Maaviesti. Vasikalle. hyvä alku Vesienhoito järjestäytyy. Metsästä voimaa ja marjaisia makuja. Keruuluomulle mallia Lapista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Vasikalle. hyvä alku Vesienhoito järjestäytyy. Metsästä voimaa ja marjaisia makuja. Keruuluomulle mallia Lapista"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 1/2014 Metsästä voimaa ja marjaisia makuja Keruuluomulle mallia Lapista Vasikalle hyvä alku Vesienhoito järjestäytyy 1/2014 maaviesti 1

2 Meillä sinua palvelee aina paikallinen säästöpankkilainen - HENKILÖKOHTAISESTI JA NOPEASTI. Tervetuloa asiakkaaksi! Oulu puh Kempele puh Kajaani puh Kuusamo puh Rovaniemi puh Tornio puh Pyhäsalmi puh >> * Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min 2 maaviesti 1/2014

3 Maaviesti Sisältö 1/2014 Analysoivan tilitoimiston ydinajatus on talouslukujen tarkastelu ja siitä ei tingitä. Linkitämme yhdessä tuotosseurannan, kasvinviljelyn ja muun toiminnan tunnusluvut talouteen. Sivu 16 Lappi on nyt maailman suurin yhtenäinen keruuluomualue. Marjut Kokko Kiinnostaako kyläkävely? Puolangan Suolijärvellä sillanpielestä löytyi myös maisemaraivauksen tarvetta. Kirsi Väisänen Metsästä voimaa -kampanja innostaa nauttimaan yhdessä metsän elvyttävästä ja virkistävästä vaikutuksesta. Eija Vuorela 8 NUORKARJA ETURIVIIN Puhtaus, huolenpito ja ternimaito. Niistä on pikkuvasikan hyvä hoito tehty. 10 ARKI HALTUUN SOP-työohjeet ovat tuoneet moneen navettaan ryhtiä ja yhteiset pelisäännöt. 12 HYVINVOINTIA HEVOSILLE Vain terve ja hyvinvoiva hevonen kehittyy ja menestyy kilpailuissa. 14 RUOKAMATKAILUA Bothnia á la carte -hankkeen pienryhmät kehittävät ruokamatkailua yhdessä. 15 VERKOSTOSTA VOIMAA Pieni yrittäjä saa verkostoista vertaistukea ja tukea yrittäjyyteen. 16 TUKIHAKUUN! Nyt on aika sopia kevään EU-tukihausta ProAgrian asiantuntijan kanssa. 17 VEROTUSOHJEET 2013 Arviointiohjeita maa- ja metsätalouden harjoittajan verotukseen 18 LUOMUMALLIA LAPISTA Lapin keruuluomumalli kiinnostaa myös naapurimaakuntia. 20 MAISEMAT RUOTUUN Kainuun sekä Etelä- ja Keski-Lapin maisemia hoidetaan myös tänä vuonna. 21 VESISTÖT KUNTOON Miten vesienhoito voisi järjestäytyä, pohditaan Pudasjärvellä ja Ylivieskassa. 22 MAKUJA METSÄSTÄ Leivo pakastetuista metsän aarteista puolukkaleipää ja mustikkakukkoa. 24 METSÄSTÄ VOIMAA! Metsä tarjoaa monia toimintamahdollisuuksia myös yhdistyksille. 24 KASVISTEN KIMPPUUN Apuva-hanke tarjoaa kevään aikana painavaa asiaa ja keveitä herkkuja. 26 NAISVOIMAA 80 VUOTTA Oulun Maa- ja kotitalousnaiset juhlivat pitkää historiaa Merilän kartanossa. Päivi Komulainen valittiin vuoden maaja kotitalousnaiseksi Kainuussa. 30 KALASTUSLAKI PAKETISSA Uutta kalastuslakia on valmisteltu avoimesti ja siihen voi vaikuttaa edelleen. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 23 Näe hyvä lähellä 27 Hallinto Koulutukset ja tapahtumat 1/2014 maaviesti 3

4 maailman vahvin portaaton 4-sylinterinen VALTRA N163 DIRECT Korkea tehokkuus, erinomainen luotettavuus ja nerokas rakenne 25-teräinen teräkoneisto Täysin automatisoidut toiminnot Suomenkielinen käytönohjain Vakiona automaattinen Lincoln-keskusvoitelujärjestelmä Toimiva jälkimarkkinointi Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa PYYDÄ TARJOUS Nyt uuden N163 Direct -mallin ostajalla on varaa valita: 1 tai 2 tai 3 Etujousitus Forest-ohjaamo + taakseajolaitteet Liikennepaketti + evoluutio-istuin -50 % Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Oulu Juha Yliklaavu , Topi Väänänen, Ylivieska Rauno Somero, , Tuomo Aho, Kajaani Esa Sutinen, Keminmaa Jari Leinonen, Kuusamo Lasse Pätsi, Rovaniemi Esko Torvinen, UUSI FUSION 3 PLUS! Paalin sidonta voidaan tehdä suoraan muovilla ilman käärintäverkkoa TORNIO: Varikonkatu 3, p YLITORNIO: Alkkulanraitti 127, ROVANIEMI: Teollisuustie 13, p OULU: Nuottasaarentie 4, p Kotimainen rautainen ratkaisu Pellon ERGO -kalusteratkaisut - hyvä lehmälle Vasikkakarsinajärjestelmä Kestävät kotimaiset teräskalusteet kuumasinkittynä Tuottajien, eläinlääkärien ja neuvojien palautteen pohjalta kehitetty Lehmän ja lauman tarpeisiin muotoiltu ja mitoitettu Parsikoot S, M ja L, kolme asennustapaa Hyvinvointisäädökset täyttävät Porteissa helppokäyttöiset pikalukitukset Nopea ja helppo asennus Oikeat matot kaikkiin kohteisiin Rakennusurakkaa nopeuttavat UUTUUDET: Siistit muottiprofiilit parsipäätyihin Lantakäytävien avokourun reunalevyt Selkeät asennusohjeet Uudiskohteisiin 1:100 valu- ja asennuskuvat Asennuspalvelu Pellon Easy&Safe Basic Pehmeät Wingflex parsipedit ja etutyynyt Avokourun reunalevyt Karsinaratkaisut Parsipäädyn Pellon Group Oy Puh Huolto maaviesti 1/2014

5 Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / / TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Valoa näkyvissä Lapissa tuotettiin vuonna 2013 maitoa lähes 89 miljoonaa litraa runsaat miljoona litraa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maitoa tuotettiin tilaa kohden litraa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen lähes seitsemän prosenttia. Tilojen määrä toki väheni, nyt onneksi vain 21:llä. Ikärakenteen tietäen voi päätellä, että lopettamiset johtuivat pääosin eläkkeelle jäämisestä pitkän päivätyön jälkeen. Usko maidontuotantoon ja lappilaiseen maatalouteen tuntuu viimein palautuvan. Olemme ProAgria Lapissa arvioineet, että joka kolmannella maitotilalla olisi seuraavan kymmenen vuoden aikana jatkaja tiedossa. Havainnot perustuvat päivittäisessä työssä tehtyihin huomioihin ja keskusteluihin ihmisten kanssa. Epäilimme ensin omia silmiämme ja korviamme, mutta esimerkiksi Koulutuskuntayhtymä Lappian sukupolvenvaihdoshankkeen odotuksiin nähden lähes kaksinkertainen osallistujamäärä vahvistaa osaltaan havaintomme oikeaksi. Jo on aika menon muuttuakin. Ruokaa tarvitaan maailmassa aina, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Talouden taantumat ovat aina ennen alentaneet voimakkaasti maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintoja, mutta nyt esimerkiksi maidon tuottajahinta on Euroopassa koko ajan noussut, vaikka tuotanto on samaan aikaan hieman kasvanut. Syy on yllättävän yksinkertainen: erityisesti Aasian maissa kysyntä kasvaa voimakkaasti. Vahva kysyntä puolestaan nostaa aina myös hintatasoa. Edellisen taantuman PÄÄKIRJOITUS Ruokaa tarvitaan maailmassa aina, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. aikana maidon hinta aleni Euroopassa voimakkaasti, mikä johti jopa äärimmäisiin protesteihin kuten maidon kaatamiseen maahan median silmien alla. Nyt tilanne on aivan toinen. On ennustettu, että jopa jo alle vuosikymmenen päästä ruuasta voi tulla pulaa. Lihan maailmanmarkkinat ovat edelleen sekaisin, mutta maidon osalta tapahtunut kehitys antaa viitteitä siitä, että ennuste saattaa hyvinkin toteutua. Siksi ei ole mitään syytä vaipua turhaan synkkyyteen. Nyt meidän jokaisen tulisi omalla panoksellamme huolehtia siitä, ettemme vahingossa omin käsin aja omaa tuotantoa alas. Jatkuvuuden turvaaminen lähtee pienistä arkielämän asioista, terveestä ammattiylpeydestä ja määrätietoisesta halusta vaikka pieninkin askelin kehittää omaa tilaa. Kun pidetään oma tuotantovälineistö tuottavana, varmistetaan parhaiten se, että seuraava polvi pystyy jatkamaan arvokasta työtä. On hyvä pitää mielessä, että jatkaja voi tulla oman perheen ulkopuoleltakin. Lappilainen maatalous saattaa vuosien perästä olla nykyisestä poikkeavan näköistä; perheviljelmien ohella kyläkuvasta löytynee suuria, useamman perheen yhtiömuotoisia tiloja. Maataloutta harjoitetaan meilläkin yhä useammin muun yritystoiminnan tai palkkatyön ohella. Hyvää ja työteliästä kevään jatkoa! Simo Alaruikka johtaja, ProAgria Lappi Kuva: Ella Karttimo Nuorkarja eturiviin Millainen vasikka, sellainen lehmä. Marja Koukkarin maitotilalla Siikalatvan Rantsilassa pikkuvasikat nauttivat neljästi päivässä ternimaitonsa puhtaissa, pehmeissä ja tilavissa karsinoissa, joissa on lattialämmitys. Kansikuvassa vajaan viikon ikäinen Late Jaana Koukkarin hyvässä hoidossa. Taustalla varttuneempi Karpalo-vasikka. Lisää aiheesta sivulla 8. 1/2014 maaviesti 5

6 lyhyet Kestilässä avajaiset ProAgria Oulun 13. toimipiste avattiin loppuvuodesta Siikalatvan Kestilässä. Taipaleentie 1:ssä sijaitsevan toimiston avajaiskahvit nautittiin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa 11. marraskuuta. ProAgrian palveluista ja ajankohtaisista kuulumisista kertoivat alueella työskentelevät maitotila-asiantuntijat Sirpa Luttinen, Maire Pikkarainen ja Tarja Paatero, talousasiantuntijat Hanne Aho ja Esko Ojalehto sekä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikeasiantuntija Maija Ojalehto. Mukana olivat myös johtaja Vesa Nuolioja ja palvelupäällikkö Virpi Huotari. Farmarin pörssissä myös pellonvälitystä Farmarin pörssi on ProAgrian valtakunnallinen verkkopalvelu ja tilojen välinen kauppapaikka. Se auttaa rehun ostajia ja myyjiä löytämään toisensa. Nyt palvelu tarjoaa kohtauspaikan myös pellon ostajille, myyjille ja vuokraajille. Palvelussa voi myös seurata rehujen ja pellon tarjontaa, kysyntää ja markkinahintoja. Farmarin pörssin hakutoiminnot auttavat löytämään ostettavat, myytävät tai vuokrattavat peltoalueet nopeasti esimerkiksi sijainnin mukaan. Muiden ilmoitukset antavat suuntaviivaa hinnoitteluun ja tarjouksen tekemiseen. Omia ilmoituksia voi tehdä niin monta kuin tarve vaatii. Niitä voi helposti kopioida ja tallentaa arkistoon odottamaan uudelleen julkaisemista. Farmarin pörssin työkalupakissa on täytettävä pellon vuokrauksen sopimusmalli, joka auttaa osapuolia sopimaan vuokrauksen yksityiskohdista. Farmarin pörssi laajenee edelleen myös muuhun tilojen väliseen kaupankäyntiin. Idealistalla ovat urakointipalvelut sekä lannan, kuorikkeen ja kuivikkeen välitys. Palvelun hinta on 30 euroa vuodessa. KM- ja KMVET-lehtien kestotilaajat saavat käyttäjätunnukset tilaajaetuna. Lisätiedot: www. farmarinporssi.fi KoneAgriaan lokakuussa KoneAgria 2014 pidetään lokakuuta Jyväskylän Paviljongissa ja sen läheisyydessä olevalla ulkoalueella. KoneAgria on maatalouden ja maaseudun ammattilaisille suunnattu kone- ja laitenäyttely. Viime vuonna näyttelyssä kävi noin vierailijaa. Farmari-näyttely pitää puolestaan välivuotta. Se järjestetään seuraavaksi Joensuussa. 6 maaviesti 1/2014

7 Lammasväki koolla Rokualla HEINI RAUTIOLA Rokualla 23. marraskuuta pidetty lammasseminaari juhlisti Pohjois-Suomen Lammas ja Villa ry:n 70-vuotista toimintaa lammastalouden hyväksi. Paikalla oli lähes 60 henkilöä. Puheenjohtaja Pertti Hankonen esitteli yhdistyksen toimintaa vuosikymmenten ajalta. Tilaisuus nosti esiin lammastalouden mahdollisuuksia eri osa-alueilta. Tuottajanäkökulmaa esittelivät Oulujoen Karitsan Riikka Juntunen, Lammasfarmi Ohukaisen Jari Ohukainen ja Mäntyojan Lampolan Timo Heikkilä. Ympäristöasiat, maisemanhoito ja luonnonmukainen tuotanto kiinnostavat lammastiloja. Rokualla muistuteltiin lampureita ilmoittamaan laiduntarpeensa maksuttomassa laidunpankki.fisivustossa. Luomukuulumisia kertoi luomuasiantuntija Anna-Leena Vierimaa. Katsauksen laadukkaaseen tuotantoketjuun ja eläinterveydenhuollon parhaisiin käytäntöihin esitteli lammaseläinlääkäri Johanna Rautiainen. Näkökulmia ruokintaan ja lammastilan rehuihin toi Kinnusen Myllyn myyntipäällikkö Kari Kullas. Karitsanlihan tuottamisessa sujuva yhteistyö tuottajatilan ja teurastamon välillä on tärkeää. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen kertoi esimerkkejä lampaanlihan jatkojalostamisesta Pohjois-Pohjanmaalla. Muhoksella toimintansa aloittaneen Viskaalin teurastamon toimintaa esitteli Aaro Vesala. Myös Pudasjärvellä aloitti vuonna 2013 lammasteurastamo. Lisätiedot: ProAgria Oulu, lammasasiantuntija Heini Rautiola, Investointitukien toinen haku alkoi Vuoden 2014 investointitukien ensimmäinen hakukierros päättyi tammikuun lopussa. Jäljellä on vielä kolme hakua: toinen hakuaika kolmas hakuaika neljäs hakuaika Investointitukea voi saada rakennuksen, rakenteen tai rakennelman uudisrakentamiseen, laajentamiseen, peruskorjaamiseen tai hankkimiseen, eräisiin kone- ja laitehankintoihin sekä salaojitusta varten. ELY-keskus tekee tukipäätökset noin kahden kuukauden kuluessa hakuaikojen päättymisestä. Maakuntien Parhaita pioneeriyrittäjiä Koivulan Kotijuustola Muhokselta ja Maalaiskartano Pihkala Oy Kestilästä kuuluivat ensimmäisiin yrityksiin, joille myönnettiin Maakuntien parhaat -laatumerkki vuonna Kaksi vuosikymmentä toiminnassa mukana olleita pioneeriyrittäjiä muistettiin marraskuussa Suomen Kädentaidot -messujen yhteydessä Tampereella Koivulan Kotijuustola valmistaa oman tilan maidosta Koivulan Makiaa Juustokeittoa ja uunijuustoa. Yritys myy myös tinkimaitoa eli käsittelemätöntä lehmänmaitoa. Maalaiskartano Pihkala on matkailualan yritys. Sen palveluihin kuuluvat muun muassa maaseutulomat, juhla-, kokous-, ateria- ja ohjelmapalvelut. Maakuntien Parhaat on vaativin kotimaisuusmerkki, koska se edellyttää korkean kotimaisuusasteen lisäksi hyväksyttyä laatujärjestelmää sekä tuotteiden ja palveluiden hyväksyntää asiantuntijaraadeissa. ProAgria Keskusten Liitto on myöntänyt vuodesta 1993 alkaen 394 laatumerkkiä. Merkkiä voi hakea kotimainen matkailupalveluihin, elintarvikkeisiin tai käsitöihin erikoistunut pk-yritys. Lisätietoja: Laatutyö on erittäin tärkeää yrityksellemme, joka käsittelee herkkää maidosta valmistettua tuotetta. Pitkäjänteinen työ takaa tasaisen laadun kuluttajalle, kertoivat pitkäaikaisesta työstä palkitut Aarre ja Sisko Pitkänen Koivulan Kotijuustolasta. 1/2014 maaviesti 7

8 kansi Ella Karttimo Vastasyntyneen vasikan paras paikka on puhdistettu yksilökarsina, jossa on kiinteä pohja ja 5 10 senttiä kuivikkeita. Vasikasta huippulehmäksi TUIJA HUHTAMÄKI Tämä vuosi on nimetty nuorkarjan teemavuodeksi. Navetan nuoriso on oman vuotensa ansainnut, sillä vasikka- ja hiehovaiheen onnistuminen vaikuttaa sekä tulevaan maitotuotokseen että lehmän kestävyyteen. Hiehojen poikimaikä vaikuttaa koko maidontuotannon kannattavuuteen. ProAgrian tuotosseurantatilastojen ja ulkomaisten tutkimusten mukaan noin kahden vuoden iässä poikineet hiehot tuottavat enemmän sekä ensikkokautenaan että elinaikanaan kuin vanhempana poikineet. Kahden vuoden ikäisinä poikineet suomalaiset hiehot tuottivat 1,65 kiloa enemmän maitoa elinpäiväänsä kohti kuin 27 kuukauden iässä poikineet. Maitotuotot paranevat ja samalla alenevat uudistus-, rehu- ja työkustannukset, kun vähemmällä eläinmäärällä saadaan enemmän maitoa. Suomessa hieho poikii keskimäärin 26,8 kuukauden ikäisenä, joten hiehon poikimaiän alentaminen olisi monella tilalla kannattava tavoite. Poikimaikä alemmaksi Jotta hieho poikisi kahden vuoden ikäisenä, se on saatava tiineeksi noin 15 kuukauden iässä. Tämä edellyttää riittävää kokoa eli hyvää kasvua syntymästä alkaen. Ternimaidon antaminen välittömästi poikimisen jälkeen on vasikan kasvulle ja kehittymiselle ensiarvoisen tärkeää. Hyvät kasvatusolot, havainnoiva hoitaja ja ikävaiheisiin oikein sovitettu ruokinta varmistavat tasaisen kasvun ja terveyden. Hyvällä vasikkavaiheen kasvulla on yhteys myös tulevaan tuotokseen. Mitä mittaat, sitä voit parantaa -sanonta pätee myös vasikan kasvatuksessa. Mittanauhan säännöllinen käyttö antaa tietoa kasvusta, ja samalla voi arvioida nuorison kuntoluokkia. Mitä aikaisemmin mahdolliset poikkeamat huomaa, sitä nopeammin niihin voi reagoida esimerkiksi ruokintaa muuttamalla. ProAgrian maitotilan asiantuntijoilla on vasikoiden ja hiehojen mittaustulosten arviointiin työkalu, jolla voi seurata elopainon ja päiväkasvun kehitystä sekä piirtää nuorkarjalle neuvolakäyrää. Kannattaa kokeilla! Havaintopäiviä ja pienryhmiä Maitotilan asiantuntijat tekevät myös ruokintasuunnitelmat eri ikävaiheessa oleville hiehoille ja eri kasvutavoitteille kotoisten rehujen pohjalta. Analysoimalla kotoiset rehut ja suunnittelemalla ruokinta varmistetaan, että hieho kasvaa hyvin mutta ei rasvoitu kriittisenkään kasvun aikana. ProAgria järjestää nuorkarjan teemavuonna eri puolilla Suomea Nuorkarjahavaintoja-koulutuksia ja Hienot hiehot -pienryhmiä. Näissä opetellaan arvioimaan nuorkarjan kuntoa ja olosuhteita, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä etsitään yhdessä keinoja nuorkarjan hyvään kasvuun ja hyvinvointiin. Yhteinen ponnistus Teemavuosi on alan yhteinen ponnistus. Sitä ovat ProAgrian lisäksi toteuttamassa Valio Oy, Valioryhmän osuuskunnat, Eläintautien torjuntayhdistys ETT, Faba ja Maatalouden Laskentakeskus sekä teurastamot ja alan rehutoimijat. Tuija Huhtamäki on ProAgria Keskusten liiton kehityspäällikkö. 8 maaviesti 1/2014

9 Syntymäpäivä on lehmän tärkein päivä Puhtaus, huolenpito ja ternimaito. Näillä voi antaa vastasyntyneelle parhaan mahdollisen alun. Syntyessään vasikalla ei ole vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan, sillä lehmän istukka ei läpäise vasta-aineita emän verestä sikiöön, vaan lehmä siirtää vasta-aineet ternimaidon kautta jälkeläiseensä. Jotta vasikka saa hyvän vastustuskyvyn, sille on annettava ensimmäinen ternimaitoannos välittömästi syntymän jälkeen eli heti, kun lehmä on nuollut vasikan. Jo puolen tunnin kuluttua syntymästä vasikan suolessa alkaa muutosprosessi, joka estää vasta-aineiden imeytymistä, sanoo ProAgria Oulun terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela. Vasta-aineiden määrä ternimaidossa riippuu lehmän rodusta, lypsykaudesta, ternimaidon määrästä sekä ummessaolokauden pituudesta ja lehmän terveydestä. Ensimmäisen lypsykerran maidon laatu on hyvä mitata esimerkiksi kolostrometrin tai refraktometrin avulla. Runsaasti vasta-aineita sisältävä ternimaito kannattaa pakastaa tulevaa käyttöä varten. Vasikan on saatava ensimmäisten päivien aikana maitoa niin paljon kuin se juo. Juottokaudella suositus vuorokaudessa on prosenttia vasikan elopainosta. Hyvälaatuista väkirehua kannattaa olla tarjolla heti alusta alkaen. Kun vasikka on oppinut syömään riittävästi väkirehua, noin 1,5 kiloa vuorokaudessa, se voidaan vierottaa juomalta. Heinää ja vettä on oltava aina saatavilla. Vesi lisää väkirehun syöntiä ja edistää siten pötsin kehittymistä. Hyvä olot kasvattavat Jokaisessa navetassa on taudinaiheuttajia, jotka voivat sairastuttaa vasikan. Niiden määrä voidaan pitää mahdollisimman pienenä, kun vasikka syntyy puhtaaseen ja hyvin kuivitettuun poikimakarsinaan. Terveyttä edistävät emän jalkojen ja utareiden puhtaus sekä ternimaitoastioiden hygieenisyys. Myös lehmän siirtämien poikimakarsinaan oikeaan aikaan ja poikimisen valvominen lisäävät vasikan mahdollisuuksia pysyä terveenä ja hyväkuntoisena, Virpi Kurkela sanoo. Vastasyntyneen vasikan paras Merja Keisala Jokaisessa navetassa on taudinaiheuttajia, jotka voivat sairastuttaa vasikan. Niiden määrä voidaan pitää mahdollisimman pienenä, kun vasikka syntyy puhtaaseen ja hyvin kuivitettuun poikimakarsinaan. paikka on puhdistettu yksilökarsina, jossa on kiinteä pohja ja 5 10 senttiä kuivikkeita. Kohtuullinen ryhmäkarsinakoko edistää vasikan terveyttä ja hyvää kasvua, sillä suurissa ryhmissä tartunnat lisääntyvät ja kilpailusta aiheutuva stressi laskee vastustuskykyä. TUIJA HUHTAMÄKI Toimiva ilmanvaihto, kuivuus ja vedottomuus sekä runsas kuivitus pitävät hengitystietulehdukset ja ripulit loitolla. Vasikka viettää puolet vuorokaudesta makuulla ja nukkuen, niinpä makuualustalla on suuri merkitys. Navettahavaintoja pienryhmissä Hollantilaisten karjaosaajien käytännön vinkkejä kestävän lehmän ympäristötekijöiden havainnointiin on taas tarjolla. Lehmähavainnoissa keskitytään lehmiin, nuorkarjahavainnoissa vasikoihin ja hiehoihin, hedelmällisyyshavainnoissa karjan hedelmällisyyden kriittisiin pisteisiin. Lähde mukaan antoisaan pienryhmätyöskentelyyn sinne, missä asiat oikeasti tapahtuvat eli navettaan. Maksimiryhmäkoko on 10 henkilöä, joten kannattaa ilmoittautua nopeasti. Havaintopäivissä pääset tutustumaan myös erilaisiin toiminnallisiin ratkaisuihin navetoissa. Hedelmällisyyshavaintopäivä ke klo Emma ja Jukka Timlin, Ylivieska. Verhoseinäinen yhden robotin automaattilypsypihatto. Seosrehuruokinta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Irma Huhtamäki, tai Tiina Karlström, , Lehmähavaintopäivät ke klo 10 15, Hilja ja Markku Raappana, Siikajoki. Verhoseinäinen kahden robotin automaattilypsypihatto. Seosrehuruokinta, 2x3-rivinen ruokintapöytä keskellä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Erika Jylhä-Pekkala, , tai Tiina Karlström, , to 3.4. klo 10 15, Marjoniemen Maito Oy, Haapajärvi. Verhoseinäinen kahden robotin automaattilypsypihatto, seosrehuruokinta, 2x3-rivinen kahdella läpiajettavalla ruokintapöydällä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Pirkko Kalaoja, tai Tiina Karlström, , Päivän hinta on 120 euroa + alv 24 %. Laskutus jälkikäteen. Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen tapahtumaa tarkemmat tiedot ja ajoohjeet tiloille. Haluatko havaintopäivän omaan navettaasi? Kysy lisää omalta maitotila-asiantuntijaltasi. 1/2014 maaviesti 99

10 maito SOP-työohjeilla arki haltuun navetassa Helppolukuiset työohjeet varmistavat, että navetan työtavat ovat yhtenäiset, tieto kulkee ja uudet työntekijät perehtyvät nopeasti talon tapoihin. Lyhyet, selkeät ja kuvitetut SOP-työohjeet ovat tulleet monelle maitotilalle tarpeeseen. MaitoManagement2020- hankkeen aikana Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan maitotiloilla pilotoidut SOP-työohjeet (Standard Operating Procedure) varmistavat, että työt navetassa tehdään niin kuin on sovittu. Tärkeät työvaiheet pitää määritellä tarkasti, jottei jää tulkinnan varaa. Eri ihmiset ymmärtävät asioita eri tavalla. Sen vuoksi yksiselitteiset pelisäännöt siitä, kuinka tilalla toimitaan, ovat tärkeät, ProAgria Oulun SOP-asiantuntija Marjo Posio sanoo. Maitotilojen kokemusten mukaan työohjeista on monenlaista hyötyä. Eläimen näkökulmasta asioiden tulee tapahtua samalla tavoin ja täsmällisesti joka päivä riippumatta siitä, kuka työn tuolloin hoitaa. Yhdessä sovittujen SOP-työohjeiden kautta työtehtävät ymmärretään oikein ja kaikki toimivat samalla tavalla ja johdonmukaisesti. Tämä näkyy SOP-työohjejärjestelmä sisältää selkeät työohjeet, jotka liittyvät maitotilan jokapäiväisiin töihin. Ohjeet helpottavat lomittajien ja palkatun työvoiman työhön opastusta. Kestävissä muovitaskuissa navetan työohjeet pysyvät siisteinä ja ovat helposti korvattavissa päivitetyillä ohjeilla. Asiakkaiden kokemuksia Tarpeellinen lomittajille. Kaikki navetan työt pitäisi ohjeistaa. Selkeät ohjeet ja kuvat havainnollistavat. Helpottaa työnjohtoa. Parhaat työtavat käyttöön. Asiantuntijan apu laatimisessa kullanarvoista. myönteisesti eläinten hyvinvoinnissa ja terveydessä. Samoin omat, totutut työtavat tulee pohdittua ja keskusteltua kriittisesti läpi ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tilalla pidettävässä työpaikkapalaverissa. Lisäksi tilan väelle tulee vapaan ja loman aikana vähemmän kyselyjä ja puheluja, kun esimerkiksi lomittajat voivat tarkistaa vasikoiden hoito-ohjeet seinätelineessä olevista helppolukuisista työohjeista. Räätälöintiä tilan tarpeisiin SOP-työohjeista voidaan räätälöidä kahdeksan eri kokonaisuutta seuraavista alueista: vasikoiden hoito, poikiminen, umpeenlaitto, hedelmällisyys, ruokinta, lypsy, tautisuojaus ja sorkkaterveys. Tilan väki saa käyttöönsä vesipesun kestävän ohjekansion ja SOP-asiantuntijan pitämän työpaikkapalaverin ja tilakohtaisen työohjeen valitusta kokonaisuudesta. SOP-työohjeen tekeminen kannattaa etenkin, jos tilalla käy useita työntekijöitä, Marjo Posio lisää. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Marjo Posio, puh , 10 maaviesti 1/2014

11 Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva Valikoitu hiivalaji Sc 47 Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta. Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja Säilyttää pötsin ph:n optimaalisella tasolla. Vähentää happomahan riskiä. Suosii mikrobien uudiskasvua. Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. Lisää maidon määrää. Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. Semex Finland Oy Viikatetie 3, Liminka, puh Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab Lohja Puh Valmistaja Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja Maittava täysrehu robottiruokintaan Maito-Tähti 210 Robotti - Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu - Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa - Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun määrän E-vitamiinia Myynti: maatalouskaupat 1/2014 maaviesti 11

12 yritys Hevosen liikuttaminen kannattaa aloittaa jo varsana, sillä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana hevosen tuki- ja liikuntaelimistö, hiussuoniverkosto ja koordinaatiokyky kehittyvät tehokkaimmin. Hyvinvoiva hevonen kehittyy ja menestyy SATU HAAPAKOSKI Vain hyvinvoiva hevonen voi kehittyä valmennuksessa ja menestyä. Tuloksellisen valmennuksen edellytyksiä on terve ja vammaton hevonen, oikean tyyppiset harjoitukset sekä harjoitteiden määrän ja tehon oikea suhde. On myös muistettava riittävä lepo, sillä hevosen kunto kasvaa nimenomaan levon aikana, sanoo Hevostietokeskuksen valmennusasiantuntija FT Susanna Kinnunen. Hän luennoi hevosen urheiluvalmennuksesta HevosAgro II -hankkeen tilaisuuksissa tammikuun lopulla Pudasjärvellä, Nivalassa ja Ruukissa. Tilaisuuksissa oli yli 100 kuulijaa. Tarjolla oli myös tietoiskuja tallien tilavaatimuksista. Valmennuksen tulokset näkyvät ensimmäiseksi sydämessä ja muissa pehmeissä kudoksissa, joissa on runsas verisuoniverkosto. Hitaimmin valmennuksen vaikutukset ilmenevät siellä, missä verisuoniverkosto on harvempaa, kuten jänteissä ja nivelissä. Ammattitaitoa ja osaamista on edetä valmennuksessa hevosen kehityksen ehdoilla. Tuloksellinen valmentaminen on tavoitteellista, suunnitelmallista, nousujohteista ja säännöllistä. Kaiken takana on perimä Valmennusjaksot voidaan jakaa karkeasti peruskuntoon, kilpailuun valmistavaan ja kilpailukauteen. Peruskuntokauden aikana kehitetään kilpahevosen perusvalmiuksia. Riittävän pitkä ja rauhallisesti etenevä peruskuntokausi on tärkeä erityisesti nuorille hevosille tuki- ja liikuntaelimistön vahvistamiseksi. Kilpailuun valmistavan kauden aikana kehitetään hevosen lajivalmiuksia. Harjoitteiden kokonaisrasitus on korkea. Levon ja harjoitteiden oikea rytmittäminen on tärkeää. Kilpailukaudella ylläpidetään saavutettua kuntoa ja hevosen mielenvirkeyttä. Rasittavien kilpailusuoritusten ja palauttavien jaksojen oikea rytmittäminen on tärkeää. Viime kädessä hevosen kehittymistä rajoittaa perimä, sillä hevonen ei voi olla sen parempi kuin perintötekijät mahdollistavat. Hevosen omalla mielentilalla on myös suuri vaikutus valmennuksen onnistumiseen ja hevosen kehittymiseen. Esimerkiksi maitohapon kertyminen lihaksiin voi saada hevosen lyömään jarrut pohjaan, jos se pelkää kipua vanhasta huonosta kokemuksesta, Susanna Kinnunen kertoi. Tietoa hevosen hyvinvoinnista Hevosen hyvinvointi koostuu useista tekijöistä. Päivittäinen syömisja juomiskäyttäytyminen, liikunta, lepo, sosiaalinen käyttäytyminen, kehon hoito sekä lämmönsäätely ovat hevosen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä. Lisäksi hevosen hyvinvointiin kuuluu muun muassa turvallinen elinympäristö sekä inhimillinen kohtelu ja mahdollisuus toteuttaa luontaisia ja lajinmukaisia tarpeita. Minimivaatimukset hevosten ja muiden eläinten pidolle määrittelee eläinsuojelulainsäädäntö. Asiantuntijoiden suositukset hyvästä hevosten pidosta ovat usein lainsäädännön vaatimuksia tarkempia tai korkeampitasoisia. Hevosen hyvinvointiin eniten vaikuttava tekijä on ihmisen toiminta. Vaikka lainsäädännön minimivaatimustaso täyttyisi jo tallilla, hevosyksilöiden hyvinvointia voi aina parantaa. Jotta hyvinvointi voidaan kaikissa tilanteissa taata, on hevosten kanssa toimivilla oltava riittävästi tietoa hevosen hoidosta ja lajinmukaisesta käyttäytymisestä sekä sen mahdollistavista olosuhdetekijöistä. Tietoa hevosen hyvinvointiin liittyvistä vaatimuksista, suosituksista ja ohjeista sekä asiantuntijaluentojen yhteenvetoja ruokinnasta, käsittelystä, kasvatuksesta, jalostuksesta ja valmennuksesta löytyy HevosAgro-hankkeen kotisivuilta osoitteessa www. proagriaoulu.fi/hevosagro. 12 maaviesti 1/2014

13 Pienryhmästä tukea hevosyrittäjän arkeen HevosAgro aloitti viime vuoden puolella pienryhmävalmennukset Oulun seudulla. Kevään aikana valmennukset alkavat myös Koillismaan ja Pohjois- Pohjanmaan eteläisellä alueella. ProAgria Oulun hallinnoima HevosAgro II Kehittäen kärkeen -hanke edistää hevosalan yritystoimintaa, palvelutuotantoa ja palveluiden saatavuutta. Oulun seudun pienryhmissä on mukana neljä kohderyhmää: ratsastuskoulu-, täysihoitotalli-, hevosalan palveluita sekä hevosmatkailu-, vaellusratsastus- ja ohjelmapalveluita tuottavia yrittäjiä. Pienryhmätoiminta tähtää oman yrityksen kehittämiseen, kokemusten vaihtoon, toisilta oppimiseen ja verkostoitumiseen saman alan ammattilaisten kanssa. ENSIMMÄISISSÄ pienryhmätapaamisissa käsiteltävät aiheet tarkentuivat yrittäjien tarpeista lähtien ja eroja ryhmien välille syntyi. Pienryhmätapaamisissa käsitellään muun muassa yrittäjänä toimimiseen, verotukseen, hinnoitteluun, markkinointiin, tallirutiineihin, työhyvinvointiin ja työajan suunnitteluun liittyviä asioita. HevosAgro on aloittamassa pienryhmävalmennukset myös Koillismaan ja eteläisen Pohjois- Pohjanmaan alueella kevään 2014 aikana. Pienryhmävalmennuspäivät sisältävät asiantuntijaluentoja, yritysvierailuja ja verkostoitumista. HevosAgron tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Koillismaan ja Pohjois- Pohjanmaan eteläisen alueen pienryhmävalmennuksista lisätietoa ja ilmoittautumiset: Heini Iinatti, puh , Osaava yrittäjä, menestyvä yritys -seminaarisarja Yrittäjän jaksaminen to klo 9 16 Oulu, Sokos Hotel Eden, Holstinsalmentie 29 Hevosyrittäjä, uuvuttaako työsi toisinaan? Tuntuuko sinusta, että töitä on liikaa ja aikaa niin vähän? Yrittäjän oma jaksaminen ja työhyvinvointi, työturvallisuus, työnantajana toimiminen, hevosyrittäjän tukiverkostot, kuntotestaus ja virkistäytyminen Jenni Hakosalo, Vertepro Oy Tuula Alakastari/Heini Iinatti, ProAgria Oulu Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin! Ilmoittautumiset internetlomakkeen kautta: > Ajankohtaista tai puh Lisätietoa: Verkoston kautta näkyväksi Verkostojen avulla pieni yritys tekee osaamistaan luontevasti tunnetuksi. Yhteistyöhön luottaa myös haapavetinen yrittäjä Maarit Vähäsaari. Hän hoitaa kesät Kylpyläsaaren leirintäaluetta ja tarjoaa talvisaikaan hierontapalveluja saman katon alla kosmetologin ja kampaamoyrittäjän kanssa. Saamme toisistamme tukea. Verkoston ei tarvitse olla organisoitua toimintaa. Jo kolmannen kerran suunnitteilla on keväinen hyvinvointipäivä Kylpyläsaaren leirinnän mökeissä ja muulla alueella lauantaina 10. toukokuuta. Tempaus on yksi Haapaveden hyvinvointiviikon tapahtumista. Hyvinvointipäivänä yhdistykset ja yritykset voivat esitellä omia palvelujaan ja tehdä toimintaansa tutuksi. Vastaavanlainen päivä on suunnitteilla myös elokuun viimeiselle viikolle. Nämä päivät ovat olleet pienille hyvinvointialan yrittäjille hyödyllisiä, sillä moni tekee töitä yksin. Tarjontaa erilaisista hoidoista on paljon, mutta niiden sisältöä ei välttämättä tunneta laajemmin, Maarit Vähäsaari sanoo. Mitä tekee Hypyt? edistää hyvinvointipalvelualan yrittäjyyttä ja yhteistyötä sekä lisää vuorovaikutusta julkisen sektorin kanssa kehittää hyviä käytäntöjä ja malleja hyvinvointipalvelualan yritysten liiketoiminnan edistämiseksi, markkinoinnin tehostamiseksi ja tiedonkulun lisäämiseksi järjestää pienryhmätapaamisia, työpajoja ja seminaareja sekä edistää sähköistä viestintää ja markkinointia kevään pienryhmäaiheina vertaistuki, henkinen valmennus, kotityöpalvelut, osuuskunnat, hinnoittelu, jaksaminen ja sähköinen markkinointi Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Leila Junttila, , Tuula Alakastari, , Ella Karttimo Maarit Vähäsaari kannustaa ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista: hyvää oloa elämään saa yllättävän pienillä asioilla. Äänimalja on yksi tapa rauhoittaa mieltä. Hän pitää puskaradiota tehokkaana viestintävälineenä. Kuulija vakuuttuu, kun joku suosittelee ja kertoo omista kokemuksistaan. Maarit Vähäsaarelle ovat tuttuja myös ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toteuttaman Hypyt-hankkeen tilaisuudet ja pienryhmät. Ne ovat tarjonneet sekä vertaistukea että tukea yrittäjyyteen. Niissäkin on tutuksi tullut lähialueella toimivia hyvinvointialan yrittäjiä, joita en aiemmin tuntenut tai edes tiennyt. 1/2014 maaviesti 13 1/2014 maaviesti 13

14 yritys Ruokamatkailua pienryhmissä Bothnia à la carte -hankkeen pienryhmät jatkoivat kokoontumisiaan tammikuussa Oulussa, Kuusamossa sekä Oulun eteläisellä ja Muhoksen- Utajärven alueella. Pienryhmissä ruokamatkailun kehittämisestä kiinnostuneet yrittäjät tapaavat ja suunnittelevat tulevia yhteistyökuvioita ja -mahdollisuuksia alkaneen vuoden syksyyn saakka. Bothnia à la carten tavoitteena on kehittää Pohjois- Pohjanmaan ruokamatkailua sekä laadukkaita tuotteita ja palveluja monitoimialaisissa pienryhmissä eri puolilla maakuntaa. Ruokamatkailuverkoston kehittämiseen osallistuvat yrittäjät saavat tukea ja ideoita omaan yritystoimintaansa eri alojen asiantuntijoilta ja toisilta yrittäjiltä. Pienryhmät kokoontuvat puolen päivän tapaamisiin vielä viidestä kuuteen kertaa. Teemoina ovat muun muassa pohjoispohjalainen ruokaperinne ja erilaiset yrittäjyyteen sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen liittyvät teemat. Suunnitteilla on myös kotimaan Arja Keränen Tammikuun pienryhmissä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja kotitalousasiantuntija Helena Lahdenperä kertoi yrittäjille Pohjois-Pohjanmaan rikkaasta ja omintakeisesta ruokaperinteestä. opintomatka. Aloitamme lisäksi ensi syksyn Pohjoiset arktiset maut Northern Arctic Flavours -seminaariin ja ruokamatkailutapahtuman suunnittelun. Tavoitteena on saada paikalliset raaka-aineet, tuotteet ja palvelut edustavasti esille ja tarjolle yleisölle läheltä ja kaukaa, projektisuunnittelija Arja Keränen kertoo. Pienryhmiin ovat edelleen tervetulleita kaikki yrittäjät, jotka ovat valmiita sitoutumaan säännöllisiin tapaamisiin eri toimialojen yritysten kanssa ja vastavuoroiseen kehittämisyhteistyöhön. Lisätietoa: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Bothnia à la carte hanke, Arja Keränen, , maajakotitalousnaiset.fi; www. proagriaoulu.fi > Bothnia a la carte; Pohjoiset arktiset maut -seminaari 2013, MARA Maaseuturakentamisen koulutushanke - kevät 2014 Retkiä ja koulutuspäiviä Puurakenteet maatalouden tuotantorakennuksissa koulutuspäivä klo 9-15 Kajaani, KAO Luonnonvara-ala, Seppälä. Kouluttajina arkkitehti Jouni Pitkäranta, yrittäjä Meinrad Rohner (Alppisalvos Oy), KAO ja Woodpolis (Puurakentamisen koulutuksen kehittämishanke) ym. Puurakenteinen lypsykarjapihatto, puuhallien rakenneratkaisut, keskustelu puurakentamisen haasteista, mahdollisuuksista ja koulutustarpeista Maidontuotantotilan nuorkarjarakennukset -koulutuspäivä 9.4. klo 9-15 Kajaani, KAO Luonnonvara-ala, Seppälä Kouluttajina arkkitehti Jouni Pitkäranta, eläinlääkäri Virpi Seppänen, hiehohotelliyrittäjä Tuomo Anttila Laajentavan lypsykarjatilan nuorkarjarakennukset, toiminnallisuus, vasikkalan ilmanvaihtoratkaisuja, hiehojen kasvatuksen ulkoistaminen, eläinhankinnat, tautien hallinta Luomuretki Etelä-Suomeen Tutustutaan luomutiloihin ja luomutuoteyrityksiin, tutustumiskohteena myös lypsykarjatiloja sekä naudanlihantuotantotiloja Pienryhmäkoulutuksia ja tilakohtaista tiimikoulutusta Investoivien tilojen tiimikoulutuksia tilausten mukaan Tilakohtaista investointitarpeiden selvitystä ja esisuunnittelua sekä rahoitus- ja ympäristölupahakemusten opastusta. Käydään läpi luonnosvaiheessa olevia tuotantorakennussuunnitelmia MARA-hankkeen asiantuntijatiimissä ProAgria Kainuun toimistolla. Ohjelmista tiedotetaan tarkemmin lähempänä tapahtuman ajankohtaa. Lisätiedot: Esa Heikkinen, p , 14 maaviesti 1/2014

15 APUVA! Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille Ensiapukurssit. Kouluttajana Janne Suutari. Paltamo ti Kainuun Opisto, Tahvintie 4 Puolanka to Tolonen MTY, Luoteentie 3, Puokiovaara Kesto klo 9 15, osallistumismaksu 25 /henkilö, ruoka omakustanteinen. Toteutuvat, jos vähintään 6 osallistuu. Ilmoittautumiset välittömästi. Tupailta: Mistä rohkeus aloittaa rakentaminen? Miten säilytän hyvinvoinnin rakentamisen aikana ja jälkeen? to klo 19 Paltamo Variskyläntie 54b as. 1 Aloituskahvit klo alkaen. Viljelijäpuheenvuorot Päivi Korhonen, MaRa2-hanke/Esa Heikkinen mukana. Yhteistyössä MTK-Paltamo, maksuton. Ilm. toivottavaa kahvitarjoilun vuoksi mennessä. Keveästi kohti kevättä. Kouluttajana Marika Köngäs. Vuolijoki, to 6.3. klo 10 15, Otanmäen seurakuntatalo Käydään yhdessä kasvisten kimppuun sekä tieto- että taitotasolla. Painavaa asiaa ja keveitä herkkuja! Hinta 28 /henkilö, sis. 4-osaisen menun (MTK-Vuolijoki maksaa puolet), lapsilta 8. Ilm. pe mennessä: Marika Köngäs, , Lisätiedot ja toiveet hankkeelle: Marjatta Pikkarainen, puh , Ilmoittautumiset: Merja Ronkainen, puh , tai Maatalouskirjanpito ja verotus Jaana Juntunen Ylä-Kainuu, Kuhmo Tarja Poikela Ylä-Kainuu, Kuhmo Tuija Heikkinen Koko Kainuu Yrityskirjanpito (EVL) Tuija Heikkinen Palkanlaskenta Tuija Heikkinen Sukupolvenvaihdokset, kauppakirjat ja muut asiakirjat Osmo Tiikkainen ProAgria Kainuu torstaina klo Kajaani, KAO Luonnonvara-ala, Seppälä Kasvinsuojelukoulutus koskee maatalouden ympäristötukeen sitoutuneita viljelijöitä, jotka itse ProAgria Kainuu, , ProAgria Kainuu Kevään 2014 ympäristötuen mukaiset kasvinsuojelukoulutukset ke klo Haapavesi, valtuustosali, Tähtelänkuja 1 ti klo Nivala, Nitek, ravintola Sapuska, Pajatie 5 to klo Muhos, Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö, Kirkkotie 1 ti 6.5. klo Kempele, Oulun seudun ammattiopisto, Kempeleen yksikkö, Piriläntie 145 Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen on osallistuttava viiden vuoden välein. Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia. Kurssin hinta 65 euroa sisältää kahvin. Kouluttajana on Antti Harjunen, ProAgria Oulu. Ilmoittautumiset kahta viikkoa ennen kurssiajankohtaa: ProAgria Oulu, (08) , Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitsemme tilatunnuksen ja yhteystiedot osallistumistodistusta varten. Kasvinsuojelukoulus ProAgria Oulu Facebookissa. Liity joukkoon! proagriaoulu 1/2014 maaviesti 15

16 talous ProAgrian EU-tukineuvonta 2014 ProAgria Kainuu Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat, puutarhatilat Katariina Kalliokoski, Kajaanin seutu, myös luomutilat Minna Tanner, Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Kajaani ProAgria Lappi Kati Riipi Kittilä, Enontekiö, Muonio Ari Alamikkotervo, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Mika Sandbacka, Rovaniemi, Kittilä Erkki Juntunen, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Armi Uljua, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Hanne Aho, Haapavesi, Siikalatva, Siikajoki Heli Alatalo, Pyhäjärvi Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Leea Holmi, Pudasjärvi Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Siikajoki Markku Kalaoja, Nivala Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki Leila Laine, Siikajoki Sanna Lehtimäki, Oulu Martti Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Ylivieska Pasi Peltosaari, Nivala Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Heini Rautiola, lammastilat Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki Juha Sohlo, Oulun seutu Sanna Suomela, Oulu, Pudasjärvi, Muhos Heikki Tahkola, kalastajien EU-tukineuvonta Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Anna-Leena Vierimaa, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva Verokirjanpidosta analysoivaan tilitoimistoon HANNE AHO Kuukausittain laadittu kirjanpito antaa välitöntä tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta, toiminnan kannattavuudesta ja toimintaedellytyksistä lähitulevaisuudessa. Perinteisesti maataloudessa seurataan taloutta kerran vuodessa veroilmoituksen teon yhteydessä. Silloin katsotaan vuoden verran ajassa taaksepäin ja pohditaan, miten meillä oikein meni. Tilannetta on ehkä tarkasteltu loppuvuodesta välitilinpäätöksen avulla ja tehty tilinpäätösostoksia verojen maksua ennakoiden. Mitä hyötyä ajantasaisesti laaditusta kirjanpidosta on maatalous- tai maaseutuyrittäjälle? Säännöllinen talouden seuranta ja analysointi tukevat kannattavaa liiketoimintaa. Kirjanpidon raporttien tarkastelu yhdessä tuotantotulosten ja -lukujen kanssa helpottaa talouden suunnittelua, varautumista tulevaan sekä tuotannon tehostamista tai tarvittaessa uudelleen järjestelyä. Muutoksia voidaan tehdä tulevaa ennakoiden ja samalla euroja säästäen. Tunnusluvuista tukea tuotantoon Analysoiva tilitoimisto -palvelumallissa taloushallinto voidaan tuottaa totutusti paperikirjanpitona tai sähköisesti, jolloin koko taloushallinto on ulkoistettu tilitoimiston hoidettavaksi. Kirjanpitäjä tuottaa kirjanpidosta kuukausittain raportit ja tarkastelee niitä tarvittaessa esimerkiksi talous- ja maitotila-asiantuntijan kanssa. Analysoinnin pohjalta käydään kuukausipalaveri asiakkaan kanssa videoneuvotteluna verkossa tai puhelimitse. Tarvittaessa voidaan sopia, että kirjanpidossa seurataan kustannuspaikkakohtaisesti tuloja ja menoja, jos halutaan eri tuotannon osa-alueista tarkempaa tietoa. Raporttien ja niiden analysoinnin avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa eläinten ruokintaa, etsiä syy yhtäkkiä lisääntyneille energiakustannuksille tai ajoittaa ostoja hintojen kannalta edullisiin ajankohtiin. Kokonaisuus hallintaan Tilipalveluiden sisältö keskustellaan asiakastapaamisessa, jossa tehdään tarvekartoitus. Sen pohjalta laaditaan tilipalvelusopimus, jossa sovitaan muun muassa aineistojen toimittamisesta, vastuukysymyksistä ja tietysti hinnoista. Analysoivan tilitoimiston ydinajatus on talouslukujen tarkastelu ja siitä ei tingitä. Kun linkitämme yhdessä tuotosseurannan, kasvinviljelyn ja muun toiminnan tunnusluvut talouteen, yrittäjä löytää käytännön kehityskohteet ja parantamisen paikat. Lisätietoa: ProAgria Oulu, Hanne Aho, , Sanja Ollila, , sanja. ProAgria Kainuu, Päivi Vimpari, , proagria.fi ProAgria Lappi, Simo Alaruikka, , proagria.fi 16 maaviesti 1/2014

17 OTA TALTEEN! ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja MTK-Pohjois-Suomen Maaseudun kehittämishanke järjestävät: Tuki-infot viljelijöille 2014 YmpäristöAgro II -hankkeen liite TIEDOTTAA VILJELIJÄ, VARAA AIKA JO KALENTERIISI! ke Tuki-info viljelijöille Nivala, Sapuska, Pajatie 5 to Tuki-info viljelijöille Haapajärvi, HAI, Liiketalouden yksikkö auditorio, Opintie 1 pe Tuki-info viljelijöille Kärsämäki, seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16 ma Tuki-info viljelijöille Haapavesi, HAO, Palvelu- ja luontoalan yksikkö NORA, auditorio, Kytökyläntie 260 ti Tuki-info viljelijöille Ii, Nättepori, Puistotie 1 ke Tuki-info viljelijöille Taivalkoski, valtuustosali, Kirkkotie 6 to Tuki-info viljelijöille Muhos, Koivu ja Tähti, auditorio, Muhostie 2 pe Tuki-info viljelijöille Liminka, OSAO, Turvallisuusalan oppilaitoksen auditorio, Iivarinpolku 2 ma Tuki-info viljelijöille Pyhäjärvi, Hotelli Pyhäsalmi, Ollintie 19 ti Tuki-info viljelijöille Siikalatva, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston auditorio, Keskustie 29 ke Tuki-info viljelijöille Siikajoki, Törmälän matkailumaatila, Toppilantie 20 A to Tuki-info viljelijöille Pudasjärvi, valtuustosali, Varsitie 7 Pe Tuki-info viljelijöille Kuusamo, valtuustosali, Keskuskuja 6 ma Tuki-info viljelijöille Oulainen, Honkamaja, Hietalantie 91 ke 2.4. Luomutuki-info viljelijöille ja neuvojille Kempele, Vihiluodon Kalan kokoustilat, Rytiniementie 4 to 3.4. Luomutuki-info viljelijöille ja neuvojille Nivala, Sapuska, Pajatie 5 Tarkista paikat ja aikataulut: ja > Koulutukset ja tapahtumat Ohjelma: Kahvit MTK-Pohjois-Suomen puheenvuoro ProAgria Oulun puheenvuoro Voileipäkahvit Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen puheenvuoro Ajankohtaista ja lomakkeet 2014, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen puheenvuoro Tilaisuus päättyy Vuoden 2014 tukihaku ja ajankohtaiset asiat - mitkä tuet haussa, erityistukien tilanne - Vipu-palvelu ja sähköinen haku - Tukivalvonnan terveiset - Ympäristösäännöksiin ja tukiehtoihin liittyvää muistettavaa - Kuivatuksiin liittyvät ilmoitusmenettelyt ja huomioita sulfaattimaiden viljelystä ja hukkakauratilanteesta Mitä tulossa 2015? - katsaus ohjelmakauden valmisteluun ja maatalouspolitiikan uudistukseen - mitä kuuluu viherryttämisen, ympäristökorvausjärjestelmän ja nitraattiasetuksen suunnitelmille? - uusien lohkojen saaminen tukien piiriin Maakunnalliset tuki-infot neuvoville tahoille 2014 ma klo Haapavesi, HAO, Palvelu- ja luontoalan yksikkö NORA, auditorio, Kytökyläntie 260 ti klo Muhos, OSAO, Muhoksen yksikkö (Koivikko), Kirkkotie 1 Kohderyhmä: EU-avustajat, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja viljelijöille neuvontaa antavat. Luennot: Leena Ala-Orvola/ MTK, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, maaseutuasiamiehet, ProAgria Oulu. Ennakkoilmoittautuminen 2 viikkoa ennen tilaisuutta: tai (08) Tulossa! Valtakunnallisen TehoPlus-hankkeen kanssa maatalouden ympäristöseminaari neuvoville tahoille ke Oulu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 10-virran sali, Veteraanikatu 1 (max. 120 hlöä) Ohjelma tarkentuu: Maatalouden tukiin liittyvät infot järjestävät yhteistyössä ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja kuntien maaseututoimi Lisätietoja: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro II Anna-Leena Vierimaa, puh Taimi Mahosenaho, MTK-Pohjois-Suomi, Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke Anita Mäkipelto, Ilmoittautuminen: Viljelijäinfoihin ei ennakkoilmoittautumista, mutta ilmoitathan erityisruokavalioista. Maakunnallisiin tuki-infoihin ja luomuinfoihin ennakkoilmoittautuminen 2 viikkoa ennen tai puh. (08) Tilaisuuksiin ovat tervetulleita maa- ja metsätilalliset ja heitä neuvovat. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Kahvitarjoilu. 1

18 YmpäristöAgro II -hankkeen liite Karjanlanta tehokkaasti käyttöön TIEDOTTAA Väkilannoitteiden hintojen noustessa korostuu karjanlannan merkitys tilan talouteen vaikuttavana tekijänä. Karjanlannan maanparannusvaikutusta on alettu arvostaa enemmän myös viljanviljelyssä ja perunanviljelyssä. Karjanlannan käyttö on muuttunut kahden viime vuosikymmenen aikana paljon. Aikaisemmin lannan levitystasaisuus oli epämääräistä, mutta nykyisin levitystekniikka on jo aika lailla hallinnassa. Tämän päivän ongelma ovat raskaat koneketjut, jolloin maan rakenteet joutuvat lujille. Pellon käytön tehostaminen ja kuljetusmatkojen hallinta pakottaa miettimään lannan jatkokäsittelymahdollisuuksia ja ravinteiden tiivistämistä. Viljelijällä ei monesti ole aikaa itse paneutua lannan levittämiseen, niinpä levityksen tekijäksi kutsutaan usein urakoitsija, jolla on riittävän suuret koneet. Myös lannan ravinnemäärät ovat niin suuria, että niiden käyttöä kannattaa pohtia tarkkaan ja monesta näkökulmasta. Aikaisemmin kuivaa lantaa ja virtsaa voitiin kohdistaa pelloille, joihin ne ravinteidensa puolesta Timo Lötjönen sopivat. Nyt pohditaan lietelannan separointia, jotta lantaa voitaisiin ohjata oikeille lohkoille. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä asiaan suhtaudutaan positiivisesti. Ympäristöasiat korostuvat yhä Uudessa ympäristötukikorvausjärjestelmässä suhtaudutaan karjanlannan ravinteisiin eri tavalla kuin RISTO JOKELA, SIRPA LUNKI aikaisemmassa järjestelmässä. Uutta nitraattiasetusta valmistellaan parhaillaan, ja sen luonnoksessa oli hyvinkin tiukkoja rajoja karjanlannan käytölle. Ympäristöön liittyvät asia korostuvat jatkuvasti maataloudessa. Viljelijän kannattaakin olla entistä enemmän tietoinen karjanlannan käytön mahdollisuuksista ja sen rajoitteista. Tutkimuksen jatkuvan kiinnostuksen kohteena ovat maailmalta tulevat tekniset ja kemialliset ratkaisut sekä niiden soveltaminen Suomen oloihin. Timo Lötjönen on MTT:n vanhempi tutkija. Lisätiedot: Sirpa Lunki, MTT Ruukki, Risto Jokela, ProAgria Oulu, YmpäristöAgro II, Karjanlannan käytön uudet mahdollisuudet ti klo Nivala, Nitek, Pajatie 5 Nivala ke klo OSAO Kempele, Piriläntie 145 (Tuulia-sali) 9.30 Aloituskahvi Lannan ravinteet, entsyymivalmisteet, lantabakteerit, hapot ym. uudet ajatukset karjanlannan käytössä, vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola, MTT Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous, vanhempi tutkija Timo Lötjönen, MTT Lounas (omakustanteinen) Maatilan biokaasulaitos hyödyt ja haasteet, erikoistutkija Sari Luostarinen ja tutkija Mari-Katri Räty, MTT Karjanlannan käyttö uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä ja lannanlevitysajankohdat, erityisasiantuntija Risto Jokela, ProAgria Oulu Kahvi Yhdyskuntalietteen käyttö, vanhempi tutkija Tiina Tontti, MTT (vain Kempele) Ohjelmamuutokset mahdollisia! Tilaisuudet järjestävät YmpäristöAgro II ja InnoTietoa -hankkeet. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Lounas omakustanteinen. Karjanlantateemasta kiinnostuneille voidaan tarjota päivän perusteella asiaa tukevaa pienryhmätoimintaa. Ilmoittautumiset mennessä: Sirpa Lunki, MTT Ruukki, tai

19 Arvokkaiden maisemien inventointi esittelyssä TIEDOTTAA YmpäristöAgro- ja Vyyhtihankkeen tilaisuuksissa esitellään Pohjois- Pohjanmaalla tehtävää arvokkaiden maisemaalueiden ja rakennetun kulttuuriympäristön inventointia. Pohjois-Pohjanmaan liiton inventoinnissa käydään läpi arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet vuosina Samalla tarkastetaan niiden arvoluokat ja rajaukset. Aluevalikoimaa on mahdollista täydentää uusilla kohteilla. Inventoinnin pääpaino on maaseudun kulttuuri- ja erityisesti vil- jelymaisemissa, niihin liittyvässä asutuksessa, vanhassa tiestössä ja kulttuuriperinnössä sekä mahdollisesti jonkin muun alkutuotantoon liittyvän elinkeinon synnyttämissä maisemissa. Keskeisiä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset sekä luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset alueet. YmpäristöAgro- ja Vyyhti-hanke eivät osallistu inventointiin, mutta tarjoavat tietoa perinnemaisemien ja maatalousluonnon hoidosta ja rahoituksista. Rahoitettavalle kohteelle on etua, että se kuuluu arvokkaaksi luokiteltuun alueeseen. Arvokkaiksi määritellyt maisema-alueet turvaavat edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilymisen. Ne merkitään tulevaan maakuntakaavaan. Alueet ja niiden ominaispiirteet ja arvot otetaan huomioon maakunnan kehittämisessä ja alueidenkäytön suunnittelussa. YmpäristöAgro II -hankkeen liite Kaisa Mäkiniemi, Kirsti Reskalenko, Taimi Mahosenaho INVENTOINTITYÖTÄ ohjaa vuonna 2003 perustettu maisematoimikunta. Inventointityöstä vastaa suunnittelija, arkkitehti TkT Kaisa Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Lisäksi hän inventoi rakennettua kulttuuriympäristöä kuten myös Pohjois-Pohjanmaan liiton maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko ja aluesuunnittelija Auli Suorsa sekä Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeinen. Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin aikana päivitetään myös maakunnallisesti merkittävien rakennusten, pihapiirien, kyläkokonaisuuksien ja taajamaalueiden luettelo. Siihen voi ottaa kantaa, kun toisen vaihemaakuntakaavan luonnos on nähtävillä vuoden 2015 alussa. Maakunnallisesti merkittävät kohteet ovat Pohjois-Pohjanmaan ylpeydenaihe ja niiden kunnostamiseen voi hakea ELY-keskuksen korjausavustusta. Suunnittelija Kaisa Mäkiniemi ja maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko työskentelevät Pohjois- Pohjanmaan Liitossa. Tilaisuuksissa luennoivat myös maisemanhoidon asiantuntijat Taimi Mahosenaho, Maarit Satomaa ja Kalle Hellström ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten YmpäristöAgro- ja Vyyhti-hankeista. YmpäristöAgro II ja VYYHTI -hankkeiden kevään 2014 tilaisuudet joissa teemoina Kulttuuriympäristön inventointi sekä maiseman- ja luonnonhoito arvokkailla maisema-alueilla Tilaisuuksien aiheet: arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennetun ympäristön uudet inventoinnit alueen maiseman- ja luonnonhoidon arvokohteet kartalla ja maastossa maiseman- ja luonnonhoidon rahoitusmahdollisuudet Maa- ja kotitalousnaisten Metsästä voimaa -järjestökampanja osassa tilaisuuksista esillä myös maatalousmaankäytön ja vesienhoidon teemat Luennot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro II ja VYYHTI, Pohjois-Pohjanmaan Liitto Lisätiedot: Ohjelmat ja aikataulut: > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. Kevään 2014 infotilaisuudet ti klo Pudasjärvi, Aittojärven koulu, Hiltusentie 12. Yhteistyössä mukana Aittojärven Kyläseura, OAMK/luova. ke klo Siikalatva, Mankilan kylätalo. Yhteistyössä mukana Mankilan kyläseura, Maanmittauslaitos. to klo Siikajoki, Heikinhovi (Siikajoenkylän kylätalo) Heikintie 1. Yhteistyössä mukana Siikajoen maa- ja kotitalousseura. ma klo Haapajärvi, Siiponkosken kylä- ja jokikeskus, Siiponkoskentie 220. Yhteistyössä mukana Siiponkosken kyläyhdistys, Maanmittauslaitos, Keskipiste-Leader ry. to klo Pudasjärvi, Hirvaskosken koulu, Jussintie 10 Tilaisuus on Pudasjärven kyläneuvoston yhteydessä. ti klo Liminka, Luonnonlaidunpäivä, Liminganlahden luontokeskus, (alustava tieto). VYYHTI-hankkeen vesistötyöpajat to 3.4. klo Utajärvi, Merilän Kartano, Meriläntie 1 ke 9.4. klo Kuusamo, Oivangin Nuorisokeskus, Rovaniementie 62 a to klo Taivalkoski, Lomakartano Saija, Saijantie 8 ke klo Kuusamo, Vuotungin kylätalo + maasto, Vuotungintie 319. Yhteistyössä mukana Vuotungin Maamiesseura, Kuusamon Määttälänvaaran Maamiesseura. VYYHTI-työpajoihin ennakkoilmoittautuminen viikkoa ennen tilaisuutta: Muita tilaisuuksia, joissa esillä arvokkaat maisema-alueet: la Lammasinfo, Haapavesi, Korkatin Kartano, Pulkkilantie 810 la Maaseuturahaston hankkeiden Monolavatanssit, Oulu, Rotuaari tule katsomaan ja kuulemaan, mitä hankkeet ovat tehneet päättyvällä ohjelmakaudella. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan myös lähikyliltä! 3

20 YmpäristöAgro II -hankkeen liite Tietoa nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista TIEDOTTAA YmpäristöAgro II -hankkeen eläinten hyvinvointiosion infotilaisuuksissa perehdytään maaliskuussa siihen, millä tavoin lypsylehmien tuotosseuranta kerää tietoa tilan tuottavuuden analysointia ja vertailua varten. Tuotosseurannan ohjelmista saatavat raportit kertovat tuotannon onnistumisesta niin ruokinnassa, olosuhteissa kuin eläinten hoidossakin. Huhtikuussa paneudutaan laidunkauden sairauksiin, niiden ensiapuun ja tarttuviin tauteihin. Laiduntaminen edistää monin tavoin nautojen terveyttä ja hyvinvointia. Laitumella olosuhteet kuitenkin eroavat navetasta. Jos muutoksiin ei osata varautua, voi eläinten terveys vaarantua. Lämmin kesäkausi on otollista aikaa myös monien tarttuvien tautien leviämiseen. Tuotosseurannalla raportteihin ja tuloksiin! ti klo Liminka, Luontokeskus, Rantakurvi 6 ke klo Nivala, Nitek, Sapuska, Pajatie 5 ti klo Taivalkoski, Hotelli Herkko, Taivalvaarantie Luennot: ProAgria Oulu, YmpäristöAgro II ja ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy YmpäristöAgro II toivottaa tervetulleeksi voileipäkahveilla Tuotosseurannan hyödyt maitotilalla raportit tuotannon onnistumisesta! Helpotusta tuotannonohjaamiseen ohjelmilla Lounas (omakustanteinen) Ammu&Elmer-klinikka käyttövinkkejä ja helpotusta tuottajan arkeen Ajankohtaista lypsykarjatiloille Päivän päätteeksi kahvit Nautojen terveys ja hyvinvointi laidunkaudella ensiapua laidunkauden sairauksiin ma Muhos, OSAO, Muhoksen yksikkö, Kirkkotie 1 ti Ylivieska, Ravintola Pikkuveli, Valtakatu 4 ti Kuusamo, Kuusamo, kaupungintalon valtuustosali, valtuustosali, Keskuskuja Keskuskuja 6 6 Luennot: eläinlääkäri Virpi Kurkela, ProAgria Oulu ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Olli Ruoho, ETT Tervetulokahvit ja hankkeen esittely Yleisimmät ensiapuun liittyvät välineet, niiden huolto ja käyttö Poikiminen laitumella ja siihen liittyvät sairaudet miten hoidetaan? Milloin kutsutaan eläinlääkäri Lounas (omakustanteinen) Laidunkaudella esiintyvät sairaudet, ennaltaehkäisy ja hoito ETT.n puheenvuoro laidunkaudella uhkaavat uudet ja vanhat tutut taudit (tunnistaminen, ilmoittaminen, toiminta) Lähtökahvit Ilmoittautumiset viikkoa ennen tilaisuutta: tai (08) Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Tervetuloa! Hanke tarjoaa kahvit ja lounas on omakustanteinen. Katso tarkemmat ohjelmat: Luomupäivät Rokualla Perinteiset ja suositut YmpäristöAgron ja MTK-Pohjois-Suomen maaseudun kehittämishankkeiden järjestämät luomupäivät pidetään Rokua health & spassa. Päiville ovat tervetulleita kaikki luomutuotannosta kiinnostuneet. Ilmoittaudu heti! Päivien ohjelma: > Koulutukset ja tapahtumat > Luomupäivät Rokualla Ilmoittautumiset ja lisätiedot: proagria.fi tai Lammasinfo la Haapavesi, Korkatin kartano, Pulkkilantie 810 Tilaisuus järjestetään Pohjois-Suomen Lammas ja Villa ry:n hallituksen kokouksen ja vuosikokouksen yhteydessä: klo hallituksen kokous ja vuosikokous klo hankkeiden infotilaisuus Aiheet: pellot ja nurmet lammastaloudessa, ajankohtaista lammastaloudessa ja maisemanhoidossa, yritystoiminnan kehittäminen; Maatalous Ykkönen Oy ja Hiven Oy esittelevät toimintaansa. Järjestäjät: ProAgria Oulun hankkeet YmpäristöAgro II, MASVA ja Bothnia á la Carte. Pohjois-Suomen Lammas ja Villa ry. Ilmoittautumiset viikkoa ennen tilaisuutta puh. (08) , 4

21 Haja-asutusalueen jätevedet Vesiensuojelu osaksi jokaisen arkipäivää Siirtymäajan kello käy! Hajajätevesiasetuksen siirtymäaika on kulumassa loppuun olemassa olevien kiinteistöjen osalta. Nyt on aika ryhtyä toimeen ja tarkastella Syksy ja etenkin joulukuu 2013 on tuonut vettä runsain mitoin arkeemme vähän liiankin kanssa ja herättänyt kysymyksiä siitä, yleistyvätkö tällaiset olosuhteet ja mitä se merkitsee vesistöillemme? Uusia haasteita on edessä, sillä ilmastonmuutos tuo väistämättä mukanaan kasvavia sademääriä, vuodenajasta riippumattomia tulvia ja leutoja talvia. Valumavesien määrä sekä vesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet uhkaavat kasvaa tulevaisuudessa. Mitä on tehtävissä ja miten jokainen meistä voi vaikuttaa vesien tilaan? Pienistä puroista kasvaa suuri virta ja yhteistyöllä voimaa vesiensuojeluun ovat ehkä jo hiukan kuluneita, mutta yhä etenkin vesiensuojelutyössä käyttökelpoisia sananparsia. Jokaisen puron, joen ja järven tila on valuma-alueensa ja sen toimintojen summa. Valuma-alue tarkoittaa sitä aluetta, jolta vedet kerääntyvät tiettyyn vesistöön. Jokainen meistä asuu, työskentelee, viljelee, lomailee, matkustaa tai vaikkapa saunoo jonkun vesistön valuma-alueella riippumatta siitä, onko kyseinen järvi, joki tai puro näköpiirissä vai kilometrien päässä. Jokaisen alueella toimivan yksityisen henkilön tai yrityksen toiminnalla on vaikutuksensa vesistöön. Mitä vähemmän käytät, sitä vähemmän tuotat Kannattaa siis hetkeksi pysähtyä miettimään, paljonko ja millä tavalla vettä käyttää: seisonko suihkussa viikon jokainen päivä 5 10 minuuttia sammuttamatta suihkua välillä vai käynkö suihkussa harkiten vaikkapa kolme kertaa viikossa ja käytän veden mahdollisimman tehokkaasti? Jos omistan kesämökin, onko siellä vesivessa vai tyydynkö vesiensuojelullisesti huomattavasti parempaan vaihtoehtoon eli kompostikäymälään? Kuinka paljon vettä kuluu esimerkiksi astioita tiskatessa tai huuhdellessa? Pesenkö täysiä koneellisia pyykkejä ja astioita? Mitä vähemmän vettä käytät, sitä vähemmän tuotat jätevettä ja riski vesistön kuormittumiseen pienenee. Jokaisen meistä on myös huolehdittava kiinteistömme jätevesien käsittelystä parhaalla mahdollisella tavalla. Jokainen päätöksen takana on ihminen Monen mielestä yksittäisen Matti Meikäläisen tekemisillä ei ole mer- kitystä vesistöjemme tilaan, vaan merkitystä on ainoastaan suurten saastuttajien kuten vaikkapa kaivosteollisuuden, turvetuottajien ja metsäyhtiöiden toiminnalla. Kuitenkin myös yrityksissä on aina joku henkilö tehtyjen ja tehtävien päätösten takana. Olipa kyseessä pieni tai iso yritys, maatila, mökkiläinen, metsäfirma tai turvetuottaja, aina on olemassa ihminen, joka omalla asenteellaan ja päätöksellään vaikuttaa vesistöjen tilaan. Lähivesistöjemme tila on viime kädessä kiinni alueella asuvista ja toimivista ihmisistä, siirrytään siis sanoista tekoihin jo tänään! oman kiinteistön jätevesienkäsittelyn tilaa. Jos asiat askarruttavat, ota yhteyttä jätevesineuvontaan! ProAgria Oulu, Jätevesihanke 2014 Merja Talvitie, , > Jätevesihanke Vyyhti-hanke, projektipäällikkö Riina Rahkila, puh , Lisätietoja hankkeesta: ProAgria Oulun hallinnoiman Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan (VYYHTI) -hankkeen tavoitteena on edistää vesien- ja ympäristönhoitoa sekä auttaa pieniä toimijoita niissä hankaluuksissa, joita he kunnostustoiminnassa yleensä kohtaavat. Hanke aktivoi ja opastaa osakaskuntia, yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja vesien ja ympäristön hoitoon sekä luo ehdotuksia toimintamalleiksi ja välittäjäorganisaatioiksi pienimuotoisen kunnostus- ja hoitotoiminnan tueksi. Hankkeelle on myönnetty rahoitus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta vuoden 2014 loppuun saakka. 1 Hyödynnä maksuton ja kiinteistökohtainen neuvonta!

22 Haja-asutusalueen jätevedet Vesiensuojelu edellyttää toimia meiltä kaikilta Miljoonan ihmisen jätevesillä Vesien rehevöityminen on ongelma koko Suomessa. Asian korjaamiseksi on tehty eri toimialoilla ja alueilla paljon töitä. Entistä tehokkaampi haja-asutuksen jätevesien käsittely on yksi osa vesistöjen ja muun ympäristön kuormituksen vähentämistä. Suomessa on viemäriverkostojen ulkopuolella noin ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Niissä asuu noin miljoona suomalaista. Tämän lisäksi on suuri joukko vapaa-ajan asuntoja, joissa asuu osan vuotta vielä lisää ihmisiä. Ympärivuotisen asutuksen rehevöitymistä aiheuttava kuormitus on keskitetyn viemäröinnin ulkopuolisilla alueilla noin kuusinkertainen henkilöä kohti verrattuna viemäriin liitetyllä kiinteistöllä asuvaan. Asumisen lisäksi haja-asutusaluilla syntyy jätevesiä elinkeinotoiminnasta. Hajajätevesiasetus koskee myös niiden puhdistamista, mikäli toimintaan ei vaadita erillistä ympäristölupaa. Kun käsittelet jätevedet asetuksen vaatimuksien mukaisesti, ympäristökuormitus vähenee oleellisesti. Aikaisempaa vastuullisemman toiminnan hyödyt näkyvät lähellä ja arjessa. Hajajätevesiasetuksen määrittelemän puhdistustason mukainen jäteveden puhdistus näkyy ensimmäisenä omassa lähiympäristössä: omassa pihassa, raja-ojassa ja sitten myös naapurissa sekä lähivesistöissä. On tärkeää, että oma ja naapurin kaivot sekä lähivesistöt pysyvät paremmassa kunnossa. Kun kaikki kiinteistöt tulevat mukaan, sekä luonnonympäristön että pihapiirien tila paranee isommalla alueella. Osana vesiensuojelua tällä on todellista merkitystä esimerkiksi vesistöjen tilaan. Ympäristön ja kiinteistönomistajan kannalta tehokkain ja helpoin ratkaisu on keskitetty jätevesien keräily viemäröinnin avulla. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista teknisesti ja kohtuullisten kustannusten valossa. Yhteiseen viemäriin liittyminen on kuitenkin asia, joka jokaisen kiinteistönomistajan kannattaa selvittää ennen kuin tekee mitään muita ratkaisuja jätevesien käsittelyn suhteen. Jätevesien ympäristövaikutukset koostuvat orgaanisesta aineesta, ravinteista ja epäorgaanista epäpuhtauksista sekä hygieniahaitoista, kuten bakteereista ja viruksista. Nämä jätevesien sisältämät aineet Tuuletusputket 1. Jakokaivo 2. Jakoputket 7. Kokoomakaivo 6. Kokoomaputket Täyttö likaavat vesistöjä ja pohjavettä. Orgaaninen eli eloperäinen aines hajoaa ja kuluttaa vesistä hapen, jolloin ekologinen tasapaino häiriintyy. Fosfori ja typpi ovat puolestaan ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Typpi voi tehdä pohjavedestä myös juomakelvot- 3. Jakokerros/ sepeli 4. Suodatinker suodatinhie 5. Kokoomake salaojasora 8. Purkuputki ( Esimerkkinä on keskimääräinen kolmihenkinen perhe, vesikäymälä ja muuten normaali kodin varustelutaso. Orgaaninen aine kuluttaa happea vesistä. Orgaaninen aine (happea kuluttava eloperäinen aine g/vrk) käsittelemätön sakokaivokäsittely asetuksenmukainen jätevesi käsittely Fosfori aiheuttaa vesien rehevöitymistä Fosfori (fosforikuormitus g/vrk) käsittelemätön sakokaivokäsittely asetuksenmukainen jätevesi käsittely 2

23 Haja-asutusalueen jätevedet ros/ kka rros/ hiekan alla) on väliä Suodatinkangas/ routaeriste Jätevesi esikäsitellään saostuskaivoissa ennen maapuhdistamoon johtamista. Sen jälkeen vesi jaetaan jakokaivosta (1.) jakoputkiin (2.). Jakoputket jakavat veden jakokerrokseen (3.), josta se menee suodatinkerrokseen (4.). Suodatinkerroksen läpi suotautuessaan vesi puhdistuu mikrobien yms. avulla. Suodatinkerroksen jälkeen kokoomakerroksesta (5.) vesi menee kokoomaputkia (6.) pitkin kokoomakaivoon (7.) ja siitä edelleen purkuputkea (8.) pitkin laskuojaan. Lainsäädännön vaatimukset ovat kohtuulliset Kaikilla aloilla vaatimuksia kiristetään tietämyksen lisääntyessä ja tekniikan kehittyessä. Siksi on kohtuullista saattaa myös haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yli 50 vuotta vanha lainsäädäntö ja menetelmät tälle vuosituhannelle. Järjestelmän uusimisesta ja käytöstä aiheutuu kustannuksia kiinteistönomistajalle, mutta jätevesistä maksaminen kuuluu kaikille. Myös kaupunkilaiset maksavat osansa viemäriliittymässä ja jätevesimaksuissa. Jätevesijärjestelmän uusimisen työkustannukset ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Uudet asetukset selkeyttävät tavoitteita ja toimintaa sekä kohtuullistavat tarvittavia investointeja. Pieni täsmennys puhdistustasovaatimuksiin antaa hieman enemmän valinnanvaraa kiinteistöomistajalle järjestelmää valittaessa ja vähentää kustannuksia. Poikkeamispykälät ehkäisevät taloudellisia ongelmia haastavassa elämäntilanteessa. Esimerkiksi työttömyyden tai sairauden aikana voi saada lykkäystä puhdistusvaatimuksien noudattamiseen. Tässä tapauksessa poikkeusta haetaan kunnalta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos kiinteistönomistajan tilanne muuttuu tai omistaja vaihtuu, on velvollisuus järjestää jätevedenkäsittely asetuksen vaatimukset täyttävällä tavalla. Iäkkäät, 68 vuotta ennen täyttäneet, vakituisesti kiinteistöllä asuvat kiinteistönomistajat saavat vapautuksen vaatimuksien noudattamisesta. Tämän niin sanotun automaattilykkäyksen vapautusta ei tarvitse erikseen hakea tai ilmoittaa minnekään. Kun kiinteistön käyttäjä tai omistussuhteet muuttuvat, tulee välittömästi ryhtyä toimiin ja saattaa jätevesijärjestelmä kuntoon. toman. Ulosteiden mukana voi levitä viruksia ja bakteereja, jotka elävät vesissä pitkään. Tavalliset pesu- ja puhdistusaineet voivat Bakteerit ja virukset aiheuttavat hygieenistä likaantumista vesissä. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä ja voivat poiketa yksittäistapauksissa huomattavastikin esitetyistä luvuista sisältää luonnolle haitallisia kemikaaleja. Ulosteperäiset enterokokkibakteerit (tuhatta kpl/100ml vettä) käsittelemätön sakokaivokäsittely asetuksenmukainen jätevesi käsittely Vaihtoehtoja jätevesien käsittelyyn: 1. Kunnallinen tai osuuskunnan viemäröinti 2. Kuivakäymälä + puhdistamo harmaille vesille 3. Umpikaivo wc-vesille + puhdistamo harmaille vesille 4. Puhdistamo kaikille vesille 5. Umpikaivo kaikille vesille Puhdistamolla tarkoitetaan siihen tarkoitukseen valmistettua ja paikalle asennettua tai paikalle rakennettua laite- tai maapuhdistamoa. Asetuksen mukaiset puhdistustasot ja vaatimukset: Puhdistettava perusvaatimus korkeampi vaatimus Orgaaninen aine 80 % 90 % Fosfori 70 % 85 % Typpi 30 % 40 % Puhdistustasovaatimukset ovat voimassa jälkeen rakennetuissa heti ja ennen rakennetuissa mennessä tai rakennus/toimenpideluvan vaativien muutos- ja korjaustöiden ohessa aikaisemmin. 3

24 Haja-asutusalueen jätevedet Ammattilaista kannattaa kuunnella ja käyttää pätevää suunnittelijaa Tieto kiinteistökohtaisten puhdistamoiden toiminnasta, niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta on tarkentunut viime vuosina paljon. Yksi tärkeistä uudistuksista on lokakuussa 2013 julkaistu RT-kortti Haja-asutuksen jätevesien käsittely. Samat ohjeet julkaistaan myös Infra- ja LVI-korteissa. Jätevesijärjestelmän parantaminen on korjausrakentamista, joka auttaa kiinteistönomistajaa säilyttämään kiinteistön arvon. Kaikkeen rakentamisen suunnitteluun liittyy asiantuntijoiden osaaminen. Niin myös tähän. Asiantuntijan suunnittelema, kunnasta asianmukaisen luvan saanut ja ammattilaisen rakentama järjestelmä on kiinteistönomistajalle turvallinen ratkaisu, kun sitä käyttää ja huoltaa säännöllisesti ohjeiden mukaan. Huoltovapaata jätevesijärjestelmää ei ole olemassakaan, kuten ei yleensä huoltovapaita teknisiä laitteitakaan. Kukapa jättäisi auton huoltamatta ja odottaisi sen aina toimivan moitteettomasti? Puolueettomien asiantuntijoiden neuvoja on tarjolla helposti. Valtakunnallisesti on tarjolla ympäristöministeriön budjettirahoin rahoitettua hajajätevesineuvontaa. Se on Kuvan panospuhdistamossa jäteveden biologinen puhdistuminen toteutetaan aktiivilietemenetelmällä ja fosforin poisto kemiallisella saostamisella. Panosprosessin kaikki vaiheet (ilmastus, kemikaalisyöttö, hapeton vaihe, selkeytys ja ylijäämälietteen poisto) tapahtuvat ohjelmoidussa aikajärjestyksessä yhdessä ja samassa prosessisäiliössä. Selkeytymisen jälkeen puhdistunut jätevesi pumpataan purkuputkea pitkin purkupaikkaan. luottamuksellista ja puolueetonta ja sen tekevät koulutetut asiantuntijat. Neuvonta ei sisällä suunnittelua, vaan se on tehtävä erikseen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella jätevesineuvontaa hankerahoin tarjoaa ProAgria Oulu. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, eikä uudistus ole välttämättä iso investointi. Joissakin tapauksissa riittää nykyisen järjestelmän parantaminen tai saneeraaminen. Siihen ryhdyttäessä täytyy arvioida kriittisesti nykyisen järjestelmän kunto. Kunnon pitää olla niin hyvä, että järjestelmä pystyy palvelemaan taloudellisesti rakennettavan osan käyttöiän. Ei ole taloudellisesti erityisen järkevää esimerkiksi rakentaa nyt suodatuskenttää ja uusia esikäsittelyyn saostuskaivoja kolmen tai viiden vuoden kuluttua. Hyvä suunnitelma sisältää suunnitelmaselostuksen käyttö- ja huolto-ohjeen kustannusarvion sijaintikartan asemapiirroksen leikkauskuvat Jätevesiasiat hallintaan! Askarruttavatko jätevesijärjestelmän riittävyys ja muut jätevesien käsittelyyn liittyvät kysymykset? Tarjolla puolueetonta, maksutonta ja kiinteistökohtaista asiantuntijatietoa haja-asutusalueen jätevesihuollosta ja lakimuutoksen vaikutuksista. Kysy lisää! ProAgria Oulu, Jätevesihanke 2014, projektipäällikkö Merja Talvitie, puh , > Jätevesihanke Muita hyödyllisiä osoitteita: > Henkiloasiakkaat > Kotitalousvahennys > hakusanaksi: hajaasutuksen vesihuollon suunnittelija 4

25 Maa- ja metsätaloudenharjoittajan verotusperusteet 2013 Oheisia arviointiperusteita käytetään muun selvityksen puuttuessa, kun arvioidaan vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia vähennyskelvottomia eriä. Lähtökohtana on menojen selvittäminen tositteiden ja muiden todennettavien seikkojen perusteella. Tätä arviointiohjetta käytetään, kun todellinen määrä on vaikeasti selvitettävissä. Arvioon perustuvan menon osalta ei voi tehdä laskennallista alv-vähennystä, jonka on perustuttava tositteeseen. 1. Ostoelintarvikkeet Palkattujen ja eläkkeellä olevien työntekijöiden sekä lomittajien luontaisetuna saamien ostoelintarvikkeiden hankintamenoiksi arvioidaan 5,90 /päivä. Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys muistiinpanoissa. 2. Vesimaksut Yksityiskäytön osuutena maatalouden vesimaksuista vähennetään noin 40 m 3 /henkilö/vuosi. 3. Sähkö ja lämmitys Ilman sähkölämmitystä kotitalouden sähkönkäyttö on keskimäärin kilowattituntia vuodessa. Tavanomaisissa oloissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi sähkömenoista arvioida 8,64 vuodessa asuinpinta-alan neliömetriä kohti. Oman asunnon sähkölämmityksen korjauseränä voidaan pitää 10 /m²/vuosi ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18 l/m²/vuosi. 4. Puhelin Yksityiskäytön osuutena puhelinmenoista vähennetään puolet 500 euroon saakka. Suuremmista puhelinkuluista yksityiskäytön osuus on 250. Matkapuhelimen yksityiskäytön osuus arvioidaan samojen perusteiden mukaan puhelinkohtaisesti. 5. Moottorikelkka, mönkijä, yksityistalouden traktori sekä moottori- ja raivaussaha Moottorikelkan ja mönkijän kustannuksiksi arvioidaan 14 käyttötunnilta. Yksityistalouden traktorin kustannuksiksi arvioidaan 11 käyttötunnilta. Moottori- ja raivaussahan käyttökuluiksi arvioidaan enintään 85 /vuosi. Käyttökulut arvioidaan näillä perusteilla, jos koneita ei ole luettu maa- tai metsätalouden kalustoon. 6. Maatalouden työhuonevähennys Aktiivitiloilla arviolta 390 /vuosi. 7. Metsätalouden työhuonevähennys Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta metsätalouden laajuus ja työhuoneen tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan vähentää muun selvityksen puuttuessa 195 /vuosi. Vähennys ilmoitetaan lomakkeella 2C. 8. Harrastusluonteinen toiminta Toiminta on harrastusluonteista, jos sitä harjoitetaan ilman vakaata ansiotarkoitusta. Tällöin tappiota ei voida vahvistaa, vaan sitä pidetään elinkustannusten luonteisena. Vähentämättä jääneet menot huomioidaan kuitenkin myöhempinä vuosina saman harrastustoiminnan tuloja verotettaessa. Harrastusluonteisesta toiminnasta on syytä pitää erillistä menojen ja tulojen muistiinpanoa. 9. Hevostoiminta Maatalouden tuotteiden tuotantokustannusmenojen korjauserä on vuodessa 920 hevoselta ja 370 varsalta. 10. Omasta metsästä otetun puutavaran kantohinnat Poltto-, tarve- ja rakennuspuun arvo on käytetyn puutavaralajin kantohinta. Oheiset hinnat ovat voimassa koko maassa. Mäntytukki 46 /m 3, kuusitukki 44 /m 3, koivutukki 33 /m 3, mäntykuitu 8 /m 3, kuusikuitu 7 /m 3, koivukuitu 9 /m 3, polttohake 1,70 /m 3, 0,68 /irto-m 3. Hankintatyön arvo ja korjauserät Puutavaralaji Työn arvo Työn arvo Konekust. Valmistus Kuljetus Kuljetus Mäntytukki 5,33 2,14 3,22 Mäntykuitu 12,31 2,22 3,32 Kuusitukki 6,86 2,17 3,25 Kuusikuitu 12,88 2,35 3,53 Koivutukki 5,07 2,46 3,69 Koivukuitu 11,39 2,59 3,88 Energiapuu 7,60 4,05 6,08 (kokopuu) Halot ja klapit 25,82 2,59 3,89 Haketus 4,02 Hake 2,59 3,89 Menojen korjauseränä käytetään muun selvityksen puuttuessa 3,89 /m 3 (kuljetus) tai 11 / tunti (traktori ja lisävarusteet). 11. Yksityisauto maatalouden käytössä Jos auton kuluja ei ole kirjattu muistiinpanoihin, vähennetään kuluna maatalousajojen määrä kerrottuna kilometrikorvauksella 0,45 /km. Lisävähennys edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä. Asunnon ja maatilan välisistä matkoista voi autolla vähentää enintään 0,25 /km. Asunnon ja metsätilan välisistä matkoista ja muista metsätalouden matkoista voi autolla vähentää todelliset kulut tai muun selvityksen puuttuessa 0,25 /km. Verotusyhtymä voi korvata osakkaan matkakulut 0,45 /km. Korvaukset ovat yhtymän muistiinpanoissa palkkausmenoja. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Jos yhtymä ei ole korvannut osakkaan matkoja, yhtymävähennyksen määrä on 0,25 /km. Asunnon ja maatilan väliset matkakulut vähennetään osakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella. Kuolinpesä voi korvata osakkaalle matkakulut 0,45 /km. Ne käsitellään kuolinpesän muistiinpanoissa palkkausmenoina. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Jos kuolinpesä ei ole korvannut osakkaan matkoja, kuolinpesän vähennyksen määrä on 0,25 /km. Kuolinpesä ei voi maksaa leskelle maatalousverotuksessa vähennyskelpoisia verovapaita kulukorvauksia. Jos leski käyttää yksityisautoaan kuolinpesän harjoittamassa maataloudessa, tehdään vähennys Yksityisauto maatalouden käytössä mukaisesti kuolinpesän verotuksessa. 12. Päivärahat Vähennys on yli 6 tuntia kestäneestä tilapäisestä työmatkasta 17 ja yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 38. Palkansaajien verotuksessa vastaavat vähennykset ovat 12 ja 24. Niitä käytetään esim. tilapäiseen työmatkaan, kuten koulutus- tai messumatkaan. 13. Maatalouden nettovarallisuus Osuuskunnan osuudet. Maatalouteen liittyvien osuuskuntien osuuksien nettovarallisuusarvoista saa tiedon osuuskunnilta. Maksamatta olevat osuusmaksut otetaan huomioon viljelijän nettovarallisuuslaskelmassa maatalouden velkana. Maatalouden nettovarallisuuteen luetaan toimintaan liittyvän tuottajaosuuskunnan velvoiteosuuksien lisäksi myös saman osuuskunnan vapaaehtoiset osuudet. Niihin ei voida katsoa liittyvän erityisiä etuja, joten niiden arvoksi katsotaan maksettu osuusmaksun määrä. Viitemäärän arvostaminen. Nettovarallisuudessa otetaan huomioon koko maitokiintiön osalta ELY-keskusten vuoden 2013 keskimääräinen markkinahinta. Tuottajien välisen kiintiökaupan verottomat hinnat 2013: Pohjois-Pohjanmaa 0,09 /l, Kainuu 0,08 /l ja Lappi 0,07 /l. Maatalouden tilatukioikeus. Viljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja tukioikeuksia ei lueta maatalouden varoihin. Erikseen hankitun tukioikeuden arvona pidetään verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Yleensä erikseen hankittu tukioikeus on vähennetty vuosimenona, jolloin poistamatonta hankintamenoa ei ole. Koko yhtenäistämisohje vuodelta 2013 toimitettavaa verotusta varten on osoitteessa > Syventävät vero-ohjeet / Verohallinnon ohjeet /2014 maaviesti 17

26 luomu Lappi on maailman suurin luomumaa Keruuluomu sai viime keruukaudella ajantasaistetun valvontamallin. Lappi on nyt maailman suurin yhtenäinen luomukeruualue. Siellä kehitetty malli kiinnostaa myös Kainuuta ja Pohjois- Pohjanmaata. Luomukeruun pinta-ala on Lapissa nyt noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria, kun se aikaisemmin oli noin seitsemän miljoonan luokkaa. Laajemmasta luomustatuksesta on merkittävää etua koko luonnontuotealalle ja alueen matkailuyrityksille. Puhtauden imagosta hyötyy myös muu yritystoiminta Lapissa. Keruuluomun ajantasaistettu valvontamalli tehtiin Lapin 4Hpiirin LuomuLappi -hankkeessa yhteistyössä Lappi Luo II -työohjelman ja ProAgria Lapin kanssa. Hanke pilotoi EU-asetuksen mahdollistaman keruuluomun tiedonkeruun ja karttakäytännön Lapissa keruukauden 2013 aikana. Uusi työmalli helpottaa luomukeruualueiden selvitystyötä. Tästä hyötyvät keruuluomun valvontaan osallistuvien tahojen lisäksi luomuraaka-aineita tarvitsevat yritykset ja luomupoimijat, joiden on nyt paljon helpompi välttää luomuun kelpaamattomia alueita, hankevastaava Eija Vuorela kertoo. Samalla myös luomukeruuraaka-ainemäärät kasvavat ja yritysten erillään pidosta aiheutuvat kustannukset Lapissa luonnonmarjojen osalta pienenevät tai häviävät olemattomiin. Luomukartta heti käyttöön Pilotoinnin aikana kartoitettiin raaka-aineita ostavien yritysten kanssa Lapissa kaudella 2013 tarvittava luomukeruualue. Alueelta selvitettiin viranomaisten avustuksella luomussa kiellettyjen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, määrä, laajuus ja sijainti Lapin yksityismetsissä. Vastaavat Uudesta valvontamallista hyötyvät sekä valvontaan osallistuvat tahot että luomuraaka-aineita tarvitsevat yritykset ja luomupoimijat, joiden on nyt paljon helpompi välttää luomuun kelpaamattomia alueita. tiedot selvitettiin myös suurten toimijoiden, kuten Metsähallituksen, metsäyhtiöiden, julkisten metsänomistajien ja yhteismetsien maa-alueista. Hankeyhteistyötahojen kanssa paikannettiin tiedot, selvitettiin ja testattiin tiedonsiirto- ja karttakäytäntöjä Maanmittauslaitoksen kartta-asiantuntijan kanssa sekä laadittiin luomukarttamalli, joka otettiin heti käyttöön yrityksissä. Selvitystyön riskejä arvioitiin ja mallinnettiin riskinhallintasuunnitelmaan yhteistyössä viranomaistahojen, luomuvalvonnan, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Lappi Luo -työohjelman ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Lapin malli kiinnostaa Myös Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat kiinnostuneita siirtymään Lapissa kehitettyyn selvitysmalliin. Hankerahoituskauden vaihtuminen kuitenkin hidastaa laajenemista. Lapissa resurssia työskentelyn jatkamiseen vuonna 2014 saatiin jonkin verran. Mahdollisuuksia keruuluomualueen laajentamisen kannattaa silti etsiä, sillä kyse ei ole suurista summista. Selvää kuitenkin on, että uusi valvontamalli tulee ennen pitkää käyttöön koko Suomessa. Eija Vuorela Laajentuva luomukeruualue voi innostaa myös kotimaista poimintaa, lisätä keruuluomun raakaainemääriä, kiinnostusta jalostukseen sekä tuotteiden kauppa-arvoa ja luomuvientiä, ProAgria Lapin luonnontuotetoimialakehittäjä Irja Mäkitalo sanoo. Lappi lannoitukset ja kemiallinen heinäntorjunta Keminmaa 19,6 ha Kolari 3,1 ha Pello 1,1 ha Posio 10, 8 ha Ranua 271, 5 ha Rovaniemi 1,3 ha Tervola 13,1 ha Ylitornio 4,6 ha yht. 325,1 ha ,4 ha ,5 ha ,7 ha ,5 ha IRJA MÄKITALO, EIJA VUORELA LuomuLappi-selvityshanketta hallinnoi Lapin 4H-piiri/Suomen 4H-liitto. Yhteistyötaho ja osatoteuttaja on Lappi Luo II -työohjelma / ProAgria Lappi. Hanke on saanut EU-osarahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen -toimintalinjasta. Lisätiedot: LuomuLappi-selvityshanke, Eija Vuorela, puh , ProAgria Lappi, Lappi Luo II -työohjelma, Irja Mäkitalo, puh , 18 maaviesti 1/2014

27 SARI LEINONEN MASVA-neuvonta kiinnostaa Kainuussa ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten MASVA-hanke Maaseudun asiakasvastaavat Kainuussa teki puhelimitse palautekyselyn marraskuussa 2013 neuvontaa käyttäneille asiakkaille. Hankkeen avulla on kolmen vuoden aikana saatu eteenpäin iso joukko investointitukihakemuksia. Kyselyn perusteella neuvonnan ammattimaisuus ja toisaalta käytännönläheisyys koettiin vahvoina. Sidosryhmätyö on myös onnistunut hyvin, sillä neuvonnan pariin oli ohjauduttu joko ProAgrian asiantuntijoiden, ELY-keskuksen tai jonkin muun sidosryhmän kautta. Masva-neuvojina Kainuussa toimivat erityisasiantuntijat Tarja Poikela ja Soili Hypén. Hanke on saanut jatkoaikaa vielä vuodeksi Maksutonta Masvaneuvontaa voi saada yhden päivän yritystä kohti vuodessa. Masva-työn tavoitteena on rakentaa tutuksi sitä polkua, jota pitkin maaseudun yrittäjät löytävät asiantuntevien yrityspalveluiden piiriin myös hankkeen jälkeen. Lisätiedot: Soili Hypén, , tai Tarja Poikela, , ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, Mikko Heikkinen, puh /2014 maaviesti 19

28 ympäristö Marjut Kokko Kylämaisemat ruotuun Lapissa ja Kainuussa Maisemat Ruotuun -hanke edistää kylämaisemien säilyttämistä ja hoitoa Kainuun sekä Etelä- ja Keski-Lapin alueella. AILI JUSSILA Marjut Kokko MARU-hanke tarjoaa kylille kyläkävelyitä, maisemanhoitotalkoita ja muita ympäristönhoitotapahtumia. Etusijalla ovat arvokkaat maisema-alueet, kulttuurihistorialliset kohteet sekä matkailun tai virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet. Kyläläisten oma aktiivisuus on tärkein kriteeri yhteistyön onnistumiselle. Arvokkaita maisema-alueita Kainuun ja Lapin arvokkaiden maisema-alueiden täydennyskartoitus on valmistunut. Sen tuloksena Kainuun ELY-keskus ehdottaa Kainuuseen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi kahdeksaa kohdetta ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 21 kohdetta. Lapin ELY-keskus ehdottaa Etelä- ja Keski-Lappiin valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 15 kohdetta ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 26 kohdetta. Ympäristöministeriö valmistelee uuden ehdotuksen valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. Lisätietoa asiasta osoitteessa Kyläkävelyitä, talkoita ja teemapäiviä Kyläkävelyillä kyläläiset, kesäasuk- 20 maaviesti 1/2014 Jouko Sormusen (oikealla) kyyttöhiehot hoitavat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen perinnebiotooppia Naapurinvaaralla. Hankeyhteistyötä Naapurinvaaralla Naapurinvaaran kyläläiset ovat saaneet hoitoonsa arvokkaan kylämaiseman ja minä itse laajoja erityisympäristötukialueita. Ilman MARU-hankkeen ja kyläyhdistyksen aktiivisuutta tämä ei olisi onnistunut, sotkamolainen Jouko Sormunen sanoo. Hän pitää myös ProAgria Kainuun Matti Partasen asiantuntemusta ympäristötukisopimusten teossa korvaamattomana. Sopimus on ollut pitkä prosessi. Alkuun oli 1,5 vuotta pelkkää paperityötä. Nyt takana on ensimmäinen kesä oikeaa työtä laitumella, ja näkee jo kättensä tuloksen. Perinnebiotooppien hoidosta on tulossa tilalle merkittävä tulonlähde luomumansikoiden ja kyyttötuotteiden rinnalle. Myös matkailutoimintaa on viriämässä Naapurinvaaran komeisiin maisemiin. Toivottavasti tällainen tukimuoto ja hankeyhteistyö on mahdollista myös jatkossa. Lisää Naapurivaaran kyyttöjen elämästä voi lukea Maajustiinan blogista. ROVANIEMELLÄ keskustan lähisaaret on saatu hoidon piiriin yrittäjien ja viljelijöiden yhteistyöllä. Kotisaarta hoitaa viljelijä Vilho Junnola erityisympäristötuen avulla. Lampaat laiduntavat matkailijoiden suosimalla saarella kesäisin. Kuljetus työmaalle järjestyy kätevästi Lapin safarit -matkailuyrityksen jokiveneillä. Ounasjoen tulvaniittysaaria laidunnetaan Ounasjoen Eräratsujen toimesta. Hiansaari tarjoaa hienon ympäristön yrittäjä Jouko Iivarin hevosvaelluksille. Samalla maanomistajat ja kaupunkilaiset hyötyvät, kun jokimaisema säilyy avoimena ja saari helppokulkuisena retkeilymaastona.

29 < Hevosten vientiä yrittäjä Jouko Iivarin johdolla Rovaniemen Hiansaareen. kaat ja muut maisemanhoidosta kiinnostuneet tarkastelevat kylämaisemaansa yhdessä. Alueen matkailuyrityksille hanke tarjoaa neuvoa lähiympäristön kunnostuksessa ja alueen kulttuurihistorian ja perinteiden tuotteistuksessa. Maisemanhoitotalkoissa voidaan perinnemaisemia kunnostaa yhdessä kyläläisten kanssa. Hanke järjestää myös maisemanhoidon ja rakennusperinnön teemapäiviä. Yhteistyöstä kiinnostuneiden yhdistysten ja yrittäjien kannattaa ottaa yhteyttä ja ehdottaa sopivan tapahtuman järjestämistä. Maisemanhoitoa viljelijän kumppanina MARU-hanke on organisoinut myös perinnemaisemien hoitoa. Viljelijöiden apuna on etsitty laitumia, tehty vuokrasopimuksia ja hoitosuunnitelmia sekä haettu valvojia eläimille. Hanke on saanut näkyvyyttä mediassa. Samalla mukana olleet viljelijät ja muut yrittäjät ovat saaneet positiivista julkisuutta. Hankkeen tekemät raportit helpottavat tukien haussa myös myöhemmin. MARU-hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto. Sitä toteuttavat Lapin ja Kainuun ELY-keskukset. Mukana hankkeessa ovat Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria. Lisätiedot: Lappi, projektipäällikkö, Marjut Kokko, puh Kainuu, suunnittelija, Aili Jussila, puh Viljelijä, Jouko Sormunen, jouko. puh maisematruotuun ja Facebook-sivut Järjestäytynyt yhteistyö edistää vesien kunnostusta Vastuu lähivesien hoidosta ja kunnostuksesta siirtyy yhä enemmän vapaaehtoisille paikallisille toimijoille. Yhdistykset, osakaskunnat, maanomistajat ja muut toimijat tarvitsevat kuitenkin tuekseen pysyvän tahon, joka tarjoaa neuvontaa hankkeiden suunnitteluun, rahoituksen hakemiseen ja käytännön toteutukseen. Miten vesienhoito voisi järjestäytyä vapaaehtoisesti ja millainen organisaatio voisi toimia pohjoispohjalaisten kunnostajien tukena? Tähän kysymykseen etsitään vastauksia VYYHTI-hankkeen yleisötilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa. ProAgria Oulun hallinnoima VYYHTI-hanke selvittää Pohjois-Pohjanmaalle soveltuvia välittäjäorganisaation malleja. Yksi seminaarissakin esillä oleva vaihtoehto on vesiensuojeluyhdistyksen perustaminen. Tällainen organisaatio toimisi sananmukaisesti välittäjänä eri osapuolten, kuten viranomaisten, tutkijoiden, hankeammattilaisten, yritysten, rahoittajien ja paikallisten kunnostajien välillä. Sen puoleen voisi kääntyä kaikissa vesienhoitoon liittyvissä kysymyksissä, projektipäällikkö Riina Rahkila sanoo. Yhdistyksen toiminta-alue voisi kattaa koko Pohjois-Pohjanmaan tai maakunnan alueella voisi toimia kaksikin yhdistystä. Vapaaehtoinen järjestäytyminen keventäisi esimerkiksi kuntien vesienhoitoon liittyvää työtä ja lisäisi yksittäisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Kunnat voisivat suhteellisen pienellä panoksella saada käyttöönsä vesienhoidon asiantuntijaorganisaation ja hyötyä muun muassa hankevalmisteluun saatavasta avusta, Riina Rahkila sanoo. Hankerahoitus kannattaa hyödyntää Tulevat EU-ohjelmat tarjoavat rahoitusta vesistöjen kunnostuk- seen. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia uusille toimijoille, kun valtion resurssit vähenevät eikä ELY-keskus enää juuri toteuta hankkeita. Myös maa- ja metsätalouden kosteikkotuet yhdistyksille ja muille toimijoille sekä maaseuturahaston muut ympäristöhankkeet säilyvät uudella EU-ohjelmakaudella. Näitä rahoitusmahdollisuuksia kannattaa hyödyntää täysimittaisesti, sillä suhteellisen pienellä Riina rahkila Saara Ilkka Jokikunnostustyönäytös Kärsämäen Sydänmaankylällä. Etulalla Eero Hiltunen, joka on vastannut muun muassa kyseisen jokikunnostuksen suunnittelusta. omarahoitusosuudella voi saada aikaan mittavia tuloksia. Myös mahdollinen välittäjäorganisaatio voisi tarvittaessa hakea hankerahoitusta ja toteuttaa hankkeita, Riina Rahkila sanoo. Lisätietoja: ProAgria Oulu, VYYHTI-hanke, projektipäällikkö Riina Rahkila, puh , Vyyhti-hanke järjestää Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois-Pohjanmaalla -yleisötilaisuudet ti Pudasjärvellä ja ke Ylivieskassa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: puh /2014 maaviesti 21

30 ruoka Metsän marjaisia makuja pakastimesta HELENA LAHDENPERÄ METSÄSTÄ VOIMAA Helena Lahdenperä Pakkaspäivä sopiva on hetki pakastimen sulatukselle. Korit vain pihalle ja pakastimeen höyryävän kuumia vesiastioita irrottamaan huurrekerroksia. Samalla on hyvä tehdä inventaariota pakastimen sisällöstä. Marjat säilyvät satokaudesta toiseen, mutta enemmän niistä on iloa ja hyötyä nautittuna pitkin talvea. Marjat ovat mukava vitamiinilisä esimerkiksi aamupuuroon tai jogurttiin. Vähän sokerilla makeutettuna tai makean kastikkeen kera niistä loihtii pirteän jälkiruoan tai välipalan niin yllätysvieraille kuin kotijoukoillekin. Kirpakoiden marjojen joukkoon voi lisätä miedompia marjoja tai hedelmiä kuten banaania, melonia tai omenia. 22 maaviesti 1/2014 Entisaikojen emännät pyöräyttivät leipomapäivinä hapanleipätaikinan lopuista maukkaita marjapiirakoita eli avokukkoja. Marjojen kuidut, vitamiinit ja muut antioksidantit edistävät terveyttämme. Siksi marjoja kannattaa nauttia usein ja kuorineen. Marjat sopivat mainiosti erilaisiin smoothiejuomiin eli pirtelöihin, jotka valmistuvat nopeasti blenderissä, tekosekoittajassa tai monitoimikoneessa. Kohmeisten marjojen joukkoon voi sujauttaa hedelmäpaloja, vihanneksia ja yrttejä. Nesteeksi maitoa, piimää, jogurttia, hedelmä- tai kasvismehuja. Lusikallinen leseitä tai hiutaleita lisää juoman kuitupitoisuutta. Metsän marjoista syntyy myös perinteisempiä puuroja, keittoja ja leivonnaisia. Uunin jälkilämmössä marjapuuro hautuu kypsäksi vähällä vaivalla. Entisaikojen emännät pyöräyttivät leipomapäivinä hapanleipätaikinan lopuista maukkaita marjapiirakoita eli avokukkoja. Jos hapanleivän leipominen tuntuu työläältä, lähes samaan loppu- tulokseen pääsee helpommin ja nopeammin käyttämällä valmista ruisleipäainesta, johon lisätään vain vesi ja hiiva. Rukiinen piirakka on tuhti eväs ja maistuu maito- tai piimälasillisen kanssa välipalana. Kotoista terveysruokaa Karpalosmoothie 1 ylikypsä banaani 1 dl jäisiä karpaloita 2 3 dl rasvatonta maitoa tai piimää Soseuta ainekset tehosekoittimella kuohkeaksi juomaksi. Tarkista makeus. Tarjoa välipalaksi tai jälkiruoaksi. Puolukka-ruispuuro 2 dl ruisjauhoja 1 dl ruisrouhetta 1 l vettä 2 dl puolukoita 2 tl suolaa 0,5 dl sokeria Mittaa aineet uunivuokaan ja sekoita. Hauduta uunissa 150 asteessa noin tunti. Sekoita haudutuksen aikana pari kertaa. Miedommassa lämmössä puuron voi jättää uuniin hautumaan yön yli. Puolukkaleipä 3 dl vehnäjauhoja 3½ dl ruisjauhoja (½ dl auringonkukan siemeniä) 1 tl leivinjauhetta 2 tl soodaa 1 dl puolukoita 1 dl siirappia 3 dl piimää Sekoita ensin kuiva-aineet. Lisää puolukat, siirappi ja piimä. Sekoita huolellisesti ja kaada taikina voideltuun 1½ litran leipävuokaan. Paista 150 asteen lämmössä minuuttia. Mustikkakukko pohjataikina: 4 dl vettä ¼ palaa(12,5 g) hiivaa tai 1 tl kuivahiivaa 8-9 dl ruisleipäainesta (esim. Myllärin) tai n. 800 g hapanleipätaikinaa täyte: 8 dl mustikoita 1 dl sokeria 1½ dl ruisjauhoja Liota hiiva lämpimään veteen. Lisää ruisleipäaines ja vaivaa taikina sopivan pehmeäksi, pehmeämmäksi kuin esimerkiksi pullataikina. Peitä taikinakulho tiiviisti muovikelmulla tai liinalla. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa minuuttia. Kauli taikinasta kaksi noin ½ sentin vahvuista 15 x 35 sentin taikinalevyä runsaasti jauhotetulla pöydällä.

31 Nosta levyt leivinpaperille uunipellille ja kohota lämpimässä paikassa liinalla tai muovilla peitettynä noin 30 minuuttia. Sekoita mustikat, ruisjauho ja sokeri ja levitä seos taikinalevyille. Jätä 2-3 senttiä reunoista täyttämättä ja käännä ne täytteen päälle. Paista piirakat 225 asteessa noin 40 minuuttia. Vinkki: Leivo lopusta taikinaa lohipiirakkaa: kauli samankokoinen levy kuin mustikkapiirakkaan ja asettele sen päälle lomittain ohuita lohiviipaleita. Ripottele niiden päälle hieman suolaa ja käännä reunat täytteen päälle. Paista piirakka ja voitele reunat paistamisen jälkeen voisulalla. Suorakaiteen muotoisesta piirakasta on helpompi leikata annospaloja kuin pyöreästä. Hunajainen lakkaleipäjuustosalaatti n. 250 g leipäjuustoa (Kainuussa juustoleipää) 3-4 dl lakkoja n. ½ dl juoksevaa hunajaa tuoretta basilikaa tai sitruunamelissaa Paloittele juusto neljään annokseen ja asettele jälkiruokakulhoihin tai lautasten keskelle. Koristele lakoilla ja valuta päälle juoksevaa hunajaa. Koristele basilikan tai sitruunamelissanlehdillä. Vinkki: hunajan asemesta voit käyttää kinuskikastiketta ja lakkojen lisäksi myös muita marjoja. Helena Lahdenperä on Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja kotitalousasiantuntija. Metsästä voimaa! Meille naisille metsä on moninainen elementti, ja hyvin monelle tärkeä jaksamisen ja hyvinvoinnin lähde. Tässä metsäasiassa, jos missä, on meillä Kainuussa ja muualla Pohjois-Suomessa nyt hyvä lähellä! Jäin joulun aikaan koukkuun television äärelle seuraamaan näyttelijä Ville Haapasalon matkaa suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa. Siitä mieleen jäi erityisesti metsäluonnon arvostaminen omien heimojemme ilmeisesti ikiaikaisena perintönä ja myös elämisen lähteenä. KAINUUN maa- ja kotitalousnaiset tutkivat viitisentoista vuotta sitten Kuhmon rajaseudulla asuvia naisia. Sen mukaan metsä- ja luontosuhde oli naisten elämässä yksi jokapäiväisen jaksamisen kantavimmista voimista. Itselleni tämä oli kenties yllättävin havainto heidän elämänhallinnastaan. Olinhan itse tuolloin vastikään junan tuoma, mutta uskottava se oli: metsää kunnioitettiin, mutta ei sitä juurikaan pelätty. Tutkimme Kainuusta käsin 2000-luvun vaihteessa myös valtakunnallisesti suomalaisia naismetsänomistajia. Sen tutkimuksen ydinviesti oli, että naiset tuntuivat sekä tarvitsevan että haluavan entistä enemmän tietoa metsäasioista. Metsä oli tutkimuksen mukaan jo tuolloin naisille paljon enemmän kuin pelkkää puuta. Maisemilla ja metsien monikäytöllä nähtiin olevan myös elinkeinollisia mahdollisuuksia. Tämä näkyi virkistyksen lisäksi esimerkiksi pajun käyttönä ja metsäkudonnaisina, joiden eteen teimme järjestönäkin paljon kehittämistyötä. Tällä 2010-luvulla uusi, tärkeä ja koko ajan nouseva monikäytön ulottuvuus kytkeytyy sanaan villiruoka. METSÄSTÄ VOIMAA on maa- ja kotitalousnaisten kaksivuotinen kampanja, joka tarjoaa monenlaisia ideoita. Hyödynnetään yhdistyksissä täysillä kampanjan hieno toimintaopas! Käydään jokainen kurkistamassa järjestön uudet nettisivut osoitteessa ja tartutaan hanakasti kiinni siellä ideoituihin toimintamuotoihin sekä yhdistyksissä että piirikeskuksessa. Pyydetään mukaan yhteistyökumppaneita täydentämään omaa naisvoimaa! Otetaan tavoitteeksi tarjota metsää omistaville naisille tietoja ja taitoja ja tätä kautta rohkeutta osallistua enemmän omia metsiä koskeviin päätöksiin. Meidän jokaisen tavoitteena voisi olla löytää henkisen hyvinvoinnin eväitä metsästä vaikkapa patikkaretkiltä, metsäkellinnästä tai metsäaiheisesta kirjallisuudesta. Eräs luonnossa liikkumista työkseen ohjaava tuttavani on luonnehtinut luonnon terapeuttista voimaa niin, että ihminen rentoutuu, voimaantuu ja usein myös pääsee ylittämään omia rajojansa. Tämä puolestaan tuo haasteita, seikkailumieltä ja kiehtovaa elämyksellisyyttä, joka saa liikkeelle sekä järjen, tunteet että kehon. Siis myös fysiikka tykkää, kun mennään metsään! Esimerkiksi verenpaine ja stressihormonitasot laskevat, jos kiireen perästä mennään metsän rauhaan. Kun lähdemme tutustumaan metsiin yhdessä ja mukavissa porukoissa, saamme metsästä myös yhdessäolon voimaa! MARJATTA PIKKARAINEN toiminnanjohtaja Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Näe hyvä lähellä 1/2014 maaviesti 23

32 Katseet metsän arvoihin Metsästä voimaa! Metsästä voimaa on maa- ja kotitalousnaisten järjestökampanja vuosina Tavoitteena on lisätä metsän monipuolisen käytön arvostusta ja tarjota yhteisöllistä toimintaa yhdistyksille. Kampanja innostaa yhdistyksiä virkistäytymään metsässä monin tavoin, tutustumaan puusta tehtyihin tuotteisiin ja metsäteollisuuteen sekä oppimaan lisää metsänhoidosta. Metsällä on monenlaisia arvoja ja merkityksiä. Liikkuminen metsässä alentaa tutkitusti stressiä ja parantaa mielialaa. Metsäteollisuus taas on tuottanut vuosikymmenet taloudellista hyvinvointia suomalaiselle yhteiskunnalle. Tulevaisuudessa käytämme aivan uudenlaisia puusta valmistettuja tuotteita. Metsä on monelle myös henkilökohtaista omaisuutta, jota kannattaa hoitaa. Metsiä voi hoitaa myös luontoarvoja vaalien. Metsästä voimaa -kampanja tarjoaa erilaisia tapahtumaideoita Maa- ja kotitalousnaisten yhdistyksien toteutettavaksi. Tarjolla on virkistysretkiä metsään, tutustumiskäyntejä paperitehtaille, bioenergialaitoksille ja puuta käyttäviin yrityksiin sekä metsänhoidon kursseja sekä ruokakursseja. Erilaiset tapahtumat avaavat silmät sille, miten monenlaisia arvoja metsällä on. Kampanjan suunnittelua on tukenut Suomen metsäsäätiö. Tulkaa mukaan Maa- ja kotitalousnaisten Metsästä voimaa -kampanjaan! Venytelkää ja vanutelkaa poluilla, lumoutukaa lähimetsästä, laulakaa metsälauluja, käykää tutustumassa paperin valmistukseen, hoitakaa taimikkoa ja valmistakaa ruokaa metsän antimista. Valmiiksi ideoidut tapahtumaehdotukset ja toimintaohjeet löytyvät nettisivuiltamme Tapahtumaehdotukset ja toimintaohjeet on koottu myös oppaaseen, jota saa piirikeskuksista helmikuun alussa. Valitkaa porukalla sopivat tapahtumat tai toteuttakaa vaikka kaikki. Aikaa on tämä ja ensi vuosi. Tiedottakaa tapahtumasta jäsenille ja muille sekä kutsukaa paikallismedia mukaan. Mukaan voi kutsua myös naapuriyhdistyksen. Lisätietoa Lisätietoa kampanjasta kampanjasta: ja Kainuun sen tapahtumista: Maa- ja kotitalousnaiset, Kainuun Marjatta Maa- Pikkarainen, ja kotitalousnaiset, , Marjatta Pikkarainen, 044 maajakotitalousnaiset.fi; , Lapin Maa- ja kotitalousnaiset, Ulla-Maija Lapin Uusitalo, Maa- 040 ja kotitalousnaiset, , Ulla-Maija Uusitalo, maajakotitalousnaiset.fi; , Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, maajakotitalousnaiset.fi Tuula Alakastari, , 24 maaviesti 1/2014 Menu Lempeä porkkana-palsternakkakeitto Porkkanaruudut Aurinkorannan kalasalaatti Värikäs broileri-pastasalaatti Marjanpoimijan salaatti Kesäkurpitsapaistos Falafelpyörykät Paahdetut uunikasvikset Minttukermaviilikastike Mustikkakukko Vaniljakastike Kuningatarsmoothie Apuva pureutuu ravi Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Kainuun toteuttama Apuvatyöhyvinvointihanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Yhtenä vahvana painotuksena on ravitsemus, johon liittyen Vuolijoella pidetään 6. maaliskuuta kevyen ruoan kurssi. Käymme yhdessä kasvisten kimppuun tieto- ja taitotasolla. Luvassa on sekä painavaa asiaa että keveitä herkkuja, lupaa kurssia vetävä Kainuun maa- ja kotitalousnaisten elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs. Hän paljastaa menusta jo sen verran, että ainakin aurinkorannan kalasalaatti, paahdetut uunikasvikset ja mustikkakukko kuuluvat listoille ja paljon paljon muutakin. Vastaavia kasvisruokakursseja järjestetään kysynnän mukaan myös muualla Kainuussa. Ravintoasioita yhtenä tärkeänä työhyvinvoinnin osa-alueena halutaan painottaa myös sitä kautta, että hankkeen erilaisille kursseille osallistuneet voivat valita yrityskohtai-

33 JÄRJESTÖ Teemat ja aiheet Kuvaus Yhteistyötahot ELÄMYKSIÄ METSÄSTÄ Kyläkävelyt Bioenergia ja maiseman-hoito -kortistot apuna suunnittelussa, kuinka kylän maisema avartuu Järjestöt. Kortit: > maa- ja kotitalousnaiset > maiseman- ja luonnonhoito Pajusta on moneksi - kurssi, 2pv, kevät Käytännön ideoita pajun työstämisestä Oulun seudun ammattiopisto Pudasjärven toritapahtuma Metsään.fi Suomen metsäkeskus Metsäiltamat, Revonlahti, Ruukki, Metsäaiheiset tanssit Suomen metsäkeskus Tuhkalannoitus 4.6. Tuhkalannoituksen toteu-tus ja vaikutukset retki Suomen metsäkeskus PAPERISTA PUUNTEKIJÄÄN Metsäseminaari Kuhmo Bussikyyti Oulusta Suomen metsäkeskus Paperitehdasretkeily Tutustuminen tehtaan toimintaan Rantsilan maa- ja kotitalousseura Naisten metsäpäivät syyskuu Rautaisannos metsätietoutta naisille MHY Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso, Siikalakeus ja Haapavesi-Kärsämäki NAINEN JA METSÄNHOITO Naisten metsäpäivät alkukesästä Käytännön tutustumista metsänhoitoon Metsänhoitoyhdistykset Maiseman- ja luonnonhoidon Tapahtumat YmpäristöAgron liitteessä YmpäristöAgro II, ProAgria Oulu infotilaisuudet Metsänomistajan peruskurssi syksyllä, Käytännön perustiedot metsätaloudesta Suomen metsäkeskus jatko keväällä Muuttuvat metsälait Metsä-, metsätuho- ja puutavaran mittauslain Suomen metsäkeskus helmikuulla, useita tilaisuuksia keskeisimmät muutokset Yksityiskiinteistöjen energiavaihtoehdot Kärsämäki Suomen metsäkeskus Oulunkaari Raivaussahakurssi, Oulu, toukokuu Raivaussahan käyttö ja taimikonhoito Suomen metsäkeskus Metsänhoidon perusteet, 3 pv, alkukevät Raivaussahan käyttö ja huolto, 2 pv, kevät/syksy Taimikon hoito raivaussahalla, 3 pv, kevät/syksy Moottorisahan turvallinen käyttö metsähoidossa, 2 pv, alkusyksy RUOKAA METSÄSTÄ Ruokasienikurssi, 2 pv (mukana hotraca), alkusyksy Koivunmahlakurssi, 2 pv (mukana hotraca), kevät Yleinen teoriaosuus ja vierailut eri metsäkohteissa Opetellaan turvallista raivaussahan käyttämistä ja huoltamista Käytännön harjoitukset raivaussahalla Moottorisahan käytön perustekniikan hallinta Ruokasienien tunnistaminen ja jatkokäsittely ruuaksi Tutustutaan mahlaan, sen ominaisuuksiin, käyttöön, keräämiseen ja valmistukseen Oulun seudun ammattiopisto Oulun seudun ammattiopaisto Oulun seudun ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Villiyrtit Tutustutaan luonnosta löytyviin villiyrtteihin Rantsilan maa- ja kotitalousseura tsemukseen sen kehittämisen aiheeksi nyt myös ravitsemusneuvonnan. Ensiapukursseja ja tupailtoja Kevääseen kuuluu myös erityyppisiä tupailtoja. Paltamossa pohditaan, mistä ja miten syntyisi rohkeutta lähteä investoimaan ja kun päätöksen on tehnyt, miten pitää kiinni jaksamisestaan. Myös kaksi uutta ensiapukurssia on tulossa helmikuussa. Kuhmoon on suunnitteilla naisille koulutusta liittyen taloudenhallintaan. Syksyn osalta alustavana suunnitelmana on tehdä hankkeen päättävä opintomatka Lappiin syyskuun lopussa. Kantava teema on luonto jaksamisen apuna, niinpä opintomatka sisältää mahdollisuuksia myös vaellusretkiin. Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, puh ; ravitsemusasiat: Marika Köngäs, puh , maajakotitalousnaiset.fi Turvallinen arki omassa kylässä Kainuun maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Kainuu ja Apuva-hanke ovat yhteistyökumppaneina Meidän turvallinen kylä -koulutuksissa kevään aikana. Koulutusaiheina ovat palontorjunta, omatoiminen varautuminen vaaratilanteisiin ja kyläläisten hyvinvoinnin edistäminen. Koulutukset ovat maksuttomia ja niiden takana on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) hanke ja Kainuun Pelastuslaitos. Tervetuloa mukaan yli kylä- ja ammattirajojen koulutuksiin, joita pidetään vielä Kylätalo Koskikartanossa, Neittävän kylätalolla ja Kuhmon Nivan koululla. 1/2014 maaviesti 25

34 järjestö Oulun Maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhla ja edustajakokous kokosivat Merilän kartanoon noin 100 naista eri puolilta Pohjois- Pohjanmaata. Maaseudun naisvoimaa 80 vuotta Pohjoispohjalaiset naiset juhlivat Oulun Maaja kotitalousnaisten piirikeskuksen 80-vuotista taivalta edustajakokouksensa ohessa Merilän kartanossa Utajärvellä. Maa- ja kotitalousnaisten järjestö on koonnut vuosikymmenien ajan yhteen maaseudun naisia sekä jakanut tietoa ja oppia kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, toimeentulon parantamiseksi sekä ympäristön ja maiseman kohentamiseksi. Toiminta on aina mukautunut muuttuvaan yhteiskuntaan. Naisvoimaa on tarvittu niin kato- ja sotavuosina kuin muuttoliikkeiden murroksissakin. Maaseudun naisten yhteistyöllä on pidetty kyliä elävinä ja synnytetty muun muassa maatilojen lomitusjärjestelmä, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala sanoo. Nykyisessä neuvontatyössä painottuvat muun muassa maaseudun yrittäjyys ja yrittäjien voimavarat, ympäristö ja lähimaisema sekä tulevan vuoden järjestökampanjan mukaisesti myös ympäröivä metsä. Maa- ja kotitalousnaisten jäsenille tehdyn kyselyn mukaan yhteisöllisyys on tärkein syy olla mukana oman yhdistyksen toiminnassa. Jäsenet haluavat olla mukana järjestössä, joka toimii ajan hengessä tai mieluummin hieman aikaansa edellä, kokoaa yhteen kaiken ikäisiä ja joka tarjoaa kiinnostavaa toimintaa myös nuorille, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt totesi 80-vuotisjuhlassa. Päivi Komulainen on vuoden maa- ja Päivi Komulainen Kajaanin Vuolijoelta on vuoden maa- ja kotitalousnainen Kainuussa. Kainuun maa- ja kotitalousnaisten antama tunnustus nostaa näkyväksi helposti piiloon jäävän työn, jota monet maaseudun naiset tekevät pyyteettä omien asuinseutujensa eteen, puheenjohtaja Tarja Tervo kertoo. Päivi Komulainen on monien tapahtumien kantava voima vaikuttaa keskeisesti eri tilaisuuksien onnistumiseen pitoemännän taidoillaan. Oman Käkilahden kyläseuran lisäksi hän osallistuu Vuolijoella myös kylien yhteisten vapaaehtoistapahtumien toteuttamiseen. Päivi Komulainen on maatilan emäntä. Hänessä yhdistyy maa- ja kotitalousnaisten järjestön ja sen tarjoaman yritysneuvonnan peruslähtökohta, joka on oivallettu jo vuosikymmeniä sitten: maatilan ja pitoemännyystaitojen yhdistäminen on yksi niistä tekijöistä, että naisissa on maaseudun voima. Vuoden maa- ja kotitalousnainen valittiin Kainuussa nyt toisen kerran. Ensimmäisen tunnustuksen vuonna 2012 sai sotkamolainen Elma Huusko, joka toimii puheenjohtajana Sapsoperän kyläyhdistyksessä. Elma Huusko sai tunnustuksen ansiokkaasta ja vireästä järjestötoiminnasta omassa kyläyhdistyksessään, jonka vetäjänä hän on ollut vuodesta 1990 saakka. Tunnustusta toimijoille Maa- ja kotitalousnaisten Keskus myönsi 80-vuotisjuhlakokouksessaan Tampereella kunniamaininnan vireästä järjestötoiminnasta Kerälän ympäristön maatalousnaisille Suomussalmelta, Kieringin kyläseuralle Sodankylästä sekä Kytökylän maa- ja kotitalousnaisille Haapavedeltä. ProAgria Kainuun edustajakokouksessa jaettiin kirjanpitopalkintoja. 10-vuotispalkinnon saivat Riitta ja Lasse Alasalmi Karppilan tilalta Vuolijoelta. Viisivuotispalkinnon ottivat vastaan Tarja ja Ari Kyllönen Hotakan tilalta Kuhmosta. Maa- ja kotitalousnaisten tunnustuspalkinto järjestötiedottamisesta myönnettiin Ruhtinansalmen maa- ja kotiseutuseuralle Suomussalmelta. Lujilta luusi liikkumalla -kampanjassa ahkerimmin liikkuneena yhdistyksenä palkittiin Kerälän ympäristön maatalousnaiset. 26 maaviesti 1/2014

35 Hallinto 2014 ProAgria Kainuu Hallitus puheenjohtaja Samuli Leinonen, Vaala; Tiina Kinnunen, Hyrynsalmi; Jussi Moilanen, Paltamo; Ilkka Määttä, Kuhmo; Anssi Sirviö, Sotkamo; Tarja Tervo, Sotkamo Oulun Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajuudesta luopuneen Helena Pitkälän (vasemmalla) työn jatkajaksi edustajakokous valitsi Leea Sangin Limingasta. Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset Johtokunta Puheenjohtaja Tarja Tervo, Sotkamo; Hilkka Heikkinen, Ristijärvi; Liisa Heikkinen, Hyrynsalmi; Taina Pulkkinen, Kuhmo; Sisko-Liisa Rusanen, Vaala; Kaija Väisänen, Puolanka ProAgria Lappi Hallitus Puheenjohtaja Mika Simoska, Tervola; Tuija Hiltula, Sodankylä; Lauri Kostamovaara, Kemijärvi; Heikki Kauppinen, Muonio; Ilpo Karjalainen, Ranua; Kirsi Kraatari, Tervola; Taina Kuusela, Simo; Pertti Palovaara, Kolari; Seppo Peura, Rovaniemi Kotieläinvaliokunta Puheenjohtaja Kirsi Kraatari, Tervola; Merja Korpi, Ylitornio; Johanna Vaarala, Sodankylä; Armi Ojanperä, Kittilä; Anne Jurva, Tervola Jatkuvuuden edellytys on, että pystymme uudistumaan ja tarjoamaan asioita, jotka kiinnostavat kaikenikäisiä naisia, pohti Maaja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt. Hän sai matkaevääksi lähileipää Pohjois-Pohjanmaalta. kotitalousnainen Sari Leinonen Lapin Maa- ja kotitalousnaiset Hallitus Puheenjohtaja Taina Kuusela, Simo; Helena Ailunka, Rovaniemi; Teija Holopainen, Sodankylä; Jonna Kokko, Rovaniemi; Sonja Välimaa, Ylitornio Lapin Kalatalouskeskus Valiokunta Puheenjohtaja Kosti Hietala, Muonio; Veikko Guttorm, Uts- Utsjoki; Erkki Eveliina Huhta, Pääkkölä, Tornio; Eveliina Kittilä; Pekka Pääkkölä, Vanhamaa, Kittilä; Pekka Rovaniemi; Vanhamaa, Erkki Rovaniemi; Vittaniemi, Erkki Keminmaa; Vittaniemi, Keminmaa; Aimo Vilponen, Aimo Savukoski Vilponen, Savukoski; Tuija Hiltula, ProAgria Lappi ProAgria Oulu Hallitus Puheenjohtaja Esa Heikkilä, Kuusamo; Markku Lumiaho, Vihanti; Jari Matinolli, Tyrnävä; Kaisu Merilä, Utajärvi; Helena Pitkälä, Haapavesi; Vesa Nuolioja, Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Hallitus Puheenjohtaja Leea Sangi, Liminka; Anita Junttila, Liminka; Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi; Kaisa Oikarinen, Kuusamo; Auli Vuolteenaho, Haapajärvi; Armi Nikola, Siikajoki; Maija-Liisa Tausta-Ojala, Oulu Kainuun maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Tarja Tervo (vasemmalla) ja Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt ojensivat onnittelukukat Päivi Komulaiselle ProAgria Kainuun edustajakokouksessa. Oulun Kalatalouskeskus Johtokunta Puheenjohtaja Juha Korhonen, Kuusamo; Juha Tikka, Pyhäjärvi; Osmo Heikkinen, Muhos; Eero Oinas- Panuma, Pudasjärvi; Tuomo Polojärvi, Taivalkoski; Matti Virsu, Revonlahti; Heikki Tahkola, Kuusamo 1/2014 maaviesti 27

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle YMPÄRISTÖAGRO II SYKSYN 2013 TAPAHTUMIA 1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle to 31.10.2013 Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ti 5.11.2013 Kuusamo,

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen Palveluhakemisto 2015 Asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus ProAgria Oulun alue ja toimipisteet

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Oulu, 3.2.2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1 alan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. 10.00 Hyvinvointipalvelut mahdollisuus yrittäjyydelle

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto 1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Tuotantoeläinten hoitamisen ja maatalouslomittamisen osaamisala Pakollinen tutkinnonosa: Asiakaspalvelu- ja työelämätaidot maaseutuyrityksessä

Lisätiedot

T erveyttä. avoitteena

T erveyttä. avoitteena T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen

Lisätiedot

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä 8.6.2016 62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä Ajankohta 13.9.2016-14.9.2016 Aika 9:00-16:00 Kesto 2 päivää Paikka Tampere Ilmoittautumisaika 7.9.2016 mennessä Miksi osallistua Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esittely 21.10.2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.12.2010 1 Pohjois-Pohjanmaan ELYn toiminta-alue Päätoiminta-alue

Lisätiedot

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 Governor 2008-09 Juhani Alatalo / Kuusamo Koulutus Turjantie 10, 93600 Kuusamo GSM 0400 328 085 E-mail: juhani.alatalo@elisanet.fi Governor-elect Virpi Honkala / Raahe Kirurgia

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

viesti Energiasäästöjä suunnittelun avulla Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16

viesti Energiasäästöjä suunnittelun avulla Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16 Joko tunnet Neuvo 2020 -palvelut? 6 Hyvinvoiva lehmä tuottaa 12 Vinkit kevään tukihakuun 16 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2015 Energiasäästöjä suunnittelun avulla 2/2015 maaviesti

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 K1 SOP työohjepilotointi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012/2013 Kysely tiloille kokeilun jälkeen:

MaitoManagement 2020 K1 SOP työohjepilotointi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012/2013 Kysely tiloille kokeilun jälkeen: MaitoManagement 2020 K1 SOP työohjepilotointi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012/2013 Kysely tiloille kokeilun jälkeen: A Hedelmällisyys-SOP, tilalla töissä 4 kpl omaa väkeä B Lypsy-SOP, tilalla töissä

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Kumppani kannattavaan kasvuun. ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset

Kumppani kannattavaan kasvuun. ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Palveluhakemisto Kumppani kannattavaan kasvuun ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Asiakkaan menestyminen on meille tärkeää! ProAgria Kainuulla on pitkät perinteet maatilojen ja maaseutuneuvonnan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista.

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. 18.8.2010 Jakelussa mainituille KUTSU LAPIN KUNTAPÄIVÄÄN 22.9.2010 Arvoisa vastaanottaja, Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. Tilaisuus järjestetään

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005

KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11.1.2005 Maakuntavaltuusto 17.1.2005 Liite 1/ 5 maakuntavaltuusto 17.1.2005 MAAKUNTAHALLITUS III (MYR) Varsinainen jäsen maakunta Timo Säkkinen pj. Kainuun liitto, Kauppakatu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa tapaaminen ja koulutustilaisuus

Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa tapaaminen ja koulutustilaisuus Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa tapaaminen ja koulutustilaisuus Aika 6. 7.6.2012 Paikka Kainuun ammattiopisto - liikelaitos Osoite Opintie 3, 87100 Kajaani, Artti Antilan sali, rakennus Oppi 4 Teema

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA Nro 1 / 2016 KOKOUSAIKA Ma 1.2.2016 klo 18.30 20.20 KOKOUSPAIKKA Koivupuhdon koulu Jäsenet: paikalla: Varajäsenet: paikalla: Saukko Piia, pj. x Saukko

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin talous

Sairaanhoitopiirin talous POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoitopiirin talous Valtuustoinfo 29.5.2013 Talousjohtaja Jarkko Raatikainen S ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa

Lisätiedot

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Taustaa tarkastustoiminnasta Evira Laskuttava taho -> Paikalliset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot