JÄTEVESIVIEMÄRISTÖN TULVIMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT SEKÄ VAHINKOJEN ESTO JA MINIMOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVESIVIEMÄRISTÖN TULVIMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT SEKÄ VAHINKOJEN ESTO JA MINIMOINTI"

Transkriptio

1 Mikko Siukkola JÄTEVESIVIEMÄRISTÖN TULVIMISEEN LIITTYVÄT VASTUUT SEKÄ VAHINKOJEN ESTO JA MINIMOINTI Diplomityö Tarkastajat: dos. Tapio Katko, TkT. Pekka Pietilä Tarkastajat ja aihe hyväksytetty osastoneuvoston kokouksessa

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Ympäristötekniikan osasto / Bio- ja ympäristötekniikka SIUKKOLA, MIKKO: Jätevesiviemäristön tulvimiseen liittyvät vastuut sekä vahinkojen esto ja minimointi Diplomityö: 142 s., 14 liites. Tarkastajat: dosentti Tapio Katko, tekniikan tohtori Pekka Pietilä Rahoittajat: Kouvolan Vesi, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Oy Lining Ab, Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Hakusanat: vesihuolto, vesihuollon erityistilanteet, jätevesiviemäri, viemäritulva Tammikuu 2007 Tämän diplomityön taustana on Kouvolassa syyskuun alussa 2004 tapahtunut rankkasateen aiheuttama jätevesiviemäristön tulviminen, jonka seurauksena jätevesi virtasi takaisin kymmeniin kiinteistöihin viemärilaitteiston kautta ja aiheutti kiinteistöjen omistajille terveydellisiä riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Tässä työssä käsitellään jätevesiviemärien tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja vesihuoltolaitoksen, kiinteistön ja viranomaisten näkökulmasta. Kirjallisuusselvitysten, lainsäädännön sekä viranomaisten ja vakuutusalan ammattilaisten haastattelujen perusteella tarkastellaan jätevesiviemäritulvien varautumista, tulvatorjuntaa sekä korvausvastuita ja vakuuttamista. Kouvolan Veden aineiston ja tiedonantojen perusteella käsitellään tulvatilannetta Kouvolan jätevesiviemäristössä syyskuussa Tutkimuksen tarkoituksena on auttaa vesihuoltolaitoksia ja kiinteistön omistajia varautumaan jätevesiviemäritulviin tutkimuksessa esitettävien menetelmien, keinojen ja toimintatapojen avulla. Jätevesiviemäritulvat toistuvat yleensä tasaisessa maastossa sijaitsevilla vanhoilla asuinalueilla, joiden läpi johdetaan jätevesiä muilta asuinalueilta. Vesihuoltolaitos voi ehkäistä viemäritulvariskiä viemäritulville riskialttiilla alueilla tekemällä jätevesiviemärien kuntotutkimuksia sekä peruskorjauksia, ja -parannuksia. Kiinteistöt voivat varautua viemäritulviin asentamalla kiinteistön viemärilaitteistoon jäteveden takaisinvirtauksen estäviä varolaitteita tai järjestämällä jäteveden pumppaus kiinteistön kellarin viemäröidyistä tiloista. Tutkimuksessa kehitettiin Kouvolan Veden käyttöön ohjeet kiinteistöjen viemäritulvien ennakointia ja viemäritulvatorjuntaa varten. Vakavan jätevesiviemäritulvatilanteen aikana vesihuoltolaitos turvaa ensisijaisesti jätevesiviemäristön häiriöttömän toiminnan. Pelastuslaitos puolestaan vastaa pelastustoiminnasta sekä asukkaiden varoittamisesta. Tutkimuksessa kehitettiin vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistoimintamalli Kouvolan tilanteeseen vakavan viemäritulvatilanteen varalta. Tällaisessa tilanteessa vesihuoltolaitoksen tiedotus ja operatiivinen toiminta tulisi pitää erossa toisistaan. Tilanteen tulvatorjunnan johto ja yleistiedotus tulisi järjestää pelastuslaitoksen muodostaman johtoryhmän kautta sekä operatiivinen toiminta vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyönä. Rankkasateen aiheuttamien jätevesiviemäritulvien vahinkojen korvausvastuut riippuvat tapauksen olosuhteista kuten sateen rankkuudesta sekä jätevesiviemäristön, tonttiviemärin ja kiinteistön viemärilaitteiston kunnosta. Rankkasateen aiheuttamat viemäritulvavahingot kuuluvat tällä hetkellä vain joidenkin vakuutusten laajan turvatason korvauspiiriin. Vakuutuskäytäntöä tulisikin yhdenmukaistaa sisällyttämällä myös poikkeuksellisten luonnonilmiöiden aiheuttamat jätevesiviemäritulvat yleisesti vakuutusten korvauspiireihin.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master`s Degree Programme in Environmental and Energy Technology Institute of Environmental Engineering and Biotechnology SIUKKOLA, MIKKO: Liabilities Resulting from Sanitary Sewer Overflows and Prevention and Minimization of the Harmful Effects of Sanitary Sewer Overflows Master of Science Thesis: 142 p p. app. Supervisors: Tapio Katko, Adj.prof. and Pekka Pietilä, DScTech. Funding: Kouvolan Vesi (Kouvola Water), Finnish Water and Waste Water Works Association (FIWA), Southeast Finland Regional Environment Centre, Lining Oy Keywords: water and sewerage services, hazards in sewer system, prevention and mitigation of risks in sewer overflows, sanitary sewer, sewer overflow January 2007 A sanitary sewer overflow (SSO) due to heavy rainfall in the City of Kouvola in September 2004 gave the impulse for this thesis. The SSO resulted in dozens of basement floods in buildings causing health risks and financial loss to the properties. This thesis considers SSOs and the related damages from the perspective of the water and sewerage undertaking (WSU), property owners or occupants and public authorities. Preparedness for SSOs, overflow prevention during the SSO, as well as liabilities and insurance coverage related to SSOs was studied based on literature, legislation and interviews of authorities and insurance professionals. The studied overflow of the sanitary sewer network of Kouvola in September 2004 was analysed on the basis of research material and notifications by Kouvola Water. The purpose of the study was to create practices and methods for WSUs and properties that allow them to prevent and mitigate SSOs. SSOs occur frequently in flat residential areas through which wastewater from other residential areas is conveyed. WSU can prevent SSO risk in the high-vulnerability areas of the network by inspecting, maintaining and rehabilitating sewers. Occupants can prevent a backwater risk in the vulnerable buildings by installing check valves or pumps in their sewer system. This study developed instructions for preventing basement floods and controlling the situation during a basement flooding. The instructions were prepared for Kouvola Water to be delivered to the properties in vulnerable areas of the city. During a major SSO, the primary aim of the WSU is to secure the proper functioning of the sanitary sewer system. The rescue department is responsible for warning the population and rescue operations. This study developed an operational model for Kouvola Water to facilitate cooperation between the WSU and authorities during a major SSO incident. Whenever one takes place, the WSU should separate communication to customers from other operational activities. Overflow prevention and communication with the public should be directed by a special group set up by the fire department. The group should consist of representatives of the WSU, the rescue department and relevant authorities. Liabilities resulting from basement floods due to heavy rains depend on rainfall intensity and the condition of the trunk and service sewers. In Finland there are presently only a few comprehensive insurance policies that cover the damages to properties from SSOs caused by heavy rainfall. In the future SSOs caused by extreme natural events like floods and heavy rainfalls should be covered by comprehensive insurance policies.

4 IV ALKUSANAT Tutkimuksen aiheen laajuus teki diplomityön teosta sekä mielenkiintoista että haastavaa. Punainen lanka löytyi lopulta. Työtä tehdessäni sain tutustua suomalaisen vesihuollon ja vesihuoltolaitosten toimintaympäristöön, mistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa työuralla. Työn ohjaajat Tapio Katko ja Pekka Pietilä innostivat minua vaikeina hetkinä ja toivat esille uusia näkökulmia työhön liittyen. Dosentti Jarmo Hukka oli suhteillaan järjestämässä tätä diplomityöpaikkaa Kouvolan Veteen ja osallistui myös työn ohjaukseen. Lämpimät kiitokset koko kolmikolle! Kouvolan Vesi toimi diplomityöni tilaajana ja yhtenä rahoittajista. Suuret kiitokset vesihuoltopäällikkö Mikko Isakowille diplomityöpaikan tarjoamisesta, työn ohjauksesta ja kärsivällisyydestä työn venyessä. Kiitokset myös putkimestari Esko Romppaselle ja vesihuoltoinsinööri Jarkko Laitiselle materiaalin toimittamisesta ja arvokkaista kommenteista. Haastattelemani asiantuntijat ja materiaalia toimittaneet laitetoimittajat ansaitsevat myös kiitokset uhratessaan aikaansa työni hyväksi. Kiitokset myös tämän diplomityön muina rahoittajina toimineille Vesi- ja viemärilaitosyhdistykselle, Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle, Oy Lining Ab:lle ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.:lle. Vanhempani ja sisareni ovat tukeneet minua suuresti opintojeni aikana sekä henkisesti että taloudellisesti. Paras tapa maksaa tuota kiitollisuuden velkaa takaisin lienee käyttää parhaansa mukaan elämässä niitä tietoja ja taitoja, joita matkaan on opintiellä tarttunut. Isoisäni Olli-pappa on järjestänyt saunavuoroni kerran viikossa vuoden ajan. Hänelle siitä ja vanhan kansan viisauksista erityiskiitokset! Kato, ystävyys se on kallista, se ei riipu hallintomallista. Tämän Juice Leskisen riimin paikkansa pitävyyden olen huomannut opiskeluaikanani sekä Suomessa että Keski- Euroopassa. Kiitän ystäviäni sydämeni pohjasta hyvistä hetkistä vuosien varrella! Kouvolassa 5. tammikuuta 2007 Mikko Siukkola

5 V SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen suoritus ja rajaus TAUSTA Jätevesiviemäröinti Viemäröintijärjestelmät Viemärityypit Jätevesiviemäristön osat ja rakenteet Viemäriputket Tarkastuskaivo Jätevedenpumppaamo Tasausallas Tulvakynnyskaivo Jätevesiviemäristön mitoitus Jäteveden mitoitusvirtaama Viettoviemärin mitoitus Paineviemärin mitoitus Viemäreiden mallinnusohjelmat Kiinteistön viemärilaitteisto Tonttiviemäri Padotuskorkeus Kouvolan Vesi Jätevesiviemäristö Jätevesiviemäristön ylläpidon resurssit JÄTEVESIVIEMÄRITULVAT Jätevesiviemäritulvien syyt ja seuraukset Hydraulinen ylikuormitus Viemäritukokset Muita syitä jätevesiviemäristön epäkuntoon Jätevesiviemäritulvien aiheuttamat vahingot Taajamatulvia Suomessa viime vuosina Vaasa Riihimäki Helsinki Kotka Pirkkala JÄTEVESIVIEMÄRITULVIEN ENNAKOINTI Kunnan toimialojen vastuut ja tehtävät Valmiussuunnittelu Maankäytön suunnittelu Kunnallistekniikan suunnittelu Kunnan rakennusvalvonta Hulevesien hallinta Vesihuoltolaitoksen valvontaviranomaisten vastuut ja tehtävät Alueellinen ympäristökeskus Kunnan ympäristöterveydenhuolto...28

6 VI Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vesihuoltolaitoksen yleinen varautuminen Vesihuoltolaitoksen vastuu Varautumissuunnittelu Yleinen tiedotus Kiinteistön ohjeistus Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen Verkoston kunnon tutkiminen Verkoston hydraulisen tilan seuranta Verkoston valvonta- ja ohjausjärjestelmät Viemäriverkoston erityisrakenteiden toiminnan ylläpito Kunnossapito Saneeraus Varautuminen riskialttiilla kiinteistöllä Kiinteistön viemärilaitteistoa koskevat vastuut Varolaitteita viemäritulvariskin poistoon TOIMINTA VIEMÄRITULVATILANTEEN AIKANA Vesihuoltolaitoksen toiminta Tulvatorjunnan käynnistys Toiminta tulvatilanteen aikana Toimenpiteet tulvatilanteen jälkeen Viranomaisten tehtävät viemäritulvatilanteen aikana Pelastuslaitos Hätäkeskus Kunnan tekninen toimiala Kunnan ympäristöterveydenhuolto Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Alueellinen ympäristökeskus Poliisi Sotilasviranomaiset Yhteenveto viemäritulviin liittyvistä viranomaisten tehtävistä Viestintä Ennakoiva tiedotus Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä Viranomaisten tiedotusvastuut tulvatilanteen aikana Vastuut kiinteistöllä viemäritulvatilanteen aikana Taloyhtiön asukkaan toimet Kiinteistön hoitajan toimet VIEMÄRITULVAVAHINKOJEN KORVAUS Tulvavahinkojen korvaamisen lainsäädäntö Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta Ehdotettu tulvavakuutuslaki Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu Lainsäädäntö Korvausvastuusta vapauttavat tai sitä rajoittavat perusteet Kiinteistön omistajan korvausvastuu Ohjeistus Rakennuksessa tehtävät muutokset Jätevesiviemäritulvavahinkojen vakuuttaminen...73

7 VII Vakuutusyhtiöiden antama ohjeistus koskien viemäritulvia Kotivakuutukset Kiinteistövakuutukset Yritysvakuutukset Vesihuoltolaitoksen vastuuvakuutus Vahinkojen arviointi JÄTEVESIVIEMÄRITULVA KOUVOLASSA SYYSKUUSSA Tulvatilanne Toiminta Vahingot Vahinkojen korvaus Tulvatilanteesta seuranneet toimenpiteet Viemäreiden tarkastukset Jätevedenpumppaamojen ylivuotojen tarkastus Tutkimukset savukoneen avulla Virtaamamittarin hankinta Sademittarin hankinta Jätevesiviemäritulville riskialttiit alueet Kouvolan Veden verkostossa Kaunisnurmi Käpylä Riihitie Runkotie KEHITYSEHDOTUKSET TULEVAISUUTTA VARTEN Viemäritulvariskien ennakointi Kunnan tehtävät Vesihuoltolaitosten yleinen varautuminen Vesihuoltolaitoksen tekninen varautuminen Kiinteistöjen omatoiminen varautuminen Toimintaperiaatteet tulvimistilanteisiin Vesihuoltolaitoksen toiminta Viranomaisyhteistyö viemäritulvatilanteen aikana Toiminta riskialttiilla kiinteistöllä Viestintä Ennakoiva tiedotus Vesihuoltolaitoksen tilanneviestintä Viestintä johtoryhmän kautta Tilanneviestintä vesihuoltolaitoksen ja sidosryhmien välillä Viemäritulvavahinkojen korvausjärjestelmä Tulvavakuutuslaki Vahinkojen korvausvastuut ja vakuuttaminen Yhteenveto kehitysehdotuksista JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen arviointi Suositukset YHTEENVETO LÄHDELUETTELO...131

8 VIII LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 KOUVOLAN KAUPUNGIN JÄTEVESIVIEMÄRISTÖ KAAVOITUKSEN VAIHEET KOUVOLASSA KIINTEISTÖJEN VIEMÄRITULVIEN VARAUTUMISOHJE KIINTEISTÖJEN VIEMÄRITULVIEN TORJUNTAOHJE VESIHUOLTOLAITOKSEN JA SIDOSRYHMIEN VÄLINEN YHTEYDENPITO VAKAVAN VIEMÄRITULVATILANTEEN AIKANA KOUVOLASSA HAASTATTELUJA

9 IX LYHENTEET ASCE DHI KUVENE MMM NEIWPCC PVC RTC SPTOy SYKE U.S.EPA Vakes VVY YLE American Society of Civil Engineers Danish Hydraulic Institute Kunnallisen vesihuollon neuvottelukunta Maa- ja metsätalousministeriö New England Interstate Water Pollution Control Comission Polyvinyylikloridi Real Time Control Suomen Putkisto Tarvike Oy Suomen ympäristökeskus United States Environmental Protection Agency Vakuutusyhtiöiden keskusliitto Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Yleisradio

10 1 1 JOHDANTO Suomessa viime vuosina sattuneet poikkeuksellisen voimakkaat sateet ovat aiheuttaneet vahinkoja etenkin kaupungeissa ja taajamissa, kun sadevettä on kerääntynyt kaduille tai viemäriverkostoihin. Rankkasateista johtuvat runsaat sadevedet ovat aiheuttaneet ongelmia vesihuoltolaitosten jätevesiviemärijärjestelmille ja niiden toimivuudelle. Jätevesiviemärijärjestelmään päästyään hulevedet ovat voineet aiheuttaa jätevesiviemäristön ylikuormitusta tai häiriöitä jätevedenpumppaamoilla. Seurauksena on usein ollut jätevesien takaisinvirtausta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäreistä tonttiviemärien kautta sisälle kiinteistöihin lattiakaivojen tai muiden viemäripisteiden kautta. Sisälle tulvineet jätevedet ovat aiheuttaneet kiinteistöjen omistajille terveydellisiä riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Viemäritulvavahinkojen korvauskäsittelyissä vesihuoltolaitosten, kiinteistöjen ja vakuutusyhtiöiden kesken on todettu, ettei selkeitä periaatteita eri osapuolten korvausvastuista ole välttämättä olemassa. Kiinteistökohtaisten jätevesiviemäritulvien aiheuttamia vahinkoja koskevat vahinkoilmoitukset on sen vuoksi jouduttu usein käsittelemään tapauskohtaisesti. Kiinteistöjen viemärilaitteistoa koskevat määräykset ovat kuitenkin muuttumassa ja samalla vahinkojen korvausvastuut tarkentuvat. Samoin tulvavahinkojen korvaamista koskevaan lainsäädäntöön on esitetty muutoksia, jotta korvausjärjestelmä kattaisi tulevaisuudessa myös rankkasateiden seurauksena tulvineen jäteveden aiheuttamat vahingot. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tämän diplomityön päätavoitteena oli kehittää menetelmiä, käytäntöjä ja tapoja estää ja minimoida jätevesiviemäritulvien aiheuttamia vahinkoja oikeanlaisella suunnittelulla, teknisillä keinoilla, varautumisella, tiedotuksella, yhteistyöllä sekä ohjeistuksella. Kehitysehdotuksissa painotetaan teknisten keinojen käyttövaihtoehtoja kiinteistöjen viemäritulviin varautumisessa, vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen välistä yhteistyötä, tiedotuksen hyödyntämistä sekä korvausvelvollisuuden kohdentamista. Tavoitteena oli myös kehittää vesihuoltolaitoksen ja vesihuoltolaitoksen sidosryhmien yhteistyötä ja luoda

11 2 toimintamalli viemäritulvatilanteeseen mahdollisimman nopean ja tehokkaan toiminnan organisoimiseksi ja turvaamiseksi. Diplomityöhankkeessa tutkittiin jätevesiviemärien tulvimiseen liittyvää lainsäädäntöä, jätevesiviemäristön mitoitus- ja suunnitteluperusteita, vesihuoltolaitoksen antamaa ohjeistusta ja kiinteistönomistajan varautumiskeinoja viemäritulvatilanteisiin, viranomaisyhteistyötä viemäritulvatilanteiden torjunnassa sekä eri osapuolten vastuita vahinkojen korvauskysymyksissä. Case tapauksena työssä käytettiin Kouvolassa vuoden 2004 syyskuun alussa rankkasateen johdosta tapahtunutta jätevesiviemärien tulvimista. Tapauksen avulla tutkittiin tulvimiseen johtaneet tilanteet ja kartoitettiin viemäritulville riskialttiita alueita Kouvolan Veden jätevesiviemäristössä. 1.2 Tutkimuksen suoritus ja rajaus Tutkimuksessa keskityttiin jätevesiviemäreiden tulvimiseen rankkasateiden seurauksena suomalaisten kaupunkien olosuhteissa. Hulevesiviemäreiden ja sekaviemäreiden tulviminen sekä vesistönpinnan ja meriveden pinnan nousun aiheuttama jätevesiviemäreiden tulviminen mainitaan työssä. Muutoin ne jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kirjallisessa osassa tarkastellaan jätevesiviemäröintiä, jätevesiviemäristön mitoitusperusteita, jätevesiviemäritulvien syitä ja niiden seurauksia sekä esimerkkejä viime vuosien jätevesiviemäritulvista Suomessa. Tutkimusosassa tarkastellaan kirjallisuusselvitysten, lainsäädännön sekä viranomaisten, vesihuollon ja vakuutusalan ammattilaisten haastatteluiden perusteella jätevesiviemäritulvien ennakointia ja tulvatorjuntaa sekä eri osapuolten korvausvelvollisuuksia ja viemäritulvavahinkojen vakuuttamista. Käytännöllisessä osassa tarkastellaan Kouvolan case tapausta, Kouvolan Veden toimenpiteitä tapauksen johdosta ja ongelmakohtia Kouvolan Veden verkostossa. Tulosten perusteella esitetään kehitysehdotuksia jätevesiviemäritulvatilanteen ennakoinnin, tulvatorjunnan ja viestinnän parantamiseksi sekä viemäritulvavahinkoja koskevien korvausvastuiden ja vakuutusten selkeyttämiseksi. Lisäksi kehitetään vesihuoltolaitoksen ja viranomaisten yhteistyöhön perustuva toimintamalli viemäritulvatilanteeseen.

12 3 2 TAUSTA 2.1 Jätevesiviemäröinti Jätevesiviemäristön tarkoituksena on kerätä ja kuljettaa jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi yhdyskunnan alueelta kertyvä jätevesi. Jätevesiviemäristöön kuuluvat kaikki rakenteet ja laitteet, mitä tarvitaan yhdyskunnan alueella eri tarkoituksiin käytetyn veden keräämiseen, johtamiseen pois alueelta, puhdistukseen ja luonnonympäristöön palauttamiseen. Siihen ei kuitenkaan lueta kuuluvaksi vedenkäyttäjien kiinteistöissä olevia sisäisiä johtoja ja laitteita. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 49) Kiinteistöjen viemärilaitteistojen rakenne ja toimintakunto vaikuttavat kuitenkin jätevesiviemäristön toimintakykyyn ja päinvastoin. Jätevesiviemäristön toiminnallisena tavoitteena on johtaa jätevedet niin, ettei ympäristössä aiheudu välittömiä epäkohtia kuten hygieenisiä haittoja, hajuja tai tulvimista eikä vähittäisestä likaantumisesta tai pilaantumisesta välillisestikään aiheutuvia haittoja. Lisäksi keräys- ja johtamisjärjestelmän tulee olla vuotamaton ja tukkeutumaton sekä mahdollisimman vähän kunnossapitotoimenpiteitä vaativa. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Viemäröintijärjestelmät Jätevesiviemäristöt jaotellaan toimintaperiaatteensa mukaan seka- ja erillisjärjestelmiin. Jakoperusteena on se, johdetaanko kaikki jätevedet sekoittuneina yhden järjestelmän kautta vai jaotellaanko vedet syntytavan mukaan kahteen eri järjestelmään. Sekaviemäröinnissä otetaan samaan viemärijohtoon yhdyskunnan alueelta kaikki jätevedet niiden alkuperään katsomatta. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Jätevedet johdetaan erottelematta jätevedenpuhdistamolle (Lindström 1996, s.87). Erillisviemäröinnissä käytetään kahta viemäriverkkoa. Jätevedet johdetaan omassa viemärissään ja hulevedet johdetaan omassaan. Jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Hulevedet johdetaan joko sopivaan maaston kohtaan imeytettäväksi tai suoraan vesistöön. Nykyään asutuskeskuksiin rakennetaan jätevesiviemäristöt etupäässä käyttämällä erillisjärjestelmää. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s. 50) Suomessa alettiin siirtyä sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin 1960-luvun lopulla (Kiuru 2006, s. 42).

13 Viemärityypit Viettoviemärit Jätevesiviemäristö suunnitellaan niin, että mahdollisimman suuri osa viemäriputkista kuljettaisi jätevettä painovoiman avulla. Viettoviemäröinnissä putkien tulee olla tietyssä kaltevuudessa. Tämän kaltevuuden tulee antaa putkessa virtaavalle jätevedelle ainakin kerran vuorokaudessa sellainen virtausnopeus, joka virtaaman ollessa suurimmillaan riittää huuhtomaan putken pohjalle hitaamman virtaaman aikana laskeutuneen kiintoaineksen. Viemärin tulee siis olla itsepuhdistuva. Virtauksen nopeus ei kuitenkaan saa kasvaa niin suureksi, että viemärivesi ja sen mukana kulkeva kiintoaines alkaisivat mekaanisesti kuluttaa putkimateriaalia. (Karttunen & Tuhkanen 2003, s ) Sukellusjohdot ovat vesistön alituksiin käytettäviä viettoviemäreitä. (Kuva 2.1) Inlet structure Stream Outlet structure Depressed sewer Kuva 2.1. Sukellusjohto (ASCE 2004, s. 106 (muokattu)) Paineviemärit Paineviemäreitä käytetään johdettaessa viemärivettä alemmasta maastonkohdasta ylempään tai maastoesteiden kuten kallioiden, jokien ja järvien yli tai ali. Viemäriveden pumppausta ja paineviemäriä tarvitaan myös viemärikaltevuuden aikaansaamiseksi, kun maasto on tasainen ja viemäripituus suuri, tai kun jätevesi on johdettava katuviemäriin, joka on viemäröitävää kohtaa, esim. kellaria ylempänä. Paineviemäri alkaa kiinteistöltä tai jätevedenpumppaamosta. (Karttunen et al. 2004, s. 470, 487) 2.2 Jätevesiviemäristön osat ja rakenteet Viemäriputket Pienen putkikoon jätevesiviemäreiden putkirakenteena muovia on viime vuosina käytetty enemmän kuin betonia. Muoviputki on hydraulisesti edullinen, koska sillä on sileä

14 5 sisäpinta. Muoviputket ovat myös tiiviitä ja helposti liitettäviä. Muoviputkia käytetään sekä viettoviemäreinä että paineviemäreinä. (Karttunen 2004, s ) Betoni on monien vuosikymmenten ajan ollut perinteinen viemäreiden rakennusmateriaali. Betoniputkia käytetään edelleen jätevesien johtamiseen vaikeissa maanpinnan kuormitusolosuhteissa, suurissa syvyyksissä ja suurikokoisissa putkissa. (Lindström 1996, s. 98) Nykyajan betoniputket ovat huomattavasti kestävämpiä kuin ennen, joten betonia käytetään viemäreiden putkimateriaalina myös pienikokoisissa viemäreissä. (Laitinen 2006) Betoniputki on viemärinä pitkäikäinen, vuotta, mutta vaatii hyvän tuuletuksen. Huonosti tuuletetussa betoniputkessa jätevesi synnyttää rikkihappoa, joka syövyttää betoniputkea. (Lindström 1996, s. 99) Muita viemäriputkimateriaaleja ovat esimerkiksi saviseoksesta ja suojalasista valmistetut lasitetut saviputket, teräs ja valurauta (Lindström 1996 s. 99). Viemäreiden putkimateriaalit Suomessa vuosina Kuva 2.2. Viemäreiden kokonaispituus putkilaadun mukaan Suomessa vuosina (Ympäristöhallinto 2006a (muokattu)) Tarkastuskaivo Viemäriverkoston liittymiä ja ylläpitoa varten rakennetaan tarkastuskaivoja. Ne sijoitetaan viemäreihin yleensä m välein ja lisäksi jokaiseen viemärin pysty- ja vaakasuoran

15 6 taitteeseen. Viemäri rakennetaan tarkastuskaivon välillä suoraksi, mikä helpottaa ylläpitotoimenpiteitä ja verkoston kunnon valvontaa. Tarkastuskaivon tulisi olla niin suuri, sisähalkaisijaltaan vähintään 500 mm, että sen kautta voidaan viemäriä puhdistaa ja tarkastaa. Materiaalina on joko betoni tai muovi. Betonikaivojen rakentamisessa käytetään tehdasvalmisteisia pohjaelementtejä, kaivonrenkaita ja korotusrenkaita. Renkaiden koko on yleensä 800 tai 1000 mm. Muoviset tarkastuskaivot ovat myös tehdasvalmisteisia ja ne asennetaan yleensä kokonaisina valmiina kaivoina kohteeseen. (Kuva 2.3) (Karttunen 2004, s ) Kaivon pohja varustetaan kourulla. Kaivosta lähtevä putki asennetaan suoraan läpi menevässä kaivossa 1 2 cm tulevaa putkea alemmaksi. Jos viemärin suunta kaivon kohdalla muuttuu astetta, on putkien asennusväli 2 3 cm suunnanmuutoksesta aiheutuvan padotuksen estämiseksi. (Karttunen 2004, s. 481) Kuva 2.3. Muovinen tarkastuskaivo. (Wavin-Labko 2006 (muokattu))

16 Jätevedenpumppaamo Jätevedenpumppaamo tehdään joko osittain tai kokonaan maanalaiseksi. Maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla rakennuksella varustettu pumppaamo on hoidon ja valvonnan kannalta parempi kuin kokonaan maanalainen pumppaamo. Pumppaamon koon määrittävät sinne asennettavat koneet ja laitteet, ennen kaikkea pumput. (Karttunen 2004, s. 487) Suomessa käytössä olevissa jätevesipumppaamoissa käytetään yleisesti kahta samanaikaisesti toimivaa pumppua. Suomessa kunnallisena jätevedenpumppaamona on käytetty perinteisesti uppopumpuilla varustettua pakettipumppaamoa (Kuva 2.4). (Grundfos, s. 10) Vesiraja Kuva 2.4. Uppopumpuilla varustettu pakettipumppaamo. Septek 2006 (muokattu))

17 8 Viemäriveden pumppauksessa jätevedenpumppaamolla käytetään yleensä keskipakopumppuja. Keskipakopumput jaetaan kuivanasennuksen pumppuihin: pumput on sijoitettu erilliseen maanpinnan alapuolella olevaan pumpputilaan; märänasennuksen pumppuihin: pumput on upotettu itse imukaivoon moottorin ollessa imukaivon yläpuolella olevassa huoneessa; uppopumppuihin: sekä pumppu että sen yhteydessä oleva moottori on upotettu imukaivoon. (Kuva 2.4) (Karttunen 2004, s ) Pumppaamon pumppujen käynnistys järjestetään automaattisesti käyttämällä pintarajakytkimiä. Nykyään yleisesti käytetyt pintarajakytkimet ovat kelluke- ja elektrodikytkimiä. Toimintahäiriöiden toteamiseksi pumppaamot varustetaan usein kaukohälytyksellä. (Karttunen 2004, s. 491) Tasausallas Tasausallasta voidaan tarvita tulvavirtaamien tasaamiseksi, jos yhdyskunnan kasvaessa ylemmäs rakennetun uuden alueen hulevedet tai sekaviemäröidyt jätevedet joudutaan johtamaan alemman alueen läpi käyttämällä putkia, jotka alkujaan on mitoitettu vain alemman vanhan alueen tarpeita varten. (Karttunen 2004, s. 485) Tasausaltaita käytetään lähinnä sekaviemäröinnissä isoissa kaupungeissa, joissa muodostuvan jäteveden määrä on suuri. Ne voidaan sijoittaa esimerkiksi kallion sisään kuten Tukholmassa on tehty. (Isakow 2006a) Tulvakynnyskaivo Tulvakynnyskaivoja käytetään sekaviemäreissä ja hulevesiviemäreissä. Niiden avulla johdetaan rankkasateiden aikana osa viemärivedestä tulvakynnysten kautta suoraan vesistöön muun osan virratessa viemärissä käsittelylaitokseen. Tulvakynnyskaivot ovat yleisimmin toteutettu reunapatona. Reunapatona toteutus tarkoittaa, että valitun virtaaman ylittävä osuus viemärin kokonaisvirtaamasta johdetaan reunapadon yli. (Kuva 2.5) (Karttunen 2004, s )

18 9 Kuva 2.5. Tulvakynnyskaivo. (Karttunen 2004, s. 482) 2.3 Jätevesiviemäristön mitoitus Jätevesiviemäristö tulee mitoittaa niin, että viemäriputkien halkaisijat ovat riittävän suuria mitoitusvesimäärän johtamiseen. Viemäriputken minimikaltevuus tulee määrittää huuhtoutumisen onnistumiseksi ja maksimikaltevuus eroosion ja putken kulumisen välttämiseksi. Putkimateriaalien asettamat vaatimukset ja viemäröintijärjestelmän ja - tyypin vaikutus tulee mitoituksessa myös ottaa huomioon. (Karttunen 2004, s. 467) Jäteveden mitoitusvirtaama Jätevesimäärien arviointi Jätevesien mitoitusvirtaama kattaa asumisjätevedet, teollisuusjätevedet ja vuotovedet (Uponor 1996a, s. 11). Jätevesiviemäreiden mitoituksessa asukasta kohden laskettu keskimääräinen asumisjäteveden määrä lasketaan usein samaksi kuin vesijohdon mitoitettu vesimäärä, koska vesijohtovedestä arviolta % joutuu viemäriin (Luhanka 1996, s. 54). Jätevesivirtaaman vaihtelu vastaa vesijohtoveden käytön vaihtelua viiveellä (Karttunen 2004, s. 458). Jätevesiviemäreiden mitoituksessa käytetty vesijohtoveden ominaiskulutus on Suomessa noin 250 l/as d (Ympäristöhallinto 2006b). (Kuva 2.6)

19 10 Vesijohtoveden ominaiskulutus Suomessa vuosina Kuva 2.6. Vesijohtoveden ominaiskulutus liittyjää kohden vuorokaudessa Suomessa vuosina (Ympäristöhallinto 2006b (muokattu)) Mitoituksessa on otettava huomioon myös eri vuorokausina ja vuorokauden aikoina tapahtuvan virtaaman vaihtelut (Karttunen 2004, s. 458). Vaihteluiden ilmaisemiseksi käytetään suurinta vuorokausikulutuskerrointa ja suurinta tuntikulutuskerrointa. Edellisillä tiedoilla voidaan asumisjätevesivirtaama ilmaista kaavana: q jmit = p qdkeskim Cd max Ch max l / s, (2-1) Missä p on vesijohtoverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasluku (kpl), q dkeskim on veden keskimääräinen ominaiskulutus vuorokaudessa, C dmax on suurin vuorokausikulutuskerroin (1,0-1,7) ja C hmax on suurin tuntikulutuskerroin (1,0-1,7). (Luhanka 1996, s. 54) Kaavalla (2-1) laskettuun arvoon lisätään vesihuoltolaitoksen viemäristöön liittyneiden pienten ja keskisuurten teollisuuslaitosten tuottama jätevesivirtaama. Tämän jätevesivirtaaman on arvioitu olevan keskimäärin 1,3 l/s ha ja suurimmillaan 2,0 l/s ha, kun työtä tehdään 8 tuntia päivässä ja 250 päivää vuodessa. (Luhanka 1996, s. 55) Vuotovesimäärien arviointi Vuotovedet ovat tahattomasti jätevesiviemäriin ympäröivästä maaperästä tai kaivannon täytteestä vuotavien putkiliitosten, särkyneiden putkien, huokoisten putkenseinämien tai

20 11 vioittuneiden tarkastuskaivorakenteiden kautta tulevia vesiä (Karttunen 2004, s. 464). Vuotovesiin lasketaan myös jätevesiviemäristöön luvallisesti tai luvatta johdetut tonttien hulevedet, jotka tulisi johtaa hulevesiviemäriin, ja kaivonkansien kautta tahattomasti tulevat hulevedet (Luhanka 1996, s. 55). Runsaimmin vuotovesiä esiintyy keväällä lumen ja roudan sulamisen aikaan ja syksyllä runsaiden sateiden vaikutuksesta (Ojala 1983, s. 2). Suomessa vuotovesien vuotuinen määrä jätevesiviemärissä on keskimäärin noin % jätevedestä (Vehmaskoski 2006). Yleisin yksikkö vuotoveden määrän ilmoittamiseksi on litraa sekunnissa johtokilometriä kohti (Karttunen 2004, s. 466). Tällä yksiköllä ilmaistuna Kouvolan Veden viemäristön jätevesien vuotovesimäärä oli vuonna ,63 l/s/km (Kouvolan Vesi 2005a, s. 21). Viemärin ikä, putkiliitosten materiaali ja tyyppi vaikuttavat ratkaisevasti vuotovesien määriin (Karttunen 2004, s. 466) Viettoviemärin mitoitus Viettoviemäreissä minimikaltevuuden on tarkoitus varmistaa viemärin pohjalle laskeutuneen kiintoaineksen ainakin kerran vuorokaudessa tapahtuva riittävä vähimmäishuuhtoutuminen eli viettoviemärin itsepuhdistuvuus. Tähän tarvittavana veden virtausnopeutena pidetään 0,6 m/s, eikä se saisi laskea alle 0,4 m/s. Toisaalta liian suuri viettoviemärin kaltevuus johtaa suureen jäteveden virtausnopeuteen, joka taas kuluttaa putkea mekaanisesti aiheuttaen siinä korroosiota sitä enemmän, mitä runsaammin vedessä on kiintoainesta (Karttunen 2004, s ). Minikaltevuus ja suurin sallittu kaltevuus riippuvat myös viemäriputken koosta. (Taulukko 2.1) Taulukko 2.1. Viettoviemäreiden pienimmät ja suurimmat kaltevuudet ja virtaama-arvot erikokoisille betoniviemäreille. (Luhanka 1996, s. 60) Pienin suositeltava Suurin sallittu ds kaltevuus vastaava vastaava kaltevuus virtaama virtaama mm 0 / 00 l/s 0 / 00 l/s 225 4,5 3, , , , , , > 800 1,0-50 -

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA

OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA OULUN JÄTEVESIVERKOSTON VUOTOVEDET VUOTUISTEN JÄTEVESIVIRTAAMIEN, SADANNAN JA LUMENSULANNAN PERUSTEELLA Oulun yliopisto Oulun Vesi Okko Kurttila DI, suunnittelija WSP Finland Oy 1 Viemäriverkoston vuotovedet

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy Sisältö Tulvatilanteet

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen

Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen. Hulevesifoorumi Juha Seppinen Sekaviemärijärjestelmän hulevesikuormituksen vähentäminen Hulevesifoorumi 26.11.2010 Juha Seppinen Esityksen sisältö Taustaa Viemärijärjestelmien vuotovedet ja niiden vähentäminen Luonnonmukainen hulevesien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali Alustava hulevesien käsittely- ja johtamissuunnitelma Pailamo & Nikulainen Liite 1 13.11.2013 13.11.2013 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 ÖLJYNEROTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTEELLINEN KUVAUS... 2 3 SADEVESIVIEMÄRIN

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

1244/62/2016, 1240/62/2016, 1252/62/2016, 1263/62/2016, 1266/62/2016, 1270/62/2016, 1298/62/2016

1244/62/2016, 1240/62/2016, 1252/62/2016, 1263/62/2016, 1266/62/2016, 1270/62/2016, 1298/62/2016 Tekninen lautakunta 112 17.08.2016 Tekninen lautakunta 122 21.09.2016 Tekninen lautakunta 167 16.11.2016 Viemäritulvat 15.7.2016 1244/62/2016, 1240/62/2016, 1252/62/2016, 1263/62/2016, 1266/62/2016, 1270/62/2016,

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO lähtien

PALVELUHINNASTO lähtien PALVELUHINNASTO 1.7.2010 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. 1. TYÖPALKAT 1.1 Asentajat

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Kaivotuotteet vesien keruuseen ja ohjaukseen. Meltex talo- ja kunnallistekniset kaivot. Mittatilauskaivot. Vakiokaivot.

Kaivotuotteet vesien keruuseen ja ohjaukseen. Meltex talo- ja kunnallistekniset kaivot. Mittatilauskaivot. Vakiokaivot. Meltex kaivot 1 Mittatilauskaivot s. 8 Teleskoopit ja kannet s. 12 Rännikaivot s. 7 Lattiakaivot ja erottimet s. 11 Lisävarusteet ja kaivotarvikkeet s. 13 Salaojan tarkastuskaivot s. 5 Perusvesikaivot

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM 1/5 YLEISET SOPIMUSEHDOT Yleiset sopimusehdot...2 1...2 2...2 3...2 4...2 5...3 6...3 Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot...3 7...3 8...3 9...4 10...4 11...4 Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla

Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Verkostosaneerauskohteiden priorisointi kuntoindeksilaskennan avulla Vesihuolto 2016 8.6.2016 Päivi Kopra Nurmijärven Vesi Nurmijärven Vesi Vesijohtoverkoston pituus 320 km Jätevesiverkoston pituus 290

Lisätiedot

KONTIOLAHTI Vesihuoltolaitoksen palveluopas

KONTIOLAHTI Vesihuoltolaitoksen palveluopas KONTIOLAHTI Vesihuoltolaitoksen palveluopas Vessanpytty ei ole roskakori Viemäriverkosto laitteineen toimii hyvin, kun sitä käytetään oikein. Se tarkoittaa, että kiinteistöistä johdetaan viemäriin vain

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ

HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ Teija Suutari Suunnittelupäällikkö Mitä on hulevesi? Hulevesi = Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä.

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA TIEDOTTAA

KÄRKÖLÄN KUNTA TIEDOTTAA www.karkola.fi Kärkölän kunta Virkatie 1 16600 JÄRVELÄ puh. 040 308 6200 fax 040 308 216 www.karkola.fi KÄRKÖLÄN KUNTA TIEDOTTAA Hulevesitulvariskien arviointi Kärkölän kunta on laatinut alustavan arvioinnin

Lisätiedot

U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A m i t o i t u s ta u l u k o t 04 I 2009 51028

U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A m i t o i t u s ta u l u k o t 04 I 2009 51028 U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A m i t o i t u s ta u l u k o t 04 I 2009 51028 293 Mitoitustaulukot liitteet 1.1-9 294 m i t o i t u s ta u l u k o t Liite 1.1

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hahmottaminen Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin

Lisätiedot

Herkules. sadeveden keruujärjestelmä

Herkules. sadeveden keruujärjestelmä Herkules sadeveden keruujärjestelmä Sadevedet talteen Herkules sadeveden keruujärjestelmä on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi keräämään sadevedet hyötykäyttöön. Herkules järjestelmän avulla säästetään

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLLON TAKSA 1.1.2017 ALKAEN 1 Käyttömaksut Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Maksua peritään erikseen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien

PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien PALVELUHINNASTO 1.5.2011 lähtien Porin Vesi myöntää tekemilleen töille ja asentamilleen tarvikkeille kymmenen vuoden takuun. Takuu lasketaan alkavaksi työn luovutushetkestä. 1. TYÖPALKAT 1.1 Asentajat

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA

KYSELY HULEVESITULVISTA Sivu 1 / 5 Tämän kyselyn tarkoituksena on toimia työkaluna hulevesitulvariskien alustavaan arviointiin sekä kerätä tietoa hulevesitulvien hallinnasta EU:lle tehtävään raportointiin. Kyselyn täyttämisessä

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot