Aina ei avuntarvetta nähdä, joskus pelko lamauttaa myös auttajan. Onko oikein katsoa toisaalle, jottei oma elämä sotkeudu toisten solmuihin?

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2/ Toimiva parisuhde on kahden kauppa Aina ei avuntarvetta nähdä, joskus pelko lamauttaa myös auttajan. Onko oikein katsoa toisaalle, jottei oma elämä sotkeudu toisten solmuihin? Keskiaukeama Kaksi kättä, kaksi jalkaa, 3663 pilliä mikä se on? Pysselgrupp med vilda idéer

2 2 3 Vastakulttuuria KANNEN KUVAT Heikko jää voi yllättää varovaisimmankin. Avannosta ylös pääsemiseksi tarvitaan usein muiden apua. Samalla tapaa pieni tuuppaus lähimmäiseltä voi auttaa eteenpäin muissakin elämän eteen tuomissa ongelmatilanteissa. Kuva Jussi Vierimaa SATTUVAT SANAT Kirkollinen media ui mediakulttuurin virrassa vastavirtaan. Näin ainakin pitäisi olla. Yhä viihteellisempään suuntaan uiva valtamedia tahtoo ajan, yksilön ja kassakoneisiin kilisevien eurojen hengessä murentaa riippumattomuuden ja luotettavuuden sanoman. Kuka voi enää suoralta kädeltä ostaa sen mitä lehdissä, netissä ja televisiossa sanotaan. Kaikki on lopulta isokenkäisten intressien sanelemaa, vaikka yksittäiset toimittajat olisivat kuinka vilpittömiä tahansa. Yhtenäiskulttuurin henki on jo ajat sitten liukunut autuaammille uutisapajille. Se mikä joskus oli maassamme yhtenäiskulttuuria kristillinen sanoma tai vähintään sen luoma tukeva arvopohja on nyt vastakulttuuria myös mediassa. Pian ehkä myös alakulttuuria. Ja hyvä niin! Olipa kerran mediatyöläinen, pojankossi, joka ei pariin vuoteen juurikaan katsonut televisiota (ok, olympialaiset ja jalkapallon MM-kisat poisluettuna). Eräänä iltana poika ajautui seuraamaan kuuluisaa mainos-tv:n viihdeohjelmaa kaveriporukkansa kanssa. Jotain oli tapahtunut vieläkin. Mainoksia tuli nyt jatkuvasti, sekunnit olivat pitempiä ja markkinointi oli hyökkäävämpää kuin koskaan. Ja kaikki tämä puolessatoista vuodessa, 2010-luvulla. Vanhoja juttuja, mutta kuinka paljon volyymiä voi vielä lisätä? Vieläkö ihmiset jaksavat? Kuinka Ihmisten kyky lukea taidetta on nykyään olematon. Mutta vielä isompi ongelma on pysähtymisen kyky. Kun ihmiset antaisivat taiteelle aikaa, he saisivat paljon enemmän irti. Filosofian tohtori Liisa Väisänen, Suomen Kuvalehti 6/2011 Niin kutsuttu länsi on sietänyt ja tukenut yksinvaltiaiksi juuttuneita tyranneja pitäen näitä tarpeellisena muurina islamismia vastaan. Koska kansa voisi valita väärin, on parempi, ettei sen anneta valita. Samoin Etelä-Afrikan rotusorto- eli apartheid-hallintoa puolustettiin sillä, että mustat eivät ole kypsiä hallitsemaan. Historiassa samanlaisilla tympeillä perusteilla on puolustettu orjuutta ja naisten alistettua asemaa. Pappi Kimmo Saares, Vantaan Lauri 5/2011 Mieheni kuoleman jälkeen moni, jonka kanssa olin pihalla jutellut, lähti suorastaan karkuun, kun tulin ovesta ulos. Kerran kysyin pihalla mieheltä, mitä ihmettä tämä on, kun kaikki pakenevat minua. Mies arveli, etteivät he osaa puhua surevan kanssa. Eläkeläinen Pirkko Peiponen, Sana 6/2011 Tämän tulisi olla se varsinainen kysymys kevään eduskuntavaaleissa: mikä meidän elämänmenossamme on vialla, kun vasta parikymppisiksi ehtineistä suomalaisista jo joka viides tarvitsee apua mielenterveyden ongelmiin? Puristetaanko meistä irti jotakin sellaista, jota pitäisi pikemminkin vaalia ja suojella? Me olemme tehneet tästä maasta liian kovan. Kirjailija Jaakko Heinimäki, Kotiliesi 4/2011 Suomalaiset vakiintuneet herätysliikkeet ovat sitoutuneita toimimaan kirkon sisällä ja omien katsomustensa mukaan kirkon parhaaksi. Niillä on pysyvä paikka kirkossa. Avoimuutta ja pelisääntöjä kaivataan. Jännite herätysliikkeiden ja kansankirkon välillä säilyy eikä sitä ole tarpeenkaan poistaa. Kansankirkko ei voi olla yhdestä puusta veistetty. Viestintäpäällikkö Simo Repo, Esse 7/2011 Kristillinen sanoma on vastakulttuuria myös mediassa. KUUKAUDEN SANA Kenen silmillä katsot? Viime kesänä näin Aurajoen rannassa jotakin erikoista. Istuin nurmikolla aivan Auransillan vieressä. Hellepäivänä ranta oli monenlaisia ihmisiä mustanaan. Takanani penkillä istui eräskin vanha mies, risainen muovipussi jaloissaan, ja näytti siltä ettei ollut peseytynyt moneen viikkoon. Minä, kuten monet muutkin, emme kiinnittäneet häneen juuri huomiota - kunnes jotain outoa tapahtui. Miehen vierelle ilmestyi kaksi nuorta naista, ja nuo kolme keskustelivat. Höristin korviani, mutten erottanut kuin muutamia sanoja. Yksi niistä oli Jeesus. Pitkän keskustelun jälkeen toinen tytöistä kysyi, saisivatko he rukoilla miehen puolesta. Sivusilmällä näin miehen nyökkäävän. Ja sitten, aivan suvereenisti, tytöt istuivat miehen viereen, laskivat rauhallisesti käden miehen olalle ja rukoilivat. Ihmishälinä ei heitä haitannut. Kun he lopettivat ja nousivat ylös, näin miehen pyyhkivän silmäkulmiaan. En tiedä, mitä he rukoilivat tai mitä mies koki. Silti kuva jäi vaivaamaan minua pitkäksi aikaa. Ja sitten ymmärsin: niin, eräällä toisellakin oli kerran kauan sitten tapana tehdä noin. Pysähtyä niiden luokse, joita muut eivät juuri huomanneet. Puhutella heitä, joille ei juuri puhuttu. Katsoa juuri heitä silmiin. Koskettaa niitä, joita toiset tyhminä meitä pidetään? Kirkollisen median eetteriin kantamat pohjaviestit eli evankeliumi ja siitä kumpuava lähimmäisenrakkaus eivät ole myytävissä. Olipa toimittaja, lukija, kuuntelija tai katsoja uskonsa tai epäuskonsa tulkintojen kanssa liberaali tai konservatiivi, ei kristillisestä mediakulttuurista saa valtavirtaa kirveelläkään. Kristillisen median lataus on Raamatun sanan sanelemaa, ei isokenkäisten. Juttujen tehtävänä on ajatella ja saada ajattelemaan lähimmäistä, ei vuosineljännesten tuloksia. Jääkäämme mielenkiinnolla odottamaan sitä päivää kun länsimainen ihminen hylkää överitarjonnan ja palaa perusasioihin. Radio muuttuu taustahälystä ohjelmiksi, joita kokoonnutaan kuuntelemaan tuvannurkkaan tiettynä kellonlyömänä. TV-mainonta palaa siedettävyyden rajoihin. Ohjelmien rytmi hidastuu. Lehtijutuilla ei ole poliittisia tai taloudellisia taka-ajatuksia. Olisiko tässä kirkollisella medialla lähitulevaisuuden letkanvetäjän rooli tarjolla? Netti vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) ,GSM , marita.lyyra@kotimaa.fi Painopaikka Hansaprint/KIRKKO11_02/2011 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh M e r v i S i p i l ä - K o s k i Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi ALUKSI tosin on oma luku sinänsä sitä ei voi suitsia erkkikään. Kristillinen media ei ole valtamediaa parempaa tai hurskaampaa. Mutta sen pitäisi olla vapaampaa. Sen tehtävänä ei ole tanssia kenenkään nuorassa, paitsi yläkerran isännän. Vapaaehtoisesti. Vastakulttuuri ei vastusta, vaan tarjoaa vaihtoehdon kestävimmän mahdollisen. Juho Niemelä väistelivät. Ja kun Jeesus kohtasi ihmisiä, jotain yleensä muuttui. Milloinkohan sitä vanhaa miestä joenrannassa oli joku edellisen kerran koskettanut jotenkin hyväksyvästi? Hyvää tahtoen? Tai milloinkohan joku oli koskettanut sitä spitaalista, jonka Jeesus paransi? Puhunut lempeästi sille syntiselle naiselle, jonka Jeesus armahti? Jeesuksen kosketus paransi ihmisiä. Fyysisesti. Uskon kuitenkin, että Jeesuksella oli jotakin muutakin mielessään. Hän olisi voinut parantaa ihmiset sormien napsautuksella. Silti hän valitsi koskettaa: koskettaa jopa spitaalisen irti kuoriutuvaa ihoa. Ja koskettaessaan hän sanoi erikoisia asioita, kuten sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi tai älä pelkää. Luulen, että silloin parantui jotain syvempää kuin vain sokeus, rampuus tai ihosairaus. Sellainen kosketus parantaa ihmisen sisintä. Hänen ihmisyyttään, persoonaansa, ihmisarvoaan. Sellainen kosketus, katse silmiin, ystävällinen sana tarkoittaa: minä näen sinut, sinulla on arvo. Jeesus antoi ihmisille ympärillään arvon. Sairaille ja syntisille. Ja kun hän poistui maan päältä, jätti hän seuraajilleen tehtävän. Seurakunnan on oltava Kristuksen ruumis. Ja jos seurakunta on Kristuksen silmät, on sen nähtävä ne, joita kukaan ei katso. Jos se on Kristuksen jalat, sen tulee mennä niitä kohti, joita yleensä väistellään. Jos se on Kristuksen korvat, sen on kuultava niitä, jotka yleensä vaiennetaan. Ja jos se on Kristuksen kädet, sen on on kosketettava niitä, joita toiset avoimesti inhoavat. Ihmisen elämä muuttuu vasta sitten, kun hän alkaa nähdä itsensä niin kuin Jumala hänet näkee. Voi olla, että se on mahdollista vasta, kun joku katsoo häntä niin kuin Jumala häntä katsoo. Niin teki Jeesus. Niin uskalsivat tehdä tytöt joenrannassa. Ja ehkä jotain muuttui. Kaisa Vanhala Mikaelinseurakunnan pappi Yhdessä tehden eteenpäin Kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja Pentti Huovinen uskoo kirkolliseen demokratiaan Seurakunnilla on jokaisella oma identiteettinsä myös Turussa ja Kaarinassa. Niiden yhdistämistä uusi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Huovinen ei pidä tarpeellisena, mutta hän perää paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä niiden toiminnassa. Tämä olisi hänen mukaansa yksi keino saada aikaan myös säästöjä, joita evankelisluterilainen kirkkokin joutuu miettimään, aivan kuten kunnat ja sairaanhoitopiirit. On hyvä, että luterilaisessa kirkossa on katto korkealla ja seinät leveällä. Kirkolliskokous ja piispainkokous tekevät päätökset kirkon opillisesta linjasta, mutta jotta kirkko säilyisi, tulisi meidän seurakunnassa toimijoiden olla yhtä, huolimatta erilaisista näkemyksistä. Jo alkuseurakunnassa oli paljon ristiriitoja. Meidän täytyy osata toimia yhdessä, jotta te yhtä olisitte, sanoo Huovinen. Mikään keltanokka Pentti Huovinen ei kirkollisessa päätöksenteossa ole. Hän toimi jo vuodet Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja uusi kaksivuotiskausi on juuri alkanut. Seurakuntayhtymän ylimmän päätöksentekoelimen jäsenyyden lisäksi hän on ollut Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen perheen asuessa Turun keskustan alueella. Suosittu kaupunginvaltuutettu luopui monen yllätykseksi syksyllä Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkuudesta. Tiede veti pitemmän korren. Nyt Huovinen toimii Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa bakteeriopin professorina ja kliinisteoreettisen laitoksen johtajana. Sama mies heiluttaa puheenjohtajan nuijaa myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa. Työhuoneen seinältä katselee esikuva, Louis Pasteur, joka totesi aikanaan tieteen läpimurtoihin tarvittavan sattumiin valmistautunutta mieltä. Sitä juuri tarvittiin, kun Huovisen tutkimusryhmä löysi vain Kaarinassa esiintyneen ja nielutulehdusta aiheuttaneen A-streptokokkibakteerin, joka oli kehittänyt vastustuskyvyn tietylle paljon käytetylle antibiootille. Kirkonkirjat digitoidaan Turun ja Kaarinan seurakuntien kirkonkirjat ja perheiden tiedot sisältävät perhelehdet muutetaan sähköiseen muotoon. Digitointihankkeen toteuttajaksi valittu Affecto skannaa, nimeää ja toimittaa dokumentit kuvamuodossa eteenpäin. Hankkeeseen kuuluu noin puolen miljoonan sivun digitointi. Digitointi on alkanut ja kestää yhdeksän kuukautta. Sopimus allekirjoitettiin joulun alla. Digitointi helpottaa perunkirjoitusten ja sukututkimuksen tekemistä sekä virkatodistusten hankkimista. Tällä hetkellä Suomessa esimerkiksi perunkirjoitusta varten tiedot joudutaan hakemaan erikseen kaikista niistä paikoista, joissa vainaja on elänyt. Digitoinnin ansiosta tiedot selviävät jatkossa yhdestä kirkon tietojärjestelmästä, mikä nopeuttaa toimintaa. Turun ja Kaarinan hanke on osa koko maan laajuista projektia. Kirkkohallitus on tehnyt päätöksen, että kaikkien seurakuntien tulee siirtää kirkonkirjat ja perhelehdet sähköiseen muotoon. Näin kaikkien evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien tiedot löytyvät tulevaisuudessa Kirjuri-tietojärjestelmästä. Seurakunnat ja seurakuntayhtymät vastaavat itsenäisesti digitointihankkeiden toteutuksesta. Vanhoja kirkonkirjoja on tallessa seurakuntayhtymän arkistossa 1880-luvulta saakka, sitä vanhemmat dokumentit on sijoitettu Turun maakunta-arkistoon. Aiemmin Affecto on toteuttanut vastaavat digitointihankkeet Helsingin, Espoon, Lahden ja Tampereen seurakuntayhtymille. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on Affectolle uusi asiakas. Tämä on meille tärkeä hanke, joten yhteistyökumppanilta vaaditaan paljon. Yhteistyö Affecton kanssa on lähtenyt sujumaan hyvin, kertoo lakimies Mia Fager Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Turussa kirkonkirjojen digitointiprojektista vastuussa oleva Hannele Maimanen kaivoi arkistojen uumenista esiin hieman vanhemman version kirkonkirjoista. T imo Jakonen T imo Jakonen Rakenteiden jäykkyys on ongelma Kiinnostus seurakuntaa kohtaan kumpusi jo lapsuudessa, sillä Huovisen suvussa on ollut pappeja niin, että päät kolisevat yhteen. Jo 15-vuotiaana Pentti toimi vahtimestarin sijaisena Tuomiokirkossa, jonka urut tulivat myös tutuiksi musikaalisesti lahjakkaalle kanttori Erkki Alikosken oppilaalle. Pentti Huovinen istuu päättäjänä myös kirkon ylimmässä päätöselimessä, kirkolliskokouksessa. Hän ihmettelee sitä, että jokaisen, maantieteellisesti lyhyenkin muuton yhteydessä joutuu vaihtamaan seurakuntaa. Kirkko on äärettömän jähmeä organisaatio. Se, ettei kirkon hallinnollisia rakenteita hevin muuteta, saattaa olla turmiollista kirkon tulevaisuudelle. Kiinteistöjen vajaakäyttö tulee tutkia Kun kirkkovaltuuston puheenjohtajalta kysyy, minkä hän näkee haasteeksi alkaneena valtuustokautena, Harva tietää, että olen rallin maailmanmestari, Pentti Huovinen heittää. Olin Tommi Mäkisen lääkärinä, kun hän voitti maailmanmestaruuden vuonna Mestaruuden sai talli, ei pelkästään kuljettaja. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti tammikuun kokouksessaan lahjoittaa Kirkon Ulkomaanavulle ylimääräisen euron avustuksen maanjäristyksen runteleman Haitin auttamiseksi. Kirkkovaltuusto myönsi samaan kohteeseen euroa vuosi sitten tammikuussa heti luonnonkatastrofin tapahduttua. Tällä hetkellä alueelle kaivataan hän ottaa esimerkiksi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, jotka käyvät läpi vajaakäytöllä olevia kiinteistöjään. Samaa uusi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Huovinen toivoo myös seurakuntayhtymässä. Tällä asialla on jo mielestäni kiire. Kaupunkien ja seurakuntien kiinteistöjen yhteisiä käyttömahdollisuuksia voisi myös puntaroida. Huovinen pitää luottamusta virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä tärkeänä. Kirkkovaltuuston johtamisen on tehnyt helpommaksi se, että seurakuntayhtymän virkamiesten valmisteluun on voinut luottaa. Iltoihin osuvat luottamustoimet luontuvat, sillä perheen lapset, tekniikan tohtoriksi juuri väitellyt Heidi-Maria, lääkäriksi opiskeleva Ville ja Sibelius Akatemiassa opiskeleva Elisa, ovat jo omillaan. Kun professorilta kysyy vapaa-ajan vietosta, hän etsii puhelimestaan salamannopeasti tyttärentyttärensä Nellan kuvan. Nellalle, alle 2 vuotta, hän on pappa, ei enempää eikä vähempää. Pidin huolta, että Nellan ensimmäinen sana oli pappa, kuiskuttelin hänelle sitä jo kun hän oli äitinsä masussa, Huovinen virnistää. Paula Heino Virsivisassa mukana 7000 koululaista Viides valtakunnallinen Virsivisa käynnistyi tammikuun lopussa. Kisassa testataan virsi- ja virsikirjatuntemusta kouluissa eri puolilla Suomea. Kisaan osallistuu yli kolmas- ja neljäsluokkalaista lasta. Virsivisan järjestää Seurakuntien Lapsityön Keskus ry yhdessä PTK poikien ja tyttöjen keskus ry:n, Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen kanssa. Virsivisassa tutustutaan virsiin monin eri tavoin. Kolmihenkiset joukkueet edustavat kaikissa vaiheissa koko omaa koululuokkaansa. Näin vahvistetaan luokan yhteisöllisyyttä ja kokemusta siitä, että virret kuuluvat kaikille laulutaitoon katsomatta. Apua Haitiin - Ei virsilaulu ole kouluista hävinnyt. Jotkut viime hetkellä luokkansa mukaan ilmoittaneet opettajat eivät ole pitäneet ongelmana harjoittelun aloittamista tai edes virsilistaan tutustumista vain muutama viikko ennen visaa koska virsiä lauletaan muutenkin niin paljon. Virret ovat käyttötavaraa, ja lapset ansaitsevat mahdollisuuden laulamisen riemuun, kannustaa myös Virsivisan kummi, muusikko Sari Kaasinen. Virsivisan valtakunnallinen finaali järjestetään Turussa osana kulttuuripääkaupunkivuotta. KT pikaista apua koleraepidemian pysäyttämiseksi. Pahimpien arvioiden mukaan jopa yli puoli miljoonaa ihmistä tulee sairastumaan koleraan. Kirkon Ulkomaanapu on käynnistänyt avustusoperaation koleran leviämisen estämiseksi Ulkoasiainministeriön euron avustuksen turvin. Seurakuntayhtymän avustus mahdollistaa operaation jatkumisen.

3 4 5 Taivaallista kulttuuria tavallisille ihmisille Kuluva kulttuurivuosi täyttää Jaana Rantalan odotukset Mies, kitara ja klubitunnelmaa Mikko Kuustonen tähdittää iltaa Henrikissä Mikko Kuustonen on tullut vuosikymmenien aikana suomalaisille tutuksi monilta areenoilta. Seurakuntayhtymä osallistuu kulttuuripääkaupunkivuoteen vahvalla panoksella. Ohjelmassa on kolmen suurhankkeen lisäksi pienempiä tapahtumia liki jokaiselle päivälle. Kirkon oikea paikka on projektisihteeri Jaana Rantalan mielestä keskellä kulttuurikaupunkia. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 näyttää, että kirkko on keskellä kaupunkia ja vahva osa suomalaista kulttuurielämää, osa ympäristöämme ja tuoreella tavalla ajassa kiinni, kirittää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kulttuuripääkaupunkihankkeista vastaava projektisihteeri, kulttuurituottaja Jaana Rantala. Runsas kuukausi juhlavuoden käynnistymisen jälkeen Rantala kertoo olevansa hyvillä mielin. Suunnitelmat ovat toteutuneet jopa odotettua paremmin. Seurakuntayhtymä on ollut kysytty kumppani kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin. Meillä on ollut onni saada yhteistyökumppaneiksemme parhaita voimia taiteen ja kulttuurin saralta, ja olemme saaneet tarjolle hyvän ohjelman, Rantala iloitsee. Kansainvälisestikin kiinnostavaa Seurakuntayhtymä on vahvasti mukana Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa Iso ponnistus on pääsiäiseen 2011 sijoittuva kaksiosainen pääsiäistapahtuma Pääsiäisen ilo Easter Joy. Ensimmäinen osa on Felix Mendelsohnin J.S. Bachin alkuperäisen sävellyksen pohjalta sovittama Matteus-passio, joka on jo loppuunmyyty esitys. Pääsiäisen ilon toinen osa on Turun Tuomiokirkossa esitettävä C.H. Graunin Pääsiäisoratorio ja sinne on vielä lippuja myynnissä. Merkittävä kohokohta on myös huhtikuusta heinäkuun loppuun Turun Tuomiokirkossa nähtävä tanssia ja modernia taidetta yhdistävä kokonaisuus Viimeinen ehtoollinen. Taideteosten joukossa on muun muassa Andy Warholin tulkintoja aiheesta. Tämäkin on tapaus, meillä ei ole koskaan ollut vielä näyttelyä, joka on kansainvälisestikin näin merkittävä. Näyttely on maksuton ja sinne on siinäkin mielessä helppo tulla, innostaa Rantala. Näyttelyyn liittyvän Passio-tanssiteoksen toteuttaa Suomen huippuryhmiin lukeutuva Tanssiteatteri ERI. Ensi-ilta on hiljaisen viikon keskiviikkona. Koreografian on tehnyt Tiina Lindfors. Teoksen musiikki on Arvo Pärtin ja muusikoina Turun parhaat voimat, Filharmoninen orkesteri johtajanaan Juha Kangas sekä CCA-kuoro johtajanaan Timo Lehtovaara. Yli kaksisataa tapahtumaa Rantala mainitsee osallistavasta ohjelmasta mainioksi esimerkiksi Kauneus ei katoa-valokuvanäyttelyn, joka esittelee yli 70-vuotiaiden arkea heidän itsensä kuvaamana. Tämä on hyvä esimerkki matalan kynnyksen ohjelmasta, joka toivottavasti kiinnostaa monia. Paljon odotuksia sisältyy myös kesäkuun toisena päivänä järjestettävään ulkoilmajumalanpalvelukseen, jolloin tuomiokirkkotorille toivottavasti saavutaan sankoin joukoin. Kaiken kaikkiaan kulttuuritapahtumia: näytelmiä, konsertteja, työpajoja ja muuta, joissa seurakuntayhtymä on mukana jossain roolissa, on kaikkiaan yli kaksisataa. Tarjonnassa on pyritty ottamaan huomioon kaikenikäiset. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä nostaa vuoden 2011 aikana esiin kirkkoarkkitehtuurin ja hautausmaat sekä pyrkii avaamaan kirkkojen ovia ympärivuorokautisesti osassa Turun ja Kaarinan kirkoista. Kirkko on keskellä kaupunkia ja vahva osa suomalaista kulttuurielämää. Kirkko kantaa kulttuuria Kristillinen kulttuuri ammentaa Raamatun sanomasta, kristillisestä traditiosta ja symboliikasta. Yhtälailla se löytää liittymäkohtia kaikkeen siihen, missä pohditaan ihmisenä olemista, elämän tarkoitusta ja tarkoituksettomuutta, iloa ja tuskaa. Rantala toteaa, että kristinusko on syvämuokannut kulttuuria kaikilla elämänalueilla. Kirkko on kulttuurin kantaja, jonka tehtävä on sanoittaa pyhän kaipuuta ihmisten elämässä. Kirkko myös kasvattaa kulttuuriin, muokkaa sitä ja pitää yllä vastakulttuuria. Toisaalta kirkko on jäsentensä kautta läsnä kaikilla kulttuurin kentillä. Kirkon kastetut jäsenet kirjoittavat kirjoja, säveltävät ja esittävät musiikkia, ohjaavat teatteriesityksiä, tanssivat ja maalaavat. He luovat ja ilmaisevat käsityksiään elämästä ja kaipuusta, elämästä ja kuolemasta, ihmisestä ja Jumalasta, Rantala pohtii. Hän korostaa, että mikään oppimestari kirkko ei kulttuuriasioissa ole eikä voi olla. Olemme yhdessä toimimista opetteleva, luovaan työhön ja keskusteluun oman osansa tuova yhteisö, Rantala määrittää. Kirkko on jo jäsentensä kautta läsnä kaikille kulttuurin osaalueilla, sanoo seurakuntien kulttuurivuotta koordinoiva projektisihteeri Jaana Rantala. Vastavoima talouden ylivallalle Kirkko ja kulttuuri tukevat Rantalan mielestä toisiaan myös laajemmassa mielessä: Kulttuuri on niitä harvoja jäljellä olevia elämänalueita, jotka avautuvat ihmisille muuten kuin taloudellisten argumenttien kautta, jotka nykyisin hallitsevat lähes kaikkea. Kirkko haluaa samoin puolustaa ihmisiä taloudellisen argumentoinnin ylivallalta ja tuoda esiin muita näkökulmia, Rantala muotoilee. Hän toivookin, että kulttuuripääkaupunkivuosi kyseenalaistaisi rahan ja talouden vallan ja nostaisi esiin luovan työn merkityksen ja yhteisöllisyyden uudella tavalla. Taloudella on oma välttämätön tehtävänsä yhtenä kulttuurin osaalueena, mutta jos se nousee palvelijan roolista ylivaltaan, muut kulttuurin osa-alueet kärsivät ja yhteisön hyvinvointi murentuu, uskoo Rantala. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti on noin euroa. Siitä noin euroa seurakuntayhtymä maksaa omasta pussistaan, noin euroa tulee muista lähteistä. Katso seurakuntayhtymän koko kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma netistä: Tiina Piha J u s s i V i e r i m a a Nimekkäiden esiintyjien kaarti saa jatkoa Henrikinkirkolla, kun musiikin ja hyvän tahdon kiertävä monitoimimies Mikko Kuustonen saapuu konsertoimaan sunnuntaina Illan anti ei kuitenkaan ole yhden miehen varassa, sillä tilaisuuden aluksi yleisöä lämmittelevät Voit tilata myös puhelimitse: * tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi (mainitse tilauskortissa pyydetyt tiedot). * Puhelun hinta lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min) musiikillaan Lasse Vahtola ja The Blond Aleksandra. Musiikillisen alkupalan jälkeen Mysteerio Buffo nauraa paholaisen juonille meidän ihmisten keskellä, Jumalan ja ihmisen itsensä se ottaa vakavasti. Tuomo Norvasuo esittää Henrikinkirkolla Mysteerio Buffosta pienoisnäytelmän Bonifacius VIII. Tilaa Askel vain Kaupan päälle: 4 kk lehdet! Tilaajalahjaksi! on aika kutitella huumorinystyröitä. Harrastajanäyttelijä Tuomo Norvasuo, joka sattuu olemaan myös Martinseurakunnan kirkkoherra, tarjoilee katsojille huikean aikamatkan keskiajan italialaiseen mielenmaisemaan Mysteerio Puffo -näytelmän siivin. Italialainen näytelmäkirjailija Dario Fon uudelleen sovittamissa keskiaikaisissa teksteissä kuulevat kunniansa katolinen kirkko ja sen päämiehet. Mysterio Buffo on sarja monologinäytelmiä, jotka perustuvat keskiajan kiertävien ilveilyteattereiden raamattuaiheisiin näytelmiin. Tuolloinen kirkko suhtautui näytelmiin karsaasti. Nimi mysterio viittaa raamatulliseen aiheeseen ja buffo koomisuuteen tässä komediaan tai ironiaan. Buffo ei kumartele ei kirkolle sen enempää kuin muillekaan instituutioille. Se nauraa paholaisen juonille meidän ihmisten keskellä. Jumalan ja ihmisen itsensä se ottaa vakavasti. Norvasuo esittää Henrikissa neljäosaisesta näytelmästä pienoisnäytelmän Bonifacius VIII. Se on satiirinen kertomus keskiaikaisesta, vallanhaluisesta paavista, jolle tarkoitus pyhittää kaikki keinot. Paljon kiitosta saanut näytelmä esitetään kevään aikana vielä muutaman kerran Vimmassa, minne Puffosta innostuneiden kannattaa suunnata nauttimaan seuraava kulttuurielämys. Musiikkia ja maailmanparannusta Toimittaja, ihmisoikeusaktivisti, hyvän tahdon lähettiläs ja ennen kaikkea musiikin moniottelija Mikko Kuustonen on vuosikymmenien aikana tullut tutuksi monilta areenoilta. Musiikki on kuitenkin kulkenut Kuustosen mukana kaikkein pisimpään. Ensimmäisen soololevynsä hän julkaisi yli kolmekymmentä vuotta sitten, minkä jälkeen uutta musiikkia on syntynyt tasaiseen tahtiin. Kuustonen on soittanut ja laulanut itsensä suomalaisten sydämiin, ja monet hänen biiseistään ovat jääneet ikivihreinä soimaan radiokanaville. Tilaa lehti, jonka seuraan uppoutuu kuin kirjaan. Kyllä kiitos! Haluan lukunautintoja ja arjeniloa. Tilaan Askel-lehden 4 kk vain 22. Lisäksi 4 kk lehdet kaupan päälle! Etuni arvo 22. Saan tilaajalahjaksi 5 kpl Martta Wendelinin enkelipostikortteja. Edun arvo 10. Olen mukana matkalahjakortin arvonnassa! Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Henrikinkirkolle Kuustonen saapuu yksin kitaransa kanssa. Luvassa on siis akustista tunnelmointia ja maestron laatima musiikkicocktail. Kuustosen jutustelu ja intiimi ilmapiiri tarjoavat ehdottoman hyvät ainekset kunnon klubitunnelmalle, lupaa konsertin puuhamies Olli- Pekka Laakkonen. Varsinaisena klubi-isäntänä häärää Iikka Viitanen. Perinteiseen tapaan kirkolla on omaa ohjelmaa myös konserttiin saapuvien perheiden 3 12-vuotiaille lapsille. Kaksi nukketeatteriesitystä, pelit, musiikki ja pieni iltapala varmistavat, että pikkuväki puuhailee tyytyväisenä omassa seurassaan sillä Askelesta huokuu lämpö ja läheisyys aito toisesta välittäminen. Askelen sivuilla jokainen on tasavertainen ja sinä lukijana voit tuntea kuuluvasi joukkoon. Löydät uskoa huomiseen ja eväitä jokapäiväiseen jaksamiseen. Tku-2/11 Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. välin, kun aikuiset nauttivat kirkkosalin puolella monipuolisesta kulttuuriohjelmasta. Oman lisämakunsa kulttuurikeitokseen tarjoaa myös viime syksynä aloittanut lasten taideryhmä, jonka työn tuloksia voi ihailla samalla reissulla. Ilta Henrikissä on pakannut tällä kertaa yhteen pakettiin teatteria, kuvataiteita ja musiikkia. Kannattaa tulla nauttimaan runsaan kulttuuritarjottimen antimista, sillä tilaisuuteen on vapaa pääsy. MS-K Ilta Henrikissä Henrikinkirkolla, Peltolantie 2, sunnuntaina klo 18. Vastauslähetys Tunnus Helsinki Askel maksaa postimaksun. Arvonnan säännöt: euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan. En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä. Tarjous on voimassa saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

4 6 7 Arvostukselle on hyvä rakentaa Parisuhteen raudoitukseen tarvitaan sitoutumista, arvostusta, huumoria ja seksiä. Parisuhteessa arki täyttyy erilaisista pienistä ristiriidoista vastarakastuneet luonnollisesti pois lukien, sillä he eivät vielä ymmärrä, että parisuhteessa arki täyttyy erilaisista ristiriidoista. Siis sellaisista kuin miksei ole tiskattu; kuka jätti hupparin keskelle lattiaa; mikset sinä hae Jennapetteriä treeneistä; ei nyt kulta kun mulla on päänsärky. Tästä loputtomasta arkeudesta huolimatta suurin osa pariskunnista tulee lopulta varsin hyvin toimeen keskenään, jopa ne, jotka puristavat hammastahnatuubia eri päistä. Mitä he siis tekevät oikein? Millaiset asiat vahvistavat suhdetta? Seurakuntien perheneuvojat ovat työssään huomanneet, että vaikka parisuhde on asia, jonka eteen pitää tehdä työtä, se ei yleensä vaadi supersankaruutta, kunhan tietyt perusasiat ovat kunnossa. Sitoutuminen on keskeistä. Joillekin sitoutumisen merkki on avioliitto, muttei sen toki tarvitse olla. Merkittävää on sellainen side, että molemmat tuntevat että tässä sitä nyt ollaan, eikä heti olla lähtemässä, jos tulee hankaluuksia, sanoo Else- Marja Santikko. Sitoutumiseen tietenkin vaikuttavat monet asiat mm. rakastuminen ja rakastaminen, kokemukset ihmissuhteista lapsuudessa, mutta se on myös tietoinen päätös ja sitä voi pitää yllä eli vahvistaa ja treenata. Ennen kaikkea elämän hankalina hetkinä sitoutuminen on juuri sen tietoisen päätöksen varassa. Ristiriitoja pitää käsitellä Parisuhde on yksi ihmisen keskeisimmistä ja monimutkaisimmista suhteista, mutta samalla se on myös ainakin paperilla melko yksinkertainen asia. Perheneuvojien havaintojen mukaan pari asiaa tuntuu olevan mukana kaikissa hyvissä parisuhteissa. Yksi: asennoidutaan toista kohtaan kuin ystävät. Kaksi: ristiriitoja käsitellään rakentavasti. Tarvitaan siis kunnioitusta ja arvostusta toista kohtaan, minkä lisäksi pitää olla riittävä kyky selvittää ristiriitoja. Myös se on tärkeää, että pyritään selvittämään ristiriitoja silloinkin, kun niiden ratkaiseminen ei edes ole mahdollista. Itse asiassa vain noin kolmasosa erilaisista ristiriidoista ylipäänsä on ratkaistavissa. Loput nousevat yksinkertaisesti siitä, että ihmiset ovat erilaisia, sanoo Seppo Honkala. Se erilaisuus on persoonallisuuksien erilaisuutta. Yksi on verkkainen, toinen ahdistuu ellei tiskejä hoide- Osa I Viisiosaisessa juttusarjassa seurakuntien perheneuvojat pohtivat eri näkökulmista arkisia parisuhteeseen liittyviä töyssyjä sekä iloja. Ensimmäisessä osassa perheneuvojat Seppo Honkala, Nonna Huotarinen-Ahonen ja Else-Marja Santikko miettivät, millaiset asiat tekevät parisuhteesta vahvan. ta heti, kolmas haluaa kesälomalla mökille ja neljäs ulkomaanmatkalle. Joku haluaa seksiä monta kertaa viikossa, toiselle riittäisi vähempikin. Mutta nyt tulevat hyvät uutiset: näistä ratkaisemattomista, persoonasta nousevista, ristiriidoista huolimatta on ihan mahdollista elää hyvässä parisuhteessa (jopa sen kanssa, joka ei hoida niitä tiskejä heti vaan vasta tunnin päästä, toim. huom.). Vaikka hetkellisesti tympäisisikin, pitää opetella arvostamaan toisenlaisia tapoja, sellaisia, jotka ovat itselle vieraita. Parisuhteessa olennaista on antaa tilaa toisen persoonalle ja ylipäänsä hänen tarpeilleen. Se on sitä kunnioitusta käytännössä: ei riitä, että sanoo kunnioittavansa, se on näytettävä myös jokapäiväisin teoin. Vastaavasti pitäisi pystyä riitelemäänkin niin, ettei isketä toisen persoonaan, Nonna Huotarinen-Ahonen miettii. Pehmeästi keskustelun alkuun Parisuhteessa onkin hyvin tärkeää, että sanat, teot ja käyttäytyminen ovat linjassa, Santikko huomauttaa. Ammattilaiset kutsuvat tätä toisen kummallisuuksien kanssa elämistä toiseuden sietämiseksi. Kunnioitus ja toisen työn huomaaminen ovat asioita, joiden viljelemiseen arki antaa tuhansia mahdollisuuksia koko ajan: eivät ne sukat sinne kaappiin puhtaina itsekseen lennä. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää toisen sietämistä, vaan ristiriidoista Erkki Kiiski on myös kyettävä puhumaan, mutta siten, että toisenkin näkemyksille jää tilaa: keskustelun ei pitäisi olla hyökkäys-puolustus -tyyppistä. Perheneuvojat ovat varsin yksimielisiä siitä, että pehmeät aloitukset ovat oleellisia, kun käsitellään vaikeita asioita. Arjessahan usein käy niin, että kun halutaan kehuja siitä, että kato kun mää oon tehnyt niin paljon, se ilmaistaan sanomalla, että hei, sää et oo tehnyt mitään. Sinänsä arkeen liittyvät riidat pikkuasioista eivät ole maailmoja kaatavia. Niitä on kaikilla. Tärkeitä ne ovat siksi, että antavat viitteitä siitä, mitä suhteessa tapahtuu syvemmällä tasolla. Jos vain toinen kokee hoitavansa kotia, syvemmällä voi olla yksinäisyyden tunnetta tai hylätyksi tulemista, kenties sitä, että toista pidetään itsestäänselvyytenä: Parisuhde on aina hyvin latautunut. Ikinä ei puhuta pelkästään niistä asioista, joista puhutaan. Taustalla on aina monenlaisia tunteita. Kun riidellään siitä klassisesta hammastahnatuubista ja sen puristamisesta, kyse on samalla myös siitä, onko minun tavalleni arvostusta ja tilaa tässä perheessä, Honkala sanoo. Vastaavasti jos suhteessa menee huonosti, ei myöskään päästä näistä arjen trivialiteeteista syvemmälle, riidellään lillukanvarsista, kun pitäisi puhua jostain merkittävästä. Sanat ja teot linjaan! Tärkeä parisuhdetta vahvistava tekijä on tilan saaminen ja antaminen: pitää olla mahdollisuus urheilla, harrastaa, opiskella, mikä se oma juttu sitten onkin. Ja toisen pitää myös tukea tätä. Siinä taas on tärkeää sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus: ei se auta, jos suostuu hoitamaan lapset, mutta nalkuttaa samalla siitä että jaaha sitä mennään taas jumppaan, mää jään tänne, ei oo reiluu. Pitää muistaa, että perheessä kaikilla on oikeutettuja tarpeita, ei pelkästään lapsilla. Tasapainottelua se kyllä vaatii. Toinen tärkeä asia on, että hyvässä parisuhteessa pitäisi aina silloinkin kun lapset ovat pieniä olla tilaa unelmille (myös vähän pienemmille haaveille, kuten että vielä joskus pääsen vessaan niin, ettei tuo vauva ole koko ajan häiritsemässä, toim. huom.). Huumori on niinikään iso juttu, yhteiset asiat joille nauretaan sellainen kantaa pitkälle. Ja tietenkin hellyys ja seksi, läheisyys ylipäänsä Seksuaalisuus on puoli, joka ihmisessä on jollain lailla aina mukana. Parisuhteessa yleinen surun aihe on toimimaton seksielämä. Vastaavasti se on toimiessaan iso voimavara. Se myös usein heijastaa parisuhteen yleistä tilaa, Huotarinen-Ahonen sanoo. Mihin voi vaikuttaa? Seksiin voi vaikuttaa myös niin, että hoitaa parisuhteen muita alueita. Toisinaan voi kyllä tulla sitten muna ja kana -ongelma. Kärjistäen: nainen (usein niin päin, ei aina) sanoo, että kun edes joskus puhuttaisiin oikein kunnolla, niin seksikin maistuisi ja mies vastaa että kun olisi seksiä niin voitaisiin puhuakin. Lapsiperheissä tämä vielä kärjistyy, kun tuntuu, ettei aikaa riitä muuhun kuin vanhemman rooliin kuuman latinorakastajan hommat jäävät väkisin sivummalle. Perheneuvojien kokemus on kuitenkin yksiselitteinen: elämästä ei saa tulla pelkkää velvollisuutta, läheisyyttä ei saa päästää luisumaan pois. Ei silloin kun on pieniä lapsia, mutta ei myöhemminkään. Pitää olla joku yhteinen asia elämässä, jotta koko homma olisi kaiken sen vaivan väärtti: Ei se sen kummempi tarvitse olla kuin vaikka yhteinen koirankävelyttäminen. Mutta edes se. Yleensähän se onkin ollut suhteen alussa mutta mahdollisesti sitten jonnekin hävinnyt, Honkala sanoo. Lisäksi pitää muistaa, etteivät kaikki päivät ole tasa-arvoisia: Tietyt kohdat elämässä ovat erityisen merkittäviä. Kun tulee vastoinkäymisiä, sairautta, työttömyyttä tai vastaavaa, niin jos toinen silloin on läsnä, sen merkitys nousee moninkertaiseksi. Ja vastaavasti ellei ole, sen negatiivinen vaikutus samoin, Santikko huomauttaa. Ja sitten se ehkä tärkein huomio: ainoa, mitä voi muuttaa on oma käyttäytyminen. Pitää tehdä päätös mennä itseensä, eikä se aina ole helppoa. Mutta ei kai se nyt niin loputtoman vaikeakaan voi olla? Roope Lipasti Pariviestinnän kurssi Henrikinkirkolla klo 10-15, klo ja 9.4. klo Mikä Perheasiain neuvottelukeskus? Seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskus antaa keskusteluapua parisuhteen vaikeuksiin, perhe- ja ihmissuhdeongelmiin, erosta selviytymiseen sekä muihin elämän kysymyksiin ja kriiseihin. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja palvelut kävijöille ilmaisia, laskun maksavat seurakunnat. Ajanvaraus puh. (02) Urkuri työssään on kiehtova näky. Vasen käsi tekee yhtä, oikea toista, vasen jalka menee yhteen suuntaan, oikea toiseen ja kaiken tämän lisäksi pitää vielä vaihdella äänikertoja niin että välillä parvella soi oboe, välillä trumpetti ja niin edelleen. Koskettimiakin on päällekkäin peräti neljät jos jalkio eli jalkakoskettimetkin lasketaan ja kyllä se lasketaan. Aavistuksen, hmm skitsofreenista? Kaikkeen tottuu, Mikaelinseurakunnan urkuri Marko Hakanpää vakuuttaa. Hänen mukaansa urut eivät soittimena itse asiassa edes ole sieltä vaikeimmasta päästä: Uruissa kun painaa c:tä saa aina ceen. Esimerkiksi jousisoittimissa pitää itse kuulla, että ääni on oikea. Se on paljon vaikeampaa. Niin tai näin, urut joka tapauksessa on kiehtova soitin jo ihan siksikin, että niiden koko on vaikuttava: urkujen sisään voisi muuttaa asumaan, joskin voi olla, että sunnuntaiaamuisin ei saisi meteliltä nukuttua. Soittajan kohdalla ääni nousee parhaimmillaan 102 desibeliin määrä, jolle saa altistua enintään 12 minuuttia päivässä tai tulee Beethoveniksi. Siis noin niin kuin kuulon osalta. Tosin Hakanpää tuskin panisi pahakseen beethoveniutumista muuten, sillä hän on perinteisen klassisen musiikin ystävä: Haluan soittaa musiikkia, joka on kaunista, siis kaunista niin kuin useimmat sen ymmärtävät. Jos musiikkia on kiva soittaa ja ihmiset tykkäävät sitä kuunnella, silloin ollaan onnistuttu. Minulla ei tässä kanttorinhommassa ole musiikillisesti mitään valistus- tai opetustavoitteita pilliä Se valistuksesta pidättäytyminen ei tosin ihan pidä paikkaansa: Hakanpää nimittäin pitää kerran kuussa Mikaelinkirkossa urkuvartteja, joissa hän ensin soittaa viidentoista minuutin aikana useita eri tyyppisiä kappaleita ja kertoo sen jälkeen valinnoistaan, sekä esittelee urkuja ja urkujensoittoa ylipäänsä. Samalla ihmiset pääsevät käymään urkujen sisällä. Siinä ehkä onkin yksi urkujen kiehtovuus: koettakaapa mennä käymään nokkahuilun sisään! Niin- Urkuri on neliraajasoittaja Marko Hakanpään urkuvarteissa kaksion kokoinen soitin tulee tutuksi Ei mikään pillipiipari. Urkuri Marko Hakanpää hallitsee ihailtavan hyvin soittimensa 3663 pilliä. ikään urkumusiikin pauhu ylväässä kirkkosalissa on asia, johon triangelinsoittajat harvemmin yltävät. Mutta annetaan Hakanpään itsensä esitellä: Mikaelinkirkon urkujen julkisivussa näkyy 61 pilliä, mutta siinä on vasta pieni osa. Kaikkiaan niitä on Äänen voimakkuuteen ja korkeuteen vaikuttaa se, minkä mittainen ja kuinka paksu pilli on. Mikaelissa lyhin pilli on vain sentin, pisin on 9,5 metriä, joskin se kulkee vähän mutkalla, kun niin pitkä pilli peittäisi muuten kirkon kauniin ruusuikkunan. Ja mihin tarvitaan 3663 pilliä? No: jokaista ääntä varten on oma pillinsä ja toisaalta uruissa on lukuisia erilaisia äänikertoja. Eri äänikerrat saadaan esiin tapeista, joita uruissa on koskettimien ympärillä yhtä paljon kuin äänikertoja. Mikaelissa niitä on 52. Vertailun vuoksi: Tuomiokirkossa äänikertoja on 81. Koska jokainen äänikerta on ikään kuin oma soittimensa (mukana on niin kellopeliä kuin linnunlauluakin; yhdessä tapissa on ihan satakielen kuva), niin 52 äänikerran urut vastaavat 52:n eri soittajan orkesteria. Vieläkö olette mukana? Kun sitten koskettimia on yhdessä äänikerrassa 61, saadaan kertolasku 52 x 61 ja päästään aika lähelle pillien määrää tosin ihan noin yksinkertaisesti laskutoimitus ei mene, sillä osaan äänistä tarvitaan useampi pilli, mutta ymmärtänette periaatteen. Tässä on myös yksi syy, miksi Hakanpää alun alkaen uruista viehättyi: yksi ihminen voi olla koko orkesteri. Ja onhan kirkossa soittami - sessa aika mahtava fiilis. Olen minä joskus, kun on tullut inspiraatio, ollut täällä yölläkin soittamassa, mutta nykyään vähemmän kun on lapsia. Urut aikakauden mukaan Hakanpään matka urkuriksi alkoi oikeastaan aika myöhään, 15-vuotiaana. Nykyään hän on Mikaelinseurakunnan A-kanttori. Ensimmäisen kerran sain kokeilla kirkkourkuja Rymättylässä 25 vuotta sitten. Sitä ennen olin soittanut sähköurkuja ja ihan pienenä trumpettia. Innostuin uruista ja kävin muutaman vuoden tunneilla ja myös sen verran pianotunneilla, että pääsin aikanani, 1990, Sibelius- Akatemiaan. Niin se piano: uruthan on vähän niin kuin piano? Ei oikeastaan. Urkuja ja pianoa ei voi verrata, ne ovat niin erilaiset soitimet. Pianossa ei ole sitä sointivärien vaihtelua: uruillahan voi säestää itseään vaikka viulistina. Ja sitten tietenkin pitää muistaa, että urut on kuitenkin puhallinsoitin. T imo Jakonen Käsien ja jalkojen yhteispelin täytyy sujua urkurilta. Harvan soittimen sisään pääsee vierailemaan. Urkuvarttien aikana Mikaelinkirkon urut aukeavat ihan konkreettisestikin kirkossa kävijöille. Kun Hakanpää tuli Mikaelinseurakuntaan 1998, kirkkoon oltiin juuri puuhaamassa uusia urkuja. Vuonna 2002 ne vihdoin valmistuivat. Mistään ihan pikkujutusta ei ollut kyse, sillä soitin maksoi euroa ja jokainen osa tehtiin käsin juuri Mikaelinkirkkoa silmälläpitäen. Kirkkouruissa oleellista onkin paikan luonne: Mikaelinkirkko on 1800-luvun lopulta, joten myös urkujen pitää olla sille ajalle tyypilliset. Käytännössä se tarkoittaa, että ne sopivat parhaiten romantiikan ajan musiikin soittamiseen, kun esimerkiksi Tuomiokirkon uruilla soi hyvin myös barokkimusiikki. Näissä on sellainen pehmeä, leveä sointi, Hakanpää sanoo. Siinä mielessä eri kirkkojen urut kuitenkin ovat samanlaisia, että urku ri kuin urkuri pystyy niitä soittamaan, mutta Hakanpään mukaan varsinkin jos on menossa konsertoimaan, olisi hyvä ehtiä muutama tunti ensin tutustua soittimeen, ettei tule yllätyksiä. Urut ja Windows Kun ajetaan autolla urut auki, se tarkoittaa, että kaasu on pohjassa. Analogia ei ole tuulesta temmattu, sillä uruissakin on eräänlainen kaasupoljin: paisutuspolkimien avulla säädellään urkujen yläosassa olevia sälekaihtimia, joita kun laittaa kiinni tai auki, äänen voima nousee ja vaimenee sen mukana. Mutta nyt tulee paras juttu: siitä kaikkein pisimmästä pillistä tulee täsmälleen samanlainen ääni kuin Harley Davidsonista. Ainoa ero on, ettei pillin päästä nouse savua; sen verran katu-uskottava ääni kuitenkin on, että soittajilla voisi olla takki, jonka selässä lukisi MC Urkurit. Mutta ei sitä ääntä koskaan soiteta yksin, se on siellä muiden joukossa, niin ettei se herätä huomiota, Hakanpää muistuttaa. Nykyurut ovat yleensä mekaanisia eli kun painaa kosketinta, koskettimesta lähtee puurima pillille ja ääni syntyy saman tien, viivettä ei ole. Ilman sähköä ne eivät kuitenkaan toimi. Sähköä tarvitaan ensinnäkin täyttämään ilmalla varastopalkeet, joista ilma sitten johdetaan pilleihin ja ääni syntyy. Toiseksi sähköä tarvitaan tietokoneeseen, johon voidaan ohjelmoida erilaisia asioita kuten äänikertojen vaihtumisia. Soittajan ei toisin sanoen tarvitse vedellä kesken biisin tapeista, vaan hän voi jalalla polkaista aina kun tahtoo oboensa muuttuvan trumpetiksi. Mikaelin urkujen sisällä on myös hauska pieni kuriositeetti: pöytätuuletin. Sitä tarvittiin kesäkuumalla, kun Windows hyytyi lämpöön. (Onneksi kirkkokansan veisaus on yleensä sen verran laahaavaa, että urut ehtii hyvin boottamaan ennen kuin hitaimmat ovat ehtineet edes kertosäkeeseen, toim. huom.). Ja ne pillit? Ne ovat tinan ja lyijyn sekoitusta: se on vuosisatojen tuotekehittelyn tulos, sointi on juuri sopivan pehmeä. Huonojakin puolia niissä on, sillä jos niitä klähmii sormilla, niihin jää sormenjäljet, jotka eivät lähde pois kuin hiomalla. Häämusaa kotiin Jumalanpalvelusten ja vastaavien lisäksi Hakanpää käy jonkin verran konsertoimassa kirkoissa eri puolilla Suomea, sekä myös säveltää omaa musiikkia. Hänen häämarssinsa, Trumpettisävelmä, on itse asiassa yksi suosituimmista häämusiikeista nykyään. Siihen ja moniin muihin mahdollisiin häämusiikkeihin voi käydä tutustumassa osoitteessa Se on Hakanpään ylläpitämä sivusto, jolla on käynyt jo yli kuulijaa, joka päivä käy yli sata: Se sai alkunsa, kun kyllästyin siihen, että parit tulivat valitsemaan häämusiikkia ja kun olin puoli tuntia esittänyt eri vaihtoehtoja he aina valitsivat Prinsessa Ruususen. Nyt he voivat tutustua näihin jo kotona. Siellä on nelisenkymmentä biisiä kuunneltavana. Roope Lipasti Urkuvartti Mikaelinkirkossa su 6.3.kello 12.

5 8 9 Ivriga pysslare skapar tillsammans I Åbo svenska församlings nystartade pysselgrupp får barn i årskurs 3-6 syssla med allt från drejning till ljusstöpning. Drömmar om träarbeten och elektricitet finns också. Du är en vampyr! Denna glada hälsningsfras är det första reportern hör när hon kliver in på Aurelias barn- och ungdomsvåning på tisdagseftermiddagen. Här är det fullt hålligång som gäller, det hoppas, skrattas, leks, springs och spelas Nintendo Wii. Den ena lågstadierösten hojtar högre än den andra, men så fort ungdomsledare Annika Niemelä och församlingssekreterare Tove Peltoniemi plockat fram saxar, tapetbitar, papplådor och lim tystnar rösterna, och snart hörs bara ett ivrigt klippande. Barnen i Åbo svenska församlings nystartade pysselgrupp dekorerar lådor att förvara vårens pysselprodukter i. Det här är en alldeles ny grupp som startade i januari, säger Niemelä. Tidigare hade församlingen en mini-syjunta för samma åldersgrupp (åk 3 6), men på hösten var intresset för den ganska svagt, så man beslöt att pröva på något nytt, och startade pysselgruppen i stället. Gruppen träffas varje tisdagseftermiddag kl För tillfället har den åtta deltagare, och båda könen finns representerade. Samlingar till förmån för Gemensamt Ansvar 6.3 kl Fastlagssöndagens traditionella sopplunch i Aurelia genast efter högmässan kl. 14 Kaffekonsert i Aurelia. Tack för livet! med ÅSFs barnkör, som framför verket Skapelsen av Egil Hovland. Franck Berger - pianist, Birgitta Forsman - dirigent kl. 18 Camerata Aboensis konsert i Domkyrkan. Vissa av deltagarna har varit med i vår verksamhet tidigare, men det har också kommit flera nya, säger Niemelä. Linnea Lindfors har klätt sin låda med rosa hjärtan. Under våren hoppas hon få lära sig att tova och stöpa ljus. Tankar inför fastetiden I den äldsta kristna kyrkan firade man endast en riktigt stor helg, nämligen påsken. Inför påsken beredde man sig noggrant under en fastetid, som bestod av sju veckor. Fastetiden hade dessutom en egen förberedelsetid, som hade tre söndagar. Också i vår kyrka firas dessa tre söndagar. De bildar en övergångstid mellan trettondagstiden och fastetiden. Söndagarna utgör den så kallade förfastan. Förfastans tre söndagar Den första söndagen i förfastan handlar om Guds oförtjänta nåd. Söndagens traditionella evangelium (Matt 20:1-16) är en lång liknelse om arbetarna i en vingård. Alla får samma lön oberoende av om de arbetat en hel dag eller bara en timme. Liknelsen säger oss att Guds nåd är ofattbar. Liknelsen handlar inte om vad som hör till en rättvis lönepolitik. Söndagens gamla namn Septuagesima säger oss att det är ungefär 70 dagar kvar till påsken. Från stickning till träbåtar Gruppen har tillsammans planerat vilka pyssel de vill syssla med under våren. Alla drömmar går kanske inte att förverkliga, men det finns gott om idéer. Jag vill hålla på med elektricitet! hojtar Ellen Norrgrann. Sara Forsell och Mia Åkerman vill gärna sticka, Linnea Lindfors hoppas få tova och stöpa ljus, medan Aron Franzén och Benjamin Ollanketo pratar om träarbete och elektronik. Det skulle vara häftigt att göra en träbåt med motor, säger Benjamin. Det går knappast, då behöver man en ångmaskin! hojtar Aron. Ja, men en sådan kan man säkert köpa från Prisma, säger Sara. I takt med att pysslarna börjar bli färdiga med sina lådor ökar pratet igen. En efter en radas vackert dekorerade pyssellådor upp på bordet. Förutom de två vuxna ledarna arbetar 17-åriga hjälpledaren Sara Melander i pysselgruppen. Det är jätteroligt att vara här. Jag tycker om barn och jag tycker om att pyssla, så det känns mer som en hobby än som ett jobb, säger Melander. Hon arbetar också som ledare på församlingens Café 18, som två eftermiddagar i veckan är öppet för lågstadieelever. Varje barngrupp i församlingen har minst en hjälpledare. Ekologiska aspekter beaktas Det som i första hand styr verksamheten är tillgången på experter och material. Den andra söndagen i förfastan handlar om Guds ord. I ordet finns en inneboende kraft: de korn som sås i jorden och som ger skörd får vara en bild för Guds ord. Söndagens gamla namn Sexagesima säger oss att det är ungefär 60 dagar kvar till påsken. Den sista av förfastans söndagar kallas helt enkel för fastlagssöndagen, ett namn som är välkänt bland vanligt folk, inte minst på grund av den efterföljande fastlagstisdagen. Denna söndag, som i år infaller på den första söndagen i mars, beskriver Guds kärlek som den lidande och självutgivande kärleken. Ordet fastlag är lånat från tyskans Fastelabend, som betyder fasteafton. Vi planerar gå till ungdomsgården Vimma och dreja någon gång, och sådant kräver ju extra arrangemang, men för ett pyssel som lådorna krävs egentligen bara lim, säger Niemelä. Tapetbitarna fick vi gratis från en tapetaffär, det lönar sig alltid att fråga, säger Peltoniemi. Åbo svenska strävar efter att vara en miljömedveten församling, så att återanvända skokartonger och tapetbitar passar väl ihop med församlingens övriga etik. Utbudet på tapetmönster är stort, hur klarar barnen av att välja? Det kan vara svårt om man inte vet vad man vill ha, men jag tycker om de här fåglarna, säger Aron. Man bara klipper och limmar på något vis, så blir det fint, säger Mia. Iida Lindfelt och Sofia Pettersson radar upp sina färgglada lådor. Innan vårens slut är det tänkt att de ska fyllas. Exakt med vad vet de inte ännu, men den som hänger med får se. Pysselgruppen har ännu plats för några deltagare, är man intresserad är det bara att kontakta församlingen. Terminsavgiften är 10 euro. Ylva Vikström Askonsdagen inleder fastan Dagen efter fastlagstisdagen heter askonsdag. Askonsdagen har återinförts som en gudstjänstdag i vår kyrka och i många församlingar firar man på denna dag en speciell gudstjänst som inbjuder till syndabekännelse, bot och bättring. Men egentligen är hela fastetiden en tid som skall hjälpa oss till självrannsakan och bot. Att fasta kan innebära att man avstår från mat, men framför allt gäller det att leva enkelt och att ge mera tid för bön och andakt. Fastan skall framför allt vara en inre angelägenhet. Man kan fasta på många olika sätt och var och en kan försöka hitta ett personligt sätt att fasta. Aron Franzén gillar tapeten med fågelmönster. I bakgrunden Sofia Pettersson. Sara Forsell och Mia Åkerman vet hur man gör fina lådor. Det är bara att klippa och limma på något vis! Fastans sociala dimension Det vi avstår ifrån kan vi ge det till lidande och hjälpbehövande medmänniskor. Insamlingen Gemensamt Ansvar är en lämplig kanal, genom vilken vi kan ge något av vårt överflöd till andra människor. Gud säger genom profeten Jesaja: Detta är den fasta jag vill se: att du lossar orättfärdiga bojor, sliter sönder okets rep, befriar de förtryckta, krossar alla ok. Dela ditt bröd med den hungrige, ge hemlösa stackare husrum, ser du en naken så klä honom, KYRKOHERDEN vänd inte dina egna ryggen! Då bryter gryningsljuset fram för dig, och dina sår skall genast läkas. Din rättfärdighet skall gå framför dig och Herrens härlighet gå sist i ditt tåg. (Jesaja 58:6-8) Med önskan om en meningsfull fastetid Eero Sepponen Y l v a V i k s t r ö m Lähimmäisenrakkaus on taitolaji Tee toiselle sitä, mitä haluaisit itsellesi tehtävän. Jos en halua, että muut puuttuvat minun asioihini, on siis oikein, että minäkään en puutu muiden asioihin. Vai? Monen yksityisen ihmisen samoin kuin ammattiauttajien kokemukset viittaavat siihen, että apua toiselle ihmiselle annetaan yhä nihkeämmin ja mahdollisimman etäältä, vaikka olisi hengenhätä kyseessä. Ilmiön syiksi voi arvailla kasvanutta kiirettä, kyynistymistä, avuttomuutta ja yleisemmin asenteiden muutosta. Etäisyytemme auttamiseen voi selittyä myös sillä, että hyvinvointiyhteiskunnassa vastuu hädänalaisista on ollut yhteiskunnan harteilla. Kun siihen ei enää ole varaa, auttamisen etiikkaa, rooleja ja käytäntöjä on tarpeen pohtia uudestaan. Tietty varovaisuus on auttamisessakin paikallaan. Kun toisen ihmisen elämään puututaan, voi siitä olla myös odottamattomia seurauksia. Vähänkään vakavammissa tilanteissa on hyvä pyytää viranomaiset avuksi. Kunhan vaan tartun toimeen, saan tuonkin sotkun selvitettyä pienellä vaivalla.

6 10 11 Samarialaisen jäljillä Laupiaan samarialaisen tarinasta voi tänä päivänäkin todeta, että mikään ei ole vuosisatojen varrella muuttunut. Kun jollakulla on hätä, useimmat menevät kukin syihinsä vedoten ohi. Niitä, jotka pysähtyvät ja auttavat omia vaivojaan laskematta, on aina vähemmän. Parin tuhannen vuoden ajan länsimainen yhteiskunta on jaksanut ottaa tarinasta opikseen, mennä ja tehdä samoin. Meihin on kotona, koulussa, partiossa ja kirkossa istutettu pieni laupias samarialainen, joka on enemmän tai vähemmän omantunnontarkasti auttanut lähimmäistään, kynkännyt miestä mäessä. Meillä Suomessa tässä huolehtivassa hengessä on selvitty itsenäistymisestä, talvisodasta sekä muutamasta lamasta. On rakennettu turvallista ja pärjäävää yhteiskuntaa, joka ei jätä kaveria. Jos ei aivan kaveri, niin jotakin on kuitenkin kehityksen kelkasta pudonnut, kun tämän päivän Turussa niin rivikansalaiset kuin viranomaiset joutuvat yhä useammin todistamaan ihmisten jäävän hätätilanteessa ilman apua. Vanhukset juoksevat pakkasessa paljain varpain kenenkään siihen reagoimatta, tai maassa makaavan ohi virtaa satoja kännykkään puhuvia jalankulkijoita, mutta yksikään ei ole soittanut hätänumeroon. Auttaja ei halua harmia itselleen Toisaalta yhä useammin kuulee kerrottavan hätiin ennättäneen auttajan joutuneen itse vaikeuksiin tai saaneen pyyhkeitä puuttumisestaan toisen asioihin. Yksin harhailleen lapsen autoonsa pelastanut ja kotiin kuljettanut mies saa niskaansa pedofiliaepäilyn, toinen 2000-luvun samarialainen puukosta yrittäessään auttaa katunujakan uhria. Kolmas sai köniinsä, kun tuli tuijottaneeksi bussissa verta valuvaa miestä liian pitkään arvioidessaan tämän avuntarvetta. Laupiaan samarialaisen tarina ei kerro siitä mahdollisuudesta, että ryöstetty mies olisi syyttänyt tätä puuttumisesta asioihinsa. Tuo versio olisi oiva ohjenuora, sillä arkielämässä avun arvo toisinaan hämärtyy autetun silmissä. Varsinkin, jos tilanne on omiaan tuomaan esiin elämänhallinnan todellisia tai kuviteltuja puutteita. Silloin heräävä häpeän tunne vaiennetaan helposti kiukulla. On meillä vielä muutakin painavaa lastia laupeuden jarruna. Työelämä panee monen aikataulun ja jaksamisen niin lujille, ettei kalenteriin eikä elämään tunnu mahtuvan enää mitään ennakoimatonta. Minuuttia vaille viisi on mahdotonta lähteä saattelemaan sekavaa mummoa, kun päiväkodissa odottaa oma rättiväsynyt lapsi tai parikin. Kolarin nähdessään on pakko vain painaa kaasua, koska koko firman tärkein avainasiakas odottaa. Auttamisen kustannukset ovat yksinkertaisesti liian suuret. Kun ei puutu, ei puututa Kiire, häpeä ja kohtuuttomat paineet vähentävät halua olla tekemissä muiden kanssa muilla kuin omilla ehdoilla. Tämä voi johtaa rakkauden kultaisen säännön kieroutumiseen: emme halua puuttua muiden asioihin, koska emme halua muiden puuttuvan meidän asioihimme. Jopa auttaminen voi tässä valossa saada puuttumisen kielteisen sävyn. Se ei enää ole itsestään- selvyys, joka ei katso olosuhteita eikä mittaa omaa vaivaa. Ei ihme, että yhä useampi meistä päättää vain kulkea ohi ja yhä useampi selvitä viimeiseen asti omin avuin. Ei meistä silti ole täysin piittaamattomia tullut, jossain mielessä päinvastoin. Tänä päivänä vain autamme mieluiten etäältä, henkilökohtaista kosketusta ottamatta, hädän kasvoihin katsomatta. Osallistumme rahankeräyksiin ahkerammin kuin koskaan, kudomme ja lähetämme tilkkutäkkejä maan ääriin, lainaamme rahaa netissä. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa. On aivan ymmärrettävää, että olemme sukupolvi sukupolvelta kasvaneet auttamaan yhä etäämmältä. Kukoistusvaiheen hyvinvointiyhteiskuntaan kytkeytyi olennaisesti ajatus siitä, että yhteiskunta huolehtii valppaasti, tarmokkaasti ja tasavertaisesti kaikista hädänalaisista. Mutta nyt, kun sellaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ei enää ole varaa, auttamisen etiikkaa, rooleja ja käytäntöjä on tarpeen pohtia uudestaan. Kenen pitää auttaa ketä, milloin ja millä ehdoilla? Tiina Piha Jussi Vierimaa Omiin ongelmiinsa se on sotkeutunut. Tuohon vyyhtiin en uskalla koskea pitkällä tikullakaan, vetää pian minutkin mukaansa ongelmiinsa. Selvittäkööt vaan itse omat sotkunsa. Poliisi näkee turvattomuuden Poliisi vahvistaa sen, mitä moni epäilee. Elämä Turussa kuten suomalaisessa yhteiskunnassa yleensäkin on turvattomampaa kuin ennen. Ei ole enää tavatonta, että maassa makaava jätetään yksin. Avun antaminen hätätilanteessa ei muutenkaan ole lainkaan itsestään selvää, toteaa ylikomisario Timo Malinen Varsinais-Suomen poliisilaitokselta vakavin ilmein. Malisen mukaan hätäpuheluja toisten puolesta silti soitetaan edelleen melko ahkerasti. Sen sijaan hädänalaista ei osata tai uskalleta lähestyä itse. Tämä on nykyään tyypillistä. Hätäpuhelu osoittautuisi tuon tuostakin tarpeettomaksi, jos maassa makaavalta vain kysyttäisiin tämän vointia, Malinen sanoo. Aina ei kuitenkaan edes soiteta apua. Hänelle muistuu mieleen aivan hiljattainen tapaus, jossa ilmiselvästi liian kevyissä vaatteissa ulkona kuljeskelleesta vanhuksesta ei kukaan tehnyt ilmoitusta. Vanhus oli karannut sairaalasta. Ihmiset eivät puutu toisten hätään, koska he haluavat olla rauhassa. Tämä tapaus kuvaa ajan ilmapiiriä mielestäni hyvin osuvasti, Malinen tulkitsee. Hän näkee tilanteeseen moniakin syitä: Ihmiset ovat selvästi entistä kiireisempiä ja stressaantuneempia. Aikaisempiin kädenojennuksiin on suhtauduttu nurjasti. Enemmistöltä puuttuvat ensiaputaidot. Suhtautuminen auttamiseen on sukupolvi sukupolvelta muuttunut. Nuoret ovat keskimäärin aikaisempaa selvästi välinpitämättömämpiä muiden kuin kaveripiiriinsä kuuluvien suhteen. He kokevat, etteivät ulkopuolisten asiat kuulu heille, arvioi Malinen. TP Minkähänlaiset vanhemmat tuollakin on, kun ovat lapsen tänne yksin jättäneet? Vai onkohan se eksynyt? No, kai sillä on kaikki kunnossa, kun vaatteetkin ovat kuosissa. Taitaa olla parempi, etten puutu. Eiköhän ne vanhemmat jostain ilmaannu. Kultainen sääntö Lähimmäisenrakkauden ja koko kristillisen etiikan perustana pidetään yleisesti Jeesuksen antamaa, niin sanottua rakkauden kaksoiskäskyä: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt. 22:34 40) Myös Suomen laki velvoittaa auttamaan hengenvaarassa olevaa: Joka tietäen toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa on tälle antamatta tai hankkimatta sellaista apua, jota hänen mahdollisuutensa ja tilanteen luonne huomioon ottaen kohtuudella voidaan häneltä edellyttää, on tuomittava pelastustoimen laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (Rikoslaki 21 luku, 15 ) Auttamisen viisi viisautta Kirkko ja me -lehti kiteytti ylikomisario Timo Malisen neuvojen perusteella auttamisen viisi viisautta: Jos joku on hädässä, varmista aina, että hän saa 1 apua. Hätätilanteessa kannattaa aina soittaa hätänu- 2 meroon. Viranomaiset tietävät yleensä parhaiten, kuinka tulee toimia. Näin toimien myös vältät odottamattomat seuraukset. Vältä väkivaltatilanteita 3 äläkä yritä auttaa puuttumalla niihin itse. Soita hätänumeroon. Ota auttamistilanteessa 4 huomioon kulttuurierot. Tarkkana kannattaa olla erityisesti, jos olet tekemisissä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. On aina parempi tarjota apua vaikka turhaan 5 kuin liian myöhään. Kun apu ahdistaa Lapsi yksin yössä Mummolta koti hukassa Kissa karkuteillä Oli kesäyö, ikkuna oli auki ja kuulin ulkoa tytön itkua. Hän itki ja huuteli äitinsä perään. Nakkasin kengät jalkaan ja juoksin tytön luokse kysymään, mikä on hätänä. Tunnistin tytön naapurissa asuvaksi 5-vuotiaaksi. Hän sanoi olevansa yksin eikä tiedä missä äiti on. Vein hänet meille, keitin hänelle kaakaota ja luin Aku Ankkaa. Siinä rauhoittuessaan tyttö sai kerrottua, että äiti on paikallisessa pubissa. Soitin sinne ja pyysin äidin puhelimeen. Kerroin äidille, missä tyttö on ja että hän voi olla meillä aamuun saakka. Seuraavana päivänä, kun vein tytön kotiin, sain kiitoksen sijaan haukut puuttumisesta toisten asioihin. Ajattelin äidin reaktion johtuvan siitä, että häntä hävetti. Auttamisesta ei kuitenkaan jäänyt pelkästään hyvä mieli. Tapasin keskustassa eksyneen oloisen mummelin. Hän oli menossa kotiin, mutta ei muistanut osoitettaan eikä osannut kuvailla asuinpaikkaansa. Niinpä kiertelimme pitkin ja poikin Turun katuja melkoisen tovin. Lopulta vanhus löysi ja tunnisti kotitalonsa. Avaimetkin löytyivät, ja päätin saatella hänet kotiin asti, jotta pääsemme molemmat huolesta. Kotonaan hän osasi pyytäessäni antaa minulle aikuisen tyttärensä yhteystiedot. Halusin viestittää vanhuksen omaisille tapahtuneesta, jotta vastaavaan voitaisiin varautua. Soitin tyttärelle seuraavana päivänä. Hän kiitteli sydämellisesti, mutta kertoi äitinsä väittävän, että olin vienyt häneltä rahaa. Onneksi tytär tiesi äidin kärsivän tämäntapaisista uskomuksista eikä piitannut väitteistä. Jälkeenpäin olen monesti ajatellut, mitä olisi voinut tapahtua, jos vanhuksen epäilyt olisi otettu vakavasti. Otin kotipihallamme Turussa talteen irrallaan juosseen kissan. Kissa oli hyvin hoidetun näköinen ja arvelin jonkun mahdollisesti kaipaavan sitä. Soitin kissan kaulahihnasta löytyneeseen numeroon, johon vastannut henkilö totesi lemmikin omakseen ja ilmoitti tulevansa noutamaan sen. Tavatessamme omistaja ei vastoin odotuksiani ollut lainkaan tyytyväinen siihen, että kissa oli tallessa, vaan moitti minua avuttoman eläimen ahdistelusta ja luvattomasta kiinni ottamisesta. Olipa vielä sitä mieltä, että kissaa nostaessa käsiini tulleet raapimisjäljet olivat osoitus siitä, että olin likimain rääkännyt eläintä. Hän jopa uhkasi ilmoittaa minusta viranomaisille.

7 12 13 Repäisty irti vanhasta? elakeliitto.fi TILITALO Olemme Sinua varten Vähäheikkiläntie 37 Turku TERVETULOA Marja-Leena Marianne Pia Tapio APU VIRTSANKARKAILUUN MediSet-tuotteet Varmuusalusasut Vuodesuojat Uimahousut Irtosuojat Erosta eheäksi Erosta eheäksi -sopeutumisvalmennuskurssit auttavat yli 50-vuotiaana aviotai avoliiton purkautumisen kohdanneita sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Hinta 110 euroa. Kurssit vuonna 2011: Lehmirannan lomakeskus, Salo Ilkon kurssikeskus, Kangasala Ilkon kurssikeskus, Kangasala Lehmirannan lomakeskus, Salo Tiedustelut: puh tai s-posti: Kysy myös R Yhtäkkiä yksin -kursseista leskeytyneille: puh. (09) tai s-posti: annika.toivoniemi@elakeliitto.fi Ympäristöystävälliset Kestävät yli 200 pesukertaa Mukavat Huomaamattomat VERKKOKAUPPA AVATTU! Tilaa ilmainen esite Täyden palvelun hautaustoimisto Oma kukkasidonta yksilölliset ja tasokkaat kukkalaitteet eri tilaisuuksiin Eerikinkatu 25 Turku ma-pe 9-17 la (24 h) Kiinamyllynkatu 5 Turku ma-pe 9-17 la suljettu ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm Tallinna htl Viru vko Thaimaa / Phuket Hollanti Tulppaanimatka Unkari Siofok lento Kostamus Kaleva/ Uhtua 584 Kem Solovetski 7 pv Pietari htl Moskova Puolan kierros, Krakova-Varsova-Zakopane Valko-Venäjä Minsk Itämeren rannikon kierros Laatokan kierros, Valamo, 520 Konevitsa, Kichi, Syväriläinen Ukraina -Kiova 10 pv Saimaankanava risteily Viipuri 210 Kysy muita matkojamme, myös ilt l Plotsi ja minä Kuten tiedetään, muuttaminen on kirkollisella kielellä sanottuna yhtä helvettiä. Silloin käy nimittäin kiistatta ilmi, että on muistanut tietyn hengellisen laulun väärin. Ei se sittenkään ole Kell on turva tavarassa, turvassa on paremmassa vaan Kell on turva Jumalassa. Kaikkea joutavaa on kertynyt ja jäänyt heittämättä pois. Mutta löytyipä nyt myös partiolippukuntani joululehti vuodelta Ja siitä selostukseni saksalaisten Ranskan puolella pitämästä suurleiristä, jolle kourallinen suomalaisiakin osallistui. Juttuni on verrattoman tylsä, mutta kohtalaisen tarkasti tapahtumia kuvaava. Siksi tiedän, ettei Matthias Grünewaldin Isenheimin alttaritaulu vielä tuolloin tehnyt minun kummoistakaan vaikutusta: ajettiin Kolmariin, jossa käytiin yhdessä museossa. Senkin nyt tiedän, miten suuren Grace & Peace Help leirinuotion kävi. Sytyttäjiksi oli valittu saksalaisten, norjalaisten ja suomalaisten nuorin. Näistä vain viimeksi mainittu sai oman puolensa syttymään. Ei mikään ihme, sehän oli Blåfieldin Antti. On muutamia toimittajia, joiden jutut kannattaa aina lukea. Kuten Plotsi. Näin vaalien alla hän juuri kirjoitti: Todellinen kysymys on, että ihmiset haluavat takaisin tunteen, että heidän teoillaan ja elämällään on merkitystä. Eivät ihmiset löysyyttä ja helppoutta halua, vaan tolkkua ja tulevaisuutta. Jotkut sytyttävät ja joillakin sytyttää. Jotkut ottavat asioista selvää ja ajattelevat itse. Jotkut osaavat sanoa sanottavansa selkeästi, tiiviisti ja pelkistetysti. Siksi jotkut virkistävät ymmärrystä, avaavat horisontteja ja osoittavat suuntaa. Plotsi ei nähnyt Grünewaldin Ristiinnaulittua, koska oli jäänyt pois ja selitti, ettei sille oltu sanottu mitään. Minä näin ja nyt minun Kaarlo Kalliala KOLUMNI virkani on siitäkin näystä käsin avata ja osoittaa, että teoilla ja elämällä on merkitystä. Ja että tässä kaikessa voi olla tolkkua ja meillä tulevaisuutta. Parisenkymmentä vuotta sitten osasin kyllä tiivistää kysymyksen: Miten löytää elämän mieli maailmassa, joka menee päin helvettiä? Nyt uumoilen, ettei vastaus lopultakaan ole sanallinen, vaan katseja kosketustyppinen. Katso Kristusta. Kosketu ihmisestä. Kaarlo Kalliala Turun piispa FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION The little girl in our family is in every way an amazing little person and one of the wonderful aspects of her personality is her eagerness to help. In addition, she is very polite, and the question I frequently get is Mommy dear, can I please help? Who in their right mind could say no to that question? Even when I know that on occasion her help means more work for me. Most often than not, she really is of great help, though. Things may not progress quite as fast as if I were doing them myself but speed really ought not to be the measure of everything. Nothing compares to the feeling of closeness, shared purpose and achievement we get when doing the laundry together. Even though I admit that I will praise my daughter shamelessly regardless of weather it is relevant or not I do in fact have a point here and it is this: church is us. And, yes, let me explain. It is not a building here or another one there how ever much we may love the one we frequent. It is us. The service is something we do together; not just the cantor and the pastor even though some parts have certainly been delegated to them (or us, in my case, since I am a pastor). Our congregation is a brilliant example of how this can and is done. Someone from the congregation reads the readings, another one has prepared the church prayer, someone greets the people who come in and gives them the hymnal and liturgy leaflet, someone helps carry the hymnals back to where they belong and in addition, two people do not get to attend the service in the Cathedral at all in order to provide our children the possibility to take part in their own service at the youth center on the other side of the river. And, oh, yes someone cooks the coffee for all of us to enjoy together after the service. All of these someones are people with busy lives and multiple tasks to do. None of what they do is therefore in no way a given but a choice they make. All of it stems from a love to God and a willingness and desire to help and be of service to God and to others. I count myself extraordinarily blessed to be a pastor to this group of people who teach me every day about serving others. Regardless of all of this joint effort, on occasion I encounter people who have come to visit us and then left and the reason is that we didn t have what they were looking for. That is of course ok. There would not be so many different denominations and ways of worshiping God if we all liked the same thing. But here s my problem. If you only visit a service once or even twice is that really enough for you to know for sure it is not your place? Don t get me wrong, though, I am not judging anyone since I should then start with myself. In my 20s I went where ever there was something of interest to listen to although eventually I did find my own place and then did become quite committed to it. What concerns me is nonetheless - the lack of willingness to give something a chance. This does not apply only to church, mind you, but to many other organizations as well as quite simply to other people, too. At the end of the day we are in this together: on this Earth, at work, in our schools and universities, sports clubs and as members of the worldwide Christian church. What if on occasion we took a look at our own expectations and then turned around and took a look at how those could become reality in exactly where we are? What if we on occasion asked ourselves (and maybe the pastor, the teacher, the couch etc.etc.) what could I do? What if we offered to help? What if we remembered that someone cannot always be in charge of everything and on occasion it could be us doing something. No one needs to do everything but if everyone did a little bit quite a lot and with God s help a lot could get done. And the best part is that doing together is not only personally rewarding but it is often also great fun; Friendships are formed and new visions come to life. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Ghislaine Dionne konsertoi Kanadalaissyntyinen Ghislaine Dionne pitää harvinaislaatuisen konsertin Henrikinkirkon Ruususalissa sunnuntaina klo 14. Erityiseksi konsertin tekee itse esiintyjä, sillä tämä nuori kanadalainen laulajatar edustaa poikkeuksellista äänityyppiä, Wagner-sopraanoa. Wagner-sopraanoita sanotaan syntyvän vain muutamia yhden sukupolven aikana. Tunnettuja suomalaisia Wagner-laulajia ovat olleet Anita Välkki, Matti Salminen ja Pentti Perksalo, kertoo Henrikinseurakunnan kanttori Olli-Pekka Laakkonen, joka kannustaa kaikkia tulemaan kirkkoon kuuntelemaan mahdollista tulevaisuuden tähteä. Oopperaa harrastamattomille Wagner-laulajista tulee ensimmäisenä mieleen kova ääni, mutta Laakkosen mukaan kyse aivan muusta. Näyttämöllä laulajan tulee hallita äänensä niin hyvin, että hiljaisimmatkin pianissimot kantavat suuren salin perukoille. Inkerin kirkkoa juhlitaan Inkerin evankelis-luterilainen kirkko Venäjällä täyttää tänä vuonna 400 vuotta. Turun ja Kaarinan seurakunnilla on ollut kiinteä yhteys Inkerin kirkkoon, mistä syystä onkin luontevaa, että asiaa juhlistetaan myös Tuomiokirkossa klo 10 järjestettävässä juhlajumalanpalveluksessa, mihin osallistuvat myös piispa Aarre Kuukauppi ja pastori, lähetysjohtaja Aleksei Uimonen Inkerin kirkosta. Vuoden pääjuhla on pidettävät hengelliset kesäjuhlat Moloskovitsan kirkon raunioilla Länsi-Inkerissä. Rauniot ovat ainoat 1600-luvulta peräisin olevan kirkon jäänteet Inkerissä. Sunnuntaina pidetään lähiseudun kirkoissa juhlaan liittyvät jumalanpalvelukset. Vaikkei Inkerin kirkko ole historiansa aikana ollut valtakirkko, sillä on ollut suuri merkitys inkeriläisille. Uskonnollisen kodin lisäksi sillä on ollut merkittävä tehtävä kansallisuuden, kielen ja kulttuurin vaalimisessa. Suomalaissiirtolaiset perustivat ensimmäiset luterilaiset seurakunnat Inkerinmaalle 1600-luvulla luvun kukoistusaikaa seurasivat vaikeat vuosikymmenet, kun 1930-luvulla Inkerin luterilaiset kirkot suljettiin Neuvostoliitossa. Samaan aikaan lopetettiin myös suomenkieliset koulut, julkaisut ja radiolähetykset. Tuhansia inkeriläisiä pakkosiirrettiin, vangittiin ja surmattiin samaan aikaan. Inkeriläiset alkoivat palata Siperiasta ja muualta Neuvostoliitosta Stalinin kuoleman jälkeen vuonna Ensimmäiset inkeriläiset seurakunnat rekisteröitiin 1970-luvulla. Inkeriläinen Kupanitsan kirkko saatiin takaisin 1988, ja se laukaisi prosessin, joka johti Inkerin kirkon uudestisyntymiseen. Nykyisin Inkerin kirkolla on yli 80 seurakuntaa entisellä Inkerinmaalla. Dionne on aloittanut opiskelunsa pianistina. Valmistuttuaan Ottawan yliopistosta hän jatkoikin uraansa laulajana. Hän on voittanut muun muassa Ottawa Chamber Orchestra Voice Competition -kilpailun. Lisäksi hän on opiskellut The Juilliard School -oppilaitoksessa Yhdysvalloissa ja Mozart-Akatemiassa Itävallassa. Konsertin ohjelma alkaa ja päättyy Wagnerilla. Mukana on myös ranskankielisiä lauluja, onhan Dionnen äidinkieli ranska. Turkuun viime kesänä muuttaneen Ghislaine Dionnen monipuolisuudestaan kertoo sekin, että äänityypistään huolimatta hän pystyy laulamaan myös Henrik s Singersissä ja lauluyhtye Morelissa. MS-K Kutomisesta kansanliike Anna aikaasi vapaaehtoistyölle Parhaillaan vietettävä Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 haastaa sijoittamaan tunteja vapaaehtoistyöhön. Sijoitus kantaa korkoa hyvänä mielenä. Tuntisijoituksen voi tehdä 10. maaliskuuta alkaen osoitteessa josta löytää ideoita tuntien käyttöön sekä faktaa vapaaehtoistoiminnasta. Tuntitilille voi sijoittaa tunteja myös Suurella sydämellä vapaaehtoisena. Nykyisin Turussa asuva Ghislaine Dionne on poikkeuksellisen monipuolinen laulaja. Kolmatta vuotta toimiva Nuttu-projekti on toimittanut etiopialaiseen synnytyssairaalaan jo yli pientä neulenuttua. Parin pienen lehti-ilmoituksen ja puskaradion kautta kiirinyt viesti sai Turussakin aikaan vilkkaan kutomisharrastuksen. Yhteisiin postituksiin saatiin syksyn mittaan yli 1800 nuttua. Yksittäisten ihmisten lisäksi puikkoja heiluttamaan ovat innostuneet myös erilaiset yhteisöt. Uskonnon lehtori Anneli Leppäsen ja tekstiilityön opettaja Johanna Säilän innostamina Puolalan koulun oppilaat ja henkilökunta valmistivat ensinutun 47 pienokaiselle. Yhden nutun tekemiseen saattoi osallistua useampikin oppilas. Tottuneemmilta käsityöihmisiltä neulominen sujui sutjakasti, joten eräskin rouva toimitti 14 nuttua. Nyt matkalla Etiopiaan olevien nuttujen postimaksut saatiin hoidetuksi lahjoituksilla. Nutut toimitetaan Mustan Leijonan sairaalaan, jossa syntyy kuukaudessa noin 500 lasta. Sieltä nuttuja jaetaan muihinkin sairaaloihin eri puolilla maata. Nuttu-projektin tausta-ajatuksena on houkutella äitejä synnyttämään turvallisempiin oloihin sairaalaan, mistä he saavat lahjaksi vauvalleen nutun, mikä onkin monen afrikkalaisen lapsen ainut vaatekappale. Tällä hetkellä vain noin 8 prosenttia synnytyksistä tapahtuu sairaaloissa. Idean äiti, lähetystyöntekijä, diakonissa Pirkko Tuppurainen lähti tammikuussa uudelle työkaudelle Etiopiaan, mistä hän lähettää ajantasaista nuttutietoa nettisivuilleen sekä Facebookin Nuttu-ryhmään. Turun ensimmäisen nuttukeräyksen taustanainen Leena Winter kiittää kaikkia projektiin osallistuneita neulojia ja lahjoittajia. Maaliskuun avajaispäivänä starttaa myös vapaaehtoistoiminnan haastekampanja, jonka lähettiläinä toimivat muun muassa Putousohjelmasta maineikas Munamies sekä ikinuori Aira Samulin. Lähettiläät kertovat tuntitili.fi -sivuilla omista kokemuksistaan vapaaehtoistoiminnassa tai lähtevät itsekin kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. MV HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Puh Myös liikeajan jälkeen Puh Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu!

8 14 15 Haluaisitko kokea uutta iloa toimimalla lapsiperheen tukihenkilönä? Pelastakaa Lapset etsii vapaaehtoisia tukihenkilöitä pienten lasten perheille. Tukihenkilöt antavat perheille arvokasta apua tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Tukihenkilöt valmennetaan tehtäväänsä ja he saavat jatkossa tarvitsemansa tuen. Vapaaehtoistyö sopii kaiken ikäisille miehille ja naisille. Lisätietoja tukihenkilötoiminnasta ja käynnistyvästä valmennuksesta antaa tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan koordinaattori Sami Luoto GSM / Lapsen iloiset kasvot ja halaukset ovat parasta kiitosta tehdystä työstä! Ihmistä etsimässä. Ilmoittaja. Ota yhteyttä: Marita Lyyra p , kotimaa.fi Yhteisvastuu 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Ole hyvä. Ole arkienkeli. Lahjoita Soita (10,18 / puh. + pvm) tai (20,12 / puh + pvm) Tuhkaristi aloittaa pääsiäispaaston Laskiaisen jälkeinen päivä, tuhkakeskiviikko aloittaa seitsemän viikkoa kestävän pääsiäispaaston myös luterilaisessa kirkossa. Useimmilta unohtuneella päivällä on pitkät juuret historiassa, sitä vietettiin Suomessa jo keskiajalla. Luterilaisuudessa tuhkakeskiviikon viettäminen käytännössä lakkasi uskonpuhdistuksen jälkeen, mutta 1900-luvun jälkipuoliskolla tapa on uudestaan alkanut elpyä. Messussa pappi voi katumuksen vertauskuvaksi piirtää tuhkalla ristin seurakuntalaisten otsaan. Tuomiokirkossa voi osallistua tähän vanhaan perinteeseen tuhkakeskiviikkona 9.3. klo 18. Taivaan ja maan välillä Vaikkei varsinainen ruokapaasto kuulukaan perinteisesti luterilaiseen pääsiäisen odotukseen, monet pidättäytyvät vapaaehtoisesti joistakin omassa elämässä itsestään selvyyksiksi nousseista asioista. Herkkujen lisäksi seitsemän viikon aikana voi paastota vaikkapa facebookin käytöstä ja muista ajankäyttöä ahdistavista tavoista. Paastoviikot voikin ajatuksissaan kääntää seitsemäksi vapaaksi viikoksi, jolloin oman elämän aika-ahmateilta saa siirrettyä aikaa muuhun käyttöön vaikkapa yhdessäoloon läheisten kanssa tai pääsiäisen sanoman äärellä hiljentymiseen. MS-K Ympyrän ja ristin yhdistelmä keskellä paljasta seinää on olemukseltaan enemmänkin rakennuksen arkkitehtuurin yksityiskohta kuin itsenäinen kirkkotaiteen teos. Juuri tuo anonymiteetti ja yleispätevyys saa pohtimaan kuvion sisältämiä viestejä. Kreikkalaiseksi ristiksikin sanotussa tasavartisessa ristikuviossa pysty- ja vaakasuora viiva leikkaavat toisensa symmetrisesti. Luonnossa emme voi nähdä sen paremmin täysin vaaka- kuin pystysuoriakaan linjoja, joten ristiä voi pitää ihmisen rationaalisuuden symbolina, neliömuodon lähisukulaisena. Vanhin löydetty muinaisen ihmisen kiveen kaivertama piirros on ristikuvio, kaksi toisiaan risteävää naarmua. Meille kristityille risti on uskomme keskeisin symboli. Semiootikkojen tarkastelun kolmijaossa ristin merkkiä voi pitää niin ikonina, symbolina kuin signaalinakin: ikonisena näköiskuvana se on pelkistys roomalaisten suosimasta teloitusvälineestä, syyseuraussuhteisiin viittaavana signaalina tyhjä risti kertoo tarinaa kuoleman voittamisesta. Puhtaasti abstraktina kahden viivan muodostamana symbolina sille on vakiintunut mm. uskontoomme viittaava merkitys. Taivaallinen pystysuora ja maallinen vaakasuora kohtaavat. Ympyrän tai pallon muodosta hahmottaa väistämättä myös sen keskipisteen. Perusmuotona ympyrä on ikivanha taivaan ja jumaluuden symboli. Vihkisormuksestaan moni muistaa ympyrän mainitun myös ikuisuuden vertauskuvaksi, muotona, joka ei koskaan pääty. Kuitenkin useimmille ympyrä on ennen kaikkea maapallon muoto, siis vanhan symbolisen merkityksen suoranainen vastakohta. Maailmaamme edustava pallo ristin alle sijoitettuna on monen vanhan kirkon tornin huipulla. Kuvan kaltainen ristin ja ympyrän yhdistelmä on myös toinen versio ns. lähetysrististä, jolloin ympyrämuodolla on siinäkin maailmaa tarkoittava merkitys. TAIVAAN MERKIT Multimediatyöpaja aloittaa Mikaelissa Netsup on Mikaelinseurakunnan internet- ja multimediatyöpaja kaikille seurakuntalaisista työntekijöihin. Osallistujat tarvitsevat mukaansa oman kannettavan tietokoneen ja innostusta aiheeseen. Erityistaitoja ei tarvita ja osaavimmatkin oppivat uutta. Pajassa tutustutaan asioihin osallistujien omien toiveiden ja taitotason mukaan. Kevään aikana syvennytään muun muassa blogeihin ja Facebookiin. Yhteisöllisyys ja yhdessä oppiminen ovat pajan perusarvot, vetäjä Janne Ansaharju kertoo. Netsup-työpaja kokoontuu Mikaelin seurakuntakodissa (Klubi, Puistokatu 13, sisäpiha). Työpaja alkaa torstaina klo Seuraavat kokoontumiskerrat ovat torstaina ja Tiedustelut Janne Ansaharjulta, puh , janne@ansaharju.fi tai Timo Hantulta, puh , timo. hanttu@evl.fi JN Yllättävänä, konkreettisena mielikuvana saattaa välähtää kuva talonpoikaiskulttuurin tavasta piirtää siunaava risti pyöreän leivän päälle. Mutta silläkin tavalla on vanhat juurensa: pakanalliset saksit leipoivat ristikuviolla koristeltuja pullia kunnioittaakseen jumalatartaan Eostrea, jonka nimestä on englantiin vääntynyt pääsiäistä tarkoittava sana easter. Siinä missä luonnontieteet pyrkivät yksiselitteiseen täsmällisyyteen, kulttuurin eri osa-alueilla keskenään ristiriitaisetkin selitykset ja tulkinnat koetaan rikkautena. Mitä yksinkertaisempi muoto on kyseessä, sitä enemmän sen merkitys tuntuu jäävän katsojansa varaan. Risti ympyrän sisässä ei kerro tunteisiin vetoavaa rehevää tarinaa, mutta johdattaa kysymään ja pohtimaan. Missä kirkoistamme oheinen arkkitehdin silmää miellyttävä ympyräristi kantaa kätkettyjä merkityksiään? Erkki Kiiski Vastaus sivulla 17. Tästä vanhanajan pappilatunnelmasta pääsevät kaikki halukkaat nauttimaan helmikuun lopussa järjestettävillä päivällisillä. Tallgren-päivällisillä häivähdys historiaa Maarian pappilassa järjestetään sunnuntaina Tallgren-päivälliset. Ohjelmalliset päivälliset alkavat klo 16 ja tarjolla on perinteisiä makuja vuosikymmenten takaa Pappilassa asuneiden Tallgrenien aikakaudelta. Halusin ruokien olevan mahdollisimman aitoja pappilan ruokia. Selvittelin vanhoja pitopöytien ruokalistoja sekä juttelin vanhustenpiirin ihmisten kanssa. Näiden pohjalta rakensin päivällismenun, jonka valmistan myös tänä vuonna, kertoo Maarian pappilan emäntä Sirpa Rantala. Entisaikaan pitopöydän tarjottavat olivat oman tuvan antimia. Mikä silloin oli tavallista, on nyt gourmet. Porsaista ja lehmistä hyödynnettiin kaikki mahdollinen, joten siksi myös päivällisillä on tarjolla keitettyä kieltä ja aladobia. Päivällisvieraat saavat ruokailun lomassa maistiaisia myös ensi kesänä Maarian pihamaalla esitettävästä Ihmisen jälki -näytelmästä, joka kertoo Tallgrenien perheen elämästä. Näytelmässä Sirpa Rantala saa jättää pappilan emännän esiliinat keittiön nurkkaan ja siirtyä näyttelemään Tallgrenin perheen lastenhoitaja Innaa. Rantalalle se on ainutlaatuinen mahdollisuus. Aluksi epäröin lähteä mukaan vuorosanojen oppimisen pelossa. Kun sitten kysyttiin uudelleen, sanoin tahdon ja nyt olen aivan innoissani, Rantala hehkuttaa. Päivällisille myydään noin 50 päivälliskorttia. Kortteja voi lunastaa Maarian seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3) arkisin klo Lisätietoja p Päivälliskortin hinta on 30 euroa. Leena Koski Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! AALLON PITUUKSILLA Auta. Kiinnostaisiko vapaaehtoistyö? Kertakeikka tai pidempi pesti? Tässä muutama esimerkki Suurella sydämellä verkkosivustolla nyt juuri tarjolla olevista tehtävistä: * Riuska yleismies diakonian vaateapua välittävään Karderoopiin Ispoisissa auttamaan pihaalueen kunnossapidossa, raskaampien säkkien kantamisessa roskikseen ja yleensä vähän kraavimmissa töissä. * Kokki, emäntä tai isäntä koordinoimaan diakonialounaan ruuanvalmistusta Yrjänän seurakuntakodilla. Apuna on mukava ja osaava tiimi. * Valokuvaaja Kaarinan seurakunnan viestinnän avuksi ottamaan kuvia toiminnasta seurakunnan nettisivuja ja esitteitä varten. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä Seurapuheessa puhutaan elämästä Seurapuheessa puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, tekemisen motiiveista ja elämänkatsomuksista Turun Radiossa 94,3 (kaapelissa 97,3) torstaisin noin klo Melodiassa kirkkovuoden kulkua Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 (95,7) sunnuntaisin Toivo2000-ohjelmassa aamukymmeneltä. Kirkolliset uutiset kuullaan uusintana keskiviikkona ja Toivon vieras perjantaina noin klo Ekoaiheita ja leffoja Radio Deistä Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmassa perehdytään ympäristöaiheisiin Radio Deissä 107,3 (99,4) maanantaisin klo ja perjantaisin klo Perjantaisin katsastetaan viikonlopun uutuusleffoja Kinoteekissä klo ja Marian ilmestyspäivä Tuomiokirkossa Marian ilmestyspäivää juhlitaan Turun Tuomiokirkon messussa 27. maaliskuuta. Silloin muistellaan enkeli Gabrielin ilmestymistä neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymästä. Alttarilla palaa kuusi kynttilää suuren juhlan merkiksi. Turku TV on mukana messussa ja televisioi sen sunnuntaina klo ja uusintana maanantaina klo 17. Messussa saarnaa kappalainen Eero Bäckman, liturgina on Heimo Rinne ja messun musiikista huolehtivat Jukka Pietilä, Markku Hietaharju ja kuorona NOVA. Seurakuntien kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin voi ostaa lippuja ennakkoon Lippupisteestä sekä internetistä lippu.fi. Muun muassa eläkeläisille, opiskelijoille, työttömille sekä pyörätuolilla kulkeville lippujen hintoja on alennettu. Lippuja saa myös tuntia ennen ovelta, mikäli niitä on vielä jäljellä. Dario Fon Mysterio Buffo -monologinäytelmät pyörivät Vimman teatterisalissa (Aurakatu 16) enää viisi kertaa tämän kevään aikana. Innostuneen vastaanoton saaneen Mysterio Buffon neljä monologia ja toistakymmentä roolia esittää ilveilijänä Tuomo Norvasuo. Seuraavat esitykset ovat perjantaina 4.3., tiistaina 8.3. ja perjantaina klo 19. Liput 12/6 euroa. Bachin Matteus-passion Mendelssohn-versio Logomossa 9.3. on loppuunmyyty. Varauksesta mahdollisesti vapautuvia paikkoja voi kysellä Lippupisteestä lippu.fi. Pääsiäisen iloa heijastava Carl Heinrich Graunin ( ) Pääsiäisoratorio, unohdettu saksalaisen musiikin mestariteos, saa kantaesityksensä Turun Tuomiokirkossa ensimmäisenä pääsiäispäivänä, sunnuntaina klo 14. Solisteina Kaisa Ranta, Essi Luttinen, Niall Chorell ja Elja Puukko. Turun Tuomiokirkon poikakuoro CCI, Tukholman Suurkirkon poikakuoro, johtaa Heikki Rainio. Tallinnan barokkiorkesteri. Tule nauttimaan upeasta elämyksestä! Liput 20/18/15 euroa. Tanssiteatteri ERI tanssii Suomen kansallispyhäkössä Jeesuksen kärsimysnäytelmän. Nykytanssin teos saa taustakseen virolaisen säveltäjän Arvo Pärtin vahvan musiikin. Pääsiäisenä teoksen musiikki soi erityisen voimakkaana, sillä siitä vastaa Turun filharmoninen orkesteri. Koreografia Tiina Lindfors, kapellimestari Juha Kangas, kuoro Chorus Cathedralis Aboensis johtajanaan Timo Lehtovaara. Puvut Erika Turunen ja valot Esa Kyllönen. Teos esitetään lähtien 17 kertaa. Esityksiä / / ja , huom! klo 17, muuten klo 19. Liput 10/7/5. Kauneus ei katoa näin näen ikäpolveni on valokuvanäyttely vanhuuden arjesta tänään. Kuvat kootaan saakka käynnissä olevasta valokuvakilpailusta, johon voivat osallistua yli 70-vuotiaat Turun arkkihiippakunnan alueella. Näyttely kuvista järjestetään elo-syyskuussa. Lähde mukaan, kuvaa arkeasi, elämänpiiriäsi, tuttaviasi ja itseäsi! Kysy tarkemmin Sari Leppälältä, puh tai Maria Orjalalta, puh Kuvat osoitteeseen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, VALOKUVAKILPAILU, PL 922, Turku. Järj. seurakuntayhtymän diakoniatyö, Tuomiokirkkoseurakunta ja Turun Kamerat ry. Kaikista seurakuntien kulttuurivuoden tapahtumista löytyy tietoa verkko-osoitteesta Sieltä voi tarkistaa niin esityspäivät kuin lippujen hinnat tai etsiä tietoa taiteilijoista ja yhteistyökumppaneista. Lisää tapahtumista S a s k i a S y r j ä n e n Gallup Saskia Syrjänen Hilkka Niemi Musiikista ja elokuvista. Musiikista kaikki muodot käy, pääosin kotona kuuntelen. Elokuvia käyn katsomassa myös elokuvateatterissa. Millaisesta kulttuurista pidät? Kiira Järvisilta Elokuvat ja musiikki, elokuvissa käyn usein elokuvateatterissa. Musiikkia kuuntelen kotona ja käyn myös festareilla. Jere Koiranen Musiikista ja kirjoista. Musiikkia kuuntelen enimmäkseen kotona. Kulttuuritapahtumien tarjontaan olen tyytyväinen ja niihin tulee lähdettyä myös muille paikkakunnille. Riikka Fagerström Todella monista kulttuurin muodoista: taiteesta, kirjallisuudesta, valokuvista, musiikista ja elokuvista. Näihin liittyvissä tapahtumissa tulee ahkerasti käytyä, vaikka enemmänkin haluaisin käydä. HYVÄN OLON MATKAT HANNA PARTASEN SEURASSA matkoilla Hanna Partasen luentoja! Päiväristeily Tallinnaan, (sis. kotimaan kuljetus satamaan) Hotelli- ja virkistysmatka Tallinnaan, TEEMAMATKALLE TEEMAMATKALLE KONSERTTI- ja MUSIKAALIMATKAT Sound of Music -musikaalimatka Tallinnaan, sis. musikaalilipun ABBA-musikaalimatka Tallinnaan, 21.5., 9.6., 10.6., sis. konserttilipun Mustalaisruhtinatar operettimatka, Tallinnaan sis. operettiilipun PUUTARHAMATKAT ARNO KASVIN SEURASSA Puutarhamatka Hollantiin Tällä Puutarhamatkalla pääset kuulemaan Arno Kasvin kertomia puutarhanhoidon salaisuuksia. Matkaohjelmaan olemme koonneet eräitä merkittävimpiä puutarhakohteita Hollannissa Ahvenanmaan ja Upplannin puutarhanähtävyyksiä, 8.6.,15.6., 3.8., TEEMAMATKALLE KYSY EDULLISIA LIITYNTÄKULJETUKSIA TURUSTA SATAMAAN! Varaukset 24h: matkapojat.fi, palvelumaksu 0. Myyntipalvelu: ma ke 8 19, to pe 8 17, su Turku, Kristiinankatu 10. Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Palvelumaksu 10 / Varaus. Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min /matkapuh. +14,9 snt/min. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 1395 KIERTOMATKALLE PORTUGALIN KIERTOMATKA Näe Portugalin seitsemän ihmettä! Lähdöt 30.4., 21.5., 17.9., 1.10., alk/hlö (lentomatka) TULPPAANIMATKAT AMSTERDAMIIN 1049 / laiva-lento 1019 / lento-laiva Matkalla suomalainen bussi ja matkanjohtaja! Kysy myös muita matkatarjouksia!

9 16 17 Henrikinkirkossa Su klo 14 Laulukonsertti, sopraano Ghislaine Dionne Kuusiston kirkossa Su 6.3. klo 16 Konsertti uusilla uruilla, Markku Hietaharju Maarian kirkossa Su 6.3. klo 18 Konsertti, Seeli Toivio, sello ja Kalle Toivio, urut Mikaelinkirkossa Su 6.3. klo 12 Urkuvartti ja urkujen esittely, Marko Hakanpää OLLAAN YHDESSÄ Perheiden laskiaiskarnevaali su 6.3. Hirvensalossa: klo Mukulamessu Hirvensalon kirkolla - klo Pulkkakulkue Nuortentalolle (Taipaleenkatu 14) - pulkkailua, leikkimielistä ohjelmaa, makkaranpaistoa yhteisvastuun hyväksi (oma pulkka mukaan). järj. Martinsrk ja nuorisoasiainkeskus Naistenpäivän runo- ja musiikkiesitys Raamatun naisia ti 8.3. klo Pallivahan kirkossa. Rooleissa Marjatta Järvinen ja Iria Palo. Kahvi- ja teetarjoilu Kevättalven kinkerit ke klo 11 Hepokullan srk-talolla (Varkkavuorenkatu 23), rovasti Anneli Rantalaiho. Kaffeet 1 Tasauspäivän kahvit to 17.3 klo seurakuntayhtymän toimitalon alaaulassa, Eerikinkatu 3. Kahvituksen yhteydessä arpoja, kortteja ja Suomen Lähetysseuran tuotteita. (Vuoden 2011 Tasauskohteena Nepalin Syrjityt.) Sapattiateria pe klo 18 Pallivahan kirkolla. Mukana Karmel-yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Petri Kauhanen, Sari Anetjärvi, laulu ja yhdessä laulamme heprealaisia lauluja. Liput 15. Ilm. viim Pirkko Mesihää p tai Raili Kauhaniemi p Järj. Maarian seurakunta / evankelioimistyö Ilo sulle, ilo mulle. Perheiden lähetysilta ti 29.3 klo Nuortentalolla Eerikinkatu 1. Safari lähetysnäyttely vie Pe klo 19 Konsertti, Tommi Kalenius ja Jukka Leppilampi. Vapaa pääsy. Piikkiön kirkossa Su klo 16 Kirkkokonsertti. Urkutaiteilija Kalevi Kivi niemi; baritoni, Turun Tuomiokirkon kanttori, Jukka Pietilä, viulisti Mervi Myllyoja Pyhän Katariinan kirkossa Su klo 15 Cantio sacra G.F.Händelin lauluja; Elina Kerokoski, altto, Aino Laukola, cembalo, vapaa pääsy, ohjelma 5 maanosasta toiseen. Lopuksi makuja maailmalta pienen iltapalan muodossa Naisten oma ilta Martin srk-talolla to klo Hartaus (Marjaana) - kädentaidot puuhaa (Kirsi ja Kaija) iltapalaa. Ilm. Martin seurakunnan perhe työntekijä Marjaana Erkamaalle p viim. viikkoa ennen. JUMALAN- PALVELUKSET Johannesmessu su klo 17 Pallivahan kirkossa, Paltankatu 2, toteutetaan yhdessä Merimieskirkon kanssa. Järj. Maarian seurakunta / evankelioimistyö Paastonajan iltamessut 9.3. alkaen Kaarinan kirkossa keskiviikkoisin klo 19 Taizémessut Pyhän Katariinan kirkossa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Kirkkotie , ja Messun jälkeen iltatee, tied. Antero Paatere Kylämessu Uusi, vapaamuotoinen ja yhteisöllinen iltapäivämessu Pyhän Katariinan kirkossa sunnuntaisin klo 17 ( 27.3., 10.4., 15.5.) Olet sydämellisesti tervetullut mukaan yksin tai yhdessä. Lisätietoja pastori Juhana Markkula, Katariinanseurakunta RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa pe-su Retriitti opiskelijoille, Mia Pusa, Peter Gustavson pe-su Ikonimaalausretriitti, paastonajan ekumeeninen retriitti, voi kysellä mahdollisia peruutuksia. Tarvikkeet ei sisälly hintaan. pe-su Kuuntelen kanssasi, Maria, Anna-Maija Raittilan tekstejä ja virsiä Leena Rantakokko, Kaija Soininen, Kaarina Peltonen pe-su Luopumisen ilo, Aiju von Schöneman, Marre Johnsson ma-to Älä menneitä murehdi -retriitti työttömille, Pirjo Lehtonen, Kaija Grundell Tied. ja ilm. p tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Hinta retriittiin 63, op., tyött. ja eläk. 50, jos ei toisin mainittu. SURURYHMÄT Sururyhmä alkaa ke klo Tuomiokirkkoseurakunnassa, Eerikinkatu 3, 2 krs, kabinetissa, pastori Harri Ruskeepää, diakoni Raija Eeva. Ilm. ja tied. Auli Hynönen-Rinne p KIRKOT JA KAPPELIT Taidekappeli, Seiskarinkatu 35 Keskiviikkoisin klo 12 Musiikkivartti Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Sunnuntaisin klo Kappeli soi musiikkia Su klo 12 Kappeli soi - Toivevirsiä, tule laulamaan yksin tai yhdessä toisten kanssa toivevirtesi Ke 2.3. klo Pyhän kosketus, opastettu tutustuminen taidekappeliin. 10 Su klo 16 Anna Maria McElwain, klavikordi - musiikkia renessanssista romantiikkaan. Vapaa pääsy. Mm. Frescobaldi, J.S. Bach ja Beethoven Keramiikkataiteilija Kirsi Kivivirta, Maisema puhuu keraamisia seinäteoksia ja veistoksia Avoinna ti-pe klo 11-15, to , la-su klo 12-15, p. (02) VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoistyön peruskurssi ke 23.3/30.3./6.4. klo Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Kurssi painottuu vanhusten parissa tehtävään lähimmäistyöhön, mutta antaa valmiuksia monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan. Ilm. Kaisa Lunden / kaisa.lunden@evl.fi, lisätietoja Kohtaamispaikka ja kahvila Vilkku, Puutarhakatu 22, avoinna ma-to klo Myynnissä suolaista ja makeaa sekä tiistaisin keittolounas. Päivän lehdet sekä internetyhteys. Torstaisin ompeluapua klo Asianajopäivystys to 24.2., 10.3., klo Vastaanotto tulojärjestyksen mukaisesti. Uusia vapaaehtoisia emäntiä ja leipojia etsitään. Lisätietoja Nina Tulonen LEIRIT Sielunhoidollinen viikonloppu Sinapin leirikeskuksessa Puhetta vihasta, rukousta, hyvää ruokaa ja sauna. Mukana diakoni Kaija Grundell, Anja Komulainen (KRS), Jarmo Itkonen (KRS), RE sielunhoitoterapeutti opiskelijat Maarit Laine ja Maria Korvenniemi. Hinta 40. Järj. Katariinanseurakunnan ja Kansan Raamattuseuran Kritotyö. Ilm. viim virkaaikana p Tied. Kaija Grundell , kaija.grundell@evl.fi Lataamo-leiri Heinänokassa. Armolahjat seurakunnassa. Latautumista sanan ja rukouksen äärellä. Mukana Anna-Liisa ja Pekka Heikkilä. Hinta 20/30 e. Ilm. kaisa.vanhala@evl.fi Diakonian leirit ja retket Piikkiön seurakunnan kevätretki. Tarkempia tietoja Katri Elonheimo p Martinseurakunnan eläkeläisten leiri. Ilm. viim. ma p Lisätietoja diakoniatyöntekijä Jan Hirvilahti p Maarian seurakunnan eläkeläisten leiri. Tied. ja ilm. viim Raunistulan diakoniatoimistoon p tai Diakoniakeskuksen ja Parkinsonyhdistyksen leiri. Lisätietoja diakoniatyöntekijä Helvi Lähteenmäki p Ilmoittautumiset diakoniakeskukseen MATKAT JA RETKET Retki Oopperajuhlille Savonlinnaan Ohjelmassa Wagnerin Lohengrin. Majoittuminen kesähotelli Vuorilinnaan 2 kahden hengen huoneisiin. Paluumatkalla vierailu taidekeskus Salmelassa. Mukana Liisa Purho ja Kaarina Hembree. Hinta: 350, johon sis. kuljetukset, majoitus, sisäänpääsyliput ja ruokailu matkojen aikana. Ilm. seurakuntasihteeri Helena Pihlille puh Järj. Henrikinseurakunnan lähetystyö Sanaa ja samoilua. Miesten lapinretki elokuussa Purnumukan saamelaiskylään Tankajoelle. Matkan hinta n Hinta sis. matkat, majoitukset, ruoat ja opastukset. Tied.: Retken isäntä Matti Pennanen, puh Ilmoitt.: Katriina Helala puh. (02) (arkisin ). Vastuuryhmä: Matti Pennanen, Jorma Kalajoki, Pekka Kytö ja Pentti Pirilä. Järj.: KRS:n Miestiimi Koirasen Pojat ja Mikaelinseurakunta KURSSIT Alfa-kurssi keskiviikoisin (alk 2.3.) klo Paakarlan seurakuntakodilla, Laivateollisuudenkatu 28. Suosittu kymmenen viikon uskon peruskurssi. Ilm./tied. pasi.jaakkola@evl.fi / LAPSET JA NUORET Lapsiperheiden Kaarinamessu su klo 17 Kaarinan kirkossa, Päivi Nuotio-Niemi, kirkkokahvit, leikkinurkka, pyhäkoulu Kokkikerho keskiviikkoisin klo Nuortentalolla os. Eerikinkatu 1. Kerho on luokkalaisille. Valmistetaan välipaloja, ruokaa ja leivotaan. Kerhomaksu 10 /kausi. Muutama paikka vapaana! Ilm. nuorisotyönohjaaja Mirka Simoselle p tai mirka.simonen@evl.fi. Koululaisten avoimet ovet luokkalaisille tiistaisin klo Nuortentalolla, Eerikinkatu 1. Pelailua, mukavaa yhdessäoloa, mahdollisuus tehdä läksyjä, voit ottaa omat eväät mukaan. Monikulttuurinen perhekerho Paakarlan srk-kodissa joka toinen perjantai klo Gospeltanssikerho alkaa la 5.3. klo Tanssitiimissä (Tuureporinkatu 13 E). Kerhossa tutustutaan eri tanssitekniikoihin: hip hop, baletti, afro, jazz ja moderni tanssi. Aikaisempaa tanssiharrastusta ei tarvita. Kerho on ilmainen ja sen yläikäraja on 15 vuotta. Ilm. Eeva Kärki (iltaisin ja viikonloppuisin) LIIKUNTAA Yleisöluistelu HK Areenalla la klo (26.2., 5.3., 12.3., Huom! 5.3. ja luistelut saattavat muuttua seur. päivälle). Sisään pääovesta, ei mailoja kentälle, maksuton. Järj. Mikaelinseurakunta. KUOROT Tule laulamaan taizékuoroon harjoitukset Pyhän Katariinan kirkossa, Kirkkotie 46 kerran kuukaudessa klo ennen taizemessua 17.3., ja 19.5., tied. Elina Kerokoski YHTEISLAULUA Kirkkomusiikin syvät juuret ja virsien versot Varissuon kirkossa Sarjan virsi-illoissa 3.3., ja 4.5. lauletaan virsiä myös yhdessä. Teologian tohtori, pastori Jari Laaksonen valottaa virsien taustaa. Herätysliikkeiden vaikutus virsikirjassa torstaina 3.3. klo 18, Henrikinseura kunnan kamarikuoro, joht. Olli-Pekka Laakkonen Yhteislauluilta yhteisvastuulle laskiaistiistaina 8.3. klo 18 Varissuon kirkossa Mukana pastori Jari Laaksonen, diakoni Jari Huhtasalo, kanttori Elina Kerokoski, Koraalikuoro soolonumeroita esittää Helena Holsti-Setälä, viulu ja Jaakko Kauppinen kitara, kolehti yhteisvastuulle, tilaisuuden jälkeen kahvit KULTTUURI Tuomiokirkon ilmainen opastus ma klo 17 RUKOUSTA Rukousta liikkuen Parillisina perjantaina 25.2., 11.3., jne klo Martin srk-talolla, Temppelink. 1 Sekä Parittomina keskiviikkoina 2.3., 16,3., jne klo Yrjänän srk-koti It. Pitkäkatu 49 mukana pastori Hannele Tenhu Turku rukoilee -illat Ke klo 19 Helluntaiseurakunta (Puistok. 6) Turku palaa Jumalalle, mukana Tapani Suonto Ke klo 19 Tuomiokirkko Turku palaa Pyhälle Hengelle, mukana Pekka Heikkilä HUOM! klo 18 Rukouskokoukset Turun seitsemällä kukkulalla Rukoustanssia Kaarinan kirkossa la klo Opettamassa LikK, fysioterapeutti Merja Harju. Aiheena kehon ja liikkeen palauttaminen kristilliseen uskoon. Opetusta, rukousta, liikettä. Tark.tietoja ja ilm. viim Hannele Tenhu , hannele14@gmail.com Omat eväät mukaan, kahvia ja teetä tarjolla. Tule rohkeasti mukaan! Ti klo 19 Kaarinan kirkolla Voudinkatu 2, rukoilija Pirkko Jalovaara rukousillassa LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA Luento- ja keskustelusarja Toivon tupa Varissuon kirkolla ke klo 18. Alustajana Eivor Konttinen "Minäkuvan vaikutus elämän eri vaiheissa". Tilaisuuden jälkeen iltatee, tied. diakoni Kaija Grundell VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö To 3.3. klo 16 Kinkerit Vehmaalla Vinkkilän srktalolla, Jampintie 10. Ma 7. ja klo Musiikkikerho Henrikinkirkon Ruususalissa, Peltolantie 2. Tule laulamaan! Ti 8. ja klo Tunteiden tupa -vertaisryhmä Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Mukana Leena Järveläinen alustaen Luopumisen teemasta. Ke klo Seurakuntailta Raunistulan srk-kodin takkahuoneessa, Murtomaantie 12. Keskustelua, lauluja ja tietysti kahvia. To klo Erityislasten perheiden vertaisilta Maarian pappilan tallilla. Mukana Leena Järveläinen alustaen Nuorten itsenäistymisestä. Lastenhoidon ja iltapalan vuoksi ilm. viikkoa ennen Railimarialle. To klo Rippikoulu Raunistulan srk-kodin takkahuoneessa, Murto maaantie 12. Huom! Tulossa ma klo 9.30 Pääsiäiskirkko Martinkirkossa, Kehitysvammaistyöstä vastaa vs. kehitysvammaistyön diakoni Railimaria Lehto p railimaria.lehto@evl.fi Diakoniakeskus Puutarhakatu 22 Vammaistyö Ke 2.3. klo seurakuntapiiri diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 (käynti sisäpihalta). Kahvit Vilkussa klo 14. Su klo 10 osallistumme Piikkiön kirkossa messuun ja sen jälkeen omakustanteinen ruokailu Tuorlan majatalossa. Kirkkopyhään Piikkiössä yhteiskuljetus invalinjaautolla. Lähtö linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 9.15 ja paluu ruokailun jälkeen. Ilmoitt. aulaisännälle viim p tai Helville p MYYJÄISET Ohravellitapahtuma merimieskirkkotyön hyväksi ke klo Mikaelin seurakuntakodissa, Puistokatu 13. Perinneherkkua sopivasti lounasaikaan paikan päällä nautittavaksi tai kotiin ostettavaksi. Arpajaiset, joissa jokainen arpa voittaa. Merihenkisiä tuotteita tarjolla merimieskirkon tuotepöydällä. Järj. yhteistyössä Mikaelinseurakunnan merimieskirkkopiiri ja Turun merimieskirkko. PALVELEVA PUHELIN puh evl.fi/palvelevanetti LÄHETYSTYÖ Lähetysilta: Terveisiä Kenian taivaalta. Ti 8.3. klo 18 Henrikinkirkolla. Lähetyslentäjien teknikkona toimiva Hannu ja Päivi Heinonen kertovat työstään. Järj. Henrikinseurakunnan lähetystyö VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoistyön peruskurssi ke 23.3/30.3./6.4. klo Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Kurssi painottuu vanhusten parissa tehtävään lähimmäistyöhön, mutta antaa valmiuksia monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan. Ilm. Kaisa Lunden / kaisa.lunden@evl.fi, lisätietoja Kohtaamispaikka ja kahvila Vilkku, Puutarhakatu 22, avoinna ma-to klo Myynnissä suolaista ja makeaa sekä tiistaisin keittolounas. Päivän lehdet sekä internetyhteys. Torstaisin ompeluapua klo Asianajopäivystys to 24.2., 10.3., klo Vastaanotto tulojärjestyksen mukaisesti. Uusia vapaaehtoisia emäntiä ja leipojia etsitään. Lisätietoja Nina Tulonen VERTAISUTUKEA Voimavararyhmä sijoitettujen lasten vanhemmille alkaa 17.3 klo 13 Diakoniakeskuksessa; Puutarhakatu 22. Ryhmä on vertaistukiryhmä, jonka tavoitteena on tukea vanhemmuutta. Ryhmän vetäjinä toimivat: diakoniatyöntekijä Satu Strömborg ja palvelukoordinaattori Tuula Salonen. Ilm. ja tied. viim. to klo 15 Satu Strömborgille; tai satu.stromborg@evl.fi Omaishoitajien virkistyspäivä pe Sinapin leirikeskuksessa. Bussikuljetus Kaarinan kirkolta, Voudinkatu 2, klo 8.30 ja Eerikinkatu 3 klo 9. Ohjelmassa yhdessäoloa, keskustelua, tulokahvit ja lounas sekä mahdollisuus saunoa ja ulkoilla. Hinta 12, joka kerätään Sinapissa. Paluu samaa reittiä klo jälkeen. Ilm. Diakoniakeskukseen viim p Lisätietoja Kirsi Koivukoski ELÄKELÄISET Vireät, nuorekkaat eläkeläiset laskiaistiistaina 8.3. klo 11 hernekeitolle ja makkaranpaistolle Yhteisvastuukioskille Kurrapolun päähän (Impivaaran uimahallin ja jäähallin välissä) Nuorekkaat eläkeläiset: Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti 1.3. klo 13 Tiistaitreffit Juhlasalissa, Eerikink.3, 2. krs. Tuomiorovasti Heimo Rinne Mitä Tuomiokirkkoseurakunnalle kuuluu. Lopuksi Juttukahvit (2 ). Ti klo 13 Tutustuminen ilmaiseksi VIP-vieraana yli 40- vuotiaille tarkoitettuun kunto - klubi Silver Plussaan. Mahd. kokeilla omalle ikäryhmälle sopivaa liikuntaa ammattilaisen opastuksella. Sauna lämmin ja kahvipannu kuuma. Tied. ja ilm. viim Tuula Waldenille p Ti klo Lounastreffit Kellariravintolat, Linnankatu 16. Ti 5.4. klo 13 Tiistaitreffit Juhlasalissa. Dosentti ja geriatrian erikoislääkäri Pirjo Immonen-Räihä "Muisti ja onnistunut vanheneminen. Lopuksi Juttukahvit (2 ). Virkistysviikonloppu leirikeskus Sinapissa. Hinta 35. Kysy mahdollisista vapaista paikoista Raija Eevalta p tai sähköp. raija.eeva@evl.fi. Järj. Turun tuomiokirkkoseurakunta Vanhasta uutta hengellinen löytöretki ikääntyneille Maaliskuusta alkaen Maarian seurakunnassa aloittaa toiminnan kaksi toisiaan vastaavaa pienryhmää. Ryhmissä käsitellään ikääntymiseen liittyviä teemoja yhdessä keskustellen ja pohdiskellen. Kokoontumisia yhteensä 10. Ryhmä 1 maanantaisin klo 13 Hepokullan srk-kodilla Ryhmä 2 tiistaisin klo 13 Pallivahan srk-keskuksessa Vetäjinä Maarian seurakunnan diakoniatyöntekijät Ulla Valtonen ja Sonja Lamppu. Ilm. viim ti tai to klo ryhmien vetäjille YHTEISVASTUU Yhteisvastuutapahtuma Henrikinkirkolla la klo Koko perheelle. Lapsille puuha paikka, leikkejä, musiikkihetkiä. Lasten taidenäyttelyn avajaiset klo Alakerrassa karaokea ja biljarditurnaus, käsityökirppis. Ulkona poniratsastusta ja tandemhiihtoa. Vohvelinpaistoa. Edullinen keittolounas ja kahvit & pullaa. Kirkossa rukoushetki tasatunnein. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen kautta nuorten auttamiseen Suomessa ja Mosambikissa. Järj. Henrikinseurakunta YHDEN VANHEMMAN PERHEET Mistä on tytöt/pojat tehty? Yhden vanhemman perheiden -ilta Poikluoman seurakuntatalolla ke 2.3 klo 18. Alustajana, diakoniseksuaaliterapeutti Susanna Ruokonen. Lastenhoito ja iltapala. YKSINELÄVÄT S1nkkutoimintaa työikäisille yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville La klo Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurak. 18. Intialainen ilta, vieraana Camilla Nagalingam. Yhdessäoloa, tarjoilua klo 18 alk. (2 euroa), illan teema klo , hartaus kirkossa n. klo Ma klo Moniryhmäilta, Eerikink. 3. Hartaus ja info, klo pienryhmät ja n. klo 20 kahvitarjoilu (1,5 ). Ryhmien aiheina: Hierontaryhmä, Yhteislaulua pianosäestyksellä, Huoli vanhemmista, Usko tai älä, Ajatuksia kohtaamisia, Vapaa porinaryhmä. La 5.3. klo Tuli on irti näyttely Taidekeskus Logomossa, Köyden- punojank. 14. Kokemuksellinen spektaakkeli liekkien maailmasta (Turun palo v. 1827). Lippu 12 e/hlö sis. tunnin opastuksen. Kokoontuminen Logomon sisääntuloaulassa klo Rahastus yhtenäisenä ryhmänä. Jos osallistujia yli 16 > hinta 10 e/hlö. Huom. MÅNDAGAR: kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.), jämna veckor. kl. 20 Kristen djupmeditation i Aurelia (1 vån.), Nalle Öhman. Introduktion för nya kl TISDAGAR: kl Café aderton (åk. 3-6) kl. 18 Lovsångskören övar i Aurelia (1 vån.) kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.) ONSDAGAR: kl Familjecafé i Papinholma församlingshem, Käräjäkalliontie 4, Kustö. kl. 11 Förbönsgruppen samlas i Aurelia (3 vån.) kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska Klubben (Aurag. 1), jämna veckor. kl Café Orchidé i Aurelia (1 vån.), varierande program. kl Café aderton (åk. 3-6) TORSDAGAR: kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.), udda veckor. kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, inte FREDAGAR: kl Café aderton i Aurelia (2 vån.) LÖRDAGAR: kl Kyrkans barntimme i Aurelia (2 vån.) Ingen verksamhet för barn och ungdomar vecka 8 (sportlov). sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkan kl. 16 Gudstjänst i S:t Karins kyrka, kyrkkaffe efter gudstjänsten. ti. 1.3 kl. 18 Changemakers i Aurelia (2 vån.) sö. 6.3 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. kl Gemensamt Ansvar: ilmoitt. viim p / diakoniakeskus. Ma 7.3. klo Sinkkuilta, Eerikink.3, juhlasali Stressi-ilta: Elämän kuormat ja ylikuormituksen tunnista - minen ja ehkäisy, työterveyshuollon erikois lääkäri, psykoterapeutti.kristiina Toivola. Kahvitarjoilu (2 e), klo illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja "pahvikahvit". Ti 8.3. klo Soppatreffit Vilkussa, Puutarhakatu 22. Soppaa (2 e) ja sympatiaa. Mukana Kaija Jokinen. Su klo Karaokekahvila Mikonmökissä, Puutarhak. 24. Käynti sisäpihalta. Iskelmiä ja gospelia. Yhteislaulua. Nettiyhteys. Biljardipöytä. Pientä purtavaa ja kaffetta edullisesti. Ma klo Moniryhmäilta, Eerikink. 3. Kts Pienryhmiä: Nautitaan viulumusiikista, Naisten pankki/johanna Daka, Mikä on paniikkihäiriö, Naisten ryhmä, Yhteislaulua, Usko tai älä, Porinaryhmä. La klo Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurak. 18. Sopplunch i Aurelia (1 vån.) lö kl. 14 Gemensamt Ansvar: Kaffekonsert med ÅSFs barnkör i Aurelia (1 vån.) Tack för livet! sö kl. 12 Högmässa i Mikaelskyrkan, kyrkkaffe efter mässan. Kyrktaxi kan beställas per tel senast fre kl. 12. kl. 17 Gloria Dei mässa på Trädgårdsgatan 19 b. må kl. 18 Kyrkvärdarnas möte i Aurelia (3 vån.) to kl Torsdagsträffen i S:t Karins kyrka, Voudinkatu 2. fre kl. 19 ABBA i Aurelia (1 vån.) sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. to kl. 19 Taizémässa i Domkyrkan. sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. KSÅA-kören medverkar. kl. 16 Gudstjänst i S:t Karins kyrka, kyrkkaffe efter gudstjänsten. kl. 18 Gemensamt Ansvar: Camertata Aboensis konsert i Domkyrkan. Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , , atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter. gustavson@evl.fi, ti klo Kårenin Kiina suomalaisin silmin, Shanghain maailmanäyttely, Teija Laine-Ma ja Soili Leino. Yhdessäoloa, tarjoilua klo 18 alkaen (2 e), illan teema klo , hartaus kirkossa n. klo Su klo Elokuvailta Mikonmökissä, Puutarhak.24, käynti sisäpihalta. Tositapahtumiin perustuva, ajankohtainen. Pikku purtavaa. Ma klo Moniryhmäilta, Eerikink. 3. Pienryhmiä: Hierontaryhmä, Yhteislaulua, Huoli vanhemmista, Usko tai älä, Ajatuksia salaisuuksia, Italian matkakuvia ja kokemuksia, Porinaryhmä. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyöntekijä Kaija Jokinen p Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo Netti-info Toimintaa Taivaan merkit, vastaus Varissuon kirkon alttariseinää koristaa ympyräristi. kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p , to klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p YLIOPISTOPAPPI Mia Pusa p , mia.pusa@evl.fi. Vastaanottoajat tiistaisin klo Yo-talo B, huone 206 Rehtorinpellonkatu 4 ja keskiviikkoisin klo Eerikinkatu 3, 5.krs Kasvatusasiain keskus. Anglican Holy Communion services every third Sunday of the month in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Mar 20, Apr 17 (Palm Sunday) and May 15. Family services last Sunday of the month in the Aurelia Parish Centre, Aurakatu 18, at 4 p.m. Feb 27, March 27, April 24 (Easter Day) and May 29. Lutheran Holy Communion services other Sundays in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. March 6 and 13, Apr 3 and 10 and May 1, 8 (Mothers' Day) and 22. Junior Church (when there is a service in the Cathderal) at the Youth Center of the Cathedral Congreagation, Eerkinkatu 1, starting at 3.50 p.m. and ending as the congregation returns from the Cathderal for church coffee around 5.20 p.m. Pastor Mia s Office Hours: Tue Student house B, room 206, Rehtorinpellonkatu 4 Wed Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat. Sonntag, 27.2., und Uhr Gottesdienst m.a. in der Scharfschützenkapelle. Anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1.

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Ma 9.30 Perhekerho, (ei hiihtolomaviikolla) Ma 17 Miesten raamattupiiri Ma Henkari Ti klo Kolme vartin kuoro Ti 13 Päivähartaus Ti 13 Lähetyspiiri Ti 13 Merimieskirkkopiiri Ti 16 Perhekahvila Ke 13 Keskiviikkokerho (parilliset viikot) Ke 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Ke Lapsikuoro (ei hiihtolomaviikolla) Ke Sauvakävelyporukka Ke 18 Kirkkokuoro To 13 Diakoniapiiri (parilliset viikot) Su 27.2 klo 10 Messu, Pätsi, Paaso, pyhäkoulu, kirkkokahvi. Su 6.3 klo 10 Messu, Mäntylä, Laakkonen, Henrik s Singers, luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen, pyhäkoulu, kirkkokahvi - klo 18 Sohva, Vuorenoja Ke 9.3 klo 18 Tuhkakeskiviikon iltakirkko, Pätsi, Laakkonen, Henrik s Singers klo 10 Messu, Pätsi, Snellman, pyhäkoulu, kirkkokahvi - klo 18 Ilta Henrikissä, tähtivieraana Mikko Kuustonen, Tuomo Norvasuo, lapsille omaa ohjelmaa klo 18 Sateenkaarimessu Kallio, Pätsi, Snellman klo 10 Messu Odell, Vuorenoja, Paaso, Selin - klo 16 Laulun ja Sanan hetki, Vuorenoja, Snellman, Matti Jarvansalo klo 18 Nuorten messu, Pätsi, Laakkonen klo 19 Rukousilta, rukouslauluja klo 18.30, Vuorenoja, rukoustyöryhmä klo 10 Messu Vuorenoja, Huoponen, Snellman, pyhäkoulu, kirkkokahvi - klo 16 Ihmisen rajat, Jumalan mahdollisuudet Anja Maria Lundqvist, Huoponen, Snellman - klo 18 Sininen hetki hiljaisen kuuntelun, levon ja musiikin ehtoollishartaus Huoponen, Kallio, Anja Maria Lundqvist, Snellman LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI, Maistraatinpolku 1 Ke 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) To 10 Perhekerho KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelk.3 Ma Raamattupiiri Saviruukut Ti 9.30 Vauvakahvila Pe 9.30 Perhekerho (Ei 18.3.) LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu klo 13 Hartaus Odell, Laakkonen KAARINAN KIRKKO su klo 10 Messu, Nuotio- Niemi, Kaarina Peltonen, piparikahvit torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi to 3.3. klo 18 Miesten piiri pe 4.3. klo 18 Rukouksen sillalla su 6.3. klo 10 Konfirmaatiomessu, Heino ke 9.3. klo Keittokeskiviikko Yhteisvastuun hyväksi, 6. -klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, aiheena Laulujen laulu - klo 19 Paastonajan iltakirkko, Vahtola pe klo 18 Rukouksen sillalla su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Kuoppala, Jukka Lehesaari (saarna) -klo 17 Kaarinamessu, Nuotio-Niemi, kirkkokahvit, leikkinurkka, pyhäkoulu ke klo 19 Paastonajan iltakirkko, Heino to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri -klo 18 Miesten piiri su klo 10 Messu, lähetyspyhä, Vahtola ma klo 13 Diakoniapiiri ke klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, aiheena Raamatun naisia - klo 19 Paastonajan iltakirkko, Heino su klo 10 Messu, Kuoppala, piparikahvit ke klo 19 Paastoajan iltakirkko, Heino KIRKKOKULJETUS Kuusistoon 6.3. Lähtö klo Ravattulan Citymarket - Kaarinantie - Menninkäisenkatu - Vanha Littoistentie - Monitoimitalo - Littoistentie - Verkakaari - Kaarinantie Littoisten kyläkaupan pysäkki klo Krossinkatu - Nummenniityntie - Jumpurintie - Kaarinantie - Oskarinaukio - Kaarinan kirkko klo Hovirinnantie - Kartanontie - Paraistentie - Kuusiston kirkko. Paluu n. klo alkaen samaa reittiä KUUSISTON KIRKKO su 6.3. klo 12 Messu, Ostela -klo 16 Urkukonsertti su klo 12 Messu, Vahtola POIKLUOMAN SRK-TALO to 24.2., ja 24.3.klo 18 Raamattupiiri sunnuntaisin klo Pyhäkoulu tiistaisin klo 9.30 Perhekerho ke 2.3. klo 18 Yhden vanhemman perheiden ilta su 6.3. ja klo 18 Sanan ja Laulun ilta ma klo 18 Päihdeongelmaisten läheisryhmä ke klo 18 Naisten piiri, piikkiöläiset vierailevat ke klo Pääsiäisaskarteluilta perheille su klo 12 Kansanlaulukirkko, piispanristiläisten kirkkopyhä, Auer LITTOISTEN SRK-TALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho, paitsi HARTAUDET JA PIIRIT to klo 13 Voivalan lähetyspiiri Peltosella, Voudinkatu 6 B 6 ti 1.3. klo Hartaus, Kuovinkadun toimintakeskus to 3.3. klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ti 8.3. klo Hartaus, Hovirinnan palvelukeskus to klo 13 Kuusiston lähetyspiiri -klo 13 Hartaus, Värttinä ti klo Hartaus, Onnikka to klo 13 Voivalan lähetyspiiri Lintusella, Hoviherrankatu 1 C 49 PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su klo 10 messu; Toljamo, Laaksonen, Lautjärvi, lähetyksen kirkkokahvit Nummen srk. kodissa su 6.3. klo 10 messu; Laaksonen, Forsström-Roivanen, Lautjärvi su klo 10 messu; Viirros, Hirvonen, Lautjärvi to klo Taizélaulukuoron harjoitukset - klo 18 Taizémessu, iltatee su klo 10 messu; Vesti, Viirros, Lautjärvi su klo 10 messu; Paatere, Laukkanen, Kerokoski, Marttojen kirkkokahvit ja myyjäiset Yhteisvastuun hyväksi Nummen srk.kodissa - klo 17 Katariinan Kylämessu; Markkula VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 rukouspiiri torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset perjantaisin klo 9.30 perhekerho su klo 12 sanajumalanpalvelus; Toljamo, Kerokoski - klo 17 Yhteyden messu; Laukkanen, Vesti ti 1.3. klo 13 Raamattuluento Paavali ja Paavo Ruotsalainen ; S-L Vappula to 3.3. klo 18 Herätysliikkeiden vaikutus virsikirjassa; Henrikinsrk:n kamarikuoro, joht. Olli-Pekka Laakkonen, vapaa pääsy su 6.3. klo 12 messu; Laaksonen, Toljamo, Kerokoski ti 8.3. klo 13 varttuneen väen kerho; Saariston miehet kuoro, säestäjänä Reima Tuomi - klo 18 Yhteisvastuun yhteislauluilta; Laaksonen, Huhtasalo, Kerokoski, Koraalikuoro, Helena Holsti-Setälä, viulu, Jaakko Kauppinen, kitara, kolehti Yhteisvastuulle, kahvitarjoilu to klo 18 Apua yli rajojen ryhmä la klo 18 Rauhanyhdistyksen iltakirkko su klo 12 sanajumalanpalvelus; Hirvonen, Lautjärvi - klo 17 Yhteyden messu; Markkula, Vesti su klo 12 messu; Vesti, Viirros, Kerokoski ti klo 13 varttuneen väen kerho; Viirros ke klo 18 Toivon tupa, iltatee to klo 18 Apua yli rajojen ryhmä su klo 12 sanajumalanpalvelus; Laukkanen, Kerokoski - klo 17 Yhteyden messu; Markkula, Vesti ti klo 13 Raamattuluento Raamatun Mariat Mariajuhlat ; S-L Vappula NUMMEN SRK-KOTI tiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tupa) joka toinen tiistai klo lähetyspiiri: 1.3. / joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen piiri: 8.3. / joka toinen perjantai klo 10 vauvamuskari (Pun.tupa): / HANNUNNIITUN SRK-TALO torstaisin klo 9.30 perhekerho su klo 13 (huom! kellonaika) ehtoollisjumalanpalvelus; Laaksonen, Lautjärvi ke 2.3. klo 13 Raamattuluento Paavali ja Paavo Ruotsalainen ; S-L Vappula ma 7.3. klo 12 omaishoitajat ke 9. ja klo 11 Annan tupa ti klo iltaperhekerho ke klo 13 Raamattuluento Raamatun Mariat Mariajuhlat ; S-L Vappula JAANIN SRK-TALO joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): / / Sanan ja rukouksen Elämän tie illat, joissa näytetään myös 6-osaisesta Elämän tie DVD:stä aina yksi osa (osa kestää n min); Helena ja Henry Lindell, musiikissa Kaisa Partanen, pieni tarjoilu: ke 2.3. klo 18 Lyhyt elämänlanka, ke 9.3. klo 18 Elämän lankeemus, ke klo 18 Sinun valintasi, ke klo18 Auta ja rakasta lähimmäistäsi HURTTIVUOREN SRK-KOTI joka toinen torstai klo 13 varttuneen väen piiri: / / PETKELTIE 5 B KERHOHUONE ma klo 12 Raamattupiiri; Laukkanen ma klo 12 Raamattupiiri; Hirvonen pe 4.3. klo 15 rukouspiiri pe klo 15 rukouspiiri MAARIAN KIRKKO su klo 10 messu, Rajamäki, Vuola, Loukiala su 6.3. klo 10 messu, Sirén, Niemi, av. Myllymäki su klo 10 messu, Anneli Rantalaiho, Rainio, av. Ruskeepää su klo 10 messu, Rantalaiho, Niemi, av. Aaltonen - klo 14 konfirmaatiomessu, ryhmä 403, Aaltonen, Niemi, av. Rajamäki su klo 10 messu, Laurén, rovasti Matti Ahonen, Vuola, av. Loukiala, Opistolaispäivät PALLIVAHAN KIRKKO su klo 11 viikkomessu, Ruskeepää, Laurén, Rainio - klo 17 Johannesmessu, toteutetaan Merimieskirkon kanssa pe 4.3. klo 18 nuorten messu, Palmunen, Vuola su 6.3. klo 11 viikkomessu, Loukiala, Ahlamo, Vuola. Salme Ahlamon lähtösaarna. Kirkkokahvit. Kirkkokuljetus Jäkärlän torilta klo reittiä: Jäkärlän Puistokatu - Talolankatu - Allaistenkatu - Haihuntie - Asematie - Paimalantie - Pallivahan kirkko. Paluukuljetus klo 13. ti 8.3. klo naistenpäivän runo- ja musiikkiesitys: Raamatun naisia. Rooleissa Marjatta Järvinen ja Iria Palo. Tarjoilua. su klo 11 viikkomessu, Aaltonen, Kokkola, Haikka su klo 11 viikkomessu Kokkola, Myllymäki, Haikka ja Verbum Sonans pe klo 18 sapattiateria, hinta 15e, ilm menn. Raili Kauhaniemi tai Pirkko Mesihää su klo 11 Japaninlähetyksen kevätjuhla - klo 11 viikkomessu, Myllymäki, Pauli Huhtinen, Niemi, kahvitarjoilu ja lähetyspyhä - klo 17 Johannesmessu Perhekerho torstaisin klo 9-11 MAARIAN PAPPILA su klo 16 Ohjelmalliset Tallgren-päivälliset, päivälliskortti 30, Maarian seurakuntatoimistolta (Eerikinkatu 3) Juttutupa tiistaisin klo 10 Perhekerho tiistaisin tallissa klo HALISTEN SRK-KOTI ke 2.3. klo kaakaopyhäkoulu perjantaisin perhekerho klo HEPOKULLAN SRK-TALO su klo 15 Sanan ja laulun iltapäivä ke klo 11 Vireiden, nuorekkaiden eläkeläisten kevättalven kinkerit, rovasti Anneli Rantalaiho Perhekerho tiistaisin klo Tuolijumppa tiistaisin klo Päiväpiiri torstaisin klo 13 (jtv, parill. vkot) Lähetyspiiri torstaisin klo 13 (jtv, paritt. vkot) KOTIMÄEN SRK-TALO la ja klo soppapäivä Naistenpiiri maanantaisin klo 14 Tasapainoryhmä tiistaisin klo 14 (jtv, paritt. vkot) Tuolijumppa tiistaisin klo 14 (jtv, parill. vkot) Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 (jtv, paritt. vkot) Muistijumppa keskiviikkoisin klo 13 (jtv, parill. vkot) Perhekerho perjantaisin klo RAUNISTULAN SRK-TALO Eläkeläisten päiväpiiri tiistaisin klo 13 (jtv, paritt. vkot) keskiviikkoisin klo 18 Raamattuluentosarja, Ef.6: Kristityn sota-asu, Lauri Lehtinen la klo 15 Raamattuluento Matteuksen evankeliumista, "Ei ihmisen Poika tullut palveltavaksi vaan palvelemaan" Kohti Jerusalemia, Rajamäki RUNOSMÄEN SRK-KOTI Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo 13 ja torstaisin klo 10. Hartaus torstaisin klo Raamattupiiri maanantaisin klo (jtv, parill. vkot) Runos-Raamis tiistaisin klo Lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 12 (jtv, parill. vkot) Sunnuntaipyhäkoulu klo TASKULAN SRK-KOTI Olohuone avoinna keskiviikkoisin klo 9-13 Päiväpiiri torstaisin klo 13 (jtv, parill. vkot) JAPANIN LÄHETYSPIIRI ke 2.3. klo 18 Rauha Pasasella (Tammispaltantie 9 E 38) ke klo 18 Kaija ja Kelpo Lehdolla (Raskinpolku 9 B 21) ke klo 18 Aune Honkisella (Sairashuoneenkatu 10a A 7) Yhteisvastuukeräys 2011 Maariassa Yhteisvastuukioski Impivaarassa on auki viikonloppuisin ja talvilomaviikon. Myynti ym. apua vastaanotetaan, ilm. keräyspäällikkö L. Lehtinen, Su Yhteisvastuun kiitosjumalanpalvelus Pallivahan kirkossa klo 11 MARTINKIRKKO, Huovinkatu su klo 10 Messu, Mustonen, Hägglund, Tenkanen, Elo su 6.3. klo 10 Messu, Lehtinen, Hildén, Salakari, Elo ke 9.3. klo 18 Tuhkamessu, Kuusela su klo 10 Messu, Riihimäki, Norvasuo, Tenkanen su klo 10 Messu, Hägglund, Jaatinen, Tenkanen, Salakari, mukana Legenda-lauluyhtye ja sello: Janne Kuosa. su klo 10 Messu, Jaatinen, Riihimäki, Salakari, Tenkanen, Martinkirkon kuoro Pyhäkoulu kirkon tornikappelissa sunnuntaisin messun aikana, EI kuitenkaan hiihtolomalla KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 su klo 12 Messu, Hildén, Tenkanen HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 ke 2.3. klo Eläkeläiskerhokahvila to 3.3. klo 18 Rukouspysäkki, paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa. Kuusela su 6.3. klo 14 Mukulamessu, Hägglund, Salakari, Erkamaa (osa perheiden laskiaiskarnevaalia, ks. erillinen ilmoitus) ke 9.3. klo Eläkeläiskerho, Nurmi ke klo Eläkeläiskerho, Kuusela klo 14 Juniorien ja seniorien perinnehetki. Eri-ikäisten ohjelmaa ja tarjoilua. Hartaus. Kuusela. to klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela su klo 17 Missiomessu teemalla Jumalan kunnia luonnossa dos. Lennart Saari. Sanaa ja säveliä, rukousta ja ehtoollinen. Lastenhoito ja iltapala. Kuusela. ke klo Eläkeläiskerhokahvila MARTIN SRK-TALO, Temppelinkatu 1 to klo 18 Aikuisten avoin lähetyskerho: Johanneksen evankeliumin lähetyskäsky, Jarmo Mäki-Mikola Kylväjästä. pe klo 18 Rukousta liikkuen, Jumalan kohtaamista liikkuen ja rukoillen. Tule mukaan. Vetämässä Hannele Tenhu la klo 18 Israel-ilta, Esa ja Pirkko Keuru, musiikki Lauri Karttunen ke 2.3. klo 13 Eläkeläiskerhokahvila to 3.3. klo Naisten raamattupiiri, vetäjänä Seija Sorje / Marja Kytö ti 8.3. klo 18 Lähetyksen ompeluseurat ke 9.3. klo 13 Eläkeläiskerho, Larkela to klo 18 Aikuisten avoin lähetyskerho: Daavidin kutsuminen, Mirja Metso pe klo 18 Rukousta liikkuen la klo 18 Israel-ilta, Esa ja Pirkko Keuru, musiikki Lauri Karttunen ma klo 16 Kylväjäpiiri ke klo 13 Eläkeläiskerho, Mustonen, Tenkanen to klo Naisten raamattupiiri, vetäjänä Seija Sorje / Marja Kytö ti klo 18 Lähetyksen ompeluseurat ke klo 13 Eläkeläiskerhokahvila to klo 18 Aikuisten avoin lähetyskerho: Elia ja Sarpatin leski, Liisa Kuusela pe klo 18 Rukousta liikkuen ke klo 13 Kanttorikahvila, Salakari UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 ke 2.3. klo 14 Eläkeläiskerhokahvila la 5.3. klo 11 Yhteisvastuutempaus su 6.3. klo 15 Pyhäpäivän messu ja kahvihetki, Hildén, Elo ke 9.3. klo 14 Eläkeläiskerho, Hirvilahti ke klo 14 Eläkeläiskerho, Mustonen, Tenkanen ke klo 14 Eläkeläiskerhokahvila YRJÄNÄN SRK-KOTI, It. Pitkäk. 49 pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri ke 2.3. klo 14 Keniapiiri klo 18 Rukousta liikkuen, Kohtaamme Jumalaa koko keholla liikkuen ja rukoillen. Tule mukaan! to 3.3. klo 13 Eläkeläisten teemakahvila, Larkela, Hirvilahti la 5.3. klo Diakoniaruokailu työttömille ja muille tarvitseville. Aikuiset 1, lapset ilmaiseksi. pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri ke klo 14 Keniapiiri klo 18 Rukousta liikkuen to klo 13 Eläkeläisten teemakahvila, Hirvilahti pe klo 18 Lähetyksen puuhapiiri ke klo 14 Keniapiiri - klo 18 Rukousta liikkuen TAIDEKAPPELI, Seiskarintie 35 Torstaisin klo 18 hartaus Mustonen, Elo 3.3. Riihimäki, Elo Norvasuo, Elo Jaatinen, Salakari Norvasuo, Tenkanen MISSIOTREFFIT Hirvensalon laskettelurinteen laavulla su klo Tarjolla makkaraa ja kahvia/mehua. Nuotiohartaus. Kuusela. PERHETYÖ Perhekerhot klo 9.30 ma Haarla, ti Hennala, to Hirvensalo ja pe Uittamo. Hiihtolomalla EI perhekerhoa. MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Su klo 10 Messu, Ahlamo, Stenman, Hakanpää, Ahonen. Kirkkokahvit Alsiken luostariyhteisön hyväksi, Pyhäkoulu Kryptassa. Ke 2.3. klo 18 Iltamessu, Junell, Hakanpää Su 6.3. klo 10 Laskiaissunnuntain messu (Kansanlähetyksen kirkkopyhä), Stenman, evank. Heikki Nummijärvi, Hakanpää, Seppänen. Pyhäkoulu Kryptassa. Maksuton kimppabussi: klo 9.15 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie-Kustavintie-Talinkorventie-Suikkilantie- n. klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.30-Messuken- täntie-vienola-suikkilantie- Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35-Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu-mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä Ke 9.3. klo 18 Iltamessu, Junell, Seppänen Pe klo 20 Metallimessu, Haka Kekäläinen, Lehikoinen Su klo 10 Messu, Hanttu, Paakkanen, Seppänen, Ahonen. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Pyhäkoulu Kryptassa Ke klo 18 Iltamessu, Seivästö, Seppänen Su klo 10 Messu, Seivästö, Hanttu, Seppänen, Ahonen. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Pyhäkoulu Kryptassa klo 18 Tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, Stenman, Hakanpää Su klo 10 Marian ilmestyspäivän messu (virsisunnuntai), Paakkanen, Jaakkola, Hakanpää, Ahonen. Kirkkokahvit Alsiken luostariyhteisön hyväksi, Pyhäkoulu Kryptassa. Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää MIKAELIN SRK-KOTI, Puistok.13 Su klo 17 Kohtaamispaikka (27.2., 13.3., 27.3.) tai rukouskohtaaminen (6.3., 20.3.) Ke 9.3. klo Laskiaistapahtuma YV-keräyksen hyväksi Ke klo Ohravellitapahtuma merimieskirkkotyön hyväksi Wanhan ajan ompelupiiri (Klubi) ma klo Lähetyspiiri (Klubi) ti klo Aamurukous (Srk-sali) ke klo 7.30 Eläkeläiskerho ke klo (tuolijumpan hinta 2, sis. kahvit) Omaishoitajat (Klubi) kerran kk ke kello Klubi (23.3.) Pienpiiri (Klubi) ke klo 19 Hepreapiiri (Klubi) to klo 9-11 Merimieskirkkopiiri (Klubi) to klo Vaimoilta (Klubi) kerran kk:ssa to klo (3.3., 31.3.) Netsup -nettipaja (Klubi) kerran kk:ssa to klo (alk ) Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Ma ja to klo 9-11 p (13 B 2. krs) SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su klo 12 Messu, Paakkanen, Ahonen Pienpiirit: Ma klo 19 ja to klo 19 Eläkeläiskerho to klo (tuolijumpan hinta 2, sis. kahvit) Pilates (alkeet) ma klo (tied. Katainen ) HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su 6.3. klo 18 Ilta Sanan äärellä, Timo Rantanen, Ahlamo Su klo 18 Ilta Sanan äärellä, Ahlamo Ma klo Sanan ja rukouksen ilta, Aulikki Koskimäki, Airi ja Lauri Lahtinen Raamattupiiri to klo 19 PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 Su ja klo 14 Lähiökirkko, Jaakkola Ke Alfa-kurssi. Kymmenen keskiviikon kristinuskon peruskurssi. ilm./tied. pasi.jaakkola@evl.fi / Ti 8.3. klo Laskiaistapahtuma YV-keräyksen hyväksi To klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja, Jaakkola Lähetyspiiri ke klo Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 (1.3. alk. to) Eläkeläiskerho to klo Tuolijumppa klo 13, klo kahvi, klo 14 muuta ohjelmaa. (hinta 2, sis. kahvit) VIENOLAN SRK-KOTI Su ja klo 14 Lähiökirkko, Junell Kotinurkan askartelukerho ma klo Jumppaa ke klo 14 Nuorten askartelukerho to klo 17 JYRKKÄLÄ (Asukastupa, Jyrkkälänkatu 4) Pe 18.3 klo Naisten piiri Papin päivystys joka kk:n 1. pe klo Eläkeläiskerho Palvelutalo Iso-Heikissä pe joka 2. pe klo Vauvakerho Mikaelin srk-koti (Klubi) ke klo Kahvi/tee/mehutarjoilu. Tied. Ritva Lundén, Perhekerhot Härkämäen srk-koti: joka toinen pe klo Paakarlan srk-koti: joka toinen pe klo (Monikulttuurinen kerho) Mikonmökki: joka toinen to klo Vienolan srk-koti: joka toinen to klo Suikkilan srk-koti: (avoin kerho) joka ti klo Tied. diakoni Marita Heinonen, p Pyhäkoulut Su klo 10 Mikaelinkirkon krypta jumalanpalveluksen aikana Su klo 12 Mikaelin srk-koti ja Härkämäen srk-koti Su klo 14 Vienolan srk-koti Su klo 16 Suikkilan srk-koti Su klo 18 Paakarlan seurakuntakoti Ke klo 17 Paavolankatu 3A kerhohuone To klo 17 Jyrkkälänkatu 4 Asukastupa Tied. Ritva Lundén, p Varhaisnuorten kerhot Vienolan srk-koti: Ti klo 17 Paakarlan srk-koti: Ke klo Mikonmökki: Ke klo 17 Härkämäen srk-koti: To klo 17 Nuoret ja nuoret aikuiset Mikonmökki, Puutarhakatu 24 GG-nuorisokahvila alakoululaisille ti klo Soffa-ilta to klo GG-ilta pe klo Gospeltanssikerho la (yläikäraja 15 v., 5.3. alk.) ilm. Eeva Kärki NAMI-ilta Nuorille aikuisille pe klo (vuoroviikoin raamattupiiri ja Nappi auki-ilta) Muualla: Snellmanin koululla: Sähly ma klo Topeliuksen koululla: Sähly to Pansion moottorihallissa: Ma klo mopot ja ke klo autot Miesten saunailta Merimieskirkolla Iltapala, keskustelua. Ma klo 18 (7.3., 11.4.) Yleisöluistelu Turkuhallissa La klo (26.2., 5.3., 12.3., Huom! 5.3. ja luistelut saattavat muuttua seur. päivälle) Ei mailoja, maksuton. Mikael-teatteri Harjoitukset Mikaelinkirkossa ti ja to klo (3.3. asti) Siirtyminen Tuomiokirkolle ti 9.3. alkaen. Myös uudet näyttelijät ovat tervetulleita! Mikaelinkirkon kuoro Uusi kuoro. Laulajia otetaan kaikkiin ääniin: sopraano, altto, tenori ja basso. Harjoitukset ke klo Mikaelin srk-kodissa Lisätietoja kanttori Silvia Ahonen, silvia.ahonen@evl.fi, p Gospel-kuoro Uusi kuoro, menoa ja meininkiä, laulamisen riemua sekä kokonaisvaltaista musiikin ilmaisua. Harjoitukset ke klo Mikaelin srk-kodissa Lisätietoja kanttori Silvia Ahonen, silvia.ahonen@evl.fi, p PAATTISTEN KIRKKO su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu su 6.3. klo 17 nuorten valmistama messu, Varjo ja Jolla-yhtye su klo 10 sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Pentti Kokko. su klo 10 messu ja kirkkokahvit, Järvensivu, saarnaa Mauri Tuominen Gideoneista su klo 10 sanajumalapalvelus, Varjo. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja Keskisen ja Ylisen piirin kinkerit seurakuntatalolla. SEURAKUNTATALO maanantaisin klo 9 avoin kerho ti 1.3. klo 18 kädentaitoryhmä ti 22. ja klo 18 perhekahvila Airo pe klo 18 naistenilta Pappila to 3.3. klo 17 isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta ti 8.3. klo 13 diakoniapiiri ke 9.3. klo 13 seniorien tee- mailtapäivä ke klo 12 lähetyspiiri ke klo 13 seniorikahvila Kinkerit su 6.3. klo 12 Alisen piirin kinkerit Silja ja Kalle Simolassa, Helastenrinne 30. su klo 11 Keskisen ja Ylisen piirin kinkerit srk-talolla. PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 su klo 10 Messu, Nieminen, Haavisto. su 6.3. klo 10 POP-henkinen laskiaiskirkko, muuttaneitten ja kirkkoon liittyneitten kutsukirkko. Hermonen, Nieminen, Haavisto. Musiikki: FPP. ke 9.3. klo 18 Hiljainen iltakirkko, Leppäkari-Lindberg, Haavisto pe klo 9.30 Lasten kirkkohetki, mukana lastenohjaajat, Leppäkari-Lindberg, Haavisto su klo 10 Messu, Leppäkari-Lindberg, Haavisto, tekstinlukijana Janne Aso. Kaarina- Piikkiön sotaveteraanit 45 v. pe klo 18 Nuorten messu, Nieminen su klo 10 Messu, 70- ja 75- vuotiaiden kutsukirkko, Leppäkari-Lindberg, Viljanen, Elonheimo, tekstinlukijana Jorma Hellstén. su klo 10 Messu, Nieminen, Haavisto. Kansallisten senioreiden kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-talolla messun jälkeen. PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie 4 ke 2.3. klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Marith Leppäkari- Lindberg su 6.3. klo Yhteisvastuutapahtuma (YV-tuotteiden myyntiä, diakoniarastit, nuorten valokuvanäyttely, koiravetoa lapsille, Partiolaisten toimintaa, Kauneimmat rippikoululaulut -konsertti klo 14 srk-talolla (vapaaehtoinen kolehti YV:n hyväksi). ke klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Olli Koskenniemi su klo Kansalliset seniorit tarjoaa kirkkokahvit ti klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Ilo, nauru ja huumori Raamatussa, Heikki Mäki-Pesola Suomen Raamattuopistolta. ke klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Olli Koskenniemi PAPPILA, Pappilantie 4 to klo 18 Askartelu- ja käsityöilta, Elonheimo, mukana Martat. Vapaaehtoinen kolehti yhteisvastuukeräykselle. Iltapala. ma klo 18 Äitien ilta, Elonen. Mukana Taru Miettinen ja Heli Kulmala. Toistuvaa toimintaa: Aikuisille Naistenpiiri joka toinen maanantai (parill. vkot) klo srk-talolla. Äitien ilta kerran kuussa maanantaisin klo 18 pappilassa. Mukana Taru Miettinen ja Heli Kulmala. Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla. Sanan ja rukouksen ilta joka kuun viimeinen tiistai klo 18 srktalolla. Eläkeläisten iltapäivä joka toinen keskiviikko (paritt. vkot) klo 13 srk-talolla. Miestenpiiri joka toinen keskiviikko (parill. viikot) klo 17 sauna vanhalla, klo hartaus ja keskustelua srk-talolla. Raamattu- ja keskusteluilta joka toinen keskiviikko (paritt. vkot) klo 18 srk-talolla. Oivaltajat torstaisin klo vanhalla srk-talolla. Vertaistuki- ryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järj. Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Raamattupiiri, uskonelämän perusasiat joka toinen torstai (parill. vkot) klo 18 pappilassa. Kirkkokuoro Korintin harjoitukset torstaisin klo 18 srk-talolla. Nuorille Kokkikerho alakouluikäisille Vanhalla srk-talolla klo maanantai ja tiistairyhmä, lisätiedot nuorisotyönohjaajalta. p Alakouluikäisten avoimet iltapäivät keskiviikkoisin Vanhalla srk-talolla klo Biljardia, Pingistä, lautapelejä, askartelua, tied. p Seurakunnan nettisivulta näet aukiolopäivät, joissa saattaa olla poikkeuksia. Isoskoulutus torstaisin klo 18 vanhalla srk-talolla Nuorten messut kerran kuussa perjantaisin klo 18 kirkossa Yökahvila joka toinen perjantai (paritt. vkot) klo vanhalla srk-talolla Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot Lapsille Lasten hoitopalvelu tiistaisin klo srk-talolla. Lapsikuoro Pikantin harjoitukset torstaisin klo 17 srk-talolla. Perhekerho perjantaisin klo srk-talolla. Lasten kirkkohetki kerran kuukaudessa perjantaisin klo 9.30 kirkossa. TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p Jumalanpalvelukset klo 10: Su Messu: Ruskeepää, Rinne, Åberg, Hietaharju. Su 6.3. Messu: Lehti, Pajunen, Pietilä, Hietaharju, Musiikkiakatemian keskiaikaryhmä. Su Messu jossa pappisvihkimys: piispa Kalliala, Rinne, Pietilä, Åberg, NOVA. Su Messu: Rinne, piispa Kuukauppi, Åberg, Hietaharju, Resonus, joht. K. Jantunen. Su Messu, Eero Bäckmanin eläkkeellelähtösaarna: Rinne, Bäckman, Pietilä, Hietaharju, NOVA. Viikkomessut: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18. Muita tapahtumia: Tuomiokirkossa Ma-Pe klo 18 Rukoushetki. To klo 17 Domcafén tietovisa. Tuhkakeskiviikon iltakirkko 9.3. klo 18. Talvisodan päättymisen muistojuhla su klo 18: Ruskeepää, Rinne, Pietilä, Åberg. Virsistä voimaa lauluhetki ke klo Toimitalossa, Eerikink 3 Herännäisseurat su 6.3. klo 16, kahvit alk Haikeat kappalainen Eero Bäckmanin eläkkeellelähtökirkkokahvit su klo Tasauspäivän kahvit toimitalon ala-aulassa 17.3 klo (Eerikinkatu 3) Kahvituksen yhteydessä arpoja, kortteja ja Suomen Lähetysseuran tuotteita. (Vuoden 2011 Tasaus-kohteena Nepalin Syrjityt.) Raamattu- ja keskusteluryhmät Tiistaipiiri joka ti klo Yläsalissa, Juha Hyrsky. Ilosanomapiiri ke klo Kupittaan srk-kodissa (Sirkkalank. 4): 2. Korinttilaiskirje. Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Varhiala. Toivon torstai to klo 18 Kabinetissa, Juhani Pylkkänen. Timon Raamis parittomat to klo Salongissa (Aninkaistenk. 1, 2. krs), Timo Rantala. Illan Sana ma (S. Ansaharju: Suurin on rakkaus) ja (P. Ansaharju: Lunastuskunnossa ) klo Kupittaan srk-kodissa. Kirjallisuutta ja matkakumppanuutta Lukulamppu ti 1.3. klo Kupittaan srk-koti: Juhani Ahon syntymästä 150 v. Aiheena Juhani Aho. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh Kirjallisuuspiiri parittomat ke klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Runopiiri to 24.2., ja klo 13 Kupittaan srk-kodissa, Ulla Puranen ja Raila Räty. Puikkopiiri joka to klo 13 Salongissa. Oma työ mukaan! Perhetyö Perheiden laskiaiskirkko su 6.3. klo 18 Tuomiokirkossa, jonka jälkeen laskiaispullat Domcaféssa. Ilo sulle, ilo mulle. Perheiden lähetysilta ti 29.3 klo Nuortentalolla Eerikinkatu 1. Safari lähetysnäyttely vie maanosasta toiseen. Lopuksi makuja maailmalta pienen iltapalan muodossa Perhekerho torstaisin klo 9.30 Kupittaan srk-koti. Perhekahvila perjantaisin klo 9-14 Nuortentalolla (Eerikink. 1). Lasten shakkikerho perjantaisin klo Domcaféssa. Laskiaissunnuntain perhekirkko su 6.3. klo 18. Eläkeläisille: Keskiviikkokerho juhlasalissa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) 9.3. ja klo 13. Tuolijumppa juhlasalissa ke 2.3., ja klo 13. Lähetystyö: Eerikinkadun lähetyspiiri ti 8.3. ja klo 13 Yläsalissa (Aninkaistenk. 1, 2.krs), Soile Ahlqvist. Lähetyspysäkki to 3.3. Helvi Klemetti, Hannu ja Päivi Heinonen klo 13 Kupittaan srk-koti. Lähetysryhmä Hannat parilliset to (24.2. Nojatuolimatka Siperiaan, vieraana trov Heimo Rinne, Sydämen ilta) klo Kupittaan srkkoti. Betel-piiri parittomat ma klo 13 Yläsalissa, Terttu-Sisko Meskanen.

11 20 Konservaattorilla ei päätä huimaa. Juha Turtiainen on tottunut monenlaisiin työskentelypaikkoihin. T imo Jakonen Juha Turtiaisen käsissä Tuomiokirkon vesivahinko muuttui muistoksi vain. Muutama vuosi sitten Tuomiokirkon katto vuosi ja vettä valui ullakon läpi alas saakka. Tottien hautakammion seiniin tuli niin ikävät jäljet, että Åke Tott luultavasti pyörähti haudassaan pari kertaa. Asiaa ei kuitenkaan ihan heti voitu auttaa, sillä restaurointityöhön saattoi käydä vasta, kun kaikki oli varmasti kuivunut katto luonnollisesti korjattiin heti, kun vuoto havaittiin. Toisaalta Tuomiokirkon vuosisataisesta näkökulmasta pari vuotta ei tunnu missään, eikä muutama vuosi ole konservaattori Juha Turtiaisenkaan näkökulmasta paljon. Hänen ammattinsa kun poikkeaa monista muista siinä, ettei siihen sovi kiire. Ei kannata ryhtyä maalailemaan, jos kosteutta on hiukankin jäljellä: se puskee sieltä läpi ja lopulta tilanne on ihan sama kuin ennen. Ja koska Tuomiokirkkoa ei ole rakennettu gyprocista, sen rakenteet ovat paksut ja kuivuminen ottaa aikansa. Tässä työssä ei saa hosua eikä hutiloida, työvaiheita on monta ja ne vievät aikaa. Pitää tehdä rauhallisesti ja ellei tiedä mitä tekee, ei pidä tehdä mitään. Se pätee kyllä muuhunkin rakentamiseen, Turtiainen sanoo. Mutta nyt siis vesivahinko on vihdoin korjattu ja Tottit (ja pari muuta) saavat rauhassa jatkaa ikuista untaan 1800-luvun lopun (ja nyt siis osin 2010-luvun) seinämaalausten seurassa. Dokumentointi tärkeää Vesivahinko ei sinänsä ollut hirveän laaja: ylhäällä noin seitsemässä metrissä oli neliön kokoinen mustunut alue ja siitä sitten lähti alas muutama vesinoro sekä niiden esiin nostamat epäpuhtaudet. Ihan ensimmäinen työ on aina dokumentointi: otetaan kuvat ennen kuin ryhdytään työhön ja sitten myös työn edetessä ja lopuksi. Se tehdään paitsi jälkipolvia, myös omaa työtä varten, Turtiainen kertoo. Seuraava homma oli saada lika pois. Vesi oli nostanut rappauksen pintaan suoloja ja muita epäpuhtauksia niin että korjattava alue oli melko musta. Kun katsoo sieniä, joihin likaa on imetty, ne olivat tosiaankin pikimustia. Lian imeminen käy niin, että kyseiseen kohtaan laitetaan paperi, eräänlainen nenäliina, seinään ja kostutetaan sitä sienellä. Paperi (ja edelleen se sieni) imee epäpuhtaudet itseensä. Vesi oli kuitenkin ehtinyt tuhota osan maalauksia niin että ne pitää tehdä uudestaan. Se on se suurin työ, Turtiainen kertoo. Tottien kappelin maalaukset ovat 1800-luvun lopulta, eivätkä siis hirveän vanhoja. Itse asiassa niiden alla luultavasti on keskiaikaisia maalauksia, jotka nekin voisi saada esiin. Tässä tapauksessa ei haluta, sillä keskiaikaisia maalauksia on palautettu esimerkiksi Tavastien hautakappelissa, joten niihin voi tutustua siellä. Tottien kappelin maalaukset puolestaan ovat esimerkki 1800-luvun kädenjäljestä joskin Åke Tott itse kyllä kuoli jo 1600-luvulla. Silmä kertoo värisävyn Jos maalaamisessa on suuri työ, niin on myös maalien sekoittamisessa: Työssä käytetään hengittäviä temperamaaleja. Niiden sävyttäminen on melko työlästä, tässä tapauksessa tarvitaan 12 eri väriä. Ne sävytetään käsipelillä ja omaan silmään luottaen. Nykyään on toki värimittareitakin, mutta ne ovat parhaimmillaankin suuntaa-antavia: rappaus kun ei ole sileä pinta, jossa väri olisi joka puolella tismalleen sama. Kun väri on valmis, alkaa kuvioiden maalaaminen. Se on sitten ihan perinteistä käsityötä. Tällä kertaa kuviot eivät olleet kokonaan kadonneet, joten riitti kun niitä vahvisti. Itse työ tapahtuu usein katonrajassa, joten konservaattorilla ei saa olla korkeanpaikankammoa. Lisäksi hänellä pitää olla hyvät niskalihakset tai vaihtoehtoisesti kivunsietokyky: holveja maalaillessa asento ei ole yleensä ihan fysioterapeuttien suosittelema. Tällä kertaa riitti, että maalattiin vain ylhäältä uudelleen, alempana vesi ei ollut saanut aikaiseksi kovin suurta tuhoa, joten siellä selvittiin pelkällä pesulla. Konservaattorin työtä kuvaa se, että koko muutaman neliön hommaan meni kuukausi työ ei tosiaankaan ole hoppuhousuille. Vaakunoita puhdistamaan Samalla vaivalla kun telineet kerran on pystytetty, tehdään yleensä myös puhdistustyötä: tällä kertaa puunattiin Tottin patsas ja imuroitiin Jeesus (hän on siinä Tottin patsaan yläpuolella). Patsaisiin nimittäin kertyy vuosien varrella kaikenlaista likaa ja kun ne ovat monen metrin korkeudessa, sinne ei ihan tavallisella tomuhuiskulla yllä. Yksi konservaattorin normaalihommista onkin puhdistaminen. Seuraavaksi esimerkiksi täällä Tuomiokirkossa pitäisi puhdistaa vanho- ja vaakunoita. Ylipäänsä työstä suuri osa on ihan kulumisesta johtuvaa korjaamista kirkoissahan käy vuosittain melkoinen määrä ihmisiä. Turtiainen on seurakuntayhtymän ainoa varsinainen rakennuskonservaattori, jos kohta ei hän toki yksin kaikesta huolehdi: erilaisia huoltoja korjaustehtäviä tekevät muutkin. Yhtymällä on oma puutyö- ja maalausverstas ja niissä työskentelee monenlaisia ammattimiehiä. Konservointi on vain yksi osa työtä, teemme myös uusia kalusteita ja korjaamme vanhoja. Toisinaan olemme mukana vaikka lavastustöissä: nyt viimeksi on tehty Matteuspassioon kuorolavaa. Kuka Tott? Åke Henrikinpoika Tott ( ) oli ruotsalainen sotamarsalkka, joka osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan ja oli serkkunsa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas. Hän oli se, joka toi vuonna 1632 Lützenin taistelussa kaatuneen Kustaa II Aadolfin ruumiin Tukholmaan. Sääli, että Tott on kuollut, sillä hänen palveluksiaan isänmaalle tarvittaisiin kuluvanakin talvena: hänet kun tunnettiin myös nimellä Pohjolan lumiaura. Turun kirkot kunnossa Turtiainen on tehnyt konservaattorin hommia 33 vuotta. Hän valmistui alun perin maalariammattikoulusta, tuli sieltä ensin restauroijan apupojan hommiin ja siitä edelleen erilaisten koulutusten kautta nykyiseen hommaansa. Näiden kolmen vuosikymmenen aikana Tuomiokirkossa on ollut kaksi vesivahinkoa. Toinen oli 1977, jolloin Turtiainen oli juuri aloittanut työt. Silloin hän pääsi puolalaisen konservaattorin apulaisena opettelemaan tämän samaisen homman, joka piti nyt sitten jälleen tehdä vuonna Eli kun Turtiainen kertoo, ettei konservaattorin työssä tule kahta samanlaista tehtävää vastaan, niin se ei ihan pidä paikkaansa: joka 33. vuosi näköjään tulee. Ehkäpä vesivahinkojen harvinaisuus kuitenkin kertoo siitä, että Turussa kirkot ovat hyvässä kunnossa? Näin on. Etenkin luvuilla tehtiin suuria kunnostustöitä ja se kyllä näkyy. Ne suuret restaurointityöt olivat kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia. Esimerkiksi Maarian kirkon vanhojen maalausten esille ottaminen 80-luvun alussa oli kiehtovaa, kun pikku hiljaa alkoi nähdä, mitä sieltä paljastuu. Varoen hyvä tulee Entä millaisia työkaluja löytyy konservaattorin työkalupakista? Ei ainakaan moottorisahaa. Krouvein työkalu näyttäisi olevan puukko, mutta sekin on tarkoitettu maalipurkkien avaamiseen. Maalarinteippirulla sentään on rakennustelineillä: silläkö siis rajataan, että tulee tasainen viiva? Ei, vaan sillä laitetaan maalipurkin kansi kiinni, kun mennään alas, jottei purkki vahingossa putoa ja aiheuta vielä suurempaa katastrofia. Tärkeä osa työkalupakin sisältöä ovat taiteilijanlastat. Vaatimattomat työkalut kertovatkin nykykonservoinnin tärkeimmästä periaatteesta: Tekniikat ja materiaalit kehittyvät, mutta oleellisinta on, ettei saa tehdä mitään sellaista, mitä ei voi tarvittaessa purkaa. Roope Lipasti 1800-luvulla tehdyt Tottien kappelin seinämaalaukset saivat märkää kyytiä pari vuotta sitten sattuneessa vesivahingossa. Värien sävytys on tarkkaa käsityötä. Mittaria tarkemman tuloksen antaa konservaattorin kokenut silmä. Apupojasta konservaattoriksi. Yli kolmekymmentä vuotta seurakuntayhtymässä työskennelleen Juha Turtiaisen ura on edennyt vanhan käsityöperinteen mukaiseen tapaan.