mivat nykyisin usein myös kumppanuusperiaatteella, jolloin molemmat hyötyvät yhteistyöstä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mivat nykyisin usein myös kumppanuusperiaatteella, jolloin molemmat hyötyvät yhteistyöstä."

Transkriptio

1 Kunta hyvinvointipalvelujen järjestäjänä: rajallisten voimavarojen tehokkaan hallinnan ongelma Pentti Meklin & Tuija Rajala & Lotta-Maria Sinervo & Jarmo Vakkuri Kunta palvelujen järjestäjänä ja paikallistaloutena Kunnat ovat itsenäisiä talousyksiköitä, jotka vastaavat kahdesta kolmasosasta julkisia palveluja. Kunnat vaikuttavat monin tavoin alueensa taloudelliseen toimintaan ja kehitykseen. Ne ovat, paitsi peruspalveluista vastaavia yksiköitä, myös elinkeinopoliittisia toimijoita sekä yhteistyöverkostojen rakentajia ja alueellisen osaamisen varmistajia. Kuntien taloudella on suuri paikallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Oikeiden taloudellisten kysymysten asettaminen ja suhteuttaminen muuhun toimintaan luo perustan koko kunnan toiminnan ymmärtämiselle. Ei riitä, että tuntee hyvin lainsäädännön, päätöksentekojärjestelmän toimintaperiaatteet tai yhdyskuntarakentamisen problematiikan. Täytyy tuntea kuntatalouden systematiikka: tunnistaa kunnan kokonaistaloudellisen kehityksen edellytykset, nähdä talouspoliittisten ratkaisujen vaikutukset kuntalaisten arkielämään sekä osata tulkita ja hyödyntää talousinformaatiota sen eri muodoissa. KUNTA PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ Kunta on toimeksiantotalous Kunta on perusluonteeltaan toimeksiantotaloutta, kun vastaavasti yrityksiä kuvataan ansaintataloudellisina toimijoina. Kummatkin tuottavat erilaisia tuotteita, yritykset tavaroita ja palveluja, kunnat pääasiassa palveluja. Ero muodostuu ensinnäkin toiminnan perustarkoituksesta. Toiminnan lähtökohdat ovat erilaiset: yksinkertaistaen voidaan todeta, että kunta hoitaa tehtäviä kuntalaisten toimeksiannosta. Kuntalaisten toimeksianto välittyy käytännössä lainsäädännön kautta. Kunnat eivät tavoittele voittoa, vaan kokoavat varoja vain niin paljon kuin niiden tehtävien hoito edellyttää. Ansaintataloudellisten yritysten tarkoituksena on tuottaa voittoa. Tämän vuoksi yritykset toimivat vain sellaisilla toimialoilla, joissa on mahdollisuus saada voittoa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että julkinen ja yksityinen sektori ovat toimintaperiaatteiden osalta lähentyneet toisiaan ja niiden välinen raja on hämärtynyt. Nykyisin myös esimerkiksi kunnat omistajina asettavat voittotavoitteita kunnallisille liikelaitoksille. Kun kunta on sijoittanut varojaan kyseiseen toimintaan, se edellyttää, että sijoitus myös tuottaa voittoa. Toisaalta pienet palvelualan yritykset eivät pyri niinkään mahdollisimman suureen voittoon, vaan tarkoituksena voi olla työllistää yrittäjä itse ja mahdollisesti muutama muu henkilö. Julkinen ja yksityinen toi-

2 182 mivat nykyisin usein myös kumppanuusperiaatteella, jolloin molemmat hyötyvät yhteistyöstä. Toiseksi kunnan tehtävät eroavat monin tavoin yritysten toiminnasta. Ensiksi, kunnilla on palvelutehtävä, joka tarkoittaa julkisten palvelujen tuottamista ja järjestämistä. Toiseksi, kunnilla on viranomaistehtävä. Kuntatalouden näkökulmasta merkittävä tehtävä on se, että kunnanvaltuusto päättää vuosittain kunnallisveroprosentista. Kunnat ovat julkisia viranomaisia, jotka voivat käyttää julkista valtaa suhteessa yksittäiseen kuntalaiseen. Tästä on esimerkkinä ympäristönsuojelu erilaisine lupa- ja valvontamenettelyineen. Kolmanneksi, kunnilla on poliittinen tehtävä. Kunnassa toimitaan demokraattisesti valitun valtuuston asettamien linjausten mukaisesti. Kunnat laativat strategioita, joilla ohjataan niin kunnan palvelutuotantoa kuin voimavarojen kulloistakin kohdentamista. Kunnassa toimitaan poliittisella areenalla, tuotetaan asukkaille lakisääteisiä ja vapaaehtoisia palveluja sekä hoidetaan tiettyjä viranomaistehtäviä. Kunnan tehtäväkenttä ei ole vakio, vaan sitä on valtion taholta lainsäädännöllä vuosien mittaan uudistettu. Kunnat ovat myös eri aikoina ottaneet hoitaakseen erityyppisiä vapaaehtoisia tehtäviä. Muutos näkyy esimerkiksi siinä, miten kunnat ovat vuosien saatossa hoitaneet elinkeinopolitiikkaansa. Kolmas keskeinen kuntien ja yritysten toimintaa erottava piirre koskee toiminnan rahoitusta. Kuntien toimintaa kutsutaan usein verorahoitteiseksi toiminnaksi, vaikka osa tehtävien hoidosta aiheutuvista kustannuksista katetaankin asiakkailta perittävillä maksuilla ja tietyissä tapauksissa, kuten investoinneissa, myös lainalla. Kunnan toiminnan rahoitus rakentuu ensisijaisesti kuitenkin kuntalaisten maksamien verojen varaan. Valtio rahoittaa osaa kunnan toiminnasta valtionosuuksilla, mikä omalta osaltaan vahvistaa verorahoitteisen toiminnan perustaa. Veroja peritään pakkoperiaatteella: kukin maksaa niitä tulojensa ja omaisuutensa (kiinteistöt) perusteella riippumatta siitä, kuinka paljon käyttää kunnan palveluja. Yritysten rahoitus perustuu paitsi myyntituloihin myös vieraan pääoman hyödyntämiseen. Kuntien taloudessa pyritään vieraan pääoman osuus pitämään mahdollisimman pienenä. Rahoituksessa on lisäksi toisistaan poikkeava sykli. Kun yritys myy tuotteen, siitä maksettava raha on periaatteessa välittömästi yrityksen käytettävissä. Kun kunta luovuttaa tuotteen asiakkaalle, ei tämä välttämättä maksa siitä välittömästi mitään. Kunnan toiminnassa noudatetaankin pääosin ilmaisperiaatetta, esimerkiksi peruskoulussa, vapaa-ajan palveluissa ja osassa terveydenhuollon ennalta ehkäisevää toimintaa. Ilmaisperiaate tarkoittaa, että palvelut ovat kuntalaisen kannalta katsottuna maksuttomia. Verotulojen kertyminen kunnan kassaan ei myöskään noudata ajallisesti tuotteiden kysyntää ja luovuttamista asiakkaalle. Neljännen eron kunnan ja yrityksen välillä muodostaa taloudesta päättäminen. Kunnassa kunnanvaltuusto on poliittinen toimielin, joka linjaa taloudellisen toiminnan periaatteet paikallisesti. Yrityksissä linjaukset tehdään ylimmän johdon toimesta joko paikallisesti tai ylikansallisesti. Asiakkaat voivat ostopäätöksillään vaikuttaa yritysten toimintaan. Kunnan toiminnan linjauksiin vaikutetaan äänestämällä vaaleissa ja osallistumalla kunnan toimintaan demokraattisin keinoin (yhteisöllinen toiminta, aloitteet ja valitukset ym. kannanotot). Kuntien toiminta on kuntalaisia varten. KUNTA PAIKALLISTALOUTENA Julkista toimintaa ohjaavat periaatteet Kuntien toimintaa ohjaavat periaatteet ovat sidoksissa koko julkisen sektorin toiminnan lähtökohtiin. Varsin vakiintuneen, Richard Musgraven esittämän luokittelun mukaan julkisen sektorin kolme päätehtävää ovat talouden vakaasta kehityksestä huolehtiminen (stabilisaatio- eli vakauttamistehtävä), investointi, tuotanto- ja kulutuspäätösten ohjaaminen (allokaatio- eli voimavarojen ohjaamistehtävä) sekä hyvinvoinnin jakaantumisesta huolehtiminen (distribuutiotehtävä) (Laakso & Loikkanen 2004, 388). Musgraven ajatuksiin

3 183 perustuu myös fiskaalisen federalismin periaatteet, joista voidaan johtaa julkisten toimijatasojen (keskus-, väliporras- ja paikallistason) keskinäinen työjako ja siten myös kunnan rooli paikallistalouden toimijana. Fiskaalisen federalismin mukaan keskeiset julkisen sektorin tehtävät tulee jakaa hallinnon eri tasoilla toimivien kesken niin, että vakauttamis- ja tulonjakopolitiikka tulisi olla keskitettyä. Tästä johtuen niiden hoitaminen ei edellytä paikallisia hallintoyksikköjä. Sen sijaan fiskaalisen federalismin periaatteiden mukaan suuri osa allokaatiotehtävistä edellyttää päätöksenteon siirtoa kunnille tai aluetasolle. Saman paikallisuuden periaatteen tulee koskea myös toiminnan rahoitusta. Tämä perustuu muun muassa siihen, että paikalliset toimijat ja päättäjät tuntevat parhaiten paikalliset tarpeet, heillä on yhteys asukkaisiin ja siten edellytykset allokaatiotehtävän hoitamiseen. Kunnalla on paikallistaloudessa merkittävä tehtävä paikallisen elinkeinoelämän edellytysten luojana. Kunnat voivat vaikuttaa elinkeinoelämän edellytyksiin esimerkiksi maankäytön suunnittelun kautta kaavoittamalla alueita yritystoiminnan tarkoituksiin ja rakentamalla infrastruktuuria. GOVERNANCE-NÄKÖKULMA KUNNAN TALOUTEEN Englannin kielessä on vakiintunut governancen käsite. Suomenkielisenä vastineena puhutaan hallinnasta. Useimmiten kuitenkin käytetään englanninkielistä termiä, ja jotkut ovat sitä mieltä, että osuvaa käännöstä ei ole. Governance tarkoittaa pyrkimystä ymmärtää monipuolisesti yhteiskuntien toimintaa ympäristössä, joka on entistä kansainvälisempi ja jossa valtioiden, yritysten ja muiden toimijoiden keskinäiset riippuvuudet kasvavat. Sitä on pidetty tärkeänä ominaispiirteenä maapalloistuvassa maailmassa, jossa keskushallitusten rooli on sanan perinteisessä merkityksessä muuttunut. Uudistuva hallinnan järjestelmä synnyttää ajattelun mukaan uudentyyppistä monenkeskisyyttä, aiemmasta poikkeavia yhteistyösuhteita, liittoutumia ja verkostoja. Governance-käsitteen yleispätevä määrittely on vaikeaa, mikä johtuu paljolti siitä, että käsitettä käytetään erilaisissa merkityksissä useilla tieteen ja tutkimuksen alueilla, kuten politiikan, hallinnon, talouden, laskennan ja organisaatioiden tutkimuksessa. Tutkimusperinteestä riippuen käsitteen määrittelyssä painottuvat esimerkiksi markkinatalousyhteiskuntien sääntelyn ja modernisaation kysymykset (mm. good governance -mallit), tavat organisoida ja ohjata yhteiskunnan ja sen instituutioiden toimintaa (instituutiotaloustieteen perinne ja transaktiokustannusteoria) sekä verkosto- ja itseohjautuvuuden periaatteisiin pohjautuva hallinnan mekanismi (yhteiskunnan hallinta ilman hallituksia -ajattelutapa) (vrt. esim. Peters 2002; Williamson 2000). Tässä artikkelissa governance-näkökulmaa tarkastellaan kunnallistalouden viitekehyksessä. Näkökulma auttaa ymmärtämään kuntatalouden organisaatioiden, järjestelmien ja palveluprosessien ohjauksen tehokkuutta. Tätä tarkoitusta varten artikkelissa governancenäkökulma jäsentyy kolmella tasolla. Ensiksi tarkastellaan organisoinnin ja ohjauksen institutionaalisia reunaehtoja. Millaisia yleisiä vaihtoehtoja on organisoida kuntien järjestämää palvelutuotantoa? Millaisia tehokkuusetuja ja -haittoja organisointimuotoihin sisältyy (Rajala ym. 2008)? Tässä yhteydessä keskustelua käydään ennen muuta hierarkkisten mallien ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen sekä näiden erilaisten yhdistelmien kesken (Vakkuri 2005; 2008). Toiseksi myös hierarkkiset mallit mahdollistavat erilaisia ohjauksen muotoja, joista tämä artikkeli tarkastelee sekä kuntatalouden päätöksenteon kannalta keskeisiä perusprosesseja että uusia talousohjauksen malleja, kuten toimintaprosessien ja yksiköiden organisointia konserneiksi (ts. konserniohjausta). Kolmanneksi kuntatalouden hallinnassa hyödynnetään erilaisia instrumentteja. Hyvin usein nämä liittyvät kuntia koskevaan talousinformaatioon, siihen, miten kuntatalouden palvelutuotantoa suunnitellaan (mm. talousarvio ja strateginen suunnittelu), miten sitä implementoidaan

4 184 (mm. laskennan ja seurannan järjestelmät) ja miten sen tuloksellisuutta arvioidaan (mm. valvonnan, tarkastuksen ja tuloksellisuusarvioinnin järjestelmät). Tämä informaatio on pääsääntöisesti määrällistä aineistoa, mutta myös laadullista teksti-, dokumentti- ja muuta vastaavaa aineistoa. Kunnallistalouden osaajan on hyvä ymmärtää ja osata tulkita keskeisten informaatiojärjestelmien tuottamaa tietoa sekä siihen liittyviä käsitteitä ja tapoja, joilla tätä informaatiota hyödynnetään kunnan talouden hallinnassa. Samoin entistä tärkeämmäksi on noussut talousinformaation käytön tavoiteltuja ja ei-tavoiteltuja vaikutuksia koskeva ymmärrys (Vakkuri & Meklin 1998; 2006). Artikkelin governance-näkökulma painottuu pääsääntöisesti kuntiin julkisten palvelujen järjestäjinä. Useat artikkelissa esille nousevat teemat liittyvät välillisesti kuitenkin myös toiseen tärkeään kunnallistalouden osa-alueeseen: kuntiin paikallistalouden toimijoina. Toisin sanoen kuntatalouden ilmiöitä ei voida ymmärtää pelkästään kuntien oman toiminnan ohjauksen ja hallinnan ongelmina, vaan myös taloudellisina vuorovaikutussuhteina kunnan, yritysten ja elinkeinoelämän, kotitalouksien ja kansalaisten kesken. Vaikka artikkelissa on tietoisesti painotettu palvelujen järjestämisen näkökulmaa kuntataloudessa, tarkastelu ei sulje pois governance-ajattelun muita tasoja. Esimerkiksi kuntien maankäytön politiikka voidaan nähdä taloudellisena ongelmana, kysymyksenä siitä, millaisten organisointimuotojen avulla kyseinen palvelu voidaan järjestää mahdollisimman tehokkaasti. Samalla se liittyy myös maankäytön politiikan alueellisiin ja seudullisiin vaikutuksiin, toisin sanoen siihen, miten kunta yhtenä paikallistalouden toimijana muuttaa ja edistää alueensa yhdyskuntarakennetta. Näin tarkasteltuna kuntien talous on osa laajempaa vuorovaikutusten verkostoa, jossa kehityksen lopputulosta määrittävät kunnan omat toimet, mutta myös esimerkiksi kuluttajien asiointikäyttäytyminen, yritysten sijaintipäätökset ja yhteiskunnassa harjoitettu elinkeino- ja teknologiapolitiikka. Kunnan talous muuttuvana ilmiönä Mitä taloudella tarkoitetaan, kun puhutaan juuri kunnan taloudesta? Mitä erityistä tähän näkökulmavalintaan sisältyy? Talous on arkikielen ilmaisu, jonka merkitys jää usein täsmentämättä. Suomen kielen perussanakirjan (1996, 245) mukaan talous on toiminta, joka liittyy ihmisten aineellisten tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittavien hyödykkeiden tuotantoon, kauppaan ja käyttämiseen. Nykysuomen sanakirjassa (1980, 536) on puolestaan ilmaistu, että taloudellinen on taloutta, talouselämää, -asioita, aineellista kulttuuria koskeva tai käsittelevä, niiden alaan kohdistuva ja kuuluva. Kumpikin edellä esitetyistä määritelmistä kiinnittää huomion reaalimaailman ilmiöihin, kuten ihmisten tarpeisiin, tuotantoon ja tarpeidentyydyttämisvälineisiin eli hyödykkeisiin. Talous paikantuu kulutuksen ja tuotannon kohtaamiseen ja niihin prosesseihin, joita tarpeet ja niiden tyydyttäminen saavat aikaan. Merkille pantavaa määritelmissä on myös se, että niissä ei ole mainittu käsitettä raha, jolla on tärkeä rooli taloudessa. Talous ja raha eivät kuitenkaan ole sama asia. REAALI- JA RAHATALOUS Kunnan taloudessa on kaksi puolta Sanakirjojen määritelmistä poiketen arkikielessä talous usein samaistetaan rahaan ja sen liikkeisiin. Perusolemukseltaan talous on kuitenkin huomattavasti laajempi ja moninaisempi asia. Taloudellisessa toiminnassa on kaksi toisiinsa tiiviisti kytkeytyvää osaa: reaali- ja rahatalous. Reaalitalous muodostuu tuotantoprosessista, johon sisältyy tuotannontekijöiden hankkiminen, suoritteiden (hyödykkeiden) tuottaminen sekä niiden luovuttaminen kuntalaisten käyttöön. Reaali- ja rahatalous esitetään usein prosessina, minkä vuoksi puhutaan reaali- ja rahaprosessista. Monissa teoksissa näitä kutsutaan myös toiminta- ja

5 185 talousprosessiksi. Kunnissa reaaliprosessi on konkreettista palvelujen tuottamista. Se näkyy muun muassa kirjastojen lainaustoimintana, lasten päivähoitona, vanhusten hoitona ja viheralueiden kunnossapitona. (Ks. Meklin 2002, ) Taloudellisen toiminnan lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet, joilla on keskeinen osa talousteoreettisessa ajattelussa. Tarpeilla selitetään monia kulutukseen ja tuotantoon liittyviä asioita. Toisten tarpeiden tyydyttäminen on välttämätöntä, kuten ravinnon, unen ja lämmön tarpeen. Toiset taas eivät ole aina tai joka tilanteessa kaikille ihmisille yhtä tärkeitä. Tarpeiden tärkeyteen vaikuttavat ihmisten erilaiset arvot. Kuntien tehtävänä on turvata hyvin oleellinen osa ihmisten tarpeiden tyydyttämisestä. Tämä tapahtuu tuottamalla erityisesti hyvinvointipalveluja terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja opetuksessa. Nämä palvelut edellyttävät monentyyppisiä tuotannontekijöitä, kuten toimitiloja, välineistöä ja ennen kaikkea työn tekijöitä eli henkilöstöä. Kuntien reaaliprosessi on hyvin työvaltainen. Monet palvelut ovat ainutkertaisia ja edellyttävät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Palvelut tuotetaan asiakkaan ollessa paikalla. Esimerkkinä tästä on vaikkapa neuvolakäynti. Kuntien monentyyppiset palvelut edellyttävät korkeaa ammatillista osaamista. Kunta-ala työllistää joka viidennen suomalaisen (n henkilöä). Heistä monet ovat akateemisesti koulutettuja. He toimivat johtotehtävissä ja monissa asiantuntemusta edellyttävissä erikoisammateissa, controllereina, tietojärjestelmäasiantuntijoina tai koordinoimassa kuntien välistä yhteistyötä. Varsinainen palvelutuotanto, kuten opetustoimi, terveydenhuolto ja sosiaalisektori, työllistää enemmän naisia kuin miehiä. Kunta-alalla työskentelevistä on naisia lähes 80 prosenttia. Yhä useampi nainen toimii nykyään myös kunnan johtotehtävissä, jotka ovat entistä vaativampia tehtäväkentän jatkuvasti monipuolistuessa. Henkilöstövoimavarojen johtamisesta on tullut kuntien strateginen kysymys. Kunnissa ei enää kiinnitetä huomiota vain siihen, että asiat sujuvat (puhutaan asioiden johtamisesta, englanniksi management), vaan oleelliseksi on noussut se, mihin asioihin keskitytään, minkä laatuisia palvelut ovat, kuinka ne nivoutuvat yhteen kunnan strategioiden kanssa sekä ennen kaikkea miten henkilöstö voi (puhutaan henkilöstön johtamisesta, englanniksi leadership). Henkilöstön hyvinvointi ja jatkuva kehittäminen muodostavat perustan organisatoriselle kompetenssille. Tuloksellisuus kunnan toiminnassa edellyttää paitsi hyvää johtamista myös ammatillisesti pätevän ja yhteistyökykyisen henkilöstön. Pelkästään rahassa mitattuna kunta-alan henkilöstökustannusten ennakoidaan vuonna 2013 muodostuvan siten, että palkkojen osuus on vajaat 39 prosenttia ja sosiaalivakuutusja eläkemaksujen osuus reilut 11 prosenttia kuntien kokonaismenoista. Kokonaismenojen määräksi arvioidaan noin 42,8 miljardia euroa. Tästä summasta käytetään 21,4 miljardia euroa käytetään keskeisen voimavaran eli henkilöstön kustannuksien kattamiseen (Peruspalveluohjelma ). Tuottamisesta ja kuluttamisesta koostuva reaalitalous on talouden perustaa. Reaalitalouden tuotantoon ja kulutukseen kuuluva vaihdanta tuo talouteen rahan. Rahalla on taloudessa tärkeitä tehtäviä: raha on vaihdon väline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä. Vaihdon välineenä raha toimii esimerkiksi silloin, kun kunta hankkii tehtäviensä hoitamista varten henkilökuntaa ja muita tuotannontekijöitä ja maksaa niille korvauksen. Raha on yleinen arvon mitta. Tuotannontekijöillä on hinta, samoin yrityksen suoritteilla. Rahan avulla lasketaan, mitkä ovat suoritteen tuottamiskustannukset eli paljonko suoritteeseen käytetään erilaisia tuotannontekijöitä. Rahan sanotaan myös olevan arvon säilyttäjä. Kun reaalitalouden erilaisilla asioilla, palveluilla ja tavaroilla, on yhteinen raha-arvo, pystytään palveluja ja tavaroita vertailemaan keskenään. Tämä luo yleistä vakautta taloudelliseen toimintaan. Reaali- ja rahatalous ovat yhteydessä toisiinsa. Talousasiantuntijan on erittäin tärkeä ymmärtää, millainen tämä suhde on: Mitä tapahtuu reaalitaloudessa, kun rahaa lisätään tai vähennetään? Paranevatko palvelut, kun rahaa lisätään, ja vähenevätkö tai huononevatko

6 186 palvelut, kun rahaa vähennetään? Vastaukset riippuvat muun muassa siitä, millainen on kunnan toimintayksikön, esimerkiksi koulun, tuotannontekijärakenne. Osa tuotannontekijöistä on luonteeltaan kiinteitä, toiminnan laajuudesta riippumattomia, osa on muuttuvia, toiminnan laajuudesta riippuvaisia. Kun toimintaa laajennetaan hieman, kiinteät kustannukset säilyvät entisellään. Muuttuvat kustannukset sen sijaan lisääntyvät toiminnan laajetessa ja vähenevät toiminnan supistuessa. KUNNAN MENOT JA TULOT Kuntatalous on kansantaloudellisesti merkittävä kokonaisuus Julkinen sektori on volyymiltaan merkittävä tekijä kansantaloudessa. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on huomattava. Tämä osuus oli vuonna 2011 noin 55 prosenttia BKT:stä, kun suhdeluku oli vuonna 2008 vajaat 47 prosenttia. Kuntasektorin osuus on reilut 20 prosenttia, joten valtion ja sosiaaliturvarahastojen osuudeksi jää reilut 30 prosenttia. Kuntien suoraan omaan talouteensa kohdistuvilla ratkaisuilla on näin myös suuri kansantaloudellinen merkitys. Kunnan tulorakenne Kuntien tulot muodostuvat ensisijaisesti verotuksella kerättävistä varoista: verotuloista ja valtionosuuksista, yhteensä noin 63 prosenttia. Kunnilla on myös toimintatuloja, jotka koostuvat myynti- ja maksutuloista. Kunnat ovat lisänneet toimintatulojaan laajentamalla maksujen valikoimaa ja perintää sekä korottamalla palvelujen käyttömaksuja. Toimintatuottojen suhteellinen osuus kuntien tuloista on kasvanut ja on nykyisin keskimäärin noin 25 prosenttia. Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin suuri. Lainanotto on noin 6 prosentin luokkaa, ja muita tuloja kertyy noin 4 prosenttia. Edellä mainittujen tuloryhmien sisällä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Kunnallisverotulot on vuoden 1993 alusta jaettu kolmeen luokkaan: i. Kunnallisverot. Kuntien tärkein verotulo on ansiotulon perusteella maksettava kunnallinen tulovero, kunnallisvero. Kunnallinen tulovero on yksittäisen kuntalaisen näkökulmasta nettovero (kuten valtion tulo- ja omaisuusverokin). Tämä tarkoittaa sitä, että verotus kohdistuu tuloon, josta on vähennetty sen hankinta- ja säilyttämiskustannukset. Kunnanvaltuusto päättää kunnallisveroprosentin viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. ii. Kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Vuonna 1993 päättyi kuntien oikeus verottaa alueellaan toimivia yrityksiä. Valtio hoitaa verotuksen yhtenäisesti ja tilittää kunnille osan keräämästään yhteisöverosta. iii. Kiinteistövero. Se on ollut käytössä vuodesta 1993 lähtien. Tämän veron periminen on lähtöisin ajatuksesta, että kiinteistöjen omistajat hyötyvät kuntien yhdyskuntarakentamisen investoinneista. Kiinteistövero on Suomessa puhdas objektivero, jolloin kohteen omistaja on verovelvollinen. Kiinteistövero maksetaan vain kunnille. Valtio päättää veroprosentin vaihteluvälin, jonka sisällä kunnat voivat päättää oman veroprosenttinsa. Kuntien verotulojen yleiskehitys on ollut kokonaisuudessaan varsin myönteinen 1990-luvun loppupuolelta aina vuoteen 2007 saakka. Viime vuosikymmenen loppupuolella ja kuluvalle vuosikymmenelle siirryttäessä verotulojen kasvu on pysähtynyt ja kuntatalous tiukentunut. Suomessa suuresta osasta hyvinvointipalveluja vastaavat kunnat ja valtio yhdessä. Käytännössä kunnat järjestävät hyvinvointipalvelut ja valtio osallistuu niiden kustannusten kattamiseen osoittamalla kunnille valtionosuuksia. Valtionosuusjärjestelmän toinen tarkoitus on tasata kuntien välisiä taloudellisia eroja. Valtionosuudet koostuvat kunnan verotulojen perusteella myönnettävästä valtionosuuksien tasauslisästä tai -vähennyksestä, yleisestä valtionosuudesta sekä tehtäväkohtaisista, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope-

7 187 tus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Lisäksi heikossa taloudellisessa asemassa olevat kunnat voivat saada rahoitusavustusta, joka on harkinnanvaraista. Valtion panostus valtionosuuksien muodossa noudattaa sekä kansantalouden tilan että poliittisen kentän arvoperustan muutoksia. Valtionosuusleikkaukset käynnistyivät heti vuonna 1993, jolloin järjestelmää koskeva mittava lakiuudistus tuli voimaan. Perussyy oli tuolloin valtiontalouden velkaantumisen hidastaminen ja tasapainottamisen tarve. Suomi kärsi lamasta, ja valtion velka kasvoi jyrkästi, kunnat joutuivat omalta osaltaan tasapainottamaan kansantalouden kriisivaihetta. Kuluvalla vuosikymmenellä valtionosuudet ovat vähitellen lisääntyneet. Käyttötalouden valtionosuudet olivat vuonna 2009 noin 19 prosenttia kuntien tuloista ja niiden ennakoidaan pysyvän suhteellisen samalla tasolla, 18 prosentissa, vuonna 2013 (Peruspalvelubudjetti ). Toimintatulojen ryhmään kuuluvat myyntitulot, maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot. Myyntituloja saadaan niistä palveluista tai tavaroista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset kattavalla hinnalla. Tähän ryhmään kuuluvat liikelaitosten tuotot. Maksutuloja ovat selkeät asiakasmaksut, joiden tarkoitus ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määrätään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksu voidaan määritellä julkisen palvelun käytöstä suoritettavaksi erityiskorvaukseksi. Kunnat pystyvät vain osittain vaikuttamaan tulokertymäänsä. Toimintatulot ovat se osa kunnan tuloista, jossa kunnan taloudellinen liikkumavara on suurin. Käytännössä kunnallisveroprosentin korotuksia ei voida aina tehdä, vaikka tilanne sitä edellyttäisi. Talouden tasapainotukseen on etsittävä muita keinoja kuin jatkuva kunnallisveroprosentin nosto tai lisääntyvä lainarahoitus. Lainarahoitusta kunnat ottavat lähinnä investointeihin, jolloin kertaluonteisen suuren menoerän kustannuksia pystytään jakamaan useammalle vuodelle. Kuntien menorakenne Kuntien menojen kasvun hillitseminen on ollut keskeinen aihe, kun on keskusteltu hallinnollisten rakenteiden uudistamisesta ja tuloksellisuuden parantamisesta. Kasvavat laatuvaatimukset ja lisääntynyt palvelutarve, jotka ilmenevät erityisesti työvoimavaltaisessa sosiaali- ja terveystoimessa, kiinnittävät huomion voimavarojen kohdentamiseen. Paineet menojen kasvattamiseen ovat suuret. Kyse on paitsi rahasta myös henkilöstön saatavuudesta. Tällä hetkellä hallinnonalakohtainen tarkastelu osoittaa, että kunta-alan menoista sosiaali- ja terveyshuolto muodostaa noin 52 prosenttia ja opetus- ja kulttuuritoimi noin 23 prosenttia. Muihin tehtäviin toimintamenoista ja investoinneista kohdennetaan 20 prosenttia. Rahoitus- ja muiden menojen suhteellinen osuus on 5 prosenttia kokonaismenoista. Menolajittainen tarkastelu puolestaan osoittaa kunta-alan työvoimavaltaisuuden, sillä henkilöstön palkat sekä sosiaalivakuutus- ja eläkemaksut yhteensä muodostavat noin puolet kuntien menoista. Laajenevan ostopalvelutoiminnan menot ovat reilu viidennes (22 prosenttia), avustukset 5 prosenttia ja lainanhoito 4 prosenttia kokonaismenoista. Muiden menojen osuudeksi jää näin pari prosenttia. (Peruspalvelubudjetti ) Kuntien talouden vakaa ja tasapainoinen kehitys on edellytyksenä palvelujen varmistamiselle. Vuonna 2012 menot olivat yhteensä 41,4 miljardia euroa. Tämä on 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tällä summalla järjestetään kunnissa erityisesti peruspalveluja, joilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Pääpaino on kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen lakisääteisissä palveluissa, joiden kustannukset muodostavat yli kolme neljäsosaa kuntien kokonaismenoista.

8 188 Taulukko 1. Kuntien ja kuntayhtymien talous (Peruspalvelubudjetti ) Palkat 37 % Sosiaalivakuutusmaksut ja eläkkeet 11 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Arvioidut ulkoiset tulot ja menot, yhteensä n. 45 mrd. euroa Sosiaali- ja terveystoimi 52 % (toimintamenot ja investoinnit) Opetus- ja kulttuuritoimi 23 % (toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Verotulot 45 %, josta kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Käyttötalouden valtionosuudet 18 % Toimintatulot 27 %, josta myyntitulot 16 % maksutulot 5 % muut toimintatulot 6 % Lainanotto 6 % Muut tulot 4 % KUNNAN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Rajalliset resurssit ja rajattomat tarpeet Taloustieteessä ollaan melko yksimielisiä siitä, että talouden perusongelma on niukkuus: tarpeita on aina enemmän kuin keinoja niiden tyydyttämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia tarpeita ei pystytä koskaan tyydyttämään. Voimavarat onkin pyrittävä käyttämään tehokkaasti eli siten, että tuloksena on mahdollisimman suuri tarpeentyydytys ja sen seurauksena korkea hyvinvointi. (Ks. esim. Kamarck 1983.) Taloudessa pitäisi pyrkiä maksimoimaan hyvinvointi käytettävissä olevilla resursseilla. Kansainvälisesti julkistaloudessa sama ilmaistaan sanomalla, että toiminnassa pyritään saamaan paras vastike verovaroille (value for money, VFM). (Ks. myös Vakkuri & Meklin 2001, ) Jotta niukoilla voimavaroilla saataisiin aikaan mahdollisimman paljon hyvinvointia, on tehtävä valintoja. Ensiksikin on tehtävä päätös voimavarojen kohdentamisesta (allokointi), tavoitteena on kohdentaa ne sellaisille toimialoille (esim. liikenne, sosiaali- ja terveystoimi), joissa ne tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn. Toiseksi, jokaisen toimintayksikön on pyrittävä saamaan aikaan mahdollisimman paljon hyvinvointia saamillaan voimavaroilla, eli niiden on toimittava tuloksellisesti. Tuloksellisuus edellyttää, että toimintayksiköiden on tuotettava suoritteensa mahdollisimman taloudellisesti (kustannukset/suoritteet), tuottavasti (suoritteet/tuotannontekijät) ja vaikuttavasti (suoritteet saavat aikaan toivottuja vaikutuksia). Kohdentamispäätöksissä raha kohdennetaan sinne, missä sen käytöllä arvioidaan saatavan mahdollisimman suuri hyöty. Tuloksellisuutta arvioitaessa rahamittojen avulla selvitetään toimenpiteiden taloudellisuutta ja osaksi myös vaikuttavuutta. Tuloksellisuuden käsitteeseen paneudutaan jäljempänä tässä luvussa. Resurssien niukkuuteen perustuva päättely liittyy tavoitteiden ja keinojen väliseen vastakkainasetteluun. Tavoitteiden tasosta johtuen keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat riittämättömät, jolloin tarkoitetaan materiaalisten keinojen kannalta ylisuuria tavoitteita. Tarpeiden ja näitä tukevien tavoitteiden oletetaan ajattelussa olevan rajattomia, kun taas keinot näiden saavuttamiseksi ovat rajallisia. Samalla tavalla esimerkiksi kuntataloudellisessa ajattelussa tarkastellaan tasapainoilua riittämättömien materiaalisten keinojen ja poliittisten tavoitteiden välillä. Oleellista on huomata, että keinot ovat riittämättömiä ja rajallisia vain suhteessa niihin tavoitteisiin, joihin pyritään. Keinojen rajallisuuden ongelma suhteessa tavoiteltaviin asioihin voidaan tällöin ratkaista joko siten, että tehostetaan olemassa olevien resurssien käyttöä ja/tai pyritään kasvattamaan keinovalikoimaa, tai myös siten, että madalletaan tavoitetasoa. Taloustieteellinen vastaus tavoitetason madaltamiseen on kieltää se ihmisluonnon vastaisena, mihin perustuu rationaalisen yksilön ja organisaation hyödyn maksimointiajattelu (Godelier 1972, 7 30; Machlup 1978).

9 189 Toisaalta kuntatalouden analyysissa yleisen ongelman aiheuttaa se, että ei määritellä tarkemmin, mistä tavoitteista puhutaan. Onhan ilmeistä, että tavoitteissa ei ole kysymys vain niiden madaltamisesta tai korottamisesta. Kunnan tapauksessa kyse on monesti erilaisista tavoitteista, jotka ovat vaikeasti yhteismitallistettavissa (panostetaanko katujen kunnostukseen vai vanhustenhoitoon). Kuitenkin optimaalisuusajattelu edellyttää ainoastaan tavoitteen kiinnittämistä tietylle materiaaliselle (määrälliselle) tasolle, eli se ei edellytä itse tavoitteen sisällöllistä analyysia. Ajattelussa kuntaorganisaation tavoite voi olla itse asiassa mikä tahansa. Se voi olla konkreettinen palvelutuotannon tavoite (tietynsuuruisten kustannussäästöjen aikaansaaminen), samoin kuin laaja kunnan tulevaisuutta koskeva tavoite (kunnan kilpailukyvyn edistäminen). Kummankin ääripään osalta voidaan soveltaa samaa ajattelua: rajallisten resurssien tehokasta allokaatiota asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ilman, että itse tavoitetta sen analyyttisemmin problematisoidaan. Toisaalta on hyvin tiedossa myös se, että tilanteessa, jossa kunnan tavoitteet on määritelty monitulkintaisesti, ajattelun soveltaminen on hankalaa. Millä tavoin mitata ja osoittaa tavoitteiden toteutuminen, elleivät tavoitteet itsessään ole selkeitä? Tuloksellisuus toimintaprosessin ongelmana Pohjimmiltaan tuloksellisuudessa on kysymys siitä, miten rajalliset voimavarat eli keinot käytetään mahdollisimman hyvin palvelujen järjestämiseen yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeiden mukaisesti. a) Julkinen toimintayksikkö tuotantoyksikkönä Tuloksellisuuskeskustelussa kunnan toimintayksiköt ymmärretään laajassa mielessä tuotantoyksikköinä. Tuloksellisuustekijät sijoittuvat toimintayksikköjen reaaliprosessiin (toimintaprosessiin), jossa erotetaan neljä periaatteellista osaa. Asiaa havainnollistaa Kuva 1. Kuvan esittämää ajattelutapaa on arvosteltu voimakkaasti. Erityisesti on kritisoitu, että reaaliprosessin loppupää, suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde, saa liian vähän painoarvoa. Tarpeiden tyydyttämisen ja suoritteiden suhde onkin ongelmallinen tuloksellisuuden mittaamisessa ja arvioinnissa. Ongelmia aiheuttavat muun muassa suoritteiden vaihtelevat sisällöt, oikeudenmukaisen tulonjaon vaatimus ja suoritteiden ulkoisvaikutukset. KUVA 1. Tuloksellisuustekijät reaaliprosessissa.

10 190 Seuraavassa tarkastellaan tuloksellisuutta a) maksullisessa ja b) maksuttomassa toiminnassa. Maksullisen toiminnan tunnusmerkkinä on se, että suoritteilla on hinta, jonka asiakas maksaa. Maksullinen toiminta voi olla liiketoimintaa, johon liittyy voiton tavoittelu, tai maksullista palvelutoimintaa, johon ei liity voiton tavoittelua. Maksuttomassa toiminnassa kunta luovuttaa palvelun korvauksetta tai pientä korvausta vastaan asiakkaalle. Tuloksellisuuden näkökulmasta oleellinen ero näiden välillä on siinä, miten arvioinnissa voidaan käyttää rahamittaa. b) Tuloksellisuus maksullisessa toiminnassa Maksullisessa toiminnassa suoritteet luovutetaan maksua vastaan, toisin sanoen sekä tuotannontekijöillä että suoritteilla on raha-arvo. Tämä mahdollistaa kannattavuuden laskemisen. Kannattavuus määritellään suoritteista saatujen tuottojen ja tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneiden kustannusten erotukseksi tai suhteeksi. Liiketaloudellinen kannattavuus on ymmärrettävissä siten, että yksikkö on kahden markkinan rajapinnassa: tuotannontekijä- ja suoritemarkkinoiden. Kannattavuus ideaalitilanteessa osoittaa, kuinka hyvin yksikkö kykenee muuntamaan rahalla arvostetut tuotannontekijät (ostajien rahalla arvostamiksi) suoritteiksi. Voidaan sanoa, että liiketaloudellinen kannattavuus osoittaa, että organisaatio tuottaa sellaisia tavaroita ja palveluksia, joista kansalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän kuin niiden tuotantokustannukset ovat. c) Taloudellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus maksuttomassa toiminnassa Maksuttomassa toiminnassa tuloksellisuus jaetaan kahteen pääosaan. Eri yhteyksissä näitä osia kuvataan kahdella kysymyksellä: 1) tehdäänkö asioita oikein ja 2) tehdäänkö oikeita asioita? Ensimmäisen kysymyksen vastaukseen liittyvät käsitteet tuottavuus ja taloudellisuus. Toimintayksikön tehtävä on suoritettu taloudellisessa mielessä oikein, kun se on tehty taloudellisesti ja tuottavasti. Toisaalta tehtävät voidaan tehdä taloudellisesti, mutta ne saattavat olla kansalaisten kannalta tarpeettomia tai suorastaan vääriä asioita. Tähän liittyy vaikuttavuuden käsite, joka kuvaa, miten tehtävän suorittaminen vaikuttaa kansalaisiin ja koko yhteiskuntaan. Tuottavuus. Perusmuodossaan tuottavuus määritellään tuotosten (suoritteiden) ja panosten (tuotannontekijöiden) suhteeksi. Tuottavuus = Tuotos Panos Taloudellisuus. Taloudellisuus ja tuottavuus ovat läheisiä käsitteitä. Taloudellisuuden käsite määritellään yleisesti kustannusten ja suoritteiden (tuotosten) suhteena. Taloudellisuus ilmenee pyrkimyksenä tuottaa samoilla kustannuksilla mahdollisimman paljon suoritteita tai samat suoritteet mahdollisimman pienin kustannuksin. Taloudellisuus = Kustannukset Suoritteet Taloudellisuus ja tuottavuus ovat molemmat suhteellisia käsitteitä: ne edellyttävät vertailuasetelmaa. Taloudellisuus ja tuottavuus eivät kerro onnistumisesta tarpeiden tyydytyksessä eli ovatko tehdyt asiat olleet oikeita. Palveluja voidaan tuottaa taloudellisesti ja tuottavasti, mutta ne voivat olla huonoja tai sopimattomia. Esimerkiksi sairaalassa saatetaan suorittaa leikkauksia muita sairaaloita taloudellisemmin, mutta leikkaukset epäonnistuvat useammin.

11 191 Vaikuttavuus. Vaikuttavuuden käsitettä käytetään yleensä kolmessa päämerkityksessä. Ensiksi se määritellään tavoitteiden saavuttamisen asteena (esim. Glynn 1993, 50). Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi poliittiset päättäjät ovat asettaneet konkreettiset tavoitteet jollekin toiminnalle. Oikeita asioita ovat silloin ne toimenpiteet, jotka ovat tavoitteiden suuntaisia. Toiseksi vaikuttavuus voidaan samaistaa vaikutukseen. Kolmanneksi vaikuttavuus saatetaan määritellä organisaation kyvyksi aikaansaada vaikutuksia. Määriteltiinpä vaikuttavuus miten tahansa, on siinä kysymys lopulta julkisyhteisön tuotoksen ja yhteiskunnan jäsenten tarpeiden välisestä suhteesta. Tätä suhdetta on kuvattu ja analysoitu monilla käsitteillä. Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde. Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde on monitulkintainen. Palvelujen tarpeen kasvu ja palvelujen lisäys eivät välttämättä aina johda parempaan tilanteeseen. Tällaisia ovat erityisesti oikeuslaitos, palolaitos ja puolustusvoimat, joiden toiminta on yhteiskunnallisesti menestyksekkäintä silloin, kun näitä tarvitaan vähän. Suoritteiden ja tarpeiden tyydytyksen välinen yhteys ei välttämättä ole positiivinen, vaan se saattaa olla myös negatiivinen. Vaikuttavuus aikaansaatuina vaikutuksina. Kun vaikuttavuus samaistetaan vaikutukseen, se on erotus toimimisen ja toimimattomuuden välillä (engl. with or without the intervention). Esimerkiksi voisi kysyä, miten lonkkavammaisen elämä muuttuu, jos hänelle laitetaan tekonivel, verrattuna tilanteeseen, jossa sitä ei laiteta? Ajatustapaa havainnollistaa Kuva 2. Kehitys toimimattomuuden tilanteessa Toiminnan vaikutus Kehitys toimimisen tilanteessa KUVA 2. Vaikuttavuuden ja vaikutuksen suhde. Kunnan toimintojen vaikutukset ovat erilaisia. Vaikutus voi periaatteessa olla olemassa olevan tilan muuttamista, säilyttämistä tai estämistä. Koulutukseen, sairaanhoitoon tai teiden rakentamiseen panostaminen merkitsee muutosta. Koulussa vaikutus on oppimista, sairaanhoidossa terveemmäksi tulemista ja teiden rakentamisessa hyviä teitä. Rokotus voi estää sairastumista, puolustuslaitos voi estää olemassaolollaan vieraat tunkeilijat ja poliisi rikokset. Vaikutusten näkökulmia. Kunnan toimenpiteillä eri toimialoilla saavutetut vaikutukset voivat olla monenlaisia. Seuraavaan on koottu joukko eri lähteissä esitettyjä vaikutuksen näkökulmia (ks. esim. Vedung 1997, 54 59). Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Yksi näkökulma on erottaa välittömästi asiakkaaseen (kuntalaiseen) kohdistuvat vaikutukset ja laajemmat yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset. Esimerkiksi liikuntaelinleikkauksilla on luonnollisesti asiakasvaikutukset. Leikkauksen avulla asiakkaan henkilökohtainen elämä saattaa muuttua aivan ratkaisevasti. Tämä on asiakasvaikutusta. Liikuntaelinleikkauksella on usein myös laajempia vaikutuksia hoidetun henkilön lähipiirille ja veronmaksajille. Lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset. Palvelujen vaikutukset voivat olla kestoltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia. Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa taas pit-

12 192 käaikaisia. Oppimisen vaikutukset ovat välittömiä, mutta kouluissa opitut tiedot ja taidot vaikuttavat läpi koko ihmisen elämän. Useat palvelut ovat tavallaan investointeja tulevaisuuteen, jolloin niiden elinkaari on pitkä. Julkisen sektorin päätöksenteossa ongelmallista onkin se, että palvelujen kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt vasta myöhemmin. Budjettia laadittaessa on taipumusta keskustella kustannuksista ja leikata määrärahat mahdollisimman pieniksi. Samalla saattaa käydä niin, että leikataan iso joukko tulevien vuosien hyötyvaikutuksia. Vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisen asteena. Toinen tapa on määritellä vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisen asteena. Vaikuttavuus liitetäänkin usein tavoitteiden asettamiseen. Koulun tavoitteena voi olla se, että jatkokoulutuspaikan saa koulun päättäneistä 90 prosenttia tai että ylioppilastutkinnosta selviydytään 99-prosenttisesti. Vaikuttavuutta on silloin se, saavutetaanko tavoite. d) Liiketaloudellisen kannattavuuden suhde taloudellisuuteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen Edellä esitetyllä tavalla ymmärrettynä maksullisessa toiminnassa liiketaloudellinen kannattavuus sisältää maksuttoman toiminnan sekä tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden. Pyrkimys taloudellisempaan tai tuottavampaan toimintaan parantaa kannattavuutta joko siten, että samat suoritteet tuotetaan pienemmillä kustannuksilla, tai siten, että samoilla kustannuksilla tuotetaan enemmän myytäviä suoritteita. Myös vaikuttavuuden osatekijät sisältyvät liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Suoritteiden hinnoissa pitäisi heijastua kansalaisten kokemat hyödyt, joihin vaikuttavat esimerkiksi laatutekijät. Maksun suorittaminen merkitsee uhrausta, jonka kansalaiset tekevät käytettävissä olevien varojen ja henkilökohtaisen tilanteensa mukaan. Maksamalla kansalaiset osoittavat subjektiivisesti, miten korkealle he arvostavat tietyt suoritteet suhteessa tarpeisiinsa ja muihin suoritteisiin. Kansalaisten kokemat hyödyt ja uhraukset siis näkyvät hinnoissa. Liiketaloudellinen tulos osoittaa, että yksikkö on kyennyt jalostamaan tuotannontekijänsä suoritteiksi sellaisella tavalla, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan suoritteista enemmän kuin tuotannontekijöiden arvon. KUNTA TALOUDELLISENA TOIMIJANA Kunnalla on taloudessa useita rooleja Kunta on monipuolistanut toimintatapojaan, ja samalla se on omaksunut taloudellisena toimijana erilaisia rooleja. Perinteisin rooli on kunta tuottajana; kunnat ovat pitkään huolehtineet lähes kaikista niille erityislainsäädännöllä asetetuista tehtävistä itse, omien yksiköiden (koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, vesilaitos jne.) voimin. Kunta on itse asettanut toiminnan tavoitteet, hankkinut voimavarat, organisoinut toiminnan omissa yksiköissään ja huolehtinut palvelujen jakelusta ja prosessin valvonnasta. Koko reaaliprosessi on hoidettu näin, alusta loppuun asti. Kunnat tuottavat itse edelleenkin keskeisen osan palveluistaan, vaikka hankinnat ulkopuolisilta ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kunta toimii myös ostajana tai tilaajana: se tekee sopimuksia paikallisten yrittäjien kanssa esimerkiksi rakentaessaan kouluja tai järjestäessään koulukuljetuksia. Nykyisin kunta ostajana ja tilaajana on merkittävä toimija. Useat kunnat ovat organisoineet omia palvelujaan siten, että osa kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista ostetaan markkinoilta. Kuntiin on pystytetty uusia tilaajayksiköitä hoitamaan tätä tilaustoimintaa. Kuntiin on myös perustettu hankintatoimistoja ja nimetty tilaajapäälliköitä. Tämä ostotoiminta edellyttää paljon uudentyyppistä osaamista, kuten kustannuslaskentataitoja, lainsäädännön tuntemusta sekä neuvottelutaitoja ja prosessien hallintaa. Kunnan toimintaan sitoutuu myös pääomia, ja kunta harjoittaa nykyään myös omistajaohjausta. Tällöin kunta toteuttaa kolmatta, omistajan, rooliaan. Tämä voidaan havaita hyvin silloin, kun kunta asettaa liikelaitoksilleen tietyt tuotto-odotukset. Kunta haluaa

13 193 näin sijoittamalleen pääomalle tietyn koron. Periaatteet, joilla kunta hoitaa omistajaohjausta, linjataan konsernistrategioissa. Kuntalaisille nämä tuotto-odotukset konkretisoituvat muun muassa käyttömaksujen korotuksina sähkö- tai vesimaksuissa. Talousarviota laadittaessa maksukorotukset voivat vähentää paineita nostaa kunnallisveroprosenttia. Neljänneksi kunta toimii myös myyjänä. Se myy esimerkiksi naapurikunnalle tiettyjen erityisryhmien koulupalveluja tai varaa omista yksiköistään hoitopaikkoja naapurikunnan asukkaille ja luovuttaa ne sovittuun hintaan. Kunnan rooli myyjänä tulee yhä merkittävämmäksi, kun kuntien välinen yhteistyö lisääntyy ja yksi kunta vastaa tietystä palvelukokonaisuudesta ja joku toinen taas kantaa vastuu muista tehtävistä. Yksi kunta voi toimia isäntäkuntana, ja toiset hyödyntävät tämän isännän palvelutuotantoa sovittuun hintaan. Viidenneksi kunta on myös toimintojen rahoittaja. Usein rahoittajan rooli toteutuu samanaikaisesti tuottajan tai ostajan roolin kanssa. Rahoittamisella voi myös olla erillinen rooli: kunnat voivat rahoittaa erilaisin avustuksin kunnalle kuuluvia toimintoja. Alueyhteistyön sekä yksityisen ja julkisen rajapinnan ylittävän toiminnan laajetessa kunnat toimivat yhä useammin myös yhteistyökumppaneina. Talouden näkökulmasta tästä kumppanuudesta tulee osapuolten saada hyötyä: se voi olla paitsi puhtaasti rahallista myös asiantuntemusta ja omaa toimintaa täydentävää sekä yhteisistä taloudellisista eduista huolehtimista. Kunnan edellä kuvatut roolit liittyvät palvelutuotannon turvaamiseen. Rooleilla on merkitystä myös silloin, kun kuntaa tarkastellaan paikallistaloudellisena toimijana. Alueen elinkeinoelämään vaikuttaa voimakkaasti se, miten kunta suosii markkinasuuntautuneita toimintatapoja (ostopalveluja ulkopuolisilta), kuinka se harjoittaa maksupolitiikkaa tai omistajaohjausta ja millainen se on yhteistyökumppanina. Kunnan edustajien vahva osaaminen niin ammatillisessa kuin poliittisessa mielessä luo perustan luottamukselle toiminnassa. Kunnan tehtäviin kuuluu oleellisena osana vaalia ja kehittää alueen elinkeinoelämän edellytyksiä, jolloin se pystyy vaikuttamaan myös työpaikkojen säilymiseen ja tätä kautta tulorakenteeseensa. Kunnilla onkin vaativa tehtävä tasapainoilla lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisen ja usein vapaaehtoisten, alueen tulevaisuutta koskevien kehittämisvelvoitteiden paineessa. Governance kunnan taloudessa KUNNAN TALOUDEN ORGANISOINNIN MUODOT Kunnat markkinoiden ja hierarkioiden pyörityksessä peruskäsitteet Tutkimuksissa on vuosikymmenten aikana käsitelty erilaisia vaihtoehtoja taloudellisten toimintojen organisoimiseksi, järjestämiseksi ja hallinnoimiseksi (esim. Coase 1937; Powell 1990). Kirjallisuudessa hierarkiat ja markkinat ymmärretään vaihtoehtoisiksi organisointimuodoiksi. Voidaan ajatella jatkumomallia, joka pohjaa markkinoiden ja hierarkioiden jännitteeseen ja toisaalta kummankin vaihtoehdon suhteellisiin etuihin ja tehokkuuspiirteisiin. Kysytään esimerkiksi, osaavatko kunnat käyttää markkinoita (kilpailuttaa), missä laajuudessa kunnan kannattaa ulkoistaa palvelutuotantoaan (markkinat) tai tuottaa itse (hierarkia). Hierarkiat ja markkinat ovat organisointimuotojen ääripäitä, mutta ne ovat kyvyttömiä jäsentämään talouden toimintaa kaikessa rikkaudessaan. Koska kuntapalvelujen maailmaa on usein vaikea pukea vain markkinoiden ja hierarkioiden muotteihin, tarvitaan verkostoja ja hybridimalleja kuvaamaan välimaastoa. Toisaalta voidaan ajatella kerroksellisuusmallia, joka lähtee monimutkaisuuden ajatuksesta. Markkinat nähdään yksinkertaisimpana organisoinnin muotona, jota monimutkaisemmissa ympäristöissä voidaan täydentää verkostoilla ja hierarkioilla. Kun markkinoilla valintojen peruste on hintainfor-

14 194 maatio, monimutkaisemmissa ympäristöissä ratkaisut voivat pohjautua esimerkiksi sääntöjärjestelmiin ja esimiesauktoriteetin hyväksymiseen. (Vakkuri 2008.) Keskustelu organisoinnin muotojen tehokkuudesta palautuu kuitenkin pääsääntöisesti markkinoiden ja hierarkioiden keskinäissuhteiden tarkasteluun (ns. ostaa vai tehdä itse, make or buy -ongelma) (Williamson 1985; Rubin 1990; Oikarinen 2003). Mihin sitten perustuu markkinamekanismin oletettu tehokkuus kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisessa? Keskeinen tehokkuusolettamus liittyy hintajärjestelmän olemassaoloon, korkeaan joustavuuden asteeseen ja markkinoiden hierarkiaa optimaalisempaan kannustinrakenteeseen. Tällaisia perusteluja käytetään myös kuntatalouden piirissä. Tilaajan ja tuottajan erottaminen, näiden välisten sopimusjärjestelmien rakentaminen ja hintainformaatioon pohjautuva kannustin- ja kommunikointijärjestelmä ovat esimerkkejä siitä, miten markkinamekanismi voi täydentää hierarkkista rakennetta. Järjestelmän toimivuuden arvioinnissa on huomioitava kaksi asiaa. Ensiksi, kustannuksia aiheutuu siitä, kun markkinoita jäljittelevää mekanismia rakennetaan, ylläpidetään ja valvotaan osittain hierarkkisessa rakenteessa (ns. etukäteen syntyvät ex ante- ja jälkikäteen syntyvät ex post -kustannukset) (vrt. Williamson 1985). Näkökulma unohdetaan usein kunnan päätöksenteossa, jossa on joskus helppo aliarvioida edellä mainittujen kustannusten merkitystä. Näin on esimerkiksi siitä syystä, että kyseiset kustannukset on vaikea saada näkyviksi objektiivisten laskelmien avulla, koska kustannuslaskenta ja - analyysi (esimerkiksi kustannusten kohdentamisongelmat) on helpompi toteuttaa hierarkioiden sisällä kuin hierarkioiden kesken tai niiden välillä (Rajala ym. 2008). Tästä ei voida päätellä, että kustannuksia ei olisi olemassa. Niiden mittaamisen instrumentit vain ovat rajallisia. Toiseksi, markkinamekanismin tuominen hierarkkiseen rakenteeseen on sidoksissa siihen, millaisesta hierarkiasta puhutaan ja miten markkinat toimivat kyseisessä palvelutuotannon ympäristössä. Kunta hoitaa palvelutehtäväänsä erilaisilla organisaatio- ja toimintamalleilla. Markkinamekanismilla pyritään siis toteuttamaan tiettyjä ennalta käsin määriteltyjä päämääriä mahdollisimman tehokkaasti, jolloin kokonaisuuden kontrolli säilyy poliittisen päätöksentekojärjestelmän piirissä (vrt. myös Ouchi 1979, 835). Kuntataloudessa kysymys markkinasuuntautuneiden toimintamallien kannustinvaikutuksista on hyvä kytkeä toimintaympäristön ja palvelujen sisällön kysymyksiin. Millä tavoilla kunta voi järjestää palvelut? Perinteisesti kunnat ovat järjestäneet palvelut kuntalaisille omana tuotantona, jota kuntien päätöksentekojärjestelmä on ohjannut hierarkkisen tavan mukaan. Näin on edelleenkin, mutta rinnalla suositaan myös markkinasuuntautuneita ratkaisuja. Käytännössä kunnilla on käytössä kahta perusmallia laajemmat sovellukset, joten on tarpeen nostaa esille myös muita keskeisiä ilmiöitä ja käsitepareja, kuten markkinat ja näennäismarkkinat, kilpailutettu ja ei-kilpailutettu toiminta sekä kilpailu ja kilpailuttaminen. Kuvassa 3 jäsennetään näitä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä.

15 195 PALVELUJEN JÄR- JESTÄMISTAPA HIERARKKINEN - hierarkkinen valtasuhde - normit, ohjeet, budjetti - resurssi/panosohjaus MARKKINASUUNTAUTUNUT - tilaaja-tuottaja- tai ostaja-myyjäsuhde - sopimus - tuotoksen ohjaus NÄENNÄISMARKKINAT - tilaaja-tuottajamalli - palvelusetelimalli MARKKINAT EI-KILPAILULLINEN -tilaajan ja tuottajan yhteistyö -neuvottelut KILPAILULLINEN - kilpailuttaminen - kilpailu (myös potentiaalinen) KUVA 3. Hierarkkisen toimintatavan ja markkinasuuntautuneiden toimintatapojen keskeiset käsitteet. Seuraavassa paneudutaan tarkemmin hierarkkiseen toimintatapaan ja markkinasuuntautuneisiin toimintatapoihin. (Rajala ym. 2008, ) a) Hierarkkinen toimintatapa kuntapalveluissa Hierarkkinen toimintatapa tarkoittaa pelkistettynä sitä, että kunnan kaikki talousroolit ovat samassa linjaorganisaatiossa: kunta päättää palvelusta (tilaa), rahoittaa sen, tuottaa palvelun ja omistaa itse tuotannontekijät. Kun liiketaloustieteessä puhutaan hierarkkisesta toimintatavasta, tarkoitetaan sillä ensisijaisesti tuotantoa omassa organisaatiossa (kirjallisuudessa käytetään usein englanninkielistä ilmaisua firm). Hallinnon tutkijalle hierarkkinen tarkoittaa tiettyä toiminnan ideaalimallia ominaisuuksineen. Siinä ohjaus toteutetaan linjassa ja tehtävät jakautuvat strategiseen, hallinnolliseen ja operatiiviseen tasoon sekä horisontaalisesti tulosyksiköihin. Sen virallisesta muodosta pystytään piirtämään kaavio, jossa kerrotaan valta- ja vastuusuhteet, jotka muodostavat raamit ihmisten käyttäytymistä koskeville pelisäännöille (Eisenhardt 1989, 58). Samalla pystytään mallintamaan erilaisia johtamisprosesseja, kuten suunnittelu. Toiminnan päämäärät ja tavoitteet määritellään itse, ja niitä on mahdollista seurata toiminnasta kerättävien tietojen avulla. Ohjausta toteutetaan säätelemällä resursseja ja arvioimalla tuloksia. Toiminnan koordinointi toteutetaan organisaation sisällä linjassa tai säännellysti horisontaalisesti. Toiminnan sopeuttamisesta huolehditaan ulkopuoliset olosuhteet huomioon ottavilla strategioilla, jotka muunnetaan yksikön sisäiseksi toimintapolitiikaksi. Hierarkkisessa toimintatavassa käsite byrokratia ymmärretään usealla eri tavalla. Arkikielessä termillä viitataan hallinnon jäykkyyteen ja tehottomuuteen, mutta byrokratia on lähtökohtaisesti neutraali. Sen tarkoittama järjestelmä toimii rationaalisena hallintokoneistona, jossa viestintä on virallista ja tehtävät jakaantuvat virka-aseman mukaisesti. Sääntöjen noudattaminen takaa kaikille osapuolille, myös asiakkaille, oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisen kohtelun (Weber 1978). Byrokraattinen järjestelmä ei tunnista epävirallisia toimintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten luottamusta ja motivaatiota. Hierarkkisen toimintatavan keskeiset piirteet voidaan tiivistää kolmeen kohtaan: i. Toimijoiden (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, palvelun tuottaja) suhde on hierarkkinen.

16 196 ii. Ohjaustapa perustuu määräysvaltaan; hierarkian ylempi taso päättää ja valvoo, alempi taso suunnittelee ja tuottaa palvelun. iii. Ohjauksen kohteena ovat reaaliprosessin resurssit, voimavarat, joiden hankkimiseen hierarkian ylin taso osoittaa talousarviossa määrärahat palvelun tuottajalle menolajeittain. Hierarkkiselle toimintatavalle on ominaista se, että toiminnan aikaansaannokset eli tuotteet eivät ole ensisijaisia ohjauksen kiinnostuksen kohteita, vaan toimintaa säädellään resurssien määrillä ja kohdentamisella. Tämä on toteutettu kunnan talousarvion valmistelussa ja siitä päätettäessä. Hierarkkiselta toimintatavalta puuttuvat luontaiset tuloksellisuuskannustimet, jotka edistäisivät palvelutuotannon taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita aina sitä, että hierarkkinen toimintatapa olisi tehoton. Kun ohjauksessa tarpeellinen tieto on resurssien hankintaan tarvittava määrärahan kokonaissumma ja menolajien määrärahat, ei hierarkkisessa toimintatavassa ole ollut erityistä tarvetta tuotteiden määrittelemiselle ja tuotekohtaisten kustannusten laskemiselle. Tuotteiden hintoja ei tiedetä, ei myöskään aina sitä, onko toiminta tuloksellista. b) Markkinasuuntautuneet toimintatavat kuntapalveluissa Markkinasuuntautuneet toimintatavat eroavat perusajattelultaan monessa suhteessa hierarkkisesta toimintatavasta. Tässä yhteydessä markkinasuuntautuneita toimintatapoja ovat ostaminen ja myyminen aidoilla markkinoilla ostaminen ja myyminen näennäismarkkinoilla - palvelusetelit - ulkoiset tilaaja tuottaja-mallit - sisäiset tilaaja tuottaja-mallit yhteistyömallit - isäntäkuntamallit ja muut kumppanuussopimukset. Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen keskeisiä elementtejä esittää pelkistetysti Kuva 4. Tilaaja (ostaja) Sopimus Informaatio Tuottaja Tuote Tuotteen käyttäjä Informaatio KUVA 4. Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen keskeiset elementit. Markkinasuuntautuneille toimintatavoille keskeinen piirre on se, että kunnan talousroolit jakautuvat eri toimijoille. Toimijoiden, erityisesti tilaajien ja tuottajien, erillisyyden lisäksi oleellisia piirteitä ovat ohjauksen perustuminen sopimuksiin ja ohjauksen kohteena olevat tuotteet. i. Tilaajien ja tuottajien erillisyys. Markkinasuuntautuneille toimintatavoille on tunnusomaista se, että toimijoilla on selvät roolit ja toimijat tavoittelevat roolinsa mukaista hyötyä. Aidoilla markkinoilla ovat myyjät ja ostajat, jotka arvioivat kaupan kohdetta omasta

17 197 näkökulmastaan. Rationaalisen ostajan intressinä on saada haluamansa tuote mahdollisimman edullisesti, ja myyjä pyrkii saamaan tuotteestaan mahdollisimman hyvän hinnan. Kunnan toimiessa aidoilla markkinoilla (tavallisesti ostajana tai tilaajana) tähän perusasetelmaan tulee lisäpiirteitä. Kunta ja sen yksiköt voivat tietysti ostaa palveluita itselleen, mutta useimmiten tilanne on se, että kunta ostaa verovaroilla tuotteen kuntalaiselle. Oleellinen kysymys tässä tapauksessa on se, mitä kautta informaatio kuntalaisten tarpeista välittyy päätöksentekoon. Ensisijaisesti informaation pitäisi välittyä poliittisten päättäjien kautta kunnan tilaajaorganisaatiolle. Jokapäiväisessä palvelutoiminnassa tärkeätä on myös palvelun käyttäjältä suoraan tuottajalle välittyvä informaatio. Näennäismarkkinoiksi kutsutaan tilanteita, joissa toteutuvat aitojen markkinoiden pääperiaatteet, mutta kunta on luonut ne erillisillä päätöksillään. Tilaajakunnan, tuottajan ja palvelun käyttäjän suhteet saattavat vaihdella. Kunta on saattanut ottaa käyttöön tilaaja tuottaja-mallin jakamalla organisaationsa kahteen pääryhmään: tilaajiin ja tuottajiin, jolloin tilaajat tilaavat verovaroilla tuotteita tuottajilta (kunnan omilta, kolmannelta sektorilta tai yrityksiltä) palvelun käyttäjille. Kunta on myös saattanut ottaa käyttöön palvelusetelimallin, jolloin palvelun tilaaminen jakautuu kahtia: kunta päättää, kenelle seteli annetaan ja palvelun käyttäjä valitsee, mistä palvelun hankkii. Kunta useimmiten päättää myös, ketkä voivat toimia tuotteiden tuottajina. Kunta on myös voinut ottaa käyttöön sisäiset markkinat, joilla kunnan yksiköt toimivat ostajina ja myyjinä. Kunnan sisäisillä markkinoilla on tavanomaisista markkinaolosuhteista poikkeavia piirteitä. Tavanomaisissa markkinatilanteissa ostajat ja myyjät ovat eri toimijoita, joilla on omat tavoitteensa. Sisäisillä markkinoilla tilaajat ja tuottajat kuuluvat samaan kuntakonserniin. Kuntakonsernilla on myös muita rooleja: omistajan ja rahoittajan roolit. Sisäisten markkinoiden toimivuuden kannalta on erityisen tärkeätä pitää huoli näiden roolien tasapainosta. Kunta voi esimerkiksi päättää kohdentaa koulutoimeen lisämäärärahoja, mutta samanaikaisesti edellyttää kunnan liikelaitokselta korkeampaa tuottoa. Tästä saattaa seurata sisäisten palvelujen hintojen korottaminen, jolloin määrärahojen lisäykset voivat mennä korkeampina palvelumaksuina takaisin kunnan kassaan eivätkä varsinaiseen opetukseen. ii. Sopimukset ohjauksen välineinä. Toinen oleellinen markkinasuuntautuneiden toimintatapojen piirre on se, että ohjaus tapahtuu tilaajan ja tuottajan välisin sopimuksin, ei määräysvallalla, kuten hierarkiassa. Sopimuksissa sovitaan toimintatavat, ostettavat palvelut (määrä ja laatu) ja palvelujen hinnat. Ideaalimallin mukaan osapuolilla pitäisi olla molemminpuolinen vapaus sopimuksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen. Usein tällaista vapautta ei, esimerkiksi sisäisillä markkinoilla, kuitenkaan ole. iii. Tuotteet sopimuksen kohteina. Markkinasuuntautuneiden toimintatapojen kolmas piirre on se, että tilaajien ja tuottajien kesken sovitaan tuotteisiin liittyvistä asioista toisin kuin hierarkkisessa omassa tuotannossa. Markkinasuuntautuneet toimintatavat suuntaavat huomion tuotteisiin ja myös niiden vaikutuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että tilaajien ja tuottajien on oltava tietoisia paitsi tuotteen sisällöstä myös tuotteiden hinnoista. Markkinasuuntautuneeseen toimintaan liittyviä käsitteitä Markkinasuuntautuneeseen toimintaan liitetään usein ulkoistaminen, jossa jokin toiminta siirretään omasta organisaatiosta ulkopuolisen toimijan tuotettavaksi. Ulkoistaminen on toiminnan siirtotapahtuma, jossa aluksi etsitään potentiaalisia tuottajia, joita mahdollisesti kilpailutetaan. Tämän jälkeen tehdään tuottajavalinnat, käydään tuotannon organisointiin liittyvät sopimusneuvottelut, laaditaan sopimukset sekä käynnistetään ja toteutetaan ne toimenpiteet, joita uudelleenorganisointi eri osapuolilta edellyttää. Englanninkielinen termi outsourcing liitetään ulkoistamiseen. Contracting out on liitetty perinteisesti niihin sopimusjärjestelyihin, joilla julkisen sektorin toimesta aikaisemmin itse tuotettuja palveluja aletaan hankkia ulkopuoliselta tuottajalta (Domberger ym. 1995,

18 ). Vastaavasti taas contracting in on asian kääntöpuoli, eli siirto takaisin omaksi toiminnaksi. Ulkoistamisvaihetta ei kuitenkaan aina edellä kilpailuttaminen, vaan kunnat voivat siirtää toimintaansa ulkopuoliselle toimijalle myös erilaisin yhteistoimintasopimuksin. Kun julkisen toiminnan järjestämisestä puhutaan, viitataan myös yksityistämiseen, jolla tarkoitetaan yleensä julkisen yksityiseksi tekemistä, erityisesti julkisen toiminnan kohdalla yksityisen sektorin roolin lisäämistä. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa kyseisellä roolin lisäyksellä viitataan muutokseen omistussuhteissa tai kontrollin syvenemiseen (Savas 1987, 3, 88; Willberg 2006, 44). Julkisen toiminnan kohdalla kyse voi, laajasti ymmärrettynä, olla myös toiminnan yhtiöittämisestä (ks. Rasinmäki 1997, 45 48, , 320; Valkama 2004, ). Kilpailun liittäminen omistussuhteeseen tunnetaan hyvin tieteellisessä keskustelussa. (Esim. Le Grand & Estrin 1989.) Yksityinen omistus ei kuitenkaan itsestään selvästi ole liitettävissä kilpailuun, sillä markkina-asema ratkaisee syntyykö kilpailua vai ei. Saattaahan toimijalla olla markkinoilla vaikkapa monopoliasema, jolloin omistussuhteella on hyvin vähän merkitystä esimerkiksi hintakilpailun näkökulmasta. (Ks. Coase 1988; vrt. Okko 2007, ) Markkinaohjauksen ideana on, että jokainen toimii oman vapaan tahtonsa ja etunsa mukaisesti. Näin optimoidessaan oman etunsa myös kokonaisuuden etu optimoituu eli saavutetaan tehokkain mahdollinen kokonaisuus. Ohjausjärjestelmään vaikuttamalla, ottamalla huomioon vaihdannan ehdot ja epävarmuustekijät, saadaan markkinat toimiviksi, jolloin myös hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tuloksena (vrt. Smith 1875). Oleellinen osa toimivia markkinoita on kilpailu. Kunta konsernina Konsernilla yleiskäsitteenä tarkoitetaan useista erilaisista toimintayksiköistä koostuvaa kokonaisuutta, jolla on yhteinen johto. Konsernista puhuttaessa erotetaan konserni oikeudellisessa ja toiminnallisessa merkityksessä. Oikeudellinen konserni määritellään lainsäädännössä, kun taas toiminnallinen konserni muodostuu ensisijaisesti johtamisen näkökulmasta. (Meklin & Martikainen 2003; Meklin 2006.) Governance-ajattelun yksi keskeinen piirre konkretisoituu juuri konsernissa: miten hallita erilaisia toimintayksikköjä ja saada ne toimimaan kokonaisuuden edun mukaisesti? a) Kunta oikeudellisena konsernina Varhaisemmassa kunnallisessa lainsäädännössä ei käytetty konsernin käsitettä, vaikka kunta palveluja järjestävänä organisaationa koostuikin erilaisista toimintayksiköistä. Vuoden 1995 kuntalaissa (365/1995) tehtiin merkittäviä muutoksia kuntien organisaatiorakenteita ja taloushallintoa koskeviin säännöksiin. Yhtenä uudistuksena oli kirjanpitolain (1336/997) käyttöönotto soveltuvin osin. Tämä muutti merkittävästi kuntien talousajattelua ja toi kuntiin konsernin käsitteen oikeudellisessa merkityksessä. Laissa ei kuitenkaan määritelty kuntakonsernia tai mitä siihen kuului, mutta konserniin kuuluvat toimintayksiköt oli pääteltävissä kunnan tilinpäätössäädösten kautta. Kunnat velvoitettiin tekemään konsernitase, jos niillä on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, kuten esimerkiksi kunnan pääosin omistamassa osakeyhtiössä. Kuntalain eräitä säännöksiä uudistettiin vuonna 2007, jolloin lakiin myös otettiin tarkempia määräyksiä kuntakonsernista. Ne koskivat erityisesti konsernin rakennetta, konsernijohtoa ja tilinpäätöstä. Uudistetun kuntalain säännösten mukaan kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunnan määräämisvalta voi perustua joko suoraan valtaan tai toisen konserniyhteisön kautta toteutuvaan määräämisvaltaan.

19 199 Kuntalain mukaan kuntakonsernilla on konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnan tulee laatia ja sisällyttää omaan tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. b) Kunta toiminnallisena konsernina Toiminnallisesta näkökulmasta konserni voidaan markkinasektorilla määritellä tuotantoorganisaatioksi, joka toimii usealla eri toimialalla ja joka on organisoinut eri toimialoilla toimivat yksikkönsä tulosyksiköiksi (Lainema 1996, 17). Tulosyksiköt voivat olla joko erillisiä juridisia yksiköitä, esimerkiksi osakeyhtiöitä, tai sisäisiä yksiköitä. Tämä konsernin määritelmä sopii hyvin myös toiminnallisen kuntakonsernin määritelmäksi. Määrittelyssä nimenomaisesti mainittu monialaisuus on kunnan palvelutuotannon eräs tunnuspiirre. Ulottuuhan kunnan palvelutuotanto laajalle alueelle aina sairaanhoidosta kirjastotoimeen. Toiminnallisen ja oikeudellisen kuntakonsernin rakenteet jäsentyvät hieman eri tavoin, vaikka niissä on paljon samoja osia. Oikeudellisessa mielessä emokunta käsitetään yhdeksi konserniin kuuluvaksi yksiköksi, mutta toiminnallisesta näkökulmasta myös emokunta on nähtävä useista yksiköistä muodostuvana kokonaisuutena. Toiminnallisesta näkökulmasta koko kunnan johdon on johdettava sekä emokunnan sisällä toimivia että sen ulkopuolella toimivia tytäryhteisöjä. Toiminnallisesta näkökulmasta konserni voidaan jakaa sisäiseen konserniin ja ulkoiseen konserniin. Toiminnallisesta näkökulmasta konsernijohtoon kuuluvat ne toimielimet, joiden tehtävänä on tarkastella asioita koko kunnan näkökulmasta. Määrittely eroaa jonkin verran kuntalain mukaisesta konsernijohdon määritelmästä. c) Kuntakonsernin sisäiset ja ulkoiset toimintayksiköt Sekä sisäiseen että ulkoiseen kuntakonserniin kuuluvat toimintayksiköt hoitavat kunnan moninaisia tehtäviä. Kuntien järjestämiä hyvinvointipalveluja sosiaali-, terveys- sekä opetus- ja sivistystoimessa tuottavat pääosin sisäiseen konserniin kuuluvat toimintayksiköt. Eräitä kuntalaisille maksullisia tehtäviä varten, mutta myös kuntien elinkeinotoiminnan kehittämistä varten, kunnat ovat perustaneet ulkoiseen konserniin kuuluvia tytäryhteisöjä. Oleellinen ero näiden välillä on se, miten kunta ohjaa toimintayksikköjen toimintaa. Emokunnan sisäisen konsernin yksikköjä kunta ohjaa talousarvion avulla, ja nämä yksiköt ovat epäitsenäisiä talousyksikköjä. Ulkoiseen konserniin kuuluvia yksikköjä kunta ohjaa pääasiassa omistajaohjauksella, eli kunta omistajana voi asettaa vaatimuksia ulkoiseen konserniin kuuluville yksiköille. Kuntien sisäiseen ja ulkoiseen konserniin kuuluvat yksiköt ja niiden keskeiset piirteet voidaan luokitella seuraavasti: Kunnan sisäiseen konserniin kuuluvat toimintayksiköt: Bruttoyksiköt - Tulot ja menot ovat kunnan budjetissa erillään eli bruttona. - Osa kunnan taloutta, epäitsenäisiä talousyksikköjä. - Ei omaa rahataloutta, rahoitus kunnan budjetista. Nettoyksiköt - Kunnan budjetissa päätetään tulojen ja menojen erotuksesta eli netosta. - Osa kunnan taloutta, epäitsenäisiä talousyksikköjä. - Ei omaa rahataloutta.

20 200 - Harjoittavat maksullista toimintaa, saavat tuloja. Liikelaitokset - Osittain itsenäisiä talousyksikköjä. - Saavat tulonsa suoritteiden myynnistä, ja niillä on sitä vastaavat menot. - Oma tase, joka sisältää liikelaitoksen varat ja velat. - Jonkinlainen kannattavuustavoite. Kunnan ulkoiseen konserniin kuuluvat tytäryhteisöt: Osakeyhtiöt - Itsenäisiä talousyksikköjä, joilla on omat tulot, menot ja varallisuus. - Kunta omistaa yhtiön osakkeet tai osake-enemmistön ja voi vaikuttaa omistuksen kautta toimintaan. - Voi asettaa tuottovaatimuksia sijoittamalleen pääomalle. Kuntayhtymät - Kunnat voivat järjestää yhteistyönsä perustamalla kuntayhtymän. Kuntien jäsenyys voi olla myös pakollista, esimerkiksi erikoissairaanhoidon kuntayhtymässä. Muut määräysvallassa olevat yksiköt - Kuntakonserniin kuuluvat myös muun muassa säätiöt, joissa kunnalla on määräysvalta ja joiden kautta kunta hoitaa tehtäviään. Näitä kunnan toimintayksikköjä käsitellään myös kunnan taloudellisten roolien näkökulmasta seuraavassa luvussa. e) Kuntakonsernin johtamisjärjestelmä Edellä kuvattu nostaa tarpeen kehittää kunnan konsernijohtamisjärjestelmää, jonka tehtävänä on ohjata yksikköjen toimintaa kuntakonsernin kokonaisedun mukaiseksi. Konsernijohtamisen tavoitteena on yksinkertaistetusti saada kunnan yksiköt toimimaan tehokkaasti, yhdensuuntaisesti ja samassa tahdissa. Toisella tavalla ilmaistuna konsernin tarkoituksena on saada konserniin kuuluvat yksiköt toimimaan siten, että konsernin tulos on suurempi kuin yksiköiden tulosten summa eli > 2. Konsernijohtamisjärjestelmä voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen on johtamisjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Tässä on kyse johtamisjärjestelmän rakenteiden, toiminnan pelisääntöjen ja prosessien suunnittelusta ja muotoilemisesta. Toinen osa on järjestelmän käyttäminen kuntakonsernin toiminnan ohjaamisessa. KUNNAN TALOUDEN OHJAUSJÄRJESTELMÄT, -MALLIT JA -VÄLINEISTÖ Ohjauksen mallintaminen talousarvion avulla Kuntataloudessa on omaksuttu käyttöön talousarviomalli, joka jakaantuu käyttötalous-, investointi-, rahoitus- ja tuloslaskelmaosiin. Käytännössä malli on tarkoittanut sitä, että huomio tulee kohdentaa siihen, mitä vastiketta verorahoille saadaan eli mitä tuloksia toimintaan käytetyillä voimavaroilla saadaan aikaan. Käyttötalousosa ja investointiosa kertovat siitä, mihin tarkoituksiin kunta kohdentaa varojaan seuraavana vuonna ja koko suunnitelmakautena. Kyse on siitä, mitä kunnassa aiotaan tehdä reaalitaloudessa ja paljonko mihinkin tarkoitukseen osoitetaan varoja. Tuloslaskelmaosa sisältää rahaprosessia koskevat tiedot. Se osoittaa tulorahoituksen riittävyyden kunnan palvelutuotannon vuotuisiin menoihin. Rahoitusosa on kokonaistaloudellinen laskelma, ja se kertoo tulon lähteet. Kunnan talousarvio on rakennettu tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että hallinnonaloittain ja toimintayksiköittäin tulee etukäteen määritellä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja konkretisoida ne toimialoittain ja yksiköittäin. Valtuusto päättää talousarviokäsittelyn yhteydessä paitsi mainituista tavoitteista myös

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa?

Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa? Lomautuksia ja irtisanomisia luvassa? Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 11.12.2013 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu Tiedustelussa selvitettiin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden parantaminen - puheita vai tekoja. Tuottavuuden parantaminen. Miksi PARAS-hanke?

Kuntien tuottavuuden parantaminen - puheita vai tekoja. Tuottavuuden parantaminen. Miksi PARAS-hanke? Kehto-hankkeen seminaari Rantasipi Sveitsi Hyvinkää 12.-13.3.2009 Kuntien tuottavuuden parantaminen - puheita vai tekoja Pentti Meklin kunnallistalouden professori 1 Tuottavuuden parantaminen Viime vuosina

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

KUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT

KUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT KUNTIEN TUOTTAVUUSKEHITTÄMINEN MAHDOLLISUUDET JA SUDENKUOPAT Taloustorstai, Helsinki, Kuntatalo, 22.11.2018 Jarmo Vakkuri Professori, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, jarmo.vakkuri@uta.fi ESITELMÄN

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 21.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9. Ajankohtaiskatsaus Johtaja Terhi Päivärinta Kuntamarkkinat 12.9.2018 Hallituskausi päättymässä Mitä jäi käteen? Kärkihankkeet? Rahoitus? 2 6.9.2018 Uuden vaalikauden isoja kysymyksiä Miten vahvistetaan

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

JULKISHALLINNON JA -TALOUDEN TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA

JULKISHALLINNON JA -TALOUDEN TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA 1 JULKISHALLINNON JA -TALOUDEN TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA JHTT-TUTKINTOKOE 2012 22.-23.9.2012 OSA III: Tuloksellisuuden mittaus ja arviointi 22.9.2012 klo 14-18 Tehtävät 5-7 2 Kysymys 5. Toiminnan tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot ulkoiset menot ja tulot Päivitetty 31.5 julkaistujen tilinpäätösennakkotietojen mukaan. Mikko Mehtonen 5.6.2019 Laskelma kuntien ja ulkoisista menoista vuonna 2018 ( mrd. - % ) 2,04; 4 % 4,85; 11 % 16,37;

Lisätiedot

Maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset

KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Mallivastaukset 2011 Sukunimi... Etunimet. Henkilötunnus... Pisteet yht. KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset 1 HALLINTOTIETEEN MAISTERIN VALINTAKOE 2011 KUNNALLISTALOUS,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto Markkinat ja julkinen terveydenhuolto KOMMENTTIPUHEENVUORO Tutkimusjohtaja, dosentti Martti Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kilpaillut markkinat julkisessa terveydenhuollossa toimiiko? Helsinki

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla

Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tarve henkilöstömenosäästöihin jatkuu kuntasektorilla Tiedotustilaisuus KT:n henkilöstömenosäästötiedustelun tuloksista 17.12.2014 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n henkilöstömenosäästötiedustelu

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Tulevaisuuden johtajat 24.11.2017 Jari Koskinen MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot