NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Kaisa Luokkanen 2008 NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS- SUOMESTA SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö NEUROPSYKIATRINEN LUOTSAUSTOIMINTA KOKEMUKSIA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA POHJOIS-SUOMESTA Kaisa Luokkanen 2008 Ohjaaja Taimi Tolvanen HYVÄKSYTTY 2008

3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä Tekijä Kaisa Luokkanen Vuosi 2008 Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Neuropsykiatrinen luotsaustoiminta kokemuksia ja kehittämisehdotuksia Pohjois-Suomesta 42+5 Neuropsykiatrinen luotsaustoiminta on neuropsykiatrisen diagnoosin tai diagnosoimattomien erityispiirteiden kanssa elävien henkilöiden yksilöllinen kuntoutusmuoto, jossa henkilöä tuetaan löytämään keinoja itsenäiseen arkeen ja toiminnanohjaukseen. Opinnäytetyöni tutkimustehtävinä oli selvittää, minkälaisena neuropsykiatrisen luotsaustoiminnan nykytila koetaan Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä tuottaa selkeitä kehittämisehdotuksia luotsaustoiminnalle. Neuropsykiatrisista diagnooseista ja erityispiirteistä on vielä hyvin vähän tietoa, vaikka tukea tarvitsevia henkilöitä on todella paljon. Viime vuosina tietoisuus ja diagnosointi ovat kuitenkin lisääntyneet ja uuden, yksilöllisen kuntoutusmuodon tarve on tullut ilmeiseksi. On tarpeen selvittää, minkälaisia yksilöllisen tuen tarpeita neuropsykiatristen diagnoosien tai erityispiirteiden kanssa elävillä henkilöillä on, ja minkälaisesta tuesta he kokevat hyötyvänsä. Myös palvelujen tämänhetkinen määrä ja laatu ovat olennaisia asioita, kun mietitään luotsaustoiminnan kehittämistarpeita. Keräsin aineistoa opinnäytetyöhöni kahdella tavalla. Lähetin sähköpostikyselyt alan ammattilaisille, ja käytin heidän vastauksiaan sekä lähteenä kertoessani luotsaustoiminnan nykytilasta että kehittämisosion kehittämisehdotuksissa. Viisi henkilöä, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, vastasi laatimaani kyselyyn, jonka perusteella kartoitin asiakkaiden kokemuksia heidän saamastaan yksilöllisestä arjen tuesta ja sen tarpeesta. Käytin heidän vastauksiaan myös kehittämisosiossa. Sekä asiantuntijoiden että asiakkaiden vastauksista saattoi päätellä, että yksilöllisen, neuropsykiatriset erityispiirteet huomioon ottavan arjen luotsauksen tarve on suuri. Keskeinen ongelma tällä hetkellä on, että tukea saadaan yleensä vain kriisitilanteissa, vaikka luotsauksen tarkoitus on kehittää henkilön omaa toiminnanohjausta ja itsenäistä arjessa selviytymistä ja täten ehkäistä kriisien syntymistä. Luotsauskoulutusta tulisi lisätä, kehittää ja yhtenäistää. Luotsaavan työotteen tulee yleistyä, ja vakiintunut rahoittajataho täytyy löytyä. Kun luotsaukseen uskalletaan satsata, sen tulokset näkyvät sekä taloudellisena hyötynä että ennen kaikkea asiakkaan kuntoutumisena. Avainsanat neuropsykiatrinen, luotsaus, kuntoutus, vammaisuus

4 School of Health Care and Social Services Degree Programme of Social Services Abstract of Thesis Author Kaisa Luokkanen Year 2008 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Neuropsychiatric piloting - Experiences and development suggestions from Northern Finland 42+5 The neuropsychiatric piloting is an individual form of rehabilition for persons living with the neuropsychiatric diagnosis or with undiagnosed special characteristics in which the person is supported to find ways to live independently in their everyday life and to control their own actions. My thesis is aiming at clarifying how the present state of neuropsychiatric piloting is experienced in Lapland and in North Ostrobothnia and in producing clear development suggestions for the piloting. There is still very little information from neuropsychiatric diagnoses and its special characteristics, even though there are many people who would really need help. However, with increased diagnoses and awareness during the last few years, the need for a new form of individual rehabilitation has become obvious. It is necessary to clarify what kind of needs the individual with neuropsychiatric special characteristics has in order that the person can be supported. Also, it was essential to clarify the present amount and quality of the services to ascertain the development needs of the piloting. The material for my thesis was collected in two ways. inquiries were sent to the professionals in the field and their answers were used when telling about the present state of the piloting and in the development suggestions. In all, five persons with neuropsychiatric special characteristics answered my inquiries. I studied the customers needs and experiences of the individual support they received in their everyday lives. Both the results from the experts and the customers showed that there was a huge need for the piloting in individual everyday life for persons with the neuropsychiatric special characteristics. The crucial problem was that support was only given in moments of crisis, though the stated purpose of the piloting was to develop the skills of the person to control himself/herself, to manage to live independently and in these ways to prevent the crisis. In the future, the education for piloting should be increased, developed and unified. The piloting way to work should become more common and financial support must be found and established. If we dare to invest in the piloting, the results will not only have an economic advantage but above all will show benefits in the rehabilitation of the customers. Keywords neuropsychiatric, piloting, rehabilitation, disablement

5 1 JOHDANTO NEUROPSYKIATRISET DIAGNOOSIT JA ERITYISPIIRTEET YLEISTÄ AUTISMI ASPERGERIN OIREYHTYMÄ AD/HD JA ADD TOURETTEN OIREYHTYMÄ LUOTSAUSTOIMINTA NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN KUNTOUTUKSEN TUKENA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JA VAMMAISPOLIITTISISTA OHJELMISTA LUOTSAUS KÄSITTEENÄ JA TOIMINTANA LUOTSINA TOIMIMISEN VAATIMUKSET LUOTSAUS OPISKELEMAAN TAI TYÖELÄMÄÄN SIIRRYTTÄESSÄ NEUROPSYKIATRISET VALMENTAJAT RY TOIMINNAN EDISTÄJÄNÄ LUOTSAUSTOIMINNAN TILA POHJOIS-SUOMESSA YLEISTÄ PALVELUN TARJOAJAT PALVELUJEN ASIAKKAAT JA MAKSAJAT KOULUTUS LUOTSAUSTOIMINTA LAPISSA LUOTSAUSTOIMINTA KOLPENEEN PALVELUKESKUKSESSA LUOTSAUSTOIMINNAN HAASTEET TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN TUTKIMUSKOHTEEN VALINTA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT TUTKIMUKSEN EETTISYYDESTÄ JA LUOTETTAVUUDESTA TUTKIMUSTULOKSET TUEN TARPEET ERI ELÄMÄNVAIHEISSA TÄMÄN HETKEN TUKITOIMET ARJEN ONGELMIIN MISTÄ VASTAAJAT OVAT HAKENEET JA SAANEET TUKEA MINKÄLAISESTA TUESTA HYÖDYTÄÄN, JA MILLOIN SITÄ ON RIITTÄVÄSTI MUITA HAVAINTOJA LUOTSAUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SUOMESSA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA NEUROPSYKIATRISTEN ASIAKKAIDEN PARISSA TYÖSKENTELEVILTÄ ASIANTUNTIJOILTA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA HENKILÖILTÄ, JOILLA ON NEUROPSYKIATRISIA ERITYISPIIRTEITÄ YHTEENVETO KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET...43

6 1 1 JOHDANTO Luotsaus on kuntouttavaa, yksilöllistä arjen tukemista, joka tähtää asiakkaan itsenäiseen selviytymiseen arjen tilanteissa. Luotsaustoiminnalla on suuri merkitys sellaisten henkilöiden kuntoutuksessa, joilla on neuropsykiatrinen diagnoosi tai neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Ohjaava, arkea ja elämänhallintaa tukeva toiminta on jossakin määrin ollut osana neuropsykiatrista kuntoutusta jo vuosia, mutta luotsaus on sanana varsin tuore tässä yhteydessä. Se alkaa kuitenkin vakiinnuttaa paikkaansa muun muassa siksi, että nykyään Suomessa järjestetään coach-, valmentaja- ja muiden erinimisten koulutusten lisäksi myös luotsikoulutuksia. Luotsaustoiminnan erilaisten käsitteiden määritelmät ovat tällä hetkellä kiihkeän keskustelun alla. Alan medioissa käytetään usein rinnakkain kaikkia yleisimpiä käsitteitä: luotsausta, valmennusta ja coachausta. Jotkut tahot pitävät kuitenkin hyvin tärkeänä, että vaihtelevat nimikkeet kertovat erilaisesta koulutustaustasta ja pätevyydestä. Tässä opinnäytetyössä käytän erityisesti Lapissa yleistymässä olevaa luotsaus-käsitettä, ja tarkoitan sillä niin valmennukseen koulutettujen kuin kouluttamattomienkin henkilöiden tekemää työtä. Luotsaus on tehokas ja kasvava toimintamuoto, jota kehitetään koko ajan. Tietoisuus luotsaustoiminnasta on vielä varsin vähäistä, mutta se on kasvamassa. Luotsauksen kaltaisia toimintatapoja ja palveluja ei ole vielä tutkittu paljoa varsinkaan Pohjois-Suomessa, vaikka luotsauksen arviointi Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on sekä ajankohtaista että erittäin tärkeää. Selvitän tässä tutkimuksessa, minkälainen on luotsaustoiminnan nykytila Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja mitkä ovat luotsaustoiminnan keskeisiä kehittämissuuntia ja tarpeita. Etsin vastauksia näihin kysymyksiin sekä alan ammattilaisten että neuropsykiatristen asiakkaiden avulla.

7 2 Käsittelen opinnäytetyöni teoriaosassa sekä Lappia että Pohjois-Pohjanmaata lähinnä koulutus- ja palvelutarjonnan osalta. Muilta osin tutkimukseni esittelee laajemmin luotsaustoiminnan nykytilaa Lapissa kuin Pohjois-Pohjanmaalla.

8 3 2 NEUROPSYKIATRISET DIAGNOOSIT JA ERITYISPIIRTEET 2.1 Yleistä Neuropsykiatriset oireyhtymät ovat psyykkisiä häiriöitä, joiden syyt ovat aivoperäisiä ja joihin liittyy varhaislapsuudesta asti todettuja neurologisia, kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä oireita. Yleisimmät häiriöt ovat ADHD ja ADD, Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä ja autismi. Neuropsykiatrisia oireyhtymiä ei ole diagnosoitu vielä kauaa, ja diagnoosien määrät kasvavat koko ajan tietoisuuden lisääntyessä. Diagnosointia vaikeuttavat kuitenkin runsaat päällekkäisyydet, joita oireyhtymissä esiintyy. Monella henkilöllä on piirteitä useasta neuropsykiatrisesta diagnoosiryhmästä. Toiset häiriöt voivat olla toisten liitännäisoireita, ja usein niihin liittyy myös käytöshäiriöitä, masennusta, psykosomaattisia oireita, sosiaalisia vaikeuksia tai muita psyykkisiä häiriöitä. (Haltia 2008; Mannström-Mäkelä 2008, 42; Niemelä 2008; Palomäki-Jägerroos 2006, 7.) Neuropsykiatrisissa erityisvaikeuksissa keskeisenä ongelmana ovat vaikeudet toiminnanohjauksessa. Toiminnanohjauksen ongelmat ilmenevät esimerkiksi toiminnan aloittamisessa, työmuistissa, tarkkaavaisuudessa ja tunteiden säätelyssä. (Niemelä 2007.) Usein neuropsykiatristen oireiden kanssa elävät henkilöt jäävät väliinputoajiksi, ei-kenenkään-asiakkaiksi, palvelukentällä, tai heitä hoidetaan vain yhden oireen, esimerkiksi masennuksen perusteella, vaikka taustalla olisi jokin neuropsykiatrinen oireyhtymä, jota ei vain ole diagnosoitu. (Mannström-Mäkelä 2008, 42; Niemelä 2008.) 2.2 Autismi Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Autistisen henkilön aistitoiminnoissa on usein poikkeavuuksia. Yleisiä autistisia piirteitä ovat mm. poikkeava kommunikointi, tapa ajatella ja ymmärtää asioiden merkityksiä ja ympäristöään poikkeavalla

9 4 tavalla, puutteellinen tai poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio, rajoittunut tai stereotyyppinen käytös sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. Nykyään puhutaan paljon autismin kirjosta, koska autismin aste voi vaihdella suurestikin, ja jokaisen autistin oireet ja piirteet ovat yksilöllinen kokonaisuus. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2008b.) Autistisen henkilön on tärkeää saada kehittää ja ylläpitää kommunikaatio- ja sosiaalisia taitojaan, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta sekä mielekästä arkea ja vapaa-aikaa myös kouluelämän jälkeen. Onnistuneella, mielellään varhain aloitetulla kuntoutuksella voidaan vähentää autistisen henkilön oireita, parantaa elämänlaatua ja lisätä itsenäisyyttä ratkaisevissa määrin. Autistisille henkilöille räätälöidyt tukipalvelut sekä asiantuntevat, oikean työotteen omaavat ammattilaiset ovat hyvin tärkeä osa autistisen henkilön tukiverkkoa myös henkilön aikuisiällä. (Kerola Kujanpää Timonen 2000, ) 2.3 Aspergerin oireyhtymä Aspergerin oireyhtymä on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä ja erikoisia piirteitä. Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa monimuotoista ja omaleimaista käyttäytymisen kuvaa. Asperger-henkilöt ymmärtävät poikkeavalla tavalla asioiden merkityksiä, ja mieltävät eri tavalla ympäristöään. Yleisiä käyttäytymisen piirteitä ovat esimerkiksi vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan ja poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin. (Autismi- ja Aspergerliitto ry 2008a.) Asperger-piirteisillä henkilöillä on taipumusta ahdistukseen, jonka voi laukaista esimerkiksi mikä tahansa sosiaalinen tilanne, häiritsevä aistikokemus tai muutokset rutiineissa. Ahdistukseen saattaa auttaa vetäytyminen jonkin erityisen mielenkiinnon kohteen pariin. Ahdistus lisää ulospäin näkyviä Asperger-piirteitä. Läheiset ihmiset oppivat huomaamaan, kun henkilö alkaa ahdistua ja voivat ohjata häntä huomion muualle suuntaavaan toimintaan.

10 5 Tärkeää on myös ohjata Asperger-henkilöä havaitsemaan ja hallitsemaan omaa ahdistustaan. Pitkään jatkuva ahdistus voi johtaa vakaviin psyykkisiin häiriöihin, ja siksi on tärkeää tukea Asperger-piirteistä henkilöä arjessa ja sosiaalisissa tilanteissa selviytymiseen sekä ohjata häntä itsenäiseen toiminnanohjaukseen, jolloin henkilö itse osaa säädellä ja ohjata käyttäytymistään ahdistuksen vähentämiseksi. (Attwood 1998, 183, 184, 187.) Asperger-piirteinen henkilö ja mahdollisesti hänen perheensä tarvitsevat oireyhtymään liittyvää asiantuntemusta sekä tukea ja ohjausta, ja eri ammattiryhmien edustajien tulee kehittää aihetta koskevaa asiantuntemustaan, koska ei ole vain yhtä viranomaistahoa tai asiantuntijaryhmää, jolla on yksinoikeus hoitaa ja tukea Asperger-henkilöitä. Iso-Britannian autismiliiton piirijärjestö on suunnitellut perustavansa viran paikalliselle yhteisötukihenkilölle, jonka tehtävänä olisi toimia Aspergerhenkilöiden puolestapuhujana ja valmentaa heitä taloudenhoitoa, arjen taitoja ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa. Tällaisia tukimuotoja kaivataan muuallakin. (Attwood 1998, 204, 205, 207.) 2.4 AD/HD ja ADD AD/HD tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta tai impulsiivisuutta. Kaikki oireet voivat esiintyä yhdessä, mutta useimmiten henkilöllä on pääasiallisesti joko tarkkaavaisuushäiriö tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Tarkkaavaisuushäiriö tarkoittaa puutteita kyvyssä ohjata omia havaintoja olennaisiin asioihin, valita sopivat toimintatavat, ja kontrolloida omaa suuntautumistaan ja suhdettaan ympäristöön. Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikeaa suunnata, ylläpitää ja jakaa tarkkaavaisuuttaan. (Jokinen Ahtikari 2004, 7.) Toisinaan diagnosoinnissa käytetään termiä ADD, joka tarkoittaa sitä, että tarkkaavaisuushäiriö on enemmän havaittavissa kuin ylivilkkaus. (ADHD-liitto 2008.) ADD-piirteinen henkilö vajoaa herkästi omiin ajatuksiinsa ja on hidas toimissaan. Toiminnan aloittaminen ja tehtävästä toiseen siirtyminen vaatii

11 6 paljon aikaa ja energiaa. Kun tekeminen on aloitettu, sen lopettaminen voi olla vaikeaa. ADD:n kuvaan kuuluvat usein myös apatia, sekä vaikeudet muistaa asioita, suoriutua tehtävistä ja opinnoista ja pärjätä sosiaalisissa suhteissa. (Autismisäätiö 2008; Jokinen Ahtikari 2004, 9.) Kun tarkkaavaisuushäiriöinen henkilö opettelee tuntemaan ja hallitsemaan omia ongelmiaan, hänelle voi olla apua henkilökohtaisesta ohjauksesta, jota hän voi saada esimerkiksi koulu- tai työtoveriltaan, kouluavustajalta, opettajalta, perheenjäseneltä tai tehtävään koulutuksen saaneelta ohjaajalta eli coachilta tai luotsilta. Tarkoituksena on tukea AD/HD-henkilöä mm. jäsentämään päivittäiset tehtävänsä, hallitsemaan ajankäyttöä, selviytymään arjen ongelmista, hyväksymään epäonnistumisia sekä löytämään omat vahvuutensa ja positiiviset puolensa. (Michelsson Miettinen Saresma Virtanen 2003, 83, 84.) 2.5 Touretten oireyhtymä Touretten neurologisen oireyhtymän tyypillisiä oireita ovat tahdosta riippumattomat ja toistuvat liikkeet, kuten silmien räpsytys, nuuskiminen, raajojen liikuttelu, olkapäiden nykiminen tai hyppely, sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset, jotka voivat olla esimerkiksi rykimisiä tai murahduksia, tai jotka saattavat sisältää säädyttömiä sanoja ja lauseita. Tourettea esiintyy miehillä kolme tai neljä kertaa enemmän, kuin naisilla, ja stressi pahentaa sen oireita. (Autismisäätiö 2008.) Touretten aiheuttamat liikkeet ja äänet eivät ole harkittuja eikä niillä ole mitään tarkoitusta. Oireiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat henkilöstä riippuen, mutta suurin osa Touretten oireyhtymistä on lieviä. Oireyhtymään voi liittyä myös mm. ylivilkkautta, impulsiivisuutta, keskittymishäiriöitä, univaikeuksia, seksuaalisesti poikkeavaa käyttäytymistä ja erilaisia pakko-oireita. Oireiden tiheys ja niiden ilmenemistavat vaihtelevat iän mukaan, ja oireet voivat jopa kadota kokonaan. Monet henkilöt, joilla on Touretten oireyhtymä, eivät koskaan elämänsä aikana tarvitse tai ainakaan hae erityistä tukea

12 7 oireyhtymänsä takia. Eniten apua hakevat luonnollisesti henkilöt, joilla oireet ovat vaikeita ja monimuotoisia, ja jotka kärsivät myös muista Touretteen usein liittyvistä piirteistä. (Suomen Tourette-yhdistys ry 2008; Gillberg 2001, 26, 37, 75.)

13 8 3 LUOTSAUSTOIMINTA NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN KUNTOUTUKSEN TUKENA 3.1 Lainsäädännöstä ja vammaispoliittisista ohjelmista Kunnan suunnitteleman ja toteuttaman sosiaalihuollon on mahdollistettava itsenäinen asuminen ja luotava taloudelliset ja muunlaiset edellytykset omatoimiseen selviytymiseen päivittäisistä toiminnoista. Myös asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet on huomioitava sosiaalihuoltoa järjestettäessä, ja asiakkaalle täytyy antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun. Kunnan on myös huolehdittava lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä tarvittavassa laajuudessaan. Lääkinnällisellä kuntoutuksella parannetaan ja ylläpidetään asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistetään ja tuetaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812; Sosiaalihuoltoasetus /607; Sosiaalihuoltolaki /710.) Vammaispalvelulain tarkoitus on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lain mukaan vammaiselle henkilölle täytyy antaa kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Luotsaus on yksi niistä keinoista, joilla tätä lakia tänä päivänä toteutetaan. Se voi olla osana kuntoutusohjausprosessia ja sopeutumisvalmennusta. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380.) Vammaiselle henkilölle korvataan joko kokonaan tai osittain henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta ja muista lain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista syntyvät kustannukset. Tänä päivänä erityisesti neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien henkilöiden henkilökohtaiset avustajat ovat enemmänkin luotseja kuin fyysisiä avustajia, mutta palkkaus tulee silti

14 9 henkilökohtaisen avustajan nimikkeellä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380.) Vammaispalveluasetuksessa kuvaillaan enemmän kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta. Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä erityistarpeista tiedottaminen, sopeutumisvalmennusta taas on vammaisen henkilön ja hänen lähipiirinsä sosiaalista toimintakykyä edistävä neuvonta, valmennus ja ohjaus. Nämä kaikki voivat olla luotsin tehtäviä. Henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta koituvat kulut voidaan korvata henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Luotsin asiakkaan avuntarve on yleensä erityisesti kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /759.) Euroopan neuvoston vammaispoliittisen ohjelman mukaan vammaisille ihmisille täytyy lainsäädännön, toimenpiteiden ja palvelujen avulla turvata mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Ohjelmassa vaaditaan myös strategioita vammaisten ihmisten tasavertaisen yhteisössä elämisen, sosiaalisen osallisuuden ja itsenäisen elämän tehostamiseksi. Olisi tärkeää panna toimeen kokonaisvaltaisia kuntoutusohjelmia mahdollisen toimintarajoitteen pahenemisen estämiseksi, sen seurausten lievittämiseksi ja itsenäisyyden lisäämiseksi. Koko Euroopan neuvoston vammaispoliittisen ohjelman perustana pidetään tietoisuuden lisäämistä, vammaisuuteen kohdistuviin kielteisiin asenteisiin puuttumista ja vammaiskysymysten valtavirtaistamista (Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma 2006.) Suomen vammaispoliittisen ohjelman mukaan valtion on varmistettava, että jokaiselle vammaiselle henkilölle järjestetään riittävät kuntoutuspalvelut mahdollisimman suuren toimintakyvyn ja itsenäisyyden saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Kuntoutuksen on perustuttava yksilön todellisille henkilökohtaisille tarpeille sekä täyden tasa-arvon periaatteelle. Suomessa

15 10 pidetään kuntoutuksena ja kuntoutumisena kaikkea henkilön fyysiseen, toiminnalliseen ja sosiaaliseen selviytymiseen tähtäävää toimintaa. Kuntoutuksessa käytetään kullakin hetkellä ja kullekin henkilölle yksilöllisesti sopivia menetelmiä ja välineitä. Kuntoutus tulee nivoa tiiviiksi osaksi henkilön omaa elämää ja arkisia toimintoja. Ohjelman mukaan kuntoutuspalvelut tulee jatkossa järjestää soveltuvilta osin vammaisen henkilön omassa elinympäristössä. Kuntoutuspalveluja tarjoavista laitoksista tulisi kehittää resurssikeskuksia, jotka toimisivat erityisosaamista vaativien palvelujen tuottajina ja apuvälineteknologian keskuksina. Keskukset järjestäisivät vammaisille henkilöille suunnattuja kursseja, toimisivat kuntoutushenkilöstön kouluttajina ja tukisivat kentällä tapahtuvaa arkikuntoutusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma 1995.) 3.2 Luotsaus käsitteenä ja toimintana Luotsaus on sellaisten henkilöiden ohjausta, tukemista ja valmentamista, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Sitä kutsutaan luotsauksen ja valmennuksen lisäksi myös muun muassa coachaamiseksi. Se on ennalta ehkäisevää, yksilön elämänhallintataitoja tukevaa kuntoutusta. Luotsaavaa työotetta on käytetty jo useita vuosia, se ei vain ole ollut niin tarkkaan nimettyä ja koulutusta vaativaa kuin nykyään. Neuropsykiatrisien erityispiirteiden kanssa elävien henkilöiden tukihenkilöt ja henkilökohtaiset avustajat ovat olleet näitä ensimmäisiä luotseja, onhan heidän työnsä arjessa toimimisen ja myös ongelmatilanteista selviytymisen tukemista. (Haltia 2008.) Arja Kasanen pohtii vuonna 2005 valmistuneessa Asperger-nuorten sosiaalisia taitoja ja vertaisryhmäkokemuksia käsittelevässä Pro gradu - työssään Asperger-henkilön mahdollisuuksia kehittää sosiaalisia taitojaan. Yhtenä mahdollisuutena hän näkee Asperger-asioihin perehtyneen tukihenkilön, joka harjoittaisi AS-henkilöä vaikeissa asioissa. Hän toteaa kuitenkin motivoituneen ja hyvän tukihenkilön löytymisen olevan vaikeaa, mutta tarjoaa tilalle ehdotusta, että kunnat palkkaisivat Asperger-tuki-ihmisiä niitä henkilöitä varten, joilla on halu ja edellytykset parantaa elämänsä laatua,

16 11 muttei tarpeeksi keinoja itsenäiseen toiminnanohjauksen oppimiseen. Kasanen tarjoaa termejä sosiaalinen kuntouttaja, Asperger-asiamies ja personal trainer, jotka viittaavat vahvasti siihen toimintaan, mitä nykyään kutsutaan luotsaukseksi. (Kasanen 2005, 66, 68.) Neuropsykiatrista valmennusta on käytetty Britanniassa, Hollannissa ja USA:ssa menestyksekkäästi jo kauan. Suomessa ADHD-liitto kehitti luvun alussa ADHD-valmennuksen mallin, ja sen jälkeen useat muut tahot ovat alkaneet muokata mallia muille samantyyppisille kohderyhmille sopivaksi. Eri tahot käyttävät toiminnasta erilaisia nimityksiä, ja Pohjois-Suomeen on vakiintumassa sana luotsaus. (Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 60; Hujanen Ruutala 2008, 36.) Luotsaustoiminta on kokonaisvaltaista arkielämän hallintaan tähtäävää ohjausta ja tukea, ja siinä pyritään vahvistamaan asiakkaana olevan henkilön ongelmanratkaisutaitoja, selviytymiskeinoja sekä itsenäistä toimintaa. Henkilöä autetaan löytämään omat voimavaransa ja ottamaan ne käyttöön, sekä myös suunnittelemaan omaa elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa. Luotsauksessa on paljon sellaisia elementtejä, joita on käytetty jo aikaisemminkin neuropsykiatristen asiakasryhmien kanssa muun muassa toimintaterapeuttisessa kuntoutuksessa. Moni tekee ohjaustyötä sellaisten henkilöiden parissa, joilla on neuropsykiatrisia ongelmia, edes ajattelematta sen olevan luotsausta. Parhaimmillaan luotsi tai valmentaja voi auttaa asiakasta niin pienissä arkisissa asioissa kuin elämän suurissa kysymyksissäkin. (Kippola-Pääkkönen 2008; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 60; Sipilä, 2008.) Usein luotsauksen tarpeet nousevat henkilön erilaisista elämäntilanteista, jotka hän kokee haasteellisiksi. Tällaisia voivat olla mm. arjenhallinta, ihmissuhteet, opiskelu, työnhaku, työelämässä selviytyminen, itsestään huolehtiminen ja asioiden hoitaminen. Yleisimmät tuen tarpeet liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin ja kommunikointiin sekä oman toiminnan ohjaukseen, esimerkiksi erilaisten toimintojen, kuten kodinhoidon, aloittamiseen, tai asioille lähtemiseen. Usein tukea tarvitaan opiskeluun tai työssäkäyntiin. Yksi

17 12 luotsauksen tavoitteista on löytää uusia, luovia ratkaisuja toistuviin ongelmatilanteisiin. Luotsin tehtävänä on myös rakentaa tukiverkostoja ja tukea asiakasta löytämään mielekkäitä vapaa-ajanviettotapoja. (Lehtinen 2008, 10; Mannström-Mäkelä 2008, 43; Palomäki-Jägerroos 2007, 11; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 61, 62.) Moniammatillinen yhteistyö on erittäin tärkeä osa luotsaustoimintaa. Yhteistyökumppaneina voivat toimia esimerkiksi asiakkaan eri hoitotahot, oppilaitokset, sosiaalitoimi ja työvoimahallinto. Luotsi huolehtii asiakasta ympäröivän verkoston toimivasta yhteistyöstä sekä riittävästä tietoisuudesta. Hänen täytyy olla tietoinen kaikista asiakkaan kanssa toimivista tahoista sekä muista asiakkaan saamista kuntoutus- ja hoitotoimenpiteistä. Neuropsykiatrinen luotsaus tuo uusia mahdollisuuksia palvelujärjestelmään, koska usein terapioiden ja muiden kuntoutusmuotojen tulokset riippuvat myös siitä, miten asiakkaan arki sujuu. (Mannström-Mäkelä 2008, 43; Palomäki- Jägerroos 2007, 11; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 61, 62.) 3.3 Luotsina toimimisen vaatimukset Tuula Palomäki-Jägerroos kertoo Coaching tukea neuropsykiatrisissa erityisvaikeuksissa kehittämishankeraportissa asiakkaan ohjaamisessa olevan tärkeää asiakkaan ja asiantuntijan välinen kumppanuus, yhteistoiminnallisuus ja dialogisuus. Coachin eli luotsin tulee olla luonteeltaan avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen, joka lähtee liikkeelle asiakkaan voimavaroista ja vahvuuksista. Täytyy osata antaa myönteistä palautetta ja auttaa asiakasta kohottamaan itsetuntoaan, sekä ohjata asiakasta toimimaan tavoitteidensa ja päämääriensä mukaisesti. Työ vaatii myös pitkäjänteisyyttä, koska edistys tapahtuu usein hyvin pienin askelin. On hyvin tärkeää, että luotsilla on tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä neuropsykiatrisista erityispiirteistä, mutta hänen täytyy myös olla valmis oppimaan asiakkaaltaan. Usein parhaat ideat luotsaukseen tulevat asiakkaalta itseltään. Luotsin on tärkeää hallita ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestymistapa, koska se tukee asiakkaan omien voimavarojen löytymistä. Toimiva luotsaus tuo asiakkaan elämään

18 13 toivoa, selkiyttää asioita ja tukee ihmistä aktiiviseen sosiaaliseen elämään. (Palomäki-Jägerroos 2006, 18-20, 25; Mannström-Mäkelä 2008, 42.) Leena Mannström-Mäkelä määrittelee valmentajalle neljä eri roolia: valmentaja, terapeutti, konsultti ja ohjaaja. Välillä toimitaan terapeutin roolissa ymmärtäjänä, välillä palvelujen asiantuntijana. Toisaalta ohjataan asiakasta löytämään omat voimavaransa ja keinonsa ongelmatilanteiden hallintaan, toisaalta esitetään valmiita keinoja, joilla voidaan parantaa asiakkaan elämänhallintaa. Ratkaisukeskeisesti toimiva luotsi pystyy inspiroimaan asiakasta hakemaan muutosta elämäänsä ja tekemään parhaansa sen eteen. (Mannström-Mäkelä 2008, 43.) 3.4 Luotsaus opiskelemaan tai työelämään siirryttäessä Monella neuropsykiatristen erityispiirteiden kanssa elävällä henkilöllä vakava luotsin tarve herää jossakin siirtymävaiheessa, usein peruskoulun päättymisen ja mahdollisen lukion tai ammatillisen koulutuksen myötä. Jos arjen ja koulun ratkaisemattomat ongelmat kasautuvat ja luovat itsetunto-ongelmia ja turhia pettymyksiä, on tästä usein seurauksena myös muita ongelmia, jatkossa jopa riski koulun keskeytyksestä ja syrjäytymisestä. Jotta tällainen nuori pärjäisi koulu- ja opiskelupolulla, hän tarvitsee usein henkilökohtaista tukea ja käytännön apua. Luotsaus on tällaisessa tilanteessa erinomaisen sopiva, yksilöllinen kuntoutus- ja tukimuoto, joka auttaa nuorta löytämään omat voimavaransa. Luotsaus tukee nuorta käymään opintonsa loppuun, pääsemään mukaan työelämään ja kasvamaan yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. (Palomäki-Jägerroos 2007; Palomäki-Jägerroos Virtanen 2007, 62.) Henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, tarvitsevat usein niin kirjallista kuin inhimillistäkin pitkäkestoista tukea opiskelu- ja työllistymisprosessissa. Tukea tarvitaan esimerkiksi työhakemuksen ja ansioluettelon laatimisessa, mutta myös monissa muissa asioissa. Asiakasta voidaan myös tukea kertomaan mahdollisella uudella työpaikallaan

19 14 diagnoosistaan tai erityispiirteistään. Tämä on useille neuropsykiatristen haasteiden kanssa eläville henkilöille hankalaa, vaikka auttaisi huomattavasti mahdollisten tulevien ongelmatilanteiden ratkaisemista työyhteisössä. (Repola 2008, 61,62.) Ammattilaisen täytyy tiedottaa työelämään pyrkivää asiakasta hänen ongelmistaan ja oireistaan sekä siitä, miten niiden kanssa tulee toimeen, ja auttaa asiakasta löytämään sellaisia työtehtäviä, jotka ottavat huomioon henkilön yksilölliset taidot ja vahvuudet. Luotsi voi esimerkiksi opastaa asiakastaan strukturoimaan ympäristöään ja elämäänsä, ja kehittämään selviytymismalleja työpaikalla kokemiinsa neuropsykiatrisesti haastaviin tilanteisiin. (Haltia 2008; Michelsson Saresma Valkama Virtanen 2004, 147.) Lainsäädännössä puhutaan vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta sekä työtoiminnasta. Tuettu työllistyminen on useille henkilöille, joilla on vaikeita neuropsykiatrisia erityispiirteitä, sopiva työllistymistä tukevan toiminnan muoto. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea työympäristössä selviytymiseen. Tuetun työllistymisen tavoitteena on työpaikan saamisen lisäksi myös henkilön elämänlaadun paraneminen. Työvalmentajalla on erittäin suuri merkitys tuetussa työllistymisessä. Työvalmentaja opettaa tehtävät työpaikalla ja on käytettävissä aina, jos ongelmia esiintyy, työtehtävät vaihtuvat tai työntekijä kaipaa muuta tukea. Työvalmentaja kantaa vastuun työtehtävistä siihen asti, että työntekijä itse on siihen valmis. (Michelsson Miettinen Saresma Virtanen 2004, 201, 202.) 3.5 Neuropsykiatriset valmentajat ry toiminnan edistäjänä Neuropsykiatriset valmentajat ry on valtakunnallinen, ohjaus- ja valmennustyötä tekevien yhteistyötä tiivistävä yhdistys, joka on perustettu vuonna 2006 ja rekisteröity vuonna Yhdistyksen tavoitteina on tuoda esille valmentajien osaamista, ohjausmenetelmien mahdollisuuksia, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä neuropsykiatristen erityisvaikeuksien kanssa elävien

20 15 henkilöiden tarpeita. Yhdistys kehittää valmennuksen menetelmiä, vaikuttaa ja tiedottaa yhteiskunnallisesti sekä edistää aihealueen tutkimustoimintaa. Se järjestää koulutusta, tarjoaa asiantuntijalausuntoja ja tekee yhteistyötä muiden vastaavien tahojen kanssa. (Hujanen Ruutala 2008, 36; Huoviala 2007, 12.) Neuropsykiatriset valmentajat ry pyrkii tuomaan esille neuropsykiatrisen valmennuksen vaikuttavuutta ja tuloksia hoidon, kuntoutuksen, sosiaalityön, koulutuksen ja kasvatuksen kentillä. Yhdistys pyrkii myös varmistamaan neuropsykiatrisen valmennuksen ja valmennuskoulutuksen laadun valvonnan ADHD-liiton laatiman laadunvalvontavetoomuksen mukaisesti. Yhdistyksen jäseneksi päästäkseen on henkilön oltava neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen käynyt sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen. (Hujanen Ruutala 2008, 36; Huoviala 2007, 12.)

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1 Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot