NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Kaisa Luokkanen 2008 NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS-SUOMESTA Kaisa Luokkanen 2008 Ohjaaja Taimi Tolvanen HYVÄKSYTTY 2008

3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä Tekijä Kaisa Luokkanen Vuosi 2008 Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Neuropsykiatrinen luotsaustoiminta kokemuksia ja kehittämisehdotuksia Pohjois-Suomesta 42+5 Neuropsykiatrinen luotsaustoiminta on neuropsykiatrisen diagnoosin tai diagnosoimattomien erityispiirteiden kanssa elävien henkilöiden yksilöllinen kuntoutusmuoto, jossa henkilöä tuetaan löytämään keinoja itsenäiseen arkeen ja toiminnanohjaukseen. Opinnäytetyöni tutkimustehtävinä oli selvittää, minkälaisena neuropsykiatrisen luotsaustoiminnan nykytila koetaan Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä tuottaa selkeitä kehittämisehdotuksia luotsaustoiminnalle. Neuropsykiatrisista diagnooseista ja erityispiirteistä on vielä hyvin vähän tietoa, vaikka tukea tarvitsevia henkilöitä on todella paljon. Viime vuosina tietoisuus ja diagnosointi ovat kuitenkin lisääntyneet ja uuden, yksilöllisen kuntoutusmuodon tarve on tullut ilmeiseksi. On tarpeen selvittää, minkälaisia yksilöllisen tuen tarpeita neuropsykiatristen diagnoosien tai erityispiirteiden kanssa elävillä henkilöillä on, ja minkälaisesta tuesta he kokevat hyötyvänsä. Myös palvelujen tämänhetkinen määrä ja laatu ovat olennaisia asioita, kun mietitään luotsaustoiminnan kehittämistarpeita. Keräsin aineistoa opinnäytetyöhöni kahdella tavalla. Lähetin sähköpostikyselyt alan ammattilaisille, ja käytin heidän vastauksiaan sekä lähteenä kertoessani luotsaustoiminnan nykytilasta että kehittämisosion kehittämisehdotuksissa. Viisi henkilöä, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, vastasi laatimaani kyselyyn, jonka perusteella kartoitin asiakkaiden kokemuksia heidän saamastaan yksilöllisestä arjen tuesta ja sen tarpeesta. Käytin heidän vastauksiaan myös kehittämisosiossa. Sekä asiantuntijoiden että asiakkaiden vastauksista saattoi päätellä, että yksilöllisen, neuropsykiatriset erityispiirteet huomioon ottavan arjen luotsauksen tarve on suuri. Keskeinen ongelma tällä hetkellä on, että tukea saadaan yleensä vain kriisitilanteissa, vaikka luotsauksen tarkoitus on kehittää henkilön omaa toiminnanohjausta ja itsenäistä arjessa selviytymistä ja täten ehkäistä kriisien syntymistä. Luotsauskoulutusta tulisi lisätä, kehittää ja yhtenäistää. Luotsaavan työotteen tulee yleistyä, ja vakiintunut rahoittajataho täytyy löytyä. Kun luotsaukseen uskalletaan satsata, sen tulokset näkyvät sekä taloudellisena hyötynä että ennen kaikkea asiakkaan kuntoutumisena. Avainsanat neuropsykiatrinen, luotsaus, kuntoutus, vammaisuus

4 School of Health Care and Social Services Degree Programme of Social Services Abstract of Thesis Author Kaisa Luokkanen Year 2008 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Neuropsychiatric piloting - Experiences and development suggestions from Northern Finland 42+5 The neuropsychiatric piloting is an individual form of rehabilition for persons living with the neuropsychiatric diagnosis or with undiagnosed special characteristics in which the person is supported to find ways to live independently in their everyday life and to control their own actions. My thesis is aiming at clarifying how the present state of neuropsychiatric piloting is experienced in Lapland and in North Ostrobothnia and in producing clear development suggestions for the piloting. There is still very little information from neuropsychiatric diagnoses and its special characteristics, even though there are many people who would really need help. However, with increased diagnoses and awareness during the last few years, the need for a new form of individual rehabilitation has become obvious. It is necessary to clarify what kind of needs the individual with neuropsychiatric special characteristics has in order that the person can be supported. Also, it was essential to clarify the present amount and quality of the services to ascertain the development needs of the piloting. The material for my thesis was collected in two ways. inquiries were sent to the professionals in the field and their answers were used when telling about the present state of the piloting and in the development suggestions. In all, five persons with neuropsychiatric special characteristics answered my inquiries. I studied the customers needs and experiences of the individual support they received in their everyday lives. Both the results from the experts and the customers showed that there was a huge need for the piloting in individual everyday life for persons with the neuropsychiatric special characteristics. The crucial problem was that support was only given in moments of crisis, though the stated purpose of the piloting was to develop the skills of the person to control himself/herself, to manage to live independently and in these ways to prevent the crisis. In the future, the education for piloting should be increased, developed and unified. The piloting way to work should become more common and financial support must be found and established. If we dare to invest in the piloting, the results will not only have an economic advantage but above all will show benefits in the rehabilitation of the customers. Keywords neuropsychiatric, piloting, rehabilitation, disablement

5 1 JOHDANTO NEUROPSYKIATRISET DIAGNOOSIT JA ERITYISPIIRTEET YLEISTÄ AUTISMI ASPERGERIN OIREYHTYMÄ AD/HD JA ADD TOURETTEN OIREYHTYMÄ LUOTSAUSTOIMINTA NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN KUNTOUTUKSEN TUKENA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JA VAMMAISPOLIITTISISTA OHJELMISTA LUOTSAUS KÄSITTEENÄ JA TOIMINTANA LUOTSINA TOIMIMISEN VAATIMUKSET LUOTSAUS OPISKELEMAAN TAI TYÖELÄMÄÄN SIIRRYTTÄESSÄ NEUROPSYKIATRISET VALMENTAJAT RY TOIMINNAN EDISTÄJÄNÄ LUOTSAUSTOIMINNAN TILA POHJOIS-SUOMESSA YLEISTÄ PALVELUN TARJOAJAT PALVELUJEN ASIAKKAAT JA MAKSAJAT KOULUTUS LUOTSAUSTOIMINTA LAPISSA LUOTSAUSTOIMINTA KOLPENEEN PALVELUKESKUKSESSA LUOTSAUSTOIMINNAN HAASTEET TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN TUTKIMUSKOHTEEN VALINTA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSEN EETTISYYDESTÄ JA LUOTETTAVUUDESTA TUTKIMUSTULOKSET TUEN TARPEET ERI ELÄMÄNVAIHEISSA TÄMÄN HETKEN TUKITOIMET ARJEN ONGELMIIN MISTÄ VASTAAJAT OVAT HAKENEET JA SAANEET TUKEA MINKÄLAISESTA TUESTA HYÖDYTÄÄN, JA MILLOIN SITÄ ON RIITTÄVÄSTI MUITA HAVAINTOJA LUOTSAUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SUOMESSA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA NEUROPSYKIATRISTEN ASIAKKAIDEN PARISSA TYÖSKENTELEVILTÄ ASIANTUNTIJOILTA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA HENKILÖILTÄ, JOILLA ON NEUROPSYKIATRISIA ERITYISPIIRTEITÄ YHTEENVETO KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET...43

6 1 1 JOHDANTO Luotsaus on kuntouttavaa, yksilöllistä arjen tukemista, joka tähtää asiakkaan itsenäiseen selviytymiseen arjen tilanteissa. Luotsaustoiminnalla on suuri merkitys sellaisten henkilöiden kuntoutuksessa, joilla on neuropsykiatrinen diagnoosi tai neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Ohjaava, arkea ja elämänhallintaa tukeva toiminta on jossakin määrin ollut osana neuropsykiatrista kuntoutusta jo vuosia, mutta luotsaus on sanana varsin tuore tässä yhteydessä. Se alkaa kuitenkin vakiinnuttaa paikkaansa muun muassa siksi, että nykyään Suomessa järjestetään coach-, valmentaja- ja muiden erinimisten koulutusten lisäksi myös luotsikoulutuksia. Luotsaustoiminnan erilaisten käsitteiden määritelmät ovat tällä hetkellä kiihkeän keskustelun alla. Alan medioissa käytetään usein rinnakkain kaikkia yleisimpiä käsitteitä: luotsausta, valmennusta ja coachausta. Jotkut tahot pitävät kuitenkin hyvin tärkeänä, että vaihtelevat nimikkeet kertovat erilaisesta koulutustaustasta ja pätevyydestä. Tässä opinnäytetyössä käytän erityisesti Lapissa yleistymässä olevaa luotsaus-käsitettä, ja tarkoitan sillä niin valmennukseen koulutettujen kuin kouluttamattomienkin henkilöiden tekemää työtä. Luotsaus on tehokas ja kasvava toimintamuoto, jota kehitetään koko ajan. Tietoisuus luotsaustoiminnasta on vielä varsin vähäistä, mutta se on kasvamassa. Luotsauksen kaltaisia toimintatapoja ja palveluja ei ole vielä tutkittu paljoa varsinkaan Pohjois-Suomessa, vaikka luotsauksen arviointi Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on sekä ajankohtaista että erittäin tärkeää. Selvitän tässä tutkimuksessa, minkälainen on luotsaustoiminnan nykytila Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja mitkä ovat luotsaustoiminnan keskeisiä kehittämissuuntia ja tarpeita. Etsin vastauksia näihin kysymyksiin sekä alan ammattilaisten että neuropsykiatristen asiakkaiden avulla.

7 2 Käsittelen opinnäytetyöni teoriaosassa sekä Lappia että Pohjois-Pohjanmaata lähinnä koulutus- ja palvelutarjonnan osalta. Muilta osin tutkimukseni esittelee laajemmin luotsaustoiminnan nykytilaa Lapissa kuin Pohjois-Pohjanmaalla.

8 3 2 NEUROPSYKIATRISET DIAGNOOSIT JA ERITYISPIIRTEET 2.1 Yleistä Neuropsykiatriset oireyhtymät ovat psyykkisiä häiriöitä, joiden syyt ovat aivoperäisiä ja joihin liittyy varhaislapsuudesta asti todettuja neurologisia, kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä oireita. Yleisimmät häiriöt ovat ADHD ja ADD, Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä ja autismi. Neuropsykiatrisia oireyhtymiä ei ole diagnosoitu vielä kauaa, ja diagnoosien määrät kasvavat koko ajan tietoisuuden lisääntyessä. Diagnosointia vaikeuttavat kuitenkin runsaat päällekkäisyydet, joita oireyhtymissä esiintyy. Monella henkilöllä on piirteitä useasta neuropsykiatrisesta diagnoosiryhmästä. Toiset häiriöt voivat olla toisten liitännäisoireita, ja usein niihin liittyy myös käytöshäiriöitä, masennusta, psykosomaattisia oireita, sosiaalisia vaikeuksia tai muita psyykkisiä häiriöitä. (Haltia 2008; Mannström-Mäkelä 2008, 42; Niemelä 2008; Palomäki-Jägerroos 2006, 7.) Neuropsykiatrisissa erityisvaikeuksissa keskeisenä ongelmana ovat vaikeudet toiminnanohjauksessa. Toiminnanohjauksen ongelmat ilmenevät esimerkiksi toiminnan aloittamisessa, työmuistissa, tarkkaavaisuudessa ja tunteiden säätelyssä. (Niemelä 2007.) Usein neuropsykiatristen oireiden kanssa elävät henkilöt jäävät väliinputoajiksi, ei-kenenkään-asiakkaiksi, palvelukentällä, tai heitä hoidetaan vain yhden oireen, esimerkiksi masennuksen perusteella, vaikka taustalla olisi jokin neuropsykiatrinen oireyhtymä, jota ei vain ole diagnosoitu. (Mannström-Mäkelä 2008, 42; Niemelä 2008.) 2.2 Autismi Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Autistisen henkilön aistitoiminnoissa on usein poikkeavuuksia. Yleisiä autistisia piirteitä ovat mm. poikkeava kommunikointi, tapa ajatella ja ymmärtää asioiden merkityksiä ja ympäristöään poikkeavalla

9 4 tavalla, puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen käytös sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. Nykyään puhutaan paljon autismin kirjosta, koska autismin aste voi vaihdella suurestikin, ja jokaisen autistin oireet ja piirteet ovat yksilöllinen kokonaisuus. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2008b.) Autistisen henkilön on tärkeää saada kehittää ja ylläpitää kommunikaatio- ja sosiaalisia taitojaan, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta sekä mielekästä arkea ja vapaa-aikaa myös kouluelämän jälkeen. Onnistuneella, mielellään varhain aloitetulla kuntoutuksella voidaan vähentää autistisen henkilön oireita, parantaa elämänlaatua ja lisätä itsenäisyyttä ratkaisevissa määrin. Autistisille henkilöille räätälöidyt tukipalvelut sekä asiantuntevat, oikean työotteen omaavat ammattilaiset ovat hyvin tärkeä osa autistisen henkilön tukiverkkoa myös henkilön aikuisiällä. (Kerola Kujanpää Timonen 2000, ) 2.3 Aspergerin oireyhtymä Aspergerin oireyhtymä on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä ja erikoisia piirteitä. Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa monimuotoista ja omaleimaista käyttäytymisen kuvaa. Asperger-henkilöt ymmärtävät poikkeavalla tavalla asioiden merkityksiä, ja mieltävät eri tavalla ympäristöään. Yleisiä käyttäytymisen piirteitä ovat esimerkiksi vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan ja poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2008a.) Asperger-piirteisillä henkilöillä on taipumusta ahdistukseen, jonka voi laukaista esimerkiksi mikä tahansa sosiaalinen tilanne, häiritsevä aistikokemus tai muutokset rutiineissa. Ahdistukseen saattaa auttaa vetäytyminen jonkin erityisen mielenkiinnon kohteen pariin. Ahdistus lisää ulospäin näkyviä Asperger-piirteitä. Läheiset ihmiset oppivat huomaamaan, kun henkilö alkaa ahdistua ja voivat ohjata häntä huomion muualle suuntaavaan toimintaan.

10 5 Tärkeää on myös ohjata Asperger-henkilöä havaitsemaan ja hallitsemaan omaa ahdistustaan. Pitkään jatkuva ahdistus voi johtaa vakaviin psyykkisiin häiriöihin, ja siksi on tärkeää tukea Asperger-piirteistä henkilöä arjessa ja sosiaalisissa tilanteissa selviytymiseen sekä ohjata häntä itsenäiseen toiminnanohjaukseen, jolloin henkilö itse osaa säädellä ja ohjata käyttäytymistään ahdistuksen vähentämiseksi. (Attwood 1998, 183, 184, 187.) Asperger-piirteinen henkilö ja mahdollisesti hänen perheensä tarvitsevat oireyhtymään liittyvää asiantuntemusta sekä tukea ja ohjausta, ja eri ammattiryhmien edustajien tulee kehittää aihetta koskevaa asiantuntemustaan, koska ei ole vain yhtä viranomaistahoa tai asiantuntijaryhmää, jolla on yksinoikeus hoitaa ja tukea Asperger-henkilöitä. Iso-Britannian autismiliiton piirijärjestö on suunnitellut perustavansa viran paikalliselle yhteisötukihenkilölle, jonka tehtävänä olisi toimia Aspergerhenkilöiden puolestapuhujana ja valmentaa heitä taloudenhoitoa, arjen taitoja ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa. Tällaisia tukimuotoja kaivataan muuallakin. (Attwood 1998, 204, 205, 207.) 2.4 AD/HD ja ADD AD/HD tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta tai impulsiivisuutta. Kaikki oireet voivat esiintyä yhdessä, mutta useimmiten henkilöllä on pääasiallisesti joko tarkkaavaisuushäiriö tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Tarkkaavaisuushäiriö tarkoittaa puutteita kyvyssä ohjata omia havaintoja olennaisiin asioihin, valita sopivat toimintatavat, ja kontrolloida omaa suuntautumistaan ja suhdettaan ympäristöön. Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikeaa suunnata, ylläpitää ja jakaa tarkkaavaisuuttaan. (Jokinen Ahtikari 2004, 7.) Toisinaan diagnosoinnissa käytetään termiä ADD, joka tarkoittaa sitä, että tarkkaavaisuushäiriö on enemmän havaittavissa kuin ylivilkkaus. (ADHD-liitto 2008.) ADD-piirteinen henkilö vajoaa herkästi omiin ajatuksiinsa ja on hidas toimissaan. Toiminnan aloittaminen ja tehtävästä toiseen siirtyminen vaatii

11 6 paljon aikaa ja energiaa. Kun tekeminen on aloitettu, sen lopettaminen voi olla vaikeaa. ADD:n kuvaan kuuluvat usein myös apatia, sekä vaikeudet muistaa asioita, suoriutua tehtävistä ja opinnoista ja pärjätä sosiaalisissa suhteissa. (Autismisäätiö 2008; Jokinen Ahtikari 2004, 9.) Kun tarkkaavaisuushäiriöinen henkilö opettelee tuntemaan ja hallitsemaan omia ongelmiaan, hänelle voi olla apua henkilökohtaisesta ohjauksesta, jota hän voi saada esimerkiksi koulu- tai työtoveriltaan, kouluavustajalta, opettajalta, perheenjäseneltä tai tehtävään koulutuksen saaneelta ohjaajalta eli coachilta tai luotsilta. Tarkoituksena on tukea AD/HD-henkilöä mm. jäsentämään päivittäiset tehtävänsä, hallitsemaan ajankäyttöä, selviytymään arjen ongelmista, hyväksymään epäonnistumisia sekä löytämään omat vahvuutensa ja positiiviset puolensa. (Michelsson Miettinen Saresma Virtanen 2003, 83, 84.) 2.5 Touretten oireyhtymä Touretten neurologisen oireyhtymän tyypillisiä oireita ovat tahdosta riippumattomat ja toistuvat liikkeet, kuten silmien räpsytys, nuuskiminen, raajojen liikuttelu, olkapäiden nykiminen tai hyppely, sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset, jotka voivat olla esimerkiksi rykimisiä tai murahduksia, tai jotka saattavat sisältää säädyttömiä sanoja ja lauseita. Tourettea esiintyy miehillä kolme tai neljä kertaa enemmän, kuin naisilla, ja stressi pahentaa sen oireita. (Autismisäätiö 2008.) Touretten aiheuttamat liikkeet ja äänet eivät ole harkittuja eikä niillä ole mitään tarkoitusta. Oireiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat henkilöstä riippuen, mutta suurin osa Touretten oireyhtymistä on lieviä. Oireyhtymään voi liittyä myös mm. ylivilkkautta, impulsiivisuutta, keskittymishäiriöitä, univaikeuksia, seksuaalisesti poikkeavaa käyttäytymistä ja erilaisia pakko-oireita. Oireiden tiheys ja niiden ilmenemistavat vaihtelevat iän mukaan, ja oireet voivat jopa kadota kokonaan. Monet henkilöt, joilla on Touretten oireyhtymä, eivät koskaan elämänsä aikana tarvitse tai ainakaan hae erityistä tukea

12 7 oireyhtymänsä takia. Eniten apua hakevat luonnollisesti henkilöt, joilla oireet ovat vaikeita ja monimuotoisia, ja jotka kärsivät myös muista Touretteen usein liittyvistä piirteistä. (Suomen Tourette-yhdistys ry 2008; Gillberg 2001, 26, 37, 75.)

13 8 3 LUOTSAUSTOIMINTA NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN KUNTOUTUKSEN TUKENA 3.1 Lainsäädännöstä ja vammaispoliittisista ohjelmista Kunnan suunnitteleman ja toteuttaman sosiaalihuollon on mahdollistettava itsenäinen asuminen ja luotava taloudelliset ja muunlaiset edellytykset omatoimiseen selviytymiseen päivittäisistä toiminnoista. Myös asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet on huomioitava sosiaalihuoltoa järjestettäessä, ja asiakkaalle täytyy antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun. Kunnan on myös huolehdittava lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä tarvittavassa laajuudessaan. Lääkinnällisellä kuntoutuksella parannetaan ja ylläpidetään asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistetään ja tuetaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812; Sosiaalihuoltoasetus /607; Sosiaalihuoltolaki /710.) Vammaispalvelulain tarkoitus on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lain mukaan vammaiselle henkilölle täytyy antaa kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Luotsaus on yksi niistä keinoista, joilla tätä lakia tänä päivänä toteutetaan. Se voi olla osana kuntoutusohjausprosessia ja sopeutumisvalmennusta. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380.) Vammaiselle henkilölle korvataan joko kokonaan tai osittain henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta ja muista lain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista syntyvät kustannukset. Tänä päivänä erityisesti neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien henkilöiden henkilökohtaiset avustajat ovat enemmänkin luotseja kuin fyysisiä avustajia, mutta palkkaus tulee silti

14 9 henkilökohtaisen avustajan nimikkeellä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380.) Vammaispalveluasetuksessa kuvaillaan enemmän kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta. Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä erityistarpeista tiedottaminen, sopeutumisvalmennusta taas on vammaisen henkilön ja hänen lähipiirinsä sosiaalista toimintakykyä edistävä neuvonta, valmennus ja ohjaus. Nämä kaikki voivat olla luotsin tehtäviä. Henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta koituvat kulut voidaan korvata henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Luotsin asiakkaan avuntarve on yleensä erityisesti kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759.) Euroopan neuvoston vammaispoliittisen ohjelman mukaan vammaisille ihmisille täytyy lainsäädännön, toimenpiteiden ja palvelujen avulla turvata mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Ohjelmassa vaaditaan myös strategioita vammaisten ihmisten tasavertaisen yhteisössä elämisen, sosiaalisen osallisuuden ja itsenäisen elämän tehostamiseksi. Olisi tärkeää panna toimeen kokonaisvaltaisia kuntoutusohjelmia mahdollisen toimintarajoitteen pahenemisen estämiseksi, sen seurausten lievittämiseksi ja itsenäisyyden lisäämiseksi. Koko Euroopan neuvoston vammaispoliittisen ohjelman perustana pidetään tietoisuuden lisäämistä, vammaisuuteen kohdistuviin kielteisiin asenteisiin puuttumista ja vammaiskysymysten valtavirtaistamista (Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma 2006.) Suomen vammaispoliittisen ohjelman mukaan valtion on varmistettava, että jokaiselle vammaiselle henkilölle järjestetään riittävät kuntoutuspalvelut mahdollisimman suuren toimintakyvyn ja itsenäisyyden saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Kuntoutuksen on perustuttava yksilön todellisille henkilökohtaisille tarpeille sekä täyden tasa-arvon periaatteelle. Suomessa

15 10 pidetään kuntoutuksena ja kuntoutumisena kaikkea henkilön fyysiseen, toiminnalliseen ja sosiaaliseen selviytymiseen tähtäävää toimintaa. Kuntoutuksessa käytetään kullakin hetkellä ja kullekin henkilölle yksilöllisesti sopivia menetelmiä ja välineitä. Kuntoutus tulee nivoa tiiviiksi osaksi henkilön omaa elämää ja arkisia toimintoja. Ohjelman mukaan kuntoutuspalvelut tulee jatkossa järjestää soveltuvilta osin vammaisen henkilön omassa elinympäristössä. Kuntoutuspalveluja tarjoavista laitoksista tulisi kehittää resurssikeskuksia, jotka toimisivat erityisosaamista vaativien palvelujen tuottajina ja apuvälineteknologian keskuksina. Keskukset järjestäisivät vammaisille henkilöille suunnattuja kursseja, toimisivat kuntoutushenkilöstön kouluttajina ja tukisivat kentällä tapahtuvaa arkikuntoutusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma 1995.) 3.2 Luotsaus käsitteenä ja toimintana Luotsaus on sellaisten henkilöiden ohjausta, tukemista ja valmentamista, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Sitä kutsutaan luotsauksen ja valmennuksen lisäksi myös muun muassa coachaamiseksi. Se on ennalta ehkäisevää, yksilön elämänhallintataitoja tukevaa kuntoutusta. Luotsaavaa työotetta on käytetty jo useita vuosia, se ei vain ole ollut niin tarkkaan nimettyä ja koulutusta vaativaa kuin nykyään. Neuropsykiatrisien erityispiirteiden kanssa elävien henkilöiden tukihenkilöt ja henkilökohtaiset avustajat ovat olleet näitä ensimmäisiä luotseja, onhan heidän työnsä arjessa toimimisen ja myös ongelmatilanteista selviytymisen tukemista. (Haltia 2008.) Arja Kasanen pohtii vuonna 2005 valmistuneessa Asperger-nuorten sosiaalisia taitoja ja vertaisryhmäkokemuksia käsittelevässä Pro gradu - työssään Asperger-henkilön mahdollisuuksia kehittää sosiaalisia taitojaan. Yhtenä mahdollisuutena hän näkee Asperger-asioihin perehtyneen tukihenkilön, joka harjoittaisi AS-henkilöä vaikeissa asioissa. Hän toteaa kuitenkin motivoituneen ja hyvän tukihenkilön löytymisen olevan vaikeaa, mutta tarjoaa tilalle ehdotusta, että kunnat palkkaisivat Asperger-tuki-ihmisiä niitä henkilöitä varten, joilla on halu ja edellytykset parantaa elämänsä laatua,

16 11 muttei tarpeeksi keinoja itsenäiseen toiminnanohjauksen oppimiseen. Kasanen tarjoaa termejä sosiaalinen kuntouttaja, Asperger-asiamies ja personal trainer, jotka viittaavat vahvasti siihen toimintaan, mitä nykyään kutsutaan luotsaukseksi. (Kasanen 2005, 66, 68.) Neuropsykiatrista valmennusta on käytetty Britanniassa, Hollannissa ja USA:ssa menestyksekkäästi jo kauan. Suomessa ADHD-liitto kehitti luvun alussa ADHD-valmennuksen mallin, ja sen jälkeen useat muut tahot ovat alkaneet muokata mallia muille samantyyppisille kohderyhmille sopivaksi. Eri tahot käyttävät toiminnasta erilaisia nimityksiä, ja Pohjois-Suomeen on vakiintumassa sana luotsaus. (Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 60; Hujanen Ruutala 2008, 36.) Luotsaustoiminta on kokonaisvaltaista arkielämän hallintaan tähtäävää ohjausta ja tukea, ja siinä pyritään vahvistamaan asiakkaana olevan henkilön ongelmanratkaisutaitoja, selviytymiskeinoja sekä itsenäistä toimintaa. Henkilöä autetaan löytämään omat voimavaransa ja ottamaan ne käyttöön, sekä myös suunnittelemaan omaa elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa. Luotsauksessa on paljon sellaisia elementtejä, joita on käytetty jo aikaisemminkin neuropsykiatristen asiakasryhmien kanssa muun muassa toimintaterapeuttisessa kuntoutuksessa. Moni tekee ohjaustyötä sellaisten henkilöiden parissa, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia, edes ajattelematta sen olevan luotsausta. Parhaimmillaan luotsi tai valmentaja voi auttaa asiakasta niin pienissä arkisissa asioissa kuin elämän suurissa kysymyksissäkin. (Kippola-Pääkkönen 2008; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 60; Sipilä, 2008.) Usein luotsauksen tarpeet nousevat henkilön erilaisista elämäntilanteista, jotka hän kokee haasteellisiksi. Tällaisia voivat olla mm. arjenhallinta, ihmissuhteet, opiskelu, työnhaku, työelämässä selviytyminen, itsestään huolehtiminen ja asioiden hoitaminen. Yleisimmät tuen tarpeet liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin ja kommunikointiin sekä oman toiminnan ohjaukseen, esimerkiksi erilaisten toimintojen, kuten kodinhoidon, aloittamiseen, tai asioille lähtemiseen. Usein tukea tarvitaan opiskeluun tai työssäkäyntiin. Yksi

17 12 luotsauksen tavoitteista on löytää uusia, luovia ratkaisuja toistuviin ongelmatilanteisiin. Luotsin tehtävänä on myös rakentaa tukiverkostoja ja tukea asiakasta löytämään mielekkäitä vapaa-ajanviettotapoja. (Lehtinen 2008, 10; Mannström-Mäkelä 2008, 43; Palomäki-Jägerroos 2007, 11; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 61, 62.) Moniammatillinen yhteistyö on erittäin tärkeä osa luotsaustoimintaa. Yhteistyökumppaneina voivat toimia esimerkiksi asiakkaan eri hoitotahot, oppilaitokset, sosiaalitoimi ja työvoimahallinto. Luotsi huolehtii asiakasta ympäröivän verkoston toimivasta yhteistyöstä sekä riittävästä tietoisuudesta. Hänen täytyy olla tietoinen kaikista asiakkaan kanssa toimivista tahoista sekä muista asiakkaan saamista kuntoutus- ja hoitotoimenpiteistä. Neuropsykiatrinen luotsaus tuo uusia mahdollisuuksia palvelujärjestelmään, koska usein terapioiden ja muiden kuntoutusmuotojen tulokset riippuvat myös siitä, miten asiakkaan arki sujuu. (Mannström-Mäkelä 2008, 43; Palomäki- Jägerroos 2007, 11; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 61, 62.) 3.3 Luotsina toimimisen vaatimukset Tuula Palomäki-Jägerroos kertoo Coaching tukea neuropsykiatrisissa erityisvaikeuksissa kehittämishankeraportissa asiakkaan ohjaamisessa olevan tärkeää asiakkaan ja asiantuntijan välinen kumppanuus, yhteistoiminnallisuus ja dialogisuus. Coachin eli luotsin tulee olla luonteeltaan avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen, joka lähtee liikkeelle asiakkaan voimavaroista ja vahvuuksista. Täytyy osata antaa myönteistä palautetta ja auttaa asiakasta kohottamaan itsetuntoaan, sekä ohjata asiakasta toimimaan tavoitteidensa ja päämääriensä mukaisesti. Työ vaatii myös pitkäjänteisyyttä, koska edistys tapahtuu usein hyvin pienin askelin. On hyvin tärkeää, että luotsilla on tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä neuropsykiatrisista erityispiirteistä, mutta hänen täytyy myös olla valmis oppimaan asiakkaaltaan. Usein parhaat ideat luotsaukseen tulevat asiakkaalta itseltään. Luotsin on tärkeää hallita ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestymistapa, koska se tukee asiakkaan omien voimavarojen löytymistä. Toimiva luotsaus tuo asiakkaan elämään

18 13 toivoa, selkiyttää asioita ja tukee ihmistä aktiiviseen sosiaaliseen elämään. (Palomäki-Jägerroos 2006, 18-20, 25; Mannström-Mäkelä 2008, 42.) Leena Mannström-Mäkelä määrittelee valmentajalle neljä eri roolia: valmentaja, terapeutti, konsultti ja ohjaaja. Välillä toimitaan terapeutin roolissa ymmärtäjänä, välillä palvelujen asiantuntijana. Toisaalta ohjataan asiakasta löytämään omat voimavaransa ja keinonsa ongelmatilanteiden hallintaan, toisaalta esitetään valmiita keinoja, joilla voidaan parantaa asiakkaan elämänhallintaa. Ratkaisukeskeisesti toimiva luotsi pystyy inspiroimaan asiakasta hakemaan muutosta elämäänsä ja tekemään parhaansa sen eteen. (Mannström-Mäkelä 2008, 43.) 3.4 Luotsaus opiskelemaan tai työelämään siirryttäessä Monella neuropsykiatristen erityispiirteiden kanssa elävällä henkilöllä vakava luotsin tarve herää jossakin siirtymävaiheessa, usein peruskoulun päättymisen ja mahdollisen lukion tai ammatillisen koulutuksen myötä. Jos arjen ja koulun ratkaisemattomat ongelmat kasautuvat ja luovat itsetunto-ongelmia ja turhia pettymyksiä, on tästä usein seurauksena myös muita ongelmia, jatkossa jopa riski koulun keskeytyksestä ja syrjäytymisestä. Jotta tällainen nuori pärjäisi koulu- ja opiskelupolulla, hän tarvitsee usein henkilökohtaista tukea ja käytännön apua. Luotsaus on tällaisessa tilanteessa erinomaisen sopiva, yksilöllinen kuntoutus- ja tukimuoto, joka auttaa nuorta löytämään omat voimavaransa. Luotsaus tukee nuorta käymään opintonsa loppuun, pääsemään mukaan työelämään ja kasvamaan yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. (Palomäki-Jägerroos 2007; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 62.) Henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, tarvitsevat usein niin kirjallista kuin inhimillistäkin pitkäkestoista tukea opiskelu- ja työllistymisprosessissa. Tukea tarvitaan esimerkiksi työhakemuksen ja ansioluettelon laatimisessa, mutta myös monissa muissa asioissa. Asiakasta voidaan myös tukea kertomaan mahdollisella uudella työpaikallaan

19 14 diagnoosistaan tai erityispiirteistään. Tämä on useille neuropsykiatristen haasteiden kanssa eläville henkilöille hankalaa, vaikka auttaisi huomattavasti mahdollisten tulevien ongelmatilanteiden ratkaisemista työyhteisössä. (Repola 2008, 61,62.) Ammattilaisen täytyy tiedottaa työelämään pyrkivää asiakasta hänen ongelmistaan ja oireistaan sekä siitä, miten niiden kanssa tulee toimeen, ja auttaa asiakasta löytämään sellaisia työtehtäviä, jotka ottavat huomioon henkilön yksilölliset taidot ja vahvuudet. Luotsi voi esimerkiksi opastaa asiakastaan strukturoimaan ympäristöään ja elämäänsä, ja kehittämään selviytymismalleja työpaikalla kokemiinsa neuropsykiatrisesti haastaviin tilanteisiin. (Haltia 2008; Michelsson Saresma Valkama Virtanen 2004, 147.) Lainsäädännössä puhutaan vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta sekä työtoiminnasta. Tuettu työllistyminen on useille henkilöille, joilla on vaikeita neuropsykiatrisia erityispiirteitä, sopiva työllistymistä tukevan toiminnan muoto. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea työympäristössä selviytymiseen. Tuetun työllistymisen tavoitteena on työpaikan saamisen lisäksi myös henkilön elämänlaadun paraneminen. Työvalmentajalla on erittäin suuri merkitys tuetussa työllistymisessä. Työvalmentaja opettaa tehtävät työpaikalla ja on käytettävissä aina, jos ongelmia esiintyy, työtehtävät vaihtuvat tai työntekijä kaipaa muuta tukea. Työvalmentaja kantaa vastuun työtehtävistä siihen asti, että työntekijä itse on siihen valmis. (Michelsson Miettinen Saresma Virtanen 2004, 201, 202.) 3.5 Neuropsykiatriset valmentajat ry toiminnan edistäjänä Neuropsykiatriset valmentajat ry on valtakunnallinen, ohjaus- ja valmennustyötä tekevien yhteistyötä tiivistävä yhdistys, joka on perustettu vuonna 2006 ja rekisteröity vuonna Yhdistyksen tavoitteina on tuoda esille valmentajien osaamista, ohjausmenetelmien mahdollisuuksia, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä neuropsykiatristen erityisvaikeuksien kanssa elävien

20 15 henkilöiden tarpeita. Yhdistys kehittää valmennuksen menetelmiä, vaikuttaa ja tiedottaa yhteiskunnallisesti sekä edistää aihealueen tutkimustoimintaa. Se järjestää koulutusta, tarjoaa asiantuntijalausuntoja ja tekee yhteistyötä muiden vastaavien tahojen kanssa. (Hujanen Ruutala 2008, 36; Huoviala 2007, 12.) Neuropsykiatriset valmentajat ry pyrkii tuomaan esille neuropsykiatrisen valmennuksen vaikuttavuutta ja tuloksia hoidon, kuntoutuksen, sosiaalityön, koulutuksen ja kasvatuksen kentillä. Yhdistys pyrkii myös varmistamaan neuropsykiatrisen valmennuksen ja valmennuskoulutuksen laadun valvonnan ADHD-liiton laatiman laadunvalvontavetoomuksen mukaisesti. Yhdistyksen jäseneksi päästäkseen on henkilön oltava neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen käynyt sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen. (Hujanen Ruutala 2008, 36; Huoviala 2007, 12.)

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1 Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Tuettu työllistyminen - yrityspankki Moniammatillinen verkostoyhteistyö - yhteistyökartta

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1 Hakeutumisohje:

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot