MALMSJÖ pohjoismaiden suurin pianotehdas 120 vuotias ( )

Transkriptio

1

2 MALMSJÖ pohjoismaiden suurin pianotehdas 120 vuotias ( ) Johan G ustaf M alm sjö; M alm sjö-pianotehtaan perustaja; syntyi ja kasvoi S kånessa. Hän osoittautui jo varhain m usikaalisesti poikkeuksellisen lahjakkaaksi. Oltuaan aluksi kuusi vuotta Lundissa puusepäntöissä hän päätti yhdistää työnsä ja harrastuksensa siirtym ällä pianonrakennusalalle. Ensim m äiset oppinsa M almsjö sai eräältä malmölaiselta pianonrakentajalta. M yöhemm in hän jatkoi K ööpenham inassa M arschallilla, joka oli siihen aikaan Pohjolan huom attavin pianonrakentaja. Siellä hän työskenteli seitsem än vuotta opetellen ammattinsa alusta alkaen, ja palattuaan amm attimiehenä kotim aahansa hän rakensi vuokraam assaan verstaassa M almössä ensim mäiset Malm sjö-taffe lipianonsa. Vuonna 1843 hän m uutti Göteborgiin perustaen sinne M alm sjö-pianotehtaan, jonka johdossa hän oli kuolemaansa asti vuonna T a ffe lip ia n o je n v a lm istu s alk oi Ma lm sjö -te h ta a n to im in ta alkoi v aatim a tto m asti, m u tta kehitys oli rip eä tä. E nsim m äisenä vuonna ra k en n ettiin vain viisi in stru m e n ttia, m u tta vuonna 1377 n iitä valm iste ttiin jo kokonaista 225 k ap p a letta. Aluksi te h tiin pelk ä stä ä n taffelip ian o ja, ja vaikka "fo rte p ia n o t ja flyygelitk in tu liv a t p ian valm istu so h jelm aan, ta h tiin kuitenkin ensim m äiset kolm ekym m entä v u o tta pää asiassa taffeleita" luvulla alkoivat nykyaik aista tyyppiä olevat p ian o t tu lla m uotiin, ja te h ta a n k eh ity stä a ja te lle n oli su u re sta m erk ity k sestä, e ttä M alm sjön onnistu i saada te h ta a n s a työm estariksi C. Alf Å gren, joka ou työskennellyt vuoden a ja n S te in w a y -te h ta a lla New Yorkissa. P ia n o te h ta a t liitty v ä t y h te e n. S otavuodet to iv at tu llessaan su u ria vaikeuksia m aan p ian o teh ta ille. S ekä ra a k a -a in e h a n k in n a t e ttä tu o t teid en m ark k in o in ti vaikeutuivat. T ä m ä jo h ti siihen, e ttä k aik k iaa n kuusi te h d a sta liittyi M alm sjön t e h t y n y h teyteen. N äin la a je n tu n e e n yrityksen to im in ta keskitettiin myöhemmin yhteen ja sam aan paikkaan, Arvikan kaupunkiin, missä täm ä oonjoismaiden suurin pianotehdas tänäkin päivänä sijaitsee. M alm sjö -tehdas tulee nyt toimineeksi yhtäjaksoisesti 120 vuotta. P aitsi R uotsissa, m issä M alm sjö tila sto je n m u k aan on en iten o stettu pianom erkki. tu n n e ta a n tä n iä teh d a s m usiikkipiireissä eri puolilla m aailm aa. K ansallisissa ia k ansainvälisissä pian o n ä y tte - lyissä M alm sjö -p ian o t o v at v o itta n eet 23 ensim m äistä palkintoa ja kultam italia, ja työtä tehdään jatkuvasti laad u n oitäm iseksi ensiluokkaisena ia tu o tan n o n lisääm iseksi laaje n ev aa k y sy n tää vastaavaksi. M ainittakoon tässä, e ttä M alm sjö-tehdas on o llu t u ra n u u rta ja n a m aailm assa n y t vleistym ässä olevien m uovilaakereiden k ä y ttä jä n ä pian o n koneistossa. Viim eistelty työ ja kestävyys ovat aina olleet periaatteita M almsjö-pianoia rakennettaessa. N ykyään v aa d ita an esim erkiksi p u u ta v a ra n kui vaam isessa ja käsittelyssä valm istuksen eri vaiheissa lähes tieteellistä ta rk k u u ta, jo ta valm is in stru m e n tti kestasi m eidän ilm astollem m e tyypilliset su u re t kosteuden ja läm pötilan m uutokset vuodenaikojen vaihtuessa. Asia onkin niin, e ttä pianom arkkinoilla on ta rjo lla lukuisia eri m erkkisiä p ianoja, jotka ovat h in n o ilta an M alm sjötä halvem pia. M u tta ju u ri edellä m a in ittu je n valm istusperia atteid en ansiosta M alm sjö ei sitte n k ä ä n tule k a l liiksi D id em m ällä täh täim ellä asiaa ta rk a stellen ; ja p ian o a h an ei tavallisesti h a n k ita vuodeksi ta i pariksi, vaan vuosikym m enien ajaksi. M alm sjö -p ian o teh taan ed u staja Suom essa on tu rk u lain en V altola Oy. TURUN OSUUSKAUPPA VALTOLA OY Turku - L innankatu 26 - Puh TURUN- SUOMALAINEN SÄÄSTÖPAN k KI

3 FRITZ KUHLA Ed Seiler - Jørgen sen - Steinberg HARMONEJA CEMBA L OITA ELEKTRONISIA SOITTIMIA Kristofer Gräsbeck: AJATUSTENVAIHTOJEN FOORUMI M IK K O LA M., aikamme Ihmiset tietävät kovin paljon heitä ym päröivästä m aailmasta. Aamulla kun he avaavat le h t e n s ä, tunkeutuvat jop a kaukaistenkin maailmankolkkien tapahtum at heidän tietoisuuteensa Heta kun Sonny Liston on saanut tarpeekseen ottelussaan Cassius Clayta vastaan kesäisessä M iam i Beachissä, m e täällä talvisessa Turussa saam m e radion ja television kautta tiedon siitä. Syntyy kuvalta keskusteluja ottelun yksityiskohdista, koska niin m onet ovat nähneet sen om in silm in, aivan samoin kuin he näkivät Kankkusen hypyt Innsbruckin hyppyrimäessä. Se aika on jo kauan ollut ohi, jolloin tuotti suuria valkeuksia seurata maailman menoa. Kaikkialla m a a il m a s s a julkaistaan tu n t o ja, joissa heijastuu eri m aiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys. Nyky ajan mainioista kirjastoista löytää helposti pätevien tiedemiesten tutkimuksia m itä m oninaistam ista aiheista. Usein m eille suorastaan tyrkytetään tietoja. Tätä ei sovi surra, sillä m ehän kaikki ym m ärräm m e että pienenevässä maailmassamme ulkomaan tapahtumat koskevat yhä enemmän juuri meitä. O n kuitenkin todettava, että mollia on taalla k otimaassamme, kotikaupungissamme parhaat mahdollisuudet oppia ymmärtämään ihmisiä ja yhteiskunnallisia ilm iöitä. Lienee jopa nun, etta jos unohdamme ne ihmiset, joiden parissa elämme, emmekä ota osaa sen yhteiskunnan asioihin, jonka jäseniä me olemme, jäävät m eidän lukutietomme puolinaisiksi eivätkä hyödytä meitä. K irja t ja lehdet m u od stavat siinä tapauksessa eräänlaisen pakopaikan todellisuudelta. Suom e Turku -lehden tehtävänä on juuri herättää kaupunkilaisten m ielenkiintoa kotikaupunkiaan kohtaan välittäm ällä tietoja sen ^ k y ise s tä työstä, sen menneisyydestä ja sen kehittymismahdollisuuksista. K aikille jotka tahtovat tuoda ilmi ajatuksensa kaupunkimme oloista ja pyrkivät kehit- TURUN SEUDUN OSUUSKASSA AIKAMME PANKKI Päätoim ittaja chefred aktör : Erkki Vuori, p u h.-t e l Toimitussihteeri Redaktionssekretare: Heimo K allio, puh. tel. Taloudenhoitaja Ekonom ichef: Paavo Suominen, puh. tel (toimeen tjanst) Toimituskunta Dedaktionsråd: C. J. Gardberg. K ristofer G räsbeck, Paavo K allio, Olli Kestilä, Eino Lehtonen, Oscar Nikula, T oivo T. Rinne, Arvo Suom inen ja Ole Torvalds Toim itus R edaktion: Yliopistonk. Universitetsg. 29 a, puh. tel

4 Turkulainen lahjoittajasuku ÅKERMAN Suom en Tur n liv kirjoittanut asessori E r k k i V u o r i Sm oolantilainen m aanm ittari Christer G ustaf Åkerm an m uutti 220 vuotta sitten Ruotsista K uortaneelle om istautuak- seen valtion hänelle uskom iin am m attitehtäviin, kun Turun rauha oli pikkuvihan jälkeen solm ittu v ja Ruotsi Suom en hallitus saattoi jälleen antautua siviilihallinncllisiin toim iin m aassam m e. H änen p ojastaan Christeristä tuli turkulainen, Turun akatem ian apteekkari, jok a avioitui turkulaisen kaup- piaantyttären M aria Christina Elfvingin kanssa. Hän tuli täm än avioliiton n o ja lla m m. satavalaisen K aivosen tilan puolikkaan om istajaksi. Apteekkari kuoli jo v. 1810, m utta M aria-rouva, jok a uudelleen avioitui asessori Carl von Hausenin kanssa, m ikä avioliitto oli lapseton, vasta v. 1836, toistam iseen leskeksi jä ä neenä. Christer ja M aria Åkerm anin p ojat, v syntynyt Carl Jacob ja vuotta nuorempi Gustaf Fabian, perustivat vanhan polven turkulaisten vielä hyvin m uistam an, A ura- ja Eerikinkatujen kulm auksessa nykyisen Affä rscentrum in tontilla sijainneen kauppaliikkeen C. & F. Åkerm an, jok a vuosisadan loppuun asti oli suvun om istam a. Toim in im en erikoisalana olivat väriaineet aikanaan tällä alalla m aan suurin sekä /ähittäiskaupassa lisäksi siirtom aatavarat ja viinit. V eljekset olivat m yös Turun huom attavim pia laivanvarustajia ja tekivät, varsinkin nuorem pi heistä, pitkiä liikematkoja sekä kotimaassa että ulkomaille. Heidän tarm okkaalla liiketoim innallaan syntyi p oh ja sille om aisuudelle, jon k a haltijoista on seitsenkertaisesti tullut henkisen ja aineellisen kulttuurin, sosiaalisen työn ja kaupunkikuvan kaunistam isen unoh tum attom ia tukijoita vanhassa Auran kaupungissa. tämään niitä, Suom en Turku -lehti tarjoaa foorum in sellaista ajatustenvaihtoa varten, joka ei ainoastaan vie asioita eteenpäin, vaan myös luo kotoisan ilmapiirin, jollaisessa me kaikki tahtoisimme elää. M arielund suvun yhdysside Ennenkuin tähän puoleen tarkemmin paneudumme, todettakoon, että kauppias veljesten ja heidän jälkeläistensä nimet liittyvät erityisesti Kakskerran kuntaan kuuluvan Kaivoisen tilan ja Marielundin huvilatilan historiaan. Jo v veljekset olivat koko Kaivoisen tilan om istajia ja perustivat tilan maalle Satavansalmen rannalle Marielundin, jonka päärakennuksen kattoviiri osoittaa talon rakennetuksi v On ilmeistä, että veljekset antoivat huvilatilalleen nimen Marielund (M arianlehto) äitinsä nimen muistoksi. Merkillistä on, että Marielundin seuraavinakin vaitijattarina oli aina joku M a- ria-niminen, niin että hyvin voidaan puhua suorastaan nimen sukuperinteestä. Vanhemmalla ensimmäisen M arian pojista oli puolisonaan Taalainmaasta Suomeen muuttaneen suvun jäsen, Uskelassa v syntynyt Maria Johanna Lundström, jonka kanssa hänet oli vihitty v Heillä oli kaikkiaan seitsemän lasta, joiden nimet ja syntymävuodet olivat: Carl Johan 1833, Maria Amanda 1834, Gustaf Albert 1836, Christian August 1837, Helena Charlotta 1839, S ofia M athilda 1840 ja Vilhelm Fabian Heistä Albert kuoli v n aimattomana, Helena 26-vuotissyntymäpäivänään myöskin naim attomana ja Vilhelm 141/2 vuoden ikäisenä v Isä Carl Jacob kuoli yllättäen jo v heinäkuussa ja leskeksi jäänyt Maria v Parikym Nuförtiden får m an lätt en m yckenhet inform ation från jordens alla hörn, från alla om råden av mänsklig verksamhet ocn glömmer därför mentä vuotta M arian kuoleman lätt bort sin närmaste omgivning, det samhälle man.själv är medlem av. Detta är inget gott sakernas tillstånd, för kunskap om människor och jälkeen tehty pesänselvitys osoitti, että Kaivoisen ja Marielundin samhällsföreteelser skaffar man sig bäst i sin egen m iljö. Tidskriften perijöinä olivat pojat Carl Johan ja Christian August sekä tyttäret ' Åbo, vår stad har till uppgift att väcka åbobornas intresse för deras stad och vill vara ett forum fö r ett positivt tankeutbyte om livet i Åbo och om stadens utvecklingsmöjligheter. Ett sådant tankeutbyte kan inte bara befordra nyttiga initiativ, utan också skapa en vi-anda och en hem - varm stäm ning som skulle betyda mycket för vår trivsel. Maria Amanda, joka v oli mennyt naimisiin staabikapteeni, sittemmin m ajuri F rithiof H jalmar Gyllingin kanssa, ja Sofia Mathilda, joka puolestaan oli v avioitunut Turun hovioikeu- N ä k y m ä K a k sk erra n s a a ren su u n n a lta M a r ielu n d in ra n ta a n. L a itu rin vieressä n ä h d ä ä n Å k e r - m a n ien ju h la v a u im a - h u o n e. E ip ä ih m e, e ttä sitä o n lu u ltu itsen sä E n g elin p iirtä m ä k si. K o sk a E. ku oli jo v. 1840, ei h u h u lla o le k a t e tt a, m u tta to d e n n ä köistä on. että uim ahuon e on h ä n e n o p p ila a n sa ja seu ra a ja n sa. T u ru n em p ir e ra k e n ta ja n a tu n n e tu n P. J. G y lich in käsialaa, sillä G :n tied e tä ä n s u u n n i e " e»,n lu kuisia u im a h u o n eita tu rk u la isille h im V oid en - o m itta jiv e. U im a h u o n e e n ta k a n a o n n y k y i sen om istaan K aatun e itte n o m a isten Hitnv ra ken n u tta m a, K e s ä 1'' sa u n o in een j* a su in - jr. o lo h u o n ein een. den sihteerin (sittem m in hovioikeusneuvos) Berndt Vladimir Lönnbladin kanssa. Molemmat tyttäret olivat pesänselvitysvuonna jo leskiä. Kauppias Gustaf Fabian Aker - m anilla, joka kuoli v ja hänen puolisollaan, turkulaisen värjärim estarin tyttärenä v syntyneellä Anna Vilhelmina Björm anilla, jota kohtasi kuolema v. 1860, oli kolme lasta: G ustava Rosalie, synt. 1834, Augusta Vilhelmina, synt ja Carl Fabian, synt ja kuollut jo yksivuotiaana. K un myös Augusta oli kuollut naimattomana ennen pesänselvitystä ja Rosalie, joka oli naimisissa Tukholmassa säveltäjä Johan Isidor Dannström in kanssa, oli myöskin ennen pesän jakoa selvittänyt osuutensa Kaivoiseen, oli vanhem man veljen vanhempi tytär Maria Am anda G ylling etuoikeutettu emännyyteen, kun suvun jäsenet viettivät kesiään M arielundissa. Täm ä etuoikeus vahvistui hänen tyttärelleen Signe Marialle sen kautta, että m olemmat perintöosalliset veljet kuolivat aikanaan naimattomina ja myös sisar Sofian elämä sammui lapsettomana. M ajurinleski Gylling, jonka testamentti ei liene sisältänyt huomattavia lahjoituksia (ainakaan Turun lahjoittajien luettelossa häntä ei ole), jätti tämän elämän v T ytär-m aria oli naim i sissa tuomari, sittem min senaattori Johan Fredrik Lundeniuksen kanssa. Rouva L. sai miehineen v Piikkiön käräjillä lainhuudon Kaivoisen tilaan, jonka haltijaksi hän tuli yksinänsä v. 1911, jolloin hänen aviopuolisonsa kuoli Marielundissa. Viimeinen M aria luopuikin pian tästä tilasta ja jätti itselleen vain Marielundin huvilatilan, joka erotettiin v itsenäiseksi. H än kuoli lapsettomana helmikuussa v M arielundin vaiheitten pääpiirteittäinen tarkkailu on ollut paikallaan kahdesta syystä. Näin tehtäessä on voitu antaa tarpeellista sukuselvitystä, m utta toisaalta on todettava, että kaikki Turkua lahjoituksillaan muistaneet suvun jäsenet eivät suinkaan olleet lahjoittajina esiintyessään enää Turussa asuvia eräät kauankin sieltä poissaolleita. mutta heidät kaikki liitti yhteen ja pysytti läheisessä kosketuksessa Turkuun Satavan saaren kaunis Marielund, jonne kokoonnuttiin suven heleiksi viikoiksi. Gustaf Fabian Å kerman Kauppias Carl Jacob Åkermanin nimeä ei voida "rekisteröidä lahjoittajaluetteloon, jo hon hänkin varmaan olisi tullut, ellei kuolema olisi kohdannut häntä vähäistä ennen 50-vuotispäivää. Luettelon aloittaa senvuoksi nuorempi veli Gustaf Fabian. Fabian Åkerman kuvataan k o ruttomaksi ja ripeäotteiseksi mieheksi, jolla oli suuret ruum iinvoimat ja nopea huomiokyky. Hänellä oli m oniakin luottam ustoimia, m utta erityisesti hän on ikuistanut nimensä Turun V P K :n historiaan. Palokunnan ruiskumestariksi hänet valittiin v Hän tuli kuuluksi siitä, että oli yleensä ensimmäisenä palopaikalla ja oli m yös aivan peräänantam aton taistelija tulta vastaan. Hänen ens- lahjoituksensa saikin VPK, nimittäin v Pariisista ostetun imupumpun, joka toim i myös ruiskuna. Testamentissaan hän mä,äräsi rahalahjoituksia eri tarkoituksiin Turussa. (K un edempänä ilmoitetaan raham ääriä, on sulkeihin m erkitty niiden nykyisarvo vanhoissa markoissa. Kertoim ena on Käytetty lukua 500, mikäli koskee viime vuosisadan loppupuolta ja nykyisen vuosisadan alkuvuosia. Täten tosin päästään vain lik i arvoihin, sillä eri vuosilla ja asioilla on om at kertoimensa, mutta tällä ilmaisulla saadaan lahjoituserien m ittavuus nykypäivän lukijalle helpom m in ta juttavaksi.) Fabian Å kerm anin kuolinpesästä sai Kauppaseuran eläkekassa 4000 mk (2 m ilj. vm k). ra hasto, jonka varoilla tuli jakaa polttopuita köyhille jouluksi, sa m oin 4000 mk (2 m ilj. vm k), pientenlastenkoulu 2000 mk <1 m ilj. vmk» ja V apaaehtoinen p a lokunta 2000 mk (1 m ilj. vm k». Suurin julkinen lahjoitus oli kuitenkin v tarkoitukseensa vihitty siunauskappeli, jonka Åkerm an om alla kustannuksellaan rakennutti Turun hautausm aalle ja joka v tai peettom ana purettiin. Se oli omana aikanaan uljas luomus, arkkitehti S jöström in goottilaistyyliin piirtämä ja taiteilija Stenbergin Kristuspatsaalla varustama rakennus, jonka täm än ajan turkulainen em pim ättä m yöntää edustavan m onia m iljoonia vmk, jos sellainen nyt tehtäisiin. G ustaf A lbe rt Å kerm an Jo aiem m in on m ainittu, että Carl Jacob Åkerm anin lapsista kolme kuoli varsin nuorina. H eistä 30-vuotiaaksi elänyt hovioikeudenviskaali G ustaf Albert Åkerm an on testam enttilahjoitta - jista suvun ensim m äinen edustaja, vaikka Fabian-setä jo elin aikanaan tehtyjen lahjoitusten vuoksi ansaitsee hänelle edellä suodun arvosijan. A lbert Å kerm an oli täysverinen turkulainen. Ylioppilaaksi hän tuli Turun kymnaasista v ja suoritti tuom aritutkinnon v Tällöin hän kirjoittautui auskultantiksi

5 M a rielu n d in p ä ä ra k en n u k sen ra n n a n p u olein en sivu oli p ä ä stä p ää h ä n a voku istin a, jo k a v a sta m u u ta m a vu osi s itte n v a ru stettiin suoja a villa ikkunoilla. Sitä voidaan nykyisin käyttää kesäruokasalina. M itään ratkaisevia muutoksia ei Åkerm anien alkuperäissuunnitelmiin ole tehty. Turun hovioikeuteen, jonka kanslistiksi hänet nimitettiin v. 1863, notaariksi v ja viskaaliksi v Hän oli suuri luonnonihailija ja taiteen ystävä, joka haki kauneudenkaipuulleen t w - dytystä m onilla ulkomaanmatkoilla ja kierroksilla kotimaassa. Palatessaan matkalta Imatralle ja muille itä-suom en nähtävyyspaikoille Helsingin kautta hän sairastui pääkaupungissa vatsatautiin (koleraan?) ja kuoli siellä Kun tiedetään hänen erityisesti rakastaneen kukkia, on varmana pidettävä, että juuri hän on ensisijaisesti suunnitellut, kypsyttänyt ja toteuttanut sen kauniin, vain rajoitetusti kaavoja noudattavan puistoistutuksen, jo ka vielä nyt on Marielundin y l peytenä. Päivää ennen kuolemaansa laatimassaan testamentissa hän määräsi Turun kaupungille mk <25 m ilj. vmk) Vartiovuoren puistosuunnitteluun ja istutuksien jatkuvia töitä varten, jotka oli suoritettava m ahdollisuutta myöten puutarhaarkkitehti K nut Forsbergin laatim an ehdotuksen pohjalla. Alaston Vartiovuori, jota oli alettu kunnostaa puistoksi jo 1850-luvulla mm. apteekkari Erik Julinin jo h dolla, saa kiittää Åkermanin suurlahjoitusta siitä, että hanke nyt voitiin saattaa lopulliseen toteutukseen. Carl Johan Åkerma n Vanhin sisa ruksista Carl Johan oli tullut äitinsä kuoleman jä l keen v toim inim en C. & F. Å kerman osakkaaksi ja sai liikkeen yksinänsä haltuunsa Fabian-sedän kuoltua v Vähää ennen kuolemaansa v hän m yi liikkeen ulkopuolisille. Carl Johan Åkerman oli sydämellinen, mielellään julkisuutta karttava henkilö, joka kuitenkin isänsä ja setänsä jälkeen joutui moniinkin luottamustehtäviin. Hän toim i mm. Vartiovuoren kaunistamistoimikunnan jäsenenä ja kasöörinä, myöhemmin kaupungin puistoistutustfcn hallituksessa. "Tuntemattomana lahjoittajan a hän jo eläessään harjoitti runsaasti hyväntekeväisyyttä. Suurimmat lahjoitukset hän nimettömänä teki v. 1895, jolloin hän antoi rakennettavalle ukkokodille mk (10 m ilj. vmk' ja Kauppaseuran eläkekassalle mk (15 m ilj. vm k). Viimemainitun pääoman korot oli annettava yhdelle henkilölle tämän elinajan. Perinnönjaossa päättivät osalliset lahjottaa Carlin rah oja tulevaa palveli jatarkotia varten mk (5 m ilj. vmk). Kolme vuotta myöhemmin, v. 1902, perustivat veli August ja sisar Sofia Carl Johanilta perim illään varoilla "Carl Akermanin rahaston", jonka pääomaksi he luovuttivat mk (50 milj. vm k). Rahastosta oli annettava pääoman korot mk: n ( vm k:n) erissä elatusapuna kaupungin köyhille ja ahdinkoon joutuneille jouluna ja Carlin kuolipäivänä Sofia Mathilda Lönnblad, s. Åkerman Tämän vuosisadan puolella elossaolleista Carl Jacobin rintaperillisistä poistui ensinnä Sofia Mathilda Lönnblad. Hänkin kuoli eräällä m atkalla Helsingissä. Ennen kuolinpäiväänsä hän ennätti osallistua juurikerrotun suuren m uistorahaston perustamiseen ja tehdä kaksi m uutakin lahjoitusta, sillä helmikuussa v sai Turun Soitannollinen Seura vastaanottaa toim intansa tukemiseen ilman erityisehtoja 5000 mk <2,5 m ilj. vmk» ja Kakskerran kunta eri tarkoituksiin yhteensä mk <12,5 m ilj. vm k). Testamentissaan hän luovutti eräitä vähäisiä erityismääräyksiä lukuunottamatta koko omaisuutensa turkulaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin. Niinpä hyväntekeväisyyttä hoitava yhdistys sai rahastokseen mk (25 m ilj. vm k). varattomille, iäkkäille palvelijattanne, jotka ovat olleet uskollisia, rehellisiä ja säädyllisiä, tarkoitettu koti niinikään mk <25 m ilj. vm k), Mimmi Lindvallin lastenkotia ylläpitävä rahasto tai kodin toim innan mahdollisesti lakkauduttua muu vastaava laitos mk (12,5 m ilj. vmk) sekä rahasto, jonka tuli aikaansaada toipilaskoti, jossa varattomat sairaalasta päässeet saisivat ilmaiseksi tai vähäistä korvausta vastaan olla, kunnes olivat täysin tervehtyneet, kaiken muun jäämistön, jonka suuruudeksi todettiin mk 7 p ( vm k). Christian August Åkerman Pisin elinikä oli Carl Jacob Åkermanin lapsista Christian Augustilla, sillä hän läheni jo 72. ikävuottaan, kun hän kuoli v Naantalissa, huhtikuussa hänkin. Hän suoritti Turussa kouluopintonsa, mutta muutti jo 17-vuotiaana apteekkiharjoittelijaksi Helsinkiin, jossa suoritti farm a- seuttitutkinnon 20-vuotiaana v Sen jälkeen hän harjoitti alan lisäopintoja vuoden oäivät Göttingenissä ja palasi Turkuun v 1860 C. F. Arvidssonin apteekin palvelukseen. Ostettuaan v K uopion vanhan apteekin hän muutti Savon pääkaupunkiin, jossa ollessaan suoritti apteekkaritutkinnon v Neljä vuotta tämän jälkeen hän kuitenkin myi apteekkinsa ja ryhtyi maanviljelijäksi, mutta yhä lie n tyvä sairaalloisuus pakotti hänet luopumaan siitäkin. Vuodesta 1885 hänestä tuli pysyvästi naantalilainen talonom istaja. Osittain halvaantuneena hän vietti tuossa kylpyläkaupungissa talvensa!, mutta kesät kaiket hänet uskollisesti nähtiin Marielundissa. Apteekkari Åkerman laati tes - tamenttinsa jo v mutta teki siihen v kaksi eri lisäystä. Eräät testamenttimääräykset to teutettiin jo hänen eläessään vv Paitsi Sofia-siskon kanssa perustamaansa jo m ainittua m uistorahastoa, joh on kum pikin sijoitti mk (25 m ilj. vm k), hänkin sisarensa tavoin sääsi kaiken jääm istönsä hyviin tarkoituksiin. Siitä tuli mittava luettelo, jossa saajina olivat: Turun kauppaopisto mk (50 m ilj. vm k), jotta johtokunta rahaston turvin huolehtisi kauppiaskunnan korkeamman sivistyksen edistämisestä (lah joittajaksi oli tässä tapauksessa m erkitty toim inim i C. & F. Åkerm an). Turun kauppa-apulaisten eläkekassa mk (25 m ilj. m k). Naantalin kaupunki mk (20 m ilj. vm k), josta puolet kylpylän tarpeisiin, puolet vanhusten kotia varten. Kaikki edelläluetellut rahat olivat veljen Carl Johanin perua, josta loput arviolta mk (37,5 m ilj. vmk» sai Turun lastensuojelukoti. V lisäyksissä luettelo ja t kui seuraavanlaisena: Turun kauppaopisto sai vielä mk (25 m ilj. vmk) samaan tarkoitukseen kuin ensimmäinenkin erä oli annettu, Naantalin kaupunki 6000 mk (3 m ilj. vmk) pääomaksi, jonka korolla oli autettava köyhiä jouluna ja muinakin suurina juhlapäivinä, Turun palvelijatarkoti mk (5 milj. vm k), Houtskarin kunta 2000 mk (1 m ilj. vmk) köyhiä varten, Kakskerran kunta 5000 mk <2,5 m ilj. vmk) köyhien kansakoululasten avustamiseen, Turun ukkokoti 5000 mk <2,5 m ilj. vm k), Kaatum atautisten huoltoyhdistys Kuopiossa 2000 mk (1 m ilj. vmk), Naantalin kaupunki mk (5 m ilj. vmk) sam ariittikodin rakentamiseksi, Turun merim ieshuone mk (5 m ilj. vmk) rahastoksi, jonka korot o li jaettava vanhuusikään tulleille m erimiehille sekä heidän läskilleen ja lapsilleen sekä Suomen farm a seuttien eläkekassa mk (5 M a rielu n d in p ih a p u istik o n k a u n is n ä k y m ä, jo n k a lu o ja n a syystä o n p id että v ä su u rta lu o n n o n ih a ilija a. h o v io ik e u d e n viskaa li A lb ert Å k erm a n ia. P erä llä n ä k y y h ä n e n isä n sä ja setä n sä v ra k e n n u tta m a n h u v ila ra k en n u k sen k u l m a us p ä ä sisä ä n k ä y tä v in een. m ilj. vm k). Ja loput oli saapa Lounais-Suomen ruotsalainen kansankorkeakoulu Paraisilla varattomien oppilaiden stipendirahastoksi. Tähän tarkoitukseen tuskin enää ylijääm ää paljoakaan riitti. Gustava Rosalie Dannström, s. Å kerman Gustaf Fabian Å kermanin ty tär Gustava Rosalie sanoisiko ainoa eloonjäänyt lapsi oli v avioitunut tukholmalaisen oopperalaulaja, laulunopettaja, säveltäjä, kirjailija, taiteilijain eläkekassan hoitaja ym. Johan Isidor Dannströmin kanssa. Kum m allekin oli täm ä avioliitto to i nen. Rosalien ensim m äinen mies, turkulainen hovioikeudennotaari O lof Oskar Am norin oli kuollut v Dannström in ensim m äinen aviopuoliso oli ollut v kuollut porilaissyntyinen a lttolaulajatar Betty Natalia B oije, jonka vanhem m at m yöhem m ällä iällään asuivat Turussa. Rosaliesta tuli nyt siis tukholm alainen, joka kuoli uudessa kotikaupungissaan v Yhdessä v kuolleen aviopuolison kanssa laaditussa testamentissa säädettiin Turun ja Helsingin kaupungin (jatkuu sivulla 30) P ä ä ra k en n u k sen v a lm istu ttu a r a k e n n u tti Å k e r - m a n -s u k u s e n v ie r e en to is e n a su in ra k en n u k sen n y k y is in V a n h a la k si k u ts u tu n. sillä su k u ja s en y stä v ä p iiri oli la a ja, jo t e n tilo ja t a r v ittiin.

6 Knart efter det landet blev självständigt följd e en om organisation av navigatörsutbildningen genom förordningen angående sjöfartsläroverken av den 20 september Läroverken indelades i navigationsskolor, högre navigationsskolor och navigationsinstitut. Navigationsskolan var ettårig och utbildade understyrmän. Högre navigationsskolan om fattade förutom en understyrmansklass en överstyrm ans- och en sjökaptensklass. Navigationsinstitutet åter arbetade med överstyrm ans-. sjökaptens- och diplom - sjökaptensklasser. Den sistnäm nda kallades Högskolekursen. D en gamla navigationsskolan i Åbo delades på sätt och vis upp på en ny navigationsskola och ett navigationsinstitut. Sjöfartsläroverken underlydde H andels- och industriexpeditionen och stod under den nybildade sjöfartsstyrelsens ledning. S jöfa rtsstyrelsen utfärdade också M ed beklagande måste jag konstatera att vi ännu i dag i huvudsak arbeta i stöd av en kursplan, som utarbetats före och under kriget. De små ändringar som genom förts under efterkrigsåren kan inte jäva detta påstående. Glädjande år däremot det förhållande att undervisningsmaterielen kunnat förnyas i någorlunda skälig utsträckning, även om skolan naturligtvis har långa önskelistor också i dag. Förslag till modernisering av skolförordningen och gällande kursplaner finnes, men håller på att föråldras också det. Såhär ter sig alltså våra 150 år i reglementenas belysning. Åt det skelett, som dessa reglementen byggt upp, har skolans lärare och föreståndare skänkt liv och blod. En läroinrättning blir i mycket vad dessa lärare gör den till. Jag skal] i det följande försöka frammana en bild av skolans tidigare föreståndare och deras livsgärning. Skolan förde till en början en ambullerande tillvaro tills H a gelstam, eller rättare hans rika fru, inköpte en gård i staden år Förhållandena stadgade sig då något, m en efter branden blev det svårigheter på nytt. H a gelstams gård, den var beiägen vid Hum legårdsgatan, mittem ot nuvarande posthuset, hade visserligen skonats av elden, m en man måste förstå, att borgerskapet hade svårt att klara hyran åt skolföreståndaren. H agelstam anskaffade också den första undervisningsmaterielen. R edan i januari 3814 inköptes en oktant, en kikare, två glober och några sjökort. Härtill kom på hösten sam m a år en skäddlogg, en ljusstake, en passare, två linjaler, en skoltavla och diverse möbler. I slutet av i 815 fick skolan sin första kompass och några ritbestick och på hösten 1816 inköptes en sextant, några pennknivar och griffeltavlor. Härmet ansåg sig väl Hagelstam ha anskaffat vad skolan behövde ÅBO NAVIGATIONSKOLA II Rektor Bertel Forman ett nytt reglemente för sjöfartslärcverken innefattande även nya kursplaner. För att vinna inträde vid navigationsinstitutet skulle eleven ha genom gått navigationsskola eller mellanskola. Institutets högskolekurs avsåg att ge nödig utbildning åt navigationsskollärare och högre tjänstemän vid sjöfartsstyrelsen. Denna högskolekurs arbetade endast några år och år 1932 fattade sjöfartsstyrelsen beslut om dess indragande t.v. Den har aldrig återuppstått. Nästa genomgripande om organisation följd e år S jöfartsläroverken underställdes dä Handels- och industriministeriets avdelning för yrkesutbildning och sjöfartsstyrelsen hade därefter ej direkt att skaffa med skolorna. Institutnamnet försvann och vår skola återtog det gamla hederliga namnet Åbo Navigationsskola. Kursplanen genomgick en grundlig översyn. Mycket av gammal barlast kastades överbord och en del nytt lärostoff upptogs. Den viktigaste nyheten var in förandet av ämnet instrumentlära. Förarbetet till denna omorganisation hade dock utförts redan före världskrigets utbrott och det som vi i dag kallar m oderna navigationsmetoder kände m an ej då till. t ill första föreståndare för skolan utnämnde generalguvernören år 1813 m ajoren August Hannibal Hagelstam, som sedan kom att leda skolan under dess två första decennier, eller till utgången av år August Hannibal Hagelstam var född i Prostvik i Nagu år Hans far, som hette Hagelberg, var Kapten i Skärgårdsflottan. Den unge Hagelberg ville också bli sjöofficer och han avlade sin officersexam en år Vid samma tidpunkt antog han namnet Hagelstam. Han seglade både på örlogsmän och kofferdister, men efter kriget stannade han inte kvar i svenska fiottan utan tog avsked och gifte sig med Gustava Fredrika von Boisman, som var ägarinna till ett säteri i Helsinge. Hans uppdrag att organisera den nya skolan var inte det lättaste. Alldeles oförberedd som lärare var han inte, han hade nämligen unde>- de två föregående åren sysslat med privat undervisning i navigation cch ägde därför en viss lärarvana. Men det var värre med de organisatoriska uppgifterna. Åbo stads borgare skulle ju hålla skolan och dess lärare med rum, men Hagelstam fick under de första åren kämpa hårt för att få staden att fullgöra sin skyldighet i detta avseende. för nya inköp bokfördes ej under hans tid. Hagelstam synes inte ha trivts med sin befattning. Han hade fam iljen på godset i Nyland och han var synnerligen intresserad för trädgårdsskötsel och i jäm förelse härmed ansåg han sin tjänst som en tråkig befattning, helst vid denna skola ingen befordringsrätt eller utsikt till uppmuntran visar sej, som han skrev. I nitton år höll han ut. Han fick sökt avsked år 1832 och han dog följande år. E rik Albrect Albertson Benzelstjerna blev skolans andra föreståndare. Han var född i Stockholm år 1791 och hade utbildat sig till sjöofficer. År 1809 tog han avsked från flottan och seglade på kofferdifartyg såsom skeppare, tills han år 1826 anställdes vid navigationsskolan i Helsingfors. Han hade således en gedigen lärarpraktik, när han år 1833 blev vår skolas föreståndare. Han satte genast i gång med att grundligt kom plettera och förnya undervisningsmaterielen, som under Hagelstams tid hunnit förslitas av sjö männens beckiga fingrar, som det heter i ett brev. Det var synes det mej en annan flykt över Benzelstjernas grepp på uppgiften och hans a r bete kunde slå ut i full blom, när skolan flyttade till observatoriet. Benzelstjerna iade grunden till ett verkligt nautiskt lärarbibliotek i skolan. Han lät även tillverka den stora fartygsm odell, som står uppe i skolans runda torn. Elevtillströmningen till skolan nådde nu en toppunkt i det att år 1842 inte m indre än 78 elever var inskrivna. B enzelstjernas hälsa stod ej ut m ed hans stora arbetsbörda och i maj 1845 måste skolans dåvarande andra lärare Ekelund meddela direktionen att Benzelsjerna på grund av sjukdom ej kunde sköta sin befattning. B enzelstjerna avled på sommaren 1845 och Ekelund blev hans e f terträdare. Bror Mikael Ekelund var född år 1814 och son till kronolänsmannen i Heinola. Han gick till sjöss vid 16 års ålder. Sin första nautiska examen avlade han i Helsingfors, men år 1835 finner vi honom på skolbänken i Åbo. H an visade vid examen utmärkt berömliga kunskaper i navigation på större vatten. Efter att några år ha seglat som skeppare blev han lärare vid sin gamla skola, m en ännu under sina första lärarår tillbringade han som m arm ånaderna till sjöss för att dryga ut lönen och skaffa sig praktik om ångfartygs m anövrering. Han gjorde också studieresor till Tyskland. Danmark och Sverige. Ekelund strävade att hålla undervisningen ajour med utvecklingen på sjöfartens om sråde. Fackbiblioteket utökades och han var också den drivande kraften bakom reglementena av år 1851 och M en han hade också andra järn i elden. Han var intressent i ett valfångstföretag och i Sjöassuransföreningen. Han var ordförande i Skeppsbefälhavarföreningen och satt i m ånga lagberedningskommitteer. Ekelund var 55 år gammal då han dog år På grund av ohälsa hade han redan 1865 överläm nat föreståndarskapet åt dåvarande yngre läraren Evert S t e n i u s. Denne var hemma från Lovisa och född Tidigt, som 14-åring gick han till sjöss. Efter fyra års sjöpraktik anmälde han sig som elev hos Benzelstjerna och klarade sina examina med glans. R ätt att föra befäl erhöll han 1844 och han seglade såsom skeppare både på segelfartyg och ångare ända till år 1858, då han åtog sig att sköta yngre lärabefattningen vid Åbo Navigationsskola. Föreståndarskapet skötte han från 1865 till 1890, då han föll pä sin post. H an avled näm ligen i M ariehamn, dit han rest för att deltaga i ett navigationsskollärarmöte. U nder Stenius tid besöktes skolan av.stora årskullar. Sålunda var elevantalet år 1875 så högt som 116. Men trots de många eleverna hann Stenius också med andra uppdrag. Han var ivrigt anlitad i sjöfartsföretag och bedrev också författarskap. Hans handbok för Sjöfarande vann stor spridning. Liksom Benzelstjerna och Ekelund tilldelades också Stenius nam n heder och värdighet av kollegieassessor så som tack för fram stående gärning. Å r 1881 hade Stenius anställt Gustav Edvard Mattsson såsom yngre lärare. Efter S tenius död skötte M attsson interimistiskt föreståndarskapet ända fram till 1899, då han blev ordinarie innehavare av posten. M attsson var föd d i Åbo den 5 september Hans sjöm ansba- na är såtillvida egendomlig, att han inte hade nämnvärd sjöpraktik. då han första gången år 1857 besökte navigationsskolan. Först därefter seglade han ut som kajutvakt och avancerade till konstapel. År 1864 slutförde han sina studier i Åbo Navigationsskola. Han seglade därefter i nästan ett pav årtionden på långfart ända tills han trädde i skolans tjänst. Mattssons lärargärning om spände åren och han är således den föreståndare, som har den längsta tjänstetiden vid skolan. Kapten Mattssons lärargärning ligge.- inte längre tillbaka i tiden än att m ången navigatör, scm ännu lever, har fått sina lärdemar av honom. Han var en kärvt hum oiistisk sjöbjörn, som var känd av alla i staden. Hans helskägg prydde en ståtlig gestalt och han bar en svart slängkappa med grandezza. I likhet med sina föregångare var han m edlem i ett flertal lagberedningskom m itteer. Han var med i rederiföretag och föreningar. Likaså var han stadsfullmäktig och medlem av ständerna Tidningsm an var han även, om också inte lika berömd som sonen Guss Mattsson. TXT är M attsson dog, bruten av en långvarig sjukdom, axlades hans mantel av dåvarande andra läraren Gustav T en g - s t r ö m, såsom traditionen i skolan bjöd. Denne hade redan år 1907 inträtt i skolans tjänst och var således väl skickad fö r föreståndarskapet. Hans tid var en brytningstid. Vårt land blev självständigt. Händelserna år 1918 gjorde skolan husvill för några månader, då röda gardet hade sitt högkvarter i skolhuset. T engström protesterade men måste vika för vapenmakt. Till den övriga oredan kom om organisationen. T engström blev det nygrundade institutets första rektor. Det var säkert till stort gagn för institutet att under de första trevande åren ha en så erfaren m an vid rodret. Tengström utbildade under åren de 7 första diplom sjökaptenerna. Först läsåret hade institutet sin följande högskolekurs den sista med 3 elever. Sam m anlagt utgick alltså ur vår skola endast 10 diplom sjökaptener, D å Tengström d og år 1924 avancerade igen en gång den yngre läraren i skolan och rektoratet övertogs fö r fyra år av Viktor N apoleon C e d e r. Han hade lärarpraktik i skolan sedan år Ceder efterträddes av O scar J a n s s o n och denne av Johan L a g s t r ö m. Dessa två rektorer tjänstgjord e dock endast ett par år var och år 1931 utnäm ndes diplom sjökaptenen Karl Tryggve P ä i v i ö till rektor. Päiviö hade gått på högskolekursen och tjän stgjort såsom lärare i skolan sedan Han övergav pedagogens yrke vid årsskiftet och efterträddes på rektcrsposten av Allan R e l a n d e r, som under de två föregående åren varit larare i skolan. Relander gick från b örja n in för att m odernisera kursplanerna och effektivisera undervisningen. Han skaffade sig lä rarutbildning i Sverige och Norge. Den i m ånga avseenden radikala om organisation, som, förd röjd av kriget, (genom fördes år 1943) var u ppgjord enligt Relanders ritningar kan man säga. Han läm nade rektoratet ar 1946, m en hans ljudliga stäm m a kan av ett lyhört öra ännu i dag uppfattas som ett eko under skolsalarnas valv. Alltsedan Benzelstjernas tid har styrm anskonsten gått i arv i vår skola. Sedan dess har näm ligen skolan utbildat sina egna föreståndare och rektorer, som alla varit elever hos någon av sina företrädare. O ch arvet går vidare i det att skolans nuvarande lärare i navigation, lektor S trandberg och jag båda varit rektor Relanders elever. Skolans många övriga lärare, ingen näm nd m en ingen heller glöm d, har alla u tför ett värdefullt fo strarvärv. Deras sam fällda arbete är det arbete skolan utfört. E levantalet i skolan har växlat m ed tiderna. Under det första läsåret hade H agelstam 4 elever, av vilka två avbröt sk olgången under våren. Under sina tio första år i skolan hade sam manlagt 117 m an begagnat sig av undervisningen och av dem vidpass 100 avlagt exam en. Under Hagelstams egid infördes 204 nam n i elevmatrikeln och under Benzelstjernas knappa 300. Under Ekelunds och Stenius tid var elevantalet betydligt högre. Sålunda blev under tiden sam manlagt 1400 personer antecknade i m atrikeln. H ärefter ijö n k elevtillström ningen. Perioden upptar 610 nya namn. I institutets böcker infördes 690 namn och efter år 1943 har ytterligare 380 nam n antecknats i matriklarna. Härtill kom m er skepparskolans 90 elever. S am m anlagt har således 3770 sjöm än varit inskrivna i skolan. Alla

7 Kuvassa näkyvän teatterirakennuksen om istaa Å bo T e a terhus Ab, jok a perustettiin jo v Näin kertoi talon 125-vuotisjuhlassa pitäm ässään esitelm ässä tam m ik. 21 pnä 1964 akatem ianrehtori p rof. O scar N i k u l a. Esitelm ästä on sirpaleita ja selostelm ia toisaallakin tässä lehdessä. Ju h livan talon vaiheista saatiin kuulla m.m..seuraavaa: Tervetuloa kaupunginjohtaja Väinö J. Leino ' Kaupunginarkkitehti Gylich teki piirustukset tulevaan teatteritaloon, m utta johtokunta pyys Engelin tarkastamaan ne ja hän suunnitteli uudet julkisivupiirustukset. Kaikki edistyi n o peasti. Jo joulukuussa 1836 pantiin rakennustyöt alulle. Seinät muurattiin tiilestä ja vesikatto katettiin valssatuin rautapeitilevyin. Salonki sai kaksi riviä aitioita ja 550 istumapaikkaa. Tukholm alainen professori Per Em a nuel Limnell maalasi vaaleansinisen esiripun, jota kultaiset liljat kaunistivat. Epäilemättä teatteri oli parempi kuin Engelin vastaava luomus pääkaupungissa, mutta eräässä suhteessa rakennukset olivat samanveroiset. Lämpöä oli kummassakin saman verran kuin niiden seinien ulkopuolellakin. Anders Ram say on kertonut, millaista oli olla teatterinäytännössä Helsingissä talvipäivänä Anders-poika istui äitinsä vieressä jalat kiedottuna vällyihin, jotka palvelija oli levittänyt lattialle siitä uhoavan kylmyyden suojaksi. Isä oli päällysvaatteissaan ja lakki päässään, äiti ketunnahkaturkeissaan, jossa oli suuri turkiskaulus. Jokaisen hengitys oli silminnähtävissä. Suunnilleen yhtä kylm ää o li varm aan Turun uuden teatteritalon vihkiäisissä. Juhlahan pidettiin tammikuun 21 päivänä. M ainittuaan, että jo vihkiäisvuonna teatteritalossa oli 42 teatterinäytäntöä ja 11 konserttia, mikä suosio jatkui, niin että ta loudellisesti oli m ahdollista to n tin täyteen rakentam inen ja itse teatterihuoneiston parantam inen 1860-luvulla, jolloin m.m. tehtiin vesijohto ja läm m itykseen kelvollisia tulisijoja, esitelm öitsijä ja t koi: K aikki sujui hyvin vuoteen 1881, m utta sitten tuli katastrofi, Maaliskuun 1. pnä astui Turun uusi kaupunginjohtaja Väinö J. Leino ensim m äisen kerran virkapöytänsä taakse. Suom en Turku ja sen toim itus yhtyvät niihin lukem attom iin tervetuliaistoivotuksiin, joita hänelle on näinä päivinä esitetty. dessa har naturligtvis inte nått fram till en nautisk examen, men över 3000 navigatörer har nog lämnat skolan. Vår skolas elever har varit sjömän. De har efter slutad skolgång seglat pä alla hav, de har avancerat i graderna och fört många skepp under mänga nationers flaggor. De har kämpat mot sjön och hatat den eller älskat den. Lyckosamma resor har växlat med haverier och skeppsbrott. Mången har stannat i land här hemma eller utomlands och skapat sig en fram tid inom sjöfartsnäringen såsom statstjänstemän, ham nbefäl, redare, stuvare, speditörer och lärare. M ången skulle vara förtjänt av att få sitt nam n nämnt på skolans jubileumsdag. Jag har dock valt att här nämna endast en. När för några år sedan vi hade lektion i sjömanskap på styrmansklassen anlände ett telegram med följa nde lydelse: Här har i dag sjösatts ett handelsfartyg, som döpts till Fabian Fridolf Höök efter m in far, som besökte er skola för 100 år sedan. Han var en av den ryska sjöfartens pioniärer i Stilla oceanen. Denna glädjande händelse bekräftar vänskapen mellan våra länder. Kapten Hööks dotter Elena Fridolfovna Höök. Denna Fabian Fridolf Höökklarade kofferdiskepparexamen här år Han seglade enligt skolans matrikel på valfångarskeppen G ref ve Berg och Amur och slog sig ner vid ryska stillahavskusten, där han enligt uppgift av Geografiska sällskapet i Vladivostok är känd som sjöfartspioniär. Sökande efter nya valfångstområden gjorde han ett betydande upptäckar-arbete. Han var den första som lodade vattnen vid Kamtschatkas nordostkust. Han döpte uddar och vikar i Beringshav efter sina döttrar Elena, Anastasia och Natalia. Hans barnbarn är nu välbeställda befälhavare i Sovjets Stillahavsflotta. I samband med skolans hundraårsjubileum år 1913 avslutade dess dåvarande språklärare Sulho Rosengren en historisk artikel såhär: Ett läroverk, som mäktat den svåra uppgiften att bilda förstånd och hjärta hos ett m a terial, som egentligen icke varit skapat för skola och dess lugna värld, utan fö r livets hårdaste stormar och vedermödor, är fö r visso värt vårt erkännande den stund det avslutar sin sekellånga färd på tidens stormuppfyllda hav, för att med friskt m od och justerad kompass kryssa över till ett nytt århundrades dim höljda outprickade farvatten. Vi behöver i dag samma friska mod för farvattnen är minsann fortfarande outprickade och dim höljda.

8 joka oli laholla merkitä koko teatterin lopullista häviämistä. Tuntem attom asta syystä pääsi tuli talossa valloilleen m aaliskuun 7 päivän iltana eikä sen voim aa pystytty hillitsemään. Koko sisustus paloi ja osa pihanpuolen seinistä sortui. K un johtokunnan herrat näkivät hävityksen, arvelivat he, että taloa tuskin enää kannattaa rakentaa uudelleen. Tarkan harkinnan jälkeen päätettiin kuitenkin yrittää. He antoivat vaikean tehtävän arkkitehti C. J. von Heidekenille, m iehelle, joka oli johtanut 1860-luvun uudistustöitä. Aikaa tarvittiin, ennenkuin palon jäljet olivat poistetut, m utta marraskuun 12 päivänä 1882 oli kaikki valmista ensimmäistä ensi-iltaa varten. Ne, jotka olivat uudestivihkiäisissä läsnä, olivat pettyneitä sa longin uuteen sisustukseen nähden. He olivat tottuneet punaisen, valkean ja kullan sävyttäm ään interiööriin ja kattoon maalattuihin hengettäriin. Nyt he kohtasivat pelkkiä viileitä värejä: kulta tai hopea oli samealla vihreänsinisellä pohjalla tai nähtiin sameaa harm aata ja tum mansinistä. Katossa oli leijuvien tyttöjen sijasta kunnianarvoisia, mutta ah niin kuivia kirjailijanimiä. Muu nähtävä kuitenkin vielä kävi laatuun, m utta leveäraitaiset tapeetit ylittivät sietämisrajan. Jo 1897 maalattiin salonki uudelleen ennen paloa olleisiin väreihin ja katto sai taas ilmavat vertauskuvalliset hahm onsa. T U R K U -S E U R A Å B O -SA M F U N D E T r.y. T a lo u d e n h o ita ja - E k o n o m ic h e f Paavo Suominen, Puutarhakatu 29, puh. - tel , P ä ä sih te e ri ja to im isto - G e n. se k retera re och b y ra Erkki Vuori, K ellonsoittajankatu 3 7 A 21, puh. - tel S v e n sp r å k ig sek rete ra re - R u o tsin k ie lin e n sihteeri Carl Jacob Cardberg, Trädgärdsg. 46 A, tel - puh Postisiirtotili Tu L iity jä se n e k si T u r k u -se u r a a n - B liv m e d le m i A b o -s a m fu n d e ille, joka on asunut, Luostarinm äen liepeillä vielä silloin, kun sen jokaisessa tönössä olivat omat asukkinsa ja sen pihoilla näkyi liikettä, puita tai vettä kantavia m um m oja ja ukkoja, sille vaikuttaa Luostarinm äki nyt kuolleelta museoalueelta. Kun muistaa sitten sen kirjoittelun Luostarinmäen puolesta, jolla lehtori J u l i u s Finnberg yritti saada mielipiteet puolelleen, niin on tyytyväinen, että näinkin on käynyt. Olisihan nykyhetken kova käsi saattanut tuhota tämän romanttisen korttelin ja sijalla seisoisi nyt pari kylmänkalseata kivitaloa. L u osta rin m ä ellä toim iva a n kä sityölä ism u seoon kuuluu m m. p a ja. S en k a tossa riip pu u k y n tte lik k ö, jo k a on ih a ilta va esim erk k i e n tis a ja n k ä sityölä isen taid osta. L u osta rin m ä en p ih a n ä k y m ä t o v a t la jissa a n su ora sta a n m a a ilm a n k u u lu ja. T ä ssä erä s v ie h ä ttä v ä p ih a n ä k y m ä K ä s ityölä ism u seon a lu eelta. T urun palosta v pelastui mm. Luostarinmäki, joka saa kiittää olemassaoloaan suojaavaa Vartiovuorta. Luostarinmäen korttelin rakennukset alkavat olla 200 vuotta vanhoja, sillä r.oin 1780 alkoivat käsityöläiset rakentaa alueelle om akotitaloja. Ne olivat kaikki pienikokoisia, tupa ja kamari, joskus kaksikin kamaria ja väliin työhuone lisäksi. Muutamissa on ulkoneva kuistiosakin, mutta tavallisimman oli tuvan ja kamarin välissä kylmä eteinen. Naapurin ja oman m ö kin väliin rakennettiin puuvaja, aitta ja toisinaan navettakin. Näin järjestyivät rakennukset jonkinlaisiin jonoihin kujien varrelle. Yleensä oli jokaisella pikkutalolla oma pihansa, joihin yritettiin saada kasvillisuutta ja jo ka eroitettiin aidalla naapurin alueesta. K un kortteli levittäytyy mäen rinteeseen, on sijoituspaikka h y vin vaihteleva. Paikoin oli kivijalka rakennettava toista metriä korkeaksi kujan puolelta, kun sitä pihan puolella tarvittiin tuskin ollenkaan. Harmaista kivistä muuratut kivijalat sopivat siihen klassillisen yksinkertaiseen puurakennustyyliin, joka oli vallitsevana. Luonto itse oli siis synnyttämässä sitä vaihtelua ja epäjärjestystä, joka antaa om an m a kunsa tälle rakennusryhmälle. Vaikka turvekatot ovat hävinneet niin, että ei enää voi nähdä R a f a e l Koskimiehen "Porthanin ajassa mainitsemaa näytelmää: Tasapam otaiteilijana esiintyvä vuohi savutorveen sidottuna nyhti ruohoa turvekatolta", ei kuitenkaan läm pöinen tiilikatto riko vanhuuden leimaa. Vihreät, usein kaikin sateenkaaren värein kimmeltävät pienet ikkunaruudut ovat hävinneet viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, m utta edelleen veriläikän Suomen Turulle ENSIO HARNI kaltaiset koreat pelargoniat painautuvat elävinä ja lämpöisinä ruutuja vasten. Jos kurkistit ruudusta sisälle, vallitsi siellä aavemainen tummuus nokisten kuivuneiden parrujen alla. Nyt heijastavat vaaleat seinäpaperit ulkoa tulevaa valoa. Axel Haartman kysyy : "Oletteko koskaan seisoneet auringossa näillä kujilla ja. unohtaen olevanne tavallisessa kaupungissa, tunteneet ajan äkkiä siirtyneen taaksepäin? R uohoisat kujat, joissa polut risteilevät, pikkuportit, joista tekee mieli katsella pihanäkym iä, van hat lyhdyt rautalaitteissaan, erilaiset ammattilaisten kyltit, kaikki tuo on luonnollisesti saanut m yös m aalarit liikkeelle. L ähes puoli vuosisataa sitten näki täällä tavallista pitem m än ja isonenäisen m iehen lippalakkeineen maalaustelineensä vieressä. Oli hauska katsella sitä taitoa m illä hän maalasi. Ei siinä ollut tekniikan haparointia. Hän oli tuuloslainen syntyään, A l i Munsterhjelm, joka, paitsi Luostarinmäen kuvistaan, on tunnettu A urajoki-aiheistaan. Axel Haartm an oli m yös s a m an ajan m aalareita, joka suurella rakkaudella löysi täältä som m ittelultaan m itä puhuvim - pia aiheita. M utta Luostarinm äen iltatunnelm at ovat erikseen. Rafael Koskimies sanoo tästä: "I lta is in s y t t y i ta lik y n ttilä n tu ik k u v a r r e n p ä ä ssä o lev a a n siev ä ä n p e ltis e e n ly h t y y n ja tä h ti V a r tio v u o r e n tu u lim y lly n ta k a n a a va ra lle ta iv a a lle. Kaunista suorasanaista runoa! Vielä puoli vuosisataa sitten täällä ei ollut sähkövaloja, vaan tupien ja kamarien pieniin ikku-

9 TURUN SORSAT Turun m atkailulle tuiki tarpeellisten oppaiden talm entam iskurssi on pidetty tänä keväänä. Alkajaistilaisuuteen taidemuseossa oli kerääntynyt kym m enittäin oppaaksi ilm oittautuneita. M atkailuasiamies, m aist. Arvo Hovila, julisti kurssit alkaneeksi. Puheessaan hän selvitteli Turun erikoisasemaa matkailukohteena. Kurssilaiset saivat eräitä käytännöllisiä ohjeita avajaisissa, jossa ensim mäisenä varsinaisena luennoitsijana oli taidemuseon intendentti, m aist. Erik Bergh. Kuvassamme kurssilaiset ensimmäisessä tilaisuudessaan. noihin ilmestyi kellertävä öljylampun valo. Jos ilta oli pilvinen, olivat kujat synkät ja jos tuuli, sammuivat pienet öljyliekit hataroissa katulyhdyissä. Näin oli laita muuallakin kaupungissa, jossa erityinen lyhdynsytyttäjä kiersi pylvään luota toiselle. Mutta jos iso lyhty taivaalta antoi valoaan, näkyivät keltaiset ikkuna valot vain heikosti ja tum mat varjot heittäytyivät kujasten epätasaisuuksille. M a j Granlund on runossaan "Månen och Klosterbacken haaveillut: Kulkiko täällä ehkä nuorukainen, sanaton, ihastunut, haaveellisesti katsellen keltaista kuuta? Vaieten, jokaisella sydäm enlyönnilläkö kaiku antoi jalot ajatukset runoilijasielulle? Josef julius Weckseil, nuori uneksija! Kuka, ellei juuri hän, ollut kuun uskottu?" N äihin läh^s kaksisatavuotisiin mökkeihin on v:n 1940 kesästä alkaen ollut sijoitettuna käsityöläismuseo. Sunnuntaipäivisin saattaa täällä nähdä pitsinnyplääjän tai suutarin työssään, ruukuntekijä pyörittää pöytäänsä, kampamestari viilaa materiaaliaan, kelloseppä tarkistaa ehkä kellosi käyntiä ja kaupassa riippuvat sokeritopat kattokoukuissaan kuin isoisän aikaan. Täällä elävät perinteet vanhassa ympäristössään, Luostarinmäki ei ole vieiä kokonaan kuollut, se herää toisinaan eloon. Turistit kiipeävät tupien kuluneita portaita ja lyövät päänsä m ataliin ovikehyksiin astuakseen nariseville lattialaudoille kurkistelemaan uteliaina jonkun vanhan mestarin puuhia. Talvella peittää korttelin lumi ja hiljaisuus, mutta auringon lämmittäessä vanhoja kauhtuneita seiniä, saapuvat harmaat mestarit taas näyttämään taitojaan. Lehtori Ensio Harnin kirjoittama kulttuurihistoriallinen m atkaopas Tutustumme Etelä-Suomeen ilmestyy ensi huhtikuussa Otavan kustantamana. 150-sivuisessa kirjassa on tietenkin Turkua koskeva osa. Oppaassa on toistasataa piirrosta, jotka ovat tekijän käsialaa. Turun saariston kesäasutus ja sen aiheuttam at ongelm at Turun Liikemiesyh distys r.y:llä on Suomalaisella Pohjalla vuosikokouksensa klo Kokouksen jälkeen pitää kauppat. maist. Erkki K arjalainen Turun K auppakorkeakoulusta m ielenkiintoisen esitelmän aiheesta Turun saariston kesäasutus ja sen aiheuttam at ongelm at. Esitelmää on mahdollisuus tulla kuuntelem aan asiasta kiinnostuneitten ja varsinkin niitten, joilla on kesäasuntonsa saaristossa. K un ihminen ottaa huolehtiakseen joistakin villinäelävistä linnuista, niin on hänen myöskin jatkuvasti huolehdittava lintujen hyvinvoinnista. Luonnossa tapahtuu armotta heikkojen yksilöiden sortumista. Usein nälkä tai petoeläimet <m.m. petolinnut) pitävät huolen siitä, ettei joku lintulaji pääse lisääntymään tuhottomasti ehkä jonkun toisen lajin kustannuksella. Ihminen voi tätä tasapainoa järkyttää monellakin tavalla. Esim. lintujen muutto etelään johtuu lähinnä siitä, että ruoansaantimahdollisuudet pienenevät, eikä yleensä kylmä karkota lintuja etelään. Syksyllä ovat linnut lihavia ja rasvakerros vahva, joten niillä on vararavintoa usein pitkääkin muuttomatkaa varten. Jos siis lintuja ruokitaan ylettömästi muuttoaikana, niin eivät ne muutakaan, vaan jäävät tänne talvehtimaan, varsinkin jos niillä on vähänkin sulaa vettä käytettävänä. Näin on käynyt niiden sorsien, jotka satalukuisina talvehtivat Aurajoessa ja joiden lukumäärä vuosi vuodelta vain lisääntyy. Kun Kaupunginpuutarhan puolesta sorsia ruokitaan riittävästi, niin on se tuonut mukanaan sen, että pulut, naakat, varikset ja varpuset saavat myöskin osansa tästä ruokinnasta ja niidenkin lukumäärä säilyy ja lisääntyy. En rupea tässä pohtimaan, m itä olisi tehtävä tasapainon säilyttämiseksi. Todettakoon, että on paljon ihmisiä, joita mielyttää nähdä ja ruokkia täällä talvehtivia sorsia. Kun sitten tulee kevät ja lumet sulavat, niin hajaantuu talvehtinut sorsajoukko ja laatii pesänsä usein hyvinkin kauas vesistöistä. Aniharvat poikueet onnistuvat saavuttamaan Kupittaalla ja Urheilupuistossa olevat lintulammikot, jotka muuten ovat kovin pienet, tahi uimaan merelle pitkin paljon liikennöityä Aurajokea. Viimemainitussa tapauksessa saariston huvilanomistajat saavat niistä hauskaa seuraa ja ruokittavaa kesäksi. Kun nämä puolikesyt sorsat syksyn tultua suurimmaksi osaksi m uuttavat etelään, niin ne am mutaan joko Tanskassa, Hollannissa tai Belgiassa ;a ovat siellä suhteellisen helppoa saalista. Valittaen on ilmaistava ie tosiasia, että Turun lintulammikot ovat sangen vaatimattomat. Urheilupuiston lammikoita tuskin voi isontaa. vaikka lintuja varten aidattua aluetta kyllä voitaisiin suurentaa, ilman että se suinkaan h ä i ritsisi urheilutoimintaa. Kupittaalla sensijaan voitaisiin huomattavastikin lisätä lintulam m i koita, koska pohjavesi on kovin lähellä m aanpintaa ja nähtävästi puiston salaojituskin on joutunut epäkuntoon. Nykyisistä lammikoista pohjoiseen päin on kyllä tilaa. Pienoisgolfiradan, joka nytkin on usein veden vallassa, siirtäm inen sivummalle pitäisi olla helppoa. Nämä parannukset kuitenkin ovat pieniä siihen nähden, mitä mahdollisuuksia Ruissalo tarjoaa. Siellä on jo kasvitieteellinen puutarha, luonnonsuojelualue jne. Kaikki lintujen ystävät tietävät, että useat m uuttolinnut keväisin ja syksyisin käyttävät Ruissaloa levähdyspaikkanaan. Ei olisi kovinkaan vaikea tehtävä kaivaa lammikoita esim. nykyaikaisilla kaivinkoneilla sille peltoalueelle, joka on päätien sekä Pikkupukintien ja Lentosataman välillä. Meriveden keskikorkeudesta se alue on alle yhden metrin, joten lammikoissa kuivanakin kesänä olisi riittävästi vettä. Sopivilla istutuksilla voitaisiin lin nuille varata rauhallisia pesimäpaikkoja ja varmasti sorsapoikueet kokoontuisivat tälle alueelle. Tämä olisi alkuna myöhemmin perustettavalle eläintarhalle. Menisin niin pitkälle, että koko Ruissalon kartano rakennuksineen olisi saatava palvelem aan tätä kysymystä. Mahdollisesti Biologinen m useokin voitaisiin siirtää sinne, sen rakennus kun alkaa olla perinpohjaisen kohentamisen tarpeessa. Pari seikkaa kuitenkin olisi otettava huomioon, 1) että moottoripyörähurjastelu Ruissalossa lopetetaan ja 2) että kaikki kissat Ruissalosta hävitetään. Olen itse nähnyt, kuuika kissa lähellä Santalanrantaa vaaniskeli fasaaninpoikasia viime kesänä. K aikki luonnonystävät varmasti toivovat, että Ruissalo palvelisi lähinnä ulkoilua ja luonnonsuojelua sekä että sopivilla toim enpiteillä edistettäisiin varsinkin lintujen viihtym istä Ruissalossa. Aarno Hellem aa.

10 VÄINÖ AALTOSEN 70-Vu o TISPÄIVÄ T u ru n k a u p u n g in e d u sta jie n tiedotettua p rof. A altoselle W ä i n ö A a lto s -m u s e o n p e ru sta m isp ä ä tök sestä jä ttiv ä t T u rk u -s e u ra n h a llitu k sen jä se n e t J. K o ik k a la i n en, E. L e h tin e n ja U. P a la ja ju h lija lle tu rk u la isen ta ite ilija J u h a L u k a la n la a tim a n k a u n isa su isen a d ressin, jo n k a sisä ltö oli s e u r a a v a : T u rk u -s e u ra n k u n n ia jä s en academ icus W äinö Aaltonen S y d ä m ellisiin on n itte lu ih in liitty v ä n ä sa a ta m m e k u n n ioitta v a sti tied ok si, että T u ru n k a n s a - ja o p p ik ou lu issa esitellä ä n 7 0 -v u o tisp ä iv ä n n e jo h d o s ta n ou seva lle p o l velle T e id ä n ty ö ta iv a lta n n e, e r ito ten sen tu rk u la isen peru sk au den valossa, jo lta v e isto s - ja v ä rita i- teen n e on k o h o n n u t tu n n ettu ih in valtaviin m ittoihin. A lotteen s a tueksi ja esittely n eläv öittä m isek si o n T u rk u -s e u ra s a a n u t T u ru n k a n s a k o u lu la ito k sen ja T u ru n T a id eyh d isty k sen y h te isty ö n ä v a lm istetu n r a in a n, jo n k a ta h to n e tte, H erra P r o fe s sori, su osiollisesti va sta a n otta a. S u om en T u ru ssa m aalisk u u n 8 p ä ivä n ä a. D T o iv o T. R in n e E rkki V u o ri K u v a ra in a n ja sen 34 ku v a a n liitty v ä n selostu k sen te k ijö in ä o v a t o lle e t m a is te rit E rik B er gh ja M ikko Hirvoila. Kansakoulunta rk a s ta ja A. T. K o s k im ie h e n p ä ä tök sen m u k a a n k ä siteltiin tätä opetusainesta suom enkielisten k a n s a k o u lu je n I II I X lu ok illa 1 2 tu n tia ja a lalu ok illa h a rk in n a n m u k a a n. T u rk u -s e u ra o li k ie rto k irje e llä p y y tä n y t, että m y ö s o p p ik ou lu issa selostetta isiin mestarin eläm äntyötä, myös ruotsinkielisissä. W ä in ö A a lto n e n on m y ö s T u ru n A lek sis K iv i-k e r h o n k u n n ia jä sen. K e r h o n p u olesta jä ttiv ä t sen v a r a p u h e e n jo h ta ja t k ir ja ilija T o iv o L y y j a d ip l. ins. M a rtti A r- tukka Lyyn suom entam an G eoffrey C h a u cerin C a n te rb u ry n t a r in o id e n lo isto p a in o k se n, esileh d en som ista n u t jo n k a ta it. Ju h a L u k ala oli o n n ittelu terv eh d y k s in A rk k iteh d it Irm a ja M a tti A a lto nen ovat suunnitelleet täm än A u r a jo e n ra n n a lle k o h o a va n m u s e o - ta lon, jo n k a r a k e n ta m is ty ö t a loiteta a n j o sy k sy llä ja jo n k a en si v a ih e W ä in ö A a lto sen m u seo valm istunee vv vaihteessa. K u te n p o h ja p iir r o k s e s ta selviä ä sisä ltä ä ra k en n u s lo p u l lisessa m u od ossa a n m y ö s tilat a k v a a rio ta ja b iologista m u seo ta v a rten. k e rh o n T o d e llise lle k u k k o m a a - k a rille. O n n itte lu p ä ä tty i K iv e n s a n o ih in : K e n v o i e n ä ä a a tella kau n eu tta a n k a r a m p a a? H e n k ilö k o h ta iste n e d u s ta jie n v ä lity k sellä e s ittiv ä t o n n itte lu n sa lisäk si s e u ra a v a t tu r k u la is jä r je s - tö t: T u ru n T a id e y h d is ty s, p r o f. C. E. S o n c k j a in te n d e n tti E rik B e rg ja a rk k ite h ti A. S. S a n d e lin jä ttä e n Ilm a ri V ä ä n ä s e n v tek em ä n T u r u n P iiru stu s k o u lu n 100-v u o tis m u is to m ita lin, m ik ä a in o a n a k u lta a n v a lm is te ttu n a k a p p a le e n a o n n u m is m a a ttin e n h a rv in a isu u s. T u ru n K u v a ta ite ilija t, ta ite ilija t O s m o L a in e ja A n tti L a in e sekä s ih teeri V a lle K a s k i, jo tk a ad ressin o h e lla lu ov u ttiv a t s ir p a leen H irv e n sa lo n K e lla r in v in tin p eru sk a lliosta. T u ru n T a ite ilija s e u ra, ta ite ilija Osm o Laine, jättäen adressin. V a rs in a is -S u o m e n M a a k u n ta liitto, k a u p.jo h t. A h ti N ä y k k i ja p rof. A rv o V ilja n ti, jo t k a o je n s i v a t ju h lija lle o m is te tu n ja h ä n e n e lä m ä n ty ö tä ä n v a la is e v in k i r jo i tuksin varustetu n M a a k u n ta k irja n n :o 19. Y k sity is ten tu rk u la is te n te r v e h d yksiä oli lisäk si k y m m e n ittä in. Akateem ikko W äinö Aaltosen täyttäessä m aalisk. 8. pnä 70 vuotta kohokohdaksi m uodostui Turun kaupungin edustajien saapuminen klo 12 aikaan Kulosaaren ateljeehen. Turun kaupunginvaltuuston p u h een joh taja J. K oikkalainen, kau punginjohtajat Väinö J. Leino, öy v in d Stadius ja Ahti Näykki, oikeusneuvosm ies Uuti Palaja, kouluneuvos Aarne Honka, hovioikeudenneuvos Nils Berg ja toim ittaja Eino Lehtinen toivat virallisen tiedon Turun kaupunginvaltuuston valtakunnallista huom iota herättäneestä päätöksestä perustaa A urajoen rannalle W äinö A a ltosen nim eä kantava museo. Turun kaupungin sineteillä varustetusta pegam enttikääröstä luki kaupunginvaltuuston p u h een joh ta ja K oikkalainen taiteilija Tauno Torpon laatim an näin kuuluvan tekstin: Suurelle turkulaiselle kuvanveistäjälle W äinö Aaltoselle. Täyttäessänne tänään 70 vuotta Turun kaupunki esittää Teille, herra akateem ikko ja p rofessori, kunnioittavimman tervehdyksensä. Kunnianosoituksena Teitä ja mittavaa eläm äntyötänne kohtaan on Turun kaupunginvaltuusto kokouksessaan 2. päivänä m aaliskuuta 1964 p äättänyt perustaa nim eänne kantavan m useon ja välittöm ästi rakentaa sitä varten tyyssijan Aurajoen valtakunnallisista kulttuuriperinteistä rikkaalle rannalle. Turussa 8. päivänä m aaliskuuta 1964 Turun kaupunki A kateem ikko Aaltonen kiitti liikuttuneena lahjoituksesta luonnehtien sen henkilökohtaista m erkitystä. K uvassam m e valtuuston p uheen joh taja K oikkalainen luovuttaa ju hlijalle la h jansa. Akateem ikon takana hänen vaim onsa Elisabeth M aasik-aaltonen.

11 i 5 UNAINEN VALO SEIS! O HITUS SILLALLA MAHDO TON. VALM ISTAUDU K O H TAAM AAN JUMALASI. Hahhah! Jopas ovat keksineet. Suorastaan hirtehinen huum orintaju tuolla uskovaisporukalla, joka kiinnittelee julisteitaan teiden varsille. Rautatiesilta varoitustauluineen on tuttu, sen takana on vähäinen pitäjänkeskus, pari kolm e keskenään kilpailevaa kauppapuotia, posti ja apteekki. Syrjäkyläläiset tulevat sinne peninkulmien, m utta tuskin enää tiettöm ien taipaleiden takaa. Ihmisen ei enää tarvitse olla niin eristetty kuin joskus isoisän aikoihin. Kirkko on jo ajat sitten sivuutettu, tämä pitäjä on laaja. Tunnen sitä hiukan, tunnen ihmisiä, jotka asuvat tien varrella. He puhuvat hauskalta kuulostavaa murretta, aivan toisenlaista kuin etelässä. Tuttuina he m eidät vastaan ottavat, vaikka erotummekin heistä. Sinulla on läänimme tunnus, Ifa ja m i- F il.m a ist. O rv o k k i P elt o la o n ru n oilija, jo n k a tu o tte ita o n n ä h ty tä m ä n k in leh d en palstoilla. K u n h ä n ilm esty y kirja lliselle a reen a lle lä h ikuukau sin a, e i se k u iten k a a n tap a h d u ru n on, vaa n p roosan m e r keissä. AAK:n ka n ssa t e h d y n sop im u k sen m u kaan n ä k ee P elto la n rom a an i K u ja jo h ta a tielle p ä i v ä n v a lo n tä n ä v u on n a tai viim eistä ä n en si vu od en alussa. R om a a n in ta rk a s telu n k o h teen a on T urun esika u pu n kia lu e, jo n k a läpi r a k en n etta v a n v a lta tien vu oksi k o te ja p u reta a n, v a ik k a rom a a n in k esk eis- p e r h e sa a kin jä ä d ä p a i k oilleen. U uden tu rk u la is- k irja ilija n p roosa n ä y tteen ä julkaisemm e oheisen novellin. lipuu sille kevyesti, näin olemme ylittäneet sadat sillat. Se näyttää kevyeltä, mutta se jaksaa kantaa junankin. Sitä on ajettava hiukan varoen, on kuin leijuisimme jossakin. Ympärillämme on K arjala kunnaineen, järvineen. Mutta kun tulemme keskustaan, on meidän ajettava lujaa, on ehdittävä kaupunkiin ennen iltaa. Ystäväni odottaa minua siellä ja pyysi minua tulemaan ajoissa. K yllä me ehdimme, Ifa. Olemme jo sillan ja matkan puolivälissä. ^ JI iksi kone sammui? Ei siinä pitäisi olla mitään vikaa. Olen ehkä laim inlyönyt huoltosi, m utta luulen tuntevani sinut kuin itseni, Ifa. Olet jo parhaat taipaleesi ajanut enkä liene enää matkan alussa minäkään. Mutta ehkä vielä tänä kesänä hankin tilallesi uuden, joka on hienom paa sukua kuin sinä. Siitä on ollut jo puhetta. Siinä ovat avuksi nekin denaarit, mitä sinusta saan. Vanhan romun hinta. M utta nyt R A U T A TIE S I L T A nut paljastaa murteeni aivan kuin Pietarin. Pietarin hän joka p e tti... Vai oliko se Juudas tapanani ei ole käydä kirkossa ja radionkin aukaisen sen takia vain harvoin. Olen oppinut luottamaan sinuun, Ifa, enkä itsekään ole tietääkseni pettänyt ketään. Niin, tosiaan, m utta olin silloin nuori ja ehkä ikäiseksenikin lapsekas. Kerskuin häntä kiusatakseni olem attom ista saavutuksistani, todellisuudessa olin väsynyt häneen. Ei hän sanonut paljon, en tiedä, m itä hän minusta ajatteli. Ehkä hän ei pitänyt minua sanojen arvoisena, se suututti m i nua kauan. En ole tavannut häntä sen jälkeen kun jätin sormukseni, mitä vain joskus olen oh i mennen kuullut. Uskon, että niin oli hänestäkin parempi. Me sovimme toistemme matkaan hyvin, Ifa, vaikka en kiellä, ettenkö olisi sinuunkin joskus vähän kyllästynyt. N yt palaa sillalla valkoinen valo. Se palaa täällä melkein aina. Juna kulkee täällä harvoin, sellainen löntys, joka pysähtelee joka seisakkeella. Mutta jo tenkin minusta tuntuu oudolta, on kuin pelottaisi. Ei, se ei voi olla tuo silta, olen ajanut satojen tuollaisten yli. Tuo varoitustaulun viereen kiinnitetty ju liste? Eivätkö ne uskovaispakanat ole keksineet sille sopivampaa paikkaa? Naurettavaa. K ulje sillan yli, m utta älä rakenna sille majaasi. Tuokin lause on peräisin jostakin uskonnollisesta lähteestä, Intiasta kenties. Olen nähnyt pikkupoikien pitävän onkiessaan siltaa m ielipaikkanaan, joskus sille pysähtyneen lempiväisten, joskus jonkun yksinäisenkin. Silta on pitkä ja n ä kymät sen molemmin puolin kauniit. Ei minulla ole aikaa rakentaa m ajaani sillalle, vaikka sillä palaisi tuhat valkoista valoa. Auto sinun olisi jaksettava kulkea muutama kymmenen metriä, keskustassa on huoltoasema. Kyllä minäkin autan alkuun, eihän se vika niin suuri liene, kunhan en sin sen löydän. Täällä sillalla ei vain olisi hyvä viivytellä, sillä kulkevat myös autot. Ei hätää, olen aivan rauhallinen, käteni vain vapisevat hiukan. Ei tämä vie aikaa kuin muutaman m inuutin. Minun pitäisi olla jo kaukana keskustasta. Ystäväni on varannut liput teatteriin. Loppumatka on ajettava todella kovaa. I K uulenko oikein? Juna viheltää. Tosiaan, sen pitäisi olla näihin aikoihin asemalla eikä sinne ole kuin vajaa kilometri. Olen kuulevinani sen kolinan, ehkä kuulisinkin, jos painaisin korvani kiskolle. Lapsena se oli minusta hauskaa. Nyt minulla ei ole varaa hukata sekuntiakaan ehtisinkö v elä varoittamaan junaa? Ei, turhaa, en ole mikään pikajuoksija ja juna ei kum m inkaan ehdi jarruttaa. En edes tiedä, missä tämän kirotun sillan päässä on lähin puhelin. Punainen valo palaa jo sillalla eikä niin autoa vuoroaan odottamassa, ei edes yhtään eukkoa kasseineen. Voi hyvä Jumala, anna tämän auton lähteä liikkeelle! En ehdi enää pois sillalta, siinä ei junan tullessa ole tilaa laihimmallekaan. Ehkä voin riiputtaa itseäni käsieni varassa, m utta en ole m i kään sirkustaiteilija enkä osaa uida. Ensi kerralla otan pelastusliivit mukaani. Ensi kerralla! Hyvä Jumala, älä anna minun jäädä rautaisten pyörien ru h jottavaksi! Minulla on sittenkin vielä kaksi vaihtoehtoa Ifa, sinulla vain yksi. Ehkä järvellä on joku, joka m inut poimii. Tulen joka tapauksessa ostamaan uuden auton, sinusta ei ole muuksi kuin romuksi. Olit jo vanha, kun sinut ostin, et maksanut paljon, vaikka minulle maksoitkin kokonaisen omaisuuden. En saa ovea auki. Miksi hiidessä m e nin takaisin autoon, käteni ovat kuin hyytelöä. Hyvä on, Ifa, en eroa sinusta, suo anteeksi, että aioin myydä sinut rom un hintaan. Ethän petä m inua nyt. Minulla oli kerran eräs, jonka myös petin, m utta tiettävästi hän on hyvin onnellinen sen toisen kanssa. Eikö kaikki ole välillämme selvä? Ei sovinnontekoon tarvita aina sanoja. Uusi ystäväni siellä kaupungissa odottaa, vilkuilee kelloon ja katsoo kadulle. Hän on itse hyvin täsmällinen. Nyt auto lähti liikkeelle. Ehkä ei siinä ollut mitään vikaa, se taisi olla itsessäni. Mutta takapeilistä näen, että juna on sillalla. Sen silmät ovat ehdottomat. TU RK U-SEURAN K EVÄTRETK EILYT Retkeilyjaoston toimesta järjestetään suosiota saaneita tutustum iskäyntejä seuraaviin nähtävyyskohteisiin allamainittuina perjantaipäivinä klo 19: Kunnallissairaalan alue Ruissalo, jossa tilaisuus istuttaa oma nimikkopuu Ensi-koti, R adium -koti ja Pienten lasten vastaanottokoti M äntyrinteen huoltokoti TURKU-SEURA - Å BO-SA M FUNDET Perust. - Grundl HALLITUS - STYRELSEN Puheenjohtaja - O rdförande Toivo T. Rinne. V arapuheenjoh tajat - Viceordförande Olli Kestilä. John Rosas - Jäsenet - Medlemmar Esko Aaltonen, A. O. Jokinen, Johannes K oik kalainen, Eino Lehtinen, Helmi Lehtonen, Eero Numerla. Lauri O rell, Uuti Palaja. B. K. J. Päivänsalo, Olavi S antalahti, Helmi Silvola-M anerus, Anna-Lisa Srigell, Arvo S u o minen. Paavo Suominen, V iljo Vanne. JAO STO T - SEKTIONERNA V a n h a n ja u u d en T u ru n ja o s t o : C. J. Gardberg 'p uh.joht. - o rd fö r.', K aim o Hakanen i.siht. - sekr.), Esko Aaltonen, Svante Dahlström, K eijo Hakanen, Einar W. Juva, V iljo Kaila. Olli Kestilä. Holger Kraem er. Irja Sahlberg. Pekka Sivula, Anna-Lisa Stigell, Haakon W ainio. S iv isty sja o sto Olavi Lähteenmäki (puh.joht. - ord för), Arvo Suom inen siht. - sokr.), Erik Bergh. Sam po Haahtela, Veikko H ankomäki. Paavo K allio, Allan T. Koskimies, Reino Leimu, Ahti Näykki, John Rosas, Olavi Santalahti, Olavi Sarm io, Auvo Säntti, Ole Torvalds. T eollista m is- ja liik eja o sto : Aarne Aho (puh.joht. - ord för.), S tig-o lo f W inter <siht. - sek r.'. L. Bergroth. K aarlo Haikkola. Juuso H ärri, A. O. Jokinen. K. A. Jylhä, Eero Kestilä. Voitto Kunnas, K. B. Lindberg. Matias Lindstedt, Heikki Löyttyniemi, Eero Numerla, B. K. J. Päivänsalo, Niko Salonen. Berndt Schaum an, Sven Stendahl. R e tk e ily ja o s t o : V iljo Vanne (puh.joht. - ord för.), Toivo Korpela <siht. - sekr.), K ristofer Gräsbeck, Lauri Im m onen, Uuti P al?ja, Olavi Rytkönen, Carl -E ric Sundman. O h jelm a ja o s t o : Esko Koskelin (puh.joht. - ord för.) Anja Raita (siht. -sek r.'. Esko Järvimäki. Eino Lehtinen, Tauno M aijala, Vappu M ä kelä, Ilkka Nurmi Kalevi Perho, Lahja Saiviander, Aili S u o- vanen, G ullan W ahlström. N aisjaosto : Helmi Silvola-M anerus (puh.joht. - ord för.), T oini G rön qvist, Hilkka Impivaara, Irm a Jylhä, Linnea Lahesmaa, H elmi Lehtonen, Tytti Lindström, Dagny Peters, Lahja Saiviander, Sylvi Siltanen, Anna-Lisa Stigell. T y ö ja o s to : Seuran puheenjohtajisto ja jaostojen pu neenjohtajat sekä taloudenhoitaja ja sihteerit. Sam fundets och sektionernas ordförande sam t ekonom ichefen och sekreterarena. S u o m en T u ru n to im itu sk u n ta : C. J. Gardberg, K ristofer Gräsbeck, Paavo K allio, Olli K estilä, Eino Lehtinen, Toivo T. Rinne, John Rosas, Arvo S u o minen, Ole Torvalds. T a lo u d en h o ita ja - E k o n o m ich ef Paavo Suominen. Puutarhakatu 29, puh. tel P ä ä sih teeri ja to im isto - G e n s e k r e te r a re o c h byrå Erkki Vuori, K ellon soitta ja n i 3 A 21, puh. - tel S v en sk sp rå k ig s e k r e ter a r e - R u o tsin k ielin en sih teeri Carl Jacob Gardberg. Trädgårdsg. 46 A, tel. - puh Postisiirtotili Tu L iity jä s e n e k s i T u rk u -seu ra a n Bliv m edlem i Å bo -sam fundet

12 Kertomus Turku-seuran - Åbo-samfundet ry:n Y leistä : S en jo h d o sta, e ttä vuoden 1963 T u ru n -p ä iv ä ä on yleisesti arv o ste t tu k o k o n aissu u n n itte lu ltaan tä h ä n astisista onnistuneimm aksi, on tästä seik asta ilo ista alk a a, sillä k a u pungin toimikunnassa on seura saan u t p itä ä p uolet jäsen e d u stu k se sta ja p äiv ä on site n se u ra n tekem än alo tteen jälk een k in k atso ttav a sen toim innassa keskeiseksi tapahtum aksi. Tällä kertaa oli päätee m a n a T u ru n k au p u n g in työ mm. su u rin e k an sa n ju h lin e e n U rh eilu puistossa, m utta ohjelm assa oli mon in a is ta m u u tak in. A lkoihan se m u isto tau lu n p aljastam isella K o- ro isten niem elle, 1200-luvun piis»- p an istu im e n paikalle, oli M än ty rin teen huoltokodin ja te a tte rita lo n su u re n sein äreliefin vihkim iset jne. K a u p u n k ila isia k en ties en iten ila h d u tti se, e ttä k au p u n g in tu o ta n to laitoksiin ja m useoihin oli vapaa pääsy ja e ttä liikennelaitoksen kulkuneuvoilla voitiin aam upäivällä rah atta ja hinnatta ajella. E rityisen antoisaksi oso ttau tu i linnaesitelm ien sarja, jonka järjestäm isen teki m ahdolliseksi T u ru n L in n a n R o ta ry K lubin tuki. O tsikkoa "T u ru n lin n a n ja k au p u n g in se itsem än v u o sisataa k ä y ttä e n s a a tiin lin n a n k u n in k aan sa lissa kuulla pätevien tiedem iesten luennoivan kotiseutum m e h isto riasta, keskia ja n ta k a ise sta h ä m ä rä stä itse n ä i syyden aam unkoittoon. K aikissa k ah d ek sassa esitelm ätilaisuudessa oli tu p a täy si h a r ta ita kuulijoita. Seuran hallitus ja toim ihenkilöt: P u h e e n jo h ta ja n a on ollut koko kertom usvuoden fil.m aist. Toivo T. Rinne. V a ra p u h e e n jo h ta ja n a oli vuosikokoukseen asti ak a tem ian - re h to ri O scar Nikula ja sen jä l keen prof. Jo h n Rosas sekä to i sen a v a ra p u h e e n jo h ta ja n a koko vuoden ark k ite h ti Olli Kestilä. H allituksen jä se n istä eroaa vuositta in kolm annes. R y h m ä än I k u u lu v at professori Esko Aaltonen, to im itu sjo h ta ja A. O. Jokinen, p ä ä to im itta ja Eino Lehtinen, konsuli B. K. J. Päivänsalo ja hovioikeudenneuvos Olavi S a n t a 1a h t i. R y h m ä än I I k u u lu v a t ta ite ilija Irm a Jylhä, opett. H elm i Lehtonen, to im itt. Arvo Suominen ja h an k in tap ä äll. P aav o Suominen olivat erovuorossa v. 1963, jo ta p a itsi tä h ä n ry h m ä ä n kuuluneen kunnallisneuvos Arvo Toivosen p aikka oli vuosikokouksessa tä y te ttä v ä. T äh ä n p aik k a a n v a littiin v a ltu u sto n p u h e e n jo h ta ja Jo h a n n e s Koikkalainen, k ieltäytyneen Irm a Jy l toim innasta v h ä n tilalle ham m aslääkäri Helm i Silvola-Manerus, m u u t kolm e uudelleen. V on erovuoro in :11a ryhm ällä, johon kuulu v at p an k in jo h t. Eero N u m e r 1 a, toim ittaja Lauri O r e 11, oikeusneuvosm ies U uti Palaja, ark k i te h ti A n n a-l isa S t i g e 11 ja jo h ta ja Viljo Vanne. P ä ä sih te e rin ä on edelleen toim i n u t asessori E rkki Vuori, ru o tsin kielisenä sih te erin ä filosofiantohtori C arl-ja k o b Gardberg ja t a lo u d en h o itajan a h an k in tap ä ällik k ö Paavo Suominen. T ilin ta rk a s tajik si valitsi vuosikokous k a u p p a tiet. m aisteri A tte Vesan, k o n tto ripäällikkö Vieno Kariperän, v a ra ta rk a sta jik si rouva E m ilia Kärlundin ja ekonom i Leo L i u k s i 1 a n. JAOSTOT Työjaosto S eu ra n p u h e e n jo h ta ja Toivo T. Rinne p u h e e n jo h ta ja n a ja m uina jäsen in ä seu ran v a ra p u h e e n jo h ta ja t Jo h n Rosas ja Olli Kestilä, jaostojen p u h e e n jo h ta ja t Olavi Lähteenmäki, Viljo Vanne, Esko K o s k e lin, C. J. Gardberg ja E rkki Vuori sekä t a louden h o itaja Paavo Suominen. Jao sto n p u h e e n jo h ta ja n esteen a ik a n a e d u staa h ä n tä jao sto n sih teeri. Vanhan ja uuden Turun jaosto asti ark k ite h ti Olli Kesti- 1 ä p u h ee n jo h ta jan a, s iitä läh tien fil. tri C. J. Gardberg, m e tsä n h o ita ja K aim o Hakanen sih te e rinä sekä m uina jäseninä professori Esko Aaltonen, professori S v an te Dahlström, prokuristi K eijo Hakanen, professori E in ar W. Juva, v ah tim estari Viljo Kaila, eversti H olger Kraem e r, a rk k ite h ti Viljo L a i t s a 1- m i, fil.m aisteri I r ja Sahlberg, a rk k ite h ti P ek k a Sivula, ark k i te h ti A n n a -L isa S t i g e 11 ja pasto ri H aak o n Wainio, sekä lä h tie n a rk k ite h ti Olli K estilä. Sivistys jaosto Teol. to h to ri O lavi Lähteenmäki p u h e e n jo h ta ja n a, to im itta ja Arvo Suominen sih te e rin ä sekä m u in a jä se n in ä fil.m aisteri Erik B e r g h, re h to ri S am po Haahtela, v aratu o m ari Veikko Hänk o m ä k i, professori P aavo Kallio, k a n sa k o u lu n ta rk a sta ja A llan T. Koskimies, professori R eino Leimu, ap.k a u p u n g in jo h ta ja A hti Näykki, fil. to h to ri Jo h a n R o- s a s, hovioikeudenneuvos Olavi Santalahti, to im itu sjo h ta ja O lavi S a r m i o, professori Auvo S ä n t t i ja p ä ä to im itta ja Ole T orvalds. Teollistam is- ja liikejaosto P u h e e n jo h ta ja n a kauppaneuvos A arno Aho, leh to ri Seppo Lehtola sih te erin ä, lä h tie n ekonom i S tig-o lof Winter sekä m u in a jä se n in ä dipl.insinööri L. Bergroth, sa ta m a jo h ta ja K a a r lo H a i k k o l a, asem apäällikkö Juuso Härri, to im itu sjo h ta ja A. O. Jokinen, dipl.insinööri K. A. Jylhä, konsuli Eero Kestilä, p a n k in jo h ta ja V oitto Kunnas, kauppaneuvos K. B. Lindberg, toim itusjohtajat M atias Lind stedt ja H eikki Löyttyniem i, konsuli B. K. J. Päivänsä- 1 o, talousneuvos Niko Salonen, dipl.insinööri B ern d t Schauman ja kauppat. m aisteri Sven Sten dahl. R etkeilyjaosto J o h ta ja Viljo Vanne p u h ee n jo h ta ja n a, toim istopäällikkö Toivo Korpela sih te erin ä ja m uina jä se n in ä v altiot.m aisteri K ristofer Gräsbeck, o p e tta ja L auri I n i in o n e n, oikeusneuvosm ies U uti Palaja, fil.m aisterit O lavi Rytkönen ja C. E. Sundman. Ohjelmajaosto Jo h ta ja Esko K o s k e l i n p u h e e n jo h ta ja n a, ylioppilas A nja Raita s ih te e rin ä ja m u in a jä sen in ä o h ja a ja -n ä y tte lijä H em m o A ir a m o kuolem aansa asti , nuorisosihteeri Esko Järvimäk i, p ä ä to im itta ja Eino Lehtinen, k au p.sih teeri T au n o Maijala, liik u n n a n o h ja a ja V appu Mäkelä, ylioppilas Ilk k a Nurm i, n u o riso -o h jaa ja K alevi Perh o, liik u n n a n o h ja a ja L a h ja Salvian d e r, rouva Aili Suovan e n ja kanslisti G ullan Wahl ström. Nais jaosto T aiteilija Irm a Jylhä p u h eenjo h ta ja n a ja sih te e rin ä asti ja siitä lä h tie n ham m aslääkäri H elm i S i1vo1a - M a n e r u s (e n nen jäsen e n ä) sekä m u in a jäsen in ä o p e tta ja t Toini Grönqvist ja H ilkka Impivaara, kanslisti L innea Lahesmaa, o p e tta ja H elm i Lehtonen, kauppias T y tti Lindström, prokuristi D agny Peters, liik u n n a n o h ja a ja L ah ja Salviander, k a n s a n e d u sta ja Sylvi Siltanen ja a rk k ite h ti A n n a-l isa S t ig e l l sekä lä h tie n ta ite ilija Irm a J y lh ä. Lehtijaosto A ikakauslehden p ä ä to im itta ja asessori E rk k i Vuori p u h e e n jo h ta ja n a.ia sih te e rin ä, h a n k in ta p ä ä l likkö P aav o Suominen ta lo u d e n h o ita ja n a ja ilm o itu sh an k k i- ja n a sekä m u in a jä se n in ä fil.tri C. J. Gardberg, prof. P aavo K a 1-1io, a rk k ite h ti O lli Kestilä, p ä ä to im itta ja Eino Lehtinen, fil.m aist. Toivo T. Rinne, prof. Jo h n Rosas, to im itta ja Arvo Suominen ja p ä ä to im itta ja Ole Torvalds. T o im itu ssih teerin ä on ollu t p ä ä to im itta ja H eim o K a 11i o ja T u ru n k aupungin edusta ja n a lä h tie n tied o tu sp äällik kö K ristofer Gräsbeck. Kokoukset ja toim inta V uosikokouksessa T u ru n lin n an k u n in k aansa lissa m aa lisk u u n 24. p äiv ä n ä h y v äk sy ttiin vuosi- ja tilikertom ukset, v alittiin p u h e e n jo h ta jisto, hallituksen jäsenistä kolm annes ja tilin ta rk a sta jisto, m ä ä rä ttiin jäsenm aksut ja hyväksyttiin toim in ta - ja ta lo u ssu u n n ite lm a t. IIm oituslehdiksi v ah v istettiin edelleen T u ru n P äiv äleh ti, T u ru n S a nom at, U usi A ura, U usi P äiv ä ja Åbo U n d e rrä tte lse r. K okousohjelm assa oli lisäksi fil.m aist. Toivo T. R in te en esitelm ä J u h a n a h e rttu a n vuosisata j a aik ak au sleh d en asiam ieskilpailun palk in to jen jak o. Hallitus. On luonnollista, että kaikki tä r k e ä t p ää tö k se t te h d ä ä n lopullisesti h allitu k se n kokouksissa, jo ita k ertom usvuoden a ik a n a oli 3 ja n iistä laaditu issa p öytäkirjoissa 29 :ä. M ikäli k u iten k in asioiden alote on ta p a h tu n u t jossain jaostossa, seloste ta a n a sia jao sto jen osastossa. E räät hallitukesn päätökset kirjata a n k u iten k in tä h ä n. P ä ä te ttiin k u tsu a kuvan v e istä jä - akateem ikko, prof. W äinö A altonen k unniajäsen ek si. P erg a m e n ttik ä ä - rön m uotoon la a ti kutsuadressin ta ite ilija J u h a L ukala ja k u tsu n k äv iv ät hen k ilö k o h taisen a läh e ty s tö n ä su o ritta m a ssa prof. A altosen K u lo saaren atelieerissa helm ikuun 21. p äiv ä n ä p u h e e n jo h ta ja Toivo T. R in n e, v a rap u h e e n jo h ta ja Olli K estilä, sivistys jao sto n e d u sta ja n a E rik B ergh ja p ä ä sih te e ri Erkki Vuori. Oli selvästi h av a itta v issa, että kunnianosotus läm m itti kutsu n s a a n u tta taiteilija a. Viim e vuosikertom uksessa jo m a i n itu n lau su n n o n kotiseu tu ty ö n o h je lm a sta la a ti k au p u n g in nuorisoty ö lau tak u n n a lle prof. Esko A a lto nen ja kertom usvuoden puolella k au p u n g in h a llitu k selle myös jä te t tiin prof. P aavo K allion lu o n n eh d in n a n m u k ain en k irjelm ä siitä, e ttä K a ta riin a n la a k so v a ra tta isiin luonnonsuojelualueeksi. E dellisenä v u o n n a T u ru n -p ä iv ä n y h tey tee n a ik a a n saa d u n m uotok u v an ä y tte ly n luetteloiden jä ä n - n ö sv arasto p ä ä te ttiin ja k a a oppija taidelaitoksille. T u ru n S ä ä stö p a n k ilta la h ja k si sa a d u t, T u ru n te a tte re ita esittelev ä t k a u n iit v ih koset jaettiin linnaesitelm issä käyneille. V a lta k u n n a llise t k o tise u tu p äiv ät p id e ttiin h ein ä k u u n lopulla Jo e n suussa ja liitty i siih e n re tk e ily jä ym päristön kohteisiin sekä kaupunk ien ja k a u p p a la in k o tise u tu ty ö n yhteiselim en kokous. S e u ra a e d u sti p u h e e n jo h ta ja R in n e. P äiv ien y h teydessä oli myös K o tiseu tu liito n vuosikokous. T u rk u -se u ra liitty i V arsin ais- Suomen m aakuntaliiton jäsenistöön. S eu ra tek i yhdessä k au p u n g in m atk a ilu la u ta k u n n a lle esityksen k a u p u n g in h a llitu k selle m ä ä rä ra h a n varaam iseksi k irjo tu sk ilp a ilu a v a r te n a ih e e sta T u ru n lin n a m a a n oppikoululaisille. M ä ä rä ra h a a ei tä llä k e rta a oso tettu. Ohjelm a- ja työjaostojen esityksestä h a llitu s ilm o tti k a u p u n g in hallitukselle, ette i seu ra talo u d ellisista ja järje ste ly te k n illisistä syistä voi vuodesta 1964 lukien jä rje s tä ä k aupunkilaisille y h teisesti ta rk o i te ttu a ja n äid e n suosion sa a v u tta n u tta ju h a n n u sju h la a, jo ita jo on ollu t viiten ä vuotena, e sittä e n s a m alla, e ttä k au p u n k i v ä littö m ä sti huolehtisi juhlasta tai m uusta yhteisestä ju h an n u k sen v ie tto tilaisu u - d esta. S eu ra n tied u stelu u n, m ite n on tarkotus m enetellä vanhan hauta u sm a a n h a u to je n su h teen, jo ita om aiset eiv ä t e n ä ä ole voineet h o i ta a, m u tta joissa lep ää tu n n e ttu ja tu rk u laisia, m m. la h jo tta jia, v astasi kirkkohallintokunta, ettei asiassa ole lopullisesti p ä ä te tty m itä ä n, ja v ak u u tti, e ttä kysym ykseen tu l la a n v arm a sti s u h ta u tu m a a n k a i kella pieteetillä. S eu ra n alote tiedotuspäällikön viran p eru sta m ise sta k au p u n k iin ratkesi myönteisesti. Sam alla peru ste ttiin myös k au p u n g in m u siik in o h ja a ja n toim i. Työjaosto T yöjaosto, jossa ta p a h tu u asioiden valm istelu ja jo k a h o ita a myös itsenäisesti ns. juoksevia asioita, kokoontui viisi k e rta a j a sen kokousten p ö y täk irjo issa on 77 :ä. Seuran kirjasto on saanut m uutam ia täydennyksiä. Jao sto on h o ita n u t edustu k set n iin o n n itte lu - kuin su ru tilaisu u k - sissa. Viim em ainituista m ainittakoon kaikkien tu rk u la iste n om an p o jan o h ja a ia -n ä y tte lijä H em m o A iram on siu n au stila isu u s K otiseudullisesti tä rk e ä oli ed u s tu s T u ru n varsinaissuom alaisen o sak u n n a n jä rje s tä m ä n ä lu o nnonpäiv ä n ä , joka alkoi yliopisto n re h to ri T au n o N urm elan su o rittam alla tiedon tam m en istutuksella Yliopistonmäellä ja jolloin tu tu stu ttiin K a ta riin an laa k so o n, M u h k u riin ja R uissaloon, joissa k ohteissa eri a s ia n tu n tija t lu e n n o iv at j a opastivat. K irja ttiin K o tiseu tu liito n ilm otus, että sen toimisto on K alevalaseura n ja T a lo n p o ik a isk u lttu u risä ä tiö n to im isto jen y h tey d e ssä ja e ttä m yös y h te isty ö tä n äid e n k a n ssa tu lla a n en tisestä la a je n ta m a a n. L ä h e te ttiin k au p u n g in h a llitu k se l le k irje toivom uksin, e ttä ry h d y t tä isiin to im iin T u ru n h isto ria n ju lk aisem isek si su o m en k ielisen ä J. W. R u u th in j a C arl von B onsd o rffin ru o tsin k ieliste n h isto rio id e n p o h ja lta. Vanhan ja uuden Turun jaosto K esk ein en o suus jao sto n a a te - p iiriin k u u lu v assa to im in n a ssa oli tie te n k in lin n aesitelm illä, jo ista jo alkulauseessa on m ainittu, K evätk au d e lla esitelm ö iv ät t n o. J. G a rd b erg lin n a n j a k au p u n g in svntv - ja p eru sta m isv a ih e ista luvulle, professori V ilho N iitem aa siitä edelleen 1400-luvun loppuun, m aist. Toivo T. R in n e J u h a n a h e r t tuan vuosisadasta ja tri Tauno P e rä lä K reiv in a ja n vuosisad asta, syksyllä professori E in a r W. Ju v a luvusta R u o tsin v a lla n a ja n lo p p u u n, tri G a rd b erg lin n a n e n tis tä m isestä ja h isto ria llise sta m useosta, m aist. R inne T urusta ja turkulaisista vv , päähuom ion kohdistu essa T u ru n p ä ä k a u p u n k in a - olon a ik a a n, ja professori E ino J u tik k a la 1800-lu v u n p u o lim a ista its e näisyytem m e alk u u n eli siis a ja s ta, jo lta h ä n on k irjo itta n u t T u ru n k au p u n g in h isto rian. T ä m ä olikin viim einen s a r ja n e sitelm istä ja tuolloin pidettiin p äättäjäiset kahvitilaisuuksineen. K iitosp u h een esitelm öitsijöille p iti p a n k in jo h ta ja Eero N um erla ja jä tti sam alla T urun linnan kuvalla varu ste tu n h o p e a la u ta se n kullekin esitelm ö itsijälle ja esite lm ä tila i suuksien v a h tim e sta rille, se u ra n sih te eri V uorelle. P u h een v u o ro n k ä y tti m yös T u ru n L in n a n R o ta ry K lubin governor, ev e rsti V iktor V ä h ä tu p a jä ttä e n e n n e n saad u n sum man lisäksi seuralle esitelm ä s a r ja s ta a ih e u tu n e id e n m en o jen peittäm iseen 300 mk puheenjohtaja R inteelle, jo k a sydäm ellisesti k iitti klubia tu esta, joka teki m a h dolliseksi esitelmien toteuttam isen. Teollistam is- ja liikejaosto Jao sto n S uom alaisella P o h ja lla jä rje stä m ä kesk u stelu tila isu u s a ih e e sta T u o ta n to e lä m ä n k e h ity sm ah d o llisu u d e t T u ru s s a h e r ä tti ju lk isu u d e ssa s u u rta h u o m iota. S e u ra n p u h e e n jo h ta ja n, m aist. T. R in te en la u su ttu a koolletu lle et terv e tu lle ik si p iti jo h d a n to - puheen v u o ro n konsuli V alde V ainio, m m. v erta ille n T u ru n tu o ta n to - arvoja toisiin paikkakuntiin. K eskustelu p u h eenvuoro ja k ä y ttiv ä t lisäk si jo h ta ja Selm i K a rk ola T u ru n liik e n n ey h tey k sistä, s a ta m a jo h ta ja K a a rlo H aikkola s a ta m a s ta, k au p - pat.m aist. Sven Stendahl teollisuud en sähkökysym yksestä, dipl.ins. Antero R antanen Turun työvoimasta, k o n tto rin jo h ta ja S ipi S iljam ä k i to n ttip o litiik a sta, k a n sa n e d u sta ja P aav o A itio h a ja k e sk ity k se stä ja

13 k a u p u n gin joh taja H arras K yttä, joka esitti yleiskatsauksen esilletulleista näkökohdista. K u n vielä oli käytetty m uutam ia puheenvuor o ja esitti p äättäjäissanat jaoston p u h een joh ta ja kauppaneuvos A arno A h o, joka oli toim inut tilaisuudessakin p u h een joh tajana. P öytäkirjaa p iti jaoston sihteeri p a n k in joh ta ja S tig -O lof W inter. Jaosto on hu oleh tin u t edustuksesta Turun M essujen k evät- ja syyskokouksissa. S ivistysjaosto Jaoston piirissä ei kertom usvuoden aikana ilm aantunut asioita, joista olisi erityistä m ainittavaa lukuunottam atta erästä sille tehtyä esitystä W äin ö A altos-m useon suhteen, m ikä sekin jä i seuraavan vuoden käsittelyyn. M oniaissa h allituksen käsittelem issä asioissa on kuitenkin kuultu jaoston jäsenten m ielipidettä. R etkeilyjaosto Jaosto on järjestän yt seuraavat esittelytilaisuudet : tutustuttiin A u rajoen itä puolella oleviin m uistom erkkeihin. W äinö A altosen käsialaa olevien Aleksis K iven, P aavo N urm en ja T urun L ilja-patsaitten esittelyn suoritti taiteilija O sm o L a i n e ja H enrik G abriel P orth anin ja Pietari B rahen patsaiden esittelyn fil.- m aisteri T oiv o T. Rinne piti rehtori Aarre Helander esityksen vanhan hautausm aan vaiheista. K iertok äynnin y h teydessä tutustuttiin eräisiin luvulta peräisin oleviin m erkittävien turkulaisten hautam uistom erkkeihin esitteli intendentti Erik B e r g h A urajoen länsipuolella olevat m uistom erkit. K iertokäynnin yhteydessä tutustuttiin Puolalanpuistossa, A ninkaistentorilla sekä seurakuntatalon edustalla oleviin veistoksiin, Erik Julinin rintak u vaan sekä kirjastotalon puistikossa olevaan suihkulähteeseen ja talvim erenkulun m uistom erkkiin käytiin uusitussa kaupunginkirjastossa. 100-vuotiaan kirjaston vaiheista ja sen nykyisistä työskentelym uodoista kertoi k irjaston joh ta ja fil.m aisteri M arjatta Heiskanen. Jaoston järjestäm issä tilaisuuksissa on kuulijoita ollut henkeä. O hjelm ajaosto Jaostolle p aljon puuhaa antava ja m onien vaikeuksien kautta to teutettava ju h annusjuhla pidettiin Ruissalossa, m utta ei enää K olk anniem ellä, jossa sääolosuhteet olivat aikaisem pina kertoina olleet juhlakansalle vähem m än suotuisat ja jon n e ainakin vanhem m an p olven oli hankalaa saapua m atkan p ituuden vuoksi. Juhlapaikaksi saatiin saaren kaupunginpuoleisessa päässä sijaitseva, m uistorikas M arjaniem i, jon k a viehättävä piha on kaikilta tuulilta suojassa. Siinä suoritettiin perinteellistä kansanju h laoh jelm aa ja viereisellä tennisk entällä Varsinaissuom alaisen osakunnan em ännät ja isännät h u o lehtivat virvoketarjoilusta. Paikka osottautui varsin sopivaksi, kun kokkokin voitiin rannalla polttaa, ja erittäinkin sen ystävällisen ja auttavaisen vastaanoton vuoksi, jon k a seuran toim ihenkilöt saivat huvilan haltijaväen taholta. Sinänsä on juhlan järjestäm inen kuitenkin taloudellisesti ja jä rjestelyteknillisesti niin raskas tehtävä, että ohjelm ajaosto päätti ylem m ille elim ille esittää, että seura luopuisi ju hannusjuhlan huolehdinnasta. Jäsenjuhla pidettiin T u run norm aalilyseon juhlasalissa ja sen ohjelm a, jossa kaupungin suosiollisella avulla esiintyi mm. T u run kaupunginorkesteri Jorm a P a n u l a n johdolla, herätti yleistä tyytyväisyyttä salin täyttävän jäsenistön keskuudessa, Esitelmän kaupungin linnuista piti hortonom i A arno H e l l e m a a. N aisjaosto N aisjaosto on pyynnöstä avustanut eri tehtävissä ja sen p erinteellinen suurtem paus oli taaskin kynttilänpäiväjuhla, joka pidettiin kaup ungintalon juhlasalissa K un tästä ja muistakin juhlista on aikoinaan ollut yksityiskohtaiset selonteot, ei niiden ohjelm aa ole tässä syytä toistaa. T odettakoon vain, että täm ä ju h la on säilyttänyt su o sionsa ja että naisten tunnettu taito saada viihtym ys ym päröim ään kynttilävalaistua juhlahetkeä, jossa m yös höyryävä kahvi on juotavissa pikkupöytien ääressä, saavutti tä l läkin kertaa odotetun tuloksen. L ehtijaosto Jaoston ja toim ituskunnan uudelleenjärjestely käsitti edellä jo selostetun lisäksi sen, että lehdellä on nyt erillinen p äätoim ittaja ja toim itussihteeri, kun toim ittam inen aiem m in oli yhden toim ittajan varassa. R atkaiseva askel oli myös päätös siitä, että lehteä ilm estyi neljä täyssuurta num eroa ja että lehden ilm estysajankohdat ovat täsm ällistyneet. K aupunki suurtilaajana on m ääritellyt sille kuuluvien kappalten saajat ja m äärännyt edustajansa toim ituskuntaan, joh on seuran hallitus valitsi m yös seuran pu h een joh tajan ja varapuheen joh tajat. Ensim m äisen kerran lehti painettiin koko vuoden samassa kirjapainossa, joka oli Jaak koo-t aara Oy. Jäsenistö Jäsenm aksuksi vahvisti vuosikokous 4 m k., jo s ta 1 m k tu lou teta a n aikakauslehdelle tilausm aksuna, se kun lähetetään kaikille jäsenille. Jäsenkirjurina on edelleen toim i nut isännöitsijä A arne Vesa. V u o den alussa oli henkilöjäsenten luku 639 ja sen päättyessä 652. Y h teisöjäseniä, jotk a suorittavat jäsen maksuna 50 mk, oli vuoden p äättyessä 12. Lopputoteam us O n käynyt selväksi, että T u rk u - seuralla on kotiseutuyhdistyksenä tärkeä sijansa T u ru n kulttuuriyhteisössä, joka vuosi vuodelta yhä valtavam m in on tullut nim enom aan linnansa ja tuom iokirkkonsa jo h dosta kokem aan, että sen kotikaupunki on maan ensimmäisiä m atkailukohteita. Seura voisi antaa tähän asti suurem m ankin panoksen kaupungin tunnetuksi tekem isessä ja niin henkisen kuin aineellisenkin edistäm isen työssä, jo s sillä olisi varaa p alkata toim in n an joh taja. Tällaiseen tavotteeseen on a ih eellista pyrkiä. Turussa helm ikuun 26. päivänä 1964 Toivo T. Rinne Erkki Vuori Kiertävät teatteriseurueet Turussa ja luvulla 1735 m a in ita a n en sim m äisen k erran k iertä vistä tea tteris eu ru eista. V T u rk u u n s a a p u n u t P etter S te n b o rg ra k en n u tti nyk yisen k a u p p a torin laid alle teatterita lon, m u tta syyskuussa h u vitteli ilk eä ih m isjo u k k o k iv ittä m ä llä raken n u sta ja rep im ä llä alas m ainosjulisteita. Teatterinjo h t a ja C a rl G o ttfrie d S eu erlin g saapu i seuru ein een k a u p u n k iin v ja v u ok rasi esitysp aika ksi k a u p u n g ilta v arastoraken n u k sen. S ten b org in tied etä ä n esittä n een M o lie ren, V olta iren ja H olb erg in sekä S eu erlin g in C a ld eron in, R a - cin en, S h akespearen, M o lieren ja H olb erg in n ä y telm iä. V iim eksi m ainitun suuri numero oli M aailm a n lu om in en, jossa h ä n itse esitti Isä -J u m a la a. M y öh em m in h ä n en rou va n sa teatteriseu ru e e siin ty i L in n a n k a d u n v a rrella sija itseva ssa p r o f. B o n s d o rffilta vu ok ratu ssa lad ossa, jo ssa u lla kolla ta p a h tu n eita tea tte rie s ity k siä sa a tto iv a t josk u s h a ita ta a la p u olelta te u ra sta m osta ku u lu vat ä änet. T e a tte r in jo h t. C arl G u s ta f B o - n u vier perusti T u rk u u n teatterin, jo lle h ä n a n to i n im en K ejserlig a p rivilegiera d e teatern. H än r a kennutti uuden kom ean teatterita lon v ja siin ä oli 700 k a t- soja p a ik k a a. T a lo oli m a a n e n sim m ä in en v a rsin ain en te a tte riraken n u s ja tu rk u laiset o liv a t s iitä n iin ylp eitä, että he alk oiva t kutsua U u tta toria T eatteritorik si ia A u rakatu a T eatterik ad uk si. M utta tämänkin rakennuksen tu hosi tuli v S a m a n a vu on n a a loitti H elsin gissä toim in ta n sa teatteri. Se a n toi vau h tia tu rk u laisiin, jo tk a p y s ty ttiv ä t tila p ä i sen tea tterira k en n u k sen v N ykyin en te a tte rita lo valm istui sen p aik alle v tu rk u laisten p orva rien raken n u tta m a n a. (P r o f. O sca r Nikulan esitelm ä s tä ). S a ta k ilois en p ien i n y rk k ifirm a oli tehnyt pieniä palveluksia m uutam ille liik ela itok sille. S a ta k i lo in e n o li lä h e ttä n y t s iististi k ir jo ite tu t, ta rk k a a n h a rk itu t a s ia l liset lask u t. O li od o tta n u t s u o r i tu k sia jo p a ri k u u k autta. M u tta n iitä ei tu llu t. S a ta k ilois en lä k k ip ellistä teh ty k a ssa la a tik k o ty h je n i. V u ok ra jäi maksam atta. Verot jäi m aksamatta. Kaikki jäi m aksamatta. K u n k a rh u t tu liv a t, n iin S a ta k iloin en ta r jo s i m aksu ksi jä lje n n ök siä lä h että n eistä ä n laskuista. K u k a a n ei h u olin u t. T ra tta, s a n oiv a t. K on k u rssi, s a n o iv a t. P e r keleen h u ija ri, sa n oiv a t. P erästä k u u lu u, sa n oiv a t. J o tk u t s a n o iv a t vielä p a h em m in k in. E rä ä n ä p ä iv ä n ä S a ta k iloin en terä sti lu on ton sa, vä ä n si oven lu k k o o n ja lä h ti k a rh u a m a a n sa a ta v ia a n. " K e n v a iv o ja n sa va ik erta a.. ja n iin p oispäin. S a ta k ilo in e n m en i erä ä n liik e la ito k sen k o n tto riin, o tti h a ttu - reu h k an sa p ä ä stä ä n ja jä i ovelle seisom aan. P ä iv ä ä, h ä n s a n o i k irjo itu s- p ö y tä n s ä ääressä istu valle jo h t a ja lle. J o h ta ja k ä ä n ty i tu olin sa k era : P ä iv ä ä. M in ä... tu ota... anteeksi va a n... olisi tu o ta... lasku, S a ta k ilo in e n än k y tti. M aksamattako? N iin juuri... m a k s a m a t ta... O n eh k ä... u n oh tu n u t. N iin kai. S em m o is ta sa ttu u n y k y ä ä n... h e h h e h... N y k yä ä n sattu u... k a ik en la ista... J o h ta ja n ou si v a rov a sti s e is o m aan, katsoi koko ajan Satakiloista silm iin, sa n oi p eh m eästi: J a h a, juu... S em m oista sattu u... h e h h e h... H a rvoin k os semmoista sattuu että unohtaa... Pata: SATTUUHAN SITÄ... M u tta jo s m ies o n h y v ä ja o d o t taa h etk isen. V a in p ie n e n h e tk i sen. E i tä s sä m itä ä n h ä tä ä ole. R a u h a ssa va a n. T ä m ä o n m u k a va p ie n i h u on e, o lk a a ku in k o to n a n n e, a u rin k ok in p a ista a. I s tu k aa s iih en tu o liin vä h ä k si aik aa, s iin ä on savu k k eita k in. M in ä p id ä n n oista jo tk a o v a t p u n a isessa p aketissa. E ik ö olek in kaunis p a k e tti? O ik ein ka u n is p a k etti. J a h y v iä tu p a k oita. M in ä v a in h a e n tu o lta tois esta h u on eesta semm oisen m ukavan kiltin m ieh e n, jo k a y m m ä rtä ä n ä itä a sioita p a rem m in k u in m in ä. N ä itä m a k - su asioita, h e h h e h, tu n te e p a r e m m in asiat. M in ä tu le n ih a n h e ti takaisin, h etk in en vain. M ies istuu v a in rauhassa. S a ta k ilo in e n istu u tu i. S a v u k e t ta h ä n ei o tta n u t k osk a ei p o lta m u u lloin k a a n. H etk en ku lu ttu a jo h t a ja p alasi takaisin m ukanaan ainakin kaks im etrin en m ie h en roik a le. S e m m o in e n k ra v a ttiroik a le. T u o s sa se o n, jo h t a ja s a n oi, o s o itti S a ta k iloista. K ra v a ttiroik a le tu ijo tti S a ta k i loista. k ä ä n ty i jo h t a ja a n : Ei se oikein hullulta näytä! S a ta k ilo in e n riem a stu i, h ä n o tti s en k ehum isek si. K y llä se h u llu on, vaikkei s iltä n ä y ttä isik ä ä n! jo h t a ja s a n o i top a k a sti. Se teesk en telee v iisasta. K a ts o k u in k a ä ly ttö m ä sti se hymyilee. Selvä tapaus! P a ra sta k u n s a a ta t h ä n e t h e ti ulos, jo s se ru p ea a ra iv o a m a a n, n iin sin u lla h a n o n o m a t p ien et k o n s tisi. M u tta o le v a rov a in e n ettei liik k eem m e m a in e k ä rsi, tie d ä t h ä n s in ä kateelliset ih m iset. K u n o lisi n a ru a n iin p a n ta is iin se h eti köy siin. E i n o is ta k osk a a n t ie dä. V a rovaisu u s o n a in a hyväksi. Satakiloinen ym m ärsi sanat m u tta ei p u h e tta. L a s k e v a t le ik kiä, h ä n a ja tte li. H e rroilla on h e r r o je n p u h eet. H y m y ile e se k y llä v ä h ä n ä ly ttö m ä s ti, m u tta... k r a v a ttiro ik a le ep ä röi. E i m itä ä n m u ttia! jo h t a ja k a rja is i. J o s ta k in s e o n k a r a n - i,u t, n ä k e e h ä n s e n p ä ä ltä k in. M is tä lie. E i tä y s ijä r k in e n tu le o m a -a lo itte is e s ti la s k u ja a n m a k s a m a a n! T a r tu k ra iv e le ih in ja vie se p ih a lle. S a ta k ilo in e n k o h o tta u tu i t u o lis ta a n : A... a n t e e k s i... M i n ä... t u o t a.. e -e n t u llu t k a a n... tu o ta... m a k s a m a a n... S a ta k ilo in e n o li n y t p eloissa a n. No m itä te sitten tänne tu litte? H ä h? j o h t a ja k a rju i. T u lin... tu lin p e rim ä ä n s a a t a v ia n i... K a r h u a m a a n... Y li k a k si k u u k a u t t a... M in ä a ja tte lin että... K ra v a ttiro ik a le k a ts oi j o h t a ja a n. O le t oik eassa, h ä n s a n o i ja ta rttu i S a ta k ilo is ta h a rtio ista. K u u litk o m itä se sa n o i? K u u lin. H u llu s e o n, s a n o in h a n m in ä, v ie u los v a in. P o t kaise s iitä o v e s ta eteiseen. Jos va ik k a itse y m m ä rtä isi m e n n ä k ad u lle. E i v iits is i s o itta a p o liisia, liik k een m a in e s iitä e h k ä k ä r sisi tu rh a n p ä ite n. J a k ra v a ttiroik a le p o tk a is i. O v i a u k en i k u in its e s tä ä n j a S a ta k i lo in e n m ä tk ä h ti eteis en k o v a lle lattialle, löi päänsä seinään. S atakiloinen m eni m elkein tajuttom a k si, m u tta v a in m elk ein, s illä ov e n ta k a a h ä n k u u li jo h t a ja n p u h u v a n : M is tä h ä n se o li k a ra n n u t? K a i s iitä jo h o n k in p itä isi s oitta a e ttä n o u ta is iv a t p ois, m u tta liik k eem m e m a in e... T u le e p ia n le h te e n että m eillä o n h u llu ja k o n tto rissa. K a ik k e a n o ille h u l lu ille m ie le e n ju o la h ta a. K u n isom m atkin firm at ovat konkurssitila ss a eiv ä tk ä m a k s a v e lk o ja a n, n iin k u in k a s itte n tä m m ö is e t p ik k u firm a t. M u tta h u llu illa on h u llu je n m e in in g it. M u is ta tk o sin ä s itä P o u tia ista? M uistan. M itä hänestä? N o. S e ru p esi k u v itte le m a a n o le v a n sa filtte rsa v u k e ja ty ö n s i p u m p u lia h o u s u ih in s a m is tä v a in irti sai. k a h v ille. M e n n ä ä n. S a ta k ilo in e n M u tta m e n n ä ä n n o u s i ä k k iä ylös la ttia lta, la s k eu tu i p o r ta a t ja J a tk u u sivu lla 22

14 K ES K IA JA LLA N ÄYTELTIIN TUOM IOKIRKOSSA Turun Työväen Säästöpankki Keskiajalla ei ollut mitään loukkaavaa siinä, että kohtauksia Kristuksen elämästä esitettiin draam an tapaan Turun tuom iokirkon holvien alla. Itse messu vuorolauluineen ja rituaalisine tapoineen oli kuin osa näytelmää. Jouluaaton suuressa messussa oli palvonta keskitetty kuorien seimen ympärille. Kuoripappi ja teinit kulkivat paimenpuvuissaan seimen äärelle tervehtiäkseen Jeesus-lasta lauluin ja rukouksin. Loppiaisena oli kolm en kuninkaan vuoro kunnioittaa vastasyntynyttä. He kulkivat ympäri kirkkoa itämaisiin asuihin pukeutuneina ja laskivat uhrilahjoja seimen luo. Nämä liturgiset menot eivät olleet vain pyrkimystä ju malanpalveluksen juhlistamiseen, vaan ne muodostivat myös vastapainon niille riehakkaille ja epäpyhille joululeikeille, joita harjoitettiin m onin paikoin ja jotka olivat jäännös pakana-ajalta. Leikit ennustuksista, sankarien palvonnasta ja Herodeksen lapsenmurhista saivat lopuksi sellaiset mittasuhteet, että niitä ei voitu enää kirkossa esittää. Seurat ja koulut ottivat ne oh jelmaansa ja antoivat niille pian toisen luonteen, minkä lisäksi kansankieltä alettiin m yös käyttää niitä esitettäessä ja 1600-luvulla oli näytteleminen osana koulupoikien kasvatuksessa. Silloin näytelmien esittämisestä m äärättiin Juhana III:n kirkkojärjestyksessä vuodelta 1575 ja m yöhemmin koulujärjestyksissä vuosilta 1611 ja Niinpä teinien tiedetään esiintyneen Juhana Herttuan hovissa luvulla esitettiin Turussa näytelmiä enemmän kuin koskaan ennen, osaksi katedraalikoulussa, osaksi akatemiassa. K un akatemia kesäkuussa 1640 vihittiin, esittivät ylioppilaat kom edian ja m yöhem m in kappaleita mm. maisterinpromootioissa ja muissa juhlatilaisuuksissa. Jakob Chromanderin tiedetään kirjoittaneen 1640-luvulla kaksi näytelmää. V esitettiin Samuel Braskin kirjoittam a ja Erik Justanderin suomentama näytelmä kansankielellä. f P rof. Oscar Nikula juhlaesitelmässään Ruotsalaisessa Teatterissa ). M onien m uiden om inaisuuksiensa ohella vanha Suom en Turku on (asukaslukuun verrattuna) m aam m e huom attavin säästöpankki-kaupunki ja täällä olevat kolme säästöpankkia ovat talletusten m äärää m ittapuuna käyttäen m aam m e viidenneksi, kuudenneksi ja seitsemänneksi suurim mat. Turussa on m yös m aam m e vanhin säästöpankki. Tam m ikuun alussa tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Turun nuorin säästöpankki, T u run Työväen Säästöpankki, aloitti toim intansa, jo ten tässä yhteydessä lienee paikallaan lyhyt katsaus m enneisyyteen. Erästä tunnettua kirjailijaa jäljitellen voidaan sanoa, että aluksi oli vain ajatus. Se syntyi jo 1890-luvun alkupuolella. Ensi kerran sen esitti julkisesti puuseppä K. W. Väike Turun T yöväenyhdistyksen kokouksessa kirjallisessa alustuksessaan T yöväenpankin perustamisesta. Sillä kertaa kuitenkin pankki jäi perustamatta, perustettiin vain säästökassa, joka sekin lopetti toimintansa v Ajatus jäi kaikesta huolimatta Toimitusjohtaja, f il.maisteri Eero Numerla. Turun Työväen Säästöpankin ensimmäinen hallitus: (vas. Vahlsten, Hellsten, Saarinen, Aamurusko, Raita, Lehtonen, Tuomola ja Muntila. Yllä: Säästöpankin nykyinen pääkonttori sijaitsee Kasinonkulmassa Oikealla Työväen Säästöpankin ensimmäinen toimipaikka. elämään. Kaupungissamme toim i vuosisatamme toisen vuosikym menen alussa kolmisenkymmentä eri am mattiyhdistysten eläke-, sairaus- ja hautausapukassaa, joiden hallussa oli h uomattavia varoja. Säästökassan lopettamisen jälkeen oli uudelleen harkittava näiden varojen sijoittamismahdollisuudet. Puusepät, joiden apukassa oli eräs suurimpia, saivat muut yhdistykset ja kassat mukaansa ja ryh tyivät jälleen kehittelemään säästöpankkiasiaa syksyllä v Tuumasta toim een: säännöt laadittiin, hyväksyttiin ja vahvistettiin ja pankin perustava kokous pidettiin seuraavan vuoden kesäkuussa. Pankin nimeksi tuli Työväen Säästöpankki Turussa (m uutettiin nykyiseen m uotoonsa v. 1946), ja se oli ensimmäisen kerran avoinna tammikuun 3. päivänä v W enäjänkirkkokatu (nyk. Y liopistonkatu) 34:ssä. Säästöpankin perustajat eivät halunneet levenneitä liik oja: to i m istoksi riitti yksi huone, kalustukseksi kassakaappi, pöytä, 12 tuolia, vaatepuu, kirjelaatikko ja sateensuojateline sekä virkailijaksi kamreeri, jonka toim een valittiin puuseppä Kustaa M untila. Aukioloaika oli m aanantaisin klo ja lauantaisin klo Vaatimattomasta alusta ja m o nista vaikeuksista huolim atta uusi säästöpankki kuitenkin vähitellen liittyi kaupunkikuvaan. Vuonna 1923 pankki m uutti As. Oy Askalan taloon Y liopistonkatu 28. Neljä vuotta m yöhem m in ruvettiin pankkia pitäm ään avoinna joka päivä m yös päiväsaikaan. Huom attavam pia uudistuksia ja korjauksia tehtiin pan-

15 kin toimistossa vv ja Vuonna 1958 valmistui säästöpankille m :; käsittävä toim isto Kasinonkulm aan (Y liopistonkatu 29). Ensimmäisen sivukonttorin T yöväen Säästöpankki avasi Nummenmäellä v. 1950; nyt niitä on 13, m onet omissa, ajanm ukaisissa kiinteistöissä. Tätä laajaa konttoriverkostoa ovat turkulaiset käyttäneet hyväkseen mm. seuraavasti: he ovat tallettaneet sinne noin 60 m iljoonaa nykymarkkaa. Lähes joka toinen turkulainen on Työväen Säästöpankin tallettaja ja joka viides on saanut sieltä lainan. Paitsi kerrostaloja rakennuttamalla, on Työväen Säästöpankki pyrkinyt kaunistamaan kaupunkiamme m uullakin tavoin, mm. Tauno Äijälä: yhteistoiminnassa Turku-seuran kanssa. Kotikaupungin historiaa on tutkittu mm. K roopin ja Portsan vaiheilta ja m uuttumassa olevia kaupunginosia on ikuistettu konttoreiden seinille. Työväen Säästöpankin hallinnosta m ainittakoon vielä, että isäntien puheenjohtajana toimii ammattikoulun rehtori Hari Hurmerinta, hallituksen puheenjohtajana apul. kaupunginjohtaja Ahti Näykki, toim itusjohtajana fil.maist. Eero Numerla, joh tajana ekonomi Atte Varjo ja lakimiehenä varatuomari Veikko Kiiskinen. Laulujuhlista suurtapaus Ensi kesäkuun Turun tapahtumakalenterissa ovat SULASOLin järjestäm ät laulu- ja soittojuhlat todellinen suurtapaus, joiden läpiviemiseen tarvitaan kaikkien turkulaisten apua. Vaikka ilm oittautuminen päättyy vasta tiedetään jo nyt, että kotimaisia laulajia ja soittajia on Turussa koolla n ja luku varmaan vielä lisääntyy. Laskelmassa ei tietenkään ole mukana niitä tuhansia, jotka turisteina tulevat. Ulkomainen edustus en jo selvä. Pohjoism aitten lisäksi saapuu musiikkiyhdistyksiä Euroopan kuoroliiton piiristä Englannista, Sveitsistä, Itävallasta, Länsi-Saksasta ja Hollannista sekä muista liitoista Tirolista, MESSuT01MINTAA TURUSSA \ uonna 1959 perustettu Osuuskunta Turun Messut on lyhyen toimintakautensa aikana huom attavasti lisännyt Turun merkitystä messu- ja niiyttelykaupunkina. Helsingin rinnalle on T u rusta kehittymässä voimakas näyttelykeskus, josta vaikutteet heijastuvat eri puolille maata. Tuoreessa muistissa ovat vielä Turun Messut, jotka järjestettiin v kaupungin keskusta-alueella. Taidemuseon mäellä. Turun Messuista muodostui käsite, sillä kävijämäärää pidetään niin huomattavana, että monet pääkaupungissa järjestetyt messut ovat kävijäm ääriä vertailtaessa jääneet pienemmiksi. M ainittakoon tässä yhteydessä, että Tukholmassa vuosittain pidettävien Erikin messujen kävijämäärä on yleensä ollut messuvieraan vaiheilla. Turun Messujen antaman hyvän alun rohkaisemana näyttelytoimintaa on Turussa jatkettu järjestämällä vuosittain erilaisia erikoisnäyttelyitä Konserttitalossa. Syksyisin järjestettävät Nykykoti-näyttelyt ja keväiset Meri kutsuu-näyttelyt alkavat jo tulla tunnetuiksi huomattavina aian erikoisnäyttelyinä Turun ulkopuolellakin. T E n s i kesänä järjestettävistä messuista ja m aatalousnäyttelyistä tulevat merkittävimmiksi m uodostumaan Turun kansainväliset maatalousja teollisuusmessut, jotka järjestetään Artukaisten lentokentällä Messut järjestetään Osuuskunta Turun Messujen ja Varsinais- Suom en Maanviljelysseuran luoman yhteisorganisaation puitteissa. Valtakunnallisia m aatalousnäyttelyitä on maassamme aikaisemmin järjestetty Tampereella v ja Viipurissa v Toistaiseksi ei kuitenkaan ole järjestetty yhteistä m aatalous- ja teollisuusnäyttelyä, jota olisi voitu pitää kansainvälisenä ja joka toisaalta olisi ollut avoinna yli viikon. Artukaisten lentokenttä on erittäin sopiva maatalousmessujen sijoituspaikka, sitä voidaan jopa pitää yhtenä maamme parhaimmista näyttelyalueista. Alueella järjestettiin jo v Varsinais-Suomen Suurnäyttely, jonka järjestelyistä saadut kokemukset ovat apuna suunniteltaessa tulevien messujen käytännön järjestelyjä. Pahimpana varjopuolena Artukaisten alueella oli jo v Suurnäyttelyn aikana sisätilojen puute. Ensi kesään mennessä on kysymys kuitenkin ratkaistu, sillä Osuuskunta Turun Messut ja Varsinais-Suom en M aanviljelysseura ovat vuokranneet Turun kaupungilta 5 vuodeksi osan Artukaisten lentokenttä-aluetta, m ihin tullaan pystyttämään Turun Messuhalli. Kooltaan 5 0x60 m käsittävä halli on betonielementtirakenteinen. Kehiteltäessä Turun messuja näyttelytoim intaa on hallilla merkittävä osuus. Tällöin voidaan kaupunkiin saada entistä enemmän mm. valtakunnallisia erikoisnäyttelyitä, jotka sopivien sisätilojen puuttuessa ovat aikaisemmin hakeutuneet muualle. Kun Turkuun lisäksi saadaan vastaisuudessa hyvin suunniteltu messualue, voidaan siirrettäväksi suunniteltu halli sijoittaa välittömästi varsinaiselle messualueelle. Tavallisten kauppa- ja teollisuusmessujen ohella voidaan kaupungissamme tuolloin järjestää mm. maatalousmessuja, rakennusmessuja, autonäyttelyitä, entistä laajem pia venenäyttelyitä jne. Kun kaupunkimme merkitys tunnettuna messu- ja näyttelykaupunkina kasvaa, vilkastuttaa se omalta osaltaan paikkakuntamme elinkeinoelämää. SATTUUHAN TALVIURHEILUKESKUS (jatkoa sivulta», H I R V E N S A L O O N m eni kadulle. H än palasi m aksam attom ien laskujensa ääreen, keräsi niitä eteensä suuren pinkan ja rupesi latom aan niitä toisesta pinkasta toiseen, veti silloin tällöin viivan seinään, ja aloitti taas alusta. K eko ajan hän naurol täyttä kurkkua. Hänellä oli merkillisen kevyt ja vapautunut olo vaikka hän tunsi itsensä samalla kertaa presidentiksi, hallitukseksi ja valtioksi. Ja seinä täyttyi viivoista. nuorisokuoro Saksasta ja Am erikan Laulajat-niiiitnen suomalaiskuoro Atlannin takaa. M ainittakoon, että viimeksi pidettiin yleiset laulu- ja soittojuhlat Turussa 49 vuotta sitten, juhlat, joiden teemana on se, että kaikki saavat vapaasti niihin osallistua niin kilpailumielessä kuin vapaassa laulamisen ja soittamisen ilossa. Siksipä hankkeessa ovat täysin mukana m yös Työväen Musiikkiliitto ja f inlands Svenska Musikförbund. Paikallisen juhlatoim ikunnan puheenjohtajana on Turku-seuran sivistysjaoston puheenjohtaja tri Olavi Lähteenmäki, varapuheenjohtajana SULASOLin T u run piirin puheenjohtaja toim.- joht. Kalervo Kunnas, sihteerinä toim.joht. Nils von Schantz, apulaissihteerinä tekn. Eino Laurikari, lehdistösihteerinä toim. Jukka M artinkari ja jäsenenä toim.johtaja Heimo Heimola, jo t ka muodostavat työvaliokunnan, jotapaitsi juhlatoimikuntaan kuuluvat kaupungin musiikkilautakunnan puh.joht. toim.joht. Olavi Sarm io, Turun Soitannollisen seuran edustajana musiikinop. Päivö Saarilahti ja kaikkien eri tarkoituksia varten asetettujen jaostojen puheenjohtajat ja SU LASOLin piirihallituksen jäsenet, kaikkiaan 29 henkilöä. Seuraavat jaostot ovat toim innassa (puheenjohtajat suluissa) : kanslia (Jorm a Sim ojoki), talous (Gösta G ävert), ravinto (John F. Veranto), majoitus (Arvo H ovila), ohjelm a (Eero Läntinen), mainos (Reino Riikonen), radio- ja tv. (Jorm a V uori), kenttä (Paavo K arikko), koristelu (A. S. Sandelin) ja liikenne (Väinö Haapanen >. Turkulaiset. Auttakaa kaikki ainakin m ajoituspulm an ratkaisemisessa, sillä Turkuun tulee kesäkuussa vieraskäynti, jonka on nistumisesta kiirii maine kauas. Kaupungin m atkailutoimisto, puh , ottaa vastaan m ajoitusilmoituksia. t U rku ja turkulaiset saavat ennenpitkää nykyaikaisen talviurheilukeskuksen tervetulleen lisän kaupungin m onien urheilulaitosten sarjaan. Ensimmäinen vaihe tästä Hirvensaloon, kaupungin omistaman Syvälahden tilan maille, rakennettavasta h iih tokeskuksesta on jo toteutettu. Turun Slalom -seuran toimesta nousi alueelle syksyn ja alkutalven kuluessa pujottelum äki, tiettävästi Suom en eteläisin lajissaan. Puolessatoista kuukaudessa turkulaiset pujottelunharrastajat talkoovoimin pystyttivät valaistun ja hiihtohissillä varustetun radan, joka valmistumisestaan lähtien on ollut ahkerassa käytössä. Tuhannen markan avustus kaupungilta ja kaupungin hankkeelle antama siunaus eväinään lähtivät turkulaiset pujottelunhar rasta jät viime syksynä toteuttamaan suurta haavettaan. Sopiva mäki oli löydetty jo aikaisemmin se oli koilliseen viettävä jyrkkä tasainen rinne Hirvensalon Syvälahden mailla, joista 20 hehtaaria on asemakaavassa m erkitty talviurheilukeskuksen sijoituspaikaksi. Jo syksyllä suoritettiin m äen raivaus; puut ja kannot poistettiin, kivet raivattiin, jouduttiinpa työssä suorittam aan melkoisia kallioleikkauksiakin. M äen epätasaisuuksia paikkailtiin havu- ja puulastukerroksilla. Vasta täm - m än jälkeen päästiin käsiksi valaistuksen, hiihtohissin ja m uiden pujottelumäen vaatimien laitteistojen rakentamiseen.,]j a nyt on m äki valmiina 160 metriä pitkä ja 50 m etriä leveä pujottelurinne, jonka korkeusero on noin 50 metriä ja keskimääräinen jyrkkyys 34 astetta. Sitä voidaan käyttää yhtä hyvin päivällä kuin iltapimeälläkin sen takaavat rinteen 11 valaisinpylvästä ja niiden 18 erikoisvalmisteista jodikvartsiiamppua, a 250 w Pujotteluradan varusteisiin kuuluu m yös aikaisemmin m ainittu hiihtohissi, jonka käyttö on perin yksinkertainen, jokainen hiihtotaitoinen pystyy käyttämään sitä vaivatta. Tusina h iih täjiä sillä nousee sam anaikaisesti rinnettä ylös ja tunnissa pystyy hissi toim ittam aan 360 henkeä m äen harjalle. J L umenpuute haittasi heti kärkeen pujotteluradan käytäntöön ottam ista ja siinä onkin tekijä, joka varmasti tulee olem aan esillä m yöhem m inkin. T äm än vuoksi ovat pu jottelijat suunnitelleet lumitykin hankkim ista mäkeen, mahdollisesti jo ensi talveksi. Tekolum ellahan saataisiin mäen käyttöaikaa pidennetyksi varsin tuntuvasti. Pujotteluradan m aastossa on jo suoritettu tutkim uksia vedensaantimahdollisuuksista lumitykkihän nielee m inuutissa 70 litraa vettä, jonka se sitten syöksee uum enistaan lumena. Pujottelum äki o n valmis, m utta sittenkin on urakka vasta alkuvaiheissaan. Suunnitelmat tästä eteenpäin ovat suurimm alta osaltaan valm iita toteutettavaksi heti kun rahoituskysymykset on saatu ratkaistuksi. Näiden suunnitelmien m ukaan tullaan pujottelum äen laelle, jo s ta avautuu todella vaikuttava, n ä kymä yli Turun ja lähisaariston, rakentam aan lähtölava ja h iih tom aja, joista viim eksim ainiuuun on kaavailtu 60 hengen näköalakahvilaa. Sam aan rinteeseen p u jotteluradan vierelle on tarkoitus rakentaa m yös hyppyrim äki, jo s sa 60 metrin hypyt olisivat mahdollisia. M utta nämä ovat suunnitelmia, joiden aika tulee vasta m yöhemmin. h irvensalon talviurheilukeskuksella on kaikki m ahdollisuudet m uodostua täysosumaksi onhan se aivan kaupungin tuntumassa ja yhieydet kaupungista ovat parhaat mahdolliset. Hiihtokeskuksen välittöm ään läheisyyteen pääsee autoilla ja täällä on m yös tilaa parkkeerausaluetta varten. Jo tällä hetkellä on alueella kolmen kilom etrin m ittainen valaistu latu ja asiantuntijain m ukaan saataisiin H irvensalon vaihtelevaan m aastoon vaikkapa 25 kilom etrin, kaikki vaatimukset täyttävä kilpalatu. H. K.

16 TURUN KUULUMISIA Turun Y liopiston syntymiseen keskeisesti vaikuttanut m ainehikas Turun Suom alainen Yliopistoseura on elpynyt jälleen toimintaan. Yhdessä ylioppilaskunnan ja Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa se järjestää Varsinais-Suom en päivän, jossa m aakunnan edustajat kokoontuvat kuulemaan akateemisen elämän nykyvaihetta ja toivottavasti tulemaan mukaan yhteistyöhön yliopiston hyväksi. Tarkoituksena on jatkaa yliopistollisia maakuntapäiviä muitten maakuntien osalta. Varsinais-Suom en päivänä Turun ylioppilastalolla puhuvat rehtori Tauno Nurmela, T Y Y :n esimies Aarre Auranen ja pääsihteeri K ari R ahiala, yliopistonsihteeri Olavi Rytkönen sekä professorit Esko Aaltonen ja Paavo Kallio. Puheenjohtajina nähdään prof. Väinö Hovi ja fil.lis. Olli Vuori. Oman vuosijuhlansa järjestää yliopistoseura Turun lin- URHEILIJASTA KIRJAILIJAKSI Suomen ja erikoisesti Turun urheiluväki tuntee Denis J o - hanssonin. Täm ä värikäs maileri on jättänyt kilparadat taakseen, m utta julkisuutta hän ei silti ole menettänyt. Melko yllättäen näet tänä talvena häneltä ilmestyi seikkailuromaani OPERAATIO BERLIINI" (T a- jo ). Niinpä hän sitten lieneekin ainoa huippu-urheilija meillä, joka puhtaasti kaunokirjallisilla markkinoilla on päässyt julkisuuteen. Muuta kirjallisuuttahan m eillä ovat eräät muutkin huippumiehet kirjoittaneet. On luonnollista, että Denis J o hanssonin romaani on aiheuttanut melkoista uteliaisuutta ja se on saanut osakseen m yös kovaa kritiikkiä. Tuollaista hetken inspiration tuntua onkin varsin runsaasti ja teoksen oikolukukin on jäänyt melko heikoksi. Jännityskirjan aiheita kuitenkin on ja on myös todettava, että paljon heikom paakin on käännöskirjallisuuden joukossa nimenomaan tällä seikkailuromaanilinjalla. K. nassa. O hjelm an päänumerona on käsikirjoitusromaanista tehty näytelmä, joka kuvaa hovioik. presidentti Jöns Kurjen tupaantuliaisia v Sen ohjaa maist. Paavo Liski ja esittävät ylioppilasteatteriin lukeutuvat. Turun hotellipula ja yleensä majoituspulm at pakottavat m äärättyihin hetkinä turvautumaan turkulaisiin yksityishenkilöihinkin, toteaa kaupungin matkailuasiamies maist. Arvo H o v i 1 a. Tällaiseksi määrätyksi hetkeksi muodostuvat SULASOLin suuret laulujuhlat ensi kesäkuun päivinä. Kun näille juhlille odotetaan väkeä m onin tuhansin, ja samanaikaisesti jatkuu majoitustarpeessa olevien turistien tulo Turkuun normaalisti, on jo nyt selvää, että laulujuhlapäivien majoituspaine tulee olemaan poikkeuksellisen suuri. Matkailutoimisto, joka entiseen tapaan pitää kalenteria tulevista tapahtumista kaupungissamme ja jolla ensi heinä- ja elokuun vaihteessa vietettävän suurtapahtuman, Turun Messujen, lisäksi on tiedossaan kymmeniin nouseva määrä juhlia ja kongresseja kesäisessä Turussa ja jo keväisessäkin, toteaa olevansa pahimmassa helteessä laulujuhlien vuoksi, silti unohtamatta hankalasti hoidettavaa toukokuun koululaisretkeilyjen ruuhkaa. Laulujuhlam ajoituksen vuoksi on käännytty kym menien turkulaisten yhteisöjen puoleen, joilla tiedetään olevan om aa käyttöään varten kesäaikaista m ajoitustilaa, ja tiedusteltu niiden mahdollisuuksia tilapäissijoitukseen viiden piävän ajaksi ( , kun tulo- ja lähtöpäivä huom ioonotetaan). M utta myös yksityisten apua tarvitaan, jotta kaupunki vaimentuisi kunnollisesti vastaanottamaan niin laulajat kuin ne muutkin seurueet, jotka m.m. eri Pohjoism aista saapuvat juhlille. M atkailutoimisto vetoaa kaupunkilaisiin ja pyytää heitä vakaisasti harkitsemaan, voisivatko he luovuttaa jo mainituiksi päiviksi osan kotinsa huoneista tilapäismajoitukseen. Majoitusilmoituksia (tietoineen pyydettävästä vuorokausimaksusta henkeä kohti ja majoitukseen liittyvistä ehdoista) otetaan m ielihyvin vastaan matkailutoim istossa Linnank. 14, puh TOIMINNANJOHTAJA TURKU-SEURALLE Palkkiona maksetaan 250 mk kk:lta. Toimeen liittyy aikakauslehti Suomen Turun taloudenhoito, josta suoritaan erikseen 100 mk num e roa kohti. Paikallistuntemus ja se seikka, että opiskeluvuosia on muutamia takanapäin tai tutkinnot jo suoritettu, katsotaan eduksi. H a kemukset selostuksineen tä hänastisesta harrastustoiminnasta jätettävä asessori Erkki Vuorelle, jolta saa m yös lisätietoja ja jonka osoite on Kellonsoittajankatu 3 A 21, puh Hallitus Ylläoleva ilmoitus julkaistiin Turun Ylioppilaslehdessä. Sen sisältö voi tuntua yllättävältä, mutta tarkemmin ajateltuna se ei sitä vähintäkään ole. Uudelleenorganisointi alkoi oikeastaan Suomen Turku, Åbo, vår stad -lehden kohdalta. H a vaittiin, että viime vuonna aloitettu neljän suurnumeron hoito ei käy enää siten, että seuran käytännöllisesti katsoen muutenkin ilmaiseksi työskentevä taloudenhoitaja huolehtii lehden monista taloudellisista tehtävistä. Kun taloudenhoitaja Paavo Suominen lehti jaoston asiaa käsitellessä ilmoitti tulevansa pyytämään vapautusta seurankin taloudenpidosta ja kun lisäksi sihteeri Erkki Vuorikin oli halukas luopumaan sihteerin tehtävästä, teki jaosto hallitukselle esityksen, että seura ottaisi sivutoimisen toim innanjohtajan, jolle taloudenhoitajan ja sihteerin tehtävät keskitettäisiin ja joka myös tulisi erillisenä huolehtimaan lehden taloudenhoidosta. Hallitus katsoikin, että seuran toiminta on saanut siinä määrin kantavuutta, että esitetty keskitys on sen toiminnalle eduksi ja että m yös aikakauslehdelle on saatava taloudenhoidosta huolehtiva toimihenkilö. Secretarius. Taidemuseorakennus 60-vuotias Graniittilinnan, joka kuusi vuosikymmentä on ollut kaupunkimme kuvataidetapahtumien näyttäm önä, on suunnitellut arkkitehtiprofessori Carl Gustaf Nyström ( ). Hän oli aikansa huom attavim pia arkkitehtejä maassamme ja hänet tunnettiin loistavana opettajana ja nuoren arkkitehtipolven kasvattajana. Hänen om ia töitään on kuitenkin jälkim aailm a arvostellut m elko ankarasti. Prof. N y strömin käsialaa ovat Helsingissä esim. valtionarkisto, säätytalo, tulli- ja pakkahuone sekä Turussa kauppahalli, Ernst Dahlströmin pienoispalatsi (nyk. Åbo Akadem in humanistinen tiedek.) ja Suomen Pankin konttori. Esimerkit johdattavat meidät C. L. Engelin tyylisestä klassisismista ajassa takaisin Italian renessansin huvi- ja palatsiarkkitehtuuriin. Sam alla esimerkit Tänä vuonna huhtikuun 30. päivänä tulee kuluneeksi 60 vuotta taidem useorakennuksen luovuttam isesta Turu n kaupungille. T ä m än kom ean lahjan kotikaupungilleen luovuttivat turkulaispatriootit Ernst ja Magnus Dahlström. osoittavat kuinka altis vaikutteille Nyström oli suunnittelussaan, m utta elettiinhän tyylim urroksen aikaa. Lähtiessään suunnittelem aan Turun taidem useorakennusta Nyström seurasi aikansa uusia tyylipyrkimyksiä, jotka tunnemme kansallisen ro mantiikan nimellä. Uuden tyylin tunnusomaisimpia piirteitä oli aidon rakennusaineen käyttö, kuten esim. punagraniitti taidemuseon julkisivukivenä. M useorakennuksen esikuvana on todennäköisesti ollut kahden englantilaisen arkkitehdin laatim a suunnitelma kirjastotaidem useorakennukseksi pienessä Buryn kaupungissa. Taidemuseon pohjakerros suunniteltiin alkujaan kouluhuoneistoksi Turun piirustuskoulua varten ja näissä tiloissa esim. nuori W äinö Aaltonen Victor W esterholmin ohjaam ana perehtyi ta i teen ongelm iin. Vasta keväällä 1933 koulu siirtyi rakennuksesta, jolloin museon käyttöön vapautui huoneisto vaihtuvia näyttelyjä varten. Nykyään tarvittaisiin jo näm äkin tilat m useon yhä kasvavien kokoelm ien esille panoa varten. On ilm einen epäkohta, että esim. museon m odernin taiteen kokoelm at joutuvat olem aan varastoituina suurimman osan vuodesta ja yleisön nähtävinä vain kesäisin väliaikaisesti. T aidemuseon piirissä odotellaan h a r taasti W äinö Aaltosen museoon liittyvän näyttelyhuoneiston v almistumista. Uusi näyttelyhuoneisto tulee oleellisesti vilkastuttamaan kaupungin taide-eläm ää ja samalla, ainakin osittain, vähenee Taidemuseon näyttelytiloissa valinnut paine. E. B.

17 Turkulainen... (jatk o a siv u lta 7) sairaaloille kum m allekin mk (5 m ilj. vmk) perusrahastoksi vastedes rak en n ettav aa toipilaskotia v arten. Carl Jacob Å kerm anin tyttärentytär Signe Maria Lunden ius G ustaf F abian Åkerm anin ty t- tären naimiskaupan johdosta tä m ä su v u n h aara siis palautui R uotsiin. Carl Jacobin lapsien osalta taas vain M aria Gyllingiltä jäi rintaperillisiä. Aviopuolisoilla Gylling (mies kuoli jo v H ä m eenlinnassa) oli kaksi poikaa ja yksi ty tä r. V anhin poika K arl H jalm ar kuoli 31-vuotiaana v H änet oli edellisenä vuonna vihitty avioliittoon käkisalm elaisen F anny Jo h a n n a Langisen kanssa, joka kuoli v (Heid än p o jastaan K aarlo Ilm arista ei tu llu t suvun jatk a ja a, sillä h än kuoli Helsingissä n aim attom ana v. 1937: ) Toisesta pojasta, v kuolleesta August Hugosta tuli loppilainen m aanviljelijä, jolla oli suuri, m u tta kokonaan T urun m aisem ista etään ty n y t perhe. Sensijaan ty ttä re n Signe M aria Lundeniuksen liittiv ät m onet siteet T urkuun, jonne h ä n m uutti Helsingistä 21-vuotiaana v äitinsä kera, jo n k a m aallinen to m u k ätk ettiin kuusi vuotta m yöhem m in T u ru n h autausm aahan. Signe M aria oli naim isissa Turun hovioikeuden asessorin kanssa ja h än h ä n myös peri K akskerran M arielundin, k u ten edellä on kerrottu. Vaikka h än estä eläm änsä viimeisiksi vuosikymmeniksi tuli helsinkiläinen, kun hänen m ieh estään v teh tiin senaa tto ri. on m erkillepantavaa hänen suuri kiintym yksensä M arielundiin, jota hän huolella ja rakkaudella hoiti kuolemaansa asti, apun aan m m. uskollinen palvelijansa Sigrid M aria Lindqvist hänkin siis M aria. Signe M aria Lundenius p ä ä ttä ä Turkua säädöksissään m uistaneen A kerm an-suvun jäsenten luettelon. H änen testam enttinsa on laaja. Siinä on m uistettu palvelijoita, p u u tarh u reita, serkkuja ja veljenpoikia sekä m onia y stäviä esine- ja rahalahjoituksin. Kym m enien saajien joukossa oli myös yhteisöjä. N iinpä K akskerran seurakunta sai kirkkoonsa kristallikruunun, k&ksi kandelaaberia, kaksi korkeata kynttilänjalk aa ja kirkon kaunistusrahastoon m k ( vmk) sekä lisäksi erityiseen "S enaattorinrouva Signe Lundeniuksen rah asto o n m k ( vm k), jo sta korot oli jaetta v a vuosittain köyhille. (Sul- keihin on m erkitty muutokset nyk y rah an arvoon siten, e ttä v:n R E SU M É Åbo stad s inform ationschef, m agister K ristofer Gräsbeck beh an d lar i tidskriftens ledande artikel Åbo, vår sta d som forum för tankeutbyte. Asessor Erkki Vuori h a r u tarb e ta t en grundlig undersökning av den 1939 kertoim ena on luku 25 likiarvio tietenkin.) Sokeitten Y stävät sai m k (2,5 m ilj. vm k), M aitopisara m k (2,5 m ilj. vm k), T u russa toimiva M aitopisaraa vastaava yhdistys m k '1,25 milj. vmk) sekä Kenraali M annerheim in L astensuojeluliitto m k ( vm k). M ainittakoon, e ttä eri yksityisten henkilöitten rah a saan ti oli yli mk (5 milj. vmk), suurim m an erän ollessa mk (1,25 m ilj. vmk) taiteilija W erner Thomelle. Sam at tai eri henkilöt saivat lisäksi satam äärin kallisarvoisia esinelahjoituksia, joista tu livat osallisiksi myös T urun taid e museo ja T u ru n historiallinen museo. Taidem useon saan ti: kaikki Thom en m aalaukset ja yksi k u l takin seuraavista taiteilijoista: Lindholm, W estm an, Brien, S an d berg, H j. M unsterhjelm, Ylönen ja Severin Falkm an. Historiallisen m useon saanti: 1600-luvulta oleva K ustaa II Adolfin ystävättärelle M argareta Cabelonille kuulunut ja täm än vaakunalla v arustettu tam m i- kaappi, Finnbergin, Ekm anin ja Sjöströmin m aalaam at muotokuvat M aria C hristina, Carl Jacob ja Carl Jo h an Åkerm anista, D avidin tekem ä Napoleon I:n a ja n pöytä, juom akannu sam alta a ja lta, antiikkinen naisten pöytä, kaksi rokokoopiironkia, em piretyylinen salonginkalusto, sekretääri, valkea antiikkinen salinkalusto, antiikkipeili kullatuin kehyksin, kaksi antiikkitrym oota ^mahonkia), aidoin helm in keh ystetty kultam edaljongi, kaksi uurnam uotoista antiikkim aljakkoa, antiikkinen kahvikalusto hopeisine kannuineen ja kerm akkoineen, italialainen aurinkokello, joukko kuparipiirroksia ja -syövytyksiä sekä sohvatyynyjä ym. pikkuesineitä. M arielundin irtaim istoineen sai Svenska K ulturfonden, joka myi sen jo sotien välivuosina yksityisille. Heiltä se eri vaiheiden kautta joutui v nykyiselle omistajalle, K aatu n eitten om aisten liitolle. Pesän ylijääm ä oli sijoitettav a Signe ja Fredrik Lundeniuksen rahastoon", jonka korot oli käytettävä m aan ruotsinkielisen kansanosan kulttu u ritarkoituksiin ja 1000 mk kuukaudessa Sigrid M aria Lindqvistin eläkkeeksi. aboensiska donatorssläkten Å kerm ans öden. A rtikeln illustreras m ed m änga bilder frå n släktens som m arvilla M arielund, n u i F ö reningens för de stupades anhöriga besittning. Abo svenska teaters h u s fyllde den 21. jan u ari år. Professor Oscar Nikula höll vid jubileum sfesten e tt festföredrag u r vilket n ågra a v snitt in g år i detta num m er. Lektor Ensio H ar ni skildrar i en artikel K losterbacken. Ä nderna ä r e tt problem för staden. F.d. stadsträdgårdsm ästaren A arno Hellem aa gör i sin artikel om dem och om fåg larn a i Åbo i allm änhet förslag om a tt m an på R unsala borde in rä tta fågeldam m ar d är bl.a. änderna skulle tillåtas a tt häcka. Inom kort ger åbobon Orvokki Peltola u t sin debutrom an som behandlar förstadsförhållanden i Åbo. U r h e n nes litte rä ra produktion publiceras novellen R au tatiesilta Järnvägsbron i d e tta num m er. Signaturen P a ta ta r denhär gången reta ts av beskattningsfrågor som h an belyser i kåseriet S a ttu u h a n sitä. I presentationen av affärslivet i Åbo följer nu Turun Työväen Säästöpankki, som nyligen fyllde 50 år. In fo r m ationschef Tauno Äijälä h a r för d e tta num m er gjo rt e tt sam m andrag av m ässverksam heten i Åbo. N um ret innehåller dessutom en redogörelse för festlighetern a under akadem iker W äinö Aaltonens 70-årsdag och åbobornas uppvaktning hos honom samt en skildring av det fram växande vintersportcentrum på Hirvensalo, vars slalom bana redan i vinter varit i bruk. T U R K U -S E U R A ÅBO-SAM FUNDET r.y. V u o s i k o k o u s pidetään keskiviikkona m aa- lisk. 25. pnä 1964 klo 19 T u run kauppakoulun luentosalissa M ustainveljestenkuja 4, Esillä sääntöm ääräiset asiat. O hjelm assa myös kauppakoulun esittely (reht. Kauko Rinne) ja W äinö Aaltosrain an esittäm inen (m aist. Mikko H irvoila). Hallitus Turkulainen Tunturi-mopedi Kotimaiset mopedit valta-asemassa - Polkupyörissä joustava etuhaarukka M opedit lisääntyvät teilläm m e jatk u v asti vuonna 1959 niitä laskettiin olevan käytössä , n y t on m äärä kappaletta. Sam aan aikaan on ihm isten m ieliin p a lau tettu myös polkupyörien hyviä om inaisuuksia: ne auttavat siirtym ään vähäisin kustannuksin ja varsin kohtuullisella vaivannäöllä p a i k asta toiseen ja niiden k äyttö on lisäksi terveellistä, koska ihm isruum iin om akin suorituskyky ja -tarve on otettu huomioon. O stajien lisääntynyt m ielenkiinto h e i jastu u tavallisesti alan voim akkaassa kehityksessä, eivätkä m o pedit ja polkupyörät tässä su h teessa m uodosta poikkeusta. M opedien valm istus alkoi Suomessa vuoden 1955 vaiheilla, jolloin m arkkinoita lähes kokonaan h allitsiv at ulkom ailta tu o tetu t m opedim erkit. K otim aiset valm ista ja t o ttivat osaksi oppia ulkom aisista tyypeistä, m u tta tekivät myös omia prototyyppisuunnitelm iaan sekä suorittiv at kokeiluja ja testejä saadakseen aikaan p a r h aiten om ien olosuhteittem m e vaatim ukset täy ttäv än a jo n euvon. Vielä vuonna 1959 m aah an - tu o tetu t m opedit olivat meillä yleisimpiä, ja alalla vallitsi ta v a ton merkkikirjavuus. sillä m aassamme oli rekisteröity noin 250 erilaista m opedim erkkiä. Useim pien m erkkien m yynti jäi tie ten kin alhaiseksi eivätkä niiden v a raosien ja huollon järjestäm in en siten sanottavasti k iinnostanut m aahantuojia. T ästä oli m opedinostajille su u rta vahinkoa, sillä varaosan saannin estyessä mopo jäi seisom aan. Siksi olikin ym m ärrettäv ää, e ttä yhä u seam m at alkoivat v alita sellaisen mopedin, jolla oli m allikelpoinen varaosaja huolto-organisatio. Niinpä tän ä päivänä onkin tilanne k ään ty n y t aiv an p äin v astaiseksi; k o tim aan valm isteet ovat aivan selvästi lyöneet u lkom aiset k ilp ailijan sa n iin oloihim m e sopivuuden, ulkomuodon kuin m yyntilukujenkin osalta. Jo yksin tu r k ulainen T u n tu ri-te h d a s vastasi miltei puolta Suomessa m arkkin oidusta m opom äärästä viime vuonna. P äiv än nim iä ovat v ankk arakenteisuus, turvallisuus ja puhallinjäähdytysm oottori. On o ikeastaan y llättäv ää, ettei suom alaisten polkupyöräh arrastu s ole sanottavasti v äh en ty n y t m o- p ediaikakaudellakaan. K ehitys on jo h ta n u t siihen, e ttä o sta ja p iirit ovat ruvenneet arvostam aan korkeam m an laatu lu o k an pyöriä, jo i den m onissa yksityiskohdissa o n kin viiden vuoden aik an a ta p a h tunut suurta edistystä, vaikka perusrakenne on pysynyt sam ana. Polkupyöräalan paran n u sid e- oista ovat huom attavim m at joustava etu h aaru k k a ja e n tistä k e vyem m ät v anteet. Jo u stav a etu - h aaru k k a on oikeastaan tulos koko polkupyörän h isto rian aik a n a su o ritetuista kokeiluista ja tutk im u k sista tasaisem m an ajon saavuttam iseksi. Jo 20-luvulla y rite ttiin polkupyöriin a sen taa jousia ja teleskooppeja, jo tk a to sin joustivatkin, m u tta sam alla myös a jettaessa a ih eu ttiv at joka polkaisulla e tu p ä ä n n o tk ah d u k sen, ja täm ä teki ajon raskaaksi. Joustava etuhaarukka on ensim m äinen n äistä kokeiluista, joka todella o n käytössä o so ittautu n u t tark o itu staan vastaavaksi. S iitä on m eillä Suom essa sam oin kuin useim m issa K eski-euroopankin tu n n etu issa pyöräilym aissa saatu hyviä kokem uksia jo 4 5 vuoden ajalta. Nykyiset kevytm etalliseoksesta v alm istetut ns. d u ral-v an teet ovat teräksen lu jat, m u tta 40 % teräsvan teita kevyem m ät. Suuressa kehässä pyörivän painon v ähenem inen tekee ajo n ratk aisev asti kevyem m äksi ajateltakoon vain havainnollisuuden vuoksi, m itä v aikuttaisi, jos kum eihin ilman sijasta pum pattaisiin vettä. M yöskin lokasuojat ovat lä p i käyneet uudistuksen. E n tiste n terässuojien sijaan on tullut rakentee lta a n uusi lokasuojatyyppi, jossa poim ujäykisteisen teräksen p in taan on v alssattu kim m oisa ja k irk as kevytm etallikerros, joka ei ruostu eikä naarm uunnu. Pyöräilyllä on Suom essa hyvin v a n h a t p erinteet. L u o tettav an a ja h a lp a n a kulkuvälineenä sen suosio on jatk u v asti k asvanut, eikä se su in k aan nykyisinkään jouda jouten olem aan. Viime aikoina ovatkin esim. lää k ä rip iirit k a tso neet liikunnan välttäm ättö m äk si ja suositelleet polkupyörää e rin om aisena kunnon k e h ittä jä n ä ja y lläpitäjänä. Se on edelleen yleisin kulkuneuvom m e ja tä tä asem aa siltä onkin tav a tto m a n vaikea riistää, vaikka nuorem pi tu lokas, m opedi sitä ahdisteleekin.

18 PYÖRISTYNEITÄ KÄRKIMALLEJA KOHOTETTUJA W ÊW ÊSK Ê Kevätkengät liikkeestämme! pistäytykää jo tän ä ä n katsom assa ja kokeilemassa todellisia suuren m aailm an KENKÄ M ALLEJA KORKOSSA! Useita reip p aita kevään värejä. TUTUSTUKAA IKKUNANÄYTTELYYMME Korko Maariankatu 8 TURUN MIES A atam in ja Eevan osastot hyvien pukim ien ja asusteiden liike VALIo kirjapainotyöt Lounais-Suomen Kirjapaino Oy. K äsityöläiskatu 10 Puh Huonekalut Valaisimet M atot Huonekalukankaat Lasi-, posliini- ja talousosastot Lastenasusteet Viherkasviosasto kukkapalveluineen Kahviomme on virkistyksen keidas. TAVa r a Ta l O KALUSTOKESKUS YLIOPISTON-BRAHENKADUN KULMASSA TURUN SÄÄSTÖPANKKi Pääkonttori: Linnankatu 18 Sivukonttorit: Aninkaistenkatu 16, A urakatu 12, H um alistonkatu 8, M aariankatu 1, Puistokatu 3, Stälarm inkatu 2, Uudenmaankatu 12, Iniö.

19 Turun Työväen Säästöpankki