NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA
|
|
- Kaisa Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPINNÄYTETYÖ Kaisa Luokkanen 2008 NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA
2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS-SUOMESTA Kaisa Luokkanen 2008 Ohjaaja Taimi Tolvanen HYVÄKSYTTY 2008
3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä Tekijä Kaisa Luokkanen Vuosi 2008 Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Neuropsykiatrinen luotsaustoiminta kokemuksia ja kehittämisehdotuksia Pohjois-Suomesta 42+5 Neuropsykiatrinen luotsaustoiminta on neuropsykiatrisen diagnoosin tai diagnosoimattomien erityispiirteiden kanssa elävien henkilöiden yksilöllinen kuntoutusmuoto, jossa henkilöä tuetaan löytämään keinoja itsenäiseen arkeen ja toiminnanohjaukseen. Opinnäytetyöni tutkimustehtävinä oli selvittää, minkälaisena neuropsykiatrisen luotsaustoiminnan nykytila koetaan Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä tuottaa selkeitä kehittämisehdotuksia luotsaustoiminnalle. Neuropsykiatrisista diagnooseista ja erityispiirteistä on vielä hyvin vähän tietoa, vaikka tukea tarvitsevia henkilöitä on todella paljon. Viime vuosina tietoisuus ja diagnosointi ovat kuitenkin lisääntyneet ja uuden, yksilöllisen kuntoutusmuodon tarve on tullut ilmeiseksi. On tarpeen selvittää, minkälaisia yksilöllisen tuen tarpeita neuropsykiatristen diagnoosien tai erityispiirteiden kanssa elävillä henkilöillä on, ja minkälaisesta tuesta he kokevat hyötyvänsä. Myös palvelujen tämänhetkinen määrä ja laatu ovat olennaisia asioita, kun mietitään luotsaustoiminnan kehittämistarpeita. Keräsin aineistoa opinnäytetyöhöni kahdella tavalla. Lähetin sähköpostikyselyt alan ammattilaisille, ja käytin heidän vastauksiaan sekä lähteenä kertoessani luotsaustoiminnan nykytilasta että kehittämisosion kehittämisehdotuksissa. Viisi henkilöä, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, vastasi laatimaani kyselyyn, jonka perusteella kartoitin asiakkaiden kokemuksia heidän saamastaan yksilöllisestä arjen tuesta ja sen tarpeesta. Käytin heidän vastauksiaan myös kehittämisosiossa. Sekä asiantuntijoiden että asiakkaiden vastauksista saattoi päätellä, että yksilöllisen, neuropsykiatriset erityispiirteet huomioon ottavan arjen luotsauksen tarve on suuri. Keskeinen ongelma tällä hetkellä on, että tukea saadaan yleensä vain kriisitilanteissa, vaikka luotsauksen tarkoitus on kehittää henkilön omaa toiminnanohjausta ja itsenäistä arjessa selviytymistä ja täten ehkäistä kriisien syntymistä. Luotsauskoulutusta tulisi lisätä, kehittää ja yhtenäistää. Luotsaavan työotteen tulee yleistyä, ja vakiintunut rahoittajataho täytyy löytyä. Kun luotsaukseen uskalletaan satsata, sen tulokset näkyvät sekä taloudellisena hyötynä että ennen kaikkea asiakkaan kuntoutumisena. Avainsanat neuropsykiatrinen, luotsaus, kuntoutus, vammaisuus
4 School of Health Care and Social Services Degree Programme of Social Services Abstract of Thesis Author Kaisa Luokkanen Year 2008 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Neuropsychiatric piloting - Experiences and development suggestions from Northern Finland 42+5 The neuropsychiatric piloting is an individual form of rehabilition for persons living with the neuropsychiatric diagnosis or with undiagnosed special characteristics in which the person is supported to find ways to live independently in their everyday life and to control their own actions. My thesis is aiming at clarifying how the present state of neuropsychiatric piloting is experienced in Lapland and in North Ostrobothnia and in producing clear development suggestions for the piloting. There is still very little information from neuropsychiatric diagnoses and its special characteristics, even though there are many people who would really need help. However, with increased diagnoses and awareness during the last few years, the need for a new form of individual rehabilitation has become obvious. It is necessary to clarify what kind of needs the individual with neuropsychiatric special characteristics has in order that the person can be supported. Also, it was essential to clarify the present amount and quality of the services to ascertain the development needs of the piloting. The material for my thesis was collected in two ways. inquiries were sent to the professionals in the field and their answers were used when telling about the present state of the piloting and in the development suggestions. In all, five persons with neuropsychiatric special characteristics answered my inquiries. I studied the customers needs and experiences of the individual support they received in their everyday lives. Both the results from the experts and the customers showed that there was a huge need for the piloting in individual everyday life for persons with the neuropsychiatric special characteristics. The crucial problem was that support was only given in moments of crisis, though the stated purpose of the piloting was to develop the skills of the person to control himself/herself, to manage to live independently and in these ways to prevent the crisis. In the future, the education for piloting should be increased, developed and unified. The piloting way to work should become more common and financial support must be found and established. If we dare to invest in the piloting, the results will not only have an economic advantage but above all will show benefits in the rehabilitation of the customers. Keywords neuropsychiatric, piloting, rehabilitation, disablement
5 1 JOHDANTO NEUROPSYKIATRISET DIAGNOOSIT JA ERITYISPIIRTEET YLEISTÄ AUTISMI ASPERGERIN OIREYHTYMÄ AD/HD JA ADD TOURETTEN OIREYHTYMÄ LUOTSAUSTOIMINTA NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN KUNTOUTUKSEN TUKENA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JA VAMMAISPOLIITTISISTA OHJELMISTA LUOTSAUS KÄSITTEENÄ JA TOIMINTANA LUOTSINA TOIMIMISEN VAATIMUKSET LUOTSAUS OPISKELEMAAN TAI TYÖELÄMÄÄN SIIRRYTTÄESSÄ NEUROPSYKIATRISET VALMENTAJAT RY TOIMINNAN EDISTÄJÄNÄ LUOTSAUSTOIMINNAN TILA POHJOIS-SUOMESSA YLEISTÄ PALVELUN TARJOAJAT PALVELUJEN ASIAKKAAT JA MAKSAJAT KOULUTUS LUOTSAUSTOIMINTA LAPISSA LUOTSAUSTOIMINTA KOLPENEEN PALVELUKESKUKSESSA LUOTSAUSTOIMINNAN HAASTEET TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN TUTKIMUSKOHTEEN VALINTA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSEN EETTISYYDESTÄ JA LUOTETTAVUUDESTA TUTKIMUSTULOKSET TUEN TARPEET ERI ELÄMÄNVAIHEISSA TÄMÄN HETKEN TUKITOIMET ARJEN ONGELMIIN MISTÄ VASTAAJAT OVAT HAKENEET JA SAANEET TUKEA MINKÄLAISESTA TUESTA HYÖDYTÄÄN, JA MILLOIN SITÄ ON RIITTÄVÄSTI MUITA HAVAINTOJA LUOTSAUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SUOMESSA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA NEUROPSYKIATRISTEN ASIAKKAIDEN PARISSA TYÖSKENTELEVILTÄ ASIANTUNTIJOILTA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA HENKILÖILTÄ, JOILLA ON NEUROPSYKIATRISIA ERITYISPIIRTEITÄ YHTEENVETO KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET...43
6 1 1 JOHDANTO Luotsaus on kuntouttavaa, yksilöllistä arjen tukemista, joka tähtää asiakkaan itsenäiseen selviytymiseen arjen tilanteissa. Luotsaustoiminnalla on suuri merkitys sellaisten henkilöiden kuntoutuksessa, joilla on neuropsykiatrinen diagnoosi tai neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Ohjaava, arkea ja elämänhallintaa tukeva toiminta on jossakin määrin ollut osana neuropsykiatrista kuntoutusta jo vuosia, mutta luotsaus on sanana varsin tuore tässä yhteydessä. Se alkaa kuitenkin vakiinnuttaa paikkaansa muun muassa siksi, että nykyään Suomessa järjestetään coach-, valmentaja- ja muiden erinimisten koulutusten lisäksi myös luotsikoulutuksia. Luotsaustoiminnan erilaisten käsitteiden määritelmät ovat tällä hetkellä kiihkeän keskustelun alla. Alan medioissa käytetään usein rinnakkain kaikkia yleisimpiä käsitteitä: luotsausta, valmennusta ja coachausta. Jotkut tahot pitävät kuitenkin hyvin tärkeänä, että vaihtelevat nimikkeet kertovat erilaisesta koulutustaustasta ja pätevyydestä. Tässä opinnäytetyössä käytän erityisesti Lapissa yleistymässä olevaa luotsaus-käsitettä, ja tarkoitan sillä niin valmennukseen koulutettujen kuin kouluttamattomienkin henkilöiden tekemää työtä. Luotsaus on tehokas ja kasvava toimintamuoto, jota kehitetään koko ajan. Tietoisuus luotsaustoiminnasta on vielä varsin vähäistä, mutta se on kasvamassa. Luotsauksen kaltaisia toimintatapoja ja palveluja ei ole vielä tutkittu paljoa varsinkaan Pohjois-Suomessa, vaikka luotsauksen arviointi Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on sekä ajankohtaista että erittäin tärkeää. Selvitän tässä tutkimuksessa, minkälainen on luotsaustoiminnan nykytila Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja mitkä ovat luotsaustoiminnan keskeisiä kehittämissuuntia ja tarpeita. Etsin vastauksia näihin kysymyksiin sekä alan ammattilaisten että neuropsykiatristen asiakkaiden avulla.
7 2 Käsittelen opinnäytetyöni teoriaosassa sekä Lappia että Pohjois-Pohjanmaata lähinnä koulutus- ja palvelutarjonnan osalta. Muilta osin tutkimukseni esittelee laajemmin luotsaustoiminnan nykytilaa Lapissa kuin Pohjois-Pohjanmaalla.
8 3 2 NEUROPSYKIATRISET DIAGNOOSIT JA ERITYISPIIRTEET 2.1 Yleistä Neuropsykiatriset oireyhtymät ovat psyykkisiä häiriöitä, joiden syyt ovat aivoperäisiä ja joihin liittyy varhaislapsuudesta asti todettuja neurologisia, kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä oireita. Yleisimmät häiriöt ovat ADHD ja ADD, Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä ja autismi. Neuropsykiatrisia oireyhtymiä ei ole diagnosoitu vielä kauaa, ja diagnoosien määrät kasvavat koko ajan tietoisuuden lisääntyessä. Diagnosointia vaikeuttavat kuitenkin runsaat päällekkäisyydet, joita oireyhtymissä esiintyy. Monella henkilöllä on piirteitä useasta neuropsykiatrisesta diagnoosiryhmästä. Toiset häiriöt voivat olla toisten liitännäisoireita, ja usein niihin liittyy myös käytöshäiriöitä, masennusta, psykosomaattisia oireita, sosiaalisia vaikeuksia tai muita psyykkisiä häiriöitä. (Haltia 2008; Mannström-Mäkelä 2008, 42; Niemelä 2008; Palomäki-Jägerroos 2006, 7.) Neuropsykiatrisissa erityisvaikeuksissa keskeisenä ongelmana ovat vaikeudet toiminnanohjauksessa. Toiminnanohjauksen ongelmat ilmenevät esimerkiksi toiminnan aloittamisessa, työmuistissa, tarkkaavaisuudessa ja tunteiden säätelyssä. (Niemelä 2007.) Usein neuropsykiatristen oireiden kanssa elävät henkilöt jäävät väliinputoajiksi, ei-kenenkään-asiakkaiksi, palvelukentällä, tai heitä hoidetaan vain yhden oireen, esimerkiksi masennuksen perusteella, vaikka taustalla olisi jokin neuropsykiatrinen oireyhtymä, jota ei vain ole diagnosoitu. (Mannström-Mäkelä 2008, 42; Niemelä 2008.) 2.2 Autismi Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Autistisen henkilön aistitoiminnoissa on usein poikkeavuuksia. Yleisiä autistisia piirteitä ovat mm. poikkeava kommunikointi, tapa ajatella ja ymmärtää asioiden merkityksiä ja ympäristöään poikkeavalla
9 4 tavalla, puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen käytös sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. Nykyään puhutaan paljon autismin kirjosta, koska autismin aste voi vaihdella suurestikin, ja jokaisen autistin oireet ja piirteet ovat yksilöllinen kokonaisuus. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2008b.) Autistisen henkilön on tärkeää saada kehittää ja ylläpitää kommunikaatio- ja sosiaalisia taitojaan, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta sekä mielekästä arkea ja vapaa-aikaa myös kouluelämän jälkeen. Onnistuneella, mielellään varhain aloitetulla kuntoutuksella voidaan vähentää autistisen henkilön oireita, parantaa elämänlaatua ja lisätä itsenäisyyttä ratkaisevissa määrin. Autistisille henkilöille räätälöidyt tukipalvelut sekä asiantuntevat, oikean työotteen omaavat ammattilaiset ovat hyvin tärkeä osa autistisen henkilön tukiverkkoa myös henkilön aikuisiällä. (Kerola Kujanpää Timonen 2000, ) 2.3 Aspergerin oireyhtymä Aspergerin oireyhtymä on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä ja erikoisia piirteitä. Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa monimuotoista ja omaleimaista käyttäytymisen kuvaa. Asperger-henkilöt ymmärtävät poikkeavalla tavalla asioiden merkityksiä, ja mieltävät eri tavalla ympäristöään. Yleisiä käyttäytymisen piirteitä ovat esimerkiksi vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan ja poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2008a.) Asperger-piirteisillä henkilöillä on taipumusta ahdistukseen, jonka voi laukaista esimerkiksi mikä tahansa sosiaalinen tilanne, häiritsevä aistikokemus tai muutokset rutiineissa. Ahdistukseen saattaa auttaa vetäytyminen jonkin erityisen mielenkiinnon kohteen pariin. Ahdistus lisää ulospäin näkyviä Asperger-piirteitä. Läheiset ihmiset oppivat huomaamaan, kun henkilö alkaa ahdistua ja voivat ohjata häntä huomion muualle suuntaavaan toimintaan.
10 5 Tärkeää on myös ohjata Asperger-henkilöä havaitsemaan ja hallitsemaan omaa ahdistustaan. Pitkään jatkuva ahdistus voi johtaa vakaviin psyykkisiin häiriöihin, ja siksi on tärkeää tukea Asperger-piirteistä henkilöä arjessa ja sosiaalisissa tilanteissa selviytymiseen sekä ohjata häntä itsenäiseen toiminnanohjaukseen, jolloin henkilö itse osaa säädellä ja ohjata käyttäytymistään ahdistuksen vähentämiseksi. (Attwood 1998, 183, 184, 187.) Asperger-piirteinen henkilö ja mahdollisesti hänen perheensä tarvitsevat oireyhtymään liittyvää asiantuntemusta sekä tukea ja ohjausta, ja eri ammattiryhmien edustajien tulee kehittää aihetta koskevaa asiantuntemustaan, koska ei ole vain yhtä viranomaistahoa tai asiantuntijaryhmää, jolla on yksinoikeus hoitaa ja tukea Asperger-henkilöitä. Iso-Britannian autismiliiton piirijärjestö on suunnitellut perustavansa viran paikalliselle yhteisötukihenkilölle, jonka tehtävänä olisi toimia Aspergerhenkilöiden puolestapuhujana ja valmentaa heitä taloudenhoitoa, arjen taitoja ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa. Tällaisia tukimuotoja kaivataan muuallakin. (Attwood 1998, 204, 205, 207.) 2.4 AD/HD ja ADD AD/HD tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta tai impulsiivisuutta. Kaikki oireet voivat esiintyä yhdessä, mutta useimmiten henkilöllä on pääasiallisesti joko tarkkaavaisuushäiriö tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Tarkkaavaisuushäiriö tarkoittaa puutteita kyvyssä ohjata omia havaintoja olennaisiin asioihin, valita sopivat toimintatavat, ja kontrolloida omaa suuntautumistaan ja suhdettaan ympäristöön. Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikeaa suunnata, ylläpitää ja jakaa tarkkaavaisuuttaan. (Jokinen Ahtikari 2004, 7.) Toisinaan diagnosoinnissa käytetään termiä ADD, joka tarkoittaa sitä, että tarkkaavaisuushäiriö on enemmän havaittavissa kuin ylivilkkaus. (ADHD-liitto 2008.) ADD-piirteinen henkilö vajoaa herkästi omiin ajatuksiinsa ja on hidas toimissaan. Toiminnan aloittaminen ja tehtävästä toiseen siirtyminen vaatii
11 6 paljon aikaa ja energiaa. Kun tekeminen on aloitettu, sen lopettaminen voi olla vaikeaa. ADD:n kuvaan kuuluvat usein myös apatia, sekä vaikeudet muistaa asioita, suoriutua tehtävistä ja opinnoista ja pärjätä sosiaalisissa suhteissa. (Autismisäätiö 2008; Jokinen Ahtikari 2004, 9.) Kun tarkkaavaisuushäiriöinen henkilö opettelee tuntemaan ja hallitsemaan omia ongelmiaan, hänelle voi olla apua henkilökohtaisesta ohjauksesta, jota hän voi saada esimerkiksi koulu- tai työtoveriltaan, kouluavustajalta, opettajalta, perheenjäseneltä tai tehtävään koulutuksen saaneelta ohjaajalta eli coachilta tai luotsilta. Tarkoituksena on tukea AD/HD-henkilöä mm. jäsentämään päivittäiset tehtävänsä, hallitsemaan ajankäyttöä, selviytymään arjen ongelmista, hyväksymään epäonnistumisia sekä löytämään omat vahvuutensa ja positiiviset puolensa. (Michelsson Miettinen Saresma Virtanen 2003, 83, 84.) 2.5 Touretten oireyhtymä Touretten neurologisen oireyhtymän tyypillisiä oireita ovat tahdosta riippumattomat ja toistuvat liikkeet, kuten silmien räpsytys, nuuskiminen, raajojen liikuttelu, olkapäiden nykiminen tai hyppely, sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset, jotka voivat olla esimerkiksi rykimisiä tai murahduksia, tai jotka saattavat sisältää säädyttömiä sanoja ja lauseita. Tourettea esiintyy miehillä kolme tai neljä kertaa enemmän, kuin naisilla, ja stressi pahentaa sen oireita. (Autismisäätiö 2008.) Touretten aiheuttamat liikkeet ja äänet eivät ole harkittuja eikä niillä ole mitään tarkoitusta. Oireiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat henkilöstä riippuen, mutta suurin osa Touretten oireyhtymistä on lieviä. Oireyhtymään voi liittyä myös mm. ylivilkkautta, impulsiivisuutta, keskittymishäiriöitä, univaikeuksia, seksuaalisesti poikkeavaa käyttäytymistä ja erilaisia pakko-oireita. Oireiden tiheys ja niiden ilmenemistavat vaihtelevat iän mukaan, ja oireet voivat jopa kadota kokonaan. Monet henkilöt, joilla on Touretten oireyhtymä, eivät koskaan elämänsä aikana tarvitse tai ainakaan hae erityistä tukea
12 7 oireyhtymänsä takia. Eniten apua hakevat luonnollisesti henkilöt, joilla oireet ovat vaikeita ja monimuotoisia, ja jotka kärsivät myös muista Touretteen usein liittyvistä piirteistä. (Suomen Tourette-yhdistys ry 2008; Gillberg 2001, 26, 37, 75.)
13 8 3 LUOTSAUSTOIMINTA NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN KUNTOUTUKSEN TUKENA 3.1 Lainsäädännöstä ja vammaispoliittisista ohjelmista Kunnan suunnitteleman ja toteuttaman sosiaalihuollon on mahdollistettava itsenäinen asuminen ja luotava taloudelliset ja muunlaiset edellytykset omatoimiseen selviytymiseen päivittäisistä toiminnoista. Myös asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet on huomioitava sosiaalihuoltoa järjestettäessä, ja asiakkaalle täytyy antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun. Kunnan on myös huolehdittava lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä tarvittavassa laajuudessaan. Lääkinnällisellä kuntoutuksella parannetaan ja ylläpidetään asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistetään ja tuetaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812; Sosiaalihuoltoasetus /607; Sosiaalihuoltolaki /710.) Vammaispalvelulain tarkoitus on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lain mukaan vammaiselle henkilölle täytyy antaa kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Luotsaus on yksi niistä keinoista, joilla tätä lakia tänä päivänä toteutetaan. Se voi olla osana kuntoutusohjausprosessia ja sopeutumisvalmennusta. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380.) Vammaiselle henkilölle korvataan joko kokonaan tai osittain henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta ja muista lain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista syntyvät kustannukset. Tänä päivänä erityisesti neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien henkilöiden henkilökohtaiset avustajat ovat enemmänkin luotseja kuin fyysisiä avustajia, mutta palkkaus tulee silti
14 9 henkilökohtaisen avustajan nimikkeellä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380.) Vammaispalveluasetuksessa kuvaillaan enemmän kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta. Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä erityistarpeista tiedottaminen, sopeutumisvalmennusta taas on vammaisen henkilön ja hänen lähipiirinsä sosiaalista toimintakykyä edistävä neuvonta, valmennus ja ohjaus. Nämä kaikki voivat olla luotsin tehtäviä. Henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta koituvat kulut voidaan korvata henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Luotsin asiakkaan avuntarve on yleensä erityisesti kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759.) Euroopan neuvoston vammaispoliittisen ohjelman mukaan vammaisille ihmisille täytyy lainsäädännön, toimenpiteiden ja palvelujen avulla turvata mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Ohjelmassa vaaditaan myös strategioita vammaisten ihmisten tasavertaisen yhteisössä elämisen, sosiaalisen osallisuuden ja itsenäisen elämän tehostamiseksi. Olisi tärkeää panna toimeen kokonaisvaltaisia kuntoutusohjelmia mahdollisen toimintarajoitteen pahenemisen estämiseksi, sen seurausten lievittämiseksi ja itsenäisyyden lisäämiseksi. Koko Euroopan neuvoston vammaispoliittisen ohjelman perustana pidetään tietoisuuden lisäämistä, vammaisuuteen kohdistuviin kielteisiin asenteisiin puuttumista ja vammaiskysymysten valtavirtaistamista (Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma 2006.) Suomen vammaispoliittisen ohjelman mukaan valtion on varmistettava, että jokaiselle vammaiselle henkilölle järjestetään riittävät kuntoutuspalvelut mahdollisimman suuren toimintakyvyn ja itsenäisyyden saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Kuntoutuksen on perustuttava yksilön todellisille henkilökohtaisille tarpeille sekä täyden tasa-arvon periaatteelle. Suomessa
15 10 pidetään kuntoutuksena ja kuntoutumisena kaikkea henkilön fyysiseen, toiminnalliseen ja sosiaaliseen selviytymiseen tähtäävää toimintaa. Kuntoutuksessa käytetään kullakin hetkellä ja kullekin henkilölle yksilöllisesti sopivia menetelmiä ja välineitä. Kuntoutus tulee nivoa tiiviiksi osaksi henkilön omaa elämää ja arkisia toimintoja. Ohjelman mukaan kuntoutuspalvelut tulee jatkossa järjestää soveltuvilta osin vammaisen henkilön omassa elinympäristössä. Kuntoutuspalveluja tarjoavista laitoksista tulisi kehittää resurssikeskuksia, jotka toimisivat erityisosaamista vaativien palvelujen tuottajina ja apuvälineteknologian keskuksina. Keskukset järjestäisivät vammaisille henkilöille suunnattuja kursseja, toimisivat kuntoutushenkilöstön kouluttajina ja tukisivat kentällä tapahtuvaa arkikuntoutusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma 1995.) 3.2 Luotsaus käsitteenä ja toimintana Luotsaus on sellaisten henkilöiden ohjausta, tukemista ja valmentamista, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Sitä kutsutaan luotsauksen ja valmennuksen lisäksi myös muun muassa coachaamiseksi. Se on ennalta ehkäisevää, yksilön elämänhallintataitoja tukevaa kuntoutusta. Luotsaavaa työotetta on käytetty jo useita vuosia, se ei vain ole ollut niin tarkkaan nimettyä ja koulutusta vaativaa kuin nykyään. Neuropsykiatrisien erityispiirteiden kanssa elävien henkilöiden tukihenkilöt ja henkilökohtaiset avustajat ovat olleet näitä ensimmäisiä luotseja, onhan heidän työnsä arjessa toimimisen ja myös ongelmatilanteista selviytymisen tukemista. (Haltia 2008.) Arja Kasanen pohtii vuonna 2005 valmistuneessa Asperger-nuorten sosiaalisia taitoja ja vertaisryhmäkokemuksia käsittelevässä Pro gradu - työssään Asperger-henkilön mahdollisuuksia kehittää sosiaalisia taitojaan. Yhtenä mahdollisuutena hän näkee Asperger-asioihin perehtyneen tukihenkilön, joka harjoittaisi AS-henkilöä vaikeissa asioissa. Hän toteaa kuitenkin motivoituneen ja hyvän tukihenkilön löytymisen olevan vaikeaa, mutta tarjoaa tilalle ehdotusta, että kunnat palkkaisivat Asperger-tuki-ihmisiä niitä henkilöitä varten, joilla on halu ja edellytykset parantaa elämänsä laatua,
16 11 muttei tarpeeksi keinoja itsenäiseen toiminnanohjauksen oppimiseen. Kasanen tarjoaa termejä sosiaalinen kuntouttaja, Asperger-asiamies ja personal trainer, jotka viittaavat vahvasti siihen toimintaan, mitä nykyään kutsutaan luotsaukseksi. (Kasanen 2005, 66, 68.) Neuropsykiatrista valmennusta on käytetty Britanniassa, Hollannissa ja USA:ssa menestyksekkäästi jo kauan. Suomessa ADHD-liitto kehitti luvun alussa ADHD-valmennuksen mallin, ja sen jälkeen useat muut tahot ovat alkaneet muokata mallia muille samantyyppisille kohderyhmille sopivaksi. Eri tahot käyttävät toiminnasta erilaisia nimityksiä, ja Pohjois-Suomeen on vakiintumassa sana luotsaus. (Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 60; Hujanen Ruutala 2008, 36.) Luotsaustoiminta on kokonaisvaltaista arkielämän hallintaan tähtäävää ohjausta ja tukea, ja siinä pyritään vahvistamaan asiakkaana olevan henkilön ongelmanratkaisutaitoja, selviytymiskeinoja sekä itsenäistä toimintaa. Henkilöä autetaan löytämään omat voimavaransa ja ottamaan ne käyttöön, sekä myös suunnittelemaan omaa elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa. Luotsauksessa on paljon sellaisia elementtejä, joita on käytetty jo aikaisemminkin neuropsykiatristen asiakasryhmien kanssa muun muassa toimintaterapeuttisessa kuntoutuksessa. Moni tekee ohjaustyötä sellaisten henkilöiden parissa, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia, edes ajattelematta sen olevan luotsausta. Parhaimmillaan luotsi tai valmentaja voi auttaa asiakasta niin pienissä arkisissa asioissa kuin elämän suurissa kysymyksissäkin. (Kippola-Pääkkönen 2008; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 60; Sipilä, 2008.) Usein luotsauksen tarpeet nousevat henkilön erilaisista elämäntilanteista, jotka hän kokee haasteellisiksi. Tällaisia voivat olla mm. arjenhallinta, ihmissuhteet, opiskelu, työnhaku, työelämässä selviytyminen, itsestään huolehtiminen ja asioiden hoitaminen. Yleisimmät tuen tarpeet liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin ja kommunikointiin sekä oman toiminnan ohjaukseen, esimerkiksi erilaisten toimintojen, kuten kodinhoidon, aloittamiseen, tai asioille lähtemiseen. Usein tukea tarvitaan opiskeluun tai työssäkäyntiin. Yksi
17 12 luotsauksen tavoitteista on löytää uusia, luovia ratkaisuja toistuviin ongelmatilanteisiin. Luotsin tehtävänä on myös rakentaa tukiverkostoja ja tukea asiakasta löytämään mielekkäitä vapaa-ajanviettotapoja. (Lehtinen 2008, 10; Mannström-Mäkelä 2008, 43; Palomäki-Jägerroos 2007, 11; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 61, 62.) Moniammatillinen yhteistyö on erittäin tärkeä osa luotsaustoimintaa. Yhteistyökumppaneina voivat toimia esimerkiksi asiakkaan eri hoitotahot, oppilaitokset, sosiaalitoimi ja työvoimahallinto. Luotsi huolehtii asiakasta ympäröivän verkoston toimivasta yhteistyöstä sekä riittävästä tietoisuudesta. Hänen täytyy olla tietoinen kaikista asiakkaan kanssa toimivista tahoista sekä muista asiakkaan saamista kuntoutus- ja hoitotoimenpiteistä. Neuropsykiatrinen luotsaus tuo uusia mahdollisuuksia palvelujärjestelmään, koska usein terapioiden ja muiden kuntoutusmuotojen tulokset riippuvat myös siitä, miten asiakkaan arki sujuu. (Mannström-Mäkelä 2008, 43; Palomäki- Jägerroos 2007, 11; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 61, 62.) 3.3 Luotsina toimimisen vaatimukset Tuula Palomäki-Jägerroos kertoo Coaching tukea neuropsykiatrisissa erityisvaikeuksissa kehittämishankeraportissa asiakkaan ohjaamisessa olevan tärkeää asiakkaan ja asiantuntijan välinen kumppanuus, yhteistoiminnallisuus ja dialogisuus. Coachin eli luotsin tulee olla luonteeltaan avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen, joka lähtee liikkeelle asiakkaan voimavaroista ja vahvuuksista. Täytyy osata antaa myönteistä palautetta ja auttaa asiakasta kohottamaan itsetuntoaan, sekä ohjata asiakasta toimimaan tavoitteidensa ja päämääriensä mukaisesti. Työ vaatii myös pitkäjänteisyyttä, koska edistys tapahtuu usein hyvin pienin askelin. On hyvin tärkeää, että luotsilla on tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä neuropsykiatrisista erityispiirteistä, mutta hänen täytyy myös olla valmis oppimaan asiakkaaltaan. Usein parhaat ideat luotsaukseen tulevat asiakkaalta itseltään. Luotsin on tärkeää hallita ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestymistapa, koska se tukee asiakkaan omien voimavarojen löytymistä. Toimiva luotsaus tuo asiakkaan elämään
18 13 toivoa, selkiyttää asioita ja tukee ihmistä aktiiviseen sosiaaliseen elämään. (Palomäki-Jägerroos 2006, 18-20, 25; Mannström-Mäkelä 2008, 42.) Leena Mannström-Mäkelä määrittelee valmentajalle neljä eri roolia: valmentaja, terapeutti, konsultti ja ohjaaja. Välillä toimitaan terapeutin roolissa ymmärtäjänä, välillä palvelujen asiantuntijana. Toisaalta ohjataan asiakasta löytämään omat voimavaransa ja keinonsa ongelmatilanteiden hallintaan, toisaalta esitetään valmiita keinoja, joilla voidaan parantaa asiakkaan elämänhallintaa. Ratkaisukeskeisesti toimiva luotsi pystyy inspiroimaan asiakasta hakemaan muutosta elämäänsä ja tekemään parhaansa sen eteen. (Mannström-Mäkelä 2008, 43.) 3.4 Luotsaus opiskelemaan tai työelämään siirryttäessä Monella neuropsykiatristen erityispiirteiden kanssa elävällä henkilöllä vakava luotsin tarve herää jossakin siirtymävaiheessa, usein peruskoulun päättymisen ja mahdollisen lukion tai ammatillisen koulutuksen myötä. Jos arjen ja koulun ratkaisemattomat ongelmat kasautuvat ja luovat itsetunto-ongelmia ja turhia pettymyksiä, on tästä usein seurauksena myös muita ongelmia, jatkossa jopa riski koulun keskeytyksestä ja syrjäytymisestä. Jotta tällainen nuori pärjäisi koulu- ja opiskelupolulla, hän tarvitsee usein henkilökohtaista tukea ja käytännön apua. Luotsaus on tällaisessa tilanteessa erinomaisen sopiva, yksilöllinen kuntoutus- ja tukimuoto, joka auttaa nuorta löytämään omat voimavaransa. Luotsaus tukee nuorta käymään opintonsa loppuun, pääsemään mukaan työelämään ja kasvamaan yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. (Palomäki-Jägerroos 2007; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 62.) Henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, tarvitsevat usein niin kirjallista kuin inhimillistäkin pitkäkestoista tukea opiskelu- ja työllistymisprosessissa. Tukea tarvitaan esimerkiksi työhakemuksen ja ansioluettelon laatimisessa, mutta myös monissa muissa asioissa. Asiakasta voidaan myös tukea kertomaan mahdollisella uudella työpaikallaan
19 14 diagnoosistaan tai erityispiirteistään. Tämä on useille neuropsykiatristen haasteiden kanssa eläville henkilöille hankalaa, vaikka auttaisi huomattavasti mahdollisten tulevien ongelmatilanteiden ratkaisemista työyhteisössä. (Repola 2008, 61,62.) Ammattilaisen täytyy tiedottaa työelämään pyrkivää asiakasta hänen ongelmistaan ja oireistaan sekä siitä, miten niiden kanssa tulee toimeen, ja auttaa asiakasta löytämään sellaisia työtehtäviä, jotka ottavat huomioon henkilön yksilölliset taidot ja vahvuudet. Luotsi voi esimerkiksi opastaa asiakastaan strukturoimaan ympäristöään ja elämäänsä, ja kehittämään selviytymismalleja työpaikalla kokemiinsa neuropsykiatrisesti haastaviin tilanteisiin. (Haltia 2008; Michelsson Saresma Valkama Virtanen 2004, 147.) Lainsäädännössä puhutaan vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta sekä työtoiminnasta. Tuettu työllistyminen on useille henkilöille, joilla on vaikeita neuropsykiatrisia erityispiirteitä, sopiva työllistymistä tukevan toiminnan muoto. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea työympäristössä selviytymiseen. Tuetun työllistymisen tavoitteena on työpaikan saamisen lisäksi myös henkilön elämänlaadun paraneminen. Työvalmentajalla on erittäin suuri merkitys tuetussa työllistymisessä. Työvalmentaja opettaa tehtävät työpaikalla ja on käytettävissä aina, jos ongelmia esiintyy, työtehtävät vaihtuvat tai työntekijä kaipaa muuta tukea. Työvalmentaja kantaa vastuun työtehtävistä siihen asti, että työntekijä itse on siihen valmis. (Michelsson Miettinen Saresma Virtanen 2004, 201, 202.) 3.5 Neuropsykiatriset valmentajat ry toiminnan edistäjänä Neuropsykiatriset valmentajat ry on valtakunnallinen, ohjaus- ja valmennustyötä tekevien yhteistyötä tiivistävä yhdistys, joka on perustettu vuonna 2006 ja rekisteröity vuonna Yhdistyksen tavoitteina on tuoda esille valmentajien osaamista, ohjausmenetelmien mahdollisuuksia, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä neuropsykiatristen erityisvaikeuksien kanssa elävien
20 15 henkilöiden tarpeita. Yhdistys kehittää valmennuksen menetelmiä, vaikuttaa ja tiedottaa yhteiskunnallisesti sekä edistää aihealueen tutkimustoimintaa. Se järjestää koulutusta, tarjoaa asiantuntijalausuntoja ja tekee yhteistyötä muiden vastaavien tahojen kanssa. (Hujanen Ruutala 2008, 36; Huoviala 2007, 12.) Neuropsykiatriset valmentajat ry pyrkii tuomaan esille neuropsykiatrisen valmennuksen vaikuttavuutta ja tuloksia hoidon, kuntoutuksen, sosiaalityön, koulutuksen ja kasvatuksen kentillä. Yhdistys pyrkii myös varmistamaan neuropsykiatrisen valmennuksen ja valmennuskoulutuksen laadun valvonnan ADHD-liiton laatiman laadunvalvontavetoomuksen mukaisesti. Yhdistyksen jäseneksi päästäkseen on henkilön oltava neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen käynyt sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen. (Hujanen Ruutala 2008, 36; Huoviala 2007, 12.)
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotMillaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut
Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotPalvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014
Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä
ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotKyselyn tarkoitus. Rita Koivisto
Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotUusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotTUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU
TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1
Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
LisätiedotPuhevammaisten tulkkipalvelut seminaari
Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotKoulutuksen toteutus. Savonia-ammattikorkeakoulu, Haukisaarentie 2, Iisalmi. Vähintään 15 ja enintään 25 henkilöä
ADHD- /NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellista kuntoutusta, jossa asiakasta ohjataan ja tuetaan kehittämään arjen- ja elämänhallintataitojaan. Lisäksi valmennus sopii
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotOnnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin
Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotOpintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt
Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotVuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!
Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa! Lukijalle Vuorovaikutus toimimaan on kolmevuotinen hanke (2018 2020), jonka päätavoitteena on vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Hankkeen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotAMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN
AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotValteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen
LisätiedotMiten tukea nuorta alkavalla uralla?
Miten tukea nuorta alkavalla uralla? Nuorta asennetta työelämään Vanhustyön Trainee hanke 23.10.2017 Erja Sandberg KT, erityispedagogi Taustalla Paljon epäonnistumisenkokemuksia, jotka aiheuttavat: 1.
LisätiedotTyö- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen
Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->
LisätiedotVammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
Lisätiedot