PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA KEVÄÄLLÄ 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA KEVÄÄLLÄ 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA"

Transkriptio

1 1 Strategiklubi ry PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA KEVÄÄLLÄ 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA Näin iloisissa tunnelmissa pidettiin klubin kevätkokous Tommi Mäkinen Racingin tiloissa Puuppolassa. Oli kiitosten aika, ilmeisesti kiitospuheissa oli jotain hauskaa. Pirjon ja Aila Niemisen kukitettavina veljekset Tommi ja Tuomo Mäkinen. Jäsenkirje 2/2010

2 2 25 VUOTIAS STRATEGIKLUBIMME: KOHTI UUTTA KVARTTAALIA 2 LEHTIÄ ON LUETTU JA LUETAAN YHÄ 3 VIESTEJÄ MAAILMALTA 4 Valkosipulikupla 4 Maailman paras yritys 4 Imitaattori voittaa innovoijan 4 Vertahyytävät näkymät 5 Facebookin arvo 5 ENNUSTAMISEN VAIKEUDESTA 6 TODELLISTA KANSAINVÄLISYYTTÄ 8 KEHITTYVÄT MAAT UUDISTAVAT YRITTÄMISEN PERUSTEITA 9 ONKO YRITYKSELLE TÄRKEÄMPI OMISTAJA VAI ASIAKAS 11 Pertti Kettunen KAUPPATIETEEN HISTORIAN PIKAKELAUS 13 Paavo Lintula JOHTAJATYPOLOGIAT TOTTA JA LEIKKIÄ 20 Paavo Lintula TYÖELÄMÄN KULTTUURIVALLANKUMOUS 29 Paavo Lintula Kirja-arvio RISTO UIMONEN. IIRO VIINANEN, HENKILÖKUVA 33 Hannakaisa Isomäki KAUPUNGIN KANSAINVÄLISTÄMISTÄ: Rovaniemen elinkeinoelämän, koulutuksen ja hallinnon edustajien tutustumismatka Shanghaihin ja Souliin 36 Juha Koskinen VALLAN POHDINTAA JYVÄSKYLÄSSÄ JA HELSINGISSÄ 42 TUTKIMUSSEMINAARIN KEVÄT 45 KUVIEN KERTOMAA, KLUBIN YHTEYSTIEDOT 46

3 3 25 VUOTIAS STRATEGIKLUBIMME: KOHTI UUTTA KVARTTAALIA Kuluneena vuonna onnistuimme järjestämään mieleen jääviä tilaisuuksia.säväyttävä seminaarimme, Totuus innovaatioista, keräsi salin täyteen Jyväskylässä.Vanhojen tapaaminen Keuruulla oli niin ikään hieno tapahtuma. Tanssiaisten yhdistäminen syöpänaisten hienoon gaalailtaan oli mainio oivallus Pirjolta. Palaute oli yksinomaan positiivista. Pohdintailtoja järjestimme markkinatalouden perusteiden ja vallan kysymysten ympäriltä. Valtaa pohdimme myös Helsingissä ja rohkaistuimme siellä jatkossakin asioiota pohtimaan. Pääomasijoitusilta keräsi niin ikään kymmeniä kiinnostuneita. Neljästi ilmestynyt Pertin lukemaa oli joka kerta kiinnostava lukupaketti. Tutkimusseminaari kokoontui aktiivisesti. Pikkujoulun yhteydessä päästiin harjoittelemaan kokkausta. Kaikkineen klubin toiminta piti sisällään 30 erilaista tapahtumaa. Koko jäsenistölle suunnattuja tapahtumia oli viitisentoista ja tutkimusseminaarin kokoontumisia 7. Olemme selvästi aktiivinen joukko. Voisi ajatella, että näin sitä vaan mennään myös eteen päin. Olemme kuitenkin nyt alkavana vuonna, samalla kun juhlimme ensimmäista 25 vuottamme, historiassamme ainutkertaisten haasteiden edessä. Olemme astumassa ensimmäisen kvarttaalin jälkeiseen aikaan. Pertti on edelleen aktiivisesti mukana toiminnassamme, mutta haluaa ymmärrettävästi saada omia vastuitaan kevennettyä. Yliopiston uudistus antaa meille uusia mahdollisuuksia samalla kun herättää myös kysymyksiä. Jatkuva haasteemme on saada pidettyä jäsenkuntamme aktiivisena. Haluamme, että klubilla on jäsenillemme aitoa merkitystä. Haluamme lisää henkilö- ja yritysjäseniä. Vaikka klubi on vahvasti jyväskyläläinen, järjestämme valikoituja aktiviteetteja myös Helsingissä. Mielestäni toiminta-ajatuksemme on hieno ja haastava: Klubi on strategisen näkökulman puolestapuhuja, monialainen käytännön ja tieteen yhdistäjä.toiminnallaan klubi tukee elinikäistä oppimista ja henkistä kasvua, rakentaa ystävyyttä ja verkostoja sekä herättää keskustelua. Strategiklubissa hyöty ja huvi ovat samassa paketissa. Olemme pyrkineet käytännön toimintaa organisoimaan toiminta-ajatuksemme linjausten mukaisesti. Monia asioita on kuitenkin vielä keksimättä ja toteuttamatta. Mitä uutta monialainen käytännön ja tieteen yhdistäminen voi tarkoittaa toiminnassamme? Minkälaisia elinikäisen oppimisen keinoja voimme luoda? Haluammeko klubin toiminnasta entistä enemmän itseohjautuvaa pienryhmätoimintaa? Miten saamme äänemme kuuluviin yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä? Haluammeko kehittää toimintaa myös ajatushautomon suuntaan?

4 4 Yksi on selvää. Jos haluat kehittää itseäsi, olet monipuolisesti asioista kiinnostunut, haluat tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin, haluat hyötyä ja huvia samassa paketissa... mukaan vaan toimintaan: Strategiklubi on toiveittesi täyttymys. Toinenkin on selvää: 25 vuotisjuhlistamme tulee hienot! Hyvää kesää kaikille nykyisille ja uusille jäsenillemme Juha Koskinen, oltermanni LEHTIÄ ON LUETTU JA LUETAAN YHÄ Suomalaiset ovat lukijakansaa, ovat ainakin olleet näihin päiviin saakka. Strategiklubillakin on ollut omia julkaisuja lähes koko toimintansa ajan. Klubin oman Strategilehden ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa Strategilehden tehtävä oli kertoa klubin toiminnasta ja Menestyksen Strategiat koulutusohjelman tapahtumista. Suomessa oli silloin menossa vahva nousukausi, rahamarkkinat oli vapautettu ja parempaan tulevaisuuteen uskottiin. Lehti kertoi mm. klubin matkoista Uumajaan Volvon tehtaille ja Moldavian Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan. Minä kirjoittelin lehteen kansainvälistymisestä ja johtamisesta. Johtamisesta sanoin mm. näin: Johtaminen on aikuisten ajattelevien ihmisten vuoropuhelua, jossa molemmat osapuolet ovat tärkeitä ja mukana vaikuttamassa lopputulokseen. Yhteisen ymmärryksen ja todellisuuden luomisesta näytti olevan kysymys jutussani. Ensimmäinen Pertin Lukema ilmestyi kesän 1994 lopulla. Oli kesällä lueskellut paljon. Seuraamiani lehtiä oli pitkälti toistakymmentä. Jutut olivat lyhyitä ja toteavia. Uuden julkaisun tehtävä painottui hieman toisin kuin Strategilehden. Nyt korostui enemmän opiskelun tukeminen, MBA ohjelma oli saatu käyntiin. MBA-ohjelma oli ensimmäinen askel johtamiskoulutuksesta kohden tutkinto-opintoja. Klubin lehti Pertin lukemaakin oli alusta alkaen. Vuosien mittaan lehden tekijöiden joukko on kasvanut, yksin ei minun ole tarvinnut lehden sivuja täyttää. Ahkerin kirjoittaja on viime vuosina ollut Paavo Lintula, jonka kirjoitukset ovat aivan omaa luokkaansa osuvuudessa ja osaamisessa. Klubin sihteeri Pirjo Heikkinen on vastannut klubin tapahtumien kuvaamisesta ja kommentoinnista. Parhaat kiitokseni heille ja kaikille lehtityössä mukana olleille. Nyt 22 vuotta ensimmäisen klubin julkaisun ilmestymisen jälkeen on muutoksen aika. Nuoremmat voimat saavat ottaa vastuun klubin julkaisusta. Tarve Strategiklubin omalle julkaisulle on edelleen olemassa. Millainen julkaisu tähän aikaa ja monella tavalla uudenlaiseksi kehittyneelle Strategiklubille sopii parhaiten jää klubineuvoston ratkaistavaksi.

5 5 Ehkäpä en vieläkään kokonaan kirjoittamista lopeta, mutta vastuu lehden ilmestymisestä ja sisällöstä siirtyy toisiin käsiin. Ensimmäisen Pertin lukeman lopetin silloin 16 vuotta sitten Jukka Parkkisen runoon, joka sopii hyvin tähänkin aikaan. On vuodenajat hajallaan, vaan kukin saapuu ajallaan. Ei kiirehtiä kuitenkaan ketään niistä piä! Kesä tuli tänäkin vuonna, iloisesti, etuajassa, helteiden voimalla ja kenenkään kiirehtimättä. Toivotan kaikille klubin jäsenille ja lehden lukijoille iloista ja virkistävää kesää. Kyllä ne muutkin vuodenajat taas tulevat kukin vuorollaan. PERTTI VIESTEJÄ MAAILMALTA Valkosipulikupla Pörssikuplat, rahoitusmarkkinakuplat ja monet muut markkinahäiriöt ovat tuttuja. Nyt Fortune lehti kertoo maaliskuun lopun numerossaan valkosipulikuplasta. Valkosipulin tukkuhinta on vuodessa noussut 605%. Keskeinen tuottajamaa on Kiina. Laman iskiessä maailmantalouteen siellä leikattiin tuotanto puoleen aiemmasta. Usko valkosipulin terveyttä edistäviin ominaisuuksiin nosti sen kysyntää sikainfluenssan alkaessa levitä. Hinnan nousun alkaessa alkoi myös hinnalla ja kaupoilla spekulointi vaikuttaa valkosipulikaupassa. Se kiihdytti edelleen hintojen nousua. Maailman paras yritys Itse asiassa Fortune listaa maailman ihailluimmat (admired) yritykset, siis tässä suhteessa parhaat. Arvioinnin tekijät ovat yritysjohtajat. Valintaprosessi on kylläkin monitasoinen ja mutkikas. Ihailluin oli tällä kertaa Apple, toiseksi pääsi Google ja kolmanneksi Berkshire Hathaway. Nokia oli listalla 41. Oman teollisuusalansa listalla viestintävälineiden valmistajista Nokia oli numero 3 kuten edellisenäkin vuonna. Sen edellä olivat Cisco ja Qualcomm. Metsäteollisuuden listalla UPM oli 6. oltuaan edellisenä vuonna neljäs. Voiton tässä sarjassa vei International Paper. Imitaattori voittaa innovoijan Harvard Business Review lehden huhtikuun numerossa oli haastateltu professori Oded Shenkaria. Hän on juuri julkaissut kirjan Copycats; How Smart Companies Use Imitation to Gain a Strategic Edge. (Harvard Business Press 2010). Innovaatioiden tuottamasta arvosta menee hänen mukaansa 97,5% jäljittelijöille. Jäljitelmiä syntyy aina vain nopeammin innovaatioiden jäljessä ja patenteilla sitä ei voi estää. Hyvä innovaatioiden jäljittelijä ei ole kopioija, hän soveltaa ja sovittaa luovasti. Näin hän

6 6 luo uutta arvoa ja edistää innovaation leviämistä. Aika usein jäljittelijästä tulee myöhemmin alan johtava toimija. Vertahyytävät näkymät Kanava lehden numerossa 3/2010 Raimo Sailas kuvaan kuntatalouden tulevaisuuden vertahyytävät faktat. Niiden taustalla on se, että Suomessa kunnilla on laajemmat tehtävät kuin missään muualla maailmassa, eivätkä ne ole ainakaan supistumassa. Kaiken aikaa niitä tulee vähitellen lisää. Vertahyytäviksi faktoiksi tehtävien hoidossa nousevat seuraavat: 1. Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa tulotason noustessa tulojen nousua nopeammin. 2. Julkisten palvelujen tuottavuus nousee väistämättä hitaammin kuin tuottavuus yksityisellä sektorilla 3. Julkisten palvelujen kustannukset nousevat nopeammin kuin muut hinnat keskimäärin. Siis kuntien menoilla on krooninen taipumus kasvaa kansantalouden kasvua nopeammin. 4. Nykyinen keskimäärin noin 19% kunnallisverokanta on nousemassa ilman uusia menojen lisäämisen päätöksiä 22%:iin vuonna 2020 ja 26%iin vuonna Ikärakenteen muutoksesta aiheutuva julkisten menojen lisäys vuoteen 2010 tultaessa on runsaat 6% bruttokansantuotteesta. 6. Lisääntyvä poliittinen populismi lyttää järkevätkin kuntarakenteen ja niiden palvelurakenteen uudistamisen. Sailaksen teesit ovat kovia ja niillä on vahva todellisuustausta. Teesejä ei voi selittää pois tai turhaksi pelotteluksi. Niinpä voi hyvin käydä niinkin, että kuntien johtaviin tehtäviin eivät hyvät osaavat ja kokeneet ihmiset lähde, muutos tapahtuu vain katastrofien kautta ja meillä kaikilla on edessä hankalia aikoja. Facebookin arvo Fortune lehden toukokuun lopun numerossa on kertomus Facebookista ja sen luojasta Mark Zuckerbergistä. Juttu perustuu juuri ilmestyneeseen kirjaan The Facebook Effect. Facebook lähti liikkeelle Investoinnit olivat rekisteröintimaksu $35. Toimitiloina oli parikymppisen Zuckerbergin opiskelijaasunto. Syksyllä käyttäjiä oli jo , lähes kaikki opiskelijoita. Yritys muutti Palo Altoon. Tarvittavaan tekniikkaan ja toimitiloihin Zuckerberg joutui investoimaan säästönsä $ Syksyn mittaan investointitarpeet kasvoivat käyttäjämäärän kasvaessa. Investoijat alkoivat lähestyä ostotarjouksiin. Noista alkupäivistä yritys on kasvanut huimasti. Käyttäjämäärä lähentelee puolta miljardia ja yrityksen arvo on $20 miljardin luokkaa. Yritys ei ole pörssissä joten pörssikurssein ei sen arvoa voi laskea. Siltikin osakkeita ostetaan ja myydään,

7 7 markkinat niille on. Vuosien kuluessa on osakkaiksi tullut useita sijoittajia. Viimeisin suuri sijoittaja on Digital Sky Technologies, joka keväällä 2009 maksoi $200 miljoonaa saaden sillä 1,96% osakkeista. Edellinen suursijoittaja oli Microsoft, joka maksoi $240 miljoonaan 1,6% osuudesta. Perustaja Mark Zuckerberg on nyt 26 vuoden ikäinen. Hänellä on 24% osakekannasta, joten hänen omistuksensa arvo on 5 miljardin luokkaa. Microsoft ja Apple ovat 200 miljardin markkina-arvoltaan noin 10 kertaa Facebook, joten matkaa todella suureksi ja arvokkaaksi on vielä. Samoissa markkina-arvoissa kuin Facebook ovat mm. Motorola, Time Warner Cable, Viacom, Northrom Grumman ja Sysco. Facebookin ennakoidaan tulevan kannattavaksi yritykseksi ensi vuonna. Noteeratuksi pörssiyritykseksi siirtymistä odotetaan, mutta Zuckerbergillä ei tunnu olevan mitään kiirettä. Hän haluaa olla yrityksensä ohjaimissa yrittäjän tavoin. ENNUSTAMISEN VAIKEUDESTA Sloan Management Review lehden talven 2010 numerossa on mielenkiintoinen pieni juttu ennustamisen vaikeudesta ja ongelmista. Tutkimusten tuottamina faktoina jutussa todetaan. 1. Tulevaisuus on usein samantapainen kuin menneisyys, muttei koskaan ihan menneen kaltainen. 2. Tilastollisin menetelmin voidaan mennyttä selittää lähes aina ja lähes täydellisesti. Riittävän pitkälle kehitettyjä tilastollisia menetelmiä kyllä riittää joka tarpeeseen. 3. Yksinkertaiset tilastolliset perusmenetelmät eivät selitä menneisyyden lukusarjoja kovin hyvin, mutta ovat tulevaisuuden ennustamisessa yleensä parempia kuin pitkälle kehitetyt menetelmät. 4. Ihmisten ennusteet tulevaisuudesta ovat vielä huonompia kuin tilastolliset ennusteet. 5. Asiantuntijat eivät osaa ennustaa sen paremmin kuin asioista perillä oleva kadunmies tai nainen. 6. Ihmiset yleensä ihmettelevät ällistyneinä miten pieleen heidän ennusteensa menivät. 7. Useamman ihmisen toisistaan riippumatta tekemien ennustusten keskiarvo on yleensä parempi kuin mikään yksittäinen ennuste. Ennusteiden keskiarvo on yleensä parempi ennuste kuin mikään ennuste yksin. Varautumisen kannalta tulevaisuuden epävarmuutta artikkelissa havainnollistetaan kahdella erilaisella epävarmuuden tyypillä, aikataulu epävarmuudella (subway uncertainty) ja salama kirkkaalta taivaalta epävarmuudella (coconut uncertainty) Bussivuoron, paikallisjunan tai metron aikataulut pitävät paikkansa yleensä melkoisen hyvin. Vaihtelua on, mutta yleensä vain minuuttien luokkaa. Se voi merkitä, että työmatka kestää tunnin tai jos huonosti käy puolitoista. Tietenkin

8 8 lumisade, lakko tai muu sellainen tekijä voi sotkea asioita. Tällaista epävarmuutta voi ennakoida melkoisen hyvin jo kokemuksien pohjalta, Voi siitä ennustemallinkin laatia ja lasken miten aikaisin pitää lähteä liikkeelle, että on 90% todennäköisyydellä perillä ajoissa tms. Poikkeustilanteet ovat usein arvioitavissa etukäteen ja niihin voi varautua. Salama kirkkaalta taivaalta tai maanjäristys on ongelmallisempi juttu. Coconut uncertainty epävarmuutta jutun kirjoittajat kuvaavat mahdollisuutena, että lomalla Thaimaassa kookospähkinä putoaa päähän ja tappaa. Tilastoja maanjäristyksistä on runsaasti. Tiedetään, että joka vuosi sattuu noin 134 maanjäristystä, voimakkuudeltaan Richterin asteikolla , 17 maanjäristystä voimakkuudeltaan ja yksi vielä voimakkaampi. Missä ja millaisia sattuu, sitä on jo vaikeampi ennustaa. Tietenkin tunnetaan maanjäristyksille alttiita seutuja jne. mutta se ei paljon auta. Salama kirkkaalta taivaalta on vielä ongelmallisempi. Niinpä ennustamisen asemesta rakennetaan valmiuksia ottaa vastaan ja kohdata maanjäristys tai ukonilma, ainakin vauraammissa ja kehittyneimmissä maissa. Todellisuudessa tulevan epävarmuuteen sekoittuu molempia näistä kahdesta epävarmuuden tyypistä. Talouselämässä maanjäristyksen kaltaisia kriisejä, kuplia ja lamoja sattuu, mutta epäsäännöllisesti ja odottamattomasti. Päätöksiä ja pitkällekin tulevaisuuteen ulottuvia suunnitelmia on tehtävä joka tapauksessa. Varautumisen perusohjeeksi jutussa annetaan kolmen A:n strategia, Accept, Assess, Augment. Accept eli hyväksy epävarmuus. Vaikka kuinka uskoisi suunnitelmiinsa, on hyväksyttävä se mahdollisuus, että maailma ei kehity suunnitelmien mukaisella tavalla. Assess merkitsee epävarmuuden tason arviointia. Jos markkinatilanne, osto- tai myyntihintojen tai kilpailun tms. tilanne on aikatauluepävarmuuden kaltainen sitä voi arvioida tilastollisesti ja ennustaa eteenpäinkin tapahtumia. Tilastolliset menetelmät sopivat kuitenkin vain osaan tapauksia, itse asiassa vain pienehköön osaan tapahtumista. Tietoa on silti syytä kerätä ja analysoida. Asiantuntevan henkilön arvio on kohtuullisen luotettava, kunhan se tehdään huolella ja varovasti. Yhteen lukuun tai lukusarjaan ei kannata ripustautua. parempi on arvioida oleellisimpien tekijöiden, raaka-aineiden markkinahinnan, omien tuotteiden tai palvelusten myyntihintojen, työpalkkojen nousuvauhdin, kilpailevien tuotteiden markkinoiden tms. vaihteluväli, joiden arvioi lopputuloksen kannalta olevan ratkaisevia. Vaihteluväli voisi olla esimerkiksi sellainen, että se kattaa ainakin 95% tapauksista. Augment tarkoittaa sitä, että vaikka arviointi on tehty huolella ja asiantuntevasti, niin ihmisluonto on sellainen, että arvio on yleensä liian optimistinen. Niinpä tuo vaihteluväli on syytä laventaa 1,5 tai kaksinkertaiseksi. Maanjäristyksen ja salamaniskun kaltaisten ääri-ilmiöiden mahdollisuus on hyvä olla mukana ajattelussa. Ottavathan ihmiset ja yrityksetkin vakuutuksia, harjoittelevat toimintaa tulipalojen tai jossakin päin maailmaa ryöstöjen varalta jne. Jonkinlainen ajatus siitä, miten toimia

9 9 tilanteissa, joissa jokin tulevan suunnittelun keskeinen tekijä ei toteudu ajatellulla tavalla, vaan salaman iskee kirkkaalta taivaalta, on hyvä olla. Se voi olla tuo kuuluisa suunnitelma B. Jutun kirjoittaja päättää sen seuraavaan aforistiseen pohdintaan: As coconuts go, the current economic crisis is a big hairy one from outer space. Will global, free market capitalism turn out to be another of those great political ideas that didn t work in practice? We don t know, but it s interesting to speculate, and also important. In the end, the empire of capitalism will probably strike back, and it s likely that the financial Jedi will return to preeminence (albait, with powers diminished by regulation). Capitalism is not just a good idea it can work in practice again. But this time we should learn from history about what we can and cannot predict. TODELLISTA KANSAINVÄLISYYTTÄ Harvard Business Review lehden huhtikuun 2010 numerossa oli myös artikkeli tietoisesta kansanvälisen yrityksen ja yrityskulttuurin kehittämisestä. Reckitt Benckiser on yritys jota ei juuri nimeltä tunneta. Sen sijaan sen tuotteet tulevat vastaan kauppojen hyllyillä harva se päivä. Niitä ovat sellaiset brandit kuin: Air Wick, Calgon, Cillit Bang, Clearasil, Dettol, Finish, French s, Gaviscon, Harpic, Lysol, Mortein, Mucinex, Nurofen, Strepsils, Vanis, Veet, Woolite. Yritys syntyi vuonna 1999 kun englantilainen Reckitt & Colman ja hollantilainen Benckiser yhdistyivät. Uudessa yrityksessä päätettiin heti alussa, että uusi yritys ei ole englantilais-hollantilainen eikä mitään muitakaan kansallisuusleimoja haluttu. Päätettiin tehdä yrityksestä todella kansainvälinen, oman vauhdikkaan, kansalliset ja rodulliset rajat rikkovan kansainvälisen kulttuurin omaava yritys. Se alkoi henkilöstön uudelleen järjestämisestä, kansalliset ympyrät rikottiin. Ylikansallinen kulttuuri luotiin tietoisesti, etenkin johdon työkiertoa pidettiin tärkeänä. Nyt yritys toimii 60 eri maassa ja sen 400 huippujohtajaa ovat kotoisin 53 eri maasta. Italialainen johtaa Englannin, amerikkalainen Saksan, hollantilainen Yhdysvaltojen, intialainen Kiinan, belgialainen Brasilian ja ranskalainen Venäjän operaatioita. Palkkausjärjestelmä on kansainvälinen samoin työsopimukset. Työkiertoa eri maissa pyritään edistämään myös perheiden siirtymistä tukemalla. Esimerkiksi vanhemmat voivat uudessa asemapaikassaan valita koulun johon he lapsensa haluavat ja yritys maksaa koulun kustannukset. Kansainvälisyyttä on myös se, että eriäviä mielipiteitä ja konflikteja ei kaihdeta. Tämä periaate johtaa siihen, että kokoukset ovat joskus myrskyisiä ja artikkelissa niitä verrataan italialaiseen perhepäivälliseen, jossa jokainen haluaa tulla kuulluksi ja jossa on paljon tunnetta mukana. Artikkelin sanoin: Conflict is good. We don t care about consensus. Not having it doesn t slow us down and doesn t mean that people aren t aligned. We make decisions fast and then all stand behind them.

10 10 Omiin ajatuksiinsa ja ideoihinsa vakaasti uskovat saavat mahdollisuuden kokeilla sitä pienessä mitassa, vaikka se ei enemmistön mielestä olisikaan kelvollinen ajatus. Nämä kokeilut onnistuvat joskus ja tuovat hyviä uusia tuotteita, mutta ne voivat myös epäonnistua. Epäonnistua voivat myös kaikkien hyvänä pitävät tuotteet. Kilpailu hyvistä tuote-, markkina- ja toimintaideoista ja tuoteparannuksista on tärkeää. Epäonnistumisten jälkeen jokainen haluaa päästä nopeasti taas etsimään uutta menestystä. Menestys palkitaan vauhdikkaammalla urakehityksellä ja ehkäpä uusilla haasteilla uudessa ympäristössä, uudessa maanosassa ehkä. KEHITTYVÄT MAAT UUDISTAVAT YRITTÄMISEN PERUSTEITA Economist lehden huhtikuun lopun numerossa oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja laaja katsaus kehittyvien maiden eturivin jäsenten Intian ja Kiinan uuteen kansainvälisiä markkinoita mullistavaan yritystoimintaan. Sen keskeinen näkemys oli, että noiden maiden uudet suuret yritykset ovat löytäneet niin toimintansa organisointiin kuin tuotekehittelyyn aivan uusia menestyksekkäitä innovatiivisia ratkaisuja. BRIC maiden, Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina, suuryritysten määrä maailman 500 suurimman yrityksen joukossa lähenee jo sataa. Maailman talouden kasvusta lähivuosina arvioidaan 40% tulevan Intiasta ja Kiinasta, 70% kehittyvien maiden markkinoilta. Kehittyneiden maiden suuret yritykset ovat nekin huomanneet kehittyvien maiden ja niistä etenkin Intian ja Kiinan merkityksen. Niihin on rakennettu tuotantolaitosten lisäksi myös entistä enemmän tutkimus- ja kehitysyksiköitä. Microsoftilla on Pekingissä suuri R&D keskus ja Unileverilla Shanghaissa. Cisco rakentaa toista globaalia itäisen maailman pääkonttoria Bangaloreen, GE taas on jo rakentanut sinne R&D keskuksen. Tässä tutkimuksen ja koulutuksen siirtymisessä Aasiaan on taustalla myös näiden maiden oman korkeakoulutuksen nopea ja vauhdikas kasvu. Kiina ja Intia yhdessä kouluttavat vuosittain kaksi kertaa sen määrän kauppatieteilijöitä ja insinöörejä kuin Yhdysvallat. Itse asiassa Yhdysvaltojen insinöörikoulutuksessakin puolet opiskelijoista on Intiasta ja Kiinasta. Eivätkä nämä koulutuspaikat ole huonoja. Financial Times lehden luokittamista 20 maailman parhaasta kauppatieteellisestä koulutusyksiköstä kolme on kehittyvistä maista. Hong Kong University of Science and Technology Business School, the Indian School of Business ja China Europe International Business School. BRIC maat ovat toisaalta hyvin haasteellisia markkinoita. Ne ovat kovimmat maailmassa, sanoo artikkelissa Marylandin yliopiston professori Anil Gupta. Tuttu yhteistyökumppani meillekin johtamiskoulutuksen ja MBA:n alkuvaiheesta. Anil Gupta mainitaan artikkelissa erään nousevien intialaisten kotimaahansa yhteyttä pitävien supergurujen joukossa. Monin paikoin suuret ympäristöongelmat, jakelujärjestelmän puutteellisuus, paikallisen lainsäädännön ja hallinnon ongelmat sekä köyhyys ja tuotteiden kopiointi ovat edessä olevina ongelmina. Markkinat ovat

11 11 kuitenkin suuret ja talouden kasvu nopeaa. Sadat miljoonat ihmiset pääsevät lähivuosina länsimaalaisittain ajatellen keskiluokkaiseen tulotasoon. Noissa maanosissa yrityksiltä edellytetään innovatiivisuutta, luovuutta ja sitkeyttä. Innovointi on saanut suurilla ja nopeasti kehittyvillä, mutta vaikeilla markkinoilla aivan uusia piirteitä. Paikalliset yritykset ovat tässä osoittaneet erityistä luovuutta ja kasvaneet. Kasvua ne ovat hankkineet myös ostamalla länsimaisia kilpailijoitaan. Volvo on tästä hyvä esimerkki. Patenttihakemuksilla mitaten kiinalainen tietoliikenneyritys Huawei on eräs maailman innovatiivisimmista yrityksistä. Sen erityispiirteisiin kuuluu myös se, että sen omistavat työntekijät oman ammattiyhdistyksensä kautta. Näitä yrityksen omistavia työntekijöitä on sen omien nettisivujen mukaa runsaat Yritys määrittää visionsa: To enrich life through communikation. Aivan oma laatuaan on innovointi laajojen köyhien kuluttajien markkinoiden valtaamiseksi. Ne ovat niin suuret, että halvoilla hinnoilla ja matalillakin katteilla volyymit riittävät kannattavaan toimintaan. Näitä uusia innovaatioita kutsutaan useilla nimillä: Reverse, constraint-based tai frugal innovation. Suomeksi nimi voisi olla joko käänteinen tai karsiva innovaatio. Idea on luoda kestävä ja helppokäyttöinen tuote, jonka voi tuottaa halvalla. Raaka-aineiden käytön minimointi ja ympäristökysymykset ovat myös tärkeitä. Esimerkkinä artikkelissa mainitaan Nokia halvin kännykkä, jota voi käyttää myös taskulamppuna ja jossa on monia muitakin tähän innovaatioluokkaan kuuluvia ominaisuuksia. Nokia saa artikkelissa muutenkin paljon mainintoja innovatiivisuudestaan. Se on käyttänyt antropologia, Jan Chipchase, kehitysmaiden markkinoille sopivan monikäyttöisen, mutta halvan kännykän luomiseen. Kaikille markkinoille on oma mallinsa. Kiinaa varten on kännyköitä, jotka kestävät monsuunin sateet, mutta myös kännyköitä, jotka ovat trendikkäitä Shanghain yökerhoissa. Suomessa ja länsimaissa Nokiaa on kritisoitu siitä, että se ei ole onnistunut olemaan johtava puhelimien kehittäjä älypuhelinten kilvassa eikä Yhdysvalloissa. Näyttää siltä, että suurimmat oivalluksensa yhtiö onkin tehnyt toisen suunnan innovaatioissa, kehittyvän maailman edellyttämässä käänteisten innovaatioiden maailmassa. Toinen esimerkki Tata Chemicalsin on halpa vedensuodatin, jolla voi puhdistaa vettä juomakelpoiseksi. Raaka-aineena ovat riisin kuoret, eräs yleisimpiä jätteitä Intiassa. Tata Chemicals laskeskelee, että sille voisi olla jopa 100 miljoonan kappaleen vuosittaiset markkinat. Tähän innovaatioiden luokkaan kuuluvat myös Tatan 2000 euron auto, Godrej & Boysen 50 euron jääkaappi ja Haierin Kiinan maanviljelijöille tarkoitettu pesukone, jolla voi pestä yhtä hyvin omat vaatteet kuin vihannekset markkinoita varten. Aina ei innovaation tarvitse olla teknologinen. Intiassa maan suurin vähittäiskauppaketju järjesti myymälöihinsä organisoidun kaaoksen, jotta asiakkaat tuntisivat olonsa kotoiseksi ja Levi Strauss suunnitteli pay-as-you-wear systeemin kalliimmille farkuilleen laajentaakseen asiakaspohjaa ja säilyttääkseen tuotteittensa arvostuksen.

12 12 Kaukaa idästä tulee kovia kilpailijoita myös läntisille markkinoille monilla tekniikan ja teknologian aloilla. AclorMittal on maailman suurin teräsyhtiö. Infosys ja TCS kuuluvat maailman suurimpien tietotekniikka yritysten joukkoon. Haier on neljänneksi suurin kotitalouskoneiden valmistaja. Artikkeli viittaa vahvasti siihen, että eurooppalaisille ja amerikkalaisille yrityksille nousee idästä kovia kilpailijoita. Kilvassa menestyminen ei ole mitenkään itsestään selvää tai varmaa. Innovaatioista täälläkin puhutaan, mutta olemmeko riittävän hyvin käyttäneet hyväksi yritystoiminnassa, konsultoinnissa tai koulutuksessa niitä oppeja, joita on saatu ja saatavilla. Miten on rakennettu yhteyttä Intiaan ja Kiinaan Jyväskylässä, sen yliopistossa ja yrityksissä? ONKO YRITYKSELLE TÄRKEÄMPI OMISTAJA VAI ASIAKAS? Harvard Business Review lehden tammi-helmikuun numerossa oli artikkeli yritysten uudenlaisesta heräämisestä pohtimaan tavoitteitaan. Samaan teemaan tarttui myös Economist lehti huhtikuun lopun numerossaan. Käsitys siitä, että yritykset ovat osakkeenomistajiaan varten, on vahvana vallinnut 1970-luvulta saakka. Yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman hyvää tulosta omistajilleen. Harvard Business Review lehden artikkelissa Roger Martin asettaa tämän tavoitteen kyseenalaiseksi. Artikkelin tarkastelun keskipisteessä ovat ensisijaisesti suuret amerikkalaisen pörssiyhtiöt. Artikkelissaan hän jakaa yritysten johtamisen ideologian historian jakautuva kolmeen vaiheeseen. Ennen vuotta 1932 vallitsi omistajajohtoisten suuryritysten kausi. Se oli Rockefellereiden, Melloneidenn, Carnegeiden ja muiden vastaavien omistajasukujen ja niihin kuuluvien johtajien aikaa. Vedenjakajana oli vuosi 1932, jolloin ilmestyi Berlen ja Meansin kirja Modern Corporation ja Private Property. Kirjoittajien esitys ja vaatimus oli että omistaminen pitäisi erottaa johtamisesta. Johtaminen on ammattijohtajien työtä. Seuraava luvulla tapahtunut ajattelutavan muutos seurasi Jensenin ja Mecklingin artikkelista Theory of the Firm; Managerial Behavior, Agency Costs and Ownership Structure. Kirjoitus väitti, että yritysjohto ajaa ensisijassa omaa etuaan ja omistajien etu jää taka-alalle. Tämä merkitsi vahvan omistajien ensisijaisuuden ajan alkua. Osakekurssit ovat olennaiset, omistajien omaisuuden arvon kehittäminen yrityksen (ainoa) tavoite. Shareholder-value-ajattelu on hallinnut siitä lähtien. Artikkelin kirjoittajan mukaan nyt on muutoksen aika. Huomion kiinnittäminen yksinomaan omistajiin on johtanut monissa yrityksissä ongelmiin. Koko viimeinen pörssikupla todistaa ajattelun virheellisyydestä. Sitä paitsi eivät ne kuuluisat yritysjohtajat, kuten Jack Welch, General Electric, ja Roberto Goizuetta, Coca Cola, jotka selvimmin olivat omistajaideologian omaksuneet, silti tuottaneet mitään poikkeuksellisen hyvää tulosta omistajille. Lähes ainoa tapa nostaa omistajien omistuksen arvoa pörssifirmoissa on nostaa omistajien ja sijoittajien odotuksia. Vuonna 2001 Yhdysvalloissa SAP 500

13 13 yritysjoukon osakkeiden hinta/tulos suhde oli 46, eli osakkeista oltiin valmiit maksamaan 46 kertaisesti sen hetken vuositulos. Sehän ei voi olla järkevää. odotusten mukaisen tulostason saavuttaminen tuskin on mahdollista, eikä odotusten tai pörssikurssien nousullekaan voi pitkää aikaa ennustaa. Ikuisesti ei voi osakekursseja saada nousemaan odotusten avulla. Esimerkkejä riittää. Nyt on uuden ajattelun aika. Nyt on aika nostaa asiakas ensimmäiseksi. Alkamassa on kuluttajavetoisen kapitalismin aika. Hänen mukaansa jo nyt on nähtävissä se, että asiakkaisiin ja heidän hyvinvointiinsa erityisesti panostavat yritykset menestyvät hyvin. Näin Martin ennustaa. Esimerkkeinä hän mainitsee kaksi yritystä Johnson&Johnsonin ja Procter&Gamble. Omistajille pitää suoda kohtuullinen riskit kattava tuotto, mutta pitkän ajan menestys saadaan aina keskittymällä asiakkaisiin. Se on hyväksi myös omistajille. Osa-ongelma on myös johdon osakekursseihin kiinnitetyissä tai optioina annettavissa bonuksissa. Economist lehden artikkelissa tuodaan lisää esimerkkejä ajattelun kääntymisestä. Siinä referoidaan Unileverin uuden johtajan Paul Polmania lausumaa: I do not work for the shareholder, to be honest; I work for the consumer, the customer I m not driven and I don t drive this business model by by driving shareholder value. Myös Englannin teollisuusliiton, Confederation of British Industry johtaja Richard Lambert on raportoinut oman liittonsa jäsenten kantana tulevaisuudesta näin: Survey of the CBI s members found that most expected that a more collaborative approach would emerge with various different groups of stakeholders, including suppliers and the institutions that educate workers. Vaihtoehtoisen ajatuksena artikkelissa mainitaan myös intialaisen Vineet Nayarin ajatus Employees First, Customers Second. Suomessa näiden ajatusten voisi ja toivoisi myös saavan enemmän huomiota. Niissä voisi olla tilaa niin empiiriselle kuin pohdiskelevalle kirjoittelulle ja tutkimukselle. Kriittiselle emansipatorisen intressin omaavalle tutkimukselle tässä mainitutut lähtökohdat olisivat erityisen herkullisia, myös johtamisen ja johtajuuden näkökulmaa korostaen.

14 14 Pertti Kettunen KAUPPATIETEEN HISTORIAN PIKAKELAUS Viimeiset vuotta ovat olleet merkittävä ihmiskunnan kehitysvaihe. Sen aikana on koko maailman kaikki alueet, kansat ja kulttuurit valloittanut uusi ajattelu ja toimintatapa. Paikallisia variaatioita on paljon, mutta tietyt perusajatukset ovat samat. Voi hyvin sanoa, että maailmassa vallitsee nyt yhtenäiskulttuuri. Sen ytimessä on kaksi vahvaa ajattelunjuonnetta. Toinen on usko markkinoihin, täsmennetysti sanoen kulutusvetoisen markkinatalouden idea. Kritiikkiä se saa osakseen, mutta vaihtoehtoa ei ole. Toinen on tiukasti edelliseen liittyvä ja sitä ylläpitävä managerialistinen käsitteistö, puhe ja kieli. Se pitää yllä, levittää ja uudistaa markkinatalouden ideologiaa. Markkinatalouden logiikka ja käsitteet ovat tunkeutuneet kaikkiin kieliin, niillä operoimme puheessa ja ajattelussamme. Tämä kieli ja sen käsitteet näkyvät puheessa ja kirjoituksissa. Puhuimme sitten globaaleista asioista ja ongelmista, oman maamme asioista, yritysten, koulujen, perheiden tai lähes minkä elämämme kentän asioista tahansa talouden kieli ja managerialistinen puhetapa on vahvasti mukana. Puhuimme sitten vaikka omista asioistamme läheistemme kanssa. Tämä kehitys alkoi kaupallisen osaamisen ja kauppatieteen viimeisimmästä suuresta innovaatiosta 1800-luvun loppupuolella. Innovaation toisiaan täydentävät osat ovat tutkimukseen perustuva yritystoiminta ja kulutusvetoinen globaali markkinatalous. Aika oli modernin teknologian syntyaikaa, puhelin, polttomoottori ja monet muut yhä elämäämme jäsentävät perustekniikat luotiin. Niiden varaan ja ympärille syntyivät ensimmäiset todella globaalit teolliset ja kaupalliset suuryritykset. Kansainvälinen vapaakauppa eli ensimmäistä kokeiluvaihettaan. Samalla alkoi kasvaa näkemys siitä, että talous ja tieto ovat maailman hallinnan ja valloituksen keskeinen työkalu. Ajatuksen voittokulun varmistivat ja sen todistivat pari suursotaa. Aikaa tämän ideologian ja kulttuurin läpivienti vei sen runsaat 100 vuotta. Nyt on alueita tai kansoja, jotka eivät olisi sitä omaksuneet tuskin lainkaan. Olemme luoneet globaalin kulutusvetoisen äärettömän tiukasti kilpailevan markkinatalouden maailman, jossa sen vaatimukset on vedetty perhe- ja yksilötasolle saakka. Jokaisen ihmisen keskeinen tehtävä on rakentaa ja ylläpitää omaa tuottavuuttaan ja markkinakelpoisuuttaan. Kauppatieteen synty Moderni kauppatiede on osa tätä globaalia kehitystä. Se syntyi markkinatalouden vaatimusten myötä. Sen kehittyminen nykyiseen asemaansa on seurannut markkinatalouden kehitystä. Kauppatiede on näin ollen nuori tiede, jos tämän päivän tieteen kriteerejä siihen soveltaa. Missä moderni kauppatiede syntyi siitä ollaan Atlantin kahden puolen eri mieltä. Atlantin tuolla puolen sen synty

15 15 sijoitetaan ensimmäisen sikäläisen kauppakorkeakoulun perustamisen vuoteen. Wharton School of Business perustettiin Atlantin tällä puolen ensimmäinen kauppakorkeakouluksi katsottava koulu perustettiin Antwerpeniin 1852 ja seuraava Wieniin Liikesivistysrahaston toimintaa ja Kauppakorkeakoulun tulevaisuutta vuonna 1919 kaavaillut toimikunta totesi kyllä useimmat sen aikaiset kauppakorkeakoulut lähinnä kauppaopistotasoisiksi. Oikeita kauppakorkeakouluja ovat toimikunnan mukaan sellaiset, joissa opettajat tekevät tutkimusta. Niitä olivat toimikunnan mielestä lähinnä saksalaiset kauppakorkeakoulut ja Tukholman kauppakorkeakoulu. Tieteellinen tutkimus alkoi sekin 1800-luvun lopulla. Schmalenbach kuten useat muutkin saksalaiset laskentatoimen tutkijat aloittivat silloin tutkimustyönsä. Schmalenbach sai professuurinsa jo Yhdysvalloissa Taylor julkaisi kirjansa tieteellisestä liikkeenjohdosta Ranskassa Fayol loi edelleen pätevän johtamisen perusrakenteen, ytimenään suunnittelu-toimeenpano-valvonta -prosessi vuonna 1916 ja Suomessa Ilmari Kovero tutkimuksensa Die Bewertung der Vermögengegenstände in den Jahresbilanzen der privaten Unternehmungen mit besoderer Berücksichtigung der nich realisierten Gewinne und Verluste vuonna Se oli ensimmäinen suomalainen tieteellinen väitöskirja kauppatieteissä. Se esitetiin Helsingin yliopistossa. Kauppakorkeakoulu oli juuri avannut ovensa, mutta siellä ollut mahdollista opiskella tohtoriksi. Ne oikeudet se sai vasta 1930-luvulla. Miksi kauppatiede syntyi juuri tuohon aikaan? Mikä oli innovaation liikkeelle sysännyt voima? Minusta se oli eräs monista historiallisista hetkistä, jolloin kaupallisen osaamisen kehityksessä aika oli jälleen kerran kypsä uudelle innovaatiolle. Uutta tarvittiin ja mahdollisuus uudelle oli olemassa. Maailma oli löydetty ja jaettu suurvaltojen kesken, kilpa maailmanherruudesta siirtyi uusille alueille, talouteen. Merkantilismista oli päästy eroon, liberalismi oli tuonut talouteen kehityksen ja kasvun, yritysten ja markkinoiden rajattoman kasvun, ideat. Syntyi modernin markkinatalouden ja modernin tutkimukseen perustuvan yritysjohtamisen innovaatio. Koulumuotoisen oppimisen ja koulutuksen välttämättömyyden ajatus oli virinnyt kaikkialla. Tutkimustoiminta oli liittymässä olennaiseksi osaksi yliopistotason koulutukseen. Ammattikuntainen ja tiukasti työssä oppimisen perinteeseen juurtunut kaupallisen yrittämisen osaaminen löysi sekin aivan uuden tavan luoda tietoa ja kehittää osaamista. Kauppatieteen vahvat juuret Kaupallisen osaamisen juuret ovat pitkät, tuhansien vuosien mittaiset. Kauppaa on käyty ihmiskunnan aamunkoitosta saakka. Pitkää kehitykseen osuu monia sellaisia tilanteita, joissa tarve ja mahdollisuudet uuden luomiseen ovat otollisella tavalla kohdanneet ja uusia innovaatioita on syntynyt. Uudenlaisen toiminnan innovatiiviset

16 16 mahdollisuudet ovat avautuneet lähes aina uusista kulttuurisista vaikutteista ja muutoksista. Byrokratia Juuret yltävät aina kaiken ihmiskunnan sivistyksen keskeisissä innovaatioissa laskemisessa ja kirjoittamisessa. Nämä kaupan ja yrittämisen perusmetodologiat syntyivät ensimmäisissä suurissa organisoituneissa ja vakiintuneissa kaupunkikulttuureissa Mesopotamiassa eli nykyisessä Irakissa, Faaraoiden Egyptissä ja Kiinassa noin 5000 vuotta sitten. Niiden avulla syntyi ensimmäinen innovaatio hallinnollinen byrokratia, asioita kirjoitettiin muistiin, töitä suunniteltiin ja niiden kustannuksia laskettiin. Suurissa projekteissa, Kiinan muurissa, pyramideissa ja temppeleissä, toiminnan suunnittelu, organisointi ja päivittäinen johtaminen edellyttivät byrokratian rakentamista. Arkisemmissakin askareissa kaupparetkissä ja kauppatoiminnan pyörittämisessä samat taidot ja tarpeet olivat olemassa. Savitaulut ja papyrukset ovat säilyttäneet tietoja tähän päivään saakka. Egyptistä on säilynyt temppelien rakentamisen työmaakirjanpitoa ja suunnitelmia, Mesopotamiasta kauppahuoneen savitauluarkistoa, jossa on jopa lähellä rahaa olevia tauluja. Esimerkiksi savitaulu, jonka haltija vuoden sadon kypsyttyä saa tietyn viljamäärän. Taulu voi rahan tapaan kiertää markkinoilla. Näistä lähtökohdista nykyiseen kauppatieteeseen kehitys kulki monien pienten ja suurten innovaatioiden kautta. Kaikkien niiden synnylle on tyypillistä kolmen ehdon täyttyminen. Ensiksikin niille on oltava olemassa tarve, organisaatioiden toimintaympäristö on muuttunut, uutta tarvitaan,. Toiseksi niiden synty edellyttää sopivaa kulttuurista ympäristöä. Tällaisessa ympäristössä on uutuudet hyväksyvä ilmapiiri, monelta taholta runsaina tulevia uusia ajatuksia ja tapoja. Kolmanneksi tarvitaan jokin innovaation laukaiseva tekijä. Raha Standardoitu arvon mitta, raha, on toinen maininnan arvoinen innovaatio. Ensimmäinen kultakolikko lyötiin Lyydia pääkaupungissa Sardeksessa nykyisen Turkin länsiosissa noin 2500 vuotta sitten. Annan sen synnystä kunnian kuningas Kroisokselle, joka oli rikas kuin Kroisos, kauppamiehiä hänkin. Kauppaa käytiin ja tavaraa kulki Persian ja muiden itäisten valtakuntien ja kreikkalaiskaupunkien välillä. Sardes oli kauppareitillä sijaitseva idän ja lännen välisen kansainvälisen kaupan vilkas ja monikulttuurinen keskus. Eri kansojen erilaiset maksuvälineet ja maksutavat olivat ongelma. Tarve yhteiselle standardoidulle arvon mitalle oli olemassa. Sardes oli monikulttuurinen suvaitseva kaupan keskus, innovaatioille otollinen paikka. Laukaiseva tekijä oli valtakunnan johdon oivallus käyttää tilannetta hyväksi myös valtakunnan maineen ja sen oman kullantuotannon edistämiseksi.

17 17 Vanhat roomalaiset ja hallinnon kehittäminen Vanhat roomalaiset, silloin 2000 vuotta sitten, joutuivat kehittämään erityisesti organisoinnin ja strategian taitoja. Sotilaallisia ja hallinnollisia taitoja tarvittiin valtakunnan kehittämisessä todelliseksi keisarin johtamaksi ja lähes omistamaksikin suuryritykseksi, joka hallitsi Välimerta ja sen rantoja. Heidän lukuunsa on laskettava myös juridiset innovaatiot mm. omistus- ja sopimusoikeuden perustan luomisessa. Jälkiä siitä on vielä nytkin monen maan lainsäädännössä. Välimeri on keskeinen vanhojen eurooppalaisten valtakuntien Kreikan, Egyptin, Kartagon ja Rooman kaupallinen piiri, vaikka tavaraa tuli niinkin kaukaa kuin Kiinasta saakka. Innovaatiot olivat ensisijassa pieniä arjen innovaatioita. Kauppiaat eivät olleet, eivät länsimaisten filosofien esimerkiksi Platonin eivätkä kiinalaistenkaan esim. Konfutsen mukaan arvostettuja yhteiskunnan jäseniä. He olivat yhteiskunnallisesti toisen luokan kansalaisia, voiton saaminen kauppa käymällä oli luonnotonta. Siinä ei luotu mitään uutta. Kauppiaiden yhteiskunnallinen asema oli eräs arjen innovaatioiden kasvualusta, elämä ei ollut helppoa tai itsestään selvää. Kaupunkivaltiot ja kaupallisen osaamisen kehitys Seuraavat innovaatiot poimin keskiajalta. Silloin keskusvalta oli useimmissa maissa vielä heikko. Kirkko oli mahtava vallankäyttäjä, mutta kaupungit saivat myös valtaa. Kaupankäynnillä oli kaksi perusmuotoa, paikalliskauppa, jota ammattikuntien ja raatien hallitsemissa kaupungeissa harjoitettiin ja maitse ja meritse kulkevaa kaukokauppaa. Kauppareitit ulottuivat pitkälle eri maanosiin, hyvin järjestettyinä ja organisoituina, eri maiden ja kulttuurien halki. Islam hallitsi itäistä Välimerta ja laajalti Aasiaa, mutta se ei estänyt kauppaa. Euroopassa erityisesti kaukomaiden mausteet olivat arvossaan ja niiden kauppa olennainen ja kannattavin osa kaukokauppaa. Kauppiaat saivat lisää arvostusta ja asemaa. Kaupankäynnin ja valtiovallan yhdistelmä oli ajan kehitystä eteenpäin vievä innovaatio. Saksalaiskaupunkien liitto Hansa tai Italian kaupunkivaltioista esimerkiksi Genova, Venetsia, Firenze kehittyivät mahtaviksi porvariston eli kauppiaiden hallitsemiksi valtakeskuksiksi. Kaupan lisäksi kaupunkivaltiot olivat vaurautensa ansiosta finanssikeskuksia. Valtiot ja ruhtinaan tarvitsivat rahaa armeijoilleen ja sodankäynnille. Kaupunkien pankkiirit rahoittivat ruhtinaita. Ranskan ja Englannin välinen sota kesti 100-vuotta. Se alkoi vanhan mallisena feodaaliruhtinaiden sotana. Sota kuitenkin ammatillistui vuosien mittaan, tekniikka kehittyi, ruuti, tykit ja uusi linnoitustekniikka muuttivat sodankäyntiä. Ruhtinaat ja kehittyvät valtiot, paavikin, tulivat riippuvaisiksi rahoitusmarkkinoista, Niitä hallitsivat kaupunkivaltioiden kansainväliset pankkiirit. Italian kaupunkivaltioiden nousu ja kehitys kaupan ja rahoituksen innovatiivisiksi keskuksiksi vauhditti keskiajalla kaupallisen osaamisen kehitystä. Rahoitusjärjestelyt ja instrumentit kehittyivät. Firenze ei ollut vain ja ainoastaan rahoitusmaailman

18 18 keskus, vaikka siellä oli 33 pankkia Se oli myös asukkaan teollisuuskaupunki, jossa oli 83 silkkitehdasta, 84 huonekaluverstasta, 44 kulta- ja hopeaseppää, 54 kiviveistämöä ym. ym. Kaiken tämän lisäksi se oli myös taiteen keskus, kirkkaimpana tähtenään Michelangelo. Tällainen ympäristö oli otollinen uusille innovaatioille ja tarvettakin oli etenkin talouden alalla. Kirjanpito oli näissä oloissa tärkeä kaupan ja sen toimijoiden välisten suhteiden kuvauksen väline. Kauppahuoneet kasvoivat, kauppakumppaneiden määrä kasvoi. Kaupan ja rahoituksen muodot kehittyvät. Talouden tilan ja kehityksen seuraaminen ja hallinta alkoivat olla pulmallisia roomalaisilla numeroilla ja pergamentilla. Tekniset ongelmat ratkesivat itäisiltä mailta tulleilla ja käyttöön otetuilla innovaatioilla, paperilla ja intialais-arabialaisilla numeroilla. Intialaista siinä on matematiikan perustan ja nollan keksiminen. Oma eurooppalainen innovaatio oli kahdenkertainen kirjanpito. Sitä tarvittiin laajojen yhteyksien, monien kauppakumppaneiden ja numeerisen materiaalin systemaattiseen käsittelyyn. Kahdenkertainen kirjanpito kehittyi vähitellen pienin askelin ja sai lopullisen muotonsa noin 500 vuotta sitten. Tärkeitä edellytyksiä loivat algebran ja matematiikan kehitys. Ratkaiseva sysäys oli Luca Paciolon kirja Summe De Arithmetica, geometria, Proportioni Et Proportionalita vuonna 1494 joka sisäsi selkeän ja valmiin kokonaisesityksen kahdenkertaisesta kirjapidosta. Kirjanpitoinnovaation synnyn lähtökohtana oli tarve ja kaupunkivaltioiden vapaa kulttuuri, kansainvälinen ilmapiiri, johon uusia ajatuksia ja näkemyksiä tuli tunnetun maailman eri kolkilta. Yhtiömuotoinen yritystoiminta Uuden ajan alkupuoli oli nopeaa kehityksen aikaa. Euroopassa kauppiasyhteisö kehitti niin uusia kaupankäynnin muotoja, uusia organisaatioita ja instituutioita kuin loi porvarissäädylle oman erityisaseman. Markkinatalous alkoi nousta näkyviin. Sitä edistivät löytöretkien avaama uudet mantereet ja kauppareitit sekä niiden mukana uusien rikkaiden maailmojen avautuminen. Porvaristo asettui uutena vahvana voimana aateliston ja papiston rinnalle. Porvariston yhteisö valitsi itse omat jäsenensä. Liittyminen porvaristoon ei ollut avointa, vaan edellytti ammattia, ammattitaitoa ja riittävää vaurautta. Porvariksi pääsemisen rajoittamisella oli selvä kilpailun vähentämisen ja elintason turvaamisen tarkoitus. Etusija porvariksi pääsemissä oli vanhojen porvareiden, eli kauppiaiden ja käsityöläismestarien pojilla. Uusi innovaatio, yhtiömuotoinen toiminta nousi johtavaksi muodoksi ulkomaankaupassa. Se oli uusi järjestely kerätä pääomia ja jakaa riskiä. Yksittäisten kauppiaiden ja kauppahuoneiden aika alkoi kääntyä iltaan. Kauppahuonetyyppiset organisaatiot eivät pystyneet keräämään riittäviä pääomia eivätkä tasaamaan riskiä. Tarve uusille innovaatioille oli olemassa. Uudet rikkaat kauppareitit loivat mahdollisuuksia. Kauppa kaukomailla oli yhtä aikaa sotaa ja kaupankäyntiä. Osakeyhtiö oli uusi järjestely kerätä pääomia ja jakaa riskiä. Islamin hallinta

19 19 silkkitiellä ja merireiteillä oli musertunut Mustan Surman vuosina. Uudet avautuneet maailmat tarjosivat huikeita mahdollisuuksia. Ratkaiseva tekijä oli porvarissäädyn saama uusi vahva asema ja kaukokaupan mahdollisuudet kartuttaa myös valtion kassaa. Valtiovallan ja kauppiaskunnan intressit kohtasivat. Eräs ensimmäisiä yhtiömuotoisia yrityksiä oli Hollannin Itä-Intian Kauppayhtiö VOC. Se hallitsi aluksi 1600-luvulla pitkien merireittien kauppaa, mutta sai pian kilpailijakseen englantilaisen yhtiön, English East India Company EIC, joka pääsi johtavaan asemaa 1700-luvulla. English East India Company sai toimilupansa kuningatar Elisabetilta Yhtiössä oli heti alussa jo yli kaksisataa osakasta. Nämä kaksi yhtiötä hallitsivat parisataa vuotta kaukomaiden kauppaa ja kilpailu niiden kesken oli tiukkaa, usein sodankäyntiäkin. Sodankäynti ei rajoittunut yksin kilpailijan kukistamiseen. Yhtiöt pyrkivät ja usein onnistuivatkin valloittamaan Portugalin ja Espanjan siirtokuntia niin Kauko-Idässä kuin Amerikoissa. Teollinen vallankumous Teollinen vallankumous oli oikeastaan vain loogista jatkoa alkaneelle kehitykselle. Innovaatio sekin oli, teollisen toiminnan logiikan uudistaminen. Sitä ruokkivat uudet 1600-luvun luonnontieteelliseen tutkimukseen perustuvat tekniset keksinnöt. Se, että se tapahtui juuri Englannissa, sille on oma selityksensä. Juuri siellä oli tarvetta ja mahdollisuuksia teollisen toiminnan mullistamiseen. Keskeinen syy oli se, että tuohon aikaan Englannissa hiili oli halpaa ja työpalkat korkeat, mannermaalla taas juuri päinvastoin. Englannissa oli kannattavaa ottaa koneet, höyrykoneet, korvaamaan ihmistyötä, mannermaalla ja Atlantin takana se ei ollut tarpeen, väkeä riitti ja hiili oli kallista. Kauppatiede 1900-luvun loppupuoliskolla Näiden muutamien kauppatieteen juuria havainnollistavien esimerkkien jälkeen on syytä palata viime vuosisadalle. Tutkimus oli pitkään hyvin käytännönläheistä. Se oli suurelta osin yrityksen toiminnan maailman ja ongelmien käsitteellistä haltuunottoa ja toiminnan logiikan hahmotusta. Suomessa ensimmäinen kokonaisesitys oli Kyösti Järvisen kirja Liiketalous, joka ilmestyi Tutkimuksen pohjalle voitiin rakentaa toimintaohjeita. Suomessa kansainväliset yhteydet ja tutkimuksen kansainvälinen tausta oli saksalainen liiketaloustiede aina 1960-luvulle saakka luvun lopulla alkanut vapaakauppa päättyi maailmansotaan. Se sota ja vielä vahvemmin toinen vielä laajempi ja vahvempi maailmansota osoittivat, että maailmanherruus on tiedon ja talouden asia. Markkinatalous kasvun, kehityksen ja vallan lähteenä on 1800-luvun innovaatio, joka nyt sadan vuoden kuluessa on jyrännyt maailman viimeistä nurkkaa myöten. Koko maailmantaloudesta on tullut jatkuvaa innovaatiokilpailua niin yritysten kuin kansatalouksien tasolla. Sillä on ollut merkittävä vaikutus myös kauppatieteeseen, joka on vuosisadan mittaan lisännyt arvostustaan ja asemaansa korkeakoulutuksen maailmassa melkein samaa vauhtia

20 20 kuin markkinatalouden ideologia on maailmaa valloittanut. Vaatimukset ovat samalla kasvaneet jopa eksponentiaalisesti luvulta lähtien kauppatiede on tieteenä ollut jatkuvien mullistusten kourissa. Koulutus ja tutkimus ovat niin maailmalla kuin Suomessa laajentuneet nopeasti ja voimalla. Mullistukset ovat olleet myös tutkimuksellisia, suurelta osin tutkimusmenetelmien kehittymistä. Suomalaiseenkin kauppatieteeseen angloamerikkalaiset vaikutteet tulivat 1960-luvulla. Muutos oli osin heijastusta vuoden 1959 tapahtumista Yhdysvalloissa. Silloin Ford Foundation ja Carnegie Foundation julkaisivat raportin kauppatieteen alan koulutuksesta Yhdysvalloissa. Raportti oli poikkeuksellisen kriittinen ja vaati koulutuksen sisältöjen kehittämistä tieteellisemmiksi. Se merkitsi Yhdysvalloissa empiirisen tutkimuksen ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien vahvaa esiinmarssia. Näin uskottiin vahvistettavan tutkimusalan asemaa tieteiden kentässä ja pystyttävän tuottamaan entistä parempaa ja käyttökelpoisempaa tietoja yritysmaailmaan. Amerikkalaisuuden vaikutus oli muutenkin kasvamassa Suomessa kaikilla aloilla. Niinpä väitöskirjoille asetetut vaatimukset muuttuivat täälläkin ja korostivat kuten Atlantin takana empiiristä kvantitatiivista tutkimusta. Yhdysvalloissa se on edelleen vahva traditio, Euroopassa oma vahva tieteellinen perinne pystyi pitämään hyvin puolensa, joskin empiirinen tutkimus otti oman paikkansa tieteen kentässä. Vuosisadan vaihteen lähestyessä ja sen jälkeen siirryttiin Suomessa jälleen lähemmäksi eurooppalaista tutkimusta. Käytettyjen menetelmien kirjo on kasvanut lähes räjähdysmäisesti. Kauppatiede on rehevöitynyt tieteen osa-alojen ja suuntausten viidakoksi, jossa on vaikea suunnistaa tai edes hahmottaa oman yliopiston tai henkilökohtaisen aseman paikkaa. Nykytilaa voisi hyvin kuvata globaalin äärettömän kovan kilpailun hallitseman tieteen markkinoiden käsitteellä. Markkinatalous on tullut voimallisesti yliopistoihin ja tutkimukseen. Yliopiston ja yksittäisen tutkijankin on hyvin tarkkaan mietittävä asemaansa ja mahdollisuuksiaan tiede- ja koulutusmarkkinoilla. Kilpailu on tiukkaa ja aseman luominen parhaimmillaan ja onnistuessaankin kovan työn takana. Entä sitten nyt tänään? Markkinatalous sekä sen ajattelu- ja puhekäytännöt ovat lävistäneet maailman kaikki kulttuurit. Kilpailu on viety äärimmäisen nopealiikkeiseksi innovaatiokilpailuksi. Tosin siinä kopioijat voivat usein olla etevämpiä kuin innovoijat ja nousta alan hallitsijoiksi. Taloudellisesta kasvusta on tullut paitsi tavoite myös pakko. Jollei kansantalous kasva vähintään 3% vuodessa syntyy lama. Jollei yritys kasva, se jää kilpailun jalkoihin. Voiko tämä jatkua tällaisena kaikilla aloilla ja yksilöihin saakka ulottuen yhä vain tiukempana kisana? Rajoja alkaa näkyä luonnonvaroissa, raakaaineissa, ilmastossa, ihmisten jaksamisessa ja muissakin elämämme keskeisissä kysymyksissä. Olisiko niin, että maailmassa on juuri nyt tilaus uusille innovaatioille, jotka koskevat niin taloudenpitoamme kuin elämänmuotoamme?

21 21 Paavo Lintula Huhtikuu 2010 Johtajatypologiat totta ja leikkiä Jo Hippokrates Monilla nykyisillä teorioilla on juurensa antiikissa. Lääketieteen isä Hippokrates ( e. Kr.) lienee kehittänyt ensimmäisen, ainakin elämään jääneen, typologian, jonka sitten Galenos noin 130 ekr. täydensi temperamenttiopiksi. Hippokrateeen peruselementit olivat maa, ilma, vesi ja tuli, ja ne edustavat ihmisen neljää ruumiinnestettä: limaa, verta, keltaista sappea ja mustaa sappea. Aivojen tuottama lima on flegmaattisen ihmisen perusneste. Sangviinikko on iloinen ja hilpeä, häntä hallitsee sydämen neste, veri (ja tällaisia ihmisiähän Caesar halusi ympärilleen). Koleerikko on kuohahteleva, hänen nesteensä on maksan tuottama keltainen sappi. Melankolikko on surullinen ja syrjäänvetäytyvä, pernan tuottama musta sappi vallitsee hänen elimistössä. Nämä ns. arkkityypit löytyvät muodossa tai toisessa miltei kaikissa tunnetummissa typologioissa. Tietysti Kretschmer Ainakin vielä 60-luvulla luimme oppikouluissamme Arvo Lehtovaaran Psykologian oppikirjaa, jossa käsiteltiin saksalaisen psykiatrin Ernst Kretschmerin ( ) typologiaa. Kretschmer tutki mielisairaspotilaita ja alkoi huomata, että tiettyihin ruumiinrakenteisiin liittyi tietynlaisia luonteenpiirteitä. Muistan innostuneemme Kretschmerin tyypeistä niin, että aloimme nähdä kyläkuntamme ihmisissä ilmiselviä Kretschmerin tyyppejä. Ja täytyy myöntää, että vieläkin sorrun joskus samaan... Kretschmer nimitti hintelää, luihua, ruumiinrakennetta leptosomiksi ja hänen mukaansa siihen liittyi eristäytyneisyys, tunnekylmyys mutta myös älyllisyys. Tällaista luonnetta hän kutsui skitsotyymiksi. Pyknikolla oli pyylevä ruumiinrakenne, ja siihen liittyi iloinen, tunteellinen ja ailahteleva luonne, jota Kretschmer kutsui syklotyymiksi. Atleetilla oli kankea ja lihaksikas ruumiinrakenne ja siihen liittyi jähmeä, hidas ja kuohahteleva luonne, jota Kretschmer nimitti viskoosiksi. Kretschmer oli todennut tutkimuksissaan, että tietyt mielisairaudet liittyivät tiettyyn ruumiinrakenteeseen ja luonnetyyppiin. Hän päätyi (pelkistetysti) seuraaviin yhdistelmiin: leptosomi skitsotyymi skitsofrenia pyknikko syklotyymi maanis-depressiivinen atleetti viskoosi skitsofrenia (usein väkivaltainen) Kretschmer on jättänyt pysyvän jäljen typologioihin, ja hänenkin tyyppinsä löytyvät useista typologioista siitä huolimatta, että ei ihmisiä pystytä millään testeillä luokittelemaan hänenkään tyyppeihinsä: ihmisistä löytyy eri aikoina ja eri tilanteissa vaihtelevia hallitsevia piirteitä. Eniten Kretschmerin typologia on saanut kritiikkiä siitä, että hänen tyypittelynsä perustuu sairaisiin ihmisiin. Eri asia on, missä määrin mielisairaus sittenkin tuo esiin ne tiedostamattomat puolet, jotka Sigmund Freud ( ) oli tuonut vähän aikaisemmin esiin?

22 22 Konsultit kuin sika rukihissa Typologia, ihmisten tyypittely, kiehtoo ihmisiä. Totta kai typologioiden avulla alettiin myös seuloa johtajia, ja persoonallisuus- ja sittemmin laajemmin soveltuvuustesteistä on tullut konsulttien temmellyskenttä. Testien avulla organisaatiot yrittävät testata johtajakandidaatit varmentaakseen valintaa. Usein kyllä tässäkin on kysymys isomorfiasta: myös meidän täytyy saada sanoa käyttävämme soveltuvuustestejä, kun kaikki kunnon organisaatiot niitä käyttävät. Testejä tehdään jo palveluksessa olevillekin eri tavoin, on mm. sekä itsearviointiin että kollegojen arviointiin perustuvia testejä. Aikansa (90-luvun lopun) naistenlehtien suosikki Kristiina Illin häikäisevältä näyttämään saatu toimitusjohtajaura karahti persoonallisuustesteihin, joita hän suuren julkisuuden saattelemana alkoi teettää jo palveluksessa olevalle väelle sijoittaakseen heidät sopiviin tehtäviin ja tällä kolarilla lujitettiin taas väitettyä naisjohtajien lasikattoa. Testien perustana on kyllä usein psykologien tieteellinen työ. Konsulttien käsissä heidän työnsä vain tahtoo pelkistyä monenkirjaviksi pikatesteiksi, joiden oikeuksia konsulttitoimistot ostavat. Itse kukin meistä on saattanut niihin törmätä. Niitä saatetaan käyttää erilaisten kehittämisprojektien yhteydessä ja voivat olla aivan harmittomiakin, mutta yksioikoisesti ja vakavasti koettuina ne voivat johtaa ikäviin väärinarviointeihin, jotka saattavat perusteettomasti tuhota jonkun pystyvän ihmisen uran. Jonkinlaisen kuvan näistä testeistä antaa sekin, että kevytversioina niitä voi tehdä itselleen ja tuttavilleen netissä. Testit ovat tällöin lähinnä seuraleikkejä. Mutta kyllä testeissä on tieteelliseen tutkimukseen ja jo laajan käytön läpikäymiä menetelmiä. Suuri, ellei suurin osa, näistä vakavasti otettavista persoonallisuustesteistä perustuu Carl Jungin työhön. Jung ja vakavat hankkeet Sveitsiläinen psykologi, Carl Jung ( ) oli Freudin oppilas. Tunnetuimmat hänen oppiensa soveltajat ja kehittäjät lienevät äiti ja tytär: Katherine Cook Briggs ( ) ja Isabel Briggs Myers ). He kehittivät Jungin tyypeistä ja persoonallisuuden ominaisuuksista Myers-Briggs-tyyppi-indikaattorin (MBTI). Briggs valmistui Michiganin valtionyliopistosta, mikä ei 1800-luvun lopulla ollut naisille yleistä. Hän kirjoitti paljon lyhyitä kertomuksia, pääkirjoituksia sekä artikkeleita, jotka keskittyivät koulutukseen. Katherine Cook Briggs kiinnostui Carl Jungin teorioista. Hän kehitti tyttärensä Isabel Briggs Myersin kanssa indikaattorin, joka nimettiin heidän mukaansa. Briggs kiinnostui yksilöllisistä eroavaisuuksista jo vuonna 1917, ennen Jungin kirjan julkaisemista. Jungin Psychologische Typen -kirjan englanninkielisen painoksen (1923) ilmestyttyä Briggs ja Myers tutkivat Jungin typologiaa ja löysivät siitä useita yhtäläisyyksiä oman persoonallisuusmallinsa kanssa. Toisen maailmansodan aikaan 1941 Myers motivoitui toimivan persoonallisuusindikaattorin kehittämiseen. Hän halusi lopettaa sotien aiheuttamat kärsimykset ja tragediat ja uskoi, että ihmisten paremman keskinäisen ymmärtämisen kautta kärsimykset vähenisivät. Koska psykologit eivät asiasta kiinnostuneet, Myers ja Briggs päättivät yhdessä kehittää välineen, jolla teoria saataisiin konkreettiseen hyötykäyttöön. II maailmansodasta alkaen MBTI on ollut osa upseerien ja muiden johtajien valintakokeita.

23 23 Jungilla oli aluksi dimensioina introvertti (sisäänpäin suuntautunut) / ekstrovertti (ulospäin suuntautunut) ja sensitiivinen (havaittuihin tosiasioihin perustuva) / intuitiivinen (sisäiseen tuntemukseen perustuva). Jung lisäsi itsekin dimensioita, mutta Briggs ja Briggs Myers täydensivät Jungin ajatukset MBTI-indeksiksi. MBTI kuvataan usein kirjainyhdistelmien avulla: I,introvertti E,ekstrovertti asenne ympäristöön S (Sensing),tosiasioihin per. N (intuition),intuitiivinen tapa hankkia tietoa T (Thinking),ajatteleva F (Feeling),tunteva päätöksenteon peruste J (Judgment),harkitseva P (Perceiving),spontaani elämätyyli Ominaisuuksista saadaan erilaisia 16 persoonallisuustyyppiä, ts. näissä tyypeissä kirjaimin merkityt piirteet hallitsevat ovat hallitsevia jonkun ihmisen kohdalla enimmän aikaa, ei siis suinkaan yksinomaan ja aina. Tyypit ovat: ISTJ ISTP ESTP ESTJ ISFJ ISFP ESFP ESFJ INFJ INFP ENFP ENFJ INTJ INTP ENTP ENTJ tunnollinen; analyyttinen tosiasioiden ja yksityiskohtien johtaja insinööri ; käytännöllinen analysoija toimija; realistinen sopeutuja aineellisten asioiden maailmassa vartija; tosiasioihin nojautuva käytännöllinen organisoija suojelija; sympaattinen tosiasioihin ja yksityiskohtien johtaja taiteilija; tarkkaavainen ja uskollinen auttaja esiintyjä; realistinen sopeutuja ihmissuhteissa hoitaja; käytännöllinen yhteen sovittaja turvaaja; ihmiskeskeinen ideoiden keksijä idealisti; mielikuvituksellinen ja itsenäinen auttaja innoittaja; lämmin ja innokas muutosten suunnittelija antelias; mielikuvituksellinen yhteen sovittaja tutkija; looginen, kriittinen ja päättäväinen ideoija ajattelija; tiedonhaluinen analysoija edelläkävijä; kekseliäs ja analyyttinen muutosten suunnittelija johtaja; intuitiivinen ja kekseliäs organisoija Ossi Koskinen on väitellyt Vaasan yliopistossa 2005: Asia- ja ihmisjohtamisen eroavuudet. Tutkimus on ainakin hätäisen tutustumisen perusteella erinomainen, ja sitä voi suosittaa niille, joiden tutkimus liittyy johtajien persoonallisuuteen. Olen lainannut tähän pari hänen taulukkoaan, jotka havainnollistavat jungilaiseen filosofiaan perustuvaa typologiaa. Muutoin, jo hänen tutkimuksensa nimi viittaa yhteen johtajajaotteluun: asiajohtaminen, management; ihmisjohtaminen, leadership. Ero näiden kahden välillä on paljon keskustelua herättävä ja joka tapauksessa häilyvä, mutta jaottelu toimii havainnollistajana hyvin monessa yhteydessä.

24 24 Tiedonhankinta- ja päätöksentekoprosessien yhdistelmät eli kognitiiviset tyylit (Koskinen 2005: 52): Johtajat, jotka suosivat Keskittävät huomionsa Käsittelevät näitä Heillä on taipumus olla Löytävät kyvyilleen käyttöä parhaiten Aistimista ja ajattelua (ST) Aistimista ja tuntemista (SF) Intuitiota ja tuntemista (NF) Intuitiota ja ajattelua (NT) tosiasioihin tosiasioihin mahdollisuuksiin mahdollisuuksiin persoonattoman analyysin avulla käytännöllisiä ja tosiasiapainottuneita tekniset alat, joissa käsitellään asioita persoonallisella lämmöllä sympaattisia ja ystävällisiä käytännöllistä apua ja palveluita ihmisille persoonallisella lämmöllä innostavia ja näkemyksellisiä ihmisten kanssa kommunikointi ja heidän ymmärtäminen persoonattoman analyysin avulla loogisia ja kekseliäitä teoreettiset ja tekniset keksinnöt ja kehitelmät Asia- ja ihmisjohtamiseen liittyvät MBTI-indikaattorin ulottuvuudet (Koskinen 2005: 53): Asiajohtaminen Introvertti (I) johtaja pystyy keskittymään syvällisesti asioihin ja ideoihin Aistiva (S) johtaja näkee tosiasiat Ajatteleva (T) johtaja tekee päätökset kylmän loogis-analyyttisesti ja suuntautuu tehtävään Päättävä(J) johtaja korostaa järjestyksen ja rakenteen merkitystä Ihmisjohtaminen Ekstrovertti johtaja suuntaa huomionsa ihmisiin ja ulkoisiin asioihin Intuitiivinen (N) johtaja näkee mahdollisuudet ja vision sekä osaa innostaa Tunteva (F) johtaja huomioi omat sekä muiden tunteet ja arvot sekä suuntautuu ihmisiin Havainnoiva (P) johtaja on suvaitsevainen ja arvostaa erilaisuutta Löytyy myös malleja, joissa em. 16 persoonallisuustyyppiä on pelkistetty 8:ksi, yhä Jungiin perustuen (MTR-i) 1 : 1 lyhenne kehittäjästä Mersey Tobatic Research Institute

25 25 Tyyppi Milloin tarkoituksenmukainen? Milloin vältettävä? ESFJ / ENFJ Extraverted Feeling (Jung) Valmentaja (MTR-i) Ihmissuuntautunut, motivaattori, sympaattinen Toisten sitoutuminen on kriittinen tekijä; herkkä tilanne Jos päätökset on runnattava läpi; jos vältettävä konfliktia ISFP / INFP Introverted Feeling (Jung) Esitaistelija (MTR-i) Arvojen kannustama, intohimoa avainkysymyksiin, keskittyy tärkeisiin teemoihin, taistelee asiansa puolesta ENTP / ENFP Extraverted Intuition (Jung) Tutkimusmatkailija (MTR-i) Yrittää uusia asioita, ajaa muutosta, odottaa myös odottamattomia tuloksia, luo uusia mahdollisuuksia, kokeilee INTJ / INFJ Introverted Intuition (Jung) Innovaattori (MTR-i) Visioi, ennustaa tulevaisuutta, vaistoaa, mitä on nykyisen tiedon ulkopuolella ESTP / ESFP Extraverted Sensing (Jung) Kuvanveistäjä (MTR-i) Tarttuu asioihin, tuloksellinen, johtaa edestä, on esimerkkinä, tekee, mitä toiset odottavat Jos ryhmä on kadottanut identiteettinsä tai touhuaa epäolennaisten asioiden kimpussa Ryhmä on kangistunut vanhoihin kaavoihin, tai status quo täytyy haastaa Tarvitaan radikaalia muutosta On jähmeyttä ja ryhmä on kadottanut motivoituneisuutensa menestyksen puutteen takia Jos on ratkaistavia ongelmia, joissa tarvitaan intohimotonta objektiivisuutta Ennestäänkin on liian monia projekteja kesken ja tarvitaan vakautta keskittyä tärkeään Jos on riski, että ryhmä ei selviydy lyhyen ajan tähtäyksellä Menestys voi heiketä jo lähitulevaisuudessa

26 26 ISTJ / ISFJ Introverted Sensing (Jung) Kuraattori (MTR-i) havainnoi, kuuntelee, asettaa realistisia odotuksia ja tarkkoja tavoitteita ESTJ / ENTJ Extraverted thinking (Jung) Kapellimestari (MTR-i) Organisoi, suunnittelee, asettaa mitattavia tavoitteita, koordinoi eri ihmisten työt ISTP / INTP Introverted Thinking (Jung) Tiedemies (MTR-i) Analysoi, käyttää malleja, laatii selvityksiä, vertailee, osallistuu älylliseen keskusteluun Ei ole tarkkaa suuntaa ja odotukset ovat epäselviä On kaaos, ei ole mittareita saavutuksille On kompleksinen tilanne, jossa on teknisiä muutosvoimia On jo liian paljon tavoitteita tai liian paljon informaatiota Luovuus on jäässä liian monien prosessien takia Ihmisten tunnetaso on korkealla, ryhmä pyörii kehää MTR-i:n tyyppiset mallit voivat toimia ajattelun apuna esim. koulutustarkoituksessa: mitkä ominaisuudet ovat tarpeen missäkin tilanteessa? Mutta kuka näihin malleihin laatii po. organisaation mahdolliset tilanteet, joka vasta luo toden tunnon? Mallin markkinoijat ylistävät sitä mm. sillä, että johtajat voivat kehittää itseään ja valmiuksiaan kohtaamaan eri tilanteita. Tilanteet organisaatioissa ovat vain niin kovin komplisoituja ja monet tekijät toisistaan riippuvaisia, että on vaikea kuvitella jotakin johtajan mukana kulkevaa sablonia, jonka hän uudessa tilanteessa kaivaa esiin ja kaivaa sitten itsestään mallin mukaiset ominaisuudet? MBTI:n ja muiden käyttökelpoisuus MBTI-indikaattori on vain osa niistä testeistä, joita esim. USA:n armeija käyttää valinnoissaan. Kun testeistä on jo pitkä ja miljoonia testattuja käsittävä kokemus, ne varmaan täyttävät hyvin tehtävänsä. Sama pätee moniin muihinkin testeihin silloin, kun ihmisiä haetaan aika tarkasti määriteltyihin ja tiettyjä erityisosaamisia vaativiin tehtäviin, esim. taistelulentäjäksi, vaativan työstökoneen käyttäjäksi jne. Koetellut ja testit ammattitaitoisten psykologien tekemänä ja yhdessä ao. organisaation vastuuhenkilöiden tulkitsemina olisivat varmasti oiva tuki johtajienkin valinnassa. Asiassa on vain siis yksi mutta: tietävätkö organisaatiot todella millaisia ominaisuuksia he valittavalta johtajalta vaativat? Miettivätkö ne edes koko asiaa, vaan tyytyvätkö ne hakemaan ylipäätään henkilöä, jonka sopisi sen hetkiseen ajan henkeen, ts. tuo prestiisiä organisaatiolle (isomorfia)? Organisaation olisi ensin selvitettävä, millaiset tehtävät ovat organisaation kannalta keskeisimmät esim. lähimmän viiden vuoden aikana (esim. Mole 2004). Nythän työsuhteet kummallisesti katkeavat usein jo kahden vuoden jälkeen niin kuin siinä ajassa kukaan voisi vielä saada mitään aitoa ja pysyvää muutosta aikaan.

27 27 Minua on alkanut ihmetyttää yksi kummallisuus. Eturivin organisaatiot käyttävät soveltuvuustestejä, jotka kestävät joskus useankin päivän. Kuitenkin jo parin vuoden päästä saamme lukea, että head huntereiden kiinni saama ja testeissä suoriutunut johtaja on vapautettu tehtävästään milloin linjaerimielisyyksien milloin minkin syyn takia? Kuulisipa joskus sanottavan, että hallitus epäonnistui valinnassa eikä soveltuvuustesteistäkään ei ollut apua! Kyllä valintaprosessien ja testien osumatarkkuus useiden lyhyiden pestien valossa tuntuu erittäin huonolta. Todellinen syyhän on usein valta: jos johtajalta katoaa kriittinen valtatausta, hänen pestinsä päättyy vaikka hän sitten olisikin lähes haetun vetten päällä kävelijän veroinen. Suomen oloista tunnetuin esimerkein Suomalaisissa oloissa tämäntyyppiset luokittelut ja testit puolustavat johtajavalinnoissa paikkaansa mutta vain valintaa täydentävinä keinoina. Minä en aktiiviaikoinani näihin palikkaleikkeihin lähtenyt koskaan, en testaajana enkä testattavaksi. Suomalaisen tavanomaisen yrityksen johtajan on oltava kaikkia em. tyyppejä organisaationsa eri tilanteissa; joissakin rooleissa hän on parempi, joissakin huonompi, ja tähän on tyytyminen vetten päällä kävelijöitä, Taika-Jimejä, ei ole kuin tarustoissa, saduissa ja organisaatioiden työpaikkailmoitusten laatijoiden unelmissa. Ensisijaisesti suomalaisen keskisuuren ja pienen organisaation on tunnettava toimialansa ja omistauduttava asialleen, hänen on osattava olla olematta herra organisaationsa osaavien ihmisten joukossa ja hänen on uskallettava kohdata väkensä muutakin kuin median ja apuväkensä välityksellä. Suomalaisen johtajan on myös varauduttava kuuntelemaan kovaakin purnausta ja vastaanhangoittelua, sillä jos haluat kanan munivan, sinun on siedettävä kotkotusta. Kuka uskoo, että amerikkalaisperäiset testit mittaavat näitä ominaisuuksia? Kiitos ei! Ja mitä merkitystä on millään soveltuvuustesteillä, kun johtajan uran pituus ei riipu suinkaan siitä, kuinka hyvin hän vastaa asetettuja ja testeissä läpäistyjä vaatimuksia? Leena Saarinen sai lähteä Altian (ent. Alko) johtajan paikalta eikä suinkaan sen takia, että hän olisi hoitanut tehtävänsä huonosti eihän sellaista kahdessa vuodessa voida edes todeta. Saarisen uhrasivat Altian hallituksessa istuneet miehet, joita suuret energia- ja metsäyhtiöt ripittivät, kun Altia aikoi tulla ja aivan ilman niiden lupaa kuumina käyville biopolttoainemarkkinoille, vielä tosin osittain virtuaalisille. Mikael Jungnerin kautta ei jatkettu. Syinä eivät suinkaan olleet Jugnerin pätemättömyys tai soveltumattomuus eivätkä myöskään Vanhasen lautakasa tai Jugnerin ja hänen uuden vaimonsa naiivit mediaesiintymiset. Mikä testi olisi voinut paljastaa, että seuraavissa vaaleissa sosialidemokraatit häviävät ja porvarit yksinkertaisesti vain haluavat lopettaa demareiden valtakauden YLE:n johdossa? Kari Seikku ei varmaan ehtinyt kahdessa vuodessa vakuuttaa, että hänestä ei ole elintarviketalon HK Scanin johtajaksi. Suomalaisissa osuustoimintaperinteestä syntyneissä elintarviketaloissa valtaa pitävät viime kädessä tuottajat. Joskus istuva hallitus innostuu liian liikemiesmäiseksi, ja tuottajat palauttavat hallituksen turvallisille linjoille. Näin lienee käynyt Seikun tapauksessa: tuottaja-omistajat katsoivat, että heiltä voi lähteä valtaa liituraitapuolueelle, joka ei enää tunnista eikä tunnusta sian hajua.

28 28 Millaisin tehtäväkuvin ja lähivuosien konkreettisin odotuksin Keskisuomalaisen toimitusjohtaja valittiin, kun jo kahden vuoden jälkeen tuli kolari: toimitusjohtaja erotettiin linjaerimielisyyksien takia. Episodi antaa kummallisen kuvan organisaatiolle yhden tärkeimmän asian hoitamisesta? VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on vasta aloittanut. Sääliksi on käynyt, kun on katsellut hänen vääntelehtimistään tv:n tenttiessä junien juuttumisesta Helsingin ratapihalle lumen yllättäessä. Hänet rekrytoitiin kuluttajamarkkinoinnin osaajana, onhan hänellä pitkä kokemus juomateollisuuden markkinoinnista. Ei taida kyllä markkinointi olla VR:n avainkysymyksiä pitkään aikaan. Junat pitäisi saada ylipäätään kulkemaan, sitten kulkemaan vielä varmasti ja sitten vielä kulkemaan aikataulussa. Kaikki tämä edellyttää, että isojen asemien, varsinkin Helsingin, raidejärjestelyt saadaan nielemään joustavasti nykyinen liikenne, junakulun automaattinen valvontajärjestelmä saadaan häiriöttömämmäksi, rataverkon rapistuvaan kuntoon investoidaan jne. Ja tästä suurin osa on ratahallinnon vastuulla, joka saa rahansa valtiolta mitä siis VR voi ja mitä siinä auttaa, vaikka Aro olisi minkälainen markkinoija? En tiedä, millaisin evästyksin Finnair on johtajansa valinnut Keijo Suilan jälkeen. Jo useamman kerran viime kuukausien aikana on ilmennyt, että halpalentoyhtiöitäkin pahempi on sisäinen vihollinen. Finnair on panostanut Aasian liikenteeseen ja parantanut kannattavuutta hätäisin ulkoistuksin. Kaikessa tässä on unohtunut yksi pikkuasia, ehkä alun perin pikkuasia Finnairin johdon mielestä, mutta lentomatkustajalle suuri asia: kömpelön ulkoistamisen seurauksena matkalaukkua oli epäonnistumisen symbolina päiväkausia tv:ssä koko kansan töllisteltävänä; ja pienempiä hamoja tuntuu sattuvan tämän tästä. Eläintyypit Aina silloin tällöin putkahtaa esiin tyypittelyjä, joissa johtajia on verrattu eläimiin. Yleensä nämä ovat harmittomia seuraleikkejä, mutta kyllä niilläkin keksijä ja konsultit rikastuvat, kun näitä esitellään esimerkiksi organisaation kehittämisseminaareissa, voidaanpa henkilöstöä pyytää tyypittelemään itseään, kollegoitaan ja johtajiaan yhtä kaikki, hölmöä hommaa! Törmäsin juuri yhteen tällaiseen. Tyypeiksi valitut eläimet olivat leijona (koleerikko), saukko (sangviininen), kultainen noutaja (flegmaattinen) ja majava (melankolinen). Kaikkien vahvuudet ja heikkoudet oli myös lueteltu. Leijona eläinten kuninkaana lieneekin käytetyin, muut vaihtelevat. Lopuksi Tunnettu tutkija Keith Grint on esittänyt yhden tyypittelyn, lähinnä vallan ja vastuun kombinaatioina (Grint 2005: 36). Grint ei ole tarkoittanutkaan tyypittelyään minkään testin pohjaksi, vaan kuvaamaan organisaation dynamiikkaa. Päätän kirjoitukseni tähän maan päälle palauttavaan kuvaan ja lyhyeen selitykseen, koska olen nähnyt hyvin harvoin siihen viitattavan alamme kirjallisuudessa:

29 29 Lisääntyvä sitoutuminen yhteisön päämääriin 3 4 Valkoinen elefantti Kärryseppä Teokratia ja jumaljohtajat Heterarkia ja sokrates-johtajat Kurinalaiset johdettavat Vastuuntuntevat johdettavat Rakentava yksimielisyys Rakentava erimielisyys 1 2 Hallitsija Kissalauman kaitsija Hierarkia ja superjohtaja Anarkia, ei johtajaa Vastuuta laistavat johdettavat Itsenäiset johdettavat Tuhoava yksimielisyys Tuhoava erimielisyys Lisääntyvä riippumattomuus johtajasta Grint esittää (Grint 2005: 36-38) mahdolliset kombinaatiot suhteessa sitoutumiseen ja riippumattomuuteen, ja hänen perustyyppinsä ilmenevät kuvan neljästä laatikosta. Laatikko 1, hierarkia, on vakiintunut käsitys johtajien ja johdettavien suhteesta, jossa johtaja on suvereeni johdettaviinsa nähden: johtajalla on älyä, visiointikykyä, karismaa jne., ja sen takia vain hän on vastuussa organisaation ongelmien. Tämän laatikon Grint on nimennyt hallitsijaksi. Tämä kombinaatio kasvattaa johdettavia, jotka ovat vain marginaalisesti sitoutuneita organisaationsa tavoitteisiin eikä vähiten sen takia, että nämä tavoitteet usein pelkistyvät johtajan omiksi tavoitteiksi. Siksi johdettavat kasvavat tuhoavan yksimielisyyden seurauksena suorastaan vastuuta karttaviksi. Laatikko 2 on samalla sitoutuneisuuden tasolla, mutta johtajasta riippumattomuuden lisääntyminen vie anarkiaan: ei ole johtajuutta mutta ei ole yhteisöllisyyttäkään, vaikka anarkismin kannattajat väittävätkin sen seuraavan automaattisesti johtajatonta tilaa. Tuloksena on kombinaatio, josta Grint käyttää nimitystä kissalauman kaitsija siis mahdoton tehtävä. Laatikossa 3, teokratiassa, yhteisöllisyyttä on yllin kyllin, mutta vain sen takia, että johtajaa pidetään jumalolentona, jota johdettavien on toteltava uskonnollisten tai vastaavien vaatimusten takia. Grint on nimennyt tämän laatikon valkeaksi elefantiksi, joka on thaimaalaisten pyhä ja hallitsijan jumalaan rinnastettavuutta symboloiva eläin. Yksimielisyys on rakentavaa vain silloin, jos johtajalla olisi todella jumalalliset oikeassa olemisen lahjat. Vaikka joillekin ns. karismaattisille johtajille on kautta aikain istutettu jumalallista viittaa, yksimielisyys on todellisuudessa tuhoavaa, koska johtaja on väärä jumala johtaen alaisiaan yleensä harhaan. Esimerkkejä riittää viime vuosikymmeniltäkin: Hitler, Stalin, Pol Pot, Honecker, Hoxha, Ceauşescu, Nijazov, Kim Jong jne. Nämä johtajat ovat antaneet oman näytteensä karismaattisista johtajista: miljoonia kuolonuhreja, vankileirejä, salaisen poliisin valvomaa pakkovaltaa, korruptiota jne. Laatikko 4, heterarkia, on organisaatio, jossa johtajat tunnustavat oman rajallisuutensa, Sokrateen hengessä. Vastuunsa tuntevien johdettavien tulee kompensoida johtajiensa puutteet, mikä tapahtuu rakentavan erimielisyyden avulla: johdettavat uskaltavat olla eri mieltä johtajansa kanssa, jos he katsovat johtajan

30 30 toimivan yhteisön etuja vastaan. Tämän laatikon Grint on nimennyt kärrysepäksi. Nimityksen Grint on lainannut vanhasta kiinalaisesta tarinasta, jossa alhaisesta syntyperästä nousseen keisarin kykyjä epäiltiin, vaikka hänen alaisensa arvostivat häntä. Keisarin luotetulta sotapäälliköltä kysyttiin, mikä on keisarin johtamistaidon salaisuus. Sotapäällikkö vastasi vastakysymyksellä: mikä tekee kärryn pyörästä vahvan? Kysyjät ehdottivat materiaalin laatua, puolien lujuutta ja mikä mitäkin. Sotapäällikkö vastasi, että ehdottomasti tärkeintä on puolien keskinäinen oikea väli ja sen määrittämisen taito vasta osoittaa kärrysepän ammattitaidon. Puolat ovat samaa kuin organisaation menestykseen tarvittavat resurssit ja resurssit, joita johtajalla yksin ei suinkaan ole ja puolien välinen tila edustaa sitä autonomiaa, joka tekee mahdolliseksi johdettavien kasvamisen myös johtajiksi. Valkeaksi elefantiksi synnytään, mutta kärrysepäksi opitaan. Näiden kahden laatikon välinen ero oppimisfilosofiassa on selvä: itsensä johtajaksi syntyneiksi luulevat eivät tarvitse opettajia eivätkä ohjaajia, he tarvitsevat vain nöyriä alaisia; kärrysepäksi pyrkivän on oltava oppipoikana ja kisällinä, oppimassa ammattia mestarin ohjaamana, ja oppimisessa yritys ja erehdys ovat tärkeässä roolissa. Tässä Grint edustaa samaa kantaa kuin Mole (2004), jonka mukaan johtamista ei voi opettaa, mutta johtamista voidaan oppia ja tässä oppimisessa olennaisinta on oman kontekstinsa, so. yrityksensä ja toimialansa, kaikinpuolinen opetteleminen. Kirjallisuus Grint, K Leadership: Limits and Possibilities. Hampshire: Palgreve Macmillan. Koskinen, O Asia- ja ihmisjohtamisen eroavuudet. Vaasa: Vaasan yliopisto. Mole, G Can leadership be taught? Teoksessa John Storey (toim.) Leadership in Organizations: Current Issues and Key Trends. Lontoo: Routledge, Storey, J. (toim.) Leadership in Organizations: Current Issues and Key Trends. Lontoo: Routledge Meyers-Briggs-typpi-indikaattorista Koskisen lisäksi Myers%E2%80%93Briggs.tyyppi-indikaattori. Otettu Paavo Lintula Huhtikuu 2010 TYÖELÄMÄN KULTTUURIVALLANKUMOUS Suurten lukujen laki Kirjailija Mauri Sariola kertoo kirjassaan Joka tuuleen kylvää, ehkä omakohtaisiin kokemuksiin perustuen, lainopin opiskelijasta, joka sotien jälkeen ryhtyi tuuraamaan kokenutta vallesmannia Pohjois-Suomessa. Vallesmanni muistutti, että tuuraajan on hoidettava jokavuotinen ja paljon tietoja käsittävä nimismiespiirin riista- ja pyyntitilasto ajoissa ministeriöön.

31 31 Tuuraaja ihmetteli, kuinka ison alueen sellaiset tiedot voidaan saada luotettavasti. Vallesmanni opasti, että joihinkin edellisen vuoden lukuihin pitää lisätä 5-10 prosenttia, joistakin pitää vähentää saman verran ja osan voi pitää suunnilleen ennallaan ei ole ministeriö kysellyt koskaan mitään. Lainopin opiskelija uskalsi ihmetellä menettelyä, mutta vallesmanni selitti, että kun koko maan tiedot yhdistetään, suurten lukujen laki kumoaa mahdolliset epätarkkuudet. Tämä Sariolan suurten lukujen laki on usein mielessäni, kun törmään kyselytutkimuksiin. Tehokkaasti julkistettu Lehdet kautta Suomen otsikoivat kissankokoisin kirjaimin EVAn äskettäin julkistaman arvo- ja asennetutkimuksen, joka oli saanut maolaisen nimen Työelämän kulttuurivallankumous. Arvo- ja asennetutkimus Myös kaikki päivän uutislähetykset toistivat tätä vallankumousta. En puutu tutkimuksen tuloksiin ja niiden tulkintoihin ja niiden vallankumouksellisuuteen, koska ne lienevät tulleet kaikkien tietoon. Tämäntyyppiset massakyselytutkimukset herättävät kuitenkin ainakin kriittisessä tutkijassa paljon kysymyksiä. Ongelmat eivät koske ainoastaan tätä tutkimusta, vaan työelämää koskevia massatutkimuksia yleensä. Mm. työtyytyväisyyttä koskevien tutkimuksien kyseenalaisuuteen olen viitannut väitöstutkimuksessani (Lintula 2005: 93-94), ja EVAn tutkimuksen noin 90 väitteestä / kysymyksestä 16 koskee työn / työpaikan ominaisuuksia, käytännössä työtyytyväisyyttä. Yleisiä havaintoja Kyllä tällaiset massatutkimukset on varmasti tehty tilastotieteen vaatimukset täyttäen. Mutta vaikka otos olisi edustava ja vastaukset olisi ajettu ristiin ja rastiin, pitkin ja poikin, kysymyksiin ja vastauksiin liittyviä ongelmia eivät poista hienotkaan menetelmät. Toisin sanoen: mittaavatko tutkimukset sitä, mitä väitetään (validius)? Työelämää koskevissa massatutkimuksissa kyse on nimenomaan siitä, kuinka ihmiset vastaavat ja mistä syystä he vastaavat siten kuin vastaavat tai siten kuin odotetaan? Kysymykset puetaan usein väitteen muotoon, ja tässäkin tutkimuksessa vastaaminen tapahtuu Likertin 5- portaisella asteikolla täysin eri mieltä / jokseenkin eri mieltä / vaikea sanoa / jokseenkin samaa mieltä / täysin samaa mieltä. Po. tutkimuksen mukaan minäkin esitän väitteitä, vastauksia niihin odottamatta, ainakaan Likertin asteikolla. Ensiksi voi kysyä, millaiset ihmiset vastaavat, kun postista putoaa nelisivuinen kyselylomake, jossa on kysymyksiä tai väitteitä lähes sata ja toistakymmentä taustatietoihin liittyvää kysymystä? Ts. kuka vastaa ja kuka tekee kuten minä: siirrän odottamaan sopivaa hetkeä jota ei yleensä tule? Valikoituvatko vastaajat jo jollakin tietyllä tavalla, jolla ei tarvitse olla mitään yhteyttä itse tutkimukseen? Ovatko he ihmisiä, jotka ylipäätään vastaavat kaikkeen, oli kyse sitten Euroviisuista, Miss Suomesta, suurimmasta suomalaisesta (jossa huhujen mukaan eniten ääniä olisi saanutkin Matti Nykänen?), olisiko Vanhasen erottava yms. Toiseksi, kun kyse on koko kansan käsittävästä otoksesta, kysymysten laatijat sortuvat kerta toisensa jälkeen vastaajien ymmärtämiskyvyn ja halun yliarviointiin. Vaikka meillä on Gezeliusten päivistä asti opeteltu ja opetettu luku- ja kirjoitustaitoa,

32 32 riittävän yksinkertaisia kysymyksiä on oikeastaan mahdoton esittää tämäntapaisissa asioissa. Koulutustasomme kyllä on korkealla ja nousee yhä, mutta ns. keskivertosuomalainen elää aika suppeassa maailmassa: hänen yleistietonsa ovat aika kehnot, taloudelliset ja yhteiskunnalliset tiedot vielä kehnommat, ihmisten kiinnostuksen piiri on median ja markkinoinnin johdateltavissa ja tiedot saadaan tv:n himp-hamppu -ohjelmista, iltapäivälehdistä ja Seiskasta! Julkkikset ja julkkikseksi pääseminen kiinnostavat paljon enemmän kuin pohtia esim. sellaista tutkimuksen kysymystä kuin Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi. Omassa väitöstutkimuksessani huomasin myös, että akateemisestikin koulutetut ihmiset keskittyvät oman alansa, ammattinsa ja läheisen työpiirin asioihin, eivätkä ole liiemmin tietoisia eivätkä kiinnostuneita työelämän saati yhteiskuntaelämän ilmiöistä ja muutosvoimista (vrt. Lintula 2005: ). Mutta tutkijat jaksavat vuosikymmenestä toiseen uskoa, että ihmiset ovat fiksumpia kuin he ovat! Kolmanneksi, ihmisten työelämäasenteet eivät muutu esim. 10 vuoden aikana niin vallankumouksellisesti kuin ne muuttuvat paljon lyhyempänäkin aikana ihmisen henkilökohtaisen ja työpaikan tilanteen mukaan: juuri irtisanomiskirjeen saanut ihminen vastaa varmasti tietyllä tavalla ja heti uuden ja mieluisan työpaikan saatuaan hän vastaisi aivan toisin. Neljänneksi, vahvistetaanko po. tutkimuksessa diskurssissa luotuja muutoksia yhtä paljon kuin tutkitaan? Väitteiden tai toteamusten muodossa olevat kysymykset heijastavat vallalla olevaa ja vallassa olevien diskurssia sisältäen odotetun vastauksen, joka sattumalta vahvistaa EVAn eli EK:n pyrkimyksiä Lopuksi yleisesti: Kyllä tutkimuksen vähän yli 3000 vastausta ja monella tavalla ristiintaulukoiden saadut tulokset varmasti ovat tilastotieteen kriteerit täyttäviä. Sopii kuitenkin kysyä, millä tavalla vastaamaan herkät ihmiset täyttävät kyselylomakkeensa, jossa on yli sata ympyröitävää vaihtoehtoa? Vetoaminen suurten lukujen lakiin ei kyllä riitä. Yhtä vähän tyydyttää epäilyjen sivuuttaminen tokaisulla kyllä tulokset joka tapauksessa ovat suuntaa antavia. Vastaavatko ihmiset siten kuin he tuntevat, vastaavatko he siten kuten väittämät ohjaavat, heittävätkö tikalla jne. Kysymyksiä jää. Siihen, että ihmiset vastaavat toisin kuin tuntevat, on taas jokaisella omat syynsä ja oman tutkimuksensa arvoinen. Mutta sellaisessa tutkimuksessa tuskin kukaan uskoisi vain kyselytutkimukseen? Väitän, että vain havainnoinnilla ja (syvä-)haastatteluilla voidaan lähestyä ihmisten vastaamisen luotettavuutta ja syitä vastata siten kuin he vastaavat. Kysymyksiä EVAn tutkimuksesta Olen poiminut vain muutamia väittämiä, joiden suhteen olen erittäin varauksellinen: Olen valmis tinkimään palkastani, mikäli työaikaa lyhennettäisiin ja saisin enemmän vapaa-aikaa. On aivan eri asia ympyröidä vaihtoehto Kauniita ja rohkeita katsoessa kuin päättää todellisessa valintatilanteessa! Edellisen kanssa samanlainen on väittämä: olisin valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, jos vaihtoehtona olisi työttömyys. Tämä väittämä säestää hyvin nykyistä diskurssia työttömyyskorvausten leikkaamisesta. Ellei ammattiyhdistysliikkeen organisaatiota ja toimintaa rakenneta kokonaan uudelle pohjalle, se ei kykene enää tulevaisuudessa ajamaan jäsentensä etuja. Tämä väittämä on yksi tyypillinen vallassa olevan diskurssin tuote, jota on hoettu jo niin kauan, että se alkaa toteuttaa itse itseään. Ja se lienee EK:n tavoite? Kuinka

33 33 moni vastaaja tuntee ay-liikkeen nykyisen organisaation ja sen toimintatavat niin, että voisi ottaa muutoin kuin odotetun kannan väittämään? Ay-liikkeen asema ja vaikutusvalta heikkenevät on samanlainen väittämä. Nykyaikana ihmisen ei ole välttämätöntä sitoutua mihinkään etujärjestöön kuuluu samaan sarjaan. Miksi muutoin työnantajajärjestöjen ja varsinkaan EK:n merkitys ja arvovalta eivät sisälly yhteenkään kysymykseen, edes tasapuolisuuden vuoksi? Onko elinkeinoelämän etujärjestöjen asema sellainen, että kansan asenteet eivät hetkauta sitä? EK:n yhtä kuningasajatusta heijastaa väittämä työehdoista aletaan sopia paikallisesti / yrityskohtaisesti. Tästä keskitetystä sopimisesta luopumisesta on jo saatu esimakua: sirpaloitunut kenttä on erittäin herkkä spontaaneille erilaisten pienryhmien työnseisauksille. Miksi ei esitetä esim. seuraavaa väitettä: olen sitä mieltä, että taloudellista vakautta edistävä keskitetty TUPO olisi kaikille edullisin. Eikö sitä esitetä sen takia, että EK/EVA eivät halua kuullakaan sanaa TUPO? Muutamia esimerkkejä sanoista, jotka heijastavat vastaajien yliarvioimista: [Kysymysryhmästä Mitä ansiotyö merkitsee Teille henkilökohtaisesti] Itsearvostuksen merkittävintä lähdettä / oman identiteetin ylläpitämistä. Jos nyt itsearvostus vielä jotenkin ymmärretään, identiteetin sotkeminen kysymyksiin on käsittämätöntä. Professori Anna-Maija Lämsä varoitti minua koskemasta väitöstutkimuksessani pitkällä tikullakaan identiteettiin, koska se on niin monisäikeinen asia. Mutta EVAn tutkijat uskovat marketin kassan tietävän suvereenisti, mitä on identiteetti ja kuinka se rakentuu työssä! Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman vahvaa talouskasvua. Mitä ressukka-suomalainen voi tässä muuta olla kuin samaa mieltä Miksi ei kysytty talouskasvun hedelmien jaosta (esim. Taimio 2007)? Hyvinvointiyhteiskunta taas merkitsee yhdelle yhtä ja toiselle toista. Kataiselle hyvinvointiyhteiskunta on aivan toista kuin Arhinmäelle. Vastaajalla se harvoin ulottuu omaa suppeahkoa elämänpiiriä laajemmalle ja sen odotettavissa olevien edellytysten säilymistä ja kun kerran sanotaan, että siihen tarvitaan talouskasvua, ympyröin tietysti vaihtoehdon täysin samaa mieltä tietämättä talouskasvusta tuon taivaallista. Markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi. Millaista on Suomen markkinatalous, kun veronmaksajat ovat vuosikymmeniä tukeneet esim. metsäteollisuutta ja metsänomistajia: verovaroista on maksettu kaikenlaisia metsänkunnostusavustuksia ja on edistetty hakkuita, kun veronmaksajat ovat maksaneet jokaista tarpeetonta metsäautotien pätkääkin Takahikiän Perämutkassa? Ns. kehittyvien alueiden tuki, monenlaiset sivuelinkeinoavustukset ja kaikenkirjavat matkailutuet suorastaan paistavat silmään, kun Lapissa katselee suurimman osan vuotta seisovien uusien kelkkojen ja mönkijöiden rivistöjä. Puolueita lähellä olevien kylpylöiden tukeminen yhteiskunnan maksamalla tai tukemalla ja kyseenalaisia tuloksia antaneella kuntoutuksella on yksi esimerkki omaperäisestä markkinataloudestamme. Kilpailutaloutemme taas näkyy pahimmillaan suomalaisten merkittävien yritysten saamissa kartellisakoissa ja suomalaisesta kartellijärjestelmästä vain häviävä osa tulee koskaan ilmi. Kuinka moni vastaaja tietää, mitä on markkinatalous ja mitä on suomalainen markkinatalous? Keinoa [ansiotyön merkitys] rahoittaa muita aktiviteetteja, joista olen todella kiinnostunut. Mitä on aktiviteetti peruskoulun käyneelle ison laitoksen yksinhuoltaja-keittiöapulaiselle? Lopuksi Kun EVAn tutkimukselle uhrattiin mediassa koko päivä, käsiteltiinkö edellä mainittuja ongelmia? Herää myös kysymys mediasta sopulilaumana: raflaavan niminen tutkimus julkistettiin näyttävästi, ja jokaisen arvonsa tuntevan tiedotusvälinen tuli toistaa kuin kaiku EVAn julistamaa sanomaa,

34 34 perustuihan se oikein laajaan tutkimukseen. Onko tutkimus sitten sen väärti? Jokainen päätelköön itse, kun tutustuu tutkimukseen sivulla Olen oppinut vuosien varrella suhtautumaan suurella varauksella kaikkiin kyselytutkimuksiin ja varsinkin nyt perehdyttyäni niihin tutkijana. Olen myös omin silmin nähnyt monta kertaa, kuinka ihmiset suhtautuvat vastaamiseen yleensä heinähommina. Erityisen valppaana olen silloin, kun tutkimuksen teettäjinä ovat EK/EVA, SAK, STTK ym. etujärjestöt: tutkimukset ovat teknisesti moitteettomia, mutta väittämät, toteamukset ja kysymykset suorastaan paistavat tiettyjä tarkoitusperiä. Myös Palkansaajien tutkimuslaitos menetti luottamuksen silmissäni tutkiessaan valtionyhtiöiden irtisanomisia vähän yli vuosi sitten: luvut olisi voinut tarkistaa po. yhtiöistä, mutta tutkimuslaitos julkisti kuulopuheisiin perustuvia virheellisiä lukuja. Työelämän arvot ja asenteet ovat niin tärkeitä asioita, että ne ansaitsisivat syvällisiä tutkimuksia eikä vain laajoja ja tendenssimäisiin väitteisiin perustuvia pintaraapaisuja. Viittaukset: Lintula. P Maakuntalehden toimittajan toimintatila teknisrationaalisessa ajassa. Väitöstutkimus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Taimio. H. (toim.) Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman. Helsinki: Työväen Sivistysliitto. Paavo Lintula Huhtikuu 2010 Kirja-arvio Risto Uimonen IIRO VIINANEN. Henkilökuva. Helsinki: Minerva (357 s.). Kenelle ihmeen Viinaselle? Kokoomuksen tärkeimmät ministerivalinnat Ahon hallituksessa löivät politiikan ammattilaiset ja tarkkailijat ällikällä. Puheenjohtaja Ilkka Suominen ei lähtenyt itsenäisen Suomen 65. hallituksen valtiovarainministeriksi. Hän luovutti suosiolla valtioneuvoston toiseksi törkeimmän salkun riihimäkeläiselle kansanedustajalle Iiro Tahvo Viinaselle. Kenelle ihmeen Viinaselle, kyseltiin hämmentyneinä. Mikä oli tämä 46-vuotias diplomiinsinööri ja entinen yrittäjä, jonka harteille uskottiin vastuu Suomen talouspolitiikasta juuri silloin, kun hallituksen avainpaikoilla olisi tarvittu näkemystä, kokemusta ja mahdollisimman leveitä hartioita. Näin kirjoittaa Risto Uimonen muutama viikko sitten julkistetussa kirjassaan Iiro Viinasesta, kun hän esipuheessa kuvaa tunnelmia presidentti Koiviston nimittäessä Esko Ahon porvarihallituksen perjantaina Pian kyllä koko kansa oppi tuntemaan Viinasen joillekin hänestä tuli kansaa kurjistavien leikkausten pääarkkitehti ja kirosana, joillekin taloutemme pelastaja. Kalevan päätoimittajan tehtävästä pari vuotta sitten eläköitynyt Risto Uimonen on ollut varmasti sopiva henkilö kirjoittamaan Iiro Viinasesta. Ennen Kalevaa hän

35 35 työskenteli pitkään mm. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja päätoimittajan varamiehenä, joten hän jos kukaan on aitiopaikalta voinut seurata viime aikojen niin yleis- kuin talouspolitiikkaamme. Lama-ajan ilmiöihin ja päätöksentekoon hän sai jo hyvän tuntuman kirjoittaessaan Esko Ahosta 1995 ilmestyneen kirjan Nuori pääministeri. Kirjan yleisluonne Uimonen itse on painottanut, että hänen kirjansa ei ole tieteellinen tutkimus vaan nimensä mukaisesti henkilökuva Iiro Viinasesta. Hän lopettaa esipuheensa: Myös lukijat voivat nyt perehtyä tähänastista paremmin mieheen, jonka monet luulevat tuntevansa kohuotsikoiden, kovien puheiden ja mediakuvien perusteella. Rohkenen väittää, että todellisen Iiron elämäntarina yllättää heidät. Tämän lupauksen kirja täyttää hyvin. Kirjan riveiltä ja rivien välistä kuuluu Viinasen ääni. Tätä Uimonenkin korosti jossakin tv-keskustelussa: näkökulma on Viinasen näkökulma. Uimonen on valinnut kirjan sisällön, painotukset ja sanavalinnat, ja siten ohjaa sitä, millainen kuva Viinasesta piirtyy. Lähteinä Uimosella ovat olleet Viinasen päiväkirja, muistiinpanot ja muu hänen aineistonsa. Uimonen on haastatellut monia Viinasen lähellä olleita ihmisiä, poliitikkoja ja muita. Varmasti ei voi väheksyä sitä talous- ja poliittisen elämämme tuntemusta ja tietomäärää, mikä Uimoselle on kertynyt taustatiedoksi hänen pääkirjoitustoimittaja-aikanaan. Lähteisiin liittyy nolo paljastus Helsingin Sanomissa: Uimosella ei ole ollutkaan käytettävissään Viinasen alkuperäinen päiväkirja vaan Viinasen itsensä puhtaaksi kirjoittama versio. Tämä tuli ilmi, kun joku tarkka lukija oli ihmetellyt, kuinka Viinanen on voinut 1993 puhua Sonerasta, kun Sonera syntyi vasta 1998! Viinanen vakuutti, että muita oikaisuja ei ole. Lukijaa jäi joka tapauksessa kaihertamaan tietty epäilys, että muitakin asioita olisi muistettu tietyllä tavalla vasta kirjaa varten Jo kirjan nimessä on sana henkilökuva. Kirjaa ei ole siis tarkoitettukaan miksikään 1990-luvun laman analyysiksi; lama on tausta Viinasen toiminnalle valtiovarainministerinä Kirja jakautuu viiteen osaan: eväitä elämään kotoa ja yrityksestä, politiikan oppivuodet, lamahallituksen valtiovarainministeri, Pohjolan aika ja vahvaa aikaa eläkeläisenä. On ymmärrettävää, että pääpaino on ajassa lamahallitusten valtiovarainministerinä, koko Ahon hallituksen ajan ja alun Lipposen 1. hallituksen ajasta. Kirjan lopussa on selkeästi mutta hienotunteisesti ja kohtalotovereita rohkaisevasti käsitelty Viinasen uusi kumppani koko loppuelämäksi : Viinasessa diagnostisoitiin Parkinsonin tauti 55-vuotiaana tammikuussa Hän on puhunut sairaudestaan avoimesti sekä tv:ssä että monissa yleisötilaisuuksissa ja antanut toivoa monille kollegoilleen, kuten Viinanen itse nimittää kohtalotovereitaan. Ei sensaatioita Mitään sensaatioita kirjassa ei ole. Yleisessä tiedossa on ollut, että Viinanen oli itsepäinen oman tiensä kulkija. Kun hän ei ollut politiikan hautomossa kasvanut broileri, oli selvää, että hän joutui törmäyskurssille myös oman puolueen laskelmoivien ammattipoliitikkojen kanssa. Ehkä yllättävää on, että Viinanen oli niinkin suivaantunut muutamiin puolueensa johtaviin hahmoihin, hän puhuu suorastaan selkäänpuukottajista. Näitä olivat varsinkin Kimmo Sasi mutta myös Ben Zyskovicz, Pertti Salolainen ja Ilkka Kanerva. Suhteesta Salolaiseen todetaan: Miesten henkilökemiat hylkivät toisiaan kuin eripariset magneetin navat. [taitaa olla lapsus po. samanpariset?]myös kokoomusvaikuttaja ja maaherraksi siirtynyt Mauri Miettinen pelasi Viinasen selän takana omaa peliään mm. Pohjolan

36 36 pääjohtaja-valinnassa. Viinasen asennetta välistävetäjiin kuvaa Uimonen näin: Poliittisessa liikehdinnässä ja levottomuudessa heijastui huoli maan talouden tilasta, mutta todellisuudessa näytti siltä, että kaikkia hallitusspekulaatioihin osallistuneita poliitikkoja kiinnostivat enemmän valtapelit ja oman aseman turvaaminen tai vahvistaminen kuin huoli valtion hurjasta velkaantumisesta. Ministerikumppaneista erityiskäsittelyn saavat ministeritoverit Ole Norrback ja Mauri Pekkarinen ja heidän välistävetonsa. Viinasen mukaan Norrback ja Pekkarinen vaativat ministerivaliokunnan kokouksia silloinkin, kun Viinanen oli pois Helsingistä. Viinasen poissa ollessa tehtiin ohi budjetin päätökset rakentaa Suomen pisin silta Norrbackin vaalipiiriin mantereelta Raippaluotoon ja Kärkistensalmen silta Pekkarisen vaalipiiriin Korpilahdelle. Viinanen mainitaankin kirjassa sanan pekkarointi keksijäksi. Kiintoisaa on lukea Viinasen ja Niinistön väleistä, jotka olivat kauan etäiset, lämpenivät sitten mutta viilentyivät taas Viinasen siirryttyä Pohjolaan. Kirjan mukaan välejä on sittemmin korjailtu. Pohjolan aika Iiro Viinanen kutsuttiin Pohjolan pääjohtajaksi vuorineuvos Yrjö Niskasen jälkeen Valinnan ratkaisi edesmennyt Niskanen, joka halusi tehtävään miehen, joka ei nuole kaikkien saappaita. Ystävyys Niskasen kanssa katkesi kuitenkin täysin Pohjolan pääomistajien päättäessä siirtää Niskasen eläkkeelle ennen aikaisemmin keskusteltua, ja Viinanen pantiin ilmoittamaan se. Myös muita kipeitä suhteiden katkeamisia sattui; Viinanen joutui irtisanomaan mm. monivuotisen ystävänsä ja tukijansa Ilkka Viippolan. Kun joidenkin ihmissuhteiden rikkoutuminen johtui enemmän Pohjolan omistajia edustavista vuorineuvoksista kuin Viinasesta itsestään, on ymmärrettävää, että ne vaivaavat Viinasta. Yksi Viinasen vankoista tukijoista oli monia ohjia pidellyt vuorineuvos Tauno Matomäki, joka itsenäisen Pohjolan loppuvaiheissa myös käänsi selkänsä Viinaselle. Kaiken kaikkiaan Viinasen Pohjolan aika tulee käsitellyksi kirjassa aika ohuesti. Rivien välistä voi lukea, että Pohjolan ajasta tuli pettymys komean valtiovarainministeri-kauden jälkeen. Viinanen oli taustaltaan pienyrittäjä, eikä hän enää sopeutunut isojen poikien vehkeilyyn. Eri pelureiden lojaliteetit poikkesivat olennaisesti politikoiden tavasta ajatella ja toimia. Puoluetoveruus ja kaveruus eivät painaneet talouselämän isojen poikien peleissä juuri mitään, kun tosi paikka tuli eteen. Viinanen sai tuntea sen nahoissaan, Uimonen kirjoittaa. Pohjolaa käsiteltäessä Uimonen viittaa yksityiskohdista kiinnostuneille A. -P. Pietilän 1997 ilmestyneeseen kirjaan Yrjö Niskanen. Sinivalkoinen vuorineuvos. Uimonen jättää mainitsematta, että tämä kirja käsittelee Viinasen aikaa Pohjolassa paljon Uimosta tylymmin. Eli kuka oli Pohjolan viime vuosina sankari ja kuka oli konna, riippuu tarkastelijasta. Pietilän kirjassa Viinanen ei ole pelkästään juonittelun uhri. Mutta A.-P. Pietilä taas kuuluikin kirjan mukaan Niskasen näkemyksille paljon palstatilaa järjestäneisiin toimittajiin. Pohjolasta lähdön jälkeen Viinanen sanoo törmänneensä monille Viinasen tavoin lähteneille tuttuun ilmiöön: ystävät häviävät kummallisesti, kun jokainen asemansa turvatakseen yrittää irtautua edellisen johdon leiristä.

37 37 Eläkkeellä Viinanen on osallistunut edelleen yhteiskunnalliseen keskusteluun, ajatustensa muuttunen tai vasta eläkkeellä esiin päässeen suunnan huomioon ottaen mielestäni harmittavan vähän. Hänestä on tullut kvartaalikapitalismin vihollinen, hän on kritisoinut ankarasti johdon hänen mielestään kohtuuttomia optio- ja bonusetuja, mahtailevaa edustamista ja omistuksen ja vallan keskittymistä. Näiden ajatusten taustalla voi aistia huonon omantunnon ainakin kahdesta asiasta: hänen valtiovarainministerinä ollessaan työttömyys nousi :een, yli kaksi kertaa sen, mikä oli Viinasen pessimistinen arvio ja devalvaatio ja kelluttamisen aiheuttama devalvoituminen koituivat monelle Viinasen sydäntä lähellä oleville yrittäjille tuhoisaksi. Lopuksi Uimonen kirjoittaa sujuvasti ja hänen asiantuntemuksensa tiedetään. Hän on myös onnistunut välttämään sen imelyyden, joka niin usein leimaa tällaisia henkilökuvia. Viinasen lapsuudesta, kodista ja perhe-elämästä ei ole liikaa, ja sekin on kirjoitettu hyvällä maulla. Lama-ajan valtiovarainministeri on tämä hyvän kirjan ansainnut. Henkilökuvaan keskittyvä kirja ei voikaan olla lama-ajan syiden ja seurausten kuvaaja ja analysoija. Tässä yhteydessä en malta olla toistamatta: sellaista kirjaa kaivataan ja se pitäisi saada niin kauan kuin sen ajan aikalaisvaikuttajat ovat vielä haastateltavissa. Hannakaisa Isomäki, tutkimusjohtaja Kaupungin kansainvälistämistä: Rovaniemen elinkeinoelämän, koulutuksen ja hallinnon edustajien tutustumismatka Shanghaihin ja Souliin Vierailut vieraille talousalueille ovat mielenkiintoinen ja havainnollinen tapa saada virikkeitä omankin alueen kansainvälistymiseen. Kuinka monet ideat ovatkaan lainattuja ja kuinka monta lainatusta muokattua tuotetta tai toimintaprosessia tarvitaan, jotta kansainvälinen kauppa alkaa sujua? Tässä artikkelissa kuvaan matkaa, jonka tavoitteena oli luoda kontakteja, joiden avulla voi saada alueelle kansainvälisiä yrityksiä oppilaitosten ja elinkeinoelämän tiiviillä yhteistyöllä. Päämääränä oli myös parantaa pk-yritysten kansainvälistä osaamista, kasvattaa vientiyritysten määrä ja avata uusien markkina-alueiden ovia yrityksille sekä luoda yrityksiä tukevia kansainvälisiä verkostoja. Matkalla oltiin Matkan yksityiskohtaiset tavoitteet: 1. Tutustua Kiinan ja Korean tietoyhteiskuntastrategioihin. 2. Tutustua Kiinassa tehtävän ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksen teemoihin, vuorovaikutteisen teknologian uusimpiin sovelluksiin, sisällöntuotantoon ja e-oppimiseen.

38 38 3. Vierailla kohteissa (yritykset, tutkimus/koulutuslaitokset), jotka rakentavat yritysverkoston tietojärjestelmiä ja erilaisia elektronisia palvelu- ja kaupankäyntiprosesseja (ecommerce, egovernment). Hakea yhteistyökumppaneita soveltavan informaatioteknologian alalta. 4. Tutustua ICT-alan pk-yritysten rahoitusjärjestelmiin. Ensimmäinen vierailukohde Sangaissa oli FinChi, jonka silloinen toimitusjohtaja Timo Mattila esittely toimintaa Kiinassa ja erityisesti Sanghaissa. FinChin tarkoitus on edistää pk-yritysten toimintaa Kiinassa ja löytää yhteistyökumppaneita suomalaisille toimijoille sekä laajentaa suomalaista innovaatioympäristöä Kiinaan. FinChi sijaitsee Shanghai Silocon Valleyssa Zhangjian teknologiapuistossa toimintansa kannalta helpossa ja edullisessa ympäristössä. Yritysten verkottaminen keskenään sekä viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeä tehtävä. FinChi on suomalaisille pk-yrityksille edullinen ja riskitön vaihtoehto aloittaa toiminta Kiinassa sekä etsiä sieltä kumppaneita. FinChi järjestää erilaisia palveluita yrityksille tärkeimpiä alueita ovat: rahoitusjärjestelmien löytäminen, lääke- ja bioteknologia, teollisuusautomaatio ja ympäristöteknologia. Yritysyhteistyössä bisnesmalli muutetaan yhteistyöksi - kiinalaisten osuus projekteissa lisääntyy koko ajan. Kiinalaiset haluavat tehdä itse, mutta tarvitsivat vielä 2006 muiden apua. Teknologinen apu on vielä pitkään tarpeen. Suomen maine osaamisesta korkealla. FinChi on suomalaisille yrityksille hyvä oppimisympäristö jo paikalla olevilta suomalaisilta yrityksiltä voi oppia paljon. Isoille yrityksille läsnäolo tarjoaa mahdollisuuden identifioida ja kehittää uusia bisnesmahdollisuuksia, sillä yhteistyö kiinalaisten kanssa avaa portteja maailmalle. Kiina on selkeästi portti kasvavaan globalisaatioon. Yhteistyön kautta yrityksen bisnesmalli muunnetaan yhteistyöprojektiksi, jonka kautta kiinalaiset parantavat osaamistaan ja oppivat itsenäisemmiksi. Samalla suomalaiset oppivat toimimaan paikan päällä mikä edistää tulevaisuuden teknologian kehittämistä. FinChin tehtävänä on tunnistaa potentiaaleja suomalaisia partnereita yhteistyöhön kiinalaisten kanssa ja samalla se pyrkii viemään kiinalaisten viestin oikealla tavalla Suomeen. Etusijalla on teknologia- ja ympäristöyritysten kiinnostuksen ja mahdollisuuksien kartoittaminen. Ulkomaalaisilla yrityksilläkin on mahdollisuudet: saada Kiinan valtiolta julkista rahoitusta teknologian kehitysprojekteihin ympäristöteknologiaan, julkiseen rakentamiseen sekä siihen liittyvään liiketoimintaan. Viranomaisverkkojen käytön laajentaminen kaivostoimintaan voisi olla konkreettinen hanke tällaisesta toiminnasta.

39 39 Matkaa jatkettiin Shanghai Zhangjiang Hi-Tech Park iin, joka on yksi Kiinan 53 teknologiapuistosta. Puisto on 25 km 2 alue, jolla työskenteli henkilöä. Puisto on rakennettu kokonaan uudelle alueelle 1995: Hi-Tech Park on osakeyhtiö, jonka omistaa kaupunki ja hallitus, joka tekee uudet investoinnit. Kaikkiaan alueen rakennuskanta on yli m 2. Alueelle tulevien yritysten on oltava Hi-tech - alueelta tai edustaa alan tutkimusta tai koulutusta. Hi-Tech Parkin alueella toimii sekä kiinalaisia että ulkomaalaisia yrityksiä. Yritysten pääteollisuuden alat ovat ohjelmistoyritykset, bioteknologia ja farmasia. Teknologiapuisto on keskittynyt yritysten infrastruktuurin luomiseen. Tutkimus- ja kehitystyö, teknologian kehittäminen ja koulutus kuuluvat myös osittain sen tehtäväkuvaan. Alueen yli työntekijöistä n oli tohtorin tutkinto vuonna Noin puolella työntekijöistä on alempi korkeakoulututkinto. Ulkomaalaisia työntekijöitä alueella oli 2006 hetkellä n Zhangjiang Hi-Tech Parkin tavoitteena on olla World Hi-Tech Park 2010, luoda uusia hi-tech innovaatioita ensimmäisenä maailmassa sekä luoda innovaation siirron uusia muotoja. Alueella on tutkimuslaitoksia, sairaala, hautomotoiminnasta kumpuavia uusia yrityksiä yli 200 sekä yli 50 kotimaista ja ulkomaista T&Kkeskusta, joista osa on valtion perustamia. (lisätietoja: htpp://www. zjpark.com) Yritysvierailut Shanghaissa jatkuivat tutustumiskäynnilla tietotekniikkafirmoihin. The9 on on-line peliyritys, joka on aloittanut toimintansa 2005 Zhangjiang Hi-Tech Parkissa. Yrityksellä on omaa tuotekehitystä. ZTE on verkkoliikenteen johtava kiinalainen valmistaja, joka tekee sekä mobiileja että kiinteitä verkkojen laitteita ja ohjelmistoja. ZTE n mukaan mobiili- ja IP-verkot ovat teleliikenteen kasvavia alueita näin myös Jyväskylässä mobiiliverkkojen osalta. Tuotekehitys ja tutkimustyö on keskittynyt pääasiassa mobiiliverkkojen kehittämiseen sekä jokapaikan tietotekniikan (tietotekniikan leviäminen eri ympäristöihin) hyödyntämiseen teleliikenteessä. Vierailimme myös yliopistossa: Shanghai Jiao Tong University on nykyisin vuonna 2010 Kiinan johtavia yliopistoja ja on yksi C9 League n yliopistoja (yhdeksän parasta yliopistoa Kiinassa, vertailukohteena esim. amerikkalaisten Ivy League yliopistot). Jiao Tong yliopistossa on opiskelijaa ja 1450 professoria. Kansainvälistyminen ja kilpailu olivat keskeisellä sijalla yliopiston strategiassa. Vierailimme tietojenkäsittelytieteiden laitoksella, jonne meidät ystävällisesti kuljetettiin autolla päärakennuksesta, koska välimatkat Shanghain kampuksella eri laitosten välillä olivat useita kilometrejä. Kampus oli kuin pieni kaupunki, jossa myös opiskelijat asuivat lähellä ainelaitoksiaan. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen keskeiset osaamisalueet, kuten ohjelmointi ja pervasive systems - nojaavat matemaattiseen tietojenkäsittelyyn. Erikoistumisalueena on myös ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimus sekä tietojärjestelmätiede uutena alueena. Yliopistossa on myös panostettu tietokonetuetun opetuksen kehittämiseen, ja heillä

40 40 on aiheeseen liittyvä oma e-learning kehityskeskus, joka onkin välttämätön mahtavien opiskelijamäärien opetuksen järjestämisessä. Myös elektronisten tenttimistapojen kehittämiseen oltiin panostettu. Yliopiston School of Software on läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja yritysten kanssa. Maisteriohjelmia laitoksella on 7, koko yliopistossa 152. Tohtoriohjelmia yliopistossa on 93. Shanghain viimeinen kohde oli vuonna 2002 perustettu Shanghai Multimedia Park, jonka toimialana on tutkimus, teknologia ja koulutus Multimedia Park on suuri rakennusklusteri, jossa toimi yhteensä 300 yritystä vuonna 2006, vuonna 2010 yrityksiä on 349. Multimedia Parkissa toimii myös useita teknologiayrityksiä, mm. peliyritys NetDragon Ltd, joka on suurin online-pelien valmistaja Kiinassa markkinaalueenaan Kiinan lisäksi myös USA. Asiakkaita oli vuonna 2006 yli sata miljoonaa. Nykyisin NetDragon Ltd:n suosituimpia pelejä ovat Way of the Five, Tian Yuan ja Disney Game, jotka on saatavilla myös englanniksi ja espanjaksi. Multimedia Parkin sijainti oli kaupunkialueella, järkyttävän massiivisten ja isojen pilvenpiirtäjien keskellä. Ikkunanpesijät, jotka roikkuivat näiden rakennusjättien ulkopuolella köysien varassa, näyttivät kuin pieniltä uhkarohkeilta muurahaisilta pestessään rakennusten ikkunoita. Kuvia ja lisätietoja Multimedia Parkista: Vierailu Shanghaissa oli todella maailmankuvaa avartava. Kiinalaiset ovat varsin kohteliaita ja ilmapiiri jokaisessa yrityksessä, yrityspuistossa ja jopa yliopistossa oli innostunut. Vuonna 2006 Kiinan kehittäminen tuntui olevan jokaiselle tapaamallemme ihmiselle ydinasia, jonka eteen tehtiin innolla ja iloisesti töitä. Joka puolella näkyi uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen, jopa uusi kaupungin osa oli rakenteilla mereen kaupungin edustalle. Voin vain kaiholla muistella sitä tekemisen meininkiä ja innostuksen ilmapiiriä joka oli kaukana skandinaavisesta tasaisuudesta melankoliasta puhumattakaan! Seuraava vierailukohde oli Etelä-Korean pääkaupunki Soul, jossa isäntänä toimi Korean Technology Credit Guarantee Fund KOTEC (hiukan samantyyppinen organisaatio kuin suomalainen TEKES). Historiallisessa korealaisessa talossa katsotun viuhkateatteriesityksen jälkeen siirryttiin illalliselle lattiatasoon nauttimaan traditionaalista korealaista illallista. Lattiatasossa toimiminen on ollut korealaisille mahdollista vuosisatojen ajan sillä he ovat kehittäneet maailman ensimmäisen lattialämmitysjärjestelmän rossipohjaisiin taloihin. Isäntien kanssa käydyissä keskusteluissa vaihdettiin mielipiteitä mm. Korean teknologia- innovaatio- ja rahoitusjärjestelmästä, joka on hyvin pitkälle samanlainen Suomen järjestelmän kanssa. Tämä samanlaisuus juontaa juurensa korealaisten tekemistä Suomen vierailuista 2000-luvun alussa, jolloin he laativat oman alueensa innovaatiojärjestelmän kehittämistä. KOTECin edustajia oli vieraillut Rovaniemellä, joten vierailu oli osa heidän vastavuoroista vieraanvaraisuuttaan.

41 41 Ensimmäiseksi pääsimme The Presidential Committee on Balanced National Development in vieraiksi tilaisuuteen, jossa esiteltiin Korean kansallinen teknologiaohjelma. Ohjelman tehtävä on kehittää maakuntia, niiden taloutta, koulutusta ja hyvinvointia. Alueellisesti Korea jakautuu pääkaupunkiseutuun, jonka muodostavat Soul, Incheon sekä Kyongi-don maakunta, sekä 13 maaseutumaakuntaan. Koreassa on 48 miljoonaa asukasta, joista 25 miljoonaa asuu pääkaupunkiseudulla. Ongelmana ei ole pelkästään ihmisten, vaan myös yhteiskunnalle tärkeiden toimintojen vahva keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Maakuntien kaupungeissa toimivat komiteat ja pienimmissä kaupungeissa alakomiteat, jotka vastaavat alueen koulutuksesta - myös kehitystä teknologian alueella. Järjestelmä muistuttaa Suomen seutukunta- ja ELY-keskusjakoa sekä aluejaon että rahoitusjärjestelmän mukaan. Projektityötä tuetaan kansallisesti. Projekteissa on mukana sekä tutkimuslaitokset, yliopistot että yritykset. Alueellisten innovaatiojärjestelmien tarkoitus on tutkimushankkeiden käynnistäminen, koulutus ja tiedottaminen. Itse asiassa tilaisuudessa esitelty innovaatiojärjestelmä muistutti ällistyttävän paljon Oulun kaupungin vastaavaa järjestelmää, johon isännät kertoivatkin sitten aikaisemmin tutustuneensa. Erityisen tärkeää maakuntien kehittämisessä on saattaa korkeakoulut ja yritykset yhteistyöhön, jota varten on perustettu valtion tukema yliopistokonsortio. Alueita on yhteensä 13 ja päätoimialat ovat ICT, bioteknologia ja kulttuuri. Valtio tukee 6 mrd. dollarilla vuodessa yliopistojen T&K-työtä. Olisiko tässäkin jotain tuttua? Koreassa on myös useita alueellisia projekteja, joissa on mukana yliopistojen ohella yritykset. Yksi projekteista on Connect Korea, jonka tarkoitus on ulottaa laajakaistayhteydet koko maahan. Klusterit ovat merkittävä osaamisen Korean tietoyhteiskuntaa. Samsung-klusteri on suurin ja merkittävin. Ohjelman esittelijät pitivät Oulun seudun innovaatioklusteria malliesimerkkinä alueellisesta kehittämisestä, jossa tutkimus- ja kehitystoiminta ja yritysmaailma kohtaavat. Korean vierailu jatkui tutustumiskäynnillä Korean Institute for ecommerce iin. Instituutin edustajien mukaan koulutuksen ongelma on se, että korkeakoulut kouluttavat liian teoreettisiksi, bisnes tarvitsisi enemmän käytännön osaajia. Toisaalta koulutus ei tahdo pysyä teknologian kehityksessä mukana. Koska korkeakoulut eivät pysty täysin vastaamaan tarpeeseen, hallitus tukee erityistaitojen kouluttamista valmistuville opiskelijoille. Yritysvierailujen ensimmäinen kohde oli vuonna 1997 perustettu tietoturvayritys Oullim Co., Ltd. Kansainvälistynyt Aasian alueella - ulkomainen liikevaihto oli vuonna 2006 kuitenkin vain n. 0,7 milj. USD. Työntekijä määrä oli n. 220 henkeä. Yrityksen toimiala kuuluu ICT-turvallisuusteollisuus, ohjelmistosuunnittelu ja siihen liittyvä tietoturvallisuusteknologia. Yhteistyöyrityksiä heillä on eri teollisuuden

42 42 aloilta. Yritys on Korean johtavin palomuuri- ja ohjelmistoteknologian toimittaja tietoturvallisuuden alalta. Asiakkainaan heillä on sekä julkista hallintoa että rahoituslaitoksia ja yrityksiä. Oullim on myös klusteroitunut, sillä on verkosto tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän - mm. HP:n, SUNin ja KOAMin - kanssa. Suurimman osan T&K-työstä yritys tekee kuitenkin itse, noin 35% työntekijöistä on R&D -tehtävissä. Vuonna 2006 yritys oli laajentamassa toimintaansa Japaniin ja Kiinaan. Mielenkiintoista oli myös yrityksen uusi avaus sport ja leisure-liiketoimintojen suuntaan. Tämä oli kuitenkin vielä vierailun aikana alkuvaiheessa, mutta ideana oli yhdistää tietotekniikkaa esim. kalastukseen. Oullim oli myös vierailun ainoa yritys tai organisaatio, jolla oli nainen toimitusjohtajana. Tietoturva ja turvallisuus oli jo 2006 Koreassa isohko teknologiateollisuuden toimiala. Vierailimme myös Korea Information Security Agency ssa (KISA). KISA on valtion hallinnonalaan kuuluva organisaatio, joka kehittää tietoturvallisuusohjelmistoja ja tarjoaa niihin liittyviä palveluitaan Korean sisäisen ja ulkoisen internetliikenteen valvontaan. Yrityksellä on oma verkkoliikenteen valvomo, jonka seuranta Internetissä tapahtuvasta liikenteestä on jatkuvaa. Isännät esittelivät tietoturvatoimintaa internetliikenteen valvonnasta: valvomo oli tietokonetuetun ryhmätyön periaatteiden mukaan rakennettu: työpisteet olivat puoliympyrän muodossa, pöydillä oli pienet näytöt yksilökohtaista työskentelyä varten ja seinillä myös puoliympyrän muodossa todella isot näytöt, joissa eri valvontaprosesseja voitiin tarkkailla yhteisesti. Huoneeseen ei ollut vierailla pääsyä, ehkä he myös luottivat siihen ettemme osanneet verkkoprotokollia joiden säännöt olivat esillä muutamalla isolla näytöllä. Työntekijöiden näkökulmasta fyysinen ja kognitiivinen ergonomia olivat hyvällä tasolla. KISA on tyypillinen moderni tietoturva-alan yritys, jolla on laajat viranomaisyhteydet Internetin väärinkäytön estämiseksi. Se on mukana ns. Honey Pot toiminnassa, jolla yritetään saada kiinni hakkereita ohjaamalla heidät operoimaan keinotekoisella sivustolla, jolle jäävien tietojen perusteella hakkerit voidaan jäljittää ja heidän toimintatapojaan selvittää. Viimeinen vierailukohde Soulissa oli Ubiquitous Dream Land -näyttely, jossa esillä oli korealaista älykäs koti teknologiaa. Tuotteet poikkesivat niistä konsepteista, joilla Suomessa on vastaavia ympäristöjä kehitetty. Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksen kapea-alaisuus näkyi selvästi: teknologiaa, esim. robotiikkaa hyödynnettiin mutta toiminnot joihin sitä sovellettiin olivat varsin yksinkertaisia ja ehkä myös tarpeettomia (esim. robotti joka harjaa aamulla hampaat). Ihmisten arkisen toiminnan ja kulttuuristen tapojen ymmärtäminen oli selvästi haaste näiden konseptien suunnittelijoille.

43 43 Kaiken kaikkiaan matka oli todella mieleen jäävä. Kulttuurienvälistä vuorovaikutusta omaksuu parhaiten yrittämällä toimia maassa maan tavalla. Keskeistä oli pitää iso kasa käyntikortteja taskussa yritykseen mentäessä, koska tervehtimisseremoniaan kuului käyntikorttien vaihto isäntien kanssa. Kaikki kokoukseen osallistuvat vaihtoivat keskenään kortteja, joista pidettiin kiinni kaksin käsin ja kumarrettiin korttia luovutettaessa tämä oli ehdoton kohteliaisuuden vaatima tapa. Koreassa matkatessa on lisäksi hyvä varautua siihen, että perinteisissä ravintoloissa, teattereissa yms. on mahdollista sijoittua lattiatasoon, jolloin istutaan vain ohuen tyynyn päällä. Myös hotelleissa voi varata perinteisen korealaisen huoneen, jossa ei ole huonekaluja. Kiinan voimakas kehitysaktiviteetti ja mittasuhteet kaikessa olivat jotain johon suomalainen teollisuus ja yritystoiminta ei samalla tavalla voi vastata. Korealainen tapa toimia luotti suuresti tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Myös Koreassa työvoimaa on saatavilla aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa: teknologiayritysten ohjelmistoyksiköissä saattoi olla satoja ohjelmoijia toteuttamassa tuotekehityksen uusia konsepteja. Matkan isännät olivat järjestäneet todella mielenkiintoiset vierailukohteet, joiden toiminnan kehityksen suuntaa voi netistäkin seurata, mutta uusi matka antaisi vielä paremmat lähtökohdat miettiä mitä tekijöitä voisi omassa kotimaassa ja omassa kaupungissa kehittää jotta kansainvälinen kauppa olisi osa alueemme elinvoimaisuutta. Hannakaisa Isomäki, tutkimusjohtaja Juha Koskinen Vallan pohdintaa Jyväskylässä ja Helsingissä Alkukevään pohtijat-illoissa Jyväskylässä 18.2 ja Helsingissä 19.3 pohdimme valtaa. Molemmissa tilaisuuksissa oli sopivan kokoinen ja aktiivinen joukko mukana. Helsingin tilaisuus oli samalla koe: saammeko mukaan riittävästi ihmisiä Klubin perinteisen toiminta-alueen ulkopuolelta? Tulos oli hyvä. Mukana oli 13 pohtijaa. Alustimme Pertin kanssa molempia keskusteluita. Lähdimme liikkeelle vallan määritelmästä. Vikipediasta löytyi seuraava: valta tarkoittaa yleisesti jonkun tai jonkin oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai päättää jostakin. Omassa alustuksessani otin esiin muutamia näkökulmia valtaan: Vallan ilmenemismuodot: tiedostetut ja tiedostamattomat Jos haluan valtaa: vallan lait Vallan moraali ja arvot: hyvää ja huonoa vallankäyttöä Vallankäytön kohteena oleminen Valta vai tasa-arvo? Valta työelämässä, politiikiassa.

44 44 Pertti otti alustuksissaan esille seuraavia vallan ulottuvuuksia: A:lla on valtaa B.hen nähden saaden tämän tekemään jotain, mitä tämä ei muutoin tekisi Valta toiminnan sallivana = toimivalta Valta rajoittavana tekijänä Peritty valta, otettu valta, annettu valta Fyysinen, henkinen ja taloudellinen valta Yksilön valta, yhteisön valta Näkyvä valta, piilevä valta, vallan merkit. Entä mitä B tekisi muussa tapauksessa? 1. Ajaisi omaa etuaan, laiskottelisi, huijaisi = hän harhautui oikealta yhteisön/organisaation viitoittamalta polulta, saisi vääriä ajatuksia valta luo yhtenäistä käyttäytymistä ja ajattelua = taloustiede, sosiologia 2. Voisi toteuttaa itseään, rakentaa itselleen sopivan organisaation, poistaisi sorron ja osaisi käyttäytyä täyspäisen ihmisen oikeudenmukaisella tavalla = marxilainen, kriittinen, feministinen lähtökohta 3. Keskinäisen riippuvuuden vuoksi B saisi A:n tekemään jotakin mitä hän ei muuten tekisi. = monissa moderneissa organisaatiotutkimuksissa piilevä oletus. 4. If only there could be an Otherwise! Sen mitä ihmiset pitävät itselleen tärkeänä ja keinot, joilla he siihen pyrkivät määrää hallitseva valtarakenne. Foucault ym. Valtaa voidaan käsitellä myös eri tasoisina ilmiöinä: Taso 1. Valta sanktioin varmistettuna käskytyksenä Taso 2. Valta suositteluna, suostutteluna ja manipulointina Taso 3. Valta määritellä todellisuus, mikä on ongelma, kuka ja miten siitä saa puhua Taso 4. Valta yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteiden antamana auktoriteettina Taso 5. Valta kulttuurissa piilevinä valtasuhteina Alustuksia seurasi molemissa tilaisuuksissa vilkas ja polveileva keskustelu. Keskusteluista kirjasin ylös ainakin 50 kysymystä / ajatusta, joita en tässä lähde luettelemaan. Muutamia otan vielä esille. Jyväskylässä pohdittiin mm. vallan ja vapauden suhdetta. Valta ja vastuu kuuluvat kiinteästi yhteen. Näin voi ajetella, että valta väistämättä syö vapauden. Mahtaako asia olla niin? Vilkasta keskustelua käytiin myös vallan luonteen muuttumisesta. Kenellä oikeastaan on valtaa? Onko se siellä missä sen luullaan olevan? Monissa puheenvuoroissa korostui asiantuntijavallan roolin kasvaminen. Johtajat ovat

45 45 asiantuntijoidensa armoilla. Nuori sukupolvi ei enää välttämättä halua valtaa ja ennen kaikkea sen tuomaa vastuuta. Halutaan päästä vähemmällä. Voiko ihmisyhteisöjä olla ilman valtaa? Onko täydellinen tasa-arvo mahdollista tai edes haluttavaa? Onko valta yhä enemmän näkymätöntä virtuaalista? Onko valta nykyisin yhä harvemmilla henkilöillä vai onko asia kenties päin vastoin? Onko välineiden valta internet, sosiaaliset mediat jne. kasvanut? Jauhautuvatko väliportaan johtajat nykyisin ylimmän johdon ja asiantuntijoiden väliin? Miksi joku haluaa valtaa? Mitkä persoonallisuudet ovat erityisen kiinnostuneita vallasta? Ovatko johtajat tai ainakin osa heistä narsistisia persoonallisuuksia, jotka ovat riippuvaisia toisten heihin kohdistamasta ihailusta? Siinä joitain teemoja, joista Jyväskylässä keskustelimme. Hyvä keskustelu synnyttää aina vähintään yhtä monta uutta kysymystä kuin vastaustakin. Helsingiisä keskustelu lähti liikkeelle vallan ja vapauden pohdinnasta. Asiaa tarkasteltiin nelikentän avulla. Jos ei ole valtaa eikä vapautta, ollaan todennäköisesti vankilassa. Johtajilla on usein valtaa mutta ei vapautta: he ovat pitkälle ulkoa ohjattuja. Vapaus ilman valtaa on tyypillistä elämäntapataiteilijoille ja erakoille. Missä tilanteessa voi nauttia sekä vallasta että vapaudesta? Yrittäjyys nostettiin esiin yhtenä mahdollisuutena. Myös menetyksekkäät taiteilijat voisivat olla esimerkkejä tästä. Keskustelussa todettiin, että ihminen voi olla samanaikaisesti eri rooleissa ja siten sijoittua kuvatun nelikentän eri lohkoihin. Myös elämän eri vaiheet kuljettavat ihmistä vallan ja vapauden nelikentässä eri paikkoihin. Myös Helsingissä kävimme vilkasta keskustelua sosiaalisen median merkityksestä. Todettiin pienelläkin, voimakkaasti asiaansa uskovalla ryhmällä olevan suuri valta vaikuttaa asioihin. Toisaalta tämä on positiivinen mahdollisuus, mutta voi johtaa ääripäässä myös anarkiaan ja mielivaltaan. Keskustelujen yleissävy oli valtaa kohtaan rakentavan kriittinen. Antti Rantakokko otti esiin myös sen, että tietyissä tilanteissa on tarpeen ja välttämätöntä ottaa tilanne hallintaan vallankäytön kautta. Kriisitilanteissa asia on näin. Johtajuutta edellytetään kuitenkin myös suunnan valinnassa ja näyttämisessä olipa kysymys yrityselämästä tai politiikasta. Korostuuko nykyisin tiedon ja ideoiden merkitys vallankäytössä? Onko niiden painoarvo noussut rahan vallan kustannuksella? Muistuttaako yksisilmäinen taloudellisen vallan käyttö jo uskontoa, joka ei salli vaihtoehtoja? Hivuttautuuko valta aina sinne missä on ihmisiä? Kuka haluaa olla vallankäyttäjä? Käyttääkö media valtaansa väärin? Onko vallankäyttö tullut ovelammaksi: sanktioiden sijaan

46 46 manipuloivaksi? Elämme nykyisin melko samankaltaisessa todellisuudessa. Kykenemmekö enää edes tuomaan keskusteluun todellisia vaihtoehtoja? Syrjäyttääkö suora vallankäyttö edustuksellisen vallan käytön politiikassa? Ovatko poliitikot painostusryhmien armoilla? Uskon, että Strategiklubin tulevissa tapahtumissa vielä palaamme näihin kysymyksiin. Ne kuuluvat inhimillisen toiminnan ytimeen ja ovat siksi meitä kiinnostavia. Juha TUTKIMUSSEMINAARIN KEVÄT Kevään 2010 aikana Strategiklubin tutkimusseminaari kokoontui 5 kertaa. Aloitimme Helsingissä. Teppo Sintosen alusti ja Kaarina Hazardin Tony Halmeesta kirjoittaman Iltalehden kolumnia tutkivien ryhmätöiden kautta pääsimme erittäin hyvin perille tulkinnan ongelmista ja perusvaatimuksista. Sueraava tapaaminen oli Jyväskylässä. Keijo Valve esitteli keskustelun pohjaksi oman väitöskirjaansa perusideaa ja menossa olevaa vaihetta. Väitöskirja on selvästi jo hahmollaan. Impression management koulukunta tarjoaa hyvän teoreettisen taustan tutkimukselle vaikutelmallisuuden hallinnalle johtamisessa ja asiakastyössä. Toisena teemana keskusteltiin modernista ja postmodernista maailmasta ja tutkimuksesta esimerkkeinä joukko väitöskirjoja oli vuorossa jälleen Helsinki. Siellä keskustelimme Marja Liisa Niinikosken alustuksen pohjalta hänen väitöskirjansa aiheestaan Suomen innovaatiopolitiikan muotoutumisesta ja Toivo Nukarisen väitöskirjan aiheesta Diccourses of Corporate Governance. Tapaaminen jatkui pohtijat ryhmän kanssa vilkkaana keskusteluna vallasta ja vallan käytöstä. Jyväskylään palasimme tapaamisessamme Keijo Valve kertoi oman tutkimuksensa uusimmista vaiheista. Tutkimustyö on hyvässä vauhdissa. Toisena keskustelujen teemana oli väitöskirjan tieteellisyys, miten se rakennetaan väitöskirjaan. Viimeinen viides tapaaminen oli myös Jyväskylässä Keskeinen keskusteluaihe oli tutkimusseminaarin tulevaisuus. Millaisena osanottajat haluavat seminaaria jatkaa ja miten seminaarin ja tiedekunnan suhteet järjestettävän. Keskustelun tuloksena hahmotettiin Klubineuvostolle ja Taloustieteiden tiedekunnalle esitettävän suunnitelman perusteita. Toisen aiheena keskusteltiin tutkimuksen tulosten esittämisestä väitöskirjassa.

47 VALLAN POHDINTÄÄ HELSINGISSÄ Helsingin yliopistolla Teppo Sintonen kommentoi ilmeisestikin melko hauskalla tavalla vallankäyttöä 47

48 Keskustelun vetäjä Juha Koskinen vasemmalla. Mukana olivat ainakin Päivi Hokkanen, Ilkka Hämäläinen, Keijo Sahrman, Antti Rantakangas, Markku Hiljanen, Martti Lampi 48

49 49 Kevätkokouskuulumisia: Hetki ennen kokouksen avausta oli Juhalla ja Pertilläkin muun kokousväen kanssa aikaa tutustua kokouspapereihin

50 50 Talousasiantuntijamme Pertti esitteli klubin talouskuvioita. Kokouksen jälkeen oltermanni piti painavan linjapuheen, luvassa on paljon hyvää ohjelmaa tulevalla kaudella

51 51 Ennen taloon tutustumista nautimme Pitopalvelu Vilhelmin herkuista. Kameraan viehkeän katseen luoneen Pirjo Koposen seurana Heikki Toivanen, Marja-Liisa Järvinen, Hannakaisa Isomäki ja Leena Liius-Jalonen

52 52 Yläkuvassa uusi klubilainen Seppo Ypyä Joensuusta kuunteli klubikonkareiden Virpi Malinin, Anna-mari Rossin, Juhani Tahvosen ja Keijo Valveen kertomuksia klubin toiminnasta. Alakuvassa Tommi istahti Otso Sovijärven ruokailuseuraksi. Kovasti oli Otsolla ihmettelemistä mitä kaikkea Tommi onkaan aikaiseksi saanut

53 53 Kari Virolainen vas. kertoo tuoreita tuntojaan. miltä tuntui 20-vuotinen ura Hämeen Autovarusteessa jättää. Tarinaa kuuntelemassa Juhani suonpää, Erkki Järvelä, Lasse Luoma ja Pekka Saarinen

54 54 Vihdoin päästiin itse asiaan, tutustumaan miten ralliautoja tehdään. Tässä vaiheessa Success Factoryn Tapani Huikuri oli ehtinyt jo kurkistaa auton alle. Mitähän mielenkiintoista moottoripyöräilijälle mahtoi löytyä?.

55 Pohdiskeltiinkohan moottorien testihuoneessa, että kumpaankokohan miehen korva paremmin herkistyy - kuuntelemaan moottorin sydänääniä vai vaimon? Taustalla miesten pohdiskelua kuuntelee Arto Vento 55

56 56 STRATEGIKLUBI ry. YHTEYSTIEDOT (LY ) Strategiklubin hallitus eli klubineuvosto : Tapahtumien järjestelyt, jäsenrekisteri, markkinointi, tiedotus, talous Klubisihteeri Pirjo Heikkinen Työosoite: Jyväskylän yliopisto/viestintäpalvelut, PL 35, Jyväskylän yliopisto puh. (014) , Käyntiosoite: Seminaarinkatu 15, Hallintorakennus T420 puh Oltermanni, hallituksen pj. toimitusjohtaja Juha Koskinen, Wellcon Development Oy, puh Varapj. toimitusjohtaja Risto Jämsen, Jykes Oy, puh Strategiklubin tieteellinen asiantuntija ja tutkimusryhmän mentor Emeritusprofessori Pertti Kettunen Kotiosoite: Minna Canthinkatu 3, Jyväskylä Tiedekunnan edustaja: Dekaani Jukka Pellinen, Taloustieteiden tiedekunta, puh Tutkimusryhmän mentor: Tutkijatohtori Teppo Sintonen, Taloustieteiden tiedekunta, puh. (014) Klubineuvoston jäsenet: Tutkimusjohtaja Hannakaisa Isomäki, JY/Tietotekniikan laitos puh Liiketoimintajohtaja Esa Koivula, Vapo Oy, puh Konttoripäällikkö Aila Nieminen, HB-Betoniteollisuus, puh. (014) Henkilöstöjohtaja Anna-Mari Rossi, Keski-Suomen Osuuspankki, puh Hallinto- ja kehitysjohtaja Kimmo Jantunen, Keskimaa Osk puh Jäsenmaksut: Perusjäsenet 70 /kausi tai tutkimusseminaarilaiset lisäksi 200 /syyskausi.

57 57 Strategiklubi ry Hyvää kesää kaikille! Minullakin parta ja omenat kasvavat kesällä! Juha, oltermanni Strategiklubin toimintaa ovat tukeneet yritysjäsenemme Taloustieteiden tiedekunta

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Mustat joutsenet pörssikaupassa

Mustat joutsenet pörssikaupassa Mustat joutsenet pörssikaupassa Kimmo Vehkalahti yliopistonlehtori, VTT soveltavan tilastotieteen dosentti Opettajien akatemian jäsen Yhteiskuntatilastotiede, Sosiaalitieteiden laitos Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011 Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua Esko Hannula 20.10.2011 Korpisen suku on netissä Pertti-vaari kylässä katsomassa Liinun uutta koiraa. Minna-äiti työmatkalla Bostonissa Mirja-mummi

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma. HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013

Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma. HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013 Hallitustyö kohdeyrityksessä bisnesenkelin näkökulma HHJ-alumnit Seppo Sneck Jyväskylä 4.9.2013 Bisnesenkeli? Bisnesenkelit on mustia enkeleitä Ei ne oikeesti voi olla mitään enkeleitä kun ei niilloo siipii

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Toimialan ja yritysten uudistuminen Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot