EU:n komission 5. koheesioraportti ja alueiden kuuleminen tulevaisuuden koheesiopolitiikasta ( )

Transkriptio

1 1 EU:n komission 5. koheesioraportti ja alueiden kuuleminen tulevaisuuden koheesiopolitiikasta ( ) KESKI-POHJANMAN LIITON LAUSUNTO EU:N KOMISSION 5. KOHEESIORAPORTTIIN Alueellisen koheesion keskeisenä tavoittena tulee olla kansalaisten ja yritysten yhtäläiset mahdollisuudet julkisiin ja yksityisiin palveluihin asuinpaikastaan riippumatta. Tämän varmistaminen on erityinen haaste harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla kuten Pohjois-Suomessa. Alueellisen koheesion uudeksi perustehtäväksi mainitaan Lissabonin sopimuksessa erityisesti tämän kaltaiset alueet, jotka tyypillisesti myös kärsivät eniten epäsuotuisista väestökehityksen seurauksista. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa EU:n erityisesti korostavan koheesiopolitiikassa näitä alueita, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luonnonolosuhteisiin liittyvistä haitoista. Näitä alueita ovat EU:n pohjoisimmat alueet, joiden väestötiheys on alhainen. Tämä vuoksi alueperusteisessa koheesiopolitiikassa tarvitaan vahvaa paikkasidonnaista politiikkaa, jotta entistä paremmin voidaan huomioida alueellisia ja paikallisia tarpeita. Keski-Pohjanmaan maakunta osana Pohjois-Suomen suuraluetta tuo lisäarvoa unionin kehittämiseen vahvuuksillaan ja osaamisellaan. Maakunnassa tapahtuvan kehittämistyön tavoitteena on tuloksellisen Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikan jatkuminen. Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatioympäristöjen parantaminen, maantieteellisen ja virtuaalisen saavuttettavuuden turvaaminen sekä elinkeinojen kehittäminen ja kansainvälistyminen ovat avainasemissa tässä kehityksessä. Keski-Pohjanmaan liitto tukee alueellisen koheesion lisäämistä unionin toiminnoissa. Tulevaisuuden ohjelmilla on mahdollistettava alueiden tarpeista lähtevä alueellinen kehittämistyö. On tärkeää kehittää aluetasoista ja käyttäjälähtöistä innovaatiopolitiikkaa ja tukea alueiden kykyä uusiutua. Ei riitä, että maantieteellisesti syrjäisiä alueita suhteutetaan Euroopan keskusalueisiin, vaan sen sijasta tulisi keskittää huomiota alue- ja paikallistasojen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Mittavimmat harvaan asuttujen pohjoisten alueiden ongelmista aiheutuvat pitkistä etäisyyksistä. Pohjoisten alueiden kuljetusta ja logistiikkaa tulee voida jatkossakin edistää entistä voimakkaammin. Euroopan Unionin koheesiopolitiikka vaatii myös tuloksellisen rajat ylittävän yhteistyön jatkamista ja jatkuvaa kehittämistä. Euroopan alueellinen yhteistyö tuo selvää eurooppalaista lisäarvoa ja se on erityisen hyvin kombinoitavissa alueellisen koheesion tavoitteiden kanssa. Pohjoisen harvaan asutuilla alueilla eri maiden alueiden koheesio, yhteistyö ja yhteenkuuluvuus ovat lisääntyneet aiemmilla ja meneillään olevalla ohjelmakaudella. Uudella ohjelmakaudella ei hyviä tuloksia saa hukata, vaan muotoiltava rakenteita ja ohjelmajärjestelyjä tehokkaammiksi ja yksinkertaisemmiksi. Uutena rajat ylittävänä yhteistyösuuntana Pohjois-Suomessa on Barentsinmeren alue, minne Pohjois-Suomi muodostaa luonnollisen käytävän Itämeren ja sen korridoorien kautta. Keski-Pohjanmaa painottaa Pohjois- Suomen neuvottelukunnan kannanottoa rajayhteistyöstä Luoteis-Venäjän kanssa sekä esteettömän yhteistyön kehittämistä Barentsin alueen suuntaan sitä tukevilla ohjelmilla. Toinen rajat ylittävä yhteistyöalue on Pohjois- ja Itä-Suomen, Pohjois- ja Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan muodostama NSPA-alue (northern sparesly populated areas). Alueella on tehty hyvää yhteistyötä ja laadittu yhteinen strategia tulevalle ohjelmakaudelle. Harvaan asuttujen alueiden haasteet ovat alueilla pitkälti samanlaisia, minkä vuoksi yhteisten ratkaisujen löytyminen uuden rajat ylittävän EU:n rahoitusohjelman alla olisi luonteva jatko yhteistyön syventämiselle ja kehittämiselle. Suurten ohjelmallisten koheesiokysymysten piiriin kuuluu myös aluelähtöisen yhteisöllisen kehityksen tukeminen. Keski-Pohjanmaan liiton mielestä paikallisten ja alueellisten yhteisöjen tekemiä osallistavia ja innovaatioita edistävien toimien tukemista tulee jatkaa ja kehittää. Näin voidaan edistää kaupunkien ja

2 2 maaseudun yhteyksiä ja monipuolista vuorovaikutusta ja saada aikaan paikallista hyödyllistä sosiaalista kehitystä. 1. Miten Eurooppa 2020-strategiaa ja koheesiopolitiikkaa voidaan lähentää toisiinsa EU:n, valtioiden ja sitä pienempien hallintoyksikköjen tasolla? - eri rahoituskanavien ja -ohjelmien tulee tukea toisiaan ja olla sisällöltään, tavoitteiltaan ja rakenteeltaan yhdenmukaisia - koheesiopolitiikan hallinnoinnin yksikertaistamiseen on kiinnitelttävä huomiota jo EUasetusten tasolla - tulee luoda uusia indikaattoreita kuvaamaan kehitystä NUTS 3 ja jopa NUTS 4 -tasoilla ja lisätä laajempaa yhteiskunnan talouden, sosiaali- ja ympäristötekijöiden tarkastelua - tulee asettaa selkeät indikaattoritavoitteet, joihin EU- ja kansallisella tasolla pyritään - alueelliset strategiat ovat toteutuksen lähtökohtana ja kansallisissa strategioissa tulee huomioida alueelliset eroavaisuudet 2. Olisiko kehittämis- ja investointikumppanuussopimusten koskettava muutakin kuin koheesiopolitiikkaa, ja jos kyllä, niin mitä?? - paikallisen ja alueellisen tason edustus välttämätöntä neuvoteltaessa kehittämis- ja investointikumppanuussopimusten sisällöstä - huoli maaseuturahoituksen jäämisestä koheesiopolitiikan ulkopuolelle askarruttaa - maatalous- ja alkutuotanto sekä elintarvikkeiden jatkojalostus tulisi olla mukana mikäli haluamme varautua elintarvikeomavaraisuuteen - myös hajautettu energiantuotantojärjestelmä huomioitaisiin silloin paremmin 3. Miten Eurooppa strategian prioriteetteja voitaisiin paremmin keskittää temaattisesti? - prioriteetit ovat varsin kattavia ja laajoja - alueellisissa ohjelmissa voitaisiin prioriteettien sisällä määritellä teemoja toteutettaviksi mm. strategiselta pohjalta suuralueiden maakuntaohjelmiin pohjautuen, toteutustapa voisi olla esimerkiksi ns. reservivarauksen käyttäminen 4. Miten koheesiopolitiikkaa voidaan tehostaa ehdoilla, kannustimilla ja tulosperusteisella johtamisella? - tuen ehdollisuus ja tulosperusteisuus on neuvoteltava selkeästi jo ennen ohjelmatyön käynnistämistä - näiden käyttämiseen on sisällyttävä varaus makrotalouden aiheuttamista toimintaympäristön muutoksista ohjelman toteuttamiseen - esimerkkinä tulosperusteesta ehdosta voisi olla ehto: mikäli ohjelmien toteutuminen on hidasta ja tavoittetteiden saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, on resursseja voitava ajoissa siirtää ohjelma-alueen sisällä kysynnän mukaisesti - kannustimet voisivat olla mm. tulosten saavuttamiseen liittyviää lisäresurssointia. Esim. mikäli ohjelman väliarvioinnissa ohjelma-alue saavuttaa siihen mennessä asetetut tavoitteensa, sille osoitetaan lisärahoituta ohjelman loppukaudelle. Siksipä sopiva ohjelmakauden aikajänne voisi olla 2 x 5 vuotta. 5. Miten koheesiopolitiikasta saadaan tulossuuntautuneempaa? Mitkä painopistealat olisi määriteltävä pakollisiksi? - Koheesiopolitiikkaa toteutetaan eri rahoitusohjelmien kautta, joissa painopiste on toistaiseksi ollut ohjelmien rahoituksen täysimääräisessä käyttämisessä ja rahoituksen oikeellisuuden tarkastamisessa. Se, mitä ohjelmilla ja hankkeilla on todellisuudessa saatu aikaiseksi, on jäänyt toissijaiseksi. Tulossuuntautunut koheesiopolitiikka kohdentaa mielenkiintonsa ohjelmien ja hankesuunnitelmien tulosten arviointiin, seurantaan ja tiedottamiseen.

3 3 - Pakollisia painopistealoja tulee olla kilpailukyky ja teollisuuspolitiikka sekä uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 6. Miten koheesiopolitiikassa voidaan ottaa paremmin huomioon kaupunkialueiden ja sellaisten alueiden, joilla on kehitysprosessiin vaikuttavia maantieteellisiä erityispiirteitä. keskeinen asema sekä uudet makroaluestrategiat? - Keski-Pohjanmaan näkökulmasta myös kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus voidaan nähdä osana alueellisen koheesion tavoitetta. Tämä on linjassa Suomen kansallisen politiikan kanssa, jossa monikeskuksinen aluerakenne nähdään tasapainoisen aluekehityksen turvaajana. - Pohjois-Suomen ohjelma-alueella luontaisesti suurin osa ohjelmavaroista kohdentuu maakuntakeskuskaupunkien käyttöön, koska keskeiset maakuntatason toimijat sijaitsevat maakuntakeskuksissa. - Parhaiten koheesiopolitiikkaa voidaan toteuttaa kun ohjelma-alueella voidaan käyttää kaikkia rakennerahastoja (ml. maaseuturahasto) alueiden strategisten ohjelmien toteuttamiseen. Uusia raja-alueohjelmia tulisi perustaa makro-aluestrategioiden toteuttamisen, mm. NSPA-alue ja Barents-alue pohjoisessa. 7. Miten kumppanuusperiaatetta ja paikallisten ja alueellisten sidosryhmien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista voitaisiin parantaa? - Suomessa kansallisella tasolla suuralueilla laaditaan keskeinen maakunnittaiset strategiaasiakirjat (= maakuntaohjelmat) aina 4 vuodeksi, joissa huomioidaan maakunnan keskeiset kehittämistarpeet - Näiden laadinnassa ovat mukana mahdollisuuksiensa mukaan keskeiset sidosryhmät - EU- ohjelma-asiakirjoja laadittaessa huomioidaan maakuntaohjelmien strategiat ja EUohjelmien toteutuksessa maakunnan yhteistyöryhmät ovat keskeinen yhteistyöelin 8. Miten tilintarkastusmenettelyä voidaan yksinkertaistaa ja miten jäsenvaltioiden ja komission tekemät tarkastukset voidaan yhdentää paremmin vaarantamatta osarahoitettujen menojen varmistuksen korkeaa tasoa? - Audit trail - periaatteesta ei tule tinkiä, jotta kustannusten jäljitettävyys ja todennettavuus säilyvät joka puolella EU:ta samanlaisena vaatimuksena - Sähköistä kirjanpitojärjestelmää tulee kehittää ja vaatia esim. tositteen otsikoinnille selkeä määrittely - Rakennerahaston uudet, komissiossa vielä hyväksyttävänä olevat erilaiset yleiskustannusten käsittelymallit yksinkertaistavat jo sinänsä kirjanpito- ja tarkastustoimintaa paljon. - Lisäksi voitaisiin määritellä jäsenmaittain saadun tuen alarajat, joiden ylittävät hankkeet tulee aina varmentaa. - Lisäksi ns. otantamenetelmää voitaisiin jatkaa ja kehittää 9. Miten suhteellisuusperiaatteen noudattamisella voitaisiin helpottaa hallinnollista taakkaa hallinnon ja valvonnan suhteen? Olisiko alueellisia yhteistyöohjelmia varten oltava erityisiä yksinkertaistamistoimenpiteitä? - Suhteellisuusperiaatteen tarkoituksena on rajoittaa unionin toimielimien toimintaa ja luoda sille puitteet. Säännön mukaan toimielimet eivät toiminnassaan saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan voimakkuuden on toisin sanoen oltava suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Tämä tarkoittaa, että jos unionilla on mahdollisuus valita eri toimintatapojen välillä, sen on valittava yhtä tehokkaista toimenpiteistä se, jolla annetaan jäsenvaltioille ja kansalaisille eniten vapauksia - Em. mukaan ohjelmien ja hankkeiden hallintoa tulee voida muokata mahdollisimman keveäksi, kuitenkin niin, että EU:n ja kansallisen lainsäädännön ehdot täyttyvät

4 4 - Hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset on viety useissa tapauksissa äärimmäisyyksiin, jolloin mm. tiedon kulku myönnön ja maksatuksen välillä on katkennut lähes tyystin. Tämä on aiheuttanut joissakin tapauksissa mm. hakijan oikeusturvan kannalta ristiriitaisia myöntöja maksatuspäätöksiä. Hallinto- ja valvontajärjestelmiä laadittaessa tulevalle ohjelmakaudelle tehtävien eriyttäminen ei saa estää ohjelman ja hankkeiden kannalta olennaisen tiedon kulkua - Esim. Interreg- ohjelmia toimeenpantaessa on pyrittävä löytämään kaikkien osallistuvien jäsenmaiden kannalta mahdollisimman yksinkertainen hallintomalli - Mm. Suomessa rahoituspäätösten esittelijän vastuu on oikeudesta tulleiden ennakkotapausten perusteella suhteettoman suuri. Siksi hallintoviranomaisen tulee antaa mahdollisimman yksityiskohtaiset ohjeet lainsäädännön soveltamisohjeet, jotka useastikin ovat varsin merkityksettömiä hankkeen substanssin kannalta 10. Miten tukikelpoisuussääntöjä määriteltäessä löydetään oikea tasapaino kaikkia rahastoja koskevien yhteisten sääntöjen ja rahastojen erityispiirteiden huomioon ottamisen välillä? - Tukikelpoisuussäännöstö tulee yhdistää kaikkien rahastojen osalta yhtenäisellä EUtukikelpoisuus -asetuksella, näin sen ulottaminen kansalliseen lainsäädäntöön sovellettuna voisi olla helpompaa. - Ohjelmakohtaisesti mahdollisesti lisäksi muutama ohjelman kannalta tärkeä tukikelpoinen kustannus 11. Miten voidaan taata rahoituskuri niin, että samalla mahdollistetaan riittävä jousto monimutkaisten ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa ja täytäntöön panossa? - Mm. EAKR- ja ESR- ohjelmien yhdistäminen, niin, että ESR-tyyppinen toiminta on sisällä rakennerahasto-ohjelmassa mahdollistaa mm. liikkumavaran hankkeiden sisällä, esim. ESRhankkeessa sallia 20 % käytettäväksi EAKR- tyyppiseen toimintaan (laiteinvestoinnit tms.), tällöin ei tarvitsisi rakentaa ns. hankeviidakkoa joka koostuisi useammasta rahastosta ja hallintoon kuluisi enemmän rahaa - Rahoituskurin ylläpitämiseksi EU-osarahoituksen, valtion vastinrahoituksen sekä alueellisen kunta- ja yksityisen rahoituksen määrät ja suhteet tulee määritellä ohjelmatasolla, ei hanketasolla. EU:n tai kansallista hanketason osarahoitussuhteita määrittävää lainsäädäntöä tulee tässä suhteessa joustavoittaa niin, että mikäli joku osarahoitussuhde ohjelmatasolla on täyttynyt tai täyttymässä, voitaisiin hanketasolla osarahoitussuhteista joustaa. 12. Kuinka voidaan varmistaa, että koheesiopolitiikan rakenteessa otetaan huomioon kunkin rahaston erityispiirteet, ja erityisesti se, että Euroopan sosiaalirahaston näkyvyyttä ja varaintarpeen ennakoitavuutta parannetaan ja rahaston toimet keskitetään Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamiseen? - ESR-tyyppiset toimet tulee ensinnäkin erottettava kansallisista sosiaali- ja työllisyystoimenpiteistä lisäarvoperiaatteen mukaisesti ja jäsenvaltioilta vaadittava näistä toimista selkeät esitykset - ESR-tyyppinen toiminta sisällytettävä osaksi rakennerahastotoimintaa, jolloin osaamisen kehittäminen mm. kone- ja laiteinvestointeja tekemällä ja tarvittavien koulutustoimien rahoittaminen voi tapahtua saman ohjelman puitteissa yhdellä rahoituspäätöksellä - Tärkeitä ESR-tyyppisiä hankkeita ovat mm. hankkeet, joiden avulla nuorten siirtyminen koulutuksen jälkeiseen työelämään madaltuu ja jo työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamisen nostaminen tai sieltä väliaikaisesti pudonneiden saattaminen työmarkkinoille takaisin esim. täydennys- tai uudelleen koulutuksen avulla paraneet - Lisäksi yritysten/yhteisöjen kykyä ottaa työelämäläheistä koulutusta tarvitsevat työharjoitteluun tulisi madaltaa (madaltaa yritysrahoitusosuutta) - EAKR- toimenpiteillä varmistetaan oppimisympäristöjen tarvitsemat uusinvestoinnit

5 13. Miten voitaisiin luoda uusi alueiden väliluokka niille alueille, joilla kehityserojen umpeen kurominen on vielä kesken? - BKT-mittariston tulisi tässä luokassa sisältää alueet, joiden keskimääräinen BKT/asukas on % EU:n keskiarvosta ja lisäksi otettava huomioon mm. väestötiheydestä ja pitkistä etäisyyksistä sekä pysyvistä luonnonhaitoista aiheutuvat pysyvät vaikeudet 5