POHJOIS KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Sanna Purmonen YLEISIMMÄT JÄÄKIEKKOVAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Sanna Purmonen YLEISIMMÄT JÄÄKIEKKOVAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU"

Transkriptio

1 POHJOIS KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sanna Purmonen YLEISIMMÄT JÄÄKIEKKOVAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU Opinnäytetyö Tammikuu 2010

2 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijä Sanna Purmonen Nimeke Yleisimmät jääkiekkovammat ja niiden ensiapu Tiivistelmä Jääkiekkoa pelatessa harvoin yksikään pelaaja välttyy loukkaantumisilta. Oikealla ensiavulla voidaan nopeuttaa loukkaantuneen pelaajan toipumista ja kuntoutumista, ehkäistä lisävammojen syntymistä ja vähentää hoitokustannuksia. Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaisia ovat yleisimmät jääkiekkovammat ja mikä on yleisimpien jääkiekkovammojen oikea ensiapu. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ensiapuohjeistus, jonka tavoitteena oli lisätä jääkiekkojoukkueiden toimihenkilöiden valmiuksia toimia oikein pelaajan loukkaantuessa. Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu yksilöiden ja yhteisöjen neuvontaa ja ohjaamista sekä tiedon välittämistä erilaisille kohderyhmille. Sairaanhoitajan taidot edellyttävät, että sairaanhoitaja osaa etsiä tarvittavaa tietoa, kohdistaa sen oikein kohderyhmää varten ja luoda kohderyhmälle tarvittavaa materiaalia. Ensiapuohjeistus esiteltiin koulutustapahtumassa. Saadun palautteen mukaan ensiapuohjeistus sekä koulutustapahtuma koettiin tarpeelliseksi ja käytännönharjoitusten todettiin tukevan teoriaosuutta hyvin. Ensiapuohjeistus tukee joukkueiden toimihenkilöiden toimintaa ensiaputilanteissa ja auttaa heitä toimimaan oikein. Ensiapuohjeistuksesta saa neuvoja siihen, kuinka ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan vähentää jääkiekkovammojen syntyvyyttä. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa on käsitelty jääkiekkovammojen syntyä, luokittelua ja niiden oikeaa ensiapua. Lisäksi teoriaosuudessa on määritelty ohjaamista ja opettamista osana sairaanhoitajan työnkuvaa. Kieli suomi Asiasanat jääkiekkovamma, ensiapuohjeistus, koulutustapahtuma Sivuja 49 Liitteet 6 Liitesivumäärä 6

3 3 THESIS December 2010 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Author Sanna Purmonen Title First aid for the most common ice hockey injuries Abstract Injuries can rarely be avoided while playing ice hockey. By providing appropriate first aid, the recovery and rehabilitation of an injured player can be speeded up. It can also prevent further injuries and reduce the costs of care. The main idea of this thesis was to find out, what type of injuries are the most common in ice hockey and what the appropriate first aid for them would be. The target of this practice based thesis was to produce a first aid manual that would improve the skills and competence of people involved in ice hockey to take action when a player is injured. A nurse is expected to advice and guide individuals and communities. Being a nurse also includes tasks such as providing information to different target groups. A nurse should be able to find the required information, direct it to target groups and create the needed material. The first aid manual was presented in an educational event. According to the received feedback, the first aid manual and the educational event were necessary. It was mentioned that the practical drills support the theoretical part. The first aid manual helps people involved in ice hockey to take the right kind of action in situations where first aid is needed. The manual also gives advice on how precautions can reduce injuries in ice hockey. The theoretical part of this thesis deals with the emergence and classification of ice hockey injuries as well as the provision of appropriate first aid. The theoretical part also Language Finnish Pages 49 Appendices 6 Pages of Appendices 6 Keywords ice hockey injury, firs aid manual, educational event

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO JÄÄKIEKOSSA SYNTYVÄT URHEILUVAMMAT Jääkiekkovammojen esiintyvyys Jääkiekkovammojen luokittelu Yleisimmät jääkiekkovammat YLEISIMPIEN JÄÄKIEKKOVAMMOJEN ENSIAPU Ensiapu ja ensihoito Hätäilmoituksen tekeminen Pehmytkudosvammojen ensiapu Murtumien ensiapu Haavojen ensiapu ja paraneminen Aivotärähdyksen ensiapu ja seuranta JÄÄKIEKKOVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY Ennaltaehkäisyyn vaikuttavat tekijät Ulkoiset ja valmennukselliset tekijät Sisäiset tekijät Ensiapuun varautuminen OHJAAMINEN JA OPETTAMINEN SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ Vuorovaikutus hoitotyössä Ohjaus ja ohjaaminen Opetus ja oppiminen Oppimateriaalin piirteet OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TEHTÄVÄT MENETELMÄLLISET VALINNAT Toiminnallisen opinnäytetyön kuvaus Alkukartoitus ja aiheen rajaaminen Toiminnallisen osuuden toteutus KOULUTUSTAPAHTUMA Ensiapuohjeistuksen suunnittelu ja testaus Koulutustapahtuman suunnittelu Koulutustapahtuman toteutus OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS POHDINTA Ensiapuohjeistuksen ja koulutustapahtuman arviointi Jatkokehitysmahdollisuudet Opinnäytetyöprosessin arviointi ja ammatillinen kasvu LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Palautelomake asiantuntijoille Liite 2 Yhteenveto asiantuntijoiden palautteesta Liite 3 Koulutustapahtuman kutsu Liite 4 Palautelomake koulutustapahtumaan osallistuneille Liite 5 Yhteenveto koulutustapahtuman palautteista Liite 6 Ensiapuohjeistus cd rom

5 5 1 JOHDANTO Jääkiekko on vauhdikas ja tapaturma altis kontakti ja kamppailulaji. Suomen kansaa kiehtovalla urheilulajilla on kuitenkin omat haittapuolensa. Harvoin yksikään harrastaja tai ammattipelaaja selviää ilman vammautumisia. Suurin osa jääkiekkovammoista syntyy otteluissa ja lisäksi niitä syntyy jää ja oheisharjoituksissa. Yleisimmät jääkiekossa syntyvät urheiluvammat ovat pehmytkudosvammat, murtumat, haavat ja aivotärähdys. Jääkiekkojoukkueen toimihenkilöillä on oltava riittävät valmiudet ensiavun antamiseen pelaajan loukkaantuessa. Usein toimihenkilöillä ei ole ammatillista taustaa, joten heidän ensiapuvalmiuksiensa lisääminen on tärkeää. (Airaksinen 2002, ) Suurin osa sairaanhoitajan työstä on vuorovaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen kanssa. Sairaanhoitajan tehtävänä on osallistua yksilöiden, perheiden sekä yhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia edistäviin ja sairauksia ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu yksilöiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjaamista ja opettamista. Sairaanhoitajan ammattitaito edellyttää, että sairaanhoitaja jakaa yksilöille ja yhteisöille heidän tarvitsemaansa tietoa tai luo heille siihen tarvittavaa materiaalia. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet ohjaavat ja velvoittavat sairaanhoitajaa antamaan ohjausta sitä tarvitseville. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ensiapuohjeistus, minkä avulla voidaan kehittää jääkiekkojoukkueiden toimihenkilöiden ensiaputaitoja, jotta heillä on valmiudet toimia oikein pelaajan loukkaantuessa. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaisia ovat yleisimmät jääkiekkovammat ja mikä on yleisimpien jääkiekkovammojen oikea ensiapu. Tässä opinnäytetyössä käsitellään neljän yleisimmän jääkiekossa syntyvän urheiluvamman ensiapua. Jääkiekossa syntyvästä urheiluvammasta käytetään termiä jääkiekkovamma. Tutkittuun tietoon ja valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin ensiapuohjeisiin perustuen laadin ensiapuohjeistuksen yleisimpien jääkiekkovammojen ensiapuun. Ensiapuohjeistuksen pohjalta järjestettiin koulutustapahtuma. Koulutustapahtuma sisälsi teoriaosuuden, käytännönharjoituksia sekä vapaan keskustelun ja palautteen. Ensiapuohjeistus jää jääkiekkoseuran käyttöön cd rom muodossa (liite 6) ja sitä voidaan hyödyntää uusien toimihenkilöiden perehdyttämisessä.

6 6 Idea opinnäytetyön aihevalintaan lähti omasta mielenkiinnostani ensiapua kohtaan, mutta painavin tekijä aihetta valittaessa oli oma jääkiekkoharrastukseni. Tarve ensiapuohjeistukselle oli tiedossa. Vastaavanlaisia ensiapuohjeita ja koulutuksia on tarjolla entuudestaan, mutta suurin osa niistä on suunnattu joukkueissa ammatikseen toimiville huoltajille sekä lääkäreille, ei maallikoille. Kustannukset ovat myös osasyy, miksi pienet seurat jäävät usein koulutusten ulkopuolelle. Opinnäytetyön teoriaosiossa selvitetään jääkiekkovammojen esiintyvyyttä, luokittelua ja yleisyyttä, ensiavun eri muotoja sekä ohjaamiseen ja opettamiseen liittyviä tekijöitä sairaanhoitajan työnkuvaan liittyen. 2 JÄÄKIEKOSSA SYNTYVÄT URHEILUVAMMAT 2.1 Jääkiekkovammojen esiintyvyys Suomessa liikuntatapaturmat ovat olleet 1990 luvulta asti yleisin vamman aiheuttava tapaturmaluokka. Liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet 27 % vuodesta Vammojen lisääntyminen on suoraan verrannollinen lisääntyneeseen liikunnan ja harrastamisen määrään. (Heiskanen, Siren & Kaukomaa 2004, 2, 11.) Valtaosa liikuntatapaturmista on tapaturman aiheuttamia, ja vain pieni osa on rasitusvammoja. Kilpailutilanteissa ja erityisesti vuoden iässä liikuntatapaturmariski on suurimmillaan. Liikuntatapaturmiin ja vammoihin liittyy ulkoisia ja sisäisiä riskitekijöitä. Ulkoisia riskitekijöitä ovat altistus, harjoittelu, ympäristö ja olosuhteet sekä varusteet. Sisäisiä riskitekijöitä ovat fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet. (Parkkari 2005a, ) Liikunta voidaan luokitella hyväksi lääkkeeksi, mutta sillä on omat haitalliset sivuvaikutuksensa urheiluvammojen syntyvyyden johdosta. (Parkkari 2005b, 1269). Suomalaisten turvallisuus 2003 tutkimuksen mukaan aikuisväestölle sattui vammaan johtunutta tapaturmaa. Näistä liikuntatapaturmia oli 29 % eli (Heiskanen ym. 2004, ) Jääkiekkovammojen osuus oli Kansanterveyslaitoksen julkaisun mukaan eniten liikuntatapaturmia aiheuttavien urheilulajien joukossa jääkiekko oli viidennellä sijalla. Edellä ovat jalkapallo, lenkkeily, kuntokävely ja salibandy. (Tiirikainen & Lounasmaa 2007, 133.)

7 7 Jääkiekko on vauhdikas joukkuepeli, jota pelataan jääkiekkokaukalossa. Jääkiekolle ovat tyypillisiä nopeasti vaihtuvat tilanteet, jotka syntyvät kiekon saavuttamisen seurauksena. Vartalokontaktit, kuten taklaukset, nopeat jarrutukset ja liikkeellelähdöt, ovat tyypillisiä jääkiekolle. (Airaksinen 2002, ) Mölsä (2004, 48 49) on tutkinut jääkiekkovammojen yleisyyttä Suomessa ylimmillä sarjatasoilla 1970, 1980 ja 1990 luvulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jääkiekkovammojen yleisyyttä, vammatyyppejä, vammojen syntymekanismeja ja vakavuutta. Tutkimuksen tulokset pohjautuivat ja perustuivat vakuutusyhtiöille raportoitujen tapausten määrästä sekä joukkueiden lääkäreiden antamista tiedoista. Tutkimuksen mukaan kaudella vammatyyppien (n=214) jakauma oli seuraavanlainen: venähdys tai revähdysvammoja 40 %, kontuusiovammoja eli ruhjevammoja 39 %, haavoja 11 %, murtumia 8 % ja muita vammatyyppejä 2 %. Venähdys ja revähdysvammojen sekä kontuusiovammojen esiintyvyys kolmen eri ajanjakson , ja aikana kasvoi koko ajan. (Mölsä 2004, ) Airaksinen (2002) on myös tutkinut 1980 luvulla kuuden pelikauden aikana jääkiekkovammojen syntymistä erään yksittäisen jääkiekkojoukkueen kohdalla. Hänen tutkimusaineistonsa mukaan ruhjevammat, venähdykset, murtumat ja haavat olivat tyypillisimpiä jääkiekkovammoja. 2.2 Jääkiekkovammojen luokittelu Jääkiekkovamma määritellään urheiluvammaksi, joka on syntynyt kyseistä lajia harrastettaessa. Yleisesti urheiluvammat luokitellaan niiden alkuperän, anatomian, ajankohdan ja lajiryhmän mukaan. Alkuperän eli etiologian mukaan urheiluvammat voidaan jakaa traumoiksi eli ulkoisen energian vammoiksi tai rasitusvammoiksi eli ylikuormitusvammoiksi. Akuutti vamma syntyy äkillisesti ja rasitusvamma hitaasti tietyn ajanjakson seurauksena. Urheiluvammat jaetaan anatomian mukaan pehmytkudos, luu ja hermovammoihin. Ajankohdan mukaan urheiluvammat voidaan jakaa akuutteihin eli 0 48 tunnin kuluessa esiintyviin vammoihin, subakuutteihin eli 48 tunnin kolmen viikon sisällä esiintyviin vammoihin tai kroonisiin eli pysyviin vammoihin. Urheiluvammoja voidaan ryh

8 8 mitellä myös lajiryhmittäin juoksu ja hyppyvammoihin sekä heitto ja iskuvammoihin. (Koistinen 2002, 15.) Jääkiekossa ulkoisen energian aiheuttamat vammat ovat yleisimpiä, mutta myös rasitusvammoja esiintyy. Ulkoisen energian vammat syntyvät pelaajien yhteentörmäyksistä, kehoon suuntautuvista iskuista tai pelaajien kaatumisista. Pehmytkudosvammoista revähdykset, venähdykset ja nyrjähdykset ovat yleisimpiä. Erityisesti junioripelaajilla on erilaisia murtumia eli luuvammoja, koska heidän luustonsa on hauraampi kuin aikuisen. Akuutteja vammoja syntyy jääkiekossa eniten. Akuuttia vammaa seuraa usein subakuutti vamma, joka voi joskus johtaa krooniseen eli pysyvään vammaan. (Koistinen 2002, 15.) Suurin osa vammoista syntyy, kun kehon eri osat joutuvat voimakkaan rasituksen kohteeksi. Vammautumisia syntyy luistelu ja kiekontavoittelutilanteissa sekä pelaajien välisten taklausten ja törmäysten seurauksena. Tilanteissa tulee paljon vääntöjä, ruhjeita ja iskuja kehon eri puolille. Jääkiekossa syntyvät vammat vaihtelevat pienestä haavasta jopa halvautumiseen, joka voi syntyä kovan päähän tai niskan seudulle kohdistuneen iskun seurauksena. (Mölsä 2004, 49.) 2.3 Yleisimmät jääkiekkovammat Nyrjähdykset, venähdykset ja revähdykset ovat pehmytkudosvammoja. Nyrjähdys syntyy äkillisen liikkeen seurauksena, kun nivel vääntyy yli normaalin liikelaajuuden. Venähdyksessä nivelsiteeseen tai lihakseen kohdistunut venytys aiheuttaa vamman. (Sahi, Castren, Helistö & Kämäräinen 2007, 91.) Revähdyksellä eli lihasrepeämällä tarkoitetaan lihakseen syntynyttä vammaa, jossa katkeaa lihassäikeitä (Saarelma, 2008a). Lihasrevähdykset jaotellaan neljään luokkaan. Ensimmäisen asteen revähdyksessä muutama lihassäie on revennyt. Siihen liittyy kosketusarkuutta, venytyskipua ja mahdollisesti vähäistä verenvuotoa lihakseen. Toisen asteen lihasrevähdyksessä viidesosa lihassäikeistä repeää, verenvuoto on runsaampaa ja hematooma eli mustelma leviää terveen lihaksen puolelle. Kolmannen asteen lihasrevähdyksessä neljäsosa tai jopa puolet lihaksesta on revennyt. Neljännen asteen repeämästä puhutaan, kun lihas on lähes kokonaan revennyt. (Tukiainen 2004, ) Polven tai nilkan vääntyessä syntyy tyypillisiä pehmytkudosvammoja. Tilanteissa nivelsiteet, ni

9 9 velkierukat, jänteet tai lihakset voivat revetä joko osittain tai kokonaan. (Väisänen & Lassus 2002, 634.) Pehmytkudosvammojen yleisimmät oireet ovat turvotus, kipu, mustelma, kyseisen nivelen aristus ja mahdollinen virheasento (Sahi ym. 2007, 91 92). Murtumat luokitellaan usein ihon eheyteen perustuen umpi ja avomurtumiin. Umpimurtumassa iho on ehjä. Avomurtumassa on avoin yhteys luusta ihon ulkopuolelle. Avomurtuma on vaikeahoitoisempi, koska se infektoituu helpommin, vuotaa enemmän ja luutuu huonommin. Verisuoni ja hermovauriot ovat avomurtumissa tyypillisiä. Avo ja pirstalemurtumat ovat tyypillisiä urheiluvammoissa, koska luunmurtumat syntyvät usein ulkoisen energian vaikuttaessa kudokseen. Murtumien oireita ovat voimakas kipu tai arkuus, turvotus, tunnottomuus, verenvuoto, epänormaali liikkuvuus tai virheasento. (Väisänen & Lassus 2002, 630.) Haavat syntyvät ihon tai limakalvovaurion seurauksena, ja niihin voi liittyä syvempiä ihonalaisia kudosten vammoja. Haavat luokitellaan naarmu, pinta, viilto, ruhje, pisto ja ampumahaavoiksi. Lisäksi puremien seurauksena voi syntyä haavoja. (Sahi ym. 2007, ) Ruhjevamma eli kontuusio syntyy ulkoisen iskun tai törmäyksen seurauksena aiheuttaen eriasteista kudosten vaurioitumista. Ruhjevammassa ihonalaiset kudokset painuvat kasaan, ja soluja rikkoontuu. Iskukohdan verisuonet vaurioituvat ja aiheuttavat verenvuotoa kudoksiin. Verenvuodon seurauksena syntyy mustelma, ja kudoksen sisäisen verenvuoto aiheuttaa pahkan. (Saarelma 2008b.) Ulkoisen iskun tai törmäyksen seurauksena voi syntyä myös ruhjehaava, jolloin iho menee rikki, ja vamma alue voi olla rikkinäinen. Ruhjehaavan verenvuoto voi olla niukkaa tai runsasta. Ruhjehaavan yhteydessä on huomioitava mahdollinen kudoksen sisäinen verenvuoto. (Sahi ym. 2007, 72.) Jääkiekossa syntyvät haavat ovat usein pinta, viilto tai ruhjehaavoja. Lääkärille on muistettava näyttää vähäisemmätkin, esimerkiksi luistimen aiheuttamat, viiltohaavat mahdollisten jänne ja hermovammojen varalta. (Väisänen & Lassus 2002, 635.) Aivotärähdys eli kommootio on lievä aivovamma, josta ei jää pysyviä vammoja. Lyhytkestoinen tajunnantason häiriö tai lähimuistin heikkeneminen voivat johtua erilaisista päähän kohdistuneista iskuista. Tajunnantason häiriö vaihtelee äkilli

10 10 sestä huimauksesta lyhytaikaiseen tajuttomuuteen, joka kestää lievässä aivovammassa enintään puoli tuntia. Pidempi tajuttomuus johtaa usein aivoruhjevammaan. (Saastamoinen & Puurunen 2007, 317.) Aivotärähdystä seuraa usein kova päänsärky, pahoinvointia ja oksentelua, jotka voivat kestää useita vuorokausia. Muita oireita ovat sekavuus, hikoilu, huimaus ja levottomuus. (Sahi ym. 2007, 88.) 3 YLEISIMPIEN JÄÄKIEKKOVAMMOJEN ENSIAPU 3.1 Ensiapu ja ensihoito Äkillisissä tapaturmissa tarvitaan välittömästi ensiapua. Tapahtumapaikalla annettavaa apua kutsutaan ensiavuksi. Ensiaputilanteisiin joutuu yleensä aina maallikko, ja ensiapua annetaan tavallisesti ilman erityisvälineitä. Mahdollisiin ensiaputilanteisiin ennalta varautuneen on tapaturman sattuessa helpompi toimia. (Sahi ym. 2007, 14.) Ensihoidon toteuttavat henkilöt, jotka ovat suorittaneet vaadittavan koulutuksen. Ensihoito tarkoittaa ammattiavun kuljettamista tapahtumapaikalle, avun antamista paikan päällä ja kuljetuksen aikana jatkohoitopaikkaan. Ensihoidon antaminen lakkaa, kun potilas luovutetaan lopulliseen hoitopaikkaan terveyskeskukseen tai sairaalaan. (Kinnunen 2002, 9.) 3.2 Hätäilmoituksen tekeminen Pelaajan loukkaantuessa auttajan tehtävä on tehdä nopeasti tilannearvio tapahtuneesta. Auttajan on arvioitava, riittävätkö omat taidot selviämään tilanteesta vai tarvitaanko ammattiapua. (Sahi ym. 2007, 22.) Välittömästi vamman synnyttyä auttaja tekee nopean tutkimuksen vamman laadusta. Auttajan tulee puhutella loukkaantunutta pelaajaa, kysyä mahdolliset kipualueet, selvittää vammamekanismi ja arvioida vamman vaikeusaste. (Koistinen 2002, 119.) Hätäilmoituksen tekee henkilö, joka on ollut paikan päällä loukkaantumisen sattuessa. Ensiavun antaja tai tilannearvion tekijä osaa parhaiten kuvata, mitä on tapahtunut. Hätäkeskuksessa ammattihenkilö tekee päätöksen tarvitseeko am

11 11 mattiapua lähettää tapahtumapaikalle vai riittäkö puhelimitse annettu ohjeistus. Ammattihenkilö neuvoo ja opastaa hätäilmoituksen tekijää toimimaan tilanteessa oikein, siihen saakka, kun ammattiapu saapuu paikan päälle, jos se on tarpeellista. (Sahi ym. 2007, 23.) Hätäilmoituksen tekeminen: Soita hätänumeroon 112. Kerro, mitä on tapahtunut. Anna tarkka osoite ja kunta. Vastaa kysymyksiin, kuuntele ohjeita ja älä sulje puhelinta ennen kuin olet saanut luvan. Huolehdi kulkureitti selväksi. Huolehdi tarvittaessa opastuksesta. Pidä puhelin vapaana, koska sinulle voidaan soittaa, lisätietojen saamiseksi. Soita uudelleen hätänumeroon 112, mikäli loukkaantuneen vointi muuttuu äkillisesti. (Suomen Punainen Risti 2009, Sahi ym. 2007, 23.) 3.3 Pehmytkudosvammojen ensiapu Pehmytkudosvammoiksi luokitellaan nyrjähdykset, venähdykset ja revähdykset. Pehmytkudosvammoja syntyy yleisesti raajojen vääntyessä virheasentoon. Nivelside, jänne tai lihasvauriot voivat olla osittaisia tai ne voivat vaurioitua kokonaan, kun nivel menee sijoiltaan. Ensimmäiseksi on aina tärkeä selvittää tapahtumatiedot, vammamekanismi ja energia sekä mahdolliset aiemmat pehmytkudosvammat. (Väisänen & Lassus 2002, 634.) Pehmytkudosvammojen ensiavun ja hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen, turvotuksen laskeminen ja liikeratojen palautuminen normaaliksi (Koivula, Marttila & Tanninen 2007, 338). Ensiapuna kaikille pehmytkudosvammoille on KKK eli toimintajärjestyksessä kompressi, kylmä ja kohoasento. Kompressio eli puristus tai paine jatkuu useita tunteja. Paine pyritään saamaan aikaan ensisijaisesti saatavilla olevilla välineillä, kuten painamalla käsin tai käyttämällä painesidettä. Paine vähentää kudosten verenkiertoa ja estää samalla syntyvää turvotusta. (Koistinen 2002, 120.) Kylmä, kuten kylmäpussi tai lumi, vähentää verenvuotoa. Kylmää ei saa laittaa

12 12 suoraan kosketukseen ihon kanssa, vaan välissä on hyvä olla sidos tai kangas. Raaja tulee asettaa kohoasentoon, jotta sisäinen verenvuoto tyrehtyisi. (Sahi ym. 2007, 91.) Kohoasennon tulisi olla vähintään 45 astetta. Vammautunutta raajaa pidetään kohoasennossa useiden minuuttien ajan, tarvittaessa useita vuorokausia. (Koistinen 2002, ) Kolmen K:n hoidossa kylmää annetaan jaksoissa, yhtäjaksoisesti korkeintaan puoli tuntia. Kylmäkäsittely voidaan toistaa 1 2 tunnin välein. Kompressiosidosta on hyvä pitää paikallaan koko ajan. Lievissä pehmytkudosvammoissa kolmen K:n hoitoa jatketaan 6 12 tuntia. (Vuorensola 2007, 325.) Loukkaantunut on aina toimitettava jatkohoitoon, jos turvotus ja kipu ei hellitä 1 2 vuorokauden kuluessa tai nivelen toiminta ei ole normaalia eikä jalalla esimerkiksi voi varata ollenkaan. (Sahi ym. 2007, 91.) Nyrjähdyksen ensioireita ovat virheasentoon vääntyneen nivelen aristus, turvotus, kipu ja mustelma vammautuneen nivelen ympäristössä. Vammautuneen alueen tarkkailussa on huomioitava kipu, turvotus sekä ihon väri, eheys, lämpö ja tunto. (Koivula ym. 2007, 338.) Nivelen mennessä kokonaan sijoiltaan kipu on voimakasta, ympäristö turpoaa nopeasti, nivel on selkeästi virheellisessä asennossa eikä raajaa voi käyttää normaalisti. Sijoiltaan mennyttä niveltä ei saa yrittää vetää paikoilleen, vaan loukkaantunut on toimitettava hoitoon tai soitettava paikan päälle ammattiapua. (Sahi ym. 2007, ) Sijoiltaan mennyt nivel on pyrittävä tukemaan mahdollisimman liikkumattomaksi, siihen asentoon missä se on. Tukemiseen käytetään saatavissa olevia välineitä. Yläraajan tukemisessa voidaan käyttää kolmioliinaa ja alaraajan tukemisessa keppiä tai mailaa. Tukemisessa on kuitenkin huomioitava auttajan taidot ja ammattiavun paikalle saapumisen kesto. (Sahi ym. 2007, 84 86, 93.) Venähdyksen tapahtuessa nivelsiteet venyvät tai osittain repeävät. Venähdykset ovat tapahtumatilanteen mukaisesti erilaisia. Ne voivat vaihdella tilanteen mukaan lievästä vakavaan. Tarkat tapahtumatiedot ovat tärkeitä hoitolinjaa päätettäessä. Venähdyksen tapahtuessa tulee tarkkailla turvotusta, virheasentoa, ihon väriä, varaamiskykyä ja kipua. Pingotus iholla voi johtua luunsirusta, ja sinipunainen väri voi olla merkki verenvuodosta. Paikallinen arkuus ja varaamattomuus voivat viitata murtumaan. Turvotuksen ollessa vähäistä on usein kyse lievästä vammasta. Kolmen K:n hoito on ensisijainen ensiapukeino myös venähdyksen hoidossa. Venähdyksen jatkohoito on mahdollinen reponointi eli vir

13 13 heasennon korjaaminen, tukisidokset ja nivelen kuntouttaminen. Venähdyksen yhteydessä kolmen K:n hoitoa voidaan jatkaa 1 2 vuorokautta. (Vuorensola 2007, ) Lihasrepeämiä syntyy ulkoisen väkivallan ja virheellisen lihasliikkeen seurauksena. Raajojen pitkien luiden murtumiin voi myös liittyä osittaisia lihasrepeämiä. (Vuorensola 2007, 325.) Lihasrepeämän hoito määräytyy lihasrepeämän vaikeusasteen mukaan. Nopea ensiapu suojelee lihasta lisävammoilta ja nopeuttaa paranemista. (Peltokallio 2003, 237.) Lihasrepeämän yleisiä oireita ovat kipu, äkillinen paikallinen arkuus lihaksessa ja mustelma, joka usein siirtyy vammakohdan alapuolelle. Lihakseen voi myös ilmestyä kuoppa tai muhkura, jonka repeytynyt lihas on aikaansaanut. (Sahi ym. 2007, 93.) Verenpurkaumat eli mustelmat vaihtelevat lievän ja vakavan vamman välillä. Ensimmäisen ja toisen asteen lihasrepeämissä verenpurkauma kehittyy ihon alle, laajalle alueelle, usein vamman alapuolelle. Lihasten sisäinen verenpurkaus tuntuu aristavana kiinteänä alueena. Tämä on yleistä kolmannen ja neljännen asteen lihasrepeämille. Vamman syntyessä voi lihaksesta kuulua napsahdus. (Vuorensola 2007, 325.) Kuoppa tai muhkura lihaksessa on merkki vähintään toisen asteen lihasrepeämästä. Kivun kovuus ja lihasvoiman menetys kertovat vakavasta vammasta. Hyvän ja oikean ensiavun antaminen vähentää turvotusta ja verenvuotoa, mutta vaikeuttaa kuitenkin vamman vakavuuden arviointia. Lihasrepeämän vakavuusaste varmennetaan ultraäänitutkimuksella jatkohoitopaikassa. (Tukiainen 2004, ) Lihasrepeämän oikea ensiapu on KKK, jonka jälkeen loukkaantunut on toimitettava aina jatkohoitoon. (Sahi ym. 2007, 93.) 3.4 Murtumien ensiapu Luunmurtumia syntyy ulkoisen energian aiheuttamien iskujen seurauksena. Luunmurtumien yhteydessä erilaiset pehmytkudosvammat ovat yleisiä. (Väisänen & Lassus 2002, 630.) Luunmurtumien oireita ovat paikallinen kipu, turvotus, näkyvä virheasento tai epänormaali liikkuvuus. Haava voi kertoa avomurtumasta. Avomurtuman yhteydessä verenvuotoshokin oireiden mahdollisuus on olemassa. Aina epäiltäessä vakavaa murtumaa on soitettava 112:een ja noudatet

14 14 tava sieltä saatuja ohjeita sekä odotettava ammattiavun saapumista paikan päälle. (Sahi ym. 2007, 83.) Ensimmäiseksi on aina selvitettävä vammamekanismi ja energia. Vammaalueen liikuttamista tulee välttää. Näkyvä verenvuoto tulee tyrehdyttää, mutta kiinnityssidettä ei saa kiertää kokonaan raajan ympäri. Ammattiavun odottaminen paikan päälle on järkevää, jos kyseessä on lastoitusta vaativa murtuma. (Sahi ym. 2007, ) Raajalastan tehtävänä on tukea vammautunutta raajaa. Niitä on kahdenlaisia: tukilastoja ja vetolastoja. Vetolastan käyttö edellyttää aina asianmukaista koulutusta. Tyhjiölasta on yleisimmin käytetty tukilasta raajojen murtumissa. Se tukee hyvin, mutta ei aiheuta murtuma alueelle turhaa painetta, koska se voidaan muotoilla raajan mukaiseksi. Yleisesti ottaen raajalastoja ei useinkaan ole saatavilla välittömän ensiavun aikana, ja niiden käyttö edellyttää asianmukaista koulutusta. (Luukkonen 2002, 640.) Tuettaessa vamma aluetta se tulisi tukea mahdollisimman liikkumattomaksi, jos ammattiavun saaminen paikan päälle viivästyy. Auttajan taidot vaikuttavat siihen, mitä kannattaa tehdä. Murtuman tukemiseen voi käyttää tilapäisiä välineitä kuten jääkiekkomailaa ja tukisidoksia. Huomioitava on lisäksi se, että tuki yltää murtuman molemmin puolin nivelen yli. Yläraajan murtumissa tukena voi käyttää kolmio tai kaulaliinaa ja tervettä kättä. Käsi nostetaan koholle liinan avulla tai tuetaan joko liinalla tai terveellä kädellä vartaloon kiinni. Alaraajan murtumaa tuettaessa on huomioitava, missä kohdassa murtuma on. Jos murtuma on jalkaterän tai nilkan alueella, tuen on yllettävä polveen asti. Sääriluun tai polvenseudun murtumissa tuki pitää olla lonkkaan asti. Murtuneen jalan voi myös tukea sitomalla se kiinni terveeseen jalkaan. Kylkiluun murtumatilanteissa on ensimmäiseksi huolehdittava, että loukkaantunut pystyy hengittämään. Tärkeintä on auttaa loukkaantunut sellaiseen asentoon, jossa hänen on helppo hengittää. Kylkiluun murtuman yhteydessä rintakehää voi tukea käsin tai tukisiteellä. (Sahi ym. 2007, )

15 Haavojen ensiapu ja paraneminen Tyypilliset akuutin haavan oireet ovat kipu ja verenvuoto. Verisuoni, hermo tai jännevamma voi aiheuttaa vauriokohtaan jonkinasteisen toimintahäiriön. Haavan ensiavussa on tärkeää hillitä mahdollista verenvuotoa sekä estää lian pääseminen haavaan. (Laato 2004, 45.) Verenvuodon tyrehdyttämiseksi käytetään saatavilla olevia materiaaleja. Tyrehdyttäminen voidaan tehdä painamalla vuotokohtaa sormella, kädellä tai saatavilla olevalla kankaalla. Haava alueen koskettelua paljain käsin tulee välttää, ellei se ole välttämätöntä. Haava alue tulee suojata joko haavasidoksella tai vastaavalla käytettävissä olevalla materiaalilla. Mahdollisuuksien mukaan haava tulee peittää steriilillä sidoksella. Verenvuotokohdan ollessa raajassa kyseinen raaja tuetaan kohoasentoon, jolloin vuoto vähenee verisuoniston paineen laskemisen johdosta. Kohoasennolla on myös kipua ja turvotusta vähentävä vaikutus. (Efam 2006, 32 33; Sahi ym. 2007, 73.) Vierasesineet voidaan yrittää poistaa haavasta. Vierasesineen poistossa on huomioitava, että poistaminen voi aiheuttaa suuremman verenvuodon, sillä pois vetäminen voi vaurioittaa lisää kudoksia. (Väisänen & Lassus 2002, 623, 635.) Pienet pinnalliset haavat voidaan hoitaa paikan päällä, muut haavat vaativat muutaman tunnin kuluessa lääkärin hoitoa. Pienen haavan hoidossa on tärkeää puhdistus ja suojaus. Haavan voi puhdistaa vedellä ja saippualla tai haavanpuhdistusaineella. Verenvuoto tyrehdytetään painamalla haava aluetta tai puristamalla haavan reunoja kiinni toisiinsa. Viiltohaavan sulkemiseen voidaan käyttää perhoslaastaria, haavateippiä tai tavallista laastaria. Haava suojataan tarvittaessa sidetaitoksilla tai siteellä. Haava ja sidokset tulee pitää kuivina. Jos haavassa näkyy muutaman päivän kuluttua tulehduksen merkkejä, tulee hakeutua hoitoon. Tulehtuneen haavan merkkejä ovat punoitus, kuumotus, kipu ja turvotus. Haavan saaneelta tulee tarkistaa, onko hänellä jäykkäkouristusrokotus voimassa. (Efam 2006, 32 35; Sahi ym. 2007, ) Mahdollisten jänne ja hermovammojen toteamisen ja hoitamisen vuoksi pientenkin viiltohaavojen näyttäminen lääkärille on aiheellista (Väisänen & Lassus 2002, 635). Runsaasti vuotavan haavan ensiavussa on erittäin tärkeää verenvuodon tyrehdyttäminen tai sen mahdollinen vähentyminen. Verenvuodon tyrehdyttämiseen

16 16 käytetään peruskeinojen lisäksi joko paine tai kiristyssidettä. Painesidoksen käyttö on yleistä, mutta kiristyssidettä käytetään vain erityistapauksissa. Kiristyssiteen käyttötarkoituksia ovat leikkaantunut raaja tai laaja, monesta kohtaa vuotava murskavamma. Murskavamma voi syntyä jääkiekossa yhteentörmäyksen seurauksena, jolloin pelaaja kaatuu laidan vieressä ja toinen pelaaja liukuu luistimet edellä päin laidan vieressä makaavaa pelaajaa. Luistimen osuminen suojattomaan kohtaan voi aiheuttaa ison ruhjevamma. Runsaan verenvuodon yhteydessä on tärkeää asettaa loukkaantunut makuulle ja nostaa vuotava raaja koholle. Runsaasti vuotavat haavat, syvät viiltohaavat ja ruhjehaavat vaativat aina lääkärinhoitoa. (Efam 2006, 32 33; Sahi ym. 2007, ) Painesidettä käytetään, kun runsaasti vuotavan haavan verenvuotoa ei saada peruskeinoin tyrehtymään. Painesidokseen sitomiseen voidaan käyttää valmiita painesidospakkauksia, sideharsorullia tai muita saatavilla olevia materiaaleja, kuten käsipyyhepaperia, kaulaliinaa tai muuta kangasta. Haavalle asetettavan painon sekä sidoksen tulee olla joustava ja verta imevä. Painesidos sidotaan potilaan ollessa makuulla vuotava raaja koholla. Haava aluetta painetaan koko ajan. Haavalle asetetaan suojasidos, jonka päälle paino asetetaan. Paino kiinnitetään sideharsolla, joustinsiteellä, kolmioliinalla tai huivilla. Paineside ei saa kiristää. Painesidoksen ollessa yläraajan alueella käsi tuetaan painesidoksen sitomisen jälkeen koholle kolmioliinan avulla. Runsaan vuodon tyrehdyttämisessä voi yrittää estää valtimoveren virtausta painamalla kädellä suuria suonia vuotavan raajan tyvikohdasta. Yläraajan vuodossa tyvikohta on kainalokuoppa ja vuodon ollessa alaraajassa tyvikohta nivustaive. (Sahi ym. 2007, 75) Kiristyssiteen käyttö jääkiekkovammojen hoidossa on harvinaista. Eteen voi tulla kuitenkin äärimmäisiä tilanteita, joissa sitä voi joutua käyttämään. Verenvuodon tyrehdyttäminen kiristyssiteellä tapahtuu loukkaantuneen ollessa makuulla. Kiristyssidettä varten tarvitaan vähintään 10 senttimetrin levyinen tarpeeksi pitkä kangas, kuten kaulahuivi, pitkähihainen pelipaita tai ohut takki sekä puu tai muovikapula. Vammakohdan tyvipuolelle asetetaan sidosmateriaali ja siihen tehdään yksinkertainen solmu. Kapula sidotaan solmun päälle kiinni kaksinkertaisella solmulla. Kapulaa kierretään ympäri niin pitkään, että side kiristyy. Otetta ei hellitetä ennen kuin ammattiapu on saapunut paikan päälle. Loukkaantuneen vointia on seurattava koko ajan. Tarvittaessa yhteys uudelleen hätäkes

17 17 kukseen, jos loukkaantunut esimerkiksi menettää tajuntansa. Hätäkeskuksen ohjeiden mukaan toimitaan ammattiavun saapumiseen saakka. (Sahi ym. 2007, 77.) Haavan paranemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat haavatyyppi, haavan koko, sijainti, puhtaus, verenvuodon määrä ja hoidon aloittamisen mennyt aika (Sahi ym. 2007, 72). Haavan paraneminen tapahtuu asteittain kolmessa eri vaiheessa. Vaiheet ovat inflammaatiovaihe eli tulehdusvaihe, proliferaatiovaihe eli uudelleenmuodostumisvaihe ja maturaatiovaihe eli kypsymisvaihe. (Laato 2004, ) 3.6 Aivotärähdyksen ensiapu ja seuranta Kontaktilajeissa aivovamman riski on suuri. Kypärän käyttö jääkiekossa vähentää huomattavasti aivovammojen vaaraa. (Väisänen, Parkkari, Kuurne & Kannus 2005, 667.) Aivovamma aiheutuu ulkoisen energian vaikutuksesta tai pään lyömisestä johonkin. Vammamekanismit aivoissa ovat monenlaisia. Vauriot vaihtelevat lievistä ohimenevistä toimintahäiriöistä kuolemaan johtaviin verenvuotoihin. (Tenovuo 2008, 1155.) American Acadedemy of Neurology (1997, ) luokittelee aivovammat kolmeen luokkaan: I, II ja III. I luokka tarkoittaa lievää aivovammaan, jossa ei ole tajuttomuutta ja oireet kestävät alle 15 minuuttia. Tämä on kaikkein yleisin tyyppi ja vaikein huomata. II luokka tarkoittaa kohtalaista aivovammaa, jossa ei ole tajuttomuutta, mutta oireet kestävät yli 15 minuuttia. Oireiden kestäessä pidempään kuin tunnin tarvitaan lääketieteellistä tutkimusta. III luokka kertoo vaikeasta aivovammasta, johon liittyy tajuttomuus. Suurin osa jääkiekossa tapahtuvista lievistä aivovammoista on aivotärähdyksiä. Lievistä aivovammoista ei jää pysyviä neurologia oireita. Jääkiekkokaukalossa aivotärähdys voi syntyä suoran päähän kohdistuneen iskun seurauksena, taklauksen seurauksena, jolloin pelaaja lyö päänsä kaukalon laitaan tai kaatumisen seurauksena, jolloin pelaaja lyö päänsä jäähän. (Väisänen ym. 2005, 667.) Aivotärähdykselle tyypillisiä oireita ovat päänsärky, huimaus, pahoinvointi, hetkellinen muistikatko, näköhäiriöt ja mahdollisesti lyhytaikainen tajuttomuus. Ohi

18 18 meneviä oireita seuraavan 24 tunnin aikana voivat olla korvien soiminen, oksentelu, kaksoiskuvat, univaikeudet, orientaatio ongelmat, epävarmuus, hermostuneisuus, koordinaatiovaikeudet ja keskittymis ja tarkkaavaisuushäiriöt. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti. (Väisänen ym. 2005, ) Lievän aivovamman eli aivotärähdyksen ensiavussa ovat seuranta ja tarkkailu ensiarvoisen tärkeitä. Tajunnantason arvioiminen ja peruselintoiminnoista eli hengityksestä ja verenkierrosta huolehtiminen ovat auttajan ensimmäisiä tehtäviä. (Väisänen ym. 2005, 669.) Seurannassa kiinnitetään huomiota tajuttomuuden asteeseen ja oireiden kestoon. Tajuttomuutta ei voida hoitaa muualla kuin sairaalassa. Pitkäkestoinen tajuttomuus johtaa aina hätäilmoituksen tekemiseen ja ammattiavun kutsumiseen paikan päälle. Lyhytaikainen tajuttomuus edellyttää myös terveyskeskus tai sairaalakäyntiä. (Väisänen & Lassus 2002, 623.) Potilaan ollessa tajuton on ensimmäisenä turvattava hengitys kohottamalla leukaa, jotta ilmatiet ovat avoinna. Jos loukkaantunut on välttämättä siirrettävä, tuetaan siirron aikana selkä ja kaularankaa. Ammattiavun odottaminen paikan päälle on suotavaa. Loukkaantuneen ollessa tajuissaan puhutellaan loukkaantunutta, kysytään kivun paikkaa, tuetaan kaularankaa ja pyydetään liikuttamaan raajoja. Loukkaantuneen kyetessä liikuttamaan raajojaan hänet voidaan siirtää pukuhuoneeseen ja tarkkailla vointia siellä. (Väisänen ym. 2005, 669.) Hätäkeskukseen soittamalla ja hätäilmoituksen tekemällä saa aina tilannekohtaisen ohjeistuksen, kuinka toimia. Hätäkeskuksessa arvioidaan, tarvitseeko ammattiapua lähettää paikalle, vai riittääkö ammattihenkilön puhelimitse antama ohjeistus. (Sahi ym ) Aivotärähdyksen saanutta tulee seurata koko ajan vähintään 2 6 tunnin ajan. Loukkaantunutta ei saa jättää yksin, eikä hänelle tulisi antaa suun kautta nesteitä eikä ruokaa. Mikäli tajuttomuutta ei ole ollut ja oireet ovat kestäneet alle 15 minuuttia, eikä 2 6 tunnin kuluessa muita oireita ole ilmennyt, mitään jatkotoimenpiteitä ei tarvita. Oireiden kestäessä yli 15 minuuttia, vaikka tajuttomuutta ei olisikaan, on oireiden lisääntyessä tai voimistuessa 2 6 tunnin aikana hakeuduttava heti terveyskeskukseen tai sairaalaan. Tajuttomuus johtaa suoraan jatkotutkimuksiin joko terveyskeskuksessa tai sairaalassa. (Väisänen ym. 2005, 669.)

19 19 Aivotärähdyksen saaneen hoito jatkuu kotona, riippumatta siitä onko loukkaantunut käynyt terveyskeskuksessa tai sairaalassa tutkimuksissa. Kotona on oltava koko ajan henkilö seuraavien 24 tunnin ajan. Kotona jatketaan loukkaantuneen voinnin seurantaa, vaikka oireita ei enää olisikaan. Hoitotoimenpiteet kotona ovat lepo, vähintään seuraavaan aamuun saakka, sekä voinnin tarkkailu. Päänsäryn lievittämiseen voidaan käyttää parasetamolia. Aivotärähdyksen saaneen kanssa tulee keskustella vähintään joka neljäs tunti. Loukkaantunut herätetään yöllä kahden tunnin välein, jolloin seurataan, herääkö hän normaalisti, onko hän kunnolla hereillä ja vastaako asiallisesti kysymyksiin. Herätettäessä on kuitenkin huomioitava loukkaantuneen niin sanottu normaali vireystaso yöaikaan. Vireystasoa tulee verrata siihen, mitä se olisi normaalisti, jos herätetään kesken unen. Voimakkaan päänsäryn, huimauksen, levottomuuden, pahoinvoinnin, sekavuuden tai orientaatiovaikeuksien ilmaantuessa on otettava yhteys sairaalaan. (Saastamoinen & Puurunen 2007, 318.) Loukkaantuneen ollessa oireeton kouluun tai työhän voi palata 1 3 vuorokauden kuluttua (Saastamoinen & Puurunen 2007, 318). Urheilusuoritukset ovat aivotärähdyksen jälkeen rajoitettuja. Kun oireet kestävät alle 15 minuuttia, tajuttomuutta ei ole ja oireita ei ilmene seuraavien 2 6 tunnin aikana, ei urheilurajoituksia tarvita. Oireiden kestäessä yli 15 minuuttia, vaikkei tajuttomuutta olisikaan, tilanne aiheuttaa vähintään viikon kestävän tauon kontaktiurheiluun, esimerkiksi maila ja pallopeleihin. Tajuttomuus aiheuttaa aina vähintään kahden viikon tauon kontaktiurheiluun. Palaaminen urheilusuorituksiin tapahtuu asteittain, riippuen aivovamman vaikeusasteesta ja lääkärin suosituksista. (Väisänen ym. 2005, ) Taulukossa 1 kuvataan harjoittelun aloittaminen aivotärähdyksen jälkeen.

20 20 Taulukko 1. Harjoittelun aloittaminen aivotärähdyksen jälkeen (Mukaillen Väisänen ym. 2005, 669.) Jääkiekon pelaaja sai aivotärähdyksen, joka aiheutti viikon tauon urheilussa. Palaaminen normaaliin harjoitteluun tapahtuu portaittain. Yksi porras kestää 24 tuntia. Seuraavalle askelmalle siirrytään, kun pelaaja on täysin oireeton edellisellä askelmalla. 1. Viikon tauko kaikessa liikunnassa 2. Kävely tai hölkkä 3. Luisteluharjoitus kaukalossa 4. Jääkiekkoharjoitus ilman kontaktia, esimerkiksi kiertoharjoitus 5. Normaali harjoitus lääkärin tarkastuksen jälkeen 6. Ottelu Aivotärähdyksen saaneen pelaajan palaaminen normaaliin harjoitteluun tapahtuu edellä mainittujen portaiden mukaisesti. Aivotärähdys aiheutti hänelle yhden viikon mittaisen tauon harjoitteluun. Tauon jälkeen hän aloittaa harjoittelun kevyellä kävely tai hölkkäharjoituksella, jonka jälkeen tulee levätä seuraavat 24 tuntia. Jos 24 tunnin aikana ei esiinny oireita, hän voi siirtyä luisteluharjoituksiin. Luisteluharjoituksen jälkeen seurataan taas 24 tuntia oireiden ilmaantumista. Jos oireita ei ole, voidaan jatkaa 24 tunnin jälkeen jääkiekkoharjoitukseen, jossa ei ole kontaktia mukana. Mikäli edelleenkään ei 24 tunnin kuluessa ilmaannu oireita, voidaan siirtyä lääkärin tarkastuksen tai luvan jälkeen normaaliin harjoitteluun. Normaalien harjoitusten jälkeen tulee edelleen 24 tunnin ajan seurata oireiden ilmaantumista. Mikäli oireita ei esiinny, pelaaja pääsee pelaamaan otteluun. Teoriassa viikon tauon jälkeen siirtyminen ottelun pelaamiseen kestää vielä viisi vuorokautta. Mikäli jollakin portaalla ilmaantuu oireita, on aina palattava edelliselle askelmalle. (Väisänen ym. 2005, 669.)

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013 ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Wiipurin Sudet Helena Kiiskinen Virve Puheloinen-Anttila Tervetuloa ensiapukoulutukseen! Opiskelemme Saimaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoidon ja ensihoidon

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Kun loukkaannut urheiluvahingossa, tee ennakkoilmoitus loukkaantumisesta

Kun loukkaannut urheiluvahingossa, tee ennakkoilmoitus loukkaantumisesta 1(5) SUOMEN PALLOLIITON PELIPASSI-VAKUUTETUN TOIMINTAOHJE URHEILUVAHINKOTILANTEESSA Jos loukkaantunut on tajuton, ei liiku tai hänellä on hengitysvaikeuksia soita 112. Kun loukkaannut urheiluvahingossa,

Lisätiedot

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom

Huoltajakoulutus EBK. Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom Huoltajakoulutus EBK Espoo 21.05.2014 Lasse Lagerblom URHEILIJAN HOITOKETJU Urheilutapahtuma Tapaturma tai muu tarve Ajanvaraus Ajanvaraus, puhelin 050 560 8619 tai 030 6000 Ensisijainen hoitopaikka: Terveystalo

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO ENSIAPUOPAS SISÄLLYSLUETTELO 4...ELOTTOMUUDEN SELVITTÄMINEN 6...HENGITYKSEN TARKASTAMINEN 8...AIKUISEN ELVYTYS 10...LAPSEN ELVYTYS 12...TAJUTTOMAN ENSIAPU JA KYLKIASENTO 14...VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ

Lisätiedot

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun yhteydessä sattuvista vammoista olisivat ehkäistävissä,

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS. Ensiapua urheiluvammoihin. soita hätäkeskus puh. 112

ENSIAPUOPAS. Ensiapua urheiluvammoihin. soita hätäkeskus puh. 112 11. Hammashuollon päivystys hoitaa kiireelliset ja äkilliset särky - ja tapaturmatapaukset Haartmanin sairaala (Haartmaninkatu 4) Hammaspäivystys iltaisin (hki, espoo,vantaa,k-nummi) klo 16-21 sekä viikonloppuisin

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS

LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS MINKÄ IKÄISENÄ VOI ALOITTAA lajin aloittamisajankohta ei ole pelkästään riippuvainen iästä. Lasta voi rohkaista harrasta- maan jenkkifutista ainoastaan, kun hänellä itsellään

Lisätiedot

LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS

LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS LAJIN ALOITTAMINEN JA TURVALLISUUS MINKÄ IKÄISENÄ VOI ALOITTAA lajin aloittamisajankohta ei ole pelkästään riippuvainen iästä. Lasta voi rohkaista harrasta- maan jenkkifutista ainoastaan, kun hänellä itsellään

Lisätiedot

HUOLTAJAKOULUTUS NUOREN URHEILIJAN HYVINVOINTI

HUOLTAJAKOULUTUS NUOREN URHEILIJAN HYVINVOINTI HUOLTAJAKOULUTUS NUOREN URHEILIJAN HYVINVOINTI LASSE LAGERBLOM 12.11.2015 13.11.2015 1 SISÄLTÖ Urheiluvamman ensihoito Huoltolaukun sisältö Pehmytkudosvamman paranemisvaiheet Kasvuikäisen nuoren rasitusvammat

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009

AIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYS Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYKSET Usein esiintyviä vammoja urheilussa myös amerikkalaisessa jalkapallossa (urheiluperäisiä aivotärähdyksiä USA 822 kpl/vrk) Vuosittain USA:ssa sattuu yli 300

Lisätiedot

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä.

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. Hoito Kohdalleen! Ergonomisesti muotoillut KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. www.invapuoti.fi Kuuma/kylmähoito - kestävä ja lääkkeetön

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Vahinkoja sattuu Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Ennaltaehkäisy Jalkavauriot Sarven vauriot Haavat ja ruhjeet Silmävauriot Korvanlehden vammat Ennaltaehkäisy Tapaturmien paras hoito on ennaltaehkäisy

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan!

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan! RASTI 3 TEHTÄVÄ / ENSIAPU 1 Kilpailuparin on osoitettava hallitsevansa EA 1 -tason tiedot ja taidot. Tehtävät perustuvat SPR:n ensiapuohjeisiin. Tehtäviin perehtymiseen ja niiden tekemiseen on aikaa tasan

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA VPS-JUNIORIT ry TURVALLISUUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Turvallisuussuunnitelma. 1.1 Turvallisuussuunnitelman kohteet. 1.1.1 Pelaajat. 1.1.2 Ottelun toimihenkilöt, tuomarit, ym.. 1.1.3 Katsojat 1.1.4

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 04.03.2014 KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa Kiekko-67 juniorikiekko ry:n jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KUN SATTUU Ensiapukoulutuspaketti urheiluvammoista kamppailulajeissa

KUN SATTUU Ensiapukoulutuspaketti urheiluvammoista kamppailulajeissa KUN SATTUU Ensiapukoulutuspaketti urheiluvammoista kamppailulajeissa Elina Nevalainen Piia Heikkinen Opinnäytetyö SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Koulutusohjelma

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Aleksi Nurminen TYYPILLISIMMÄT JALKAPALLOSSA ILMENEVÄT URHEILUVAMMATJA NIIDEN ENSIAPU PELIKENTÄLLÄ

Aleksi Nurminen TYYPILLISIMMÄT JALKAPALLOSSA ILMENEVÄT URHEILUVAMMATJA NIIDEN ENSIAPU PELIKENTÄLLÄ Aleksi Nurminen TYYPILLISIMMÄT JALKAPALLOSSA ILMENEVÄT URHEILUVAMMATJA NIIDEN ENSIAPU PELIKENTÄLLÄ Hoitotyön koulutusohjelma 2015 TYYPILLISIMMÄT JALKAPALLOSSA ILMENEVÄT URHEILUVAMMAT JA NIIDEN ENSIAPU

Lisätiedot

JOUKKUEIDEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

JOUKKUEIDEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA JOUKKUEIDEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TAPAHTUMAPAIKKA TUPLAJÄÄT OY, Tietäjäntie 2, 70900 Toivala sekä Kuopion kaupungin jäähallit Niiralassa ja Lippumäessä AIKA JÄÄKIEKKOKAUSI 2013-2014 TAPAHTUMA JÄRJESTÄJÄ

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

E n s i a p u o h j e e t

E n s i a p u o h j e e t E n s i a p u o h j e e t sivu 1/25 Sisällysluettelo 1 Jos harjoituksissa tai peleissä sattuu vamma, toimi näin...3 2 Aivoverenkierron häiriöt...4 3 Diabeetikon heikotus...5 4 Elvytys...6 4.1 Aikuisen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

KESKI-UUDANMAAN PELASTUSLAITOS LIIKUNNANOHJAAJA AMK SIV ARO

KESKI-UUDANMAAN PELASTUSLAITOS LIIKUNNANOHJAAJA AMK SIV ARO TAPATURMIEN EHKÄISY= TURVALLISTA LIIKKUMISTA Tapaturma on odottamaton tapahtuma, jonka yhteydessä ihminen loukkaantuu tai menehtyy. Tapaturman yleinen tunnusmerkki on eriasteinen ruumiillinen vamma. Tapaturmien

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Hyviä oppimis- ja lukuhetkiä ensiavun merkeissä! Milka ja Niina-Elisa

Hyviä oppimis- ja lukuhetkiä ensiavun merkeissä! Milka ja Niina-Elisa Ensiapuopas poronhoitotyöhön 3 JOHDANTO Tilastojen mukaan poronhoitajien tapaturmat ovat nousussa. Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen (Mela) tulleiden tapaturmailmoitusten perusteella poronhoitajille

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala ENSIHAVAINNOT Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu tuskainen ilme,

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Jari Parkkari, LT, dosentti, ylilääkäri Anne-Mari Jussila, LitM, palvelu- ja kehittämispäällikkö, tutkija

Lisätiedot

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Oranssi, Vihreä TEHTÄVÄ 10 MAKSIMIPISTEET 6

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Oranssi, Vihreä TEHTÄVÄ 10 MAKSIMIPISTEET 6 AIKA- JA TAITO SELVIYTYMISTAIDOT HAVERI EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005 SARJA Oranssi, Vihreä 7 Nabba 10 MAKSIMIPISTEET 6 Aika alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Aikaa tehtävän suorittamiseen

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma 2014 2015 1 Sisällysluettelo Turvallisuussuunnitelma s. 3 Vastuut ja velvollisuudet s. 3 Hätätilanteet s. 3 Hätäilmoitus s. 3 Evakuointi s. 3 Sairastapaukset s. 4 Loukkaantumiset

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU Suomen Punainen Risti (SPR) on suunnitellut ensiapukurssin ammattikuljettajille. Kurssien sisällöissä on otettu huomioon liikenteeseen

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Ensiapu- ja teippausopas koripalloseura Tikkurila-Seuralle. Reetta Auvinen

Ensiapu- ja teippausopas koripalloseura Tikkurila-Seuralle. Reetta Auvinen Ensiapu- ja teippausopas koripalloseura Tikkurila-Seuralle Reetta Auvinen Opinnäytetyö Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma 2011 Tiivistelmä Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma 21.10.2011 Tekijä

Lisätiedot