EU:n komission 5. koheesioraportti ja alueiden kuuleminen tulevaisuuden koheesiopolitiikasta ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n komission 5. koheesioraportti ja alueiden kuuleminen tulevaisuuden koheesiopolitiikasta (31.1.2011)"

Transkriptio

1 1 EU:n komission 5. koheesioraportti ja alueiden kuuleminen tulevaisuuden koheesiopolitiikasta ( ) KESKI-POHJANMAN LIITON LAUSUNTO EU:N KOMISSION 5. KOHEESIORAPORTTIIN Alueellisen koheesion keskeisenä tavoittena tulee olla kansalaisten ja yritysten yhtäläiset mahdollisuudet julkisiin ja yksityisiin palveluihin asuinpaikastaan riippumatta. Tämän varmistaminen on erityinen haaste harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla kuten Pohjois-Suomessa. Alueellisen koheesion uudeksi perustehtäväksi mainitaan Lissabonin sopimuksessa erityisesti tämän kaltaiset alueet, jotka tyypillisesti myös kärsivät eniten epäsuotuisista väestökehityksen seurauksista. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa EU:n erityisesti korostavan koheesiopolitiikassa näitä alueita, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luonnonolosuhteisiin liittyvistä haitoista. Näitä alueita ovat EU:n pohjoisimmat alueet, joiden väestötiheys on alhainen. Tämä vuoksi alueperusteisessa koheesiopolitiikassa tarvitaan vahvaa paikkasidonnaista politiikkaa, jotta entistä paremmin voidaan huomioida alueellisia ja paikallisia tarpeita. Keski-Pohjanmaan maakunta osana Pohjois-Suomen suuraluetta tuo lisäarvoa unionin kehittämiseen vahvuuksillaan ja osaamisellaan. Maakunnassa tapahtuvan kehittämistyön tavoitteena on tuloksellisen Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikan jatkuminen. Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatioympäristöjen parantaminen, maantieteellisen ja virtuaalisen saavuttettavuuden turvaaminen sekä elinkeinojen kehittäminen ja kansainvälistyminen ovat avainasemissa tässä kehityksessä. Keski-Pohjanmaan liitto tukee alueellisen koheesion lisäämistä unionin toiminnoissa. Tulevaisuuden ohjelmilla on mahdollistettava alueiden tarpeista lähtevä alueellinen kehittämistyö. On tärkeää kehittää aluetasoista ja käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa ja tukea alueiden kykyä uusiutua. Ei riitä, että maantieteellisesti syrjäisiä alueita suhteutetaan Euroopan keskusalueisiin, vaan sen sijasta tulisi keskittää huomiota alue- ja paikallistasojen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Mittavimmat harvaan asuttujen pohjoisten alueiden ongelmista aiheutuvat pitkistä etäisyyksistä. Pohjoisten alueiden kuljetusta ja logistiikkaa tulee voida jatkossakin edistää entistä voimakkaammin. Euroopan Unionin koheesiopolitiikka vaatii myös tuloksellisen rajat ylittävän yhteistyön jatkamista ja jatkuvaa kehittämistä. Euroopan alueellinen yhteistyö tuo selvää eurooppalaista lisäarvoa ja se on erityisen hyvin kombinoitavissa alueellisen koheesion tavoitteiden kanssa. Pohjoisen harvaan asutuilla alueilla eri maiden alueiden koheesio, yhteistyö ja yhteenkuuluvuus ovat lisääntyneet aiemmilla ja meneillään olevalla ohjelmakaudella. Uudella ohjelmakaudella ei hyviä tuloksia saa hukata, vaan muotoiltava rakenteita ja ohjelmajärjestelyjä tehokkaammiksi ja yksinkertaisemmiksi. Uutena rajat ylittävänä yhteistyösuuntana Pohjois-Suomessa on Barentsinmeren alue, minne Pohjois-Suomi muodostaa luonnollisen käytävän Itämeren ja sen korridoorien kautta. Keski-Pohjanmaa painottaa Pohjois- Suomen neuvottelukunnan kannanottoa rajayhteistyöstä Luoteis-Venäjän kanssa sekä esteettömän yhteistyön kehittämistä Barentsin alueen suuntaan sitä tukevilla ohjelmilla. Toinen rajat ylittävä yhteistyöalue on Pohjois- ja Itä-Suomen, Pohjois- ja Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan muodostama NSPA-alue (northern sparesly populated areas). Alueella on tehty hyvää yhteistyötä ja laadittu yhteinen strategia tulevalle ohjelmakaudelle. Harvaan asuttujen alueiden haasteet ovat alueilla pitkälti samanlaisia, minkä vuoksi yhteisten ratkaisujen löytyminen uuden rajat ylittävän EU:n rahoitusohjelman alla olisi luonteva jatko yhteistyön syventämiselle ja kehittämiselle. Suurten ohjelmallisten koheesiokysymysten piiriin kuuluu myös aluelähtöisen yhteisöllisen kehityksen tukeminen. Keski-Pohjanmaan liiton mielestä paikallisten ja alueellisten yhteisöjen tekemiä osallistavia ja innovaatioita edistävien toimien tukemista tulee jatkaa ja kehittää. Näin voidaan edistää kaupunkien ja

2 2 maaseudun yhteyksiä ja monipuolista vuorovaikutusta ja saada aikaan paikallista hyödyllistä sosiaalista kehitystä. 1. Miten Eurooppa 2020-strategiaa ja koheesiopolitiikkaa voidaan lähentää toisiinsa EU:n, valtioiden ja sitä pienempien hallintoyksikköjen tasolla? - eri rahoituskanavien ja -ohjelmien tulee tukea toisiaan ja olla sisällöltään, tavoitteiltaan ja rakenteeltaan yhdenmukaisia - koheesiopolitiikan hallinnoinnin yksikertaistamiseen on kiinnitelttävä huomiota jo EUasetusten tasolla - tulee luoda uusia indikaattoreita kuvaamaan kehitystä NUTS 3 ja jopa NUTS 4 -tasoilla ja lisätä laajempaa yhteiskunnan talouden, sosiaali- ja ympäristötekijöiden tarkastelua - tulee asettaa selkeät indikaattoritavoitteet, joihin EU- ja kansallisella tasolla pyritään - alueelliset strategiat ovat toteutuksen lähtökohtana ja kansallisissa strategioissa tulee huomioida alueelliset eroavaisuudet 2. Olisiko kehittämis- ja investointikumppanuussopimusten koskettava muutakin kuin koheesiopolitiikkaa, ja jos kyllä, niin mitä?? - paikallisen ja alueellisen tason edustus välttämätöntä neuvoteltaessa kehittämis- ja investointikumppanuussopimusten sisällöstä - huoli maaseuturahoituksen jäämisestä koheesiopolitiikan ulkopuolelle askarruttaa - maatalous- ja alkutuotanto sekä elintarvikkeiden jatkojalostus tulisi olla mukana mikäli haluamme varautua elintarvikeomavaraisuuteen - myös hajautettu energiantuotantojärjestelmä huomioitaisiin silloin paremmin 3. Miten Eurooppa strategian prioriteetteja voitaisiin paremmin keskittää temaattisesti? - prioriteetit ovat varsin kattavia ja laajoja - alueellisissa ohjelmissa voitaisiin prioriteettien sisällä määritellä teemoja toteutettaviksi mm. strategiselta pohjalta suuralueiden maakuntaohjelmiin pohjautuen, toteutustapa voisi olla esimerkiksi ns. reservivarauksen käyttäminen 4. Miten koheesiopolitiikkaa voidaan tehostaa ehdoilla, kannustimilla ja tulosperusteisella johtamisella? - tuen ehdollisuus ja tulosperusteisuus on neuvoteltava selkeästi jo ennen ohjelmatyön käynnistämistä - näiden käyttämiseen on sisällyttävä varaus makrotalouden aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista ohjelman toteuttamiseen - esimerkkinä tulosperusteesta ehdosta voisi olla ehto: mikäli ohjelmien toteutuminen on hidasta ja tavoittetteiden saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, on resursseja voitava ajoissa siirtää ohjelma-alueen sisällä kysynnän mukaisesti - kannustimet voisivat olla mm. tulosten saavuttamiseen liittyviää lisäresurssointia. Esim. mikäli ohjelman väliarvioinnissa ohjelma-alue saavuttaa siihen mennessä asetetut tavoitteensa, sille osoitetaan lisärahoituta ohjelman loppukaudelle. Siksipä sopiva ohjelmakauden aikajänne voisi olla 2 x 5 vuotta. 5. Miten koheesiopolitiikasta saadaan tulossuuntautuneempaa? Mitkä painopistealat olisi määriteltävä pakollisiksi? - Koheesiopolitiikkaa toteutetaan eri rahoitusohjelmien kautta, joissa painopiste on toistaiseksi ollut ohjelmien rahoituksen täysimääräisessä käyttämisessä ja rahoituksen oikeellisuuden tarkastamisessa. Se, mitä ohjelmilla ja hankkeilla on todellisuudessa saatu aikaiseksi, on jäänyt toissijaiseksi. Tulossuuntautunut koheesiopolitiikka kohdentaa mielenkiintonsa ohjelmien ja hankesuunnitelmien tulosten arviointiin, seurantaan ja tiedottamiseen.

3 3 - Pakollisia painopistealoja tulee olla kilpailukyky ja teollisuuspolitiikka sekä uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 6. Miten koheesiopolitiikassa voidaan ottaa paremmin huomioon kaupunkialueiden ja sellaisten alueiden, joilla on kehitysprosessiin vaikuttavia maantieteellisiä erityispiirteitä. keskeinen asema sekä uudet makroaluestrategiat? - Keski-Pohjanmaan näkökulmasta myös kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus voidaan nähdä osana alueellisen koheesion tavoitetta. Tämä on linjassa Suomen kansallisen politiikan kanssa, jossa monikeskuksinen aluerakenne nähdään tasapainoisen aluekehityksen turvaajana. - Pohjois-Suomen ohjelma-alueella luontaisesti suurin osa ohjelmavaroista kohdentuu maakuntakeskuskaupunkien käyttöön, koska keskeiset maakuntatason toimijat sijaitsevat maakuntakeskuksissa. - Parhaiten koheesiopolitiikkaa voidaan toteuttaa kun ohjelma-alueella voidaan käyttää kaikkia rakennerahastoja (ml. maaseuturahasto) alueiden strategisten ohjelmien toteuttamiseen. Uusia raja-alueohjelmia tulisi perustaa makro-aluestrategioiden toteuttamisen, mm. NSPA-alue ja Barents-alue pohjoisessa. 7. Miten kumppanuusperiaatetta ja paikallisten ja alueellisten sidosryhmien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista voitaisiin parantaa? - Suomessa kansallisella tasolla suuralueilla laaditaan keskeinen maakunnittaiset strategiaasiakirjat (= maakuntaohjelmat) aina 4 vuodeksi, joissa huomioidaan maakunnan keskeiset kehittämistarpeet - Näiden laadinnassa ovat mukana mahdollisuuksiensa mukaan keskeiset sidosryhmät - EU- ohjelma-asiakirjoja laadittaessa huomioidaan maakuntaohjelmien strategiat ja EUohjelmien toteutuksessa maakunnan yhteistyöryhmät ovat keskeinen yhteistyöelin 8. Miten tilintarkastusmenettelyä voidaan yksinkertaistaa ja miten jäsenvaltioiden ja komission tekemät tarkastukset voidaan yhdentää paremmin vaarantamatta osarahoitettujen menojen varmistuksen korkeaa tasoa? - Audit trail - periaatteesta ei tule tinkiä, jotta kustannusten jäljitettävyys ja todennettavuus säilyvät joka puolella EU:ta samanlaisena vaatimuksena - Sähköistä kirjanpitojärjestelmää tulee kehittää ja vaatia esim. tositteen otsikoinnille selkeä määrittely - Rakennerahaston uudet, komissiossa vielä hyväksyttävänä olevat erilaiset yleiskustannusten käsittelymallit yksinkertaistavat jo sinänsä kirjanpito- ja tarkastustoimintaa paljon. - Lisäksi voitaisiin määritellä jäsenmaittain saadun tuen alarajat, joiden ylittävät hankkeet tulee aina varmentaa. - Lisäksi ns. otantamenetelmää voitaisiin jatkaa ja kehittää 9. Miten suhteellisuusperiaatteen noudattamisella voitaisiin helpottaa hallinnollista taakkaa hallinnon ja valvonnan suhteen? Olisiko alueellisia yhteistyöohjelmia varten oltava erityisiä yksinkertaistamistoimenpiteitä? - Suhteellisuusperiaatteen tarkoituksena on rajoittaa unionin toimielimien toimintaa ja luoda sille puitteet. Säännön mukaan toimielimet eivät toiminnassaan saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan voimakkuuden on toisin sanoen oltava suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Tämä tarkoittaa, että jos unionilla on mahdollisuus valita eri toimintatapojen välillä, sen on valittava yhtä tehokkaista toimenpiteistä se, jolla annetaan jäsenvaltioille ja kansalaisille eniten vapauksia - Em. mukaan ohjelmien ja hankkeiden hallintoa tulee voida muokata mahdollisimman keveäksi, kuitenkin niin, että EU:n ja kansallisen lainsäädännön ehdot täyttyvät

4 4 - Hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset on viety useissa tapauksissa äärimmäisyyksiin, jolloin mm. tiedon kulku myönnön ja maksatuksen välillä on katkennut lähes tyystin. Tämä on aiheuttanut joissakin tapauksissa mm. hakijan oikeusturvan kannalta ristiriitaisia myöntöja maksatuspäätöksiä. Hallinto- ja valvontajärjestelmiä laadittaessa tulevalle ohjelmakaudelle tehtävien eriyttäminen ei saa estää ohjelman ja hankkeiden kannalta olennaisen tiedon kulkua - Esim. Interreg- ohjelmia toimeenpantaessa on pyrittävä löytämään kaikkien osallistuvien jäsenmaiden kannalta mahdollisimman yksinkertainen hallintomalli - Mm. Suomessa rahoituspäätösten esittelijän vastuu on oikeudesta tulleiden ennakkotapausten perusteella suhteettoman suuri. Siksi hallintoviranomaisen tulee antaa mahdollisimman yksityiskohtaiset ohjeet lainsäädännön soveltamisohjeet, jotka useastikin ovat varsin merkityksettömiä hankkeen substanssin kannalta 10. Miten tukikelpoisuussääntöjä määriteltäessä löydetään oikea tasapaino kaikkia rahastoja koskevien yhteisten sääntöjen ja rahastojen erityispiirteiden huomioon ottamisen välillä? - Tukikelpoisuussäännöstö tulee yhdistää kaikkien rahastojen osalta yhtenäisellä EUtukikelpoisuus -asetuksella, näin sen ulottaminen kansalliseen lainsäädäntöön sovellettuna voisi olla helpompaa. - Ohjelmakohtaisesti mahdollisesti lisäksi muutama ohjelman kannalta tärkeä tukikelpoinen kustannus 11. Miten voidaan taata rahoituskuri niin, että samalla mahdollistetaan riittävä jousto monimutkaisten ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa ja täytäntöön panossa? - Mm. EAKR- ja ESR- ohjelmien yhdistäminen, niin, että ESR-tyyppinen toiminta on sisällä rakennerahasto-ohjelmassa mahdollistaa mm. liikkumavaran hankkeiden sisällä, esim. ESRhankkeessa sallia 20 % käytettäväksi EAKR- tyyppiseen toimintaan (laiteinvestoinnit tms.), tällöin ei tarvitsisi rakentaa ns. hankeviidakkoa joka koostuisi useammasta rahastosta ja hallintoon kuluisi enemmän rahaa - Rahoituskurin ylläpitämiseksi EU-osarahoituksen, valtion vastinrahoituksen sekä alueellisen kunta- ja yksityisen rahoituksen määrät ja suhteet tulee määritellä ohjelmatasolla, ei hanketasolla. EU:n tai kansallista hanketason osarahoitussuhteita määrittävää lainsäädäntöä tulee tässä suhteessa joustavoittaa niin, että mikäli joku osarahoitussuhde ohjelmatasolla on täyttynyt tai täyttymässä, voitaisiin hanketasolla osarahoitussuhteista joustaa. 12. Kuinka voidaan varmistaa, että koheesiopolitiikan rakenteessa otetaan huomioon kunkin rahaston erityispiirteet, ja erityisesti se, että Euroopan sosiaalirahaston näkyvyyttä ja varaintarpeen ennakoitavuutta parannetaan ja rahaston toimet keskitetään Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseen? - ESR-tyyppiset toimet tulee ensinnäkin erottettava kansallisista sosiaali- ja työllisyystoimenpiteistä lisäarvoperiaatteen mukaisesti ja jäsenvaltioilta vaadittava näistä toimista selkeät esitykset - ESR-tyyppinen toiminta sisällytettävä osaksi rakennerahastotoimintaa, jolloin osaamisen kehittäminen mm. kone- ja laiteinvestointeja tekemällä ja tarvittavien koulutustoimien rahoittaminen voi tapahtua saman ohjelman puitteissa yhdellä rahoituspäätöksellä - Tärkeitä ESR-tyyppisiä hankkeita ovat mm. hankkeet, joiden avulla nuorten siirtyminen koulutuksen jälkeiseen työelämään madaltuu ja jo työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamisen nostaminen tai sieltä väliaikaisesti pudonneiden saattaminen työmarkkinoille takaisin esim. täydennys- tai uudelleen koulutuksen avulla paraneet - Lisäksi yritysten/yhteisöjen kykyä ottaa työelämäläheistä koulutusta tarvitsevat työharjoitteluun tulisi madaltaa (madaltaa yritysrahoitusosuutta) - EAKR- toimenpiteillä varmistetaan oppimisympäristöjen tarvitsemat uusinvestoinnit

5 13. Miten voitaisiin luoda uusi alueiden väliluokka niille alueille, joilla kehityserojen umpeen kurominen on vielä kesken? - BKT-mittariston tulisi tässä luokassa sisältää alueet, joiden keskimääräinen BKT/asukas on % EU:n keskiarvosta ja lisäksi otettava huomioon mm. väestötiheydestä ja pitkistä etäisyyksistä sekä pysyvistä luonnonhaitoista aiheutuvat pysyvät vaikeudet 5

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen

Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen Maakunnan yhteistyöryhmä Riitta Koskinen 14.12.2011 Esityksen sisältö: Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Budjettileikkaukset Koheesiopolitiikka

Lisätiedot

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa Maakuntajohtaja Juho Savo 19.8.2010 Yhteiset tavoitteet tulevaisuudessa? vertailu EU:n päätavoitteet 2013+ Pienentää alueellisia kehityseroja Edistää alueellista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020

POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 LUONNOS 17.02.2010 POHJOIS-SUOMEN KESKEISIMMÄT TAVOITTEET EUROOPAN UNIONIN OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 A. Johdanto Tämän asiakirjan tarkoitus on tuoda esiin Pohjois-Suomen - Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

Keskustelua tukikelpoisuudesta - Välittävän toimielimen vastuu: linjan selkeytys ja sen viestiminen hakijoille

Keskustelua tukikelpoisuudesta - Välittävän toimielimen vastuu: linjan selkeytys ja sen viestiminen hakijoille Keskustelua tukikelpoisuudesta - Välittävän toimielimen vastuu: linjan selkeytys ja sen viestiminen hakijoille Kuopio 1.9., Oulu 14.9., Seinäjoki 21.9., Helsinki 28.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ehdotus. Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus. Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 12.3.2013 COM(2013) 146 final 2011/0276 (COD) Ehdotus Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen EU-tason keskeiset taustat Koheesioraportti 9.11.2010 (komission linjaukset) Itä-Suomen kannalta keskeiset argumentit

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi

LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi Luonnos Lapin liiton lausunnoksi Työ- ja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista/ PE 12.3. 1 luku 1 Lain soveltamisala ja tavoitteet

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

HE 35/2012 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä

HE 35/2012 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä annetun lain 27 :n muuttamisesta ja rakennerahastolain 2 luvun kumoamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämisestä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Lausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista LAUSUNTO 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi; elina.isoksela@tem.fi Viite: TEM, lausuntopyyntö 21.11.2013, TEM/2408.03.01.02/2013 Lausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

AK:n verkkokuulemismenettely kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista

AK:n verkkokuulemismenettely kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista Luonnos kysymyksiksi mielipidetiedusteluun kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tuloksista Versio valmistui 20.1.2015. AK:n verkkokuulemismenettely kumppanuussopimuksia ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot Maakuntahallitus I 24 06.02.2012 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot 1320/10/101/2011 MH 24 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B

15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2014 (OR. en) 15466/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 14799/14 FSTR 66 FC 46 REGIO 126 SOC 777 AGRISTR

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 10. joulukuuta 2013 ECA/13/45 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuotta 2012 koskevan vuosikertomuksen

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

ESR-toiminta Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

ESR-toiminta Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue ESR-toiminta 2014-2020 Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10694/17 FIN 416 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 27. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta

Lisätiedot

Ennakointiseminaari Rakennerahastojen tuleva ohjelmakausi ja ESR:n tulevaisuus

Ennakointiseminaari Rakennerahastojen tuleva ohjelmakausi ja ESR:n tulevaisuus Ennakointiseminaari 2010 Rakennerahastojen tuleva ohjelmakausi ja ESR:n tulevaisuus Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tulevan ohjelmakauden konstruktio EU:n taloustilanteen

Lisätiedot

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 Tilintarkastuspäällikkö Jari Sanaskoski, 03.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston EUvaroja koskevat tarkastushavainnot

Lisätiedot

Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus

Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus www.omahäme.fi Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus 10.4.2017 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Maakunnat, valtio ja kunnat yhdessä: Maakunnat toimivat aluekehittämisviranomaisina

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot