Tekesin katsaus 270/2010. Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin katsaus 270/2010. Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 270/2010 Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset

2 10

3 Aineeton pääoma ja tuotto-odotukset Tekesin katsaus 270/2010 Helsinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Kari Lehkonen Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Kaikki maat kilpailevat innovaatiotoiminnan sijoittumisesta. Suomi ei voi kilpailla toimintojen sijoittumisessa kasvavien markkinoiden tai alhaisten kustannusten vetovoimalla. Suomen kaltaisen maan kilpailuedut tulee pohjautua pitkälti aineettomaan pääoman kuten osaamispohjaan, teknologiseen edistyneisyyteen ja innovaatiotoiminnan tehokkuuteen. Osaamispohja kehittyy koulutuksella, työssä oppimisella ja toimivien käytäntöjen leviämisellä ja omaksumisella. Teknologinen edistyneisyys syntyy innovaatioista uusista tuotteista, uusista prosesseista ja uusista markkinoista, mikä antaa mahdollisuudet käyttää ja soveltaa uusia ideoita. Innovaatiokilpailu lisää paineita muuttaa tieto, ideat ja osaaminen tuotteiksi ja palveluiksi, joita muilla yrityksillä ei vielä ole. Tämän projektin tavoitteena oli tutkia parhaita käytäntöjä, joilla yritykset arvottavat t&kja innovaatiotoiminnan kautta tuottamaansa aineetonta pääomaa ja arvioivat aineettoman pääoman elinkaarta ja samalla määrittävät oman yrityksensä arvoa. Lopullisena tavoitteena oli käsikirja-tyyppinen raportti, johon kerätään tämänhetkinen tutkimustieto ja parhaat käytännöt, ja näkemystä täydennetään yritysten ja alan tutkijoiden haastatteluilla. Nämä kyvykkyydet ovat keskeisiä taitoja erityisesti t&k&i:ta tekevissä pk-yrityksissä, kun ne osallistuvat Tekesin hankkeisiin ja käyvät neuvotteluja muiden sidosryhmien, kuten yksityisten sijoittajien kanssa. Lisäksi hankinnan tuloksia voidaan hyödyntää Tekesin ja yritysten välisissä verkostoissa. Hankinnan tuloksia hyödynnetään Tekesin arviointitoiminnassa ja t&k&i-yrityksissä ja tämän alan tutkimustoiminnassa. Tekes kiittää tekijöitä monipuolisesta ja laaja-alaisesta näkemyksestä aineettoman pääoman teemaan sekä hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta lopputuloksesta. Toukokuussa 2010 Tekes 5

6 Tekijöiden esipuhe Aineetonta pääomaa pidetään tänä päivänä yhtenä merkittävimmistä kansantalouden kehitykseen ja kasvuun vaikuttavista asioista. Aineettoman pääoman merkitystä kuvaa se, että tiettyjen tutkimusten mukaan yritysten investoinneista suuri osa suuntautuu nimenomaan aineettomiin pääomiin. Aineeton pääoma liittyy käsitteenä läheisesti innovaatiotoimintaan. Aineettoman pääoman voidaan sanoa olevan merkittävä tekijä innovaatiotoiminnan taustalla. Toisaalta taas innovaatiotoiminnalla pyritään usein kasvattamaan aineetonta pääomaa. Käsillä oleva tutkimus analysoi aineettoman pääoman, aineettomaan pääomaan tehtävien investointien ja yrityksen arvon välistä yhteyttä. Tutkimuksessa on hyödynnetty erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa on käyty läpi keskeinen aineettomaan pääomaan liittyvä taloustieteellinen kirjallisuus. Lisäksi tutkimuksessa on tehty kirjallisuuskatsaus liiketaloustieteelliseen kirjallisuuteen, joka liittyy yrityksen menestykseen ja menestystä selittäviin tekijöihin. Näitä täydentäen tutkimuksessa on myös esitetty tiiviisti tämän hetkinen rahoitusteoreettinen näkemys yrityksen arvon mittaamisesta ja erilaisista arvonmääritysmenetelmistä. Tärkeä osa tutkimusta on ollut laaja yrityskysely suomalaisten ja verrokkimaiden yritysten tämän päivän käytännöistä aineettomaan pääomaan liittyen sekä aineettoman pääoman investoinneista. Johtopäätös yrityskyselyn nojalla on selvä: Vakiintuneet käytännöt aineettoman pääoman johtamiseen ovat tällä hetkellä harvinaisia suomalaisessa yrityskentässä. Aineeton pääoma ei ole uusi asia. Konkreettisella tasolla kysymys on siitä, että yrityksen strategisessa johtamisessa on vuosikymmenet käytetty erityyppisiä malleja, innovaatiotoiminnan johtamiseen on olemassa työkaluja ja malleja, henkilöstöjohtamisen työkalujen määrä on lähes loputon jne. Aineettoman pääoman johtaminen tarkoittaa suurelta osin näiden eri osaalueiden työkalujen ja menetelmien mieltämistä samaan kokonaisuuteen kuuluviksi. Tutkimuksen havaintojen perusteella yrityksissä on tällä hetkellä tarvetta myös uudentyyppisten mittareiden ja työkalujen kehittämiseen kuvaamaan tätä kokonaisuutta. Tutkimuksen on toteuttanut Tempo Economics Oy Tekes:n toimeksiannosta. Tutkimuksen toteutuksesta on vastannut Tempossa KTT, Toni Riipinen. Tutkimusryhmään ovat kuuluneet professori Pekka Ilmakunnas, professori Mika Vaihekoski, KTT Lotta Väänänen sekä FL Mikko Valtakari. Yrityskyselyn on toteuttanut Innolink Research Oy. Tutkimuksen tekijät toivovat tämän tutkimusraportin tuovan oman lisänsä aineettomasta pääomasta käytävään keskusteluun. 6

7 Sisältö Esipuhe...5 Tekijöiden esipuhe...6 Tiivistelmä tutkimuksen havainnoista Johdanto Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Raportin rakenne Aineeton pääoma taloustieteellisessä kirjallisuudessa Aineeton pääoma; määrittely ja eri osa-alueet Lähtökohdat aineettoman pääoman tarkastelulle taloustieteellisessä kirjallisuudessa Aineettoman pääoman mittaaminen ja arviointi Yleistä Taloustieteellisissä tutkimuksissa käytetyt mittarit Menetelmät aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen arvioimiseen Aineeton pääoma ja yrityksen markkina-arvo Yleistä T&k-investoinnit Patenttimittarit Muita aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen mittareita Yhteenveto ja keskustelua aineettoman pääoman näkökulmasta Yrityksen menestystekijät liiketaloustieteellisessä tutkimuksessa Yrityksen menestystekijät Yritysten menestys tutkimuskohteena Strateginen johtaminen ja yritysten menestys Kilpailuun ja markkinarakenteeseen sopeutuminen Sisäisten resurssien ja kyvykkyyksien korostaminen Yrittäjyyssuuntautuneisuus ja menestys Yritys osana toimintaympäristöään Tuotekehitys yrityksen menestystekijänä Yhteenveto näkökulmista yrityksen menestystekijöihin ja keskustelua aineettoman pääoman näkökulmasta Investoinnit aineettomaan pääomaan ja yrityksen arvo

8 4 Yrityksen arvonmääritys ja aineeton pääoma Taustaa yrityksen arvonmäärityksestä Eri arvonmääritysmallit Yrityksen substanssiarvo Verrokkiryhmähinnoittelu Osinkojen nykyarvo (1. sukupolven hinnoittelumalli) Kassavirtojen nykyarvo (2. sukupolven hinnoittelumalli) Lisäarvomalli (3. sukupolven hinnoittelumalli) Reaalioptiotarkastelu Yrityksen arvo, eri arvonmääritysmenetelmät ja aineeton pääoma Aineeton pääoma yrityskentällä Yrityskyselyn rakenne, vastaajat ja toteutustapa Katsaus suomalaisen yrityskentän haasteisiin; yritysten omat arviot tärkeimmistä kehittämiskohteista ja kasvukeinoista Investoinnit aineettomaan pääomaan yrityskentässä Aineettoman pääoman luokittelu Aineettoman pääoman investoinnit Kokonaiskuva aineettomaan pääomaan tehdyistä investoinneista vastaajayrityksissä Aineettoman pääoman investointien hyödyt yritysten näkökulmasta Aineettoman pääoman investointien vaikutukset kustannuksiin Aineettoman pääoman investointien vaikutukset lisääntyneiden tuottojen muodossa Aineettoman pääoman investointien kokonaisvaikutukset Ohjelmistovarannon vaikutus yrityksen arvoon Kokonaiskuva yritysten näkemyksistä aineettoman pääoman investointien hyödyistä Aineettomaan pääomaan liittyvät käytännöt ja mittaaminen yrityksissä Aineeton pääoma ulkomaisissa yrityksissä Tuleva kehitys aineettoman pääoman investoinneissa Miten yritys voi kasvattaa arvoaan aineettoman pääoman avulla ja kommunikoida arvonluonnista? Miten yritys voi vaikuttaa arvoonsa aineettoman pääoman kautta? Miten kommunikoida yrityksen arvosta ja aineettomasta pääomasta sidosryhmille? Miten julkinen t&k-rahoittaja voi edesauttaa arvonluonnissa aineettoman pääoman avulla? IFRS-kysymys Älyllistä tietopääomaa kuvaavat indikaattorit ja mallit Lähdeviitteet Tekesin katsauksia

9 Tiivistelmä tutkimuksen havainnoista Yleistä aineettoman pääoman ja yrityksen arvon välisestä suhteesta Tässä tutkimuksessa on keskitytty analysoimaan aineettoman pääoman, aineettomaan pääomaan tehtävien investointien ja yrityksen arvon välistä yhteyttä. Tutkimuksessa on hyödynnetty erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa on käyty läpi keskeinen aineettomaan pääomaan liittyvä taloustieteellinen kirjallisuus. Lisäksi tutkimuksessa on tehty kirjallisuuskatsaus liiketaloustieteelliseen kirjallisuuteen, joka liittyy yrityksen menestykseen ja menestystä selittäviin tekijöihin. Näitä täydentäen tutkimuksessa on myös esitetty tiiviisti tämän hetkinen rahoitusteoreettinen näkemys yrityksen arvon mittaamisesta ja erilaisista arvonmääritysmenetelmistä. Kirjallisuuteen painottuvan ensimmäisen osan lisäksi projektissa toteutettiin laaja yrityskysely 300 suomalaisen ja 50 ulkomaisen yrityksen joukossa. Yrityskyselyllä pyrittiin selvittämään yrityskentällä tällä hetkellä tunnistettuja kehittämishaasteita ja kasvukeinoja sekä olemassa olevia aineettoman pääoman johtamisen menetelmiä ja käytäntöjä. Yrityksiltä myös tiedusteltiin niiden näkemyksiä suorittamiensa aineettomien investointien määrästä sekä investoinneista seuranneista hyödyistä. Edellä kuvattujen menetelmien sekä tutkimuksen tekijöiden harkintaan nojautuen tutkimuksen lopuksi muodostettiin näkemys siitä miten yritys voi vaikuttaa arvoonsa aineettoman pääoman avulla sekä mitä kautta julkinen t&k-rahoittaja voi vaikuttaa tähän prosessiin. Tässä yhteydessä myös tarkasteltiin eräitä olemassa olevia malleja joita EU:n tasolla aineettoman pääoman johtamiseen on kehitetty sekä IFRS-kirjanpitostandardien merkitystä tutkimus- ja kehittämismenojen kirjanpidollisen käsittelyn näkökulmasta. Aineeton pääoma on tutkimusalue, joka hakee osittain edelleen muotoaan. Tästä syystä mikään tutkimus ei kykene tuottamaan lopullisia vastauksia aineettoman pääoman taloudellisesta merkityksestä tai aineettoman pääoman johtamiskäytännöistä yrityksissä. Tästä syystä tämänkin tutkimuksen johtopäätöksiä ja havaintoja tulee tulkita yhtenä, sisäisesti loogisena, ajatusmallina siitä miten aineeton pääoman ja yrityksen arvo voivat olla yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessa luotu malli lähtee siitä, että yrityksen menestymisen taustalla on tunnistettavissa selitysmalleja joiden nojalta voidaan luoda hypoteeseja siitä miksi tietty yritys menestyy. Investoimalla aineettomaan pääomaan yritys voi vaikuttaa näihin menestystekijöihin. Mikäli aineettoman pääoman investoinnit yhdessä muiden tekijöiden kanssa, mukaan luettuna silkka sattuma, johtavat kasvaviin odotettavissa oleviin tulevaisuuden kassavirtoihin, yrityksen arvo kasvaa. Yrityksen arvo rationaalisten päätöksentekijöiden maailmassa palautuu viime kädessä aina sen kykyyn generoida vapaata kassavirtaa omistajilleen, joten yrityksen arvo ja sen tuottamat kassavirrat ovat läheisesti toisiinsa sidoksissa. Tähän vaikutusketjuun, joka alkaa aineettoman pääoman investoinneista ja päättyy yrityksen arvon kasvuun, liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, mittaamishaasteita ja muita näkökohtia, joita käsitellään varsinaisessa tutkimusraportissa. Aineeton pääoma määritellään yksinkertaisesti usein yrityksen hallussa olevaksi aineettomaksi voimavaraksi, jonka voidaan olettaa tuottavan tulevaisuudessa taloudellisia hyötyjä. Perimmäinen haaste aineettomasta pääomasta keskusteltaessa on se, että sekä aineeton voimavara että tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat epämääräisiä käsitteitä joita voidaan tulkita ja arvioida eri tavoin. Eräs tämän tutkimuksen keskeisistä johtopäätöksistä on se, että aineeton pääoma ei ole täysin uusi asia yritysjohdon agendalla. Aineeton pääoma lähinnä kokoaa yhden ajatuskehikon alle erilaisia yritystoimintaan aina liittyneitä osa-alueita. Muun kuin yrityksen aineellisen omaisuuden merkitys yritystoiminnan kannalta on luultavasti muuttunut vuosien kuluessa ja on varmasti myös niin, että 9

10 aineettoman pääoman merkitys vaihtelee esimerkiksi toimialoittain tai jopa saman toimialan eri yritysten välillä. Aineettomalla pääomalla on kuitenkin aina ollut merkittävä rooli yritystoiminnalle, vaikka kokonaisuutta ei ole tällä nimellä kutsuttukaan. Keskeinen asia, joka yritysjohdon tulisi aineettomasta pääomasta puhuttaessa muistaa, on se, että yritys ei menesty investoimalla epämääräisesti aineettomaan pääomaan, vaan kehittämällä määrätietoisesti aineettomaan pääomaan kuuluvia liiketoiminnan osa-alueita. Toisaalta aineettoman pääoman ja sen tueksi kehitettävien johtamismallien vahvuus voi olla juuri tässä. Aineeton pääoma voi tarjota yrityksille kehikon jäsentää kokonaisvaltaisesti omaa toimintaansa ja kehittämistarpeitaan. Samalla yritysten on muistettava se tosiasia, että kaikki menoerät eivät muodosta investointeja aineettomaan pääomaan. Toisin sanoen niihin ei sisälly tulevaisuuden tuotto-odotus elementtiä. Seuraavassa käydään tiiviisti läpi eräitä keskeisiä tutkimuksen eri osaalueiden johtopäätöksiä. Tarkemmalla tasolla kiinnostunut lukija voi tutustua johtopäätösten taustalla oleviin päättelyketjuihin varsinaisessa tutkimusraportissa. Aineettoman pääoman mittaaminen ja sen taloudellinen arvo Aineettoman pääoman taloudelliselle merkitykselle ei ole suoraa mittaria. Taloustieteessä kaksi keskeisintä tapaa arvioida aineettoman pääoman taloudellista merkitystä ovat aineettoman pääoman vaikutus yrityksen arvoon ja aineettoman pääoman vaikutus yritysten tuottavuuteen. Aineettoman pääoman taloudelliseen arvoon liittyvissä tutkimuksissa aineetonta pääomaa mitataan joko erilaisilla indikaattoreilla yritysten aineettomista investoinneista (esim. t&k, mainonta ja koulutus) tai indikaattoreilla aineettoman pääoman investointien tuottamasta aineettomasta omaisuudesta (esim. patentit ja brändit). Aineettoman pääoman taloudellista merkitystä puolestaan mitataan useimmiten ns. Tobinin Q-ajattelulla, jossa yrityksen markkina-arvoa verrataan sen tasearvoon tai tuotantofunktioajattelulla, jossa aineeton pääoma oletetaan yhdeksi tuotannontekijäksi ja estimoidaan tämän tuotannontekijän vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Investoinnit aineettomaan pääoman ja yrityksen arvo Tässä tutkimuksessa yrityksen tehtävänä pidetään voiton maksimointia ja yrityksen arvo viittaa sen markkina-arvoon. Siis euromääräiseen hintaan joka kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksien kautta yrityksen liiketoiminnasta ollaan valmiita maksamaan. Peruskysymys aineettoman pääoman näkökulmasta on se miten ja minkä vaikutusketjujen kautta investoinnit aineettomaan pääomaan, ja aineettoman pääoman varanto, voivat vaikuttaa yrityksen markkina-arvoon. Tutkimuksessa on luotu kokonaisvaltainen kehikko (luku 3) joka liittää aineettoman pääoman investoinnit ja yrityksen arvon toisiinsa. Kehikko siis liittää investoinnit aineettomaan pääomaan, yrityksen menestystekijät sekä yrityksen markkina-arvon toisiinsa. Mallin lähtökohta on se, että aineettoman pääoman investointien on tuotettava jotain konkreettisesta yrityksen toimintaan, jotta niillä voi olla teoriassa vaikutusta yrityksen arvoon. Investoinneilla aineettomaan pääomaan ei ole itseisarvoa sen enempää kuin investoinneilla kiinteään omaisuuteen. Yrityksen arvo riippuu viime kädessä sen kyvystä tuottaa kassavirtaa omistajilleen. Perustavanlaatuinen kysymys siis kuuluu: Minkä mekanismien kautta investoinnit aineettomaan pääomaan voivat vaikuttaa tulevaisuuden kassavirtoihin? Todellisuudessa tällaisia vaikutusmekanismeja voi olla lähes loputon määrä. Minkä tahansa teorian tai mallin tavoite on viime kädessä pyrkiä yksinkertaistamaan monimutkainen ilmiöjoukko mahdollisimman pitkälle kuitenkin niin, että mallin selitysarvo säilyy riittävän hyvänä ja malli on yleistettävissä. Tässä tutkimuksessa luotu kehikko lähtee siitä, että investointien aineettomaan pääomaan on vaikutettava yrityksen menestystekijöihin. Yrityksen arvon analysoiminen käytännössä ja aineeton pääoma Yrityksen arvonmääritysmallit voidaan jakaa epävirallisesti neljän eri sukupolven malleihin lähinnä niiden ajallisen kehittämisen perusteella. Keskeiset mallit ovat: i) Osinkojen nykyarvomalli, ii) vapaiden kassavirtojen nykyarvomalli, iii) lisäarvomalli ja iv) reaalioptiomalli. Näiden rahoitusteoriaan pohjautuvien mallien lisäksi on käytössä esim. substanssiarvomalli sekä verrokkiryhmähinnoittelutapa. Viime kädessä yrityksen arvo muodostuu sen tulevaisuuden odotettavissa olevista kassavirroista. Näihin kassavirtoihin voidaan vaikuttaa investoimalla aineettomaan pääomaan. Kassavirta-analyysi on myös asia johon yrityksen omistajat lähes varmasti 10

11 joutuvat ottamaan kantaa tilanteissa joissa yrityksen arvosta keskustellaan. Aineettoman pääoman investointien ja kumuloituneen pääoman vaikutus yrityksen arvoon tulisi pyrkiä perustelemaan tulevaisuuden tuotto-odotusten eli tulevaisuuden kassavirtojen näkökulmasta. Kassavirta-analyysin tukena erityisesti nuorilla toimialoilla, tai yrityksissä joissa on investoitu huomattavasti tulevaisuuden kassavirtoihin välittömän tuoton kustannuksella, aineettoman pääoman vaikutusta voi tuoda esille reaalioptioajattelulla. Aineeton pääoma ja sen eri erät muodostavat reaalioptioita joiden tuottoon liittyy merkittävää epävarmuutta. Käytännössä reaalioptiot voivat vaikuttaa eri skenaarioissa eri tavoin tulevaisuuden kassavirtoihin ja tätä kautta yrityksen tämän hetkiseen arvoon. Lähestymistapa, jota on syytä välttää keskusteltaessa yrityksen arvosta sidosryhmien kanssa, on liiallisen huomion kiinnittäminen aineettoman pääoman eri eriin ja esimerkiksi niiden taseen substanssiarvoon. Esimerkiksi yrityksen henkilöstön koulutuksella, mainontakuluista lasketulla asiakaspääomalla, t&k-pääomalla, ohjelmistovarannolla tai muilla aineettoman pääoman erillä ei ole yrityksen omistajille itseisarvoa vaan arvo muodostuu yrityksen tuottamien kassavirtojen kautta. Viime kädessä yrityksen arvo näin ollen palautuu tuotteiden ja palveluiden odotettavissa olevaan hinta-kustannusmarginaaliin. Aineeton pääoma yrityskentässä Tämän tutkimuksen eräs päätavoite on ollut selvittää aineetonta pääomaa tällä hetkellä suomalaisessa yrityskentässä. Kiinnostuksen kohteena on ollut niin aineettoman pääoman määrä, investoinnit aineettomaan pääomaan kuin aineettomaan pääomaan liittyvät yrityskäytännöt ja arviointimenetelmät. Yrityskysely toteutettiin Suomessa vuoden 2009 kevään ja syksyn välisenä aikana. Kyselyyn kerättiin vastaukset 300 suomalaisesta yrityksestä niin, että 209 haastatteluista suoritettiin puhelimessa ja 91 internetin välityksellä. Kysely perustui jokaisen vastaajan osalta identtiseen kysymysten joukkoon. Kolme selvästi yleisintä tärkeäksi koettua keinoa kasvaa suomalaisissa yrityksissä ovat uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa ja verkostoituminen sekä myynnin ja markkinoinnin lisääminen kotimaassa. Vastaavasti viennin lisääminen nykyisiin kohdemaihin, liiketoimintamallien kehittäminen tai omistusjärjestelyt eivät useimpien yritysten mielestä kuuluneet keskeisten kasvukeinojen joukkoon. Suhtautumisessa aineettoman pääoman investointeihin ei näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Suuret yritykset investoivat kautta linjan useammin aineettoman pääoman eri luokkiin pienempiin yrityksiin verrattuna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen investoiminen on selvästi yleisempää niiden yritysten joukossa, jotka ilmoittavat tärkeimmäksi kehittämistarpeekseen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen, viennin aloittamisen uusiin kohdemaihin tai viennin lisäämisen nykyisiin kohdemaihin. Henkilöstön kehittämiseen panostavat erityisesti ne yritykset, jotka kokevat kehittämistarpeeksi yhteistyön lisäämisen muiden yritysten kanssa. Nämä yritykset panostavat myös muita useammin tietokoneohjelmien kehitykseen tai ostopalveluihin. Brändien kehittämiseen panostavat erityisesti viennin lisäämisestä nykyisiin kohdemaihinsa kiinnostuneet yritykset. Tuotemerkkeihin ja patentteihin eniten investoivat kolme yritysryhmää muodostuvat uusien tuotteiden ja palveluiden, viennin aloittamisen ja viennin lisäämisen tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi ilmoittavista yrityksistä. Aineettoman pääoman investoinneissa on havaittavissa selkeitä toimialaeroja mutta toteutettujen panostusten rahallista arvoa vastaajayritykset olivat haluttomia ilmoittamaan. Vastanneiden yritysten joukossa viimeisen viiden vuoden aikana kumuloituneiden panostusten rahallinen arvo on ollut suurin tutkimuksen ja tuotekehityksen kohdalla. Eräs tämän tutkimushankkeen taustalla olevista kysymyksenasetteluista liittyy siihen miten yrityskentällä tällä hetkellä mitataan ja arvioidaan aineetonta pääomaa ja sen vaikutuksia sekä millaisia käytäntöjä ja menetelmiä aineettoman pääoman johtamisessa on olemassa. Näiden kysymysten selvittämiseksi vastaajayrityksiltä tiedusteltiin yrityksissä käytössä olevia aineettoman pääoman arvon ja elinkaaren mittaamiseen liittyviä käytäntöjä sekä aineettoman pääoman investoinneille asetettavia tuotto-odotuksia. Johtopäätös yrityskyselyn nojalla on selvä: Vakiintuneet käytännöt aineettoman pääoman johtamiseen ovat tällä hetkellä harvinaisia. Suurin osa vastaajista ilmoitti suoraan, että tällaisia käytäntöjä ei ole olemassa. Toinen tämän tutkimuksen päähavainnoista onkin se, että aineeton pääoma on suomalaisessa yrityskentässä vielä 11

12 uusi asia. Aineettoman pääoman ja yrityksen arvon välisestä vuorovaikutuksesta voidaan laajemmin keskustella vasta siinä vaiheessa, kun yrityskentälle on syntymässä konkreettisia käytäntöjä aineettoman pääoman analysoimiseen, kehittämiseen ja seuraamiseen. Tutkimuksessa toteutettiin myös 50 ulkomaisen yrityksen yrityskysely. Vastaajayritykset olivat saksalaisia, ruotsalaisia tai isobritannialaisia yrityksiä. Myönteisimmän arvion aineettoman pääoman investoinnit saavat saksalaisilta yrityksiltä. Myös ruotsalaiset yritykset arvioivat investointien merkityksen suomalaisia positiivisemmin. Sen sijaan Isossa-Britanniassa aineettoman pääoman investointien merkitykseen suhtaudutaan Suomea negatiivisemmin. Selkeimmät erot suomalaisiin yrityksiin verrattuna löytyvät näkemyksissä tutkimuksen ja tuotekehityksen hyödyistä, jotka ennen kaikkea saksalaisissa yrityksissä nähdään huomattavasti suurempina kuin Suomessa. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa aineettoman pääoman investointeihin liittyvien arvottamis- ja elinkaarikäytäntöjen yleisyys vaikuttaa olevan lähellä Suomen vastaavia. Sen sijaan saksalaiset vastaajayritykset eroavat erittäin huomattavasti muista maista. Saksalaisista yrityksistä noin puolet ilmoittaa omaavansa vakiintuneita käytäntöjä sekä aineettoman pääoman investointien arvon että elinkaaren arvioimiseen. Yrityksiltä tiedusteltiin myös arviota tulevasta kehityksestä aineettoman pääoman investointien osalta. Suurimman kannatuksen vastaajayritysten joukossa sai näkemys, että aineettomat investoinnit säilyvät nykytasollaan. Eniten kasvua vastaajayritykset odottivat tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin sekä henkilöstön kehittämiseen. Vähiten kasvua odotettiin tietokantainvestointeihin sekä tuotemerkkeihin ja patentteihin. Miten yritys tai julkinen t&krahoittaja voivat vaikuttaa yrityksen arvoon investoimalla aineettomaan pääomaan? Raportin luku kuusi muodostaa käsikirjanomaisen kuvauksen, tutkimuksen havaintoihin nojautuen, siitä miten yritys voi investoida aineettomaan pääomaan ja kasvattaa arvoaan. Kiinnostunut lukija voi tutustua lukuun kuusi myös lukematta muuta raporttia. Tässä tutkimuksessa ehdotetaan geneeristä viisivaiheista mallia aineettoman pääoman johtamiseen ja keskustellaan yleisellä tasolla mallin soveltamisesta yrityksen johtamiseen. Lukija voi tutustua tähän keskusteluun luvussa kuusi. Luvussa kuusi myös tarkastellaan sitä miten yritys voi kommunikoida ulkopuolisten sijoittajien ja muiden tahojen kanssa aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista aineettoman pääoman avulla. Julkisella t&k-rahoittajalla on määritelmällisesti suuri vaikutus aineettomaan pääomaan yrityskentällä. Innovaatiopääoma, joka kertyy yrityksiin erityisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamisen kautta, on eräs keskeisimmistä aineettoman pääoman osa-alueista. Tutkimusta ja tuotekehitystä pidetään suomalaisessa yrityskentässä myös eräänä tärkeimmistä kasvukeinoista ja tämän tutkimuksen yrityskyselyn perusteella keskeisenä kehittämistarpeena. Johtopäätös Tekesin osalta on selvä: Mitä paremmin Tekes pystyy tukemaan t&k-toimintaa yrityksissä sitä suurempi vaikutus sillä on aineettoman pääoman syntyyn ja yritysten arvoon. Tekes voi lisäksi vaikuttaa aineettomaan pääomaan ja yritysten arvonluontiin yritysten välistä tiedonsiirtoa edistämällä. Tekes on jo pitkään asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi esimerkiksi suurten yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tukemisessa tiedon välittymisen laajemmin yrityskentällä. Itse asiassa tämän suuntaiset tavoitteet ovat ehto suuryritysten t&ktyön tukemiselle. Tämän tutkimuksen eräs selkeä havainto on se, että aineettoman pääoman käytännöt ja menetelmät ovat kehittyneempiä suurten yritysten parissa. Tekesin tulisi harkita käytäntöjä joilla varmistettaisiin tämän tiedon ja käytäntöjen leviäminen myös pienempiin yrityksiin yrityshankkeiden yhteydessä. 12

13 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Aineetonta pääomaa pidetään tänä päivänä yhtenä merkittävimmistä kansantalouden kehitykseen ja kasvuun vaikuttavista asioista. Aineettomalle pääomalle ei ole olemassa yksiselitteistä määrittelyä. Aineettoman pääoman merkitystä kuvaa se, että tiettyjen tutkimusten mukaan yritysten investoinneista suuri osa suuntautuu nimenomaan aineettomiin pääomiin. Aineeton pääoma liittyy käsitteenä läheisesti innovaatiotoimintaan. Aineettoman pääoman voidaan sanoa olevan merkittävä tekijä innovaatiotoiminnan taustalla. Toisaalta taas innovaatiotoiminnalla pyritään usein kasvattamaan aineetonta pääomaa. Terminologiassa innovaatiotoiminta on yläkäsite jonka tärkeimpänä alaluokkana voidaan pitää t&k-toimintaa. T&k-toiminta puolestaan nähdään yhtenä tärkeimmistä aineetonta pääomaa kasvattavista tekijöistä. EU:n puitteissa ns. Oslon manuaali määrittelee innovaation seuraavasti: the implementation of a new or significantly improved product (good or service), or process, a new marketing method, or a new organisational method in business practices, workplace organisation or external relations. Käytännössä käsitteet innovaatiopääoma, aineeton pääoma sekä tutkimus ja tuotekehitys menevät useassa tapauksessa päällekkäin. T&k-toimintaa käytetään hyvin usein synonyymina innovaatiotoiminnalle ja esimerkiksi Tekes on siirtynyt useassa yhteydessä käyttämään käsitettä t&k&i-toiminta. Miksi innovaatiotoiminnalla ja sitä kautta aineettomalla pääomalla on merkitystä? Taloustieteellisessä kirjallisuudessa innovaatiotoiminnan vaikutusta analysoidaan usein käyttämällä t&k-panostuksia kuvaamaan innovaatiotoimintaa. Teoriassa on havaittu, että t&k-toiminta vaikuttaa merkittävästi tuottavuuden ja tätä kautta kansantalouden kasvuun. Tuottavuuden kasvun selittämiseen keskittyvän ns. uuden kasvuteorian keskeisten tulosten mukaan uudet innovaatiot ovat kriittisen tärkeitä tuottavuuden kasvulle. Empiirisen tutkimuksen alueella on olemassa laaja kirjallisuus, joka analysoi t&k-toiminnan ja kansantalouden kasvun välistä yhteyttä. Useimmissa tämän kirjallisuuden tutkimuksissa havaitaan merkittävä positiivinen korrelaatio t&k-pääoman ja BKT:n välillä. Tyypillisesti 1 prosentin lisäyksen t&k-pääomassa (capital stock) estimoidaan johtavan BKT:n kasvuun 0,05 0,1 prosentin verran. Huomioiden edellä mainittu aineettoman pääoman ja t&k-panostusten läheinen suhde, tämän voidaan tulkita tarkoittavan sitä, että aineettoman pääoman ja kansantalouden kasvun välillä on positiivinen korrelaatio. Useissa tutkimuksissa arvioidaan, että yhteiskunnallisen optimin kannalta tarkasteltuna t&k-investointien tuotto (gross rate of return) vaihtelee % välillä. Hyvä lähde tähän kirjallisuuteen tutustumiseen on Cameronin 1998 kirjoittama survey-teos (Cameron, G., (1998), Innovation and Growth: a survey of the empirical evidence, mimeo, Nuffield College, Oxford) Vaikka useat tutkijat arvioivat t&ktoiminnan olevan merkittävä talouskasvuun vaikuttava tekijä, aiheeseen liittyy myös epävarmuuksia. Tosiasiassa on olemassa maita joissa aktiivisesta innovaatiotoiminnasta huolimatta talouden kasvuvauhti ei eroa positiivisesti. Yritystasolla mielenkiintoinen havainto on se, että yritystason tutkimuksissa ei ole saatu yksiselitteisiä tuloksia, jotka puoltavat t&k-toiminnan hyödyllisyyttä yksittäisen yrityksen kannalta. Ongelmaksi on osoittautunut löytää selviä positiivisia korrelaatioita innovaatioiden ja yrityksen tuloksen tai innovaatioiden ja yrityksen tuottavuuden välillä. On esimerkiksi esitetty väitteitä, että t&k-toiminta on vain pienessä roolissa yritystason tuottavuuden kasvussa ja mahdollisesti kustannustehoton tapa vaikuttaa tuottavuuteen (ks. edellä mainittu Cameron 1998). Mikäli nämä tulokset olisivat laajemmin yleistettävissä, johtopäätökset mm. julkisten t&k-rahoittajien kannalta olisivat haasteelliset. Tuloksia voisi tulkita myös niin, että ai- 13

14 neettoman pääoman merkitys yrityksille on rajallinen. T&k-toiminnan ja yritysten menestyksen välisestä, epäselvästä, korrelaatiosta on johdettavissa selkeä hypoteesi myös aineettoman pääoman ja yritysten menestyksen väliseen yhteyteen liittyen. Merkittävä osa aineettoman pääoman investoinneista näkyy tilastoissa t&k-työnä. Tämä merkitsee potentiaalisesti sitä, että myös aineettoman pääoman investointien ja yritysten menestyksen välinen suhde saattaa olla epäselvä. Toisaalta saman asian voi myös kääntää toisin päin. T&k-investoinnit ovat vain yksi osa aineettomaan pääomaan tehtävistä investoinneista. Eräs mahdollinen selitys t&k-investointien positiivisten yritysvaikutusten löytämisen haasteellisuudelle saattaa olla se, että keskittyminen pelkkiin t&k-investointeihin luo liian kapea-alaisen kuvan yritysten innovaatiotoiminnasta. Vasta siirtyminen tarkastelemaan laajemmin investointeja aineettomaan pääomaan kyetään perustellusta analysoimaan innovaatiotoiminnan ja yritysten menestyksen välistä suhdetta. Tämä tutkimus pyrkii omalta osaltaan tarjoamaan vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Tavoitteena on analysoida ennen kaikkea aineettoman pääoman ja yrityksen arvon välistä vuorovaikutussuhdetta. Aineeton pääoma on runsaasti tutkimushuomiota viime aikoina kerännyt aihealue. Aineeton pääoma on samaan aikaan aihealue jossa tutkimuskenttä elää jatkuvasti. Täydellistä yksimielisyyttä edes siitä mitä aineeton pääoma on ja miten sitä tulisi luokitella tai mitata ei ole olemassa. Tämä heijastuu myös käsillä olevaan tutkimusraporttiin. Raportissa esitettävät havainnot ja johtopäätökset eivät ole lopullinen totuus aineettomasta pääomasta ja sen merkityksestä yrityssektorilla vaan eräs näkökanta asiaan. 1.2 Raportin rakenne Käsillä oleva raportti jakautuu kolmeen pääosioon. Raportin luku kaksi keskittyy aineettomaan pääomaan taloustieteellisessä kirjallisuudessa. Luvussa kolme luodaan tiivis katsaus liiketaloustieteellisen kirjallisuuden havaintoihin yrityksen menestyksen taustalla vaikuttavissa syistä. Lukuun kolme on myös sisällytetty keskustelua aineettomasta pääomasta ja yrityksen menestyksestä kirjallisuuskatsausten havaintojen valossa. Luku neljä keskittyy konkreettisiin yrityksen arvonmääritysmenetelmiin. Tässä luvussa analysoidaan sitä miten eri menetelmät huomioivat aineettoman pääoman ja miten investoinnit aineettomaan pääomaan voivat vaikuttaa yrityksen arvoon eri menetelmien näkökulmasta. Luvussa viisi siirrytään tarkastelemaan laajan yrityskyselyn havaintoja. Kyselyllä on selvitetty aineettomaan pääomaan tehtyjä investointeja ja aineettomaan pääomaan liittyviä käytäntöjä 300 suomalaisessa ja 50 ulkomaisessa yrityksessä. Luvussa kuusi esitetään tutkimuksen havaintoihin nojautuva näkemys siitä miten yritys voi vaikuttaa oman arvonsa suotuisaan kehitykseen aineettoman pääoman investointien avulla sekä miten julkinen t&k-rahoittaja voi edesauttaa yritysten arvon kehittymistä aineettoman pääoman kontekstissa. Lisäksi luvussa kuusi tarkastellaan eräitä eurooppalaisia aineettoman pääoman johtamiseen tai raportointiin kehitettyjä malleja. Lukuun kuusi sisältyy myös alaluku joka keskittyy IFRS-standardien vaikutukseen tutkimus- ja kehittämismenojen kirjanpidollisen ja tilinpäätöskäsittelyn kannalta. 14

15 2 Aineeton pääoma taloustieteellisessä kirjallisuudessa 2.1 Aineeton pääoma; määrittely ja eri osa-alueet Aineettoman pääoman määrittely on periaatteessa yksinkertainen: Aineettomalla pääomalla tarkoitetaan yrityksen hallussa olevaa aineetonta voimavaraa, jonka voi odottaa tulevaisuudessa tuottavan yritykselle tuottoja. Haaste aineettoman pääoman määrittelyyn liittyen on se, että sekä aineeton voimavara että tulevaisuuden tuotto-odotukset voidaan tulkita eri tavoin. Teoriassa on mahdollista määritellä kaikki yrityksen hallussa oleva muu kuin kiinteä omaisuus aineettomaksi pääomaksi. Vastaavasti tulevaisuuden tuotto-odotuksiin voidaan suhtautua tiukemmin tai löysemmin. Aineeton pääoma esiintyy kirjallisuudessa eri termein: älyllinen pääoma (intellectual assets/capital), organisaatiopääoma (organizational assets/capital), tietopääoma (knowledge assets/ capital). Näillä kaikilla viitataan usein samaan asiaan. Paljon käytetty luokittelu, jota on noudatettu myös useassa aihepiiriin liittyvässä suomalaisessa tutkimuksessa, perustuu Corradon, Hultenin ja Sichelin tutkimuksiin (Corrado, C., Hulten, C.R. ja Sichel, D.E. (2006) Intangible Capital and Economic Growth. NBER, Working Paper No.11948). Heidän lähtökohtansa nojautuu siihen, että kaikki resurssien käyttö, joka vähentää nykyistä kulutusta tulevan kulutuksen lisäämiseksi tulee tulkita investoinniksi. Tämän perusteella he jakavat investoinnit aineettomaan pääomaa kolmeen luokkaan: Computerized information Innovative properties Suurin alaluokka t&k Economic competencies Suurin alaluokka brändipääoma. Yleinen tapa luokitella aineeton pääoma on jakaa se inhimilliseen pääomaan, organisaatiopääomaan ja suhdepääomaan (European Commission, 2006). Yksi tärkeä aineettoman pääoman osa-alue on innovaatiopääoma, joka tässä luokittelussa kuuluu organisaatiopääoman alle. Inhimillisellä pää- Kuva 2.1. Yrityksen erityyppiset pääomat. Lähde: RICARDIS: Reporting Intellectual Capital to Augment Research, Development and Innovation in SMEs, EU:n komissio

16 omalla viitataan yrityksen henkilöstöön, sen osaamiseen ja tuottavuuteen. Organisaatiopääomaan kuuluu yrityksen innovaatiopääoma, kuten t&k-investoinnit ja patentit, sekä yrityksen informaatioteknologian hankinta ja käyttö. Suhdepääomalla taas viitataan yrityksen näkyvyyteen, maineeseen ja asiakkaisiin. Kuvassa 2.1 on esitetty edellä mainitusta EU:n komission raportista RICARDIS: Reporting Intellectual Capital to Augment Research, Development and Innovation in SMEs löytyvä kuva jossa on esitetty havainnollisesti erä näkemys yrityksen erityyppisistä pääomista ja aineettoman pääoman edellä kuvatusta kolmijaosta. 2.2 Lähtökohdat aineettoman pääoman tarkastelulle taloustieteellisessä kirjallisuudessa Aineettoman pääoman merkitys yrityksille ja talouskasvulle on jo pitkään tunnistettu ja sitä on tutkittu taloustieteen kirjallisuudessa paljon. Melko laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, että aineettoman pääoman merkitys on kasvanut ajan myötä. Osa viimeaikaisista tutkimuksista osoittaakin, että aineettomat investoinnit ovat nykyisin suuruudeltaan samaa luokkaa kuin aineelliset investoinnit. Yhdysvalloissa aineetonta pääomaa on mitannut edellä mainitut Corrado, Hulten ja Sichel (2006). Suomessa samaa menetelmää ovat käyttäneet Jalava, Aulin-Ahmavaara ja Alanen (2007). Aineettoman pääoman merkitys voidaan tulkita näkyneen viime vuosikymmeninä myös yritysten arvostuksessa. Erityisesti tietointensiivisten yritysten arvo on ollut markkinoilla moninkertainen niiden tasearvoihin nähden. Aineettoman pääoman määrää ja arvon mittaamisen tekee vaikeaksi se, että aineettomalla pääomalla käydään harvoin kauppaa. Tutkiakseen aineettoman pääoman arvoa, taloustieteilijät ovat jo yli 25 vuoden ajan hyödyntäneet ajatusta, että yrityksen markkinaarvo kuvaa sen aineellisten ja aineettomien voimavarojen odotettujen tuottojen nykyarvoa ja pyrkineet selittämään markkina-arvoa aineetonta pääomaa kuvaavilla mittareilla. Yleisin tutkittu aineettoman pääoman osa on innovaatiopääoma (mm. Hall et al. 2005, Hall ja Oriani 2006, Hall et al. 2007, Bontempi ja Mairesse 2008, Czarnitzki et al. 2006). Sitä on mitattu T&K-investoinneilla, patenttien määrällä ja patenttien laadulla. Näillä kaikilla innovaatiopääomaa kuvaavilla indikaattoreilla on todettu olevan positiivinen vaikutus yrityksen arvoon. Mainitut kolme innovatiivisen pääoman mittaria ovat toki puutteellisia kuvaamaan kaikkea yritysten innovatiivista pääomaa: kaikki innovaatiotoiminta ei näy t&k-investointeina, eikä kaikki innovaatiotoiminta johda patentteihin. Nämä mittarit ovat kuitenkin ainoita, jotka ovat tutkijoilla helposti saatavilla. Myös investoinneilla informaatioteknologiaan (Cummins 2005), mainonnalla (Gleason and Klock 2006) ja yrityksen investoinneilla henkilöstön koulutukseen (Almeida ja Carneiro, 2009) on osoitettu olevan positiivinen vaikutus yrityksen arvoon. Näiden lisäksi yrityksen aineetonta pääomaa on tarkasteltu yrityksen asiakkaiden ja maineen perusteella. Myös näillä on havaittu olevan markkina-arvoa yrityksille (Gupta et al., 2004; Resnick et al. 2006; Konar ja Cohen 2001). Aineettoman pääoman eri luokkien mittaaminen ja vaikutusten arvioiminen perustuu samankaltaiseen prosessiin. Kussakin luokassa aineetonta pääomaa voidaan tarkastella mittaamalla: investointeja aineettomaan pääomaan (esim. koulutusmenot, t&k-menot, mainonta), investointien tuottamia assetteja (esim. henkilöstön osaamistaso, patentit, brändit), ja näiden vaikutuksia (esim. henkilöstön tuottavuus, liikevaihto uusista tuotteista, asiakastyytyväisyys). Seuraavassa käydään tarkemmalla tasolla keskeisiä tuloksia aineettoman pääoman mittaamiseen liittyen eri luokkien osalta. 2.3 Aineettoman pääoman mittaaminen ja arviointi Yleistä Aineettoman pääoman mittaamista ja arvottamista vaikeuttaa se, että vaikka aineettoman pääoman merkitys on kasvanut, kansainvälinen kirjanpitolainsäädäntö tai yritysten vapaaehtoinen raportointi ei ole välttämättä ajan tasalla tämän muutoksen kanssa. Investointeja aineettomaan pääomaan käsitellään yritysten tilinpäätöksessä eri tavalla kuin investointeja aineelliseen pääomaan. Aineettomat investoinnit, kuten t&k-menot, kirjataan suoraan kuluiksi tuloslaskelmaan (expensed), kun taas kiinteät investoinnit kirjataan omaisuudeksi taseeseen (capitalized). Useat tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota tähän ristiriitaan ja ehdottaneet muutosta kirjanpitosäännöksiin, jotta aineettoman pääoman investoinnit voitaisiin kirjata taseeseen (mm. Lev 2003). 16

17 Mahdollinen tarve muokata kirjanpitosäännöksiä aineettoman pääoman osalta on seurausta mm. siitä, että aineettoman pääoman mittaaminen ja sen raportointi on yritykselle tärkeä keino kommunikoida yrityksen arvoa tuottavasta pääomasta sijoittajille ja muille sidosryhmille. Jotta tällainen informaatio olisi luotettavaa ja vertailukelpoista, monet kirjoittajat ovat sitä mieltä, että vapaaehtoinen raportointi ei riitä vaan tarvitaan yhteisiä sääntöjä aineettoman pääoman kirjaamiselle Taloustieteellisissä tutkimuksissa käytetyt mittarit Tutkijoilla on yleensä käytettävissä vain karkeita mittareita aineettomasta pääomasta. Parhaiten saatavilla on tietoa sellaisista yritysten aineettomista investoinneista, esimerkiksi investoinneista tutkimukseen, tuotekehitykseen ja mainontaan, jotka näkyvät kuluina yritysten tilinpäätöksissä. Näiden lisäksi patenttiaineistot muodostavat merkittävän lähteen mittareiksi innovatiivisesta omaisuudesta. Yleisimmin tutkimuksessa käytettyjä aineettoman pääoman mittareita ovat nimenomaan investoinnit aineettoman pääoman eri osa-alueisiin (koulutukseen, tuotekehitykseen, mainontaan), koska nämä ovat helpoiten havaittavissa yritysten tilinpäätöksistä. Vaikka yritysten kirjanpidossa nämä investoinnit kirjataan kuluiksi, tutkimuksessa lasketaan tyypillisesti investoinneista karttuvan aineettoman pääoman varanto. Varannon laskeminen on ajatuksena yksinkertainen toimenpide johon kuitenkin sisältyy käytännössä monia haasteita. Normaali tapa arvioida yritysten aineettoman pääoman varantoa on kumuloida investointeja yli ajan ja vähentää investoinneista poistot. Näin toimittaessa aineettoman pääoman investointeja käsitellään kuten kiinteää pääomaakin. Haasteen muodostaa se, että aineetonta omaisuutta käsitellessä ei ole selvää, mitä poistoprosenttia tulisi käyttää. Käytännössä poistoprosentti vaihtelee yritysten välillä ja ajassa, mutta tutkimuksissa on yleensä käytetty 15 % vuotuista poistoa t&k-menoille (Czarnitzki et al. 2005). Toisen haasteen muodostaa se, että investoinnit aineettomaan omaisuuden kehittämiseen eivät aina välttämättä kuvaa yritykseen kumuloituvan aineettoman omaisuuden arvoa, koska investointeihin liittyy huomattavaa epävarmuutta lopputulemasta. Myös yritysten tavat raportoida aineettoman pääoman menoja vaihtelevat. Erityisesti t&k-menojen raportoinnissa on eroja eikä niiden raportointia vaadita kaikissa maissa (Lev 2003, Czarnitzki et al. 2005). Investointien lisäksi aineetonta pääomaa on pyritty mittaamaan patenteilla ja niiden ominaisuuksilla. Syy tähän on ennen kaikkea se, että myös patenttitiedot ovat helposti tutkijoiden saatavilla. Patenttien lukumäärän lisäksi patentin laatua on monesti pyritty arvioimaan mittaamalla tietyn patentin saamien sitaattien lukumäärää. Tällä menettelytavalla on todettu kyettävän useassa tapauksessa arvioimaan melko hyvin patentin teknologista ja kaupallista laatua (mm. tutkimukset kirjassa Hall et al. 2002) Menetelmät aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen arvioimiseen Aineeton pääoma ei näy yritysten taseissa eikä sen aikaansaamille tuotoille tai taloudelliselle arvolle ole olemassa suoraa mittaria. Taloustieteessä aineettoman pääoman ja sen eri osien arvoa yrityksille on tutkittu pääosin kahdella tavalla. Yleisimmin on käytetty menetelmää, jossa arvioidaan aineettoman pääoman vaikutusta yritysten markkina-arvoon. Tobinin Q mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa sen oman pääoman tasearvoon. Kun markkinaarvo ylittää tasearvon (Q>1), markkina-arvo sisältää jotakin taseessa näkymätöntä arvoa. Tämän arvon voidaan ajatella kuvaavan osin yrityksen aineetonta pääomaa. Kirjallisuudessa tasearvon ylittävää markkina-arvoa on pyritty selittämään erilaisilla aineetonta pääomaa kuvaavilla mittareilla, mm. innovaatiotoiminnan panoksilla ja tuotoksilla sekä markkinointipanostuksilla. Toisessa keskeisessä lähestymistavassa arvioidaan aineettoman pääoman vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Tällöin aineeton pääoma käsitetään yhtenä tuotannontekijänä työvoiman ja pääoman lisäksi. Lisäksi oletetaan joku yleinen tuotantofunktio (esim. Copp-Douglas). Aineeton pääoma voidaan spesifioida multiplikatiivisesti tai additiivisesti kiinteän pääoman kanssa (katso Bontempi ja Mairesse, 2008). Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti muutamia keskeisiä tuloksia jommallakummalla edellä kuvatuista menetelmistä suoritetuilla tutkimuksilla saaduista tuloksista. 2.4 Aineeton pääoma ja yrityksen markkina-arvo Yleistä Czarnitzki et al. (2005) tekevät katsauksen taloustieteelliseen kirjallisuuteen, jonka tavoitteena on estimoida yritysten innovaatio-(tieto-)pääoman arvoa. Tämä kirjallisuus, jossa yrityksen markki- 17

18 na-arvon ajatellaan heijastavan aineellisen pääoman lisäksi aineettoman pääoman odotettuja tuottoja, on lähtöisin Grilichesin (1981) kontribuutiosta. Tämä lähestymistapa aineettoman pääoman arvottamiseen on tutkijan kannalta houkutteleva, koska se ei vaadi oletusta kustannusten ja tuottojen ajoituksesta (Czarnitzki et al. 2005). Määriteltäessä yrityksen markkinaarvo funktiona sen aineellisesta ja aineettomasta omaisuudesta, ja mitattaessa aineellista omaisuutta yrityksen tasearvolla, päästään ns. Tobinin Q yhtälöön. Tobinin Q mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa sen tase-arvoon ja se on funktio yrityksen aineettomasta omaisuudesta. Aineetonta pääomaa ei suoraan havaita, mutta sitä mitataan yrityksen t&k-investointien sekä sen saamien patenttien avulla T&k-investoinnit Czarnitzki et al. (2005) listaavat ajalta yhteensä 16 tutkimusta, joissa yrityksen markkina-arvoa selitetään t&k-pääomalla tai t&k-menoilla. Suurin osa tutkimuksista on tehty Yhdysvaltalaisilla aineistoilla, mutta viimeaikaiset tutkimukset Euroopan maista, Japanista ja Australiasta mahdollistavat tulosten vertailun eri maiden välillä. Tutkimuksissa aineettomia investointeja käsitellään yleensä kuten kiinteää pääomankin eli mitataan niiden tasearvoa kumuloimalla investoinnit yli ajan ja vähentämällä niistä poistot. Poistoprosentin määrittely on kuitenkin hankalaa, ellei mahdotonta (Hall 2007). Poistoissa on myös variaatiota sekä ajassa että yritysten välillä, koska ne riippuvat monista yrityksen ja talouden tekijöistä. Usein tutkimuksissa on hyödynnetty 15 % poistoa t&k-menoille (Czarnitzki et al. 2005) mutta on olemassa tutkimuksia joissa on käytetty tätä korkeampaa poistoprosenttia. Yleinen käytäntö on käyttää IT-menoille korkeampaa poistoprosenttia. Hall (2007) analysoi poistoprosentin merkitystä saaduille tuloksille t&k-investointien tuotoista käyttämällä sekä markkina-arvo- että tuotantofunktiomenetelmää. Hän myös osoittaa, että eräänlaisen implikoidun poistoprosentin (implied depreciation rate) voi päätellä saaduista tuloksista. Asettamalla samankaltaisten yritysten tuotot yhtä suuriksi (määrittyvät markkinoilla tasapainossa), voidaan estimoidusta t&kinvestointien tuotosta laskea implikoitu poistoprosentti näille investoinneille. Käytetyillä kahdella menetelmällä saadaan poistoprosentille erilaiset tulokset (Hall 2007). Markkina-arvomenetelmä antaa aiempaa suuremmat poistoprosentit (20 40 %), kun taas tuotantofunktiomenetelmä implikoi olemattoman poistoprosentin. Erilaisten tulosten syy saattaa olla eri lähestymistapojen taustalla olevissa oletuksissa. Tuotantofunktiomenetelmää käytettäessä hyödynnetään oletusta, että yrityksen t&k-varanto on valittu optimaalisesti siten, että sen rajatuotto on yhtä suuri kuin markkinoilta vaadittu tuotto (required rate of return) plus poistot. Markkina-arvomenetelmä vaatii oletuksen tehokkaista rahoitusmarkkinoista ja optimaalisesta t&k-varannosta. Kumpikaan menetelmä ei siis ota huomioon sopeutumiskustannuksia (adjustment costs), jotka voivat olla hyvinkin merkittäviä aineettomissa investoinneissa. Kuten edellä todettiin, yritysten tavoissa raportoida aineettoman pääoman menoja on eroja. Erityisesti t&kmenojen raportoinnissa on eroja eikä niiden raportointia vaadita kaikissa maissa (Lev 2001, Czarnitzki et al. 2005). Tästä syystä suurin osa tutkimuksesta keskittyy Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa, kuten Englannissakin, t&k-menojen raportointi on pakollista. Viime aikoina innovaatiopääoman arvoa on tutkittu myös useissa muissa Europan maissa. Näissä tutkimuksissa on pyritty ottamaan huomioon se, että kaikki yritykset eivät raportoi t&k-menojaan (Hall ja Oriani 2006). Tulos pääosassa tutkimuksista on se, että markkinat arvostavat t&k-pääomaa ja sen arvostus on noin 0,5 1,0 kertaa kiinteän pääoman arvostus (kun käytetään 15 % poistoja). Tämä tulos taas implikoi, että oikeampi poistoprosentti t&k-pääomalle on suurempi, noin % (Czarnitzki et al. 2005). T&kpääoman tuotoissa on myös jonkun verran vaihtelua maiden välillä (suurimmat tuotot Englannissa) sekä toimialojen välillä (suurimmat tuotot lääketeollisuudessa) Patenttimittarit Investoinnit aineettomaan omaisuuden kehittämiseen eivät aina välttämättä kuvaa yritykseen kumuloituvan aineettoman omaisuuden arvoa, koska investointeihin liittyy huomattavaa epävarmuutta lopputulemasta. Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana kirjallisuus on saanut lisäarvoa siitä, että patenttiaineistot ovat sähköisten tietokantojen ansiosta entistä paremmin tutkijoiden saatavilla ja mahdollistavat näin patentteihin perustuvien aineettoman pääoman mittareiden käyttämisen. Tutkimuksissa on käytetty NBER-patentti- ja sitaattitietokantaa (Hall et. al. 2001), joka sisältää tiedot kaikista Yhdysvalloissa myönnetyistä patenteista ja niiden sitaateista, sekä aivan viime aikoina myös Euroopan EPOpatenttiaineistoja (Hall et al. 2007). 18

19 Alkaen Grilichesin (1981) tutkimuksesta Czarnitzki et al. (2005) listaavat ajalta yhteensä 14 tutkimusta, joissa on tutkittu patenttien sekä osassa myös panttien saamien sitaattien (patentin laadun) vaikutusta yrityksen markkina-arvoon. Pelkkä patenttien määrä on heikko mitta yrityksen innovaatiopääoman arvolle, sillä patenttien arvoissa on merkittäviä eroja ja niiden jakauma on erittäin vino. Tästä johtuen patenttien laatua on pyritty mittaamaan niiden saamia sitaatteja käyttäen. Yhteenvetona näistä tutkimuksista voidaan todeta, että sekä patenteilla että patenttien saamilla sitaateilla on markkina-arvoa, joka ei paljastu pelkkää t&k-mittaria käytettäessä. Hall et al. (2005) myös osoittavat, että patenttien laadun arvostus on epälineaarinen siten, että paljon sitaatteja saaneet patentit ovat erityisen arvokkaita. Samoin he toteavat, että patentit, joiden sitaatit tulevat yrityksen omista patenteista, ovat muita arvokkaampia. Hall et al. (2007) tutkivat Eurooppalaisten yritysten tuottoa t&k-investoinneille ja patenteille. Heillä on muista poiketen käytössään tiedot myös yritysten EPO-patenteista. Näin he voivat vertailla EPO- ja USPTO-patenttien markkina-arvoa. Heidän tuloksensa osoittavat, että vain sellaisilla EPO-patenteilla on arvoa, jotka on myönnetty myös Yhdysvalloissa. He myös toteavat, että erityisesti ohjelmistopatenteilla, jotka ovat myönnetty Yhdysvalloissa, on muita patentteja suurempi arvo Muita aineettoman pääoman taloudellisen merkityksen mittareita Bontempi ja Mairesse (2008) tutkivat aineettoman pääoman vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Aineistona heillä on paneeli italialaisista teollisuusyrityksistä. Sen lisäksi, että he aiempien tutkimusten tavoin laskevat aineettoman omaisuuden varannon yrityksen tuloslaskelman kulueristä, heillä on myös käytössään Italian kirjanpitolainsäädännön mukaiset tarkasti eritellyt taseet. Italian kirjanpitosäännökset sallivat kansainvälisesti hieman poikkeuksellisesti eräiden aineettoman pääoman erien kirjaamisen omaisuudeksi taseeseen, kuten esim. aloitus- ja perustamiskustannuksien sekä sovelletun tutkimuksen rahoituksen. Bontempi ja Mairesse (2008) mittaavat aineetonta pääomaa jakamalla sen ensin taseesta ja tuloslaskelmasta laskettuihin eriin, sekä jakamalla ne älylliseen pääomaan ja asiakaspääomaan. Näin ollen he myös pääsevät vertaamaan aineettoman pääoman eri osia ja tarkastelemaan sitä, kuinka suuri osuus aineettomasta pääomasta tulee niistä tekijöistä, jotka eivät näy taseessa. Heidän aineistossaan yritysten suurin aineettoman omaisuuden erä on asiakaspääoma, joka on laskettu tuloslaskelman eristä (mainontakulut). Toiseksi suurimman erän muodostaa taseeseen kirjattu älyllinen pääoma (sovellettu t&k, hankitut ja itse kehitetyt patentit, IPR:t ja ohjelmistot) ja kolmanneksi suurimman erän taseeseen kirjattu asiakaspääoma (tuotemerkit ja muut vastaavat oikeudet). Yritysten pienin aineettoman omaisuuden erä on älyllinen pääoma, joka on laskettu tuloslaskelman eristä (perustutkimus ja -kehitys sekä patentit, IPR:t ja ohjelmistot, joihin on rajoitettu käyttöoikeus ja joista maksetaan säännöllisiä maksuja). Cummins (2005) mittaa aineetonta pääomaa IT-investoinneilla (menot informaatioteknologiaan) ja IP-investoinneilla (joihin hän laskee t&k- ja mainontamenot). Hän selittää näillä yrityksen arvoa, käyttäen sekä yritysten markkina-arvoa että analyytikkojen arvioita yrityksen arvosta. IT-pääomaa laskiessa hän käyttää 40 % poistoa. IP-pääomalle on puolestaan määritelty 25 % poistoprosentti. Hänen tuloksensa osoittavat reilun suuruista tuottoa IT-investoinneille, mutta aiemmista tutkimuksista poiketen ei tuottoa IP-pääomalle. Yritysten inhimillistä pääomaa on myös tutkittu taloustieteessä paljon. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimusten mukaan yrityksen investoinnit henkilöstön koulutukseen ovat tuottavia (Almeida ja Carneiro, 2009) ja yrityksen inhimillisellä pääomalla on merkittäviä tuottavuusvaikutuksia (Abowd et al. 2005). Almeida ja Carneiro (2009) tutkivat yritysten tarjoamaa koulutusta ja sen tuottoja Portugalilaisella aineistolla. He estimoivat koulutuksen vaikutusta yrityksen tuottavuuteen, eli mittaavat sen tuottoa yritykselle ja työntekijälle yhteensä (kun taas tutkimukset, jotka mittaavat koulutuksen vaikutusta palkkoihin mittaavat vain sen hyötyä työntekijälle, jos työmarkkinat ovat epätäydelliset). He hyödyntävät tietoa koulutuksen kestosta (sen vaihtoehtoiskustannuksista) ja koulutuksen suorista kustannuksista. Tulokset osoittavat, että koulutuksen tuotto yrityksille on keskimäärin 24 %. Erilaiset henkilöstön johtoon ja palkitsemiseen liittyvät toimet (human resource practices) ajatellaan olevan osa yritysten organisaatiopääomaa, ja näiden tuottavuusvaikutuksia on myös tutkittu paljon kirjallisuudessa (Black ja Lynch, 2005). Tutkimuksissa on löydetty positiivinen yhteys innovatiivisten työkäytäntöjen (innovative workplace practices) ja yritysten menestyksen (tuottavuuden, voittojen, markkina-arvon) välillä. 19

20 Myös yritysten suhdepääomaa on tutkittu. Mainonnalla on osoitettu olevan vaikutus yrityksen arvoon (Gleason ja Klock 2006, Bontempi ja Mairesse 2008). Tämän lisäksi yrityksen asiakkaat ja maine ovat aineetonta pääomaa, joilla on todettu olevan markkina-arvoa yrityksille (Gupta et al., 2004; Resnick et al. 2006; Konar ja Cohen 2001). 2.5 Yhteenveto ja keskustelua aineettoman pääoman näkökulmasta Aineettoman pääoman merkitys yrityksille ja taloudelle on taloustieteessä tunnistettu jo pitkään. Aineettoman pääoman taloudelliselle merkitykselle ei ole suoraa mittaria. Taloustieteessä kaksi keskeisintä tapaa arvioida aineettoman pääoman taloudellista merkitystä ovat aineettoman pääoman vaikutus yrityksen arvoon ja aineettoman pääoman vaikutus yritysten tuottavuuteen. Aineettoman pääoman taloudelliseen arvoon liittyvissä tutkimuksissa aineetonta pääomaa mitataan joko erilaisilla indikaattoreilla yritysten aineettomista investoinneista (esim. t&k, mainonta ja koulutus) tai indikaattoreilla aineettoman pääoman investointien tuottamasta aineettomasta omaisuudesta (esim. patentit ja brändit). Aineettoman pääoman taloudellista merkitystä puolestaan mitataan useimmiten ns. Tobinin Q-ajattelulla, jossa yrityksen markkina-arvoa verrataan sen tasearvoon tai tuotantofunktioajattelulla, jossa aineeton pääoma oletetaan yhdeksi tuotannontekijäksi ja estimoidaan tämän tuotannontekijän vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Aineettoman pääoman eri luokista innovaatiopääoma on eniten tutkimushuomiota saanut. Innovaatiopääomaa on mitattu t&k-investoinneilla, patenttien määrällä ja patenttien laadulla. Näillä kaikilla indikaattoreilla on todettu olevan positiivinen vaikutus yrityksen markkina-arvoon. Myös inhimillistä pääomaa on tutkittu paljon. Yhteenveto näistä tutkimuksista on se, että investoinnit henkilöstön koulutukseen ovat tuottavia ja yrityksen inhimillisellä pääomalla on merkittäviä tuottavuus vaikutuksia. Suhdepääoman osalta erityisesti mainonnalla on osoitettu olevan vaikutusta yrityksen arvoon. Maininnan arvoinen tutkimus liittyy italialaisten teollisuusyritysten parissa tehtyyn tuottavuustutkimukseen. Kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla Italian kirjanpitolainsäädäntö sallii osan aineettoman pääoman investoinneista kirjaamiseen taseeseen. Italian aineistoissa voidaan tästä syystä havaita suoraan ainakin osa yrityksiin kumuloituneesta aineettomasta pääomasta ja sen eri luokista. Tehdyssä tutkimuksessa italialaisten yritysten merkittävin aineettoman pääoman erä on mainonnalla luotu asiakaspääoma. Toiseksi suurin aineettoman pääoman erä on taseeseen kirjattu älyllinen pääoma joka on kumuloitunut investoinneilla sovellettuun t&k:n, patentteihin, IPR:n ja ohjelmistoihin. Kolmanneksi suurin aineettoman pääoman erä on taseeseen aktivoitu asiakaspääoma joka on kumuloitunut investoinneilla tuotemerkkeihin ja muihin vastaaviin oikeuksiin. Näiden havaintojen yleistettävyydestä muihin maihin ei ole olemassa tietoa. 20

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Lisäävätkö yritystuet innovaatioita?

Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi

Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta

Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Itse tutkimus Muotoilun mittaaminen liiketaloudellisesta näkökulmasta Myynnin tila Prof. Jaakko ASPARA Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu TOP MANAGEMENT FORUM/080214/PP/AMS Miksi selvittää muotoiluinvestointien

Lisätiedot

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista

Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista Raportti Esitys 3.2.2010 25.5.2010 Tutkimus nuorten 2-3 vuotta toimineiden yritysten palvelutarpeista INNOLINK RESEARCH OY Mikko Kesä Kaisa Mäki-Kihniä Minna Vallo Meri Kokkola TEMPO ECONOMICS OY Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan

Ideasta Liiketoimintaan Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari

Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari Työvoiman liikkuvuuden merkitys yritysten kilpailukykyyn Suomessa ja tunnin juna Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopisto ja Turun kauppakamari 6.10.2015 Aineettomat investoinnit Organisaatio OC ( johtaminen,

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona

Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona Tietopääoma yrityksen kilpailukeinona 1. Mitä tietopääomalla tarkoitetaan 2. Tietopääoma tuotannontekijänä 3. Käytännön toteutus Sannäs, 17.1.2000 Uusi aika - vanhat työkalut Kilpailussa menestyy tehokkain

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot