ESR- HANKEHANKEMUS: ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN NUORTEN AIKUISTEN CLIENT- CENTERED DEVELOPMENT OF SERVICE MODEL FOR SUPPORTING THE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR- HANKEHANKEMUS: ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN NUORTEN AIKUISTEN CLIENT- CENTERED DEVELOPMENT OF SERVICE MODEL FOR SUPPORTING THE"

Transkriptio

1 ESR- HANKEHANKEMUS: ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUMALLIN KEHITTÄMINEN NUORTEN AIKUISTEN TUKEMISEEN MONIKULTTUURISESSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ (ASPAKE) CLIENT- CENTERED DEVELOPMENT OF SERVICE MODEL FOR SUPPORTING THE YOUTH IN A MULTICULTURAL ENVIRONMENT (CLIDEMODE) HANKKEEN KESTO:

2 TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SUOMEKSI: Merkittävä sa nurista sumalais- ja maahanmuuttajataustaisista aikuisista jää vusittain kulutuksen ja työelämän ulkpulelle erilaisista ssiaalisista syistä jhtuen. Syrjäytymisen kehittymistä pyritään ehkäisemään kunnissa valtin resursimilla kulutus-, ssiaali- ja työvimapliittisilla keinilla. Näitä vat esimerkiksi kuntuttava työtiminta, piskelun nivelvaihetta tukevat hjauskäytännöt ja pinnt, sekä nurten työpajat. Useissa kunnissa timii myös kkeellisia hankkeita, jissa pyritään kehittämään uusia menetelmiä nurisn syrjäytymisen ehkäisemiseen, nuristyöttömyyteen tai maahanmuuttajien integritumiseen. Lieksassa asuu tällä hetkellä yli 500 maahanmuuttajaa, jista yli 400 n paklaistaustaisia turvapaikanhakijina maahan tulleita henkilöitä. Kuten kk Sumessa, myös Lieksassa maahanmuuttajaväestö n kantaväestöä keskimäärin nurempaa. Maahanmuuttajaväestön ktuttamiseen n suunnattu resursseja, jita n pystytty khdistamaan pääasiassa akuutteihin timenpiteisiin. Tämän lisäksi muutamien hankkeiden avulla n pystytty hieman parantamaan timinnan laatua ja prsesseja. Tästä hulimatta Lieksan suurena haasteena vat edelleen mm. vähäinen maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen integraati, työpaikkjen ja työnantajien ennakkluulinen suhtautuminen maahanmuuttajiin ja heidän tapakulttuuriinsa, sekä maahanmuuttajien speutuminen sumalaiseen kulttuuriin. Lisäksi erityisryhmänä maahanmuuttajien keskuudessa vat nuret ja nuret aikuiset. Tämän väestönsan speutumis- ja ppimiskyky mahdllistavat npean ktutumisen, mutta valitettavasti myös altistavat ktutumisprsessia häiritsevälle elämänhallinnan ngelmien syntymiselle. Tällä hakemuksella Lieksan kristillinen pist hakee rahitusta mnikulttuurisessa timintaympäristössä svellettavien nurten syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävien palveluiden ja niistä kstuvan palvelumallin kehittämiseen. Mallin sveltamisen tavitteena n ehkäistä mnikulttuurisen timintaympäristön vutiaiden nurien ja nurten aikuisten jäämistä yhteiskunnan, kulutuksen ja työelämän ulkpulelle. Hankkeen valmisteluvaiheessa n lutu asiakastarpeiden phjalta alustava timintamalli, jta aletaan sveltaa heti hankkeen alkuvaiheessa. Tavitteiden nnistumisen mittaamiseen svelletaan tasapaintettu tulskrtti phjaista mittarista. Hankkeen aikana timintaa, alustavaa timintamallia ja sen prsesseja mukataan mittaustulsten ja laadullisen arviinnin perusteella. Lpputulksena pyritään tuttamaan timintamalli, jnka kustannustehkkuus ja vaikuttavuus n empiirisesti tdennettu hankkeen aikana. AsPaKe hankkeessa kehitettävää mallia vidaan hyödyntää myöhemmin sekä julkisten että yksityisten ssiaalipalveluiden timinnassa esim. stpalveluperiaatteella. Hankkeen jälkeen tulksia aitaan sveltaa yhteistyökumppaneiden Valkealan kristillisen kansanpistn kanssa Kuvlan alueella ja Kainuun pistn kanssa Kajaanin seudulla. Kummallakin paikkakunnalla asuu Lieksaan verrattavissa leva maahanmuuttajayhteisö. TIIVISTELMÄ ENGLANNIKSI:

3 A significant prprtin f yung adults with Finnish r immigrant backgrund excludes yearly frm the educatin and emplyment because f varius scial prblems. Municipalities strive t alleviate the scial exclusin by applying sme natinally funded methds f educatin, scial plicies and labr market plicies. Examples f these methds include rehabilitative wrk, methds supprting the transitinal phase f studies and wrkshps fr yung peple. There are als experimental prjects in many municipalities with fcus n preventin f scial exclusin f yuth, yuth unemplyment and integratin f immigrants. There are currently ver 500 immigrants in Lieksa f which 400 have arrived in the cuntry as asylym seekers. As in whle Finland, als in Lieksa the immigrant ppulatin is generally yunger t the riginal ppulatin. Mderate amunt f resurces have been allcated t the integratin f immigrants, sufficient nly fr addressing the urgent and acute needs. In additin, few prjects have addressed the refinement f quality issues and prcesses. Nevertheless, there are still prblems such as lw rate f integratin between the immigrant and riginal ppulatins, attitudes twards immigrants at wrkplaces and by emplyers and immigrant integratin int Finnish culture and sciety. Als, a large subset f immigrant ppulatin are yuth and yung adults. Amng this subset, the adaptibility and learning ptential facilitates quicker integratin but unfrtunately predispses the persns t many scial prblems which can interfere with the integratin prcess. With this applicatin, Lieksa Christian Cmmunity Cllege applies funding fr develpment f services and service mdel fr preventin f scial exclusin amng yuth and yung adults in a multicultural envirnment. The aim f the services and mdel is t prevent exclusin f yung peple with age between 16 and 25 frm educatin, sciety and emplyment. During the preparatin phase we have already prduced an initial mdel which will be taken in use immediately when the prject starts. During the prject the perfrmance, mdel and the included services will be refined accrding t the evaluatin results frm the balanced-scre-card evaluatin methd. The final aim is t prduce a mdel with empirical evidence f its csteffectivity and high quality. The mdel t be develped in CliDeMde-prject has an emphasis n the pstprject applicatin in public r private sectr scial services. Aim is t apply the mdel in the Kuvla-regin by Valkeala Christian Institute and in Kajaani-area by Kainuu Cllege which bth are cllabratrs f Lieksa Christian Cmmunity Cllege. Immigrant ppulatin similar t Lieksa exists in bth regins.

4 Sisällysluettel Hankkeen tarve, tavitteet ja khderyhmä... 5 Tarpeen kuvaus... 5 Hankkeen valmistelu... 6 Aiempien hankkeiden tulkset... 7 Tavitteet... 7 Uutuusarv ja vaikutus timintatapihin Varsinaiset khderyhmät Välilliset khderyhmät Hankesuunnitelma Knkreettiset timenpiteet Tulkset ja lyhyen sekä pitkän aikavälin vaikutukset Timinnan jatkaminen ja tulsten hyödyntäminen Yhteydet muihin hankkeisiin Muut hankkeeseen liittyvät Rakennerahast- hankkeet Muut hankkeeseen liittyvät hankkeet Hakijan saaminen, hankkeen riskiarviinti ja hjausryhmä Hakijan saaminen ja kkemus hanketyöstä ja hankkeen sisällöstä... 15

5 HANKKEEN TARVE, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ TARPEEN KUVAUS Syrjäytymisen käsite määritellään yksilöiden, perheiden tai kknaisten yhteisöjen ajautumisena yhteiskunnassa tavanmaisena ja yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintasn ulkpulelle [1]. Viimeaikina Sumessa ja Phjismaissa n hulestuttanut nurten, erityisesti maahanmuuttajataustaisen väestön, syrjäytyminen ja siitä aiheutuvat ilmiöt kuten rikllisuus. Tämän väestönsan jukssa erityisenä hulena n lisäksi llut naisten ja äitien ktutuminen ja asema maahanmuuttajaperheissä. Esimerkiksi Oikeuspliittisen tutkimuslaitksen uuden tutkimuksen mukaan sa maahanmuuttajaryhmistä jutuu riksten uhriksi ja tekee rikksia reilusti enemmän kuin kantaväestö [2]. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään kansallisella taslla ssiaali-, työvima- ja kulutusplitiikan keinin. Tutkimuksen mukaan tämä nkin llut tulksellista, kska ktuttamistimet ja -kulutus näyttävät vähentävän esim. rikllisuutta [2]. Ktutumiskulutuksen, maahanmuuttajien integraatin kantaväestöön ja muiden syrjäytymistä ehkäisevien kasvatuksellisten timenpiteiden tteuttamisessa sumalaiset kansanpistt vat tärkeässä rlissa. Lieksassa maahanmuuttajaväestön määrä n kaksinkertaistunut klmen viimeisen vuden aikana. Lieksassa li tilastkeskuksen mukaan vuden 2013 lpussa 511 maahanmuuttajaa (väkiluku n ), jista humanitäärisistä syistä tulleita li yli 400 [3]. Paklaistaustaisten henkilöiden suuri määrä n edellyttänyt ktutumiskulutuksen vimakasta kehittämistä ja Pielisen Karjalassa Lieksan kristillinen pist n ttanut sen alueelliseksi tehtäväkseen. Lieksan kristillinen pist n pieni, aktiivinen ja kansainvälinen kansanpist, jka ylläpitää myös lastensujeluyksikköä ja maahanmuuttajanurten perheryhmäktia. Opist järjestää vapaan sivistystyön kulutusta, peruspetusta ja sen lisäpetusta sekä ammatillista lisäkulutusta. Opist tarjaa maahanmuuttajille sumen kielen ja kulttuurin kulutusta ktutumiskulutuksena, sekä aikuisten peruspetuksen alkuvaiheen petusta ja varsinaista aikuisperuspetusta. Opistlla piskelee vusittain yli 100 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajanurten perheryhmäkdin timinnan lppuessa vuden 2014 lppuun Lieksan kristillinen pist suunnittelee yksikköön kertyneen saamisen hyödyntämistä Lieksan ja muiden mnikulttuuristen alueiden palvelujen tuttamisessa. Lieksassa ktutumisprsessin kehittämiseen n panstettu khtuullisesti ja tavanmaisten ktuttamistimenpiteiden lisäksi Lieksassa n 2010-luvulla timinut kaksi ESR-rahitteista maahanmuuttajaväestöön khdistuvaa hanketta: Mnikulttuurinen Lieksa (MKuLi) ja Paklaisen ppiplku (POP) hankkeet. Aiemmissa hankkeissa ja maahanmuuttajatyössä n kehitetty jitain hankerganisaatissa hahmteltuja timintatapja, jita n kkeiltu ja svellettu käytäntöön. Hankkeet eivät le kuitenkaan synnyttäneet pysyvämpää timintamallia, jta lisi vitu hyödyntää hankkeiden lputtuakin ja jhn kunta- ja yksityiset rganisaatit lisivat vineet jatkssakin situtua. Lieksassa esiintyy edelleen seuraavia knkreettisia ngelmia, jita nykyisillä timintatavilla ei pystytä hallitsemaan:

6 - Ait kulttuurien ja niiden edustajien välinen vurvaikutus estyy ennakkluulista ja tiedn puutteesta jhtuen - Yritysten, työpaikkjen, rganisaatiiden ja kuntalaisten suhtautuminen maahanmuuttajaväestöön n edelleen ennakkluulista - Maahanmuuttajien kielitait ketaan riittämättömäksi mnissa piskelu- ja työtehtävissä - Maahanmuuttajien tapihin ja uskmuksiin perustuvan timinnan ketaan häiritsevän jskus yhteistä petus- tai työtimintaa - Maahanmuuttajanurilla esiintyy päihde- ja mielenterveysngelmia ja muita elämänhallinnan ngelmia - Maahanmuuttajanurten hallitsematn rahankäyttö jhtaa usein talusvaikeuksiin - Maahanmuuttajaäidit eristäytyvät yhteiskunnasta, kulutuksesta ja työstä Tämän hankkeen aikana tteutetaan palvelumalli, jnka avulla mm. edellä mainittuja maahanmuuttajien ktutumiseen ja kantaväestön speutumiseen liittyviä ngelmia pystytään välttämään. Kehittämisen tavite n saavuttaa riittävä laadun ja kustannustehkkuuden välinen tasapain, jtta kuntien ja alueellisten timijiden niukat maahanmuuttajatyön resurssit vitaisiin khdistaa entistä paremmin. Lähteet HANKKEEN VALMISTELU 1. Misi, Pasi; Karvnen, Sakari; Simpura, Jussi; Heikkilä, Matti (tim.). Sumalaisten hyvinvinti Julkaisuvusi: Terveyden ja hyvinvinnin laits. 2. Lehti M, Salmi V, Aaltnen M, Danielssn P, Hinkkanen V, Niemi H, Sirén R, Sunpää K: OPTL:n tutkimuksia Maahanmuuttajat riksten uhreina ja tekijöinä. Oikeuspliittinen tutkimuslaits Tilastkeskus. Kuntien avainluvut. Luettu Olemme tehneet Lieksassa yhteistyössä kaupungin ssiaalitimen kanssa hanketta varten tilannekartituksen, jnka piiriin kuului 40 pääsin vutiasta maahanmuuttajanurta, jista valtasa miehiä. Yksi kasvava ryhmä tässä ikälukassa livat myös äitiyslmalla levat nuret äidit. Kartituksessa n selvitetty nurten elämäntilannetta, piskelua ja mahdllista työllistymistä tai työllistymisen ptentiaalia. Kartituksien yhteydessä tehtiin myös henkilökhtaiset ktutumissuunnitelmat niiden puuttuessa. Hankkeen varsinainen khderyhmä n tätä jukka reilusti suurempi. Kartituksen perusteella suurimmiksi haasteiksi sittautuivat palveluhjauksen ja kknaisvaltaisen asiakasprsessin puuttuminen, jilla lisi saatettu ennaltaehkäistä haasteita liittyen piskelu- ja talusvaikeuksiin, asumiseen, vapaa-aikaan, itsenäistymiseen ja ktutumiseen. Knkreettisia haastatteluissa esiin tulleita asiita livat tarpeet pintjen tuessa, vapaa-ajan timinnt ja kntaktit kantaväestön nuriin. Nurten äitien tapauksessa ssiaalisien kntaktien vähäinen määrä ja turvaverkstn puuttuminen näyttäisi levan vaarassa jhtaa eristäytymiseen maan yhteisöön ilman lunnllisia kntakteja sumalaisiin.

7 Lisäksi Lieksan kaupunki n aiemmin kartittanut kantaväestön nurten tilannetta. Lieksassa n tällä hetkellä nin iältään vutiasta nurta aikuista, jtka eivät le peruspetuksen jälkeen hjautuneet jatk-pintihin tai työhön. Näille nurille n pyritty aiemmin järjestämään mm. Kuntuttavaa työtimintaa, mutta tilanne n haastava ja nurten ngelmat vat mninaisia. Mnikulttuurisen integraatin tavittelu edellyttää myös kantaväestön nurisn humiimista ja mukaan ttamista AsPaKe-hankkeen timinnallisuuksiin. AIEMPIEN HANKKEIDEN TULOKSET TAVOITTEET Lieksan kristillinen pist ei le llut tteuttajana aiemmissa ESR-hankkeissa. Se n kuitenkin llut yhteistyökumppanina mm. Paklaisen ppiplku (POP) ja Mnikulttuurinen Lieksa (MKuLi) hankkeissa, sekä timinut näiden hankkeiden hjausryhmässä. MKuLi hankkeessa tutettiin useita maahanmuuttajien ja kantaväestön khtaamiseen suunnattuja tapahtumia ja timinnallisuuksia. Hankkeen kkeiluja vidaan hyödyntää lähtökhtana AsPaKe hankkeen timinnalle. POP hankkeessa tutettiin paklaisten neuvntapalveluita sekä mallinnettiin neuvntaan liittyvää prsessia pedaggisista lähtökhdista käsin. Hankkeen tutksia vidaan käyttää AsPaKe hankkeessa apuna hjattaessa asiakkaita kulutuspalvelujen piiriin. Phjis-Karjalan alueella vaikuttaa myös Phjis-Karjalan kulutuskuntayhtymän hallinnima nurten nivelvaiheen tukemiseen suunnattu Ohjaam-hanke, jka aik sijittaa yhden työntekijän Nurmeksen ja Lieksan alueelle. Hankkeen kanssa n keskusteltu yhteistyöstä liittyen mnikulttuuristen nurten hjaamiseen sekä aihepiiriin liittyvään knsultintiin ja kulutukseen. AsPaKe- ja Ohjaam-hankkeet eivät surita päällekkäisiä tehtäviä. Hankkeen päätavitteena n sen aikana kehittyvää mallia ja palveluja sveltaen tuttaa paikkakunnalle merkittäviä myönteisiä muutksia maahanmuuttajien speutumisessa yhteisöön ja elämäntapaan, sekä kantaväestön ja sen yritysten ja yhteisöjen avimuuteen maahanmuuttajia khtaan. Hankkeen pääasiallisena mittarina timivat paikalliselle väestölle, yrityksille ja yhteisöille, sekä maahanmuuttajille tehtävät haastattelututkimukset, sekä aineist asiakkaiden edistymisestä kulutuksessa, elämässä ja työssä. Hankkeen valmisteluvaiheessa suunniteltiin alittavaksi timinnan malliksi kknaisuus (kts. kuva 1), jssa asiakasprfilinnin (prsessi 1) avulla hjataan maahanmuuttajanuria varsinaisiin palveluihin, jita vat: Palveluhjaus (prsessi 2A) (Mnikulttuurinen) knsultinti (prsessi 2B) Caching (prsessi 2C) Alustavassa mallissa haluttiin painttaa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden ttamista mukaan timintaan heti alkuvaiheessa. Alla kuvataan hankkeen palveluprsessit yksilöllisine tavitteineen.

8 Prsessin arviinti ja iterinti 1. Asiakasprfilinti [ Maahanmuuttajanuret ] Asiakaspalvelut 2A. Palveluhjaus 2B. Knsultinti 2C. Caching [ Mnikulttuuriset nuret ] [ Yritykset ja yhteisöt ] [ Ongelmanuret ] Timinnan kehittyminen 3. Timintamallin päivittäminen Tiedn kerääminen Tulkset ja vaikutukset Kuva 1. Hankkeen alustava pääprsessi. T1. Asiakasprfilinnista tulee tehkasta ja vaikuttavaa Asiakasprfilinnilla tarkitetaan maahanmuuttajanurten taustjen ja tilanteen kartitusta. Kartituksessa pyritään selvittämään nuren elämäntilanne ja histria, ssiaaliset taidt ja ngelmat, sekä kulutuksen ja ktutumisen tas. Elämäntilannetta, histriaa ja ssiaalisia ngelmia kartitetaan keskusteluissa ja kyselyin. Oppimisen ngelmissa vidaan tarvittaessa surittaa pedagginen kartitus, jssa pyritään tunnistamaan mahdllisia ppimisen ngelmia. Oppimisvaikeuksien arviinti n erityisen haastavaa vieraasta kielestä ja kulttuurista tulevan piskelijan khdalla. Erilaisia ppimisvaikeuksia vat mm.: Lukemisen ja kirjittamisen vaikeudet Matematiikan vaikeudet Kielelliset ppimisvaikeudet Muistin vaikeudet Visuaalisen hahmttamisen vaikeudet Tarkkaavaisuuden ja timinnanhjauksen vaikeudet Mtriikan vaikeudet Vaikeuksien tunnistaminen suritetaan käyttäen Lieksan kristillisen pistn kehittämää ppimisvaikeuksien tunnistamisen menetelmää.

9 Hankkeessa n tarkitus kehittää käytänteitä, jilla asiakkaan luvalla (alaikäisen salta hultajan) tietja välitetään hakkeen, ppilaitsten ja viranmaisten välillä. Hankkeen aikana asiakasprfilintiin pyritään lumaan selkeä timintamalli, jka ttaa humin asiakkaiden mnikulttuurisen taustan. Asiakasprfilinnin yhteistyökumppaneina timivat TE-hallint ja Lieksan kaupungin ssiaalitimi. T2. Palveluhjaus ratkaisee arjen ngelmia ja edistää merkittävästi mnikulttuurista integraatita Palveluhjaus n etsivää, hakevaa ja hjaavaa työtä, jka: Tukee arjen tarpeita, asiiden hita, talusngelmien ratkmista Ratkaisee vapaa-aikaan, harrastuksiin ja kuluun liittyviä haasteita Tukee viranmaisyhteistyötä Tukee nuren itsenäistymistä Ennaltaehkäisee ngelmien syntymistä ja kasaantumista Ehkäisee syrjäytymistä Säästää resursseja pitkällä aikavälillä Ohjaus sisältää: Nuren tulevaisuuden tiveiden ja tarpeiden suunnittelua Psykssiaalisen tuen antamista; henkilökhtaista hjausta ja neuvntaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitihin, yhteiskunnan palveluihin hjaamista Apua mien vimavarjen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun Apua asunnn hankkimiseksi Tukea kulunkäynnin ja pintjen alittamiseen ja niissä suriutumiseen Tukea työllistymiseen ja harjitteluun Tukea harrastuksiin Mahdllisuuden sallistua vertaistukiryhmään (esim. traumaattiset kkemukset) Ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön Keskeisenä tavitteena n herättää nuren maa aktiivisuutta asiiden hitamiseen ja vastuun kantamiseen. Palveluhjauksen piiriin tetaan maahanmuuttajanurten lisäksi myös kantaväestön nuria, jk hjattaviksi tai myös timinnallisuuksien hjaajiksi. Ohjauksen piirissä järjestetään tapahtumia ja timinnallisuuksia kuten mnikulttuurista läksykerha, jnne kaikki nuret ja nuret aikuiset piskelijat vat tervetulleita. Tällä hetkellä maahanmuuttajanurten palveluhjaukselle ei Lieksassa le selkeää mallia, mikä aiheuttaa asiakkaiden ngelmien kasaantumista. Hankkeen päämääränä n synnyttää lunteva ja kestävä palveluhjauksen timintamalli, jta vitaisiin jatkaa

10 hankkeen jälkeen nurten hjaamisessa. Lisätavitteena n tehstaa ktutumista sisällyttämällä palveluhjaukseen kantaväestön edustajia. T3. Mnikulttuurinen knsultinti helpttaa maahanmuuttajien pääsemistä mukaan työelämään ja muihin yhteisöihin Hankkeessa tarjtaan kulutus- ja knsultintipalvelua, jlla mahdllistetaan maahanmuuttajanurten pääsemistä vurpuheluun ja timintaan työelämän kanssa. Tämä tapahtuu knsultimalla työelämän rganisaatiita mm. aiheista: maahanmuuttajien kulttuurilliset erityispiirteet, saamisptentiaali ja mnikulttuurisen työyhteisön hyödyt ja haasteet. Työelämälle tarjtaan palveluja, jissa esimerkiksi työpaikkahjauksen avulla saavutetaan nuren riittävä timintakyky työpaikalla esim. kesätyössä tai ppilaitksen työharjittelussa. Palvelu sisältää myös työelämään ja työpaikkihin tutustumista. Tavitteena n kehittää mallia niin, että nurten ma aktiivisuus työelämään herätetään ja yrittäjien ja yhteisöjen ennakkkäsityksiä puretaan, sekä mahdllisia ngelmatilanteita työpaikilla selvitetään. T4. Caching mahdllistaa maahanmuuttajille minaisten psykssiaalisten ngelmien kartitusta ja krjaamista Caching tunnetaan myös nimellä neurpsykiatrinen valmennus. Käsite neurpsykiatrinen viittaa psykiatriseen ireistn, jlle tyypillistä n neurlginen alkuperä. Neurpsykiatrisista ireyhtymistä tunnetuimpia vat tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD ja ADD, Aspergerin syndrma sekä Turetten ireyhtymä. Neurpsykiatrinen valmennus n kknaisvaltaista valmennusta ja hjausta, jlla asiakkaan mia vimavarja hyödyntäen pyritään tukemaan ja kehittämään hänen arjen- ja elämänhallintaansa, timinnanhjauksen taitja sekä ihmissuhdetaitja. Se n kuntuttavaa timintaa, jssa autetaan asiakasta pääsemään ern alisuriutumisesta sekä ei-timivista käyttäytymismalleista ja maksumaan uusia timivampia timintamalleja ja -taitja. Neurpsykiatrinen valmennus perustuu ratkaisu- ja vimavarakeskeiseen lähestymistapaan, jssa ngelmien etsimisen sijaan keskitytään hakemaan ratkaisuja. Neurpsykiatrista valmennusta vidaan menetelmänä käyttää myös sellaisten asiakkaiden kanssa työskenneltäessä, jilla ei le diagnsitu neurpsykiatrista ireyhtymää vaan havaittu muita käyttäytymiseen tai elämänhallintaan liittyviä ngelmia. AsPaKe-hankkeen Caching-palvelun tavitteena n ratkaista niiden maahanmuuttaja-asiakkaiden ngelmia, jille n kehittynyt traumaperäisiä mielenterveyden häiriöitä. Tavitteena n myös kkeilla metdin hyödyllisyyttä maahanmuuttajataustaisten nurten käyttäytymishäiriöiden hidssa.

11 T5. Hankkeen tuttama palvelumalli n kustannustehkas ja svellettavissa Hankkeen aikana kehitettävät käytänteet ktaan yhtenäiseksi timintamalliksi, jka vidaan ttaa käyttöön muissa vastaavissa mnikulttuurisissa timintaympäristöissä. Näitä vat esimerkiksi kunnat, kaupungit tai suurempien kaupunkien sat. Mallia vi hyödyntää jk julkinen sektri tai yksityinen palvelun tarjaja. Malli kuvataan käyttäen Lieksan kristillisen pistn sähköistä Integrated Management System (IMS) laadunhallintajärjestelmää (http://www.ims.fi). Tavitteena n, että palvelumalli vidaan ttaa käyttöön muissa vastaavissa timintaympäristöissä, ja että kustannustehkkuus ja vaikuttavuus vat tdennettavissa hankkeen aikana kertyneen empiirisen aineistn perusteella. UUTUUSARVO JA VAIKUTUS TOIMINTATAPOIHIN Hankkeessa tutetaan ensimmäinen nurten aikuisten lähtökhtiin spiva ktuttamisen palvelumalli Mallissa pyritään humiimaan laadun lisäksi kustannustehkkuus Asiakas- ja ratkaisukeskeisen menetelmän käyttäminen n keskeistä palvelujen kehittämisessä. Tällä hetkellä kantaväestön ja maahanmuuttajanurten aktivinnissa käytetään menetelmiä ja palveluja, jtka vat palveluntarjajalähtöisiä. Hankkeessa kkeillaan innvatiivisesti Caching metdiikkaa maahanmuuttajatyössä Timinta tuttaa ratkaisuja Lieksan ja muiden alueiden maahanmuuttajatyön haasteisiin Muista aiemmista hankkeista piketen painpiste n enemmän tutsten saamisessa hankkeen jälkeiseen käyttöön VARSINAISET KOHDERYHMÄT AsPaKe-hankkeen khderyhmänä vat sekä maahanmuuttajataustaiset että kantaväestön vutiaat nuret ja nuret aikuiset. Lieksassa maahanmuuttajataustaisten nurten lukumäärä tässä ikäryhmässä n nin henkeä. VÄLILLISET KOHDERYHMÄT Välillisenä khderyhmänä vat hankkeen työntekijät, sidsryhmät ja muut kuntalaiset, jtka hyötyvät hankkeen työllistävistä vaikutuksista ja tulksista.

12 HANKESUUNNITELMA KONKREETTISET TOIMENPITEET Timenpide 1 : Alkuvalmistelut Aika: / 2015 Alkuvalmisteluihin kuuluvat mm. tiljen viimeistely, tiedttaminen asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja sidsryhmille, hankkeen timinta- ja arviintisuunnitelmien päivittäminen siltä sin kun n tarpeen. Asiakaspalveluja varten Lieksan kristillinen pist n vukrannut Lieksan keskustasta asiakaskunnan ja sidsryhmien kannalta keskeisellä paikalla levat vukratilat. Tila n sittain j hankkeen valmisteluvaiheessa kalustettu spivaksi timintaa varten. Tässä vaiheessa hankitaan tilihin vielä kalusta palveluhjauksen sisältämiä timinteita varten. Alkuvalmisteluihin kuuluu myös kustannuspaikan ja tilien lumien hanketta varten yhdessä Accuntr -tilitimistn kanssa. Alkuvaiheessa tehdään myös hankkeen tilannekartitus haastattelututkimuksen avulla. Khteena vat maahanmuuttajat, kantaväestö, sekä yritykset ja yhteisöt. Tutkimuksella pyritään kartittamaan tilanne ennen hankkeen varsinaista alittamista. Timenpide 2: Palveluprsessien 1 ja 2A käynnistäminen ja surittaminen Aika: 01 / / 2016 Aluksi käynnistetään palveluprsessit: Asiakasprfilinti (käynnistetty alustavasti j valmisteluvaiheessa) Palveluhjaus Asiakasprfilinnista ja palveluhjauksesta vastaavat kaikki hankehjaajat (3 kpl) ja sin myös hankepäällikkö. Palveluhjaukseen kuuluu pääasiassa asiakaskäynnit, tukipalvelut, vertaistuki ja asiakkaille suunnatut yhteiset tilaisuudet ja kulutukset. Viimeisistä vidaan mainita esimerkiksi läksy- ja harrastekerht, jissa kantaväestön nuria pyritään saamaan mukaan hjaajiksi ja hjattaviksi. Timenpide 3: Palveluprsessien 2B ja 2C käynnistäminen Aika: 05 / / 2016 Käynnistetään palveluprsessit: Mnikulttuurinen knsultinti Caching

13 Hankkeen aikana kk henkilöstö sallistuu Neurpsykiatrinen valmentaja kulutukseen, jka rahitetaan TE-hallinnn TäsmäKulutus tuella. Siten Caching palvelua vidaan alkaa sveltamaan tukkuussa Timenpide 4: Väliarviinti ja timintamallin päivittäminen Aika: / 2015 Ennen väliarviintia suritetaan tilannekartitus alkuvalmisteluvaiheessa käytetyn haastattelututkimuksen avulla. Hankkeen väliarviinnin surittaa hjausryhmä. Väliarviinnissa painpiste n suunnitelman aikataulussa pysymisessä sekä hankkeen alkupulella kerätyn aineistn ja vaikuttavuuden analysinnin tulksissa. Arviinnin khteena n tasapaintetun tulskrtin mukaisesti hankkeen tavitteiden tteutuminen henkilöstö, prsessi, talus ja asiakasnäkökulmasta. Asiakkaiden näkökulman arviinnissa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulsta. Arviintikysymyksinä vat mm.: Onk hanke edennyt aikataulun mukaan? Ovatk käynnistetyt palvelut tuttaneet niille asetettuja tulksia? Mitä tulkset vat? Miten henkilöstö n mtivitunut hankkeen surittamiseen? Mitkä vat tässä vaiheessa näkymät hankkeen jälkeisestä timinnasta? Miten asiakkaat vat kkeneet palvelun ja hyötyneet siitä? Timenpide 5: Lppuraprtinti Aika: / 2016 Raprtintiin kuuluu timintamallin kuvaaminen siten, että se n siirrettävissä muihin timintaympäristöihin. Raprtinnin lppuvaiheessa tutetaan lppuraprtti ja tilinpäätös. Raprtinnista vastaavat hankepäällikkö ja henkilöstö- ja talusasiista vastaava hankehjaaja. Timenpide 6: Lppuarviinti Aika: 09 / 2016 Ennen arviintia suritetaan lpputilannekartitus alkuvalmisteluvaiheessa käytetyn haastattelututkimuksen avulla. Hankkeen lppuarviinnin surittaa hjausryhmä. Siinä painpiste n asetetuissa tulstavitteissa. Arviinnin khteena n tasapaintetun tulskrtin mukaisesti hankkeen tavitteiden tteutuminen henkilöstö, prsessi, talus ja asiakasnäkökulmasta. Asiakkaiden näkökulman arviinnissa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulsta.

14 Arviintikysymyksinä vat mm.: Etenikö hanke aikataulun mukaan? Saatiink kaikki palvelut tehkkaasti käyntiin? Tuttivatk käynnistetyt palvelut tuttaneet niille asetettuja tulksia? Saatiink palveluista kehitettyä timintamalli, jka n tarpeeksi vetvimainen muualla svellettavaksi? Tteutuuk hankkeen jatkksi suunniteltu timinta? Miten asiakkaat vat kkeneet palvelun ja hyötyneet siitä? TULOKSET JA LYHYEN SEKÄ PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET Hankkeen tulksena syntyvät edellä kuvatut palveluprsessit: Asiakasprfilinti Palveluhjausprsessi Mnikulttuurisen knsultinnin prsessi Caching mahdllistaa maahanmuuttajille minaisten psykssiaalisten ngelmien kartitusta ja krjaamista Hankkeen tuttama palvelumalli n kustannustehkas ja svellettavissa hankkeen jälkeen Pidemmän aikavälin vaikutukset: Syrjäytymisen väheneminen Peruspetuksen jälkeen vailla piskelupaikkaa tai työtä levien vutiaiden nurten aikuisten määrän merkittävä vähentyminen khderyhmässä Kansallisesti merkittävän timintamallin syntyminen mnikulttuuristen timintaympäristöjen ssiaalisten ngelmien hallintaan Työllisyyspliittiset vaikutukset TOIMINNAN JATKAMINEN JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Timintamallista kehitetään hankkeen aikana selkeä tute, jta vidaan hyödyntää myös muissa timintaympäristöissä Lieksan lisäksi Mallia svelletaan ainakin Kajaanin ja Kuvlan seuduilla yhteistyöpistjen kanssa Mallin sveltamista pyritään jatkamaan kaupallisella periaatteella Lieksassa ja muualla

15 YHTEYDET MUIHIN HANKKEISIIN MUUT HANKKEESEEN LIITTYVÄT RAKENNERAHASTO- HANKKEET Phjis-Karjalan alueella vaikuttaa myös Phjis-Karjalan kulutuskuntayhtymän hallinnima nurten nivelvaiheen tukemiseen suunnattu Ohjaam-hanke, jka aik sijittaa yhden työntekijän Nurmeksen ja Lieksan alueelle. Hankkeen kanssa n keskusteltu yhteistyöstä liittyen mnikulttuuristen nurten hjaamiseen sekä aihepiiriin liittyvään knsultintiin ja kulutukseen. AsPaKe- ja Ohjaam-hankkeet eivät surita päällekkäisiä tehtäviä. MUUT HANKKEESEEN LIITTYVÄT HANKKEET Hankkeen tilissa ja timinnan piirissä suritettava läksykerhtiminta rahitetaan ajalla Opetushallituksen rahittaman pintseteliavustuksen turvin. Opintseteliavustuksesta (yht EUR) suurin sa käytetään petustimintaan Kylänlahdessa Lieksan kristillisen pistn päätimipisteessä. Opintseteliavustuksesta läksykerhn khdistuvat vain pettajan palkkakulut läksykerhn ajalta. HAKIJAN OSAAMINEN, HANKKEEN RISKIARVIOINTI JA OHJAUSRYHMÄ HAKIJAN OSAAMINEN JA KOKEMUS HANKETYÖSTÄ JA HANKKEEN SISÄLLÖSTÄ Lieksan kristillinen pist n kansainvälinen kansanpist, jka ylläpitää myös lastensujeluyksikköä ja maahanmuuttajanurten perheryhmäktia. Opist järjestää vapaan sivistystyön kulutusta, peruspetusta ja sen lisäpetusta sekä ammatillista lisäkulutusta. Opist tarjaa maahanmuuttajille sumen kielen ja kulttuurin kulutusta ktutumiskulutuksena, sekä aikuisten peruspetuksen alkuvaiheen petusta ja varsinaista aikuisperuspetusta. Opistlla piskelee vusittain yli 100 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajanurten perheryhmäkdin timinnassa n tarjttu hankkeen substanssiin liittyviä palveluita j kuden vuden ajan ennen hankkeen alittamista. Henkilöstö kstuu maahanmuuttajatyön ammattilaisista. Hankehenkilöstön jukssa n kaksi ssinmia, yksi lasten ja nurten erityishjaaja ja yksi nuris-hjaaja. Lieksan kristillisen pistn vusittainen hanketiminta kattaa nin 4-8% sen liikevaihdsta (n. 3 MEUR). Vunna 2014 n saatu hankerahituksia neljään eri Opetushallituksen ja OKM:n rahittamaan hankkeeseen yli eurn edestä. Siten pistlla n vankka kkemus hankkeiden tteuttamisesta.

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avoinammattiopisto Nurten tuki-hanke ja avin ammattipist Hanna Nuutinen, Ter Vrnanen ja Kristiina Sallinen www.pkky.fi/avinammattipist OHJAAMO Ohjaavat/lähettävät taht 2.Asteen ppilaitkset Palveluun tutustuminen ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen 10.9.2015 Liikkujan plku -verkst Tapaamisen tavitteet kirkastaa yhteistä Urheillen terveyttä seurassa viestiä ja viestintää saada tukea man piltin/hankkeen käytäntöön

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

Levi Snow Sports Academy kehitta mishanke

Levi Snow Sports Academy kehitta mishanke Levi Snw Sprts Academy Hankesuunnitelma Levi Snw Sprts Academy kehitta mishanke HANKESUUNNITELMA 16.6.2014 Kittilän kunta 1 Levi Snw Sprts Academy Hankesuunnitelma Sisältö 1. Tausta ja tarve hankkeelle...

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen 2.9.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen 2.9.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verksttapaaminen 2.9.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Hyvien käytäntöjen jakaminen: Glfin hyviä käytäntöjä Seuratimintayksikön

Lisätiedot

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin: Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa Mediakasvatus ja tietyhteiskunnan kansalaistaidt kirjastissa Laatu-hankkeen teemaryhmä C:n kkus 18.4.2013 kl 10.00-14.00 Kuvlan kaupunginkirjastn Mediamajassa Kkuksen agenda tälle päivälle Mika Mustikkamäki

Lisätiedot

Esimerkkejä elävästä elämästä

Esimerkkejä elävästä elämästä Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a w w w. k e r h k e s k u s. f i M a r j K e n t t ä l ä K u l u n k e r h k ä s i k i r j a Kulun kerhkäsikirja Kulun kerhkäsikirja Marj Kenttälä Kulun kerhkäsikirja Kerhkeskus - kulutyön tuki ry Kirjittaja:

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Virtanen, Jhanna 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

HANSKASSA! PROJEKTISTA KIELONSAAREN OHJAUSPALVELU- JA KEHITTÄMISKESKUKSEKSI

HANSKASSA! PROJEKTISTA KIELONSAAREN OHJAUSPALVELU- JA KEHITTÄMISKESKUKSEKSI HANSKASSA! PROJEKTISTA KIELONSAAREN OHJAUSPALVELU- JA KEHITTÄMISKESKUKSEKSI Hanskassa! aikuistuvien tukiverkstprjekti vv. 2003-2007 LOPPURAPORTTI Julkaisija ja kustantaja: Savn Vammaisasuntsäätiö Kielnsaaren

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö

Taiteen perusopetuksen järjestäjän muistilista. Johdanto: Mitä taiteen perusopetus on? Taiteen perusopetuksen käsite ja lainsäädäntö Taiteen peruspetuksen järjestäjän muistilista Kesäkuu/2013 Muistilistan sisältö: 1. Taiteen peruspetuksen käsite ja lainsäädäntö 2. Taiteen peruspetuksen järjestäminen ja rahitus 3. Hallinnllinen ja muu

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet?

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Laaja-alaiset ppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Vesa Närhi, PsT Kehitysvammaliitt Laaja-alaiset ppimisvaikeudet RAY:n rahittamien hankkeiden puitteissa NMI ja Kehitysvammaliitt Närhi, Seppälä &

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot