32 Aikuisena uuteen ammattiin 34 Kilpailutus ei takaa säästöjä 36 Edustajisto koolla 38 Luontaistuotteet, osa LH Tuomo Tumppi Valokainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "32 Aikuisena uuteen ammattiin 34 Kilpailutus ei takaa säästöjä 36 Edustajisto koolla 38 Luontaistuotteet, osa 22 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen"

Transkriptio

1

2 Sisältö 6 7 / Satu Saarnio näytti osaamisensa Taitaja-kisoissa. 20 Seksuaalista häirintää kokee Suomessa työntekijää vuosittain. 62 Huippukuntoinen hoitaja ei väsy lasten parissa. 28 Mimmi Poutiainen on ollut liittomme jäsen vuodesta Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Uusia johtajia 7 Lukijatutkimus Lähihoitajapäivä Seinäjoella 9 Kuntatyön ansiot 10 Kesä-heinäkuun lyhyet 11 Näin vastattiin! 11 Lehtikatsaus 12 Lempiesine: Arabian astiat 14 Kinestetiikka kevensi Sari Rantalan työtä 20 Seksuaalisen lähestymisen vaikeat rajat 24 Taitaja-kisasta itsevarmuutta 28 SuPerin ikijäsenet esittäytyvät 32 Aikuisena uuteen ammattiin 34 Kilpailutus ei takaa säästöjä 36 Edustajisto koolla 38 Luontaistuotteet, osa LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Allerginen nuha ja astma 45 Palasia sieltä täältä 46 Skiket suihkimaan! 48 Mitä kuuluu Minna Virtanen? 52 Liittokokous lähestyy 54 Vaaliohjeet 55 Jäsenvakuutukset 56 Päiväkotielämää Cambridgessä 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen 61 Paras juttu vastaa kyselyyn! 62 Lastenhoitajan kaksi puolta 66 Jäsenrekisteri tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Vapaa elämä edessä 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Siikalatvasta 40 xx x Hajut ja hajusteet ovat vakavia rajoitteita astmaatikoille. x 2 super

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 58. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Antti Vanas kannen kuva Markku Savolaisen ja Ella Hartikaisen kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kokemus vai ongelma? Kasvava vanhusten määrä ja heidän hoitamiseensa liittyvät kysymykset ovat koko kansaa yhdistävä ongelma. Se on jättänyt taka-alalle itse vanhenemiseen liittyvät yksilölliset ajatukset ja toivomukset. Minkälaista vanheneminen on? Jokaiselle se on kuten koko elämä ainutkertainen kokemus, mutta yleensä keskustelua käydään vain vanhuuteen liittyvästä problematiikasta yksilöiden ohi. Viimeistään keski-iässä ensimmäiset ikääntymiseen liittyvät merkit alkavat näkyä ja oman elämän rajallisuus on pakko kohdata. On traagista ja joskus vähän huvittavaakin seurata, mitä reaktioita vanhenemiseen herääminen etenkin meissä naisissa ääritapauksissa herättää. Itsestään toki on syytä pitää tässä vaiheessa tehostetusti huolta, mutta keinotekoinen nuoruuden takaisin tavoittelu saattaa kääntyä itseään vastaan ja vain korostaa asiaa, jota halutaan paeta. Onko niin, että tämän vaiheen jälkeen elämä on taas helpompaa kaikista mukanaan tuomista rajoitteista huolimatta? Sopeudummeko ja kypsymmekö olemaan itsessämme taas vahvemmin läsnä? Tietysti me kaikki toivomme, että ikääntyminen kohtelee meitä hyvin ja saamme pitää ajatuksemme kirkkaina ikävuosien karttuessa, mielellään elämän loppuun saakka. Tässä numerossa esittelemme kolme SuPerin ikijäsentä. Vanhin heistä on 89-vuotias Mimmi Poutiainen. Hän on ollut liiton jäsen vuodesta Seuraavana vuonna ovat toimintaan tulleet mukaan Aino Honkanen-Heiskanen ja Inkeri Pottonen. Heidän haastatteluistaan välittyvät vahvat, erilaiset persoonat. Kaikkien elämä jatkuu oman näköisenä ja elämisen arvoisena tässä ja nyt, vaikka jokaiselle se on tuonut mukanaan myös luopumista ja sopeutumista. SuPeriin kuuluu vielä 11 hoitajaa, jotka ovat liittyneet sen edeltäjään Suomen Apuhoitajayhdistykseen 1940-luvulla. Teetimme lukijatutkimuksen SuPer-lehden numerosta 4/2011. Saimme tälläkin kertaa hyvät arviot työstämme ja runsaan määrän ideoita lehden kehittämiseksi. Siitä huolimatta, että vanhustenhoitoon liittyvät kysymykset ovat vahvasti esillä niin liiton toiminnassa kuin lehdessä, aihetta toivottiin käsiteltävän vielä lisää. Toisaalta lehdeltä toivotaan enemmän tietoa muun muassa työhyvinvoinnista, lapsiin ja nuoriin liittyvistä aiheista sekä edunvalvonnasta. Kiitos mielipiteistä. Hyödynnämme niitä lehden kehittämistyössä.. super

4 Ajankohtaista Kesäkuu Provinssirock, Seinäjoki Maailman pakolaisten päivä Kesäpäivänseisaus Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä Himosfestival, Jämsä Juhannuspäivä Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja laittoman huumausainekaupan vastustamiseksi Loma-asuntomessut, Mäntyharju Heinäkuu 1.7. Nuorten kesämatka Jämsään Himos Iskelmä -festareille, järjestäjänä Tampereen seudun nuoret superilaiset Savonlinnan Oopperajuhlat 2.7. Räikkärock, Ylöjärvi Mansikkakarnevaalit, Suonenjoki Pori Jazz Kaustinen Folk Music Festival SuomiAreena Porissa, SuPerin paneelikeskustelu klo Porin Suomalaisella Klubilla, Eteläranta Maailman väestöpäivä Asuntomessut, Kokkola SuPer mukana kunta-alan tuloksellisuuskampanjassa Nyt on aika: KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt TNJ (SuPer), Juko, Kunta-alan unioni ja KTN haluavat vastata julkisen talouden kestävyysvajeen mukanaan tuomiin haasteisiin osallistumalla tuloksellisuustyöhön. Järjestöt käynnistävät yhteisen tuloksellisuuskampanjan. Siihen liittyen järjestöt jättivät toukokuussa puoluejohdoille yhteiset hallitusohjelmatavoitteensa. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa valmistelleessa julkisen sektorin tuottavuustyöryhmässä korostettiin perinteisten tuottavuustoimenpiteiden ohella työelämän kehittämistä. Nuoret ikäluokat pienenevät, eläköityminen on nopeaa ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Samaan aikaan tavoite nostaa työllisyysastetta muun muassa nuorten syrjäytymistä ehkäisemällä korostuu. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet pitävät tärkeänä, että kunnallisten palvelujen tuloksellisuutta tarkastellaan vaikuttavuuden, laadun, prosessien sujuvuuden ja henkilöstön aikaansaannoskyvyn näkökulmasta. Palvelujen päämääränä on kuntalaisten hyvinvointi. Laadukkaat palvelut edellyttävät, että henkilöstö voi hyvin, on osaavaa ja että työyhteisöt ovat toimivia. Kuntien toimintaa on mitattava sellaisilla tunnusluvuilla, jotka kertovat kestävästä tuottavuudesta. Tuottavuuden rinnalla on mitattava laatua ja vaikuttavuutta ja kehitettävä henkilöstövoimavaroja. Työurien pidentämiseksi kunta-alan järjestöt kehittäisivät työelämää ja toimintatapoja. Työelämän kehittämisellä pyritään sekä tuloksellisuuden että työelämän laadun parantamiseen. Hyvällä henkilöstöjohtamisella varmistetaan, että asiakastyytyväisyys ja henkilöstön työhyvinvointi voidaan saavuttaa kohtuullisilla kustannuksilla. Työhyvinvoinnin tukeminen vaikuttaa sekä osaavan henkilöstön saatavuuteen, olemassa olevan henkilöstön työkykyyn että kunnan talouteen.. Kesän aukioloajat SuPerissa Liiton toimiston edunvalvontayksikkö, jäsenyksikkö ja kehittämisyksikkö päivystävät ja ma pe klo Toimiston ollessa kiinni päivystysajat ovat ma pe ja Työttömyyskassan puhelinpalvelu toimii klo Kassan toimisto on avoinna klo i n g r a m käydä laskemassa uudet lääkelaskuharjoitukset jäsensivuilla. alkaa perehtyä liittokokousasioihin. miettiä, asetutko itse liittokokousedustajaehdokkaaksi vai ehdotatko toista superilaista. nauttia auringosta, kukkasista, lintujen laulusta ja valoisista kesäöistä. valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. seurata UVI-tiedotteita ja suojautua pahimmalta UV-säteilyltä. opastaa sijaisia ja muita uusia työkavereita. tarkistaa kesälääkekaapin sisältö. tutustua Turkuun, joka on kulttuuripääkaupunki att sätta in SuPer-tvätt i din kalender, program och anmälan på webben. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Kaksi askelta eteen ja yksi taakse Ammattiliiton edunvalvonnassa kehitys ei ole suoraviivaista. Joissakin asioissa edetään hyvin siten, että toimintaa kehitetään aikaisemmin rakennetulle perustalle. Joissakin asioissa joudutaan ottamaan ensiaskeleita, jotta edunvalvontaa pystytään yleensä rakentamaan ja kehittämään. Yksi tällainen asia on luottamusmiestoiminnan järjestäminen yksityissektorilla. Maapalloistuminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Maassamme toimii isoja kansainvälisten sijoittajien omistamia sosiaali- ja terveyspalveluyrityksiä. Ne kilpailevat yhä enemmän paitsi keskenään myös pienyritysten kanssa. Ne pystyvät käyttämään suuruuttaan ja taloudellisia voimavarojaan hyväksi siten, että ne voittavat helposti kuntien tarjouskilpailuja. Poliittisissa puheissa paljon puhutulle pienyrittäjyydelle jää entistä vähemmän tilaa. Pääomasijoittajien keskeisenä tavoitteena on hankkia mahdollisimman hyvää tuottoa sijoituksille. Tätä taustaa vasten yritysten johto tarkastelee myös työntekijöiden edunvalvontaa ja luottamusmiesjärjestelmää. Suuret yritykset toimivat koko maassa. Sen vuoksi niillä on houkutus sellaiseen luotta- musmiesjärjestelmään, että luottamusmiehet edustaisivat laajoillakin toimialueilla toimivien toimipaikkojen henkilöstöä. Henkilöstön edunvalvonnan ja luottamusmiesten toiminnan kannalta on tärkeää, että luottamusmiehillä on todelliset mahdollisuudet pitää yhteyttä edustamiinsa henkilöihin ja tehdä yhteistyötä työnantajan kanssa. Luottamusmiesten toiminta helpottaa osaltaan johtamista. Nykyaikaisessa johtamisessa korostuvat toiminnan yhteisen merkityksen ja suunnan hakeminen, työntekijöiden itsenäisyys ja vapaus vastapareina, rakentava vuorovaikutus ja yhteistyö sekä kaiken kattavana vahva keskinäinen luottamus. Yksityiset toimijat ja kunnat joutuvat kilpailemaan yhä enemmän koulutetusta hoitohenkilöstöstä. Kilpailussa menestyvät parhaiten ne, jotka ovat valmiit rakentavaan ja luottamukselliseen yhteistyöhön myös ay-liikkeen kanssa ja jotka myös käytännössä toteuttavat johtamisella sitä periaatetta, että osaava ja kehittyvä henkilöstö on jokaisen yrityksen ja kunnan tärkein voimavara. Tarvitaan käytännön tekoja. Pelkät juhlapuheet eivät vie eteenpäin.. Kilpailussa menestyvät parhaiten ne, jotka ovat valmiit rakentavaan ja luottamukselliseen yhteistyöhön myös ay-liikkeen kanssa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Liiton toimiston johdossa muutoksia teksti ja kuva jukka järvelä SuPerin toimiston johdossa on tapahtunut henkilövaihdoksia. Liiton pitkäaikaisin työntekijä, pääsihteeri Markku Silvennoinen jää eläkkeelle heinäkuun lopussa. Hänen paikkansa ottaa kehittämisyksikön johtajan paikalta siirtyvä Arja Niittynen. Uutena kehittämisyksikön johtajana on aloittanut Raija Meriläinen. SuPerin näkyvimpiin henkilöihin kuulunut pääsihteeri Markku Silvennoinen jää eläkkeelle lähtönsä jälkeen vielä osittain liiton palvelukseen. Hän ryhtyy hoitamaan ensi vuoden kesäkuussa pidettävän liittokokouksen vaalijärjestelyjä. Samalla hän kirjoittaa liiton historiikin, jossa keskitytään muutaman viime vuosikymmenen tapahtumiin. Silvennoinen tuli liiton palvelukseen vuonna Aluksi hän toimi järjestösihteerinä kuusi vuotta, sitten vuodet järjestöpäällikkönä, jonka jälkeen hän siirtyi pääsihteeriksi. On tuntunut viimeiseen asti hyvältä tehdä tätä työtä, Silvennoinen kuvaa pitkää superilaista uraansa. Uusia näköaloja Markku Silvennoisen paikalle pääsihteeriksi siirtyvä Arja Niittynen jättää kehittämisyksikön johtajan tehtävät haikeana, mutta hyvillä mielin. Niittynen jatkaa jo johtamiensa SuPer-lehden ja tietohallintayksikön johtajana. Uudessa tehtävässä pääsihteerinä hän toimii myös yleishallintoyksikön johtajana. Niittynen on toiminut SuPerissa johtamistehtävissä vuodesta Pääsihteerinä hänelle avautuu laaja toimintakenttä liiton puheenjohtajan alaisuudessa. Raija Meriläinen on valittu uudeksi kehittämisyksikön johtajaksi. Markku Silvennoinen jättää pääsihteerin tehtävät. Silvennoisen paikalla uutena pääsihteerinä on aloittanut Arja Niittynen. Aika paljon tuleva työ muokkautuu persoonani mukaan. Merkittäväksi tehtäväksi muodostuu SuPerin luotsaaminen tulevaisuuteen itsenäisenä ja vahvana liittona; tämähän on meidän kaikkien yhteinen päämäärä. Myös suhde muihin liittoihin ja kumppaneihin on osa pääsihteerin työkenttää. Niittynen harkitsi tarkkaan uuden tehtävän vastaanottamista. Harkinta tuli ajankohtaiseksi, kun liittohallitus pyysi minua pääsihteerin tehtävään. Itse en ollut aluksi ajatellut asiaa, koska olen kokenut kehittämisyksikön asiat äärettömän mielenkiintoisina ja positiivisina. Siinä näki koko kirjon jäsenen koulutusta, työtä ja arkea. Uuden haasteen otan kuitenkin erittäin mielelläni vastaan. Koulutusasiat tuttuja Uudella kehittämisyksikön johtajalla Raija Meriläisellä on vahva opetuspuolen tausta. Hän siirtyi SuPeriin opetusja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa lehtorina Helsingin yliopistossa, Kuntaliiton erityisasiantuntijana, koulutoimenjohtajana, sivistystoimenjohtajana, lukion ja yläasteen rehtorina sekä yleisaineiden, historian ja psykologian opettajana. Opetus- ja kulttuuriministeriössä Meriläinen toimi toisen asteen ja aikuiskoulutuksen tehtävissä. Hän teki runsaasti yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan. Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja samapalkkaisuusasioiden ajaminen kuuluivat hänen perustyöhönsä. Meriläinen lähestyy positiivisesti uusia työtehtäviään SuPerissa. On syytä muistaa, että toisen asteen koulutus antaa hyvän pohjan toimia lähihoitajan ja perushoitajan tehtävissä. Tälle perustalle on helppo rakentaa ammattitaitoaan.. 6 super

7 Lukijatutkimus valmistui Lukijat tyytyväisiä SuPer-lehteen teksti leena lindroos Liittolehti SuPer on saanut hyvät arviot lukijatutkimuksessa, joka tehtiin numerosta 4/2011. Kyselyyn vastanneet lukijat ovat tyytyväisiä niin teksteihin, lehden ulkoasuun kuin kuvitukseenkin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Lehden katsottiin antavan hyvän kuvan SuPerista ja toimivan myös merkittävänä jäsenyyteen liittyvänä etuna. Lehden ulkoasun selkeyttä kiitti 94 prosenttia vastanneista. 93 prosenttia lukijoista piti lehden sisältöä ajankohtaisena ja 94 prosenttia artikkeleita asiantuntevina. Hyödyllisenä itselleen lehteä piti 86 prosenttia lukijoista. SuPer-lehti luetaan ja muistetaan erittäin hyvin. 80 prosenttia vastanneista on lukenut lehden ja 95 prosenttia selannut sitä. Keskimäärin yhden numeron lukemiseen käytetty aika on lähes tunti eli 59,48 minuuttia. Lukuaika on vielä vähän kasvanut verrattuna edelliseen lukijatutkimukseen, joka tehtiin kaksi ja puoli vuotta sitten lehdestä 11/2008. Joka kolmas lukija säilyttää SuPer-lehden puoli vuotta tai pidempään ja yli 60 prosenttiakin muutaman kuukauden ajan. Yhtä lehden numeroa lukee keskimäärin 2,4 henkilöä. Mikä kiinnostaa? Eniten lukijoitamme kiinnostavat ajankohtaiset ilmiöt, sairaudet ja niiden hoito, ammatilliset henkilöjutut ja työhyvinvointiaiheet. Myös edunvalvontaan ja sopimusasioihin liittyvät artikkelit sekä liiton päättävien elinten päätökset kiinnostavat etenkin aktiiveina toimivia jäseniä. Kun kysyttiin mistä lähteistä lukijat saavat työtään tukevaa ammatillista tietoa, SuPer-lehti sijoittui ykköstilalle ja internet kakkoseksi. Kirjat olivat vuorossa kolmantena ennen ammattilehtiä. Vapaita vastauksia tutkimukseen osallistuneet lukijat lähettivät lehden tekemisen tueksi jälleen runsain mitoin. Työssäjaksamista tukevien aiheiden käsittelyä toivottiin lisää ja myös sairauksien hoitoon liittyvää tietoutta. Edelleen lasten kasvatus ja hoito kiinnostaa ja ehkä yllättävästikin toivottiin lisää juttuja myös vanhustyöstä ja sen tekijöistä. Otamme toiveet vakavasti kun suunnittelemme lehden tulevaa sisältöä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille arvokkaista mielipiteistä. Pääpalkinto Lohjalle Pääpalkintona lukijatutkimuksessa oli ipad-lukulaite. Sen onnetar arpoi kaikkien tutkimukseen osallistuneiden keskuudesta Arja Joenpellolle Lohjalle. Digitaaliset valokuvakehykset menevät Maarit Qvistille Ouluun, Niina Keckmanille Turkuun, Anne Sunille Raumalle, Pirjo Vesalaiselle Lahteen ja Marja-Leena Lemmetyinen-Rinteelle Turkuun. Kaksikymmentä onnekasta vastaajaa saa SuPer-tuotteita kiitokseksi osallistumisesta. He ovat Sari Korva Rovaniemeltä, Paula Valtonen Raumalta, Eeva Koivula Karkkilasta, Teija Viitalähde Anjalasta, Marja-Liisa Grauström Lohjalta, Anu Saunamäki Pilkanmaalta, Sanna Myllymaa Nokialta, Liisa Roine Turusta, Teija Reinikainen Keravalta, Anna Pöyry Seinäjoelta, Ritva Törmänen Tampereelta, Jaana Jurenius Rovaniemeltä, Susanna Olli Kemistä, Noora Ahtola Lappeenrannasta, Senni Lönnroth Lahdesta, Päivi Kyllönen Riihimäeltä, Marie-Louise Rytsälä Lemusta, Pirkko Peltola Turusta, Kirsti Kantti Ikaalisista ja Sari Viljanen Vahdolta.. Kainuuseen perustettiin yksityissektorin ammattiosasto Kainuun yksityissektorin ammattiosasto on perustettu toukokuun alussa. Kyseessä on järjestyksessään 19. SuPerin yksityissektorin ammattiosasto. Osaston kotipaikka on Kajaani ja toimialue Kainuu. Ammattiosasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Osaston ensimmäinen jäsenkokous pidetään 30. elokuuta. Tuossa kokouksessa valitaan muun muassa osaston puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Tämä lehti on kesän kaksoisnumero Tämä SuPer-lehti on kesän kaksoisnumero. Seuraava lehti ilmestyy elokuun 3. päivänä. Elokuun lehden materiaalien tulee olla toimituksessa viimeistään keskiviikkona 15. kesäkuuta. Opas palkkauksesta Palkkakeskusteluja käyville työntekijöille, henkilöstön edustajille ja esimiehille on ilmestynyt kirja Palkkakeskustelut Suomessa vihjeitä ja kokemuksia. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa palkkakeskustelumallista, tuoda vinkkejä sekä kertoa, miten halutunlaista palkkaporrastusta ylläpidetään ja miten koko palkkausjärjestelmä saadaan toimimaan paremmin. Oppaan ovat julkaisseet STTK ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt SeDuuni poiki lähihoitajapäivän teksti ja kuvat marjo sajantola Työelämän ja oppilaitoksen yhteistyö näkyi myös koulutuspäivänä Seinäjoella. Työelämäkoordinaattori Tuija Mattila ja opettaja Terhi Haapala pitivät lähihoitajapäivää erittäin onnistuneena. Koulutuskeskus Sedun hoitotyön opettaja Terhi Haapala suunnitteli ja toteutti maisteriopintoihinsa kuuluvana projektina lähihoitajapäivän, johon osallistui parisataa Seinäjoen seudun lähi- ja perushoitajaa sekä Sedun opiskelijoita ja opettajia. Halusin järjestää koulutuspäivän, joka tarjoaisi mahdollisimman monelle tietoa ja hyvää mieltä. Työhyvinvointi ja sen edistäminen olivat pohjana suunnittelulle ja lähihoitajat olivat luonnollinen kohderyhmä, Haapala kertoo. Koulutuspäivän aikana käsiteltiin kipeitä ja vaikeita aiheita surua, kuolemaa ja masennusta hoitotyön tekijän, surututkijan ja potilasasiantuntijan luentojen kautta. Koulutuspäivän järjestäminen onnistui yhteistyönä SeDuuni-hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä ja kehittää uusia malleja ammatilliseen oppimiseen aidoissa työympäristöissä. Tämä oli yksi tapa toteuttaa yhteistyötä työelämän ja Koulutuskeskus Sedun välillä. Koulutus oli osanottajille ilmainen, lounaan tarjosi Koulutuskeskus Sedu Hyvinvointi ja koulutuspäivän asiantuntijaluennoitsijoiden kustannuksista vastasi SeDuuni -hanke, Haapala jatkaa. Sosiaali- ja terveysalan sekä hiusalan työelämäkoordinaattori Tuija Mattila kertoo, että SeDuuni-hankkeen Tosiduunimalli vie oppimisen oikeaan työtilanteeseen. Opettaja lähtee muutaman opiskelijan kanssa harjoittelemaan hoitotyön perusasioita vuodeosastolle. Siirrytään laboraatioluokista harjoittelemaan oikeiden asiakkaiden pariin. Malli on lähtöisin Harjavallan Työke-projektista ja taisin lukea siitä aikoinaan SuPerlehdestä. Projekti oppii projektista. Tosiduunimalli on seuraavaksi tarkoitus laajentaa kaikille aloille. Aulainfo Seinäjoen seudun ammattiosaston puheenjohtaja Marita Säynäjoki jakoi koulutuspäivän aikana SuPerin esitteitä ja muuta informaatiota liiton toiminnasta. Hän on toiminut myös Su- Per-opona 1990-luvun alkupuolelta asti, joten hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus markkinoinnista. Aina se uusi innostus tähänkin työhön tulee jostain. Tältä alueelta noin 80 prosenttia valmistuvista liittyy SuPerin jäseniksi. Olen innostunut myös omasta työstäni ja ylpeä ammatistani, Säynäjoki kertoo. Hän toteaa, että alueen opiskelijat, niin nuoret kuin aikuislinjankin, ovat erittäin motivoituneita opiskeluun ja se näkyy myös työssäoppimispaikoilla.. Lähihoitajaopinnoissaan loppusuoralla olevat Marjo Rajala, Elina Välinen ja Jaana Holm olivat erittäin kiinnostuneita kuulemaan saattohoidosta. Vanhustyön koulutusohjelmasta valmistuvat nuoret pitivät parhaana luennoitsijan, sairaanhoitaja Hanna Hälvälän esimerkkejä omasta työstään. SuPer-infopöydän ääreen kokoontuivat takarivin Marja-Terttu Rämäkkö ja Elisa Hautaluoma sekä eturivin Marita Säynäjoki, Pirkko Lillvis ja Jaana Kujanpää. 8 super

9 Kuntapuolella keskiansio 2867 euroa kuukaudessa kuntien hoitajilla 2529 euroa Tilastokeskuksen tekemän kuntasektorin palkkatilaston mukaan kunta-alalla työskenteli vuoden 2010 lokakuussa palkansaajaa. Lisäksi muun muassa palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli henkilöä. Palkkaa ansaitsevista oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkalaisia henkeä. Henkilöstöstä yli 70 prosenttia työskenteli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTES:n piirissä. Suurimpia ammattiryhmiä KVTES:ssa ovat terveydenhuollon hoitohenkilöstö sekä päivähoidon ja sosiaalialan henkilöstö. Säännöllisen työajan ansiot olivat lokakuussa 2010 keskimäärin 2778 euroa kuukaudessa ja kokonaisansiot keskimäärin 2867 euroa kuukaudessa. KVTES:n piirissä olevien kokonaisansio oli alhaisempi eli 2529 euroa kuukaudessa. Lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010 säännöllisen työajan ansiot nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia ja kokonaisansiot keskimäärin 2,3 prosenttia.. Kunta-alalle ei ylimääräisiä palkankorotuksia i n g r a m Koska sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärä on kasvanut, kuntaalalle ei tule ylimääräisiä palkankorotuksia. Tehyn jäsenet saavat näin ollen samat palkankorotukset lukien kuin muu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen eli KVTES:n piirissä oleva henkilöstö. KT kuntatyönantajat ja Tehy ovat tarkastelleet Tilastokeskuksen toimittamia tietoja kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömääristä vuosilta Saatujen tietojen perusteella osapuolet totesivat, että niin sanotun Tehy-pöytäkirjan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrälliseen kehitykseen perustuva, 1. toukokuuta 2011 maksuun tuleva paikallinen järjestelyerä ei toteudu. Tarkastelu ja järjestelyerä perustuvat vuonna 2007 allekirjoitettuun Tehy-pöytäkirjaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärä siten kuin osapuolet tarkastelun rajasivat on kasvanut kuntaalalla vuodesta 2006 vuoteen 2010 noin 6900 henkilöllä.. Opiskelija, liity työttömyyskassaan! SuPerin opiskelijajäsenenä sinun kannattaa liittyä Super työttömyyskassan jäseneksi. Jos et ole tehnyt sitä liittymishetkellä, voit liittyä kassan jäseneksi myös jälkikäteen. Lähetä tällöin asiasta vapaamuotoinen kirje tai sähköposti jäsenyksikköön. Kun menet töihin opiskelijajäsenyytesi aikana, muista aktivoida jäsenyytesi. Aktivointi tapahtuu lähettämällä kopio työsopimuksesta, työtodistuksesta tai palkkalaskelmasta Su- Perin jäsenyksikköön. Liitä mukaan saate, jossa kerrot että haluat aktivoida työttömyyskassan jäsenyytesi. Näin ryhdyt kerryttämään työssäoloviikkojasi mahdollista ansiopäivärahan maksamista varten. Terveystyö kohdistuu hyväosaisiin Terveyden edistämisen kansalaiskyselyyn vastanneista yli puolet katsoo, että terveyttä ja hyvinvointia edistävä työ kohdentuu ensisijaisesti hyväosaisiin. Tätä mieltä ovat erityisesti vähemmän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat ja eläkeläiset. Koulutetuimmat ovat väittämästä keskimääräistä selkeämmin eri mieltä. Tiedot selviävät kansalaiskyselystä, jonka on teettänyt Terveyden edistämisen keskus Tekry. Suurin osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että yksilö on ensisijaisesti vastuussa terveydestään itse. Yhdysjäsenille verkkosivusto SuPerin yhdysjäsenille on luotu oma verkkosivusto. Se löytyy verkko-osoitteesta Sivustolta saat ajankohtaiset tiedotteet sekä tietoa yhdysjäsenen tehtävistä ja järjestettävistä yhdysjäsenkoulutuksista. Jo kyseisessä tehtävässä toimiville löytyy oma kirjautumista vaativa osio. Sen alta löytyy myös keskustelupalsta.. i n g r a m super

10 Kesä-heinäkuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Työkyky lupaa hyvää vanhuutta Hyvä työkyky ennustaa kolmannen iän terveyttä ja antaa eväät pitkälle iälle. Jos työntekijät kokevat työkykynsä hyväksi työssäoloaikana, he kokevat myös terveytensä hyväksi noin kaksi kertaa useammin vielä 28 vuotta myöhemmin verrattuna niihin, jotka kokevat työkykynsä heikentyneen. Hyvä työkyky tarkoittaa myös pienempää sairauksien lukumäärää sekä vähempää hoitojaksojen määrää eläkevuosina. Tuttipullo lihottaa? cision Tuttipulloa vielä kahden vuoden iässä käyttävät saattavat yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan lihoa muita herkemmin. Kahden vuoden iässä lapsista viidennes käytti jatkuvasti tuttipulloa, ja monet myös saivat pullon sänkyynsä illalla. Viiden vuoden ikään mennessä näistä lapsista lähes neljännes oli ylipainoisia, kun muista lapsista ylipainoisia oli vain joka kuudes. duodecim Masennus aiheuttaa kipua Vakavaa masennusta sairastavista kaksi kolmasosaa kokee fyysistä kipua masennuksen liitännäisoireena. Masennus voi aiheuttaa esimerkiksi selkäkipuja tai päänsärkyä, jolle ei löydy muuta selvää fyysistä syytä. Sairaus voi myös herkistää kivun tunteelle tai mahdollisesti vahvistaa kipuun liittyvää kärsimyksen tunnetta. Kondomin käyttö laskussa cision Kondomin käyttö ehkäisyvälineenä on Suomessa laskenut kahdessa vuodessa 10 prosenttiyksikköä eli 25 prosenttiin. Samaan aikaan huolestuneisuus sukupuolitaudin saamisesta on vähentynyt. Joka kolmas suomalainen ei käytä mitään ehkäisyvälinettä seksin aikana. Tulokset käyvät ilmi RFSU:n Kondomittari 2011 tutkimuksesta. cision Lääkkeet kaatavat Ruotsalaistutkimuksen mukaan merkittävä osa lonkkamurtuman saaneista käyttää lääkkeitä, joiden tiedetään lisäävän kaatuilua. Murtuman jälkeen lääkitykset lisääntyvät entisestään. Ennen lonkkamurtumaa potilaista 68 prosenttia oli ollut kaatuilulle altistavilla lääkityksillä, kuten masennus-, verenpaine- tai unilääkityksillä, mutta murtuman jälkeen niitä söivät käytännössä kaikki. Vaara naisen keuhkoille duodecim Kodin kosteusvauriot saattavat heikentää etenkin naisten keuhkojen toimintaa, tuore tutkimus vihjaa. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kosteusvauriot ja kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita, nuhaa, kurkkuoireita, käheyttä ja hengenahdistusta. duodecim Emme ehdi levätä Yli puolella suomalaisista ei ole riittävästi aikaa lepoon, harrastuksiin ja vapaaaikaan. Työntekoon aika riittää suurimalla osalla hyvin tai erittäin hyvin. Tulokset selviävät hyvinvointibarometristä, johon vastasi vajaa 7000 suomalaista. cision Tytöillä seksuaalisuus hallussa Seksuaalisesti latautuneet tilanteet ovat useimmilla suomalaisilla yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä hallinnassa. Monilla heistä on taitoja hallita näitä tilanteita ja toteuttaa niissä omia intressejään. Esimerkiksi alkoholin käyttö ei näytä automaattisesti aiheuttavan itsehallinnan ja kontrollin menetystä tai ehkäisyn käytön laiminlyöntiä kaikilla tytöillä. Aikuisten ja huoli on siis osittain aiheetonta, sillä pääsääntöisesti tytöt kykenevät hallitsemaan seksuaaliset tilanteet. Tulokset selviävät Pia Suvivuon hoitotieteen alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta. itä-suomen yliopisto 10 super i n g r a m

11 muut lehdet Liikunnalla on luultavasti ruokavaliota merkittävämpi rooli syövän ehkäisyssä. Lääkäri Jerk W. Langer kunto plus 7/2011 Mitä mieltä? Toukokuun kysymys oli: Onko asiakas aina oikeassa? Maahanmuuttajataustainen hoitaja muistaa olevansa ulkopuolinen viimeistään siinä vaiheessa, kun osastolla liikkuu huhuja. Hän kuulee ne todennäköisesti viimeisenä. Vuoden pakolaisnainen, sairaanhoitaja Saido Mohamed sairaanhoitaja 5/2011 Suomalaisen palvelukulttuurin tietynlainen lakonisuus voi selittyä yksinkertaisesti sillä, ettei täällä sitä palvelua niin kauheasti kaivatakaan. Kirjailija, toimittaja Roman Schatz mainostaja 2/ % Kyllä 77 % Ei 30 vuotta sitten Apuhoitajaliitolle valittiin uusi puheenjohtaja liittokokouksessa Espoon Dipolissa. Salme Pihl voitti Maila Iivosen äänestyksen jälkeen äänin Kolmantena ehdokkaana ollut Maiju Ruotsalainen vetäytyi ehdokkuudesta ennen äänestystä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Arja Haapavuo, joka äänestyksessä voitti Anja Sandgrenin. Salme Pihl toivoi kentän tukea päätehtävässään: Liittomme jäsenten arvostuksen kohottaminen terveydenhuollon kentässä, sekä palkkaettä järjestöpoliittisesti, on meidän yhteinen tehtävämme. apuhoitajalehti 6/1981 Kyllä, koska asiakas on omien näkemystensä mukaan aina oikeassa. hänen hyvinvointinsa on pääasia. jos hän ymmärtää ja hänellä on muisti tallella, niin hän tietää kyllä, mitä itse haluaa. hän on oman asiansa asiantuntija. hänen ei aina ole tarvis tietää, että hän on väärässä. hänellä on sen hetkinen tieto, tunne ja kokemus itsestään ja tilanteestaan. hoitaja voi toimia esimerkiksi muistisairaan kanssa niin, että tämä uskoo olleensa oikeassa ja on tyytyväinen. Uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta, jonne pääset jäsentunnuksella verkkosivuilta Kaikkien kesäkuun 20. päivään mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden pyyhe-saippuasetti. Toukokuun arvonnan voitti Jukka Väyrynen Juuasta. Onnittelut! Ei, koska minullakin on mielipide. hän ei välttämättä ymmärrä omaa parastaan. tuo on kyseenalainen sanonta, joka voi joissain tilanteissa alistaa palveluammatissa olevan ihan typeriin ja turhauttaviin tilanteisiin. joskus hänellä on aivan väärät tiedot ja silloin on oikaistava. asiakas ei voi aina olla oikeassa ja siksi näitä juttuja ratkotaankin välillä oikeudessa. esimerkiksi lääkeasioissa hän ei voi tietää kaikkia lääkitykseen liittyviä seikkoja.

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kermakko ja sokerikko teksti ja kuva marjo sajantola Arabian astiaston kermakko ja sokerikko ovat ajattoman tyylikkäät. Astioita koristava kultainen raita kiehtoi kovasti pienen Riitta-tyttösen mieltä. Hoitaja Riitta Toivonen kertoo, että lapsena kulta kiehtoi jo sanana hänen mielikuvitustaan. Hänestä oli ihanaa sovitella äidin sormuksia ja hän toivoi joskus itsekin omistavansa jotain kultaista. Kun kotiin saatiin vieraita, pöytä katettiin parhailla kultaraitaisilla kupeilla. Ennen vanhaan käytiin kylässä ilman kutsuakin. Mentiin vain. Kaikki syntymäpäivät juhlittiin yhdessä naapureiden ja sukulaisten kanssa. Äiti leipoi pullarinkilän, joka oli sisältään sellainen pehmeä, mitä tassiksi sanottiin. Ei raaka, mutta ei liikaakaan paistunut, Riitta muistelee. Tarjolla oli myös pikkuleipiä ja sokeri- tai hiekkakakkua. Kun pyöreitä vuosia juhlittiin, silloin tehtiin täytekakku. Karjalanpiirakoitakin tarjottiin aina, koska Riitan äiti oli Karjalasta kotoisin. Äidin 11 sisarusta olivat hajaantuneet eri puolille Suomea ja joku Ruotsiin asti. Kesäisin kaikki tulivat Toholammilla käymään. Vieraanvaraisuus kuului asiaan. Meillä oli aina paljon väkeä, vaikka perheemme oli pieni, lapsia vain kaksi. Kummitätini tytärkin asui meillä jonkun aikaa. Äitini oli sellainen emotyyppi. Hän oli töissäkin vanhainkodilla hoitoapulaisena. Lapsuutensa kultakirjotut astiat Riitta sai äidiltään oman tyttärensä ristiäisiin ja ristiäislahjana myöhemmin tyttärelle annettavaksi. Astiat ovat edelleen Riitan mielestä ne kaikkein kauneimmat, vaikka hänelle vuosien myötä on kertynyt kuppi jos toinenkin. Tykkään kerätä Arabiaa ja olen paljon antanut myös tyttärelleni. Hän on sellainen vanhan kerääjä. Hän on kalustanut asuntonsakin vanhoilla huonekaluilla, jotka on itse restauroinut. Aikoinaan kävin mieheni kanssa huutokaupoissa, mutta enää tänne ei mahdu. Tytön kanssa kierrämme kirpputoreilla ja maaseudulla ajellessamme haaveilemme näkemistämme vanhoista taloista, miten ne kunnostaisimme ja sisustaisimme. Vuosi sitten Riitan poika perheineen muutti Helsingistä takaisin Seinäjoelle. Syksyllä koulun aloittava Kiia ja alle kolmevuotias Tuukka tuovat osaltaan vipinää Riitan arkeen. Yritämme mieheni kanssa olla lastenhoitoavuksi mahdollisimman paljon ja se on nyt helpompaa. On ihana päästä pitkästä aikaa mukaan lasten harrastuksiin. On teatteria ja luistelua. Minun pitää olla kannustamassa ja ostaa ruusuja, Riitta nauraa. Viimeisiä kodinhoitajaksi valmistuneita Riitta kertoo opiskelleensa hoitoalalle vasta nelikymppisenä. Sitä ennen hän oli osastonhoitajana osuuskaupassa Kokkolassa, mutta silloinkin häntä kiehtoi ajatus uudelleenkouluttautumisesta ja nimenomaan vanhustyöhön. Suoritin ensin kotiavustajakurssin ja työskentelin Seinäjoella kotipalvelussa. Kun aloitin työt Kivipuron palvelukeskuksessa, johtaja kannusti minua jatkamaan opintoja kodinhoitajaksi ja pääsinkin viimeiselle kurssille. Myöhemmin aloitin yksityisesti lähihoitajaopinnot, mutta työn ohessa se oli rankkaa ja väsähdin. Näyttö jäi antamatta. Olen kyllä suunnitellut suorittavani tutkinnon vielä ennen eläkkeelle jäämistä. Riitta on työskennellyt Kivipuron palvelukeskuksen toimipisteissä kaikkiaan noin 22 vuotta. Nyt hän tekee kaksivuorotyötä toimintakeskuksessa. Asiakkaiden keski-ikä on 85 vuotta, mutta paljon on yli 90-vuotiaita ja satavuotispäiviäkin on vuosien mittaan vietetty. Riitta toivoisi, että palvelukeskuksen toimintaa kehitettäisiin siihen suuntaan, että asukkaat voisivat asua näissä kodeissaan loppuun asti, eikä heidän tarvitsisi kuolla vieraassa ympäristössä vieraiden ihmisten keskellä. Nuorempana ajattelin, että hyvähän vanhuksen tänne meille on tulla. Nyt näen, että muutosta seuraa aina jonkinlainen romahdus. Monella on aina murhe siitä, että piti kotoa lähteä ja jättää marjapensaat ja muut rakkaat muistot sinne. Riittaa alkaa naurattaa, kun hän kertoo toisen syyn siihen, miksi asukkaan kunto muuton jälkeen romahtaa: Käytä siinä sitten kuntouttavaa työotetta, kun toiset asukkaat kertovat tulokkaalle, että ei täällä tartte mitään tehdä, kun täällä on hoitajat, jotka tekee. Riitan mielestä vanhustyö on rikasta. Hän kokee saavansa siitä myös paljon itselleen, arvokasta tietoa ja elämän viisautta. Päivääkään hän ei antaisi pois. On hienoa sanoa että teen vanhustyötä. Toivottavasti itsekin saan joskus jakaa nuoremmille oppimiani elämäntaitoja.. 12 super

13 super

14 Lähihoitaja Sari Rantala notkistaa Raimo Myllymäen jalkoja ennen pyörätuoliin siirtymistä. 14 super

15 Kinestetiikalla hyvinvointia niin hoitajalle kuin hoidettavalle si hoitajaa. Lisäksi on vastuuhoitaja sekä suppari, joka osallistuu töihin kaikissa moduleissa. Yökkö on merkinnyt listoille sauna- ja suihkupäivät tai esimerkiksi fysioterapiavuoron, lääkäriajan tai muun sovitun menon. Ensin autetaan ylös ne, joilla on heti aamusta jotain menoa tai ohjelmaa. Osa asukkaista hälyttää itse, kun haluaa nousta, Sari kertoo. Pihapihlajan asukkailla on käytössään kaksio tai tilava yksiö, jonka he ovat sisustaneet omilla huonekaluillaan. Asunnoissa on jääkaappi ja keittomahdollisuus, joten asukas voi halutessaan nauttia esimerkiksi aamukahvin omassa rauhassaan. Hoitaja voi tarvittaessa lämmittää asukkaalle ruuan, mutta varsinaiseen ruuanlaittoon ei ryhdytä, koska palvelutalosta voi ostaa ateriapalvelun. Jokaisella on omat tapansa ja tottumuksensa. Asukkaan huone on nyt hänen oma kotinsa ja sitä kunnioitetaan. Tänä aamuna Sari menee ensimmäiteksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Sari Rantala opetteli käyttämään työssään kinestetiikkaa. Työnteko keveni ja asukkaat kokevat uuden vuorovaikutustavan miellyttäväksi. Jotkut MS-tautia sairastavat ovat löytäneet vaivoihinsa helpotusta myös LPG-hoidoista. Seinäjoella sijaitsevan palvelutalo Pihapihlajan yhteistiloissa on vielä aamuseitsemältä hiljaista, kun lähihoitaja Sari Rantalan aamuvuoro alkaa. Ruokasalista luikertelee kutkuttava kahvintuoksu, sillä keittiöhenkilöstö valmistelee jo aamiaista. Yökkö kuvaa lyhyesti yön sujumisen ja lähtee kotiinsa nukkumaan. Tänä aamuna on aamutoimissa avustettava 31 asukasta. MS-liiton palvelutalo Pihapihlaja tarjoaa kodin kaiken ikäisille neurologista sairautta sairastaville henkilöille. Vakituisten asukkaiden lisäksi palvelutalossa on kaksi asuntoa lyhytaikaiseen asumiseen esimerkiksi asiakkaan hoitajan loman ajaksi tai asumiskokeiluun. Kotona asuville on tarjolla monipuolista päivätoimintaa. Aamulla asukkaat jaetaan kolmeen moduliin ja joka modulia hoitaa kak- super

16 Pirkko Niemellä ei ole tänään sauna- tai suihkupäivää, mutta hiukset voi aina tarvittaessa pestä lavuaarissa. Pesun jälkeen Sari tekee vielä pikakampauksen föönin ja harjan avulla. 2. Sari aloittaa aamutoimet Helena Ahtolan kanssa leipomalla hänen jalkojaan vetreämmiksi ja kyselemällä, miltä tämän edellisenä päivänä ottamansa lymfahoito oli tuntunut. 3. Raimo Myllymäki ottaa ravintonsa pääasiassa pegseksi Helena Ahtolan asuntoon. Asukas makaa vatsallaan. Siihen asentoon hänet on muutama tunti sitten autettu. Minä aloitan nukkumisen kyljelläni ja sitten minut tullaan kääntämään toiselle kyljelle ja vielä viimeisen kerran aamuyöllä vatsalle, jolloin selkäni ja lonkkani saavat hyvin lepoa, Ahtola kertoo. Hänen veljensä sai MS-diagnoosin vasta 52-vuotiaana, mutta Ahtola diagnosoitiin jo 31-vuotiaana. Jo kymmenisen vuotta aikaisemmin hänellä oli ollut tautiin kuuluvia silmäoireita ja 27-vuotiaana voimakkaita puutumisoireita. Hän jäi eläkkeelle 35-vuotiaana. Taudin kulkua ei pystytä ennustamaan. Helena Ahtola heikkeni seitsemässä vuodessa pyörätuolia tarvitsevaksi. Ei sitä oikein tajunnutkaan. Esikoinen oli ekaluokkalainen ja nuorempi lapsistani vuoden ikäinen ja siihen arkeen se diagnoosi pudota rysähti. Siihen aikaan ei ollut mitään sopeutumisvalmennusta perheille, eikä juuri tietoakaan taudista, Helena muistelee. Sari Rantala hieroo hänen jalkojaan, taivuttaa ylös, painelee ja liikuttelee. Leipomiseksi Sari sitä itse kutsuu. Teen jokaiselle tätä vähän eri lailla, miten kenellekin sopii. Kun jalkoja käsittelee aamusta, niin asiakkaan koko päivä menee paremmin. Jalatkaan eivät kramppaa pyörätuolissa istuttaessa. Samalla hän keskustelee Ahtolan kanssa edellisen päivän LPG-hoidon jälkivaikutuksista. Käsittelyn jälkeen oli hieman viluttanut, mutta uni oli maittanut tavallista paremmin ja nyt aamulla olo oli ihan hyvä. Liikkeessä hyvinvoinnin pohja Lähihoitaja Sari Rantala on suorittanut kinestetiikan perus- ja syventävät opinnot, ja osa Pihapihlajan henkilöstöstä on aloittanut perusopinnot. Tarkoitus on kouluttaa koko henkilöstö käyttämään kinestetiikkaa työssään. Asukkaat tykkäävät tästä valtavasti. Helenan huoneessa on kattonosturi, mutta en tarvitse sitä. Teen kaikki asiakassiirrot sylin kautta. Se on inhimillisempää, sillä Helenasta eikä kai kenestäkään ole kiva roikkua nostoliinassa. Sari Rantala asettelee Helena Ahtolan kädet ja jalat niin, että sänkyyn tulee kääntymiselle tilaa. Sen jälkeen hän työntää toisen kätensä Ahtolan lantion alle ja asettaa toisen tukemaan ylävartaloa. Sulavasti yhdellä liikkeellä Sari pyöräyttää Ahtolan selälleen. Yhtä kevyesti Ahtola siirtyy Sarin sylin kautta pyörätuoliin. Sivustakatsojan on vaikea edes hahmottaa tapahtumaa, koska se käy ikään kuin käden käänteessä. Minä en tarvitse voimaa, sillä kaikki perustuu oikeaan liikkeeseen. Asukas ei ole pötkö tai jauhosäkki, vaan hänellä on liikkuvia kehon osia, joita hyödynnän siirtymisessä. Kinestetiikka lisää hoitajienkin hyvinvointia. Sari toteaa, että menetelmän käyttöönoton jälkeen hänellä ei ole enää ollut niska-hartiaseudun kipuilua. LPG-hoidolla pinteitä vastaan Lähihoitaja Sari Rantala kiinnostui LPG-hoidon mahdollisuuksista helpottaa MS-potilaan spastisuutta ja kipuilua. Isokyröläinen sairaanhoitaja ja lymfaterapeutti Eeva Jaatinen käy palvelutalolla antamassa LPG-hoitoja niitä ostaville asukkaille. LPG-hoito perustuu alipaineeseen ja motorisoituihin hoitorulliin. Hoito nopeuttaa ihonalaista verenkiertoa, nestekiertoa ja aineenvaihduntaa. Asiakkaista se on luonnollista ja turvallista. Helena Ahtolakin on kokeillut innokkaasti LPG-hoitoa. Eilen Helena sai lymfahoitoa lähinnä jalkoihin ja pakaroihin. Pakaraseutu onkin kaikilla asukkailla tosi piukka pyörätuolissa istumisesta. Tämä on hyvää lihashuoltoa. Muutkin näitä hoi- 16 super

17 3 4 letkun kautta ja hän nielee lääkkeet saostetun mehun avulla. Vaimon syöttäessä häneltä onnistuu ruokailukin. 4. Vielä sipaus huulipunaa, niin Raija Viitamäki on valmis päivän haasteisiin. toja kokeilleet asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Asukkaat ovat huomanneet muun muassa voivansa vähentää kipulääkkeitä ja lihasrelaksantteja. Vaikka kaikki hoitokokemukset ovat hyvinkin positiivisia, Kelalta ei hoidoista saa korvauksia. Yhdellä asukkaalla oli lääkärin lähete LPG-lymfaan, mutta silti Kela ei myöntänyt korvauksia. Toivoisin tämän käytännön muuttuvan. Kirjaan koko ajan ylös asukkaiden tuntemuksia ja toimintakyvyn muutoksia. Kun Helena Ahtola on valmis lähtemään ruokasaliin aamiaiselle, Sari Rantala kuittaa käyntinsä hoitajanapista, josta hän painoi jo sisään tulessaan. Näin käyntikerran pituus kirjautuu automaattisesti. Aulaemäntä auttaa aamiaisen pöytään niille asukkaille, jotka voivat kelata itse pyörätuolilla ruokasaliin. Se helpottaa paljon meidän työtämme. Seuraavakin Sarin apua tarvitseva asukas on kokeillut LPG-hoitoa. Raija Viitamäki on odotellessaan jumpannut käsilihaksiaan. Häntä hoito auttoi jo ensimmäisellä kerralla niin, että hän pystyi liikuttamaan manuaalisesti pyörätuoliaan. Toisen kerran jälkeen hän kykeni jo nostamaan vesilasin ja juomaan itse. Minusta on väärin, että MS-potilasta kehotetaan vain ottamaan buranaa tai lisää lääkkeitä ja ettei muka mitään voida tehdä olon kohentamiseksi. Nyt kun hermoja puristaneet kiinnikkeet ovat lauenneet, voin vahvistaa lihaskuntoani punnuksia nostamalla ja polkemalla kuntopyörää, Raija Viitamäki hehkuttaa. Kun Sari on avustanut häntä pukeutumisessa ja hiuksiin on löydetty oikean värinen solki, hän jää nauttimaan aamiaista oman keittiönpöytänsä ääreen. Sari kuittaa käynnin ja on hänen aikansa pieneen kahvitaukoon. Saman kylän tyttöjä Henkilökunnan taukotilassa olevan pöydän ympärille työvuoron porukka mahtuu juuri ja juuri. Keskustelussa ruoditaan eri liikuntaharrastusten vaaroja ja muutenkin puhetta piisaa. Henkilökunta voi ostaa asukashinnalla keittiöstä ateriat, ja osa ostaakin runsaan aamiaisen tai lounaan. Omiakin eväitä syödään. Tuon tuostakin jonkun taskussa puhelin hälyttää. Asukas on herännyt ja haluaa vuoteesta. Seuraavaksi Sari Rantala menee auttamaan lapsuudenystävänsä Pirkko Niemen aamutoimissa. Hänen on otettava aamulääkkeet ihan ensimmäiseksi. Sari antaa lääkkeet ja auttaa juotavan kanssa. Koska Niemellä ei ole tänään suihku- tai saunapäivää, mutta hiukset tuntuvat likaisilta, Sari pesee ne lavuaarin ääressä. Kuivauksen jälkeen Sari vielä vähän tupeeraa sieltä ja täältä ja kohta neuvotellaan, mitä tänään laitetaan päälle. Sari on tuntenut Pirkko Niemen pikkutytöstä asti. Isokyrössä koko kylän lapset leikkivät yhdessä, eikä ikähaitari haitannut hauskanpitoa. Kun ystävä sairastuu vakavaan vääjäämättä etenevään tautiin, ja iän myötä alkaa kärsiä muistakin vaivoista kuten muistihäiriöistä, miten se vaikuttaa hoitajan tunteisiin? Kun olen lapsesta asti tuntenut jonkun, helpottaahan se työtä. Toisaalta hoidan samalla lailla niin tuttuja kuin vieraampiakin. Komennan kaikkia yhtälailla, Sari nauraa. Hän jatkaa, että kun asukkaan oppii tuntemaan, tietää jo huoneeseen astuessaan, millainen päivä tänään on: puhutaanko tänään vakavia vai lentääkö hulvaton läppä. Puhevaikeuksista kärsivä viestii sanattomasti, mutta tutun asukkaan kehonkieltä on helppo tulkita. Viikonloppuna Pirkko Niemi matkustaa sisarensa kanssa kylpylään ja Sa- super

18 ri lähtee mukaan niin ystävänä kuin avustajanakin. Niemi sijoittaa kylpylämatkaan hänelle uuden vammaispalvelulain mukaiset avustajatunnit, joten Sari saa työstään sitä kautta korvauksen. Vain hoitajan hiljennys puuttuu Aamupuuhia riittää lounasaikaan asti. Raimo Myllymäki on seuraavana vuorossa. Hän valvoo television ääressä iltaisin myöhään, joten hän haluaa myös nukkua pidempään ja nousta vasta lounasaikaan. Raimo vaikuttaisi hyötyvän LPGhoidosta. Jo ensimmäisen kerran jälkeen hänen hengityksensä parani huomattavasti. Oli aikoja, kun en saanut hänen puheestaan selvää, vaikka hänellä on tuossa mikrofoni. Nyt hänen puheensa ja nielemisensä ovat kohentuneet ja vaimo syöttää hänelle ruuankin suun kautta, Sari kertoo. Raimo Myllymäki huolehtii itse lääkityksestään ja kertoo, mitä lääkettä hänen tarvitsee ottaa ja kuinka paljon. Hoitojen jälkeen hän on myös kyennyt vähentämään lääkemäärää. Sari Rantala leipoo Myllymäen jalkoja, keinuttelee häntä ja rutistaa kehollaan ronskisti miehen koukussa olevat jalat vasten patjaa. En ole koko painollani tässä, vaikka siltä ehkä näyttää. Raimolla on tosi spastiset jalat, mutta näin saan venytettyä hänen takareisiään ja lonkkiaan ja hän saa paremman istuma-asennon pyörätuolissa. Myllymäki on käyttänyt pyörätuolia jo kauan ja viitisen vuotta leukaohjattua tuolia, jossa on myös ympäristönhallintalaitteet. Sängyssä hänellä on käytössään puhallusimutekniikalla toimiva hallintalaite, jossa on hoitajakutsu. Sillä hän voi käyttää myös televisiota, videota, radiota ja puhelinta sekä säätää sängyn asentoa ja valoja. Ainoa, mihin se ei tehoa, on hoitajan hiljentäminen, Sari Rantala vitsailee. Se on valitettava asia, Myllymäki lähtee juttuun mukaan. Aamusta kaupungille lähteneet asukkaat alkavat palailla lounaalle Pihapihlajaan. Lounaan jälkeen osa haluaa levolle, mutta osa haluaa nauttia kauniista kesäpäivästä pihalla. Luetaan lehtiä ja ollaan yhdessä. Muutama kelaa pyörätuoleillaan taloa ympäri. Jos on tarvetta, paneudun apuvälineasioihin, sillä olen apuvälinevastaava, Sari Rantala kertoo. Tähän tehtävään kuuluu toimia linkkinä apuvälinekeskuksen ja asukkaan välillä. Hän miettii asukkaan ja fysioterapeutin kanssa, millaisista apuvälineistä voisi olla asukkaalle apua ja käy asukkaan kanssa tarvittaessa apuvälinekeskuksessa. Laitteiden huollot, patjat. On siinä monenlaista tehtävää. Juuri kartoitin, mitä kenelläkin on nyt käytössään. Tänään henkilökunta yllättää yhden työntekijän, joka täyttää pyöreitä vuosia, mutta joista ei kuitenkaan saisi mainita mitään. Työvuorossa olijat kokoontuvat taukotilaan ja yksi noutaa myös päivänsankarin paikalle. Johtaja Irmeli Mäkinen pitää puheen ja ojentaa talon lahjan. Tämän jälkeen työkaverit ojentavat kukan, vitsailevat vanhenemisesta ja sitten halataan ja pyyhitään vähän kyyneleitäkin. Vihdoin päästään mehukkaan täytekakun kimppuun. Kahvitauon jälkeen palataan jatkamaan töitä ja lähihoitaja Sari Rantalan aamuvuoro päättyy kello 15.. Tänään töissä Kuka: Isokyröläinen Sari Rantala, 47, valmistui vuonna 2000 lähihoitajaksi sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Perhe: Naimisissa, kolme lasta, yksi lapsenlapsi, kolme kissaa ja koira. Työ ja työura: Ennen lähihoitajaopintoja toimi yrit täjänä. Tarjosi muun muassa maatilamatkailua ja ateriapalveluita. Harrastukset: Kun maalla asuu, siinä on harrastusta. Remonttia riittää. Välillä verryttelyä. Parasta työssä: Työkaverit ja asukkaat ja se kun saa tehtyä asukkaalle hyvän olon. Pahinta työssä: Ajan puute. 18 super

19 Lähihoitaja 11 SuPer järjestää Helsingin Messukeskus kongressisiipi, Messuaukio klo Aiheita: Lähihoitajaopiskelija valintaviidakossa Erotu eduksesi työnhakijana Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Hyvät tavat ovat osa ammattitaitoa Lähihoitajana päivähoidossa, päivystyksessä ja obduktiopreparaattorina Trendihuumeet aikamme ongelma Juontaa Jani Toivola Lisäksi: näytteilleasettajia työhyvinvointia esittelyjä kilpailuja Vapaa pääsy! Lisätiedot: Päivän päätteeksi Timo Harjakainen

20 20 super

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2014 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot