterapiamaailmasta ja levinnyt sieltä kaikille elämän osa-alueille, terapian lisäksi mm. valmennuksiin, koulumaailmaan, urheiluun, työyhteisöön ja liike-elämään. määrittelemässä tavoitettaan, hän myös sitoutuu siihen paremmin. Lähtökohta on se, että opettaja tai valmentaja ei määrittele tavoitetta koskaan yksin, vaan oppilas on aina mukana määrittelemässä juuri hänelle sopivaa tavoitetta. Oppilaan kykyjen, taitojen ja muiden voimavarojen tulee olla sopivassa suhteessa tavoitteeseen, jonka puolestaan tulee olla konkreettinen ja saavutettavissa oleva. Ratkaisukeskeisyys perustuu muun muassa systeemiteoriaan, kybernetiikkaan ja sosiaaliseen konstruktionismiin. Näiden mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen, yksi muutos saa aikaan toisia muutoksia. Toisen ihmisen ajatuksia ja pyrkimyksiä ei kannata olettaa tai tulkita, vaan mieluummin ottaa ne selville ja ohjata vuorovaikutusta onnistuneesti. Tämän lähestymistavan keskeinen näkökulma on se, että sanoilla on merkitystä ja niillä luodaan jatkuvasti todellisuutta. Koulumaailmassa toteutettavassa valmennuksessa oppilaan tavoite etsitään yhdessä oppilaan kanssa. Kun hän on itse Valmennuksen toimintamalli perustuu ratkaisukeskeisyyden taustateorioihin ja -oletuksiin, joista keskeisiä ovat tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi edistys tapahtuu pienin askelin tasavertaisuus ja yhteistyö arvostaminen myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori keskustelussa ja ajattelussa ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja Toimintamalliin kuuluu selkeitä toimintatapoja, joista tärkeimpiä ovat seuraavat: avoimet kysymykset pyrkimys avoimeen tilaan keskustelussa ongelman muuttaminen tavoitteeksi sopivan tavoitteen määrittely myönteinen ja arvostava dialogi vahvuuksien esille tuominen myönteisen tarinan vahvistaminen myönteisten tunnekokemusten lisääminen konkreettisten apuvälineiden käyttö, esim. asteikot pienet askeleet ja niiden huomioiminen prosessiin luottaminen 4

5 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMAT, TUTKIMUS- TEHTÄVÄT JA AINEISTON HANKINTA Tutkimuksen näkökulmat, tutkimustehtävät ja aineiston hankinta Tutkimuksella haluttiin selvittää ratkaisukeskeisen valmennuksen käyttöä koulussa kolmesta näkökulmasta, joihin kuhunkin laadittiin erilliset tutkimustehtävät. Kerättyä ainestoa hyödynnetään kuitenkin myös ristiin eri näkökulmien välillä. Asiakasnäkökulma Tutkimustehtävä 1. Lasten ja perheiden kokemukset lasten toiminnasta koulussa ja vapaa-aikana sekä ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä ja siitä saaduista kokemuksista Vanhemmille osoitettu kysely ja lasten haastattelu Pedagoginen näkökulma Tutkimustehtävä 2. Valmentajien, opettajien ja koulunkäyntiavustajien kokemukset lasten toiminnasta koulussa sekä ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä Valmentajille, opettajille ja koulunkäyntiavustajille osoitettu kysely Valmentajien ja opettajien ryhmähaastattelut Valmentajien ja opettajien tapaamisten aikana tehdyt kirjaukset Koulutuksen tuottajan näkökulma Tutkimustehtävä 3. Kokemukset ratkaisukeskeisen menetelmän käytöstä kouluissa, perustelut ja toimintamallit menetelmän käytön vakiinnuttamiseen Rehtorien ja perusopetusjohtajan ryhmähaastattelu 5

6 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMAT, TUTKIMUS- TEHTÄVÄT JA AINEISTON HANKINTA PROSESSI TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMISESSA Aloitustapaaminen prosessin suunnittelemisesta ja toteutuksesta pidettiin toukokuussa Kokoukseen osallistui perusopetusjohtaja, edustajat jokaisesta koulusta, oppilashuollosta sekä Saimaan ammattikorkeakoulun edustaja tutkimuksen toteuttamisesta vastaavana tahona. Kokouksessa sovittiin keskeisistä toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaikataulusta. Lönnrotin koulu valittiin pilottikouluksi, jonka kanssa kyselylomakkeet ja haastattelujen rungot työstettiin loppuun ja pilotoitiin syksyllä 2013 yhteiskehittämisen jälkeen. Syyslukukauden 2013 alussa järjestettiin kaksi työpajaa 1, joihin osallistui perusopetusjohtaja, koulujen rehtoreita, valmentajia, opettajia, oppilashuollon henkilöstöä sekä Saimaan AMK:n tutkimusosuudesta vastaavat henkilöt, yhteensä 19 henkilöä. Näissä työpajoissa työstettiin aineiston keskeiset sisällöt ja keräämisen tapa kunkin ratkaisukeskeisen menetelmän käytössä mukana olevan ryhmän osalta. Yhteiskehittäminen valittiin menetelmäksi siksi, että tutkimuksella haluttiin saada mahdollisimman paljon menetelmän käytön vaikutuksista arkeen kuvaavaa tietoa sekä tulevaa kehittämistä tukevaa tietoa. Kysely-/haastattelututkimuksen kohderyhminä olivat valmennukseen osallistuvat lapset, heidän vanhempansa, valmentajansa, opettajansa, koulunkäyntiavustajansa sekä iltapäiväkerhojen ohjaajat. Valmennukseen osallistui yhteensä 29 lasta 2 lukuvuoden aikana. Vanhempien kyselyssä kerättiin tietoa lapsen toiminnasta ja selviytymisestä sekä kodin sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Saatekirje, osallistumislupakysely ja kyselylomake vanhemmille postitettiin lasten kotiin yhteistyössä perusopetusjohtajan kanssa. Palautukset tulivat ammattikorkeakoulun tutkimuksesta vastaavalle henkilölle. Mikäli vanhemmilta saatiin lupa lapsen osallistumiselle, lapsi haastateltiin ja kyselylomakkeet lähetettiin vastattaviksi hänen kanssaan koulussa toimiville henkilöille. Lasten näkemykset kerättiin strukturoidulla haastattelulla, jossa haastattelija kirjasi lapsen vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin. Haastattelut suoritettiin Lönnrotin koulussa syyslukukauden 2013 lopussa ja muissa kouluissa huhti-toukokuussa Haastattelut suoritti lehtori Milla Ranta. Koulujen henkilökunnan kyselyt palautettiin kouluilla oleviin vastauslaatikoihin, jotka avattiin Saimaan ammattikorkeakoululla. Valmentajien ja opettajien kyselyssä käsiteltiin osittain samoja asioita kuin vanhempien kyselyssä, mutta lisäksi kerättiin lapsen koulussa olemisen aikaiseen toimintaan liittyvää tietoa. Nämä kyselyt tehtiin erillisen päätöksen jälkeen kaikkien valmennuksessa olevien lasten osalta, jotta saataisiin ryhmähaastatteluja ja vertaispäiviä tarkempaa yksilöllistä tietoa henkilökunnan kokonaiskokemuksista. Niiden 13 lapsen osalta, joiden vanhemmilta ei ollut lupaa tutkimukseen osallistumiseen, valmentajien, opettajien ja avustajien antamat vastaukset ovat nimettömiä eivätkä näiden lasten taustatiedot ole olleet käytettävissä (esim. lapsen ikä). Koulunkäyntiavustajia oli viidellä lapsella. Vain yksi lapsi osallistui iltapäiväkerhoon, joten ohjaajan vastaus yhdistettiin käsittelyssä koulunkäyntiavustajien vastauksiin. Kysely toteutettiin Lönnrotin koulussa syyslukukauden 2013 lopussa ja muissa kouluissa huhti-toukokuussa Valmentajien ja opettajien näkemyksiä ja kokemuksia kerättiin kirjaamalla informaatiota heidän yhteisistä vertaistapaamisistaan ja työnohjaustapaamisista 3, joiden toteutuksesta vastasi neuropsykiatrinen valmentaja, työnohjaaja Kirsi Saukkola. Lisäksi sovittiin, että jokaisessa koulussa järjestetään valmentajien ja opettajien ryhmähaastattelut, joissa käsiteltiin osa sovituista teemoista ja tulokset kirjattiin muistioihin. Ryhmähaastattelu valittiin menetelmäksi siksi, että siten saatiin kerättyä tietoa lasten tukemisesta vastaavalta koulun tiimiltä yhdellä kertaa ja yhdistettyä koulussa eri rooleissa toimivien henkilöiden kokemuksia. Keskusteluista muodostui koulukohtainen vertaistapaaminen. Näissä keskusteluissa käytettiin yhteissuunnittelussa kehitettyä runkoa. Ryhmähaastattelut järjestettiin Lönnrotin koulussa syyslukukauden 2013 lopussa ja muissa kouluissa touko-kesäkuussa Tutkimukseen osallistuivat Kanavansuun, Kaukaan, Lönnrotin ja Mäntylän koulut. Tutkimuksen suunnitteluun osallistuivat perusopetusjohtaja Mari Routti, osallistuvien koulujen rehtorit, valmentajat, opettajat, oppilashuollon edustajat sekä Saimaan ammattikorkeakoulusta tutkimuspäälliköt Kaisu Laasonen ja Kirsi Viskari sekä lehtori Jyri Hänninen. Kyselytutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kaisu Laasonen. Oppilaiden haastattelut suoritti Milla Ranta. Vertaisryhmätapaamisista aineistoa keräsivät Kaisu Laasonen ja Jyri Hänninen sekä Milla Ranta kirjaajana ja Lönnrotin koulussa 2 Kanavansuun koululla toiminta järjestettiin pääsääntöisesti Maltti-ryhmän toimintana ja Vanhassa Pappilassa 6

7 TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMAT, TUTKIMUS- TEHTÄVÄT JA AINEISTON HANKINTA 7

8 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA 8

9 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Lasten kehityksen näkökulma lasten haastattelut sekä vanhempien ja koulujen henkilökunnan kyselyt Varsin laajalla toimintakyvyn kuvaamisella haluttiin tuoda esille valmennusta tarvitsevien lasten vahvuuksia ja tuen tarpeita ja sitä kautta lisätä ymmärrystä lasten arjesta niin lapsen kuin hänen tukijoukkojensa näkökulmasta. Yhteiskehittämisessä nousseet kysymykset ryhmiteltiin taustakysymysten lisäksi viideksi teemaksi: Lapsen vahvuudet, vaikeudet ja kiinnostuksen kohteet, motivaatio Oman toiminnan ohjaaminen Selviäminen sosiaalisissa konteksteissa Turvallisuuskokemukset ja luottamus Valmennus ja sen vaikutukset AINEISTON KUVAILU Valmennukseen osallistui 29 lasta. Kyselyihin ja lasten haastatteluun saatiin yhteensä 91 vastausta. Lasten haastattelut tehtiin 16 lapselle, joiden vanhemmilta oli saatu lupa lasten osallistumiseen tutkimukseen. Niiden 16 lapsen osalta, joiden vanhemmat olivat antaneet tutkimusluvan, lapsen, vanhempien, valmentajan, opettajan ja avustajan vastauksia tarkasteltiin myös lapsikohtaisesti yhdistämällä kutakin lasta koskeva informaatio. Näiden lasten ikä vaihteli 7 ja 12 vuoden välillä ja puolet lapsista oli vuotiaita (keskiarvo 10,06 vuotta, sd=1,731). Seitsemällä lapsella oli sisaruksia ja heistä kolmella oli yksi sisarus ja neljällä kaksi sisarusta. Lapsikohtaisessa kuvauksessa eri rooleissa vastanneiden henkilöiden vastausten vertailussa käytetään joissakin kohdissa tiiminimitystä, johon on sisällytetty lapsen, hänen vanhempansa, valmentajansa, opettajansa ja mahdollisen avustajansa. Tämä termi on valittu siksi, että halutaan korostaa lapsen omaa näkemystä prosessista sekä kaikkien lapsen tukemisessa mukana olevien tahojen yhteistyön merkitystä. Kaikki em. henkilöt eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin, koska kysymyksiä on suunnattu niin, että vastaajalla olisi mahdollisimman omakohtaista tietoa lapsen toiminnasta. Edellä mainitusta poiketen joitakin kysymyksiä (esim. positiivinen palaute, koulukiusaaminen, häiriöt) on kysytty myös muilta, jotta voidaan arvioida, miten lapsen tukemisen kannalta tärkeää tietoa on jaettu kaikkien vastuutahojen kanssa. Määrällisissä kysymyksissä on laskettu kuvailevat tulokset. Vastaajaryhmien väliset erot on ristiintaulukoitu ja ne kuvataan, mutta erojen merkitystä ei ole tilastollisesti testattu. Tyttöjen ja poikien välisiä eroja on ristiintaulukoitu ja erojen merkitsevyys on testattu Pearson χ 2 -testillä, koska aineisto ei ole normaalijakautunut. Avovastausten sisältöjä on tarkasteltu vastaajaryhmittäin ja tähän raporttiin on poimittu niiden keskeiset sisällöt. Osassa kysymyksistä oli mahdollisuus täydentää määrällistä tietoa avovastauksella. TAULUKKO 1 Valmennukseen lukuvuoden aikana osallistuneet lapset Lukumäärä % Poikia Tyttöjä 9 31 Yhteensä TAULUKKO 2 Kyselyihin vastanneet roolien mukaan Lukumäärä % Lapsi 16 17,6 Vanhempi 15 16,5 Valmentaja 25 27,5 Opettaja 29 31,9 Koulunkäyntiavustaja 6 6,6 Yhteensä

10 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA LAPSEN VAHVUUDET, VAIKEUDET, KIINNOSTUKSEN KOHTEET JA MOTIVAATIO Lapsen vahvuudet -kysymykseen vastattiin avovastauksella. Vastaajat näkivät kaikissa lapsissa vähintään kolme vahvuutta, yhteenlaskettuna siis mittava määrä hyvää pohjaa, jolle rakentaa. Lapsen vahvuuksien kuvauksissa eri vastaajat mainitsivat osittain samoja asioita ja osittain vastaajat olivat tarkastelleet lapsen eri puolia ja erilaisia valmiuksia. Lapset itse mainitsivat useimmiten kouluaineita, liikuntataitoja tai taiteellista osaamista. Vanhempien vastauksissa näkyi erilaisia ominaisuuksia, taitoja (piirtäminen, kertominen, mielikuvitus ym.), kouluaineita, vuorovaikutustaitoja, aloitteellisuutta, ideointia, tunnetaitoja, rehellisyyttä, empatiaa, lahjakkuutta, innostuneisuutta ja oppimisintoa. Valmentajien vastauksissa kuvattiin oppimistaitoja (mm. kuunteleminen, ohjeiden noudattaminen), kommunikointia, kädentaitoja, taiteellisuutta, huolellisuutta, vastuullisuutta, kohteliaisuutta sekä luonteenpiirteitä kuten positiivisuus ja iloisuus. Opettajien listoilta löytyy käytännön taitoja, akateemista osaamista, erityislahjakkuutta kuten taiteellinen ja kielellinen osaaminen, päättelykykyä ja toiminnan ohjauksen sujuvuutta, sosiaalisia taitoja kuten ystävällisyyttä, neuvottelutaitoja, roolia ja selviämistä ryhmässä. Lisäksi opettajat kuvasivat lasten persoonallisuuden piirteitä kuten aitous, iloisuus, avoimuus, vastuullisuus ja huumorintaju. Koulunkäyntiavustajien vastauksista löytyi oppimismotivaatio, sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot, tietotaidot, kädentaidot ja aktiivisuus. Missä haluaisit olla hyvä -kysymykseen vastasivat vain lapset. Se oli haastattelussa avovastauksena ilman vaihtoehtoja tai johdattelua. Useimmissa vastaksissa lapset toivoivat olevansa hyviä erilaisissa arjen asioissa, joissa on tarvetta tai halua kehittyä kuten kouluaineissa tai yksittäisissä tehtävissä (kertotaulu). He halusivat kehittyä myös harrastuksiin liittyvissä taidoissa, joista olivat kiinnostuneita ja joissa heillä oli jo perusosaamista. Käyttäytymisen kohentaminen näkyi myös joissakin vastauksissa. Lapselle vaikeista asioita kysyttiin kaikilta vastaajaryhmiltä myös avovastauksella. Vaikeiden asioiden arvioinnissa lapset olivat odotetusti aikuisia konkreettisempia. Useimmiten lasten vastauksissa oli mainittu kouluaineita tai yksittäisiä tehtäviä, mutta myös selviytymiseen liittyviä vaikeuksia, kuten yksin oleminen. Osalla lapsista ei ollut lainkaan vaikeita asioita. Vanhemmat katsovat lapselle vaikeita asioita tehtävistä huolehtimisen sekä selviytymisen näkökulmasta. Vastauksissa mainittiin mm. sosiaaliset taidot, sopiminen, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen, keskittyminen, itsehallinta ja oma-aloitteisuus. Valmentajat ja opettajat tarkastelivat haasteita oppimistaitojen ja sosiaalisten taitojen näkökulmasta. He mainitsevat tekijöitä, joista on haittaa lapsen oppimiselle ja sosiaaliselle selviytymiselle. Näitä olivat mm. impulsiivisuus, heikko pettymysten sieto, heikko tilanteiden hahmottaminen, heikko itsekontrolli ja vaikeus ottaa vastuuta omien asioiden hoidosta. 10

11 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Vain lapset vastasivat kysymykseen, mikä koulussa on kiinnostavaa. Vastauksena oli lähes poikkeuksetta kouluaineita, joista liikunta, matikka, käsityöt ja kuvaamataito nousevat suosikeiksi. Yhdelle lapselle välitunti ja koulusta lähteminen olivat kiinnostavimpia asioita. Kiinnostukset vapaa-aikana -kysymykseen lapset ja vanhemmat antoivat odotetusti varsin samansuuntaisia vastauksia, joten vanhemmat ovat varsin hyvin perillä lastensa kiinnostuksen koh teista. Yhtä lasta lukuun ottamatta kaikki lapset pystyivät mainitsemaan haastattelussa ainakin yhden kiinnostuksen kohteen. Tosin hänelläkin oli mieluisa harrastus. Jotkut muutkin lapset ovat varmaan unohtaneet haastattelutilanteessa osan kiinnostavista asioista. Sekä lasten että vanhempien vastauksissa kiinnostuksen kohteina näkyvät osittain iästä riippuen ulkona leikkiminen tai puuhailu kavereiden kanssa, erilaiset liikuntaharrastukset, joukkue- ja tietokonepelit, leikkiminen, legot sekä eläimet ja niiden kanssa touhuaminen ja harrastaminen. Harrastuksiin liittyvässä kysymyksessäkään ei ollut olennaisia eroja lasten ja vanhempien vastauksissa. Kolmella lapsella ei ollut yhtään varsinaista harrastusta, neljällä lapsella oli yksi harrastus ja yhdeksällä lapsella niitä oli kaksi tai useampia. Innostus uusien asioiden oppimiseen oli varsin vahvaa. Kolmannes lapsista kertoi olevansa hyvin innostunut uusien asioiden oppimisesta ja tämän saman käsityksen jakoi yhtä suuri osa vanhemmista ja valmentajista. Opettajista neljännes arvioi lapset hyvin innokkaiksi oppijoiksi. Vähän yli puolet vastaajista arvioi lapsen olevan jonkin verran innostunut. Lapsista ja vanhemmista viidenneksellä merkintä oli luokassa vain vähän innostunut, kun taas valmentajista ja opettajista tällainen käsitys oli koko aineistossa vain noin joka kymmenennessä arviossa. Pojat olivat tyttöjä innostuneempia uusien asioiden oppimisesta ja erot ovat tilastollisesti merkitseviä (χ 2 =,218, df=2). Lapsikohtaisesti tarkasteltuna vastaajaryhmien välillä oli eroavuuksia suuntaan ja toiseen. Kuusi lapsista arvioi innostuksensa uusien asioiden oppimiseen samaksi, kuusi vähäisemmäksi ja kolme suuremmaksi verrattuna opettajien kokemuksiin. Joidenkin opettajien kohdalla näyttäisi olevan kysymys myös erilaisista lapsiin kohdistetuista odotuksista, sillä valmentajien ja vanhempien näkemyksetkin poikkesivat opettajien näkemyksistä muutamassa tapauksessa. 11

12 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA OMAN TOIMINNAN OHJAAMINEN Lapset kokevat olevansa väsyneempiä kuin mitä aikuiset havaitsevat. Lapsista lähes kolmannes kommentoi olevansa lähes joka aamu väsynyt, mutta sama määrä vastauksia sijoittuu myös luokkiin joskus ja ei yleensä. Vain neljänneksellä vastaajatiimeistä näkemys oli yhteinen. Vanhempien käsityksen mukaan yli puolet lapsista ei ole yleensä väsyneitä. Opettajien positiivisempi näkemys saattaa johtua siitäkin, että tilanne on muuttunut varhaisesta aamusta ja heräämisestä koulun alkamiseen mennessä. Yhden lapsen toistuvasta väsymyksestä hänen opettajansa kirjasi muihin havaintoihin. Poikien ja tyttöjen välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja väsymyskokemuksissa. Läksyjen ja muiden koulutehtävien muistaminen katsottiin asiantuntijaryhmässä yhdeksi tärkeistä havainnoitavista asioista. Ihan kaikki lapset eivät ole huomanneet, että läksyt unohtuvat toisinaan. Tosin niitäkin on, jotka ovat ehkä valmennustavoitteensa seurauksena oppineet huomaamaan vaikeuden ja ovat arvioinnissaan jopa opettajiaan kriittisempiä. Yli puolet lapsista ja vanhemmista katsoo läksyasian olevan kunnossa. Pojat luottavat muistiinsa hieman tyttöjä paremmin (χ 2 =,485, df=2). Lapsikohtaisessa tarkastelussa ilmenee, että opettajat huomaavat unohduksia muita useammin. Silti heidänkin näkemyksensä mukaan puolet lapsista muistavat tehdä tehtävät lähes aina. Muutaman lapsen kohdalla uhkaavat unohdukset lienee hoidettu kotona. Heillä unohdukset eivät näy koulussa asti, vaikka vanhempien mielestä petraamisen varaa muistamisessa olisikin. Näkemykset läksyjen muistamisesta ovat koko tiimillä yhtenevät puolessa tapauksista. Koulutarvikkeet muistettiin ottaa mukaan hyvin, koska vain muutamalla lapsella ne unohtuivat usein ja kaikkien vastaajien mielestä yli puolet huolehti niistä lähes aina oivallisesti. Aikuiset ilmoittivat unohduksista lapsia useammin ja tytöt olivat hieman poikia tietoisempia unohduksistaan (χ 2 =,272, df=2). Lapsikohtaisessa tarkastelussa viisi lasta ja heidän tukijoukkonsa ovat yksimielisiä koulutarvikkeiden muistamisesta. Muiden tiimien osalta käsitykset vaihtelevat suuntaan ja toiseen ja vahvistivat koko aineistosta saatuja käsityksiä. Neljä lasta arvioi muistamisensa opettajien arviota paremmaksi. Tässäkin tapauksessa osa vanhemmista näyttää pitävän huolta siitä, että tavarat tulevat mukaan eikä ongelma etene kouluun saakka. Omat tavarat näyttävät löytyvän useimmiten varsin helposti, mutta ne näyttävät olevan hukassa kotona useammin kuin koulussa. Lapset etsivät tavaroitaan useammin kuin aikuiset rekisteröivät. Poikien tavarat ovat tilastollisesti katsoen merkitsevästi useammin hukassa kuin tyttöjen (χ 2 =,002, df=2). Lapsikohtaisessa tarkastelussa viisi tiimiä on tässäkin kysymyksessä yksimielisiä, mutta kuusi lasta unohtaa omasta mielestään enemmän kuin muut arvioivat. Kolmen lapsen tavarat ovat aikuisten mielestä useammin kateissa kuin lapsen mielestä. 12

13 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Myöhästely ei näytä olevan kovin merkittävä ongelma. Lapset ovat käsityksensä mukaan lähes aina ajoissa. Vanhempien mukaan kolmannes lapsista myöhästeli joskus, mutta koko aineistossa oli vain muutama maininta useista myöhästelyistä. Yksi lapsi myöhästelee kouluväen mukaan enemmän kuin itse tunnistaa, ja kotona viittä lasta muistutellaan useammin kuin koulussa. Yhdellä lapsella on opettajaansa kriittisempi käsitys. Kymmenessä tiimissä käsitys myöhästelyjen määrästä on sama. Tytöt ehtivät ajoissa poikia useammin, mutta eron tilastollista merkitsevyyttä ei voitu testata - liian vähäisten myöhästelyjen vuoksi. Keskittyminen ei ole helppoa sen tunnistavat sekä lapset että koulun aikuiset ja viimeksi mainitut vielä lapsiakin selvemmin. Ajoittaisia keskittymisen vaikeuksia on aikuisten mielestä noin puolella valmennukseen osallistuvista lapsista. Useat lapsetkin tunnistavat vaikeutensa, mutta silti yli puolet lapsista ilmoittavat jaksavansa keskittyä lähes aina, vaikka opettajien ja avustajien mielestä se onnistuu vain viidenneksellä niin hyvin. Keskittymisvaikeuksia on usein opettajien ja avustajien mielestä kolmanneksella lapsista, vaikka kukaan lapsista ei niin ajattelekaan. Pojilla ja tytöillä oli yhtä paljon vaikeuksia. Yksimielisyys keskittymisen onnistumisen tasosta oli vain kolmella tiimillä. Keskittyminen näytti sujuvan paremmin kahden kesken valmentajan kanssa kuin luokkatilanteissa. Tehtävien aloittamisesta omatoimisesti tunneilla selviää opettajien ja avustajien mukaan hieman yli kolmannes lapsista. Muut tarvitsevat apua joskus tai usein. Valmentajien vastauksien perusteella puolet lapsista selviää itsenäisesti, mikä kuvaa luokkaja valmennustilanteisen erilaisuutta. Viiden lapsen ja opettajan/ avustajan käsitys avun tarpeesta oli samanlainen. Kymmenelle lapselle on tarjottu aloittamisapua tiedostettua kysyntää enemmän ja ilmeisen taitavasti, sillä he itse katsovat tarvinneensa apua harvemmin kuin opettajat ja avustajat arvioivat. Poikien ja tyttöjen selviytymisessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tekemisen keksiminen itse kotiympäristössä onnistuu vanhempien mielestä kolmella neljästä lapsesta, tosin lapset kaipaisivat aikuisten tukea hieman useamminkin. Kaksi lasta ei tunne keksivänsä tekemistä ilman vanhempien tai muiden apua ja kahta lasta vanhemmat auttavat, vaikka lapsi ei sitä tunnistakaan tai ei muista haastattelussa. Tyttöjen ja poikien välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. 13

14 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA SELVIÄMINEN SOSIAALISISSA KONTEKSTEISSA Lähes kaikilla valmennukseen osallistuvilla lapsilla näyttää olevan useita kavereita koulussa. Perheet, valmentajat ja opettajat jakavat saman näkemyksen. Valmennettavien lasten ryhmässä on kuitenkin muutamia lapsia, joilla ei ole yhtään kaveria koulussa. Yhden lapsen osalta opettaja ja valmentaja ilmaisevat huolensa lapsen kaveruussuhteiden puutteesta ja yksi lapsi kertoo ole vansa yksinäinen, vaikka muut olettavat hänellä olevan kavereita. Kolmen lapsen kohdalla koulun käsitys kavereiden määrästä on vähäisempi kuin lapsen ja vanhemman kuvaus. Poikien ja tyttöjen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Kaikilla lapsilla on ainakin yksi kaveri vapaa-ajalla ja lähes kaikilla on useita kavereita. Seitsemällä lapsella on sisaruksia kotona. Vapaa-ajan kavereiden määrästä on yksimielisyys kahdessa kolmesta perheestä, kolmessa perheessä lapsi kertoo useammista kavereista kuin vanhemmat ja yhdessä päinvastoin. Vanhemmat arvioivat lapsen pärjäämistä ryhmässä vapaaaikana ja kouluaikaista pärjäämistä arvioivat opettajat ja avustaja. Koulussa joka kymmenes lapsi ei pääse ryhmään mukaan ilman apua, kolmanneksella on vaikeuksia ryhmässä toimimisessa ja vähän yli puolet lapsista selviytyi hyvin. Vanhem pien arvion mukaan kolme neljännestä lapsista toimii hyvin ryhmässä vapaa-aikana. Kysymys voi olla siitä, että koulussa ja vapaa-aikana ryhmät ovat erilaisia ja vapaa-ajan ryhmissä on vähemmän paineita. Tilastollisesti merkitseviä eroja tyttöjen ja poikien välillä ei ollut. Tätä vastausta oli mahdollista täydentää avovastauksella. Joillakin lapsilla on vaikeuksia päästä ryhmiin mukaan mm. impulsiivisuuden ja sääntöjen noudattamisen haasteellisuuden vuoksi. Joillekin lapsille jo 3-5 lapsen ryhmä on liian suuri. Vapaa-ajan ryhmissä pärjäämisessä näyttäisi olevan hieman vähemmän vaikeuksia kuin koulun ryhmissä. 14

15 LASTEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMA Muutama lapsi ei muistanut saaneensa positiivisia kommentteja, mutta jokainen valmentajat ja opettajat olivat kirjanneet antaneensa niitä jokaiselle lapselle. Kommentteja on annettu hyvin erilaisista aiheista aina tilanteen mukaan, mm. pienistäkin onnistumisista, hyvistä suorituksista, kavereiden auttamisesta, iloisuudesta, hyvästä käytöksestä ja monesta valmennustavoitteen suuntaisesta onnistumisesta. Tieto onnistumisista oli kulkenut myös kotiin. Vastanneista vanhemmista vain kaksi arveli joko niin, että positiivista palautetta ei taideta juurikaan antaa tai niin, että erityislasta ei ymmärretä. Muut kuvasivat lapsensa saamia positiivisia kommentteja yhdensuuntaisesti kommenttien antajien kanssa. Huomautuksia valmennukseen osallistuville lapsille näyttää tulevan runsaasti. Eri rooleissa vastanneiden ilmoituksissa on suuria eroja. Kouluväki (valmentajat, opettajat ja avustajat) katsoo kahden kolmasosan lapsista saaneen huomautuksia joskus ja yli viidennekselle niitä annettiin usein. Lapsista puolet kokee, etteivät he yleensä saa huomautuksia. Pojat saavat huomautuksia tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä enemmän (χ 2 =,079, df=2). Vanhemmille tieto huomautuksista on kulkenut varsin hyvin, koska kolmella neljästä vanhemmasta oli samanlainen käsitys huomautusten määrästä kuin opettajilla. Määrän suhteen seitsemän oppilas-opettajaparia olivat yksimielisiä ja samoin seitsemässä tapauksessa opettaja koki huomauttaneensa useammin kuin oppilas muistaa. Joillakin lapsilla on hieman suurempi tarve omaan reviiriin ja sitä ei aina kaveripiirissä ymmärretä tai muisteta kinahan siitä syntyy. Käsitys siitä, mikä lasketaan riidaksi koulussa, näyttää olevan jonkin verran erilainen lasten ja aikuisten välillä. Lapsista kaksi kolmannesta ilmoittaa, etteivät he yleensä joudu riitoihin koulussa, mutta vain neljänneksellä opettajista ja koulunkäyntiavustajista ja puolella vanhemmista on yhtä positiivinen käsitys. Lapsia, jotka joutuvat riitoihin usein, on kuitenkin vain muutama. Lapsikohtaisessa tarkastelussa näkemys riitojen määrästä oli yhtenevä viidellä oppilas-opettaja -parilla. Kahdeksassa tapauksessa opettaja tulkitsi riitojen määrän suuremmaksi kuin lapsi ja vain yksi lapsi koki riitoja olevan useammin kuin opettajan mielestä. Yli puolet vanhemmista jakoi opettajan näkemyksen ja neljä lapsensa näkemyksen. Yhden lapsen kohdalla perheen ja opettajan näkemys oli täysin vastakkainen: opettaja näki paljon riitoja, mutta lapsen ja vanhempien mielestä niitä ei ollut. Koulussa syntyneiden riitojen taustalla on monenlaisia asioita, tavanomaisiakin. Tässä ryhmässä on joitakin lapsia, joilla tilanteiden lukutaito, impulssien hallinta ja häviämisen sietokyky eivät ole samalla tasolla kuin useimmilla muilla lapsilla. Se näyttää käynnistävän varsin ison osan riitaan johtavista prosesseista, varsinkin kun jotkut muut lapset käyttävät tilannetta hyväksi ärsyttämällä ja jopa huijaamalla tekemään vääriä tai kiellettyjä asioita. Tämä ristiriita näkyy kaikkien vastaajaryhmien kuvauksissa ja se liittyy myös kiusaamiseen ja kiusaamiskokemuksiin. Joillakin lapsilla on hieman suurempi tarve omaan reviiriin ja sitä ei aina kaveripiirissä ymmärretä tai muisteta kinahan siitä syntyy. Huomautuksien syitä kysyttiin avovastauksella. Lapset kertovat saaneensa huomautuksia useimmiten levottomuudesta, häiritsemisestä tunnilla, läksyjen ja tarvikkeiden unohtamisesta sekä käyttäytymisestä muita kohtaan. Tämäkin tieto näyttä kulkeneen myös vanhemmille, sillä vanhempien vastaukset ovat varsin yhdenmukaisia muiden vastaajien kanssa ja samat asiat toistuvat valmentajien ja opettajien kuvauksissa hyvin samoilla termeillä. Tosin eräs opettaja kuvaa lievää häirintää lempeästi höpötykseksi. Luottamus lapseen ja siihen, että lapsen väärä teko on voinut olla enemmän ajattelemattomuutta kuin varsinainen intentio toimia tahallaan väärin näkyy termistä erään valmentajan vastauksessa: hölmöilyt. Joskus on enemmänkin kysymys ohjaamisesta kuin huomauttamisesta. Vanhempien vastauksissa mainitaan huomautusten syynä käyttäytymisongelmien ohella myös väkivalta ja hermostuminen kavereille. Kotona syntyy erimielisyyksiä lähes kaikille myös niille, joilla niitä ei koulussa ole, mutta pääsääntöisesti niitä on ilmoitettu olevan vain joskus eikä usein. Yhdessätoista perheessä lapsella ja vanhemmilla oli samanlainen käsitys riitojen määrästä, muissakin oli vain pieniä eroja. Kotiriitojen syyt näyttävät suurelta osin samoilta, mitä varmaan jokainen vanhempi on omien lastensa kanssa kohdannut. Sisarusten kanssa kinataan arjen asioista ja määräysvallan käytöstä. Vanhempien asettamien rajojen ja yhteisten sääntöjen hyväksyminen ja noudattaminen on joskus vaikeaa. Pinna palaa joiltakin lapsilta kotonakin herkästi. Eräs vanhempi toteaa vastauksessaan, että valmennus on vahvistanut hänen käsitystään omasta lapsestaan ja siitä, että kaikki lapset eivät sopeudu normeihin yhtä helposti, vaan vaativat erilaista lähestymistä. 15

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö Alku- ja esiopetuksen yhteistyö KOS-lomakkeet, pedagogiset asiakirjat sekä koulukohtaisesti toteutettu yhteistyö Keskeiset kysymykset Miten KOS-lomakkeet on koettu tänä lukuvuonna Onko KOS-lomakkeita käytetty

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot