JÄTEVESIVIEMÄRISTÖN TULVIMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT SEKÄ VAHINKOJEN ESTO JA MINIMOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVESIVIEMÄRISTÖN TULVIMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT SEKÄ VAHINKOJEN ESTO JA MINIMOINTI"

Transkriptio

1 Mikko Siukkola JÄTEVESIVIEMÄRISTÖN TULVIMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT SEKÄ VAHINKOJEN ESTO JA MINIMOINTI Diplomityö Tarkastajat: dos. Tapio Katko, TkT. Pekka Pietilä Tarkastajat ja aihe hyväksytetty osastoneuvoston kokouksessa

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto / Bio- ja ympäristötekniikka SIUKKOLA, MIKKO: Jätevesiviemäristön tulvimiseen liittyvät vastuut sekä vahinkojen esto ja minimointi Diplomityö: 142 s., 14 liites. Tarkastajat: dosentti Tapio Katko, tekniikan tohtori Pekka Pietilä Rahoittajat: Kouvolan Vesi, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Oy Lining Ab, Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Hakusanat: vesihuolto, vesihuollon erityistilanteet, jätevesiviemäri, viemäritulva Tammikuu 2007 Tämän diplomityön taustana on Kouvolassa syyskuun alussa 2004 tapahtunut rankkasateen aiheuttama jätevesiviemäristön tulviminen, jonka seurauksena jätevesi virtasi takaisin kymmeniin kiinteistöihin viemärilaitteiston kautta ja aiheutti kiinteistöjen omistajille terveydellisiä riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Tässä työssä käsitellään jätevesiviemärien tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja vesihuoltolaitoksen, kiinteistön ja viranomaisten näkökulmasta. Kirjallisuusselvitysten, lainsäädännön sekä viranomaisten ja vakuutusalan ammattilaisten haastattelujen perusteella tarkastellaan jätevesiviemäritulvien varautumista, tulvatorjuntaa sekä korvausvastuita ja vakuuttamista. Kouvolan Veden aineiston ja tiedonantojen perusteella käsitellään tulvatilannetta Kouvolan jätevesiviemäristössä syyskuussa Tutkimuksen tarkoituksena on auttaa vesihuoltolaitoksia ja kiinteistön omistajia varautumaan jätevesiviemäritulviin tutkimuksessa esitettävien menetelmien, keinojen ja toimintatapojen avulla. Jätevesiviemäritulvat toistuvat yleensä tasaisessa maastossa sijaitsevilla vanhoilla asuinalueilla, joiden läpi johdetaan jätevesiä muilta asuinalueilta. Vesihuoltolaitos voi ehkäistä viemäritulvariskiä viemäritulville riskialttiilla alueilla tekemällä jätevesiviemärien kuntotutkimuksia sekä peruskorjauksia, ja -parannuksia. Kiinteistöt voivat varautua viemäritulviin asentamalla kiinteistön viemärilaitteistoon jäteveden takaisinvirtauksen estäviä varolaitteita tai järjestämällä jäteveden pumppaus kiinteistön kellarin viemäröidyistä tiloista. Tutkimuksessa kehitettiin Kouvolan Veden käyttöön ohjeet kiinteistöjen viemäritulvien ennakointia ja viemäritulvatorjuntaa varten. Vakavan jätevesiviemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitos turvaa ensisijaisesti jätevesiviemäristön häiriöttömän toiminnan. Pelastuslaitos puolestaan vastaa pelastustoiminnasta sekä asukkaiden varoittamisesta. Tutkimuksessa kehitettiin vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistoimintamalli Kouvolan tilanteeseen vakavan viemäritulvatilanteen varalta. Tällaisessa tilanteessa vesihuoltolaitoksen tiedotus ja operatiivinen toiminta tulisi pitää erossa toisistaan. Tilanteen tulvatorjunnan johto ja yleistiedotus tulisi järjestää pelastuslaitoksen muodostaman johtoryhmän kautta sekä operatiivinen toiminta vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyönä. Rankkasateen aiheuttamien jätevesiviemäritulvien vahinkojen korvausvastuut riippuvat tapauksen olosuhteista kuten sateen rankkuudesta sekä jätevesiviemäristön, tonttiviemärin ja kiinteistön viemärilaitteiston kunnosta. Rankkasateen aiheuttamat viemäritulvavahingot kuuluvat tällä hetkellä vain joidenkin vakuutusten laajan turvatason korvauspiiriin. Vakuutuskäytäntöä tulisikin yhdenmukaistaa sisällyttämällä myös poikkeuksellisten luonnonilmiöiden aiheuttamat jätevesiviemäritulvat yleisesti vakuutusten korvauspiireihin.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master`s Degree Programme in Environmental and Energy Technology Institute of Environmental Engineering and Biotechnology SIUKKOLA, MIKKO: Liabilities Resulting from Sanitary Sewer Overflows and Prevention and Minimization of the Harmful Effects of Sanitary Sewer Overflows Master of Science Thesis: 142 p p. app. Supervisors: Tapio Katko, Adj.prof. and Pekka Pietilä, DScTech. Funding: Kouvolan Vesi (Kouvola Water), Finnish Water and Waste Water Works Association (FIWA), Southeast Finland Regional Environment Centre, Lining Oy Keywords: water and sewerage services, hazards in sewer system, prevention and mitigation of risks in sewer overflows, sanitary sewer, sewer overflow January 2007 A sanitary sewer overflow (SSO) due to heavy rainfall in the City of Kouvola in September 2004 gave the impulse for this thesis. The SSO resulted in dozens of basement floods in buildings causing health risks and financial loss to the properties. This thesis considers SSOs and the related damages from the perspective of the water and sewerage undertaking (WSU), property owners or occupants and public authorities. Preparedness for SSOs, overflow prevention during the SSO, as well as liabilities and insurance coverage related to SSOs was studied based on literature, legislation and interviews of authorities and insurance professionals. The studied overflow of the sanitary sewer network of Kouvola in September 2004 was analysed on the basis of research material and notifications by Kouvola Water. The purpose of the study was to create practices and methods for WSUs and properties that allow them to prevent and mitigate SSOs. SSOs occur frequently in flat residential areas through which wastewater from other residential areas is conveyed. WSU can prevent SSO risk in the high-vulnerability areas of the network by inspecting, maintaining and rehabilitating sewers. Occupants can prevent a backwater risk in the vulnerable buildings by installing check valves or pumps in their sewer system. This study developed instructions for preventing basement floods and controlling the situation during a basement flooding. The instructions were prepared for Kouvola Water to be delivered to the properties in vulnerable areas of the city. During a major SSO, the primary aim of the WSU is to secure the proper functioning of the sanitary sewer system. The rescue department is responsible for warning the population and rescue operations. This study developed an operational model for Kouvola Water to facilitate cooperation between the WSU and authorities during a major SSO incident. Whenever one takes place, the WSU should separate communication to customers from other operational activities. Overflow prevention and communication with the public should be directed by a special group set up by the fire department. The group should consist of representatives of the WSU, the rescue department and relevant authorities. Liabilities resulting from basement floods due to heavy rains depend on rainfall intensity and the condition of the trunk and service sewers. In Finland there are presently only a few comprehensive insurance policies that cover the damages to properties from SSOs caused by heavy rainfall. In the future SSOs caused by extreme natural events like floods and heavy rainfalls should be covered by comprehensive insurance policies.

4 IV ALKUSANAT Tutkimuksen aiheen laajuus teki diplomityön teosta sekä mielenkiintoista että haastavaa. Punainen lanka löytyi lopulta. Työtä tehdessäni sain tutustua suomalaisen vesihuollon ja vesihuoltolaitosten toimintaympäristöön, mistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa työuralla. Työn ohjaajat Tapio Katko ja Pekka Pietilä innostivat minua vaikeina hetkinä ja toivat esille uusia näkökulmia työhön liittyen. Dosentti Jarmo Hukka oli suhteillaan järjestämässä tätä diplomityöpaikkaa Kouvolan Veteen ja osallistui myös työn ohjaukseen. Lämpimät kiitokset koko kolmikolle! Kouvolan Vesi toimi diplomityöni tilaajana ja yhtenä rahoittajista. Suuret kiitokset vesihuoltopäällikkö Mikko Isakowille diplomityöpaikan tarjoamisesta, työn ohjauksesta ja kärsivällisyydestä työn venyessä. Kiitokset myös putkimestari Esko Romppaselle ja vesihuoltoinsinööri Jarkko Laitiselle materiaalin toimittamisesta ja arvokkaista kommenteista. Haastattelemani asiantuntijat ja materiaalia toimittaneet laitetoimittajat ansaitsevat myös kiitokset uhratessaan aikaansa työni hyväksi. Kiitokset myös tämän diplomityön muina rahoittajina toimineille Vesi- ja viemärilaitosyhdistykselle, Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle, Oy Lining Ab:lle ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.:lle. Vanhempani ja sisareni ovat tukeneet minua suuresti opintojeni aikana sekä henkisesti että taloudellisesti. Paras tapa maksaa tuota kiitollisuuden velkaa takaisin lienee käyttää parhaansa mukaan elämässä niitä tietoja ja taitoja, joita matkaan on opintiellä tarttunut. Isoisäni Olli-pappa on järjestänyt saunavuoroni kerran viikossa vuoden ajan. Hänelle siitä ja vanhan kansan viisauksista erityiskiitokset! Kato, ystävyys se on kallista, se ei riipu hallintomallista. Tämän Juice Leskisen riimin paikkansa pitävyyden olen huomannut opiskeluaikanani sekä Suomessa että Keski- Euroopassa. Kiitän ystäviäni sydämeni pohjasta hyvistä hetkistä vuosien varrella! Kouvolassa 5. tammikuuta 2007 Mikko Siukkola

5 V SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen suoritus ja rajaus TAUSTA Jätevesiviemäröinti Viemäröintijärjestelmät Viemärityypit Jätevesiviemäristön osat ja rakenteet Viemäriputket Tarkastuskaivo Jätevedenpumppaamo Tasausallas Tulvakynnyskaivo Jätevesiviemäristön mitoitus Jäteveden mitoitusvirtaama Viettoviemärin mitoitus Paineviemärin mitoitus Viemäreiden mallinnusohjelmat Kiinteistön viemärilaitteisto Tonttiviemäri Padotuskorkeus Kouvolan Vesi Jätevesiviemäristö Jätevesiviemäristön ylläpidon resurssit JÄTEVESIVIEMÄRITULVAT Jätevesiviemäritulvien syyt ja seuraukset Hydraulinen ylikuormitus Viemäritukokset Muita syitä jätevesiviemäristön epäkuntoon Jätevesiviemäritulvien aiheuttamat vahingot Taajamatulvia Suomessa viime vuosina Vaasa Riihimäki Helsinki Kotka Pirkkala JÄTEVESIVIEMÄRITULVIEN ENNAKOINTI Kunnan toimialojen vastuut ja tehtävät Valmiussuunnittelu Maankäytön suunnittelu Kunnallistekniikan suunnittelu Kunnan rakennusvalvonta Hulevesien hallinta Vesihuoltolaitoksen valvontaviranomaisten vastuut ja tehtävät Alueellinen ympäristökeskus Kunnan ympäristöterveydenhuolto...28

6 VI Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vesihuoltolaitoksen yleinen varautuminen Vesihuoltolaitoksen vastuu Varautumissuunnittelu Yleinen tiedotus Kiinteistön ohjeistus Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen Verkoston kunnon tutkiminen Verkoston hydraulisen tilan seuranta Verkoston valvonta- ja ohjausjärjestelmät Viemäriverkoston erityisrakenteiden toiminnan ylläpito Kunnossapito Saneeraus Varautuminen riskialttiilla kiinteistöllä Kiinteistön viemärilaitteistoa koskevat vastuut Varolaitteita viemäritulvariskin poistoon TOIMINTA VIEMÄRITULVATILANTEEN AIKANA Vesihuoltolaitoksen toiminta Tulvatorjunnan käynnistys Toiminta tulvatilanteen aikana Toimenpiteet tulvatilanteen jälkeen Viranomaisten tehtävät viemäritulvatilanteen aikana Pelastuslaitos Hätäkeskus Kunnan tekninen toimiala Kunnan ympäristöterveydenhuolto Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Alueellinen ympäristökeskus Poliisi Sotilasviranomaiset Yhteenveto viemäritulviin liittyvistä viranomaisten tehtävistä Viestintä Ennakoiva tiedotus Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä Viranomaisten tiedotusvastuut tulvatilanteen aikana Vastuut kiinteistöllä viemäritulvatilanteen aikana Taloyhtiön asukkaan toimet Kiinteistön hoitajan toimet VIEMÄRITULVAVAHINKOJEN KORVAUS Tulvavahinkojen korvaamisen lainsäädäntö Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta Ehdotettu tulvavakuutuslaki Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu Lainsäädäntö Korvausvastuusta vapauttavat tai sitä rajoittavat perusteet Kiinteistön omistajan korvausvastuu Ohjeistus Rakennuksessa tehtävät muutokset Jätevesiviemäritulvavahinkojen vakuuttaminen...73

7 VII Vakuutusyhtiöiden antama ohjeistus koskien viemäritulvia Kotivakuutukset Kiinteistövakuutukset Yritysvakuutukset Vesihuoltolaitoksen vastuuvakuutus Vahinkojen arviointi JÄTEVESIVIEMÄRITULVA KOUVOLASSA SYYSKUUSSA Tulvatilanne Toiminta Vahingot Vahinkojen korvaus Tulvatilanteesta seuranneet toimenpiteet Viemäreiden tarkastukset Jätevedenpumppaamojen ylivuotojen tarkastus Tutkimukset savukoneen avulla Virtaamamittarin hankinta Sademittarin hankinta Jätevesiviemäritulville riskialttiit alueet Kouvolan Veden verkostossa Kaunisnurmi Käpylä Riihitie Runkotie KEHITYSEHDOTUKSET TULEVAISUUTTA VARTEN Viemäritulvariskien ennakointi Kunnan tehtävät Vesihuoltolaitosten yleinen varautuminen Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen Kiinteistöjen omatoiminen varautuminen Toimintaperiaatteet tulvimistilanteisiin Vesihuoltolaitoksen toiminta Viranomaisyhteistyö viemäritulvatilanteen aikana Toiminta riskialttiilla kiinteistöllä Viestintä Ennakoiva tiedotus Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä Viestintä johtoryhmän kautta Tilanneviestintä vesihuoltolaitoksen ja sidosryhmien välillä Viemäritulvavahinkojen korvausjärjestelmä Tulvavakuutuslaki Vahinkojen korvausvastuut ja vakuuttaminen Yhteenveto kehitysehdotuksista JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen arviointi Suositukset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO...131

8 VIII LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 KOUVOLAN KAUPUNGIN JÄTEVESIVIEMÄRISTÖ KAAVOITUKSEN VAIHEET KOUVOLASSA KIINTEISTÖJEN VIEMÄRITULVIEN VARAUTUMISOHJE KIINTEISTÖJEN VIEMÄRITULVIEN TORJUNTAOHJE VESIHUOLTOLAITOKSEN JA SIDOSRYHMIEN VÄLINEN YHTEYDENPITO VAKAVAN VIEMÄRITULVATILANTEEN AIKANA KOUVOLASSA HAASTATTELUJA

9 IX LYHENTEET ASCE DHI KUVENE MMM NEIWPCC PVC RTC SPTOy SYKE U.S.EPA Vakes VVY YLE American Society of Civil Engineers Danish Hydraulic Institute Kunnallisen vesihuollon neuvottelukunta Maa- ja metsätalousministeriö New England Interstate Water Pollution Control Comission Polyvinyylikloridi Real Time Control Suomen Putkisto Tarvike Oy Suomen ympäristökeskus United States Environmental Protection Agency Vakuutusyhtiöiden keskusliitto Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Yleisradio

10 1 1 JOHDANTO Suomessa viime vuosina sattuneet poikkeuksellisen voimakkaat sateet ovat aiheuttaneet vahinkoja etenkin kaupungeissa ja taajamissa, kun sadevettä on kerääntynyt kaduille tai viemäriverkostoihin. Rankkasateista johtuvat runsaat sadevedet ovat aiheuttaneet ongelmia vesihuoltolaitosten jätevesiviemärijärjestelmille ja niiden toimivuudelle. Jätevesiviemärijärjestelmään päästyään hulevedet ovat voineet aiheuttaa jätevesiviemäristön ylikuormitusta tai häiriöitä jätevedenpumppaamoilla. Seurauksena on usein ollut jätevesien takaisinvirtausta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäreistä tonttiviemärien kautta sisälle kiinteistöihin lattiakaivojen tai muiden viemäripisteiden kautta. Sisälle tulvineet jätevedet ovat aiheuttaneet kiinteistöjen omistajille terveydellisiä riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Viemäritulvavahinkojen korvauskäsittelyissä vesihuoltolaitosten, kiinteistöjen ja vakuutusyhtiöiden kesken on todettu, ettei selkeitä periaatteita eri osapuolten korvausvastuista ole välttämättä olemassa. Kiinteistökohtaisten jätevesiviemäritulvien aiheuttamia vahinkoja koskevat vahinkoilmoitukset on sen vuoksi jouduttu usein käsittelemään tapauskohtaisesti. Kiinteistöjen viemärilaitteistoa koskevat määräykset ovat kuitenkin muuttumassa ja samalla vahinkojen korvausvastuut tarkentuvat. Samoin tulvavahinkojen korvaamista koskevaan lainsäädäntöön on esitetty muutoksia, jotta korvausjärjestelmä kattaisi tulevaisuudessa myös rankkasateiden seurauksena tulvineen jäteveden aiheuttamat vahingot. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tämän diplomityön päätavoitteena oli kehittää menetelmiä, käytäntöjä ja tapoja estää ja minimoida jätevesiviemäritulvien aiheuttamia vahinkoja oikeanlaisella suunnittelulla, teknisillä keinoilla, varautumisella, tiedotuksella, yhteistyöllä sekä ohjeistuksella. Kehitysehdotuksissa painotetaan teknisten keinojen käyttövaihtoehtoja kiinteistöjen viemäritulviin varautumisessa, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen välistä yhteistyötä, tiedotuksen hyödyntämistä sekä korvausvelvollisuuden kohdentamista. Tavoitteena oli myös kehittää vesihuoltolaitoksen ja vesihuoltolaitoksen sidosryhmien yhteistyötä ja luoda

11 2 toimintamalli viemäritulvatilanteeseen mahdollisimman nopean ja tehokkaan toiminnan organisoimiseksi ja turvaamiseksi. Diplomityöhankkeessa tutkittiin jätevesiviemärien tulvimiseen liittyvää lainsäädäntöä, jätevesiviemäristön mitoitus- ja suunnitteluperusteita, vesihuoltolaitoksen antamaa ohjeistusta ja kiinteistönomistajan varautumiskeinoja viemäritulvatilanteisiin, viranomaisyhteistyötä viemäritulvatilanteiden torjunnassa sekä eri osapuolten vastuita vahinkojen korvauskysymyksissä. Case tapauksena työssä käytettiin Kouvolassa vuoden 2004 syyskuun alussa rankkasateen johdosta tapahtunutta jätevesiviemärien tulvimista. Tapauksen avulla tutkittiin tulvimiseen johtaneet tilanteet ja kartoitettiin viemäritulville riskialttiita alueita Kouvolan Veden jätevesiviemäristössä. 1.2 Tutkimuksen suoritus ja rajaus Tutkimuksessa keskityttiin jätevesiviemäreiden tulvimiseen rankkasateiden seurauksena suomalaisten kaupunkien olosuhteissa. Hulevesiviemäreiden ja sekaviemäreiden tulviminen sekä vesistönpinnan ja meriveden pinnan nousun aiheuttama jätevesiviemäreiden tulviminen mainitaan työssä. Muutoin ne jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kirjallisessa osassa tarkastellaan jätevesiviemäröintiä, jätevesiviemäristön mitoitusperusteita, jätevesiviemäritulvien syitä ja niiden seurauksia sekä esimerkkejä viime vuosien jätevesiviemäritulvista Suomessa. Tutkimusosassa tarkastellaan kirjallisuusselvitysten, lainsäädännön sekä viranomaisten, vesihuollon ja vakuutusalan ammattilaisten haastatteluiden perusteella jätevesiviemäritulvien ennakointia ja tulvatorjuntaa sekä eri osapuolten korvausvelvollisuuksia ja viemäritulvavahinkojen vakuuttamista. Käytännöllisessä osassa tarkastellaan Kouvolan case tapausta, Kouvolan Veden toimenpiteitä tapauksen johdosta ja ongelmakohtia Kouvolan Veden verkostossa. Tulosten perusteella esitetään kehitysehdotuksia jätevesiviemäritulvatilanteen ennakoinnin, tulvatorjunnan ja viestinnän parantamiseksi sekä viemäritulvavahinkoja koskevien korvausvastuiden ja vakuutusten selkeyttämiseksi. Lisäksi kehitetään vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyöhön perustuva toimintamalli viemäritulvatilanteeseen.

12 3 2 TAUSTA 2.1 Jätevesiviemäröinti Jätevesiviemäristön tarkoituksena on kerätä ja kuljettaa jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi yhdyskunnan alueelta kertyvä jätevesi. Jätevesiviemäristöön kuuluvat kaikki rakenteet ja laitteet, mitä tarvitaan yhdyskunnan alueella eri tarkoituksiin käytetyn veden keräämiseen, johtamiseen pois alueelta, puhdistukseen ja luonnonympäristöön palauttamiseen. Siihen ei kuitenkaan lueta kuuluvaksi vedenkäyttäjien kiinteistöissä olevia sisäisiä johtoja ja laitteita. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 49) Kiinteistöjen viemärilaitteistojen rakenne ja toimintakunto vaikuttavat kuitenkin jätevesiviemäristön toimintakykyyn ja päinvastoin. Jätevesiviemäristön toiminnallisena tavoitteena on johtaa jätevedet niin, ettei ympäristössä aiheudu välittömiä epäkohtia kuten hygieenisiä haittoja, hajuja tai tulvimista eikä vähittäisestä likaantumisesta tai pilaantumisesta välillisestikään aiheutuvia haittoja. Lisäksi keräys- ja johtamisjärjestelmän tulee olla vuotamaton ja tukkeutumaton sekä mahdollisimman vähän kunnossapitotoimenpiteitä vaativa. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Viemäröintijärjestelmät Jätevesiviemäristöt jaotellaan toimintaperiaatteensa mukaan seka- ja erillisjärjestelmiin. Jakoperusteena on se, johdetaanko kaikki jätevedet sekoittuneina yhden järjestelmän kautta vai jaotellaanko vedet syntytavan mukaan kahteen eri järjestelmään. Sekaviemäröinnissä otetaan samaan viemärijohtoon yhdyskunnan alueelta kaikki jätevedet niiden alkuperään katsomatta. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Jätevedet johdetaan erottelematta jätevedenpuhdistamolle (Lindström 1996, s.87). Erillisviemäröinnissä käytetään kahta viemäriverkkoa. Jätevedet johdetaan omassa viemärissään ja hulevedet johdetaan omassaan. Jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Hulevedet johdetaan joko sopivaan maaston kohtaan imeytettäväksi tai suoraan vesistöön. Nykyään asutuskeskuksiin rakennetaan jätevesiviemäristöt etupäässä käyttämällä erillisjärjestelmää. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Suomessa alettiin siirtyä sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin 1960-luvun lopulla (Kiuru 2006, s. 42).

13 Viemärityypit Viettoviemärit Jätevesiviemäristö suunnitellaan niin, että mahdollisimman suuri osa viemäriputkista kuljettaisi jätevettä painovoiman avulla. Viettoviemäröinnissä putkien tulee olla tietyssä kaltevuudessa. Tämän kaltevuuden tulee antaa putkessa virtaavalle jätevedelle ainakin kerran vuorokaudessa sellainen virtausnopeus, joka virtaaman ollessa suurimmillaan riittää huuhtomaan putken pohjalle hitaamman virtaaman aikana laskeutuneen kiintoaineksen. Viemärin tulee siis olla itsepuhdistuva. Virtauksen nopeus ei kuitenkaan saa kasvaa niin suureksi, että viemärivesi ja sen mukana kulkeva kiintoaines alkaisivat mekaanisesti kuluttaa putkimateriaalia. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s ) Sukellusjohdot ovat vesistön alituksiin käytettäviä viettoviemäreitä. (Kuva 2.1) Inlet structure Stream Outlet structure Depressed sewer Kuva 2.1. Sukellusjohto (ASCE 2004, s. 106 (muokattu)) Paineviemärit Paineviemäreitä käytetään johdettaessa viemärivettä alemmasta maastonkohdasta ylempään tai maastoesteiden kuten kallioiden, jokien ja järvien yli tai ali. Viemäriveden pumppausta ja paineviemäriä tarvitaan myös viemärikaltevuuden aikaansaamiseksi, kun maasto on tasainen ja viemäripituus suuri, tai kun jätevesi on johdettava katuviemäriin, joka on viemäröitävää kohtaa, esim. kellaria ylempänä. Paineviemäri alkaa kiinteistöltä tai jätevedenpumppaamosta. (Karttunen et al. 2004, s. 470, 487) 2.2 Jätevesiviemäristön osat ja rakenteet Viemäriputket Pienen putkikoon jätevesiviemäreiden putkirakenteena muovia on viime vuosina käytetty enemmän kuin betonia. Muoviputki on hydraulisesti edullinen, koska sillä on sileä

14 5 sisäpinta. Muoviputket ovat myös tiiviitä ja helposti liitettäviä. Muoviputkia käytetään sekä viettoviemäreinä että paineviemäreinä. (Karttunen 2004, s ) Betoni on monien vuosikymmenten ajan ollut perinteinen viemäreiden rakennusmateriaali. Betoniputkia käytetään edelleen jätevesien johtamiseen vaikeissa maanpinnan kuormitusolosuhteissa, suurissa syvyyksissä ja suurikokoisissa putkissa. (Lindström 1996, s. 98) Nykyajan betoniputket ovat huomattavasti kestävämpiä kuin ennen, joten betonia käytetään viemäreiden putkimateriaalina myös pienikokoisissa viemäreissä. (Laitinen 2006) Betoniputki on viemärinä pitkäikäinen, vuotta, mutta vaatii hyvän tuuletuksen. Huonosti tuuletetussa betoniputkessa jätevesi synnyttää rikkihappoa, joka syövyttää betoniputkea. (Lindström 1996, s. 99) Muita viemäriputkimateriaaleja ovat esimerkiksi saviseoksesta ja suojalasista valmistetut lasitetut saviputket, teräs ja valurauta (Lindström 1996 s. 99). Viemäreiden putkimateriaalit Suomessa vuosina Kuva 2.2. Viemäreiden kokonaispituus putkilaadun mukaan Suomessa vuosina (Ympäristöhallinto 2006a (muokattu)) Tarkastuskaivo Viemäriverkoston liittymiä ja ylläpitoa varten rakennetaan tarkastuskaivoja. Ne sijoitetaan viemäreihin yleensä m välein ja lisäksi jokaiseen viemärin pysty- ja vaakasuoran

15 6 taitteeseen. Viemäri rakennetaan tarkastuskaivon välillä suoraksi, mikä helpottaa ylläpitotoimenpiteitä ja verkoston kunnon valvontaa. Tarkastuskaivon tulisi olla niin suuri, sisähalkaisijaltaan vähintään 500 mm, että sen kautta voidaan viemäriä puhdistaa ja tarkastaa. Materiaalina on joko betoni tai muovi. Betonikaivojen rakentamisessa käytetään tehdasvalmisteisia pohjaelementtejä, kaivonrenkaita ja korotusrenkaita. Renkaiden koko on yleensä 800 tai 1000 mm. Muoviset tarkastuskaivot ovat myös tehdasvalmisteisia ja ne asennetaan yleensä kokonaisina valmiina kaivoina kohteeseen. (Kuva 2.3) (Karttunen 2004, s ) Kaivon pohja varustetaan kourulla. Kaivosta lähtevä putki asennetaan suoraan läpi menevässä kaivossa 1 2 cm tulevaa putkea alemmaksi. Jos viemärin suunta kaivon kohdalla muuttuu astetta, on putkien asennusväli 2 3 cm suunnanmuutoksesta aiheutuvan padotuksen estämiseksi. (Karttunen 2004, s. 481) Kuva 2.3. Muovinen tarkastuskaivo. (Wavin-Labko 2006 (muokattu))

16 Jätevedenpumppaamo Jätevedenpumppaamo tehdään joko osittain tai kokonaan maanalaiseksi. Maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla rakennuksella varustettu pumppaamo on hoidon ja valvonnan kannalta parempi kuin kokonaan maanalainen pumppaamo. Pumppaamon koon määrittävät sinne asennettavat koneet ja laitteet, ennen kaikkea pumput. (Karttunen 2004, s. 487) Suomessa käytössä olevissa jätevesipumppaamoissa käytetään yleisesti kahta samanaikaisesti toimivaa pumppua. Suomessa kunnallisena jätevedenpumppaamona on käytetty perinteisesti uppopumpuilla varustettua pakettipumppaamoa (Kuva 2.4). (Grundfos, s. 10) Vesiraja Kuva 2.4. Uppopumpuilla varustettu pakettipumppaamo. Septek 2006 (muokattu))

17 8 Viemäriveden pumppauksessa jätevedenpumppaamolla käytetään yleensä keskipakopumppuja. Keskipakopumput jaetaan kuivanasennuksen pumppuihin: pumput on sijoitettu erilliseen maanpinnan alapuolella olevaan pumpputilaan; märänasennuksen pumppuihin: pumput on upotettu itse imukaivoon moottorin ollessa imukaivon yläpuolella olevassa huoneessa; uppopumppuihin: sekä pumppu että sen yhteydessä oleva moottori on upotettu imukaivoon. (Kuva 2.4) (Karttunen 2004, s ) Pumppaamon pumppujen käynnistys järjestetään automaattisesti käyttämällä pintarajakytkimiä. Nykyään yleisesti käytetyt pintarajakytkimet ovat kelluke- ja elektrodikytkimiä. Toimintahäiriöiden toteamiseksi pumppaamot varustetaan usein kaukohälytyksellä. (Karttunen 2004, s. 491) Tasausallas Tasausallasta voidaan tarvita tulvavirtaamien tasaamiseksi, jos yhdyskunnan kasvaessa ylemmäs rakennetun uuden alueen hulevedet tai sekaviemäröidyt jätevedet joudutaan johtamaan alemman alueen läpi käyttämällä putkia, jotka alkujaan on mitoitettu vain alemman vanhan alueen tarpeita varten. (Karttunen 2004, s. 485) Tasausaltaita käytetään lähinnä sekaviemäröinnissä isoissa kaupungeissa, joissa muodostuvan jäteveden määrä on suuri. Ne voidaan sijoittaa esimerkiksi kallion sisään kuten Tukholmassa on tehty. (Isakow 2006a) Tulvakynnyskaivo Tulvakynnyskaivoja käytetään sekaviemäreissä ja hulevesiviemäreissä. Niiden avulla johdetaan rankkasateiden aikana osa viemärivedestä tulvakynnysten kautta suoraan vesistöön muun osan virratessa viemärissä käsittelylaitokseen. Tulvakynnyskaivot ovat yleisimmin toteutettu reunapatona. Reunapatona toteutus tarkoittaa, että valitun virtaaman ylittävä osuus viemärin kokonaisvirtaamasta johdetaan reunapadon yli. (Kuva 2.5) (Karttunen 2004, s )

18 9 Kuva 2.5. Tulvakynnyskaivo. (Karttunen 2004, s. 482) 2.3 Jätevesiviemäristön mitoitus Jätevesiviemäristö tulee mitoittaa niin, että viemäriputkien halkaisijat ovat riittävän suuria mitoitusvesimäärän johtamiseen. Viemäriputken minimikaltevuus tulee määrittää huuhtoutumisen onnistumiseksi ja maksimikaltevuus eroosion ja putken kulumisen välttämiseksi. Putkimateriaalien asettamat vaatimukset ja viemäröintijärjestelmän ja - tyypin vaikutus tulee mitoituksessa myös ottaa huomioon. (Karttunen 2004, s. 467) Jäteveden mitoitusvirtaama Jätevesimäärien arviointi Jätevesien mitoitusvirtaama kattaa asumisjätevedet, teollisuusjätevedet ja vuotovedet (Uponor 1996a, s. 11). Jätevesiviemäreiden mitoituksessa asukasta kohden laskettu keskimääräinen asumisjäteveden määrä lasketaan usein samaksi kuin vesijohdon mitoitettu vesimäärä, koska vesijohtovedestä arviolta % joutuu viemäriin (Luhanka 1996, s. 54). Jätevesivirtaaman vaihtelu vastaa vesijohtoveden käytön vaihtelua viiveellä (Karttunen 2004, s. 458). Jätevesiviemäreiden mitoituksessa käytetty vesijohtoveden ominaiskulutus on Suomessa noin 250 l/as d (Ympäristöhallinto 2006b). (Kuva 2.6)

19 10 Vesijohtoveden ominaiskulutus Suomessa vuosina Kuva 2.6. Vesijohtoveden ominaiskulutus liittyjää kohden vuorokaudessa Suomessa vuosina (Ympäristöhallinto 2006b (muokattu)) Mitoituksessa on otettava huomioon myös eri vuorokausina ja vuorokauden aikoina tapahtuvan virtaaman vaihtelut (Karttunen 2004, s. 458). Vaihteluiden ilmaisemiseksi käytetään suurinta vuorokausikulutuskerrointa ja suurinta tuntikulutuskerrointa. Edellisillä tiedoilla voidaan asumisjätevesivirtaama ilmaista kaavana: q jmit = p qdkeskim Cd max Ch max l / s, (2-1) Missä p on vesijohtoverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasluku (kpl), q dkeskim on veden keskimääräinen ominaiskulutus vuorokaudessa, C dmax on suurin vuorokausikulutuskerroin (1,0-1,7) ja C hmax on suurin tuntikulutuskerroin (1,0-1,7). (Luhanka 1996, s. 54) Kaavalla (2-1) laskettuun arvoon lisätään vesihuoltolaitoksen viemäristöön liittyneiden pienten ja keskisuurten teollisuuslaitosten tuottama jätevesivirtaama. Tämän jätevesivirtaaman on arvioitu olevan keskimäärin 1,3 l/s ha ja suurimmillaan 2,0 l/s ha, kun työtä tehdään 8 tuntia päivässä ja 250 päivää vuodessa. (Luhanka 1996, s. 55) Vuotovesimäärien arviointi Vuotovedet ovat tahattomasti jätevesiviemäriin ympäröivästä maaperästä tai kaivannon täytteestä vuotavien putkiliitosten, särkyneiden putkien, huokoisten putkenseinämien tai

20 11 vioittuneiden tarkastuskaivorakenteiden kautta tulevia vesiä (Karttunen 2004, s. 464). Vuotovesiin lasketaan myös jätevesiviemäristöön luvallisesti tai luvatta johdetut tonttien hulevedet, jotka tulisi johtaa hulevesiviemäriin, ja kaivonkansien kautta tahattomasti tulevat hulevedet (Luhanka 1996, s. 55). Runsaimmin vuotovesiä esiintyy keväällä lumen ja roudan sulamisen aikaan ja syksyllä runsaiden sateiden vaikutuksesta (Ojala 1983, s. 2). Suomessa vuotovesien vuotuinen määrä jätevesiviemärissä on keskimäärin noin % jätevedestä (Vehmaskoski 2006). Yleisin yksikkö vuotoveden määrän ilmoittamiseksi on litraa sekunnissa johtokilometriä kohti (Karttunen 2004, s. 466). Tällä yksiköllä ilmaistuna Kouvolan Veden viemäristön jätevesien vuotovesimäärä oli vuonna ,63 l/s/km (Kouvolan Vesi 2005a, s. 21). Viemärin ikä, putkiliitosten materiaali ja tyyppi vaikuttavat ratkaisevasti vuotovesien määriin (Karttunen 2004, s. 466) Viettoviemärin mitoitus Viettoviemäreissä minimikaltevuuden on tarkoitus varmistaa viemärin pohjalle laskeutuneen kiintoaineksen ainakin kerran vuorokaudessa tapahtuva riittävä vähimmäishuuhtoutuminen eli viettoviemärin itsepuhdistuvuus. Tähän tarvittavana veden virtausnopeutena pidetään 0,6 m/s, eikä se saisi laskea alle 0,4 m/s. Toisaalta liian suuri viettoviemärin kaltevuus johtaa suureen jäteveden virtausnopeuteen, joka taas kuluttaa putkea mekaanisesti aiheuttaen siinä korroosiota sitä enemmän, mitä runsaammin vedessä on kiintoainesta (Karttunen 2004, s ). Minikaltevuus ja suurin sallittu kaltevuus riippuvat myös viemäriputken koosta. (Taulukko 2.1) Taulukko 2.1. Viettoviemäreiden pienimmät ja suurimmat kaltevuudet ja virtaama-arvot erikokoisille betoniviemäreille. (Luhanka 1996, s. 60) Pienin suositeltava Suurin sallittu ds kaltevuus vastaava vastaava kaltevuus virtaama virtaama mm 0 / 00 l/s 0 / 00 l/s 225 4,5 3, , , , , , > 800 1,0-50 -

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus?

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi-hajajätevesiseminaari 23.01.2013 Helsinki Lvi-tarkastaja Sampo Riikonen Suomen rakentamismääräyskokoelma osa

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA Oulun yliopisto Oulun Vesi Okko Kurttila DI, suunnittelija WSP Finland Oy 1 Viemäriverkoston vuotovedet

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Jätevesien vesistöriskin hallinta

Jätevesien vesistöriskin hallinta 19.10.2012 1 Jätevesien vesistöriskin hallinta Vantaan II tulvaseminaari Tulvariskialueiden monimuotoinen maankäyttö Tommi Fred 19.10.2012 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla Tommi Fred,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy Sisältö Tulvatilanteet

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen Hulevesifoorumi 26.11.2010 Juha Seppinen Esityksen sisältö Taustaa Viemärijärjestelmien vuotovedet ja niiden vähentäminen Luonnonmukainen hulevesien

Lisätiedot

Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015

Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015 Viemäreiden toiminnallinen tarkastus 17.9.2015 Lamminpään palvelutalo Valtimo Inspecta Oy Y-tunnus: 1787853-0 PL 1000 (Sörnäistenkatu 2) PL 7 (Sentnerikuja 3) Puh. 010 521 600 00581 Helsinki 00441 Helsinki

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tulvaohje. Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Vantaalla

Vantaan kaupungin tulvaohje. Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Vantaalla Vantaan kaupungin tulvaohje Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Vantaalla Vantaan kaupungin tulvaohje Viimeisten kymmenen vuoden aikana tulvat ovat lisääntyneet Keski-Euroopassa ja

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Silloin kun muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, sovelletaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta.

Silloin kun muuta myöhemmin tehtyä käyttösopimusta ei ole voimassa, sovelletaan liittyjän ja laitoksen välistä käyttösopimusta. SOPIMUSEHDOT Yleistä 1 Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteistön haltijaa tai muuta osapuolta, joka on vesihuoltolaitoksen (jälj. laitos) sopijapuoli. Liittyjällä tarkoitetaan tässä sopimuksessa

Lisätiedot

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009

TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ. Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 TULVAHALLINNAN PERIAATTEET HELSINGISSÄ Jukka Saarijärvi Helsingin Vesi 6.10.2009 KAUPPATORI 9.1.2005 LÄHTÖTILANNE Ilmastonmuutos Meriveden pinnan nousu (max Helsingissä NN +1,40 2005) Rankkasateiden lisääntyminen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien PALVELUHINNASTO 1.5.2013 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. Verottaja ei myönnä kotitalousvähennystä

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan vesihuoltolaitoksen SOPIMUSEHDOT. haja-asutusalueille

Ilmajoen kunnan vesihuoltolaitoksen SOPIMUSEHDOT. haja-asutusalueille Ilmajoen kunnan vesihuoltolaitoksen SOPIMUSEHDOT haja-asutusalueille Vesilaitos Ilmajoen kunnanvaltuuston päätös 11.12.2002 86. Viemärilaitos Ilmajoen kunnanvaltuuston päätös 2.4.2009 57 VESILAITOKSEN

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

1244/62/2016, 1240/62/2016, 1252/62/2016, 1263/62/2016, 1266/62/2016, 1270/62/2016, 1298/62/2016

1244/62/2016, 1240/62/2016, 1252/62/2016, 1263/62/2016, 1266/62/2016, 1270/62/2016, 1298/62/2016 Tekninen lautakunta 112 17.08.2016 Tekninen lautakunta 122 21.09.2016 Tekninen lautakunta 167 16.11.2016 Viemäritulvat 15.7.2016 1244/62/2016, 1240/62/2016, 1252/62/2016, 1263/62/2016, 1266/62/2016, 1270/62/2016,

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.1.2013 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.1.2013 lähtien 1.1.2013 PALVELUHINNASTO 1.1.2013 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. Verottaja ei myönnä

Lisätiedot

Liittymis- ja käyttösopimuksen. Tunturi-Lapin Vesi Oy

Liittymis- ja käyttösopimuksen. Tunturi-Lapin Vesi Oy Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot Tunturi-Lapin Vesi Oy Vesilaitosyhdistyksen Julkaisusarja nro 64 Helsinki 2016 2 SOPIMUSEHDOT Yleistä 1 Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteistön

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali Alustava hulevesien käsittely- ja johtamissuunnitelma Pailamo & Nikulainen Liite 1 13.11.2013 13.11.2013 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 ÖLJYNEROTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTEELLINEN KUVAUS... 2 3 SADEVESIVIEMÄRIN

Lisätiedot

Vesihuoltosuunnitelma

Vesihuoltosuunnitelma Lieksa Lieksan eteläpään vesiosuuskunta Märäjälahden alue Vesihuoltosuunnitelma SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 30.6.2011 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET JA JOHTOLINJAUS... 3 3. ALUEEN

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Puhdistamo-ohitusten ja viemäriverkoston ylivuotojen seuranta

Puhdistamo-ohitusten ja viemäriverkoston ylivuotojen seuranta Puhdistamo-ohitusten ja viemäriverkoston ylivuotojen seuranta Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2015 Laitila 11.11.2015 Nina Leino prosessi-insinööri Esityksen sisältö Ohituksen

Lisätiedot

SOPIMUS JÄTEVESIEN JOHTAMISESTA JA KÄSITTELYSTÄ 1. SOPIJAPUOLET. Ylivieskan kaupungin vesihuoltolaitos (liittyjä) Vesikolmio Oy (vastaanottaja)

SOPIMUS JÄTEVESIEN JOHTAMISESTA JA KÄSITTELYSTÄ 1. SOPIJAPUOLET. Ylivieskan kaupungin vesihuoltolaitos (liittyjä) Vesikolmio Oy (vastaanottaja) 1 SOPIMUS JÄTEVESIEN JOHTAMISESTA JA KÄSITTELYSTÄ 1. SOPIJAPUOLET Ylivieskan kaupungin vesihuoltolaitos (liittyjä) Vesikolmio Oy (vastaanottaja) Vastaanottajan tehtävänä on ottaa vastaan puhdistamolleen

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY Tarkastus Päivämäärä 20/04/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Grims Timo Ojanperä

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM 1/5 YLEISET SOPIMUSEHDOT Yleiset sopimusehdot...2 1...2 2...2 3...2 4...2 5...3 6...3 Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot...3 7...3 8...3 9...4 10...4 11...4 Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

Vantaanjoen jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja kustannukset

Vantaanjoen jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja kustannukset Vantaanjoen jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja kustannukset 2.4.2014 Aninka Urho Sisältö Taustaa Ylivuotojen torjunnan strategia Pumppaamot Verkostot Hulevedet Parhaat käytännöt pumppaamoilla Koulutus,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot