K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i

Transkriptio

1 17/ K u o p i o n j a S i i l i n j ä r v e n e v a n k e l i s l u t e r i l a i s t e n s e u r a k u n t i e n l e h t i Miehet kyökissä Riistavedellä leipoo Tapani Kinnunen sivu 5 Helinä Schroderus Vanhus ja hoitaja kaipaavat tukea, sivut 2 ja 7 Onko kuvalla teologiaa?, keskiaukeama

2 Ulla Kenttä-Kohtala Apua kotiin Vanhusten kotipalvelun laatua, koordinointia ja johtamista on kiireesti kehitettävä, sanoo Merja Tepponen. Merja Tepponen tutki vanhusten kotihoitoa terveyshallintotieteen väitöstutkimuksessaan Kuopion yliopistolle. Kartalle piirtyi palvelujen pirstaloituminen ja koordinoinnin puute: Asiakkaan näkökulmasta palveluita ei ole ajateltu kokonaisuutena. Esimerkiksi omaiset hoitavat pyykit ja asioinnin, yksityinen siivousfirma käy siivoamassa, ruoka tulee ateriapalvelusta, hoiva kunnan kotipalvelusta, kotisairaanhoito kansanterveystyön kuntayhtymästä. Kävijät eivät ole tietoisia milloin ja ketä asiakkaan luona käy jopa 15 ihmistä saattaa käydä eri tehtävissä paikalla. Omahoitaja tarpeen Vain noin puolessa Tepposen tutkimista kunnista oli asiakkaalle nimetty omahoitaja, joka koordinoi palveluja ja on omaisten suuntaan yhteyshenkilönä. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa ei ollut laadittu yhdessä. Käynnit saattoivat kasautua päivälle tai parille viikossa ja muina viikonpäivinä asiakkaan luona ei käynyt kukaan. Myös yhteiset tavoitteet kotihoidolle puuttuivat. Johtajuutta on kehitettävä: palvelukokonaisuuksia, vanhuspoliittista ohjelmaa, vuoropuhelua eri toimijoiden kuten seurakunnan kanssa. Tärkeää on myös kotihoitohenkilöstön osaamisen johtaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Kotihoitoa iäkkäille ihmisille on tarjolla osassa kuntia vain arkisin virka-aikana ja toisissa kunnissa ympäri vuorokauden asuinpaikka vaikuttaa hoivan saantiin. Osassa kuntia on tarjolla vain hoivaa ja toisissa taas palveluneuvontaa ja ohjausta sekä ennakoivia kotikäyntejä: järjestetään kodinhoitoa apua, sairaanhoitoa ja kuntoutusta sekä tarvittaessa tehostettua kotisairaanhoitoa esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen yhteydessä. Palvelua on parhaimmillaan tarjolla 24 h/vrk viikon jokaisena päivänä. Autossa kirves Entä tekniikka apuna? Teknologisia sovelluksia ei ole ollut kovin paljon saatavilla eikä niitä välttämättä tunneta. Usein ne ovat kalliita ja osa hankalia käyttää, mutta uusien toimintamallien käyttöönotto vaatii myös koulutusta ja osaamisen vahvistamista kotihoidossa, Merja Tepponen hahmottelee. Sairaaloissa teknologiset sovellukset ovat olleet käytössä kauemmin, mutta niitä ei ole suunniteltu kotihoitoympäristöön. Esimerkiksi sähköisiä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä saattaa olla käytössä lääkärin vastaanotolla, mutta niitä ei ole otettu käyttöön kotihoidossa. Tämä ei ollut tekninen ongelma, vaan jostakin syystä niiden tarvetta ei ole nähty kotihoidossa niin tarpeellisena, Merja Tepponen sanoo. Tänä päivänä tilanne on toinen, nyt löytyy jo monenlaisia ratkaisuja ja kehitys on varsin nopeaa, kun vain uudenlaista osaamista vahvistetaan. Kotihoidon ensimmäiset teknologiset sovellukset olivat luvulla auto hoitajien käyttöön: varusteena olivat siivousvälineet, kirves ja muut työkalut. Auto soveltui myös asiakkaiden kuljetukseen. Seuraavana oli tavallinen puhelin ja 1980-luvulla turvapuhelin. Ikäihmisten toive asua mahdollisimman pitkään kotonaan toteutuu, kun kotihoitoa kehitetään. Asunto esteettömäksi Milloin kodinhoidonapu on riittävää - millä tasolla on pakko turvautua laitokseen? Tilannetta pitää katsoa tapaus kerrallaan, asuinympäristö ja omaisten osallistuminen vaikuttavat. Kotona pärjää, jos asiakas tuntee olonsa turvalliseksi, asunto on esteetön, saatavilla on apuvälineitä ja turvapuhelin sekä tarvittaessa muita teknologisia välineitä. Muistihäiriöisen kohdalla ympärivuorokautisen hoidon tarve voi aikaistua. Vanhustenhoidolle on asetettu myös valtakunnallisia tavoitteita. Miltä niiden toteutuminen näyttää? Vielä on matkaa vuoden 2012 tavoitteeseen. Oikeaan suuntaan ollaan menossa, mutta hitaasti. Laitospainotteisuus ja kotihoidon huono saatavuus ovat ongelmia. Joskus kotihoidon asiakkaaksi päätyy ihminen, joka pärjäisi pelkillä tukipalveluilla: näin menee resursseja apua todella tarvitsevilta. Vanhustenhuolto on kasvuala Viime vuosina on yleistynyt kulttuurin vieminen laitoksiin ja ylipäätään ikäihmisille. Vanhusten kanssa työskentelyssä muistelu on yleisin. Erilaisia hankkeita kulttuuristen menetelmien käytöstä on toteutettu. Hoitohenkilöstöllä löytyy kyllä halukkuutta soveltaa myös kulttuurisia menetelmiä, mutta tarvitaan osaamisen vahvistamista ja sallivaa työilmapiiriä sekä yhteistyötä esimerkiksi kuntien kulttuuritoimen kanssa, Merja Tepponen kertoo. Merja Tepposen mukaan tärkeintä on, että kaikilla on kirkkaana yhteinen tavoite, ikäihmisten hyvä elämänlaatu ja kotona selviytyminen. Vanhustenhuolto on kasvuala. Jos tavoitteena on kotihoidon vahvistaminen ja ikäihmisten kotona selviytyminen, tämän tulisi näkyä kuntien strategisena painopisteenä ja sitä kautta resurssien painotuksessa eri toimialojen välillä. Tarvitaan myös eri toimijoiden yhteistyötä, kumppanuutta, ja meidän jokaisen vaikuttamista tavoitteiden saavuttamiseen. Ulla Remes Kustantaja Kotimaa-Yhtiöt Oy, Hietalahdenranta 13, Helsinki Julkaisija Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, Kuopio, p , faksi , Taitto Kotimaa-Yhtiöt Oy Toimitus Suokatu 22B, 3. krs., avoinna ma pe klo Lahja Pyykönen, päätoimittaja, p , Ulla Remes, p , Hilkka Sipilä (osa-aikaeläkk.), p , Seija Rytkönen, verkkotoimittaja, p Seuraava numero Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti. 96. vuosikerta. kirkkojakoti@evl.fi Ilmoitukset Vappu Kuusiniemi, Kotimaa-Yhtiöt Oy p , , vappu.kuusiniemi@kotimaa.fi Tilaukset Kuopion ulkopuolelle 20 / vuosikerta Toimitusneuvosto Marketta Isotalo, Paavo Kaitokari, Leena Koivisto, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Marketta Rantama Jakelu Suora Lähetys Oy, p Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki. Painos kpl

3 Päiväkerholaisten kuljetus loppuu Lasten kuljetus päiväkerhoon loppuu Kuopiossa. Päätöksen tästä teki seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto. Kuopion seurakuntien haja-asutusalueilla asuvien 3 5 vuotiaitten lasten kuljetus päiväkerhoihin loppuu ensi vuoden toukokuun lopussa. Kuljetukseen osallistuu tällä hetkellä 37 päiväkerholaista. Viime keväänä kyyteihin osallistui 47 lasta. Seurakuntayhtymälle kuljetukset maksoivat euroa. Kahdeksan lupasi, yksi tuli Kuopion seurakuntayhtymän lapsityönjohtaja Riitta-Liisa Taskisen mukaan ongelmia ovat aiheuttaneet pitkät kuljetusmatkat sekä epäsäännöllisyys kuljetuksiin osallistumisessa. Kyytien lopettamisen perusteina ovat myös liikennekustannuksien kohoaminen sekä kunta- ja seurakuntaliitokset. Kuntaliitosten jälkeen emme enää pysty tarjoamaan tasapuolisia palveluja, Taskinen sanoo. Karttulan seurakunta liittyy osaksi Kuopion seurakuntayhtymää vuonna Koillis-Kuopion seurakuntien liittymisestä Kuopion seurakuntayhtymään neuvotellaan parhaillaan. Kuljetuksia ei ole mahdollista taloudellisista syistä laajentaa näille alueille, Taskinen muistuttaa. Kuopion seurakunnissa lasten kuljetusta haja-asutusalueilta on hoidettu luvulta lähtien. Vastaavaa kuljetuspalvelua ei tässä laajuudessa ole tarjottu missään muualla. Perheiden omavastuuosuutta kuljetuksista nostettiin viiteen Hanna Karkkonen euroon vuonna Taskisen mukaan tämä vähensi kuljetuspalvelun käyttöä. Seurakuntatyön kokonaisuudessa lapsi- ja perhetyö on tärkeä osa-alue. Haluamme kehittää vanhempien kanssa entistä tiiviimpää, vuorovaikutteista yhteistyötä, Riitta-Liisa Taskinen tiivistää lapsityön tulevaisuutta. Aktiiviset kuskaajat Kuopion Kortejoella asuva Päivi Muurainen tietää seurakunnan kerhon tärkeyden. Muuraisten kaikki viisi vanhinta lasta ovat päässeet mukaan kerhotoimintaan. Kolmevuotias Hermanni odottelee vielä vuoroaan kotona. Tällä hetkellä perheen ainoa kerholainen viisivuotias Helmi odottaa innolla tyttökavereiden Ellenin, Nooran ja Viivin näkemistä. Kerhossa askarrellaan, jumpataan ja leikitään prinsessoilla, Helmi kertoo. Lapset kokoontuvat kaksi ja puoli tuntia kerrallaan Neuronin tiloissa tiistaisin ja perjantaisin. Päivi Muurainen toteaa, että kuljetusten loppuminen tietää vanhemmille järjestelyjä. Huoli kerhon pysymisestä lähialueella on suuri. Ajatus siitä, että kerholasten määrä pienenee liikaa mietityttää. Paljon jää vanhempien aktiivisuuden varaan. Jo tänä syksynä Muurainen on yhdessä naapurin Satu-äidin kanssa ottanut ohjat käsiinsä ja Ollaanko nyt poikkeuksellisen tiukalla? Kerho on ensimmäinen kontakti seurakuntaan. Se on huomionarvoinen juttu, toteaa Päivi Muurainen. Äidin sylissä Helmi ja Hermanni Monet kunnat ovat taloudellisesti tiukan paikan edessä. Juuri nyt tuntuu siltä, ettei koskaan ole ollut näin tiukkaa. Ja valoa ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä. Tämän kuvan saa pakosta kuuntelemalla uutisia tai lukemalla lehtiä. Aina ennen vaaleja kaikkiin ongelmiin löytyy vino pino hyviä ratkaisuja. Lapsilta ei tule puuttumaan mitään. Varsinkin nuorten asiat ymmärretään. Kaikki tietävät, miten saadaan työtä työttömille. Ja jos jollakin on työtä liikaa, tähänkin löytyy aivan varmasti ratkaisu. Jos ei muuta, niin ainakin eläke. Sotaveteraanien ja vanhuksien asialla ovat luonnollisesti kaikki ja kukaan ei kiellä mitään heiltä, jotka ovat maamme rakentaneet ja itsenäisyyttämme puolustaneet. Sitten vaalien jälkeen alkaakin arki. Tuntuu ettei raha riitä mihinkään äsken luvattuun. Ei ainakaan muuhun kuin lakisääteisiin menoihin. Ja kun jostain pitää tinkiä, on pakko tinkiä juuri niistä asioista jotka myöhemmin aiheuttavat entistä enemmän juuri näitä lakisääteisiä menoja. Ei ole kauan myöskään siitä, kun kunnat pelkäsivät työvoimapulaa. Tämä asia on korjautunut harvinaisen nopeasti. Nyt työntekijöitä onkin aivan liikaa. Joku väläyttelee juustohöylää ja joku kaipailee avuksi jopa kirvestä. Monissa tehtävissä kuitenkin työntekijöitä tuntuu olevan liian vähän. Myös yksityistämisen perään haikaillaan. Joku on antanut teknisen toimen pörssiyhtiön hoidettavaksi ja joku toinen vanhustenhoidon ulkomaisen sijoittajan hoidettavaksi. Nämäkö tekevät kyseiset työt hyvää hyvyyttään halvemmalla kuin kunnan omat työntekijät? Raamatun kertomus laupiaasta samarialaisesta on tuttu useimmille. Luulen, he ovat kuljettaneet vuorotellen pienokaisia Neuroniin. Taksiin ei mahdu kuin kuusi lasta. Annamme tällä tilaa lapsille, jotka eivät muuten pääsisi kerhoon. Meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että kotiäitinä pystyn kuskaamaan myös päivällä. Toisin tietysti on vanhemmilla, joiden lapsi on päivähoidossa, Muurainen toteaa. Hän toivoo, että löytyisi puuhanaisia ja -miehiä ja kyyditys saataisiin toimimaan tavalla tai toisella. Että maaseudun lapset pääsisivät yhdessä leikkimään ja laulamaan Taivaan Isästä jatkossakin. Lahja Pyykönen ja Hanna Karkkonen k o l u m n i Veijo Martikainen Kirjoittaja on Kuopion kaupungin tiedottaja. ettei näiden yhtiöiden takaa ei kuitenkaan kyseistä henkilöä löydy. Hän on kuollut jo aikoja sitten. Osaan kunnan tehtäviä löytyisi kyllä paikallisia pienyrittäjiä. On vain vaarana, ettei heitä kelpuuteta liian pieninä. Monilla tuntuu olevan kiire saada tilanne korjattua henkilövaihdoksilla. Joku pitää nykyisiäkin henkilöitä ihan hyvinä, mutta haluaisi silti vaihtaa. Entäpä sitten, jos ei tilalle saadakaan yhtä hyviä. Joku toinen pitää nykyisiä henkilöitä puolestaan huonoina. Entäpä sitten, jos tilalle saadaan vielä huonompia? Mikä sitten lääkkeeksi? Monet varmasti muistavat aikoja jolloin oli vieläkin tiukempaa. Ja niistäkin ajoista selvittiin. Niin selvitään nytkin. Ainakin jos ei kovin paljon hölmöillä. pääkirjoitus Kiviä ja kuraisia lautoja Savon Sanomissa taiteilija Pauno Pohjolainen lähetti raamatullisia terveisiä pääministeri Matti Vanhaselle: Joka on syytön, heittäköön ensimmäisen kiven. Kiviä on totisesti heitetty, laudoillekin. Kiviä on heitelty kauan, ja harva on miettinyt heittäjiä tai sitä, mihin kaikkialle kivet kimpoavat onko jossakin joku syytön? Arkkipiispa Jukka Paarma muistutti valtioneuvoston ekumeenisessa 200-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa perjantaina, miten totuudesta ja oikeudesta kasvaa luottamus. Hän viittasi kaksisataa vuotta sitten samassa Turun tuomiokirkossa pidettyyn senaatin edeltäjän hallituskonseljin alkajaisjumalanpalvelukseen: saarnateksti psalmijakeesta kehotti nousemaan taisteluun totuuden ja oikeuden puolesta ja ajamaan köyhän asiaa. Sama kehotus vallankäyttäjille ja meille kaikille kuuluu ajankohtaisena yhä. Vallankäyttäjien vastuulla on oikeuden toteutuminen. Median tehtävistä yksi on valvoa vallankäyttäjiä, mutta ei niin voimakkaasti käyttää valtaa kuin nykyään näkee käytettävän. Medialla on halutessaan kyky ohjata katsetta: se voi nostaa epäoleellisemman oleelliseksi ja väsyttää kansan, muuttaa asioiden mittasuhteita niin että suuret asiat unohtuvat tai hautautuvat pienempien alle. Kansalaisten luottamusta politiikkaan horjuttanut vaalirahoitus on syytä lakia uudistamalla selkiyttää ja pelisääntöjä selventää, mutta kansalaisille, yrityksille ja säätiöille täytyy jäädä tukemisen vapaus. Muuten politiikka voi vinoutua ja jäädä vain valmiiksi julkkisten tai rikkaiden temmellyskentäksi, jonne ei mahdu köyhyys tai sairaus. Arkkipiispa kaipasi kansakunnan eri alojen johtopaikoille moraalisia esikuvia, sellaisia, jotka omilla toimillaan näyttävät suuntaa ja osoittavat, että omantunnon ihminen menestyy. Heidän varassaan voi kasvaa se luottamus, jonka turvin kansa voi puhaltaa yhteen hiileen. Ryvettymättömiä poliitikkoja tai puolueita on vaikea löytää. On kuitenkin toivottavaa, että pelisäännöt selkenevät, moraali nousee arvoonsa ja että huomio kiinnittyy yhteisiin kipukohtiin, joista vaikkapa vanhenevan väestön kysymyksiin voi näin valtakunnallisella vanhustenviikolla syventyä. Ulla Remes ulla.remes@evl.fi

4 t a p a h t u u seija.rytkonen@evl.fi Naisten aamukahvit jatkuvat Naisten aamukahvit hotelli-ravintola Savoniassa Kuopiossa lauantaina klo 10. Aamiainen alkaen klo 9 hintaan 6,50 e. Kirjailija, terapeutti Salme Blomster: Kärsimyksestä kiitollisuuteen. Musiikkia. Järjestää Kuopion ev.lut.seurakunnat. Naisten aamukahvit Kuopiossa jo 20 vuotta. Yhdessä talossa Tule kahvikupin äärelle vaihtamaan ajatuksia vaikkapa kerrostalon väen yhteisestä retkestä tai joululaulajaisista. Mitä voisimme tehdä yhdessä ja luoda hyvää mieltä ja yhteyttä? Keskiviikkona klo Keskusseurakuntatalolla suunnitellaan toimintaa, mukana Silja Hägman ja Risto Voutilainen. Myyjäiset, Herättäjänpäivä ja ekumeniaa Herättäjän myyjäiset lauantaina klo 10 Puijon kirkolla ja Puijon torilla klo 15:een saakka. Hartaus nuorisotalon aulassa klo 10. Saatavana muun muassa hernekeittoa omiin astioihin sekä leivonnaisia. Ekumeenista lähetyspyhää ja Herättäjänpäivää vietetään messussa sunnuntaina klo 10 Puijon kirkossa. Pastori Kaisa Halme Lähetysseurasta saarnaa. Kuopion virsikuoro esiintyy, johtana Anna Kosola. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen keittolounas sekä Siioninvirsiseurat, joissa puhuvat Erkki Halme, Jaana Marjanen ja Mari Voutilainen. Vastuuviikon messuja ja tapahtumia Ihminen ei ole kaupan! Vastuuviikon messu sunnuntaina klo 10 Pyhän Johanneksen kirkossa. Mukana myös nuoria. Taize-messu Tuomiokirkossa keskiviikkona klo 19. Iltatee tarjolla kirkon aulassa. Tuomasmessu Alavan kirkossa sunnuntaina klo 18. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen saarnaa. Messun jälkeen iltateellä Kuopiosta Koulu Kongoon tilaisuus. Ekumeenisen vastuuviikon valokuvanäyttely Särkyvää. Jumalan ihmeet eivät ole kaupan pääkirjastossa Raamattua raaputtaen - Uskoamme opiskellen - Kirkkovuotta eläen keskiviikkona klo Kallaveden kirkossaa. Ekumeenisen vastuuviikon aiheena Ihmiskauppa nykyajan orjuutta, alustajana Raili Rantanen. Voimaa syksyn keskelle Laulaja-kirjailija Hanna Ekolan Valoa ja voimaa -kirkkokonsertti sunnuntaina klo 18 Tuomiokirkossa. Ekolan herkkiä tulkintoja surusta, ilosta, toivosta ja kaipauksesta säestää pianolla Virpi Lahti. Ohjelma 10 e. Raamattua tuoreella tavalla Etsitkö uutta ja raikasta näkökulmaa Raamattuun? Tule Elämyksiä Raamatusta -päivään lauantaina klo 11 Särkiniemen seurakuntatalolle, Särkiniementie 20. Teologian maisteri Marianne Jansson pitää havainnollisen raamattutyöskentelyn aiheista Elämän raamit ja Elämän pelikentällä. Lounas ja kahvi 5 e. Yhteiskyydillä festareille Maata näkyvissä festareille Turkuun pääsee nyt suoraan Kuopiosta. Lähtö on perjantaina klo 14 ja paluu sunnuntaina klo 22. Kyyti maksaa 24 e ja liput, koulumajoitus sekä ruokailut festareilla 79 e. Ilmoittaudu viimeistään Oskari Reinmanille p Matkan järjestävät Kansanlähetys & SLEY. Musiikkia huipulta Pro Musican konsertti kuullaan sunnuntaina klo 15 Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22. Esiintyjinä Raimo Sariola, sello, Risto Lauriala, piano. He soittavat muun muassa Einojuhani Rautavaaran teoksen sekä variaatiota slovakialaisesta kansanlaulusta. Ohjelma ja kahvi 10 e. Tukea tuoreille vauvaperheille Parista perheeksi - perheestä pariksi eli ilta vauvaperheiden vanhemmille keskiviikkona klo 18 Neulamäen kirkossa, Vesurikuja 4. Uuden perheenjäsenen tuomasta muutoksesta parisuhteessa kertoo perheneuvoja Tarja Pousi. Mukana pastori Pirjo Kuula ja lapsityönohjaaja Riitta Immonen. Nainen Jumalan työssä Naisten päivässä lauantaina klo rohkaistaan naisia olemaan Jumalan valtakunnan työssä. Aiheesta puhuvat muun muassa Ulpu Lappi ja Laura Huttunen. Päivä pidetään NNKY:llä, Myllykatu 5. Järjestäjinä Kirkkopalveluiden opintokeskus ja Pohjois-Savon ev.lut. Kansanlähetys. Pyhiinvaellusmatkalta terveisiä Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkokahveilla Keskusseurakuntatalossa sunnuntaina klo kertoo tuomiorovasti Matti Järveläinen Santiago de Compostelan pyhiinvaellusmatkastaan. l o k a v i n k i t r.kolehmainen@dnainternet.net Kuopion taidemuseo: Sähköä ilmassa, Videoita ja vempaimia kokoelmista saakka. Lisäksi: Kyläjuhlat Vanhan eurooppalaisen taiteen arkea ja pyhää, perusnäyttely Lintukoto Metsästä maailmalle. Taidemuseo suljettu kaupungin säästötoimien ja tilojen huoltoja korjaustöiden vuoksi. Kuopion korttelimuseo ja Kuopion museo ovat suljettuina säästötoimenpiteiden vuoksi asti. Kuopion museo: Soitinrakentaja Anderstin vaskipuhaltimet -näyttely museon Tornissa asti. VB-valokuvakeskus: Vuoden lehtikuvat Avoinna ti-pe 11 17, ke 11 19, la-su ajalla Galleria Carreessa Kirsi Neuvonen: Maaginen mittauspiste saakka (ke pe klo12 18, la su klo11 16). Galleria 12:ssa taiteilija Pauno Pohjolaisen näyttely (ma-pe 11 18, la-su 12 16). Kuopion Muotoiluakatemia, Kellari-galleria ja aula: Pala Minusta asti. Kirjanpitotoimisto Anna Korhonen (Puijonk.9 a 6, 2 krs.): Pintoja pitkin Seiniä päin, Johanna Katariina Väisäsen valokuvia ma-pe Kino Kuvakukko: Kansallisen AV-Arkiston sarja on alkanut (Kausikortti 10 e.), esitykset maanantaisin klo 19. Seuraavaksi: Velho; Kwaidan kauhun kasvot; Fahrenheit Kuopion kaupungintalo: Arkkipiispalla vieraana -tilaisuudet tiistaisin klo Pekka Mäkinen Rakkaat Rissaset on tehty me-hengessä meille Kuopiolaisille. Kuvassa 12 hengen näyttelijäjoukko. Upeat roolityöt, loistava musiikki! kerran kuussa, Professori Esko Antola: Itämeren mosaiikki. Kuopion kaupungintalon juhlasalissa (Tulliportinkatu 31) Ikääntyvien yliopiston luennot torstaisin klo (maksullinen, 15 euroa/lukukausi) FT Merja Sillanpää: Suomalaisen viinapään myytti ja elämä; Professori Ossi V. Lindqvist: Luontoko valitsee? 150 vuotta darwinismia Kuopion kaupunginteatteri, suuri näyttämö Rakkaat Rissaset -musiikkinäytelmä 8., 10., klo 19 ja klo 14. Studio: Neiti Julie, ensi-ilta klo Seur. esitykset.:10. ja sekä klo Vaarallisia suhteita 9., 10. ja klo 19. Tirlittan klo ja klo sekä 15. ja klo Lakanasiivet klo 19. Ylälämpiö: Vierailuesitys Kopparmanteln ma klo 12, ti klo 10, 13 ja 19, ke klo 12. Kuopion Musiikkikeskus: Sinfoniasarja III klo 19. Kuopion kaupunginorkesteri; Nicholas Smith, kapellimestari; Heini Kärkkäinen, piano. Sinun vuokses: Finlanders 25 vuotta klo 19; Tuomari Nurmio & Hunajaluut: 30 vuotta levytysuraa klo 19; Vesa- Matti Loiri: Ivalo Inari Kasari klo 19; TI-TI Nallen synttärit klo 18.

5 HELINÄ SCHRODERUS Miehet kyökkivuorossa Riistaveden miesten ruokapiirissä ei naisilla ole keittiöön asiaa Kerran siis näinkin päin. Riistaveden seurakuntatalon keittiössä häärää viisi isäntää kattiloiden, patojen ja uunin äärellä. Ainuttakaan emäntää ei näy mailla eikä halmeilla, eivätkä mieskokit heitä tänne päästäisikään. Miesten ruokapiirissä ruuan laittavat vain miehet, ja niin asian halutaan pysyvänkin. Tällä kerralla kyökkivuoroon ovat päässeet eläkeläiset Pentti Toivanen, Juha Kankkunen, Tauno Pitkänen ja Tapani Kinnunen. Eräs ruokapiiri- idean isistä, Keijo Weman toimii tällä kerralla vanhimpana jäsenenä. Hänen tehtävänään on katsoa, että ruoka valmistuu reseptien mukaisesti ja aikataulu pitää kutinsa. Kaalilaatikkovuoka on viittä vaille valmis uuniin, kunhan patongit ovat paistuneet ja saaneet kullanruskean pinnan. Marjarahkasta puuttuvat enää vain isot ja makeat pensasmustikat, ainoastaan kesäkurpitsakeitto odottaa vielä keittämistä. Kaikki näyttää siis olevan keittiössä just eikä melkein. Uunistakaan ei tule palaneen käryä, vaan tuoreen leivän vastustamaton tuoksu. Kattilat ja muut välineetkin menevät sutjakkaasti tiskikoneeseen ja pöytätasot puhdistuvat ripeästi putipuhtaiksi. Vielä höyryävää patonkia ei pääse maistamaan. Se tarjoillaan keiton kanssa isommalle porukalle, joka pääsee kohta valmiiseen pöytään. Sielun ja ruumiin ruokaa Riistaveden seurakunnan miesten ruokapiiriläiset opettelevat valmistamaan ruokaa. Säännölliset tapaamiset ovat monille osallistujille einestäkin tärkeämpää. Kerran kuussa kokoontuva ruokapiiri on siis myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Tauno Pitkäsen kotona työnjako on ollut perinteinen, eikä hän ole vielä joutunut keittiöhommiin. Nyt eläkkeelle jäätyään hän haluaa oppia ruuanlaittoa jo siinäkin mielessä, jos vaimo ei syystä tai toisesta enää tulevaisuudessa kykenisi hellan äärelle. Ruuanlaitto on elämäntaito, jota saattaa tarvita milloin vain, hän toteaa. Pitkäselle ruokapiirissä tärkeää on myös HELINÄ SCHRODERUS HELINÄ SCHRODERUS ruokailun yhteydessä oleva lyhyt hartaus. Sen pitää yleensä kirkkoherra Hannu Savinainen. Suuri suosio Idea sai alkunsa miesporukassa seurakunnan lenkkipiirissä. Osallistujamäärä vaihtelee, yleensä ruuanlaittajia ja syöjiä on yhteensä parikymmentä. Jokainen pääsee vuorollaan keittiövuoroon, ja kustannukset jaetaan ruokailijamäärän mukaan. Alkukeiton, pääruuan, jälkiruuan ja kahvin hinnaksi tulee vain kolmesta viiteen euroa. Seurakunta maksaa keittiön sähkö- ja muut juoksevat kulut. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla helmikuussa 2009 miehille oli luennoimassa Marttojen Heta Nykänen. Naisille olisi vieläkin pienen pieni tilaus. Kaipaisimme vielä tänne silloin tällöin ruoka-asiantuntijaa kertomaan vaikkapa ajankohtaisista ravintoasioista, toivoo Weman. Pirjo Tiihonen Kasviksia lenkin sijaan Riistaveden miesten ruokapiirissä paljastuu, että miesten kansallisruokaa, lenkkimakkaraa ei enää kovin usein löydä jääkaapista. Täällä kyökkivuorolaisetkin valitsevat ruokia, joissa käytetään paljon kasviksia, kuten syyskuun sesonkiruuissa, kaalilaatikossa ja kesäkurpitsakeitossa. Eläkeiän saavuttaneet miehet ovat siis jo sisäistäneet monelta taholta tulevan ruokavalistuksen. Jokaisella tämän ikäisellä on jo paljon tietoa terveellisestä ruokavaliosta., toteaa Tauno Pitkänen. Ruokapiiriläiset jättävät myös kovat rasvat vähemmälle ruuanlaitossa ja kokkaavat usein perinteisiä suomalaisia perinneruokia. Esimerkiksi Tapani Kinnusen lempiruoka on lanttukukko. Sen opin tekemään jo lapsena! Pirjo Tiihonen

6 Hy vä k ysymys Lähetä tälle palstalle hyvä kysymys. Etsimme siihen vastauksen. Osoite on kirkkojakoti@evl.fi tai Kirkko ja Koti PL Kuopio. Mikä on mobiililaulukirja? Mobiililaulukirja sisältää matkapuhelimessa toimivana versiona Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistysten julkaiseman Siionin laulut -kokoelman sekä kirkon virsikirjan jumalanpalvelusliitteineen. Virsiä ja lauluja voi hakea mobiililaulukirjasta joko numeron, hakusanan tai luettelon perusteella. Tuotteen voi ladata SRK:n (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen) kotisivuilta ( ilmaiseksi koekäyttöön, mutta jatkuva käyttö edellyttää käyttöajan ostamista hintaan 10 /24 kk tai 6 /12 kk. Mobiililaulukirjan voi asentaa useimpiin matkapuhelimiin, joissa on internet-yhteys tai jotka voi yhdistää tietokoneeseen. Mobiililaulukirjan on kehittänyt Samuli Asmala. Kyseessä on ainutlaatuinen tuote, sillä käytettävä teknologia on kehitetty nimenomaan sitä varten käytännöllisistä syistä: matkapuhelin on nykyisin useimmilla aina mukana toisin kuin kirjamuotoinen virsikirja. Mobiililaulukirjaa käyttävät etupäässä vanhoillislestadiolaiset nuoret ja nuoret aikuiset, mutta se on kaikkien vapaasti hankittavissa. Teknologiaa ei ole toistaiseksi hyödynnetty muihin hengellisiin laulukirjoihin. Ari-Pekka Palola SRK:n julkaisupäällikkö K auneint a Kuopiossa Rytkynkylä Rytkynkylällä sukuni juurilla asuvana mielestäni kauneimpia paikkoja on Rytkynjärvi ja sitä ympäröivät mäkiset maisemat, Pietarinvuori, Oinosenmäki, Hiismäki, Poikkimäki, Levämäki, Kellomäki ja Takamäki, jotka kaikki kohoavat kahdensadan metrin korkeuteen merenpinnasta. Rytkynkylän ytimen muodostaa varsin syvä kirkasvetinen Rytkynjärvi.Se näyttää kartalla voimakkaasti suurennettua kuvana jostakin alkusolusta, joka pitkällä koukkelonpohjallaan Pietarvuoren ympärikaartaen tarttuu kiinni muuhun kylän elämään. Rytky on vanhinta Kuopiota. Noin vuotta sitten päättyneen jääkauden jäljet näkyvät paikoitellen kivikkona Rytkynjärven nykyisen rantaviivan yläpuolella. Kylän mäkien päältä näkyy Kuopion kaupunkikeskustaa ja sen elämää sekä pohjoisesta horisontista Kallaveden vesistöä, Siilinjärven savut ja kipsikasamäet. Seurakuntaelämä on ollut aina Rytkyllä monipuolista, vahvaa ja näkyvää. Rytkynjärven itäpäässä kauniin peltoaukean päällä sijaitsee seurakuntayhtymän omistama entinen lastenkodin pihapiiri. Lastenkodin sijoittuminen kylälle oli aikanaan monellakin tavalla merkittävä asia. Koulu sai lisää oppilaita ja lähitalojen lapset uusia leikkikavereita. Monille meidän kylän lapsille jäi mieleen tapaninpäivän lastenjuhlat Penkereellä, jonne yleensä mentiin hevoskyydillä laitareessä istuen. Myöhemmin 60-luvun loppupuolella Penkereen naapuriin tehtiin koskenniskan itäpuolelle seurakunnan leirikeskus, jossa on aina ollut vilkas seurakuntaelämä. Meille silloisille nuorille palloiluhallin valmistuminen sinne oli yhtä juhlaa. Siellä oli viikoittaiset palloilupelit ja nuorten illat, joita yhdessä järjesti silloisen maalaiskunnan nuoriso-ohjaaja Kyösti Miettinen ja seurakunnan puolelta MURU Eini Heiskanen. Minulla on ollut opiskelujeni jälkeen ollut onnea saada työtä Kuopiosta ja asua juurillani alueella, josta saan voimaa työhöni. Erkki Oinonen, Kuopion seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsen. Seuraavan paikan valitsee Katariina Kankkunen Riistaveden seurakunnasta. Nyt neulepuikot kilisemään ja sukanvartta luomaan. Sairaanhoitajan työstä hoitovapaalla oleva kahden lapsen äiti, Pirita Hiltunen sai oivallisen idean innostaa neulonnasta kiinnostuneita tekemään jouluksi villasukkia laitoshoidossa oleville. Perholla mullosia Juhani Ahon lastut ovat kestäneet aikaa. Lohilastuja ja kalakaskuja (ens. painos WSOY 1921) riemastuttaa loistavalla kielellään. Aho asui Helsingissä, mutta Huopanankoskelle hän matkusti kesäisin. Hän perehtyi perhokalastukseen ja opetteli englantia, jotta pystyi hakemaan tietoa englantilaisista opuksista. Lastut kertovat kuinka lapsi perhostuu pojaksi, joka onkii oikeasti. Aho puhuu kalamiehen kateudesta ja ryssäin hävityksestä Huopanassa. Kirjailija arvostaa työkaluja taideluomana, eikä lähde sunnuntaina kalaan ennen ehtookellojen soittoa. Mitä ihmettä olet sinä pyhäinen rauha? Kuinka kala näkee -tutkielma yllättää. Antti Tuuri on kirjoittanut teokseen esipuheen. Juhani Aho: Lohilastuja ja kalakaskuja, 293 s., 27,10 e., BTJ Ritva Kolehmainen v i i k o n v a s t a a j a Villasukilla iloa laitoksiin Miten idea syntyi? Vanhukset ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja mietin, miten voisimme tuottaa heille hyvää mieltä. Tykkään kutoa ja siitä nousi tämä sukka-ajatus. Miten idea sai tuulta alleen? Neuletapaamiset ovat meidän samanhenkisten juttu ja siellä innostuttiin kovasti. Neuletapaaminen on taas 20. lokakuuta Lounassalongissa ja avoin kaikille kiinnostuneille. Avosylin idea otettiin vastaan myös kaupungin laitoshoidossa, jossa asia lähti etenemään. Onko sukkien värillä tai koolla väliä? Sukkia voi kutoa oman malli- ja värimieltymystensä mukaan, mutta niiden tulee kestää 40 asteen konepesua. Langassa tulisi vähintään olla 50% villaa tai siihen verrattavia kuituja. Naisten koot 37-41välillä ja miehille isompia. Joustava ja reilun v i i k o n v a l i n t a Kirkosta kiinni pitkävartinen sukka on paras. Otamme vastaan lankalahjoituksia. Entä jos kantapään teko tuottaa tuskaa? Voi neuloa myös joka jalkaan sopivaa putkimallia. Kantapään voi tehdä monella eri tavalla ja meiltä saa vinkkejä. Valmis sukkapari sidotaan napakasti toisiinsa. Sukkiin tulee kiinnittää nimikointia varten nauha, jotteivät ne sekaannu pesussa. Missä sukkia vastaan otetaan? Nappi ja Nauha, Käsityökatu 26, ja LankaMatka Kauppahallissa sekä meidän neuletapaamisissa asti. Oletko nopea neuloja? Sukkaparin tekee viikossa muun työn ohessa. Aioin neuloa yhden parin, mutta nyt on menossa jo viides pari. Luovaa ja rentouttavaa puuhaa. Tietoja blogspot.com Teksti ja kuva Hilkka Sipilä Viime vuodet kirkossamme on keskusteltu runsaasti nuorten aikuisten kysymyksistä. Pontimena tähän keskusteluun on ollut vuotiaiden voimakas kirkosta eroaminen. Tämä ikäluokka on ollut aikaisemminkin kirkolle vieras siksi, ettei se ole osallistunut kovinkaan aktiivisesti kirkon toimintaan ja toisaalta sille ei ole myös kovin aktiivisesti osattu tarjota mitään toimintaa oppilaitostoiminnan lisäksi. Kirkkohallitus ja Kirkkopalvelut ry päättivät nuorten aikuisten kysymyksistä huolestuneina toteuttaa kolmevuotisen Nuori aikuinen kirkon jäsenenä projektin vuosina Projektin tarkoituksena on ollut vahvistaa nuorten aikuisten kristillistä identiteettiä ja tarjota seurakunnille ja järjestöille työvälineitä tämän ikäluokan kohtaamiseen. Projekti on painottunut vahvasti keskustelujen herättämiseen. Eräs toimintatavoista oli Kirkosta kiinni seminaarisarjan järjestäminen. Kirkosta kiinni kirja on rakentunut näiden keskustelujen varaan. Kirja on pyrkinyt kokoamaan kirkossa käytävää keskustelua ja sekä kuvailemaan niitä uusia toimintamalleja, joita nuorten aikuisten parissa on kirkossa aloitettu. Kirkosta kiinni-kirja on terävä haaste ja puheenvuoro, joka rohkaisee kirkkoa ja sen työntekijöitä nuorten aikuisten kohtaamiseen. Kirjassa tuodaan esille keskeisimmät kehittämisalueet nuorten aikuisten työssä sekä välillä kärjekästäkin keskustelua siitä millä tavalla toimintaa voisi ja tulisi kehittää. Kirja pyrkii auttamaan seurakuntien työntekijöitä ja vastuunkantajia ymmärtämään nykyihmisen uskonnollisuutta ja samalla se kannustaa seurakuntia kehittämään toimintaansa. Hyvä esimerkki tästä on mielestäni mm. kirjan kappale Vahvemmin vapaaehtoisuutta, jossa kuvataan vapaaehtoisuuden merkitystä nuorille aikuisille. Siis varsin perinteinen työmuoto on löytänyt uusia ideoita ja malleja Nuori Aikuinen projektin myötä. Nuorten aikuisten kohtaaminen kirkossa voi parantua ainoastaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Kirja painottaa, että seurakunnissa täytyy löytyä tilaa ja työyhteisöjen tukea luovuudelle, innostukselle ja uusien toimintatapojen etsimiselle. Kirja haastaa myös arvioimaan sitä miten henkilöstöresursseja seurakunnissa kohdistetaan ja että jostain vanhasta täytyy rohkeasti luopua, jotta uutta voidaan löytää. Kirjaa kannattaa hankkia seurakuntiin niin työntekijöille kuin luottamushenkilöille ja käydä rohkeaan keskusteluun sen avaamista teemoista. Kirkosta Kiinni Henna Hauta-aho & Sanna-Maaria Tornivaara. Kirjapaja Hannu Koskelainen kirkkoherra