Tekesin katsaus 270/2010. Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin katsaus 270/2010. Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 270/2010 Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset

2 10

3 Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset Tekesin katsaus 270/2010 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Kaikki maat kilpailevat innovaatiotoiminnan sijoittumisesta. Suomi ei voi kilpailla toimintojen sijoittumisessa kasvavien markkinoiden tai alhaisten kustannusten vetovoimalla. Suomen kaltaisen maan kilpailuedut tulee pohjautua pitkälti aineettomaan pääoman kuten osaamispohjaan, teknologiseen edistyneisyyteen ja innovaatiotoiminnan tehokkuuteen. Osaamispohja kehittyy koulutuksella, työssä oppimisella ja toimivien käytäntöjen leviämisellä ja omaksumisella. Teknologinen edistyneisyys syntyy innovaatioista uusista tuotteista, uusista prosesseista ja uusista markkinoista, mikä antaa mahdollisuudet käyttää ja soveltaa uusia ideoita. Innovaatiokilpailu lisää paineita muuttaa tieto, ideat ja osaaminen tuotteiksi ja palveluiksi, joita muilla yrityksillä ei vielä ole. Tämän projektin tavoitteena oli tutkia parhaita käytäntöjä, joilla yritykset arvottavat t&kja innovaatiotoiminnan kautta tuottamaansa aineetonta pääomaa ja arvioivat aineettoman pääoman elinkaarta ja samalla määrittävät oman yrityksensä arvoa. Lopullisena tavoitteena oli käsikirja-tyyppinen raportti, johon kerätään tämänhetkinen tutkimustieto ja parhaat käytännöt, ja näkemystä täydennetään yritysten ja alan tutkijoiden haastatteluilla. Nämä kyvykkyydet ovat keskeisiä taitoja erityisesti t&k&i:ta tekevissä pk-yrityksissä, kun ne osallistuvat Tekesin hankkeisiin ja käyvät neuvotteluja muiden sidosryhmien, kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Lisäksi hankinnan tuloksia voidaan hyödyntää Tekesin ja yritysten välisissä verkostoissa. Hankinnan tuloksia hyödynnetään Tekesin arviointitoiminnassa ja t&k&i-yrityksissä ja tämän alan tutkimustoiminnassa. Tekes kiittää tekijöitä monipuolisesta ja laaja-alaisesta näkemyksestä aineettoman pääoman teemaan sekä hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta lopputuloksesta. Toukokuussa 2010 Tekes 5

6 Tekijöiden esipuhe Aineetonta pääomaa pidetään tänä päivänä yhtenä merkittävimmistä kansantalouden kehitykseen ja kasvuun vaikuttavista asioista. Aineettoman pääoman merkitystä kuvaa se, että tiettyjen tutkimusten mukaan yritysten investoinneista suuri osa suuntautuu nimenomaan aineettomiin pääomiin. Aineeton pääoma liittyy käsitteenä läheisesti innovaatiotoimintaan. Aineettoman pääoman voidaan sanoa olevan merkittävä tekijä innovaatiotoiminnan taustalla. Toisaalta taas innovaatiotoiminnalla pyritään usein kasvattamaan aineetonta pääomaa. Käsillä oleva tutkimus analysoi aineettoman pääoman, aineettomaan pääomaan tehtävien investointien ja yrityksen arvon välistä yhteyttä. Tutkimuksessa on hyödynnetty erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa on käyty läpi keskeinen aineettomaan pääomaan liittyvä taloustieteellinen kirjallisuus. Lisäksi tutkimuksessa on tehty kirjallisuuskatsaus liiketaloustieteelliseen kirjallisuuteen, joka liittyy yrityksen menestykseen ja menestystä selittäviin tekijöihin. Näitä täydentäen tutkimuksessa on myös esitetty tiiviisti tämän hetkinen rahoitusteoreettinen näkemys yrityksen arvon mittaamisesta ja erilaisista arvonmääritysmenetelmistä. Tärkeä osa tutkimusta on ollut laaja yrityskysely suomalaisten ja verrokkimaiden yritysten tämän päivän käytännöistä aineettomaan pääomaan liittyen sekä aineettoman pääoman investoinneista. Johtopäätös yrityskyselyn nojalla on selvä: Vakiintuneet käytännöt aineettoman pääoman johtamiseen ovat tällä hetkellä harvinaisia suomalaisessa yrityskentässä. Aineeton pääoma ei ole uusi asia. Konkreettisella tasolla kysymys on siitä, että yrityksen strategisessa johtamisessa on vuosikymmenet käytetty erityyppisiä malleja, innovaatiotoiminnan johtamiseen on olemassa työkaluja ja malleja, henkilöstöjohtamisen työkalujen määrä on lähes loputon jne. Aineettoman pääoman johtaminen tarkoittaa suurelta osin näiden eri osaalueiden työkalujen ja menetelmien mieltämistä samaan kokonaisuuteen kuuluviksi. Tutkimuksen havaintojen perusteella yrityksissä on tällä hetkellä tarvetta myös uudentyyppisten mittareiden ja työkalujen kehittämiseen kuvaamaan tätä kokonaisuutta. Tutkimuksen on toteuttanut Tempo Economics Oy Tekes:n toimeksiannosta. Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut Tempossa KTT, Toni Riipinen. Tutkimusryhmään ovat kuuluneet professori Pekka Ilmakunnas, professori Mika Vaihekoski, KTT Lotta Väänänen sekä FL Mikko Valtakari. Yrityskyselyn on toteuttanut Innolink Research Oy. Tutkimuksen tekijät toivovat tämän tutkimusraportin tuovan oman lisänsä aineettomasta pääomasta käytävään keskusteluun. 6

7 Sisältö Esipuhe...5 Tekijöiden esipuhe...6 Tiivistelmä tutkimuksen havainnoista Johdanto Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Raportin rakenne Aineeton pääoma taloustieteellisessä kirjallisuudessa Aineeton pääoma; määrittely ja eri osa-alueet Lähtökohdat aineettoman pääoman tarkastelulle taloustieteellisessä kirjallisuudessa Aineettoman pääoman mittaaminen ja arviointi Yleistä Taloustieteellisissä tutkimuksissa käytetyt mittarit Menetelmät aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen arvioimiseen Aineeton pääoma ja yrityksen markkina-arvo Yleistä T&k-investoinnit Patenttimittarit Muita aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen mittareita Yhteenveto ja keskustelua aineettoman pääoman näkökulmasta Yrityksen menestystekijät liiketaloustieteellisessä tutkimuksessa Yrityksen menestystekijät Yritysten menestys tutkimuskohteena Strateginen johtaminen ja yritysten menestys Kilpailuun ja markkinarakenteeseen sopeutuminen Sisäisten resurssien ja kyvykkyyksien korostaminen Yrittäjyyssuuntautuneisuus ja menestys Yritys osana toimintaympäristöään Tuotekehitys yrityksen menestystekijänä Yhteenveto näkökulmista yrityksen menestystekijöihin ja keskustelua aineettoman pääoman näkökulmasta Investoinnit aineettomaan pääomaan ja yrityksen arvo

8 4 Yrityksen arvonmääritys ja aineeton pääoma Taustaa yrityksen arvonmäärityksestä Eri arvonmääritysmallit Yrityksen substanssiarvo Verrokkiryhmähinnoittelu Osinkojen nykyarvo (1. sukupolven hinnoittelumalli) Kassavirtojen nykyarvo (2. sukupolven hinnoittelumalli) Lisäarvomalli (3. sukupolven hinnoittelumalli) Reaalioptiotarkastelu Yrityksen arvo, eri arvonmääritysmenetelmät ja aineeton pääoma Aineeton pääoma yrityskentällä Yrityskyselyn rakenne, vastaajat ja toteutustapa Katsaus suomalaisen yrityskentän haasteisiin; yritysten omat arviot tärkeimmistä kehittämiskohteista ja kasvukeinoista Investoinnit aineettomaan pääomaan yrityskentässä Aineettoman pääoman luokittelu Aineettoman pääoman investoinnit Kokonaiskuva aineettomaan pääomaan tehdyistä investoinneista vastaajayrityksissä Aineettoman pääoman investointien hyödyt yritysten näkökulmasta Aineettoman pääoman investointien vaikutukset kustannuksiin Aineettoman pääoman investointien vaikutukset lisääntyneiden tuottojen muodossa Aineettoman pääoman investointien kokonaisvaikutukset Ohjelmistovarannon vaikutus yrityksen arvoon Kokonaiskuva yritysten näkemyksistä aineettoman pääoman investointien hyödyistä Aineettomaan pääomaan liittyvät käytännöt ja mittaaminen yrityksissä Aineeton pääoma ulkomaisissa yrityksissä Tuleva kehitys aineettoman pääoman investoinneissa Miten yritys voi kasvattaa arvoaan aineettoman pääoman avulla ja kommunikoida arvonluonnista? Miten yritys voi vaikuttaa arvoonsa aineettoman pääoman kautta? Miten kommunikoida yrityksen arvosta ja aineettomasta pääomasta sidosryhmille? Miten julkinen t&k-rahoittaja voi edesauttaa arvonluonnissa aineettoman pääoman avulla? IFRS-kysymys Älyllistä tietopääomaa kuvaavat indikaattorit ja mallit Lähdeviitteet Tekesin katsauksia

9 Tiivistelmä tutkimuksen havainnoista Yleistä aineettoman pääoman ja yrityksen arvon välisestä suhteesta Tässä tutkimuksessa on keskitytty analysoimaan aineettoman pääoman, aineettomaan pääomaan tehtävien investointien ja yrityksen arvon välistä yhteyttä. Tutkimuksessa on hyödynnetty erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa on käyty läpi keskeinen aineettomaan pääomaan liittyvä taloustieteellinen kirjallisuus. Lisäksi tutkimuksessa on tehty kirjallisuuskatsaus liiketaloustieteelliseen kirjallisuuteen, joka liittyy yrityksen menestykseen ja menestystä selittäviin tekijöihin. Näitä täydentäen tutkimuksessa on myös esitetty tiiviisti tämän hetkinen rahoitusteoreettinen näkemys yrityksen arvon mittaamisesta ja erilaisista arvonmääritysmenetelmistä. Kirjallisuuteen painottuvan ensimmäisen osan lisäksi projektissa toteutettiin laaja yrityskysely 300 suomalaisen ja 50 ulkomaisen yrityksen joukossa. Yrityskyselyllä pyrittiin selvittämään yrityskentällä tällä hetkellä tunnistettuja kehittämishaasteita ja kasvukeinoja sekä olemassa olevia aineettoman pääoman johtamisen menetelmiä ja käytäntöjä. Yrityksiltä myös tiedusteltiin niiden näkemyksiä suorittamiensa aineettomien investointien määrästä sekä investoinneista seuranneista hyödyistä. Edellä kuvattujen menetelmien sekä tutkimuksen tekijöiden harkintaan nojautuen tutkimuksen lopuksi muodostettiin näkemys siitä miten yritys voi vaikuttaa arvoonsa aineettoman pääoman avulla sekä mitä kautta julkinen t&k-rahoittaja voi vaikuttaa tähän prosessiin. Tässä yhteydessä myös tarkasteltiin eräitä olemassa olevia malleja joita EU:n tasolla aineettoman pääoman johtamiseen on kehitetty sekä IFRS-kirjanpitostandardien merkitystä tutkimus- ja kehittämismenojen kirjanpidollisen käsittelyn näkökulmasta. Aineeton pääoma on tutkimusalue, joka hakee osittain edelleen muotoaan. Tästä syystä mikään tutkimus ei kykene tuottamaan lopullisia vastauksia aineettoman pääoman taloudellisesta merkityksestä tai aineettoman pääoman johtamiskäytännöistä yrityksissä. Tästä syystä tämänkin tutkimuksen johtopäätöksiä ja havaintoja tulee tulkita yhtenä, sisäisesti loogisena, ajatusmallina siitä miten aineeton pääoman ja yrityksen arvo voivat olla yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessa luotu malli lähtee siitä, että yrityksen menestymisen taustalla on tunnistettavissa selitysmalleja joiden nojalta voidaan luoda hypoteeseja siitä miksi tietty yritys menestyy. Investoimalla aineettomaan pääomaan yritys voi vaikuttaa näihin menestystekijöihin. Mikäli aineettoman pääoman investoinnit yhdessä muiden tekijöiden kanssa, mukaan luettuna silkka sattuma, johtavat kasvaviin odotettavissa oleviin tulevaisuuden kassavirtoihin, yrityksen arvo kasvaa. Yrityksen arvo rationaalisten päätöksentekijöiden maailmassa palautuu viime kädessä aina sen kykyyn generoida vapaata kassavirtaa omistajilleen, joten yrityksen arvo ja sen tuottamat kassavirrat ovat läheisesti toisiinsa sidoksissa. Tähän vaikutusketjuun, joka alkaa aineettoman pääoman investoinneista ja päättyy yrityksen arvon kasvuun, liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, mittaamishaasteita ja muita näkökohtia, joita käsitellään varsinaisessa tutkimusraportissa. Aineeton pääoma määritellään yksinkertaisesti usein yrityksen hallussa olevaksi aineettomaksi voimavaraksi, jonka voidaan olettaa tuottavan tulevaisuudessa taloudellisia hyötyjä. Perimmäinen haaste aineettomasta pääomasta keskusteltaessa on se, että sekä aineeton voimavara että tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat epämääräisiä käsitteitä joita voidaan tulkita ja arvioida eri tavoin. Eräs tämän tutkimuksen keskeisistä johtopäätöksistä on se, että aineeton pääoma ei ole täysin uusi asia yritysjohdon agendalla. Aineeton pääoma lähinnä kokoaa yhden ajatuskehikon alle erilaisia yritystoimintaan aina liittyneitä osa-alueita. Muun kuin yrityksen aineellisen omaisuuden merkitys yritystoiminnan kannalta on luultavasti muuttunut vuosien kuluessa ja on varmasti myös niin, että 9

10 aineettoman pääoman merkitys vaihtelee esimerkiksi toimialoittain tai jopa saman toimialan eri yritysten välillä. Aineettomalla pääomalla on kuitenkin aina ollut merkittävä rooli yritystoiminnalle, vaikka kokonaisuutta ei ole tällä nimellä kutsuttukaan. Keskeinen asia, joka yritysjohdon tulisi aineettomasta pääomasta puhuttaessa muistaa, on se, että yritys ei menesty investoimalla epämääräisesti aineettomaan pääomaan, vaan kehittämällä määrätietoisesti aineettomaan pääomaan kuuluvia liiketoiminnan osa-alueita. Toisaalta aineettoman pääoman ja sen tueksi kehitettävien johtamismallien vahvuus voi olla juuri tässä. Aineeton pääoma voi tarjota yrityksille kehikon jäsentää kokonaisvaltaisesti omaa toimintaansa ja kehittämistarpeitaan. Samalla yritysten on muistettava se tosiasia, että kaikki menoerät eivät muodosta investointeja aineettomaan pääomaan. Toisin sanoen niihin ei sisälly tulevaisuuden tuotto-odotus elementtiä. Seuraavassa käydään tiiviisti läpi eräitä keskeisiä tutkimuksen eri osaalueiden johtopäätöksiä. Tarkemmalla tasolla kiinnostunut lukija voi tutustua johtopäätösten taustalla oleviin päättelyketjuihin varsinaisessa tutkimusraportissa. Aineettoman pääoman mittaaminen ja sen taloudellinen arvo Aineettoman pääoman taloudelliselle merkitykselle ei ole suoraa mittaria. Taloustieteessä kaksi keskeisintä tapaa arvioida aineettoman pääoman taloudellista merkitystä ovat aineettoman pääoman vaikutus yrityksen arvoon ja aineettoman pääoman vaikutus yritysten tuottavuuteen. Aineettoman pääoman taloudelliseen arvoon liittyvissä tutkimuksissa aineetonta pääomaa mitataan joko erilaisilla indikaattoreilla yritysten aineettomista investoinneista (esim. t&k, mainonta ja koulutus) tai indikaattoreilla aineettoman pääoman investointien tuottamasta aineettomasta omaisuudesta (esim. patentit ja brändit). Aineettoman pääoman taloudellista merkitystä puolestaan mitataan useimmiten ns. Tobinin Q-ajattelulla, jossa yrityksen markkina-arvoa verrataan sen tasearvoon tai tuotantofunktioajattelulla, jossa aineeton pääoma oletetaan yhdeksi tuotannontekijäksi ja estimoidaan tämän tuotannontekijän vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Investoinnit aineettomaan pääoman ja yrityksen arvo Tässä tutkimuksessa yrityksen tehtävänä pidetään voiton maksimointia ja yrityksen arvo viittaa sen markkina-arvoon. Siis euromääräiseen hintaan joka kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksien kautta yrityksen liiketoiminnasta ollaan valmiita maksamaan. Peruskysymys aineettoman pääoman näkökulmasta on se miten ja minkä vaikutusketjujen kautta investoinnit aineettomaan pääomaan, ja aineettoman pääoman varanto, voivat vaikuttaa yrityksen markkina-arvoon. Tutkimuksessa on luotu kokonaisvaltainen kehikko (luku 3) joka liittää aineettoman pääoman investoinnit ja yrityksen arvon toisiinsa. Kehikko siis liittää investoinnit aineettomaan pääomaan, yrityksen menestystekijät sekä yrityksen markkina-arvon toisiinsa. Mallin lähtökohta on se, että aineettoman pääoman investointien on tuotettava jotain konkreettisesta yrityksen toimintaan, jotta niillä voi olla teoriassa vaikutusta yrityksen arvoon. Investoinneilla aineettomaan pääomaan ei ole itseisarvoa sen enempää kuin investoinneilla kiinteään omaisuuteen. Yrityksen arvo riippuu viime kädessä sen kyvystä tuottaa kassavirtaa omistajilleen. Perustavanlaatuinen kysymys siis kuuluu: Minkä mekanismien kautta investoinnit aineettomaan pääomaan voivat vaikuttaa tulevaisuuden kassavirtoihin? Todellisuudessa tällaisia vaikutusmekanismeja voi olla lähes loputon määrä. Minkä tahansa teorian tai mallin tavoite on viime kädessä pyrkiä yksinkertaistamaan monimutkainen ilmiöjoukko mahdollisimman pitkälle kuitenkin niin, että mallin selitysarvo säilyy riittävän hyvänä ja malli on yleistettävissä. Tässä tutkimuksessa luotu kehikko lähtee siitä, että investointien aineettomaan pääomaan on vaikutettava yrityksen menestystekijöihin. Yrityksen arvon analysoiminen käytännössä ja aineeton pääoma Yrityksen arvonmääritysmallit voidaan jakaa epävirallisesti neljän eri sukupolven malleihin lähinnä niiden ajallisen kehittämisen perusteella. Keskeiset mallit ovat: i) Osinkojen nykyarvomalli, ii) vapaiden kassavirtojen nykyarvomalli, iii) lisäarvomalli ja iv) reaalioptiomalli. Näiden rahoitusteoriaan pohjautuvien mallien lisäksi on käytössä esim. substanssiarvomalli sekä verrokkiryhmähinnoittelutapa. Viime kädessä yrityksen arvo muodostuu sen tulevaisuuden odotettavissa olevista kassavirroista. Näihin kassavirtoihin voidaan vaikuttaa investoimalla aineettomaan pääomaan. Kassavirta-analyysi on myös asia johon yrityksen omistajat lähes varmasti 10

11 joutuvat ottamaan kantaa tilanteissa joissa yrityksen arvosta keskustellaan. Aineettoman pääoman investointien ja kumuloituneen pääoman vaikutus yrityksen arvoon tulisi pyrkiä perustelemaan tulevaisuuden tuotto-odotusten eli tulevaisuuden kassavirtojen näkökulmasta. Kassavirta-analyysin tukena erityisesti nuorilla toimialoilla, tai yrityksissä joissa on investoitu huomattavasti tulevaisuuden kassavirtoihin välittömän tuoton kustannuksella, aineettoman pääoman vaikutusta voi tuoda esille reaalioptioajattelulla. Aineeton pääoma ja sen eri erät muodostavat reaalioptioita joiden tuottoon liittyy merkittävää epävarmuutta. Käytännössä reaalioptiot voivat vaikuttaa eri skenaarioissa eri tavoin tulevaisuuden kassavirtoihin ja tätä kautta yrityksen tämän hetkiseen arvoon. Lähestymistapa, jota on syytä välttää keskusteltaessa yrityksen arvosta sidosryhmien kanssa, on liiallisen huomion kiinnittäminen aineettoman pääoman eri eriin ja esimerkiksi niiden taseen substanssiarvoon. Esimerkiksi yrityksen henkilöstön koulutuksella, mainontakuluista lasketulla asiakaspääomalla, t&k-pääomalla, ohjelmistovarannolla tai muilla aineettoman pääoman erillä ei ole yrityksen omistajille itseisarvoa vaan arvo muodostuu yrityksen tuottamien kassavirtojen kautta. Viime kädessä yrityksen arvo näin ollen palautuu tuotteiden ja palveluiden odotettavissa olevaan hinta-kustannusmarginaaliin. Aineeton pääoma yrityskentässä Tämän tutkimuksen eräs päätavoite on ollut selvittää aineetonta pääomaa tällä hetkellä suomalaisessa yrityskentässä. Kiinnostuksen kohteena on ollut niin aineettoman pääoman määrä, investoinnit aineettomaan pääomaan kuin aineettomaan pääomaan liittyvät yrityskäytännöt ja arviointimenetelmät. Yrityskysely toteutettiin Suomessa vuoden 2009 kevään ja syksyn välisenä aikana. Kyselyyn kerättiin vastaukset 300 suomalaisesta yrityksestä niin, että 209 haastatteluista suoritettiin puhelimessa ja 91 internetin välityksellä. Kysely perustui jokaisen vastaajan osalta identtiseen kysymysten joukkoon. Kolme selvästi yleisintä tärkeäksi koettua keinoa kasvaa suomalaisissa yrityksissä ovat uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa ja verkostoituminen sekä myynnin ja markkinoinnin lisääminen kotimaassa. Vastaavasti viennin lisääminen nykyisiin kohdemaihin, liiketoimintamallien kehittäminen tai omistusjärjestelyt eivät useimpien yritysten mielestä kuuluneet keskeisten kasvukeinojen joukkoon. Suhtautumisessa aineettoman pääoman investointeihin ei näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Suuret yritykset investoivat kautta linjan useammin aineettoman pääoman eri luokkiin pienempiin yrityksiin verrattuna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen investoiminen on selvästi yleisempää niiden yritysten joukossa, jotka ilmoittavat tärkeimmäksi kehittämistarpeekseen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen, viennin aloittamisen uusiin kohdemaihin tai viennin lisäämisen nykyisiin kohdemaihin. Henkilöstön kehittämiseen panostavat erityisesti ne yritykset, jotka kokevat kehittämistarpeeksi yhteistyön lisäämisen muiden yritysten kanssa. Nämä yritykset panostavat myös muita useammin tietokoneohjelmien kehitykseen tai ostopalveluihin. Brändien kehittämiseen panostavat erityisesti viennin lisäämisestä nykyisiin kohdemaihinsa kiinnostuneet yritykset. Tuotemerkkeihin ja patentteihin eniten investoivat kolme yritysryhmää muodostuvat uusien tuotteiden ja palveluiden, viennin aloittamisen ja viennin lisäämisen tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi ilmoittavista yrityksistä. Aineettoman pääoman investoinneissa on havaittavissa selkeitä toimialaeroja mutta toteutettujen panostusten rahallista arvoa vastaajayritykset olivat haluttomia ilmoittamaan. Vastanneiden yritysten joukossa viimeisen viiden vuoden aikana kumuloituneiden panostusten rahallinen arvo on ollut suurin tutkimuksen ja tuotekehityksen kohdalla. Eräs tämän tutkimushankkeen taustalla olevista kysymyksenasetteluista liittyy siihen miten yrityskentällä tällä hetkellä mitataan ja arvioidaan aineetonta pääomaa ja sen vaikutuksia sekä millaisia käytäntöjä ja menetelmiä aineettoman pääoman johtamisessa on olemassa. Näiden kysymysten selvittämiseksi vastaajayrityksiltä tiedusteltiin yrityksissä käytössä olevia aineettoman pääoman arvon ja elinkaaren mittaamiseen liittyviä käytäntöjä sekä aineettoman pääoman investoinneille asetettavia tuotto-odotuksia. Johtopäätös yrityskyselyn nojalla on selvä: Vakiintuneet käytännöt aineettoman pääoman johtamiseen ovat tällä hetkellä harvinaisia. Suurin osa vastaajista ilmoitti suoraan, että tällaisia käytäntöjä ei ole olemassa. Toinen tämän tutkimuksen päähavainnoista onkin se, että aineeton pääoma on suomalaisessa yrityskentässä vielä 11

12 uusi asia. Aineettoman pääoman ja yrityksen arvon välisestä vuorovaikutuksesta voidaan laajemmin keskustella vasta siinä vaiheessa, kun yrityskentälle on syntymässä konkreettisia käytäntöjä aineettoman pääoman analysoimiseen, kehittämiseen ja seuraamiseen. Tutkimuksessa toteutettiin myös 50 ulkomaisen yrityksen yrityskysely. Vastaajayritykset olivat saksalaisia, ruotsalaisia tai isobritannialaisia yrityksiä. Myönteisimmän arvion aineettoman pääoman investoinnit saavat saksalaisilta yrityksiltä. Myös ruotsalaiset yritykset arvioivat investointien merkityksen suomalaisia positiivisemmin. Sen sijaan Isossa-Britanniassa aineettoman pääoman investointien merkitykseen suhtaudutaan Suomea negatiivisemmin. Selkeimmät erot suomalaisiin yrityksiin verrattuna löytyvät näkemyksissä tutkimuksen ja tuotekehityksen hyödyistä, jotka ennen kaikkea saksalaisissa yrityksissä nähdään huomattavasti suurempina kuin Suomessa. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa aineettoman pääoman investointeihin liittyvien arvottamis- ja elinkaarikäytäntöjen yleisyys vaikuttaa olevan lähellä Suomen vastaavia. Sen sijaan saksalaiset vastaajayritykset eroavat erittäin huomattavasti muista maista. Saksalaisista yrityksistä noin puolet ilmoittaa omaavansa vakiintuneita käytäntöjä sekä aineettoman pääoman investointien arvon että elinkaaren arvioimiseen. Yrityksiltä tiedusteltiin myös arviota tulevasta kehityksestä aineettoman pääoman investointien osalta. Suurimman kannatuksen vastaajayritysten joukossa sai näkemys, että aineettomat investoinnit säilyvät nykytasollaan. Eniten kasvua vastaajayritykset odottivat tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin sekä henkilöstön kehittämiseen. Vähiten kasvua odotettiin tietokantainvestointeihin sekä tuotemerkkeihin ja patentteihin. Miten yritys tai julkinen t&krahoittaja voivat vaikuttaa yrityksen arvoon investoimalla aineettomaan pääomaan? Raportin luku kuusi muodostaa käsikirjanomaisen kuvauksen, tutkimuksen havaintoihin nojautuen, siitä miten yritys voi investoida aineettomaan pääomaan ja kasvattaa arvoaan. Kiinnostunut lukija voi tutustua lukuun kuusi myös lukematta muuta raporttia. Tässä tutkimuksessa ehdotetaan geneeristä viisivaiheista mallia aineettoman pääoman johtamiseen ja keskustellaan yleisellä tasolla mallin soveltamisesta yrityksen johtamiseen. Lukija voi tutustua tähän keskusteluun luvussa kuusi. Luvussa kuusi myös tarkastellaan sitä miten yritys voi kommunikoida ulkopuolisten sijoittajien ja muiden tahojen kanssa aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista aineettoman pääoman avulla. Julkisella t&k-rahoittajalla on määritelmällisesti suuri vaikutus aineettomaan pääomaan yrityskentällä. Innovaatiopääoma, joka kertyy yrityksiin erityisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamisen kautta, on eräs keskeisimmistä aineettoman pääoman osa-alueista. Tutkimusta ja tuotekehitystä pidetään suomalaisessa yrityskentässä myös eräänä tärkeimmistä kasvukeinoista ja tämän tutkimuksen yrityskyselyn perusteella keskeisenä kehittämistarpeena. Johtopäätös Tekesin osalta on selvä: Mitä paremmin Tekes pystyy tukemaan t&k-toimintaa yrityksissä sitä suurempi vaikutus sillä on aineettoman pääoman syntyyn ja yritysten arvoon. Tekes voi lisäksi vaikuttaa aineettomaan pääomaan ja yritysten arvonluontiin yritysten välistä tiedonsiirtoa edistämällä. Tekes on jo pitkään asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi esimerkiksi suurten yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tukemisessa tiedon välittymisen laajemmin yrityskentällä. Itse asiassa tämän suuntaiset tavoitteet ovat ehto suuryritysten t&ktyön tukemiselle. Tämän tutkimuksen eräs selkeä havainto on se, että aineettoman pääoman käytännöt ja menetelmät ovat kehittyneempiä suurten yritysten parissa. Tekesin tulisi harkita käytäntöjä joilla varmistettaisiin tämän tiedon ja käytäntöjen leviäminen myös pienempiin yrityksiin yrityshankkeiden yhteydessä. 12

13 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Aineetonta pääomaa pidetään tänä päivänä yhtenä merkittävimmistä kansantalouden kehitykseen ja kasvuun vaikuttavista asioista. Aineettomalle pääomalle ei ole olemassa yksiselitteistä määrittelyä. Aineettoman pääoman merkitystä kuvaa se, että tiettyjen tutkimusten mukaan yritysten investoinneista suuri osa suuntautuu nimenomaan aineettomiin pääomiin. Aineeton pääoma liittyy käsitteenä läheisesti innovaatiotoimintaan. Aineettoman pääoman voidaan sanoa olevan merkittävä tekijä innovaatiotoiminnan taustalla. Toisaalta taas innovaatiotoiminnalla pyritään usein kasvattamaan aineetonta pääomaa. Terminologiassa innovaatiotoiminta on yläkäsite jonka tärkeimpänä alaluokkana voidaan pitää t&k-toimintaa. T&k-toiminta puolestaan nähdään yhtenä tärkeimmistä aineetonta pääomaa kasvattavista tekijöistä. EU:n puitteissa ns. Oslon manuaali määrittelee innovaation seuraavasti: the implementation of a new or significantly improved product (good or service), or process, a new marketing method, or a new organisational method in business practices, workplace organisation or external relations. Käytännössä käsitteet innovaatiopääoma, aineeton pääoma sekä tutkimus ja tuotekehitys menevät useassa tapauksessa päällekkäin. T&k-toimintaa käytetään hyvin usein synonyymina innovaatiotoiminnalle ja esimerkiksi Tekes on siirtynyt useassa yhteydessä käyttämään käsitettä t&k&i-toiminta. Miksi innovaatiotoiminnalla ja sitä kautta aineettomalla pääomalla on merkitystä? Taloustieteellisessä kirjallisuudessa innovaatiotoiminnan vaikutusta analysoidaan usein käyttämällä t&k-panostuksia kuvaamaan innovaatiotoimintaa. Teoriassa on havaittu, että t&k-toiminta vaikuttaa merkittävästi tuottavuuden ja tätä kautta kansantalouden kasvuun. Tuottavuuden kasvun selittämiseen keskittyvän ns. uuden kasvuteorian keskeisten tulosten mukaan uudet innovaatiot ovat kriittisen tärkeitä tuottavuuden kasvulle. Empiirisen tutkimuksen alueella on olemassa laaja kirjallisuus, joka analysoi t&k-toiminnan ja kansantalouden kasvun välistä yhteyttä. Useimmissa tämän kirjallisuuden tutkimuksissa havaitaan merkittävä positiivinen korrelaatio t&k-pääoman ja BKT:n välillä. Tyypillisesti 1 prosentin lisäyksen t&k-pääomassa (capital stock) estimoidaan johtavan BKT:n kasvuun 0,05 0,1 prosentin verran. Huomioiden edellä mainittu aineettoman pääoman ja t&k-panostusten läheinen suhde, tämän voidaan tulkita tarkoittavan sitä, että aineettoman pääoman ja kansantalouden kasvun välillä on positiivinen korrelaatio. Useissa tutkimuksissa arvioidaan, että yhteiskunnallisen optimin kannalta tarkasteltuna t&k-investointien tuotto (gross rate of return) vaihtelee % välillä. Hyvä lähde tähän kirjallisuuteen tutustumiseen on Cameronin 1998 kirjoittama survey-teos (Cameron, G., (1998), Innovation and Growth: a survey of the empirical evidence, mimeo, Nuffield College, Oxford) Vaikka useat tutkijat arvioivat t&ktoiminnan olevan merkittävä talouskasvuun vaikuttava tekijä, aiheeseen liittyy myös epävarmuuksia. Tosiasiassa on olemassa maita joissa aktiivisesta innovaatiotoiminnasta huolimatta talouden kasvuvauhti ei eroa positiivisesti. Yritystasolla mielenkiintoinen havainto on se, että yritystason tutkimuksissa ei ole saatu yksiselitteisiä tuloksia, jotka puoltavat t&k-toiminnan hyödyllisyyttä yksittäisen yrityksen kannalta. Ongelmaksi on osoittautunut löytää selviä positiivisia korrelaatioita innovaatioiden ja yrityksen tuloksen tai innovaatioiden ja yrityksen tuottavuuden välillä. On esimerkiksi esitetty väitteitä, että t&k-toiminta on vain pienessä roolissa yritystason tuottavuuden kasvussa ja mahdollisesti kustannustehoton tapa vaikuttaa tuottavuuteen (ks. edellä mainittu Cameron 1998). Mikäli nämä tulokset olisivat laajemmin yleistettävissä, johtopäätökset mm. julkisten t&k-rahoittajien kannalta olisivat haasteelliset. Tuloksia voisi tulkita myös niin, että ai- 13

14 neettoman pääoman merkitys yrityksille on rajallinen. T&k-toiminnan ja yritysten menestyksen välisestä, epäselvästä, korrelaatiosta on johdettavissa selkeä hypoteesi myös aineettoman pääoman ja yritysten menestyksen väliseen yhteyteen liittyen. Merkittävä osa aineettoman pääoman investoinneista näkyy tilastoissa t&k-työnä. Tämä merkitsee potentiaalisesti sitä, että myös aineettoman pääoman investointien ja yritysten menestyksen välinen suhde saattaa olla epäselvä. Toisaalta saman asian voi myös kääntää toisin päin. T&k-investoinnit ovat vain yksi osa aineettomaan pääomaan tehtävistä investoinneista. Eräs mahdollinen selitys t&k-investointien positiivisten yritysvaikutusten löytämisen haasteellisuudelle saattaa olla se, että keskittyminen pelkkiin t&k-investointeihin luo liian kapea-alaisen kuvan yritysten innovaatiotoiminnasta. Vasta siirtyminen tarkastelemaan laajemmin investointeja aineettomaan pääomaan kyetään perustellusta analysoimaan innovaatiotoiminnan ja yritysten menestyksen välistä suhdetta. Tämä tutkimus pyrkii omalta osaltaan tarjoamaan vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Tavoitteena on analysoida ennen kaikkea aineettoman pääoman ja yrityksen arvon välistä vuorovaikutussuhdetta. Aineeton pääoma on runsaasti tutkimushuomiota viime aikoina kerännyt aihealue. Aineeton pääoma on samaan aikaan aihealue jossa tutkimuskenttä elää jatkuvasti. Täydellistä yksimielisyyttä edes siitä mitä aineeton pääoma on ja miten sitä tulisi luokitella tai mitata ei ole olemassa. Tämä heijastuu myös käsillä olevaan tutkimusraporttiin. Raportissa esitettävät havainnot ja johtopäätökset eivät ole lopullinen totuus aineettomasta pääomasta ja sen merkityksestä yrityssektorilla vaan eräs näkökanta asiaan. 1.2 Raportin rakenne Käsillä oleva raportti jakautuu kolmeen pääosioon. Raportin luku kaksi keskittyy aineettomaan pääomaan taloustieteellisessä kirjallisuudessa. Luvussa kolme luodaan tiivis katsaus liiketaloustieteellisen kirjallisuuden havaintoihin yrityksen menestyksen taustalla vaikuttavissa syistä. Lukuun kolme on myös sisällytetty keskustelua aineettomasta pääomasta ja yrityksen menestyksestä kirjallisuuskatsausten havaintojen valossa. Luku neljä keskittyy konkreettisiin yrityksen arvonmääritysmenetelmiin. Tässä luvussa analysoidaan sitä miten eri menetelmät huomioivat aineettoman pääoman ja miten investoinnit aineettomaan pääomaan voivat vaikuttaa yrityksen arvoon eri menetelmien näkökulmasta. Luvussa viisi siirrytään tarkastelemaan laajan yrityskyselyn havaintoja. Kyselyllä on selvitetty aineettomaan pääomaan tehtyjä investointeja ja aineettomaan pääomaan liittyviä käytäntöjä 300 suomalaisessa ja 50 ulkomaisessa yrityksessä. Luvussa kuusi esitetään tutkimuksen havaintoihin nojautuva näkemys siitä miten yritys voi vaikuttaa oman arvonsa suotuisaan kehitykseen aineettoman pääoman investointien avulla sekä miten julkinen t&k-rahoittaja voi edesauttaa yritysten arvon kehittymistä aineettoman pääoman kontekstissa. Lisäksi luvussa kuusi tarkastellaan eräitä eurooppalaisia aineettoman pääoman johtamiseen tai raportointiin kehitettyjä malleja. Lukuun kuusi sisältyy myös alaluku joka keskittyy IFRS-standardien vaikutukseen tutkimus- ja kehittämismenojen kirjanpidollisen ja tilinpäätöskäsittelyn kannalta. 14

15 2 Aineeton pääoma taloustieteellisessä kirjallisuudessa 2.1 Aineeton pääoma; määrittely ja eri osa-alueet Aineettoman pääoman määrittely on periaatteessa yksinkertainen: Aineettomalla pääomalla tarkoitetaan yrityksen hallussa olevaa aineetonta voimavaraa, jonka voi odottaa tulevaisuudessa tuottavan yritykselle tuottoja. Haaste aineettoman pääoman määrittelyyn liittyen on se, että sekä aineeton voimavara että tulevaisuuden tuotto-odotukset voidaan tulkita eri tavoin. Teoriassa on mahdollista määritellä kaikki yrityksen hallussa oleva muu kuin kiinteä omaisuus aineettomaksi pääomaksi. Vastaavasti tulevaisuuden tuotto-odotuksiin voidaan suhtautua tiukemmin tai löysemmin. Aineeton pääoma esiintyy kirjallisuudessa eri termein: älyllinen pääoma (intellectual assets/capital), organisaatiopääoma (organizational assets/capital), tietopääoma (knowledge assets/ capital). Näillä kaikilla viitataan usein samaan asiaan. Paljon käytetty luokittelu, jota on noudatettu myös useassa aihepiiriin liittyvässä suomalaisessa tutkimuksessa, perustuu Corradon, Hultenin ja Sichelin tutkimuksiin (Corrado, C., Hulten, C.R. ja Sichel, D.E. (2006) Intangible Capital and Economic Growth. NBER, Working Paper No.11948). Heidän lähtökohtansa nojautuu siihen, että kaikki resurssien käyttö, joka vähentää nykyistä kulutusta tulevan kulutuksen lisäämiseksi tulee tulkita investoinniksi. Tämän perusteella he jakavat investoinnit aineettomaan pääomaa kolmeen luokkaan: Computerized information Innovative properties Suurin alaluokka t&k Economic competencies Suurin alaluokka brändipääoma. Yleinen tapa luokitella aineeton pääoma on jakaa se inhimilliseen pääomaan, organisaatiopääomaan ja suhdepääomaan (European Commission, 2006). Yksi tärkeä aineettoman pääoman osa-alue on innovaatiopääoma, joka tässä luokittelussa kuuluu organisaatiopääoman alle. Inhimillisellä pää- Kuva 2.1. Yrityksen erityyppiset pääomat. Lähde: RICARDIS: Reporting Intellectual Capital to Augment Research, Development and Innovation in SMEs, EU:n komissio

16 omalla viitataan yrityksen henkilöstöön, sen osaamiseen ja tuottavuuteen. Organisaatiopääomaan kuuluu yrityksen innovaatiopääoma, kuten t&k-investoinnit ja patentit, sekä yrityksen informaatioteknologian hankinta ja käyttö. Suhdepääomalla taas viitataan yrityksen näkyvyyteen, maineeseen ja asiakkaisiin. Kuvassa 2.1 on esitetty edellä mainitusta EU:n komission raportista RICARDIS: Reporting Intellectual Capital to Augment Research, Development and Innovation in SMEs löytyvä kuva jossa on esitetty havainnollisesti erä näkemys yrityksen erityyppisistä pääomista ja aineettoman pääoman edellä kuvatusta kolmijaosta. 2.2 Lähtökohdat aineettoman pääoman tarkastelulle taloustieteellisessä kirjallisuudessa Aineettoman pääoman merkitys yrityksille ja talouskasvulle on jo pitkään tunnistettu ja sitä on tutkittu taloustieteen kirjallisuudessa paljon. Melko laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, että aineettoman pääoman merkitys on kasvanut ajan myötä. Osa viimeaikaisista tutkimuksista osoittaakin, että aineettomat investoinnit ovat nykyisin suuruudeltaan samaa luokkaa kuin aineelliset investoinnit. Yhdysvalloissa aineetonta pääomaa on mitannut edellä mainitut Corrado, Hulten ja Sichel (2006). Suomessa samaa menetelmää ovat käyttäneet Jalava, Aulin-Ahmavaara ja Alanen (2007). Aineettoman pääoman merkitys voidaan tulkita näkyneen viime vuosikymmeninä myös yritysten arvostuksessa. Erityisesti tietointensiivisten yritysten arvo on ollut markkinoilla moninkertainen niiden tasearvoihin nähden. Aineettoman pääoman määrää ja arvon mittaamisen tekee vaikeaksi se, että aineettomalla pääomalla käydään harvoin kauppaa. Tutkiakseen aineettoman pääoman arvoa, taloustieteilijät ovat jo yli 25 vuoden ajan hyödyntäneet ajatusta, että yrityksen markkinaarvo kuvaa sen aineellisten ja aineettomien voimavarojen odotettujen tuottojen nykyarvoa ja pyrkineet selittämään markkina-arvoa aineetonta pääomaa kuvaavilla mittareilla. Yleisin tutkittu aineettoman pääoman osa on innovaatiopääoma (mm. Hall et al. 2005, Hall ja Oriani 2006, Hall et al. 2007, Bontempi ja Mairesse 2008, Czarnitzki et al. 2006). Sitä on mitattu T&K-investoinneilla, patenttien määrällä ja patenttien laadulla. Näillä kaikilla innovaatiopääomaa kuvaavilla indikaattoreilla on todettu olevan positiivinen vaikutus yrityksen arvoon. Mainitut kolme innovatiivisen pääoman mittaria ovat toki puutteellisia kuvaamaan kaikkea yritysten innovatiivista pääomaa: kaikki innovaatiotoiminta ei näy t&k-investointeina, eikä kaikki innovaatiotoiminta johda patentteihin. Nämä mittarit ovat kuitenkin ainoita, jotka ovat tutkijoilla helposti saatavilla. Myös investoinneilla informaatioteknologiaan (Cummins 2005), mainonnalla (Gleason and Klock 2006) ja yrityksen investoinneilla henkilöstön koulutukseen (Almeida ja Carneiro, 2009) on osoitettu olevan positiivinen vaikutus yrityksen arvoon. Näiden lisäksi yrityksen aineetonta pääomaa on tarkasteltu yrityksen asiakkaiden ja maineen perusteella. Myös näillä on havaittu olevan markkina-arvoa yrityksille (Gupta et al., 2004; Resnick et al. 2006; Konar ja Cohen 2001). Aineettoman pääoman eri luokkien mittaaminen ja vaikutusten arvioiminen perustuu samankaltaiseen prosessiin. Kussakin luokassa aineetonta pääomaa voidaan tarkastella mittaamalla: investointeja aineettomaan pääomaan (esim. koulutusmenot, t&k-menot, mainonta), investointien tuottamia assetteja (esim. henkilöstön osaamistaso, patentit, brändit), ja näiden vaikutuksia (esim. henkilöstön tuottavuus, liikevaihto uusista tuotteista, asiakastyytyväisyys). Seuraavassa käydään tarkemmalla tasolla keskeisiä tuloksia aineettoman pääoman mittaamiseen liittyen eri luokkien osalta. 2.3 Aineettoman pääoman mittaaminen ja arviointi Yleistä Aineettoman pääoman mittaamista ja arvottamista vaikeuttaa se, että vaikka aineettoman pääoman merkitys on kasvanut, kansainvälinen kirjanpitolainsäädäntö tai yritysten vapaaehtoinen raportointi ei ole välttämättä ajan tasalla tämän muutoksen kanssa. Investointeja aineettomaan pääomaan käsitellään yritysten tilinpäätöksessä eri tavalla kuin investointeja aineelliseen pääomaan. Aineettomat investoinnit, kuten t&k-menot, kirjataan suoraan kuluiksi tuloslaskelmaan (expensed), kun taas kiinteät investoinnit kirjataan omaisuudeksi taseeseen (capitalized). Useat tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota tähän ristiriitaan ja ehdottaneet muutosta kirjanpitosäännöksiin, jotta aineettoman pääoman investoinnit voitaisiin kirjata taseeseen (mm. Lev 2003). 16

17 Mahdollinen tarve muokata kirjanpitosäännöksiä aineettoman pääoman osalta on seurausta mm. siitä, että aineettoman pääoman mittaaminen ja sen raportointi on yritykselle tärkeä keino kommunikoida yrityksen arvoa tuottavasta pääomasta sijoittajille ja muille sidosryhmille. Jotta tällainen informaatio olisi luotettavaa ja vertailukelpoista, monet kirjoittajat ovat sitä mieltä, että vapaaehtoinen raportointi ei riitä vaan tarvitaan yhteisiä sääntöjä aineettoman pääoman kirjaamiselle Taloustieteellisissä tutkimuksissa käytetyt mittarit Tutkijoilla on yleensä käytettävissä vain karkeita mittareita aineettomasta pääomasta. Parhaiten saatavilla on tietoa sellaisista yritysten aineettomista investoinneista, esimerkiksi investoinneista tutkimukseen, tuotekehitykseen ja mainontaan, jotka näkyvät kuluina yritysten tilinpäätöksissä. Näiden lisäksi patenttiaineistot muodostavat merkittävän lähteen mittareiksi innovatiivisesta omaisuudesta. Yleisimmin tutkimuksessa käytettyjä aineettoman pääoman mittareita ovat nimenomaan investoinnit aineettoman pääoman eri osa-alueisiin (koulutukseen, tuotekehitykseen, mainontaan), koska nämä ovat helpoiten havaittavissa yritysten tilinpäätöksistä. Vaikka yritysten kirjanpidossa nämä investoinnit kirjataan kuluiksi, tutkimuksessa lasketaan tyypillisesti investoinneista karttuvan aineettoman pääoman varanto. Varannon laskeminen on ajatuksena yksinkertainen toimenpide johon kuitenkin sisältyy käytännössä monia haasteita. Normaali tapa arvioida yritysten aineettoman pääoman varantoa on kumuloida investointeja yli ajan ja vähentää investoinneista poistot. Näin toimittaessa aineettoman pääoman investointeja käsitellään kuten kiinteää pääomaakin. Haasteen muodostaa se, että aineetonta omaisuutta käsitellessä ei ole selvää, mitä poistoprosenttia tulisi käyttää. Käytännössä poistoprosentti vaihtelee yritysten välillä ja ajassa, mutta tutkimuksissa on yleensä käytetty 15 % vuotuista poistoa t&k-menoille (Czarnitzki et al. 2005). Toisen haasteen muodostaa se, että investoinnit aineettomaan omaisuuden kehittämiseen eivät aina välttämättä kuvaa yritykseen kumuloituvan aineettoman omaisuuden arvoa, koska investointeihin liittyy huomattavaa epävarmuutta lopputulemasta. Myös yritysten tavat raportoida aineettoman pääoman menoja vaihtelevat. Erityisesti t&k-menojen raportoinnissa on eroja eikä niiden raportointia vaadita kaikissa maissa (Lev 2003, Czarnitzki et al. 2005). Investointien lisäksi aineetonta pääomaa on pyritty mittaamaan patenteilla ja niiden ominaisuuksilla. Syy tähän on ennen kaikkea se, että myös patenttitiedot ovat helposti tutkijoiden saatavilla. Patenttien lukumäärän lisäksi patentin laatua on monesti pyritty arvioimaan mittaamalla tietyn patentin saamien sitaattien lukumäärää. Tällä menettelytavalla on todettu kyettävän useassa tapauksessa arvioimaan melko hyvin patentin teknologista ja kaupallista laatua (mm. tutkimukset kirjassa Hall et al. 2002) Menetelmät aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen arvioimiseen Aineeton pääoma ei näy yritysten taseissa eikä sen aikaansaamille tuotoille tai taloudelliselle arvolle ole olemassa suoraa mittaria. Taloustieteessä aineettoman pääoman ja sen eri osien arvoa yrityksille on tutkittu pääosin kahdella tavalla. Yleisimmin on käytetty menetelmää, jossa arvioidaan aineettoman pääoman vaikutusta yritysten markkina-arvoon. Tobinin Q mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa sen oman pääoman tasearvoon. Kun markkinaarvo ylittää tasearvon (Q>1), markkina-arvo sisältää jotakin taseessa näkymätöntä arvoa. Tämän arvon voidaan ajatella kuvaavan osin yrityksen aineetonta pääomaa. Kirjallisuudessa tasearvon ylittävää markkina-arvoa on pyritty selittämään erilaisilla aineetonta pääomaa kuvaavilla mittareilla, mm. innovaatiotoiminnan panoksilla ja tuotoksilla sekä markkinointipanostuksilla. Toisessa keskeisessä lähestymistavassa arvioidaan aineettoman pääoman vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Tällöin aineeton pääoma käsitetään yhtenä tuotannontekijänä työvoiman ja pääoman lisäksi. Lisäksi oletetaan joku yleinen tuotantofunktio (esim. Copp-Douglas). Aineeton pääoma voidaan spesifioida multiplikatiivisesti tai additiivisesti kiinteän pääoman kanssa (katso Bontempi ja Mairesse, 2008). Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti muutamia keskeisiä tuloksia jommallakummalla edellä kuvatuista menetelmistä suoritetuilla tutkimuksilla saaduista tuloksista. 2.4 Aineeton pääoma ja yrityksen markkina-arvo Yleistä Czarnitzki et al. (2005) tekevät katsauksen taloustieteelliseen kirjallisuuteen, jonka tavoitteena on estimoida yritysten innovaatio-(tieto-)pääoman arvoa. Tämä kirjallisuus, jossa yrityksen markki- 17

18 na-arvon ajatellaan heijastavan aineellisen pääoman lisäksi aineettoman pääoman odotettuja tuottoja, on lähtöisin Grilichesin (1981) kontribuutiosta. Tämä lähestymistapa aineettoman pääoman arvottamiseen on tutkijan kannalta houkutteleva, koska se ei vaadi oletusta kustannusten ja tuottojen ajoituksesta (Czarnitzki et al. 2005). Määriteltäessä yrityksen markkinaarvo funktiona sen aineellisesta ja aineettomasta omaisuudesta, ja mitattaessa aineellista omaisuutta yrityksen tasearvolla, päästään ns. Tobinin Q yhtälöön. Tobinin Q mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa sen tase-arvoon ja se on funktio yrityksen aineettomasta omaisuudesta. Aineetonta pääomaa ei suoraan havaita, mutta sitä mitataan yrityksen t&k-investointien sekä sen saamien patenttien avulla T&k-investoinnit Czarnitzki et al. (2005) listaavat ajalta yhteensä 16 tutkimusta, joissa yrityksen markkina-arvoa selitetään t&k-pääomalla tai t&k-menoilla. Suurin osa tutkimuksista on tehty Yhdysvaltalaisilla aineistoilla, mutta viimeaikaiset tutkimukset Euroopan maista, Japanista ja Australiasta mahdollistavat tulosten vertailun eri maiden välillä. Tutkimuksissa aineettomia investointeja käsitellään yleensä kuten kiinteää pääomankin eli mitataan niiden tasearvoa kumuloimalla investoinnit yli ajan ja vähentämällä niistä poistot. Poistoprosentin määrittely on kuitenkin hankalaa, ellei mahdotonta (Hall 2007). Poistoissa on myös variaatiota sekä ajassa että yritysten välillä, koska ne riippuvat monista yrityksen ja talouden tekijöistä. Usein tutkimuksissa on hyödynnetty 15 % poistoa t&k-menoille (Czarnitzki et al. 2005) mutta on olemassa tutkimuksia joissa on käytetty tätä korkeampaa poistoprosenttia. Yleinen käytäntö on käyttää IT-menoille korkeampaa poistoprosenttia. Hall (2007) analysoi poistoprosentin merkitystä saaduille tuloksille t&k-investointien tuotoista käyttämällä sekä markkina-arvo- että tuotantofunktiomenetelmää. Hän myös osoittaa, että eräänlaisen implikoidun poistoprosentin (implied depreciation rate) voi päätellä saaduista tuloksista. Asettamalla samankaltaisten yritysten tuotot yhtä suuriksi (määrittyvät markkinoilla tasapainossa), voidaan estimoidusta t&kinvestointien tuotosta laskea implikoitu poistoprosentti näille investoinneille. Käytetyillä kahdella menetelmällä saadaan poistoprosentille erilaiset tulokset (Hall 2007). Markkina-arvomenetelmä antaa aiempaa suuremmat poistoprosentit (20 40 %), kun taas tuotantofunktiomenetelmä implikoi olemattoman poistoprosentin. Erilaisten tulosten syy saattaa olla eri lähestymistapojen taustalla olevissa oletuksissa. Tuotantofunktiomenetelmää käytettäessä hyödynnetään oletusta, että yrityksen t&k-varanto on valittu optimaalisesti siten, että sen rajatuotto on yhtä suuri kuin markkinoilta vaadittu tuotto (required rate of return) plus poistot. Markkina-arvomenetelmä vaatii oletuksen tehokkaista rahoitusmarkkinoista ja optimaalisesta t&k-varannosta. Kumpikaan menetelmä ei siis ota huomioon sopeutumiskustannuksia (adjustment costs), jotka voivat olla hyvinkin merkittäviä aineettomissa investoinneissa. Kuten edellä todettiin, yritysten tavoissa raportoida aineettoman pääoman menoja on eroja. Erityisesti t&kmenojen raportoinnissa on eroja eikä niiden raportointia vaadita kaikissa maissa (Lev 2001, Czarnitzki et al. 2005). Tästä syystä suurin osa tutkimuksesta keskittyy Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa, kuten Englannissakin, t&k-menojen raportointi on pakollista. Viime aikoina innovaatiopääoman arvoa on tutkittu myös useissa muissa Europan maissa. Näissä tutkimuksissa on pyritty ottamaan huomioon se, että kaikki yritykset eivät raportoi t&k-menojaan (Hall ja Oriani 2006). Tulos pääosassa tutkimuksista on se, että markkinat arvostavat t&k-pääomaa ja sen arvostus on noin 0,5 1,0 kertaa kiinteän pääoman arvostus (kun käytetään 15 % poistoja). Tämä tulos taas implikoi, että oikeampi poistoprosentti t&k-pääomalle on suurempi, noin % (Czarnitzki et al. 2005). T&kpääoman tuotoissa on myös jonkun verran vaihtelua maiden välillä (suurimmat tuotot Englannissa) sekä toimialojen välillä (suurimmat tuotot lääketeollisuudessa) Patenttimittarit Investoinnit aineettomaan omaisuuden kehittämiseen eivät aina välttämättä kuvaa yritykseen kumuloituvan aineettoman omaisuuden arvoa, koska investointeihin liittyy huomattavaa epävarmuutta lopputulemasta. Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjallisuus on saanut lisäarvoa siitä, että patenttiaineistot ovat sähköisten tietokantojen ansiosta entistä paremmin tutkijoiden saatavilla ja mahdollistavat näin patentteihin perustuvien aineettoman pääoman mittareiden käyttämisen. Tutkimuksissa on käytetty NBER-patentti- ja sitaattitietokantaa (Hall et. al. 2001), joka sisältää tiedot kaikista Yhdysvalloissa myönnetyistä patenteista ja niiden sitaateista, sekä aivan viime aikoina myös Euroopan EPOpatenttiaineistoja (Hall et al. 2007). 18

19 Alkaen Grilichesin (1981) tutkimuksesta Czarnitzki et al. (2005) listaavat ajalta yhteensä 14 tutkimusta, joissa on tutkittu patenttien sekä osassa myös panttien saamien sitaattien (patentin laadun) vaikutusta yrityksen markkina-arvoon. Pelkkä patenttien määrä on heikko mitta yrityksen innovaatiopääoman arvolle, sillä patenttien arvoissa on merkittäviä eroja ja niiden jakauma on erittäin vino. Tästä johtuen patenttien laatua on pyritty mittaamaan niiden saamia sitaatteja käyttäen. Yhteenvetona näistä tutkimuksista voidaan todeta, että sekä patenteilla että patenttien saamilla sitaateilla on markkina-arvoa, joka ei paljastu pelkkää t&k-mittaria käytettäessä. Hall et al. (2005) myös osoittavat, että patenttien laadun arvostus on epälineaarinen siten, että paljon sitaatteja saaneet patentit ovat erityisen arvokkaita. Samoin he toteavat, että patentit, joiden sitaatit tulevat yrityksen omista patenteista, ovat muita arvokkaampia. Hall et al. (2007) tutkivat Eurooppalaisten yritysten tuottoa t&k-investoinneille ja patenteille. Heillä on muista poiketen käytössään tiedot myös yritysten EPO-patenteista. Näin he voivat vertailla EPO- ja USPTO-patenttien markkina-arvoa. Heidän tuloksensa osoittavat, että vain sellaisilla EPO-patenteilla on arvoa, jotka on myönnetty myös Yhdysvalloissa. He myös toteavat, että erityisesti ohjelmistopatenteilla, jotka ovat myönnetty Yhdysvalloissa, on muita patentteja suurempi arvo Muita aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen mittareita Bontempi ja Mairesse (2008) tutkivat aineettoman pääoman vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Aineistona heillä on paneeli italialaisista teollisuusyrityksistä. Sen lisäksi, että he aiempien tutkimusten tavoin laskevat aineettoman omaisuuden varannon yrityksen tuloslaskelman kulueristä, heillä on myös käytössään Italian kirjanpitolainsäädännön mukaiset tarkasti eritellyt taseet. Italian kirjanpitosäännökset sallivat kansainvälisesti hieman poikkeuksellisesti eräiden aineettoman pääoman erien kirjaamisen omaisuudeksi taseeseen, kuten esim. aloitus- ja perustamiskustannuksien sekä sovelletun tutkimuksen rahoituksen. Bontempi ja Mairesse (2008) mittaavat aineetonta pääomaa jakamalla sen ensin taseesta ja tuloslaskelmasta laskettuihin eriin, sekä jakamalla ne älylliseen pääomaan ja asiakaspääomaan. Näin ollen he myös pääsevät vertaamaan aineettoman pääoman eri osia ja tarkastelemaan sitä, kuinka suuri osuus aineettomasta pääomasta tulee niistä tekijöistä, jotka eivät näy taseessa. Heidän aineistossaan yritysten suurin aineettoman omaisuuden erä on asiakaspääoma, joka on laskettu tuloslaskelman eristä (mainontakulut). Toiseksi suurimman erän muodostaa taseeseen kirjattu älyllinen pääoma (sovellettu t&k, hankitut ja itse kehitetyt patentit, IPR:t ja ohjelmistot) ja kolmanneksi suurimman erän taseeseen kirjattu asiakaspääoma (tuotemerkit ja muut vastaavat oikeudet). Yritysten pienin aineettoman omaisuuden erä on älyllinen pääoma, joka on laskettu tuloslaskelman eristä (perustutkimus ja -kehitys sekä patentit, IPR:t ja ohjelmistot, joihin on rajoitettu käyttöoikeus ja joista maksetaan säännöllisiä maksuja). Cummins (2005) mittaa aineetonta pääomaa IT-investoinneilla (menot informaatioteknologiaan) ja IP-investoinneilla (joihin hän laskee t&k- ja mainontamenot). Hän selittää näillä yrityksen arvoa, käyttäen sekä yritysten markkina-arvoa että analyytikkojen arvioita yrityksen arvosta. IT-pääomaa laskiessa hän käyttää 40 % poistoa. IP-pääomalle on puolestaan määritelty 25 % poistoprosentti. Hänen tuloksensa osoittavat reilun suuruista tuottoa IT-investoinneille, mutta aiemmista tutkimuksista poiketen ei tuottoa IP-pääomalle. Yritysten inhimillistä pääomaa on myös tutkittu taloustieteessä paljon. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimusten mukaan yrityksen investoinnit henkilöstön koulutukseen ovat tuottavia (Almeida ja Carneiro, 2009) ja yrityksen inhimillisellä pääomalla on merkittäviä tuottavuusvaikutuksia (Abowd et al. 2005). Almeida ja Carneiro (2009) tutkivat yritysten tarjoamaa koulutusta ja sen tuottoja Portugalilaisella aineistolla. He estimoivat koulutuksen vaikutusta yrityksen tuottavuuteen, eli mittaavat sen tuottoa yritykselle ja työntekijälle yhteensä (kun taas tutkimukset, jotka mittaavat koulutuksen vaikutusta palkkoihin mittaavat vain sen hyötyä työntekijälle, jos työmarkkinat ovat epätäydelliset). He hyödyntävät tietoa koulutuksen kestosta (sen vaihtoehtoiskustannuksista) ja koulutuksen suorista kustannuksista. Tulokset osoittavat, että koulutuksen tuotto yrityksille on keskimäärin 24 %. Erilaiset henkilöstön johtoon ja palkitsemiseen liittyvät toimet (human resource practices) ajatellaan olevan osa yritysten organisaatiopääomaa, ja näiden tuottavuusvaikutuksia on myös tutkittu paljon kirjallisuudessa (Black ja Lynch, 2005). Tutkimuksissa on löydetty positiivinen yhteys innovatiivisten työkäytäntöjen (innovative workplace practices) ja yritysten menestyksen (tuottavuuden, voittojen, markkina-arvon) välillä. 19

20 Myös yritysten suhdepääomaa on tutkittu. Mainonnalla on osoitettu olevan vaikutus yrityksen arvoon (Gleason ja Klock 2006, Bontempi ja Mairesse 2008). Tämän lisäksi yrityksen asiakkaat ja maine ovat aineetonta pääomaa, joilla on todettu olevan markkina-arvoa yrityksille (Gupta et al., 2004; Resnick et al. 2006; Konar ja Cohen 2001). 2.5 Yhteenveto ja keskustelua aineettoman pääoman näkökulmasta Aineettoman pääoman merkitys yrityksille ja taloudelle on taloustieteessä tunnistettu jo pitkään. Aineettoman pääoman taloudelliselle merkitykselle ei ole suoraa mittaria. Taloustieteessä kaksi keskeisintä tapaa arvioida aineettoman pääoman taloudellista merkitystä ovat aineettoman pääoman vaikutus yrityksen arvoon ja aineettoman pääoman vaikutus yritysten tuottavuuteen. Aineettoman pääoman taloudelliseen arvoon liittyvissä tutkimuksissa aineetonta pääomaa mitataan joko erilaisilla indikaattoreilla yritysten aineettomista investoinneista (esim. t&k, mainonta ja koulutus) tai indikaattoreilla aineettoman pääoman investointien tuottamasta aineettomasta omaisuudesta (esim. patentit ja brändit). Aineettoman pääoman taloudellista merkitystä puolestaan mitataan useimmiten ns. Tobinin Q-ajattelulla, jossa yrityksen markkina-arvoa verrataan sen tasearvoon tai tuotantofunktioajattelulla, jossa aineeton pääoma oletetaan yhdeksi tuotannontekijäksi ja estimoidaan tämän tuotannontekijän vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Aineettoman pääoman eri luokista innovaatiopääoma on eniten tutkimushuomiota saanut. Innovaatiopääomaa on mitattu t&k-investoinneilla, patenttien määrällä ja patenttien laadulla. Näillä kaikilla indikaattoreilla on todettu olevan positiivinen vaikutus yrityksen markkina-arvoon. Myös inhimillistä pääomaa on tutkittu paljon. Yhteenveto näistä tutkimuksista on se, että investoinnit henkilöstön koulutukseen ovat tuottavia ja yrityksen inhimillisellä pääomalla on merkittäviä tuottavuus vaikutuksia. Suhdepääoman osalta erityisesti mainonnalla on osoitettu olevan vaikutusta yrityksen arvoon. Maininnan arvoinen tutkimus liittyy italialaisten teollisuusyritysten parissa tehtyyn tuottavuustutkimukseen. Kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla Italian kirjanpitolainsäädäntö sallii osan aineettoman pääoman investoinneista kirjaamiseen taseeseen. Italian aineistoissa voidaan tästä syystä havaita suoraan ainakin osa yrityksiin kumuloituneesta aineettomasta pääomasta ja sen eri luokista. Tehdyssä tutkimuksessa italialaisten yritysten merkittävin aineettoman pääoman erä on mainonnalla luotu asiakaspääoma. Toiseksi suurin aineettoman pääoman erä on taseeseen kirjattu älyllinen pääoma joka on kumuloitunut investoinneilla sovellettuun t&k:n, patentteihin, IPR:n ja ohjelmistoihin. Kolmanneksi suurin aineettoman pääoman erä on taseeseen aktivoitu asiakaspääoma joka on kumuloitunut investoinneilla tuotemerkkeihin ja muihin vastaaviin oikeuksiin. Näiden havaintojen yleistettävyydestä muihin maihin ei ole olemassa tietoa. 20

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus

Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Tietotekniikan Liitto ry:n IT-barometri 2013 julkistus Ulos taantumasta tietotekniikkaa hyödyntämällä 17.12.2013 TTL ry ja Tomi Dahlberg 1 Mikä on IT-barometri-tutkimus? Tietotekniikan Liitto ry:n vuosittainen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot

Kansainvälistymis ja kaupanestekysely. Keskeiset havainnot Kansainvälistymis ja kaupanestekysely Keskeiset havainnot Taustaa: vientiyritysten määrä EK:n yrityskyselyissä Vientiyritysten lukumäärä* 25 000 20 000 15 000 16 000 19 000 20 000 21 000 000 5 000 0 2008

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

strateginen johdon laskentatoimi

strateginen johdon laskentatoimi strateginen johdon laskentatoimi Esa Puolamäki strateginen johdon laskentatoimi Kasvuyrityksen liiketoiminnan ohjausmenetelmät Tietosanoma Copyright Esa Puolamäki ja Tietosanoma Oy Tietosanoma Oy Bulevardi

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ

MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN INDIKAATTORI TIIVISTELMÄ 1. MERKITYKSELLISEN JA ARVOKKAAN TYÖN TAUSTA Viime vuosien heikko taloudellinen kehitys on tuonut muutoksia erityisesti työn ja työpaikkojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot