POHJOIS KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Sanna Purmonen YLEISIMMÄT JÄÄKIEKKOVAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Sanna Purmonen YLEISIMMÄT JÄÄKIEKKOVAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU"

Transkriptio

1 POHJOIS KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sanna Purmonen YLEISIMMÄT JÄÄKIEKKOVAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU Opinnäytetyö Tammikuu 2010

2 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijä Sanna Purmonen Nimeke Yleisimmät jääkiekkovammat ja niiden ensiapu Tiivistelmä Jääkiekkoa pelatessa harvoin yksikään pelaaja välttyy loukkaantumisilta. Oikealla ensiavulla voidaan nopeuttaa loukkaantuneen pelaajan toipumista ja kuntoutumista, ehkäistä lisävammojen syntymistä ja vähentää hoitokustannuksia. Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaisia ovat yleisimmät jääkiekkovammat ja mikä on yleisimpien jääkiekkovammojen oikea ensiapu. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ensiapuohjeistus, jonka tavoitteena oli lisätä jääkiekkojoukkueiden toimihenkilöiden valmiuksia toimia oikein pelaajan loukkaantuessa. Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu yksilöiden ja yhteisöjen neuvontaa ja ohjaamista sekä tiedon välittämistä erilaisille kohderyhmille. Sairaanhoitajan taidot edellyttävät, että sairaanhoitaja osaa etsiä tarvittavaa tietoa, kohdistaa sen oikein kohderyhmää varten ja luoda kohderyhmälle tarvittavaa materiaalia. Ensiapuohjeistus esiteltiin koulutustapahtumassa. Saadun palautteen mukaan ensiapuohjeistus sekä koulutustapahtuma koettiin tarpeelliseksi ja käytännönharjoitusten todettiin tukevan teoriaosuutta hyvin. Ensiapuohjeistus tukee joukkueiden toimihenkilöiden toimintaa ensiaputilanteissa ja auttaa heitä toimimaan oikein. Ensiapuohjeistuksesta saa neuvoja siihen, kuinka ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan vähentää jääkiekkovammojen syntyvyyttä. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa on käsitelty jääkiekkovammojen syntyä, luokittelua ja niiden oikeaa ensiapua. Lisäksi teoriaosuudessa on määritelty ohjaamista ja opettamista osana sairaanhoitajan työnkuvaa. Kieli suomi Asiasanat jääkiekkovamma, ensiapuohjeistus, koulutustapahtuma Sivuja 49 Liitteet 6 Liitesivumäärä 6

3 3 THESIS December 2010 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Author Sanna Purmonen Title First aid for the most common ice hockey injuries Abstract Injuries can rarely be avoided while playing ice hockey. By providing appropriate first aid, the recovery and rehabilitation of an injured player can be speeded up. It can also prevent further injuries and reduce the costs of care. The main idea of this thesis was to find out, what type of injuries are the most common in ice hockey and what the appropriate first aid for them would be. The target of this practice based thesis was to produce a first aid manual that would improve the skills and competence of people involved in ice hockey to take action when a player is injured. A nurse is expected to advice and guide individuals and communities. Being a nurse also includes tasks such as providing information to different target groups. A nurse should be able to find the required information, direct it to target groups and create the needed material. The first aid manual was presented in an educational event. According to the received feedback, the first aid manual and the educational event were necessary. It was mentioned that the practical drills support the theoretical part. The first aid manual helps people involved in ice hockey to take the right kind of action in situations where first aid is needed. The manual also gives advice on how precautions can reduce injuries in ice hockey. The theoretical part of this thesis deals with the emergence and classification of ice hockey injuries as well as the provision of appropriate first aid. The theoretical part also Language Finnish Pages 49 Appendices 6 Pages of Appendices 6 Keywords ice hockey injury, firs aid manual, educational event

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO JÄÄKIEKOSSA SYNTYVÄT URHEILUVAMMAT Jääkiekkovammojen esiintyvyys Jääkiekkovammojen luokittelu Yleisimmät jääkiekkovammat YLEISIMPIEN JÄÄKIEKKOVAMMOJEN ENSIAPU Ensiapu ja ensihoito Hätäilmoituksen tekeminen Pehmytkudosvammojen ensiapu Murtumien ensiapu Haavojen ensiapu ja paraneminen Aivotärähdyksen ensiapu ja seuranta JÄÄKIEKKOVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY Ennaltaehkäisyyn vaikuttavat tekijät Ulkoiset ja valmennukselliset tekijät Sisäiset tekijät Ensiapuun varautuminen OHJAAMINEN JA OPETTAMINEN SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ Vuorovaikutus hoitotyössä Ohjaus ja ohjaaminen Opetus ja oppiminen Oppimateriaalin piirteet OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TEHTÄVÄT MENETELMÄLLISET VALINNAT Toiminnallisen opinnäytetyön kuvaus Alkukartoitus ja aiheen rajaaminen Toiminnallisen osuuden toteutus KOULUTUSTAPAHTUMA Ensiapuohjeistuksen suunnittelu ja testaus Koulutustapahtuman suunnittelu Koulutustapahtuman toteutus OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA Ensiapuohjeistuksen ja koulutustapahtuman arviointi Jatkokehitysmahdollisuudet Opinnäytetyöprosessin arviointi ja ammatillinen kasvu LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Palautelomake asiantuntijoille Liite 2 Yhteenveto asiantuntijoiden palautteesta Liite 3 Koulutustapahtuman kutsu Liite 4 Palautelomake koulutustapahtumaan osallistuneille Liite 5 Yhteenveto koulutustapahtuman palautteista Liite 6 Ensiapuohjeistus cd rom

5 5 1 JOHDANTO Jääkiekko on vauhdikas ja tapaturma altis kontakti ja kamppailulaji. Suomen kansaa kiehtovalla urheilulajilla on kuitenkin omat haittapuolensa. Harvoin yksikään harrastaja tai ammattipelaaja selviää ilman vammautumisia. Suurin osa jääkiekkovammoista syntyy otteluissa ja lisäksi niitä syntyy jää ja oheisharjoituksissa. Yleisimmät jääkiekossa syntyvät urheiluvammat ovat pehmytkudosvammat, murtumat, haavat ja aivotärähdys. Jääkiekkojoukkueen toimihenkilöillä on oltava riittävät valmiudet ensiavun antamiseen pelaajan loukkaantuessa. Usein toimihenkilöillä ei ole ammatillista taustaa, joten heidän ensiapuvalmiuksiensa lisääminen on tärkeää. (Airaksinen 2002, ) Suurin osa sairaanhoitajan työstä on vuorovaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen kanssa. Sairaanhoitajan tehtävänä on osallistua yksilöiden, perheiden sekä yhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia edistäviin ja sairauksia ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu yksilöiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjaamista ja opettamista. Sairaanhoitajan ammattitaito edellyttää, että sairaanhoitaja jakaa yksilöille ja yhteisöille heidän tarvitsemaansa tietoa tai luo heille siihen tarvittavaa materiaalia. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet ohjaavat ja velvoittavat sairaanhoitajaa antamaan ohjausta sitä tarvitseville. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ensiapuohjeistus, minkä avulla voidaan kehittää jääkiekkojoukkueiden toimihenkilöiden ensiaputaitoja, jotta heillä on valmiudet toimia oikein pelaajan loukkaantuessa. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaisia ovat yleisimmät jääkiekkovammat ja mikä on yleisimpien jääkiekkovammojen oikea ensiapu. Tässä opinnäytetyössä käsitellään neljän yleisimmän jääkiekossa syntyvän urheiluvamman ensiapua. Jääkiekossa syntyvästä urheiluvammasta käytetään termiä jääkiekkovamma. Tutkittuun tietoon ja valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin ensiapuohjeisiin perustuen laadin ensiapuohjeistuksen yleisimpien jääkiekkovammojen ensiapuun. Ensiapuohjeistuksen pohjalta järjestettiin koulutustapahtuma. Koulutustapahtuma sisälsi teoriaosuuden, käytännönharjoituksia sekä vapaan keskustelun ja palautteen. Ensiapuohjeistus jää jääkiekkoseuran käyttöön cd rom muodossa (liite 6) ja sitä voidaan hyödyntää uusien toimihenkilöiden perehdyttämisessä.

6 6 Idea opinnäytetyön aihevalintaan lähti omasta mielenkiinnostani ensiapua kohtaan, mutta painavin tekijä aihetta valittaessa oli oma jääkiekkoharrastukseni. Tarve ensiapuohjeistukselle oli tiedossa. Vastaavanlaisia ensiapuohjeita ja koulutuksia on tarjolla entuudestaan, mutta suurin osa niistä on suunnattu joukkueissa ammatikseen toimiville huoltajille sekä lääkäreille, ei maallikoille. Kustannukset ovat myös osasyy, miksi pienet seurat jäävät usein koulutusten ulkopuolelle. Opinnäytetyön teoriaosiossa selvitetään jääkiekkovammojen esiintyvyyttä, luokittelua ja yleisyyttä, ensiavun eri muotoja sekä ohjaamiseen ja opettamiseen liittyviä tekijöitä sairaanhoitajan työnkuvaan liittyen. 2 JÄÄKIEKOSSA SYNTYVÄT URHEILUVAMMAT 2.1 Jääkiekkovammojen esiintyvyys Suomessa liikuntatapaturmat ovat olleet 1990 luvulta asti yleisin vamman aiheuttava tapaturmaluokka. Liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet 27 % vuodesta Vammojen lisääntyminen on suoraan verrannollinen lisääntyneeseen liikunnan ja harrastamisen määrään. (Heiskanen, Siren & Kaukomaa 2004, 2, 11.) Valtaosa liikuntatapaturmista on tapaturman aiheuttamia, ja vain pieni osa on rasitusvammoja. Kilpailutilanteissa ja erityisesti vuoden iässä liikuntatapaturmariski on suurimmillaan. Liikuntatapaturmiin ja vammoihin liittyy ulkoisia ja sisäisiä riskitekijöitä. Ulkoisia riskitekijöitä ovat altistus, harjoittelu, ympäristö ja olosuhteet sekä varusteet. Sisäisiä riskitekijöitä ovat fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet. (Parkkari 2005a, ) Liikunta voidaan luokitella hyväksi lääkkeeksi, mutta sillä on omat haitalliset sivuvaikutuksensa urheiluvammojen syntyvyyden johdosta. (Parkkari 2005b, 1269). Suomalaisten turvallisuus 2003 tutkimuksen mukaan aikuisväestölle sattui vammaan johtunutta tapaturmaa. Näistä liikuntatapaturmia oli 29 % eli (Heiskanen ym. 2004, ) Jääkiekkovammojen osuus oli Kansanterveyslaitoksen julkaisun mukaan eniten liikuntatapaturmia aiheuttavien urheilulajien joukossa jääkiekko oli viidennellä sijalla. Edellä ovat jalkapallo, lenkkeily, kuntokävely ja salibandy. (Tiirikainen & Lounasmaa 2007, 133.)

7 7 Jääkiekko on vauhdikas joukkuepeli, jota pelataan jääkiekkokaukalossa. Jääkiekolle ovat tyypillisiä nopeasti vaihtuvat tilanteet, jotka syntyvät kiekon saavuttamisen seurauksena. Vartalokontaktit, kuten taklaukset, nopeat jarrutukset ja liikkeellelähdöt, ovat tyypillisiä jääkiekolle. (Airaksinen 2002, ) Mölsä (2004, 48 49) on tutkinut jääkiekkovammojen yleisyyttä Suomessa ylimmillä sarjatasoilla 1970, 1980 ja 1990 luvulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jääkiekkovammojen yleisyyttä, vammatyyppejä, vammojen syntymekanismeja ja vakavuutta. Tutkimuksen tulokset pohjautuivat ja perustuivat vakuutusyhtiöille raportoitujen tapausten määrästä sekä joukkueiden lääkäreiden antamista tiedoista. Tutkimuksen mukaan kaudella vammatyyppien (n=214) jakauma oli seuraavanlainen: venähdys tai revähdysvammoja 40 %, kontuusiovammoja eli ruhjevammoja 39 %, haavoja 11 %, murtumia 8 % ja muita vammatyyppejä 2 %. Venähdys ja revähdysvammojen sekä kontuusiovammojen esiintyvyys kolmen eri ajanjakson , ja aikana kasvoi koko ajan. (Mölsä 2004, ) Airaksinen (2002) on myös tutkinut 1980 luvulla kuuden pelikauden aikana jääkiekkovammojen syntymistä erään yksittäisen jääkiekkojoukkueen kohdalla. Hänen tutkimusaineistonsa mukaan ruhjevammat, venähdykset, murtumat ja haavat olivat tyypillisimpiä jääkiekkovammoja. 2.2 Jääkiekkovammojen luokittelu Jääkiekkovamma määritellään urheiluvammaksi, joka on syntynyt kyseistä lajia harrastettaessa. Yleisesti urheiluvammat luokitellaan niiden alkuperän, anatomian, ajankohdan ja lajiryhmän mukaan. Alkuperän eli etiologian mukaan urheiluvammat voidaan jakaa traumoiksi eli ulkoisen energian vammoiksi tai rasitusvammoiksi eli ylikuormitusvammoiksi. Akuutti vamma syntyy äkillisesti ja rasitusvamma hitaasti tietyn ajanjakson seurauksena. Urheiluvammat jaetaan anatomian mukaan pehmytkudos, luu ja hermovammoihin. Ajankohdan mukaan urheiluvammat voidaan jakaa akuutteihin eli 0 48 tunnin kuluessa esiintyviin vammoihin, subakuutteihin eli 48 tunnin kolmen viikon sisällä esiintyviin vammoihin tai kroonisiin eli pysyviin vammoihin. Urheiluvammoja voidaan ryh

8 8 mitellä myös lajiryhmittäin juoksu ja hyppyvammoihin sekä heitto ja iskuvammoihin. (Koistinen 2002, 15.) Jääkiekossa ulkoisen energian aiheuttamat vammat ovat yleisimpiä, mutta myös rasitusvammoja esiintyy. Ulkoisen energian vammat syntyvät pelaajien yhteentörmäyksistä, kehoon suuntautuvista iskuista tai pelaajien kaatumisista. Pehmytkudosvammoista revähdykset, venähdykset ja nyrjähdykset ovat yleisimpiä. Erityisesti junioripelaajilla on erilaisia murtumia eli luuvammoja, koska heidän luustonsa on hauraampi kuin aikuisen. Akuutteja vammoja syntyy jääkiekossa eniten. Akuuttia vammaa seuraa usein subakuutti vamma, joka voi joskus johtaa krooniseen eli pysyvään vammaan. (Koistinen 2002, 15.) Suurin osa vammoista syntyy, kun kehon eri osat joutuvat voimakkaan rasituksen kohteeksi. Vammautumisia syntyy luistelu ja kiekontavoittelutilanteissa sekä pelaajien välisten taklausten ja törmäysten seurauksena. Tilanteissa tulee paljon vääntöjä, ruhjeita ja iskuja kehon eri puolille. Jääkiekossa syntyvät vammat vaihtelevat pienestä haavasta jopa halvautumiseen, joka voi syntyä kovan päähän tai niskan seudulle kohdistuneen iskun seurauksena. (Mölsä 2004, 49.) 2.3 Yleisimmät jääkiekkovammat Nyrjähdykset, venähdykset ja revähdykset ovat pehmytkudosvammoja. Nyrjähdys syntyy äkillisen liikkeen seurauksena, kun nivel vääntyy yli normaalin liikelaajuuden. Venähdyksessä nivelsiteeseen tai lihakseen kohdistunut venytys aiheuttaa vamman. (Sahi, Castren, Helistö & Kämäräinen 2007, 91.) Revähdyksellä eli lihasrepeämällä tarkoitetaan lihakseen syntynyttä vammaa, jossa katkeaa lihassäikeitä (Saarelma, 2008a). Lihasrevähdykset jaotellaan neljään luokkaan. Ensimmäisen asteen revähdyksessä muutama lihassäie on revennyt. Siihen liittyy kosketusarkuutta, venytyskipua ja mahdollisesti vähäistä verenvuotoa lihakseen. Toisen asteen lihasrevähdyksessä viidesosa lihassäikeistä repeää, verenvuoto on runsaampaa ja hematooma eli mustelma leviää terveen lihaksen puolelle. Kolmannen asteen lihasrevähdyksessä neljäsosa tai jopa puolet lihaksesta on revennyt. Neljännen asteen repeämästä puhutaan, kun lihas on lähes kokonaan revennyt. (Tukiainen 2004, ) Polven tai nilkan vääntyessä syntyy tyypillisiä pehmytkudosvammoja. Tilanteissa nivelsiteet, ni

9 9 velkierukat, jänteet tai lihakset voivat revetä joko osittain tai kokonaan. (Väisänen & Lassus 2002, 634.) Pehmytkudosvammojen yleisimmät oireet ovat turvotus, kipu, mustelma, kyseisen nivelen aristus ja mahdollinen virheasento (Sahi ym. 2007, 91 92). Murtumat luokitellaan usein ihon eheyteen perustuen umpi ja avomurtumiin. Umpimurtumassa iho on ehjä. Avomurtumassa on avoin yhteys luusta ihon ulkopuolelle. Avomurtuma on vaikeahoitoisempi, koska se infektoituu helpommin, vuotaa enemmän ja luutuu huonommin. Verisuoni ja hermovauriot ovat avomurtumissa tyypillisiä. Avo ja pirstalemurtumat ovat tyypillisiä urheiluvammoissa, koska luunmurtumat syntyvät usein ulkoisen energian vaikuttaessa kudokseen. Murtumien oireita ovat voimakas kipu tai arkuus, turvotus, tunnottomuus, verenvuoto, epänormaali liikkuvuus tai virheasento. (Väisänen & Lassus 2002, 630.) Haavat syntyvät ihon tai limakalvovaurion seurauksena, ja niihin voi liittyä syvempiä ihonalaisia kudosten vammoja. Haavat luokitellaan naarmu, pinta, viilto, ruhje, pisto ja ampumahaavoiksi. Lisäksi puremien seurauksena voi syntyä haavoja. (Sahi ym. 2007, ) Ruhjevamma eli kontuusio syntyy ulkoisen iskun tai törmäyksen seurauksena aiheuttaen eriasteista kudosten vaurioitumista. Ruhjevammassa ihonalaiset kudokset painuvat kasaan, ja soluja rikkoontuu. Iskukohdan verisuonet vaurioituvat ja aiheuttavat verenvuotoa kudoksiin. Verenvuodon seurauksena syntyy mustelma, ja kudoksen sisäisen verenvuoto aiheuttaa pahkan. (Saarelma 2008b.) Ulkoisen iskun tai törmäyksen seurauksena voi syntyä myös ruhjehaava, jolloin iho menee rikki, ja vamma alue voi olla rikkinäinen. Ruhjehaavan verenvuoto voi olla niukkaa tai runsasta. Ruhjehaavan yhteydessä on huomioitava mahdollinen kudoksen sisäinen verenvuoto. (Sahi ym. 2007, 72.) Jääkiekossa syntyvät haavat ovat usein pinta, viilto tai ruhjehaavoja. Lääkärille on muistettava näyttää vähäisemmätkin, esimerkiksi luistimen aiheuttamat, viiltohaavat mahdollisten jänne ja hermovammojen varalta. (Väisänen & Lassus 2002, 635.) Aivotärähdys eli kommootio on lievä aivovamma, josta ei jää pysyviä vammoja. Lyhytkestoinen tajunnantason häiriö tai lähimuistin heikkeneminen voivat johtua erilaisista päähän kohdistuneista iskuista. Tajunnantason häiriö vaihtelee äkilli

10 10 sestä huimauksesta lyhytaikaiseen tajuttomuuteen, joka kestää lievässä aivovammassa enintään puoli tuntia. Pidempi tajuttomuus johtaa usein aivoruhjevammaan. (Saastamoinen & Puurunen 2007, 317.) Aivotärähdystä seuraa usein kova päänsärky, pahoinvointia ja oksentelua, jotka voivat kestää useita vuorokausia. Muita oireita ovat sekavuus, hikoilu, huimaus ja levottomuus. (Sahi ym. 2007, 88.) 3 YLEISIMPIEN JÄÄKIEKKOVAMMOJEN ENSIAPU 3.1 Ensiapu ja ensihoito Äkillisissä tapaturmissa tarvitaan välittömästi ensiapua. Tapahtumapaikalla annettavaa apua kutsutaan ensiavuksi. Ensiaputilanteisiin joutuu yleensä aina maallikko, ja ensiapua annetaan tavallisesti ilman erityisvälineitä. Mahdollisiin ensiaputilanteisiin ennalta varautuneen on tapaturman sattuessa helpompi toimia. (Sahi ym. 2007, 14.) Ensihoidon toteuttavat henkilöt, jotka ovat suorittaneet vaadittavan koulutuksen. Ensihoito tarkoittaa ammattiavun kuljettamista tapahtumapaikalle, avun antamista paikan päällä ja kuljetuksen aikana jatkohoitopaikkaan. Ensihoidon antaminen lakkaa, kun potilas luovutetaan lopulliseen hoitopaikkaan terveyskeskukseen tai sairaalaan. (Kinnunen 2002, 9.) 3.2 Hätäilmoituksen tekeminen Pelaajan loukkaantuessa auttajan tehtävä on tehdä nopeasti tilannearvio tapahtuneesta. Auttajan on arvioitava, riittävätkö omat taidot selviämään tilanteesta vai tarvitaanko ammattiapua. (Sahi ym. 2007, 22.) Välittömästi vamman synnyttyä auttaja tekee nopean tutkimuksen vamman laadusta. Auttajan tulee puhutella loukkaantunutta pelaajaa, kysyä mahdolliset kipualueet, selvittää vammamekanismi ja arvioida vamman vaikeusaste. (Koistinen 2002, 119.) Hätäilmoituksen tekee henkilö, joka on ollut paikan päällä loukkaantumisen sattuessa. Ensiavun antaja tai tilannearvion tekijä osaa parhaiten kuvata, mitä on tapahtunut. Hätäkeskuksessa ammattihenkilö tekee päätöksen tarvitseeko am

11 11 mattiapua lähettää tapahtumapaikalle vai riittäkö puhelimitse annettu ohjeistus. Ammattihenkilö neuvoo ja opastaa hätäilmoituksen tekijää toimimaan tilanteessa oikein, siihen saakka, kun ammattiapu saapuu paikan päälle, jos se on tarpeellista. (Sahi ym. 2007, 23.) Hätäilmoituksen tekeminen: Soita hätänumeroon 112. Kerro, mitä on tapahtunut. Anna tarkka osoite ja kunta. Vastaa kysymyksiin, kuuntele ohjeita ja älä sulje puhelinta ennen kuin olet saanut luvan. Huolehdi kulkureitti selväksi. Huolehdi tarvittaessa opastuksesta. Pidä puhelin vapaana, koska sinulle voidaan soittaa, lisätietojen saamiseksi. Soita uudelleen hätänumeroon 112, mikäli loukkaantuneen vointi muuttuu äkillisesti. (Suomen Punainen Risti 2009, Sahi ym. 2007, 23.) 3.3 Pehmytkudosvammojen ensiapu Pehmytkudosvammoiksi luokitellaan nyrjähdykset, venähdykset ja revähdykset. Pehmytkudosvammoja syntyy yleisesti raajojen vääntyessä virheasentoon. Nivelside, jänne tai lihasvauriot voivat olla osittaisia tai ne voivat vaurioitua kokonaan, kun nivel menee sijoiltaan. Ensimmäiseksi on aina tärkeä selvittää tapahtumatiedot, vammamekanismi ja energia sekä mahdolliset aiemmat pehmytkudosvammat. (Väisänen & Lassus 2002, 634.) Pehmytkudosvammojen ensiavun ja hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen, turvotuksen laskeminen ja liikeratojen palautuminen normaaliksi (Koivula, Marttila & Tanninen 2007, 338). Ensiapuna kaikille pehmytkudosvammoille on KKK eli toimintajärjestyksessä kompressi, kylmä ja kohoasento. Kompressio eli puristus tai paine jatkuu useita tunteja. Paine pyritään saamaan aikaan ensisijaisesti saatavilla olevilla välineillä, kuten painamalla käsin tai käyttämällä painesidettä. Paine vähentää kudosten verenkiertoa ja estää samalla syntyvää turvotusta. (Koistinen 2002, 120.) Kylmä, kuten kylmäpussi tai lumi, vähentää verenvuotoa. Kylmää ei saa laittaa

12 12 suoraan kosketukseen ihon kanssa, vaan välissä on hyvä olla sidos tai kangas. Raaja tulee asettaa kohoasentoon, jotta sisäinen verenvuoto tyrehtyisi. (Sahi ym. 2007, 91.) Kohoasennon tulisi olla vähintään 45 astetta. Vammautunutta raajaa pidetään kohoasennossa useiden minuuttien ajan, tarvittaessa useita vuorokausia. (Koistinen 2002, ) Kolmen K:n hoidossa kylmää annetaan jaksoissa, yhtäjaksoisesti korkeintaan puoli tuntia. Kylmäkäsittely voidaan toistaa 1 2 tunnin välein. Kompressiosidosta on hyvä pitää paikallaan koko ajan. Lievissä pehmytkudosvammoissa kolmen K:n hoitoa jatketaan 6 12 tuntia. (Vuorensola 2007, 325.) Loukkaantunut on aina toimitettava jatkohoitoon, jos turvotus ja kipu ei hellitä 1 2 vuorokauden kuluessa tai nivelen toiminta ei ole normaalia eikä jalalla esimerkiksi voi varata ollenkaan. (Sahi ym. 2007, 91.) Nyrjähdyksen ensioireita ovat virheasentoon vääntyneen nivelen aristus, turvotus, kipu ja mustelma vammautuneen nivelen ympäristössä. Vammautuneen alueen tarkkailussa on huomioitava kipu, turvotus sekä ihon väri, eheys, lämpö ja tunto. (Koivula ym. 2007, 338.) Nivelen mennessä kokonaan sijoiltaan kipu on voimakasta, ympäristö turpoaa nopeasti, nivel on selkeästi virheellisessä asennossa eikä raajaa voi käyttää normaalisti. Sijoiltaan mennyttä niveltä ei saa yrittää vetää paikoilleen, vaan loukkaantunut on toimitettava hoitoon tai soitettava paikan päälle ammattiapua. (Sahi ym. 2007, ) Sijoiltaan mennyt nivel on pyrittävä tukemaan mahdollisimman liikkumattomaksi, siihen asentoon missä se on. Tukemiseen käytetään saatavissa olevia välineitä. Yläraajan tukemisessa voidaan käyttää kolmioliinaa ja alaraajan tukemisessa keppiä tai mailaa. Tukemisessa on kuitenkin huomioitava auttajan taidot ja ammattiavun paikalle saapumisen kesto. (Sahi ym. 2007, 84 86, 93.) Venähdyksen tapahtuessa nivelsiteet venyvät tai osittain repeävät. Venähdykset ovat tapahtumatilanteen mukaisesti erilaisia. Ne voivat vaihdella tilanteen mukaan lievästä vakavaan. Tarkat tapahtumatiedot ovat tärkeitä hoitolinjaa päätettäessä. Venähdyksen tapahtuessa tulee tarkkailla turvotusta, virheasentoa, ihon väriä, varaamiskykyä ja kipua. Pingotus iholla voi johtua luunsirusta, ja sinipunainen väri voi olla merkki verenvuodosta. Paikallinen arkuus ja varaamattomuus voivat viitata murtumaan. Turvotuksen ollessa vähäistä on usein kyse lievästä vammasta. Kolmen K:n hoito on ensisijainen ensiapukeino myös venähdyksen hoidossa. Venähdyksen jatkohoito on mahdollinen reponointi eli vir

13 13 heasennon korjaaminen, tukisidokset ja nivelen kuntouttaminen. Venähdyksen yhteydessä kolmen K:n hoitoa voidaan jatkaa 1 2 vuorokautta. (Vuorensola 2007, ) Lihasrepeämiä syntyy ulkoisen väkivallan ja virheellisen lihasliikkeen seurauksena. Raajojen pitkien luiden murtumiin voi myös liittyä osittaisia lihasrepeämiä. (Vuorensola 2007, 325.) Lihasrepeämän hoito määräytyy lihasrepeämän vaikeusasteen mukaan. Nopea ensiapu suojelee lihasta lisävammoilta ja nopeuttaa paranemista. (Peltokallio 2003, 237.) Lihasrepeämän yleisiä oireita ovat kipu, äkillinen paikallinen arkuus lihaksessa ja mustelma, joka usein siirtyy vammakohdan alapuolelle. Lihakseen voi myös ilmestyä kuoppa tai muhkura, jonka repeytynyt lihas on aikaansaanut. (Sahi ym. 2007, 93.) Verenpurkaumat eli mustelmat vaihtelevat lievän ja vakavan vamman välillä. Ensimmäisen ja toisen asteen lihasrepeämissä verenpurkauma kehittyy ihon alle, laajalle alueelle, usein vamman alapuolelle. Lihasten sisäinen verenpurkaus tuntuu aristavana kiinteänä alueena. Tämä on yleistä kolmannen ja neljännen asteen lihasrepeämille. Vamman syntyessä voi lihaksesta kuulua napsahdus. (Vuorensola 2007, 325.) Kuoppa tai muhkura lihaksessa on merkki vähintään toisen asteen lihasrepeämästä. Kivun kovuus ja lihasvoiman menetys kertovat vakavasta vammasta. Hyvän ja oikean ensiavun antaminen vähentää turvotusta ja verenvuotoa, mutta vaikeuttaa kuitenkin vamman vakavuuden arviointia. Lihasrepeämän vakavuusaste varmennetaan ultraäänitutkimuksella jatkohoitopaikassa. (Tukiainen 2004, ) Lihasrepeämän oikea ensiapu on KKK, jonka jälkeen loukkaantunut on toimitettava aina jatkohoitoon. (Sahi ym. 2007, 93.) 3.4 Murtumien ensiapu Luunmurtumia syntyy ulkoisen energian aiheuttamien iskujen seurauksena. Luunmurtumien yhteydessä erilaiset pehmytkudosvammat ovat yleisiä. (Väisänen & Lassus 2002, 630.) Luunmurtumien oireita ovat paikallinen kipu, turvotus, näkyvä virheasento tai epänormaali liikkuvuus. Haava voi kertoa avomurtumasta. Avomurtuman yhteydessä verenvuotoshokin oireiden mahdollisuus on olemassa. Aina epäiltäessä vakavaa murtumaa on soitettava 112:een ja noudatet

14 14 tava sieltä saatuja ohjeita sekä odotettava ammattiavun saapumista paikan päälle. (Sahi ym. 2007, 83.) Ensimmäiseksi on aina selvitettävä vammamekanismi ja energia. Vammaalueen liikuttamista tulee välttää. Näkyvä verenvuoto tulee tyrehdyttää, mutta kiinnityssidettä ei saa kiertää kokonaan raajan ympäri. Ammattiavun odottaminen paikan päälle on järkevää, jos kyseessä on lastoitusta vaativa murtuma. (Sahi ym. 2007, ) Raajalastan tehtävänä on tukea vammautunutta raajaa. Niitä on kahdenlaisia: tukilastoja ja vetolastoja. Vetolastan käyttö edellyttää aina asianmukaista koulutusta. Tyhjiölasta on yleisimmin käytetty tukilasta raajojen murtumissa. Se tukee hyvin, mutta ei aiheuta murtuma alueelle turhaa painetta, koska se voidaan muotoilla raajan mukaiseksi. Yleisesti ottaen raajalastoja ei useinkaan ole saatavilla välittömän ensiavun aikana, ja niiden käyttö edellyttää asianmukaista koulutusta. (Luukkonen 2002, 640.) Tuettaessa vamma aluetta se tulisi tukea mahdollisimman liikkumattomaksi, jos ammattiavun saaminen paikan päälle viivästyy. Auttajan taidot vaikuttavat siihen, mitä kannattaa tehdä. Murtuman tukemiseen voi käyttää tilapäisiä välineitä kuten jääkiekkomailaa ja tukisidoksia. Huomioitava on lisäksi se, että tuki yltää murtuman molemmin puolin nivelen yli. Yläraajan murtumissa tukena voi käyttää kolmio tai kaulaliinaa ja tervettä kättä. Käsi nostetaan koholle liinan avulla tai tuetaan joko liinalla tai terveellä kädellä vartaloon kiinni. Alaraajan murtumaa tuettaessa on huomioitava, missä kohdassa murtuma on. Jos murtuma on jalkaterän tai nilkan alueella, tuen on yllettävä polveen asti. Sääriluun tai polvenseudun murtumissa tuki pitää olla lonkkaan asti. Murtuneen jalan voi myös tukea sitomalla se kiinni terveeseen jalkaan. Kylkiluun murtumatilanteissa on ensimmäiseksi huolehdittava, että loukkaantunut pystyy hengittämään. Tärkeintä on auttaa loukkaantunut sellaiseen asentoon, jossa hänen on helppo hengittää. Kylkiluun murtuman yhteydessä rintakehää voi tukea käsin tai tukisiteellä. (Sahi ym. 2007, )

15 Haavojen ensiapu ja paraneminen Tyypilliset akuutin haavan oireet ovat kipu ja verenvuoto. Verisuoni, hermo tai jännevamma voi aiheuttaa vauriokohtaan jonkinasteisen toimintahäiriön. Haavan ensiavussa on tärkeää hillitä mahdollista verenvuotoa sekä estää lian pääseminen haavaan. (Laato 2004, 45.) Verenvuodon tyrehdyttämiseksi käytetään saatavilla olevia materiaaleja. Tyrehdyttäminen voidaan tehdä painamalla vuotokohtaa sormella, kädellä tai saatavilla olevalla kankaalla. Haava alueen koskettelua paljain käsin tulee välttää, ellei se ole välttämätöntä. Haava alue tulee suojata joko haavasidoksella tai vastaavalla käytettävissä olevalla materiaalilla. Mahdollisuuksien mukaan haava tulee peittää steriilillä sidoksella. Verenvuotokohdan ollessa raajassa kyseinen raaja tuetaan kohoasentoon, jolloin vuoto vähenee verisuoniston paineen laskemisen johdosta. Kohoasennolla on myös kipua ja turvotusta vähentävä vaikutus. (Efam 2006, 32 33; Sahi ym. 2007, 73.) Vierasesineet voidaan yrittää poistaa haavasta. Vierasesineen poistossa on huomioitava, että poistaminen voi aiheuttaa suuremman verenvuodon, sillä pois vetäminen voi vaurioittaa lisää kudoksia. (Väisänen & Lassus 2002, 623, 635.) Pienet pinnalliset haavat voidaan hoitaa paikan päällä, muut haavat vaativat muutaman tunnin kuluessa lääkärin hoitoa. Pienen haavan hoidossa on tärkeää puhdistus ja suojaus. Haavan voi puhdistaa vedellä ja saippualla tai haavanpuhdistusaineella. Verenvuoto tyrehdytetään painamalla haava aluetta tai puristamalla haavan reunoja kiinni toisiinsa. Viiltohaavan sulkemiseen voidaan käyttää perhoslaastaria, haavateippiä tai tavallista laastaria. Haava suojataan tarvittaessa sidetaitoksilla tai siteellä. Haava ja sidokset tulee pitää kuivina. Jos haavassa näkyy muutaman päivän kuluttua tulehduksen merkkejä, tulee hakeutua hoitoon. Tulehtuneen haavan merkkejä ovat punoitus, kuumotus, kipu ja turvotus. Haavan saaneelta tulee tarkistaa, onko hänellä jäykkäkouristusrokotus voimassa. (Efam 2006, 32 35; Sahi ym. 2007, ) Mahdollisten jänne ja hermovammojen toteamisen ja hoitamisen vuoksi pientenkin viiltohaavojen näyttäminen lääkärille on aiheellista (Väisänen & Lassus 2002, 635). Runsaasti vuotavan haavan ensiavussa on erittäin tärkeää verenvuodon tyrehdyttäminen tai sen mahdollinen vähentyminen. Verenvuodon tyrehdyttämiseen

16 16 käytetään peruskeinojen lisäksi joko paine tai kiristyssidettä. Painesidoksen käyttö on yleistä, mutta kiristyssidettä käytetään vain erityistapauksissa. Kiristyssiteen käyttötarkoituksia ovat leikkaantunut raaja tai laaja, monesta kohtaa vuotava murskavamma. Murskavamma voi syntyä jääkiekossa yhteentörmäyksen seurauksena, jolloin pelaaja kaatuu laidan vieressä ja toinen pelaaja liukuu luistimet edellä päin laidan vieressä makaavaa pelaajaa. Luistimen osuminen suojattomaan kohtaan voi aiheuttaa ison ruhjevamma. Runsaan verenvuodon yhteydessä on tärkeää asettaa loukkaantunut makuulle ja nostaa vuotava raaja koholle. Runsaasti vuotavat haavat, syvät viiltohaavat ja ruhjehaavat vaativat aina lääkärinhoitoa. (Efam 2006, 32 33; Sahi ym. 2007, ) Painesidettä käytetään, kun runsaasti vuotavan haavan verenvuotoa ei saada peruskeinoin tyrehtymään. Painesidokseen sitomiseen voidaan käyttää valmiita painesidospakkauksia, sideharsorullia tai muita saatavilla olevia materiaaleja, kuten käsipyyhepaperia, kaulaliinaa tai muuta kangasta. Haavalle asetettavan painon sekä sidoksen tulee olla joustava ja verta imevä. Painesidos sidotaan potilaan ollessa makuulla vuotava raaja koholla. Haava aluetta painetaan koko ajan. Haavalle asetetaan suojasidos, jonka päälle paino asetetaan. Paino kiinnitetään sideharsolla, joustinsiteellä, kolmioliinalla tai huivilla. Paineside ei saa kiristää. Painesidoksen ollessa yläraajan alueella käsi tuetaan painesidoksen sitomisen jälkeen koholle kolmioliinan avulla. Runsaan vuodon tyrehdyttämisessä voi yrittää estää valtimoveren virtausta painamalla kädellä suuria suonia vuotavan raajan tyvikohdasta. Yläraajan vuodossa tyvikohta on kainalokuoppa ja vuodon ollessa alaraajassa tyvikohta nivustaive. (Sahi ym. 2007, 75) Kiristyssiteen käyttö jääkiekkovammojen hoidossa on harvinaista. Eteen voi tulla kuitenkin äärimmäisiä tilanteita, joissa sitä voi joutua käyttämään. Verenvuodon tyrehdyttäminen kiristyssiteellä tapahtuu loukkaantuneen ollessa makuulla. Kiristyssidettä varten tarvitaan vähintään 10 senttimetrin levyinen tarpeeksi pitkä kangas, kuten kaulahuivi, pitkähihainen pelipaita tai ohut takki sekä puu tai muovikapula. Vammakohdan tyvipuolelle asetetaan sidosmateriaali ja siihen tehdään yksinkertainen solmu. Kapula sidotaan solmun päälle kiinni kaksinkertaisella solmulla. Kapulaa kierretään ympäri niin pitkään, että side kiristyy. Otetta ei hellitetä ennen kuin ammattiapu on saapunut paikan päälle. Loukkaantuneen vointia on seurattava koko ajan. Tarvittaessa yhteys uudelleen hätäkes

17 17 kukseen, jos loukkaantunut esimerkiksi menettää tajuntansa. Hätäkeskuksen ohjeiden mukaan toimitaan ammattiavun saapumiseen saakka. (Sahi ym. 2007, 77.) Haavan paranemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat haavatyyppi, haavan koko, sijainti, puhtaus, verenvuodon määrä ja hoidon aloittamisen mennyt aika (Sahi ym. 2007, 72). Haavan paraneminen tapahtuu asteittain kolmessa eri vaiheessa. Vaiheet ovat inflammaatiovaihe eli tulehdusvaihe, proliferaatiovaihe eli uudelleenmuodostumisvaihe ja maturaatiovaihe eli kypsymisvaihe. (Laato 2004, ) 3.6 Aivotärähdyksen ensiapu ja seuranta Kontaktilajeissa aivovamman riski on suuri. Kypärän käyttö jääkiekossa vähentää huomattavasti aivovammojen vaaraa. (Väisänen, Parkkari, Kuurne & Kannus 2005, 667.) Aivovamma aiheutuu ulkoisen energian vaikutuksesta tai pään lyömisestä johonkin. Vammamekanismit aivoissa ovat monenlaisia. Vauriot vaihtelevat lievistä ohimenevistä toimintahäiriöistä kuolemaan johtaviin verenvuotoihin. (Tenovuo 2008, 1155.) American Acadedemy of Neurology (1997, ) luokittelee aivovammat kolmeen luokkaan: I, II ja III. I luokka tarkoittaa lievää aivovammaan, jossa ei ole tajuttomuutta ja oireet kestävät alle 15 minuuttia. Tämä on kaikkein yleisin tyyppi ja vaikein huomata. II luokka tarkoittaa kohtalaista aivovammaa, jossa ei ole tajuttomuutta, mutta oireet kestävät yli 15 minuuttia. Oireiden kestäessä pidempään kuin tunnin tarvitaan lääketieteellistä tutkimusta. III luokka kertoo vaikeasta aivovammasta, johon liittyy tajuttomuus. Suurin osa jääkiekossa tapahtuvista lievistä aivovammoista on aivotärähdyksiä. Lievistä aivovammoista ei jää pysyviä neurologia oireita. Jääkiekkokaukalossa aivotärähdys voi syntyä suoran päähän kohdistuneen iskun seurauksena, taklauksen seurauksena, jolloin pelaaja lyö päänsä kaukalon laitaan tai kaatumisen seurauksena, jolloin pelaaja lyö päänsä jäähän. (Väisänen ym. 2005, 667.) Aivotärähdykselle tyypillisiä oireita ovat päänsärky, huimaus, pahoinvointi, hetkellinen muistikatko, näköhäiriöt ja mahdollisesti lyhytaikainen tajuttomuus. Ohi

18 18 meneviä oireita seuraavan 24 tunnin aikana voivat olla korvien soiminen, oksentelu, kaksoiskuvat, univaikeudet, orientaatio ongelmat, epävarmuus, hermostuneisuus, koordinaatiovaikeudet ja keskittymis ja tarkkaavaisuushäiriöt. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti. (Väisänen ym. 2005, ) Lievän aivovamman eli aivotärähdyksen ensiavussa ovat seuranta ja tarkkailu ensiarvoisen tärkeitä. Tajunnantason arvioiminen ja peruselintoiminnoista eli hengityksestä ja verenkierrosta huolehtiminen ovat auttajan ensimmäisiä tehtäviä. (Väisänen ym. 2005, 669.) Seurannassa kiinnitetään huomiota tajuttomuuden asteeseen ja oireiden kestoon. Tajuttomuutta ei voida hoitaa muualla kuin sairaalassa. Pitkäkestoinen tajuttomuus johtaa aina hätäilmoituksen tekemiseen ja ammattiavun kutsumiseen paikan päälle. Lyhytaikainen tajuttomuus edellyttää myös terveyskeskus tai sairaalakäyntiä. (Väisänen & Lassus 2002, 623.) Potilaan ollessa tajuton on ensimmäisenä turvattava hengitys kohottamalla leukaa, jotta ilmatiet ovat avoinna. Jos loukkaantunut on välttämättä siirrettävä, tuetaan siirron aikana selkä ja kaularankaa. Ammattiavun odottaminen paikan päälle on suotavaa. Loukkaantuneen ollessa tajuissaan puhutellaan loukkaantunutta, kysytään kivun paikkaa, tuetaan kaularankaa ja pyydetään liikuttamaan raajoja. Loukkaantuneen kyetessä liikuttamaan raajojaan hänet voidaan siirtää pukuhuoneeseen ja tarkkailla vointia siellä. (Väisänen ym. 2005, 669.) Hätäkeskukseen soittamalla ja hätäilmoituksen tekemällä saa aina tilannekohtaisen ohjeistuksen, kuinka toimia. Hätäkeskuksessa arvioidaan, tarvitseeko ammattiapua lähettää paikalle, vai riittääkö ammattihenkilön puhelimitse antama ohjeistus. (Sahi ym ) Aivotärähdyksen saanutta tulee seurata koko ajan vähintään 2 6 tunnin ajan. Loukkaantunutta ei saa jättää yksin, eikä hänelle tulisi antaa suun kautta nesteitä eikä ruokaa. Mikäli tajuttomuutta ei ole ollut ja oireet ovat kestäneet alle 15 minuuttia, eikä 2 6 tunnin kuluessa muita oireita ole ilmennyt, mitään jatkotoimenpiteitä ei tarvita. Oireiden kestäessä yli 15 minuuttia, vaikka tajuttomuutta ei olisikaan, on oireiden lisääntyessä tai voimistuessa 2 6 tunnin aikana hakeuduttava heti terveyskeskukseen tai sairaalaan. Tajuttomuus johtaa suoraan jatkotutkimuksiin joko terveyskeskuksessa tai sairaalassa. (Väisänen ym. 2005, 669.)

19 19 Aivotärähdyksen saaneen hoito jatkuu kotona, riippumatta siitä onko loukkaantunut käynyt terveyskeskuksessa tai sairaalassa tutkimuksissa. Kotona on oltava koko ajan henkilö seuraavien 24 tunnin ajan. Kotona jatketaan loukkaantuneen voinnin seurantaa, vaikka oireita ei enää olisikaan. Hoitotoimenpiteet kotona ovat lepo, vähintään seuraavaan aamuun saakka, sekä voinnin tarkkailu. Päänsäryn lievittämiseen voidaan käyttää parasetamolia. Aivotärähdyksen saaneen kanssa tulee keskustella vähintään joka neljäs tunti. Loukkaantunut herätetään yöllä kahden tunnin välein, jolloin seurataan, herääkö hän normaalisti, onko hän kunnolla hereillä ja vastaako asiallisesti kysymyksiin. Herätettäessä on kuitenkin huomioitava loukkaantuneen niin sanottu normaali vireystaso yöaikaan. Vireystasoa tulee verrata siihen, mitä se olisi normaalisti, jos herätetään kesken unen. Voimakkaan päänsäryn, huimauksen, levottomuuden, pahoinvoinnin, sekavuuden tai orientaatiovaikeuksien ilmaantuessa on otettava yhteys sairaalaan. (Saastamoinen & Puurunen 2007, 318.) Loukkaantuneen ollessa oireeton kouluun tai työhän voi palata 1 3 vuorokauden kuluttua (Saastamoinen & Puurunen 2007, 318). Urheilusuoritukset ovat aivotärähdyksen jälkeen rajoitettuja. Kun oireet kestävät alle 15 minuuttia, tajuttomuutta ei ole ja oireita ei ilmene seuraavien 2 6 tunnin aikana, ei urheilurajoituksia tarvita. Oireiden kestäessä yli 15 minuuttia, vaikkei tajuttomuutta olisikaan, tilanne aiheuttaa vähintään viikon kestävän tauon kontaktiurheiluun, esimerkiksi maila ja pallopeleihin. Tajuttomuus aiheuttaa aina vähintään kahden viikon tauon kontaktiurheiluun. Palaaminen urheilusuorituksiin tapahtuu asteittain, riippuen aivovamman vaikeusasteesta ja lääkärin suosituksista. (Väisänen ym. 2005, ) Taulukossa 1 kuvataan harjoittelun aloittaminen aivotärähdyksen jälkeen.

20 20 Taulukko 1. Harjoittelun aloittaminen aivotärähdyksen jälkeen (Mukaillen Väisänen ym. 2005, 669.) Jääkiekon pelaaja sai aivotärähdyksen, joka aiheutti viikon tauon urheilussa. Palaaminen normaaliin harjoitteluun tapahtuu portaittain. Yksi porras kestää 24 tuntia. Seuraavalle askelmalle siirrytään, kun pelaaja on täysin oireeton edellisellä askelmalla. 1. Viikon tauko kaikessa liikunnassa 2. Kävely tai hölkkä 3. Luisteluharjoitus kaukalossa 4. Jääkiekkoharjoitus ilman kontaktia, esimerkiksi kiertoharjoitus 5. Normaali harjoitus lääkärin tarkastuksen jälkeen 6. Ottelu Aivotärähdyksen saaneen pelaajan palaaminen normaaliin harjoitteluun tapahtuu edellä mainittujen portaiden mukaisesti. Aivotärähdys aiheutti hänelle yhden viikon mittaisen tauon harjoitteluun. Tauon jälkeen hän aloittaa harjoittelun kevyellä kävely tai hölkkäharjoituksella, jonka jälkeen tulee levätä seuraavat 24 tuntia. Jos 24 tunnin aikana ei esiinny oireita, hän voi siirtyä luisteluharjoituksiin. Luisteluharjoituksen jälkeen seurataan taas 24 tuntia oireiden ilmaantumista. Jos oireita ei ole, voidaan jatkaa 24 tunnin jälkeen jääkiekkoharjoitukseen, jossa ei ole kontaktia mukana. Mikäli edelleenkään ei 24 tunnin kuluessa ilmaannu oireita, voidaan siirtyä lääkärin tarkastuksen tai luvan jälkeen normaaliin harjoitteluun. Normaalien harjoitusten jälkeen tulee edelleen 24 tunnin ajan seurata oireiden ilmaantumista. Mikäli oireita ei esiinny, pelaaja pääsee pelaamaan otteluun. Teoriassa viikon tauon jälkeen siirtyminen ottelun pelaamiseen kestää vielä viisi vuorokautta. Mikäli jollakin portaalla ilmaantuu oireita, on aina palattava edelliselle askelmalle. (Väisänen ym. 2005, 669.)

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015.

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. 1 Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. Opas antaa tietoa urheilijoille, valmentajille sekä huoltajille

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje. Yleiset ensiaputilanteet kerhossa.

APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje. Yleiset ensiaputilanteet kerhossa. ENSIAPUA KERHOSSA APUA, IIK, PANIIKKI! kerhonohjaaja ensiavun antajana Miten toimin? Hätäohje Palohätäohje Yleiset ensiaputilanteet kerhossa Sisältö APUA, IIK, PANIIKKI! Jakakaa kerhoparin kanssa vastuu

Lisätiedot

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS Tilannearvio MITÄ ON TAPAHTUNUT? JOS TILANNE VAATII, SOITA 112! PELASTA VAARASSA OLEVAT! ANNA OIREIDEN MUKAISTA ENSIAPUA! ODOTA RAUHASSA AMMATTIAUTTAJIEN SAAPUMISTA PAIKALLE!

Lisätiedot

Besai Muñoz Sanchez 11NS

Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Sitä käytetään vammojen

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom Huoltajakoulutus EBK Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom URHEILIJAN HOITOKETJU Urheilutapahtuma Tapaturma tai muu tarve Ajanvaraus Ajanvaraus, puhelin 050 560 8619 tai 030 6000 Ensisijainen hoitopaikka: Terveystalo

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO ENSIAPUOPAS SISÄLLYSLUETTELO 4...ELOTTOMUUDEN SELVITTÄMINEN 6...HENGITYKSEN TARKASTAMINEN 8...AIKUISEN ELVYTYS 10...LAPSEN ELVYTYS 12...TAJUTTOMAN ENSIAPU JA KYLKIASENTO 14...VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumisen turvallisuuteen liittyviä perustietoja lukujen avulla. Kohderyhmä Yläkoululaiset sekä alakoulun 5.-6.

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Sääntö 5 Erotuomari. Erotuomarin peruskurssi

Sääntö 5 Erotuomari. Erotuomarin peruskurssi Sääntö 5 Erotuomari Erotuomarin peruskurssi Toimivalta Erotuomarin toimivalta siinä ottelussa, johon hänet on määrätty, alkaa hänen saapuessaan ottelupaikalle. Tämä sisältää: - oikeuden evätä osallistumasta

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA VPS-JUNIORIT ry TURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Turvallisuussuunnitelma. 1.1 Turvallisuussuunnitelman kohteet. 1.1.1 Pelaajat. 1.1.2 Ottelun toimihenkilöt, tuomarit, ym.. 1.1.3 Katsojat 1.1.4

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE

AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE Keskustoimisto Ensiapukoulutus AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE Puhutaan yhdessä ensiavun merkityksestä suomalaisille koko 140 v juhlavuotemme ajan. Tämän tueksi on suunniteltu nk. Auttajakurssi. Kurssi on

Lisätiedot

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu

Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu AIHE: Ihminen ja terveys, ensiapu IKÄLUOKKA: 4.-9. luokka TAVOITTEET: Tehtävän tavoitteena on harjoitella toimimista tavallisissa ensiaputilanteissa: pyörtyminen,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 04.03.2014 KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa Kiekko-67 juniorikiekko ry:n jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013

BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 BJR F2 (05) Vanhempainkokous 21.08.2013 Kausi 2013 2014 Vastuuvalmentaja Jan Wasastjerna Edelleen... Urheilua Lasten Ehdoilla! HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Tehdään vanha paremmin ja opitaan uutta => KEHITYTÄÄN

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot