Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Voittajakuva 3. palkinto 2. palkinto kunniamaininta kunniamaininta Parasta Parikkalassa Valokuvauskilpailun satoa kesällä 2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Taloussuunnitelma

3 Taloussuunnitelma Sisällys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 5 KUNNAN ALUE... 5 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 6 STRATEGINEN SUUNNITELMA LAUTAKUNTIEN PAINOPISTEALUEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET KONSERNI KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi KUNNANHALLITUS Keskushallinto ja tukipalvelut MAASEUTUELINKEINOLAUTAKUNTA Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut SIVISTYS SIVISTYSLAUTAKUNTA Perusopetus ja lukio Vapaa sivistystyö Varhaiskasvatus TEKNINEN TEKNINEN LAUTAKUNTA Rakennuttaminen ja kaavoitus Kiinteistöt Yhdyskuntatekniikka RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennusvalvonta KÄYTTÖTALOUDEN YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUSOSAN PERUSTELUT TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAOSAN PERUSTELUT LASKENNALLISESTI ERIYTETYN VESIHUOLLON TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT RAHOITUSOSA RAHOITUSOSAN PERUSTELUT HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVIORAKENNE

4 Taloussuunnitelma Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO TILINTARKASTAJA TARKASTUSLTK 5 KUNNANHALLITUS 10 Henkilöstöjaosto 7 5 KESKUSVAALILTK 5 MAASEUTUELINKEINOLTK 7 J TERVEYSLTK - SIVISTYSLTK 97 SIVISTYSLTK TEKNINEN LTK 97 TEKNINEN RAKENNUSLTK 75 Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio Kunnanvaltuuston päätös

5 Taloussuunnitelma Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa 2015 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Toimintaympäristö Kunnan alue Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan ja Kiteen kaupunkeihin. Kunnalla on 65,1 km yhteistä rajaa Venäjän federaation kanssa. Parikkalan kokonaispinta-ala on 760,9 km 2, josta vesistöä 167,7 km 2 eli 22 %. Taajama-aste on 45,8 %. Kunnan halki kulkee Helsinki Kajaani valtatie 6 ja Helsinki - Joensuu rautatie, jotka molemmat haarautuvat Parikkalasta myös Savonlinnan suuntaan; valtatie 14 ja ns. Savonlinnan rata.

6 Taloussuunnitelma Kuntarakennelaki on tullut voimaan , jonka mukaan kunnan on tullut yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä laissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti ja ilmoittaa mennessä valtiovarainministeriölle minkä kuntien kanssa selvitys tehdään. Parikkalan kunnanvaltuusto on päättänyt ilmoittaa, että Parikkalan kunta käynnistää kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen yhdessä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien sekä Lemin, Luumäen, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien kanssa. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksen loppuraportti on valmistunut Valtiovarainministeriön kuntajakoselvittäjät ovat esittäneet Etelä-Karjalaan kahta kaupunkia; Lappeenranta ja Imatra. Uusi Imatra muodostuisi Imatran kaupungin lisäksi Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnista. Kaikki Etelä-Karjaan kunnat ovat vuoden 2014 loppuun mennessä päättäneet olla lähtemättä kuntaliitoksiin. Näin ollen Etelä-Karjalan kuntarakenteeseen ei tule vuoden 2017 alusta muutoksia. Väestö ja työpaikat Parikkalan kunnan väkiluku lokakuun 2015 tilaston mukaan on Vuodenvaihteen virallinen asukasluku oli 5 373, joten alla olevaa tilastokeskuksen ennustetta ei toistaiseksi ole pystytty haastamaan, ennuste näyttää toteutuvan jopa ennakoitua synkemmin. Ennusteen mukaan Parikkalan kunnan väkiluku alenee luonnollisen väestömuutoksen seurauksena vuosittain lähes 100 hengellä. Parikkalan muuttoliike on suunnilleen ollut tasapainossa, mutta viimeisimpien kuukausien aikana se on kääntynyt negatiiviseksi. Ikärakenteesta johtuen vuosittainen kuolleiden ja syntyneiden välisen epäsuhteen johdosta väestömäärä vääjäämättä vähenee. Parikkalan väestön kehitys ikäryhmittäin vuosina (syyskuu-15) Väestönmäärä 6000 Parikkalan kunnan väestön kehitys ikäluokittain / ikäluokat ikäluokat -14 ikäluokat yhteensä

7 Taloussuunnitelma Parikkalan kunnan väestön ikärakenne tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2020, mistä voi todeta, että väki vähenee ennustetta nopeammin, lokakuu 2015 on 5257: Parikkala Ikäluokat yhteensä Molemmat sukupuolet Kunnan toimenpiteet ja palvelut kohdistuvat pääosin kunnan omaan väestöön. Suunnittelussa on sen takia erityisen tärkeää tietää, minkälaista väestöpohjaa varten kunta aikoo tulevat palvelunsa ja toimintonsa tuottaa. Työpaikkojen työllisten määrät ovat kuntarakenneselvityksen 2014 mukaan koko Etelä-Karjalassa vähentyneet 2000 luvulla lähes kaikissa kunnissa, Parikkalassa työpaikkojen vähennys on ollut lähes 20 % ja työllisten määrä reilut 10 %. Lähes kolmannes työpaikoista on julkisella sektorilla. Parikkalassa työpaikkaomavaraisuus on 85 prosentin luokkaa. Työpaikat on pystyttävä säilyttämään ja uusia luomaan, mikäli väestöennusteita voidaan haastaa taikka ylipäätään väkilukutavoitteisiin aiotaan päästä.

8 Taloussuunnitelma Parikkalan työttömyysaste on vuoden 2015 aikana vaihdellut helmikuun 15,8 prosenttiyksikön ja elokuun 12,0 prosenttiyksikön välillä. Keskiarvo on 13,7 %, joka on hiukan pienempi kuin Etelä-Karjalan maakunnan ja Ely-keskuksen työttömyysprosentit. Tämänhetkisen talousennusteen mukaan työttömyysaste pysynee loppuvuoden ja vielä pitkälle ensi vuonnakin samalla tasolla. Korkeahko työttömyys yhdessä väkiluvun alenemisen kanssa pitää verotulojen kehityksen hitaana. Tästä johtuen toimintamenot eivät Parikkalassa suunnittelukaudella voi juurikaan kasvaa. Työpaikat : Maa- ja metsätalous 20,9 %, jalostus ja rakentaminen 17,5 %, palvelut 58,9 %, muut 2,7 %. Parikkalan työvoima tilastoissa vuonna 2015 on Näin ollen työvoiman ulkopuolella oli 58 % väestöstä. Valtakunnallisesti varsin suuri luku selittyy kunnan ikärakenteella, koska eläkeläisten osuus väestöstä on kolmannes. Väestöllinen eli demografinen ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella tai koko maassa. Väestötieteilijät laskevat suhdeluvun niin, että eityöikäisiksi määritellään kaikki alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Työikäisiä ovat loput eli näiden rajojen väliin sijoittuvat. Kyse on siis lähinnä väestön ikärakenteen ja sen muutosten kuvaamisesta. Parikkalassa vuoden 2013 lopussa luku oli 75,4. Koko maan vastaava luku oli 59,1 ja Imatran seutukunnassa 68,5. Ennusteen mukaan Parikkalan huoltosuhdeluku vuonna 2030 on 115,5. Toisaalta Parikkalan kunnan luku on pitkälti yhteneväinen maakunnan maalaiskuntien kanssa. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Edelliseen lasketaan mukaan vuotiaat, opiskelijat, ase- tai siviilipalvelusta suorittavat, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi omaa kotitalouttaan hoitavat. Työllisiksi luetaan kaikki vuoden ikäiset henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työnhakijoina. Parikkalan luku on 1,89, koko maan 1,32.

9 Taloussuunnitelma Taloudelliset lähtökohdat Viime vuosien runsaista investoinneista johtuen poistot ovat korkealla tasolla ja pysyvät siellä pitkään. Alhaisesta tulotasosta huolimatta kunnalla on toistaiseksi vahvuutena ollut kaksi asiaa; keskimääräistä alhaisemmat veroprosentit ja velkamäärä. Tuloveroprosentti 19,5 on alle valtakunnan keskiarvon ja tämän vuoden tilinpäätöksessä oleva 450 euroa / asukas - velkamäärä ovat valtakunnan alhaisimpia. Lisäksi kunnalla on myös kaikki muutkin talouden tunnusluvut Suomen kuntien keskiarvoa paremmat. Nykyinen veroprosentti on ollut voimassa vuoden 2013 alusta lukien. Kunnanvaltuusto on päättänyt pitää myös vuoden 2016 veroprosentit entisinä. Verotulot TILIVUOSI ** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 11,1-0,3-0,1-3,5 1,6 1,6 Yhteisövero Muutos % 19,1 12,4 9,2-16,4 2,3 4,4 Kiinteistövero Muutos % 1,5 11,5-0,3 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJAT- TAVA Muutos % 10,8 1,5 0,5-4,1 1,5 1,7 Vuodelle 2016 on kaikkien verojen verotukseen tulossa useita muutoksia, jotka alentavat kuntien veron tuottoa. Hallitus on kuitenkin esittänyt, että ne pääosin kompensoidaan kunnille valtionosuuden lisäyksenä. Lokakuussa 2015 julkaistun verokehysennusteen mukaan Parikkalan vuoden 2015 verotulot toteutuvat suunnitellusti, mutta vuodelle 2016 verotulojen ennakoidaan laskevan tästä vuodesta noin 0,5 milj.euroa, budjetoitu 15,4 milj. euroa. Valtionosuudet Valtionosuus järjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuus tasaisesti koko maassa. Nykyinen järjestelmä on ollut voimassa tämän vuoden alusta. Alustavan koelaskennan mukaan Parikkalan kunnan valtionosuudet ovat ensi vuonna 18,1 milj. euroa, joka sisältää valtionosuusjärjestelmän 2015 muutoksen tasausta 1,1 milj. euroa. Lopulliset valtionosuuspäätökset tulevat vuodenvaihteessa valtion talousarvion hyväksymien jälkeen. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet kattavat kunnan budjetista 79 %. Rahoitustuotot ja -kulut Suunnitelmakauden korkotulot ja -menot ovat vuosittain suunnilleen samaa suuruusluokkaa, euroa. Sekä sijoitusten tuottokorko että lainan velkakorko ovat

10 Taloussuunnitelma tällä hetkellä ja ennusteiden mukaan vielä ensi vuonnakin varsin alhaalla; normaali tuottokorko sekä velkakorko ovat reilusti alle 1 %:n. Muut rahoitustuotot, joissa osa on sisäistä tuloa ja menoa, ovat euroa positiiviset. Korkomenojen nousuun tulee varautua suurten investointien myötä lisääntyvän velan takia. Toimintatuotot ja kulut Sekä vuoden 2016 talousarvion toimintatuotot että -kulut ovat hieman pienemmät kuin vuonna 2014; tuotot 11,3 milj. euroa ja kulut 42,9 milj. euroa. Käyttötalouden tulo- ja menopuolta lisää 2,8 milj. euron osuus lomituspalvelujen hoitamisesta. Samoin sekä kuluja että menoja lisää kulloinkin käynnissä olevat projektiluonteiset hankkeet. Talouteen vaikuttavia oleellisia muutoksia / asioita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Kunnan budjetoiduista menoista puolet menee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksotelle, jolle on siirretty sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisvastuu. Eksoten kertyneet alijäämät, n. 43 milj. euroa on suunniteltu katettavaksi 5 vuoden maksuohjelmalla vuosina Eksote on ilmoittanut vuodelle 2016 menojen kasvuksi 1,7 %. Kolmen vuoden keskiarvolla laskettuna Parikkalan kunnan maksuosuus on 22,5 milj. euroa. Eksoten tilanne muuttuu oleellisesti Imatran liityttyä vuoden 2016 alusta täysimääräiseksi jäseneksi. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet uuden perussopimuksen sekä kuntien välisen kustannusten suhteellisen osuuden jäädyttämisen nykytasolle. Eksoten ja kunnan välisissä palvelusopimuksissa neuvotellaan noin puolesta kunnan budjetista. Strateginen suunnitelma Kunnan kehitysvisio 2017 Parikkala Kansainvälinen rajakunta vilkas, palveleva ja viihtyisä joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Strategia-alueet kriittiset menestystekijät 1. Elinkeinot 1. Vaikuttaminen uusien yritysten ja työpaikkojen lisäämiseen vahvistetaan Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena biotalouden uudet avaukset matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyrittäjyyden edistämiseen 2. Olemassa olevan yritystoiminnan monipuolinen kehittäminen 3. Parikkalan rajanylityspaikan mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kansainvälistämispäätös

11 Taloussuunnitelma Asuminen ja ympäristö 1. Vetovoimainen asuin- ja yrittäjäympäristö uusien asuinalueiden kaavoitus ja olemassa olevien tonttien hyödyntäminen toimivat tietoliikenneyhteydet koko kunnan alueelle 2. Vuokra-asuntokannan kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, asuntopoliittinen ohjelma 3. Jätevesihuoltoon valitun ratkaisun toteuttaminen 4. Kasvihuonekaasupäästöjen määrän väheneminen asetetun tavoitteen mukaisesti 5. Vesistöjen tilan näkyvä paraneminen 3. Palvelut 1. Kustannustehokkaat ja tarpeita vastaavat lähipalvelut peruspalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelut koulupalvelut päivähoitopalvelut 2. Lukion aseman vahvistaminen hyödyntämällä yhteistyötä ja uutta viestintäteknologiaa 3. Teknisten palvelujen kustannustehokkuus ja saatavuus puhdas vesi ja jätevesi kaukolämpö kadut ja tiet 4. Henkilöstö ja talous 1. Sitoutunut ja hyvinvoiva kunnan henkilöstö ammattitaidon ajantasaisuus ja sen hyödyntäminen henkilöstön viihtyvyys ja työkyky vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 2. Kestävä ja terve kuntatalous tuloveroprosentti korkeintaan sama kuin asukkaan kunnissa ajantasaiset maksut ja taksat Muita huomioon otettavia suunnitelmia Yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi täydentää hyvää yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tavoitteena tulee olla laadukkaampi päätöksenteko, joka perustuu johdonmukaiseen, läpinäkyvään, tasapuoliseen ja perusteltuun valmisteluun. Yritysvaikutusarvioinnin avulla toimintaympäristöä voidaan kehittää yritysystävällisemmäksi. Yritysvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Valmisteluohje, sen säännöllinen seuranta ja käytännön kokemuksen kautta tulevat ohjeistuksen tarpeelliset muutokset juurruttavat yritysvaikutusarvioinnin luontevaksi osaksi kunnan päätösten valmistelua ja päätöksentekoa.

12 Taloussuunnitelma EVA- ja IVA-arvioinnit päätöksenteossa Ennakkoarviointimenetelmä EVA ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA huomioidaan valmistelussa ja päätöksenteossa terveydenhuoltolain 11 :n mukaisesti. Tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskevia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutus edellyttää kunnissa poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteiden toteuttamiseksi. Lautakuntien painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet Konserni Lautakunnat laativat taloussuunnittelun yhteydessä kuntastrategioista johdetut omat painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet, jotka konkretisoivat kunnan strategiaa kunkin toimialan toiminnan näkökulmasta. Lautakuntien kautta kunnan strategia viedään käytäntöön eli sinne missä kunta kohtaa asiakkaansa (kuntalaiset). Lautakuntien strategiassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä kunnan strategia tarkoittaa lautakunnan kannalta? Mitkä ovat lautakunnan tarkennettu visio, päämäärät ja strategiat? Mitkä ovat toimenpiteet, joihin lautakunnassa ryhdytään strategian toteuttamiseksi? Miten varmistetaan henkilöstön osallistuminen strategian toimeenpanoon siten, että se etenee palvelutoiminnan tasolle? Konsernia johdetaan ja valvotaan kunnanvaltuuston antaman konserniohjeen mukaisesti. Parikkalan kunta tuottaa palvelut sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta pääsääntöisesti oman organisaationsa toimesta. Ulkopuolisiin organisaatioihin turvaudutaan silloin, kun kunnan oma organisaatio on palvelun järjestämiseen liian pieni tai kun muussa organisaatiossa tuottamisesta saadaan selvää taloudellista tai jakelullista etua asiakkaille. Parikkalan kuntakonserni muodostuu seuraavista yhteisöistä: Tytäryhteisöt Kunnan omistusosuus % Asunto Oy Kaivoniemi, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Kaivotienvatro, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Tarnalan kylätalo, Tarnala 100,00 Asunto Oy Vatrinne, Akonpohja 92,90 Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy 60,00 Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy 55,48

13 Taloussuunnitelma Osakkuusyhteisöt Kunnan omistusosuus % Asunto Oy Hoviselkä, Niukkala 40,54 Kiinteistö Oy Pohjanlämpö, Parikkala 46,60 Asunto Oy Saaren Tulppaanipelto, Akonpohja 44,51 Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne, Akonpohja 39,08 Asunto Oy Purokujansato, Särkisalmi 36,00 Asunto Oy Niukkalanhovi, Niukkala 24,19 Asunto Oy Saarenkeskus, Akonpohja 20,51 Kuntayhtymät Kunnan osuus % Etelä-Karjalan liitto 4,53 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky 4,21 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2,46 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 1,40 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 0,62 Kunnanvaltuusto on sanonut irti jäsenyyden Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymästä lukien. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osakassopimuksen ja päättänyt, että Parikkalan kunta pysyy Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:n enemmistöosakkaana vuoden 2012 loppuun. Kunnanvaltuusto on päättänyt pidentää em. aikaa saakka. Konsernin tulostavoitteet: Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö toimii kannattavasti. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunta on tietoisesti pyrkinyt pääsemään eroon yksittäisistä huoneistoista asuntoosakeyhtiötaloissa ja tarjonnut niissä asuville vuokralaisille huoneistoa lunastettavaksi. Asunnon vapautuessa se laitetaan yleiseen myyntiin.

14 Taloussuunnitelma Käyttötalousosa Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,9 milj. 7 % Muiden palvelujen ostot 4,6 milj. 11 % Toimintamenojen jakautuminen TA ,9 milj. Avustukset 0,7 milj. 2 % Muut toimintakulut 1,7 milj. 4 % Henkilöstökulut 10,1 milj. 23 % Asiakaspalvelujen ostot 22,7 milj. 53 % Toimintatuottojen jakautuminen TA ,3 milj. Muut toimintatuotot 0,05 milj. 1 % Vuokratuotot 3,7 milj. 33 % Myyntituotot 6,6 milj 58 % Tuet ja avustukset 0,3 milj. 3 % Maksutuotot 0,6 milj. 5 %

15 Taloussuunnitelma HALLINTO Toimintatuotot Toimintamenot 46 % 68 % Hallinnon osuus kunnan toimintatuotoista ja menoista. 210 Keskusvaalilautakunta 2001 Vaalit Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Valtiollisten ja kunnallisten vaalien toteuttaminen Parikkalassa. Nykytilan kuvaus Vaalien toteuttamisen käytännön järjestelyt hoitaa kunnanvaltuuston valitsema keskusvaalilautakunta sekä kunnanhallituksen kutakin vaalia erikseen valitsemat vaalilautakunnat sekä laitosäänestystä varten valittu vaalitoimikunta yhdessä keskusvaalilautakunnan nimeämien vaalitoimitsijoiden kanssa. Vaalilain edellyttämät kunnan tehtävät. Äänestysalueet ja varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikat: 001 Kangaskylä - Harjulinna 002 Särkisalmi Nuorisoseurantatalo Kisapirtti 003 Saari - Kirjasto 004 Uukuniemi Kirjasto Toiminnalliset muutokset Kuntalain muutos, kuntavaalit siirtyvät pidettäviksi nykyisen lokakuun sijasta huhtikuuhun. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2016 ei säännönmukaisia vaaleja Vuonna 2017, kuntavaalit Vuonna 2018, tasavallan presidentin vaalit , toinen vaalipäivä

16 Taloussuunnitelma Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Ei vaaleja Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Äänioikeutettuja Äänestäjiä Tarkastuslautakunta 2002 Tarkastustoimi Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelma Nykytilan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle sen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, kuten tilintarkastajan valinnan, tilintarkastuskertomuksen käsittelyn, kannanoton tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja vastuuvapauden epäämiseen tai myöntämiseen. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, joka käsitellään valtuustossa kesäkuussa. Arviointikertomuksessa arvioidaan kunnan tilinpäätöstä sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta laatii toimikaudelleen suunnitelman jossa tulee läpikäytyä kunnan merkittävimmät toimialueet. Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Arviointikertomus määräaikaan mennessä kokoukset, tutustumiset, työpalaverit Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts Kokoukset Tilintarkastajan tarkastuspäivät

17 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut Tilivelvollinen: hallintojohtaja Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää sen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema 27- jäseninen valtuusto. Nykytilan kuvaus Valtuuston tehtäväalueita ovat kunnan toiminta-ajatus ja strategia, tavoitteiden asettaminen, asukkaiden tarpeiden ja järjestettävien palveluiden yhteensovittaminen, taloudellisten resurssien jakaminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Toiminnalliset muutokset Imatran liittyminen Eksoten täysjäseneksi 2016 alusta. Hallitusohjelmassa olevat hankkeet, kuten kuntien tehtävien karsiminen ja valmistautuminen itsehallintoalueiden perustamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Toiminnan painopistealueet Strategian toimeenpanon seuranta. Kunnan valmistautuminen kuntalain edellyttämiin yhtiöittämisiin ja mahdollisiin uusiin hallinto- ja yhteistyörakenteisiin itsehallintoalueella. Kunnanhallitus Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä käyttää kunnan puhevaltaa ja valvoo kunnan etua. Nykytilan kuvaus Kunnanhallituksen tehtäviä ovat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden hallinta, kunnan kehittäminen ja yritystoiminnan edistäminen, palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus sekä kuntien välinen yhteistyö. Toiminnalliset muutokset Imatran jäsenyyden myötä Eksoten operatiivisen toiminnan kehittäminen edellyttää aktiivisuutta perus- ja lähipalvelujen takaamiseksi. Mahdollisen itsehallintoalueen valmistelu. Yhtiöittäminen.

18 Taloussuunnitelma Toiminnan painopistealueet Selvitetään ja tarvittaessa toteutetaan lämpölaitoksen yhtiöittäminen. Kuntalain edellyttämät tarkennukset strategiaan ja hallintosääntöön valmistellaan 2016 aikana. Vaikuttaminen itsehallintoalueiden perustamista, kuntien ja valtion tehtävien koskevaa uudelleen järjestelyä koskevissa lausunnoissa ja kuulemissa. Valmistautuminen veropohjan muutokseen vuoden 2019 alusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kuntalaisille. Nykytilan kuvaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä, jonka täysjäseneksi Imatra liittyy vuoden 2016 alusta. Toiminnalliset muutokset Hallitusohjelman mukaisesti vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluista sekä eräistä valtion viranomaistehtävistä siirretään valtion ohjauksessa toimiville itsehallintoalueille. Toiminnan painopistealueet Kunnan on varmistettava sekä Eksoten puitteissa että tulevassa itsehallintoalueisiin perustuvassa järjestelmässä kuntalaisten tarpeisiin perustuvat lähipalvelut. Keskushallinto Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Keskushallinnon tarkoituksena on hoitaa keskitetysti kunnan tukipalvelut mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti hyödyntäen käytettävissä olevaa teknologiaa ja henkilöstön ammattitaitoa täysimääräisesti. Nykytilan kuvaus Keskushallintoon on keskitetty mahdollisuuksien mukaan kaikki tukipalvelut; talous- ja henkilöstöhallinto, ICT-palvelut, keskusarkisto, vakuutukset ja puhelinvaihde, ruoka- ja siivouspalvelut ja asuntopalvelut. Lisäksi keskushallinto vastaa kunnan omistamien metsien metsätaloudesta sekä kiinteistöjuridiikasta. Toiminnalliset muutokset Vuonna 2016 ei ole suunnitelmissa tehdä oleellisia toiminnallisia muutoksia. Jatkossa on varauduttava mitoittamaan henkilöstöresurssit muuttuvaan toimintaympäristöön. Muutoksissa otetaan huomioon henkilöstön luonnollinen poistuma.

19 Taloussuunnitelma Toiminnan painopistealueet Laadukkaan esimiestyön varmistaminen Käyttötalousmenot sopeutetaan tuloihin ja palvelutarpeeseen Asuntopoliittinen ohjelma Kunnan metsien hoidon selvittäminen Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilivelvollinen: Ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ruokapalvelu tuottaa keskitetysti ateriat kunnan omiin sekä Eksoten toimipisteisiin sekä vastaa myös kuljetuksineen kotiin toimitettavista aterioista. Lisäksi se hoitaa mahdollisuuksien mukaan myös kunnan eri tilaisuuksien kahvi- ja / tai ruokatarjoilua. Ruokapalvelu pitää ruokapalveluiden tason ja ruuan laadun hyvänä ja suositusten mukaisena. Puhtauspalvelut huolehtii kunnan kiinteistöjen siisteydestä. Nykytilan kuvaus Ruoka- ja puhtauspalveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluja taloudellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja joustavasti. Toiminnalliset muutokset Keskitetty aterian jako muuttuu hajautetuksi Parikkalan sairaalan osalta. Eksoten asiakaspaikkojen vähennysmuutokset hoitolaitoksissa vähentävät suoritteiden määrää. Toiminnan painopistealueet Laadukkaat ja toimivat ruoka- ja puhtauspalvelut Toimintatapojen tehostaminen laiteteknologiaa hyväksi käyttäen Lähiruuan käyttö ruokapalveluissa 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut -tulosalueen sitovat tavoitteet 2016: Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Parikkalan rajanylityspaikka seurantaryhmän kokoukset rajanylityslupien lisääminen rajaliikenteen kasvu rajanylityspaikan käytön laajentaminen, lupien ja liikenteen määrän kasvu 15 % vuodessa Kestävä ja terve kuntatalous kriisikuntakriteerit ei täyty yhdenkään osalta Sosiaali- ja terveyspalvelut palvelusopimus hyvinvointikeskus aloittaa 6/2016 Kunnan asunto- ja kiinteistöohjelma vuosittaiset tavoitteet ohjelma 9/2016 investointiohjelmaan 2017 alusta

20 Taloussuunnitelma Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Menot /asukas 4870, , , , , Maaseutuelinkeinolautakunta 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maatalouden viranomaistehtävät Toiminnan tarkoitus Toiminnan tarkoituksena on olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen ja uusien elinkeinoalojen, yritysten ja työpaikkojen luominen siten, että kehitetään palveluja, tuotteita ja verkostoja ja parannetaan osaamista, laatua ja kilpailukykyä. Maatilatalouden viranomaistehtävien hoito Parikkalan toimipisteessä mahdollistaa maatilatalouden kehityksen kunnassa. Nykytilan kuvaus Kaupan, teollisuuden ja maatilatalouden toteuttamat investoinnit ovat luoneet kuntaan uusia työpaikkoja. Parikkalan keskustaajaman kaupallinen vetovoimaisuus on selvästi kasvanut, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet kunnan investoinnit aseman ja torin alueille. Toiminnalliset muutokset EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien on viivästynyt ja hankerahoitushaku on käynnistynyt vuoden 2015 aikana. Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien toimivuus ratkaisee yrittämisen mahdollisuudet maaseudulla. Toiminnan painopistealueet Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena vahvistetaan, biotaloutta edistetään, matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyritysten vahvistamiseen. Olemassa olevaa yritystoimintaa kehitetään monipuolisesti. Parikkalan rajanylityspaikan käytön laajentaminen ja kansainvälistäminen.

21 Taloussuunnitelma Lomituspalvelu Tilivelvollinen: Lomituspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen ja hallinnointi Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti lomituspalvelujen paikallisyksikön alueella (Enonkoski, Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Savonlinna). Nykytilan kuvaus Maatalousyrittäjien vuosilomaoikeus on 26 päivää. Lisäksi maatalousyrittäjillä on oikeus sijaisapuun maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määrätyin perustein. Maatalousyrittäjien mahdollisuutta maksullisen lomittaja-avun käyttöön (120 h / vuosi) edistetään, kuitenkin vaarantamatta vuosiloma- ja sijaisapulomitusten järjestämistä. Lomituspalveluja käyttää lomituspalvelujen Parikkalan paikallisyksikön asiakkaina 223 tilaa ja 314 maatalousyrittäjää. Lomituspalveluja tuottaa 54 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa sekä tarvittava määrä määräaikaisia ja lyhytaikaisia maatalouslomittajia. Paikallisyksikön hallinnossa toimii vastuuhenkilönä lomituspalvelupäällikkö ja tarpeellinen määrä lomituspalveluohjaajia. Toiminnalliset muutokset Maatilojen vähentymisen myötä lomituspalvelujen käyttäjien määrä vähenee edelleen. Toimintaa jatkavien maatilojen työtehtävien vaativuus kasvaa. Maatalouslomittajien ja lomitushallinnon rekrytointi sopeutetaan lomituspalvelujen kysynnän mukaan. Lisäksi huomioidaan maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän uudistaminen. Toiminnan painopistealueet Parikkalan paikallisyksikön laadullinen ja lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminnan kehittäminen. Lomitushallinnon työtehtävien organisoinnin tehostaminen edelleen ja paikallisyksikön henkilöstömäärän sopeuttaminen vastaamaan työtehtäviä ja hallintomäärärahaa, kuitenkin turvaten henkilöstön sijaisuudet. Elinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Elinkeinotoimen tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti eri yritystoimialojen kehitystä. Elinkeinotoimen palveluja tarjotaan paikallisesti ja yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Nykytilan kuvaus Elinkeinojen kehittäminen käsittää seuraavat osa-alueet: elinkeinohallinto, yritysneuvonta ja koulutukset, matkailun kehittäminen, Papinniemen leirintäalue, ja projektit. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö ja maaseutuviranomaistoiminnot siirtyivät Akapohjantie 4:ään.

22 Taloussuunnitelma Parikkalan kunta on kiinteistöyhtiö PariRealty Oy:n ja Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy:n enemmistöosakas. Parikkalan kunta on Imatran Seudun kehitysyhtiö Oy:n osakas osakepääomalla. Toiminnalliset muutokset Kaupallisten palvelujen ja maatilatalouden investoinnit ovat vahvistaneet Parikkalan seudullista asemaa. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen Parikkalankin ongelma, vaikka työttömyys on keskimääräisellä tasolla Imatran seutukuntaan nähden. Toiminnan painopistealueet Parikkalan asemaa palvelujen seutukeskuksena vahvistetaan, biotaloutta edistetään, matkailussa panostetaan luontaisiin vahvuuksiin ja maaseutumatkailuyritysten vahvistamiseen. Olemassa olevaa yritystoimintaa kehitetään monipuolisesti. Parikkalan rajanylityspaikan käytön laajentaminen ja kansainvälistäminen. Papinniemen kehittämisessä pyritään yritysvetoiseen toimintaan. Kehittämisprojektit Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat alueen luontaiset vahvuudet ja vetovoimatekijät sekä yritysten ja kuntalaisten tarpeet. Nykytilan kuvaus Viime vuosien kaupan, teollisuuden ja maatilatalouden toteuttamat investoinnit ovat erityisesti säilyttäneet olemassa olevia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja on syntynyt kokonaan uusille toimialueille. Parikkalan keskustaajaman kaupallinen vetovoimaisuus on selvästi kasvanut myös kunnan toteuttamien aseman ja torialueen investointien vaikutuksesta. Toiminnalliset muutokset EU:n uuden ohjelmakauden käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien on viivästynyt ja ensimmäisiä rahoitushakemuksia on voinut jättää vuoden 2015 aikana. Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien toimivuus ratkaisee yrittämisen mahdollisuudet maaseudulla. Toiminnan painopistealueet Parikkalan asemaa seutukeskuksena vahvistetaan siten, että olemassa oleva yritystoiminta kehittyy ja erityisesti biotaloudessa syntyy uutta yritystoimintaa. Parikkalan rajanylityspaikan käytön laajentaminen ja kansainvälistäminen.

23 Taloussuunnitelma Hankekartta Hankkeen nimi ja sisältö Hankkeen rahoittajat hankkeen hallinnoija hankkeen tavoitteet Aikataulu Kokonaisbudjetti /vuosi Uudet projektit Varaus uusiin hankkeisiin / vuosi LEADER (koko ohjelmakausi) Lappeenranta- Imatra kaupunkiseudun kuntayhteistyö HINKU Yhteistyöllä kilpailukykyä - hanke Saimaa Laatokka biotalouden kehittämishanke Julkinen rahoitus: 52 % EU+valtio, 13 % kunnat, 35 % yksityinen Hallinnointi: Etelä-Karjalan Kärki- Leader ry, hallinnon osuus rahoituksesta 25 % Tavoitteet: ihmiset ja asuminen, ympäristö, yhteisöt, yritykset, paikalliskehittäminen Etelä-Karjalan kunnat 2 / asukas maakunnalliseen yhteistyöhön Hallinnointi: Etelä-Karjalan Liitto Tavoitteet: Etelä-Karjalan kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja yhteiset kehittämistavoitteet Rahoitus: Jatkuu mahdollisesti erillisprojekteina esim. julkiset innovatiiviset hankinnat Cleantech Hallinnointi: Suomen ympäristökeskus Tavoitteet: Kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen 80 % vuoteen 2030 mennessä. Toteuttaja / hallinnointi: ProAgria Etelä-Suomi ry Rahoitus: K-S ELY keskus 90 %, kunnat 10 % Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELYkeskus 90 % Parikkalan kunta 10 % Hallinnointi: Parikkalan kunta Tavoitteet: biotalousliiketoiminnan edistäminen päätetään vuosittain : Kunnan osuus / % / vuosi / vuosi / vuosi : : / 10 % Saimaa Laatokka matkailun ja palvelujen kehittämishanke Parikkalan laajakaistahanke Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELYkeskus 90 %, kunta 10 % Hallinnointi: Parikkalan kunta Tavoitteet: Omaleimaisen ja laadukkaan matkailun ja kaupallisten palvelujen kehittäminen Rahoitus: K-S ELY-keskus 60 %, kunta 10 %, yksityinen rahoitus 30 % : : : :

24 Taloussuunnitelma Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rahoitus: avustus 75 %, kuntien omavastuu 25 %, Parikkalan kunnan osuus 5,97 % Hallinnointi: Imatran kaupunki Tavoitteet: rakennetyöttömyyden alentaminen, työllistymiseen uusia malleja paikalliseen kumppanuuteen perustuen, uusien palvelujen ja toimintamallien käyttöönotto / vuosi 2016: Nuorten työpaja Dynamo hanke PATE-hanke Rahoitus: Valtion avustuksen lisäksi kunnan omarahoitusosuus nuorten sekä työ- ja yksilövalmentajan palkkauskustannuksiin Hallinnointi / toteuttaja: Laptuotesäätiö Tavoitteet: nuorille työkokemusta ja yksilövalmennusta Rahoitus: K-S ELY-keskus 80 %, vahvistetaan vuosittain Hallinnointi: Laptuote-säätiö. Tavoitteet: Parikkalan rakenteellisen työttömyyden hoitaminen, erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen ja koulutuksen edistäminen vuosikustannus noin : : Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut tulosalueen sitovat tavoitteet Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen Parikkalan lomituspalvelujen laadullinen kehittäminen yritysten kehittämistarpeet ja kehittämishankkeiden toteuttaminen hankkeiden toteutuminen asiakastyytyväisyyskysely tavoitetaso vähintään 4 Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

25 Taloussuunnitelma SIVISTYS Toimintatuotot 3 % Toimintamenot 19 % 250 Sivistyslautakunta 2005 Perusopetus ja lukio Tilivelvollinen: Rehtori Sivistystoimen osuus kunnan toimintatuotoista ja menoista. Toiminta-ajatus Toteutetaan opetussuunnitelmien mukaista opetusta tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ottaen huomioon oppilaiden fyysiset, psyykkiset ja kielelliset erityistarpeet oppimisen tuen osalta. Kiinnitetään huomiota oppimisympäristön turvallisuuteen sekä pedagogiseen kehittämiseen kaikenikäisillä oppijoilla. Perusopetus Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Toteuttaa perusopetuslain asettamia tavoitteita ja sisältöjä. Nykytilan kuvaus Perusopetusta annetaan Kirjolan koulussa 1 9 luokilla ja Saaren koulussa 1-6 luokilla. Kirjolan koulussa toimivat erityisopetuksen klinikkaluokat sekä alakoulussa että yläkoulussa ja lisäksi alakoulun ja yläkoulun yhteinen tukiluokka. Klinikkaluokissa opetusta annetaan vaihtelevin oppilasmäärin ja kokoonpanoin eri aineissa ilmenevien tarpeiden mukaan. Lukuvuonna oppilaita on syyskuun tilastointipäivänä 1 9 luokilla 268 Kirjolassa ja Saarella 1-6 luokilla 58. Toiminnalliset muutokset Kirjolan alakoulun oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan klinikkaopetuksella (aiemmin nimellä Pienluokka). Kirjolan yläkoulun tuen tarpeeseen perustettiin klinikkaluokka. Tukiluokan oppilailla on mahdollisuus räätälöityihin oppimiskokonaisuuksiin ja integroitumiseen yleisopetuksen ryhmiin. Aloitettiin suunnitella vuosiluokkiin sitomatonta alkuopetusta sekä Kirjolan että Saaren kouluissa.

26 Taloussuunnitelma Toiminnan painopistealueet Perusopetuksen laatua tarkkaillaan ja kehitetään opetusministeriön laatimien laatukriteerien pohjalta. KiVa Koulu -ohjelman (kiusaamisen vastainen ohjelma) toteuttamista jatketaan Kirjolan koulussa. Kodin ja koulun tiedonvälityksen kanavana käytetyn Wilma-ohjelman toimintoja kehitetään ja käyttöä monipuolistetaan. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessia jatketaan ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. (Käyttöön ) Oppilaiden tueksi tarkoitettuja erityisopetuksen ratkaisuja kehitetään ja muokataan vuosittain tarvetta vastaaviksi (samanaikaisopetus, klinikkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus, tukiluokan käyttö ja integraatio). Perusopetuksessa otetaan käyttöön sähköisiä oppimisympäristöjä. Oppilaiden ja opettajien käyttöön hankitaan tarpeen mukaan lisää tablettitietokoneita. Oppilaiden välituntiliikuntaa tehostetaan Liikkuva koulu -ohjelman mukaisesti Koulukuljetusten sujuvuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja arvioidaan. Parikkalan lukio Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Ylioppilastutkinnon suorittaminen Hyvä jatko-opintokelpoisuus Nykytilan kuvaus Lukiossa tarjotaan kaikki lukion pakolliset kurssit vuosittain ja valtakunnalliset syventävät / koulukohtaiset kurssit pääsääntöisesti vuosittain ja / tai vuorovuosin. Video-opetusyhteistyömahdollisuudet kartoitetaan vuosittain ja yhteistyötä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja ISOverstaassa. Parikkalan lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa ns. metsäteollisuuslukio eli saada Parikkalan lukiossa metsäteollisuusklusterin opetusta. Yhteistyötahoja ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja alueen metsäteollisuusyritykset. Parikkalan lukio on mukana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n urheilijakoulutuksessa. Lukion opiskelijoille annetaan 1. vuosiluokan oppikirjat maksutta käyttöön joko perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjalisensseinä. Lukiolaiset saavat ilmaisen välipalan. Parikkalan lukiossa on luovuttu koeviikosta alkaen toistaiseksi. Kaikille lukiolaisille annetaan Wilma -tunnukset. Toiminnalliset muutokset Hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja. Lukiolaisten käyttöön hankitaan tarpeen mukaan lisää tablettitietokoneita/kannettavia tietokoneita. Lukiolaisia perehdytetään sähköisten kokeiden tekemiseen ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat asteittain syksystä 2016.

27 Taloussuunnitelma Toiminnan painopistealueet Opettajien uuden opetusteknologian käyttötaitoja kehitetään digitaalisten materiaalit ja oppimisalustan käytössä sekä pedagogisten käytänteiden hyödyntämisessä. Wilma -ohjelman käyttöä tehostetaan kodin, opiskelijoiden ja koulun tiedonvälityksen kanavana. Lukion opetussuunnitelmaprosessia jatketaan ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. Opettajia perehdytetään sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin Perusopetus ja lukio tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jokainen 9. luokan oppilas saa päättötodistuksen ja sijoittuu toisen asteen oppilaitokseen päättötodistus yhteishaun tulokset kaikki kaikki Oppimisongelmien ja käytöshäiriöiden vähentäminen perusopetuksessa Kaikki lukiolaiset läpäisevät ylioppilaskirjoitukset ja /tai saavat lukion päättötodistuksen Lukiolaiset saavat hyvän jatkoopintokelpoisuuden pedagogisen oppilashuoltoryhmän arvioinnit ja yksilökohtaisten oppilashuoltoryhmien selvitykset kurssitarjonta Sijoittuminen korkea-asteen opintoihin varhainen puuttuminen: 3-portainen tuki apuna pedagogisissa ongelmissa ja mahdollisimman varhainen ja aktiivinen puuttuminen yksilökohtaisissa ongelmissa pakolliset kurssit tarjotaan lähiopetuksena ja valtakunnalliset syventävät kurssit joko lähi-, video- tai verkkoopetuksena vähintään 50 % Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Saari 0-6 lk Kirjola, perusopetus 7-9 lk Kirjola, perusopetus 1-6 lk opp. yht Menot /oppilas Parikkala lukion oppilasmäärä Menot, /oppilas

28 Taloussuunnitelma Vapaa sivistystyö Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tulosalueen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten henkistä ja fyysistä vireyttä. Tulosalueen palvelut tukevat yhteisöllisyyden muodostumista, luovat edellytyksiä monipuoliselle kansalaistoiminnalle, sekä antavat mahdollisuuksia omaehtoiseen ja elinikäiseen oppimiseen, tiedonsaantiin ja osaamisen kehittämiseen. Kansalaisopisto Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kaakon kansalaisopisto järjestää Parikkalan kunnan alueella yleissivistävää sekä fyysistä ja sosiaalista vireyttä edistävää harrastuspohjaista koulutusta. Nykytilan kuvaus Opetuksesta vastaavat tuntiopettajat. Opistosihteeri hoitaa opetuksen järjestelyyn, tiedottamiseen ja asiakaspalveluun liittyvät asiat. Kulttuuripäällikkö opiston rehtorina vastaa opetuksen sisällöstä ja suunnittelusta. Toiminnalliset muutokset Valtionosuuden väheneminen vaikuttaa toimintakauden pituuteen. Toiminnan painopistealueet Opetus painottuu kontaktiopetuksena tarjottaviin koko työvuoden kestäviin kursseihin. Kirjastopalvelut Tilivelvollinen: Kirjastonjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kirjastopalvelut tukevat elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muiden kirjastonkäyttäjien tiedonsaantia, osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Asiakkaiden käyttöön hankitaan ajantasaista ja monipuolista aineistoa. Nykytilan kuvaus Parikkalassa on pääkirjasto sekä Saaren ja Uukuniemen lähikirjastot. Henkilöstöä 4,7 henkilötyövuotta. Asukaskohtaiset lainaus- ja kävijämäärät ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toiminnalliset muutokset Heili-kimpan palvelua parannetaan mm. kaukolainauksen osalta. Henkilöstömäärän vakiinnuttua lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kirjastotyötä pystytään tehostamaan. Toiminnan painopistealueet Toiminnan keskeisenä tavoitteena on palveluiden laadullinen kehittäminen, kuten omien kokoelmien riittävyys, ajantasaisuus ja monipuolisuus. Lasten ja nuorten lukuharrastusta tuetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Alueellisessa yhteistyössä keskitytään Heili-kimpan toimivuuden ja kehittämisen seurantaan.

29 Taloussuunnitelma Vapaa-aikapalvelut Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä luoda edellytyksiä monipuoliselle ja omaehtoiselle kansalais-toiminnalle. Nykytilan kuvaus Vapaa-aikapalveluihin kuuluvat liikunta- ja kulttuuripalvelut, nuorisotyö sekä museoja perinnetyö. Kunta tukee Taito Etelä-Karjala ry:n toimintaa entisellä pitäjäntuvalla ja vastineeksi yhdistys huolehtii kunnan museoiden aukipitämisestä. Tutkintotavoitteista taiteen perusopetusta musiikissa hankitaan alle 18-vuotiaille Imatran musiikkiopistolta. Vapaa-aikapalveluiden henkilöstöön kuuluvat kulttuuripäällikkö, liikunnanohjaaja, nuorisotyöntekijä ja osa-aikainen uinninvalvoja. Toiminnalliset muutokset Kansainvälisen nuorisovaihtotoiminnan suunnittelun aloittaminen. Toiminnan painopistealueet Liikuntapalveluiden tarjonta painottuu aikuisten terveysliikunnan edistämiseen ja järjestämiseen. Nuorisotyö keskittyy nuorisotilatoimintaan vuotiaille, nuorten vaikuttamisjärjestelmän käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen sekä kansainvälisen nuorisovaihtotoiminnan suunnitteluun. Etsivä nuorisotyö hankitaan Laptuote-säätiöltä. Kulttuuripalvelujen tapahtumatuotanto tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa, sekä tuetaan yhdistysten omia tapahtumia. Maakunnallinen yhteistyö jatkuu lastenkulttuuriverkosto Metkun jäsenenä sekä osallistumalla Etelä-Karjalan kulttuurityöryhmän työskentelyyn Vapaa sivistystyö tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Nuorten vaikutusjärjestelmän toiminnan käynnistäminen Kokoontumiset / vuosi Nuorten aloitteita kunnan hallintoelimien käsittelyyn. Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 kulttuuritilaisuudet nuorisotilaisuudet liikuntatilaisuudet kansalaisopiston opetustunnit kansalaisopiston oppilasmäärä netto /opetustunnit 66,45 61,18 70,24 73,06 73,06 - netto /opiskelija 313,40 260,93 304,67 304,43 304,43 kirjaston lainausmäärä/as. 9,8 11,5 10,5 10,5 10,5

30 Taloussuunnitelma Varhaiskasvatus Tilivelvollinen: Varhaiskasvatuspäällikkö Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta ohjaavat varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen lisäksi kunnan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja laatukäsikirja, esiopetussuunnitelma ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma sekä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Varhaiskasvatuksen järjestäminen varhaiskasvatuslain tavoitteiden (lain 1. vaihe voimaan ) ja päivähoitoasetuksen mukaisesti. Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen esiopetuksen opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Nykytilan kuvaus Varhaiskasvatusta järjestetään alle kouluikäisille lapsille perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa ja päiväkodissa. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on kaksi. Ryhmis Kuperkeikka toimii Saarella, päiväkoti Laulujoutsen Kiipolassa ja päiväkoti Satakieli Kangaskylässä. Esiopetusta annetaan varhaiskasvatuksen toimintana päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Kirjolan koulujen esiopetusryhmissä. Lapsen on alkaen osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus ei ole osa oppivelvollisuutta eikä kunnalla ole valvontavelvollisuutta. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa luokan oppilaille järjestetään Saaren ja Kirjolan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaryhmissä. Tulosalueeseen kuuluvat lakisääteinen lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sekä lasten kotihoidon tuen kuntalisä. Lasten päivähoidosta annetun lain 4a mukainen erityislastentarhanopettajan palvelut järjestetään ostopalvelusopimuksella Ruokolahden kunnan kanssa (varhaiskasvatuksen erityisopettaja 20%, 1pv viikossa). Lisäksi koulun erityisopettajat antavat erityisopetusta esikouluikäisille. Varhaiskasvatuksen tiimit laativat tiimisopimuksen ja arvioivat siinä asetettujen laadullisten tavoitteiden toteutumista säännöllisesti arvioinnin vuosiympyrän mukaan. Tiimikehityskeskustelut tukevat työn kehittämistä ja laadun arviointia.

31 Taloussuunnitelma Toiminnalliset muutokset Lasten kotihoidontuen kuntalisän maksaminen jatkuu. Tukea maksetaan alle 3- vuotiaista 150,00 ja yli 3-vuotiaista päivähoito-oikeuden piiriin kuuluvista sisaruksista 50,00. Esikoululaisista ei makseta kuntalisää. Lasten kotihoidontuen kuntalisän maksamisesta päätetään vuosittain taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kunnan pohjoispäässä toimivan 12-paikkaisen ryhmäperhepäivähoitokoti Kuperkeikan toiminnan muuttaminen 14-paikkaiseksi päiväkodiksi, mikäli varhaiskasvatuksen tarve alueella lisääntyy. Toiminnan painopistealueet Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja Laatukäsikirja päivitetään mennessä ja ne otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Esiopetuksen opetussuunnitelma uusien perusteiden pohjalta otetaan käyttöön Suunnitelmissa korostuu varhaiskasvatuslain ja esiopetussuunnitelman perusteiden mukaan lasten ja vanhempien osallisuus ja vaikuttaminen, oppimisympäristön merkitys sekä toiminnan arviointi. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta ja yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen kesken aletaan suunnitella valtion myöntämän esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia - erityisavustuksen turvin ( ). Tavoitteena on tehdä siirtymä esiopetuksesta kouluun joustavaksi ja madaltaa eri toimintaympäristöjen välisiä eroja, rakentaa joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamalli, mahdollistaa lapsen yksilöllinen eteneminen vuosiluokkiin sitomattomasti sekä lisätä lasten osallisuutta ja säilyttää motivaatio oppimiseen Varhaiskasvatus tulosalueen sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Varhaiskasvatuksen riittävyys lapsen subjektiivinen oikeus 100% varhaiskasvatukseen lain asettamassa 4 kk:n (tarve ennakoitavissa) tai 2 vkon (työllistyminen, opiskelu tai koulutus) ajassa, % hakijoista Tiimipalaverien toteutuminen palaverien kirjaaminen tiimikansioon, 100% väh. 25 krt/v Laadun arvioinnin toteutuminen laadun vuosiympyrään kirjattujen asioiden toteuttaminen 100% Paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma käyttöönotto Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

32 Taloussuunnitelma Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Hoitopaikat kpl Läsnäolopäivät kpl Lapsia hoidossa joista erityistä hoitoa ja kasvatusta 15, tarvitsevia (* % Menot / läsnäolopäivä(** 91,09 84,73 89,32 89,26 89,26 Käyttöaste % - päiväkodit 83, ryhmäperhepäiväkodit 72, koululaisten ap- ja ip-toiminta 65, Lasten kotihoidontuki, lapsia (* erityisen tuen tarve: lastensuojelun tarve, vamma tai pitkäaikainen sairaus, kielellinen kehitys ja kommunikaatio, tarkkaavaisuus, kognitiivinen alue, tunne-elämä tai sosiaalinen kasvu (** luku sisältää myös lasten kotihoidontuen ja lasten kotihoidontuen kuntalisän menot (kuntalisä alk.)

33 Taloussuunnitelma TEKNINEN Toimintatuotot 51 % Toimintamenot 14 % Teknisen toimen osuus kunnan toimintatuotoista ja menoista. 260 Tekninen lautakunta 2008 Rakennuttaminen ja kaavoitus Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Toiminta-ajatus Palvelusuunnitelma Kaavoituksen tarkoituksena on turvata kuntalaisille terveellinen, toimiva ja viihtyisä elinympäristö kunnanhallituksen ohjaaman maankäytön suunnittelun ja toteutuksen kautta sekä ylläpitämällä taloudellisesti laadukkaita yhdyskuntapalveluja. Rakennuttamisen osalta on keskeistä energiatehokkuus, ympäristön huomioon ottaminen sekä käyttäjilleen terveelliset ja toimivat rakennukset ja ympäristöt. Kunta pyrkii resurssien puitteissa harjoittamaan aktiivista maanhankinta- ja kaavoituspolitiikkaa, jolla tuetaan kuntastrategian tavoitteiden toteutumista ja vapaa-ajan asumisen lisäämismahdollisuuksia kylätyyppisten ratkaisujen pohjalta sekä ylläpidetään monipuolista tonttitarjontaa asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Maankäytössä otetaan huomioon palvelujen käyttömahdollisuudet. Asukkaille ja yrityksille tarjotaan tonttivaihtoehtoja, jotka tekevät sijoittumisen ja rakentamisen houkuttelevaksi kunnan alueelle. Parikkalan keskustan eteläosan asemakaava tarkistetaan vuonna Parikkalan rajanylityspaikan ja valtatie 6:n välisen alueen yleiskaava tarkistetaan rajanylityspaikan aluevarauksia vastaavaksi. Raakamaan hankinta pidetään jatkuvasti vähintään kysyntää vastaavalla tasolla. Toiminnan tarkoitus Kunnan oman rakennuttamistoiminnan ja muun rakentamisen ohjauksella pyritään hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamiseksi, kestävän kehityksen periaatteilla.

34 Taloussuunnitelma Kaavoitusohjelma Nykytilan kuvaus Kaavoituksen vastuuhenkilönä ja koordinoijana toimii rakentamispäällikkö yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Kaavoitustyö tehdään kokonaisuudessaan ostopalveluna ulkopuolisten suunnittelijoiden voimin. Kaavoituksessa tehdään kiinteää yhteistyötä sekä eri viranomaistahojen että luottamushenkilöiden kesken. Toiminnalliset muutokset Rakentamispäällikön virkaan on valittu uusi henkilö. Viran tehtäväkenttään ei enää sisälly rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä, joten työpanoksesta huomattavasti aiempaa suurempi osuus voidaan kohdentaa teknisen lautakunnan toimintoihin. Toiminnan painopistealueet Kunnan strategisten tavoitteiden jalkauttaminen Tulevien tarpeiden realistinen arviointi maankäytön suunnittelussa Rakennushankkeiden laadukas toteuttaminen ja toiminnallisten muutosten ennakointi Energiatehokkuus uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa Hankintamenettelyyn panostaminen Alueen nimi Toimenpiteet Kaava Nykyvaihe valmis 1. Keskusta-alue I Keskusta-alueen asemakaavan päivitys (pohjoisosa) Asemakaavan päivitys 2016 Yleiskaava Koirniemen osayleiskaava Koirniemen alueen osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen 2016 Yleiskaava Kolmikannan osayleiskaava Rajanylityspaikan ja valtatie 6 välisen alueen osayleiskaavoitus Vanhentuneen asemakaavan ajantasaistaminen 4. Särkisalmen keskusta-alue 5. Keskusta-alue II Keskusta-alueen asemakaavan päivitys (eteläosa) 6. Koirniemen alue Tilaa vievän kaupan alueen kehittäminen 7. Moskuunniemi III vaihe Liikenne Palvelusuunnitelma Osayleiskaavan laatiminen Asemakaavan päivitys Asemakaavan päivitys Asemakaavan laatiminen vaiheittain Asemakaavan laajennus Yleiskaava Asemakaava Yleiskaava Yleiskaavoitus käynnissä 2018 Yleiskaava Toiminnan tarkoitus Joukkoliikennepalveluilla turvataan haja-asutusalueiden kohtuullinen palveluiden saatavuus. Asiakaspalveluliikenteessä kylien asukkaille järjestetään asiointimahdollisuus taajamassa / kuntakeskuksessa. Lisätään yhteistyötä eri hallintokuntien kesken liikennepalveluiden saatavuuden parantamiseksi ja kustannusten optimoimiseksi. Tulosalue sisältää myös yksityistieavustukset tiekunnille.

35 Taloussuunnitelma Nykytilan kuvaus Parikkalan kunnan edustus on aktiivisesti mukana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen syksyllä 2015 käynnistämässä joukkoliikenteen palvelutasoja koskevassa selvitystyössä ja sen jatkona seuraavan suunnitelman laatimisessa. Toiminnalliset muutokset Kunnan avustusosuutta yksityisteiden kunnossapitoon kasvatetaan, jotta tiekunnat pystyvät paremmin pitämään yksityistieverkon tason vähintään nykyisellään. Palo- ja pelastuspalvelut Palvelusuunnitelma Ympäristöpalvelut Palvelusuunnitelma Toiminnan painopistealueet Joukkoliikenteen kehittäminen paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti. Toiminnan tarkoitus Kuntalaisten turvallisuuden varmistaminen normaali- ja poikkeusoloissa. Nykytilan kuvaus Toiminta käsittää palo-, pelastus- ja suojelutoimen kustannukset aluepelastuslaitoksessa sekä kiinteistökustannukset. Väestönsuojelun suunnittelu ja suunnitelmien koordinointi. Sopimuspalokunnat toimivat aluepelastuslaitoksen alaisuudessa. Etelä- Karjalan pelastuslautakunta hoitaa palo- ja pelastustoimen maakunnallisena. Toiminnalliset muutokset Särkisalmen paloaseman rakentaminen. Toiminnan painopistealueet Pelastustoimen palvelutason säilyttäminen nykytasolla Särkisalmen paloasema Toiminnan tarkoitus Ympäristönsuojelun, ympäristöterveyden ja eläinlääkinnän palveluiden järjestäminen kuntalaisille. Nykytilan kuvaus Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta hoidetaan isäntäkuntamallilla Imatran ympäristöyksikön tekemien valvonta- ja toimintasuunnitelmien mukaan. Imatran seudun ympäristölautakunta hoitaa ympäristöasiat seutukunnallisena. Tulosalue sisältää myös kaatopaikan velvoitetarkkailun kustannukset ja jätehuollon kuljetustuen. Toiminnalliset muutokset Maa-aineslain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät siirtyvät ympäristötoimen vastuulle lakimuutoksen myötä alkaen. Toiminnan painopistealueet Palvelujen toimivuus Edunvalvonta ympäristötoimessa Tarkoituksenmukaiset eläinlääkintähuoltotilat

36 Taloussuunnitelma Rakennuttaminen ja kaavoitus tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Maankäytön suunnittelun toteutus kaavoitusohjelma hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Rakentamisohjelman toteutus rakentamisohjelma hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Tarkoituksenmukainen joukkoliikenne raportit riittävä palvelutaso Palo- ja pelastuspalveluissa sekä ympäristöpalveluissa palvelutason suhde kustannuksiin raportit ja palaute hyvä Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Menot /asukas 227,09 227,64 229,96 231,39 233,63 Avustettavat yks.tiet /km 355,61 418,17 418,17 418,17 418, Kiinteistöt Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Toiminta-ajatus Kiinteistöpalvelut huolehtii kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta ottaen huomioon kiinteistöjen elinkaaren tekniset, taloudelliset ja toimintojen asettamat vaatimukset. Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kiinteistöjen elinkaaren mukainen kustannustehokas ylläpito ja tehokas tilojen hyödyntäminen sekä kiinteistöpalvelujen järjestäminen. Ylläpitää ja kehittää puisto- ja yleisiä alueita luoden viihtyisyyttä ja turvalliset olosuhteet. Yleisten alueiden ja puistojen kunto on merkittävä osa kunnan yleisilmettä. Liikuntapaikkojen hoidolla ja kunnossapidolla luodaan turvalliset ja asianmukaiset edellytykset liikunta ja vapaa-ajan toiminnoille. Nykytilan kuvaus Kiinteistöjen hoito- ja pienkorjauspalvelut kiinteistöissä tuotetaan itse. Remontti- ja korjaustöitä teetetään myös ostopalveluna vuosisopimusurakoinnilla sekä kilpailutusmenettelyn kautta suuremmat remontit. Asuinkiinteistöjen hoidon ja ylläpidon aktiivisen kehittämisen avulla järjestetään viihtyisät ja turvalliset asuinolosuhteet kiinteistöjen vuokralaisille. Investoinneilla kehitetään kiinteistökantaa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

37 Taloussuunnitelma Kiinteistöhoidon ja tulevien korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon energiatehokkaat, terveellisen sisäilmaston takaavat ratkaisut. Huomioidaan kiinteistömassan kiinteistökohtaisen elinkaaren vaiheet ja tilojen käyttäjien tarpeet. Esimerkiksi ikääntyvien ihmisten tarpeet vuokra-asunnoissa. Kiinteistön pitoa sekä kiinteistöjen valvontaa tehostetaan ja kehitetään lisäämällä kiinteistöautomaatiota sekä käyttöönottamalla kiinteistönhallintaohjelmisto. Henkilöstön osaamista parannetaan koulutuksen avulla. Yleisten- ja puistoalueiden hoito tehdään pääosin kausityönä. Liikuntapaikkojen hoito keskittyy kunnan keskeisimpien liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Kylien hiihtolatuverkoston vapaaehtoista kunnossapitotyötä tuetaan kulukorvauksin ja ostosopimuksin. Retkeilyreittiverkoston ylläpito- ja hoitovastuiden määrittämisen ja niiden hoitosopimusten tekemisen jatkaminen. Toiminnalliset muutokset Kiinteistöhoitoa kehitetään vastaamaan entistä paremmin kiinteistökannan ja asiakkaiden tarpeita. Vuoden 2015 aikana on heikkokuntoisia ja korjauskelvottomia kiinteistöjä purettu ja yksi on myyty. Omistuksessa olevien kannattamattomien ja heikkokuntoisten kiinteistöjen osalta harkitaan niistä luopumista myymällä tai purkamalla. Kiinteistöjen ja asuntojen korjaussuunnitelmia tarkennetaan ja sen perusteella töitä aikataulutetaan kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Toiminnan painopistealueet Kiinteistökannan tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen ja heikkokuntoisten purku. Kunnan kiinteistö- ja asuntomassan korjausvelan pienentäminen korjauksin ja perusparannuksin. Kiinteistöjen turvallisuuden lisääminen lukitusmuutoksin Kiinteistöt tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Kiinteistöjen korjaukset suunnitelman mukaan raportti / selvitys 5 % kiinteistökannasta (km ) joko peruskorjataan ja/tai puretaan Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 huon. käyttöm menot /huon.käyttöm 2 61,15 57,21 54,94 54,94 54,94 tulot /huon.käyttöm 2 69,22 71,76 70,49 70,49 70,49

38 Taloussuunnitelma Yhdyskuntatekniikka Tilivelvollinen: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Toiminta-ajatus Turvataan puhtaan veden saatavuus ja jakelu sekä jäteveden puhdistuspalveluiden toimivuus kustannustehokkaasti. Turvataan lämmön tuotanto ja jakelu kustannustehokkaasti sekä ympäristönäkökohdat huomioiden. Kaavateiden ja -katujen ylläpito hoidetaan kustannustehokkaasti. Yhdyskuntatekniset taksat perustuvat omakustannus- ja aiheuttamisperiaatteeseen. Vesihuoltolaitos Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Puhtaan veden ja jäteveden puhdistuspalvelujen tuottaminen sekä verkostojen ylläpito. Puhdistamon lupaehtojen täyttäminen ja laitoksen ajaminen mahdollisimman tehokkaasti minimoiden ympäristön kuormituksen. Hulevesien määrää jätevesiverkostossa pienennetään verkostoa saneeraamalla. Tavoitteena on leikata hulevesiä merkittävästi. Jätevesipumppaamoja uusitaan vuosittain 4 kappaletta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Heralammen vedenottamoa sekä vesijohto- ja viemäriverkostoa ylläpidetään ja saneerataan vuosittain investointiohjelman mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitosten valvonta- ja automaatiojärjestelmiä kehitetään vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja laitoksen toimintatarpeita. Nykytilan kuvaus Talousvettä tuotetaan m³ ja jätevettä käsitellään m 3 vuodessa. Veteen ja viemäriin liittyneitä kiinteistöjä on kiinteistöä, joka käsittää n henkilöä.

39 Taloussuunnitelma Kaukolämpölaitos Palvelusuunnitelma Toiminnalliset muutokset Vesi- ja viemärimaksurakenne uudistetaan suunnitelmakaudella. Otetaan käyttöön perusmaksu. Jätevedenpuhdistamo uusitaan kiristyvien lupaehtojen täyttämiseksi ja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupa on saatu syksyllä Toiminnan painopistealueet Uuden jätevedenpuhdistamon toteuttaminen. Vesi- ja viemäriverkostojen investointiohjelman mukainen saneeraaminen. Olemassa olevien vesi- ja viemäriverkostojen hyödyntäminen. Toiminnan tarkoitus Kaukolämmön tuottaminen ja verkoston ylläpito kustannustehokkaasti. Nykytilan kuvaus Kaukolämpöä tuotetaan noin 80 kiinteistölle ( m 3 ) ja MWh. Lämpökattiloiden teho (hake, pelletti ja öljy) yhteensä Parikkala 10,2 MW ja Saari n. 1,0 MW. Hakkeen käyttö yhteensä noin i-m 3 /vuosi. Toiminnalliset muutokset Toimintavarmuutta on parannettu lisäämällä keskustan lämpölaitoksen varavoimakapasiteettia. Uusi pellettilämpölaitos otettiin käyttöön vuonna Toiminnan painopistealueet Lämpölaitosten ylläpito ja tuleva kehittäminen sovitetaan kunnan strategian mukaiseksi. Kehittämisessä otetaan huomioon ympäristöystävälliset ratkaisut ja kestävä kehitys. Verkostoa saneerataan investointiohjelman mukaisesti.

40 Taloussuunnitelma Kadut ja tiet Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kaavateiden ja katujen ylläpidon järjestäminen. Nykytilan kuvaus Liikenneväylien ylläpito ja huolto teetetään ostopalveluna. Katuvalaistus pidetään sammutettuna kello välisenä aikana lukuun ottamatta Parikkalantietä keskustassa. Katuvalaistus otetaan syksyllä käyttöön koulujen alkaessa. Toiminnalliset muutokset Katuvalaistuksen elohopeapohjaisten katulamppujen korvaaminen uudella valaistusjärjestelmällä jatkuu. Järjestelmän valinnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja energiatehokkuus. Katuvalo-ohjauskeskukset on uusittu vuonna Toiminnan painopistealueet Elohopeapohjaisten katulamppujen korvaaminen energiatehokkailla valaisimilla. Katuvalaistuksen uusiminen toteutetaan rinnan sähköyhtiön suorittaman maakaapeloinnin kanssa. Katuja ja teitä ylläpidetään nykytilan mukaisesti. Mahdolliset perusparannukset toteutetaan kunnan investointiohjelman mukaisesti. Varaudutaan valtion hoitamien teiden kunnallistamiseen kaava-alueella. Liikenneturvallisuuden edistäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus Yhdyskuntatekniikka tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2015 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jätevedenpuhdistamon rakentamisen Aloitettu vuonna 2016 käynnistyminen Vesitornin saneerauksen valmistuminen Valmis vuonna 2016 Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Laskutettu vesi m laskutettu jätevesi m Laskutettu lämpö MWh Menot /laskutettu lämpö MWh 73,63 64,02 66,20 66,20 66,20 tulot /laskutettu lämpö MWh 72,82 69,66 73,21 73,21 73,21 Menot /asukas

41 Taloussuunnitelma Rakennuslautakunta 2011 Rakennusvalvonta Tilivelvollinen: Rakennustarkastaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Rakennuslautakunta huolehtii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen ominaisuudessa rakentamiseen liittyvän lainsäädännön määräämistä viranomaistehtävistä, lupaviranomaisen tehtävistä ja maa-aineslain tarkoittamista lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä sekä ulkoilulain tarkoittamista kunnan leirintäalueviranomaisen tehtävistä. Nykytilan kuvaus Rakennusvalvonnan viranhaltijana toimii kunnan rakennustarkastaja, joka rakennuslautakunnan ohella valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistieasiat sekä korjaus- ja energia-avustukset. Toiminnan painopistealueet Rakennetun ympäristön tila Rakennusjärjestyksen uusiminen 2011 Rakennusvalvonta tulosalueen sitovat tavoitteet 2016 Sitovat tavoitteet 2016 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Rakennuslupapäätökset käsittelyaika viranhaltija < 1 kk lautakunta < 3 kk Myönnettyjen lupapäätöksien oikeellisuus tehdyt oikaisuvaatimukset ei kumottavia lupia Talouden tunnusluvut Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 rakentamisen luvat ja ilmoitukset rakennustarkastukset

42 Taloussuunnitelma Käyttötalouden yhdistelmä TOIMIALA/TOIMIELIN TULOSALUE TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 HALLINTO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Keskusvaalilautakunta Vaalit Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kunnanhallitus Keskushallinto ja tukipalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Maaseutuelink.ltk Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SIVISTYSTOIMI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistyslautakunta Perusopetus ja lukio Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Vapaa sivistystyö Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Varhaiskasvatus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TEKNINEN TOIMI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tekninen lautakunta Rakennuttaminen ja kaavoitus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kiinteistötoimi Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yhdyskuntatekniikka Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

43 Taloussuunnitelma Käyttötalousosan perustelut Sitovuustaso Käyttösuunnitelmat Laskentaperusteet Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Tuloihin ja menoihin sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot, laskennalliset erät eivät sisälly tehtävän tuloarvioon tai määrärahaan. Sitovuustasona valtuustoon nähden ovat tulosalueen toimintatulot ja toimintamenot lukuun ottamatta kehittämisprojekteja ja lomituspalvelua, joissa on nettositovuus, sekä sitovat tavoitteet 2015 ja mahdolliset sitovat perustelut. Muut talousarvioon sisältyvät tiedot ovat ohjeellisia perusteluja ja informaatiota. Sitovin perusteluin erotettua määrärahan osaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen. Palkkauskustannuksissa ja sosiaalimaksuissa syntyvää säästöä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ilman kunnanhallituksen lupaa. Viran tai toimen tullessa avoimeksi on aina ennen aukijulistamista selvitettävä mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen sisäisin järjestelyin tai ostopalveluna. Vakinaisen henkilöstön täyttöön on haettava kunnanhallituksen lupa. Talousarvioon tehtävistä tulosaluekohtaisista muutoksista päättää valtuusto. Muutosten yhteydessä on arvioitava, ovatko asetetut toiminnalliset tavoitteet oikeassa suhteessa muutettuihin tuloarvioihin ja määrärahoihin. Muutokset on pääsääntöisesti tehtävä talousarviovuoden aikana. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat tulosalueen tuloarviot ja määrärahat taloudellisen vallan siirtämisen ja toiminnan tulosten vastuun kannalta tarkoituksenmukaisiin osiin tulosyksiköihin sekä asettavat samalla valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin. Toimielimen vahvistamat tulosyksiköiden määrärahat voidaan edelleen jakaa kustannuspaikoille. Käyttötalousosassa on vertailutietoina vuoden 2014 tilinpäätöksen ja vuoden 2015 talousarvion euromäärät sekä talousarvioesitysten luvut. Käyttötalousosan tulot ovat vuonna 2016 yhteensä euroa ja menot euroa. Tulot ovat noin euroa pienemmät kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä, mikä johtuu pääosin maatalouslomituspalvelujen vähenemisestä. Käyttötalousmenot alenevat vuodesta 2014 noin 3,5 %, merkittävämpänä tekijänä lomituksen väheneminen, mutta myös erilaiset tehtäväjärjestelyt; kaikkia vapautuneita virkoja ja toimia ei ole täytetty. Määrärahat on laskettu henkilöstösuunnitelman mukaiselle henkilöstölle, joka on määrältään viisi henkilötyövuotta edellisvuotta pienempi. Merkittäviä toiminnallisia tai rakenteellisia muutoksia ei ole tiedossa vuodelle Vakituisen henkilöstön määrä vuonna 2016 on 200.

44 Taloussuunnitelma Palkkausmenoihin on laskettu 0,5 % korotusvaraus. Tämän perusteen ylittävä palkkamenojen kasvu on säästötavoitteena tulosalueille, joiden tulee tähdätä siihen, että talous pysyy sitovuustason puitteissa. Eläkemenoperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin ja varhemaksuihin on varattu määrärahat ao. tulosalueilla, mikäli niitä voidaan vielä kohdistaa. Kohdistamattomat eläkemaksut kirjataan henkilöstöhallintoon. Tuloperusteet Henkilöstösivukulut vuodelle 2016 on laskettu seuraavasti: Eläkevakuutusmaksut KuEL ja VEL 17,00 % Sairausvakuutusmaksu 2,14 % Työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 4,3 % Muut (ryhmähenkivakuutus) 0,1 % Palvelujen ja materiaalin ostoissa laskentaperusteena ovat arvonlisäverottomat hinnat (pl. vähennysrajoitteinen toiminta). Verotulot Tuloveroprosentti on lukien ollut 19,50. Kunnan tuloveroon ei voida vuodelle 2016 ottaa korotusta lainkaan tähän vuoteen verrattuna, vaan noin 0,5 milj. euroa vähemmän. Kunnallisveroa lasketaan kertyvän ansiotuloista 13 milj. euroa. Yhteisöveroa vuodelle 2016 on laskettu kertyvän 1,1 milj. euroa, joka on samaa luokkaa kuin vuonna 2015 toteutuva. Kiinteistöveroprosentit: - yleinen 1,00 - vakituiset asunnot 0,50 - muut asuinrakennukset 1,10. Kiinteistöverotulot em. prosenteilla on arvioitu 1,38 milj. euroksi vuonna 2016, sama kuin tänä vuonna arvioidaan toteutuvan. Verotulot vuonna 2016 ovat suunnitelman mukaan yhteensä euroa eli 3,2 % pienemmät kuin vuoden 2015 talousarviossa. Tässä vaiheessa ei seuraavien vuosien verotuloja voi juurikaan ennustaa, joten koko suunnitelmakaudelle on vain pieniä korotuksia suhteuttaen mm. palkkaratkaisuihin. Koiraveroa ei peritä. Valtionosuudet Uusi valtionosuuslaki on tullut voimaan Uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta, jota valmistellaan erillisissä työryhmissä ja tulevat todennäköisesti voimaan Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset.

45 Taloussuunnitelma Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi , jonka aikana valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuvaa valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2016 muutos voi olla enintään +/- 100 euroa asukasta kohti. Parikkalan kunnalle on tätä muutosta laskettu1,1 milj. euroa vuodelle Laskennallisesti on arvioitu saatavan vuonna 2016 valtionosuuksia yhteensä 18,1 milj. euroa. Seuraavilta vuosilta muutoksen tasaus vähenee puoli miljoonaa euroa vuosittain niin, että vuonna 2019 se on 0. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset, jotka eivät ole valtionosuutta, mutta lasketaan ja maksetaan valtionosuuksien yhteydessä, ovat edelleen negatiiviset eli tuloja saadaan 8 oppilaasta ja maksetaan 14 oppilaasta, ero on euroa. Taloussuunnitelman tasapainotus Hallintokunnilta saatuihin esityksiin ei juuri ole tarvinnut keskushallinnossa tehdä menojen osalta tarkennuksia talousarvion tasapainottamiseksi. Hallintokunnat ovat toimineet annettujen raamien puitteissa.

46 Taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosa Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 muutoksen jälkeen Talousarvio 2016 Ts 2017 Ts 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ

47 Taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosan perustelut Tuloslaskelma on määrämuotoinen laskelma siitä, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalentumisiin. Laskelmassa esitetään myös tuloksen käsittelyerät. Käyttötalousosassa olevat toimintatulot ja -menot on summattu tuloslaskelmaan päälajeittain. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat tuotot ja kulut. Suunnitelmapoistot perustuvat valtuuston hyväksymään poistosuunnitelmaan, minkä vuoksi niitä ei esitetä erikseen hyväksyttäväksi. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Toimintatuotot vuonna 2016 ovat euroa ja niiden osuus on 26 % toimintakuluista. Vuosikate kattaa reilusti poistot, mikä on terveen talouden tunnusluku. Suurista investoinneista johtuen jatkossa poistot tulevat budjetoinnissa ja tilinpäätöksissä näyttelemään merkittävää osaa. Vuoden 2016 suunnitelman mukaiset poistot ovat 1,7 milj. euroa ja vuosikate 2,3 milj. euroa. Asukasta kohti vuosikate on yli 400 euroa. Talousarvio 2016 on 0,6 milj. euroa ylijäämäinen.

48 Taloussuunnitelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuollon tuloslaskelma Tilinpäätös 2014 Talousarvio muutoksen jälkeen 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Liikevaihto Vesimaksut (ulkoiset) Vesimaksut (sisäiset) Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus jäännöspääomasta Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (-alijäämä)

49 Taloussuunnitelma Investointiosa Kiinteä omaisuus: kunnanhallitus, tilivelvollinen: hallintojohtaja TP 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Netto Arvopaperit: kunnanhallitus, tilivelvollinen: hallintojohtaja TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Menot Tulot Netto Poistonalaisen irtaimiston hankintaohjelma: Tulot Hallinto, tilivelvollinen: Hallintojohtaja Talous- ja palkkahallinnon oh- jelmamuutokset Monitoimikoneet kpl, Saaren ja Käskynkän jakelukeittiöihin Tekninen lautakunta, tilivelvollinen: Kunnossapitopäällikkö Yhdistelmäkone Kirjolaan (siivous) Ruohonleikkuri Tekninen lautakunta, tilivelvollinen: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Maatutka Yhteensä

50 Taloussuunnitelma Aloitt. vuosi Kust.arv alv 0 % RAKENTAMISOHJELMA avustus valt.laina Hankkeen nimi euroa Talonrakennus Kiinteistöautomaatio Terveyskeskuksen hyvinvointikeskus (mm. pohjoispään parkkialue) Kameravalvonta Simonkuja 3 elementtien saumaus / parvekkeet / pihat Petäjikönkatu 12 elementtien saumaus / parvekkeet 2013/ / Vuokra-asuntojen pk Rimapolku 1-5, luhtiparvet, pihavalot (elohopeahöyry) Pääkirjaston ilmastointi / osittain jäähdytys, sadevesijärjestelmä/ kattovedet Tapulikuja 3, vesikatot (harja) Käskynkkä, kosteiden tilojen pp Käskynkkä perusparannus putkistojen / ilmanvaihdon uusiminen Kirjolan koulu, vanhan osan pp. (sisäilma- ja kuntotutkimukset ja suunnittelu 2017 ) Kirjolan koulu, salin ja nuorisotilan ilmanvaihto Helenansaaren vesikatto (suunnittelu keittiö) Käsityökeskus, vesikatto *) Särkisalmen paloasema *) Eläinlääkäritilat, Kannaksentie Julkinen käyttöomaisuus Kadut, rakentaminen, peruskorj Nimeämättömät kohteet Lehmuskuja, perusparannus, sis parkkipaikan (LPA) Rantatie, osittainen perusparannus Satumäentien osittainen pp Kaivotie, perusparannus Koirniemi Liikenneturvallisuuskohteet Nimeämättömät kohteet suunnitelm Rakennuskohteen valtionrahoitus

51 Taloussuunnitelma Aloitt. vuosi Kust.arv alv 0 % RAKENTAMISOHJELMA avustus valt.laina Hankkeen nimi euroa Katuvalaistus Koirniemi Lehmuskujan katuvalaistus Saneeraus kohteet (elohopeahöyry) Hyppyrimäki, Petäjikkö loppuun, Simonkuja Päällystys Keskustan kunnostetut väylät Lämpökeskuksen pihan päällystys Kiipolankatu päällystys Lehmuskujan päällystys sis. Parkkip Rantatie, osittainen päällystys Satumäentien osittainen päällystys Kaivotie päällystys Kontiosaarentien päällystys Muu julkinen käyttöomaisuus Likolammen kuntopolun pk. lopputyö Harjulinnan urheilukentän katsomo loppuun Ristiharjun kaatopaikan kunnostus Keskustan ranta-alueen / torin kehittäminen, kävelysilta Kaukolämpölaitos Verkoston rakentaminen,lehmuskuja loppuun Linjasaneeraus Saaren lämpölaitoksen päivitys, suunnittelu 2017, toteutus Varavoiman lisäys (piha-alueen loppuun saattaminen) Rakennuskohteen valtionrahoitus

52 Taloussuunnitelma Vesilaitos Johtolinjojen rakentaminen Vesijohtojen saneeraus Lehmuskuja saneeraus + Rinnakkaisvesisyöttölinja tk:een, lopputyö Heralammen vedenottamo, uusi siiviläputkikaivo (Kaivo ehtymässä) Vesitornin peruskorjaus, lopputyö Parikkalan rajanylityspaikka Koirniemi Kaivotie, vesijohdot Viemärilaitos Jäteveden puhdistusratkaisu Jätevesilinjojen rakentaminen Hulevesien saneeraus Lehmuskuja saneeraus, lopputyö Pumppaamot 4 kpl/vuosi Koirniemi Parikkalan rajanylityspaikka Kaivotie, viemäri Yhteensä Rahoitusavustukset Netto *) edellytyksenä avustuksen saaminen Investointiosa yhteensä TP 2014 TA TA 2016 TS 2017 TS 2018 muutos Menot Tulot Netto

53 Taloussuunnitelma Investointiosan perustelut Kiinteä omaisuus: Vuosittain on varattu euron määrärahavaraus mahdollisesti hankittavaa kiinteää omaisuutta varten ja euron varaus kiinteistöjen myynneistä. Kunnanhallitus on linjannut, että kunnan maa- ja metsätilojen sekä kiinteistöjen inventointia jatketaan ja kunnalle tarpeettomat tilat laitetaan yleiseen myyntiin. Arvopaperit: Tulopuolelle on arvioitu asunto-osakkeiden myyntejä vuosittain. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot ja toteutusaikataulut hankkeille ja vahvistaa määrärahat ja tuloarviot hankeryhmille. Hankeryhmiin sisältyvät kohteet on eritelty rakentamisohjelmassa ja poistonalaisen irtaimiston hankintaohjelmassa. Aktivoitavan hankintamenon alarajana on rakennushankkeissa euroa ja irtaimistohankinnoissa euroa. Valtuustoon nähden sitovuustasona on hankeryhmä ja ryhmään sisältyvien kohteiden osalta poikkeamiseen tarvitaan kunnanhallituksen lupa. Useammalle vuodelle tehdyn jaksottamisen muuttamiseen tarvitaan valtuuston joko taloussuunnitelmassa tai erikseen tehty päätös. Investointiosan menot vuonna 2016 ovat euroa. Investointiosan tuloarvioina ovat rahoitusosuudet (avustukset) investointimenoihin euroa ja käyttöomaisuuden myyntitulot euroa. Nettoinvestoinnit ovat euroa eli yli kolme kertaa käyttöomaisuuden poistojen määrä. Suunnitelmakauden investointiohjelma on erittäin suuri, johtuen samaan aikaan toteutettavista välttämättömistä investoinneista; jäteveden puhdistusratkaisu, lämpölaitoksen varavoimala, Särkisalmen paloasema ja vanhainkoti Käskynkän perusparannuksen suunnittelu. Suunnitelmakauden jokaiselle vuodelle on varauduttu peruskorjaamaan vuokra-asuntoja eurolla. Muutoin suunnitelmakauden investoinnit koostuvat monista pienehköistä, pääasiassa talonrakennus- ja kunnallisteknisistä sekä elinkeinoihin liittyvistä kohteista. Koko suunnitelmakauden investoinnit ovat yhteensä 11,8 milj. euroa, johon on ulkopuolista avustusta laskettu saatavan 1,0 milj. euroa. Tulopohjaan nähden investointiohjelma on liian iso, joten ainakin osa siitä joudutaan rahoittamaan vieraalla pääomalla. Toisaalta investoinneilla voidaan osaltaan vaikuttaa kunnan työllisyystilanteeseen. Suunnitelmakauden suuri yksittäinen hanke on jäteveden puhdistusratkaisu noin 4,5 milj. euroa, johon etsitään julkista rahoitusta mahdollisimman monelta eri taholta, budjetoitu 0,45 milj. euroa. Investoinneissa on maksimaalisesti hyödynnetty kuhunkin kohteeseen saatavilla oleva ulkopuolinen rahoitus.

54 Taloussuunnitelma Rahoitusosa Ta 2015 muutoksen Tp 2014 jälkeen Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta +/ Rahavarojen muutos +/ Heleniuksen rahaston muutos +/- 231 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Lainakanta Investointien tulorahoitus, %

55 Taloussuunnitelma Rahoitusosan perustelut Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan rahoituslaskelmakaavan muodossa se, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Tuloslaskelma- ja investointiosasta siirtyvien erien lisäksi rahoituslaskelmassa esitetään anto- ja ottolainauksen lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset ja rahoituslaskelman vaikutukset maksuvalmiuteen. Tässä vaiheessa ei suunnitelmakaudelle ole lainanottoa budjetoitu, mutta loppukaudelle saattaa olla tarvetta myös lainanotolle.

56 Taloussuunnitelma Henkilöstösuunnitelma Toiminnan tarkoitus Nykytilan kuvaus Vakinaisen henkilöstön määrä esitetään taloussuunnitelman henkilöstösuunnitelmaosassa. Määräaikaista henkilöstöä käytetään sijaisuuksissa ja tarvittaessa muissa määräaikaisiksi tarkoitetuissa tehtävissä, esimerkiksi projekteissa ja palvelujen järjestämisen selvittelyvaiheessa. Henkilöstövoimavarojen tilaa ja vakinaisen sekä määräaikaisen henkilöstön määrää kuvataan ja seurataan vuosittain henkilöstöraportoinnilla. Henkilöstöhallinnon tarkoituksena on vastata työnantajan tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta henkilöstöpolitiikasta ja siten turvata palveluhenkinen ja motivoitunut henkilöstö tuottamaan hallintokuntien yhteistyöllä kunnan palvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja laadukkaasti. Nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Jokainen sopimusala sisältää vuonna 2016 yleiskorotuksen, jonka kustannusvaikutus koko kuntasektorilla on 0,59 prosenttia. Korotuksen taso vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopistealueita ovat: - organisaation ja henkilöstön vuorovaikutteisuuden parantaminen - laadukas esimiestoiminta - täsmällisesti kirjatut tehtäväkuvat ja niitä tukeva oikeudenmukainen palkkaus

57 Taloussuunnitelma PARIKKALAN KUNNAN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA (vakinainen ja tilapäisesti määräaikaisellä täytetty henkilöstö) Toimielin Virka/toimi (V/T) Nimike TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Huom. HALLINTO V Kunnanjohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Hallintojohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Henkilöstösihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Palkkasihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T -0,5 Laskutussihteeri 0,50 0,50 T Laskutussihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 palkkakustannus: tekninen toimi T Kanslisti 1,00 T Arkistosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Pääkirjanpitäjä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Kirjanpitäjä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Toimistosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 palkkakustannus: hall., varhaiskasv. V Asuntosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Opistosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 palkkakustannus: hall., kans.op. T Ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Emäntä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T -1 Kokki 4,00 5,00 4,00 4,00 4,00 T Ruokapalvelutyöntekijä 11,00 11,00 11,00 11,00 11,00 T Ateriapalvelukuljettaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Siivooja 10,00 10,00 10,00 10,00 10,00 Yhteensä 40,50 40,50 39,00 39,00 39,00 V Elinkeinojohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Yritysneuvoja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Lomituspalvelupäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 70 % lom.ohj. ja 30 % lom.palv.pääll. T Lomituspalveluohjaaja 3,00 2,60 2,60 2,60 2,60 T -3,45 Maatalouslomittaja 50,85 50,70 47,25 48,10 48,10 Yhteensä 56,85 56,30 52,85 53,70 53,70 97,35 96,80 91,85 92,70 92,70 maatalouslomittajia 55 henkilöä, vakin. täytettyjen lisäksi määr. työntek., tarvittaessa vakinaistetaan

58 Taloussuunnitelma Toimielin Virka/toimi (V/T) Nimike TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Huom. SIVISTYS V Rehtori 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Luokanopettaja/koulunjohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Apulaisjohtajan tehtävä yhdellä luokanopettajalla aj Esitetään tehtävää jatkettavaksi saakka. Varaus Saaren koulun oppilasmäärän kasvun mukanaan tuomaan määräaikaiseen V Luokanopettaja 12,00 13,00 13,00 13,00 13,00 opettajan lisäykseen. V Erityisopettaja 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 V Erityisopetuksen tuntiopettaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Koulunkäynninohjaaja 10,35 10,35 10,35 10,35 10,35 T Tietotekniikkatukihenkilö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 työajasta 10 % hall.palv. V Lehtorit / opettajat 14,00 13,00 13,00 13,00 13,00 V -1 Tuntiopettajat 9,00 6,00 5,00 5,00 Poikien liikunnan tuntiopettajan tehtävää ei täytetä vaan tunnit jaetaan eri opettajien kesken. Lisäksi yksi Kirjolan ja lukion yhteinen määräaikainen tuntiopettaja (JS), Kirjolassa yksi määräaikainen tuntiopettaja (ns.resurssiopettaja/sh) ja Saaren koululla yksi määräaikainen tuntiopettaja (MT). Määräaikaisiin tuntiopettajan tehtäviin eikä liikunnan tuntiopettajan 5,00 tehtävään haeta täyttölupaa. T Koulusihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Perusopetus ja lukio yhteensä 54,35 51,35 50,35 50,35 50,35 V Varhaiskasvatuspäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T -1 Perhepäivähoitaja 4,00 4,00 3,00 3,00 3,00 1 eläköityminen alk. T +1 Lastentarhanopettaja 7,00 7,00 8,00 8,00 varautuminen 1 uusi lto, ryhmäperhepäivähoitokoti Kuperkeikan 8,00 muuttaminen päiväkodiksi T Päivähoitaja 10,00 10,00 10,00 10,00 10,00 T Päivähoitoavustaja/ ryhmäperhepäivähoitaja 7,44 7,44 7,44 7,44 7,44 T Päivähoitoavustaja/siivooja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Ruokapalvelutyöntekijä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Varhaiskasvatus yhteensä 31,44 31,44 31,44 31,44 31,44 V Kulttuuripäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Liikunnanohjaaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Nuorisotyöntekijä 1,00 1,00 1,00 1,00 Työajasta 25 % koulun kerhotoim. Palkkakust. 86,9% nso, 13,1 % 1,00 koulutuksellinen tasa-arvoraha V Kirjastonjohtaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Kirjastosihteeri 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Kirjastovirkailija 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 T Kirjastojärjestelijä 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vapaa sivistys yhteensä 8,00 8,00 8,00 8,00 8,00 93,79 90,79 89,79 89,79 89,79 palkkakustannus; 69 %kir, 31 %liik. syyshuhtik. työajasta 12 h uinninvalvonta

59 Taloussuunnitelma Toimielin Virka/toimi (V/T) Nimike TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Huom. TEKNINEN V Yhdyskuntatekniikanpäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Laitosmies 4,00 5,00 5,00 5,00 5,00 1 avoin toimi Yhdyskuntatekniikka yhteensä 5,00 6,00 6,00 6,00 6,00 V Rakentamispäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 V Kunnossapitopäällikkö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Talonmies 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 T Kirvesmies 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Maalari 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Rakennusammattimies 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 T Liikunta-alueiden hoitaja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakennuttaminen ja kiinteistöt yhteensä 11,00 11,00 11,00 11,00 11,00 V +1 Rakennustarkastaja 1,00 1,00 rakentamispäällikkö hoitanut rakennustarkastuksen tehtävät 8/2014-5/2015 1,00 Rakennusvalvonta yhteensä 0,00 0,00 1,00 1,00 1,00 16,00 17,00 18,00 18,00 18,00 TP-14 TS-15 TS-16 TS-17 TS-18 Kunta yhteensä 207,14 204,59 199,64 200,49 200,49

60 Taloussuunnitelma Ympäristöä säästävät toimenpiteet I Kestävän kehityksen periaatteet Hallinto Kunnanvirastossa pyritään kaikessa toiminnassa noudattamaan kestävän kehityksen neljää osiota; ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen seuraavasti: 1) Energian ja luonnonvarojen säästö; viraston lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säätö, toimivuuden tarkkailu ja huolto sekä veden, jäteveden ja valaistuksen tarkoituksenmukainen käyttö, energian kulutuksen seuranta, vesikalusteiden huoltaminen ja vettä säästävät toimintatavat 2) Kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenille on hankittu ipadit, jolloin säästetään paperien käytössä ja tulosteissa 3) Yhdenvertaisuussuunnitelma; huomioidaan päätöksenteossa eri etnistä alkuperää olevien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu 4) Laite- ja toimistotarvikehankinnoissa otetaan huomioon kierrätettävyys ja uudelleen käyttö 5) Siivous ja kunnossapidossa käytetään mahdollisimman ympäristöystävällisiä pesu- yms. aineita 6) Ruokapalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota jäteruuan minimoimiseen 7) Jätteiden synnyn ehkäisy; materiaalien kulutuksen minimoiminen 8) Jätteiden lajittelu; biojäte, kuivajäte, lasit, metallit, paperi ja ongelmajätteet Sivistys Sivistyslautakunta toteuttaa ympäristöä säästävinä toimenpiteinä: 1) Tärkeimpänä on kestävän elämäntavan opetus, oppiminen, oma osallistuminen 2) Vähennetään kulutusta, ei hankita turhia tuotteita 3) Energiansäästöön liittyvät toimenpiteet tarpeeton sähkön kulutus ulko-ovien kiinnipitäminen lämpötilojen pitäminen sovitulla tasolla vedenkulutuksen vähentäminen 4) Ilmoitetaan kiinteistön korjaustarpeet viipymättä 5) Huolehditaan siisteydestä yhteisvastuullisesti 6) Hankitaan pitkäkestoisia laitteita ja huolehditaan tarvittavista huolloista 7) Vältetään pienpakkauksia ja yksittäisiä hankintoja 8) Paperit ja jätteet lajitellaan toimistoissa ja eri yksiköissä 9) Tulostetaan ja kopioidaan kaksipuoleisina aina kun se on mahdollista 10) Kirjolan koulu käyttää kankaisia käsipyyheautomaatteja 11) Kierrätysmateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä Tekninen toimi Tekninen lautakunta ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon päätöksiä tehtäessä seuraavasti: 1) Kaavoituksen valmistelussa Kaavoituksen valmistelussa huomioidaan ympäristöä säästävät näkökulmat, terveellinen ja turvallinen elinympäristö ja sen asettamat vaatimukset. Huomioidaan esimerkiksi radon tarvittaessa kaavamääräyksissä.

61 Taloussuunnitelma ) Energian käyttö Kunta kuuluu Hiilineutraali hankkeeseen Kiinteistöissä siirrytään aktiivisesti energiaa säästäviin valaistusratkaisuihin. Kiinteistöjen kuntoa arvioitaessa ja tutkittaessa huomioidaan myös energiatalous ja tekniikka. Näkökulmat huomioidaan korjauksia suunniteltaessa ja tutkitaan energiatehokkaat ratkaisut ja vaihtoehdot. Koneiden ja laitteiden sekä materiaalien hankinnassa lisätään energiatalouden ja kierrätettävyyden painoarvoa. Pyritään suunnittelemaan uudistukset ja hankinnat kestävän kehityksen näkökulmasta. 3 ) Liikelaitosten toiminta Lämpölaitoksien toimintaa kehitetään ympäristöystävällisemmäksi esimerkiksi tutkimalla mahdollisuutta lisätä savukaasujen suodatusta ja biopolttoaineiden käyttöä. Tutkitaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön ympäristöä säästäviä vara- ja lisävoimalaitteistoja ja automaatiota. 4 ) Automaation hyödyntäminen energiataloutta parannettaessa Tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää automaatiota eri tavoilla laitoksissa ja kiinteistöissä energiatalouden parantamiseksi. 5 ) Kaavatiet Katuvalaistuksen kokonaissuunnittelussa huomioidaan energiaa säästävät ratkaisut esim. LED-teknologia ja selvitetään älykkäiden -valaistuksen ohjausjärjestelmien hyödyntämismahdollisuudet. 6 ) Jätehuollon toiminnassa Ongelmajätteiden ja SER-romun vastaanottopisteet pidetään jatkossakin kunnassa. Toimintaa pyritään kehittämään yhdessä jäteasioista vastaavien tahojen kanssa. Tutkitaan mahdollisuuksia yhdistää pisteet toimivaksi kokonaisuudeksi. 7 ) Heralammen vedenottamon suoja-aluesuunnitelma Kehitetään vedenottamon suoja-aluetta viranomaisohjeiden mukaisesti. 8) Kunnan jätevesiratkaisu Kunnan keskusvedenpuhdistamon tilannetta on selvitetty laajasti. Uuden jätevedenpuhdistamon toteutussuunnittelu on käynnistymässä. Uudessa puhdistamossa on suunniteltu käytettäväksi parasta mahdollista tekniikkaa.

62 Taloussuunnitelma II Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke HINKU HINKU-KRITEERIT HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää HINKU-kriteerien täyttymistä. HINKU-kriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE). HINKU-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. HINKU-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä HINKU-kunta. HINKU-kunnat kuuluvat HINKU-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää HINKU-logoa. HINKU-kriteerit on päivitetty huhtikuussa Tavoitteet Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteensa (vähintään 15 % päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä) ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Prosessit Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Kunta liittyy Motiva Oy:n hallinnoimaan kuntien energiaohjelmaan (KEO). Kunta nimeää yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä kunnan ja SYKEn välillä. Kunta perustaa HINKU-työryhmän, jossa on edustettuna tärkeimmät hallinnonalat. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmä voi olla sama kuin esimerkiksi kunnan johtoryhmä tai KEO-työryhmä. Työryhmä ja yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä: o Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vähentävistä investoinneista. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa. o Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuosikello, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuosikello sisältää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja paikallisten yritysten aktivoimiseen. o Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet kootaan vuosittain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä HINKUmappi-verkkopalvelussa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset. SY- KE voi tarvittaessa täydentää tiedot HINKUmappiin. o Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuosittain hankkeen saavutuksista. o Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille viestitään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista.

63 Taloussuunnitelma Vuosien pääpainopistealueita Parikkalassa HINKU-hankkeessa Biotalouden edistäminen ja markkinointi. Elohopeahöyryvalaisimien korvaaminen LED-valaisimilla. Energiakatselmusraporteissa määriteltyjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen rakennusten erityispiirteet huomioiden. KEO:ssa tavoitteena on 9 % energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä. Viestintä paikallisen ja alueellisen median kautta sekä kunnan sisällä, internet-sivujen pitäminen ajan tasalla. HINKUmappi työkalun aktiivinen hyödyntäminen kunnan sisällä ja sen markkinointi kuntalaisille ja yrityksille. Cleantech hankintamapin ja mahdollisten yhteishankintojen hyödyntäminen hankinnoissa. Lisätietoja Hinkufoorumista ja Parikkalan osalta HINKUhankkeesta